Poliittisessa keskustassa on urbaanin arvoliberaalin puolueen mentävä aukko

Kokoomuk­sen siir­tymi­nen puolueken­tässä oikealle ja kohti arvokon­ser­vatismia –­ siis per­su­un­tu­mi­nen –­ on avan­nut poli­it­tiseen kent­tään ison aukon poli­it­tiseen keskus­taan kuu­lu­valle arvolib­er­aalille urbaanille puolueelle. Aukko suo­ras­taan huu­taa täyttäjäänsä.

Paras osoi­tus kokoomuk­sen muut­tumis­es­ta on, etteivät mon­et puolueen jäsenet ymmär­rä minkään muut­tuneen, kos­ka he ovat muut­tuneet itse mukana. Mon­et kokoomus­laiset tut­ta­vani kuitenkin ovat huo­man­neet muu­tok­sen ja ovat siitä surkeana.

Sosi­aalip­sykolo­gia ei ole vahvuuk­siani, mut­ta itse näen kehi­tyk­sen men­neen suun­nilleen niin, että kun hal­li­tusy­hteistyön nimis­sä on puo­lus­tet­tu monia alun perin perus­suo­ma­lais­ten tavoit­tei­ta, niistä on tul­lut kokoomus­laisille myös omia tavoit­tei­ta. Moni ennen tor­jut­tu aja­tus on nor­mal­isoitunut ja sen kan­nat­tamis­es­ta on tul­lut luval­lista. Tämän suun­taista ajat­telua on ollut ennenkin, mut­ta nyt se on nous­sut pin­taan. Voisi jopa sanoa, että puolue on palan­nut juurilleen.

Vuo­den 2011 jytky vaikut­ti samal­la taval­la moni­in duu­nar­i­taus­taisi­in vasem­mis­toli­it­to­laisi­in. Omista ulko­maalaisvi­hamieli­sistä ajatuk­sista oli ennen vai­et­tu, mut­ta jytkyn jäl­keen niistä uskalsi puhua.

Tilaus on pait­si kult­tuuria arvostavalle arvolib­er­aalil­la puolueelle, myös puolueelle, joka kuu­luu poli­it­tiseen keskus­taan suh­teessa sosi­aaliseen oikeu­den­mukaisu­u­teen – siis puolueelle, joka halu­aa pitää suo­ma­laiset yht­enäisenä kansana. Täl­lainen puolue olisi urbaani, sil­lä näin ajat­tele­via ihmisiä on eniten kas­vavis­sa kaupungeis­sa. Vaik­ka taloudelli­nen kasvu tapah­tuu melkein kokon­aan kas­vavis­sa kaupungeis­sa[i], kaupungeil­la ei ole Suomen poli­ti­ikas­sa puolestapuhujia.

Jos käyt­täisi maail­man­so­tien välistä ter­mi­nolo­giaa, tilaus­ta olisi ståhlbergi­laiselle puolueelle. Ero on suuri kovaan oikeis­toon. Se oli kansalais­so­dan jälkeisen Suomen keskeinen poli­it­ti­nen veden­jaka­ja. Aikanaan näi­den blokkien väli­nen vihan­pito johti siihen, että oikeis­to­laiset murha­si­vat min­is­teri Ritavuoren ja kyy­dit­sivät Ståhlbergin.

Mikä aukon täyttää?

Kun poli­it­tises­sa ken­tässä on aukko, joku sen täyt­tää. RKP on näh­nyt tilaisuuten­sa, ja jotain lisäkan­na­tus­ta kokoomuk­sen hylkäämiltä suomenkielisiltä äänestäjiltä voi puolueelle tul­lakin. En kuitenkaan oikein usko, että ruotsinkielis­es­tä kielipuolueesta voi muo­dos­tua varsi­naista kansan­li­iket­tä. Puolue ei ole vain sen äänestäjät, puolue on myös jäsen­ten­sä verkos­to. Lisäk­si RKP:lle on tul­lut suuri tahra nykyiseen hal­li­tuk­seen kuulumisesta.

Vihreil­lä oli jokin aika sit­ten hyvä ote tästä joukos­ta. Kil­pail­i­han puolue tosis­saan Helsin­gin suurim­man puolueen ase­mas­ta kokoomuk­sen kanssa ja voit­tikin kokoomuk­sen vuo­den 2019 eduskun­tavaaleis­sa. Sit­tem­min vihrei­den ote on tästä joukos­ta her­paan­tunut. Min­ul­la on käsi­tyk­seni, mik­si näin on käynyt, mut­ta en avaa sitä nyt tässä.

Lib­er­aalil­la kansan­puolueel­la voisi olla tilaisuuten­sa, ellei puolue olisi kuol­lut pois nelisenkym­men­tä vuot­ta sit­ten – huo­mat­taval­ta osalta sik­si, että niin moni sen akti­iveista siir­tyi vihreisi­in. Lib­er­aalia puoluet­ta on yritet­ty perus­taa uud­estaan mon­een ker­taan – min­u­unkin on oltu yhtey­dessä, mut­ta en ole ymmär­ret­tävistä syistä läht­enyt mukaan. Jonkin­lainen lib­er­aali puolue on taas puoluerek­isteris­sä, mut­ta yksi siltä puut­tuu ja sen mukana kaik­ki: paina­vat ja koke­neet poli­itikot. Tämä ongel­ma voi kor­jau­tua nopeastikin, mut­ta en ole mitenkään var­ma, että näin kävisi. Sil­lä on aivan näp­pärä leikat­tavaa löy­tyy ‑ohjel­mansa, mut­ta laa­ja-alaisek­si yhteiskun­nal­lisek­si ohjel­mak­si siitä ei ole.

Jos maa­han syn­ty­isi var­teenotet­ta­va lib­er­aalipuolue, olisi se katas­trofi vihreille. Sik­si vihreät tarvit­se­vat nyt kipeästi Tuuli Kou­san ja Atte Har­jan­teen kaltaisia poliitikkoja.

Vastuu hyvinvointivaltion uudistamisesta

Tyhjyys nykyaikaises­sa poli­it­tises­sa keskus­tas­sa on syynä myös siihen, ettei hyv­in­voin­ti­val­tio­ta saa­da uud­is­tet­tua. Aikanaan demar­it oli­vat keskeisessä ase­mas­sa hyv­in­voin­ti­val­tion rak­en­tamises­sa, mut­ta sen uud­is­ta­jik­si puolueesta ei nykyisel­lään ole. Eihän puolueessa ole havait­tu edes mitään uud­is­tamisen tarvet­ta tai jos on, ei siitä ole ker­rot­tu mitään ulospäin.

Kokoomus­laiset puhu­vat kyl­lä hyv­in­voin­ti­val­tion kri­i­sistä, mut­ta ei heistä ole sitä uud­is­ta­maan. Pieni­palkkaisten taloudel­lisen ase­man heiken­tämi­nen ei oikein riitä uud­is­tamisek­si – itse asi­as­sa pieni­palkkaisen työn kan­nat­ta­mat­to­muus on kri­isin keskeinen syy, eikä asian pahen­t­a­mi­nen sik­si oikein toi­mi lääkkeenä.

Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta voivat uud­is­taa vain ne, jot­ka sitä arvostavat.

Tästä joskus enemmän.

[i] Taloudel­lista kasvua saat­taa tapah­tua myös kaupunkien ulkop­uolel­la kaivos­toimin­nas­sa, mut­ta kaivos­toimin­nan arvo las­ke­taan minus­ta väärin. Kaivos­toimin­nan tuo­tok­si las­ke­taan koko maas­ta nos­tet­tu­jen mate­ri­aalien arvo vähen­tämät­tä siitä malmiesi­in­tymän arvon vähen­e­mistä. Tämä on kuin las­ket­taisi­in pankki­tilin tyh­jen­tämi­nen tuloksi.

Myös matkailu kas­vaa kaupunkien ulkop­uolel­la, mut­ta se perus­tuu kaupunki­laisi­in asiakkaisiin.

91 vastausta artikkeliin “Poliittisessa keskustassa on urbaanin arvoliberaalin puolueen mentävä aukko”

  1. Syy mik­si Suomen syn­tyi maail­man­so­dan jäl­keen kak­si por­varipuoluet­ta Kansalli­nen Kokoomus ja Kansalli­nen Edis­tyspuolue oli se että näi­den puoluei­den kansane­dus­ta­jat oli­vat valit­tu Eduskun­taan Nuor­suo­ma­lais­es­ta puolueesta joka jakau­tui tasaval­ta­laisi­in ja monark­istei­hin. Myös RKP tuki tuol­loin monarki­aa. Edis­tyspuolueen keskeinen ongel­ma oli se että se oli mon­es­sa muuas­sa asi­as­sa jakau­tunut. Tasaval­ta­laisu­us oli ain­oa yhdis­tävä tek­i­jä. Talous­poli­ti­ikas­sa Edis­tyspuolue oli jakau­tunut klas­sisi­in lib­er­alaalei­hin (joi­ta edusti Ris­to Ryti) ja sosi­aalire­formis­tei­hin (joi­ta edusti main­tise­masi Ståhlberg). Suomes­sa kun ei ole ollut vakavasti otet­tavaa Lib­er­aalipuoluet­ta ei ole ollut vai­h­toe­hto­ja. Se mihin suun­taan Keskus­ta kehit­tyy uuden puheen­jo­hta­jansa lin­jal­la voi olla merk­i­tys­tä. Antti Kaikko­nen oli Keskus­tan ääni­har­a­va Uuden­maan vaalipi­iristä ja hän voi vielä muut­taa Keskus­tan kannatuksen.Kaikkonen ottikin tavoiteeek­si että Keskus­tan kan­na­tus kaupungeis­sa ja taa­jamis­sa on haaste joka pitää ottaa vakavasti. Bri­tan­ni­as­sa nähti­in poli­it­ti­nen val­lanku­mous 4 heinäku­u­ta kun van­ha mahtipuolue Toryt menet­tivät kan­natuk­sen Labourille mut­ta myös Lib­er­aalidemokraateille jot­ka ovat olleet poli­it­ti­nen vai­h­toe­hto jo pitkään Labourin ja Tory­jen väil­lä. Mikäli Suomeen syn­tyy uusi lib­er­aalipuolue se voi syn­tyä Keskus­tan suun­nan muu­tok­ses­ta tai sit­ten ei. Maaseudun äänet jakau­tu­vat Kokoomuk­sen, Perus­suo­ma­lais­ten ja Keskus­tan kesken. Tässäkin kohtaa on alueel­lisia ero­ja. Mikä olisi tämän uuden lib­er­aalipuolueen poli­it­ti­nen sanoma? Kokoomuk­ses­sa on jo lib­er­aali- ja kon­ser­vati­ivisi­ipi ja kan­na­tus on edelleen vakaa. Englan­nis­sa taas tilanne oli toinen kun Toryt oli­vat pahasti jakau­tuneet brex­itin kan­nat­ta­ji­in ja vas­tus­ta­ji­in ja ongel­mat kasaan­tu­i­v­at kah­den päämin­is­terin Boris John­sonin ja Liz Trussin per­soon­al­lisu­u­den kohdal­la joka oli jaka­va tek­i­jä. Arvokysymyk­set ovat tärkeitä mut­ta reaali­teetit ovat vielä tärkeitä. Kun Kon­ser­vati­ivipuolue lupasi pysät­tää maa­han­muu­ton brex­itin jäl­keen tapah­tuikin päin­vas­tainen kehi­tys; maa­han­muut­to Bri­tan­ni­aan tuplaan­tui lait­tomasti ja lail­lis­es­ti. Kanaalin yli saa­pu­va laiton maa­han­muut­to ja Hongkongista suun­tau­tu­vat lailli­nen maahanmuutto.

    1. Labour ei voit­tanut vaale­ja siinä mielessä, että puolueen kan­na­tus olisi san­ot­tavasti nous­sut vaan vain siinä mielessä, että sen paikkamäärä nousi, kos­ka oikeis­to jakau­tui kah­teen puolueeseen. Myöskään lib­er­aalien kan­na­tus ei juuri nous­sut vaik­ka paikkamäärä kuusik­er­tais­tui. Vihrei­den kan­na­tus nousi paljon enem­män kuin labourin, mut­ta sai­vat vain neljä paikkaa. Enem­mistö­vaal­i­jär­jestelmä on tuollainen

      1. Kom­menti­na Soin­in­vaar­alle että olen tässä seu­ran­nut Bri­tann­ian vaalien jälkipyykkiä brit­ti­me­di­as­ta ja olet siinä aivan oike­as­sa että enem­mistö­vaal­i­jär­jestelmä on Bri­tann­ian vaal­i­jär­jestelmän keskeinen tek­i­jä mut­ta moni Tory äänestäjä vai­h­toi Lib­er­aalidemokraat­tei­hin ihan sen takia kos­ka Boris John­son ja Liz Truss epäon­nis­tu­i­v­at johtaa Bri­tan­ni­aa kri­isi aikoina. Sekin ker­too paljon että 11 edel­lisen hal­li­tuk­sen min­is­ter­iä menet­tivät paikkansa ja edel­lis­ten päämin­is­terei­den mukaan lukien There­sa Mayn, David Cameronin ja Liz Trussin sekä Boris John­sonin par­la­ment­ti paikat menivät Lib­er­aalidemokraat­teille ja Labourille se ker­too jo jotain siitä että moni äänestäjä vai­h­toi puolue kan­taa. Tuo Reform UK:n kan­na­tus oli vaalipäivän ennusteis­sa itse asi­as­sa paljon suurem­pi kuin se oli lop­pu­jen lopuk­si oli paikkamääris­sä. Vihreät sai­vat paljon kan­na­tus niiltä jot­ka ovat pet­tyneet Labourin lin­jaan, joka on ollut Starmerin puheen­jo­hta­ja kaudel­la enem­män lähel­lä poli­it­tista keskus­taa kuin laitavasem­mis­toa, ja vieras­ta­vat taas Liberaalidemokraatteja

      2. Ei niitä lib­er­aalidemokraat­te­ja ihan mas­soit­tain siir­ryt­ty äänestämään. Puolueen kan­na­tus nousi vain0,6 pros­ent­tiyk­sikköä, vaik­ka paikkamäärä yli kuusinker­tais­tui. Labourin kan­na­tus nousi 1,7 prosenttiyksikköä.

      3. Tässä on hyvä paik­ka arvioi­da väit­teen, “Arvokeskus­taan sijoit­tuvaa puoluet­ta tarvi­taan”, mielekkyyttä:

        1) Labour pyr­ki Starmerin johdol­la selkeästi keskus­taan — Reevesin suul­la siinä, että talous­poli­ti­ikkaan ei tule tule­maan merkit­täviä muu­tok­sia; sekä niinkin pitkälle, että vasem­mis­to­laisia kar­sit­ti­in listoilta
        2) Soin­in­vaara väit­tää hypo­teesis­saan, että keskusta­lais­es­ti sijoit­tu­va puolue saisi merkit­tävästi ääniä
        3) Soin­in­vaara ampuu hypo­teesin­sa näp­pärästi alas sanom­al­la, että “[…] puolueen kan­na­tus ei san­ot­tavasti noussut […]”.

        Olisiko sit­tenkin niin, että arvokeskusta­lainen mielipi­de on huo­mat­tavasti harv­inaisem­paa kuin mitä lehtien pää- ja mielipi­dekir­joituk­sista voisi päätel­lä? Arvokeskusta­lais­es­ta tulee mieleen “tolkun ihmi­nen”, jota kaik­ki rakas­ti­vat ja jos­ta innos­tut­ti­in tasaval­lan pres­i­dent­tiä myöten. Pahim­man innos­tuk­sen jäl­keen jopa ter­min kek­si­jä myön­si, ettei tiedä yhtään ihmistä, joka sopisi määritelmään.

      4. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että en tarkoit­tanut sitä Lib­er­aalidemokraatit oli­si­vat saa­neet mitään äänivyöryä mut­ta se että läh­es puo­let Tory­jen äänestäjät maan varaa­mas­sa alueel­la siis Etelä-Englan­nis­sa äänes­tivät Lib­er­aalidemokraat­te­ja. Tämä ker­too siitä että kestää ainakin 10 vuot­ta ennen kuin Toryt saa­vat uskot­tavu­u­den takaisin.

