Miksi Suomen syöpähoidon tulokset huonompia?

MOT ker­toi maanan­taina, että Suomes­sa eräis­sä syöpä­tyypeis­sä syöpähoito­jen tulok­set mitat­tuna poti­laiden kuolleisu­udel­la ovat huonom­pia kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Poti­lail­la oli syövän havait­semisen jäl­keen vähem­män elin­vu­osia kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Tiis­taina asi­aa käsitelti­in A‑studiossa, jos­sa altavas­taa­ji­na oli­vat demarien sairaala­jo­hta­jataus­tainen kansane­dus­ta­ja Aki Lin­den ja kokoomuk­sen lääkärikansane­dus­ta­ja Mia Laiho.

A‑studiosta en koos­t­unut mitään, kos­ka min­ua kiin­nos­ta­vat syyt eivätkä syyl­liset ja toimit­ta­ja etsi syyl­lisiä. Yritän siis itse pähkäil­lä, mikä voisi olla tähän yllät­tävään tulok­seen syynä, sil­lä tähän saak­ka olemme pitäneet erikois­sairaan­hoitoa laadukkaana.

Tulokset kertovat menneestä ajasta

A‑studion syyl­lis­ten met­sästys ärsyt­ti min­ua jo sik­si, etteivät tämän vaa­likau­den päät­täjät voi olla edes teo­ri­as­sa syyl­lisiä havain­toon, kos­ka MOT:n esit­tämät tilas­tot ker­to­vat men­neestä ajas­ta. Tarkkaan en aineis­to­jen ikää tiedä, mut­ta ilmeis­es­ti pääosa tulok­sista on peräisin 2010-luvul­ta. Soteu­ud­is­tuk­sen kanssa sil­lä ei siis ole mitään tekemistä eikä edes nykyisen ”hyvän hal­li­tu­so­hjel­man” kanssa. Tästä ei siis myöskään Mia Lai­ho voi olla vas­tu­us­sa, vaik­ka min­ua kor­pe­sikin hänen oper­aa­tion­sa pienen­tää HUS:n bud­jet­tia taval­la, joka johti ilman muu­ta huonom­paan hoitoon.

Perusterveydenhuollon eriarvoisuus?

Ensim­mäi­nen hypo­teesi­ni on, että syynä on vaikeus päästä peruster­vey­den­huoltoon. Niin­pä syöpäepäi­ly syn­tyy myöhem­min ja lähete erikois­sairaan­hoitoon viivästyy, joten syöpä on ehtinyt kehit­tyä pitkälle, ennen kuin sitä ale­taan hoitaa. Tämä jo yksin vaikut­taa kyseiseen tilas­toon, vaik­ka se ei vaikut­taisi hoito­tu­lok­seen lainkaan. Kun syöpä havaitaan myöhem­min, aika löy­döstä poti­laan kuole­maan n tietysti myös lyhyem­pi. Mitä ilmeisim­min kuitenkin syövän myöhempi havait­sem­i­nen vaikut­taa  hoidon tulok­seen, kos­ka syöpä on ehtinyt kehit­tyä pidemmälle.

Noin 30 vuot­ta sit­ten rapor­toiti­in, että Suomen ter­vey­den­huolto on OECD-maid­en eri­ar­voisimpia, jos asi­aa mitataan mah­dol­lisu­udel­la ”nähdä lääkäriä”. Syynä tähän on tietysti peruster­vey­den­huol­lon  jakau­tu­mi­nen hyväo­sais­ten työter­veyshuoltoon ja huono-osais­ten terveyskeskuksiin.

Sen sijaan oikeus saa­da korkeata­soista erikois­sairaan­hoitoa tulota­sos­ta riip­pumat­ta on Suomes­sa maail­man tasa-arvoisimpia – siis kun on ensin saanut sen lähetteen.

Eräs HUS:n enti­nen hal­li­tuk­sen jäsen viestit­ti min­ulle, että HUS:ssa ihme­telti­in lähet­tei­den määrän vähen­e­mistä 2010-luvun lopus­sa. Olisi ollut kap­a­siteet­tia hoitaa enem­mänkin, mut­ta lähet­teitä ei tullut.

Arve­len, että syynä oli kun­tien halu säästää ter­vey­den­huoltomenois­sa. Lähete erikois­sairaan­hoitoon ei nimit­täin ole ilmainen, vaan hoi­dos­ta tulee tai siis tuli lasku kun­taan. Yksi­ty­is­lääkärit ja työter­veyshuolto sen sijaan sai­vat lähet­tää poti­laista ilmaisek­si – tai siis näi­denkin lähet­teistä tuli lasku kotikunnalle.

Ehdo­tus tutkimuk­sek­si: Tätä hypo­teesia voisi tes­ta­ta  sil­lä, että onko sosi­aalisel­la ase­mal­la vaiku­tus syöpähoito­jen onnistumiseen.

Kustannustehokkaan hoidon suosiminen?

Yksi syy voi olla sinän­sä perustel­tu keskit­tymi­nen kus­tan­nuste­hokkaisi­in hoitoi­hin ja kalli­iden ja teholtaan epä­var­mo­jen hoito­jen välttäminen.

Ihmishen­gen hin­ta on asia, jos­ta on vaikea keskustel­la. Jokin mak­sim­i­hin­ta on ter­vey­den­huol­los­sakin olta­va ihmishen­gelle. Jos ajat­telisimme, että elämä on kor­vaa­mat­toman arvokas­ta niin, että kaikkien muiden näköko­h­tien tulisi väistyä sen tieltä, meil­lä olisi liiken­teessä yleinen 30 km/h kat­tonopeus ja esimerkik­si tupakoin­ti olisi täysin kiellettyä.

Tieli­iken­teessä on asetet­tu hin­ta liiken­nekuole­malle, ter­vey­den­huol­los­sa las­ke­taan voitet­tu­ja ter­veitä elinvuosia.

