Valtuustoaloite kiinteistöverosta

50 vastausta artikkeliin “Valtuustoaloite kiinteistöverosta”

1. Tämä on raha-automaat­ti jär­jestelmälle, eikä yksilö voi kuin vikistä. Val­tio tarken­taa vero­tusar­von­sa kohti markki­nahin­taa ja kun­nat nos­ta­vat pros­ent­te­jaan minkä kehtaa­vat. Ain­oa joka hyö­tyy, on se joka ei omista ja elää muiden varoilla.

   Ihan oikeasti: tässä har­maan­tu­vas­sa maas­sa voisi miet­tiä miten rahaa saadaan lisää vaik­ka vien­tiä kas­vat­ta­mal­la tai tuot­tavu­ut­ta paran­ta­mal­la. Rahan siirte­ly taskus­ta toiseen erinäisiä vero­him­meleitä virit­telemäl­lä johtaa lop­ul­ta tyy­tymät­tömien sisäl­lis­so­taan tai maas­ta pakenemiseen.

   Vastaa

   1. Ei voi muu­ta sanoa. Moni tulee sanomaan että Ter­ve­menoa Helsin­ki, jos toteutuu!

      Vastaa

   2. Todel­la hyvä vero kyseessä. Nythän raken­net­ti­in kehäratik­ka min­unkin verora­hoil­la, mut­ta kos­ka en omista asun­toa ratikan var­rel­la niin käytän­nössä min­un veroil­la sub­ven­toin­ti­in jo valmi­ik­si min­ua varakkaampi­en var­al­lisu­ut­ta. Mietip­pä sitä.

      Vastaa

      1. Ratikat ja muut joukkoli­iken­nevä­li­neet ovat kaupun­gin perus­in­fraa siinä mis­sä vesi­jo­hdot ja kaukoläm­pö, ja kaikkien kuu­luu osal­lis­tua niiden kus­tan­ta­miseen, käyt­ti tai ei.

      2. Mietitään­pä, miten vaikka­pa Kru­unuvuoren­ran­nan pikaratikan kus­tan­nus jae­taan kaupunki­lais­ten kesken. Tule­vat Kru­unuvuoren­ran­nan asukkaat mak­soi­vat siitä suuren osan korkeam­pana maan­vuokrana, kos­ka ratikkay­hteys nos­ti kaupun­gin omis­ta­man maan arvoa.
         Van­hat laa­jasa­lo­laiset sai­vat tämän edun lahjoituk­se­na, kos­ka ratikkay­hteys nos­ti hei­dän asun­to­jen­sa arvoa. Van­haan Laa­jasa­loon myöhem­min muut­ta­vat joutu­vat myös mak­samaan ratikkay­htey­destä korkeam­pana asun­non hin­tana, mut­ta eivät mak­sa sitä kaupungille vaan sille onnekkaalle, joka omisti asun­non sil­loin, kun tämä arvon­nousu tapah­tui. Niin­pä kaik­ki helsinkiläiset jou­tu­i­v­at rahoit­ta­maan van­ho­jen laa­jasa­lo­laisen asun­to­jen hin­nan nos­tamista eikä etu edes seu­ran­nut asun­toa seu­raav­ille omistajille.
         Jos meil­lä olisi riit­tävän korkea maapo­h­jaan osu­va kiin­teistövero, jos­sa vero­tusar­vo nou­dat­taisi todel­lista maan arvoa, kaupun­ki saisi kor­vauk­sen myös van­ho­jen laa­jasa­lo­lais­ten hyväk­si tehdys­tä investoinnista.

      3. Laa­jasa­lo on poikkeus kos­ka raiti­otiesil­ta on niin mas­si­ivi­nen, ja las­ket­tu aikasäästö niin merkit­tävä, mut­ta täy­tyy muis­taa että Laa­jasa­lon van­han puolen raken­nuk­set ovat 1960–70 luvul­ta eli teknisen käyt­töikän­sä päässä. Kiin­teistöt joudu­taan joka tapauk­ses­sa saneer­aa­maan tai rak­en­ta­maan uud­estaan. Jos sil­taa ei olisi päätet­ty rak­en­taa, niin osa toden­näköis­es­ti purka­maan. Jos ne ovat vuokra­ton­til­la niin jos­sain vai­heessa­han kaupun­ki korot­taa niidenkin vuokria. Se myös nähdään, kun raiti­otie on otet­tu käyt­töön parin vuo­den päästä miten se vaikut­taa asun­to­jen hin­toi­hin, vai vaikut­taako ollenkaan. 

         Isois­sa raideli­ikenne ja muis­sa infra­hankkeis­sa joku aina voit­taa tai häviää, maan päälle raken­net­tu rautatie aiheut­taa meluhait­to­ja ja monien mielestä myös maise­mat ikku­nas­ta menevät pilalle. Esim Espoon kaupunki­ratatyö­maa on järkyt­tävän mas­si­ivi­nen ja se kestää 5 vuot­ta ja kun se on valmis niin junat suhaa­vat 5 min­uutin välein. Sama voi sanoa Espoon Hep­oko­r­ven sato­ja hehtaare­ja kat­tavas­ta datakeskustyö­maas­ta. Asun sen naa­puris­sa ja olen sitä mieltä että täl­laiset han­kkeet merk­it­sevät tek­nol­o­gista edis­tys­tä joista jokainen hyö­tyy enkä peri­aat­teessa vas­tus­ta niitä, mut­ta olisi voitu toteut­taa toisel­la taval­la, esim pari korkeaa tor­nia laa­jo­jen hal­lien sijaan.

