USA julisti kauppasodan koko maailmalle. Tämä on nykytyyppisen vapaan kaupan ja globalisaation loppu. Tilanne ei palaudu ennalleen, vaikka demokraatit tulisivat valtaan vuonna 2029.
Voi olla, että erehdyn, mutta olen näkevinäni jotain logiikkaakin Trumpin toiminnassa.
Yhdysvaltain talous jyrkästi jakautunut
Yhdysvallat on valtavan jakautunut maa paitsi poliittisesti, myös taloudellisesti. Rannikko-osavaltiot ovat moderneja ja taloudellisesti edistyneitä ja niiden välissä on takapajuinen ruostevyöhyke, jossa on paljon lakkautettuja tehtaita ja kaivoksia. Rikkaissa osavaltioissa äänestetään demokraatteja ja köyhissä republikaaneja. Jos maa jakautuisi niin, että demokraattien hallitsemat osavaltiot itsenäistyisivät republikaanien hallitsemista, toisesta tulisi rikas ja moderni, toisesta köyhä ja takapajuinen. Jako ei kuitenkaan noudata maantieteellisiä rajoja, vaan maa on jakautunut läpikotaisin moderniin ja vanhanaikaiseen talouteen. Teksasissakin on modernia taloutta vanhanaikaisen keskellä.
Globalisaatiossa Yhdysvalloilla on ollut suhteellinen etu kaikkeen siihen uudenaikaiseen ja moderniin, josta me Yhdysvallat tunnemme, esimerkiksi informaatiopalveluihin. Perinteisessä teollisuustuotannossa maa on menettänyt asemiaan, koska menestys modernissa taloudessa on hinnoitellut dollarin niin kalliiksi, että teollisuustuotteet tuodaan maahan muualta. Yhdysvallat ei ole optimaalinen valuutta-alue.
Halvat tuontitavarat ovat tietysti tehneet yhdysvaltalaisista rikkaampia, ainakin suuresta osasta heistä; ei tietenkään työttömiksi syrjäytyneistä.
Näissä oloissa maan sisällä pitäisi siirtyä teollisista ammateista niihin modernimpiin, joissa maalla on suhteellinen etu, mutta se edellyttäisi kelvollista koulutusjärjestelmää. Sellainen suuresta osaa Yhdysvaltoja puuttuu.
Nyt Trump yrittää pelastaa vanhanaikaisen talouden suojatulleilla. Tullit nostavat tietysti hintoja. Sen kyllä Trumpkin tietää, vaikka väittää, että tullit tulevat viejämaiden maksettavaksi. Tuonti suhteessa USA:n BKT:hen on kuitenkin vain 15%, joten 20 prosentin tullit nostavat hintatasoa vain kolmisen prosenttia. Sitä voidaan kompensoida verojen alennuksilla.
Jos ihmettelemme Trumpin halua suojella perinteistä teollisuutta ulkomaiselta kilpailulta, kannattaa muistaa, että näinhän Eurooppakin tekee maatalouden osalta. Vähän samasta asiasta on kyse.
Vastatulleja palveluille
Yhdysvallat on varoittanut muita maita asettamasta vastatulleja. Se johtaisi vain entistä suurempiin tulleihin näitä maita vastaan. Vaikka USA:n talous on monipuolinen, maa ei voi lopettaa kokonaan ulkomaankauppaa. Uhkaus loputtomista tullien korottamisesta vastatullien takia ei ole vakavasti otettava.
Yksipuoliset tullit jarruttavat kahden maan välistä kauppaa siinä missä molemminpuoliset. Yksipuoliset nostavat valuutan arvoa, joka vaikuttaa kilpailukykyyn samalla tavalla kuin vientimaiden asettamat tullit. Kyse on vain siitä, kumpi maa saa tulot tulleista. Siksi molemminpuoliset tullit ovat itsestäänselvyys ja jopa Trump tietää tämän.
Tavarakauppaan kohdistuvat tullit eivät Yhdysvaltain vientiä paljon vahingoita, koska Yhdysvallat vie varsin vähän tavaroita. Euroopan vastatullien onkin osuttava Yhdysvaltain palveluvientiin. Siitä vain 20 %:n vero mainoksille Googlessa, Facebookissa ja X:ssä. Tukisi myös kotimaista lehdistöä.
Yhdysvallat voisi jatkaa suojatullien avulla duaalitaloutena niin kuin Eurooppakin elää duaalitaloutena modernin talouden ja maatalouden kanssa.
Trump haluaa tuhota maansa yliopistot
Yhdysvalloissa on valtaosaltaan surkeat koulut, mutta maailman parhaat yliopistot. Ne ovat suurelta osin ulkomaisen aivotuonnin varassa. Maan tohtoreista enemmistö on muualla syntyneitä. Euroopan onneksi Trumpin viha älymystöä kohtaan sumentaa hänen ajatteluaan. Hän on päättänyt tuhota myös parhaat amerikkalaiset yliopistot, koska tieteessä ajatellaan väärin.
Tämä on suuri tilaisuus Euroopalle, erityisesti tietysti Britannialle. Nyt nopeasti tarjoamaan pakopaikkaa USA:n akateemiselle eliitille ja parhaille tutkimuslaitoksille. Suomikin voi ottaa tästä osan. Onhan korkeakoulujen opetuskieli muutenkin vaihtunut paljolti englanniksi.
= = = =
Vaikka USA eristäytyy maailmankaupasta, Euroopan ei pidä sitä tehdä. Tämä edellyttää suorapuheisia neuvotteluja pelisäännöistä Kiinan kanssa, mutta se on oma tarinansa.
Erinomainen näkökulma jälleen kerran.
Ainakin näin teoreettisesti ajateltuna Yhdysvaltain tuontitullit luovat samalla kannusteen paikallisen kiertotalouden edistämiselle. Tämä tuskin on ollut Trumpin suuri taka-ajatus, mutta kauppapolitiikalla saattaa olla yllättäviäkin kerrannaisvaikutuksia, kun jo olemassa olevan tavaran arvo suhteessa tuontitavaraan nousee.
Keskimääräinen amerikkalainen ostaa muuten vuodessa 69 vaatetta, jotka lähes kaikki valmistetaan Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kuulin juuri, kuinka amerikkalaiset second hand ‑toimijat ovat innoissaan siitä, miten käytetyn tavaran markkina voi potentiaalisesti saada tuulta alleen.
Tuo päätös voi olla vuoden tähän mennessä suurin yksittäinen globaali ympäristöteko. Vaikkei sitä sellaiseksi kai tarkoitettu. Nyt globaalia kulutusta ehkä oikeasti jopa vähenee ainakin vähän aikaa. Öljyn hintakin romahti päivässä 7 % välittömästi, kun maailman liikenne-ennusteet laskivat niin paljon hetkessä. Muidenkin fossiilistennpolttoaineiden hintoja tippui. Talouskasvulle tuo sen sijaan on ongelma.
Öljyn maailmanmarkkinahinta on tullut 2 päivässä Trumpin päätöksen jälkeen jo peräti yli 11 % alaspäin. Liikenteen määrän odotetaan nyt vähenevän globaalisti. Lentoyhtiöidenkin arvoja romahtanut. Poikkeuksellisen iso ja nopea käänne sille sektorille. Eli ei jäänyt lasku vain 7 prosenttiin. Uusi hintataso voi tiputtaa Suomen inflaatiolukujakin kohta.
ODE avaa tärkeän teeman, eli USA:n uudet tullit ja maailmantalouden tila.
Muutamia USA:n faktalukuja:
1) Valmistava teollisuus on vain 8% BKT:stä
2) Työttömiä on 4,1%
3) Kotitalouksista 57% naisita on töissä
4) 30% väestöstä on saanut vain peruskoulutuksen
5) 30% kaikista ja 48% 18–29 vuotiaista saa uutisensa somesta
6) USA:n taloudesta tuonti on 15% BKT:sta
7) USA vastaa 26%:sta maailman BKT:sat
Ja tämä:
1) Vuonna 1945 Sääntö- ja sopimuspohjainen maailmanjärjestys on romahtanut. Tilalle tullut “kaikkien sota kaikkia vastaan” kunkin maan itsekkäiden tavoitteiden mukaan muista välittämättä.
2) Maailma on nyt kaksi sotilas- ja talousmahtia, USA ja Kiina. Venäjä ei ole enää mikään suurvalta.
3) 450 miljoonan taloustodellisuudesta irronnut, massiivisessa säätely-viidakossa taaperatava Eurooppa, on sekavasti johdettu ja riitelevä kilpailukyvytön luuseri-porukka.
Johtopäätös:
1) Huolimatta Trumpin aiheuttamasta sekamelskasta ja uuden tullipolitiikan vääjäämättömästä epäonnistumisesta, 26% maailman taloudesta vastaava USA säilyy johtavana talous‑, teknologia- ja sotilasmahtina.
2) Keskusjohtoinen Kiina, joka vastaa 17% maailman BKT:sta, taistelee monen merkittävien ongelman kanssa: Epäonnistunut siirtymisessä tehdastuotannosta kulutusyhteiskuntaan, tärkeä rakennussektori konkurssissa, nuorisotyöttömyys suurta ja ikäpyramidi täyskatastrofi… Hakee ratkaisua kansan repressiolla ja USA-pelottelulla…
3) Kysymys: Onko Eurooppa, sekä sosialistinen hirmu-verottava Suomi jo menetettyjä tapauksia?
Seppo Korppoo, 30+ vuotta 24/7 reaalitaloudessa elävä teknologiaviejä
Ehkä kiinnostavinta (ja ainakin merkitykseensä nähden vähälle huomiolle jäänyttä) koko tässä hommassa on se, että Trumpin omat tullit eivät koske palveluita, ainoastaan tavaroita.
