Poliittisessa keskustassa on urbaanin arvoliberaalin puolueen mentävä aukko

Kokoomuksen siirtyminen puoluekentässä oikealla ja kohti  arvokonservatismia –­ siis persuuntuminen –­ on avannut poliittiseen kenttään ison aukon poliittiseen keskustaan kuuluvalle arvoliberaalille urbaanille puolueelle. Aukko suorastaan huutaa täyttäjäänsä.

Paras osoitus kokoomuksen muuttumisesta on, etteivät monet puolueen jäsenet ymmärrä mitään muuttuneen, koska he ovat muuttuneet itse mukana. Monet kokoomuslaiset tuttavani kuitenkin ovat huomanneet muutoksen ja ovat sitä surkeana.

Sosiaalipsykologia ei ole vahvuuksiani, mutta itse näen kehityksen menneen suunnilleen niin, että kun hallitusyhteistyön nimissä on puolustettu monia alun perin perussuomalaisten tavoitteita, niistä on tullut kokoomuslaisille myös omia tavoitteita. Moni ennen torjuttu ajatus on normalisoitunut ja sen kannattamisesta on tullut luvallista. Tämän suuntaista ajattelua on ollut ennenkin, mutta nyt se on nousut pintaan. Voisi jopa sanoa, että puolue on palannut juurilleen.

Vuoden 2011 Jytky vaikutti samalla tavalla moniin duunaritaustaisiin vasemmistoliittolaisiin. Omista ulkomaalaisvihamielisistä ajatuksista oli ennen vaiettu, mutta Jytkyn jälkeen niistä uskalsi puhua.

Tilaus on paitsi kulttuuria arvostavalle arvoliberaalilla puolueelle, myös puolueelle joka kuuluu poliittiseen keskustaan suhteessa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen – siis puolueelle, joka haluaa pitää suomalaiset yhtenäisenä kansana. Tällainen puolue olisi urbaani, sillä näin ajattelevia ihmisiä on eniten kasvavissa kaupungeissa. Vaikka taloudellinen kasvu tapahtuu melkein kokonaan kasvavissa kaupungeissa[i], kaupungeilla ei ole Suomen politiikassa puolesta puhujia.

Jos käyttäisi maailmansotien välistä terminologiaa, tilausta olisi ståhlbergilaiselle puolueelle. Ero on suuri kovaan oikeistoon. Se oli kansalaissodan jälkeisen Suomen keskeinen poliittinen vedenjakaja. Aikanaan näiden blokkien välinen vihanpito johti siihen, että oikeistolaiset murhasivat ministeri Ritavuoren ja kyyditsivät Ståhlbergin.

Mikä aukon täyttää?

Kun poliittisessa kentässä on aukko, joku sen täyttää. RKP on nähnyt tilaisuutensa, ja jotain lisäkannatusta kokoomuksen hylkäämiltä suomenkielisiltä äänestäiltä voi puolueelle tullakin. En kuitenkaan oikein usko, että ruotsinkielisestä kielipuolueesta voi muodostua varsinaista kansanliikettä. Puolue ei ole vain sen äänestäjät, puolue on myös jäsentensä verkosto. Lisäksi RKP:lle on tullut suuri tahra nykyiseen hallitukseen kuulumisesta.

Vihreillä oli jokin aika sitten hyvä ote tästä joukosta. Kilpailihan puolue tosissaan Helsingin suurimman puolueen asemasta kokoomuksen kanssa ja voittikin kokoomuksen vuoden  2019 eduskuntavaaleissa. Sittemmin vihreiden ote on tästä joukosta herpaantunut. Minulla on käsitykseni, miksi näin on käynyt, mutta en avaa sitä nyt tässä.

Liberaalilla kansanpuolueella voisi olla tilaisuutensa, ellei puolue olisi kuollut pois nelisenkymmentä vuotta sitten – huomattavalta osalta siksi, että niin moni sen aktiiveista siirtyivät vihreisiin. Liberaalia puoluetta on yritetty perustaa uudestaan moneen kertaan – minuunkin on oltu yhteydessä, mutta en ole ymmärrettävistä syistä lähtenyt mukaan. Jonkinlainen liberaali puolue on taas puoluerekisterissä, mutta yksi siltä puuttuu ja sen mukana kaikki: painavat ja kokeneet poliitikot.  Tämä ongelma voi korjautua nopeastikin, mutta en ole mitenkään varma että näin kävisi. Sillä on aivan näppärä leikattavaa löytyy ohjelmansa, mutta laaja-alaiseksi yhteiskunnalliseksi ohjelmaksi siitä ei ole.

Jos maahan syntyisi varteenotettava liberaalipuolue, olisi se katastrofi vihreille. Siksi vihreät tarvitsevat nyt kipeästi Tuuli Kousan ja Atte Harjanteen kaltaisia poliitikkoja.

Vastuu hyvinvointivaltion uudistamisesta

Tyhjiä nykyaikaisessa poliittisessa keskustassa on syynä myös siihen, ettei hyvinvointivaltiota saada uudistettua. Aikanaan demarit olivat keskeisessä asemassa hyvinvointivaltio rakentamisessa, mutta sen uudistajiksi puolueesta ei nykyisellään ole. Eihän puolueessa ole havaittu edes mitään uudistamisen tarvetta tai jos on, ei siitä ole kerrottu mitään ulospäin.

Kokoomuslaiset puhuvat kyllä hyvinvointivaltion kriisistä, mutta ei heistä ole sitä uudistamaan. Pienipalkkaisten taloudellisen aseman heikentäminen ei oikein riitä uudistamiseksi – itse asiassa pienipalkkaisen työn kannattamattomuus on kriisin keskeinen syy, eikä asian pahentaminen siksi oikein toimi lääkkeenä.

Hyvinvointivaltiota voivat uudistaa vain ne, jotka sitä arvostavat.

Tästä joskus enemmän.

[i] Taloudellista kasvua saattaa tapahtua myös kaupunkien ulkopuolella kaivostoiminnassa, mutta kaivostoiminnan arvo lasketaan minusta väärin. Kaivostoiminnan tuotoksi lasketaan koko maasta nostettujen materiaalien arvo vähentämättä siitä malmiesiintymän arvon vähenemistä. Tämä on kuin laskettaisiin pankkitilin tyhjentäminen tuloksi.

Myös matkailu kasvaa kaupunkien ulkopuolella, mutta se perustuu kaupunkilaisiin asiakkaisiin.