Uudet tehokkaat syöpähoidot ovat kalli­ita ja sen lisäk­si tulok­sil­taan epä­var­mo­ja. Jos syöpähoito mak­saa 150 000 euroa ja tehoaa 10 %:n toden­näköisyy­del­lä, yhden säästet­ty ihmishen­gen hin­naksi tulee 1,5 miljoon­aa euroa. Paljonko olete­taan tule­van voitet­tu­ja elin­vu­osia, riip­puu poti­laan iästä. Täl­lainen hoito on hyvin kallista. Jos ter­vey­den­huol­lon bud­jet­ti on rajalli­nen, paljos­ta muus­ta hoi­dos­ta on luovut­ta­va yhden ihmishen­gen pelas­tamisek­si. Sen seu­rauk­se­na mui­hin sairauk­si­in voi kuol­la paljon useampi.

Julk­isu­udessa oli esil­lä 26-vuo­tias syöpään sairas­tunut, joka osti itse itselleen hoidon Sak­sas­sa ja pelas­tui. Hänel­lä voiti­in olet­taa elin­vu­osia ole­van jäl­jel­lä paljon, joten melko kalliskin hoito olisi ollut perustel­tua.  Min­un ikäisel­läni tilanne olisi toinen.

Ehdo­tus tutkimuk­sek­si: Onko kyse ter­vei­den elin­vu­osien hin­taan perus­tu­vas­ta pri­or­isoin­nista selviäisi siitä, kos­keeko ero myös nuo­ria syöpään sairas­tunei­ta. Uusien syöpälääkkei­den käyt­töti­las­tot valai­si­si­vat myös asiaa.

Saavatko edes saksalaiset hoidon ilmaiseksi?

Julk­isu­udessa ei muuten ole ker­rot­tu – tai ainakaan min­un korvi­i­ni ei ole osunut – olisiko tavalli­nen sak­salainen ollut oikeutet­tu tämän 26-vuo­ti­aan saa­maan hoitoon osana pakol­lista sairaus­vaku­u­tus­ta, vai olisiko sak­salais­tenkin pitänyt mak­saa se itse. Veikkaisin, että olisi pitänyt mak­saa itse, sil­lä bud­jet­ti­ra­joi­tus se on Saksassakin.

Myös min­un lähipi­iri­i­ni kuu­luu henkilö, jon­ka julki­nen ter­vey­den­huolto oli tuomin­nut menete­tyk­si, mut­ta joka osti itselleen lisää elin­vu­osia yksi­tyisessä suo­ma­laises­sa syöpäsairaalassa.

Muis­sa Pohjo­is­mais­sa kokon­aisu­us joka tapauk­ses­sa on tai on ainakin ollut syöpään sairas­tuneen kannal­ta edullisem­pi. Eipä tai­da olla muis­sa Euroopan mais­sa eikä ennen kaikkea Yhdysvalloissa.

Kun uusista kokeel­li­sista syöpähoidoista on saatu näyt­töä, niitä on otet­tu julkisen ter­vey­den­hoidon piiri­in. Niin­pä nuo MOT:issa ole­vat tiedot voivat olla myös yksinker­tais­es­ti vain vanhentuneita.

Lääkeyhtiöiden kanssa pitäisi neuvotella hinnasta

Tähän liit­tyy myös ratkaise­ma­ton taloudelli­nen peli monop­o­liase­mas­sa ole­van lääkey­htiön kanssa. Kuole­mal­ta pelas­ta­van lääk­keen voi hin­noitel­la aika korkeak­si patentin suo­jis­sa. Syöpälääk­keet kuu­lu­vat sairaalan – ei siis Kelan mak­set­taviksi. Suo­ma­lais­ten sairaaloiden tulisi muo­dostaa osta­ja­mo­nop­o­li, joka neu­vot­telisi myyjä­mo­nop­o­lin kanssa hin­nas­ta. Jos alen­nat­te hin­taa, me ostamme enem­män. Lääkkeis­sä on aika hyvä kate.

Min­ul­la on perus­palve­lu­min­is­terin ajal­tani koke­muk­sia täl­lais­es­ta neu­vot­telus­ta erään min­un mielestäni alikäyte­tyn lääk­keen maa­han­tuo­jan kanssa: jos alen­nat­te hin­taa 80 %, me ostamme 10 ker­taa enem­män. Te saat­te kak­si ker­taa enem­män rahaa ja me kymme­nen ker­taa enem­män ter­veyt­tä.  Maa­han­tuo­ja olisi suos­tunut, mut­ta lääkey­htiön pääkont­tori ei suostunut.

Taas voisi taas yrittää.

= = = =

Sinän­sä lääkepaten­tit ovat vihe­liäi­nen ongel­ma, joka johtaa hyvien lääkkei­den alikäyt­töön. Olen kir­joit­tanut tätä mon­een ker­taan, viimek­si Verde-lehdessä. Kir­joituk­sen voi lukea tästä

 

 

24 vastausta artikkeliin “Miksi Suomen syöpähoidon tulokset huonompia?”

  1. Yksi syy on var­mas­tikin se, että Suomes­sa yksinker­tais­es­ti käytetään vähem­män rahaa ter­vey­den­huoltoon mitä muis­sa pohjoismaissa.

    Ter­veys­meno­jen osu­us BKT:stä:
    * Ruot­si: 11,4%
    * Nor­ja: 11,3%
    * Tan­s­ka: 10,6%
    * Suo­mi: 9,6%

    Data vuodelta 2020: https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/paljon-vai-vahan/

    Kun BKT on Suomes­sa näistä pienin, ja myös ter­veys­meno­jen osu­us BKT:stä pienin, se tarkoit­taa että kyl­lä niistä kalli­ista syöpälääkkeistäkin pitää säästel­lä mui­hin verrattuna.

