Mihin Trumpin kauppasota kaikkia vastaan johtaa?

USA julisti kaup­pa­so­dan koko maail­malle. Tämä on nyky­tyyp­pisen vapaan kau­pan ja glob­al­isaa­tion lop­pu. Tilanne ei palaudu ennalleen, vaik­ka demokraatit tuli­si­vat val­taan vuon­na 2029.

Voi olla, että ere­h­dyn, mut­ta olen näkev­inäni jotain logi­ikkaakin Trumpin toiminnassa.

Yhdysvaltain talous jyrkästi jakautunut

Yhdys­val­lat on val­ta­van jakau­tunut maa pait­si poli­it­tis­es­ti, myös taloudel­lis­es­ti. Ran­nikko-osaval­tiot ovat mod­erne­ja ja taloudel­lis­es­ti edis­tyneitä ja niiden välis­sä on taka­pa­juinen ruostevyöhyke, jos­sa on paljon lakkautet­tu­ja tehtai­ta ja kai­vok­sia. Rikkaissa osaval­tiois­sa äänestetään demokraat­te­ja ja köy­hissä repub­likaane­ja. Jos maa jakau­tu­isi niin, että demokraat­tien hal­lit­se­mat osaval­tiot itsenäisty­i­sivät repub­likaanien hal­lit­semista, tois­es­ta tulisi rikas ja mod­erni, tois­es­ta köy­hä ja taka­pa­juinen. Jako ei kuitenkaan nou­da­ta maanti­eteel­lisiä rajo­ja, vaan maa on jakau­tunut läpiko­taisin mod­erni­in ja van­hanaikaiseen talouteen. Tek­sasis­sakin on mod­er­nia talout­ta van­hanaikaisen keskellä.

Glob­al­isaa­tios­sa Yhdys­val­loil­la on ollut suh­teelli­nen etu kaik­keen siihen uude­naikaiseen ja mod­erni­in, jos­ta me Yhdys­val­lat tun­nemme, esimerkik­si infor­maa­tiopalvelui­hin. Per­in­teisessä teol­lisu­us­tuotan­nos­sa maa on menet­tänyt asemi­aan, kos­ka men­estys mod­ernissa taloudessa on hin­noitel­lut dol­lar­in niin kalli­ik­si, että teol­lisu­us­tuot­teet tuo­daan maa­han muual­ta. Yhdys­val­lat ei ole opti­maa­li­nen valuutta-alue.

Hal­vat tuon­ti­tavarat ovat tietysti tehneet yhdys­val­ta­lai­sista rikkaampia, ainakin suures­ta osas­ta heistä; ei tietenkään työt­tömik­si syrjäytyneistä.

Näis­sä olois­sa maan sisäl­lä pitäisi siir­tyä teol­li­sista ammateista niihin mod­ern­impi­in, jois­sa maal­la on suh­teelli­nen etu, mut­ta se edel­lyt­täisi kelvol­lista koulu­tusjär­jestelmää. Sel­l­ainen suures­ta osaa Yhdys­val­to­ja puuttuu.

Nyt Trump yrit­tää pelas­taa van­hanaikaisen talouden suo­jat­ulleil­la. Tul­lit nos­ta­vat tietysti hin­to­ja. Sen kyl­lä Trump­kin tietää, vaik­ka väit­tää, että tul­lit tule­vat viejä­maid­en mak­set­tavak­si. Tuon­ti suh­teessa USA:n BKT:hen on kuitenkin vain 15%, joten 20 pros­entin tul­lit nos­ta­vat hin­tata­soa vain kolmisen pros­ent­tia. Sitä voidaan kom­pen­soi­da vero­jen alennuksilla.

Jos ihmettelemme Trumpin halua suo­jel­la per­in­teistä teol­lisu­ut­ta ulko­maiselta kil­pailul­ta, kan­nat­taa muis­taa, että näin­hän Euroop­pakin tekee maat­alouden osalta. Vähän samas­ta asi­as­ta on kyse.

Vastatulleja palveluille

Yhdys­val­lat on varoit­tanut mui­ta mai­ta aset­ta­mas­ta vas­tat­ulle­ja. Se johtaisi vain entistä suurem­pi­in tullei­hin näitä mai­ta vas­taan. Vaik­ka USA:n talous on monipuo­li­nen, maa ei voi lopet­taa kokon­aan ulko­maankaup­paa. Uhkaus lop­ut­tomista tul­lien korot­tamis­es­ta vas­tat­ul­lien takia ei ole vakavasti otettava.

Yksipuoliset tul­lit jar­rut­ta­vat kah­den maan välistä kaup­paa siinä mis­sä molem­min­puoliset. Yksipuoliset nos­ta­vat val­u­u­tan arvoa, joka vaikut­taa kil­pailukykyyn samal­la taval­la kuin vien­ti­maid­en aset­ta­mat tul­lit. Kyse on vain siitä, kumpi maa saa tulot tulleista. Sik­si molem­min­puoliset tul­lit ovat itses­tään­selvyys ja jopa Trump tietää tämän.

Tavarakaup­paan kohdis­tu­vat tul­lit eivät Yhdys­val­tain vien­tiä paljon vahin­goi­ta, kos­ka Yhdys­val­lat vie varsin vähän tavaroi­ta. Euroopan vas­tat­ul­lien onkin osut­ta­va Yhdys­val­tain palvelu­vi­en­ti­in. Siitä vain 20 %:n vero main­ok­sille Goog­lessa, Face­bookissa ja X:ssä. Tuk­isi myös koti­maista lehdistöä.

Yhdys­val­lat voisi jatkaa suo­jat­ul­lien avul­la duaal­i­taloute­na niin kuin Euroop­pakin elää duaal­i­taloute­na mod­ernin talouden ja maat­alouden kanssa.

Trump haluaa tuhota maansa yliopistot

Yhdys­val­lois­sa on val­taos­altaan surkeat koulut, mut­ta maail­man parhaat yliopis­tot. Ne ovat suurelta osin ulko­maisen aiv­o­tuon­nin varas­sa. Maan tohtor­eista enem­mistö on muual­la syn­tyneitä. Euroopan onnek­si Trumpin viha älymys­töä kohtaan sumen­taa hänen ajat­telu­aan. Hän on päät­tänyt tuho­ta myös parhaat amerikkalaiset yliopis­tot, kos­ka tieteessä ajatel­laan väärin.

Tämä on suuri tilaisu­us Euroopalle, eri­tyis­es­ti tietysti Bri­tan­ni­alle. Nyt nopeasti tar­joa­maan pakopaikkaa USA:n aka­teemiselle eli­it­ille ja parhaille tutkimus­laitok­sille. Suomikin voi ottaa tästä osan. Onhan korkeak­oulu­jen ope­tuskieli muutenkin vai­h­tunut paljolti englanniksi.

= = = =

Vaik­ka USA eristäy­tyy maail­mankau­pas­ta, Euroopan ei pidä sitä tehdä. Tämä edel­lyt­tää suo­ra­puheisia neu­vot­telu­ja pelisään­nöistä Kiinan kanssa, mut­ta se on oma tarinansa.

94 vastausta artikkeliin “Mihin Trumpin kauppasota kaikkia vastaan johtaa?”

  1. Eri­no­mainen näkökul­ma jälleen kerran. 

    Ainakin näin teo­reet­tis­es­ti ajatel­tuna Yhdys­val­tain tuon­ti­t­ul­lit luo­vat samal­la kan­nus­teen paikallisen kier­to­talouden edis­tämiselle. Tämä tuskin on ollut Trumpin suuri taka-aja­tus, mut­ta kaup­pa­poli­ti­ikalla saat­taa olla yllät­täviäkin ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia, kun jo ole­mas­sa ole­van tavaran arvo suh­teessa tuon­ti­tavaraan nousee. 

    Keskimääräi­nen amerikkalainen ostaa muuten vuodessa 69 vaatet­ta, jot­ka läh­es kaik­ki valmis­te­taan Yhdys­val­to­jen ulkop­uolel­la. Kuulin juuri, kuin­ka amerikkalaiset sec­ond hand ‑toim­i­jat ovat innois­saan siitä, miten käyte­tyn tavaran markki­na voi poten­ti­aalis­es­ti saa­da tuul­ta alleen.

    Vastaa

    1. Tuo päätös voi olla vuo­den tähän men­nessä suurin yksit­täi­nen globaali ympäristöteko. Vaikkei sitä sel­l­aisek­si kai tarkoitet­tu. Nyt globaalia kulu­tus­ta ehkä oikeasti jopa vähe­nee ainakin vähän aikaa. Öljyn hin­takin rom­ahti päivässä 7 % välit­tömästi, kun maail­man liikenne-ennus­teet lask­i­vat niin paljon het­kessä. Muidenkin fos­si­ilis­ten­npolt­toainei­den hin­to­ja tip­pui. Talouskasvulle tuo sen sijaan on ongelma.

      Vastaa

      1. Öljyn maail­man­markki­nahin­ta on tul­lut 2 päivässä Trumpin päätök­sen jäl­keen jo peräti yli 11 % alaspäin. Liiken­teen määrän odote­taan nyt vähenevän globaal­isti. Lentoy­htiöi­denkin arvo­ja rom­ah­tanut. Poikkeuk­sel­lisen iso ja nopea käänne sille sek­to­rille. Eli ei jäänyt lasku vain 7 pros­ent­ti­in. Uusi hin­tata­so voi tiput­taa Suomen inflaa­ti­oluku­jakin kohta.

    2. ODE avaa tärkeän tee­man, eli USA:n uudet tul­lit ja maail­man­talouden tila.

      Muu­tamia USA:n faktalukuja:
      1) Valmis­ta­va teol­lisu­us on vain 8% BKT:stä
      2) Työt­tömiä on 4,1%
      3) Koti­talouk­sista 57% naisi­ta on töissä
      4) 30% väestöstä on saanut vain peruskoulutuksen
      5) 30% kaik­ista ja 48% 18–29 vuo­ti­aista saa uutisen­sa somesta
      6) USA:n taloud­es­ta tuon­ti on 15% BKT:sta
      7) USA vas­taa 26%:sta maail­man BKT:sat

      Ja tämä:
      1) Vuon­na 1945 Sään­tö- ja sopimus­po­h­jainen maail­man­järjestys on rom­ah­tanut. Tilalle tul­lut “kaikkien sota kaikkia vas­taan” kunkin maan itsekkäi­den tavoit­tei­den mukaan muista välittämättä.
      2) Maail­ma on nyt kak­si soti­las- ja talous­mah­tia, USA ja Kiina. Venäjä ei ole enää mikään suurvalta.
      3) 450 miljoo­nan talous­todel­lisu­ud­es­ta irronnut, mas­si­ivises­sa sääte­ly-viidakos­sa taaper­ata­va Euroop­pa, on sekavasti johdet­tu ja riitelevä kil­pailukyvytön luuseri-porukka.

      Johtopäätös:
      1) Huoli­mat­ta Trumpin aiheut­ta­mas­ta sekamel­skas­ta ja uuden tul­lipoli­ti­ikan vääjäämät­tömästä epäon­nis­tu­mis­es­ta, 26% maail­man taloud­es­ta vas­taa­va USA säi­lyy johta­vana talous‑, teknolo­gia- ja sotilasmahtina.
      2) Keskusjo­htoinen Kiina, joka vas­taa 17% maail­man BKT:sta, tais­telee mon­en merkit­tävien ongel­man kanssa: Epäon­nis­tunut siir­tymisessä tehdas­tuotan­nos­ta kulu­tusy­hteiskun­taan, tärkeä raken­nussek­tori konkurssis­sa, nuoriso­työt­tömyys suur­ta ja ikäpyra­mi­di täyskatas­trofi… Hakee ratkaisua kansan repres­si­ol­la ja USA-pelottelulla…
      3) Kysymys: Onko Euroop­pa, sekä sosial­isti­nen hir­mu-verot­ta­va Suo­mi jo menetet­tyjä tapauksia? 

      Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 reaal­i­taloudessa elävä teknologiaviejä

      Vastaa

  2. Voi olla, että ere­h­dyn, mut­ta olen näkev­inäni jotain logi­ikkaakin Trumpin toiminnassa.

    Tavarakaup­paan kohdis­tu­vat tul­lit eivät Yhdys­val­tain vien­tiä paljon vahin­goi­ta, kos­ka Yhdys­val­lat vie varsin vähän tavaroi­ta. Euroopan vas­tat­ul­lien onkin osut­ta­va Yhdys­val­tain palveluvientiin.

    Ehkä kiin­nos­tavin­ta (ja ainakin merk­i­tyk­seen­sä näh­den vähälle huomi­olle jäänyt­tä) koko tässä hom­mas­sa on se, että Trumpin omat tul­lit eivät koske palvelui­ta, ain­oas­taan tavaroita.