89 vastausta artikkeliin “Poliittisessa keskustassa on urbaanin arvoliberaalin puolueen mentävä aukko”

  1. Syy miksi Suomen syntyi maailmansodan jälkeen kaksi porvaripuoluetta Kansallinen Kokoomus ja Kansallinen Edistyspuolue oli se että näiden puolueiden kansanedustajat olivat valittu Eduskuntaan Nuorsuomalaisesta puolueesta joka jakautui tasavaltalaisiin ja monarkisteihin. Myös RKP tuki tuolloin monarkiaa. Edistyspuolueen keskeinen ongelma oli se että se oli monessa muuassa asiassa jakautunut. Tasavaltalaisuus oli ainoa yhdistävä tekijä. Talouspolitiikassa Edistyspuolue oli jakautunut klassisiin liberalaaleihin (joita edusti Risto Ryti) ja sosiaalireformisteihin (joita edusti maintisemasi Ståhlberg). Suomessa kun ei ole ollut vakavasti otettavaa Liberaalipuoluetta ei ole ollut vaihtoehtoja. Se mihin suuntaan Keskusta kehittyy uuden puheenjohtajansa linjalla voi olla merkitystä. Antti Kaikkonen oli Keskustan ääniharava Uudenmaan vaalipiiristä ja hän voi vielä muuttaa Keskustan kannatuksen.Kaikkonen ottikin tavoiteeeksi että Keskustan kannatus kaupungeissa ja taajamissa on haaste joka pitää ottaa vakavasti. Britanniassa nähtiin poliittinen vallankumous 4 heinäkuuta kun vanha mahtipuolue Toryt menettivät kannatuksen Labourille mutta myös Liberaalidemokraateille jotka ovat olleet poliittinen vaihtoehto jo pitkään Labourin ja Toryjen väillä. Mikäli Suomeen syntyy uusi liberaalipuolue se voi syntyä Keskustan suunnan muutoksesta tai sitten ei. Maaseudun äänet jakautuvat Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan kesken. Tässäkin kohtaa on alueellisia eroja. Mikä olisi tämän uuden liberaalipuolueen poliittinen sanoma? Kokoomuksessa on jo liberaali- ja konservatiivisiipi ja kannatus on edelleen vakaa. Englannissa taas tilanne oli toinen kun Toryt olivat pahasti jakautuneet brexitin kannattajiin ja vastustajiin ja ongelmat kasaantuivat kahden pääministerin Boris Johnsonin ja Liz Trussin persoonallisuuden kohdalla joka oli jakava tekijä. Arvokysymykset ovat tärkeitä mutta reaaliteetit ovat vielä tärkeitä. Kun Konservatiivipuolue lupasi pysättää maahanmuuton brexitin jälkeen tapahtuikin päinvastainen kehitys; maahanmuutto Britanniaan tuplaantui laittomasti ja laillisesti. Kanaalin yli saapuva laiton maahanmuutto ja Hongkongista suuntautuvat laillinen maahanmuutto.

    1. Labour ei voittanut vaaleja siinä mielessä, että puolueen kannatus olisi sanottavasti noussut vaan vain siinä mielessä, että sen paikkamäärä nousi, koska oikeisto jakautui kahteen puolueeseen. Myöskään liberaalien kannatus ei juuri noussut vaikka paikkamäärä kuusikertaistui. Vihreiden kannatus nousi paljon enemmän kuin labourin, mutta saivat vain neljä paikkaa. Enemmistövaalijärjestelmä on tuollainen

      1. Kommentina Soininvaaralle että olen tässä seurannut Britannian vaalien jälkipyykkiä brittimediasta ja olet siinä aivan oikeassa että enemmistövaalijärjestelmä on Britannian vaalijärjestelmän keskeinen tekijä mutta moni Tory äänestäjä vaihtoi Liberaalidemokraatteihin ihan sen takia koska Boris Johnson ja Liz Truss epäonnistuivat johtaa Britanniaa kriisi aikoina. Sekin kertoo paljon että 11 edellisen hallituksen ministeriä menettivät paikkansa ja edellisten pääministereiden mukaan lukien Theresa Mayn, David Cameronin ja Liz Trussin sekä Boris Johnsonin parlamentti paikat menivät Liberaalidemokraatteille ja Labourille se kertoo jo jotain siitä että moni äänestäjä vaihtoi puolue kantaa. Tuo Reform UK:n kannatus oli vaalipäivän ennusteissa itse asiassa paljon suurempi kuin se oli loppujen lopuksi oli paikkamäärissä. Vihreät saivat paljon kannatus niiltä jotka ovat pettyneet Labourin linjaan, joka on ollut Starmerin puheenjohtaja kaudella enemmän lähellä poliittista keskustaa kuin laitavasemmistoa, ja vierastavat taas Liberaalidemokraatteja

      2. Ei niitä liberaalidemokraatteja ihan massoittain siirrytty äänestämään. Puolueen kannatus nousi vain0,6 prosenttiyksikköä, vaikka paikkamäärä yli kuusinkertaistui. Labourin kannatus nousi 1,7 prosenttiyksikköä.

      3. Tässä on hyvä paikka arvioida väitteen, ”Arvokeskustaan sijoittuvaa puoluetta tarvitaan”, mielekkyyttä:

        1) Labour pyrki Starmerin johdolla selkeästi keskustaan – Reevesin suulla siinä, että talouspolitiikkaan ei tule tulemaan merkittäviä muutoksia; sekä niinkin pitkälle, että vasemmistolaisia karsittiin listoilta
        2) Soininvaara väittää hypoteesissaan, että keskustalaisesti sijoittuva puolue saisi merkittävästi ääniä
        3) Soininvaara ampuu hypoteesinsa näppärästi alas sanomalla, että ”[…] puolueen kannatus ei sanottavasti noussut […]”.

        Olisiko sittenkin niin, että arvokeskustalainen mielipide on huomattavasti harvinaisempaa kuin mitä lehtien pää- ja mielipidekirjoituksista voisi päätellä? Arvokeskustalaisesta tulee mieleen ”tolkun ihminen”, jota kaikki rakastivat ja josta innostuttiin tasavallan presidenttiä myöten. Pahimman innostuksen jälkeen jopa termin keksijä myönsi, ettei tiedä yhtään ihmistä, joka sopisi määritelmään.