      4. Ei Kru­unuratik­ka ole mitenkään poikkeuk­selli­nen. Pari vuot­ta sit­ten julka­istun Eetu Kau­ri­an väitöskir­jan mukaan Jok­eri rata nos­ti jo ennen valmis­tu­mis­taan sen vaiku­tusalueel­la ole­vien van­ho­jen asun­to­jen arvoa puolel­la miljar4dilla eurolla.

2. On ollut tapana ajatel­la, että kun mak­sat, saat sitä vas­taan jotain: tavaraa, palvelua, tms. Mitä hra Soin­in­vaara mah­taa ajatel­la veron­mak­sa­jan saa­van kiin­teistöveron koro­tus­ta vas­taavasti? On kovin kyseenalainen lähtöko­h­ta, että kiin­teistö­jen omis­ta­jien tehtävä olisi tur­va­ta kaupun­gin talous — kaiken muun kun­nal­lisen verokiskon­nan päälle. Kiin­teistöveroa­han perustel­laan sil­lä vee­tut­taval­la ajatuk­sel­la, että maapo­h­jaa­han ei voi viedä poiskaan, että sen kun mak­sat vaan — tai muu­ta itse pois.

   Vastaa

   1. Tont­ti­maan kiin­teistövero — muuten erit­täin suosit­tu vero Yhdys­val­lois­sa — on tapa rahas­taa osa ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta yhteiskun­nalle. Kun hehtaari maa­ta Kata­janokalla mak­saa 20 miljoon­aa ja Inkoos­sa 20 000 euroa, ei kai kukaan voi väit­tää, että tuhatk­er­tainen hin­ta on jotenkin maan­omis­ta­jien aikaansaan­nos. Se johtuu ympärille raken­netus­ta kaupungista. On täysin perustel­tua, että yhteiskun­nan tekemistä investoin­neista hyö­tyvät osal­lis­tu­vat noiden investoin­tien rahoitukseen.

      Vastaa

      1. No joo. Helsinki­hän on hesalaisille koko Suo­mi. Mut­ta kiin­teistövero­lain soveltamiso­hjeen mukaan “Maapo­h­jas­ta mak­se­taan veroa pääsään­töis­es­ti yleisen kiin­teistövero­pros­entin mukaan.” Soin­in­vaaran logi­ikan mukaan Helsin­gin kiin­teistö­jen ‘ansioton arvon­nousu’ saa toki vapaasti nos­taa kiin­teistöveroa vaikka­pa Äkkölämäkölän Öllölässä! Mut­ta ote­taanko kiin­teistö­jen arvonalen­e­ma tuol­la Öllölässä mitenkään huomioon kiin­teistövero­tuk­ses­sa? Epäilenpä.

      2. Mil­lä mekanis­mil­la kiin­teistövero­pros­entin nos­ta Helsingis­sä nos­taisi sitä Helsin­gin ulkopuolella?

      3. Yhdys­val­lois­sa todel­lakin kiin­teistöverot ovat korkeampia kuin Suomes­sa. Korkein kiin­teistövero­jen keski­ta­so on osaval­tiovero­tus­ta vält­televässä Tex­a­s­is­sa, jos­sa se on 1,8% kiin­teistön vero­tusar­vos­ta, joka on tyyp­il­lis­es­tä lähempänä todel­lista arvoa kuin Suomessa. 

         Yksi keino, jol­la jopa tek­sasi­laiset saadaan hyväksymään vero on se, että kiin­teistöveroista, sekä kiin­teistön arvos­ta, tasos­ta että käytöstä päät­tämi­nen on tuo­tu lähelle mak­sa­jaa. Yhdys­val­lois­sa osaval­tio­ta pienem­pi autonomi­nen perusyk­sikkö on coun­ty. Niitä on reilu 3000. Eli yksi noin 100 000 asukas­ta kohden. Siis Uusi­maalaisit­tain keskimääräi­nen kun­nan koko. Mut­ta prop­er­ty taxista päät­täviä yksiköitä on huo­mat­tavasti enem­män eli noin 150 000. Siis yksi noin 2000 amerikkalaista kohden. 

         Kiin­teistövero­tuk­sen kehit­tämistä ajavien kan­nat­taisikin ajaa myös veron tasos­ta ja käytöstä päät­tämisen siirtämistä kohti Uusi­maalaista kaupunkia pienem­piä yksiköitä. Esimerkik­si Helsingis­sä tämä yksikkö voisi olla kaupun­giosa, joi­ta jae­taan tarvit­taes­sa pienem­mik­si osiksi.

      4. Valitet­tavasti tyylisi on sel­l­ainen, että se herät­tää epälu­ot­ta­mus­ta. Mis­tä tieto kiin­teistöveron tasos­ta Yhdys­val­lois­sa? Miten korkea kiin­teistövero sopii korkean ansio­tulovero­tuk­sen maa­han. Mikä on lop­putu­los, kun asumiskus­tan­nuk­set nou­se­vat ja asun­to­jen hin­nat laske­vat, ei ainakaan men­estyvä, halut­tu (kanta)kaupunki muille kuin yhteiskun­nan tuel­la asuville. Mik­si min­un pitäisi yhtiö­vastik­keessa mak­samas­sani kiin­teistöverossa kus­tan­taa koulu­tus­meno­ja. Jos tämä toteu­tuu, muu­tan ajois­sa tut­tuun hyvään Tapiolaan.