    Myös tääl­lä Suomes­sa, sekä tässä blo­gis­sa että laa­jem­min suo­ma­lai­sis­sa verkkokeskusteluis­sa talous­poli­ti­ikas­ta, on per­in­teis­es­ti yksi näkyvä ja kuu­lu­va hah­mo ollut se hah­mo, jolle olen itse antanut nim­i­tyk­sen “merkan­tilis­tisetä”. Merkan­tilis­tisetä kat­soo ensin­näkin, että vain vien­ti on “oikeasti” ylipään­sä mitään taloudel­lista toim­intaa; ja toisek­si, että vien­nistäkin ain­oas­taan tavar­avi­en­ti on jotenkin “oikeasti” vien­tiä; ja kol­man­nek­si, että kaik­ki muu­ta mieltä olem­i­nen näistä asioista on jotain ties mitä hai­hat­telua sun muu­ta kom­mu­nis­mia. Usein äänen­sävy on epämääräisen uhoa­va; sel­l­ainen, että se antaa merkan­tilis­tisetäi­lyn vas­tus­tamisen ole­van jonkin­laista pään piiloon painamista elämän kovien tosi­a­sioiden edessä.

    Ja kun merkan­tilis­tisedälle huo­maute­taan, että vapaan markki­na­t­alouden puolestapuhu­jat ovat olleet hänen kanssaan kaikesta johdon­mukaises­ti täs­mälleen päin­vas­taista mieltä, jo Adam Smithistä alka­en ja nykyiseen uusklas­siseen talousti­eteeseen päät­tyen, hän joko a) raivos­tuu, b) vai­h­taa puheenai­het­ta tai c) ei sano siihen yhtään mitään.

    Trumpin talousa­jat­telu läh­tee ehkä parhait­en avau­tu­maan, jos mieltää hänen ole­van merkan­tilis­tisetä, ja hänen äänestäjien­sä kovan ydin­joukon, ns. basen, koos­t­u­van suurek­si osak­si merkantilistisedistä.

    Vastaa

    1. Kukat kukki­vat maan pin­nal­la eri taval­la ja eri väris­inä, T.U.
      Antaa kukkia. Antaa yhdysvaltalaisen(ihmis)luonnon kokeil­la ja etsiä toimivia mutaatioita.
      Onhan merkan­tilis­tisetiä, on glob­al­is­tisetiä, on EU-liit­to­val­tiosetiä, on rautaa itära­jalle-setiä, on vihreäsiirtymäsetiä.
      Mielestäni ei tämä sedät­te­ly­il­lä (=vähät­te­ly­il­lä) ratkea.
      Me emme voi sille mitään että USA:ssa äänestäjien enem­mistö (myös muut kuin sedät) äänes­tivät Trumpin val­taan. Emme sille että demokraat­ti­nen ehdokas oli niin heikko Trumpia vastaan.
      Tämä neljävuoti­nen nyt men­nään näin, kun muu­takaan emme voi. 

      Hie­man vakavam­min puhuen lyön vetoa siitä että nyt asete­tut tul­lit eivät ole enää voimas­sa ainakaan tässä laa­ju­udessa ensi syksynä. Nyt neuvotellaan.

      Vastaa

      1. Me emme voi sille mitään että USA:ssa äänestäjien enem­mistö (myös muut kuin sedät) äänes­tivät Trumpin valtaan.

        Me voimme sen, että huo­mau­tamme tätä dis­in­for­maa­tio­ta vas­taan, että Trumpia ei äänestänyt enem­mistö. Hän sai anne­tu­ista äänistä 49,80 %. Enem­mistöstä jäi puut­tumaan yli 316 000 ään­tä, siis suun­nilleen Espoon väk­ilu­vun ver­ran porukkaa.

      2. “Tämä neljävuoti­nen nyt men­nään näin, kun muu­takaan emme voi.”
        Yhdys­val­to­jen pres­i­den­til­lä on lail­la annet­tu oikeus määrätä poikkeusti­las­sa tar­if­fe­ja, jon­ka oikeu­den kon­gressin enem­mistö voi ottaa pois heti, kun selkärankansa löytää. Mah­dol­lis­es­ti 2026 vaalien jäl­keen, kun äänestäjät ovat päässeet ilmaise­maan mielip­i­teen­sä talouden tilasta.
        Ja Trump voi peru­ut­taa tar­if­fit vaik­ka huomen­na ja julis­taa saa­neen­sa suuren voiton.
        Tee tässä pitkän tähtäi­men suunnitelmia.

      3. Ihan oikeasti näyt­ti siltä, että USA:n demokraatit hävi­sivät tahal­laan. Niin älytön­tä oli hei­dän kam­pan­jointin­sa ja tee­mansa. Ja ehdokas oli todel­la kehno.

  3. Kaikesta samaa mieltä. Digi­palvelu­vi­en­nin vas­tat­ul­lit kan­natet­tavia mut­ta tosin han­kalia toteut­taa, kun eiköhän noi vaik­ka Googlen main­ok­set myy suo­ma­laisille Irlan­ti­in tai Hol­lan­ti­in rek­isteröi­ty yhtiö. Kai niihin jotkut keinot löytyvät.

    Kiinan (ja Int­ian) kanssa pelisään­töi­hin vään­net­tävä vah­va ilmas­toin­sen­ti­ivi, tässä on nyt pelin paik­ka kun siel­lä on melko lail­la pakko löytää täältä uusia ostajia.

    Japani, Korea, Tai­wan, Kana­da, Mek­siko, Bri­tan­nia niin keskeisiä uus­jaos­sa, että EU voisi pois­taa vähäisiäkin tulle­ja ja rajoituk­sia vaik­ka yksipuolisesti. 

    Sit­ten on ainakin Turk­ki ja Brasil­ia, joille pitää niin ikään tar­jo­ta selvästi vapaam­paa kaup­paa kuin USA tarjoaa.

    Vastaa

    1. Joo, digi­palve­lu­tul­lit var­maan osa vas­taus­ta. Voidaan käyt­tää vaik­ka Trumpin kehitelmää niiden suu­ru­u­den määrit­tämiseen — palvelu­vi­en­nin ali­jäämä jaet­tuna kahdel­la. “Kek­sitte niin eri­no­maisen algo­rit­min, her­ra pres­i­dent­ti, että mekin otamme tuon käyttöön”

      Vien­ti­t­ul­lit val­i­tu­il­la aloil­la oli­si­vat jo vastasodanjulistus.

      Vastaa

    2. EU:n tulisi määrit­tää vero­tuk­ses­sa määritet­ty kiin­teä toimi­paik­ka siten, että Googlelle kat­so­taan syn­tyneen Suomeen (EU) kiin­teä toimi­paik­ka, jol­loin Suo­mi voisi verot­taa Googlen Suomeen myymästä liiketoiminnasta.

      Vastaa

  4. Olenko väärässä, että Trump lait­toi nyt tul­li­mak­su­ja vain niille maille, joil­la on tul­li­mak­su­ja USA:sta päin ja Trumpin mak­sut ovat kat­e­goris­es­ti pienempiä?

    https://www.theguardian.com/business/2025/apr/03/trumps-tariffs-the-full-list

    Vai onko tässä kikkailua:
    ‘Tar­iffs charged to the USA’ are Trump-defined and ‘include cur­ren­cy manip­u­la­tion and trade barriers’

    Onko jos­sain saatavil­la ne todel­liset tul­li­mak­sut mait­tain USAs­ta tuo­duille tavaroille?

    Vastaa

      1. Niin­hän on mon­esti puhunut, mut­ta näi­hin uusi­in tullei­hin tuo aja­tus ei varsi­nais­es­ti vaikut­tanut, kun ne las­keti­in mekaanis­es­ti puh­taasti kaup­pataseen perusteella.

      2. Tuol­ta mun linkistä: UK — USA, molem­pi­in suun­ti­in 10%.
        Onko UK:n luvus­sa siis mukana ALV?
        Onko UK:n ALV laskenut 10%:iin?

      3. Tuolta­han sen voi lukea:
        https://ustr.gov/issue-areas/reciprocal-tariff-calculations
        Jos kiinnostaa.

        Äärim­mäisen type­r­ää ran­gaista köy­hiä mai­ta siitä, ettei niil­lä ole varaa ostaa USAlaisia tuot­tei­ta. Toisaal­ta val­taosan type­r­yy­destä mak­saa USAn kansalaiset.

        Saas nähä osaa­vatko demokraatit hyö­dyn­tää tän pähkähul­lu­u­den. Veikkaan, etteivät osaa.

    2. Olet väärässä. Nämä tul­li­mak­sut asetet­ti­in puh­taasti kaup­pataseen perus­teel­la (vaje jaet­tuna USA:n suun­tau­tuneeseen vien­ti­in jaet­tuna kahdel­la) — pait­si 10% poh­jata­so aseteti­in niillekin maille, joiden kanssa USA ei käy kau­paa ollenkaan, tai se on yli­jäämäistä (pait­si venäjälle, joka jätet­ti­in lis­to­jen ulkopuolelle).

      Vastaa

      1. Ote­taan tuos­ta mun linkistä toi listaus.
        Kiinan väitetään perivän 67% tul­lia ja USA lait­toi 34% kiinalaisille tuotteille.

        Ris­to, mil­lä algo­rit­mil­la kaup­pataseesta saadaan noi numerot?

        Ode, paljonko Kiinan numerossa 67% on arvonlisäveroa?

      2. toke, ei tuos­sa ole huomioitu Kiinan ALV:ia mitenkään. Kaa­va on seu­raa­va. USA:n tavaratuon­ti Kiinas­ta on arvoltaan 440 mil­jar­dia $ ja tavar­avi­en­ti Kiinaan 145 miljardia $.

        (440–145)/440≈0,67

        Sel­ven­sikö tämä?

      3. Ilmeis­es­tikin Yhdys­val­tain pres­i­dentin­hallinto on laskenut nuo tar­if­fit kaup­pava­jeesta seu­raanal­la menetelmällä:

        https://ustr.gov/issue-areas/reciprocal-tariff-calculations

        “Rec­i­p­ro­cal tar­iffs are cal­cu­lat­ed as the tar­iff rate nec­es­sary to bal­ance bilat­er­al trade deficits between the U.S. and each of our trad­ing part­ners. This cal­cu­la­tion assumes that per­sis­tent trade deficits are due to a com­bi­na­tion of tar­iff and non-tar­iff fac­tors that pre­vent trade from bal­anc­ing. Tar­iffs work through direct reduc­tions of imports.”

        T: toinen Risto

    3. toke, tuon taulukon pros­ent­tilu­vuil­la ei ole juuri mitään tekemistä tul­li­mak­su­jen kanssa. Siinä on vain las­ket­tu USA:n tavarakau­pan vaje kunkin maan kanssa jaet­tuna tavaratuon­nin määräl­lä siitä maas­ta ja sit­ten vielä min­imik­si 10%. Sitä sit­ten väitetään tulleik­si ja muik­si kau­pan esteiksi.

      Vastaa

    4. Toke
      ” Olenko väärässä, että Trump lait­toi nyt tul­li­mak­su­ja vain niille maille, joil­la on tul­li­mak­su­ja USA:sta päin”

      Mik­si uskot yhtään mitään, mitä Trumpin hallinto väittää?

      Hyvä lähtöko­h­ta on, että he vale­htel­e­vat. Kuten he tässäkin asi­as­sa tekivät. Yleis­es­ti ottaen USA:n (ja EU:n) kaup­pa­poli­ti­ik­ka on ollut jo vuosikym­meniä sel­l­ainen, että on suuret tul­lit niille, joil­la on suuria tulle­ja ja niitä sit­ten las­ke­taan sopimuk­sil­la puolin ja toisin.

      Nämä tul­lit eivät perus­tu minkään­laiseen jär­jel­liseen ana­lyysi­in ja pros­en­tit on vielä kaiken lisäk­si las­ket­tu väärin. Hallinnon ilmoit­ta­mas­sa laskukaavas­sa he ovat käyt­täneet kulut­ta­jahin­nan elaatisu­ut­ta tuon­ti­hin­to­jen elastisu­u­den sijas­ta, jol­loin tul­lipros­en­titkin ovat moni ker­taisia. Luul­tavasti he ovst vai­hdellen luku­ja niin kauan, että ovat saa­neet kaaval­la etukä­teen määrä­tyt prosentit

      Käytän­nössä hom­ma menee niin, että Trump päät­tää jonkin­laisen lop­putu­lok­sen ja muut ryn­täävät sit­ten kek­simään perustelu­ja sille. Sik­si Trumpin hallinnos­ta annetaan ymmärtää, että näil­lä on tarkoi­tus tuo­da teol­lisu­us takaisin, kerätä hirveästi rahaa ja itseasi­as­sa ne ovat neu­vot­te­lu­tak­ti­ikkaa ja tul­lipros­en­tit tule­vat jatkos­sa laskemaan. 