Myös täällä Suomessa, sekä tässä blogissa että laajemmin suomalaisissa verkkokeskusteluissa talouspolitiikasta, on perinteisesti yksi näkyvä ja kuuluva hahmo ollut se hahmo, jolle olen itse antanut nimityksen “merkantilistisetä”. Merkantilistisetä katsoo ensinnäkin, että vain vienti on “oikeasti” ylipäänsä mitään taloudellista toimintaa; ja toiseksi, että viennistäkin ainoastaan tavaravienti on jotenkin “oikeasti” vientiä; ja kolmanneksi, että kaikki muuta mieltä oleminen näistä asioista on jotain ties mitä haihattelua sun muuta kommunismia. Usein äänensävy on epämääräisen uhoava; sellainen, että se antaa merkantilistisetäilyn vastustamisen olevan jonkinlaista pään piiloon painamista elämän kovien tosiasioiden edessä.
Ja kun merkantilistisedälle huomautetaan, että vapaan markkinatalouden puolestapuhujat ovat olleet hänen kanssaan kaikesta johdonmukaisesti täsmälleen päinvastaista mieltä, jo Adam Smithistä alkaen ja nykyiseen uusklassiseen taloustieteeseen päättyen, hän joko a) raivostuu, b) vaihtaa puheenaihetta tai c) ei sano siihen yhtään mitään.
Trumpin talousajattelu lähtee ehkä parhaiten avautumaan, jos mieltää hänen olevan merkantilistisetä, ja hänen äänestäjiensä kovan ydinjoukon, ns. basen, koostuvan suureksi osaksi merkantilistisedistä.
Kukat kukkivat maan pinnalla eri tavalla ja eri värisinä, T.U.
Antaa kukkia. Antaa yhdysvaltalaisen(ihmis)luonnon kokeilla ja etsiä toimivia mutaatioita.
Onhan merkantilistisetiä, on globalistisetiä, on EU-liittovaltiosetiä, on rautaa itärajalle-setiä, on vihreäsiirtymäsetiä.
Mielestäni ei tämä sedättelyillä (=vähättelyillä) ratkea.
Me emme voi sille mitään että USA:ssa äänestäjien enemmistö (myös muut kuin sedät) äänestivät Trumpin valtaan. Emme sille että demokraattinen ehdokas oli niin heikko Trumpia vastaan.
Tämä neljävuotinen nyt mennään näin, kun muutakaan emme voi.
Hieman vakavammin puhuen lyön vetoa siitä että nyt asetetut tullit eivät ole enää voimassa ainakaan tässä laajuudessa ensi syksynä. Nyt neuvotellaan.
Me voimme sen, että huomautamme tätä disinformaatiota vastaan, että Trumpia ei äänestänyt enemmistö. Hän sai annetuista äänistä 49,80 %. Enemmistöstä jäi puuttumaan yli 316 000 ääntä, siis suunnilleen Espoon väkiluvun verran porukkaa.
“Tämä neljävuotinen nyt mennään näin, kun muutakaan emme voi.”
Yhdysvaltojen presidentillä on lailla annettu oikeus määrätä poikkeustilassa tariffeja, jonka oikeuden kongressin enemmistö voi ottaa pois heti, kun selkärankansa löytää. Mahdollisesti 2026 vaalien jälkeen, kun äänestäjät ovat päässeet ilmaisemaan mielipiteensä talouden tilasta.
Ja Trump voi peruuttaa tariffit vaikka huomenna ja julistaa saaneensa suuren voiton.
Tee tässä pitkän tähtäimen suunnitelmia.
Ihan oikeasti näytti siltä, että USA:n demokraatit hävisivät tahallaan. Niin älytöntä oli heidän kampanjointinsa ja teemansa. Ja ehdokas oli todella kehno.
Kaikesta samaa mieltä. Digipalveluviennin vastatullit kannatettavia mutta tosin hankalia toteuttaa, kun eiköhän noi vaikka Googlen mainokset myy suomalaisille Irlantiin tai Hollantiin rekisteröity yhtiö. Kai niihin jotkut keinot löytyvät.
Kiinan (ja Intian) kanssa pelisääntöihin väännettävä vahva ilmastoinsentiivi, tässä on nyt pelin paikka kun siellä on melko lailla pakko löytää täältä uusia ostajia.
Japani, Korea, Taiwan, Kanada, Meksiko, Britannia niin keskeisiä uusjaossa, että EU voisi poistaa vähäisiäkin tulleja ja rajoituksia vaikka yksipuolisesti.
Sitten on ainakin Turkki ja Brasilia, joille pitää niin ikään tarjota selvästi vapaampaa kauppaa kuin USA tarjoaa.
Joo, digipalvelutullit varmaan osa vastausta. Voidaan käyttää vaikka Trumpin kehitelmää niiden suuruuden määrittämiseen — palveluviennin alijäämä jaettuna kahdella. “Keksitte niin erinomaisen algoritmin, herra presidentti, että mekin otamme tuon käyttöön”
Vientitullit valituilla aloilla olisivat jo vastasodanjulistus.
EU:n tulisi määrittää verotuksessa määritetty kiinteä toimipaikka siten, että Googlelle katsotaan syntyneen Suomeen (EU) kiinteä toimipaikka, jolloin Suomi voisi verottaa Googlen Suomeen myymästä liiketoiminnasta.
Olenko väärässä, että Trump laittoi nyt tullimaksuja vain niille maille, joilla on tullimaksuja USA:sta päin ja Trumpin maksut ovat kategorisesti pienempiä?
https://www.theguardian.com/business/2025/apr/03/trumps-tariffs-the-full-list
Vai onko tässä kikkailua:
‘Tariffs charged to the USA’ are Trump-defined and ‘include currency manipulation and trade barriers’
Onko jossain saatavilla ne todelliset tullimaksut maittain USAsta tuoduille tavaroille?
Trump laskee arvonlisäveron tulliksi.
Niinhän on monesti puhunut, mutta näihin uusiin tulleihin tuo ajatus ei varsinaisesti vaikuttanut, kun ne lasketiin mekaanisesti puhtaasti kauppataseen perusteella.
Tuolta mun linkistä: UK — USA, molempiin suuntiin 10%.
Onko UK:n luvussa siis mukana ALV?
Onko UK:n ALV laskenut 10%:iin?
Tuoltahan sen voi lukea:
https://ustr.gov/issue-areas/reciprocal-tariff-calculations
Jos kiinnostaa.
Äärimmäisen typerää rangaista köyhiä maita siitä, ettei niillä ole varaa ostaa USAlaisia tuotteita. Toisaalta valtaosan typeryydestä maksaa USAn kansalaiset.
Saas nähä osaavatko demokraatit hyödyntää tän pähkähulluuden. Veikkaan, etteivät osaa.
Olet väärässä. Nämä tullimaksut asetettiin puhtaasti kauppataseen perusteella (vaje jaettuna USA:n suuntautuneeseen vientiin jaettuna kahdella) — paitsi 10% pohjataso asetetiin niillekin maille, joiden kanssa USA ei käy kaupaa ollenkaan, tai se on ylijäämäistä (paitsi venäjälle, joka jätettiin listojen ulkopuolelle).
Otetaan tuosta mun linkistä toi listaus.
Kiinan väitetään perivän 67% tullia ja USA laittoi 34% kiinalaisille tuotteille.
Risto, millä algoritmilla kauppataseesta saadaan noi numerot?
Ode, paljonko Kiinan numerossa 67% on arvonlisäveroa?
toke, ei tuossa ole huomioitu Kiinan ALV:ia mitenkään. Kaava on seuraava. USA:n tavaratuonti Kiinasta on arvoltaan 440 miljardia $ ja tavaravienti Kiinaan 145 miljardia $.
(440–145)/440≈0,67
Selvensikö tämä?
Ilmeisestikin Yhdysvaltain presidentinhallinto on laskenut nuo tariffit kauppavajeesta seuraanalla menetelmällä:
https://ustr.gov/issue-areas/reciprocal-tariff-calculations
“Reciprocal tariffs are calculated as the tariff rate necessary to balance bilateral trade deficits between the U.S. and each of our trading partners. This calculation assumes that persistent trade deficits are due to a combination of tariff and non-tariff factors that prevent trade from balancing. Tariffs work through direct reductions of imports.”
T: toinen Risto
toke, tuon taulukon prosenttiluvuilla ei ole juuri mitään tekemistä tullimaksujen kanssa. Siinä on vain laskettu USA:n tavarakaupan vaje kunkin maan kanssa jaettuna tavaratuonnin määrällä siitä maasta ja sitten vielä minimiksi 10%. Sitä sitten väitetään tulleiksi ja muiksi kaupan esteiksi.
Toke
” Olenko väärässä, että Trump laittoi nyt tullimaksuja vain niille maille, joilla on tullimaksuja USA:sta päin”
Miksi uskot yhtään mitään, mitä Trumpin hallinto väittää?
Hyvä lähtökohta on, että he valehtelevat. Kuten he tässäkin asiassa tekivät. Yleisesti ottaen USA:n (ja EU:n) kauppapolitiikka on ollut jo vuosikymmeniä sellainen, että on suuret tullit niille, joilla on suuria tulleja ja niitä sitten lasketaan sopimuksilla puolin ja toisin.
Nämä tullit eivät perustu minkäänlaiseen järjelliseen analyysiin ja prosentit on vielä kaiken lisäksi laskettu väärin. Hallinnon ilmoittamassa laskukaavassa he ovat käyttäneet kuluttajahinnan elaatisuutta tuontihintojen elastisuuden sijasta, jolloin tulliprosentitkin ovat moni kertaisia. Luultavasti he ovst vaihdellen lukuja niin kauan, että ovat saaneet kaavalla etukäteen määrätyt prosentit
Käytännössä homma menee niin, että Trump päättää jonkinlaisen lopputuloksen ja muut ryntäävät sitten keksimään perusteluja sille. Siksi Trumpin hallinnosta annetaan ymmärtää, että näillä on tarkoitus tuoda teollisuus takaisin, kerätä hirveästi rahaa ja itseasiassa ne ovat neuvottelutaktiikkaa ja tulliprosentit tulevat jatkossa laskemaan.