      5. Yhdys­val­lois­sa kiin­teistöveron suo­sio johtunee siitä, että siel­lä se hoitaa paikallisveron virkaa, monin paikoin jopa kokon­aan. USA:ssa asukkaat muut­ta­vat muutenkin run­saasti mm, työn perässä. Jos siel­lä ryhdyt­täisi­in per­imään meikäläisen kun­taveron tapaista veroa, moni vai­h­taisi osoitet­ta vain tämän takia. Kiin­teistöveroa saadaan sen­tään per­i­tyk­si niiltä varakkaam­mil­ta asukkail­ta, jot­ka eivät halua tai voi muuttaa.

      6. Re JH.

         Kiin­teistöveron keskimääräi­nen tai medi­aan­i­ta­so Tex­a­s­is­sa vai­htelee vuodes­ta ja lasku­tavas­ta riip­puen eri lähteis­sä. Ehkä kat­tavim­man kuvan tilanteesta saa tuolta:
         https://www.ownwell.com/trends/texas

         Tex­a­s­is­sa ei ole osaval­tion tuloveroa, mut­ta vas­taavasti kiin­teistöverot ovat muu­ta maa­ta korkeam­mat. Suomes­sakin kun­nal­lisveroa voisi alen­taa, jos kiin­teistöveroa lasketaan.

   2. No mitä sit­ten tuloveroa vas­taan saa? Mik­si kiin­teistöveron pitäisi perus­tua jonkin­laiseen vas­tavuoroisu­u­teen, se ei olisi vero, vaan maksu.

      ” Kiin­teistöveroa­han perustel­laan sil­lä vee­tut­taval­la ajatuk­sel­la, että maapo­h­jaa­han ei voi viedä poiskaan, että sen kun mak­sat vaan — tai muu­ta itse pois.”

      Ja vaik­ka sinä muut­taisit, kiin­teistö kyl­lä jää. 

      Sik­si se onkin niin hyvä vero.

      Vastaa

   3. “On ollut tapana ajatel­la, että kun mak­sat, saat sitä vas­taan jotain: tavaraa, palvelua, tms.”
      Radikaali­na kom­ma­ri­na lainaisin tässä toveri Ben Franklinia:
      “Pri­vate Prop­er­ty there­fore is a Crea­ture of Soci­ety, and is sub­ject to the Calls of that Soci­ety, when­ev­er its Neces­si­ties shall require it, even to its last Farthing”
      Yksi­tyi­nen omaisu­us on yhteiskun­nan luo­mus, ja yhteiskun­ta voi siitä tarpeisi­in­sa ottaa vaik­ka viimeisenkin roposen.
      Tämä oli var­maan helpom­pi ymmärtää 1700-luvul­la, kun kukaan ei vielä kuvitel­lut, että markki­nat hoitaa.

      Vastaa

3. “On myös aiem­paa haas­tavam­paa huole­htia koul­u­lais­temme saa­man opetuk­sen korkeas­ta tasos­ta, mikä tärkeätä, jot­ta oppi­laat saisi­vat hyvät lähtöko­h­dat elämässään.”

   Kouluis­sa suun­ta on todel­lakin alaspäin, mut­ta tois­taisek­si vielä loival­la kul­mal­la. Sen sijaan päiväkodeis­sa ja varhaiskas­vatuk­ses­sa kul­ma on jyrkempi. 

   Henkilökun­ta on väsynyt kun kaupun­ki on tehnyt eri­laisia sijaiskiel­to­ja. Lapset ovat lisäk­si kas­vavas­sa määrin täysin rajattomia>
   Henkilökun­ta väsyy> osaa läh­tee pois > sijaiskierre pahenee.
   Kieli­taidot­to­muus niin henkilökun­nan kuin las­ten suhteen.lisäksi kas­vaa, kos­ka suomen kie­len taitoa ei enää vaadita.
   Ope­tus­min­is­te­rien (oli hal­li­tus mikä tahansa) hymy­suin ker­tomaa “laadukas­ta suo­ma­laista varhaiskas­va­tus­ta” on tar­jol­la vain alueel­lis­es­ti ja pis­teit­täin siel­lä mis­sä asi­at sat­tuvat ole­maan kunnossa.
   Miten suomen kieltä taita­m­a­ton päiväkodin hoita­ja voi huole­htia kas­vatuk­sen ja kieli­taitoisu­u­den tavoit­teista? Ei voikaan niin paljon kuin me iloit­sem­mekin hänen työllistymisestään.

   Kult­tuuri­in sat­saami­nen on oikein mut­ta varsi­nainen pain­opiste sinne mis­sä kaik­ki, myös kult­tuurin tule­vat käyt­täjät, tapah­tuu > lap­sis­sa ja nuoris­sa. Tiede­tään että jos kasvu menee pahasti pieleen päiväkoti-iässä, voi yhden syr­jäy­tyneen nuoren, nuoren aikuisen kus­tan­nus yhteiskun­nalle olla yli miljoona euroa. 

   Jos ette saa päivökotei­hin pysyvää ja pätevää henkilökun­taa ( rahal­la) ei ole enää mitään kult­tuuria jota puo­lus­taa, kos­ka ei ole enää kieltä joka on yhtä kuin kulttuuri.
   Jokaisen maa­han­muut­ta­jankin ensim­mäi­nen oma etu tässä maas­sa on oppia suomen kieli. Se alkaa päiväkodeista. Mut­ta ei ala jos speksit ovat edel­lä kuvaamiani.
   Tämä kos­kee erit. Helsinkiä. Myös Van­taa­ta, Espoota.

