Miksi Erkki Tuomioja on väärässä asukaspysäköinnin hinnasta

Kansalainen, entinen kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastossa asukaspysäköinnin hinnankorotuksia vastaan ja näin ollen myös oman ryhmänsä kantaa vastaan.  Hänen mukaansa kysynnän ja tarjonnan perusteella tapahtuva hinnoittelu varaa asukaspysäköinnin vain rikkaiden etuoikeudeksi. Palaan Tuomiojan argumentoitiin sen jälkeen, kun olen käsitellyt asiassa tapahtunutta ehkä vähän odottamatonta käännettä.

Asukaspysäköintipaikkojen hinta alittaa roimasti niiden kaupungille aiheutuvat kustannukset. Nämä kustannukset syntyvät talvella, kun katujen auraus on työlästä ja kun lumi pitää kuljettaa pois. Kun olin lapsi, ja siitä on jo jonkin verran aikaa, lumet aurattiin kasoiksi kadun varteen ja jätettiin siihen. Vappuun tai ainakin kukanpäivään mennessä ne olivat sulaneet. Autoja oli aika vähän, joten ne eivät kadunvarsipaikkoja juuri tarvinneet. Meilla lapsille ne kasat toivat riemua.

Tämä kustannusperusteisuus ei kuitenkaan ole enää relevantti argumentti pysäköintiniukkuuden jakamisessa. Vaihtoehtoiskustannus on silti argumentti. Kun kaikki kadunvarret on varattu asukaspysäköintiin, asiointipysäköintiin eli kaupassa käyntiin ei ole tilaa, mistä kärsivät kaupat. Vanhusten kotihoidon kustannukset nousevat, koska kadunvarsilla ei löydy paikkoja. Pelkästään tämä vanhustenhoidolle koituva kustannus taitaa ylittää asukaspysäköinnin tuoton, jonka arvioin olevan jotain kymmenen miljoonan euron paikkeilla.

Optimaalista olisi siis vähentää asukaspysäköintipaikojen määrää ja jättää enemmän paikkoja asiointipysäköintiin ja esimerkiksi kotihoitajille. Senkin jälkeen jää kysymys, miten jäljelle jäävää niukkuutta jaetaan.

Ekonomistin vastaus on huutokaupata paikat. Myydään asukaspysäköintitunnuksia niin paljon kuin on paikkoja tai ehkä vähän enemmän, koska kaikki eivät ole kotona joka yö.

Ekonomistin perustelu on, että näin paikat menevät niille, jotka tarvitsevat sitä eniten – siis jotka ovat valmiita maksamaan siitä eniten.

Tuomiojan argumentti on, että toisilla on enemmän rahaa kuin toisilla ja siksi rikas, joka objektiivisesti ottaen tarvitsee paikkaa vähemmän, vie sen köyhältä, joka oikeasti tarvitsee sitä enemmän.

Tätä samaa argumenttia voi käyttää kaikkea ylellisyystuotteiden verotusta vastaan. Jos meillä olisi timanttivero, vain rikkaimmat voisivat ostaa timantteja. Silti timanttiveroa maksaisivat lähinnä vain rikkaat, joten se tasaisi tuloeroja. Hyvä, timanttia ja autopaikkaa ei voi täysin verrata toisiinsa. Mutta noin yleensä rikkaiden kulutukseen kohdistuvat kulutusverot tasaavat tuloeroja.

(En kannata ylellisyysveroja, mutta se on toisen tarinan aihe. Kannattaa verottaa rikkaiden tuloja eikä ylellisyyttä.)

On pro market- ihmisiä ja sitten on pro business -ihmisiä. Olen sanonut ennenkin, että kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmässä on vain kaksi pro market -ihmistä, Juhana Vartiainen ja Elina Valtonen. Pelkästään vihreiden valtuustoryhmässä niitä on enemmän.

Nyt kaupunginhallituksessa on käsittelyssä esitys, jossa Juhana on korottanut asukaspysäköinnin hintaa KYMP-lautakunnan esityksestä. Kuten sanoin, Juhana on pro market- ihminen toisin kuin enemmistö valtuustoryhmästään.

Miten markkinaehtoisen ratkaisu toimisi?

Kuvitelkaamme, että oikeus asukaspysäköintiin olisi jaettu tasan kaikkien töölöläisten, rikkaiden ja sen köyhien, jos köyhiä nyt Töölöstä löytyy. Tuskin voisi keksiä tasaisempaa jakoa. Tästä tulisi puoli paikkaa/ruokakunta. Voidakseen pysäköidä autonsa, pitäisi hankkia se toinen puolikas.

Jotkut ovat valmiita maksamaan siitä paikasta enemmän kuin toiset ja edelliset ostaisivat puolikkaan paikan jälkimmäisiltä. Kauppa olisi molemmille kannattava, eihän se muuten toteutuisi. Lopputulos olisi se, mitä Tuomioja pelkää. Rikkaat pysäköisivät ja köyhät käyttäisivät rahat johonkin, jota tarvitsevat enemmän. Mutta he siis tarvitsisivat noita muita asioita enemmän.

Tällaista huutokauppaa ei järjestetä, mutta rahan vaihto tapahtuu kunnan kautta. Kun kaupunki saa enemmän rahaa se voi käyttää sitä kaupunkilaisten hyväksi, ja niistä rahoista valtaosa menee pienituloisten hyväksi.

Tuomioja pelkää, että asukaspysäköinnin hinnan nosto pakottaa köyhät muuttamaan pois Töölöstä. Näinkään ei käy. Tämä kustannus kapitalisoituu asumisen hintaan. Autoriippuvaisen käyhän pitää ehkä muuttaa pois, mutta vastaavasti autottoman köyhän kannalta tilanne paranee.

Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta ikään kuin tässä olisivat vanhat autonpotkijat autoilijoita vastaan. Ei ole. Sen, joka haluaa vastustaa autoilua Helsingissä hintaan mihin hyvänsä, kannattaa edistää ilmaista ja rajoittamatonta pysäköintiä niin, että romuautot pikkuhiljaa täyttävät pysäköintipaikat – tai vaikka näin pitkälle ei mentäisi, pysäköintipaikat olivat mahdollisimman tehottomassa käytössä. Tämä autonpotkijan unelma on nyt aika lähellä.

Kun jokin vuosi sitten oli luminen talvi, laskin, että Katajanokan kaduilla joka neljättä autoa ei ollut liikutettu kertaakaan lumisena aikana.

Nykyinen, käytännössä ilmainen asukaspysäköinti suosii sitä, joka tulee vuoden ainoalta automatkaltaan juhannuksena, pysäköi ovensa eteen ja jää odottamaan seuraavaa juhannusta. Sille, joka tarvitsee autoa päivittäin, tämä on painajainen, koska on pakko etsiä joka päivä vapaata pysäköintipaikkaa ja lopulta jätettävä auto sakkopaikalle.

Nyt esitetään, että ensi vuoden lopulla asukaspysäköintitunnus maksaisi 60 €/kk elin 720 euroa/vuosi. Jos olisi diktaattori, se maksaisi yhdeksänä lumettomana kuukautena  40 €/kk ja joulu-helmikuussa 90 €/kk, koska se talvikunnossapito.

 

 

 

 

45 vastausta artikkeliin “Miksi Erkki Tuomioja on väärässä asukaspysäköinnin hinnasta”

  1. Pro business on tässä väärä tulkinta/syytös, koska kuten itsekin toteat, ovat asiakaspysäköintimahdollisuudet pro business toisin kuin juhannusautoilu. Silti tämä on niitä harvoja asioita, joissa olen enemmän vihreiden kuin kokoomuksen kannalla.

    1. Luitko Osmo Herbert Havun kommentin väärin? Hän sanoi, että asiakaspysäköintimahdollisuudet (siis asiakas, ei asukas) ovat pro business. Näin oletettavasti, koska se auttaisi näitä asiakkaita palvelevia liikkeitä. Hän ei siis näyttänyt kannattavan alihintaista asukaspysäköintiä.

      Jos näin tulkitsee, niin tällainen ”pro business” ei ole huono asia vaan tässä tapauksessa sattuu olemaan myös ”pro market” (vaikka usein näin ei ole).

  2. Kyllä Töölössä asuu myös alle keskituloisia ja osa heistä tarvitsee autoa työmatkoihinsa joko aikataulujen tai työpaikan saavutettavuuden vuoksi. Heille tästä tulee melko merkittävää veronkorotusta vastaava seuraus, kun kustannus nousee lyhyessä ajassa 360 €/v. Siitä tulee ihan tuntuva lisälovi kukkaroon, varsinkin kun kaikki muutkin hinnat nousevat.

    On täysin ymmärrettävää, että asukaspysäköinnin hintaa tulee korottaa. Mutta korotustahti on kova, eikä kaikki kantakaupungissa asuvat suinkaan ole kovatuloisia ja sopeutuminen ei tapahdu hetkessä.

  3. Ode:
    ”Asukaspysäköintipaikkojen hinta alittaa roimasti niiden kaupungille aiheutuvat kustannukset. Nämä kustannukset syntyvät talvella, kun katujen auraus on työlästä ja kun lumi pitää kuljettaa pois.”

    Asukaspysäköintimaksut ovat käytössä pienessä osassa kaupunkia, mutta asukaspysäköinti aiheuttaa ylläpitokustannuksia koko kaupungin alueella. Mikä hinnoittelumalli tähän olisi oikea ratkaisu? Miksi yli 80 % kaupungin asukkaista saa nämä palvelut ilmaiseksi? Eli katuhoidon maksu piäisi koskea kaikkia katuja ja katujen käyttäjiä koko kaupungissa.

    Onko autollisten asiakkaiden houkuttelu kantakaupungissa asukkaiden tilalle järkevää? Nämä nykyiset ravintoloiden parkkipaikkaterassit ja muut vastaavat ovat mielestäni parempi vaihtoehtoinen käyttö kuin asiakaspysäköinnin suosiminen.

    Katajanokalla olen aina löytänyt parkkipaikan, Pahin tilanne on sunnuntai-iltaisin, mutta työaikoina on aina hyvin tilaa vaikkapa ktoihoidon palveluille. Talvella kaikki kadunpätkät siivotaan kahden viikon välein, mikä on pisin parkkijaksomahdollisuus talviaikaan. Ihan koko talvea ei nykyisin saa autoromuaan säilyttää.

    Mikä lienee asukaspysäköinnin hintajousto? Päätetty 60 euroa kuukaudessa on uskoakseni vielä jäykällä arvoalueella. Suunniteltu 90 euroa kuukaudessa saattaa jo ainakin hetkellisesti vähentää asukkaiden autoilua, mutta se saattaa johtaa myös halvempiin ja saastuttavampiin autoihin, jotta autoilun kokonaiskustannusten nousu pysyy kurissa.