Joka ikinen noista tavoitteista on keskenään ristiriidassa. Jos tuotanto tulee takaisin, tuonti laskee, tulleilla ei kerätä suuria summia ja ne ovat tällaisina voimassa pitkään. Jos ne ovat neuvottelutaktiikkaa, ne laskevat neuvotteluiden seurauksena eikä teollisuus silloin tule takaisin, eikä niillä kerätä suuria summia. Jos niillä aiotaan kerätä suuria summia, tuonnin pitäisi jatkua entisellään eikä prosentt. Nyt kun jopa hallinnon julkilausutut tavoitteet ovat näin levällään, kukaan ei voi investoida mihinkään.
Trumpin hallinnon harrastamaan sanewashingiin osallistuu valitettavasti mediakin aivan liian innokkaasti. Yhden ihmisen harhaista kuplaa ei kannattaisi yrittää selittää muuksi.
Liian helposti ajatellaan “Though this be madness, yet there is method in’t”, vaikka tarkasteltava metodi ja logiikka ei kestä törmäystä todellisuuden kanssa. ”Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.” näyttää pätevän edelleen.
Ode: “Siitä vain 20 %:n vero mainoksille Googlessa, Facebookissa ja X:ssä. Tukisi myös kotimaista lehdistöä.”
Ongelmahan tässä on, ettei kansa vaihda somea selluloosaan. Jonka takia mainonta ei hirveesti voi siirtyä.
Jos sitten meillä olisikin “omaa” somea EU:ssa tai jopa Suomessa, niin tilanne olis aivan ihan eri.
Eli nyt pois sieltä sanomalehtipaperinhajuisesta menneisyydestä.
https://joinmastodon.org/
pääserveri löytyy saksasta. tosin serveri pitää valita.
itse olen ollut tyytyväinen tähän sosiaaliseen mediaan. myös monet amerikkalaisetkin on tuolla.
Olisiko mainostajilla varaa kasvattaa budjettiaan 20%:lla? Jos ei, niin kyllä se sitten some-jättien tuloksissa näkyisi.
Ruben Stillerin ohjelmassa arvioitiin Trumpin talousajattelun olevan vieläkin primitiivisempää kuin 1600-luvun Euroopan yksinvaltiaiden. Merkantilismikin on liian abstraktia, sen sijaan maailmassa on vain Yhdysvallat ja muu maailma ja hyvältä vaikuttavia (ei tietenkään oikeasti hyviä välttämättä) diilejä tekemällä saadaan Yhdysvallat nousuun. Onneksi sentään pelkkiä diilejä, Putin tarttuu aseisiin. Trumpin bisnestausta on lähinnä kiinteistökaupassa, mutta Manhanttan ei ole maailma.
Arvioivat myös, että Yhdysvaltain asema voi nyt hyvinkin heiketä ihan vain siksi, että Trumpin strategia on tätä kautta aika läpiluettava.
Amerikkalaisesta mediasta luin jo Trumpin ensimmäisellä kaudella aika kiinnostavia väitteitä Trumpin kognitiivisista kyvyistä. Esim. moni Valkoisen Talon virkamies epäili jo silloin dementiaa. Kun joku kysyi, lukeeko Trump jotain, ensin oli hiljaisuus, sitten “Raamattu” ja sitten alkoi puhua Raamatusta mitä sattui. Olisi edes keksinyt jotain vähän omaperäisempää.
Hallituspuolueemme pää- äänenkannattaja Suomen Uutiset ilakoi uusimmassa ulkomaan uutisessaan, miten Yhdysvallat lopettaa tuen transsukupuolisille viljelijöille! Olisivatko termit menneet sekaisin.
Kun jokin tuntuu liian typerältä ollakseen totta, on aina iso mahdollisuus että se on silti totta. Mutta mikä on se toinen vaihtoehto?
Itsenäinen journalisti Steve Sailer, jonka äänestäjäkuntastrategia johti Trumpin voittoon ensimmäisellä kerralla, on esitellyt myös globalismille vaihtoehtoisen strategian vallan suhteesta liike-elämään. Vapauttamisen ja sääntelyn purkamisen sijaan se perustuisi yhteispeliin suostuvien suosimiseen tariffipolitiikassa (Sailer itsekin pitelee nenäänsä kiinni, mutta kansalaisten oikeutta kotimaahansa on puolustettava jollain keinoin). Sama työkalu kävisi myös ulkomaiden kiristämiseen jos jenkit haluaisivat siirtyä avoimemmin dominoiviin suhteisiin.
Tässä viitekehyksessä tämä alkuvuosi voitaisiin nähdä viestinä valmiudesta tämänsuuntaiseen voimankäyttöön. Varsinainen tarkoitus ei olisi hakata taloutta täysin henkihieveriin, eli piakkoin jossain vaiheessa tariffeja purettaisiin, tietyllä valikoivuudella.
Mutta en todellakaan tiedä. 50–50.
Vihreänä ehkä voit iloita, että nyt myös Amerikassa loppuu riittävän pienten kiinakrääsäpostitusten tullivapaus.
Trumpin sota yliopistoja vastaan on puhdasta poltetun maan taktiikkaa. Me kämyt emme kuitenkaan onnistuisi pitämään tätä farmia näpeissämme vaikka kuinka yrittäisimme, joten järkevintä (?) on tuhota se.
Se, ettei paskasta ole taloudellisesti kannattavaa puristaa timantteja, ei ole varsinaisesti kenenkään vika. Sitä voi pitää ongelmanaan, mutta ratkaisua ei ole.
“suuri tilaisuus Euroopalle, erityisesti tietysti Britannialle”
Brittien seuraava hallitus tulee olemaan äärioikeistolainen (reformi + konservatiivit) eikä tule suhtautumaan yliopistoihin ja ulkomaanpelleihin yhtään sen myönteisemmin kuin Trump. Joten vastuu jää EU:lle.
Eikös meillä Suomessa joku yliopisto jo tehnyt cancelointipäätöksen amerikkalaisrahoituksesta. Jis sellainen on tehty, se estää amerikkalaistutkijoita siirtymästä rahoituksineen tänne. Aasia ottaa näitä tutkijoita auliimmin vastaan rahoituksineen.
Eri yhdistelmiä on kokeiltu. Sirppi ja vasara eikä harppi ja vasara toimineet. Dollari ja vasara kokeilevat nyt yhteistyötä.
Eurooppa köyhtyy ja velkaantuu nyt niin pahasti sotimalla keskenään, ettei kasvu tänne nyt siirry Amerikan laittaessa ovia kiinni, vaan Aasiaan. Maailmantalouden kasvukeskus on siirtymässä sinne. Samoin huippuyliopistot. Eurooppa tippuu koko ajan parhaiden yliopistojenkin listoilla, ja Aasiasta nousee niille listoille yliopistoja.
“Eurooppa köyhtyy ja velkaantuu nyt niin pahasti sotimalla keskenään”
Sotimista on Venäjän ja Ukrainen välillä, ei muualla Euroopassa. Pääosin me olemme EU:ssa ja hyvin sopuisia keskenämme.
Aasiassa on useita käynnissä olevia tai katkolla olevia sotia ja esim. tuosta voi ottaa listan vuodelta 2024 suurimmista sotavarustelijoista ja huomata, että kymmenen kärjestä sisältää 5 aasialaista maata:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_with_highest_military_expenditures
Sotiminen tapahtuu fyysisesti lähinnä Ukrainan alueella, ja pieneltä osin Venäjänkin aluerajojen puolella. Mutta pääosa Euroopan maista lähettää sota-alueelle aseita ja muuta koko ajan + on saanut pakolaisaallon vastattavakseen, mikä on aiheuttanut suuret uudet sosiaaliturvamenot moneen EU-maahan, ja paineita leikata sosiaaliturvaa koko väestöltä + sosiaaliturvaleikkausten toteutusta. Lisäksi Puolutusbudjetti on kasvatettu reilusti ympäri Eurooppaa. Suomessakin esimerkiksi jo pelkät perustoimeentulotuen menot kasvoivat viime vuonna lähes 100 miljoonalla, mihin suurin yksittäinen syy olivat ukrainalaiset pakolaiset, ja yhteensä ukrainalaispakolaisista aiheutunut kustannus on ilmeisesti jo useita satoja miljoonia euroja vuositasolla Suomessakin. Suomalaisten perustoimeentulotukea saaneiden kotitalousten määrä sen sijaan väheni vuonna 2024.
En sano, ettei ukrainalaispakolaisia tulisi tukea, vaan totean vain, että tällä hetkellä tilanne on se, että lähes koko Eurooppa elää jonkinlaista sotataloutta. Köyhdymme taistelemalla Euroopan sisällä keskenään. Tuotamme aseita räjäytettäväksi toisten niskaan sen sijaan, että tuottaisimme vaikka infrastruktuuria, joka olisi yhteiskunnan käytössä seuraavan vuosisadan — ja teemme niin vieläpä velkarahoituksella. Sota on fyysisesti Ukrainassa ja osin Venäjällä, mutta sotimiseen liittyvät kustannukset heijastuvat koko Eurooppaan. Meillä on vuosi vuodelta huonompi infrastruktuuri verrattuna Aasian kilpailijamaihin ja yhä enemmän ja enemmän valtionvelkaa ja vuosi vuodelta vanheneva väestö siinä, missä aiemmin infrastruktuuri oli Euroopan kilpailuetu.
Kun mennään 20 vuotta ajassa eteenpäin, nykytrendien jatkuessa Euroopassa on globaalissa mittakaavassa katsottuna varsin pieni työikäinen väestö, iso vanhusväestö, valtavat sotetarpeet ja paljon valtionvelkaa. Siinä yhtälössä on iso riski aivovuodolle halvemman verotuksen maihin, joissa nuorten ei tarvitse maksaa edellisten sukupolvien ottamaa velkataakkaa ja rahastoimattomia eläkekertymiä.
Mitä tulee laitamaasi linkkiin, se aliarvioi asevelvollisuusarmeijoiden kustannukset. Esim. Suomen asevelvollisuusarmeijan pääasiallinen kustannusvaikutus tulee siitä, että miehet (ja osin nykyään myös naiset) ovat elämänsä aikana sen johdosta 6–12 kuukautta vähemmän työelämässä, jolloin myös työkokemusvuosien saaminen viivästyy. Johtajuuskoulutuksen saaneista osa voi hyötyäkin asevelvollisuuden suorittamisesta työelämässä, miehistö harvemmin kauheasti hyötyy. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista monille siitä on lähinnä haittaa, että toisella asteella opittujen asioiden jatkokäsittelyyn tulee vuoden tauko, jolloin moni asia unohtuu välissä. Asevelvollisuus (siviilipalvelusvaihtoehtoineen) leikkaa Suomen valtion tuloverotuloja laskennallisesti ilmeisesti noin 2 prosenttia vuodessa.