      Joka iki­nen noista tavoit­teista on keskenään ris­tiri­idas­sa. Jos tuotan­to tulee takaisin, tuon­ti las­kee, tulleil­la ei kerätä suuria sum­mia ja ne ovat täl­laisi­na voimas­sa pitkään. Jos ne ovat neu­vot­te­lu­tak­ti­ikkaa, ne laske­vat neu­vot­telu­iden seu­rauk­se­na eikä teol­lisu­us sil­loin tule takaisin, eikä niil­lä kerätä suuria sum­mia. Jos niil­lä aio­taan kerätä suuria sum­mia, tuon­nin pitäisi jatkua entisel­lään eikä pros­entt. Nyt kun jopa hallinnon julk­i­lausu­tut tavoit­teet ovat näin lev­äl­lään, kukaan ei voi investoi­da mihinkään.

      Vastaa

      1. Trumpin hallinnon har­ras­ta­maan sanewashingi­in osal­lis­tuu valitet­tavasti medi­akin aivan liian innokkaasti. Yhden ihmisen harhaista kuplaa ei kan­nat­taisi yrit­tää selit­tää muuksi. 

        Liian hel­posti ajatel­laan “Though this be mad­ness, yet there is method in’t”, vaik­ka tarkastelta­va meto­di ja logi­ik­ka ei kestä tör­mäys­tä todel­lisu­u­den kanssa. ”Poikani, kun­pa tietäisit, miten vähäl­lä jär­jel­lä tätä maail­maa hal­li­taan.” näyt­tää pätevän edelleen.

  5. Ode: “Siitä vain 20 %:n vero main­ok­sille Goog­lessa, Face­bookissa ja X:ssä. Tuk­isi myös koti­maista lehdistöä.”

    Ongelma­han tässä on, ettei kansa vai­h­da somea sel­l­u­loosaan. Jon­ka takia main­on­ta ei hirveesti voi siirtyä.

    Jos sit­ten meil­lä olisikin “omaa” somea EU:ssa tai jopa Suomes­sa, niin tilanne olis aivan ihan eri.

    Eli nyt pois sieltä sanomale­hti­pa­per­in­hajuis­es­ta menneisyydestä.

    Vastaa

    1. https://joinmastodon.org/
      pääserveri löy­tyy sak­sas­ta. tosin serveri pitää valita.

      itse olen ollut tyy­tyväi­nen tähän sosi­aaliseen medi­aan. myös mon­et amerikkalaisetkin on tuolla.

      Vastaa

    2. Olisiko main­os­ta­jil­la varaa kas­vat­taa bud­jet­ti­aan 20%:lla? Jos ei, niin kyl­lä se sit­ten some-jät­tien tulok­sis­sa näkyisi.

      Vastaa

  6. Ruben Stil­lerin ohjel­mas­sa arvioiti­in Trumpin talousa­jat­telun ole­van vieläkin prim­i­ti­ivisem­pää kuin 1600-luvun Euroopan yksin­val­ti­aiden. Merkan­til­is­mikin on liian abstrak­tia, sen sijaan maail­mas­sa on vain Yhdys­val­lat ja muu maail­ma ja hyvältä vaikut­tavia (ei tietenkään oikeasti hyviä vält­tämät­tä) diile­jä tekemäl­lä saadaan Yhdys­val­lat nousu­un. Onnek­si sen­tään pelkkiä diile­jä, Putin tart­tuu aseisi­in. Trumpin bisnes­taus­ta on lähin­nä kiin­teistökau­pas­sa, mut­ta Man­hant­tan ei ole maailma.

    Arvioi­vat myös, että Yhdys­val­tain ase­ma voi nyt hyvinkin heiketä ihan vain sik­si, että Trumpin strate­gia on tätä kaut­ta aika läpiluettava.

    Amerikkalais­es­ta medi­as­ta luin jo Trumpin ensim­mäisel­lä kaudel­la aika kiin­nos­tavia väit­teitä Trumpin kog­ni­ti­ivi­sista kyvy­istä. Esim. moni Valkoisen Talon virkamies epäili jo sil­loin demen­ti­aa. Kun joku kysyi, lukeeko Trump jotain, ensin oli hil­jaisu­us, sit­ten “Raa­mat­tu” ja sit­ten alkoi puhua Raa­ma­tus­ta mitä sat­tui. Olisi edes keksinyt jotain vähän omaperäisempää.

    Vastaa

  7. Hal­li­tus­puolueemme pää- äänenkan­nat­ta­ja Suomen Uutiset ilakoi uusim­mas­sa ulko­maan uutises­saan, miten Yhdys­val­lat lopet­taa tuen transsukupuolisille vil­jeli­jöille! Oli­si­vatko ter­mit men­neet sekaisin.

    Vastaa

  8. Kun jokin tun­tuu liian type­r­ältä ollak­seen tot­ta, on aina iso mah­dol­lisu­us että se on silti tot­ta. Mut­ta mikä on se toinen vaihtoehto?

    Itsenäi­nen jour­nal­isti Steve Sail­er, jon­ka äänestäjäkun­tas­trate­gia johti Trumpin voit­toon ensim­mäisel­lä ker­ral­la, on esitel­lyt myös glob­al­is­mille vai­h­toe­htoisen strate­gian val­lan suh­teesta liike-elämään. Vapaut­tamisen ja sään­te­lyn purkamisen sijaan se perus­tu­isi yhteis­peli­in suos­tu­vien suosimiseen tar­if­fipoli­ti­ikas­sa (Sail­er itsekin pitelee nenään­sä kiin­ni, mut­ta kansalais­ten oikeut­ta koti­maa­hansa on puo­lus­tet­ta­va jol­lain keinoin). Sama työkalu kävisi myös ulko­maid­en kiristämiseen jos jenkit halu­aisi­vat siir­tyä avoimem­min domi­noivi­in suhteisiin.

    Tässä viiteke­hyk­sessä tämä alku­vu­osi voitaisi­in nähdä viestinä valmi­ud­es­ta tämän­su­un­taiseen voimankäyt­töön. Varsi­nainen tarkoi­tus ei olisi haka­ta talout­ta täysin henki­hiev­eri­in, eli piakkoin jos­sain vai­heessa tar­if­fe­ja puret­taisi­in, tietyl­lä valikoivuudella.

    Mut­ta en todel­lakaan tiedä. 50–50.

    Vihreänä ehkä voit iloi­ta, että nyt myös Amerikas­sa lop­puu riit­tävän pien­ten kiinakrääsä­pos­ti­tusten tullivapaus.

    Trumpin sota yliopis­to­ja vas­taan on puh­das­ta polte­tun maan tak­ti­ikkaa. Me kämyt emme kuitenkaan onnis­tu­isi pitämään tätä farmia näpeis­sämme vaik­ka kuin­ka yrit­täisimme, joten järkev­in­tä (?) on tuho­ta se.

    Näis­sä olois­sa maan sisäl­lä pitäisi siir­tyä teol­li­sista ammateista niihin mod­ern­impi­in, jois­sa maal­la on suh­teelli­nen etu, mut­ta se edel­lyt­täisi kelvol­lista koulu­tusjär­jestelmää. Sel­l­ainen suures­ta osaa Yhdys­val­to­ja puuttuu.

    Se, ettei paskas­ta ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa puris­taa timant­te­ja, ei ole varsi­nais­es­ti kenenkään vika. Sitä voi pitää ongel­manaan, mut­ta ratkaisua ei ole.

    Vastaa

  9. “suuri tilaisu­us Euroopalle, eri­tyis­es­ti tietysti Britannialle”
    Brit­tien seu­raa­va hal­li­tus tulee ole­maan ääri­oikeis­to­lainen (refor­mi + kon­ser­vati­iv­it) eikä tule suh­tau­tu­maan yliopis­toi­hin ja ulko­maan­pellei­hin yhtään sen myön­teisem­min kuin Trump. Joten vas­tuu jää EU:lle.

    Vastaa

    1. Eikös meil­lä Suomes­sa joku yliopis­to jo tehnyt can­celoin­tipäätök­sen amerikkalais­ra­hoituk­ses­ta. Jis sel­l­ainen on tehty, se estää amerikkalais­tutk­i­joi­ta siir­tymästä rahoituksi­neen tänne. Aasia ottaa näitä tutk­i­joi­ta auli­im­min vas­taan rahoituksineen.

      Vastaa

  10. Eri yhdis­telmiä on kokeil­tu. Sirp­pi ja vasara eikä harp­pi ja vasara toim­i­neet. Dol­lari ja vasara kokeil­e­vat nyt yhteistyötä.

    Vastaa

  11. Euroop­pa köy­htyy ja velka­an­tuu nyt niin pahasti soti­mal­la keskenään, ettei kasvu tänne nyt siir­ry Amerikan lait­taes­sa ovia kiin­ni, vaan Aasi­aan. Maail­man­talouden kasvukeskus on siir­tymässä sinne. Samoin huip­puyliopis­tot. Euroop­pa tip­puu koko ajan parhaiden yliopis­to­jenkin lis­toil­la, ja Aasi­as­ta nousee niille lis­toille yliopistoja.

    Vastaa

    1. “Euroop­pa köy­htyy ja velka­an­tuu nyt niin pahasti soti­mal­la keskenään”
      Sotimista on Venäjän ja Ukrainen välil­lä, ei muual­la Euroopas­sa. Pääosin me olemme EU:ssa ja hyvin sopuisia keskenämme.
      Aasi­as­sa on usei­ta käyn­nis­sä ole­via tai katkol­la ole­via sotia ja esim. tuos­ta voi ottaa lis­tan vuodelta 2024 suurim­mista sotavarustelijoista ja huo­ma­ta, että kymme­nen kär­jestä sisältää 5 aasialaista maata:
      https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_with_highest_military_expenditures

      Vastaa

      1. Sotimi­nen tapah­tuu fyy­sis­es­ti lähin­nä Ukrainan alueel­la, ja pieneltä osin Venäjänkin aluer­a­jo­jen puolel­la. Mut­ta pääosa Euroopan maista lähet­tää sota-alueelle asei­ta ja muu­ta koko ajan + on saanut pako­laisaal­lon vas­tat­tavak­seen, mikä on aiheut­tanut suuret uudet sosi­aal­i­tur­va­menot mon­een EU-maa­han, ja painei­ta leika­ta sosi­aal­i­tur­vaa koko väestöltä + sosi­aal­i­tur­valeikkausten toteu­tus­ta. Lisäk­si Puo­lu­tus­bud­jet­ti on kas­vatet­tu reilusti ympäri Euroop­paa. Suomes­sakin esimerkik­si jo pelkät perus­toimeen­tu­lotuen menot kasvoivat viime vuon­na läh­es 100 miljoon­al­la, mihin suurin yksit­täi­nen syy oli­vat ukrainalaiset pako­laiset, ja yhteen­sä ukrainalais­pako­lai­sista aiheutunut kus­tan­nus on ilmeis­es­ti jo usei­ta sato­ja miljoo­nia euro­ja vuosi­ta­sol­la Suomes­sakin. Suo­ma­lais­ten perus­toimeen­tu­lo­tukea saanei­den koti­talousten määrä sen sijaan väheni vuon­na 2024.

        En sano, ettei ukrainalais­pako­laisia tulisi tukea, vaan totean vain, että täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että läh­es koko Euroop­pa elää jonkin­laista sotat­alout­ta. Köy­hdymme tais­tele­mal­la Euroopan sisäl­lä keskenään. Tuo­tamme asei­ta räjäytet­täväk­si tois­t­en niskaan sen sijaan, että tuot­taisimme vaik­ka infra­struk­tu­uria, joka olisi yhteiskun­nan käytössä seu­raa­van vuo­sisadan — ja teemme niin vieläpä velka­ra­hoituk­sel­la. Sota on fyy­sis­es­ti Ukrainas­sa ja osin Venäjäl­lä, mut­ta sotimiseen liit­tyvät kus­tan­nuk­set hei­jas­tu­vat koko Euroop­paan. Meil­lä on vuosi vuodelta huonom­pi infra­struk­tu­uri ver­rat­tuna Aasian kil­pail­i­ja­mai­hin ja yhä enem­män ja enem­män val­tion­velkaa ja vuosi vuodelta van­hene­va väestö siinä, mis­sä aiem­min infra­struk­tu­uri oli Euroopan kilpailuetu. 

        Kun men­nään 20 vuot­ta ajas­sa eteen­päin, nykytren­di­en jatkues­sa Euroopas­sa on globaalis­sa mit­takaavas­sa kat­sot­tuna varsin pieni työikäi­nen väestö, iso van­husväestö, val­ta­vat sote­tarpeet ja paljon val­tion­velkaa. Siinä yhtälössä on iso ris­ki aivovuodolle halvem­man vero­tuk­sen mai­hin, jois­sa nuorten ei tarvitse mak­saa edel­lis­ten sukupolvien otta­maa velkataakkaa ja rahas­toimat­to­mia eläkekertymiä.