      4. Soininvaaralle kommenttina että en tarkoittanut sitä Liberaalidemokraatit olisivat saaneet mitään äänivyöryä mutta se että lähes puolet Toryjen äänestäjät maan varaamassa alueella siis Etelä-Englannissa äänestivät Liberaalidemokraatteja. Tämä kertoo siitä että kestää ainakin 10 vuotta ennen kuin Toryt saavat uskottavuuden takaisin.

      5. Ode kirjoitti: ”Hyvinvointivaltiota voivat uudistaa vain ne, jotka sitä arvostavat.”

        Ei se, logiikka noin mene. Se menee näin: ”Poliitikot voivat uudistaa hyvinvointivaltiota vain niin, että maassa toimivat kilpailukykyiset yhtiöt tekevät riittävästi verotettavaa tulosta niin, että rahaa riittää uudistamiseen.”

        Nythän Suomen suuryhtiöt ovat jo vuosia sitten lähteneet tästä sosialistisesta maasta investoimaan ja työllistämään pääasiassa muualla.

        Viime vuosina perässä ovat menneet parhaat pk-yritykset, joista 67000 on perustanut muualle tytär- ja yhteisyrityksiä. Kaikkein parhaat ostetaan heti ulkomaille…

        Johtopäätös: Velka-Suomen talouden MEGA-ongelmia eivät ratkaise uudet puolueet, vaan täydellinen talousuudistus globaalin markkinatalouden ehtojen mukaan. Suomesta pitää tehdä taas kilpailukykyinen, houkutteleva maa vaurastua, investoida ja työllistää!

        Inhorealistille tulee kuitenkin mieleen: Onkohan Suomi jo menetetty tapaus?

  2. Minusta tuntuu, että kokoomuksen ja persujen merkittävin ero muihin puolueisiin on kriisitietoisuuden taso. Jos ei usko, että kriisi on paha tai jos kannattajat eivät usko kriisiin tai tiedä siitä, eihän siinä synny sellaista dynamiikkaa, jota nyt tarvitaan.

    Toisaalta en tiedä, mitä Soininvaara tarkoittaa kokoomuksen peruuntumisella.

      1. Kommenttina Soininvaaralle että Kokoomuksessa on aina ollut konservatiivinen siipi. Se on vastustanut muun muassa avioerolakia, sukunimi lakia sekä samaa sukupuolten avioliittoa. Kuitenkin puolueen enemmistö on tukenut näitä lakeja eikä Kokoomus ole koskaan kaatanut mitään suurta sosiaalipolitiikan uudistusta jota puolueen enemmistö on ollut laatimassa. Suomen sosiaalipolitiikassa on kaikkien puolueiden vahva kädenjälki. Se että useat aikaisemmat hallitukset eivät ole saaneet aikaiseksi esim.sosiaaliturva uudistusta johtuu siitä että nämä asiat oli aiemmin alistettu kolmikantaan mutta tästäkin on onneks luovuttu kun huomattiin että veto-oikeutta on käytetty väärin liiankin usein. En usko että seuraava hallitus muuttaa mitään. Keskustakin on antanut tuen usealle hallituksen uudistukselle oppositiosta

      2. Mitä arvokonservativismi tuossa yhteydessä nyt tarkoittaa? Perinteisesti arvokonservativismia on tarkoitettu mm. syntymättömien lasten oikeuksien puolustamista ja arvoliberalismilla taas aborttioikeuden puolustamista – sillä nämä asiat ovat useissa arvokonservativismin ja arvoliberalismin indikaattoreissa. Mutta tässä blogissa sanaa arvokonservativismi käytetään kai jossain muussa merkityksessä.

        Soininvaara:
        ”En kuitenkaan oikein usko, että ruotsinkielisestä kielipuolueesta voi muodostua varsinaista kansanliikettä. Puolue ei ole vain sen äänestäjät, puolue on myös jäsentensä verkosto. Lisäksi RKP:lle on tullut suuri tahra nykyiseen hallitukseen kuulumisesta.”

        Itsekään en usko kielipuolueen voivan laajentua laajaksi kansanliikkeeksi asti. Mutta mistään olennaisista tahroista en tiedä. Eurovaaleissakin puolueen ääniosuus oli liki täsmälleen sama kuin edellisissä eurovaaleissa. RKP on viime hallituksissa ajanut erinomaisen tehokkaasti ruotsinkielisten oikeuksia, mikä näkyy käytännössä mm. peruskouluissa pakollisen ruotsin oppimäärän kasvuna ympäri Suomen ja ruotsinkielisten satamakaupunkien etujen merkittävänä kasvuna sekä siinä, että ”kaksikielisyydestä” tuli hyvinvointialueiden rahoitusmallissa alunperin esitettyä selvästi merkittävämpi rahoitusperuste, mikä aikoinaan rahoitettiin leikkaamalla sote-rahoitusta täsmälleen tämän rahoitusosuuden kasvua vastannut määrä suomenkielisiltä alueilta. RKP tullee jatkossakin suunnilleen säilyttämään kannatuksensa. Se tekee onnistuneesti juuri sellaista politiikkaa, mitä monet puolueen rahoittajat toivovatkin.

        Soininvaara esitti myös, että kokoomus ja SDP olisivat kyvyttömiä uudistamaan hyvinvointivaltiota. Jos tilannekuva olisi oikea, silloin tilanne hyvinvointivaltion uudistamismahdollisuuksien osalta voi olla Suomessa pitkään pattitilanne, koska Suomessa on aika vaikea muodostaa sellaista enemmistöhallitusta, johon kumpikaan näistä puolueista ei kuuluisi. Hyvinvointivaltion kannalta pitkällä tähtäimellä se on iso ongelma, että valtio velkaantuu edelleen yli 10 miljardilla eurolla vuodessa, ja että menneinä vuosina jo tapahtuneen velkaantumisen sekä korkojen nollatasolta normalisoitumisen takia valtion budjetista jatkuvasti yhä isompi osa menee valtion korkomenojen hoitoon, ja valtion korkomenot eivät tuota hyvinvointia kansalaisille, vaan sijoittajille. Kuvaavaa on se, että vaikka työttömyyskorvaukset ja asumistuet leikattaisiin nollaan (mikä ei tietenkään ole edes mahdollinen toimi), valtion menot olisivat silti isommat kuin sen tulot – koska tulojen ja menojen epätasapaino on niin suuri.