Aasian kasvun maista vielä. Vertasin vielä tuota laittaamasi linkin listaa hiukan talouskasvulistoihin. Alla talouskasvulistoja Aasian kovimpien BKT-kasvajien maista vuodelta 2023. Suurimpien asevarustautujien listalta näistä maista löytyy Intia. Ei muita. Aasiassa on tosiaan myös köyhtyviä sotavarustelumaita, mutta talouden ja tutkimuksen kasvukeskittymät ovat sotimattomia maita. Suomen medioissa ei näiden maiden kehityksestä puhuta juuri mitään. Syynä tähän on kaiketi etenkin toimittajien kielitaidon puute.
Indonesiakin on jo noin 2/3 EU:sta väkiluvultaan, eli ei ihan pieni. Nimellisessä BKT:ssa se on tällä hetkellä maailman 16. ja ostovoimakorjatussa jo sijalla 7 IMF:n vertailuissa, ja ohittanut siinä mm. Brasilian ja Ranskan. Nuo ovat niitä Aasian maita, joissa merkittävää kasvua on ollut samaan aikaan kun Euroopan sotiessa keskenään Eurooppa on köyhtynyt. Niissä myös ihmisten elintaso on viime vuosina noussut merkittävää vauhtia. Jos Eurooppa polkee paikallaan ja Aasian maista monet nyt nousevat, 5–10 vuoden päästä maailmantalouden painopisteet näyttävät aika erilaisilta. Intiasta on näillä näkymin tulossa 10 vuoden sisään maailmantalouden jättiläinen. Sen väkilukukin voi ylittää kohta jo 1,5 miljardin ihmisen lukeman, ellei jo ole ylittänytkin (väestölaskennat olleet epätarkkoja). Jos väestörikkaassa Aasiassa väestö alkaa elintason noustessa kuluttamaan läheskään siihen tapaan kuin eurooppalaiset ovat tehneet, kasvihuoneilmiö voi lähteä ihan käsistä.
Intia — 6.3%
Kambodza — 6.1%
Bangladesh — 6%
Filippiinit — 5.9%
Vietnam — 5.8%
Uzbekistan — 5.5 %
Armenia — 5%
Nepal — 5%
Indonesia — 5%
Nimimerkki To:lle kommenttina että Aasian kaksi valtakeskusta Kiina ja Intia kilpailevat nytkin Aasian hegemoniasta. Tämän kisan voittaa Intia pitkällä aikavälillä koska Kiinan väestönkasvu on laskussa ja Kiina kärsii tälläkin hetkellä työvoimapulasta alhaisen syntynyyden takia.
NimimerkkI To:lle kommenttina että myös Aasiassa on sotiaallinen jännite etenkin Etelä-Kiinan merellä ja Intian ja Kiinan rajalla. Juuri täastä syystä Intia varustautuu. To:lle kommenttina että vaikka Aasia vaurastuu niin se ei saatu edes 30 vuodessa Euroopan elintasoa. Intiassa on 1,4 miljardia ihmistä mutta vain 30% maan koko väestöstä kuuluu keskiluokkaan joka on numeroissa 432 miljoonaa. Tämä ei ole Intian kohdalla kovinkaan suuriluku kun maan koko väestö on 1,4 miljardia. Intian kovat kasvihuone päästöt johtuvat kivihiilen poltosta ja kaskiviljelyksestä sekä liikenteestä.
Rahul Somani, pari kommenttia.
Intia ja Kiina varustautuvat. Se on totta. Niin kauan kuin aseita ei käytetä, ne kertyvät tavallaan taseeseen. Euroopassa ammutaan kovilla miljardien eurojen edestä koko ajan.
Aasiassa kaikki eivät saavuta vaurautta. Tulo- ja varallisuuserot ovat suuria. Moni siellä elää jo nyt eurooppalaista elintasoa, ja sellaisten määrä kasvaa koko ajan.
Aasialaisten yliopistojen kilpailukyky kasvaa koko ajan. Monen alan keskeisimmät tutkijat ovat nyt töissä Aasian yliopistoissa. Palkat nousseet siellä viime vuosikymmeninä yliopistoissa jo lähemmäs länsimaita ja jatkavat nousuaan. Aikoinaan palkkaerot olivat hyvin isoja niin, että länsimaiden yliopistoissa ja etenkin Amerikassa oli paljon paremmat palkat.
Intiaan tosiaan rakennetaan parhaillaan valtavasti lisää kivihiilivoimalaitoksia. Jotka on tarkoitettu käyttöön vuosikymmeniksi. Elintason noustessa maassa on kova tarve lisäenergialle, ja kasvuennusteet fossiilisen energian käytölle ovat siellä lähivuosillekin suuria. Siellä on käynnistymässä paljon sellaista uutta fossiilista energiantuotantoa, jonka sulkemiseen Suomessa on viime vuosina investoitu.
Nimimerkki To: lle kommenttina että vaikka Aasia vaurastuu ja elintaso kasvaa silti aasialaisen elintaso ei tule saavuttamaan länsimaiden tasoa ainakin 30 vuoteen. Tälläkin hetkellä moni hyvin koulutettu aasialainen muuttaisi mielellään länsimaihin mikäli he saavat täältä hyvän työpaikan etenkin korkeasti palkatuilta aloilta. Esim hyvin koulutettujen intialaisten suosikki kohde maat ovat edelleen Yhdysvallat, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Britannia. Euroopassa sodan aloitti Venäjä . Asiassa on myös sotilaallinen jännite. Olet varmaan lukenut uutisia kuinka Kiina yrittää saartaa Taiwania
Saapa nähdä mistä Yhdysvallat repii työvoiman perinteiseen teollisuuteensa, sillä eikös työttömyys ole siellä jo korkeintaan 4% luokkaa.
Automatisaatio voi ottaa nyt harppauksia. Usan tehtaista moni on siltä osin tällä hetkellä jäljessä eurooppalaisia kilpailijoitaan. Työvoimapula ammattikoulutetusta työvoimasta voi johtaa automaation laajempaan hyödynnykseen.
Nimimerkkii To:lle kommenttina että automatisaatiosta ei oikein hyöydy se osa amerikkalaisista jotka ovat joutuneet työttömäksi niistä teollisuusaloilta jotka ovat lähteneet Yhdysvalloista. Uusia tehtaita voi tulla mutta työvoimaa ei niihin tule sen verran kuin vielä 1960-luvulla kun Yhdysvaltain teollisuus oli maan suurin yksityisen sektorin työnantaja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Labor_force_in_the_United_States#By_sector
Työpaikkoja tehtaissa:
2006 9,5%
2016 7,9%
2026 6,9%
Olikohan toi joskus 70/80-luvulla jotain 20%?
Eli jos joku haikailee “takaisin” tehtaisiin, niin se on luultavimmin sen aiemman tehdastyöläisen lapsenlapsi.
Erikoinen on kuvitelma, että vaikka t‑paitojen tai lenkkareiden tuotanto tulis USA:ssa kannattavaksi tullien avulla.
Tehdastyön osuus:
1998 12,5%
2008 8,9%
https://www.bls.gov/emp/projections-archive/2008–18.zip
USA:n yliopistot ovat monet äärimmäisen politisoituneita. Siellähän on opiskelijoiden huutoäänestyksillä erotettu professoreja Kiinan 60-luvun tapaan.
Sananvapaudesta, siinä mielessä että asioita käsiteltäisiin arvovapaasti eli puhtaasti tieteellisin perustein, ei kaikissa tiedekunnissa ole aina tietoakaan. Mm. Hamas nauttii suosiota opiskelijoiden keskuudessa. Samat “huippuyliopisto-opiskelijat” eivät toki kaikki osaa Palestiinaa tai Israelia kartalle oikein merkitäkään.
Eli en aivan koe että menossa siellä olisi “viha” yliopistointellektuelleja vastaan. Politisoitunut, ideologisoitunut kuumapää ei mielestäni intellektuellin standardeja oikein täytä. Poliittisen fanaatikon kyllä. Trumpilla on käsittääkseni myös tämä taustana tiettyihin näkemyksiinsä yliopistoista (Tosin poliittinen fanaatikko omalla tavallaan on itsekin.)
Tämä edellä mainittu tuskin koskee kuitenkaan niitä osia USA:n huippuyliopistoja joissa tehdään todellista tulosta ja tutkimusta, tarkoitan teknistä, lääketieteellistä ja biologista osaa.
Liika panikointi Trumpista on mielestäni turhaa. Totta kai se monia v‑tuttaa, mutta aika ja historia korjaa virhelyönnit satavarmasti. Katsotaan nyt edes vuosi tai kaksi.
Tosiasiassa Trumpin yliopistojen vastaiset toimet kohdistuvat etupäässä luonnontieteisiin, tekniikkaan ja lääketieteeseen.
Tämä johtuu siitä, että lukukausimaksuihin perustuvassa järjestelmässä humanistiset ja yhteiskuntatieteet rahoittavat pitkälti itse itsensä. Aloilla, joiden opetus ja tutkimus on halpaa, lukukausimaksut riittävät kattamaan suurimman osan toiminnasta. Alat, jotka tarvitsevat erityisiä tiloja, laitteita ja materiaaleja, ovat riippuvaisempia ulkopuolisesta rahoituksesta. Ja tämä ulkopuolinen rahoitus tulee pitkälti juuri liittovaltiolta. Jos keskeisin väline yliopistojen painostamiseen on liittovaltion rahoituksen keskeyttäminen, vaikuttaa se eniten luonnontieteisiin, tekniikkaan ja lääketieteeseen.