    1. Pekka Salmi: ”Onko autollisten asiakkaiden houkuttelu kantakaupungissa asukkaiden tilalle järkevää?”

      Periaatteessa sekä asukkaiden että asiakkaiden pysäköinnin pitäisi maksaa yhtä paljon. Ei ole ilmeistä syytä suosia toista yli toisen. Tällä hetkellä asukaspysäköintitunnus on halvempi per tunti, joten sitä on syytä nostaa enemmän.

  4. ”Tätä samaa argumenttia voi käyttää kaikkea ylellisyystuotteiden verotusta vastaan. Jos meillä olisi timanttivero, vain rikkaimmat voisivat ostaa timantteja. Silti timanttiveroa maksaisivat lähinnä vain rikkaat, joten se tasaisi tuloeroja. Hyvä, timanttia ja autopaikkaa ei voi täysin verrata toisiinsa. Mutta noin yleensä rikkaiden kulutukseen kohdistuvat kulutusverot tasaavat tuloeroja.”

    Yleensä verotus menee kyllä toisin päin. Rikas ostaa ainakin arvokkaammat timanttinsa yleensä ainakin arvonlisäveroitta. Köyhällä ei ole varaa matkata itse tai hoitaa jotain apuria tekemään kaupat EU:n ulkopuolella sijaitsevaan myymälään, jolla on tax free -oikeudet. Timantit ovat äärimmäisen vaikeasti verotettavissa maahantuonnin yhteydessä.

    Ylipäätään veroissa on se tilanne, että rikkailla on varaa palkata lobbausjoukkoja tekemään porsaanreikiä verotukseen. Hyvä esimerkki aiheesta on ”maastapoistumisvero”, joka jo mediaan leviämään saadulta nimeltään kuulostaa ihan mainostoimistossa kehitetyltä veron vastustuskampanjalta. Toimittaja Liski kirjoitti aiheesta erinomaisen kirjoituksen reilu vuosi sitten, jossa ennakoitiin hyvin pitkälti se lobbauskeskustelu, mikä on tänä vuonna nyt sitten realisoitunut:

    https://www.iltalehti.fi/talous/a/10287335-5944-4d03-8d2c-eebccb5a871f

    Siinä, missä lobbarit ovat tämän vuoden toistelleet sitä, kuinka tuollainen vero kohdistuisi aiemmin verotettuun omaisuuteen, toimittaja Liski aika hyvin tuo esiin sen, että itse asiassa tuo esitetty vero kohdistuisi sellaiseen omaisuuteen, joka välttää nykyisen kaiken verotuksen. Toteutustapa vaan on hankala, kun jos sekä virkamiehistö vastustaa esitystä että ministeriön johto, niin veroja on kovin helppo vesittää tekemällä niiden sisään sopivia porsaanreikiä. Vähän samaan tapaan kuin on timanttikaupassakin, jossa ihan oikeasti tilanne lienee se, että lähinnä vain keskituloiset maksavat timanteista veroja – vaikka viralliset veroprosentit olisivat kaikille samat.

    1. Ei exit-veron vastustamiseen mitään lobbausta tarvita. Jos tuo tulee voimaan, niin kasvufirmoja ei Suomeen synnytetä. Ne luodaan muualle. Eikä Suomeen tule niitä huippuosaajiakaan.

      1. Eli kasvufirmoja ei synnytetä niihin lukuisiin rikkaisiin läntisiin teollisuusmaihin, joissa vero on käytössä? Eikä huippuosaajia myöskään tule, sanokaamme esimerkiksi Yhdysvaltoihin?

      2. Mutta eikö tämä exit-vero kasvata tuloeroja, jos sen takia osa rikkaista jättää muuttamatta ulkomaille?

        Yleensä merkittävä osa vasemmistolaisista pitää tulo- ja varallisuuseroja yhtenä suurimmista ongelmista, ellei suurimpana. Jos nämä erot ovst paha ongelma, helpoiten niistä pääsee eroon ajamalla mahdollisimman moni rikas ulkomaille.

    2. tuosta: ”Rikas ostaa ainakin arvokkaammat timanttinsa yleensä ainakin arvonlisäveroitta. Köyhällä ei ole varaa matkata itse tai hoitaa jotain apuria tekemään kaupat EU:n ulkopuolella sijaitsevaan myymälään, jolla on tax free ‑oikeudet.”

      Ehkä Osmon analogia ei ole täydellinen. Oleta siis tässä analogiaa varten, ettei timantteja voisi hankkia ulkomailta. Ei pysäköintipaikkojakaan voi kärrätä ulkomailta Helsinkiin, joten tätä analogiaa varten sama pitää olettaa timanteille (vaikkei se olisikaan 100% realistista).

  5. Soininvaara: ”Asukaspysäköintipaikkojen hinta alittaa roimasti niiden kaupungille aiheutuvat kustannukset. Nämä kustannukset syntyvät talvella, kun katujen auraus on työlästä ja kun lumi pitää kuljettaa pois. Kun olin lapsi, ja siitä on jo jonkin verran aikaa, lumet aurattiin kasoiksi kadun varteen ja jätettiin siihen. Vappuun tai ainakin kukanpäivään mennessä ne olivat sulaneet. Autoja oli aika vähän, joten ne eivät kadunvarsipaikkoja juuri tarvinneet. Meilla lapsille ne kasat toivat riemua.”

    =>
    Meinaat, että jos asukaspysäköintiä ei olisi, niin lumikasat voitaisiin jättää kadulle. Enpä usko.
    *****
    Soininvaara: ”Kun jokin vuosi sitten oli luminen talvi, laskin, että Katajanokan kaduilla joka neljättä autoa ei olut liikutettu kertaakaan lumisena aikana.”