        Nykyisen politiikan iso riski on se, että Suomessa tapahtuu siirtymää pimeän työn maaksi. Suomessa on perinteisesti maksettu aktiivisesti veroja ja harmaan talouden osuus on ollut muita EU-maita merkittävästi pienempi. Esimerkiksi yleisen arvonlisäveron nousu 25,5 %:n tasolle väistämättä tarkoittanee myös pimeän, ohi verotuksen tapahtuvan myynnin vaihtoehdon kannattavuuden kasvua. Uudisrakentamisen arvonlisäverojen nousu ennätyskorkealle saanee pysähtymään vielä aiempaakin vähäisemmäksi. Hyvinvointivaltion kehittämiseen liittyvä politiikka on nyt aika pattitilanteessa, kun veroja on tämän enempää vaikea enää korottaa aiheuttamatta merkittäviä haittoja yhteiskuntaan, ja menojakin on entistä vaikeampi leikata sen jälkeen kun helpoimpia leikkauskohteita on jo toteutettu.

        Suomeen on näillä näkymin tulossa maailman yksi suurimmista väestön ikääntymiskehityksistä. Puoluetarjonnan ja -kysynnän kannalta asia tarkoittaa sitä, että yhä isompaa osaa äänestäjistä yhdistää jatkossa eläkeläisyys. Jos äänestäjistä isompi osa on eläkeläisiä, silloin hyvinvointivaltiotakin kehitettäneen entistä enemmän eläkeläisten näkökulmasta ja tarpeista käsin.

  3. En ole aivan vakuuttunut. Maltilliset puolueet keskustasta ovat kadonneet monista maista. Keskustaoikeisto ja keskustavasemmistohan käytännössä katosivat Ranskastakin 10 vuodessa. Maltillisen kokoomuksen kannatus Ranskassa oli 7 prosenttia.

    Sama kehitys ollu monessa muussakin maassa.

  4. käytän sitten termiä poliittinen selkäänpuukottaminen.

    kun nuo perussuomalaiset saivat jo jonkunlaisen noutajan, niin epäilen että kokoomukseen tulee myös noutaja. onko kokoomuksen seläntakana jono poliittisista selkäänpuukottajista. sofia virta vihreistä, keskustapuolue, liberaalipuolue, rkp:kin haluaa osingolla, ehkä jopa antti lindtman.

    liberaali puolueen huono kannatus on minua hämmentänyt jo jonkun aikaa, eikä vieläkään tunnu nousua tapahtuvan. mutta nyt tulee kuitenkin erinomainen tilaisuus nostaa kannatusta.

    jopa liike nyt:n kannatus on ollut suurempi kuin liberaalien, mutta liike nyt on karkeasti yhden miehen show, liberaaleissa on sentään edes laajempi idea. tosin eurovaalit antoi surkeaa tulosta liike nyt:lle.

    tuosta ”leikattavaa löytyy” budjetista sen verran. että julkisessakin taloudessa pitää ottaa huomioon myös sellaiset julkiset asiat ja menot jotka ei näy valtion budjetissa, karkea sääntö on, jos on pakollinen niin on julkista toimintaa. lähinnä viittaan eläkejärjestelmään, hyvinvointialueisiin ja kuntatalouteen.

    itse en näe liberaalipuoluetta uhaksi vihreille. itse asiassa liberaalisia puolueita pitäisi ollakin enemmän eri vivahteilla, ns. vanhojen puolueiden kustannuksella.

    tuli katsottua pinepuolue tentti, ja liberaali puolue osasi jopa loistaa siinä väittelyssä.

  5. Ja kokoomushan on nimenomaan optimoinut asemansa. Se on itse arvoliberaali talouspuolue, joka voi tehdä yhteistyötä jokaisen puolueen kanssa. Näin se maksimoi taloudellisen vaikutuksensa politiikassa.

  6. ”Kulttuuria arvostavalle arvoliberaalille puolueelle.”
    Minun on vähän vaikea asettaa itseäni arvokartalla liberaali-konservatiivi akselille. Muut ehkä luokittelevat enempi konservatiiviksi, vaikka itse taas ajattelen olevani monissa asioissa aika liberaali. Jokainen kysymys pitää käsitellä tavallaan erikseen.
    Mitä kulttuuriin tulee, niin minusta liberaaliin ajatteluun kuuluu, että jokainen saa äänestää omalla lompakollaan mitä kulttuuria arvostaa.

    Eikä yhteiskunnan rajallisia resursseja pitäisi käyttää johonkin sellaiseen kulttuuriin tyyppiä opppera, joka ei pysy pystyssä ilman erityisiä subventioita.

    1. Mitä kulttuuriin tulee, niin minusta liberaaliin ajatteluun kuuluu, että jokainen saa äänestää omalla lompakollaan mitä kulttuuria arvostaa.

      Nyt unohdat olennaisen osa talousteoriasta, eli ulkoisvaikutukset. On vankkaa näyttöä siitä, että kaupungit, jotka ovat panostaneet kulttuuriin, ovat menestyneet aikojen saatossa paremmin kuin kaupungit, jotka eivät ole panostaneet kulttuuriin.

      1. Vai on Osmo sitä mieltä, että kulttuuriin panostaminen lisää kaupunkien menestystä.
        Sanoisin, että kyseessä on rahanjakopolitiikan seuraus: Jos kulttuuriin jaetaan avokätisesti valtion budjettirahaa niin tottakai se ohjautuu sinne missä on kulttuurialan toimijoita.
        Lehdistä olen lukenut, että useilla kaupungeilla on vaikeuksia ylläpitää kulttuuritoimintojaan kuntarahoituksellaan. Kun nämä kulttuurinnälkäiset eivät ole halukkaita maksamaan vai lienevätkö maksukyvyttömiä.

      2. Petri:

        Mitä kulttuuriin tulee, niin minusta liberaaliin ajatteluun kuuluu, että jokainen saa äänestää omalla lompakollaan mitä kulttuuria arvostaa.

        Soininvaara:

        Nyt unohdat olennaisen osa talousteoriasta, eli ulkoisvaikutukset.

        Tämä kuvaa hyvin näiden ideologioiden ongelmia. Vaikka Soininvaara peräänkuulutti arvoliberalismia, niin heti siihen liitettiin kuitenkin talousliberaaleja asioita kylkeen.

        Nämä leimat kuten liberaali, konservatiivi, oikeisto, vasemmisto jne. ovat valmiita toimivia brändäyksiä, mutta sitten mukana tulee myös ne niiden ikävät puolet ja asiat joissa noi ideologiat ovat väärässä. Vihreät ovat yrittäneet rimpuilla näistä irti ja napsia vähän sieltä täältä parhaat puolet.