Yllä puhuin merkantilismisedästä. Sitten on myös tiedesetä, joka on täsmälleen vastaavalla tavalla pihalla siitä, miten tiedemaailma toimii ja mitä siellä ajatellaan.
Ei tarvitse kuin avata jokin luonnontieteellisen perustutkimuksen arvostetuimmista ja keskeisimmistä aikakauslehdistä, kuten Nature tai Science, niin huomaa, että Trumpin paluun aiheuttama täydellinen paniikkimieliala on yhdysvaltalaisten luonnontieteellisen tutkimuksen tekijöiden piirissä yhtä voimakkaana vallalla kuin muuallakin yliopistomaailmassa. Kuvitelma, että “todellista tulosta ja tutkimusta, tarkoitan teknistä, lääketieteellistä ja biologista” tekevät ihmiset eroavat Trumpia koskevilta näkemyksiltään jotenkin muista yliopistoihmisistä, on täydellisen harhainen.
Ei ole olemassa mitään yliopistollista tutkimusalaa, millään tieteenalalla, missä Trumpia ja hänen puoluettaan kannattaisi Yhdysvalloissa muuta kuin aivan pienen pieni vähemmistö. Ja tämä on ollut asian laita jo kauan ennen Trumpia. Vuonna 2009 yhdysvaltalaisista kemian tutkijoista ilmoittautui republikaanien kannattajiksi 9 %, biologian ja lääketieteen tutkijoista 6 %, fysiikan ja tähtitieteen tutkijoista samoin 6 %, geologian ja geofysiikan tutkijoista 4 %. (Lähde.) Vuonna 2016 alle 10 % yliopistojen työntekijöiden vaalikampanjoihin tekemistä rahalahjoituksista meni republikaaneille. (a href=“https://doi.org/10.1057/s41599-022–01382‑3”>Lähde.)
T.U. — ihmisten jaottelu tuolla tavalla “demokraatteihin” tai trumpilaisiin “republikaaneihin” ei sinänsä todista mitään. Maailma on kuin tippaleipä, tiedän sinun kyllä tietävän sen. Todellisuus liikkuu allamme koko ajan kuin juoksumatto. Esimerkkisi ovat hyviä ja varmasti totta, uskon sen, mutta ajatus vapaasta yliopistomaailmasta USA:ssa on fiktiivinen kuvitelma.
Siellä kukoistavat kaikkein radikaaleimmat fanaattisuudet identiteettipolitikaan suhteen mitä kuvitella saattaa + esim. nuo mainitsemani Hamas-narratiivien sympatiat. Silloin on ihan sama kokeeko joku itsensä norsuksi vai aasiksi eikä todellakaan todista mitään jos aaseja on enemmän.
Opettajat siellä yliopistomaailmassa pelkäävät ja sensuroivat itseään, tästä on kuultu. Niin ainakin jossakin mitassa. Olisi varmaan aivan mahdotonta siellä että trumpilainen professori pitäisi yhteiskuntatieteen luentoja bostonilaisille itärannikon herrojen (dem.) pennuille.
Kaikki tämö on luettavissa USA:n mediasta. Pelko hallitsee.
Tommi tietää, mutta muille tiedoksi, CNN ei todellakaan ole jenkkien YLE. Se on demokraattisen puolueen vasemman laidan äänitorvi ja vapaassa US-maassa sillä on tietenkin siihen täysi vapaus.
“Trumpilla on käsittääkseni myös tämä taustana tiettyihin näkemyksiinsä yliopistoista”
Trumpilla oli ihan oma yliopistonsa kerran: https://en.wikipedia.org/wiki/Trump_University
Trumpin kannatus tulee varmasti putoamaan rajusti, mutta se ei juuri nyt muuta eikä auta mitään, ajattelen nyt lähinnä amerikkalaisten heikoiten selviävää kansanosaa, en demokraattien high society-piirejä jotka pärjäävät aina hyvin oli vallassa sitten kuka tahansa.
Nyt dem.puolueen pitää löytää hyvä ehdokas kolmen ja puolen vuoden päähän.
Sellainen joka ei ole tulkittavissa ideologisesti liberaalin, ja samalla vauraan, yläluokan ehdokkaaksi. Harrisin tappio tuli sitä kautta vaikka tulkinta äänestäjien keskuudessa oli osittain väärä.
Meillä sitten ps:n kannatus luisuu lujaa alas hallituksessa tehtyjen toimien myötä. RKP:hän voisi pudottaa hallituksen milloin tahansa mutta ei halua ei uskalla? USA:ssa tätä mekanismia ei ole. Maan perustuslaki joka on niille pyhä antaa liikaa valtuuksia presidentille: haluaa jättitullit ja tullit tulee. Pressoista, jotka ovat samalla tosiasiallisesti toimeenpanevia pääministereitä, ei pääse eroon kuin ajan kulumisen myötä.
> Rikkaissa osavaltioissa äänestetään
> demokraatteja ja köyhissä
> republikaaneja.
Ilmeisesti muuttoliike käy jo voimakkaasti republikaaniosavaltioihin rannikoiden järkyttävien asumiskustannusten vuoksi. Jostain syystä sinisiin osavaltioihin kehittyy siinä määrin sääntelyä ja nimbytystä että uusia asuntoja ei saada kaavoitettua, vaikka periaatteessa tahtoa olisi.
Paikallisen hallintotavan ongelma? Tai jos 10 miljardia high speed railiinkaan kaliforniassa ei ole tuottanut juuri valmista kiskoa.
Lasketaanko muuten grönlannin myynti tavaravientiin?
Nimimerki OP:lle kommenttina että nuo osavaltiot joihin ihmisiä muuttaa ovat pääasiassa vaa’aankieli osavaltioita eli niiden voimasuhteet vaihtelevat vaaleittain. Niitä on esim Arizona, Georgia ja jossain määrin myös Teksas. Teksasin suurimpia kaupunkeja Dallasia ja Houstonia on johtanut sekä demokraatit että republikaanit. Olihan Kalifornian kuvernöörin aikoinana Iso-Arska joka oli republikaani. Silti Kaliforniassa on vahva demokraattinen äänestäjäkunta. Yksikään republikaani presidenttiehokas ei ole voittanut Kaliforniaa sitten Ronald Reaganin.
Yhdysvallat voisi olla autarkia. Siellä on lähes kaikkia raaka-aineita ja valtava kotimarkkina.
Sting lauloi 1980-luvulla Englannin hiilikaivoksista:
This place has changed for good
Your economic theory said it would
It’s hard for us to understand
We can’t give up our jobs the way we should
Our blood has stained the coal
We tunneled deep inside the nations soul
We matter more than pounds and pence
Your economic theory makes no sense
Kaikki eivät voi siirtyä korkeamman tuottavuuden töihin, eikä Kiina suostunut pysymään matalan tuottavuuden töissä.
Mitä töitä vähemmän lahjakkaille jää?
Eiköhän Kiinassa tehdä edelleen eniten maailmassa sitä “matalan tuottavuuden” työtä.
Joka siis voi olla ihan hirveän tuottavaakin, mutta palkat ovat sairaan matalat. Ja muut työehdot. Orjatyötä. Sitä samaa, jota Trumpin jengi kutsuu nyt asevelvollisuudesta.
Tokelle kommenttina että Kiinassa on myös palkat nousseet ja keskiluokka kasvanut ja tuo mainitsemasi malatalantuottavuuden työ on korvannut korkean tuottavuuden työllä. Kiinassa kehitetään tekoälyä, uusiutuvia energiamuotoja, sähköautoja jne. Nämä esimerkkeinä eivät ole malantuottavuuden työtä . Kiinassa on myös toinen iso haaste eli työvoiman saatavuus koska Kiinassa syntyvyys on erittäin alhaista. Kiina on virallisesti luopunut yhden ja kahden lapsen politiikasta mutta syntyvyys ei ole lähtenyt nousuun. Kiinan kehitystä haittaa myös ns Hukou järjestelmä joka sitoo ihmisen omalle paikkakunnalle eli liikkuvuus työnperässä ei ole Kiinassa vapaata. Kiinalaiset yritykset ovat alkaneet sijoittaa tuotanto ulkomaille kuten Vietnamiin ja Kambodzaan mutta myös Afrikan maihin. Toke on oikeassa että työolosuhteet Kiinassa ei ole mitenkään hyvät koska vapaita ammattiliittoja ei maassa sallita. Itse asiassa Yhdysvalloissa on osavaltioita jotka ovat rajoittaneet ammattiliittojen toimintaa. Perinteisesti kuitenkin Yhdysvalloissa on vahvat ammattiliitot kuten United Auto ja Teamsterit.
Rahul,
Lyhyesti: 90% siitä mitä sinä pidät bulkkina, valmistetaan Kiinassa.
Kun kiina valmistaa yhtä paljon kuin muu maailma yhteensä, riittää sinne sekaan kaikenlaista, kuten myös palveluita. Ei se poista sitä bulkkia.
On tietty myös totta, että bulkkia tehdään enenevissä määrin myös muualla, kuten vaikka Vietnam ja Malesia. Sekään ei poista sitä massiivista bulkkituotantoa Kiinasta.
Jos tarvii, voi ettiä suuntaa-antavan tilaston Kiinan viennistä, tonneissa ja dollareissa.
Ja verrata sitä Suomen high-tech-vientiin, jossa kai kilo maksaa keskimäärin yhden euron. Painavaa teknologiaa siis.
Ei pidä unohtaa, että myös Suomessa tähtäimenä on tuottaa bulkkia, esimerkkinä puun jalostaminen lähinnä vain selluksi.
Osmo Soininvaarasanoo:
6.4.2025 20:10
Jaa että Kiinassa ei ole tähtäimenä tuottaa bulkkia?
Kuinkas suuri osa planeetan raaka-aineista tulee sieltä? Teräs, muovit, kemikaalit?
Tokelle tiedoksi että myös Kiinassa kehitetään erittäin korkealuokkaista high techiä kuten tekoälyn ja nano teknologian kehittämistä. Onko Toke sitä mieltä ettei muovia, terästä tai kemikaaleja tarvitse? Kuinka teollinen yhteiskunta toimisi ilman niitä?