        Mitä tulee laita­maasi linkki­in, se aliarvioi asevelvol­lisu­usarmei­joiden kus­tan­nuk­set. Esim. Suomen asevelvol­lisu­usarmei­jan pääasialli­nen kus­tan­nus­vaiku­tus tulee siitä, että miehet (ja osin nykyään myös naiset) ovat elämän­sä aikana sen joh­dos­ta 6–12 kuukaut­ta vähem­män työelämässä, jol­loin myös työkoke­musvu­osien saami­nen viivästyy. Johta­ju­usk­oulu­tuk­sen saaneista osa voi hyö­tyäkin asevelvol­lisu­u­den suorit­tamis­es­ta työelämässä, miehistö harvem­min kauheasti hyö­tyy. Esimerkik­si yliopis­to-opiske­li­joista monille siitä on lähin­nä hait­taa, että toisel­la asteel­la opit­tu­jen asioiden jatkokäsit­te­lyyn tulee vuo­den tauko, jol­loin moni asia uno­htuu välis­sä. Asevelvol­lisu­us (sivi­ili­palvelus­vai­h­toe­htoi­neen) leikkaa Suomen val­tion tulovero­tu­lo­ja lasken­nal­lis­es­ti ilmeis­es­ti noin 2 pros­ent­tia vuodessa.

      2. Aasian kasvun maista vielä. Ver­tasin vielä tuo­ta lait­taa­masi linkin lis­taa hiukan talouskasvulis­toi­hin. Alla talouskasvulis­to­ja Aasian kovimpi­en BKT-kas­va­jien maista vuodelta 2023. Suurimpi­en ase­varus­tau­tu­jien listal­ta näistä maista löy­tyy Intia. Ei mui­ta. Aasi­as­sa on tosi­aan myös köy­htyviä sotavarustelumai­ta, mut­ta talouden ja tutkimuk­sen kasvukeskit­tymät ovat soti­mat­to­mia mai­ta. Suomen mediois­sa ei näi­den maid­en kehi­tyk­ses­tä puhuta juuri mitään. Syynä tähän on kaiketi etenkin toimit­ta­jien kieli­taidon puute.

        Indone­si­akin on jo noin 2/3 EU:sta väk­ilu­vul­taan, eli ei ihan pieni. Nimel­lisessä BKT:ssa se on täl­lä het­kel­lä maail­man 16. ja ostovoimako­r­ja­tus­sa jo sijal­la 7 IMF:n ver­tailuis­sa, ja ohit­tanut siinä mm. Brasil­ian ja Ran­skan. Nuo ovat niitä Aasian mai­ta, jois­sa merkit­tävää kasvua on ollut samaan aikaan kun Euroopan soties­sa keskenään Euroop­pa on köy­htynyt. Niis­sä myös ihmis­ten elin­ta­so on viime vuosi­na nous­sut merkit­tävää vauh­tia. Jos Euroop­pa pol­kee paikallaan ja Aasian maista mon­et nyt nou­se­vat, 5–10 vuo­den päästä maail­man­talouden pain­opis­teet näyt­tävät aika eri­laisil­ta. Inti­as­ta on näil­lä näkymin tulos­sa 10 vuo­den sisään maail­man­talouden jät­tiläi­nen. Sen väk­ilukukin voi ylit­tää koh­ta jo 1,5 mil­jardin ihmisen luke­man, ellei jo ole ylit­tänytkin (väestölasken­nat olleet epä­tarkko­ja). Jos väestörikkaas­sa Aasi­as­sa väestö alkaa elin­ta­son noustes­sa kulut­ta­maan läh­eskään siihen tapaan kuin euroop­palaiset ovat tehneet, kasvi­huoneilmiö voi lähteä ihan käsistä.

        Intia — 6.3%
        Kam­bodza — 6.1%
        Bangladesh — 6%
        Fil­ip­pi­init — 5.9%
        Viet­nam — 5.8%
        Uzbek­istan — 5.5 %
        Arme­nia — 5%
        Nepal — 5%
        Indone­sia — 5%

    2. Nim­imerk­ki To:lle kom­ment­ti­na että Aasian kak­si val­takeskus­ta Kiina ja Intia kil­pail­e­vat nytkin Aasian hege­mo­ni­as­ta. Tämän kisan voit­taa Intia pitkäl­lä aikavälil­lä kos­ka Kiinan väestönkasvu on laskus­sa ja Kiina kär­sii täl­läkin het­kel­lä työvoima­pu­las­ta alhaisen syn­tynyy­den takia.

      Vastaa

    3. Nim­imerk­kI To:lle kom­ment­ti­na että myös Aasi­as­sa on soti­aalli­nen jän­nite etenkin Etelä-Kiinan merel­lä ja Int­ian ja Kiinan rajal­la. Juuri täastä syys­tä Intia varus­tau­tuu. To:lle kom­ment­ti­na että vaik­ka Aasia vauras­tuu niin se ei saatu edes 30 vuodessa Euroopan elin­ta­soa. Inti­as­sa on 1,4 mil­jar­dia ihmistä mut­ta vain 30% maan koko väestöstä kuu­luu keskilu­okkaan joka on numerois­sa 432 miljoon­aa. Tämä ei ole Int­ian kohdal­la kovinkaan suuriluku kun maan koko väestö on 1,4 mil­jar­dia. Int­ian kovat kasvi­huone päästöt johtu­vat kivi­hi­ilen poltos­ta ja kask­ivil­je­lyk­ses­tä sekä liikenteestä.

      Vastaa

      1. Rahul Somani, pari kommenttia.

        Intia ja Kiina varus­tau­tu­vat. Se on tot­ta. Niin kauan kuin asei­ta ei käytetä, ne ker­tyvät taval­laan taseeseen. Euroopas­sa ammu­taan kovil­la mil­jar­di­en euro­jen edestä koko ajan.

        Aasi­as­sa kaik­ki eivät saavu­ta vau­raut­ta. Tulo- ja var­al­lisu­userot ovat suuria. Moni siel­lä elää jo nyt euroop­palaista elin­ta­soa, ja sel­l­ais­ten määrä kas­vaa koko ajan.

        Aasialais­ten yliopis­to­jen kil­pailukyky kas­vaa koko ajan. Mon­en alan keskeisim­mät tutk­i­jat ovat nyt töis­sä Aasian yliopis­tois­sa. Palkat nousseet siel­lä viime vuosikym­meninä yliopis­tois­sa jo lähem­mäs län­si­mai­ta ja jatka­vat nousuaan. Aikoinaan palkkaerot oli­vat hyvin iso­ja niin, että län­si­maid­en yliopis­tois­sa ja etenkin Amerikas­sa oli paljon parem­mat palkat.

        Inti­aan tosi­aan raken­netaan parhail­laan val­tavasti lisää kivi­hi­ilivoimalaitok­sia. Jot­ka on tarkoitet­tu käyt­töön vuosikym­meniksi. Elin­ta­son noustes­sa maas­sa on kova tarve lisäen­er­gialle, ja kasvuen­nus­teet fos­si­ilisen ener­gian käytölle ovat siel­lä lähivu­osillekin suuria. Siel­lä on käyn­nistymässä paljon sel­l­aista uut­ta fos­si­ilista ener­giantuotan­toa, jon­ka sulkemiseen Suomes­sa on viime vuosi­na investoitu.

    4. Nim­imerk­ki To: lle kom­ment­ti­na että vaik­ka Aasia vauras­tuu ja elin­ta­so kas­vaa silti aasialaisen elin­ta­so ei tule saavut­ta­maan län­si­maid­en tasoa ainakin 30 vuo­teen. Täl­läkin het­kel­lä moni hyvin koulutet­tu aasialainen muut­taisi mielel­lään län­si­mai­hin mikäli he saa­vat täältä hyvän työ­paikan etenkin korkeasti palka­tu­il­ta aloil­ta. Esim hyvin koulutet­tu­jen intialais­ten suosik­ki kohde maat ovat edelleen Yhdys­val­lat, Kana­da, Aus­tralia, Uusi-See­lan­ti ja Bri­tan­nia. Euroopas­sa sodan aloit­ti Venäjä . Asi­as­sa on myös soti­laalli­nen jän­nite. Olet var­maan lukenut uutisia kuin­ka Kiina yrit­tää saar­taa Taiwania

      Vastaa

  12. Saa­pa nähdä mis­tä Yhdys­val­lat repii työvoiman per­in­teiseen teol­lisu­u­teen­sa, sil­lä eikös työt­tömyys ole siel­lä jo korkein­taan 4% luokkaa.

    Vastaa

    1. Automa­ti­saa­tio voi ottaa nyt harp­pauk­sia. Usan tehtaista moni on siltä osin täl­lä het­kel­lä jäl­jessä euroop­palaisia kil­pail­i­joitaan. Työvoima­pu­la ammat­tik­oulute­tus­ta työvoimas­ta voi johtaa automaa­tion laa­jem­paan hyödynnykseen.

      Vastaa

      1. Nim­imerkkii To:lle kom­ment­ti­na että automa­ti­saa­tios­ta ei oikein hyöy­dy se osa amerikkalai­sista jot­ka ovat joutuneet työt­tömäk­si niistä teol­lisu­usa­loil­ta jot­ka ovat läht­e­neet Yhdys­val­loista. Uusia tehtai­ta voi tul­la mut­ta työvoimaa ei niihin tule sen ver­ran kuin vielä 1960-luvul­la kun Yhdys­val­tain teol­lisu­us oli maan suurin yksi­tyisen sek­torin työnantaja.

      2. https://en.wikipedia.org/wiki/Labor_force_in_the_United_States#By_sector
        Työ­paikko­ja tehtaissa:
        2006 9,5%
        2016 7,9%
        2026 6,9%

        Oliko­han toi joskus 70/80-luvul­la jotain 20%?

        Eli jos joku haikailee “takaisin” tehtaisi­in, niin se on luul­tavim­min sen aiem­man tehdastyöläisen lapsenlapsi.

        Erikoinen on kuvitel­ma, että vaik­ka t‑paitojen tai lenkkarei­den tuotan­to tulis USA:ssa kan­nat­tavak­si tul­lien avulla.

  13. USA:n yliopis­tot ovat mon­et äärim­mäisen poli­ti­soitunei­ta. Siel­lähän on opiske­li­joiden huu­toäänestyk­sil­lä erotet­tu pro­fes­sore­ja Kiinan 60-luvun tapaan.
    Sanan­va­paud­es­ta, siinä mielessä että asioi­ta käsiteltäisi­in arvo­va­paasti eli puh­taasti tieteel­lisin perustein, ei kaikissa tiedekun­nis­sa ole aina tietoakaan. Mm. Hamas naut­tii suo­sio­ta opiske­li­joiden kesku­udessa. Samat “huip­puyliopis­to-opiske­li­jat” eivät toki kaik­ki osaa Palesti­inaa tai Israelia kar­talle oikein merkitäkään.
    Eli en aivan koe että menos­sa siel­lä olisi “viha” yliopis­toin­tellek­tuelle­ja vas­taan. Poli­ti­soitunut, ide­ol­o­gisoitunut kuumapää ei mielestäni intellek­tuellin stan­dard­e­ja oikein täytä. Poli­it­tisen fanaatikon kyl­lä. Trumpil­la on käsit­tääk­seni myös tämä taus­tana tiet­ty­i­hin näke­myk­si­in­sä yliopis­toista (Tosin poli­it­ti­nen fanaatikko oma­l­la taval­laan on itsekin.) 

    Tämä edel­lä mainit­tu tuskin kos­kee kuitenkaan niitä osia USA:n huip­puyliopis­to­ja jois­sa tehdään todel­lista tulosta ja tutkimus­ta, tarkoi­tan teknistä, lääketi­eteel­listä ja biol­o­gista osaa. 

    Liika panikoin­ti Trump­ista on mielestäni turhaa. Tot­ta kai se monia v‑tuttaa, mut­ta aika ja his­to­ria kor­jaa virhe­lyön­nit satavar­masti. Kat­so­taan nyt edes vuosi tai kaksi.

    Vastaa

    1. Tosi­asi­as­sa Trumpin yliopis­to­jen vas­taiset toimet kohdis­tu­vat etupäässä luon­non­ti­eteisi­in, tekni­ikkaan ja lääketieteeseen.

      Tämä johtuu siitä, että lukukausi­mak­sui­hin perus­tu­vas­sa jär­jestelmässä human­is­tiset ja yhteiskun­tati­eteet rahoit­ta­vat pitkälti itse itsen­sä. Aloil­la, joiden ope­tus ja tutkimus on hal­paa, lukukausi­mak­sut riit­tävät kat­ta­maan suurim­man osan toimin­nas­ta. Alat, jot­ka tarvit­se­vat eri­ty­isiä tilo­ja, lait­tei­ta ja mate­ri­aale­ja, ovat riip­pu­vaisem­pia ulkop­uolis­es­ta rahoituk­ses­ta. Ja tämä ulkop­uo­li­nen rahoi­tus tulee pitkälti juuri liit­to­val­ti­ol­ta. Jos keskeisin väline yliopis­to­jen pain­os­tamiseen on liit­to­val­tion rahoituk­sen keskeyt­tämi­nen, vaikut­taa se eniten luon­non­ti­eteisi­in, tekni­ikkaan ja lääketieteeseen.