      5. Ode kir­joit­ti: “Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta voivat uud­is­taa vain ne, jot­ka sitä arvostavat.”

        Ei se, logi­ik­ka noin mene. Se menee näin: “Poli­itikot voivat uud­is­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta vain niin, että maas­sa toimi­vat kil­pailukykyiset yhtiöt tekevät riit­tävästi verotet­tavaa tulosta niin, että rahaa riit­tää uudistamiseen.”

        Nythän Suomen suury­htiöt ovat jo vuosia sit­ten läht­e­neet tästä sosial­is­tis­es­ta maas­ta investoimaan ja työl­listämään pääasi­as­sa muualla. 

        Viime vuosi­na perässä ovat men­neet parhaat pk-yri­tyk­set, joista 67000 on perus­tanut muualle tytär- ja yhteisyri­tyk­siä. Kaikkein parhaat oste­taan heti ulkomaille…

        Johtopäätös: Vel­ka-Suomen talouden MEGA-ongelmia eivät ratkaise uudet puolueet, vaan täy­delli­nen talousu­ud­is­tus globaalin markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan. Suomes­ta pitää tehdä taas kil­pailukykyi­nen, houkut­tel­e­va maa vauras­tua, investoi­da ja työllistää!

        Inho­re­al­is­tille tulee kuitenkin mieleen: Onko­han Suo­mi jo menetet­ty tapaus?

  2. Minus­ta tun­tuu, että kokoomuk­sen ja per­su­jen merkit­tävin ero mui­hin puolueisi­in on kri­isi­ti­etoisu­u­den taso. Jos ei usko, että kri­isi on paha tai jos kan­nat­ta­jat eivät usko kri­isi­in tai tiedä siitä, eihän siinä syn­ny sel­l­aista dynami­ikkaa, jota nyt tarvitaan. 

    Toisaal­ta en tiedä, mitä Soin­in­vaara tarkoit­taa kokoomuk­sen peruuntumisella.

      1. Kom­ment­ti­na Soin­in­vaar­alle että Kokoomuk­ses­sa on aina ollut kon­ser­vati­ivi­nen siipi. Se on vas­tus­tanut muun muas­sa avio­ero­lakia, suku­ni­mi lakia sekä samaa sukupuolten avi­o­li­it­toa. Kuitenkin puolueen enem­mistö on tukenut näitä lake­ja eikä Kokoomus ole koskaan kaatanut mitään suur­ta sosi­aalipoli­ti­ikan uud­is­tus­ta jota puolueen enem­mistö on ollut laa­ti­mas­sa. Suomen sosi­aalipoli­ti­ikas­sa on kaikkien puoluei­den vah­va käden­jäl­ki. Se että use­at aikaisem­mat hal­li­tuk­set eivät ole saa­neet aikaisek­si esim.sosiaaliturva uud­is­tus­ta johtuu siitä että nämä asi­at oli aiem­min alis­tet­tu kolmikan­taan mut­ta tästäkin on onneks luovut­tu kun huo­mat­ti­in että veto-oikeut­ta on käytet­ty väärin liiankin usein. En usko että seu­raa­va hal­li­tus muut­taa mitään. Keskus­takin on antanut tuen use­alle hal­li­tuk­sen uud­is­tuk­selle oppositiosta

      2. Mitä arvokon­ser­v­a­tivis­mi tuos­sa yhtey­dessä nyt tarkoit­taa? Per­in­teis­es­ti arvokon­ser­v­a­tivis­mia on tarkoitet­tu mm. syn­tymät­tömien las­ten oikeuk­sien puo­lus­tamista ja arvolib­er­al­is­mil­la taas abort­tioikeu­den puo­lus­tamista — sil­lä nämä asi­at ovat useis­sa arvokon­ser­v­a­tivis­min ja arvolib­er­al­is­min indikaat­tor­eis­sa. Mut­ta tässä blo­gis­sa sanaa arvokon­ser­v­a­tivis­mi käytetään kai jos­sain muus­sa merkityksessä.

        Soin­in­vaara:
        “En kuitenkaan oikein usko, että ruotsinkielis­es­tä kielipuolueesta voi muo­dos­tua varsi­naista kansan­li­iket­tä. Puolue ei ole vain sen äänestäjät, puolue on myös jäsen­ten­sä verkos­to. Lisäk­si RKP:lle on tul­lut suuri tahra nykyiseen hal­li­tuk­seen kuulumisesta.”

        Itsekään en usko kielipuolueen voivan laa­jen­tua laa­jak­si kansan­li­ik­keek­si asti. Mut­ta mis­tään olen­nai­sista tahroista en tiedä. Eurovaaleis­sakin puolueen äänio­su­us oli liki täs­mälleen sama kuin edel­li­sis­sä eurovaaleis­sa. RKP on viime hal­li­tuk­sis­sa ajanut eri­no­maisen tehokkaasti ruotsinkielis­ten oikeuk­sia, mikä näkyy käytän­nössä mm. perusk­ouluis­sa pakol­lisen ruotsin oppimäärän kasvu­na ympäri Suomen ja ruotsinkielis­ten sata­makaupunkien etu­jen merkit­tävänä kasvu­na sekä siinä, että “kak­sikielisyy­destä” tuli hyv­in­voin­tialuei­den rahoi­tus­mallis­sa alun­perin esitet­tyä selvästi merkit­tävämpi rahoi­tus­pe­ruste, mikä aikoinaan rahoitet­ti­in leikkaa­mal­la sote-rahoi­tus­ta täs­mälleen tämän rahoi­tu­so­su­u­den kasvua vas­tan­nut määrä suomenkielisiltä alueil­ta. RKP tullee jatkos­sakin suun­nilleen säi­lyt­tämään kan­natuk­sen­sa. Se tekee onnis­tuneesti juuri sel­l­aista poli­ti­ikkaa, mitä mon­et puolueen rahoit­ta­jat toivovatkin.

        Soin­in­vaara esit­ti myös, että kokoomus ja SDP oli­si­vat kyvyt­tömiä uud­is­ta­maan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Jos tilan­neku­va olisi oikea, sil­loin tilanne hyv­in­voin­ti­val­tion uud­is­tamis­mah­dol­lisuuk­sien osalta voi olla Suomes­sa pitkään pat­ti­ti­lanne, kos­ka Suomes­sa on aika vaikea muo­dostaa sel­l­aista enem­mistöhal­li­tus­ta, johon kumpikaan näistä puolueista ei kuu­luisi. Hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä se on iso ongel­ma, että val­tio velka­an­tuu edelleen yli 10 mil­jardil­la eurol­la vuodessa, ja että men­neinä vuosi­na jo tapah­tuneen velka­an­tu­misen sekä korko­jen nol­lata­sol­ta nor­mal­isoi­tu­misen takia val­tion bud­jetista jatku­vasti yhä isom­pi osa menee val­tion korkomeno­jen hoitoon, ja val­tion korkomenot eivät tuo­ta hyv­in­voin­tia kansalaisille, vaan sijoit­ta­jille. Kuvaavaa on se, että vaik­ka työt­tömyysko­r­vauk­set ja asum­istuet leikat­taisi­in nol­laan (mikä ei tietenkään ole edes mah­dolli­nen toi­mi), val­tion menot oli­si­vat silti isom­mat kuin sen tulot — kos­ka tulo­jen ja meno­jen epä­tas­apaino on niin suuri.

        Nykyisen poli­ti­ikan iso ris­ki on se, että Suomes­sa tapah­tuu siir­tymää pimeän työn maak­si. Suomes­sa on per­in­teis­es­ti mak­set­tu akti­ivis­es­ti vero­ja ja har­maan talouden osu­us on ollut mui­ta EU-mai­ta merkit­tävästi pienem­pi. Esimerkik­si yleisen arvon­lisäveron nousu 25,5 %:n tasolle väistämät­tä tarkoit­ta­nee myös pimeän, ohi vero­tuk­sen tapah­tu­van myyn­nin vai­h­toe­hdon kan­nat­tavu­u­den kasvua. Uud­is­rak­en­tamisen arvon­lisävero­jen nousu ennä­tysko­rkealle saa­nee pysähtymään vielä aiem­paakin vähäisem­mäk­si. Hyv­in­voin­ti­val­tion kehit­tämiseen liit­tyvä poli­ti­ik­ka on nyt aika pat­ti­ti­lanteessa, kun vero­ja on tämän enem­pää vaikea enää korot­taa aiheut­ta­mat­ta merkit­täviä hait­to­ja yhteiskun­taan, ja meno­jakin on entistä vaikeampi leika­ta sen jäl­keen kun helpoimpia leikkausko­htei­ta on jo toteutettu.

        Suomeen on näil­lä näkymin tulos­sa maail­man yksi suurim­mista väestön ikään­tymiske­hi­tyk­sistä. Puolue­tar­jon­nan ja ‑kysyn­nän kannal­ta asia tarkoit­taa sitä, että yhä isom­paa osaa äänestäjistä yhdis­tää jatkos­sa eläkeläisyys. Jos äänestäjistä isom­pi osa on eläkeläisiä, sil­loin hyv­in­voin­ti­val­tio­takin kehitet­täneen entistä enem­män eläkeläis­ten näkökul­mas­ta ja tarpeista käsin.

  3. En ole aivan vaku­ut­tunut. Maltil­liset puolueet keskus­tas­ta ovat kadon­neet monista maista. Keskus­taoikeis­to ja keskus­tavasem­mis­to­han käytän­nössä kato­si­vat Ran­skas­takin 10 vuodessa. Maltil­lisen kokoomuk­sen kan­na­tus Ran­skas­sa oli 7 prosenttia.

    Sama kehi­tys ollu mon­es­sa muus­sakin maassa.

  4. käytän sit­ten ter­miä poli­it­ti­nen selkäänpuukottaminen.

    kun nuo perus­suo­ma­laiset sai­vat jo jonkun­laisen nouta­jan, niin epäilen että kokoomuk­seen tulee myös nouta­ja. onko kokoomuk­sen selän­takana jono poli­it­ti­sista selkään­puukot­ta­jista. sofia vir­ta vihreistä, keskustapuolue, lib­er­aalipuolue, rkp:kin halu­aa osin­gol­la, ehkä jopa antti lindtman.

    lib­er­aali puolueen huono kan­na­tus on min­ua häm­men­tänyt jo jonkun aikaa, eikä vieläkään tun­nu nousua tapah­tu­van. mut­ta nyt tulee kuitenkin eri­no­mainen tilaisu­us nos­taa kannatusta.

    jopa liike nyt:n kan­na­tus on ollut suurem­pi kuin lib­er­aalien, mut­ta liike nyt on karkeasti yhden miehen show, lib­er­aaleis­sa on sen­tään edes laa­jem­pi idea. tosin eurovaalit antoi surkeaa tulosta liike nyt:lle.

    tuos­ta “leikat­tavaa löy­tyy” bud­jetista sen ver­ran. että julkises­sakin taloudessa pitää ottaa huomioon myös sel­l­aiset julkiset asi­at ja menot jot­ka ei näy val­tion bud­jetis­sa, karkea sään­tö on, jos on pakolli­nen niin on julk­ista toim­intaa. lähin­nä viit­taan eläke­jär­jestelmään, hyv­in­voin­tialueisi­in ja kuntatalouteen.

    itse en näe lib­er­aalipuoluet­ta uhak­si vihreille. itse asi­as­sa lib­er­aal­isia puoluei­ta pitäisi ollakin enem­män eri vivahteil­la, ns. van­ho­jen puoluei­den kustannuksella.

    tuli kat­sot­tua pinepuolue tent­ti, ja lib­er­aali puolue osasi jopa lois­taa siinä väittelyssä.

  5. Ja kokoomushan on nimeno­maan opti­moin­ut ase­mansa. Se on itse arvolib­er­aali talous­puolue, joka voi tehdä yhteistyötä jokaisen puolueen kanssa. Näin se mak­si­moi taloudel­lisen vaiku­tuk­sen­sa politiikassa.

  6. ”Kult­tuuria arvostavalle arvolib­er­aalille puolueelle.”
    Min­un on vähän vaikea aset­taa itseäni arvokar­tal­la lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi akselille. Muut ehkä luokit­tel­e­vat enem­pi kon­ser­vati­iviksi, vaik­ka itse taas ajat­te­len ole­vani monis­sa asiois­sa aika lib­er­aali. Jokainen kysymys pitää käsitel­lä taval­laan erikseen.
    Mitä kult­tuuri­in tulee, niin minus­ta lib­er­aali­in ajat­telu­un kuu­luu, että jokainen saa äänestää oma­l­la lom­pakol­laan mitä kult­tuuria arvostaa.

    Eikä yhteiskun­nan rajal­lisia resursse­ja pitäisi käyt­tää johonkin sel­l­aiseen kult­tuuri­in tyyp­piä opp­pera, joka ei pysy pystyssä ilman eri­ty­isiä subventioita.

    1. Mitä kult­tuuri­in tulee, niin minus­ta lib­er­aali­in ajat­telu­un kuu­luu, että jokainen saa äänestää oma­l­la lom­pakol­laan mitä kult­tuuria arvostaa.

      Nyt uno­h­dat olen­naisen osa talous­teo­ri­as­ta, eli ulkois­vaiku­tuk­set. On vankkaa näyt­töä siitä, että kaupun­git, jot­ka ovat panos­ta­neet kult­tuuri­in, ovat men­estyneet aiko­jen saatossa parem­min kuin kaupun­git, jot­ka eivät ole panos­ta­neet kulttuuriin.

      1. Vai on Osmo sitä mieltä, että kult­tuuri­in panos­t­a­mi­nen lisää kaupunkien menestystä.
        Sanois­in, että kyseessä on rahan­jakopoli­ti­ikan seu­raus: Jos kult­tuuri­in jae­taan avokä­tis­es­ti val­tion bud­jet­ti­ra­haa niin tot­takai se ohjau­tuu sinne mis­sä on kult­tuuri­alan toimijoita.
        Lehdis­tä olen lukenut, että useil­la kaupungeil­la on vaikeuk­sia ylläpitää kult­tuu­ri­toim­into­jaan kun­tara­hoituk­sel­laan. Kun nämä kult­tuurin­nälkäiset eivät ole halukkai­ta mak­samaan vai lienevätkö maksukyvyttömiä.

      2. Petri:

        Mitä kult­tuuri­in tulee, niin minus­ta lib­er­aali­in ajat­telu­un kuu­luu, että jokainen saa äänestää oma­l­la lom­pakol­laan mitä kult­tuuria arvostaa. 

        Soin­in­vaara:

        Nyt uno­h­dat olen­naisen osa talous­teo­ri­as­ta, eli ulkoisvaikutukset. 

        Tämä kuvaa hyvin näi­den ide­olo­gioiden ongelmia. Vaik­ka Soin­in­vaara peräänku­u­lut­ti arvolib­er­al­is­mia, niin heti siihen liitet­ti­in kuitenkin talous­lib­er­aale­ja asioi­ta kylkeen.

        Nämä leimat kuten lib­er­aali, kon­ser­vati­ivi, oikeis­to, vasem­mis­to jne. ovat valmi­ita toimivia brändäyk­siä, mut­ta sit­ten mukana tulee myös ne niiden ikävät puo­let ja asi­at jois­sa noi ide­olo­giat ovat väärässä. Vihreät ovat yrit­täneet rim­puil­la näistä irti ja nap­sia vähän sieltä täältä parhaat puolet.

        Ikävä kyl­lä Vihreät ovat epäon­nis­tuneet tässä viime aikoina. Tämä näkyy iden­ti­teet­tikri­is­inä, mil­loin Vihreät ovat “kokoomuk­sen puis­to-osas­to”, mil­loin se on vasem­mis­toli­iton kanssa niin samankaltainen että niiden pitäisi kri­itikon mielestä yhdis­tyä yhdek­si puolueek­si. Vihreät on siis kri­itikoiden mielestä sekä liian vasem­mis­to­lainen että oikeistolainen.

        Itse pidän vihreistä paljon kun luen hei­dän ohjelma­pa­pere­itaan ja kun pääsen keskustele­maan vihrei­den kanssa livenä. Minus­ta on otet­tu vasem­mal­ta ja oikeal­ta niiden parhaat puolet.