   Vastaa

4. Kuin­ka ei vuokris­sa näy? Tot­takai näkyy 

   Investoin­nille pitää saa­da tuot­to 4–5 prossaa ja siis juok­se­vien kulu­jen jälkeen 

   Kiin­teistövero
   Tonttivuokra
   Hoitokulut
   Lisäin­vestoin­nit (putket ja julk­i­sivut ja ikku­nat ja katot ja sähköt)
   Kaik­ki nuo vuokralainen maksaa

   Toki halvem­paa on uusille omistusasujille 

   Paljonko on Helsin­gin talois­sa kor­jausvelkaa? Epäilen että niin paljon että asum­i­nen vain kallistuu

   Vastaa

   1. Yrität nyt haas­taa val­lit­se­van talous­teo­ri­an. Jos vuokranan­ta­ja voi nos­taa vuokraa, kun kiin­teistövero nousee, mik­si hän ei nos­taisi vuokraa jo sitä ennen?

      Vastaa

      1. Vuokria per­itään yksi­ty­isil­lä markki­noil­la sil­lä tasol­la että asun­toa saa vuokratuk­si. Kiin­teistöveron nos­to koko kaupungis­sa iskisi sekä vuokraa­ji­in että vuokralaisi­in. Osa vuokralai­sista jou­tu­isi muut­ta­maan halvem­paan asun­toon tai kokon­aan pois kaupungista, Nur­mi­järvelle ja vas­taavi­in kehyskun­ti­in tai kokon­aan pois Uudelta­maal­ta. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa per­heet hajoa­vat. Sekö on tavoite? Kiin­teistövero­jen nos­to voi aiheut­taa kanssa piilokont­toris­tu­misen tai airbnb:n tai vas­taavien hait­ta-ilmiöi­den rantau­tu­misen rauhal­lisille asuinalueille.

      2. Vuokria per­itään yksi­ty­isil­lä markki­noil­la sil­lä tasol­la että asun­toa saa vuokratuk­si. Kiin­teistöveron nos­to koko kaupungis­sa iskisi sekä vuokraa­ji­in että vuokralaisi­in. Osa vuokralai­sista jou­tu­isi muut­ta­maan halvem­paan asun­toon tai kokon­aan pois kaupungista, Nur­mi­järvelle ja vas­taavi­in kehyskun­ti­in tai kokon­aan pois Uudeltamaalta. 

         Tämä ei mielestäni nyt vas­tan­nut Soin­in­vaaran kysymyk­seen. Vuokrata­so määräy­tyy sille tasolle mitä vuokralaiset kykenevät mak­samaan, sil­lä yli sen hin­nan vuokralaisia ei sit­ten ole.

         Joten, jos kiin­teistöveroa korote­taan niin miten se johtaisi siihen että vuokralaiset jou­tu­isi­vat muut­ta­maan halvem­pi­in asun­toi­hin? Las­keeko kiin­teistöveron koro­tus vuokralais­ten tulota­soa ja jos kyl­lä niin mil­lä mekanismilla? 

         Päin­vas­tainen tun­tu­isi sen sijaan loogisem­mal­ta — Kun kiin­teistöverol­la kerätään enem­män tulo­ja, kun­nal­liseen tuloveroon kohdis­tuu vähem­män koro­tu­s­painei­ta. Täten vuokralais­ten tulota­so voi siis paran­tua suh­teessa ske­naar­i­oon mis­sä kiin­teistöveroa ei nos­te­ta, vaan sen sijaan samat vero­tu­lot per­itään kun­nal­lisverol­la. Toki tämä sit­ten voi myös nos­taa vuokrata­soakin pitkäl­lä tähtäimel­lä, mut­ta se ei tietenkään voi johtaa siihen että vuokralaisil­la ei olisi varaa vuokraan — Mekanis­mi toimii nimeno­maan niin päin että vuokralaisil­la on enem­män rahaa käytet­tävis­sään ja täten varaa mak­saa isom­piakin vuokria.

         Sen ymmär­rän että jos kiin­teistövero on liian suuri, se voi hidas­taa rak­en­tamista jos asun­tosi­joit­ta­jien tuot­to-odotuk­set pienenevät ja täten uud­isko­htei­ta jää myymät­tä. Ja tämä voi sit­ten myös nos­taa vuokrata­soa jos kaupun­ki ei tähän reagoi mitenkään. Tämä tietenkin kaupun­gin kan­nat­taa pitää mielessä, seu­ra­ta tilan­net­ta ja reagoi­da fiksusti.

         Toisaal­ta taas kiin­teistöveron koro­tus voisi vähen­tää asun­to­jen “vajaakäyt­töä”. Jos tyhjän asun­non ylläpitämis­es­tä jou­tu­isi mak­samaan nyky­istä enem­män, sitä isom­pi paine on lait­taa tyhjänä ole­va asun­to myyn­ti­in, tai hom­ma­ta siihen vuokralainen.

      3. Tont­ti­maa­han kohdis­tu­va kiin­teistövero alen­taa ton­tin arvoa, mut­ta ei vähen­nä rak­en­tamien kan­nat­tavu­ut­ta. Talon arvo vähen­net­tynä ton­tin arvol­la pysyy ennal­laan, vaik­ka talon arvo laskee.
         Kun kiin­teistövero alkaa rasit­taa vuokranan­ta­jaa, mitä hän voi tehdä? Myy­dä asun­to pois? Asun­non arvo on myös alen­tunut, joten jos hän las­kee kylmäpäis­es­ti vuokraami­nen on vai­h­toe­htoon­sa näh­den yhtä kan­nat­tavaa kuin ennenkin.