    Ei myöskään ole ihme että lääkäri­in pääsee huonos­ti. Lääkärei­den määrä kym­men­tä tuhat­ta asukas­ta kohden:

    *Nor­ja: 46,8
    * Tan­s­ka: 43,8
    * Ruot­si: 43,2
    * Suo­mi: 36,1

    Lähde sama kuin aiem­min. Suomes­sa ter­vey­den­huolto on myös tosi­aan hyvin eri­ar­voinen. Tästä ker­too tilas­to jos­sa ker­ro­taan mikä on osu­us väestöstä jot­ka ker­to­vat heil­lä ole­van tyy­dyt­tämät­tömiä terveystarpeita:

    * Suo­mi: 4,3%
    * Tan­s­ka: 1,2%
    * Ruot­si: 1,2%
    * Nor­ja: 0,9%

    Tämä tieto haet­tu Euro­sta­til­ta, jon­ka datat 2018–2021:
    https://stat.link/rpkaci

    Eri­ar­voisu­us ei siis ainakaan merkit­tävästi ole Suomes­sa vähen­tynyt Osmon viit­taamista ajoista, voi olla että ennem­minkin vain kas­vanut (en ole tarkas­tanut). Kat­soisin itse eri­tyis­es­ti juuri tutkimuk­si­in ja hoitoi­hin pääsyn vaikeut­ta ter­veyskeskuk­sen kaut­ta ver­rat­tuna yksi­ty­isi­in polkui­hin ja työter­vey­teen, jon­ka Soin­in­vaara mainitsikin.

    Nämä ja mui­ta vas­taavia monille ehkä yllät­täviäkin tilas­to­ja löy­tyy blogikirjoituksestani:
    https://lauspalo.com/2025/06/vahemman-tunnettuja-tilastoja-suomesta/

    1. Nykyisen Soten rakenne ja toim­inta pitää radikaal­isti muut­taa käyt­tämäl­lä hyväk­si mod­er­nia AI:ta.
      Tässä ChatGPT:n tekemä kun­ni­an­hi­moinen 5 kohdan suun­nitel­ma Suomen sote-jär­jestelmän tehostamisek­si mod­ernin AI-teknolo­gian avulla.

      1. Sote-aluei­den määrän vähen­tämi­nen + yhteinen data-alusta

      Nykyi­nen hajautet­tu rakenne estää tehokkaan AI:n hyö­dyn­tämisen. Ensim­mäi­nen askel on vähen­tää aluei­den määrää ja pakot­taa yhteinen infrastruktuuri.
      Raken­netaan val­takun­nalli­nen “Sote Data Plat­form”, joka yhdis­tää Kela:n, THL:n ja hyv­in­voin­tialuei­den datan.
      Stan­dar­d­oidaan poti­lasti­etoma­llit (FHIR tms.) → AI toimii vas­ta, kun data on yhtenäistä.
      Pure­taan päällekkäiset IT-järjestelmät.
      Hyö­ty: Skaalae­tu + AI-mallit toimi­vat koko väestön datalla.

      2. AI-avusteinen diag­nos­ti­ik­ka ja triage (ei kor­vaa lääkäreitä)
      Aja­tus “diag­noosien automa­ti­soin­nista” pitää muo­toil­la oikein: AI tukee, ei päätä yksin.
      Käyt­töön kli­in­isiä päätök­sen­teko­jär­jestelmiä (esim. kuvan­t­a­mi­nen, oiretriage).
      Chat­bot-tyyp­pinen ensiarvio ohjaa poti­laan oikeaan hoitopolkuun.
      AI analysoi lab­o­ra­to­ri­o­tu­lok­sia ja nos­taa riskipoti­laat esiin.
      Hyö­ty: Nopeampi hoitoon pääsy + vähem­män turhia lääkärikäyntejä.

      3. Lääkärien työn tuot­tavu­u­den moninker­tais­t­a­mi­nen vähen­tämäl­lä ruti­initöitä ja lisäämäl­lä potilastapaamisia

      AI kir­joit­taa automaat­tis­es­ti poti­lasker­to­muk­set ja lausun­not (puheesta tek­stik­si + yhteenveto).
      Ruti­inipäätök­set (resep­tien uus­in­ta, perusseu­ran­ta) automatisoidaan.
      Sairaanhoitaja:n roo­lia laa­jen­netaan AI:n tuke­m­ana (esim. kroon­is­ten sairauk­sien seuranta).
      Hyö­ty: Lääkäri keskit­tyy vaikeisi­in tapauk­si­in → todel­li­nen tuot­tavu­us kasvaa.

      4. Hoitopolku­jen opti­moin­ti (erikoissairaanhoito–perusterveydenhuolto–kotihoito)

      AI:n suurin arvo syn­tyy koko jär­jestelmän opti­moin­nista, ei yksit­täi­sistä toiminnoista.
      Ennustemallit ohjaa­vat poti­laat oikeaan hoit­o­muo­toon ajoissa.
      Sairaaloiden kap­a­siteet­ti opti­moidaan (vuode­paikat, leikkausjonot).
      Koti­hoito + etäseu­ran­ta vähen­tävät sairaalahoitoa.
      Hyö­ty: Kallein hoito (sairaalat) vähenee.
      Esimerk­ki: Riskipoti­las tun­nis­te­taan ennen kuin pää­tyy päivystykseen.

      5. Digi­palve­lut ole­tuk­sek­si (video + etäseuranta)
      Kaikkea ei kan­na­ta tehdä fyysisesti.

      Video­vas­taan­otot ole­tus­vai­h­toe­hdok­si ei-aku­uteis­sa tapauksissa.
      Etä­mon­i­toroin­ti (veren­paine, glukoosi jne.) suo­raan järjestelmiin.
      AI pri­or­isoi kon­tak­tit: kuka tarvit­see oikeasti fyy­sisen ajan.
      Hyö­ty: Kap­a­siteet­ti kas­vaa ilman lisää henkilöstöä.
      Ris­ki: Digikuilu (kaik­ki eivät pysty käyt­tämään palveluja).

  2. Vuon­na 2016 Sip­ilän hal­li­tus lopetet­ti THLssä toim­i­neen ter­vey­den­huol­lon menetelmäyk­sikkö Fino­htan. (https://stm.fi/-/terveydenhuollon-menetelmien-arviointia-uudistetaan) Se tuot­ti pri­or­isoin­tikeskustelus­sakin tarvit­tavaa tärkeää arvioin­ti- ja kus­tan­nus­vaikut­tavu­usti­etoa. Toim­intaa hajautet­ti­in mm. sairaan­hoitopi­irei­hin muu­ta­man henkilön ryh­mi­in. Nyt 10 vuot­ta myöhem­min on vih­doin tajut­tu, että päätös oli väärä ja näyt­tää siltä, että pyörää yritetään kek­siä uudelleen. Kun kaik­ki Fino­htaan ker­tynyt asiantun­ti­ju­us ja hyvin toimin­ut malli on hukattu.