        Ikävä kyllä Vihreät ovat epäonnistuneet tässä viime aikoina. Tämä näkyy identiteettikriisinä, milloin Vihreät ovat ”kokoomuksen puisto-osasto”, milloin se on vasemmistoliiton kanssa niin samankaltainen että niiden pitäisi kriitikon mielestä yhdistyä yhdeksi puolueeksi. Vihreät on siis kriitikoiden mielestä sekä liian vasemmistolainen että oikeistolainen.

        Itse pidän vihreistä paljon kun luen heidän ohjelmapapereitaan ja kun pääsen keskustelemaan vihreiden kanssa livenä. Minusta on otettu vasemmalta ja oikealta niiden parhaat puolet.

        Mutta julkisuuspeliä mielestäni Vihreät puolueena eivät oikein osaa. Minusta tuntuu että Vihreät arkailevat mediaan ”joutumista”. Siinä missä persut aamulla herätessään miettivät että mitähän puolitotuuksia tänään täräyttäisi medialle täkyksi että media kirjoittisi heistä ja samalla heidän narratiivejaan toistaen, niin samalla vihreät miettivät blogitekstejään ja somepäivityksiään tehdessään miten kirjoittaa asia ettei media vain satu tarttumaan jostain asiasta kirjoituksessa ja nosta asiaa otsikoihin.

        En tiedä onko asia näin, mutta siltä lopputulos näyttää ulkoapäin. Totuudellisuus ja faktapohjainen viestintä on hieno asia, mutta silti pitäisi osata vähän räväyttää ja säväyttää, sillä media valitettavasti toimii sillä logiikalla. Ja tällä tavoin saatu medianäkyvyys omille narratiiveille on todella arvokasta. Persut ovat keksineet esim. tuulivoimaloiden takia räjähtelevät lepakot täysin medialle täkynä (ovat itsekin myöntäneet), ja niistä lepakoista puhutaan vielä vuosikymmenen myöhemminkin toistaen tuulivoiman vaarallisuutta tukevia myyttejä.

        Ja tälläinen toisto toimii:
        https://lauspalo.com/2024/01/vaaleanpunainen-elefantti/

        Mielestäni Vihreät ovat puolueena kuitenkin suomalaista puolueista eniten oikeassa. Siltä vain puuttuu taito pitää itsestään ja omista asioistaan meteliä, jolloin Vihreät määritellään sen vastustajien puheiden kautta. He kyllä osaavatkin sitten sitä meteliä pitää.

        Toivottavasti Vihreät eivät tee vääriä analyyseja ja muuta omaa ydintään, vaan ennemmin löytävät keinoja olla rohkeasti esillä ja sanoa asioita suoremmin tavoilla jotka tavoittavat paremmin normaaleja kansalaisia jotka eivät ole esim. perillä siitä mitä ulkoisvaikutus tarkoittaa taloustieteessä.

        Ville Niinistön puheenjohtajakauden otetta sanottiin populistiseksi, mutta hän puhui paljon suoremmin mitä hänen jälkeensä tulleet. Ja hänen aikanaan Vihreiden kannatus oli ennätyskorkealla, yli tuplat mitä nyt. Tämä vaikka puolue itsessään ytimeltään oli sama mitä nytkin. Uskon että näillä asioilla on yhteys.

        Voi olla laimeaa ja kliseistä syyttää puolueen ongelmista viestintää, mutta siitä huolimatta itse näen sen vihreiden suurimpana ongelmana. Mutta vaikka se on laimeaa ja kliseistä, se voi kuitenkin myös olla totta. Joskus totuus on laimea ja kliseinen.

        Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö puolueen kannattaisi myös petrata muilta osin, ei vihreiden näkemykset ja ohjelmat täydellisiä ole. Mutta en usko niiden kuitenkaan olevan se suurin ongelma ja selitys esim. tosiaan kannatuksen romahdukselle Niinistön puheenjohtajakauden ajoista.

        Pidempi kirjoitus aiheen tiimoilta:
        https://lauspalo.com/2024/01/vihreiden-on-unohdettava-oikeisto-vasemmisto-jaottelu/

      3. Tuolla näköjään Jaakko L esittelee tietämystään haukkuakseen perussuomalaisia. Tuulivoima ja lepakot.
        PohjoisAmerikassa on tietty lepakkolaji, joilla on tavallista korkeampi vaara osua tuulimyllyn siipiin.
        Kun lepakko osuu tuulimyllyn siipeen, sen keuhkot räjähtävät. Jälkikäteistutkimuksissa kuolinsyyksi tuli keuhkojen räjähtäminen. Lehdistö uutisoi asian pintapuolisesti, eikä perussuomalaisten edustajatkaan asiaan perehtyneet.
        Kuitenkin tuulivoiman siipeen törmäys ja keuhkojen räjähdys ovat faktoja. Suomessa ei tosin pitäisi kyseistä lepakkolajia esiintyä.

      4. ”Persut ovat keksineet esim. tuulivoimaloiden takia räjähtelevät lepakot täysin medialle täkynä (ovat itsekin myöntäneet), ja niistä lepakoista puhutaan vielä vuosikymmenen myöhemminkin toistaen tuulivoiman vaarallisuutta tukevia myyttejä.”

        Putkonen sanoi jotenkin näin:
        ”Kuolema tuli, kun lepakko lensi pyörivien lapojen lähelle muodostuvaan alipaineeseen. Lepakon keuhkojen verisuonet eivät kestäneet paineen muutosta ja ne räjähtivät.”
        Ei kun hetkinen… Tuohan on Hesarin uutinen vuodelta 2010 Calgaryn yliopiston tutkimuksesta. Kuusi vuotta aikaisemmin kuin Putkonen sanoi aiheesta mitään. Miten minä ne tällee sekoitin…

        https://www.hs.fi/tiede/art-2000004770959.html

      5. Pentti A K Häkkinen kirjoitti:

        Tuolla näköjään Jaakko L esittelee tietämystään haukkuakseen perussuomalaisia. Tuulivoima ja lepakot.
        PohjoisAmerikassa on tietty lepakkolaji, joilla on tavallista korkeampi vaara osua tuulimyllyn siipiin.

        Korjaan siis sanomisiani sen suhteen että persut keksivät käyttää asiaa tuulimyllyjen vastustamiseen, eivätkä siis keksineet koko konseptia räjähtelevistä lepakoista. En ota sen kummemmin kantaa räjäyttääkö tuulivoimaloiden infraääni lepakoita. Nähtävästi olin väärien tietojen varassa, pahoitteluni siitä.