      4. Hyvä on sit­ten. Vuokral­la asu­vi­in ei kiin­teistöveron nos­to sit­ten vaiku­ta, mut­ta omis­tusasu­ji­in se vaikut­taa ja jotkut, esim eläkeläiset joiden tulot eivät nouse, joutu­vat muut­ta­maan halvem­paan asun­toon tai pois kaupungista. Sik­si sitä pitää vastustaa. 

         Kaupun­ki han­kkikoot lisää rahaa ase­makaavo­jen muu­tok­sil­la per­imäl­lä mak­su­ja kun raken­nu­soikeus nousee. Sil­loin kiin­teistön omis­ta­jalle tulee tilaisu­us purkaa van­ha ja liian pieni raken­nus ja kor­va­ta se uudel­la isom­mal­la jos­ta saa enem­män asun­to­ja myy­tyä. Se olisi win-win tilanne molemmille.

      5. Mites nuo raken­nut­ta­jafir­mat jot­ka myyvät käm­pät tahoille jot­ka vuokraa­vat asun­to­ja? Vuokranan­ta­jat eivät osta lisää asun­to­ja jos kan­nat­tavu­us las­kee: sil­loin pienel­lä viiveel­lä ei kan­na­ta rak­en­taa. Tämä nos­taa hin­to­ja asun­top­u­lan kaut­ta samal­la kun raken­nut­ta­jien nykyiset varan­not seiso­vat jol­lain epäre­al­is­tisel­la tasear­vol­la käyt­tämät­töminä. Huomioi, ettei raken­nut­ta­ja voi arvostaa kämp­piä oikeaan arvoon­sa tai se riskeer­aa konkurssin velko­jen ylit­täessä tasearvon. 

         Pidem­mäl­lä aikavälil­lä asun­tokan­ta myös van­he­nee, kun ei kan­na­ta käyt­tää iso­ja pääo­mia van­han purkamiseen ja uuden rak­en­tamiseen. Mielu­um­min lyödään purkkaa purkan päälle ja yritetään kitistää investoin­nista kaik­ki irti ennen sen käyt­töiän lop­pua. Sama ilmiö näkyy mm. autois­sa: ajaa pitää joka tapauk­ses­sa ja uudet oli­si­vat sekä taloudel­lisem­pia käyt­töku­luil­taan että tur­val­lisem­pia ja mukavampia. 

         Vero­tuk­sen ongel­ma on lyhyesti siinä, että se on este yhteiskun­nan dynami­ikalle. 100% verol­la kukaan ei tek­isi asun­noille mitään.

      6. Janne Nord­ström­sanoo:
         22.6.2025 2:21

         Pidem­mäl­lä aikavälil­lä asun­tokan­ta myös van­he­nee, kun ei kan­na­ta käyt­tää iso­ja pääo­mia van­han purkamiseen ja uuden rak­en­tamiseen. Mielu­um­min lyödään purkkaa purkan päälle ja yritetään kitistää investoin­nista kaik­ki irti ennen sen käyt­töiän lop­pua. Sama ilmiö näkyy mm. autois­sa: ajaa pitää joka tapauk­ses­sa ja uudet oli­si­vat sekä taloudel­lisem­pia käyt­töku­luil­taan että tur­val­lisem­pia ja mukavampia.

         Autover­taus ontuu sil­lä tavoin, että talo­jen usko­taan ole­van läh­es ikuisia. Ja esim. mas­si­ivi­rak­en­teinen jugend-talo­jen pitkän aikavälin ylläpi­tokus­tan­nuk­set ovat olleet varsin vakaita.
         Jos ja kun 50 vuo­den välein tehtävät lin­jasa­neer­aus, julk­i­sivuremp­pa ja vesikat­toremp­pa osa­taan ajoit­taa oikein, niin kus­tan­nuk­set myös pysyvät vakaina.

         Mie­lenki­in­toisek­si hom­ma sit­ten menee teräs­be­tonin suhteen.
         Kun meil­lä on ilmiö, joka huonos­ti nimet­ty: karbonatisoituminen.

         Sitä voi hidas­taa, mut­ta ei kus­tan­nuste­hokkaasti kokon­aan estää.
         Joka siis voi johtaa esim. siihen, että kaik­ki teräs­be­toni­rak­en­teet pitää uusia vaik­ka 200 vuo­den välein.

         Autois­sa sen sijaan on selkeä ikä, jon­ka jäl­keen van­han ylläpi­to ei ole enää mitenkään kus­tan­nuste­hokas­ta. Pait­si jos on kyseessä joku keräi­ly­harv­inaisu­us. Joi­ta ei tietenkään käytetä yleen­sä juuri ollenkaan. Eli käyt­töar­vo on hyvin pieni osa kokonaisarvosta.

5. Itse aiheeseen palatak­seen, niin kult­tuu­ri­tar­jon­nas­sa on nyt sel­l­ainen vinou­tu­ma että pan­demi­an jäl­keen ihmiset eivät enää har­ras­ta kult­tuuria kaupungilla samoissa määrin kuin ennen, vaan stri­imataan kult­tuuria äly­lait­teil­la ja se on pääaisas­sa kan­sain­välis­es­ti tuotet­tua roskaa. Sille on tehtävä jotain. Ei mikään korkeam­man tason kult­tuuri pysy pystyssä edes tuet­tuna ellei kil­pail­e­vaa roskakult­tuuria saa kitket­tyä pois.