Osmo:
Miltä näyttäisi jos Suomessa ei olisi tähtäimenä tuottaa bulkkia? Mistä muuttuneen tavoitteen tunnistaisi? Mikä olisi toisin?
Rahul Somanisanoo:
6.4.2025 21:57
Ei, Toke ei ole sitä mieltä. Miksi olisi? Miksi kysyt?
Rahul, voit puhutella mua myös ihan toisessa persoonassa.
Sinä vastasit mun väitteeseen siitä, että Kiina on maailman suurin bulk-tuottaja, kertoilemalla high-tech-asioista. Miksi teit niin?
Mikä logiikassani mättää, jos kuvittelen, että yrität selittää väittämäni vääräksi näillä tarinoillasi?
Olisko ehkä selvempää, jos aina ekaksi kertoisit, mitä tarinoillasi haluat kertoa, ja sitten vasta kerrot tarinasi? Tai sitten kerrot sen väittämäsi sen tarinan jälkeen?
spottusanoo:
7.4.2025 11:34
Tavoite tietty leijuu vähän eetterissä. Tai tapahtumahorisontissa. Tai mikä olis nykyään trendikäs sanonta.
Jos taas tavoite alkaisi toteutua, niin se voisi näkyä palveluviennin kasvaneena osuutena ja toistaalta tavaraviennissä kilohinnan nousuna.
Kommenttina Tokelle että syy miksi kysyin siitä ovatko kemikaalit, teräs ja muovi bulkkia koska Toke antoi itse ymmärtää omassa kommentissa että nämä tuotteet ovat bulkkia. Bulkki on tuote jonka jatkojalostus on hyvin pientä. Kemikaalien, teräksen ja muovin jatkojalostus on paljon laajempaa kuin esim sellun jonka Soininvaara mainitsi bulkkituotteena. Soininvaara unohti kuitenkin sen että puuta käytetään myös rakentamiseen eikä vain sellun valmistuskeen. Syy miksi mainitsin että Kiina on myös high-techin tuottaja koska Toke antoi ymmärtää että Suomi on high-techin tuottaja ja Kiina olisi vain bulkin tuottaja. Tarkemmin näin Toke antoi ymmärtää .
Tokelle näköjään kaikki muiden väitteet ovat satuja ja tarinoita. Tokelle tiedoksi että tämä keskustelu ei ole kilpailu tai väittely jossa noudatettaisiin jotain väittelyn tai kilpailun pelisääntöjä jossa olisi omat säännöt ja ulkopuolinen puolueellinen tuomaristo. Itse noudatan hyvää ohjetta että faktat eivät ole mielipiteitä. Fakta on asia joka voidaan todistaa oikeaksi tieteellisesti.
spottu: “Miltä näyttäisi jos Suomessa ei olisi tähtäimenä tuottaa bulkkia? Mistä muuttuneen tavoitteen tunnistaisi? Mikä olisi toisin?”
Maita jotka ovat riiippuvaisia harvoista ja matalan jalostusasteen vientituotteista kutsutaan banaanivaltioiksi. Kannattaako sellaista asemaa tavoitella?
Rahul, yritän vielä kerran:
Mun käsitys on, että sekä Kiina, että Suomi tuotta _bulkkia_.
Sun määritelmä bulkille on hieman eri kuin mulla.
Lisäksi jos kysyt suomalaiselta metsäteollisuudelta, niin suomalainen selluloosa on kerrassaan ihmeellinen high-tech-tuote.
Jos et ole sitä mieltä, että Kiina ei tuota bulkkia, niin kumpi sitä tuottaa suhteellisesti enemmän, Kiina vai Suomi?
Kutsuin sun kommentteja tarinoiksi siksi, että sulta usein unohtuu sitoa se kommentti keskusteluun. Esität ikäänkuin perustelut ilman väitettä. Ja väitteen keksiminen jää sitten lukijan vastuulle.
Lopuksi muutama bulkin määritelmä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bulk
https://fi.wiktionary.org/wiki/bulkki
https://en.wikipedia.org/wiki/Bulk
Mulle bulk kertoo enemmän tuotantomäärästä kuin jalostusasteesta. Your mileage might vary.
Luonnollisesti korkeimman jalostusasteen tuotteet ovat kalleimpia, joten niitä ei voida tuottaa paljon, koska hinta rajaa kysyntää liikaa.
Voiko halpaa kännykkää kutsua bulkiksi? Mun mielestä voi. Vaikka se sisältää huipputeknologiaa.
Jos sun mielestä peruslaatuinen teräs ei ole jalostusasteeltaan matalalla, niin varmaankin 99% maailman kaupasta ei sun mielestä ole bulkkia? Jolloin pitää varmaan keksiä uudet termit?
Kiinan viennin arvosta saa hyvän kokonaiskuvan tuolla:
https://tradingeconomics.com/china/exports-by-category
Elektroniikka, säkötuotteet ja koneet ovat karkeasti puolet viennin arvosta.
Ja varmaan muuta suhtkoht korkean jalostusasteen tuotteita on jotaan 10–20%. Mutta loput ei ole. Niinku suhteellisesti. On tietty vaikea sanoa, onko Niken lenkkareiden huippumalli high-techiä vai ei. Varsinkin jos sen valmistus maksaa alle kympin. Sillä voi kuitenkin olla maailman parhaimmat juoksujalkineen ominaisuudet.
Tämän vuoden 2 ekan kuukauden aikana Kiinasta vietiin ulkomaille miljoona tonnia merenantimia ja viljaa (3,3$/kg), 7 miljoonaa tonnia petrokemiaa (0,69$/kg), 1700 miljoonaa tonnia terästä (0,61$/kg) ja 5 miljoonaa tonnia lannotteita (0,20$/kg).
http://english.customs.gov.cn/Statics/477dc12c-4a78-40e8-8845-abb8945b9393.html
Jos tavaraviennin määrästä 90% on sun bulkkia ja arvosta 35%, niin onko Kiina siirtynyt pois bulkin viennistä vai ei?
Voidaanko terästä, jonka arvo on 60 senttiä kilo kutsua bulkiksi?
Tän vuoden tilastoissa “mekaaniset ja sähkölaitteet” on 300mrd ja “hi-tech” 132mrd… Noiden jako on mystinen, sähköauto ei ilmeisestikään ole hi-techiä…
Tokellle kommenttina että eikös high tech tarkoita sitä että tuote on korkean jalostusasteen tuote ja bulkki on matalamman jalostusasteen tuote ?Esim. Wikipedia määrittelee bulkin nimenomaan raaka-aineet joiden jalostusaste on alhainen ja tätä kutsutaan englanniksi bulk cargo (vienti ja tuonti joka perustuu pääasiassa raaka-aineille) ja bulk purchasing (jossa tuotantomäärät on suuret). Jos otetaan esimerkkinä metsäteollisuuden vientituoteista kaksi vertailuksi eli sellu ja Ponsen metsäkoneet ; jalostusaste on metsäkoneissa korkempi kuin sellussa. Koska nämä eivä ole kulutustuotteita ne eivät ole massamarkkina tuotteita eli ne eivät ole bulkkia. Ovatko siis halvat kännykät ja Niken kengät bulkkia? Kyllä jossain määrin koska ne ovat kulutustavaratuotteita. Bulkki pitäisi minusta määritellä onko tuote kulutustavaratuote vai investointituote.
Kaukolle kommenttina että Yhdysvaltain vahvuus on nimenomaan valtava kotimarkkina mutta lähes kaikki kulutustavarat ovat valmistettu ulkomailla. Yksinkertaisesti perinteinen valmistama teollisuus ei ole kannattavaa valmistaa Yhdysvalloissa näitä kulutustavaroita koska palkat syövät kannattavuuden hyvin nopeasti. Vaikka teollisuus tulisikin takaisin Yhdysvaltoihin se on pitkälti automatisoitua joten se luo vähän työpaikkoja.
Se johtaa USA:n hegemonian heikkenemiseen . Trumpin jäljiltä USA:n taloudellinen valta vähenee ja sen asema demokraattisten arvojen puolustajana menettää kaiken uskottavuutensa varsinkin ns. kolmannen maailman maissa. Trumpin politiikka suorastaan ajaa Venäjää, Kiinaa, Irania jne. yhteen ja tekee tilaa Brics-maiden liittouman vahvistumiselle ja laajenemiselle. Euroopan varaan jää sitten demokratian, läntisten ihmisoikeuksien ja muiden arvojen puolustaminen. Trumpin USA on lähentynyt arvoiltaan enemmänkin Venäjää kuin haluaa jakaa yhteiset arvot, kuten ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen,vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio, EU:n kanssa.
Trump ja MAGA on nykyään osa läntisen demokratian vastaista taistoa, kuten koko eurooppalainen laitaoikeistokin. Tuota taistoa ohjataan idästä ja taitavasti ohjataankin kun trumpistit ja Euroopan “persut” on saatu nielemään syötti koukkuineen.
Kannattaa katsoa Yle Areenasta ulkolinja-dokumentti Venäjä, Kiina ja Iran joka kertoo läntisen demokratian vastaisesta taistosta, niin tajuaa kyllä ketkä sitä samaa demokratian vastaista taistelua käyvät myös USA:n ja Euroopan sisällä.
.
En sano etteikö kauppapolitiikkaa saisi tutkia rationaalisen teollisuus- tai kansantalouspolitiikan näkökulmasta. Siinä kuiten jää näkemättä Trumpin toimien tärkeimmät aspektit.
Ne aspektit ovat imperialistiset. Trump pyrkii tekemään USA:sta selkeämmin maailman keskuksen. Valtaamaan maa-alueita, kiristämään muita valtiota. Ylipäätään käyttämään valtaansa sen vallan lisäpönkittämiseen.
Kanadan, Grönlannin ja Panaman valtaus on tämän imperialismin niitä näkyvämpiä pyrkimyksiä. Tullien lätkiminen taas “pehmeämpää” vaikutusta.
jote sanoi:
Ei varmaankaan ole. Tullien tarkoitus on kiristää ja nöyryyttää kohteena olevia maita. Tämä on kutsu tulla lahjuksien “offerings” kera kuninkaan eteen, polvistua ja suudella sormusta. Eric Trump jo twiittailikin että ekana nöyrtyvät maat saavat “parhaan diilin”. Tämä on tälläistä perinteistä “hajoita ja hallitse” valtapolitiikkaa.