        Mutta pointtini siis oli että persut ovat valmiita räväyttämään ja esittämään kontroversaalejakin asioita kunhan se edistää omien narratiivien esittämistä mediassa. Vaikka se tarkoittaisi iskujen ottamista vastaan julkisuudessa kuten selvästi tässä lepakkoasiassakin kävi.

        Nytkin tässä keskustelemme näistä räjähtelevistä lepakoista ja tuulivoimaloiden vaarallisuudesta. Todella taitavaa median käyttöä. Se että media eritoten vielä vuosikymmen sitten vielä pyrki tekemään persuja naurunalaiseksi miten vain pystyi, kuten tässä lepakkoasiassa, vain lisäsi sen tehoa kun asiasta pystyttiin vääntämään kuten nytkin, ja sisäpiiriläiset pystyivät siitä uhriutumaan.

        Persut osaavat käyttää mediaa taitavammin kuin muut puolueet, se ymmärtää ja hyväksikäyttää median kohulogiikkaa erinomaisesti tavoitteidensa edistämiseen.

        https://lauspalo.com/2024/01/vaaleanpunainen-elefantti/

    2. Petrille kommenttina tuohon kulttuurin julkiseen rahoitukseen niin tiedoksi että myös urheilua rahoitetaan julkisesta varoista ja ainoa tavoite on se että sillä pyritään luomaan EM ja MM tasoisia urheilijoita. Olisiko Kylian Mbappé koskaan päässyt Ranskan maajoukkueeseen jos jalkapalloa ei olisi tuettu ruohonjuuritasolla?

    3. Kulttuurin tuet ovat käsittääkseni siksi, että köyhäkin saisi nauttia kulttuuria? Kaippa oopperat, kuvataiteet ynnä muut ”korkea”kultuuriset ilmiöt selviytyvät ilman tukiakin, mutta niistä ei sitten pääse nauttimaan kuin harvat ja valitut. Millaistahan olisi Suomalainen kirjallisuus jos
      Kivi olisi saanut apurahoja tai moni muu?

      1. Nimimerkki JT:lle tuohon Orpo vs Purra asetelmaa niin en sanoisi että tilanne olisi mikään persujen ja kokoomuksen välinen kisa. Esim. Rajalaki neuvotteluissa Orpo onnistui saamaan demareiden tuen rajalaille. Tätä voidaan kutsua sinipuna yhteistyöksi.

  7. Kokoomus ei puhu hyvinvointivaltion kriisistä, tai ylipäätään ”hyvinvointivaltiosta”. Tuo termi implikoisi, että hyvinvointi olisi valtion vastuulla. Sen sijaan he puhuvat ”hyvinvointiyhteiskunnasta” ja jättävät kuulijan vastuulle arvailla kenen vastuulla yhteiskunnassa hyvinvointi on.

  8. Kun liberaalit keskustaoikeistolaiset eivät pääse edes ehdolle vihreisiin, niin aika turha ihmetellä miksi kannatus ei kasva. Vihreät olisi mahdollista rakentaa vahvemmille perustuksille nyt kun ydinvoima ja Nato on jäänyt pois turhien taakkojen listalta, mutta flirttailu sitten hamas-vasemmiston kanssa on jäljellä. Kolme kovaa Neuvostoliiton eurooppalaiseen vasemmistoon kylvämää ajatusta, joiden perässä vihreätkin ovat menneet. Nyt Naton vastustaminen näyttää aivan idiotismilta, ydinvoiman vastustamisen argumentit on lyöty, mutta monella on edessä vielä tutustuminen siihen mitä oikeasti puolustaa huutaessaan islamistien puolesta joelta merelle. Jos vihreissä ei pystytä näkemään islamistien vaaraa, niin harva uskaltaa äänestää. Se ettei vihreät ajaneet naisten silpomiskieltoa loppuun asti, antaa jo osviittaa että islamisteille ei haluta taikka uskalleta panna sääntöjä. Liberaali ei tarkoita vapautta säännöistä jotka suojaavat vapautta!

    1. Missä vihreät ovat vastustaneet naisten silpomiskieltoa?
      Minun pöydälleni muuten tuli aikanaan peruspalveluministerinä Oulun keskussairaalan pyyntö saada silpoa naisia, koska se on kuulemma sairaalassa turvallisempaa. Juuri sillä kohdalla muste loppui kynästäni.

      1. Tuossa olen kyllä samaa mieltä Soininvaaran kanssa. En ole kuullut että yksikään Vihreiden jäsen kannattaisi tyttöjen silpomista. Muun muassa Fatim Diarra on useasti puhunut tyttöjen silpomista vastaan ja tämä johtuu siitä että hänen edesmennyt lääkäri-isänsä oli Länsi-Afrikasta jossa tuo käytäntö on edelleen valitettavan yleistä.

      2. Soininvaaralle kommenttina että tuo termi liberaali ei niinkään perinteisesti tarkoita tarkoita arvokysymyksiä vaan talouspolitiikkaa. Keskustalle on kyllä perinteisesti ollut valtionjohtoinen talouslinja mutta nykyään sekin korostaa yrittäjyyttä. Ilman yrittäjyyttä ei ole markkinoita tai sitten markkinat valtaa ulkomaalaiset toimijat kuten on käynyt Itäisessä-Euroopassa

      3. Liberaali ei ole sama kuin libertaari. On vahva sosiaaliliberaali suuntaus, joka on kaukana uusliberalismista. Mutta kyllä, liberalismi on myös talousliberalismia, pro market -suuntausta, jota kuitebnkaabn kokoomus ei kannata vaan kannattaa pro business-ajattelua. Tähän olen törmännyt alituisesti Helsingin kunnallispolitiikassa.