    =>
    No, aika huono esimerkki. Katajanokka on hyvä esimerkki kaupunginosasta, jossa kiinteistöt pääosin koostuvat asukkaista ei liiketiloista. Toisaalta Katajanokalla ns. liiketilat ovat omassa osiossaan pääosin, joten asukaspysäköinti ei häiritse asiakaspysäköintiä. Toisaalta niin Katajanokalla kuin myös esim. Kruununhaassa useimmat liiketilat ovat sellaista asiakaskäyntiä, joihin ei omalla autolla. Vieläpä kaupat ko. alueilla palvelevat lähinnä po. kaupunginosan asiakkaita. Joten asukaspysäköintipaikat eivät häiritse näinkään niitä liiketiloja. Toki Helsingissä on kantakaupungissa kaupunginosia, joissa on paljon liiketiloja, johon tullaan kauempaakin autoilla esim. Kamppi ja Punavuori.

    Eli onko se muka pahe, jos kaupungissa asuva asukas on ajamatta autoa muutaman viikon ja pitää sitä asuntonsa vieressä pysäköitynä ja vielä maksaa sitä? Minusta ei.

    ****

    Onhan se hassua, kun asukaspysäköinnistä yritetään tehdä vihervasemmistossa liike-elämää häiritsevää, mutta kantakaupungin läpi kulkevaa henkilöautoliikennettä ei haluta pois häiritsemästä liiketilojen asiointia tai kantakaupungin asukkaiden viihtyvyyttä. Tunneliverkosto olisi tähänkin ratkaisu, mutta ei, kun kaupungissa on vielä toistaiseksi vihervasemmisto enemmistö.

    Totta kai asukaspysäköintimaksuja pitää korottaa, mutta ei tällä tavalla. Kustannusperusteinen korotus olisi oikeudenmukaista, mutta eipä sellaisia laskelmia ole näkynyt.  Blogissa esitetty lumikasateoria ei nyt ole ihan sitä, koska siinäkin päättely on virheellinen.

    Kyllä helsinkiläisetkin ymmärtävät nettotulojen merkityksen. Vielä kun vihreiden ajama kiinteistövero nostetaan uusille luvuille, niin eiköhän kaupunkilaiset ala näyttää kaupunginjohdolle mitä mieltä ovat nykymenosta äänestämällä jaloillaan kohonneille elämiskustannuksille Helsingissä. Joskus Helsingin etu oli alhainen verotus, mutta sekin aika taitaa olla kohta ohi.

    Vähän jää sellainen kuva vihervasemmiston politiikasta Helsingissä, että jos et elä kuten minä, niin sinun pitää maksaa ekstraa siitä.

    1. kantakaupunkilainen: ”Eli onko se muka pahe, jos kaupungissa asuva asukas on ajamatta autoa muutaman viikon ja pitää sitä asuntonsa vieressä pysäköitynä ja vielä maksaa sitä?”

      Ei, mutta hinta pitää olla tarpeeksi korkea, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Jos vapaita paikkoja ei meinaa löytyä, on hinta liian alhainen.

      ”Onhan se hassua, kun asukaspysäköinnistä yritetään tehdä vihervasemmistossa liike-elämää häiritsevää, mutta kantakaupungin läpi kulkevaa henkilöautoliikennettä ei haluta pois häiritsemästä liiketilojen asiointia tai kantakaupungin asukkaiden viihtyvyyttä.”

      Tässä olet kyllä väärässä. Monet Vihreät kyllä haluaisivat tehdä myös siitä nykyistä kalliimpaa ruuhkamaksuilla.

      ”Totta kai asukaspysäköintimaksuja pitää korottaa, mutta ei tällä tavalla. Kustannusperusteinen korotus olisi oikeudenmukaista, mutta eipä sellaisia laskelmia ole näkynyt.”

      Syy korotuksiin on, niin kauan kuin vapaita paikkoja on vaikea löytää, vaikka kustannukset olisivat pyöreä nolla. Pysäköinnillä on nimittäin aina se vaihtoehtoiskustannus, että se vie paikan pois toiselta pysäköijältä. Hinnan pitää olla tarpeeksi korkea, etteivät kaikki paikat täyty. Silloin rajalliset paikat menevät niille, jotka niistä eniten hyötyvät ja niitähän toki ovat ne, jotka ovat pysäköinnistä eniten valmiita maksamaan.

  6. Korotus ärsyttää ja heikentää sitoutumista keskusta-asumiseen. En aliarvioisi tätä. Jotenkin tämä on arvostamani blogistin hieman sokea piste. Totean että olen asunut Krunikassa kohta vuosikymmenen, ensi huumassa autottomana ja sitten sähköautoilijana, kun koin autottomana jääväni paljosta paitsi.

    1. Ei keskusta-asumiseen tarvitse sitoutua. Jos joku haluaa muuttaa pois keskustasta sen vuoksi (tai jostain muusta syystä), niin kyllä tilalle riittää tulijoita.

      1. Kyllä, mutta pitkällä aikavälillä asujaimisto voi muuttua. Kaikilla tuntemillani hyvätuloisilla keskusta-asujilla on auto, poikkeuksena yksi eläkeläinen, ja tilava omistusasunto. Pienituloiset asuvat keskustassa vuokralla autottomina.

      2. Kaikilla tuntemillani hyvätuloisilla keskusta-asujilla on auto, poikkeuksena yksi eläkeläinen, ja tilava omistusasunto.

        Sinulla taitaa olla harhainen näyte. Kantakaupungissa asuvista ruokakunnista selvä enemmistö on autottomia.

      3. JH: ”Kyllä, mutta pitkällä aikavälillä asujaimisto voi muuttua.”

        Entä sitten? Onko se huono asia?