        Mut­ta julk­isu­us­peliä mielestäni Vihreät puolueena eivät oikein osaa. Minus­ta tun­tuu että Vihreät arkail­e­vat medi­aan “jou­tu­mista”. Siinä mis­sä per­sut aamul­la herätessään miet­tivät että mitähän puoli­to­tuuk­sia tänään täräyt­täisi medi­alle täkyk­si että media kir­joit­tisi heistä ja samal­la hei­dän nar­rati­ive­jaan tois­taen, niin samal­la vihreät miet­tivät blog­itek­ste­jään ja somepäiv­i­tyk­siään tehdessään miten kir­joit­taa asia ettei media vain satu tart­tumaan jostain asi­as­ta kir­joituk­ses­sa ja nos­ta asi­aa otsikoihin.

        En tiedä onko asia näin, mut­ta siltä lop­putu­los näyt­tää ulkoapäin. Totu­udel­lisu­us ja fak­tapo­h­jainen viestin­tä on hieno asia, mut­ta silti pitäisi osa­ta vähän räväyt­tää ja säväyt­tää, sil­lä media valitet­tavasti toimii sil­lä logi­ikalla. Ja täl­lä tavoin saatu medi­anäkyvyys omille nar­rati­iveille on todel­la arvokas­ta. Per­sut ovat keksi­neet esim. tuulivoimaloiden takia räjähtelevät lep­akot täysin medi­alle täkynä (ovat itsekin myön­täneet), ja niistä lep­akoista puhutaan vielä vuosikymme­nen myöhem­minkin tois­taen tuulivoiman vaar­al­lisu­ut­ta tuke­via myyttejä. 

        Ja täl­läi­nen tois­to toimii:
        https://lauspalo.com/2024/01/vaaleanpunainen-elefantti/

        Mielestäni Vihreät ovat puolueena kuitenkin suo­ma­laista puolueista eniten oike­as­sa. Siltä vain puut­tuu taito pitää itses­tään ja omista asiois­taan meteliä, jol­loin Vihreät määritel­lään sen vas­tus­ta­jien puhei­den kaut­ta. He kyl­lä osaa­vatkin sit­ten sitä meteliä pitää. 

        Toiv­ot­tavasti Vihreät eivät tee vääriä ana­lyy­se­ja ja muu­ta omaa ydin­tään, vaan ennem­min löytävät keino­ja olla rohkeasti esil­lä ja sanoa asioi­ta suorem­min tavoil­la jot­ka tavoit­ta­vat parem­min nor­maale­ja kansalaisia jot­ka eivät ole esim. per­il­lä siitä mitä ulkois­vaiku­tus tarkoit­taa taloustieteessä.

        Ville Niin­istön puheen­jo­hta­jakau­den otet­ta san­ot­ti­in pop­ulis­tisek­si, mut­ta hän puhui paljon suorem­min mitä hänen jäl­keen­sä tulleet. Ja hänen aikanaan Vihrei­den kan­na­tus oli ennä­tysko­rkeal­la, yli tuplat mitä nyt. Tämä vaik­ka puolue itsessään ytimeltään oli sama mitä nytkin. Uskon että näil­lä asioil­la on yhteys.

        Voi olla laimeaa ja kli­seistä syyt­tää puolueen ongelmista viestin­tää, mut­ta siitä huoli­mat­ta itse näen sen vihrei­den suurim­pana ongel­mana. Mut­ta vaik­ka se on laimeaa ja kli­seistä, se voi kuitenkin myös olla tot­ta. Joskus totu­us on laimea ja kliseinen.

        Tämä ei tietenkään tarkoi­ta etteikö puolueen kan­nat­taisi myös petra­ta muil­ta osin, ei vihrei­den näke­myk­set ja ohjel­mat täy­del­lisiä ole. Mut­ta en usko niiden kuitenkaan ole­van se suurin ongel­ma ja seli­tys esim. tosi­aan kan­natuk­sen rom­ah­duk­selle Niin­istön puheen­jo­hta­jakau­den ajoista.

        Pidem­pi kir­joi­tus aiheen tiimoilta:
        https://lauspalo.com/2024/01/vihreiden-on-unohdettava-oikeisto-vasemmisto-jaottelu/

      3. Tuol­la näköjään Jaakko L esit­telee tietämys­tään haukkuak­seen perus­suo­ma­laisia. Tuulivoima ja lepakot.
        PohjoisAmerikas­sa on tiet­ty lep­akko­la­ji, joil­la on taval­lista korkeampi vaara osua tuulimyl­lyn siipiin.
        Kun lep­akko osuu tuulimyl­lyn siipeen, sen keuhkot räjähtävät. Jälkikäteis­tutkimuk­sis­sa kuolin­syyk­si tuli keuhko­jen räjähtämi­nen. Lehdis­tö uuti­soi asian pin­ta­puolis­es­ti, eikä perus­suo­ma­lais­ten edus­ta­jatkaan asi­aan perehtyneet.
        Kuitenkin tuulivoiman siipeen tör­mäys ja keuhko­jen räjähdys ovat fak­to­ja. Suomes­sa ei tosin pitäisi kyseistä lep­akko­la­jia esiintyä.

      4. “Per­sut ovat keksi­neet esim. tuulivoimaloiden takia räjähtelevät lep­akot täysin medi­alle täkynä (ovat itsekin myön­täneet), ja niistä lep­akoista puhutaan vielä vuosikymme­nen myöhem­minkin tois­taen tuulivoiman vaar­al­lisu­ut­ta tuke­via myyttejä.”

        Putko­nen sanoi jotenkin näin:
        “Kuole­ma tuli, kun lep­akko lensi pyöriv­ien lapo­jen lähelle muo­dos­tu­vaan ali­paineeseen. Lep­akon keuhko­jen verisuonet eivät kestäneet paineen muu­tos­ta ja ne räjähtivät.”
        Ei kun het­ki­nen… Tuo­han on Hesarin uuti­nen vuodelta 2010 Cal­gar­yn yliopis­ton tutkimuk­ses­ta. Kuusi vuot­ta aikaisem­min kuin Putko­nen sanoi aiheesta mitään. Miten minä ne tällee sekoitin…

        https://www.hs.fi/tiede/art-2000004770959.html

      5. Pent­ti A K Häkki­nen kirjoitti:

        Tuol­la näköjään Jaakko L esit­telee tietämys­tään haukkuak­seen perus­suo­ma­laisia. Tuulivoima ja lepakot.
        PohjoisAmerikas­sa on tiet­ty lep­akko­la­ji, joil­la on taval­lista korkeampi vaara osua tuulimyl­lyn siipiin. 

        Kor­jaan siis sanomisiani sen suh­teen että per­sut kek­sivät käyt­tää asi­aa tuulimyl­ly­jen vas­tus­tamiseen, eivätkä siis keksi­neet koko kon­sep­tia räjähtele­vistä lep­akoista. En ota sen kum­mem­min kan­taa räjäyt­tääkö tuulivoimaloiden infraääni lep­akoi­ta. Nähtävästi olin väärien tieto­jen varas­sa, pahoit­telu­ni siitä.

        Mut­ta point­ti­ni siis oli että per­sut ovat valmi­ita räväyt­tämään ja esit­tämään kon­tro­ver­saale­jakin asioi­ta kun­han se edis­tää omien nar­rati­ivien esit­tämistä medi­as­sa. Vaik­ka se tarkoit­taisi isku­jen ottamista vas­taan julk­isu­udessa kuten selvästi tässä lep­akkoasi­as­sakin kävi.

        Nytkin tässä keskustelemme näistä räjähtele­vistä lep­akoista ja tuulivoimaloiden vaar­al­lisu­ud­es­ta. Todel­la taitavaa medi­an käyt­töä. Se että media eri­toten vielä vuosikym­men sit­ten vielä pyr­ki tekemään per­su­ja nau­runalaisek­si miten vain pystyi, kuten tässä lep­akkoasi­as­sa, vain lisäsi sen tehoa kun asi­as­ta pystyt­ti­in vään­tämään kuten nytkin, ja sisäpi­ir­iläiset pystyivät siitä uhriutumaan.

        Per­sut osaa­vat käyt­tää medi­aa taitavam­min kuin muut puolueet, se ymmärtää ja hyväk­sikäyt­tää medi­an kohu­logi­ikkaa eri­no­mais­es­ti tavoit­tei­den­sa edistämiseen.

        https://lauspalo.com/2024/01/vaaleanpunainen-elefantti/

    2. Petrille kom­ment­ti­na tuo­hon kult­tuurin julkiseen rahoituk­seen niin tiedok­si että myös urheilua rahoite­taan julkises­ta varoista ja ain­oa tavoite on se että sil­lä pyritään luo­maan EM ja MM tasoisia urheil­i­joi­ta. Olisiko Kylian Mbap­pé koskaan päässyt Ran­skan maa­joukkueeseen jos jalka­pal­loa ei olisi tuet­tu ruohonjuuritasolla?

    3. Kult­tuurin tuet ovat käsit­tääk­seni sik­si, että köy­häkin saisi naut­tia kult­tuuria? Kaip­pa oop­per­at, kuvataiteet ynnä muut “korkea“kultuuriset ilmiöt selviy­tyvät ilman tuki­akin, mut­ta niistä ei sit­ten pääse naut­ti­maan kuin har­vat ja val­i­tut. Mil­lais­ta­han olisi Suo­ma­lainen kir­jal­lisu­us jos
      Kivi olisi saanut apu­ra­ho­ja tai moni muu?

      1. Nim­imerk­ki JT:lle tuo­hon Orpo vs Purra asetel­maa niin en sanoisi että tilanne olisi mikään per­su­jen ja kokoomuk­sen väli­nen kisa. Esim. Rajala­ki neu­vot­teluis­sa Orpo onnis­tui saa­maan demarei­den tuen rajalaille. Tätä voidaan kut­sua sinipuna yhteistyöksi.

  7. Kokoomus ei puhu hyv­in­voin­ti­val­tion kri­i­sistä, tai ylipäätään “hyv­in­voin­ti­val­tios­ta”. Tuo ter­mi imp­likoisi, että hyv­in­voin­ti olisi val­tion vas­tu­ul­la. Sen sijaan he puhu­vat “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta” ja jät­tävät kuuli­jan vas­tu­ulle arvail­la kenen vas­tu­ul­la yhteiskun­nas­sa hyv­in­voin­ti on.

  8. Kun lib­er­aalit keskus­taoikeis­to­laiset eivät pääse edes ehdolle vihreisi­in, niin aika turha ihme­tel­lä mik­si kan­na­tus ei kas­va. Vihreät olisi mah­dol­lista rak­en­taa vahvem­mille perus­tuk­sille nyt kun ydin­voima ja Nato on jäänyt pois turhien taakko­jen listal­ta, mut­ta flirt­tailu sit­ten hamas-vasem­mis­ton kanssa on jäl­jel­lä. Kolme kovaa Neu­vos­toli­iton euroop­palaiseen vasem­mis­toon kylvämää aja­tus­ta, joiden perässä vihreätkin ovat men­neet. Nyt Naton vas­tus­t­a­mi­nen näyt­tää aivan idi­o­tismil­ta, ydin­voiman vas­tus­tamisen argu­men­tit on lyö­ty, mut­ta monel­la on edessä vielä tutus­tu­mi­nen siihen mitä oikeasti puo­lus­taa huu­taes­saan islamistien puoles­ta joelta merelle. Jos vihreis­sä ei pystytä näkemään islamistien vaaraa, niin har­va uskaltaa äänestää. Se ettei vihreät aja­neet nais­ten silpomiskiel­toa lop­pu­un asti, antaa jo osvi­it­taa että islamis­teille ei halu­ta taik­ka uskalleta pan­na sään­töjä. Lib­er­aali ei tarkoi­ta vapaut­ta sään­nöistä jot­ka suo­jaa­vat vapautta!

    1. Mis­sä vihreät ovat vas­tus­ta­neet nais­ten silpomiskieltoa?
      Min­un pöy­däl­leni muuten tuli aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä Oulun keskus­sairaalan pyyn­tö saa­da silpoa naisia, kos­ka se on kuulem­ma sairaalas­sa tur­val­lisem­paa. Juuri sil­lä kohdal­la muste lop­pui kynästäni.

      1. Tuos­sa olen kyl­lä samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa. En ole kuul­lut että yksikään Vihrei­den jäsen kan­nat­taisi tyt­tö­jen silpomista. Muun muas­sa Fatim Diar­ra on use­asti puhunut tyt­tö­jen silpomista vas­taan ja tämä johtuu siitä että hänen edes­men­nyt lääkäri-isän­sä oli Län­si-Afrikas­ta jos­sa tuo käytän­tö on edelleen valitet­ta­van yleistä.

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tuo ter­mi lib­er­aali ei niinkään per­in­teis­es­ti tarkoi­ta tarkoi­ta arvokysymyk­siä vaan talous­poli­ti­ikkaa. Keskustalle on kyl­lä per­in­teis­es­ti ollut val­tion­jo­htoinen talouslin­ja mut­ta nykyään sekin korostaa yrit­täjyyt­tä. Ilman yrit­täjyyt­tä ei ole markki­noi­ta tai sit­ten markki­nat val­taa ulko­maalaiset toim­i­jat kuten on käynyt Itäisessä-Euroopassa

      3. Lib­er­aali ei ole sama kuin lib­er­taari. On vah­va sosi­aalilib­er­aali suun­taus, joka on kaukana uus­lib­er­al­is­mista. Mut­ta kyl­lä, lib­er­al­is­mi on myös talous­lib­er­al­is­mia, pro mar­ket ‑suun­taus­ta, jota kuitebnkaabn kokoomus ei kan­na­ta vaan kan­nat­taa pro busi­ness-ajat­telua. Tähän olen tör­män­nyt ali­tuis­es­ti Helsin­gin kunnallispolitiikassa.

      4. Kom­ment­ti­na tuo­hon pro-mar­ket ja pro-busin­ness ajat­telun eroi­hin niin näen kyl­lä sen niin että ilman busi­nesstä ei ole markki­noi­ta. Tai sit­ten ulko­maalaiset toim­i­jat val­taa­vat markki­nat kuten on tapah­tunut esimerkik­si Irlan­nis­sa ja Itä-Euroopas­sa. Kokoomuk­ses­sa on myös hyvin vah­va pro-mar­ket ajat­telu etenkin val­takun­nan poli­ti­ikas­sa jos­sa vapaakaup­paa on pyrit­ty edis­tämään Euroopan tasol­la. Se että ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la val­lit­see Pro-busin­ness ajat­telu ei ole mitenkään uut­ta. Esim. Yhdys­val­lois­sa val­lit­see Pro-busin­ness ajat­telu ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la (joista hyviä esimerkke­jä on Jones Act, Chips-Act ja IRA-malli) ja val­takun­nal­lis­es­ti Pro-mar­ket ajat­telu jos­sa pyritään saa­maan aikaan vapaakaup­pa­sopimuk­sia. Jopa Trump pyr­ki saa­maan kah­den­välisiä vapaakaup­pa­sopimuk­sia muun muas­sa Bri­tann­ian kanssa mut­ta sil­loinen brit­ti­hal­li­tus ei suos­tunut avaa­maan lääkkei­den myyn­tiä vähit­täiskau­pas­sa ja amerikkalais­ten maat­alous­tuot­tei­den vapaa­ta pääsyä Bri­tann­ian kulu­tus­markki­noille . Syynä oli tuo Pro-busin­ness ajat­telu. Min­ulle Pro-busin­ness ja Pro-mar­ket eivät ole tois­t­en­sa vas­tako­htia. Molem­pia tarvi­taan mut­ta pelkkä Pro-mar­ket ajat­telu ei toi­mi ellei ole Pro-busin­ness ajattelua.

    2. Jos tarkoi­tat, että Pur­si­aista ei päästet­ty ehdolle, niin siinä vihreät saat­toi­vat toimia oikein. 

      Pur­si­aisel­la on todel­la aggres­si­ivi­nen ja hyökkäävä viestin­tä. Karkot­taa kyl­lä ihmisiä paljon.