      4. Kommenttina tuohon pro-market ja pro-businness ajattelun eroihin niin näen kyllä sen niin että ilman businesstä ei ole markkinoita. Tai sitten ulkomaalaiset toimijat valtaavat markkinat kuten on tapahtunut esimerkiksi Irlannissa ja Itä-Euroopassa. Kokoomuksessa on myös hyvin vahva pro-market ajattelu etenkin valtakunnan politiikassa jossa vapaakauppaa on pyritty edistämään Euroopan tasolla. Se että ruohonjuuritasolla vallitsee Pro-businness ajattelu ei ole mitenkään uutta. Esim. Yhdysvalloissa vallitsee Pro-businness ajattelu ruohonjuuritasolla (joista hyviä esimerkkejä on Jones Act, Chips-Act ja IRA-malli) ja valtakunnallisesti Pro-market ajattelu jossa pyritään saamaan aikaan vapaakauppasopimuksia. Jopa Trump pyrki saamaan kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia muun muassa Britannian kanssa mutta silloinen brittihallitus ei suostunut avaamaan lääkkeiden myyntiä vähittäiskaupassa ja amerikkalaisten maataloustuotteiden vapaata pääsyä Britannian kulutusmarkkinoille . Syynä oli tuo Pro-businness ajattelu. Minulle Pro-businness ja Pro-market eivät ole toistensa vastakohtia. Molempia tarvitaan mutta pelkkä Pro-market ajattelu ei toimi ellei ole Pro-businness ajattelua.

    2. Jos tarkoitat, että Pursiaista ei päästetty ehdolle, niin siinä vihreät saattoivat toimia oikein.

      Pursiaisella on todella aggressiivinen ja hyökkäävä viestintä. Karkottaa kyllä ihmisiä paljon.

  9. Mutta näyttää siltä, että talousoikeistolaisuus on varma tappio demokratiassa. Vasemmisto-oikeisto-jako katoaa, kun kenenkään ei kannata olla oikeistolainen. Siksi vastakkainasettelu siirtyy muihin asioihin.

    Perussuomalaiset romahtivat talousoikeistolaisuus takia, Ranskassa Le pen menestyi, kun oli taloudessa vasemmalla.

    1. Nimimerkki Zz:lle kommenttina että myös sekä Le Pen ja Jean-Luc Mélénchon menestyivät lupaamalla epärealististä talousohjelmaa jonka tuloksena olisi vielä suurempi alijäämä. Myös Liz Truss epäonnistui ajamalla maan konkursiin tekemällä päinvastaista mitä Le Pen ja Mélénchon tarjoavat. Talousoikeistolaisuus tarkoittaa myös sitä että tarjoaa tasapainoisen mallin.Nykyinen hallitus Suomessa nosti ALV:tä ja laskee tuloverotusta. Se hän on nimenomaan tasapainottamista.

      1. Joo, mutta ennen työnjako meni niin, että oikeistolaiset poliitikot kurjistavat kansaa ja laittoivat taloutta kuntoon. Oikeistolaisia seurasi hallitusvastuussa vasemmistolaiset, kun äänestäjiä kurjistutettiin.

        Oikeistolaisille jäi aina kurjistajan rooli ja vasemmistolaiset puolestaan jakoivat rahaa sekä miehittivät yhteiskunnan avainpositiot omanmielisillään.

        Oikeistolaiset kautta maailman ovat havahtuneet, että eihän tässä työnjaossa ole järkeä. Oikeistolaisen talouspolitiikan tie on varma tie tappioon ja siksi siitä on alettu luopua. Vastakkainasettelu poistuu talousasioista muihin.

    2. Nimimerkki Zz:lle kommenttina että Ranskan politiikassa on jako oikeistoon (tasavaltalaiset) ja liberaaleihin ( En Marche) ja vasemmistoon (Kansanrintama). Macron itse oli sosialistihallituksen valtiovarainministeri ja huomasin nopeasti ettei Sosialistit sisäisten kiistojen pysty uudistamaan maan taloutta. Eikä myökään tasavaltalainen oikeisto. Macroia edelsi kaksi presidenttiä jotka tulivat oikeistosta (Sarkozy) ja vasemmistosta (Hollande) molemmat jäivät yhden kauteen. Molemmat puolueet sekä tasavaltalaiset että vasemisto ovat jakaneet rahaa toisilleen ja miehittäneet yhteiskunnan avainpositiot. Kuitenkin Britanniassa nähtiin sekin muutos että Labourin voiton taustalla oli sekin poltiiikan suunnanmuutos että Labour on luopunut Corbynin radikaalisesta talouslinjasta jota Mélénchon edustaa ja on siirtynyt johti keskustaa samalla kun Konservatiivit ajoivat talouden etenkin Liz Trussin johdolla päin seinää vaikka markkinat antoivat siitä varoituksen jo etukäteen. Vastakkainasettelu poistuu kun ymmärettään että taloutta pitää tasapainottaa johon kuuluu verojen ja budjetin tasapainotus. New Labour hallitsi Britanniaa 15 vuoden ajan kunnes puolueen valtasi radikaalivasemmisto joka ajoi puolueen kanantuksen alas. Nyt puoluetta johtaa tannerilainen johto joka voi hallita Britanniaa 10 vuotta tai jopa enemmän.

  10. Soininvaara tässä blogissa lähes tarkalleen vuosi sitten: Jos ajatteli[si]n vain puolueeni etua, toivoisin, että kauhukabinetti istuisi täydet neljä vuotta. Vihreiden olisi helppo voittaa takaisin kokoomukselle hävinneet äänestäjänsä.

    Nyt kauhukabinetti on istunut jo yli vuoden, ja tästä helposta kokoomukselta takaisin voittamisesta ei vieläkään paljon merkkejä näy. Vuosi sitten heinäkuussa vihreiden kannatus Ylen mittauksessa oli 8,0 % ja tuoreimmassa viime kuun mittauksessa 8,3 %.

    Entä jos ei ole olemassa – missään marginaalista isommassa mittakaavassa – mitään keskustalaisten ståhlbergilaisten sivistysporvarivihreiden muodostamaa piilevää kannatuspotentiaalia? Entä jos ne, jotka uskovat sellaisen olemassaoloon, yksinkertaisesti yleistävät omasta sosiaalisesta kuplastaan liikaa? Entä jos odottaminen, että se piilevä kannatuspotentiaali aktivoituu jostain, on samanlainen fantasia kuin vaikka jonkin Yrjö Hakas -tyylisen laitavasemmiston fantasia siitä, että tarjoamalla ”aidon vasemmistolaisen vaihtoehdon” sille ilmestyy vielä joskus jostain valtavasti kannattajia, jotka eivät ole aiemmin voineet ilmeisesti äänestää ketään, kun vasemmistoliittokin on heille liian oikealla?