  7. Liian pieni korotus. 150€/kk olisi mielestäni asiallista ydinkeskustan asukaspysäköinnistä.

  8. Joo autoilua pitää vähentää keskustassa. Mutta silti rahti siirrettiin keskustaan. Tallink toi vuosaaresta 3000 rekkaa länsisatamaan syyskuussa. Lokakuussa lisää varmaan 5000. Ja sitten vielä enemmän kun uusi rahti laiva mystar aloittaa kohta. Eli Helsingin omistama satama ei ota kunnon hintaa keskustassa rekoista jotta liikenne menisi Vuosaareen. Tässä kulkee nykyään kaikenmoista kemikaalirekkaakin. Eli rekat keskustasta pois ensin. Hinta siis ylös ja kunnolla! Siitä hyöytyy kaupunkilaiset sekä sataman tuloina että parempana ilmanlaatuna

    1. Tuo kemikaali- ja myrkkyrekkojen ajo Länsisatamaan ja Nokalle pitäisi kieltää ja osoittaa Vuosaareen.

    2. Rekka- ja matkustajamäärät alkavat olla niin isoja että tunnelia Suomenlahden alle kannattaisi jo vakavasti harkita.

    3. loistava idea. On käsittämätöntä, miksi Helsinki edelleen muista suurkaupungeista poiketen ohjaa rekkaliikennettä kaupungin keskustaan. Helsinki keskittää keskustan rantaväylät rekkaliikenteelle ja läpikulkuliikenteelle – uskomatonta, mutta totta.

  9. Hei,

    Jäin miettimään, kun kirjoitat, että et kannata ylellisyysveroja vaan hyvätuloisten tuloverotusta. Kirjasta ”2020-luvun yhteiskuntapolitiikka” sain erilaisen käsityksen (progressiivinen kulutusvero, työn korkean verotuksen ongelmat). Onko blogistin ajattelu tässä suhteessa muuttunut vai onko minulta mennyt jotain ohi? Tästä lukisi mielellään lisää vaikka jossain blogikirjoituksessa. 🙂

    1. Progressiivinen kulutusvero on vain yksi progressiivisen tuloveron muoto. Se kohdistuu rahamääräisiin tuloihin tai kulutuksen määrään, ei siihen, mihin rahansa käyttää. Ylellisyysvero kohdistuu kaviaarin kaltaisiin hyödykkeisiin.

      1. Olen kääntänyt kelkkani ylellisyysveroissa ja nykyään kannatan niitä.

        Näkyvät ylellisyystuotteet, kuten yksityislentokone, urheiluauto, valtava linna, penthouse Helsingin keskustassa, jahti, tms. aiheuttaa kateutta ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Se taas voi aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä ja vaikkapa populismi mm. politiikassa.

        Siksi niitä olisi hyvä verottaa, jotta rikkaat suuntaisivat kulutusta vähän muualle, eivätkä näyttäisi niin rahakkailta.

        Enkä keksinyt tätä itse, vaan luin Branco Milanovicilta:

        https://branko2f7.substack.com/p/on-luxury

      2. Jos nyt aloitettaisiin siitä, että ylellisyystuotteita verotettaisiin samoin kuin muita. Yksityiskoneiden polttoainetta esimerkiksi kuten liikennepolttolaineita tai että olisivat edes päästökaupan piirissä.

      3. Luonnollisesti ylellisyystuotteiden verotus kattaa sen, että niistä maksetaan vähintään normaalit verot.

        Lentopolttoaineita ei kai veroteta kv-sopimusten takia. Siihen pitäisi,saada kyllä muutos ihan kaikilta osin, ei pelkästään yksityiskoneilta. Yksityiskoneisiin saanee helpoiten ”veron”, kun käskee finaviaa nostamaan sellaisten kenttämaksuja. Ajoneuvoverot tms. voi olla vaikea saada osumaan,illä kuvittelisin, että sellaisia voi kiertää vaikka pitämällä konetta Ruotsissa. En ole tutustunut asiaan.

        Kaviaaria ei tarvitse tällä perusteilla verottaa, kun ei se näy mihinkään.

      4. Ode ”Jos nyt aloitettaisiin siitä, että ylellisyystuotteita verotettaisiin samoin kuin muita. Yksityiskoneiden polttoainetta esimerkiksi kuten liikennepolttolaineita tai että olisivat edes päästökaupan piirissä.”

        Syltty ”Lentopolttoaineita ei kai veroteta kv-sopimusten takia. Siihen pitäisi,saada kyllä muutos ihan kaikilta osin, ei pelkästään yksityiskoneilta. Yksityiskoneisiin saanee helpoiten ”veron”, kun käskee finaviaa nostamaan sellaisten kenttämaksuja.”

        Minä:

        Tässä on suunnilleen yhtä suuresta ongelmasta kyse mitä Helsinkiläisille jaettavissa stokkan lahjakorteissa, jotka kehä 3 ulkopuolella asuvat maksavat. Ei ole reilua, että muun suomen pitää maksaa jokaiselle helsinkiläiselle 10 000 euroa vuodessa vain, jotta stadilainen voi syödä stokkan herkkua ja pukeutua fänsisti.