Samanlaisia asioita tapahtuu kokoajan myös Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa. Jo ennen vaaleja oli selvä asetelma, suutele sormusta tai kärsi seuraukset kun Trump tulee valtaan. Tästä syystä ne “techno brotkin” asettuivatkin nätisti riviin ja asettuivat tukemaan Trumpin valintaa. Sinänsä yksinkertainen valinta: Jos Harris valitaan, hän ei kosta vaikka häntä ei tuekaan, mutta jos Trump valitaan hän kyllä kostaa voimallisesti jos häntä ei tukenut voittamisessa.
Trumpin ja Yhdysvaltojen toimia tulee tarkastella saman linssin läpi kuin muidenkin autoritaarien ja imperialististen maiden johtajien, eli esimerkiksi Putinin. Kansan hyvinvoinnin maksimointi ei ole sellaisessa politiikassa kovinkaan korkealla prioriteettilistalla, ja sitä ollaan valmiita uhraamaan maan ja johtajan suuruuden ja kunnian vuoksi vaikka kuinka.
Näyttäisi että Trump todellakin kuvittelee voivansa toistaa 1494 Tordesillasin sopimuksen, sillä ajatuksella että Pohjois- ja Etelä-Amerikka ovat Yhdysvaltojen etupiiriä. Ottaen huomioon Trumpin historian ja yhteydet KGB:hen, ei ole kovin vaikeaa arvata ketkä tuonkin sotkun ovat hänelle syöttäneet.
Voi olla, että AI:n takia moni ”modernia työtä” tekevä joutuu ”vanhanaikaisiin töihin”.
Koska koulutus on kallista ja hidasta. Myös Suomessa.
Lyhyen tähtäimen tavoite on varmaankin taivutella koko muu maailma neuvottelupöytään. Tulleja ei ole tarkoitettu nykytasollaan pysyviksi. Kuten jo aiemmin täällä on todettu, ajatus on toimia FOMO-periaattella: ne jotka taipuvat neuvotteluihin ensimmäisenä, saavat parhaat ehdot, ja viimeiset jätetään varoittavaksi esimerkeiksi.
Referenssiprosenttina käytetty kauppataseen alijäämä jaettuna viennin kokonaisarvolla on hullun miehen taktiikkaa. Luodaan illuusio että Trump hakee kauppataseen alijäämän poistamista, ja näkee kauppataseen alijäämän jonkinlaisena mörkönä.
Dollarin merkittävästä heikentämisestä oli puhetta Trumpin leirissä jo vuosi sitten. Jos se toteutuu, kansansuosio romahtaa inflaation myötä, teollisuuden kilpailukyky luultavasti paranee, mutta mielenkiintoisempaa on kelpaako dollari tämän jälkeen enää vientituotteeksi. Jos ei, se on nykyisen maailmanjärjestyksen loppu.
Ongelma on siis miten heikentää dollaria ilman ei-toivottuja sivuvaikutuksia.
OPEC+ yllätyspäätös lisätä öljyntuotantoa tarkoittaa myös jotakin. Yleensä OPECin öljyntuotanto on mystisesti lisääntynyt silloin kun Neuvostoliitto/Venäjä on haluttu polvilleen, mutta nyt hinta laskee tasolle joka on kriittinen amerikkalaisille toimijoille. Oma arvaukseni on että näin Saudit hakevat vipua siirtyä kaupankäyntiin jollain muulla valuutalla kuin dollarilla. Kansainvälisestä öljykaupasta muistaakseni vasta jotain 20% on ei-dollarikauppaa. Petrodollari on jälleen vakavasti uhattuna.
Veikkaan että tulevaisuuden historioitsijat tulevat näkemään vuoden 2025 samankaltaisena käännekohtana kuin 1435, jolloin Kiinassa sisäpoliittisten mullistusten (jälkikäteen arvioituna typeryyden) seurauksena alkoi kehityskulku, joka lopetti Kiinan dominanssin maailman merillä, ja johti yli puolen vuosisadan vähittäiseen suhteelliseen rapistumiseen. Nyt ympyrä sulkeutuu, ja Yhdysvaltojen käsittämättömän töpeksimisen seurauksena Kiina ottaa jälleen paikkansa maailman johtavana suurvaltana. Tämä siis edellyttäen ettei se taannu samanlaiseksi diktatuuriksi kuin Dengiä edeltävänä aikana.
Mikään yllätyspäätös tuo hinnan lasku ollut vaan trump sitä pyysi jotta ryssät ei saisi sotakassaan lisää rahaa: https://www.bbc.com/news/articles/c17ewl98kgvo
Vuosisadan vai vuosituhannen?
Vuosituhannen. Kiitos korjauksesta. 1970-luvun puoleenväliin mennessä osalle oli jo selvää mitä on tapahtumassa, ja diplomaattipiirien älyllisesti uteliaassa fringessä Beijing oli “the place to be”. Yksi paikalle päässeistä amerikkalaisista oli muuten George H.W. Bush, jolla oli tapana pyöräillä vaimonsa kanssa pitkin kaupunkia.
Onko Kiinankaan kelkkaan heittäytyminen lopulta niin hyvä idea? On käymässä samoin kuin koronakriisin aikana, jolloin Trumpin sähellys sai Kiinan näyttämään todellista paremmalta, rationaaliselta toimijalta.
Kiinan kanssa tehdyt kauppasopimukset ovat usein ehdollisia. Esimerkiksi Kiina lainaa rahaa suuria summia ulkomaille, ja sitoo velan ehdot politiikkaan, siten että rahojen vastaanottajan on myötäiltävä Kiinan poliittisia kantoja. Velan avulla voidaan myös kiristää.
Eurooppahan voisi vaikka hakeutua Kiinan johtamaan BRICS liittoumaan tai sen kanssa läheiseen yhteistyöhön. Sen eräs tarkoitus on pakotteiden kierto, jos vaikka Kiina päättäisikin hyökätä Taiwaniin. Samasta syystä voidaan olettaa, ettei BRICS-maiden johtamassa taloudessa voitaisi asettaa pakotteita Venäjää vastaan, sillä Venäjä on Kiinan liittolainen, käyttää merkittävää sanavaltaa BRICS-maiden sisällä.
Luulen, että Euroopan on pyrittävä samaan kuin Yhdysvaltojen, eli oman sisäisen teollisuutensa elvyttämiseen. Tämä on turvallisuuspoliittisestikin tärkeää, sillä Euroopalla täytyy olla sisäistä asetuotantoa vastatakseen Venäjän aggressioon. Sen lisäksi Eurooppa voisi pyrkiä muodostamaan oman talousalueensa niiden maiden kanssa, jotka eivät jo valmiiksi kuulu Kiinan tai Yhdysvaltojen vaikutuspiiriin.
Jos Eurooppa ei tee itsestään vahvaa toimijaa, se voidaan jakaa Etupiireihin, joista läntinen kuuluu Trumpille ja itäinen Venäjälle. Suomen kannalta tämä olisi hirvittävä lopputulos.
Kenties 1990-luvun globalisaatio onkin tullut tiensä päähän. Nykyinen maailma muistuttaa enemmän kylmää sotaa.
EU missaa mahdollisuuden lätkäistä vastatullit hiilitariffeina.
Laitetaan niin suuri hiilitulli Yhdysvalloille, että se kattaa Trumpin tullit ja sen jälkeen ei ole mitään kiirettä laskea niitä.
Näkemys että tämä Trumpin tullipolitiikka olisi nykyisen vapaakaupan ja globaalisaation loppu. Näin arvioitiin myös Trumpin ensimmäistä kautta vuosina 2017–2021 jolloin Yhdysvallat asetti korkeita tulleja Euroopalle ja Kiinalle. Kiina kuitenkin kasvatti maailmankaupan volyymia viemällä muualle maailmaa tuotteita jotka eivät menneet enään kaupaksi Yhdysvalloissa. Kiina joutui totesin tässsäkin kohtaa tiputtamaan hintaan. Soininvaara on osui oikeaan analyysiin siinä että Yhdysvalloissa vanha ja uusi talous kohtaavat toisensa jopa osavaltioiden sisällä. Teksasin esimerkki onkin mielenkiintoinen koe laboratoorio . Teksas on onnistunut luomaan itsestään menestyvän osavaltion perinteisen maatalous elinikeinon keskelle. Tosin Teksasissa on myös öljyä joka auttaa vauraustumista.Soininvaaran analyysi Yhdysvaltain yliopistoista on myös minusta liioiteltua. Yhdysvalloissa on paljon pieniä osavaltioiden yliopistoja (state university) jotka eivät ole niinkään huonoa kuin annetaan ymmärtää. Toki verrattuna itärannikon ja länsirannikon huippuyliopistoihin niiden taso on aivan eri luokkaa mutta eivät nämä osavaltioiden yliopistot ole mitään huono opinahjoja. Yhdysvalloissa on aina ollut kahden kerroksen yliopistoja. Historiasta hyvä esimnerkki oli se kun tuleva Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon oli saanut opiskelupaikan aikoinaan 1930-luvulla Harvardin yliopistosta mutta vanhempiensa huonon talooudellisen tilanteen takia hän valmistuikin Duken yliopistosta Pohjois-Carolinasta. Nixonin esimerkki kertoo aika paljon siitä että itärannikon yliopistot ovat itse asiassa yliarvostettuja ja pienemmät yliopistot aliarvostettuja. Itärannikon ja länsirannikon huippuyliopistojen kurssimaksut ovat jo sen verran korkeita että niihin ei pääs enää kuin superrikkaiden perheiden lapset tai ulkomaalaiset opiskelijat joiden vanhemmat ovat jo lähtömaassa maan eliittia. Laajempi keskustelu olisi hyvä käydä myös Suomessa siitä että onko yliopistot vain koulutettujen kaupunkilaisten lasten tuleva opinahjo kuten nyt näyttää olevan. Jos yliopistot uudelleen politisoituvat kuten tapahtui Suomessa 1970-luvulla tilanne ei ole kovinkaan hyvä. Gaza mielenosoittajat ovat jopa onnistuneet painostamaan Helsingin yliopistoa ja Åbo Akademita siitä että antisemismin ja antisionismin sekä Israelin ja Lähi-idän historiaa pitää opettaa tietystä näkökulmasta eli palestiinalaisen näkökulmasta. Tämä olisi verrattuna siihen että jos Suomen vuoden 1918 historiaa saisi vain opettaa punaisten tai valkoisten näkökulmasta eikä molempien. Yliopistoissa on huono ilmapiiri koska akateeminen opiskelu on vaihtunut akateemiseksi aktivismiksi.