   Vastaa

6. Korkea kiin­teistövero tarkoit­taa, että Suomes­sa ei kan­na­ta omis­taa asun­toa. Asun­non omis­t­a­mi­nen ollut yksi keskeisiä.syitä sitoutua Suomeen.

   Veron nousu taas yksi syy lisää muut­taa pois Suomesta.

   Vastaa

   1. Olisi kiva kuul­la perus­teet väit­teelle. Väit­teesi mukaan ainakaan vuokra­ton­til­la ole­vaa asun­toa ei kan­na­ta omis­taa, sil­lä tarkoit­taa­han maapo­h­jan kiin­teistövero sitä, että ton­tista mak­saa erään­laista vuokraa kun­nalle. Vuokra­ton­tista vain mak­saa enemmän.

      Vastaa

      1. Onko kukaan sanonut että vuokra­ton­til­la ole­vaa kiin­teistöä tai asun­toa kan­nat­taa omis­taa? Ainakin sel­l­ai­sis­sa tapauk­sis­sa että vuokra­sopimus muu­ta­man vuo­den päästä umpeu­tuu, se on aikamoinen pommi!

      2. Vuokra­ton­til­la ole­van omis­tusasun­non ostaa vain sel­l­ainen, jol­la varat eivät riitä kuin puoliomistukseen.

         Jos ja kun asun­non hin­ta muo­dos­tuu markki­noil­la, eikä kus­tan­nusten mukaan, niin ton­tin­vuokran kus­tan­nuk­sia ei osa­ta huomioi­da täysimääräisesti.

7. Paras on verot­taa hait­to­ja, toisek­si paras on verot­taa kulu­tus­ta. Omaisu­u­den verot­ta­mi­nen lie­nee perustel­lumpaa kuin ansio­tu­lo­jen verottaminen?

   Vastaa

8. Koskaan ikinä ei voi kuitenkaan ajatel­la että kaupunki(julkinen sek­tori) tuh­lail­isi raho­ja vähän vähemmän?

   Vastaa

   1. Koskaan ikinä ei voi kuitenkaan ajatel­la että kaupunki(julkinen sek­tori) tuh­lail­isi raho­ja vähän vähemmän? 

      Samaa mieltä! Esimerkik­si kaupun­gin kehit­tämisen taloudel­lisia hyö­tyjä ei pitäisi tuh­la­ta lahjoit­ta­mal­la sitä ansiot­ta nyky­isille kiin­teistö­jen omis­ta­jille! Tästä syys­tä kiin­teistöveroa olisi korotettava.

      Samat­en kaupun­gin ei kan­na­ta tuh­la­ta lahjoit­ta­mal­la pysäköin­ti­ti­laa alle markki­nahin­nan. Tästä syys­tä pysäköin­tiä on tehtävä markki­nae­htoisem­mak­si, nos­tet­ta­va pysäköin­nin hin­taa ja pois­tet­ta­va autopaikkanor­mi joka pakot­taa rak­en­ta­maan tietyn määrän pysäköintipaikkoja.
      https://www.soininvaara.fi/2024/08/12/markkinaehtoinen-pysakointi-saastaisi-kymmenia-miljoonia-vuodessa/
      https://www.soininvaara.fi/2022/10/24/miksi-erkki-tuomioja-on-vaarassa-asukaspysakoinnin-hinnasta/

      Lisäk­si yksi­ty­isautoilun sub­ven­tioi­ta olisi syytä vähen­tää. Arvokas­ta maapo­h­jaa pitäisi käyt­tää fik­sum­min, eikä tuh­la­ta erit­täin kallista maapo­h­jaa ylen­palt­tiseen yksi­ty­isautoilu­un miljoo­nine autokaistoi­neen. Parem­paa tuot­toa saa tiivistämäl­lä raken­nuskan­taa, eli vähem­män auto­ja mut­ta enem­män asun­to­ja ja lähipalvelui­ta. Ja liiken­nemuo­toina vähem­män tilaa tarvit­se­vaa polkupyöräi­lyä ja jalankulkua.

      Vastaa

   2. Niin­pä. Val­tio nos­taa ter­veyskeskus­mak­su­ja ja Helsin­ki kieltäy­tyy per­imästä niitä. Kun­nal­lisvero­pros­ent­ti on Suomen halvimpia. Hsy ottaa kovaa hin­taa vedestä. 

      Kiin­teistövero osuu tasais­es­ti kaikille asun­non arvon mukaan, eikä veron­mak­sukyvyn eli tulo­jen mukaan. Vero­jen pitäisi olla enem­män hait­tavero­ja, haitallista ton­tin omis­tamisen ei pitäisi olla.

      Vastaa

      1. Kyl­lä maapo­h­jan kiin­teistövero kohdis­tuu varin varakkaisi­in, kos­ka ha asu­vat arvokkail­la alueil­la. Raken­nusten kiin­teistövero on eri asia.

      2. Uno­hdit jakelu­verkkoti­hey­deltään ylivoimais­es­ti maan kalleim­man kaukolämmön.

         Joka ei vain halpene, vaik­ka päästö­mak­sut jo katosivat.

      3. Vero­tuk­sen nojau­tu­mi­nen hait­toi­hin on silleen ongel­mallista, että kun hai­tat vähe­nee (kun siihen vero­tuk­sel­la ohjataan), niin katoaa verotulotkin.