  9. Mut­ta näyt­tää siltä, että talousoikeis­to­laisu­us on var­ma tap­pio demokra­ti­as­sa. Vasem­mis­to-oikeis­to-jako katoaa, kun kenenkään ei kan­na­ta olla oikeis­to­lainen. Sik­si vas­takkainaset­telu siir­tyy mui­hin asioihin. 

    Perus­suo­ma­laiset rom­ah­ti­vat talousoikeis­to­laisu­us takia, Ran­skas­sa Le pen men­estyi, kun oli taloudessa vasemmalla.

    1. Nim­imerk­ki Zz:lle kom­ment­ti­na että myös sekä Le Pen ja Jean-Luc Mélén­chon men­estyivät lupaa­mal­la epäre­al­is­tistä talouso­hjel­maa jon­ka tulok­se­na olisi vielä suurem­pi ali­jäämä. Myös Liz Truss epäon­nis­tui aja­mal­la maan konkur­si­in tekemäl­lä päin­vas­taista mitä Le Pen ja Mélén­chon tar­joa­vat. Talousoikeis­to­laisu­us tarkoit­taa myös sitä että tar­joaa tas­apain­oisen mallin.Nykyinen hal­li­tus Suomes­sa nos­ti ALV:tä ja las­kee tulovero­tus­ta. Se hän on nimeno­maan tasapainottamista.

      1. Joo, mut­ta ennen työn­jako meni niin, että oikeis­to­laiset poli­itikot kur­jis­ta­vat kansaa ja lait­toi­vat talout­ta kun­toon. Oikeis­to­laisia seurasi hal­li­tus­vas­tu­us­sa vasem­mis­to­laiset, kun äänestäjiä kurjistutettiin. 

        Oikeis­to­laisille jäi aina kur­jis­ta­jan rooli ja vasem­mis­to­laiset puolestaan jakoi­vat rahaa sekä miehit­tivät yhteiskun­nan avain­po­si­tiot omanmielisillään.

        Oikeis­to­laiset kaut­ta maail­man ovat havah­tuneet, että eihän tässä työn­jaos­sa ole järkeä. Oikeis­to­laisen talous­poli­ti­ikan tie on var­ma tie tap­pi­oon ja sik­si siitä on alet­tu luop­ua. Vas­takkainaset­telu pois­tuu talousasioista muihin.

    2. Nim­imerk­ki Zz:lle kom­ment­ti­na että Ran­skan poli­ti­ikas­sa on jako oikeis­toon (tasaval­ta­laiset) ja lib­er­aalei­hin ( En Marche) ja vasem­mis­toon (Kansan­rin­ta­ma). Macron itse oli sosial­is­ti­hal­li­tuk­sen val­tio­varain­min­is­teri ja huo­masin nopeasti ettei Sosial­is­tit sisäis­ten kiis­to­jen pysty uud­is­ta­maan maan talout­ta. Eikä myökään tasaval­ta­lainen oikeis­to. Macroia edel­si kak­si pres­i­dent­tiä jot­ka tuli­vat oikeis­tos­ta (Sarkozy) ja vasem­mis­tos­ta (Hol­lande) molem­mat jäivät yhden kau­teen. Molem­mat puolueet sekä tasaval­ta­laiset että vasemis­to ovat jaka­neet rahaa toisilleen ja miehit­täneet yhteiskun­nan avain­po­si­tiot. Kuitenkin Bri­tan­ni­as­sa nähti­in sekin muu­tos että Labourin voiton taustal­la oli sekin polti­i­ikan suun­nan­muu­tos että Labour on luop­unut Cor­bynin radikaalis­es­ta talouslin­jas­ta jota Mélén­chon edus­taa ja on siir­tynyt johti keskus­taa samal­la kun Kon­ser­vati­iv­it ajoi­vat talouden etenkin Liz Trussin johdol­la päin seinää vaik­ka markki­nat antoi­vat siitä varoituk­sen jo etukä­teen. Vas­takkainaset­telu pois­tuu kun ymmäret­tään että talout­ta pitää tas­apain­ot­taa johon kuu­luu vero­jen ja bud­jetin tas­apain­o­tus. New Labour hal­lit­si Bri­tan­ni­aa 15 vuo­den ajan kunnes puolueen val­tasi radikaali­vasem­mis­to joka ajoi puolueen kanan­tuk­sen alas. Nyt puoluet­ta johtaa tan­ner­i­lainen johto joka voi hal­li­ta Bri­tan­ni­aa 10 vuot­ta tai jopa enemmän.

  10. Soin­in­vaara tässä blo­gis­sa läh­es tarkalleen vuosi sit­ten: Jos ajat­teli[si]n vain puolueeni etua, toivoisin, että kauhuk­abi­net­ti istu­isi täy­det neljä vuot­ta. Vihrei­den olisi help­po voit­taa takaisin kokoomuk­selle hävin­neet äänestäjänsä.

    Nyt kauhuk­abi­net­ti on istunut jo yli vuo­den, ja tästä hel­pos­ta kokoomuk­selta takaisin voit­tamis­es­ta ei vieläkään paljon merkke­jä näy. Vuosi sit­ten heinäku­us­sa vihrei­den kan­na­tus Ylen mit­tauk­ses­sa oli 8,0 % ja tuor­eim­mas­sa viime kuun mit­tauk­ses­sa 8,3 %.

    Entä jos ei ole ole­mas­sa — mis­sään mar­gin­aal­ista isom­mas­sa mit­takaavas­sa — mitään keskusta­lais­ten ståhlbergi­lais­ten sivistys­porvariv­ihrei­den muo­dosta­maa piilevää kan­na­tus­po­ten­ti­aalia? Entä jos ne, jot­ka usko­vat sel­l­aisen ole­mas­saoloon, yksinker­tais­es­ti yleistävät omas­ta sosi­aalis­es­ta kuplas­taan liikaa? Entä jos odot­ta­mi­nen, että se piilevä kan­na­tus­po­ten­ti­aali aktivoituu jostain, on saman­lainen fan­ta­sia kuin vaik­ka jonkin Yrjö Hakas ‑tyylisen laitavasem­mis­ton fan­ta­sia siitä, että tar­joa­mal­la “aidon vasem­mis­to­laisen vai­h­toe­hdon” sille ilmestyy vielä joskus jostain val­tavasti kan­nat­ta­jia, jot­ka eivät ole aiem­min voineet ilmeis­es­ti äänestää ketään, kun vasem­mis­toli­it­tokin on heille liian oikealla?

    Ja entä jos maini­tut vuo­den 2019 eduskun­tavaalit kuu­lu­vat jo niin kaukaiseen men­neisyy­teen, ennen yhteiskun­nan yleisen autori­taaris­tu­mis-mil­i­tarisoi­tu­misen käyn­nistänyt­tä Ukrainan sotaa, ja ennen San­na Marinin päämin­is­terikau­den aiheut­ta­maa voimatas­apain­on siir­tymistä viher­vasem­mis­ton sisäl­lä, että nois­sa vaaleis­sa saavute­tun men­estyk­sen pitämi­nen jonkin­laise­na bench­mark­i­na tule­vaisu­ut­ta ajatellen on perusteetonta?

    Ja tämä ei sit­ten sivu­men­nen sanoen tarkoi­ta, että olisin jotenkin tyy­tyväi­nen siihen, että täl­laisia piile­viä vihrei­den poten­ti­aal­isia sivistys­porvarikan­nat­ta­jia ei ole. Muis­tan mm. itsekin kir­joit­ta­neeni ennen vihrei­den vuo­den 2017 puoluekok­ous­ta peräti Vihreään Lankaan jutun, jos­sa otin annet­tuna, että heitä on, sekä esitin, että vihrei­den tule­vaisu­us riip­puu siitä saadaanko hei­dät pidet­tyä mukana. (Jut­tu oli tuos­sa sil­loises­sa tilanteessa tarkoitet­tu olen­nais­es­ti tuen ilmaisuk­si Touko Aal­lolle ja hänen lin­jalleen.) Olin vain ehkä tuol­loin väärässä.

    1. Uschanov on oikessa että on hyvin vaikeaa kuvitel­la että keskusta­lais-ståhlbergi­lais­porvari puolueelle olisi tilaus­ta. Täy­tyy muis­taa että Kansalli­nen Eri­ty­puolue jota Ståhlberg edusti oli jakanut klas­sisi­in lib­er­aalei­hin joi­ta edusti Ris­to Ryti ja sosi­aalire­formis­tei­hin joi­ta edusti itse Ståhlberg. Bri­tan­ni­as­sa on edelleen Lib­er­aalipuolue jon­ka nimi on Lib­er­aalidemokraatit ja se on ollut aina Työväen­puolueen ja Kon­ser­vati­ivisen puolueen vai­h­toe­hto. Suomes­sa kun puolue kar­tal­la on edelleen Keskus­ta joka voisi ihan hyvin muut­tua lib­er­aali puolueek­si nykyisen puheen­jo­hta­jan johdol­la joka itsekin asuu Uudellamaalla.

      1. Eihän keskustapuolueesta saa lib­er­aalia tekemäl­läkään. Puolue ei kan­na­ta markki­na­t­alout­ta vaan eri­laista pekkaroin­tia eikä se todel­lakaan edus­ta mitään arvoliberalismia.

    2. Vähän itsekin olen tässä ihme­tel­lyt, mis­sä ne oikeis­tolib­er­aalien mas­sat oikein ovat? Onko niin että induk­toitu kysyn­tä toimii myös poli­ti­ikas­sa. Kun­han väylät ilmaista kon­ser­vatismia ja autori­taris­mia vain lisään­tyvät, lisään­tyy myös kysyntä.

      Ehkä niistä lib­er­aaleista ihanteista on ollut kiva puhua sil­loin kun lib­er­aali ide­olo­gia on ollut maail­mal­la val­lit­se­va ja muodis­sa, mut­ta nyt kun niistä lib­er­aaleista arvoista jou­tu­isi jotain “mak­samaankin” kun se ei enää olekaan niin muodikas­ta niin lib­er­al­is­mi lentää useim­mil­la roskakoriin.

  11. Niin
    marinin hal­li­tuskausi johti asen­tei­den koventumiseen 

    Olen kyl­lästynyt viher­pe­su­un maalais­ten selkä­na­has­ta ja inter­sek­tion­aaliseen maail­maa halaavaan (Suomes­ta viis) wokeilu­un vihreis­sä. Tavalli­nen kansa on taval­lista ark­ista porukkaa eikä mitään sateenkir­javaa karnevaa­likansaa joka vaatii etusi­jaa kaikessa 

    Edes demar­it ei uskalta­ne­et olla sulke­mat­ta Rajaa vaik­ka Tuomio­ja ultra­vasem­mal­ta jotain piipit­ti kamuineen.

    1. Tai­dat tuos­sa tul­la main­in­neek­si mah­dol­lisen lib­er­aalipuolueen suurim­man uhkan. Puolue pelkäl­lä nimel­lään vetäisi merkit­tävän woke-jäsenistön rivei­hin­sä. Tyyp­il­lis­es­ti tämän­henkiset vaikut­ta­jat eivät tyy­dy sivu­osi­in, joten lib­er­aalipuolueesta tulisi yksi uusi woke-puolue muiden joukkoon. Näen­näisen vapaa ja ‑edis­tyk­selli­nen, mut­ta sisäi­nen keskustelu jäisi puuhasteluk­si dog­min sisäis­ten käsit­tei­den merk­i­tyk­sistä ja näi­den syy-yhteyk­sistä patri­arkaalisen yhteiskun­nan etuoikeusjär­jestelmi­in. Uskot­ta­van lib­er­aalipuolueen on sisäl­let­tävä vält­tämät­tä myös ripaus ter­ve­järk­istä konservatismia.

  12. Asial­la on myös toinen puoli. Itse esimerkik­si kuu­lun niihin, jot­ka ovat omak­suneet Perus­suo­ma­laisil­ta vaikut­tei­ta. Kut­sun sitä ihmis­ten kuuntelemiseksi.

    Älkää käsit­täkö väärin. En ole rasisti ja suurin ero min­un ja Perus­suo­ma­lais­ten aja­tus­maail­mas­sa liit­tyy maa­han­muut­toon. Maa­han­muut­to on mielestäni posi­ti­ivi­nen asia, mut­ta nykyi­nen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka taas epäon­nis­tunut, kos­ka se ei kyen­nyt ratkaise­maan maa­han­muu­ton negati­ivisa lieveilmiöitä.

    Suurin yht­enevyys omas­sa ja Per­su­jen ajat­telus­sa on suh­tau­tu­mi­nen Suomen ilmastopoli­ti­ikkaan. Nimit­täin, samaan aikaan, kun oikeis­to on ajele­ht­in­ut oikealle, on myös viher­vasem­mis­to ajele­ht­in­ut vasem­malle. Viime aikoina viher­vasem­mis­ton edus­ta­jista on kuu­lunut suo­ras­taan radikaale­ja kan­nan­ot­to­ja, jois­sa vas­tuste­taan kap­i­tal­is­mia ja talouskasvua, sekä halu­taan radikaal­isti raja­ta ihmis­ten peru­soikeuk­sia, kuten liikku­misen oikeut­ta. Täl­lainen ajaa ihmisiä oikealle ja pois ilmas­toli­ik­keen kannattajakunnasta.

    Uskon toki ihmisen aiheut­ta­maan ilmas­ton­muu­tok­seen ja luon­toka­toon. Niiden ratkaisu­un val­i­tut keinot ovat mielestäni vääriä, perus­tu­vat liikaa vasem­mis­to­laiseen ide­olo­giaan ja ide­ol­o­giseen hai­hat­telu­un. On myös suo­ranaisia aja­tusvirheitä (esim, “uusi­u­tu­va ener­gia ei riitä), jot­ka saat­ta­vat olla alun­perin öljy-yhtiöi­den pro­pa­gan­daa, mut­ta joi­hin moni silti vasem­mal­la uskoo.

    Mielestäni Suomes­sa on tarve tiede­pe­rusteiselle, ter­veel­lä taval­la ilmas­tokri­it­tiselle puolueelle, joka vas­tus­taa rasis­mia. Per­sut ei pysty tätä aukkoa täyt­tämään, kos­ka liian moni per­su on rasisti.

    1. Hienoa Ville, tämä kom­ment­tisi avaa sitä yliviritet­tyä myyt­tiä että per­su­jen äänestämiseen pitäisi olla taus­ta­syynä rasis­mi. Itse olen äänestänyt kahdeis­sa vaaleis­sa ps:ää (kak­sis­sa myös vihre­itä, ja usei­ta ker­to­ja vasemmistopuolueita).
      Yksikään tun­te­mani ps-äänestäjä ei ole rasisti, ei lähel­läkään. Suhde uusi­in suo­ma­laisi­in on suurin piirtein sama kuin punav­ihreil­lä, ainakin niil­lä jot­ka eivät mieti rotu­ja ja etnisyyk­siä sen enem­pää plussi­na kuin miinuksi­na. Se on: ter­ve­tu­loa, käy­dään­pä hom­mi­in, yritä kestää pimeää ja räntää. 

      Maa­han­muut­tokri­ti­ik­ki sit­ten on parhaim­mil­laan yhtä prag­maat­tista kuin uuden raiti­olin­jan suun­nit­telu. Siis parhaim­mil­laan. Sil­lä ei ole rasis­min kanssa mitään tekemistä. Ps ei ole nyt tässä onnis­tunut. Kuten eivät myöskään ne puolueet jot­ka eivät näe asi­as­sa ongelmia sel­l­aisi­na kuin ne kuitenkin ilmenevät. 

      Täl­lä het­kel­lä olen hyvin pet­tynyt ps-äänestäjä. Enti­nen. Puolueel­la lähti hom­ma aivan lapas­es­ta hal­li­tuk­ses­ta. Köy­hillä men­ti­in vaalei­hin, nyt ne kyykytetään yhdessä kol­men muun porv.puolueen kanssa. 