        Ilmailun edullinen polttoaine loppui samaan aikaan, mitä kerosiinin käyttö vesillä. Vuosi on ollut jotain 198?. Nyt lentokentän pumppuhinnat ovat 3,472- 3,658 euroa litra. Tämä siis normaalille avgas 100 ll laadulle. Tavallista bensaa jos pystyy käyttämään, niin tätä mogas laatua on saatavilla kentältä hintaan 2,356 euroa litra. Joten se, että me lennettäsiiin jotenkin valtion tukemalla polttoaineella on ihan samanlaista legendaa, mitä nuo helsinkiläisille jaettavat stokkan lahjakortit

  10. Olen samaa mieltä kanssasi, hyvin perustelit kantasi. Tämä autohallipaikkojen jako on muuten yleisemmin ihan taloyhtiöiden sisälläkin vähän epäreilu juttu, jos vuokrataan yhteistä omaisuutta jollekin alihintaan.
    Töölöläisessä taloyhtiössä oli 7 autotallipaikkaa. Espoolainen sijoittaja oli ostanut paikan hintaan 62500 ja taloyhtiön asukas käytti lunastusoikeuttaan. Jutusta kävi ilmi, että sijoittajan tuotto oli noin 350e/kk. Vastike lienee noin 20e luokkaa eli käypä vuokra lienee 370e/kk.
    Ajatellaanpa, että autohallipaikan 7 kappaletta olisivat taloyhtiön omistuksessa vielä. Reilua olisi, että taloyhtiö vuokraisi ne markkinahintaan. Luokkaa 370e/kk*12*7 kappaletta. Asuntoja oli paljon enemmän, määrästä ei tietoa.
    Niistä saatava hinta olisi niin hyvä, että niiden vuokralla kattaisi vastikekulut ja ylikin. Minusta se olisi paljon reilumpaa kuin vuokrata luokkaa 100e/kk jollekin etuoikeutetulle asukkaalle.

    1. Olet täysin oikeassa, mutta kuten mediassa näemme niin kaikki keskusta-autoilijoiden elämää ’hankaloittavat’ toimet johtavat itkupotkuraivareihin ja muutoksen vastustukseen neliraajahalvauksella.

      Juuri tuollaisessa taloyhtiössä autopaikka pitäisi huutokaupata tyyliin kerran vuodessa asukkaiden kesken, tai sitten ulos jos taloyhtiö näin päättää. Ja jos autotallia saa käyttää auton pitoon niin miksei myös omaksi verstaaksi olettaen että kaikkia turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Herranjumala, joku saattaisi laskea että 100€/kk lisävarastotilasta voisi olla hyvä diili. Näillä taloyhtiön sisäisen ’vapaan markkinan’ tuotoilla sitten voitaisiin maksaa taloyhtiön juoksevia kuluja kaikkien eduksi. Tallipaikan vuokraaminen jopa taloyhtiön ulkopuolelle voisi olla jossain tapauksissa kaikille hyvä juttu – paitsi tietenkin sillä kuka haluaa puoli-ilmaisen muiden subventoiman tallipaikan omalle autolleen. Valitettavasti moni katsoo autonpidon jotenkin itseisarvoiseksi ja pyhäksi tarpeeksi joka ylittää muiden muut tarpeet arvojärjestyksessä.
      Mutta se on ihan selvä että kun puhutaan tuollaisesta tarjonnaltaan rajatusta mutta yhteisomisteisesta hyödykkeestä kuin autotallipaikka niin vapaat markkinat eli enemmän tai vähemmän avoin huutokauppa takaa sen tehokkaan käytön ja samalla parhaan hyödyn myös niille ketkä eivät tätä rajallista hyödykettä pääse itse hyödyntämään.

  11. Ristiriitaista näissä hinnannostoa puoltavissa perusteluissa on aina se, että valitetaan siitä kuinka autoja seisotetaan, eikä käytetä päivittäin. Samalla nämä autonomistajat ovat niitä, jotka toteuttavat kaupungin tavoitteita ja autoilevat vähemmän. Moni luultavasti käyttää myös paljon julkista liikennettä ja käyttää autoaan vain, kun se on välttämätöntä. Useilla ihmisillä tämä tarve on suurempi kesällä kuin talvella. Siltikin moni näistä autoaan ajoittain vähemmän käyttävistä voi kokea, että autonomistaminen on välttämätöntä, eikä tule luopumaan autostaan. Auton tarvetta ei myös voi täysin objektiivisesti mitenkään arvioida.

    1. Juuri niin. Vain fanaattisimmat autoilijat väittävät että jos omistaa auton niin sillä pitää kulkea kaikki matkat. Suurin osa isommissa kaupungeissa asuvista on sekakäyttäjilä, omistaa auton mutta kulkee silti julkisilla tai kävelee tai pyöräilee koska se on monasti käytännöllisempää ja käyttää autoa ehkä vain viikonlopun ostosreissuilla tai kun käy mökillä tai kyläilemässä.

      1. Jos autoa tarvitsee harvoin, sitä voi säilyttää kyllä vähän kauempanakin.

      2. Syltty: ”Jos autoa tarvitsee harvoin, sitä voi säilyttää kyllä vähän kauempanakin.”

        Niin kuin esimerkiksi missä? Ei Helsingissä ole sellaisia yleisiä parkkipaikkoja jossa autoja saa säilyttäää pidempiä aikoja oikeistaan missään. Tiedän että jotkut ovat vieneet autonsa tai moottoripyöränsä työnantajansa parkkihalliin pidemmäksi aikaa mutta joskus palaa isännöitijän pinna ja homma loppuu siihen.

        Kirjoitin nyt ihan yleisesti, en kantakaupungin asukaiden näkökulmasta, ja maksun suuruudesta en osaa sanoa kun en asu Helsingissä. 30 euroa/kk vaikuttaa aika edulliselta mutta 60 aika kalliilta, mutta Helsinki päättäkööt itse.