      Vastaa

    2. Tämä edel­lä mainit­tu tuskin kos­kee kuitenkaan niitä osia USA:n huip­puyliopis­to­ja jois­sa tehdään todel­lista tulosta ja tutkimus­ta, tarkoi­tan teknistä, lääketi­eteel­listä ja biol­o­gista osaa.

      Yllä puhuin merkan­til­is­misedästä. Sit­ten on myös tiedesetä, joka on täs­mälleen vas­taaval­la taval­la pihal­la siitä, miten tiede­maail­ma toimii ja mitä siel­lä ajatellaan.

      Ei tarvitse kuin ava­ta jokin luon­non­ti­eteel­lisen perus­tutkimuk­sen arvoste­tu­im­mista ja keskeisim­mistä aikakausle­hdis­tä, kuten Nature tai Sci­ence, niin huo­maa, että Trumpin palu­un aiheut­ta­ma täy­delli­nen pani­ikkimieliala on yhdys­val­ta­lais­ten luon­non­ti­eteel­lisen tutkimuk­sen tek­i­jöi­den piiris­sä yhtä voimakkaana val­lal­la kuin muual­lakin yliopis­tom­aail­mas­sa. Kuvitel­ma, että “todel­lista tulosta ja tutkimus­ta, tarkoi­tan teknistä, lääketi­eteel­listä ja biol­o­gista” tekevät ihmiset eroa­vat Trumpia koskevil­ta näke­myk­siltään jotenkin muista yliopis­toih­mi­sistä, on täy­del­lisen harhainen.

      Ei ole ole­mas­sa mitään yliopis­tol­lista tutkimusalaa, mil­lään tieteenalal­la, mis­sä Trumpia ja hänen puoluet­taan kan­nat­taisi Yhdys­val­lois­sa muu­ta kuin aivan pienen pieni vähem­mistö. Ja tämä on ollut asian lai­ta jo kauan ennen Trumpia. Vuon­na 2009 yhdys­val­ta­lai­sista kemi­an tutk­i­joista ilmoit­tau­tui repub­likaanien kan­nat­ta­jik­si 9 %, biolo­gian ja lääketi­eteen tutk­i­joista 6 %, fysi­ikan ja tähti­ti­eteen tutk­i­joista samoin 6 %, geolo­gian ja geo­fysi­ikan tutk­i­joista 4 %. (Lähde.) Vuon­na 2016 alle 10 % yliopis­to­jen työn­tek­i­jöi­den vaa­likam­pan­joi­hin tekemistä raha­lahjoituk­sista meni repub­likaaneille. (a href=“https://doi.org/10.1057/s41599-022–01382‑3”>Lähde.)

      Vastaa

      1. T.U. — ihmis­ten jaot­telu tuol­la taval­la “demokraat­tei­hin” tai trumpi­laisi­in “repub­likaanei­hin” ei sinän­sä todista mitään. Maail­ma on kuin tip­paleipä, tiedän sin­un kyl­lä tietävän sen. Todel­lisu­us liikkuu allamme koko ajan kuin juok­sumat­to. Esimerkkisi ovat hyviä ja var­masti tot­ta, uskon sen, mut­ta aja­tus vapaas­ta yliopis­tom­aail­mas­ta USA:ssa on fik­ti­ivi­nen kuvitelma. 

        Siel­lä kukois­ta­vat kaikkein radikaaleim­mat fanaat­tisu­udet iden­ti­teet­tipoli­tikaan suh­teen mitä kuvitel­la saat­taa + esim. nuo mainit­se­mani Hamas-nar­rati­ivien sym­pa­ti­at. Sil­loin on ihan sama kokeeko joku itsen­sä nor­suk­si vai aasik­si eikä todel­lakaan todista mitään jos aase­ja on enemmän.
        Opet­ta­jat siel­lä yliopis­tom­aail­mas­sa pelkäävät ja sen­suroi­vat itseään, tästä on kuul­tu. Niin ainakin jos­sakin mitas­sa. Olisi var­maan aivan mah­do­ton­ta siel­lä että trumpi­lainen pro­fes­sori pitäisi yhteiskun­tati­eteen luen­to­ja bostoni­laisille itäran­nikon her­ro­jen (dem.) pennuille.
        Kaik­ki tämö on luet­tavis­sa USA:n medi­as­ta. Pelko hallitsee.

        Tom­mi tietää, mut­ta muille tiedok­si, CNN ei todel­lakaan ole jenkkien YLE. Se on demokraat­tisen puolueen vasem­man laidan ään­i­torvi ja vapaas­sa US-maas­sa sil­lä on tietenkin siihen täysi vapaus.

      1. Trumpin kan­na­tus tulee var­masti putoa­maan rajusti, mut­ta se ei juuri nyt muu­ta eikä auta mitään, ajat­te­len nyt lähin­nä amerikkalais­ten heikoiten selviävää kansanosaa, en demokraat­tien high soci­ety-piire­jä jot­ka pär­jäävät aina hyvin oli val­las­sa sit­ten kuka tahansa.
        Nyt dem.puolueen pitää löytää hyvä ehdokas kol­men ja puolen vuo­den päähän.
        Sel­l­ainen joka ei ole tulkit­tavis­sa ide­ol­o­gis­es­ti lib­er­aalin, ja samal­la vau­raan, ylälu­okan ehdokkaak­si. Har­risin tap­pio tuli sitä kaut­ta vaik­ka tulk­in­ta äänestäjien kesku­udessa oli osit­tain väärä. 

        Meil­lä sit­ten ps:n kan­na­tus luisuu lujaa alas hal­li­tuk­ses­sa tehty­jen toimien myötä. RKP:hän voisi pudot­taa hal­li­tuk­sen mil­loin tahansa mut­ta ei halua ei uskalla? USA:ssa tätä mekanis­mia ei ole. Maan perus­tus­la­ki joka on niille pyhä antaa liikaa val­tuuk­sia pres­i­den­tille: halu­aa jät­ti­t­ul­lit ja tul­lit tulee. Pres­soista, jot­ka ovat samal­la tosi­asial­lis­es­ti toimeen­panevia päämin­is­tere­itä, ei pääse eroon kuin ajan kulu­misen myötä.

  14. > Rikkaissa osaval­tiois­sa äänestetään
    > demokraat­te­ja ja köyhissä
    > republikaaneja.

    Ilmeis­es­ti muut­toli­ike käy jo voimakkaasti repub­likaan­iosaval­tioi­hin ran­nikoiden järkyt­tävien asumiskus­tan­nusten vuok­si. Jostain syys­tä sin­isi­in osaval­tioi­hin kehit­tyy siinä määrin sään­te­lyä ja nim­by­tys­tä että uusia asun­to­ja ei saa­da kaavoitet­tua, vaik­ka peri­aat­teessa tah­toa olisi. 

    Paikallisen hallinto­ta­van ongel­ma? Tai jos 10 mil­jar­dia high speed raili­inkaan kali­for­ni­as­sa ei ole tuot­tanut juuri valmista kiskoa.

    Las­ke­taanko muuten grön­lan­nin myyn­ti tavaravientiin?

    Vastaa

    1. Nim­imer­ki OP:lle kom­ment­ti­na että nuo osaval­tiot joi­hin ihmisiä muut­taa ovat pääasi­as­sa vaa’aankieli osaval­tioi­ta eli niiden voima­suh­teet vai­htel­e­vat vaaleit­tain. Niitä on esim Ari­zona, Geor­gia ja jos­sain määrin myös Tek­sas. Tek­sasin suurimpia kaupunke­ja Dal­la­sia ja Hous­to­nia on johtanut sekä demokraatit että repub­likaan­it. Oli­han Kali­forn­ian kuvernöörin aikoinana Iso-Ars­ka joka oli repub­likaani. Silti Kali­for­ni­as­sa on vah­va demokraat­ti­nen äänestäjäkun­ta. Yksikään repub­likaani pres­i­dent­tiehokas ei ole voit­tanut Kali­for­ni­aa sit­ten Ronald Reaganin.

      Vastaa

  15. Yhdys­val­lat voisi olla autarkia. Siel­lä on läh­es kaikkia raa­ka-ainei­ta ja val­ta­va kotimarkkina. 

    Sting lauloi 1980-luvul­la Englan­nin hiilikaivoksista:

    This place has changed for good
    Your eco­nom­ic the­o­ry said it would

    It’s hard for us to understand
    We can’t give up our jobs the way we should

    Our blood has stained the coal
    We tun­neled deep inside the nations soul

    We mat­ter more than pounds and pence
    Your eco­nom­ic the­o­ry makes no sense

    Kaik­ki eivät voi siir­tyä korkeam­man tuot­tavu­u­den töi­hin, eikä Kiina suos­tunut pysymään mata­lan tuot­tavu­u­den töissä. 

    Mitä töitä vähem­män lah­jakkaille jää?

    Vastaa

    1. Eiköhän Kiinas­sa tehdä edelleen eniten maail­mas­sa sitä “mata­lan tuot­tavu­u­den” työtä.
      Joka siis voi olla ihan hirveän tuot­tavaakin, mut­ta palkat ovat sairaan mata­lat. Ja muut työe­hdot. Orjatyötä. Sitä samaa, jota Trumpin jen­gi kut­suu nyt asevelvollisuudesta.

      Vastaa

      1. Tokelle kom­ment­ti­na että Kiinas­sa on myös palkat nousseet ja keskilu­ok­ka kas­vanut ja tuo mainit­se­masi malata­lan­tuot­tavu­u­den työ on kor­van­nut korkean tuot­tavu­u­den työl­lä. Kiinas­sa kehitetään tekoä­lyä, uusi­u­tu­via ener­gia­muo­to­ja, sähköau­to­ja jne. Nämä esimerkkeinä eivät ole malan­tuot­tavu­u­den työtä . Kiinas­sa on myös toinen iso haaste eli työvoiman saatavu­us kos­ka Kiinas­sa syn­tyvyys on erit­täin alhaista. Kiina on viral­lis­es­ti luop­unut yhden ja kah­den lapsen poli­ti­ikas­ta mut­ta syn­tyvyys ei ole läht­enyt nousu­un. Kiinan kehi­tys­tä hait­taa myös ns Huk­ou jär­jestelmä joka sitoo ihmisen oma­lle paikkakun­nalle eli liikku­vu­us työn­perässä ei ole Kiinas­sa vapaa­ta. Kiinalaiset yri­tyk­set ovat alka­neet sijoit­taa tuotan­to ulko­maille kuten Viet­nami­in ja Kam­bodza­an mut­ta myös Afrikan mai­hin. Toke on oike­as­sa että työolo­suh­teet Kiinas­sa ei ole mitenkään hyvät kos­ka vapai­ta ammat­tili­it­to­ja ei maas­sa sal­li­ta. Itse asi­as­sa Yhdys­val­lois­sa on osaval­tioi­ta jot­ka ovat rajoit­ta­neet ammat­tili­it­to­jen toim­intaa. Per­in­teis­es­ti kuitenkin Yhdys­val­lois­sa on vah­vat ammat­tili­itot kuten Unit­ed Auto ja Teamsterit.

      2. Rahul,
        Lyhyesti: 90% siitä mitä sinä pidät bulkki­na, valmis­te­taan Kiinassa.
        Kun kiina valmis­taa yhtä paljon kuin muu maail­ma yhteen­sä, riit­tää sinne sekaan kaiken­laista, kuten myös palvelui­ta. Ei se poista sitä bulkkia.

        On tiet­ty myös tot­ta, että bulkkia tehdään enenevis­sä määrin myös muual­la, kuten vaik­ka Viet­nam ja Male­sia. Sekään ei poista sitä mas­si­ivista bulkki­tuotan­toa Kiinasta.

        Jos tarvii, voi ettiä suun­taa-anta­van tilas­ton Kiinan vien­nistä, ton­neis­sa ja dollareissa.
        Ja ver­ra­ta sitä Suomen high-tech-vien­ti­in, jos­sa kai kilo mak­saa keskimäärin yhden euron. Painavaa teknolo­giaa siis.

      3. Ei pidä uno­htaa, että myös Suomes­sa tähtäi­menä on tuot­taa bulkkia, esimerkkinä puun jalost­a­mi­nen lähin­nä vain selluksi.

      4. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
        6.4.2025 20:10

        Ei pidä uno­htaa, että myös Suomes­sa tähtäi­menä on tuot­taa bulkkia, esimerkkinä puun jalost­a­mi­nen lähin­nä vain selluksi.

        Jaa että Kiinas­sa ei ole tähtäi­menä tuot­taa bulkkia?
        Kuinkas suuri osa pla­nee­tan raa­ka-aineista tulee sieltä? Teräs, muovit, kemikaalit?

      5. Tokelle tiedok­si että myös Kiinas­sa kehitetään erit­täin korkealu­okkaista high techiä kuten tekoä­lyn ja nano teknolo­gian kehit­tämistä. Onko Toke sitä mieltä ettei muovia, terästä tai kemikaale­ja tarvitse? Kuin­ka teolli­nen yhteiskun­ta toimisi ilman niitä?