      Hyvä vai­h­toe­hto olisi jos sdp palaisi nor­maa­lik­si sdp:ksi inden­ti­teet­ti-poli­it­tis­ten harharetkien jäl­keen ja hal­lit­sisi maa­ta hal­li­tu­so­hjel­mas­sa maltil­lis­tet­tu­jen kokoomuk­sen, kepun ja vaik­ka per­su­jen, siis maltil­lis­tet­tu­jen, kanssa. Se olisi se kuu­luisa isän­maan etu.
      Okei, kyl­lä sinne mukaan vihreätkin voisi ottaa.
      Hoidet­tavien asioiden poli­ti­soin­nis­sa pitäisi kaikkien ottaa kun­nol­la pakkia.
      Myös yksi­tyis­es­ti, ja jät­tää demon­isoin­ti vähemmälle.

  13. Olen Osmon kanssa samaa mieltä, yhtä ter­miä lukuunottamatta.

    Olen arvolib­er­aali, kan­natan kan­sain­välisyyt­tä ja kan­sain­välistä liikku­vu­ut­ta, maa­han- ja maas­ta­muut­toa, markki­na­t­alout­ta, radikaalia ympäristöpoli­ti­ikkaa, yrit­täjyyt­tä, yksilön valin­nan­va­paut­ta, yhteiskun­nan mon­i­naisu­ut­ta, vah­vaa päätös­val­taista EU:ta, kansalais­palkkaa, taloudel­lista tasa-arvoa vahvis­tavaa vero­tus­ta, sol­i­daarisu­ut­ta kansal­lis­es­ti, EUn sisäl­lä ja globaalisti.

    Mut­ta se ter­mi. Mik­si min­un pitäisi olla keskus­tas­sa, kun en oikeas­t­aan mil­lään janal­la ole keskellä?

  14. Mik­si hötky­il­lä? Lib­er­aalit ovat kuole­mas­sa sukupu­ut­toon eivätkä tarvitse poli­it­tista tar­joilua kovin pitkään.

    Kaupun­git ovat paikko­ja jos­sa talous kas­vaa ja suvut sammuvat.

  15. > Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta voivat uud­is­taa vain ne, jot­ka sitä arvostavat.

    Suomen ja Ruotsin suh­teessa hyv­in­voin­ti­val­tioon on se keskeinen ero, että suo­ma­laiset usko­vat sosialidemokra­t­ian ja hyv­in­voin­ti­val­tion ole­van jonkin­laista luk­sus­ta johon voidaan investoi­da sit­ten kun on rahaa. Niin kuin ruot­salaisil­la, nor­jalaisil­la ja tan­skalaisil­la on. Ruot­salaiset taasen usko­vat, ettei heil­lä ole varaa olla olemat­ta sosialidemokra­tia ja näkevät ”ruot­salaisen mallin” hyv­in­voin­tia ja vau­raut­ta luo­vana instru­ment­ti­na eikä sitä kuluttavana.

    Hyv­in­voin­ti­val­tio pure­taan Suomes­ta, kos­ka suo­ma­laiset on vaku­utet­tu siitä että voisimme parem­min ja olisimme vau­raampia mitä vähem­män sosialidemokra­ti­aa harrastamme.

    1. Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio tarkoit­taa nimeno­maan sosialidemokratiaa! 

      Mik­siköhän juuri pohjo­is­mais­sa ihmiset koke­vat ole­vansa kaikkein onnellisimpia?

  16. Ai että vai Osmo on jaka­mas­sa kokoomusta 

    Ei tule vielä seu­raavis­sa vaaleis­sakaan kos­ka se sml idässä tarkoit­ti kovem­paa asen­net­ta vasem­mis­ton touhuile. Demar­it kun vatukoi kään­ny­tys­lakia niin kan­na­tus tipahti heti. Tuomio­ja melkein näyt­tää Putinin sylikoiralta. 

    Per­sut on jaet­tavis­sa seu­raavis­sa vaaleis­sa vaan kuka saa äänet? Per­suille käy kuten SMP:lle. Ehkä keskus­ta miehistyy ja kerää äänet takaisin.

  17. Kiitos paljon kir­joituk­ses­tasi Osmo! Oma sosi­aa­li­nen kupla on aidosti viime hal­li­tuk­sen ja tämän hal­li­tuk­sen kohdel­luk­sien joh­dos­ta kallis­tunut aika kovaa arvolib­er­aal­i­u­den suun­taan — vapaan kau­pan ja yksilön­va­pau­den kehtoon. Min­ua kiin­nos­taisi todel­la paljon kuul­la mielip­i­teesi, mik­si vihreät eivät ole osan­neet pysyä enem­män sinisenä (sen sijaan ovat muut­tuneet vasem­mis­toli­iton näköisiksi).

    1. mik­si vihreät eivät ole osan­neet pysyä enem­män sinisenä 

      Tyler Cowe­nil­la on käsite mood affil­i­a­tion (mielialaan virittäytyminen?). 

      It seems to me that peo­ple are first choos­ing a mood or atti­tude, and then find­ing the dis­parate views which match to that mood and, to them­selves, jus­ti­fy­ing those views by the mood. I call this the “fal­la­cy of mood affil­i­a­tion,” and it is one of the most under­re­port­ed fal­lac­i­es in human rea­son­ing. (In the con­text of eco­nom­ic growth debates, the under­ly­ing mood is often “opti­mism” or “pes­simism” per se and then a bunch of ought-to-be-inde­pen­dent views fall out from the cho­sen mood.)

      En tykkää psykol­o­gisoin­nista, eikä em. virit­täy­tymi­nen aina vaiku­ta hyv­in­määritel­lyltä käsit­teeltä, mut­ta jotain todel­lista tuos­sa on. Ja sit­ten kun porukas­sa on enem­mistö täl­lä epis­temilo­gial­la varustet­tu­ja, syn­tyy tiet­ty tapa ajatel­la asioista jos­ta ei vaan saa poiketa.

      Yksin on myös vaikea olla. Kysy vaik­ka Atte Har­jan­teelta mik­si mieli muut­tui kään­ny­tys­lain suh­teen. (Tosin ehkä Atel­la ei pet­tänyt kant­ti vaan puolueelle tar­jou­tui mah­dol­lisen lyp­syn paik­ka tiukas­sa äänestyk­sessä. Eikä hän ole ikinä ollutkaan mitään mieltä asiasta!)

      1. Olli S:lle kom­ment­ti­na että Vihreil­lä oli 8 vuot­ta sit­ten kansane­dus­ta­jana Antero Var­tia joka äänesti usein puoles­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­siä vaik­ka vihreät oli­vatkin oppo­si­tios­sa. Var­tia jät­ti Eduskun­nan seu­raavien vaalien jäl­keen kun huo­masi että ainakin hänen tule­vaisuuten­sa Vihreis­sä oli laskus­sa. Har­janne on var­masti tajun­nut ettei kan­na­ta tehdä samaa virhet­tä kuin Vartia.

      2. Yksin on myös vaikea olla. Kysy vaik­ka Atte Har­jan­teelta mik­si mieli muut­tui kään­ny­tys­lain suhteen. 

        Onko hän joskus kan­nat­tanut kään­ny­tys­lakia? Näen että hän on kri­ti­soin­ut sitä blo­gis­saan neljä kuukaut­ta sit­ten ja viimek­si tois­s­apäivänä. En ole hoksin­ut hänen kan­nat­ta­neen kään­ny­tys­lakia, mut­ta toki jos on niin mielel­läni kuulen että kos­ka ja missä. 

        Blo­gis­saan hän kuitenkin on ansiokkaasti kri­ti­soin­ut lakia ja sen esitet­tyä vai­h­toe­hdot­to­muut­ta, vaik­ka vai­h­toe­hto­ja todel­lisu­udessa onkin.

        Har­jan­teen kir­joi­tus maaliskuulta:
        https://atteharjanne.fi/2024/03/27/hallitus-on-rajan-suhteen-juuttunut-yhteen-keinoon-paamaaran-sijasta/

        Kir­joi­tus toissapäivältä:
        https://atteharjanne.fi/2024/07/08/miksi-en-kannata-kaannytyslakia/

    2. Viher­vasem­mis­tossa alkaa olla lähin­nä nais­ten puoluei­ta. Eri­tyis­es­ti vihreät. Demar­it ovat vielä jonkun aikaa myös “työläsieläkeläis­ten” puolue. 

      Tämä johtuu pitkälti nais­ten, etenkin nuorten, aivan hur­jas­ta vasem­mis­to­lais­tu­mis­es­ta ja radikalisoi­tu­mis­es­ta viimeisen 15 vuo­den aikana. Samaan aikaan­han nuorten miesten arvo­maail­ma on pysynyt melko samana. (Tämä arvo­maail­man muu­tos uuti­soiti­in aika näyt­tävästi esim. Ylessä, mut­ta aivan pieleen, tot­ta kai. Valit­ti­in parem­min nar­rati­ivi­in sopi­va huoles­tu­misen aihe eli nuorten miesten muut­tumi­nen muka konservatiivisemmiksi.) 

      Tähän uuteen “nais­ten vasem­mis­to­laisu­u­teen” ei saa kyl­lä ympät­tyä per­in­teistä lib­er­al­is­mia, esim. sanan­va­paut­ta tai yksilön korostamista, mil­lään. Nyt muodis­sa on val­is­tuk­sen arvo­jen vas­tako­htia, kuten tur­val­liset tilat, kor­rek­tik­si väite­tyn puheen yli­val­ta ja intersektionalismi. 

      Tämä uusi vasem­mis­to­laisu­us väistämät­tä hylkii “etuoikeit­et­tu­ja” eli etenkin valkoisia cis-miehiö, puolueen johtote­htävis­sä. Eikä ilmapi­iri vedä miehiäkään puoleen­sa. Sik­si veikkaan, että jatkos­sa heitä näkyy siel­lä yhä harvem­min, vaik­ka tietysti joitakin pitää uskot­tavu­u­den rippei­den pelas­tamisek­si vaik­ka väk­isin löytyä.

      Käsit­tääk­seni vihreät ei ole täysin tähän kaninkooon tip­puneet, mut­ta aika vähissä on valopilkut.

  18. Jän­nä nähdä kuin­ka kauan Kokoomuk­sen lib­er­aalit jak­sa­vat pyöriä mukana puolueen ulko­laidal­la. Kokoomuk­sen ide­ologi­nen val­tatais­telu näyt­tää ole­van jo ohi ja lib­er­aalit hävi­sivät sen. Jäl­jel­lä ovat kon­ser­vati­iv­it ja “prag­maat­tiset” myötäilijät. 

    Kokoomuk­sen puolue­jo­hto ja piirin johto kieltäy­tyivät puut­tumas­ta lupauk­ses­ta huoli­mat­ta kun Kir­si Piha savustet­ti­in ulos pormes­tar­ileik­istä Helsingis­sä kon­ser­vati­ivien lokakam­pan­jal­la. Lukekaa pam­flet­ti jos ette ole jo luke­neet Kenen Kokoomus (2021)

    Ben Zyskow­icz jäi läh­es yksin Kokoomuk­ses­sa Jun­ni­la-äänestyk­sessä. Ker­too jotain arvopo­h­jan muu­tok­ses­ta ei vain Suomen sisäl­lä vaan suht­es­sa Län­si-Euroopan sis­arpuolueisi­in. Äänestyk­sen jälki­main­ingeis­sa puolueesta erosi mm. Lau­ri Kat­telus, ja moni muu vähem­män tun­net­tu jät­täy­tyi syr­jään tai erosi hiljaa. 

    Sir­pa Pietikäisen ään­imäärä puolit­tui ja hän tip­pui ainakin het­kek­si EU par­la­men­tista. Kokoomus on muut­tunut, Sir­pa ei. 

    Pelot­taa Vihrei­den puoles­ta jos asenne ei muu­tu. Vieläkin sapet­taa että Heik­ki Pur­si­aisen jäsenyys tor­pat­ti­in. Vasen lai­ta vuo­taa herkästi mui­hin puolueisi­in. Jos kaupunki­lainen lib­er­aalipuolue saisi vauh­tia muu­ta­mas­ta nimekkäästä kokoomuk­se­lais­es­ta, muu­ta­ma kansae­dus­ta­japaik­ka voisi tul­la vihre­itä edel­li­sis­sä vaaleis­sa äänestäneiltä.

    1. Nim­imerk­ki MaxM:lle kom­ment­ti­na että Kokooomus olisi muut­tunut muka laitaoikeis­to­laikon­ser­vati­ivisek­si puolueek­si. Kokoomus kär­si vuo­den 2019 eduskun­tavaaleis­sa tap­pi­on ja menet­ti tois­es­ta suurim­man puolueen ase­man Perus­suo­ma­laisille että vuon­na 2015–2016 Euroopas­sa nähti­in suurin tur­va­paikan­hak­i­joiden yhtäkki­nen mas­sat­u­lo joka ei ole suun­nitel­tu niiden kan­sain­välis­ten sopimusten raamei­hin mihin kyseisen sopimuk­set ovat alun­perin suun­nitel­tu. Se että tämä asia san­o­taan suo­raan on min­un mielestäni tosi asioiden tun­nus­tamista tai tun­nistamista. Kokoomus kävi vuo­den 2019 Kala­joen puoluekok­ouk­ses­sa lin­ja keskustelun jos­sa tun­nis­tet­ti­in se tosi asia että nyky­muo­toinen tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka on jos­sain määrin van­hen­tunut kos­ka kyseiset sopimuk­set ovat laa­dit­tu ajal­la jol­loin ei ole ollut ilmiönä täl­läistä tur­va­paikka­hak­i­joiden mas­sa maa­han­muut­toa. Kiin­tiö­pako­laisu­us on aivan eri asia. Se että tun­nistaa tur­va­paikkamekanis­min heikot koh­dat ei tarkoi­ta sitä että olisi muukalais­vas­tainen. Bri­tan­ni­as­sa oli juuri ennenaikaiset par­la­ment­ti­vaalit jos­sa kaik­ki suuret puolueet tun­nis­ti­vat sen että tur­va­paikkamekanis­mi oli rik­ki etenkin lait­ta­malle maa­han­muu­tolle jota tapah­tuu Englan­nin kanaalis­sa. Bri­tan­ni­as­sa Labourin mene­tys perus­tui siihen että se on puolueena tun­nistanut sen että tur­va­paikkamekanis­mi on rik­ki. Kyseessä ei ole vain Kon­ser­vati­ivien vaa­likik­ka jot­ta Reformipuolueen kan­na­tus saadaan alas. Itsekin suosit­te­len Kon­ser­vati­iviselle puolueelle Bri­tan­ni­as­sa sisäistä keskustelua jos­sa nämä asi­at käy­dään läpi ilman leimaamista että olisi ole­mas­sa aito­ja Kon­ser­vati­ive­jä ja muka Kon­ser­vati­ive­jä. Näin Kokooomus on tehnyt. Kokoomus nimen­sä mukaises­ti Kansalli­nen Kokoomus. Ennus­tan että Kon­ser­vati­iv­it Bri­tan­ni­as­sa joutu­vat omas­ta sisäis­es­tä sodas­ta oppo­si­tioon vielä seu­raavak­si 10–15 vuodek­si. Sekään ei ole selvä että kos­ka Kon­ser­vati­iv­it Bri­tan­ni­as­sa pää­sevät päämin­is­teripuolueek­si . Puolueet voivat vain uud­is­tua sisäis­es­ti ja siinä pitää kat­soa asioi­ta muidenkin näkökulmasta

  19. Tilaus­ta olisi ennenkaikkea talousoikeis­to­laiselle puolueelle, joka kor­jaisi asi­at — ei nyt ihan yön yli kuten Argen­ti­inas­sa — mut­ta kuitenkin oman vaa­likaut­en­sa aikana. Nykyi­nen por­var­i­hal­li­tus ei sitä tee, päin­vas­toin, se velka­an­nut­taa val­tio­ta kaut­en­sa aikana vielä edeltäjään­säkin enemmän.