    1. Olin tästä Fino­htan tuhoamis­es­ta hyvin harmis­sani, sil­lä pidin sitä aikanaan yht­enä saavu­tuk­se­nani perus­palve­lu­min­is­ter­inä. Juonin sen Raimo Sailak­sen kansa.

  3. > Ihmishen­gen hin­ta on asia,
    > jos­ta on vaikea keskustella.
    Kus­tan­nusten arvioimisek­si ter­vey­den (ei
    siis ihmishen­gen) tuottamiselle
    sairaan­hoito­jär­jestelmäl­lä pätee yksi yhteen
    sen kanssa miten rahdin kuljettamisen
    kus­tan­nuk­sia arvioidaan:
    ton­nikilo­metrin
    hin­ta
    .
    On irtaudut­ta­va ajat­te­lu­tavas­ta, että
    ter­vey­den­huol­lon tehtävä on tuot­taa ihmiselämää
    (tai val­tion tehtävä on tuot­taa uusia
    ihmisiä)
          – ja jätet­tävä ongel­man ratkaiseminen
    “jumalan” huo­maan. — Kaikissa tämän kaltaisissa
    laskelmis­sa on PELIAVARUUDEN RAJA vedettävä
    johonkin.
    Tässä kaavas­sa saavute­tun tuotan­non arvo
    on
    Henkilön lisään­tynyt eli­nai­ka ker­rot­tuna hänen
    siinä [tulevass­sa] ajas­sa ansaitsemallaan
    palkalla.
    Palkak­si lasketaan
          – työn­tek­i­jän kus­tan­nus KAIKKINE
    sivuku­luineen [nykyisel­lä palkalla].
          – Henkilön eläke siltä osin kuin eläke on
    katet­tu edel­lä olevil­la sivukuluilla.
          – Henkilön, jon­ka eläke maksetaan
    “kat­ta­mat­tomista eläkev­as­tu­ista”, eläkeajan
    palk­ka on tässä laskel­mas­sa negati­ivi­nen. Eli
    jokainen lisään­tynyt elin­päivä vain lisää
    yhteiskun­nan taakkaa. Täl­laisia henkilöitä ovat
    virkamiehet, soti­laat, kansanedustajat,
    jne.
          – Työeläket­tä ei voi­da laskea
    kokon­aisu­udessaan henkilön tulok­si sil­loin, kun
    hänen vaku­u­tusy­htiön­sä “syö säästöjä” eli
    toimii pyra­midi­hui­jauk­sen periaatteella. —
    Tämäkin para­metri on diskon­tat­tavis­sa tähän
    päivään aivan yksinker­taisen matematiikan
    avul­la. (… Jos tämä meno jatkuu, viimeinen
    eläke-euro mak­se­taan vuon­na xxxx.)
          – Jos joku sat­tuu sit­ten elämään kauemmin
    tai lyhyem­min niin se on vakuutustekninen
    jut­tu. — Onhan rahtikin vaku­utet­ta­va. Samoin
    ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set, ettei
    yksit­täi­nen sairaala mene konkurssi­in (jos joku
    sit­ten sat­tuukin kuole­maan “ennen
    aikojaan”).
    > liiken­teessä yleinen 30 km/h
    kattonopeus
    Sama kaa­va pätee liikenteen
    nopeuksiin.
          – Tietyl­lä nopeudel­la ajettaessa
    liiken­teessä kuolee niin ja niin monta
    “ton­nikilo­metriä” ihmiselämää.
          – Jos nopeut­ta alen­netaan, ihmiset
    käyt­tävät kulkemiseen niin ja niin monta
    “ton­nikilo­metriä” enem­män resursse­ja, mutta
    tästä luvus­ta vähen­netään liikennekuolemissa
    säästyneet “ton­nikilo­metrit”.
          – Näin on las­ket­tavis­sa eräs mahdollinen
    opti­mi nopeusrajoituksille.
          – Tähän tietenkin vaikut­ta­vat muutkin
    tek­i­jät, esimerkik­si jos autoli­iken­teen nopeus
    alen­netaan 80:stä 60:een, niin entisen
    tuotan­non saavut­tamisek­si “ajoneu­vo­jen määrää”
    pitää lisätä 25% jot­ta saavute­taan edeltänyt
    elin­ta­so tai sit­ten alen­nus revitän matkustajan
    ja rahdin osta­jan (kaup­pi­aan) selkänahasta
    kas­vav­ina hin­toina kau­pan tiskillä.

    1. Selvem­min sanottuna:

      > Ihmishen­gen hin­ta on asia,

      > jos­ta on vaikea keskustella.

      Kus­tan­nusten arvioimisek­si ter­vey­den (ei siis ihmishen­gen) tuot­tamiselle sairaan­hoito­jär­jestelmäl­lä pätee yksi yhteen sen kanssa miten rahdin kul­jet­tamisen kus­tan­nuk­sia arvioidaan:

      ton­nikilo­metrin hin­ta.

      On irtaudut­ta­va ajat­te­lu­tavas­ta, että ter­vey­den­huol­lon tehtävä on tuot­taa ihmiselämää (tai val­tion tehtävä on tuot­taa uusia ihmisiä)

            – ja jätet­tävä ongel­man ratkaisem­i­nen “jumalan” huo­maan. — Kaikissa tämän kaltai­sis­sa laskelmis­sa on PELIAVARUUDEN RAJA vedet­tävä johonkin.

      Tässä kaavas­sa saavute­tun tuotan­non arvo on

      Henkilön lisään­tynyt eli­nai­ka ker­rot­tuna hänen siinä [tulevass­sa] ajas­sa ansait­se­mal­laan palkalla.

      Palkak­si lasketaan

            – työn­tek­i­jän kus­tan­nus KAIKKINE sivuku­luineen [nykyisel­lä palkalla].

            – Henkilön eläke siltä osin kuin eläke on katet­tu edel­lä olevil­la sivukuluilla.

            – Henkilön, jon­ka eläke mak­se­taan “kat­ta­mat­tomista eläkev­as­tu­ista”, eläkea­jan palk­ka on tässä laskel­mas­sa negati­ivi­nen. Eli jokainen lisään­tynyt elin­päivä vain lisää yhteiskun­nan taakkaa. Täl­laisia henkilöitä ovat virkamiehet, soti­laat, kansane­dus­ta­jat, jne.