      6. Osmo:

        Ei pidä uno­htaa, että myös Suomes­sa tähtäi­menä on tuot­taa bulkkia, esimerkkinä puun jalost­a­mi­nen lähin­nä vain selluksi. 

        Miltä näyt­täisi jos Suomes­sa ei olisi tähtäi­menä tuot­taa bulkkia? Mis­tä muut­tuneen tavoit­teen tun­nistaisi? Mikä olisi toisin?

      7. Rahul Soman­isanoo:
        6.4.2025 21:57

        Tokelle tiedok­si että myös Kiinas­sa kehitetään erit­täin korkealu­okkaista high techiä kuten tekoä­lyn ja nano teknolo­gian kehit­tämistä. Onko Toke sitä mieltä ettei muovia, terästä tai kemikaale­ja tarvitse? Kuin­ka teolli­nen yhteiskun­ta toimisi ilman niitä?

        Ei, Toke ei ole sitä mieltä. Mik­si olisi? Mik­si kysyt?

        Rahul, voit puhutel­la mua myös ihan toises­sa persoonassa.
        Sinä vas­t­a­sit mun väit­teeseen siitä, että Kiina on maail­man suurin bulk-tuot­ta­ja, ker­toile­mal­la high-tech-asioista. Mik­si teit niin?
        Mikä logi­ikas­sani mät­tää, jos kuvit­te­len, että yrität selit­tää väit­tämäni vääräk­si näil­lä tarinoillasi?

        Olisko ehkä selvem­pää, jos aina ekak­si ker­toisit, mitä tari­noil­lasi halu­at ker­toa, ja sit­ten vas­ta ker­rot tari­nasi? Tai sit­ten ker­rot sen väit­tämäsi sen tari­nan jälkeen?

      8. spot­tu­sanoo:
        7.4.2025 11:34

        Miltä näyt­täisi jos Suomes­sa ei olisi tähtäi­menä tuot­taa bulkkia? Mis­tä muut­tuneen tavoit­teen tun­nistaisi? Mikä olisi toisin?

        Tavoite tiet­ty lei­juu vähän eet­teris­sä. Tai tapah­tuma­ho­rison­tis­sa. Tai mikä olis nykyään trendikäs sanonta.

        Jos taas tavoite alka­isi toteu­tua, niin se voisi näkyä palvelu­vi­en­nin kas­va­neena osuute­na ja tois­taal­ta tavar­avi­en­nis­sä kilo­hin­nan nousuna.

      9. Kom­ment­ti­na Tokelle että syy mik­si kysyin siitä ovatko kemikaalit, teräs ja muovi bulkkia kos­ka Toke antoi itse ymmärtää omas­sa kom­men­tis­sa että nämä tuot­teet ovat bulkkia. Bulk­ki on tuote jon­ka jatko­jalostus on hyvin pien­tä. Kemikaalien, teräk­sen ja muovin jatko­jalostus on paljon laa­jem­paa kuin esim sel­l­un jon­ka Soin­in­vaara mainit­si bulkki­tuot­teena. Soin­in­vaara uno­hti kuitenkin sen että puu­ta käytetään myös rak­en­tamiseen eikä vain sel­l­un valmis­tus­keen. Syy mik­si mainitsin että Kiina on myös high-techin tuot­ta­ja kos­ka Toke antoi ymmärtää että Suo­mi on high-techin tuot­ta­ja ja Kiina olisi vain bulkin tuot­ta­ja. Tarkem­min näin Toke antoi ymmärtää .
        Tokelle näköjään kaik­ki muiden väit­teet ovat sat­u­ja ja tari­noi­ta. Tokelle tiedok­si että tämä keskustelu ei ole kil­pailu tai väit­te­ly jos­sa nou­datet­taisi­in jotain väit­te­lyn tai kil­pailun pelisään­töjä jos­sa olisi omat sään­nöt ja ulkop­uo­li­nen puolueelli­nen tuo­maris­to. Itse nou­datan hyvää ohjet­ta että fak­tat eivät ole mielip­iteitä. Fak­ta on asia joka voidaan todis­taa oikeak­si tieteellisesti.

      10. spot­tu: “Miltä näyt­täisi jos Suomes­sa ei olisi tähtäi­menä tuot­taa bulkkia? Mis­tä muut­tuneen tavoit­teen tun­nistaisi? Mikä olisi toisin?”

        Mai­ta jot­ka ovat rii­ip­pu­vaisia har­voista ja mata­lan jalostusas­teen vien­ti­tuot­teista kut­su­taan banaani­val­tioik­si. Kan­nat­taako sel­l­aista ase­maa tavoitella?

      11. Rahul, yritän vielä kerran:
        Mun käsi­tys on, että sekä Kiina, että Suo­mi tuot­ta _bulkkia_.
        Sun määritelmä bulkille on hie­man eri kuin mulla.
        Lisäk­si jos kysyt suo­ma­laiselta met­sä­te­ol­lisu­udelta, niin suo­ma­lainen sel­l­u­loosa on ker­ras­saan ihmeelli­nen high-tech-tuote.

        Jos et ole sitä mieltä, että Kiina ei tuo­ta bulkkia, niin kumpi sitä tuot­taa suh­teel­lis­es­ti enem­män, Kiina vai Suomi?

        Kut­suin sun kom­ment­te­ja tari­noik­si sik­si, että sul­ta usein uno­htuu sitoa se kom­ment­ti keskustelu­un. Esität ikäänkuin peruste­lut ilman väitet­tä. Ja väit­teen kek­simi­nen jää sit­ten luk­i­jan vastuulle.

        Lopuk­si muu­ta­ma bulkin määritelmä:
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Bulk
        https://fi.wiktionary.org/wiki/bulkki
        https://en.wikipedia.org/wiki/Bulk

        Mulle bulk ker­too enem­män tuotan­tomäärästä kuin jalostusas­teesta. Your mileage might vary.
        Luon­nol­lis­es­ti korkeim­man jalostusas­teen tuot­teet ovat kalleimpia, joten niitä ei voi­da tuot­taa paljon, kos­ka hin­ta rajaa kysyn­tää liikaa.

        Voiko hal­paa kän­nykkää kut­sua bulkik­si? Mun mielestä voi. Vaik­ka se sisältää huipputeknologiaa.

        Jos sun mielestä perus­laa­tu­inen teräs ei ole jalostusas­teeltaan mata­lal­la, niin var­maankin 99% maail­man kau­pas­ta ei sun mielestä ole bulkkia? Jol­loin pitää var­maan kek­siä uudet termit?

        Kiinan vien­nin arvos­ta saa hyvän kokon­aisku­van tuolla:
        https://tradingeconomics.com/china/exports-by-category

        Elek­tron­i­ik­ka, säkö­tuot­teet ja koneet ovat karkeasti puo­let vien­nin arvosta.
        Ja var­maan muu­ta suhtko­ht korkean jalostusas­teen tuot­tei­ta on jotaan 10–20%. Mut­ta lop­ut ei ole. Niinku suh­teel­lis­es­ti. On tiet­ty vaikea sanoa, onko Niken lenkkarei­den huip­pumalli high-techiä vai ei. Varsinkin jos sen valmis­tus mak­saa alle kympin. Sil­lä voi kuitenkin olla maail­man parhaim­mat juok­su­jalki­neen ominaisuudet.

        Tämän vuo­den 2 ekan kuukau­den aikana Kiinas­ta vieti­in ulko­maille miljoona ton­nia mer­enan­timia ja vil­jaa (3,3$/kg), 7 miljoon­aa ton­nia petrokemi­aa (0,69$/kg), 1700 miljoon­aa ton­nia terästä (0,61$/kg) ja 5 miljoon­aa ton­nia lan­not­tei­ta (0,20$/kg).
        http://english.customs.gov.cn/Statics/477dc12c-4a78-40e8-8845-abb8945b9393.html

        Jos tavar­avi­en­nin määrästä 90% on sun bulkkia ja arvos­ta 35%, niin onko Kiina siir­tynyt pois bulkin vien­nistä vai ei?
        Voidaanko terästä, jon­ka arvo on 60 sent­tiä kilo kut­sua bulkiksi?

        Tän vuo­den tilas­tois­sa “mekaaniset ja sähkölait­teet” on 300mrd ja “hi-tech” 132mrd… Noiden jako on mysti­nen, sähköau­to ei ilmeis­es­tikään ole hi-techiä…

      12. Tokel­lle kom­ment­ti­na että eikös high tech tarkoi­ta sitä että tuote on korkean jalostusas­teen tuote ja bulk­ki on mata­lam­man jalostusas­teen tuote ?Esim. Wikipedia määrit­telee bulkin nimeno­maan raa­ka-aineet joiden jalostusaste on alhainen ja tätä kut­su­taan englan­niksi bulk car­go (vien­ti ja tuon­ti joka perus­tuu pääasi­as­sa raa­ka-aineille) ja bulk pur­chas­ing (jos­sa tuotan­tomäärät on suuret). Jos ote­taan esimerkkinä met­sä­te­ol­lisu­u­den vien­ti­tuoteista kak­si ver­tailuk­si eli sel­lu ja Pon­sen met­säkoneet ; jalostusaste on met­säkoneis­sa korkem­pi kuin sel­l­us­sa. Kos­ka nämä eivä ole kulu­tus­tuot­tei­ta ne eivät ole mas­samarkki­na tuot­tei­ta eli ne eivät ole bulkkia. Ovatko siis hal­vat kän­nykät ja Niken kengät bulkkia? Kyl­lä jos­sain määrin kos­ka ne ovat kulu­tus­tavaratuot­tei­ta. Bulk­ki pitäisi minus­ta määritel­lä onko tuote kulu­tus­tavaratuote vai investointituote.

    2. Kaukolle kom­ment­ti­na että Yhdys­val­tain vahvu­us on nimeno­maan val­ta­va koti­markki­na mut­ta läh­es kaik­ki kulu­tus­tavarat ovat valmis­tet­tu ulko­mail­la. Yksinker­tais­es­ti per­in­teinen valmis­ta­ma teol­lisu­us ei ole kan­nat­tavaa valmis­taa Yhdys­val­lois­sa näitä kulu­tus­tavaroi­ta kos­ka palkat syövät kan­nat­tavu­u­den hyvin nopeasti. Vaik­ka teol­lisu­us tulisikin takaisin Yhdys­val­toi­hin se on pitkälti automa­ti­soitua joten se luo vähän työpaikkoja.

      Vastaa

  16. Se johtaa USA:n hege­mon­ian heikken­e­miseen . Trumpin jäljiltä USA:n taloudelli­nen val­ta vähe­nee ja sen ase­ma demokraat­tis­ten arvo­jen puo­lus­ta­jana menet­tää kaiken uskot­tavuuten­sa varsinkin ns. kol­man­nen maail­man mais­sa. Trumpin poli­ti­ik­ka suo­ras­taan ajaa Venäjää, Kiinaa, Ira­nia jne. yhteen ja tekee tilaa Brics-maid­en liit­touman vahvis­tu­miselle ja laa­jen­e­miselle. Euroopan varaan jää sit­ten demokra­t­ian, län­tis­ten ihmisoikeuk­sien ja muiden arvo­jen puo­lus­t­a­mi­nen. Trumpin USA on lähen­tynyt arvoil­taan enem­mänkin Venäjää kuin halu­aa jakaa yhteiset arvot, kuten ihmis­ar­von ja ihmisoikeuk­sien kunnioittaminen,vapaus, kansan­val­ta, tasa-arvo ja oikeusval­tio, EU:n kanssa.

    Trump ja MAGA on nykyään osa län­tisen demokra­t­ian vas­taista tais­toa, kuten koko euroop­palainen laitaoikeis­tokin. Tuo­ta tais­toa ohjataan idästä ja taitavasti ohjataankin kun trump­is­tit ja Euroopan “per­sut” on saatu nielemään syöt­ti koukkuineen.

    Kan­nat­taa kat­soa Yle Areenas­ta ulkolin­ja-doku­ment­ti Venäjä, Kiina ja Iran joka ker­too län­tisen demokra­t­ian vas­tais­es­ta tais­tos­ta, niin tajuaa kyl­lä ketkä sitä samaa demokra­t­ian vas­taista tais­telua käyvät myös USA:n ja Euroopan sisällä.
    .

    Vastaa

  17. En sano etteikö kaup­pa­poli­ti­ikkaa saisi tutkia ratio­naalisen teol­lisu­us- tai kansan­talous­poli­ti­ikan näkökul­mas­ta. Siinä kuiten jää näkemät­tä Trumpin toimien tärkeim­mät aspektit.

    Ne aspek­tit ovat impe­ri­al­is­tiset. Trump pyrkii tekemään USA:sta selkeäm­min maail­man keskuk­sen. Val­taa­maan maa-aluei­ta, kiristämään mui­ta val­tio­ta. Ylipäätään käyt­tämään val­taansa sen val­lan lisäpönkittämiseen.