  20. Hyvä huomio blo­gis­til­ta. Minus­ta vihreät ovat pää­tyneet liian vasem­malle etenkin talouskurin osalta, ja oikeis­tovihreät luop­uneet ydin­voiman vas­tus­tamis­es­ta uskoen kaiken maail­man pien­reak­tor­ei­hin, joi­ta ei ole kau­pal­lises­sa käytössä ole­mas­sa. Samal­la aurinko ja tuuli ovat hal­ven­tuneet ydin­voiman ohi. Tätä toivon merk­i­tys­tä ilmas­ton­muu­tok­seen vaikut­tamis­es­ta ei vihreis­sä ole ymmär­ret­ty. Aje­tut fem­i­nis­tiset tavoit­teet on saavutet­tu, mut­ta sitä ei ole huo­mat­tu. Kaik­ki nämä asi­at Vasem­mis­toli­it­to tekee parem­min, edes Elokap­inas­sa ei näe kuin muu­ta­man vihreän poli­itikon. Lib­er­aali­in maail­mankat­so­muk­seen kuu­luu vapaus, eikä jatku­va sään­te­lyn ajaminen. 

    Päädyin äänestämään viime eduskun­tavaaleis­sa kokoomus­ta ensim­mäistä ker­taa. EU-asioi­ta ei tosin voin­ut heille jättää.

    1. Nim­imerk­ki Krtekille kom­ment­ti­na tuo­hon pieny­d­in­voimareak­tor­ei­hin niin ne ovat täl­lä het­kel­lä koekäytössä mut­ta se on ajan kysymys mil­loin ne tule­vat kau­pal­liseeen käyt­töön. Suomes­sa oli pos­til­la käytössä Elcatin lanseera­ma sähköau­to jo 1990-luvul­la mut­ta sen tuotan­to lopetet­ti­in jo 2017.Mutta silti sähköau­tot tuli­vat kulut­ta­ja­markki­noille ja ovat yleistyneet hyvin nopeal­la aikataul­ul­la. Kuiten­ka nopeasti sähköau­tot syr­jäyt­tävät polt­to­moot­to­ri­au­ton on sit­ten aivan eri keskustelu.

      1. Kyl­lä kyl­lä, fuu­siore­ak­tor­eis­sakin on aina ollut vain ajan kysymys, mil­loin tule­vat käyt­töön. Aika on aina ollut “10 vuo­den päästä”.

        Sen sijaan jo vuo­teen 2030 men­nessä aurinko ja tuuli tule­vat tuot­ta­maan sähköä alle 30 e/MWh, eikä ydin­voimal­la tule ole­maan enää mitään osaa sähkön­tuotan­nos­sa. Samal­la tehdään iso­ja läm­pösäil­iöitä maan poveen. Tuulisi­na päiv­inä näitä läm­mitetään läh­es ilmaisel­la tuulivoimalla.

  21. Meil­lä on vaalit liian kaukana, että tämä kurssi muut­tuisi enää mihinkään suun­taan. Sotatan­tereen kaut­taa mennään.

  22. RKP:n äänestäjät ovat hie­man kär­jistäen varsin hyvin toimeen­tule­via kaupunki­laisia, sekä ihan taval­lisia maanvil­jeli­jöitä, kalas­ta­jia ja pienyrit­täjiä maal­ta tai pienistä kylistä. Olet­taisin, että kum­mal­lakaan ryh­mäl­lä ei ole yhtä vasem­mis­to­laisia näke­myk­siä maail­mas­ta kuin viime hal­li­tuk­sel­la. Uskon että Kepu melkein tuhou­tui ja RKP sai ison lom­mon kun toimi­vat edel­lisessä hallituksessa.

  23. Poli­it­tises­sa ken­tässä on nykyään tosi­aan ammat­ta­va aukko lib­er­aalis­sa keskus­tas­sa. Nyt aito­ja ja pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­malli­in puo­lus­ta­jia löy­tyy vain vasem­mis­tos­ta kuten myös aito­ja lib­er­aale­ja. Oikeis­tos­ta johon kuu­lu­vat nykyiset hal­li­tus­puolueet puhutaan kyl­lä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta, mut­ta niiden aja­ma malli on kaukana pohjo­is­mais­es­ta mallista eikä se ole lib­er­aali muu­ta kuin taloudel­lises­sa mielessä, siis uus­lib­er­aali, eikä siis mikään oikea hyv­in­voin­ti­val­tioma­lli lainkaan. Perus­suo­ma­laiset edus­ta­vat lähin­nä kon­se­vati­ivis-kor­po­rati­ivistä mallia. Sitä olen ihme­tel­lyt mik­si vihreät eivät ole täyt­täneet tuo­ta avoin­ta tont­tia nyt kun myös RKP ja kokoomus ovat siir­tyneet laitaoikealle? Per­sut ja kris­til­lisethän siel­lä ovat olleet ainana äärikon­se­vati­iveinä. Keskus­tas­ta siihen tuskin on, vaik­ka se on ollutkin luo­mas­sa pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Perus­suo­ma­laiset, kokoomus ja kris­til­liset ovat sitä vain purka­neet kuten nyt myös RKP, eikä niis­sä näy enää mitään arvolib­er­aalia, vaan päin­vas­toin kun kokoomus ja RKP:kin ovat nykyään täysin persuuntuneet.

    Ohes­ta voi mietiskel­lä sitä mitä voidaan tarkoit­taa sil­lä kun puhutaan hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamis­es­ta. Kon­ser­vati­iv­ioikeis­ton opein tai toimin ei pelaste­ta pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta vaan romute­taan sitä kohti muit­ta ” hyv­in­voin­ti” malleja.
    https://vanha.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/hyvinvointivaltio.htm

  24. Tämä kos­ket­taa itseänikin. Viimeiset ~5 vaalia olen Kokoomus­ta äänestänyt ja sitä ennen juuri “cityvihre­itä”. Nyky­hal­li­tuk­sen lin­ja, jos­sa pienyrit­täjiä, ympäristöä, pien­i­t­u­loisia, YLE:ä ja maa­han­muut­ta­jia mur­jo­taan armot­ta, ei sovi minulle. 

    Nyt Kokoomus­ta ei enää ero­ta Per­su­ista, eikä Vihre­itä Vas­sareista, näistä kumpaakaan porukkaa en tule äänestämään. 

    Arvolib­er­aali puolue, joka kan­nus­taa investoimaan, yrit­tämään, vihreään siir­tymään ja tasa-arvoon saisi min­un ääneni. Näistä arvoista saa nykyään vali­ta vain kak­si. Nykykokoomuk­selle ei tai­da enää osua yksikään noista arvoista.

    1. Juha Mäel­lä kom­ment­ti­na että olen itse Kokoomuk­sen toimin­nas­sa ja puolueen lin­ja ei ole minus­ta mitenkään men­nyt Per­su­jen suun­taan. Pait­si pako­lais-tur­va­paikkapoli­ti­ikas­sa joka sekin on usei­den vuosien kehi­tyk­sen tulos joka voidaan laskea vuodes­ta 2015 ja sen taustal­la on ulkoisia tek­i­jöitä. Se että maa­han­muut­to poli­ti­ikkaan tuo­daan uusia ehdo­tuk­sia kuten kmkansalaisu­uskoe kan­nus­taa minus­ta pitkäl­lä ajal­la maa­han­muut­ta­jia inte­groi­tu­maan parem­min yhteiskun­taan. Esimerkik­si Ruot­sis­sa ei ollut kielikoe vaa­timus­ta mikäli hakee kansalaisu­ut­ta. YLE :stä voidaan olla mon­taa eri mieltä mut­ta moni ulkop­uo­li­nen pod­cast ohjel­ma kuten Puheenai­he ja Futu­cast ovat kor­van­neet per­in­teiset Ylen ohjel­man sisäl­lön. Ylen uud­is­t­a­mi­nen ja rahoituk­sen tarkas­tus on vält­tämätön­tä. Kokoomus on nimeno­maan ajanut YLE neu­vot­teluis­sa kom­pro­mis­siä johon nyt ollaan päädyt­ty. YLE voisi korostaa monipuolisu­ut­ta ja sen pitääkin sietää eri­laisu­ut­ta. Jos YLE laitostuu niin se on huonoa kehi­tys­tä Ylelle ja osa ihmi­sistä siir­tyvät seu­raa­maan vai­h­toe­hto medioi­ta joka sekin ei ole hyvää kehitystä

      1. Kuplan siltähän sitä ei vis­si­in näe. Per­sut vie ja Orpo orpona tottelee.

  25. Kokoomuk­ses­sa on kyl­lä ns. kypärä­pap­piosas­to, ja ns. kra­vat­tiper­su­osas­to, ja sit­ten on vielä se taruo­len­to nimeltä sivistys­porvari, jos­ta kaik­ki aina puhu­vat mut­ta jol­laista kukaan ei ole koskaan nähnyt.

    Valitet­tavasti asia on niin, että kansa on pahasti arvopoli­it­tis­es­ti kah­ti­a­jakau­tunut, ja oikeis­tokon­ser­vati­ivisia arvo­ja valitet­tavasti kan­nat­taa enem­mistö, siis joku 60% kun las­ke­taan yhteen Kokoomuk­sen, Per­su­jen, Kd:n ja Keskus­tan kan­na­tus. Ja SDP:nkin huhut­tu siir­tymä arvolib­er­aali­in suun­taan taisi jäädä Marinin kau­den aikaisek­si kangastukseksi.

    En tiedä, miten tästä eteen­päin. Itseäni houkut­telisi muut­to jon­nekin mis­sä tämä arvokon­ser­vati­ivi­blok­ki olisi vähem­mistössä val­tion tasol­la, mut­ta täl­laisia paikko­ja on aika vähän.

  26. Nyt on hal­paa! Melkein yhtä hal­paa kuin perus­suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka. Tässä edullises­sa kir­jakoos­t­eessa on Mari­noitu kaik­ki se, mitä perus­suo­ma­laiset ikinä trol­lailee mil­lä tahansa forumilla.

    Jos halu­at tietää mikä on perus­suo­ma­laisen poli­ti­ikan taus­ta, niin tässä on sin­ulle ohit­tam­a­ton tar­jous. Pistä tilauk­seen perus­suo­ma­laisu­u­den vankku­ma­ton tietopaket­ti. Tämän luet­tuasi tiedät mitä kan­natat ja mik­si kan­natat. Ei jää epä­selväk­si, että Per­sut on aina Putinin puolel­la. Sil­loinkin, kun perus­suo­ma­lainen väit­tää, että ei kan­na­ta Venäjää, niin hänen mielip­i­teen­sä löy­tyy tästä tietopaketista.

    Tilaustiedot:
    https://www.youtube.com/live/uLKg74_zftQ?feature=shared&t=3032

    Hyvät myyn­tipuheet mukana!

    1. Nim­imerk­ki trol­loloolle kom­ment­ti­na tuo­hon Z‑Studion sisältöön niin siel­lä on paljon entisiä Per­su­ja jot­ka ovat siir­tyneet Vapau­den­li­it­toon . Perus­suo­ma­laiss­sa oli pitkään pieni Pro-Venäjä siipi jon­ka näke­myk­siä puoleen johto sieti etenkin Hal­la-ahon puheen­jo­hta­jakaudel­la kunnes sit­ten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tästä hyvä esimerk­ki on Olli Kotro joka oli Hal­la-ahon avus­ta­ja Euroopan par­la­men­tis­sa ja hänel­lä oli jo sil­loin Venäjä-mielisiä näke­myk­siä ja nyt Kotro on Vapaudenliitossa.

    2. Kun ei muu­ta tässä maas­sa enää kek­sitä niin: “Putinin puolella.”
      Hyvin hal­paa argumentaatiota.
      Aina löy­tyvät “todis­teet.”
      Loogis­es­tikin alkaa olla kai mah­do­ton­ta, kun kaik­ki ovat vuorol­laan Putinin puolella. 

      Eduskun­nas­sa tänä per­jan­taina äänestyk­sessä ainakin vas ja vihreät ja joukko demare­i­ta on.
      EU-par­la­men­tis­sa Li + ne kak­si muu­ta siiv­el­lä mukaan päässyt­tä ovat pää­tyneet Putin puoleiseen vas. ryh­mään siellä.
      Per­sut, no, ne on tietenkin aina, kun ne on per­su­ja ja kos­ka ne har­mit­taa niin ja ovat antieu­rop­palaisia konservatiiveja.
      Ja Lip­po­nen se se vas­ta olikin…
      Ja Aho…

  27. Kokoomuk­sen kon­ser­vati­ivi-lib­er­aali ‑jakau­tu­misen sijaan pidän suurem­pana ongel­mana sitä, että puolue on täl­lä het­kel­lä liian vah­vasti “Pro Busi­ness”. Tästä Soin­in­vaara kir­joit­taakin hyvin tuor­eim­mas­sa kir­jas­saan (kiitos mie­lenki­in­tois­es­ta lukukokemuksesta!).

    Kri­isi­ti­etoisu­us val­tion­talouden tilas­ta on saatu herätet­tyä nopeasti. Valkokaulustyössä käyvän äänestäjän silmin näyt­tää siltä, että hal­li­tus “säästää kaik­il­ta, pait­si mei­dän kavereil­ta”. Kavere­i­ta ovat suuryri­tyk­set (yri­tystuet), pääo­mat­u­lo­ja nos­ta­vat (osinkoveroi­hin ei kos­ke­ta) ja eläkeläiset. Ken­ties kansas­ta tuli liiankin kri­isi­ti­etoinen. Nyt ne hal­li­tus­puolueen kaver­itkin kär­sivät, kun yri­tys­ten arvoketju­jen päässä on lop­ul­ta kulut­ta­ja, eikä kulut­ta­jal­la ole enää rahaa ostaa lopputuotetta.

    Nyky­hal­li­tuk­sen myötä eduskun­tavaalit ovat yhä enem­män TUPO-vaalit. Seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa ääneni menee puolueesta riip­pumat­ta sille, joka lupaa kor­ja­ta nyky­hal­li­tuk­sen toteut­ta­mat työelämän heiken­nyk­set. Se puolue tuskin on kokoomus.

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta kom­ment­ti­na että tuo yri­tys­ten arvoketjut ovat laa­jem­pi kokon­aisu­us joka on osa kan­sain­välistä kau­pan logis­ti­ikkaa. Mikään hal­li­tus mis­sään päin maail­maa ei ole pystynyt luo­maan jär­jestelmää jos­sa arvoke­tu­jen kus­tan­nuk­set ovat tas­apain­os­sa. Päin­vas­toin. Työelämän uud­is­tuk­set ovat vält­tämät­tömiä. Hal­li­tus yrit­ti neu­votel­la ay-liikeen kanssa mut­ta SAK:n neu­vot­tleu strade­gia perus­tui van­hen­tuneeseeen toim­inta­malli­in. Tuo yri­tys­tu­ki on help­po kri­ti­ikin koh­da oppoi­si­tios­ta mut­ta vaikea kokon­aisu­us kun sitä tark­istel­laan hal­li­tuk­ses­ta. Suomeen tuskin saadaan hal­li­tus­ta joka muut­taisi nykyisen hal­li­tuk­sen työelämä uud­is­tuk­set. Keskus­tan tuki näillekin uud­is­tuk­sille ja rajalaille ker­too siitä että tule­va hal­li­tus­po­h­ja voi olla seu­raavien vaalien jäl­keen Kokoomusjo­htoinen Keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten muo­dosta­ma hallituspohja.

      1. En usko, että seu­raa­va hal­li­tus tulee kumoa­maan edes pääosin nykyisen hal­li­tuk­sen tekemiä muu­tok­sia, on seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa mil­tei ketä tahansa. Syynä tähän on ennen kaikkea val­tion jatku­va velka­an­tu­mi­nen. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen aloit­taes­sa val­ti­ol­la on näil­lä näkymin noin 30 mil­jar­dia euroa enem­män velkaa kuin nyt, mis­tä ker­tyy nykyko­rko­ta­so­jen poh­jal­ta lask­ien vielä noin mil­jardin euron vuosit­taiset lisäkorkomenotkin.

        Ikävä kyl­lä seu­raavien eduskun­tavaalien jälkeinen hal­li­tus tulee ole­maan sen tilanteen edessä, että väestö ikään­tyy, menot paisu­vat ja tulo­ja ei meinaa löy­tyä riit­tävästi. Ja ikäviä päätök­siä on ikävää tehdä. Jotain pieniä paikkauk­sia saate­taan tehdä työt­tömyys­tur­vaan ja mui­hin sosi­aalietuuk­sien leikkauk­si­in, mut­ta kun val­tion velan reaaliar­vo on ensi vaalien jäl­keen näil­lä näkymin suurin ikinä itsenäisen Suomen val­tion his­to­ri­as­sa, se aset­taa rajoit­teen­sa uusien meno­jen lisäämismahdollisuuksille.