        Espoossa on erilaiset ongelmat, jo rakennusluvissa määrätään että joka asuntoa kohti pitää olla ainakin yksi autopaikka taloyhtiössä. Kinaa aiheuttavat taloudet joilla on kaksi tai useampi auto, he haluavat omia itselleen autottomien käyttämättä jääneitä parkkipaikkoja taloyhtiössä tai jättää kakkosautonsa minne huvittaa. Monissa Espoon kaupunginosissa on auton pysäköiminen kadun varteen aikarajoitettua tai kokonaan kiellettyä.

        Mielestäni se malli mikä Helsingissä on että kadun varrelle saa pysäköidä jos on maksanut kuukausimaksun on reilu. Se rajoittaa kanssa autojen määrää/talous. Kantakaupungissa asuva perhe voi tarvita yhden auton mutta kaksi on liikaa tai jos on pakko olla kaksi autoa niin sitten on maksettava tai mietittävä voiko asua jossain muualla. Tämä lienee aika samanlaista muissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa.

  12. Analyyttistä pohdintaa aiheesta.

    Twitter-virrassa nousee esiin hämmästelijöitä: ”onpa Helsingin keskustassa pysäköinti halpaa. Minä maksan hallipaikastani Oulussa 90e/kk!”. On jännittävää, että ulkopaikkakuntalaiset eivät aina tajua asukaspysäköinnin ideaa. Kysehän on ajoneuvokohtaisesta, etukäteen maksettavasta parkkimaksusta, jolla auton saa pysäköidä tiettyihin kortteleihin jos paikkoja on vapaana. Josse ole, ei maksusta saa hyvitystä.

    Keskeinen kysymys on, kenelle kantakaupungin autopaikat ovat tarkoitettu? Edullinen asukaspysäköinti suosii kortteleissa asuvia: aluekohtaista pysäköintitunnusta kun ei voi valita vapaasti. Edullinen tuntiveloitteinen pysäköinti taas on heille, jotka ajavat autolla kauempaa ja pysäköivät kortteleihin. Kokemuspohjaisesti väitän, että harva kantakaupungissa asuva autoilee vaikkapa Kampista Kruununhakaan. Sporalla nimittäin pääsee nopeammin. On lopulta arvovalinta, halutaanko pysäköinnissä suosia alueella asuvia vai heitä, jotka tulevat syystä tai toisesta autolla alueelle.

    Tutkija on jäävi kirjoittamaan: olen nimittäin punavuorelainen autonomistaja. Auto on käytössä kesäviikonloppujen mökkimatkoja varten, ja aiemmin Tutkijan puolison työmatkaa varten:
    (i) Mökille olisi paha mennä autolla, ellei halua kantaa vesitonkkia Onnibussissa ja kävellä niiden kanssa viimeistä 20km:iä suuntaansa. Vuokra-autolla tai MaaS:lla mökkireissut eivät sujuneet: autolle kun olisi ollut käyttöä silloin, kun muutkin tarvitsivat sitä. Juhannusaatoksi oli toivotonta saada kumipyöriä alle, mutta marraskuisena maanantaina tarjontaa olisi riittänyt.
    (ii) Vähälle huomiolle on jäänyt se, että vaikka Helsingin sisällä on melko hyvät julkiset yhteydet paikasta A paikkaan B, pelkästään Espooseen kuljettaessa yhteydet huononevat dramaattisesti. Jos on töissä espoolaisessa business parkissa, voi joutua kulkemaan autolla tai kaksi kertaa tunnissa tulevalla onnikalla. Vaihtoehto olisi toki muuttaa Rööperistä Espooseen business parkin naapuriin – jolloin toinen kulkisi metroasemalle sillä samalla onnikalla.

  13. Tavallisen autoillevan perheen kulut ollaan valmiit tuplaamaan joo. Mutta ne keskustan rekat saa pilata ilmanlaadun Jätkäsaaressa ja satama ottaa kympin kaksi vain lisää rekoista. Niin halpaa että Tallink lisää I rekkakapasiteettia ensinnäkin 60 rekkaa 6 kertaa päivässä kun uusi laiva korvaa Starin lähdöt. Ja sitten se star jää ajamaan rahtia 4 kerta päivässä. Eli 100-110 rekkaa. 700 -800 rekkaa ja kontit kaupan päälle. Onnea jätkäsaarelaiset!

    1. Uskoisin, että autoilusta on muitakin kuluja kuin asukaspysäköinti. Kannattaa huomata, että uusilla asuinalueilla ja kantakaupungissakin uusilla kiinteistöillä pysäköinti on tontilla ja asukkaat joutuvat maksamaan sen. Tästä kustannus on yleensä noin 200 €/kk tai asunnon hinnassa 20 000 €.

      1. Vastaan aiempaan vastaukseesi minulle. En kiistä sitä, että puolet kantakaupungin ruokakunnista on autottomia. Meilahden ja Kallion yksiöissä osuus lähenee ehkä 100 prosenttia. Eiranrannassa tilanne lienee päinvastainen, ja kyllä omankin Krunikan talon isompien omistusasuntojen asukkailla on autot, ihan omien näköhavaintojeni mukaan.

  14. Vaihtoehtokulu on pysäköintipaikan vuokraaminen hallista, auton säilyttäminen jossain kauempana tai joukkoliikenteen kuukausilippu. Asiointipysäköinti 4 h tuntia kerrallaan on hieman eri asia, nykyin asukaspysäköinti estää sen erittäin tehokkaasti. Vaikea käydä hakemassa huonosti liikkuvaa ihmistä, kun paikkoja vain ei ole.