    Kanadan, Grön­lan­nin ja Pana­man val­taus on tämän impe­ri­al­is­min niitä näkyvämpiä pyrkimyk­siä. Tul­lien lätkimi­nen taas “pehmeäm­pää” vaikutusta. 

    jote sanoi:

    Hie­man vakavam­min puhuen lyön vetoa siitä että nyt asete­tut tul­lit eivät ole enää voimas­sa ainakaan tässä laa­ju­udessa ensi syksynä. Nyt neuvotellaan. 

    Ei var­maankaan ole. Tul­lien tarkoi­tus on kiristää ja nöyryyt­tää kohteena ole­via mai­ta. Tämä on kut­su tul­la lahjuk­sien “offer­ings” kera kuninkaan eteen, polvis­tua ja suudel­la sor­mus­ta. Eric Trump jo twi­it­tai­likin että ekana nöyr­tyvät maat saa­vat “parhaan diilin”. Tämä on täl­läistä per­in­teistä “hajoi­ta ja hal­litse” valtapolitiikkaa.

    Saman­laisia asioi­ta tapah­tuu kokoa­jan myös Yhdys­val­to­jen sisäpoli­ti­ikas­sa. Jo ennen vaale­ja oli selvä asetel­ma, suutele sor­mus­ta tai kär­si seu­rauk­set kun Trump tulee val­taan. Tästä syys­tä ne “tech­no brotkin” aset­tui­v­atkin nätisti rivi­in ja aset­tui­v­at tuke­maan Trumpin val­in­taa. Sinän­sä yksinker­tainen val­in­ta: Jos Har­ris val­i­taan, hän ei kos­ta vaik­ka hän­tä ei tuekaan, mut­ta jos Trump val­i­taan hän kyl­lä kostaa voimallis­es­ti jos hän­tä ei tukenut voittamisessa.

    Trumpin ja Yhdys­val­to­jen toimia tulee tarkastel­la saman linssin läpi kuin muidenkin autori­taarien ja impe­ri­al­is­tis­ten maid­en johta­jien, eli esimerkik­si Putinin. Kansan hyv­in­voin­nin mak­si­moin­ti ei ole sel­l­aises­sa poli­ti­ikas­sa kovinkaan korkeal­la pri­or­i­teet­tilistal­la, ja sitä ollaan valmi­ita uhraa­maan maan ja johta­jan suu­ru­u­den ja kunn­ian vuok­si vaik­ka kuinka.

    Vastaa

    1. Kanadan, Grön­lan­nin ja Pana­man val­taus on tämän impe­ri­al­is­min niitä näkyvämpiä pyrkimyk­siä. Tul­lien lätkimi­nen taas “pehmeäm­pää” vaikutusta. 

      Näyt­täisi että Trump todel­lakin kuvit­telee voivansa tois­taa 1494 Torde­sil­lasin sopimuk­sen, sil­lä ajatuk­sel­la että Pohjois- ja Etelä-Amerik­ka ovat Yhdys­val­to­jen etupi­ir­iä. Ottaen huomioon Trumpin his­to­ri­an ja yhtey­det KGB:hen, ei ole kovin vaikeaa arva­ta ketkä tuonkin sotkun ovat hänelle syöttäneet.

      Vastaa

  18. Voi olla, että AI:n takia moni ”mod­er­nia työtä” tekevä joutuu ”van­hanaikaisi­in töihin”.
    Kos­ka koulu­tus on kallista ja hidas­ta. Myös Suomessa.

    Vastaa

  19. Lyhyen tähtäi­men tavoite on var­maankin taivutel­la koko muu maail­ma neu­vot­telupöytään. Tulle­ja ei ole tarkoitet­tu nyky­ta­sol­laan pysyviksi. Kuten jo aiem­min tääl­lä on todet­tu, aja­tus on toimia FOMO-peri­aat­tel­la: ne jot­ka taipu­vat neu­vot­telui­hin ensim­mäisenä, saa­vat parhaat ehdot, ja viimeiset jätetään varoit­tavak­si esimerkeiksi.

    Ref­er­enssipros­ent­ti­na käytet­ty kaup­pataseen ali­jäämä jaet­tuna vien­nin kokon­ais­ar­vol­la on hul­lun miehen tak­ti­ikkaa. Luo­daan illu­u­sio että Trump hakee kaup­pataseen ali­jäämän pois­tamista, ja näkee kaup­pataseen ali­jäämän jonkin­laise­na mörkönä.

    Dol­lar­in merkit­tävästä heiken­tämis­es­tä oli puhet­ta Trumpin leiris­sä jo vuosi sit­ten. Jos se toteu­tuu, kansan­su­o­sio rom­ah­taa inflaa­tion myötä, teol­lisu­u­den kil­pailukyky luul­tavasti para­nee, mut­ta mie­lenki­in­toisem­paa on kel­paako dol­lari tämän jäl­keen enää vien­ti­tuot­teek­si. Jos ei, se on nykyisen maail­man­järjestyk­sen loppu.

    Ongel­ma on siis miten heiken­tää dol­lar­ia ilman ei-toiv­ot­tu­ja sivuvaikutuksia.

    OPEC+ yllä­tyspäätös lisätä öljyn­tuotan­toa tarkoit­taa myös jotakin. Yleen­sä OPECin öljyn­tuotan­to on mys­tis­es­ti lisään­tynyt sil­loin kun Neuvostoliitto/Venäjä on halut­tu polvilleen, mut­ta nyt hin­ta las­kee tasolle joka on kri­it­ti­nen amerikkalaisille toim­i­joille. Oma arvauk­seni on että näin Sau­dit hake­vat vipua siir­tyä kau­pankäyn­ti­in jol­lain muul­la val­u­u­tal­la kuin dol­lar­il­la. Kan­sain­välis­es­tä öljykau­pas­ta muis­taak­seni vas­ta jotain 20% on ei-dol­larikaup­paa. Petrodol­lari on jälleen vakavasti uhattuna.

    Veikkaan että tule­vaisu­u­den his­to­ri­oit­si­jat tule­vat näkemään vuo­den 2025 samankaltaise­na kään­neko­htana kuin 1435, jol­loin Kiinas­sa sisäpoli­it­tis­ten mullis­tusten (jälkikä­teen arvioitu­na type­r­yy­den) seu­rauk­se­na alkoi kehi­tyskulku, joka lopet­ti Kiinan dom­i­nanssin maail­man mer­il­lä, ja johti yli puolen vuo­sisadan vähit­täiseen suh­teel­liseen rapis­tu­miseen. Nyt ympyrä sulkeu­tuu, ja Yhdys­val­to­jen käsit­tämät­tömän töpeksimisen seu­rauk­se­na Kiina ottaa jälleen paikkansa maail­man johta­vana suur­val­tana. Tämä siis edel­lyt­täen ettei se taan­nu saman­laisek­si dik­tatu­urik­si kuin Dengiä edeltävänä aikana.

    Vastaa

      1. Vuo­sisadan vai vuosituhannen? 

        Vuosi­tuhan­nen. Kiitos kor­jauk­ses­ta. 1970-luvun puoleen­väli­in men­nessä osalle oli jo selvää mitä on tapah­tu­mas­sa, ja diplo­maat­tipi­irien älyl­lis­es­ti uteliaas­sa fringessä Bei­jing oli “the place to be”. Yksi paikalle pääs­seistä amerikkalai­sista oli muuten George H.W. Bush, jol­la oli tapana pyöräil­lä vai­mon­sa kanssa pitkin kaupunkia.

  20. Onko Kiinankaan kelkkaan heit­täy­tymi­nen lop­ul­ta niin hyvä idea? On käymässä samoin kuin koron­akri­isin aikana, jol­loin Trumpin sähellys sai Kiinan näyt­tämään todel­lista parem­mal­ta, ratio­naaliselta toimijalta.

    Kiinan kanssa tehdyt kaup­pa­sopimuk­set ovat usein ehdol­lisia. Esimerkik­si Kiina lainaa rahaa suuria sum­mia ulko­maille, ja sitoo velan ehdot poli­ti­ikkaan, siten että raho­jen vas­taan­ot­ta­jan on myötäiltävä Kiinan poli­it­tisia kan­to­ja. Velan avul­la voidaan myös kiristää.

    Euroop­pa­han voisi vaik­ka hakeu­tua Kiinan johta­maan BRICS liit­toumaan tai sen kanssa läheiseen yhteistyöhön. Sen eräs tarkoi­tus on pakot­tei­den kier­to, jos vaik­ka Kiina päät­täisikin hyökätä Tai­wani­in. Samas­ta syys­tä voidaan olet­taa, ettei BRICS-maid­en johta­mas­sa taloudessa voitaisi aset­taa pakot­tei­ta Venäjää vas­taan, sil­lä Venäjä on Kiinan liit­to­lainen, käyt­tää merkit­tävää sanaval­taa BRICS-maid­en sisällä.

    Luulen, että Euroopan on pyrit­tävä samaan kuin Yhdys­val­to­jen, eli oman sisäisen teol­lisuuten­sa elvyt­tämiseen. Tämä on tur­val­lisu­us­poli­it­tis­es­tikin tärkeää, sil­lä Euroopal­la täy­tyy olla sisäistä ase­tuotan­toa vas­tatak­seen Venäjän aggres­sioon. Sen lisäk­si Euroop­pa voisi pyrk­iä muo­dosta­maan oman talousalueen­sa niiden maid­en kanssa, jot­ka eivät jo valmi­ik­si kuu­lu Kiinan tai Yhdys­val­to­jen vaikutuspiiriin.

    Jos Euroop­pa ei tee itses­tään vah­vaa toim­i­jaa, se voidaan jakaa Etupi­irei­hin, joista län­ti­nen kuu­luu Trumpille ja itäi­nen Venäjälle. Suomen kannal­ta tämä olisi hirvit­tävä lopputulos.

    Ken­ties 1990-luvun glob­al­isaa­tio onkin tul­lut tien­sä päähän. Nykyi­nen maail­ma muis­tut­taa enem­män kylmää sotaa.

    Vastaa

  21. EU mis­saa mah­dol­lisu­u­den lätkäistä vas­tat­ul­lit hiilitariffeina. 

    Laite­taan niin suuri hiil­i­t­ul­li Yhdys­val­loille, että se kat­taa Trumpin tul­lit ja sen jäl­keen ei ole mitään kiiret­tä laskea niitä.

    Vastaa

  22. Näke­mys että tämä Trumpin tul­lipoli­ti­ik­ka olisi nykyisen vapaakau­pan ja globaal­isaa­tion lop­pu. Näin arvioiti­in myös Trumpin ensim­mäistä kaut­ta vuosi­na 2017–2021 jol­loin Yhdys­val­lat aset­ti korkei­ta tulle­ja Euroopalle ja Kiinalle. Kiina kuitenkin kas­vat­ti maail­mankau­pan volyymia viemäl­lä muualle maail­maa tuot­tei­ta jot­ka eivät men­neet enään kau­pak­si Yhdys­val­lois­sa. Kiina jou­tui totesin tässsäkin kohtaa tiput­ta­maan hin­taan. Soin­in­vaara on osui oikeaan ana­lyysi­in siinä että Yhdys­val­lois­sa van­ha ja uusi talous kohtaa­vat toisen­sa jopa osaval­tioiden sisäl­lä. Tek­sasin esimerk­ki onkin mie­lenki­in­toinen koe lab­o­ra­toorio . Tek­sas on onnis­tunut luo­maan itses­tään men­estyvän osaval­tion per­in­teisen maat­alous elinikeinon keskelle. Tosin Tek­sasis­sa on myös öljyä joka aut­taa vauraustumista.Soininvaaran ana­lyysi Yhdys­val­tain yliopis­toista on myös minus­ta liioitel­tua. Yhdys­val­lois­sa on paljon pieniä osaval­tioiden yliopis­to­ja (state uni­ver­si­ty) jot­ka eivät ole niinkään huonoa kuin annetaan ymmärtää. Toki ver­rat­tuna itäran­nikon ja län­sir­an­nikon huip­puyliopis­toi­hin niiden taso on aivan eri luokkaa mut­ta eivät nämä osaval­tioiden yliopis­tot ole mitään huono opinahjo­ja. Yhdys­val­lois­sa on aina ollut kah­den ker­roksen yliopis­to­ja. His­to­ri­as­ta hyvä esim­n­erk­ki oli se kun tule­va Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti Richard Nixon oli saanut opiskelu­paikan aikoinaan 1930-luvul­la Har­vardin yliopis­tos­ta mut­ta van­hempi­en­sa huonon talooudel­lisen tilanteen takia hän valmis­tuikin Duken yliopis­tos­ta Pohjois-Car­oli­nas­ta. Nixonin esimerk­ki ker­too aika paljon siitä että itäran­nikon yliopis­tot ovat itse asi­as­sa yliar­vostet­tu­ja ja pienem­mät yliopis­tot aliar­vostet­tu­ja. Itäran­nikon ja län­sir­an­nikon huip­puyliopis­to­jen kurssi­mak­sut ovat jo sen ver­ran korkei­ta että niihin ei pääs enää kuin super­rikkaiden per­hei­den lapset tai ulko­maalaiset opiske­li­jat joiden van­hem­mat ovat jo lähtö­maas­sa maan eli­it­tia. Laa­jem­pi keskustelu olisi hyvä käy­dä myös Suomes­sa siitä että onko yliopis­tot vain koulutet­tu­jen kaupunki­lais­ten las­ten tule­va opinahjo kuten nyt näyt­tää ole­van. Jos yliopis­tot uudelleen poli­ti­soitu­vat kuten tapah­tui Suomes­sa 1970-luvul­la tilanne ei ole kovinkaan hyvä. Gaza mie­lenosoit­ta­jat ovat jopa onnis­tuneet pain­os­ta­maan Helsin­gin yliopis­toa ja Åbo Akademi­ta siitä että anti­semis­min ja anti­sion­is­min sekä Israelin ja Lähi-idän his­to­ri­aa pitää opet­taa tietys­tä näkökul­mas­ta eli palesti­inalaisen näkökul­mas­ta. Tämä olisi ver­rat­tuna siihen että jos Suomen vuo­den 1918 his­to­ri­aa saisi vain opet­taa punais­ten tai valkois­t­en näkökul­mas­ta eikä molem­pi­en. Yliopis­tois­sa on huono ilmapi­iri kos­ka aka­teem­i­nen opiskelu on vai­h­tunut aka­teemisek­si aktivismiksi.