        Bud­jetin epä­tas­apain­on todel­lisu­us on tut­tu tilanne hyv­in­voin­tialuei­den luot­ta­mushenkilöille. Velkaa on help­po ottaa, mut­ta bud­jetin tas­apain­ot­ta­mi­nen on todel­la vaikeaa, ja tarkoit­taisi isoa määrää niin ikäviä päätök­siä, ettei juuri kukaan poli­itikko halua sel­l­aisia tehdä. Hyv­in­voin­tialuei­den osalta tilanne on siitä mie­lenki­in­toinen, että laki velvoit­taa ne tas­apain­ot­ta­maan bud­jet­tin­sa ja paikkaa­maan tähän men­nessä ker­tyneet ali­jäämätkin. Näil­lä näkymin iso osa hyv­in­voin­tialueista ei tule siihen pystymään. On alka­nut näyt­tää siltä, että vält­tämät­tä siinä ei onnis­tu nykyisen lain mukaisen takara­jan sisäl­lä yksikään hyvinvointialue.

      2. Vas­taus viivästyi hie­man kesälo­man johdosta.

        En täysin ymmär­rä, mitä “arvoketju­jen kus­tan­nusten tas­apaino” tarkoit­taa. Point­ti oli siinä, että koti­maisen kysyn­nän raju heiken­tymi­nen (esim. Nordean tuore, mie­lenki­in­toinen kort­ti­mak­samis­da­ta) hei­jas­tuu lop­ul­ta myös useisi­in suuryri­tyk­si­in. Pois­lukien ne fir­mat, jot­ka valmis­ta­vat tuotan­ton­sa pelkästään ulko­maille myyn­ti­in. Tästä syys­tä fiskaa­li­nen deval­vaa­tio ei ole patent­ti­ratkaisu kaikki­in talouden ongelmi­in. Muu­tamil­la yri­tyk­sil­lä menee sen seu­rauk­se­na ken­ties parem­min, mut­ta val­taos­al­la huonommin.

        Työelämäheiken­nys­ten “vält­tämät­tömyys” on mie­lenki­in­toinen kysymys. Kaikkien heiken­nys­ten työl­lisyys­vaiku­tuk­sia ei osattu/viitsitty edes laskea, ja monien osalta ne oli las­ket­tu puut­teel­lis­es­ti (kts. esim. Roope Uusi­talon kolum­nit Suomen kuvale­hdestä tältä keväältä). Täl­lä vaa­likaudel­la olemme oppi­neet, että­muu­tos voi olla “täysin vält­tämätön”, vaikkei kukaan edes kykene arvioimaan, edis­tääkö muu­tos lainkaan tavoitet­taan ja jos niin miten.

        Yri­tystuet ovat help­po kri­ti­ikin kohde oppo­si­tios­ta, mut­ta vähem­män yllät­täen vaikea kokon­aisu­us leika­ta hal­li­tuk­selle, kun pitäisi leika­ta kavereil­ta. Itse saat­taisin nos­taa hyvin edullista kaivosveroa, viila­ta pääo­mat­ulovero­ja ylöspäin ja tarkastel­la kri­it­tis­es­ti yri­tys­tukien vaikut­tavu­ut­ta. Joidenkin lib­er­aalien mielestä yri­tys­tukia ei tulisi jakaa lainkaan. Ja leikkasi­han hal­li­tus taval­laan myös yri­tys­tu­ista, kun lakkaut­ti ensi töik­seen TEM:ssä työsken­nelleen kol­men hen­gen porukan, joka ain­oana Suomes­sa seurasi yri­tys­tukien vaikuttavuutta.

        Nykyi­nen hal­li­tus on lakkaut­tanut tehokkaasti Sip­ilän ja Marinin hal­li­tuk­sen muo­dostamia kon­struk­tioi­ta (esim. Työkana­va ja TESI:n fuu­sioidut aikaisen vai­heen kasvuyri­tyk­siä rahoit­ta­neet eri­ty­is­te­htäväy­htiöt). Kun täl­lainen kult­tuuri on nyky­hal­li­tuk­sen myötä pesiy­tynyt suo­ma­laiseen poli­ti­ikkaan, en näe yhtäkään syytä, etteikö seu­raa­va hal­li­tus voisi vas­taavasti purkaa nyky­hal­li­tuk­sen tekemiä muutoksia.

        Lopuk­si: täl­lä het­kel­lä näyt­tää siltä, että työl­lis­ten ase­man heiken­nyk­sistä huoli­mat­ta (tai seu­rauk­se­na) Suo­mi on suis­tu­mas­sa taantumaan/lamaan eikä työ­paikko­ja ole tul­lut yhtään enem­pää. Mie­lenki­in­nol­la seu­raan, miten kok ja ps aiko­vat pitää kiin­ni työtä teke­vistä äänestäjistään. Mikäli heil­lä sel­l­aisia enää on. Vihrei­den ja demarei­den oppo­si­tioasetel­ma ei tästä enää helpom­mak­si muutu.

  28. Osmo met­sästää oikeaa eläin­tä, vaik­ka ei oikein tah­do saa­da selvyyt­tä siihen mil­lainen se ”eläin” lop­ul­ta on.

    Lib­er­al­is­mista ja lib­er­aaleista arvoista keskustelem­i­nen on eri­no­maisen han­kalaa, kos­ka sanoi­hin on ripustet­tu merk­i­tyk­siä, jot­ka johta­vat harhaan, ainakin joskus, jopa usein.

    Ovatko vasem­mis­tovihreät todel­lakin arvolib­er­aale­ja halutes­saan, että kollek­ti­ivi­nen val­ta puut­tuu yksi­tyisen ihmisen elämän ja elämän­tapoi­hin, jopa niin vah­vasti että ”val­tio” pyrkii määrit­telemään mitä yksilö saa syödä ja juo­da ja mihin matkus­taa vai matkus­taako mihinkään. Ja onko toisaal­ta todel­lakin arvokon­ser­vatismia vaa­tia, että yksilöl­lä pitää olla vapaus määritel­lä oma elämänsä?

    Ruurik Holm kysyy kir­jas­sa Yksilön­va­paus – tule­vaisu­u­den hyv­in­voin­ti­val­tion perus­ta (2017), että ”voiko val­tio­val­ta tietää yksit­täistä ihmistä parem­min, mikä tälle ihmiselle on hyv­in­voin­tia ja mikä ei?”

    Ehkä joskus voi, useim­miten ei. ”Jokainen on itselleen paljon tärkeämpi kuin val­ti­olle”, Holm sanoo.

    Nyky­hetkel­lä Osmon kaipaa­ma lib­er­aali puolue taitaa olla mah­do­ton aja­tus, kos­ka lib­er­aali ei oikeas­t­aan voi olla ohjel­mallis­es­ti ketään vas­taan. 2020-luvul­la ei näköjään voi olla puoluet­ta, joka olisi vain jonkin asian puolesta. 

    Jos lib­er­aalipuolue syn­ty­isi, sen ohjel­mas­sa pitäisi olla ainakin kak­si pointtia.

    Ensin: tode­taan ettei objek­ti­ivisia arvo­ja ole ole­mas­sa ja että arvot ovat aina aikaan sidot­tu­ja ja että mod­ernissa yhteiskun­nas­sa on eri­laisia, yhtä hyviä tai huono­ja arvoja.

    Toisek­si: allekir­joite­taan Albert Camusin aja­tus vapaud­es­ta: ”Vapaus on sitä, että voin puo­lus­taa omis­tani poikkeav­ia käsi­tyk­siä, vieläpä sil­loinkin, kun niitä esi­in­tyy sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa tai maail­mas­sa, jon­ka hyväksyn. Vapaus on sitä, että voin myön­tää vas­tus­ta­jan ole­van oikeassa.”

    1. inun markki­nal­ib­er­aali ajatuk­seni läh­tee ulkois­vaiku­tusten hin­noit­telus­ta. Saa syödä lihaa, mut­ta lihan kas­vat­ta­jien tulee mak­saa esimerkik­si lehmien metaa­nipäästöistä, eikä lihan­tuotan­toa saa sub­ven­toi­da enem­män kuin kasvis­ten tuotan­toa sub­ven­toidaan. Siis kun hehtaar­itu­ki tukee jo rehun ja vil­jan tuotan­toa, siitä ei pidä mak­saa lisä­tukea, että pel­lon tuo­tok­sen syötetään eläimille.

    2. Ovatko vasem­mis­tovihreät todel­lakin arvolib­er­aale­ja halutes­saan, että kollek­ti­ivi­nen val­ta puut­tuu yksi­tyisen ihmisen elämän ja elämän­tapoi­hin, jopa niin vah­vasti että ”val­tio” pyrkii määrit­telemään mitä yksilö saa syödä ja juo­da ja mihin matkus­taa vai matkus­taako mihinkään. 

      Olen­naista aina on kysyä että rajoit­taako yhden vapaus jonkun toisen vapauksia. 

      - Tasol­la numero 1 voidaan sanoa että tuleeko yksilöl­lä olla vapaus polt­taa jäteöljyn­sä talon­sa takapi­hal­la tynnyrissä?
      — Tasol­la numero 2 voimme kysyä että entä naa­purin oikeus hen­git­tää myrkytön­tä hen­gi­tysil­maa kun jäteöljyn katku tunkeu­tuu hänen asuntoonsa?
      — Tasol­la numero 3 voimme kysyä vaik­ka tule­vien sukupolvien oikeut­ta kohtu­ulliseen ilmas­toon ja ympäristöön ylipäätään kun jäteöljyn polt­ta­ja käyt­tää yhteistä ilmake­hää ja ympäristöä kaatopaikkana?
      — Tasol­la numero 4 voitaisi­in vaik­ka miet­tiä muun­la­jisia. Vaikka­pa lin­nun oikeut­ta elää ver­rat­tuna limukka­pul­lon valmis­ta­jan vapau­teen tehdä pul­loi­hin­sa irtoko­rkke­ja? Mut­ta ymmär­rän että suurin osa ei huomioi muiden lajien vapauk­sia tai oikeuk­sia yhtään minään, mut­ta silti mon­et pitävät.

      Ongel­ma “kon­ser­vati­iv­it vs lib­er­aalit” vapausa­jat­telus­sa yleen­sä tulee mille tasolle kat­sas­tuskul­ma pitäisi ulot­taa. Useim­mat ymmärtävät muiden vapauk­sia tasolle 2 asti, mut­ta tasol­la 3 ero­ja alkaa tul­la, tämä vaik­ka selvää on että jos emme jotenkin huomioi yhteis­maan ongel­maa esim. ilmake­hän, merien ja bios­fäärin suh­teen niin tuhoamme käytän­nössä todel­la paljon oikeuk­sia tulevil­ta sukupolvil­ta. Käytän­nössä jopa oikeu­den elämään jos emme jotenkin kollek­ti­iv­ina ala sään­nel­lä näi­den käyt­töä nyky­istä tiukemmin. 

      Tässä tasol­la 3 mielestäni nykyiset jaot eri ryh­mien välil­lä tule­vat selkeästi esille. Tasol­la neljä on hyvin pieni joukko lopulta.

      Toinen näkökul­ma: Talousti­eteessä näitä toim­into­jen ulkop­uolisille koitu­via vaiku­tuk­sia san­o­taan ulkois­vaiku­tuk­sik­si. Kän­nipäis­sään sum­man­mu­tikas­sa ammuskelu esimerkik­si voi aiheut­taa jollekulle luodin tielle sat­tuneelle henkilölle ulkois­vaiku­tuk­se­na henken­sä menet­tämisen. Tämä on useim­mille selkeä tapaus, että tuol­lainen on kiel­let­tyä. Vapaus ammuskel­la sum­man­mu­tikas­sa onkin siis rajoitet­tu laeil­la. Hiilivoimalat tap­pa­vat vähän samal­la taval­la, niiden saas­teet aiheut­ta­vat vaik­ka kuin­ka paljon sat­tuman­varaisia ennenaikaisia kuolemia mut­ta silti niitä ei ole saatu rajoitet­tua kuin ihan vas­ta päästökau­pan avulla. 

      Ilmake­hän co2 on vielä epämääräisem­pi ja vihe­liäisem­pi, mut­ta todel­li­nen ongel­ma silti. Kukaan ei osaa sanoa esimerkik­si paljonko nyt viime kesinä hel­tei­den vaiku­tuk­se­na kuolleista olisi edelleen elos­sa jos emme olisi läm­mit­täneet voimakkaasti ilmas­toamme kasvihuonepäästöin.

      Filosofi­as­sa taas puhutaan posi­ti­ivi­sista ja negati­ivi­sista vapauk­sista. Posi­ti­ivi­nen vapaus on oikeus polt­taa sitä jäteöljyä, negati­ivi­nen vapaus on vapaut­ta olla hen­git­tämät­tä sen naa­purin jäteöljyn polton katkua. Arvokon­ser­vati­iv­it näyt­tävät pain­ot­ta­van vah­vasti posi­ti­ivisia vapauk­sia, arvolib­er­aalit arvot­ta­vat heitä enem­män sit­ten myös negati­ivisia vapauksia.

      Jostain syys­tä todel­la monille on vaikea hyväksyä että vaikka­pa fos­si­il­isil­la tehty lentoli­ikenne aiheut­taa myös ulkois­vaiku­tuk­sia ja rajoit­taa joidenkin muiden vapauk­sia. Vaiku­tuk­set ovat usein vihe­liäisiä ja ker­tau­tu­via. Mut­ta ne ovat kyl­lä myös todellisia.

      Yleen­sä negati­ivi­sista vapauk­sista huole­hti­vat eivät ole kieltämässä, vaan sanomas­sa että jos aiheut­taa muille hait­taa tästä pitää myös mak­saa. Vihreät esimerkik­si eivät ole kieltämässä lentoli­iken­net­tä, mut­ta vaa­ti­mas­sa että sen pitäisi mak­saa nyky­istä enem­män kor­vaa­maan sen aiheut­tamia hait­to­ja, pääasi­as­sa co2-päästöjä. Lentoli­iken­teen polt­toaineen verova­paus muutenkin vääristää eri liiken­nemuo­to­jen välistä kil­pailua lentoli­iken­teen eduk­si. Tämä on type­r­ää että haitalliseen toim­intaan jopa kannustetaan

      Myös lihan­syön­ti on täl­lä het­kel­lä kiloa kohden paljon enem­män maat­alous­tuk­i­na tuet­tua mitä ihmisille kas­vatet­tu kasvis­rav­in­to. Pitkälle päästäisi­in tosi­aan sil­lä että yksinker­tais­es­ti lakkaisimme tuke­mas­ta haitallisem­pia kulu­tus­val­in­to­ja mitä niiden parem­pia verrokkeja.

      Kun näitä vapauk­sia miet­tii, kan­nat­taakin aina kysyä että aiheutuuko jonkun jostain vapaud­es­ta tehdä jotain jollekulle jotain negati­ivisia vaiku­tuk­sia. Jos vas­taus on kyl­lä, täl­löin joudu­taan aina pun­nit­se­maan kenen vapaus on kuin­ka tärkeä. Erot esim. lentoveron käyt­tööno­ton suh­teen tuleekin selvästi eri painotuksista. 

      Itse esimerkik­si kan­natan lentoveron käyt­tönot­toa, sil­lä pain­o­tan kau­pan ulkop­uolis­ten negati­ivisia vapauk­sia selvästi enem­män mitä nykyjär­jestelmä. Kau­pan ulkop­uoliset siis muut kuin minä ja lentoy­htiö, eli käytän­nössä kaik­ki muut ihmiset ja muun­la­jiset sekä myös tule­vat sukupolvet.