            – Työeläket­tä ei voi­da laskea kokon­aisu­udessaan henkilön tulok­si sil­loin, kun hänen vaku­u­tusy­htiön­sä “syö säästöjä” eli toimii pyra­midi­hui­jauk­sen peri­aat­teel­la. — Tämäkin para­metri on diskon­tat­tavis­sa tähän päivään aivan yksinker­taisen matem­ati­ikan avul­la. (… Jos tämä meno jatkuu, viimeinen eläke-euro mak­se­taan vuon­na xxxx.)

            – Jos joku sat­tuu sit­ten elämään kauem­min tai lyhyem­min niin se on vaku­u­tustekni­nen jut­tu. — Onhan rahtikin vaku­utet­ta­va. Samoin ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set, ettei yksit­täi­nen sairaala mene konkurssi­in (jos joku sit­ten sat­tuukin kuole­maan “ennen aikojaan”).

      > liiken­teessä yleinen 30 km/h kattonopeus

      Sama kaa­va pätee liiken­teen nopeuksiin.

            – Tietyl­lä nopeudel­la ajet­taes­sa liiken­teessä kuolee niin ja niin mon­ta “ton­nikilo­metriä” ihmiselämää.

            – Jos nopeut­ta alen­netaan, ihmiset käyt­tävät kulkemiseen niin ja niin mon­ta “ton­nikilo­metriä” enem­män resursse­ja, mut­ta tästä luvus­ta vähen­netään liiken­nekuole­mis­sa säästyneet “ton­nikilo­metrit”.

            – Näin on las­ket­tavis­sa eräs mah­dolli­nen opti­mi nopeusrajoituksille.

            – Tähän tietenkin vaikut­ta­vat muutkin tek­i­jät, esimerkik­si jos autoli­iken­teen nopeus alen­netaan 80:stä 60:een, niin entisen tuotan­non saavut­tamisek­si “ajoneu­vo­jen määrää” pitää lisätä 25% jot­ta saavute­taan edeltänyt elin­ta­so tai sit­ten alen­nus revitän matkus­ta­jan ja rahdin osta­jan (kaup­pi­aan) selkä­na­has­ta kas­vav­ina hin­toina kau­pan tiskillä.

    2. Ylinopeuk­si­in on vielä parem­mat keinot tarjolla.

      Paljon kovem­mat ran­gais­tuk­set ja pro­gres­si­iviset ajok­iel­lot kun ylinopeudet toistuvia.

      Ylinopeu­den ajami­nen ker­too vain henkilön sopeu­tu­miskyvyt­tömyy­destä ja kyvyt­tömyy­destä ennakoivaan ajoon liiken­teessä. Varsinkin staat­tiseen kam­er­aan ajami­nen jo ker­too harv­inaisen heikos­ta dynaamis­es­ta älykkyy­destä, eli kyvys­tä sopeu­tua muut­tuvi­in tilanteisi­in nopeasti. Kään­täen tarkoi­tan tätä: suuri yleisä­lykkyys on aika heikko “kyky”, jos huomio on kaikkial­la muual­la kuin siinä mitä ollaan tekemässä, eli tässä tapauk­ses­sa aja­mas­sa autoa. Täl­lä logi­ikalla sit­ten staat­tisi­in kameroi­hin ylinopeut­ta sään­nöl­lis­es­ti aja­vat toden­näköis­es­ti ovat paljon onnet­to­muusalt­ti­impia, kos­ka eivät kykene sopeu­tu­maan edes muut­tumat­tomi­in tilanteisiin.

  4. Osmo oikeal­la asialla.
    Ei voi­da olla Ruot­sia huonompia.

  5. Voisiko kaup­pa­so­dat viedä lääkey­htiöi­den hyvin alas? Tekoä­lyn aikana kopi­olääkkei­den valmis­tamisen hin­ta laske­nee aiem­mas­ta. Jos Kiina/Intia esim. irtau­tu­isi­vat lääkepatent­tien kun­nioit­tamis­es­ta, niin USA:ssa kehitet­ty­jen lääkkei­den kate voisi laskea aika alas.

    1. Itse veikkaan, että kun Kiinan val­ta-ase­ma vielä vaki­in­tuu taloudel­lis­es­ti niin he irti­sanoutu­vat län­si­maid­en rak­en­ta­mas­ta maail­man­järjestyk­ses­tä ja rak­en­ta­vat omansa tilalle. Siinä vai­heessa kun heil­lä on taloudelli­nen kon­trol­li parhaas­ta teknolo­gias­ta, niin he voivat tehdä tämän. Tähän tosin menee vielä vähin­tään 10–30 vuot­ta. USA jatkaa taan­tu­mis­taan, kos­ka uus-/markki­nal­ib­er­aalit ovat vain harv­inaisen tyh­miä, toim­inta ja loogi­nen perus­ta ovat lähempänä uskon­toa kuin mitään empirismiä. 

      Län­si­mais­sa laa­jem­minkin koite­taan voit­taa Kiina kieltämäl­lä kiinalaiset tuot­teet ja kil­pailu, onpas lib­er­aalia, ovat oikein nykypäivän lud­di­it­te­ja. Mut­ta kun rikkaat rahoit­ta­jat ker­to­vat, että todel­li­nen tuot­tavu­us on talouden oli­gop­o­lisaa­tio (mitä lib­er­aalit usein aja­vat tajua­mat­ta mitään mis­tään) eikä avoin kil­pailu, niin poli­itikot sit­ten tekevät mitä käs­ketään ja lop­putu­lok­se­na län­si­maid­en talous taan­tuu ja kyykkää.