         Var­al­lisu­us on ain­oa järkevä vero­tuk­sen kohde ja sitä parem­pi, mitä vaikeampi sitä on vieä piiloon.
         Var­al­lisu­usvero on siis tulovero, joka kohdis­tuu siihen tuloon, joka ei mene pakol­liseen elämiseen.

         20 vuodessa val­taosa tuloista tehdään roboteilla.
         Niitä har­vo­ja, joil­la on yhä palkkatyö, ei kan­nat­taisi ran­gaista työn­teosta mitenkään.
         Ja siis kansalais­ten toimeen­tu­lon pitää perus­tua täysin eri sys­teemi­in kuin nyt. Kysy vaik­ka Muskil­ta, jota kum­mallisen har­voin kom­mu­nis­tik­si haukutaan.

         Var­al­lisu­usvero on myös ain­oa mah­dol­lisu­us tasoit­taa kasaan­tu­via varallisuuseroja.

      4. “Vero­jen pitäisi olla enem­män hait­tavero­ja, haitallista ton­tin omis­tamisen ei pitäisi olla.”

         Kyl­lä se on yhteiskun­nalle haitallista siinä vai­heessa kun maankäyt­tö on tehotonta.

         Tässä tapauk­ses­sa se yhteiskun­nan etu (tehokas maankäyt­tö -> halvem­mat asumiskus­tan­nuk­set ja muutkin infrakus­tan­nuk­set) ja yksilön etu (lev­eä OKT-asum­i­nen kaupungis­sa) eivät vain mene yhteen. Tietenkin yksilö itkee ja ulvoo.

         Tätäkin pal­staa lukies­sa vaikut­taa pahasti siltä, että kun sitä ikää ja omaisu­ut­ta ker­tyy niin itsekkyys ja kyvyt­tömyys kat­soa kokon­aisku­vaa ja yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua lisään­tyvät huo­mat­tavasti. Varsinkin kun lukee näitä “haittavero”-argumentteja, ja sopi­vasti omas­sa lev­eässä elin­tavas­sa ei nähdä juuri mitään haittoja.

9. Re iVa­lo
   Olin aikoinani vai­h­to-oppi­laana tex­as­i­laises­sa pikkukaupungis­sa. Julk­isia palvelu­ja ei juurikaan ollut, luku­unot­ta­mat­ta koulua ja koulubusse­ja. Ilmeis­es­ti yhteiskun­nan ilmapi­iri sal­lii siel­lä helpom­min kiin­teistö- kuin tuloveron.
   Blo­gistin mallis­sa kiin­teistövero tulisi korkeaan pohjo­is­maiseen­verorak­en­teeseen vielä uute­na lisänä. Itse Krunikas­sa asu­vana olen mak­sanut eri­laisia talon elinkaarire­mont­te­ja jatku­vasti. Vierail­lessani tyt­tären ja vävyn miljoona­t­alos­sa Tuusu­lan kult­tuuriym­päristössä olen havain­nut, että ei Krunikkakaan ole mikään yliv­er­tainen asuinalue. Mielestäni pitäisi varmis­taa, ettei mak­sukykyi­nen poruk­ka jätä Helsinkiä. Sil­loin ei kan­na­ta ärsyt­tää äärim­milleen kiin­teistöverol­la, eikä han­kaloit­taa ainakaan asukkaiden sähköautoilua.

   Vastaa

   1. Elinkaarire­mon­tit ovat tosi­aan hyvin kalli­ita ja iso osa hin­nas­ta on vero­ja. Joista hyvin vähän menee sille kaupungille, jos­sa remont­ti tehdään.

      Vastaa

10. Ode:
    “Kiin­teistövero nos­taa juok­se­via kus­tan­nuk­sia, mut­ta alen­taa vas­taavasti asun­to­jen ja tont­tien myyntihintoja.”

    Tuo kuvitel­ma vaatisi täy­del­lisen markki­na­t­alouden. Tiedämme, että todel­lisu­us on siitä kaukana ja tiedämme, että val­taosa väestöstä ei edus­ta homo economicusta.

    Ode:
    “Se on talousti­eteil­i­jöi­den jok­seenkin yksimielis­es­ti kan­nat­ta­ma vero­muo­to, kos­ka sil­lä ei ole haitallisia käyttäytymisvaikutuksia.”

    Mik­si ihmeessä ei olisi vaiku­tus­ta, jos­sa paine­taan kaa­su­jalkaa naapurikuntaan?
    Jos siis erot rajan eri puolel­la ovat merkittävät?

    On hie­man erikoista pohtia sekä het­kel­lisiä, että ikuisia vaiku­tuk­sia, mut­ta ei näi­den väliltä.

    Vastaa

11. Eiköhän tuo­ta kiin­teistöveroa pitäisi alen­taa niil­lä alueil­la mis­sä olette päässeet kaavoit­ta­maan ja rak­en­ta­maan niitä tiessä kiin­ni ole­via ddr häkkyröitä tuos­sa on jo hyvä peruste:
    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011188643.html
    mut­ta ide­olo­gia ensin vai miten se tei­dän teesi meni

    Vastaa

    1. Kiin­teistöveron pitäisi perus­tua ton­tin arvoon, jon­ka taas voi päätel­lä asun­to­jen hin­noista. Sil­loin epäon­nis­tunut kaavoitus lask­isi kiin­teistöveroa. e perusu­tu­isi sil­loin Hesarin artikkelei­hin vaan toteu­tuneisi­in kauppoihin.