    3. “Ovatko vasem­mis­tovihreät todel­lakin arvolib­er­aale­ja halutes­saan, että kollek­ti­ivi­nen val­ta puut­tuu yksi­tyisen ihmisen elämän ja elämän­tapoi­hin, jopa niin vah­vasti että ”val­tio” pyrkii määrit­telemään mitä yksilö saa syödä ja juo­da ja mihin matkus­taa vai matkus­taako mihinkään.”
      Kollek­ti­ivi­nen val­ta ihan konkreet­tis­es­ti eikä pelkäl­lä halu­jen tasol­la rajoit­taa jo nyt sitä, mitä yksilö voi syo­dä ja juo­da ja mihin jos mihinkään voi matkus­taa. Ei saa syödä eikä juo­da eri­laisia lail­la kiel­let­tyjä ainei­ta, eikä pääse “rajo­jen” yli ilman kollek­ti­ivin lupaa, jota ei kaikille anneta.
      Tämä jää hel­posti huo­maa­mat­ta, jos rajoituk­set eivät osu oma­lle kohdalle. Käytän­nössä suurin osa itseään klas­sisek­si lib­er­aa­lik­si nimit­tävistä kan­nat­taa vapaut­ta itselleen ja kavereilleen tehdä mitä he halu­a­vat, mut­ta muit­ten vapaudel­la ei ole niin väliä.
      “Ja onko toisaal­ta todel­lakin arvokon­ser­vatismia vaa­tia, että yksilöl­lä pitää olla vapaus määritel­lä oma elämänsä?”
      Ei ole. Arvokon­ser­vati­iv­it vas­tus­ta­vat yksilön oikeut­ta määritel­lä oma sukupuolen­sa, tai tehdä abort­ti, noin esimerkiksi.

  29. Tuot: “En usko, että seu­raa­va hal­li­tus tulee kumoa­maan edes pääosin nykyisen hal­li­tuk­sen tekemiä muu­tok­sia, on seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa mil­tei ketä tahansa. Syynä tähän on ennen kaikkea val­tion jatku­va velkaantuminen.” 

    Olen sen ver­ran pir­ulli­nen että mm. tuostakin syys­tä toivon nyky­hal­li­tuk­sen kaatu­van, jot­ta nähtäisi­in ns. in real miten hanakasti vasem­mis­to alka­isi Purra-Orpo ‑hal­li­tuk­sen päätök­siä purka­maan ja vetämään takaisin vai alka­isiko juuri ollenkaan. 

    Tämä kuvaa nykyjär­jestelmämme rikki­menoa. Kun val­ta vai­h­tuu, uusi oppo­si­tio huu­taa hal­li­tuk­selle täs­mälleen samal­la retori­ikalla, mitä edeltävä oppo­si­tio teki kun nykyi­nen oppo­si­tio oli hal­li­tus. Tämän havait­see heti varsinkin mm. velka­an­tu­mis­re­tori­ikas­ta eduskunnassa. 

    Nykyään tehdään liikaa poli­ti­ikkaa medi­aa varten. Sitä miltä kaik­ki näyt­tää kam­er­an linssis­sä. Tik­tok­mainen ylinopeustem­po on tul­lut poli­ti­ikkaa pilaamaan.

    1. Nim­imerk­ki oppo­si­tio on hal­li­tus, hal­li­tus on oppo­si­tio kom­ment­ti­na että mihin perus­tan arvoni siihen että mik­si seu­raa­va hal­li­tus ei tule peru­ut­ta­maan nykyisen hal­li­tuk­sen uud­is­tuk­sia johtuu siitä että toden­näköis­es­ti tämä hal­li­tus poh­ja jatkaa täy­den­net­tynä Keskustal­la. Vaalei­hin on vielä kak­si vuot­ta mitä tahansa voi tapah­tua. Jos SDP jakau­tuu pahasti rajala­ki äänestyk­sessä voi joutua seu­raavien vaalien aikana tilanteeseen jos­sa osa demareista kaataa hallitustunnustelut

  30. On haus­ka seu­ra­ta Osmon per­su­trau­maa, se tois­tuu läh­es joka jutus­sa. Muitakin trau­mau­tunei­ta on, esimerkik­si Korkman. 

    Näistä trau­moista on hyvä ammentaa.

  31. Kokoomus on jois­sain asiois­sa siir­tynyt oikealle, mut­ta en näe sen ole­van poh­javireeltään per­su­un­tu­mista. Kokoomus halu­aa olla val­las­sa. Rin­teen ja Marinin SDP:n päälin­jana oli olla Kokoomuk­sen pää­vas­tus­ta­ja ja punav­ihreän blokin johtop­uolue. Sinipunaa ei pidet­ty minkään­laise­na vai­h­toe­htona ainakaan ilman demare­i­ta päämin­is­teripuolueena. Samal­la Vihreätkin siir­tyivät vasem­malle demarei­den mukana, jol­loin sinipunan houkut­tele­vu­us Kokoomuk­ses­sa laimeni entis­es­tään. Toden­näköisim­män hal­li­tuskump­panin kanssa pitää hakea asioi­ta joi­ta ei tarvitse vastustaa. 

    Kuun­te­len Eduskun­takeskustelua rajalaista ja sitä SDP:n enem­mistö parhail­laan tekee. Rajala­ki ei ole SDP:n ide­ol­o­gises­sa ytimessä ja sille on äänestäjien tukea, niin mik­sipä ei rak­en­taisi perus­taa mah­dol­liselle sinipunalle tuke­mal­la Kokoomus­ta sille tärkeässä asiassa.

    1. Kalle Iso­ta­lo on tässä kom­men­tis­sä aivan oike­as­sa. Se että sosi­aalidemokraat­tisen eduskun­taryh­män enem­mistö tuki Rajalakia ker­toi siitä että täl­läiset asi­at eivät ole hal­li­tus vs oppo­si­tio vas­takkainaset­telua. Tämäkin lakia on laa­dit­tu pitkälti keväältä asti ja käynyt kak­si ker­taa hallinto­valiokun­nas­sa ja vielä kak­si ker­taa perus­tus­laki­valiokun­nas­sa jos­sa lain esi­tys­tä muutet­ti­in usei­ta ker­to­ja ja äänesteti­in suurel­la enem­mistöl­lä lain hyväksymisen puoles­ta . Viime hal­li­tus kaudel­la Marinin hal­li­tus sääti vas­taa­van­laisen lain jos­sa tur­va­paikkapros­es­sia voidaan rajoit­taa rajan ollessaan kiin­ni kan­sain­väliseltä liiken­teeltä. Vihrei­den eduskun­taryh­mä tuki sil­loin kyseistä esi­tys­tä. Ain­os­taan Vasem­mis­toli­iton eduskun­taryh­mä vas­tusti kyseistä esi­tys­tä. Tämä kokon­aisu­us todis­taa ettei Suo­mi ole menos­sa mil­lään mittareil­la Unkarin tielle kun oppo­si­tion tuki koko laille oli molem­mis­sa tapauk­sis­sa erit­täin laaja.

  32. Tarvit­semme vihreän puolueen. 

    Vinoilin 2016 Unto Hämäläisen Perässähi­ihtäjät ‑blo­gin kom­men­tis­sani vasem­mis­toli­iton puheen­jo­hta­javaali­in, että paras ehdokas olisi Outi Alanko-Kahilu­o­to, joka ei tul­lut val­i­tuk­si vaan jatkoi ansiokas­ta eduskun­tau­raansa vihrei­den ryh­mässä. Val­i­tuk­si tul­lut Li Ander­s­son onnis­tui uud­is­ta­maan vasem­mis­toli­iton julkiku­van ei-kansandemokraat­tisek­si ja kun samal­la vihrei­den kansane­dus­ta­jakun­ta on keskimäärin vasem­mis­to­lais­tunut, ei näil­lä kahdel­la puolueel­la ole ollut kovin selkeää agendaeroa.

    Kuitenkin ilmas­to­muu­tos ja luon­toka­to ovat eksis­ten­ti­aalisen elokap­inan arvoisia asioi­ta, eivätkä pelkästään puolueo­hjel­man otsikoi­ta. Vihreät onnis­tui sen­tään viime hal­li­tuk­ses­sa met­sit­tämään met­sän­o­mis­ta­jien pel­to­heit­to­ja, eli hoita­mat­ta jäänyt­tä met­sä­maa­ta, tietysti omis­ta­jalle mak­saen tämän omaisu­u­den hoi­dos­ta mut­ta samal­la menetet­ti­in pien­aluei­den luon­non monimuotoisuus.

    Yhden­ver­taisu­us ja tasa-arvo kel­paa­vat puolueen filosofi­an perus­tak­si, mut­ta inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nis­mi, jota kukaan ei ymmär­rä, karkoit­ti viimeisetkin luon­non ystävät puolueesta. Itse yritin viime eduskun­tavaaleis­sa löytää ehdokkaiden joukos­ta todel­la luon­toa ymmärtävää ehdokas­ta. Vain yksi löy­tyi vaalipi­iristäni vail­la läpimenomahdollisuuksia.

    Kun vasem­mis­toli­iton vihreyt­tä värit­tää urbaani parvekevil­je­ly ja ket­tutyt­töi­ly sekä vasem­mis­to­lainen “edis­tyk­sel­lisyys”, ei maas­tamme löy­dy aitoa vah­vaa vihreyt­tä, pait­si keskus­tan myrkyn­vihreys. Kokoomuskin vain etsii teol­lisu­us­de­marien savupi­ip­pui­hin tulp­paa, jon­ka San­ni Grahn-Laa­so­nen hukkasi soiden­suo­jelun alta. Onnek­si Itä­val­lan vihreät ovat vihreitä.

    Suomel­la on lib­er­aalit per­in­teet 1700-luvul­ta Peter Forsskålin ja Anders Chy­de­niuk­sen hah­moissa. Forsskål oli aikaansa näh­den liian radikaali kansalais­va­pauk­sia puo­lus­taes­saan mut­ta Chy­de­nius ajoi merkit­tävää lain­säädän­töä pain­o­va­pau­den ja hallinnon avoimuu­den kohdal­la. Tosin Kus­taa III:n pakko­val­ta hylkäsi edis­tyk­sen kor­vat­en sen euroop­palaisen kult­tuurin surkeil­la jäljitelmil­lä muis­tut­taen siinä tyyp­il­listä por­var­il­lista nousukas­maisu­ut­ta. Pääkaupun­ki tarvit­see oop­per­an metropoliinsa!

    Uudelleen lib­er­aali edis­tys­mielisyys sai voit­ton­sa oikeas­t­aan vas­ta yleisen ja yhtäläisen äänioikeu­den ja vaa­likelpoisu­u­den kohdal­la. Laa­jan äänioikeu­den takana oli­vat sosialidemokraatit ja nuor­suo­ma­laiset. Van­hasuo­ma­laiset empivät ja sil­loinen ruot­salainen puolue edusti teol­lisu­us­miehiä, kar­tanon­her­ro­ja ja piis­po­ja ja epäili suuresti yleisen äänioikeu­den siunauksellisuutta.

    Sit­ten kävi niin, että van­hasuo­ma­laiset pelot­te­liv­at kansaa nuor­suo­ma­lais­ten han­kkeil­la romut­taa avi­o­li­iton sakra­ment­ti ja sai­vat eduskun­taan nuor­suo­ma­laisia vahvem­man edus­tuk­sen ennus­taen jakoa, mikä myöhem­min tuli edis­tyspuolueen ja kokoomuk­sen väliin.

    Kun edis­tyspuoluekin jakau­tui Suomen Kansan­puolueek­si ja Vapaamielis­ten liitok­si, niin edis­tyk­selli­nen lib­er­al­is­mi jäi Sakari Tuomio­jan ja kump­panien harteille kos­ka Kansan­puolue oli enem­pi sovin­naisen kris­til­lisen keskilu­okan puolue, minkä toim­inta Lib­er­aa­li­nen Kansan­puolue jatkoi.

    On siis help­po yhtyä Tom­mi Uschanovin kan­taan, ettei lib­er­aalille puolueelle ole meil­lä ollut tilaa huoli­mat­ta siitä, että edis­tyspuolue­laiset Ståhlberg ja Ryti tahoil­laan pelas­ti­vat demokra­t­ian, jota nuor­suo­ma­laiset oli­vat olleet luo­mas­sa. San­teri Alkionkin liki anark­isti­nen edis­tys­mielisyys on muut­tunut keskustakonservatismiksi.

    Sen sijaan uskon, että meil­lä on tilaus vihreälle puolueelle.

    1. Olli Saariselle kom­ment­ti­na tuo­hon van­han alki­o­laisen Maalais­li­iton muut­tumisek­si keskus­takon­ser­vatismik­si. Tämä kehi­tys tapah­tui 1950-luvun puo­livälis­sä kun lesta­di­o­laisia alet­ti­in rekry­toi­da Maalais­li­iton jäseniksi. Syy taustal­la oli kom­mu­nis­min pelko mut­ta myös se että sosi­aalidemokraat­ti­nen ohjel­ma oli teol­lis­tu­mi­nen ja kaupungis­tu­mi­nen. Maalais­li­iton ohjel­ma oli hajautet­tu teol­lis­t­a­mi­nen. Lesta­di­o­laiset oli­vat hyviä kohderyh­mä kun maaseudul­ta muutet­ti­in kaupunkei­hin. Äänestäjä kun­nan laa­jen­t­a­mi­nen. Sama kehi­tys nähti­in 1970-luvun lopus­sa kun Kokooomus nousi suurim­mak­si puolueek­si vuon­na 1979 eduskuntavaaleissa.

      1. Maaseudun tilanne on muut­tunut täysin toisek­si siitä, mihin Alkio aat­teen­sa poh­jasi. Aina 1950-luvulle asti “kaik­ki” asui­v­at maal­la ja oli­vat keskimäärin pien­i­t­u­loisia tai pien­ti­lal­lisia. Näen yhden mur­roksen Johannes Viro­laisen aikana omak­su­tus­ta poli­ti­ikas­ta, mis­sä määritelti­in maaseudun tukipoli­ti­ik­ka kohtu­ullisen kokoisen per­heti­lan mukaan tietois­es­ti luop­uen pien­tilo­jen tues­ta ja samal­la padoten suur­tilo­jen men­estys­tä. Sit­tem­min tilakoko on vain suuren­tunut tuotan­non säi­lyessä vähin­täänkin ennal­laan ja keskus­tan äänestäjäpo­h­ja on ohen­tunut “aluei­ta” asuttamasta.

        Voidaan jopa mark­si­laisit­tain tulki­ta tuotan­to­suhtei­den määräävän keskus­tan poli­ti­ikkaa nyky­isin siten, että maa- ja met­säti­lan­omis­ta­jien etu­ja aje­taan ja pide­tään yhtä koko peller­volaises­sa klus­teris­sa. Joku tun­tee San­teri Alkion nimen, jot­ta voi lausua sen puoluekok­ouk­sen herätyspuheessaan.

  33. Mut­ta entä jos teille vihreille on käynyt kuten väität kokoomuk­selle käyneen. Neljän vuo­den ajan pees­a­sitte Marinia ettekä huo­maa itse, että punaisik­si muutuitte.

    1. Nim­imerk­ki Zz:lle kom­ment­ti­na että Vihrei­den ja Vasem­mis­toli­iton väli­nen kil­pailu äänestäjistä johtuu myös siitä että Vasem­mis­toli­it­to päät­ti jo vuo­den 1990 puoluekok­ouk­ses­sa määritel­lä itsen­sä punav­ihreäk­si puolueek­si ja se poisti jo sil­loin viit­tauk­set sosial­is­mi­in puolueen peri­aa­teo­hjel­mas­ta. Itse asi­as­sa SDP vielä ylläpitää viit­tauk­set sosial­is­min omas­sa peri­aa­teo­hjel­mas­sa tänäkin päivänä. Vihrei­den kan­nat­taisi vinkkinä kysyä itseltään mik­si Vasem­mis­toli­it­to on onnis­tunut korosta­maan parem­min että se on enem­män luon­non ja ympäristö asial­la kuin Vihreät? En tarkoi­ta etteikö Vihreät olisi luon­non ja ympäristö asial­la mut­ta talous­poli­ti­ikas­sa Vihreät korosta­vat markki­na­t­alout­ta mut­ta tämä viesti ei jostain syys­tä ole ollut vai­h­toe­hto esimerkik­si niille jot­ka äänestävät nykyään Kokoomus­ta esimerkik­si Helsin­gin kan­takaupungis­sa mut­ta 20 vuot­ta sit­ten äänes­tivät Vihreitä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.