      Suomes­sakin eri­no­mainen esimerk­ki nämä kiinan-tuot­teet — kaik­ki tosi jees, kunnes kiinalaiset verkkokau­pat leikkaa­vat turhat välikädet välistä ja myyvät suo­raan kulut­ta­jalle paljon edullisem­min. Yrit­täjiä ei koti­mainen kiin­nos­ta, suuri osa tuotan­toa laitet­tu kiin­ni ja siir­ret­ty kiinaan ja kol­man­si­in mai­hin, pait­si sit­ten kun kiinalaiset leikkaa­vat koti­maiset yrit­täjät (=välistävetäjät) välistä pois, sit­ten huude­taan, että pitäisi ajatel­la myös koti­maa­ta! Minä joko ostan suo­raan kiinalaisil­ta tai sit­ten koti­maista tuotan­toa, joku koti­mainen välistävetäjä-yrit­täjä on aivan turha välikäsi. Tässä hyvin näkee, kuin­ka koko tuotan­non ulkois­t­a­mi­nen on hiekalle raken­net­tu lin­na ja ne yhteiskun­nat, jot­ka eivät tuo­ta mitään tule­vat kui­h­tu­maan. Bri­tan­nia eri­no­mainen esimerk­ki tästä uus-/markki­nal­ib­er­aalien idiotismista.

      Sit­ten tämä län­si­mais­sa nou­se­va mil­i­tarisaa­tio on vain taan­tu­misen kiihtymistä, kehi­tyskulku muis­tut­taa vähän Neu­vos­toli­it­toa tässä mielessä ja on muutenkin kuin pakkasel­la housui­hin kusemista. Läm­mit­tää het­ken, kun velka­ve­tois­es­ti ja yhteiskun­nan perus­taa romut­ta­mal­la saadaan yri­tys­ten kat­teet ja tuotan­toa ylös.

      1. Minus­takin 2020-luvun Suomes­sa ja 1980-luvun Neu­vos­toli­itossa on jotain yhteistä:
        ‑Aika mon­en työt­tömän koke­mus työn­haus­ta muis­tut­taa ker­to­muk­sia 1980-luvun Neu­vos­toli­iton ruoan ja kulu­tus­tavaroiden hankinnasta
        ‑Aika mon­en tieto­työläisen koke­mus viestin­nästä muis­tut­taa Tser­nobylis­sä muuan kohtalokkaana yönä käy­tyä väittelyä
        En silti pro­fe­toi että tääl­läkin pitäisi odot­taa saman­laista seka­sor­toa kuin 1990-luvun Venäjäl­lä nähtiin.

  6. Miten lääkkei­den kehi­tys pitäisi rahoittaa?
    Nyky­isin noin 5 — 10 % mak­se­taan r&d/perustutkimusrahoituksella. Lisäk­si yliopis­to­sairaalat tutki­vat vielä niiden vaikut­tavu­ut­ta, tätä rahoi­tus­ta Suo­mi leikkaa. Jos lääkeke­hi­tys on pääsyt alku­un niin toden­näköisyys, että se koskaan olisi käytössä on alle 10%, riskit ovat suuret ja taloudelli­nen panos­tus san­o­taan 100 miljoon­aa euroa yhtä han­ket­ta kohden.

    Kun patent­tisuo­ja päät­tyy, intialaiset lääkeyri­tyk­set tuo­vat samana pivänä geneeriset kopi­ot. Kate mar­gin­al­isoituu samal­la hetkellä.

    Gates-säätiö rahoit­taa ei niin tuot­tavien lääkkei­den kehi­tys­tä ja pienen­tää han­kkei­den riskiä. Covid-19 rokot­teis­sa sil­läkin oli iso merk­i­tys. Mui­ta kiin­nos­taa sota­te­ol­lisu­us sijoituk­se­na enemmän.

    Suo­ma­laiset ener­giay­htiöt monopolei­neen ovat var­ma tapa tehdä rahaa, sitäkin yritetään hillitä teat­ter­i­mais­es­ti. Ratkaisu­ja ei oikein ole. Palkkakat­to lie­nee type­r­in ehdo­tus, mut­ta sitäkin joku tarjonnee.

    1. Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten kan­sain­vä­li­nen lehdis­tö kir­joit­ti paljonkin lääkey­htiöitä uhkaavas­ta kri­i­sistä: monien suurel­la volyymil­lä myytävien lääkkei­den patent­tisuo­ja oli päät­tymässä ja uusia ei ollut tulos­sa pipeli­nessä samas­sa määrin tilalle. Tämän pelät­ti­in johta­van lääke­hi­tyk­sen rahoituk­sen romahtamiseen.

      Markki­na­t­aloudessa syn­tyi kuitenkin inno­vaa­tio. Se oli hin­noit­telu. Kun aiem­min lääkkei­den hin­noit­telu oli perus­tunut aja­tus­malli­in, että kuuri saa mak­saa enin­tään tuhan­sia euro­ja, kokeilti­in mallia, jos­sa kuuri mak­soikin 100 000 dol­lar­ia. Osoit­tau­tui, että mak­sajia löy­tyy. Näin niche-lääkkei­den kehi­tys saati­in kan­nat­tavak­si, ei pelkästään massalääkkeiden.

      Vaik­ka yksit­täisen lääk­keen osalta patent­tisuo­jan mah­dol­lis­ta­ma hur­ja hin­ta tun­tuu epäreilul­ta, niin kokon­ais­ter­vey­den kehi­tyk­sen kannal­ta se on mielekäs: hin­noit­telumallil­la saadaan uusia lääkkeitä jatku­vas­ta markki­noille tuo­va kone toim­i­maan. Jos kat­so­taan vaiku­tus­ta etenkin syöpi­en kannal­ta: vaiku­tus kokon­ais­paran­tavu­u­teen on ollut merkittävä.

  7. Jokainen voi kokeil­la rikas­tua syöpälääkkeil­lä jos tahtoo

    Nuo biotech fir­mat on yleen­sä halpo­ja pörssissä 

    Kas kun kehi­tys kestää vuosikymmeniä

    1. Ongel­mana ei ole se, että lääkey­htiöille on mak­set­ta­va lääkkeistä — on mak­set­ta­va — vaan se, mil­lä sään­nöil­lä mak­se­taan. Kan­nat­taisi mak­saa asukaslu­vun suh­teessa oikeud­es­ta saa­da lääkkeistä valmis­tuskus­tan­nusten mukaiseen hin­taan. Lääkey­htiö saisi yhtä paljon rahaa ja maat saisi­vat enem­män terveyttä.