Toisaalta Israel tekee kansanmurhaa ja postaa siitä suoria videoita someen, toisaalta opiskelijat eivät suhtaudu riittävän kunnioittavasti setämiehiin, vaikea sanoa, kumpi on pahempi asia.
Nimimerkki Nimi… lle kommenttina että mitään tuomiota siitä että Israel suorittaisi kansanmurhaa Gazassa ei ole annettu. Prosessi Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa on edelleen kesken. Koko Gazan sota on mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa polosarisoitu eikä se alkanut 7.10.2023 vaan jo kesäkuussa 1967 eli kuuden päivän sodan jälkeen ja se on jatkunut siitä lähtien . Setämiehet ja opiskelijat ovat vain sivuosassa. Taustalla on Neuvostoliiton ja Venäjän ajama antisionistinen politiikka joka on myös saanut YK:ssa jakoja jossa globaali etelä on onnistuttu saamaan Neuvostoliiton ja Venäjän puolelle tässä kysymyksessä. Poliittisen historian näkökulmasta puhutaan pitkäaikaisesta prosessista jota ikävä kyllä ei valtamediassa tuoda esille koska antisionismi on myös saanut yliotteen yliopistoissa.
@Rahul Somani
Tuomiota ja seuraamuksia ei tule, koska Yhdysvallat on syytetyn puolella.
Aiheeseen sopiva serbialainen laulu:
https://www.youtube.com/watch?v=azNKPM5anok
Nimimerkki Nimi… lle kommenttina että kanteen Kansainväliseen rikostuomioistuimeen vei Etelä-Afrikka. Sillä ei ole mitään merkitystä kenen puolella joku valtio on. Yhdysvallat ei ole Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen joten sillä ei ole vaikutusta tuomion. Yhtä hyvin Venäjä ei ole myöskään Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen vaikka se tällä hetkellä tutkii Venäjän sotarikoksia Ukrainassa joka ei myöskään ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen. Ukraina on itse kutsunut kansainvälisen rikostuomioistuimen jäseniä tutkimaan sotarikoksia Ukrainaan.
voisitko kääntää rautalangasta miten tuo Nixon käy esimerkistä yliopistojen yli- tai aliarvostuksesta?
Käsittääkseni nämä Ivy-yliopistot olivat ennen paljon saavutettavampia kuin nykyään (paljon halvempia ja paljon enemmän stipendejä)
Nimimerkki jt: lle että edelleen nämä ivy yliopistot ovat vertailussa yhtä hyviä kuin huippuyliopistot mutta CV:ssä Harvard on paljon parempi kuin Duke vaikka sekään ei ole enään kovinkaan edullinen opinahjo. Kyseessä on enemmän yliopistojen pr:stä.
Rahul
Katsoin tuota Dukea ja taitaa olla rankissa viiden joukossa. Harvard on ykkönen ja taitavat muutkin ivyt olla kympin sakissa?
Eli kyllä se Harvard painaa cvssä.
Edelleenkään en oikein ymmärrä kommenttia?
Sitä paitsi Nixon taisi jäädä kotinsa lähelle isänsä sairastumisen takia ei siksi, ettei olisi ollut varaa!(stipendi)
Nimimerkki jt lle kommenttina että kyllä nykyään Duke on huippuyliopisto mutta ei ollut 1930-luvulla kun Nixon oli lähtenyt opintielle. Nixonin perhe olivat pienyrittäjiä jotka olivat köyhyysluokassa. Olet siinä oikeassa että Nixon jäi yhden vuoden kotipaikkakunnalle isän sairastumisen vuoksi .
Itse uskon että nämä tullit eivät jää pitkäikäisiksi. Muut maat asettavat vastatulleja, sitten neuvotellaan, tehdään diili, poistetaan tullit ja kaikki ovat taas tyytyväisiä.
Jos Trumpin sekoilu menee tarpeeksi pitkälle, uskon että maassa voisi syntyä riittävä poliittinen konsensus perustuslain muuttamiseksi niin että presidentin valtaoikeuksia karsitaan reippaasti ja vaalijärjestelmää muutettaisiin kohti aitoa monipuoluejärjestelmää. Silloin vastaava ei olisi enää mahdollista.
“Trump vihjaa: Romahdutin markkinat tahallani.”
“Trump tunnettiin jo edelliskaudellaan 2017–2020 kotimaisen tuotannon, talousnationalismin ja protektionismin puolestapuhujana.”
“Trumpin hallinto sanoo haluavansa tehdä Yhdysvalloista taloudellisesti riippumaton ja omavarainen valtio. Tullipäätösten julistamista hallinto kutsui ”vapautuksen päiväksi”
?
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/39f7d50f-48a0-4752–977e-79245eb3e097
Fyysiko, tulevaisuudentutkija Risto Linturi kirjoitti Facebook-päivityksessään: “Nyt on tärkeää keksiä, mitä uutta voimme tehdä. Trumpin tullipäätösten ja tekoälyn sekä älykkäiden robottien, yhä joustavampien tuotantolinjojen, uusiutuvan energian ja monen muun kehityksen vuoksi uusissa keksinnöissä ei tule aina pyrkiä vientiin. Tuontitarpeen vähentämiseen liittyvät keksinnöt ovat uusi trendi, jossa ei tarvitse taistella tuulimyllyjä ja tulleja vastaan. Ja kunnollisille keksinnöille sillä saralla on tietysti globaaliakin kysyntää.”
trump on niin sanotusti pistänyt tullit jäähylle joksikin aikaa, poikkeuksena kiina, josta tulleja nostettiin. trump kuitenkin teki tullit ja tulevaisuus on epävarma. käytännössä tämä tarkoittaa että eu:n, japanin, kanadan ja muiden on ruvettava erkaantumaan usan taloudesta. usa ei ole luotettava kauppakumppani enää, sekä yksityinen ja julkinen.
erityisesti pitäisi välttää usa:n teknologia teollisuutta, ns big tech. näiden välttäminen parantaa myös tietojen keräilyä ja yksityisyyttä palveluissa ja laitteissa.
yksi vaikea alue on älypuhelimet, jonkunlainen vaihtoehto on fairphone ja volla, jos käyttää google vapaata käyttistä, esim lineageos, on muitakin.
https://www.fairphone.com/
https://volla.online/en/
tätäkin saittiakin kannattaa katsoa:
https://european-alternatives.eu/
myös sotateollisuudessa pitäisi ruveta suosimaan muita kuin usa:laisia toimijoita, eli liittolaisia. eu:n pitäisi pistää kaikki sota ostokset usa:sta jäihin, jos mahdollista. kyllä f‑35 ostaminen tuntuu isolta virheeltä nyt, mutta pitäisi keksiä aikakone korjaamaan tämä virhe.
tästä foorumi softasta: onko alustalla jotain puoli-automaattisia spammi estoja? jotka toimii huonosti. kun aikaisemminkin on viesti kadonnut jonnekin mustaan aukkoon. nyt siis toinen kerta.
Lähtökohtaisesti kaikki Trumpin päätökset ulkosuhteissa ovat Kiinan nousun asettamaan haasteseen. Tämä on päämäärä ja helpottaa hahmottamista. On kuitenkin kyseenalaista jos Trumpin taktiikka päämäärän saavuttamiseksi on optimaalista. Historiassa, jos kv. järjestelmä ei ole ollut tarpeeksi joustava sallimaan nousevaa valtaa ottamaan paikkaansa pöydässä, haastaja on ottanut paikkansa väkisin. Ja ehkä olemme jo 3. maailmansodassa ja se käydään talouden keinoin ? Oli miten oli, globalisaation viimeisin vaihe, kun Kiina liittyi WTOhon, ottaa takapakkia. Washingtonin WWI saakka harjoittama Europe first fokus on historiaa mutta ehkä USA myös vetäytyy osittain takaisin omaan kuoreensa.
Edellisessä kylmässä sodassa päävastustaja oli N:liitto, nyt Kiina. Ja mm. siksi Trump jättää Venäjän Euroopan huoleksi, Venäjä on vain varjo N:liitosta eikä Washingtonista nähtynä ole ykkösprioriteetti.
Uusin FT Week-end tarjoaa hyvän esseen Kissingerin ja Brzezinskin ajatusten relevanttiudesta nykymaailmassa ja tarjoaa geopolitiikan perusteet tämänkin foorumin ’ajattelijoille’.
Charles
” Lähtökohtaisesti kaikki Trumpin päätökset ulkosuhteissa ovat Kiinan nousun asettamaan haasteseen.”
Miten Kanadan ja Tanskan alueiden valloitusuhkailut liittyvät tähän? Tai Kanadan/Meksikon tullit? Tai ylipäätänsä tullit liittolaisille?
Tai puheet siitä ettei oikeastaan kannata puolustaa taikka auttaa Taiwania? Miten Venäjän puolelle asettuminen auttaa?
Ei, ei kannata yrittää etsiä järkeä järjettömyydestä.
”Tämä on päämäärä ja helpottaa hahmottamista.”
Ei se selitä mitään.
Trumpin turvallisuus‑, ulko- ja kauppapolitiikassa ei ole mitään järkeä. Esimerkiksi Tullien kohdalla ei ole mietitty hetkeäkään niiden geopoliittisista vaikutuksia, eikä ajateltu, että Eurooppa ei tule yhteiseen rintamaan Kiinaa vastaan, kun mitään yhteistä rintamaa ei ole olemassakaan.