    Kummallinen keskustelu.

    Autoilijoita luulisi kannustavan vapaiden paikkojen lisääntyminen, että kun asukaspysäköintipaikoilla auton talvisäilytys loppuu niiltä, jotka sitä eivät käytä. Samoin tapahtuu harkintaa hyödyistä ja haitoista, mikä myös lisää vapaita paikkoja. Nythän niitä ei ole.

    P-luvan omaavia invaliideja korotus ei koske, minkä on jäänyt kertomatta tai ymmärtämättä.

  15. Onko totta että Jätkäsaaresta tehdään kontti- ja rahtisatama taas? Eikö rahti siirrettykään Vuosaareen?

  16. > Tästä tulisi puoli paikkaa/ruokakunta.

    Itse en jakaisi autopaikkoja pääoman mukaan (per ruokakunta = per asunto). Ottaisin autopaikan jakajiin mukaan jokaisen alueella asuvan helsinkiläisen: myös vauvat ja vaarit.

    Näin lapsiperheet saisivat «edun» lapsettomien kustannuksella. Itse en sanoisi tuota eduksi vaan oikeudenmukaisuudeksi.

    Kunnallinen ylijäämän palautus

    Tästä tulemmekin sitten «kaikista köyhimpien» ongelmaan. Tämän taas ratkaisisin siten, että kunnan jäsenyyden perusteella saadut «ylijäämän palautukset» olisivat verovapaita eivätkä ne vaikuttaisi toimeentulotukeen. Ylijäämän palautukset pitää rinnastaa esimerkiksi oman kiinteistön ylläpitämiseen: oman asunnon seinien maalaamiseen käytetyn työn markkina arvoa ei lasketa tuloksi toimeentulotuessa.

    Tällainen «kunnallisen liiketoiminnan ylijäämän» palautuskäytäntö voisi olla ratkaisumalli moniin kunnallisiin kustannus- ja tavarapulan ongelmiin. Ajatellaanpa vaikka, että vesilaitos veloittaisi vedestä sen seuraavaksi kalleimman tuotantovaihtoehdon mukaan mutta jakaisi voiton veden kuluttajille: mitä vähemmän kulutat, sitä enemmän voitat; mitä vaikeampi vesitilanne, sitä enemmän säästät.

    [Vesilaitoksen] tapauksessa niinkään merkityksellistä ei olisi rahan jakaminen kuntalaisille vaan VESILAITOKSEN PÄÄOMA-ARVO. Nykyisessä omakustannusjakelussa vesilaitos-liikelaitokselle ei synny mitään markkina-arvoa, koska sen tuotteita ei myydä markkinahintaan. Sen seurauksena laitoksen yksityistäminen johtaa valtaviin tappioihin kunnalle ja lopputulos olisi kuitenkin se, että yksityistämisen jälkeen kuntalaiset maksaisivat vedestä «korkeimman markkinahinnan» mukaan, mutta eivät saisi «ylijäämän palautusta».

    1. Tuota kunnallisten liikelaitosten pääoma-arvoakin tärkeämpi kysymys on HUOLTOVARMUUS.

      Vain siten, että [veden] hinta nostetaan mahdollisimman ylös, saadaan kunnan alueelle vaihtoehtoisia [veden] tuotantomenetelmiä, ennen kaikkea paikallinen ammattitaito erilaisten vaihtoehtomenetelmien ylläpitämiseen.

      Esimerkkinä olkoon, että joku / jotkut hankkii oman vetensä järvestä ja puhdistaa sen [X]menetelmällä: nyt kunnan alueella on edes jonkinlainen infrastruktuuri ja ammattitaito tuollaisen laitoksen pyörittämiseen. Jos tämäkin käyttäjä olisi pakotettu hankkimaan vetensä kunnan vesijohdosta, tuo laitteisto olisi jäänyt kokonaan hankkimatta kunnan alueelle.

      Jotenkin vaan ajatellaan, että ei vesijohtoverkosto voi romahtaa tai tulla käyttökelvottomaksi, että aina sen joku korjaa. Nyt kuitenkin jo viralliselta taholta varoitetaan sähkökatkojen aiheuttamasta vaarasta romahduttaa veden infrastruktuuri.

      https://www.is.fi/asuminen/art-2000009174731.html

  17. Älkää muuttako sinne keskustaan jos tarvitsette autoa. Se on todella huono paikka jos töihin pitää mennä omalla autolla. Jos asuu keskustassa työpaikan pitää olla lähellä keskustaa. Keskusta on tarkoitettu niille asukkaille, jotka työskentelevät lähellä keskustaa tai kohtuullisen matkan päässä metroradan varressa.

    Mitä järkeä on Soininvaaran mainitsemassa lumikinoksessa olevassa autossa kun kaikki muutkin kustannukset siitä juoksevat. Enää emme elä aikaa jolloin autoa kannatti pitää, vaikka sillä vähän ajelikin silloin tällöin.

    Minä asun Helsingissä, meillä on oma tontti ja edullinen pysäköinti, parkkipaikat ovat omalla tontilla. Se on muistaakseeni 20€/kk. Minulla ei ole autoa, koska työpaikkani on lähellä keskustaa ja teen etätöitä. Jos menen toimistolle, niin ajan metrolla ja vaihdan Hakaniemessä ratikkaan.

  18. Joo vaikka ei kannata pitää sitä joskus pidetään koska on pakko

    Joo sillä pääsee huonokuntoisen vanhemman luokse
    Sillä vie lapsen ja kamat isälleen
    Sillä pääsee sairaalaan
    Sillä pääsee yötyöhön
    Jne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.