Perutaan soteuudistus ja toteutetaan kuntauudistus (3)

Noin 30 vuo­den ajan ter­vey­den­huoltomme iso ongel­ma oli, että erikois­sairaan­hoito söi peruster­vey­den­huol­lon rahat. Näin tapah­tui  muis­sakin maissa.

Erikoissairaanhoito valtion vastuulle?

Nor­jalaiset kek­sivät tähän mielestään nerokkaan ratkaisun. He otti­vat erikois­sairaan­hoito val­tion vas­tu­ulle, jot­ta peruster­vey­den­huolto saisi tur­vatuk­si voimavaransa.

Muu­ta­man vuo­den he kier­sivät kehu­mas­sa oival­lus­taan, mut­ta pian he alkoi­vat varoit­taa siitä. Tuli nimit­täin todel­la kalli­ik­si. Erikois­sairaan­hoito paisui, kun peruster­vey­den­huol­losta saat­toi lähet­tää poti­lai­ta mak­sut­ta erikois­sairaan­hoitoon.  Lähet­tämäl­lä poti­laan eteen­päin, saat­toi vähen­tää omaa taakkaansa. Onnek­si Nor­jal­la oli öljyrahansa.

Tästä opimme, ettei lähet­tämi­nen erikois­sairaan­hoitoon saa olla ilmaista.

Todet­takoon muuten, että yksi­ty­is­lääkäreille lähet­tämi­nen erikois­sairaan­hoitoon ei mak­sa mitään. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain.

Talouiden pelisäännöt ratkaisevat

Kun jotkut kun­nat ulkois­ti­vat ter­veyskeskuk­sen­sa, tämän saat­toi tehdä niin, että ter­veyskeskus­ta hoita­va yri­tys jou­tui tai ei joutunut mak­samaan erikois­sairaan­hoidon mak­su­ja. Se vaikut­ti suuresti lop­putu­lok­seen. Jos ei joutunut, kun­ta jou­tui pulaan erikois­sairaan­hoidon mak­su­jen kanssa, kos­ka yri­tyk­sen kan­nat­ti lähet­tää mah­dol­lisim­man paljon pois omil­ta niskoil­taan. Jos taas yri­tys oli niistä vas­tu­us­sa, yri­tys vahvisti oman ter­veyskeskuk­sen­sa toim­intaa niin, että lähet­teitä tuli vähem­män ja menot pysyivät kuris­sa. Moni palkkaisi ter­veyskeskuk­seen erikois­lääkäre­itä, ennen kaikkea geri­atre­ja ja psykiatreja.

Mik­si kun­nan toim­intana ei pystyt­ty tehosta­maan ter­veyskeskuk­sen toim­intaa vas­taaval­la taval­la, olisi taas oman kir­joituk­sen­sa aihe, mut­ta en mene siihen.

Olennaista on mistä maksetaan

Kun 1990-luvun alus­sa HYK­Sis­sä siir­ryt­ti­in kiin­teästä lasku­tuk­ses­ta toimen­pide­lasku­tuk­seen, sen toim­inta tehos­tui val­tavasti, mut­ta samal­la kun­tien menot kasvoivat. HYKS pystyi  lisäämään kap­a­siteet­ti­aan aina vain enem­män. Kap­a­siteet­ti täyt­tyi aina, kos­ka ”sairaalasänky ei koskaan jäähdy.” HYKS:issä kun­nat yrit­tivät hillitä lasku­tuk­sen kasvua määräämäl­lä sairaalahuonei­ta sul­jet­tavak­si. Lop­putu­lok­se­na oli, että poti­laat maka­si­vat käytävil­lä samal­la kun huonei­ta oli tyhjinä.

Sairaalan kokon­aiskus­tan­nuk­set kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat kiin­teisi­in kus­tan­nuk­si­in ja muut­tuvi­in. Kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat seu­raus­ta kap­a­siteetin ole­mas­saolosta ja muut­tuvat kap­a­siteetin käytöstä. Oikea tapa laskut­taa olisi mak­saa kiin­teät kus­tan­nuk­set asukaslu­vun tai jonkin muun peri­aat­teen mukaan ja vain muut­tuvat käytön mukaan. Kun hin­nas­sa mak­set­ti­in kokon­aiskus­tan­nuk­set, sairaala saat­toi lisätä jatku­vasti kap­a­siteet­ti­aan, jol­loin kun­tien bud­jetit eivät pitäneet. Jos mak­set­taisi­in vain muut­tuvat kus­tan­nuk­set, sairaala ei voi lisätä kap­a­siteet­ti­aan rajatta.

Nyt­sote-uud­is­tuk­sen yhtey­dessä  HUSin lasku­tuk­ses­sa on siir­ryt­ty takaisin kiin­teään lasku­tuk­seen, jol­loin sairaala ei voi lisätä hyv­in­voin­tialuei­den kus­tan­nuk­sel­la omaa kap­a­siteet­ti­aan. Kokon­aan ilmaista lähet­tämi­nen HUS:iin ei sen­tään  ole hyv­in­voin­tialueille, vaik­ka HUS ei rahaa saakaan lisää, vaik­ka hoitaisi poti­lai­ta enem­män. Jos yksi hyv­in­voin­tialue käyt­tää HUSia suh­teessa enem­män kuin muut, se joutuu mak­samaan tästä ylikäytöstä muille hyv­in­voin­tialueille – joutuu muuten mak­samaan myös niistä alueen­sa asukkaista, jot­ka yksi­ty­is­lääkärit ovat lähettäneet.

Tämä on pitänyt HUS:n menot kuris­sa, mut­ta ei tämä ole opti­maal­ista. Kun poti­laiden hoi­dos­ta ei mak­se­ta mitään, on riskinä, että sairaala vajoaa samaan tehot­to­muu­teen, jos­ta toimen­pide­lasku­tus nos­ti sen 35 vuot­ta sitten.

Pitäisi mak­saa kiin­teät kus­tan­nuk­set jäsen­mak­suina ja muut­tuvat kus­tan­nuk­set käytön mukaan. Kos­ka kiin­tei­den ja muut­tuvien kus­tan­nusten määrit­tämi­nen on vähän han­kalaa, riit­tää, että toim­i­taan suurin piirtein oikein –esimerkik­si niin, että mak­se­taan puo­let käytön mukaan ja toinen puoli jäsenmaksuna.

Panen tähän taas pis­teen. Ei tul­lut valmista vieläkään.