    Vastaa

    1. Toisaal­ta Israel tekee kansan­murhaa ja postaa siitä suo­ria videoita someen, toisaal­ta opiske­li­jat eivät suh­taudu riit­tävän kun­nioit­tavasti setämiehi­in, vaikea sanoa, kumpi on pahempi asia.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Nimi… lle kom­ment­ti­na että mitään tuomio­ta siitä että Israel suorit­taisi kansan­murhaa Gazas­sa ei ole annet­tu. Pros­es­si Kan­sain­välisessä rikos­tuomiois­tu­imes­sa on edelleen kesken. Koko Gazan sota on medi­as­sa ja yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa polosarisoitu eikä se alka­nut 7.10.2023 vaan jo kesäku­us­sa 1967 eli kuu­den päivän sodan jäl­keen ja se on jatkunut siitä läh­tien . Setämiehet ja opiske­li­jat ovat vain sivu­osas­sa. Taustal­la on Neu­vos­toli­iton ja Venäjän aja­ma anti­sion­isti­nen poli­ti­ik­ka joka on myös saanut YK:ssa jako­ja jos­sa globaali etelä on onnis­tut­tu saa­maan Neu­vos­toli­iton ja Venäjän puolelle tässä kysymyk­sessä. Poli­it­tisen his­to­ri­an näkökul­mas­ta puhutaan pitkäaikaises­ta pros­es­sista jota ikävä kyl­lä ei val­ta­me­di­as­sa tuo­da esille kos­ka anti­sion­is­mi on myös saanut yliot­teen yliopistoissa.

      3. Nim­imerk­ki Nimi… lle kom­ment­ti­na että kan­teen Kan­sain­väliseen rikos­tuomiois­tu­imeen vei Etelä-Afrik­ka. Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä kenen puolel­la joku val­tio on. Yhdys­val­lat ei ole Kan­sain­välisen rikos­tuomiois­tu­imen jäsen joten sil­lä ei ole vaiku­tus­ta tuomion. Yhtä hyvin Venäjä ei ole myöskään Kan­sain­välisen rikos­tuomiois­tu­imen jäsen vaik­ka se täl­lä het­kel­lä tutkii Venäjän sotarikok­sia Ukrainas­sa joka ei myöskään ole kan­sain­välisen rikos­tuomiois­tu­imen jäsen. Ukraina on itse kut­sunut kan­sain­välisen rikos­tuomiois­tu­imen jäseniä tutki­maan sotarikok­sia Ukrainaan.

    2. voisitko kään­tää rauta­lan­gas­ta miten tuo Nixon käy esimerk­istä yliopis­to­jen yli- tai aliarvostuksesta?
      Käsit­tääk­seni nämä Ivy-yliopis­tot oli­vat ennen paljon saavutet­tavampia kuin nykyään (paljon halvem­pia ja paljon enem­män stipendejä)

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki jt: lle että edelleen nämä ivy yliopis­tot ovat ver­tailus­sa yhtä hyviä kuin huip­puyliopis­tot mut­ta CV:ssä Har­vard on paljon parem­pi kuin Duke vaik­ka sekään ei ole enään kovinkaan edulli­nen opinahjo. Kyseessä on enem­män yliopis­to­jen pr:stä.

      2. Rahul
        Kat­soin tuo­ta Dukea ja taitaa olla rankissa viiden joukos­sa. Har­vard on ykkö­nen ja taita­vat muutkin ivyt olla kympin sakissa?
        Eli kyl­lä se Har­vard painaa cvssä.
        Edelleenkään en oikein ymmär­rä kommenttia?
        Sitä pait­si Nixon taisi jäädä kotin­sa lähelle isän­sä sairas­tu­misen takia ei sik­si, ettei olisi ollut varaa!(stipendi)

      3. Nim­imerk­ki jt lle kom­ment­ti­na että kyl­lä nykyään Duke on huip­puyliopis­to mut­ta ei ollut 1930-luvul­la kun Nixon oli läht­enyt opin­tielle. Nixonin per­he oli­vat pienyrit­täjiä jot­ka oli­vat köy­hyys­lu­okas­sa. Olet siinä oike­as­sa että Nixon jäi yhden vuo­den koti­paikkakun­nalle isän sairas­tu­misen vuoksi .

  23. Itse uskon että nämä tul­lit eivät jää pitkäikäisik­si. Muut maat aset­ta­vat vas­tat­ulle­ja, sit­ten neu­votel­laan, tehdään diili, pois­te­taan tul­lit ja kaik­ki ovat taas tyytyväisiä. 

    Jos Trumpin sekoilu menee tarpeek­si pitkälle, uskon että maas­sa voisi syn­tyä riit­tävä poli­it­ti­nen kon­sen­sus perus­tus­lain muut­tamisek­si niin että pres­i­dentin val­taoikeuk­sia kar­si­taan reip­paasti ja vaal­i­jär­jestelmää muutet­taisi­in kohti aitoa monipuolue­jär­jestelmää. Sil­loin vas­taa­va ei olisi enää mahdollista.

    Vastaa

  24. “Trump vih­jaa: Rom­ah­dutin markki­nat tahallani.”

    “Trump tun­net­ti­in jo edel­liskaudel­laan 2017–2020 koti­maisen tuotan­non, talous­na­tion­al­is­min ja pro­tek­tion­is­min puolestapuhujana.”

    “Trumpin hallinto sanoo halu­a­vansa tehdä Yhdys­val­loista taloudel­lis­es­ti riip­puma­ton ja omavarainen val­tio. Tul­lipäätösten julis­tamista hallinto kut­sui ”vapau­tuk­sen päiväksi”

    ?

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/39f7d50f-48a0-4752–977e-79245eb3e097

    Vastaa

  25. Fyysiko, tule­vaisu­u­den­tutk­i­ja Ris­to Lin­turi kir­joit­ti Face­book-päiv­i­tyk­sessään: “Nyt on tärkeää kek­siä, mitä uut­ta voimme tehdä. Trumpin tul­lipäätösten ja tekoä­lyn sekä älykkäi­den robot­tien, yhä jous­tavampi­en tuotan­tolin­jo­jen, uusi­u­tu­van ener­gian ja mon­en muun kehi­tyk­sen vuok­si uusis­sa keksin­nöis­sä ei tule aina pyrk­iä vien­ti­in. Tuon­ti­tarpeen vähen­tämiseen liit­tyvät keksin­nöt ovat uusi tren­di, jos­sa ei tarvitse tais­tel­la tuulimyl­lyjä ja tulle­ja vas­taan. Ja kun­nol­lisille keksin­nöille sil­lä sar­al­la on tietysti globaali­akin kysyntää.”

    Vastaa

  26. trump on niin san­otusti pistänyt tul­lit jäähylle jok­sikin aikaa, poikkeuk­se­na kiina, jos­ta tulle­ja nos­tet­ti­in. trump kuitenkin teki tul­lit ja tule­vaisu­us on epä­var­ma. käytän­nössä tämä tarkoit­taa että eu:n, japanin, kanadan ja muiden on ruvet­ta­va erkaan­tu­maan usan taloud­es­ta. usa ei ole luotet­ta­va kaup­pakump­pani enää, sekä yksi­tyi­nen ja julkinen.

    eri­tyis­es­ti pitäisi vält­tää usa:n teknolo­gia teol­lisu­ut­ta, ns big tech. näi­den vält­tämi­nen paran­taa myös tieto­jen keräi­lyä ja yksi­ty­isyyt­tä palveluis­sa ja laitteissa.

    yksi vaikea alue on äly­puhe­limet, jonkun­lainen vai­h­toe­hto on fair­phone ja vol­la, jos käyt­tää google vapaa­ta käyt­tistä, esim lin­eageos, on muitakin.
    https://www.fairphone.com/
    https://volla.online/en/

    tätäkin sait­ti­akin kan­nat­taa katsoa:
    https://european-alternatives.eu/

    myös sota­te­ol­lisu­udessa pitäisi ruve­ta suosi­maan mui­ta kuin usa:laisia toim­i­joi­ta, eli liit­to­laisia. eu:n pitäisi pistää kaik­ki sota ostok­set usa:sta jäi­hin, jos mah­dol­lista. kyl­lä f‑35 ost­a­mi­nen tun­tuu isol­ta virheeltä nyt, mut­ta pitäisi kek­siä aikakone kor­jaa­maan tämä virhe.

    tästä foo­ru­mi sof­t­as­ta: onko alustal­la jotain puoli-automaat­tisia spam­mi esto­ja? jot­ka toimii huonos­ti. kun aikaisem­minkin on viesti kadon­nut jon­nekin mus­taan aukkoon. nyt siis toinen kerta.

    Vastaa

  27. Lähtöko­htais­es­ti kaik­ki Trumpin päätök­set ulko­suhteis­sa ovat Kiinan nousun aset­ta­maan haaste­seen. Tämä on päämäärä ja helpot­taa hah­mot­tamista. On kuitenkin kyseenalaista jos Trumpin tak­ti­ik­ka päämäärän saavut­tamisek­si on opti­maal­ista. His­to­ri­as­sa, jos kv. jär­jestelmä ei ole ollut tarpeek­si jous­ta­va sal­li­maan nou­se­vaa val­taa otta­maan paikkaansa pöy­dässä, haas­ta­ja on ottanut paikkansa väk­isin. Ja ehkä olemme jo 3. maail­man­so­das­sa ja se käy­dään talouden keinoin ? Oli miten oli, glob­al­isaa­tion viimeisin vai­he, kun Kiina liit­tyi WTO­hon, ottaa taka­pakkia. Wash­ing­tonin WWI saak­ka har­joit­ta­ma Europe first fokus on his­to­ri­aa mut­ta ehkä USA myös vetäy­tyy osit­tain takaisin omaan kuoreensa. 

    Edel­lisessä kylmässä sodas­sa pää­vas­tus­ta­ja oli N:liitto, nyt Kiina. Ja mm. sik­si Trump jät­tää Venäjän Euroopan huolek­si, Venäjä on vain var­jo N:liitosta eikä Wash­ing­ton­ista nähtynä ole ykkösprioriteetti.

    Uusin FT Week-end tar­joaa hyvän esseen Kissin­gerin ja Brzezin­skin aja­tusten rel­e­vant­tiud­es­ta nyky­maail­mas­sa ja tar­joaa geopoli­ti­ikan perus­teet tämänkin foo­ru­min ’ajat­telijoille’.

    Vastaa

    1. Charles
      ” Lähtöko­htais­es­ti kaik­ki Trumpin päätök­set ulko­suhteis­sa ovat Kiinan nousun aset­ta­maan haasteseen.”

      Miten Kanadan ja Tan­skan aluei­den val­loi­tusuhkailut liit­tyvät tähän? Tai Kanadan/Meksikon tul­lit? Tai ylipäätän­sä tul­lit liittolaisille?

      Tai puheet siitä ettei oikeas­t­aan kan­na­ta puo­lus­taa taik­ka aut­taa Tai­wa­nia? Miten Venäjän puolelle aset­tumi­nen auttaa?

      Ei, ei kan­na­ta yrit­tää etsiä järkeä järjettömyydestä. 

      ”Tämä on päämäärä ja helpot­taa hahmottamista.”

      Ei se selitä mitään.

      Trumpin turvallisuus‑, ulko- ja kaup­pa­poli­ti­ikas­sa ei ole mitään järkeä. Esimerkik­si Tul­lien kohdal­la ei ole mietit­ty het­keäkään niiden geopoli­it­ti­sista vaiku­tuk­sia, eikä ajatel­tu, että Euroop­pa ei tule yhteiseen rin­ta­maan Kiinaa vas­taan, kun mitään yhteistä rin­ta­maa ei ole olemassakaan.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.