       Vastaa

       1. Miten otat tuos­ta hin­nan takaisinkytken­nän pois?
          Kiin­teistöveron koro­tus las­kee asun­non arvoa, joka las­kee ton­tin arvoa, joka las­kee sit­ten kiin­teistöveroa. Joka taas sit­ten nostaa…

       2. Tuo ongel­ma on selvitet­tävis­sä pienelä matemaat­tisel­la har­joituk­sel­la. Juris­tille voi olla ylivoimaista.

       3. Ei ton­tin hin­taa suo­raan pysty asun­to­jen hin­noista päät­telemään. Asun­to­jen hin­nat riip­pu­vat myös mm. raken­nuk­sen ja sen naa­pu­rus­ton arkkite­htu­urista, yhteis­tiloista (ns. ei-myytävien neliöi­den vaiku­tus) ja asun­non osalta myös asun­non laatu­ta­sos­ta. Asun­to­jen omi­naisu­udet ovat tilas­tol­lis­es­ti riip­pu­via alueen maan arvos­ta. Mitä arvokkaam­paa maa­ta, sitä kalli­impia omi­naisuuk­sia asun­nois­sakin keskimäärin on. Hal­vat alueet tehdään betoniele­menteistä saumat näkyen ja ilman luon­nonkivestä tehtyjä katukiveyk­siä. Asun­to-osakkei­den arvoon hei­jas­tu­vat myös mon­et taloy­htiön sopimuk­set. Taloy­htiöl­lä voi olla jos jonkin­laisia rasite­sopimuk­sia, tai vas­taavasti vaik­ka neliöitä omis­tuk­ses­saankin, jot­ka joskus jopa tuot­ta­vat vuokratuot­toa. Ulkoa käsin on usein pelk­istä tilin­päätös­lu­vuista päätel­lä, mitä kaikkea taloy­htiö esim. omis­taa ja mis­tä kaikesta se vas­taa. Ton­tin arvon eriyt­tämi­nen taloy­htiön muus­ta arvos­ta on itse asi­as­sa yllät­tävänkin mon­imutkainen ja vaikea kysymys. Edes se, vaik­ka kat­soisi vain vuokra­tont­tisia talo­ja, ei ratkaise ongelmia, kun vuokra­sopimuk­sel­lakin on oma arvon­sa, jos se on esim. ns. ali­hin­tainen. Asia näkyy myös tutkimuskir­jal­lisu­udessa: asun­to­jen arvos­ta on julka­istu läjäpäin tutkimuk­sia. Jo käytössä ole­vien tont­tien arvoista on julka­istu varsin vähän, kun se on kaikkial­la niin vaikeaa. Matemaat­tis­es­ti monia asioi­ta voisi laskea, mut­ta sel­l­aisia asioi­ta on vaikea laskea, joista puut­tuu keskeiset lähtötiedot.

       4. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
          6.6.2025 14:15

          Tuo ongel­ma on selvitet­tävis­sä pienelä matemaat­tisel­la har­joituk­sel­la. Juris­tille voi olla ylivoimaista.

          Jään odot­ta­maan tuo­ta selvitystä.
          En kuitenkaan pidätä hengitystäni.

          Suomes­sa voi olla vaikea vaa­tia mitään matemaat­tista rotia mihinkään.
          Jyvä esimerk­ki on uusi “YEL-tulk­in­ta”, jos­sa _minimi_ on palka­nsaa­jan _keskiarvo_.

12. Asian vier­estä, mut­ta vero­tuk­seen liittyen:

    Onnek­si koh­ta talouden dig­i­tal­isoi­tu­misen myötä voidaan myös ALV-tehdä progressiiviseksi.
    Eli mata­lal­la kulu­tuk­sel­la mata­la ALV tai ei ollenkaan (ns. peruselinkus­tan­nuk­si­in), tämän jäl­keen sit­ten korkeampi ALV. Tätä ei ole voitu aikaisem­min tehdä ihan käytän­nön syistä, mut­ta nyt tämä on toteutevis­sa hel­posti ihan lähivuosina.

    Tästä onkin sit­ten jo hyvin help­poa päätel­lä, miten tietyt poli­it­tiset ja etu­ryh­mät suh­tau­tu­vat täl­laiseen erit­täin reilu­un kulu­tuk­seen ja hait­toi­hin perus­tu­vi­in veroihin.

    Tietysti lop­ul­ta päädytään kom­pro­missi­na siihen, että työtä verote­taan silti enem­män kuin mitään muu­ta, kos­ka oikeis­to­han aina mielel­lään lait­taa duu­nar­it mak­samaan oman lev­eän elämän­ta­pansa, jota ei mis­sään nimessä saa verottaa.

    Vastaa

    1. Vero­tus kan­nat­taisi suun­na­ta omaisuuteen.
       Kos­ka sil­loin se olisi ter­veel­lisen progressiivista.
       Jos tien­aat sen ver­ran kuin kulu­tat, eikä siis mitään jää käteen, niin et var­maankaan pysty­isi kovin paljoa enem­pää mak­saa veroja.
       Jos taas tulosi ovat niin korkeat, että niistä ker­tyy var­al­lisu­ut­ta, niin lie­nee varaa myös mak­saa veroja?

       Geor­gis­mi­laisit­tain maapo­h­ja on eri­tyisen hyvä vero­tuk­sen kohde.
       Mut­ta muitakin var­al­lisu­u­den muo­to­ja syytä ottaa huomioon, ettei niille anneta epäreilua etua.

       Vastaa