      1. Mah­dolli­nen seli­tys, mik­si tuo­ta ei saa­da toimimaan:
        Yhdys­val­lois­sa vaku­u­tusy­htiöt mak­sa­vat (sil­loin kun mak­sa­vat) asi­akkaiden­sa lääk­keet ( — omavas­tuu) asi­akkaiden­sa rahoil­la ( = vaku­u­tus­mak­suil­la). Sikäläisille lääkey­htiöille tämä on “ain­oa oikea” malli, eivätkä ne voi ymmärtää eivätkä varsinkaan kat­so voivansa osal­lis­tua sel­l­aiseen “sosial­is­tiseen” (joka siel­lä tarkoit­taa kom­mu­nis­mia) malli­in, jos­sa val­tio mak­saisi lääkkeistä. Ja kos­ka yhdys­val­ta­laiset lääkey­htiöt toimi­vat näin, muut seu­raa­vat perässä.

      2. Tämä voisi olla ideaal­i­maail­mas­sa tosi­aan oikea tapa. Tosin sil­lä kor­jauk­sel­la, että jakoa ei tehdä suo­raan asukasluku­jen suh­teessa, vaan jatke­taan per­in­teistä käytän­töä, että yhdys­val­ta­laiset mak­sa­vat huo­mat­tavasti enem­män per asukas kuin suo­ma­laiset. Köy­hät kol­man­nen maail­man maat eivät tietenkään mak­saisi yhtä paljon asukkaal­ta kuin Suomi.

        Jär­jeste­lyyn liit­tyy kuitenkin joukko mut­tia, jot­ka tekevät sen käytän­nön toteut­tamisen hankalaksi.

        Ensim­mäi­nen liit­tyy lääke­te­ol­lisu­u­den kus­tan­nus­rak­en­teeseen. Maail­man viiden suurim­man lääkey­htiön (Pfiz­er, John­son & John­son [Inno­v­a­tive Med­i­cine], Mer­ck, Roche [Phar­ma­ceu­ti­cals] ja Abb­vie) Cost of Sales oli 2025 keskimäärin 25%. Tämä ei toki ole aivan suo­raan sama asia kuin valmis­tuskus­tan­nus suo­ras­ta valmis­tuskus­tan­nuk­ses­ta puhu­mat­takaan. Mut­ta yli 20% lääkkei­den hin­nas­ta on valmis­tuskus­tan­nus­ta. Tältä osin tilanne on muut­tunut siitä kun blo­gisti oli alaan liit­tyvänä min­is­ter­inä. Siir­tymi­nen kemi­al­li­sisel­la syn­teesil­lä tuotei­tu­ista lääkkeistä bion­ic­sei­hin on lisän­nyt valmis­tuskus­tan­nusten merk­i­tys­tä. Ehdote­tus­sa mallis­sa pitää tietenkin sal­lia jonkin kate valmis­tuskus­tan­nusten päälle. Siten lääkkei­den hin­ta ei rom­ah­da, vaan putoaa ehkä kol­man­teen osaan. Lisäk­si tule­vat cost-plus-mallin hallinnoin­nin ongel­mat, joi­hin voi tutus­tua esimerkik­si googlaa­mal­la Pen­tag­o­nin haasteita.

        Toinen haaste on määrit­tää, mikä on se kohtu­ulli­nen ker­taerä, joka kus­takin lääk­keestä mak­se­taan. Onko se aina sama, vai miten määritetään lääk­keestä saata­va hyö­ty? 2025 Ylen jutus­sakin kauhis­tel­tu Mer­ckin Keytru­da keräsi 31,7 mil­jardin dol­lar­in myyn­nin. Jos kat­so­taan kohtu­ullisek­si kor­vauk­sek­si kymme­nen vuo­den myyn­ti, niin ker­taerä on 320 mil­jar­dia. Suomen osu­udek­si tuos­ta tulee oikeu­den­mukaisel­la kus­tan­nusten­jako­ma­llil­la noin 2 mil­jar­dia €. Kymme­nessä vuodessa keuhkosyöpään sairas­tuu noin 25 000 ihmistä. Siten mak­samme 60 000 — 80 000 € per sairas­tu­ja + ehkä 30% kuurin nyky­hin­nas­ta eli 30 000 € jokaiselta poti­laal­ta. Eli ei tule nykykus­tan­nus­ta halvemmaksi. 

        Edelleen ratkaistavak­si tulee kysymys, mil­loin ker­taerä mak­se­taan: vain uud­es­ta lääk­keestä vai myös kun sille löy­de­tään uusi sovel­lus. Siis olisiko Novo saanut ker­tako­r­vauk­sen toiseen ker­taan, kun Ozem­bicin todet­ti­in sovel­tuvan laihdutuslääkkeeksi?

        Kol­mas ja inno­vaa­tio­dy­nami­ikan kannal­ta ehkä merkit­tävin ongel­ma on se, että nyky­maail­mas­sa joitakin erikoistapauk­sia (esim. Codi­vd-rokeote) luku­unot­ta­mat­ta uudet lääk­keet tule­vat markki­naan, jos­sa niiden sovel­lusalueel­la on jo jokin toinen kil­pail­i­ja. Mikä on se uud­es­ta lääk­keestä saata­van hyö­dyn raja-arvo, joka oikeut­taa valmis­ta­jan saa­maan ker­tako­r­vauk­sen? Tähän liit­tyy oleel­lis­es­ti asia, joka vaikut­taa myös kor­vat­ta­van valmis­tuskus­tan­nuk­sen suu­ru­u­teen: mikä osa myyn­nin ja markki­noin­nin kus­tan­nus­ta on sel­l­aista lisäar­voa, joka paran­taa kansalais­ten ter­veyt­tä? Lääkärit eivät automaat­tis­es­ti siir­ry käyt­tämään uut­ta lääket­tä, vaan heille pitää ker­toa sen hyödy­istä ja heitä pitää koulut­taa sen käyt­töön. Tämä on myyn­nin ja markki­noin­nin tuot­ta­maa lisäarvoa.

  8. Tuo­ta ensin­mainit­tua lääkärille pääsyn vaikeut­ta pidän toden­näköisim­pänä pääsyynä. Toki tämä on ongel­ma joka maas­sa, mut­ta pienetkin erot tässä voivat tehdä suuren eron siinä, mil­lä asen­teel­la poti­lai­ta ote­taan vas­taan ja kuin­ka isok­si viive syövän tun­nistamises­sa kasvaa.

    Mak­su­jen nos­t­a­mi­nen vähen­täisi seu­raa hake­via mum­mo­ja ym. enem­män tai vähem­män häir­iökysyn­tää, jon­ka myötä sit­ten olisi vähem­män tarvet­ta ajan­va­raus­puhe­limes­sa tor­jua soit­ta­jia. Valmius mak­saa korkeampia mak­su­ja olisi myös rehelli­nen sig­naali siitä, että ajan­varaa­jal­la on oikeasti tunne siitä, että jotain on vial­la. Suo­ma­laiset ehkä ovat vielä sel­l­aisia, että em. tor­jun­ta ote­taan vas­taan asen­teel­la “no ei se sit­ten var­maan ole p*le mitään kun noin ker­ran san­o­taan, syödään sit­ten lisää kuitu­ja ja vet­tä s*tana” ja pure­vat ham­mas­ta pari-kuusi kuukaut­ta. Hakeu­tu­mista yksi­tyiselle väl­tetään, kos­ka kuvioon liit­tyvä kuse­tus on yhteiskun­nal­lis­es­ti nöyryyt­tävä ja ilmeinen.

  9. Kuvan­tamista tehdään vähiten. Miten ne siis löydettäisiin?

    Uusia syöpälääkkeitä käytetään euroopas­sa vähiten Suomes­sa, Latvi­as­sa ja Slo­va­ki­as­sa. Häviämme euroopan ns. köy­hille maille lääkityksessä.

    Kansalli­nen syöpäs­trate­gia vuosille 2026–2035 pitää huolen, että paran­nus­ta ei saa­da kun vas­ta vuo­den 2025 jälkeen.

  10. Pohdiske­lin tuo­ta, että mik­si suomen tiet­ty­jen syöpi­en eli­na­jan­odote on huonom­pi kuin muis­sa pohjo­is­mais­sa. Tuli mieleen sel­l­ainen seik­ka kuin kaupungis­tu­misas­te. Ja nimeno­maan syöpäikäis­ten ihmis­ten osalta eli vähän van­hem­mas­sa väestössä. Tässähän ne tulok­set hei­jastel­e­vat tilan­net­ta men­neinä vuosikymmeninä.
    Minä olen ollut joskus yli 20v sit­ten itsekin ter­veyskeskus­lääkärinä muu­ta­mas­sa paikas­sa. Väit­täisin, että lähetekyn­nyk­seen vaikut­ti kaikkein eniten etäisyys isoon sairaalaan. Ei siinä mikään kun­tat­alouden paine vaiku­ta kovinkaan paljoa vaan ennen kaikkea se, että onko iso sairaala jopa samas­sa talos­sa vai 300 kilo­metrin päässä.
    Ihan mutu­a­han tämäkin tietysti on, mut­ta tutk­isin kotiosoit­teen etäisyy­den yhteyt­tä isoon sairaalaan.
    Eroa voi kyl­lä olla laitekan­nas­sakin, mut­ta veikkaisin eron tule­van enem­pi diag­nos­ti­ikan kuin hoidon erosta.

  11. Nyky­poli­itikko­ja saa kyl­lä syyt­tää siitä, mitä eivät tehneet menneisyydessä.
    Kun nyt esimerk­itkin ovat olleet poli­ti­ikas­sa vuosikymmeniä.

    Onko joku hal­li­tus Suomes­sa jos­sain vai­heessa his­to­ri­aa lisän­nyt ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sia vapaae­htois­es­ti, jot­ta kas­vanut ter­veys toisi lisää talouskasvua?

    Entä onko muis­sa mais­sa tehty koskaan vastaavaa?

    Eikö ter­vey­den­huolto ole aina vain poli­it­tis­es­ti kulu, jota kan­nat­taa minimoida?

    Jos haluisi ver­tail­la eri maid­en ter­vey­den­huol­lon _kuluja_, niin vois ver­tail­la €/nuppi ja ostovoimakorjattuna?

  12. Suomes­sa keski­tytään estämään vas­taan­otolle tulo hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Kiltit sit­ten kär­sivät ja lopuk­si kuol­e­vat hoitojonoon. 

    Etenkin Helsingis­sä ei tunne saa­vansa verora­hoille mitään vastinet­ta ter­vey­den­huol­lon osalta. Koit­takaa­pa päästä hammashoitoon…

  13. Muis­takaa nyt kaik­ki: Jos ihmisel­lä ei ole syöpää, niin hän ei voi myöskään kuol­la syöpään. 

    Sit­ten tämän jäl­keen tei­dän tarvit­see enää miet­tiä, kuin­ka syöpä tode­taan ja kuin­ka lääkärille ja hoitoon pääsyä rajoite­taan nykyään hyv­in­voin­tialueil­la säästötoimenpiteenä.

    Nyt olette taas kaik­ki hie­man viisaampia. Näil­lä sanoil­la sit­ten voidaan tode­ta, että Suomen syöpäti­las­tot tule­vat paran­tu­maan tulevaisuudessa 🙂
    Jos ei diag­nosoi­da ja tutki­ta niin sit­ten syöpään ei enää kuol­la samoissa määrin kuin aikaisemmin.

  14. Entä jos suo­ma­laiset syövät epäter­veel­listä ruokaa? Höt­töhi­ilar­ia, hyön­teis­myrkky-ryp­siöljyä ja mitä kaikkea M–:n kep—-sta ja oli­gop­o­liketju­jen bulkkil­isäainemössöä kera mikro­muovin? Ja kansa on aivopesty tähän viral­lis­ter­veel­lisyy­teen. Ja toinen puoli kansas­ta syö suru­un­sa ja katkeru­u­teen­sa sok­e­ria, kaiken­laista makeaa, jol­la tuhoa­vat elim­istön­sä. Ja kit­taa­vat alko­ho­lia, joka on solumyrkkyä. Okei, ter­vey­den­huoltosys­tee­mi on huono, mut­ta huono on myös ihmis­ten ruokavalio. Sairas yhteiskun­ta­jär­jestelmämme sairas­tut­taa meidät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.