    Ja entä jos mainitut vuoden 2019 eduskuntavaalit kuuluvat jo niin kaukaiseen menneisyyteen, ennen yhteiskunnan yleisen autoritaaristumis-militarisoitumisen käynnistänyttä Ukrainan sotaa, ja ennen Sanna Marinin pääministerikauden aiheuttamaa voimatasapainon siirtymistä vihervasemmiston sisällä, että noissa vaaleissa saavutetun menestyksen pitäminen jonkinlaisena benchmarkina tulevaisuutta ajatellen on perusteetonta?

    Ja tämä ei sitten sivumennen sanoen tarkoita, että olisin jotenkin tyytyväinen siihen, että tällaisia piileviä vihreiden potentiaalisia sivistysporvarikannattajia ei ole. Muistan mm. itsekin kirjoittaneeni ennen vihreiden vuoden 2017 puoluekokousta peräti Vihreään Lankaan jutun, jossa otin annettuna, että heitä on, sekä esitin, että vihreiden tulevaisuus riippuu siitä saadaanko heidät pidettyä mukana. (Juttu oli tuossa silloisessa tilanteessa tarkoitettu olennaisesti tuen ilmaisuksi Touko Aallolle ja hänen linjalleen.) Olin vain ehkä tuolloin väärässä.

    1. Uschanov on oikessa että on hyvin vaikeaa kuvitella että keskustalais-ståhlbergilaisporvari puolueelle olisi tilausta. Täytyy muistaa että Kansallinen Eritypuolue jota Ståhlberg edusti oli jakanut klassisiin liberaaleihin joita edusti Risto Ryti ja sosiaalireformisteihin joita edusti itse Ståhlberg. Britanniassa on edelleen Liberaalipuolue jonka nimi on Liberaalidemokraatit ja se on ollut aina Työväenpuolueen ja Konservatiivisen puolueen vaihtoehto. Suomessa kun puolue kartalla on edelleen Keskusta joka voisi ihan hyvin muuttua liberaali puolueeksi nykyisen puheenjohtajan johdolla joka itsekin asuu Uudellamaalla.

      1. Eihän keskustapuolueesta saa liberaalia tekemälläkään. Puolue ei kannata markkinataloutta vaan erilaista pekkarointia eikä se todellakaan edusta mitään arvoliberalismia.

    2. Vähän itsekin olen tässä ihmetellyt, missä ne oikeistoliberaalien massat oikein ovat? Onko niin että induktoitu kysyntä toimii myös politiikassa. Kunhan väylät ilmaista konservatismia ja autoritarismia vain lisääntyvät, lisääntyy myös kysyntä.

      Ehkä niistä liberaaleista ihanteista on ollut kiva puhua silloin kun liberaali ideologia on ollut maailmalla vallitseva ja muodissa, mutta nyt kun niistä liberaaleista arvoista joutuisi jotain ”maksamaankin” kun se ei enää olekaan niin muodikasta niin liberalismi lentää useimmilla roskakoriin.

  11. Niin
    marinin hallituskausi johti asenteiden koventumiseen

    Olen kyllästynyt viherpesuun maalaisten selkänahasta ja intersektionaaliseen maailmaa halaavaan (Suomesta viis) wokeiluun vihreissä. Tavallinen kansa on tavallista arkista porukkaa eikä mitään sateenkirjavaa karnevaalikansaa joka vaatii etusijaa kaikessa

    Edes demarit ei uskaltaneet olla sulkematta Rajaa vaikka Tuomioja ultravasemmalta jotain piipitti kamuineen.

    1. Taidat tuossa tulla maininneeksi mahdollisen liberaalipuolueen suurimman uhkan. Puolue pelkällä nimellään vetäisi merkittävän woke-jäsenistön riveihinsä. Tyypillisesti tämänhenkiset vaikuttajat eivät tyydy sivuosiin, joten liberaalipuolueesta tulisi yksi uusi woke-puolue muiden joukkoon. Näennäisen vapaa ja -edistyksellinen, mutta sisäinen keskustelu jäisi puuhasteluksi dogmin sisäisten käsitteiden merkityksistä ja näiden syy-yhteyksistä patriarkaalisen yhteiskunnan etuoikeusjärjestelmiin. Uskottavan liberaalipuolueen on sisällettävä välttämättä myös ripaus tervejärkistä konservatismia.

  12. Asialla on myös toinen puoli. Itse esimerkiksi kuulun niihin, jotka ovat omaksuneet Perussuomalaisilta vaikutteita. Kutsun sitä ihmisten kuuntelemiseksi.

    Älkää käsittäkö väärin. En ole rasisti ja suurin ero minun ja Perussuomalaisten ajatusmaailmassa liittyy maahanmuuttoon. Maahanmuutto on mielestäni positiivinen asia, mutta nykyinen maahanmuuttopolitiikka taas epäonnistunut, koska se ei kyennyt ratkaisemaan maahanmuuton negatiivisa lieveilmiöitä.

    Suurin yhtenevyys omassa ja Persujen ajattelussa on suhtautuminen Suomen ilmastopolitiikkaan. Nimittäin, samaan aikaan, kun oikeisto on ajelehtinut oikealle, on myös vihervasemmisto ajelehtinut vasemmalle. Viime aikoina vihervasemmiston edustajista on kuulunut suorastaan radikaaleja kannanottoja, joissa vastustetaan kapitalismia ja talouskasvua, sekä halutaan radikaalisti rajata ihmisten perusoikeuksia, kuten liikkumisen oikeutta. Tällainen ajaa ihmisiä oikealle ja pois ilmastoliikkeen kannattajakunnasta.

    Uskon toki ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Niiden ratkaisuun valitut keinot ovat mielestäni vääriä, perustuvat liikaa vasemmistolaiseen ideologiaan ja ideologiseen haihatteluun. On myös suoranaisia ajatusvirheitä (esim, ”uusiutuva energia ei riitä), jotka saattavat olla alunperin öljy-yhtiöiden propagandaa, mutta joihin moni silti vasemmalla uskoo.

    Mielestäni Suomessa on tarve tiedeperusteiselle, terveellä tavalla ilmastokriittiselle puolueelle, joka vastustaa rasismia. Persut ei pysty tätä aukkoa täyttämään, koska liian moni persu on rasisti.

    1. Hienoa Ville, tämä kommenttisi avaa sitä yliviritettyä myyttiä että persujen äänestämiseen pitäisi olla taustasyynä rasismi. Itse olen äänestänyt kahdeissa vaaleissa ps:ää (kaksissa myös vihreitä, ja useita kertoja vasemmistopuolueita).
      Yksikään tuntemani ps-äänestäjä ei ole rasisti, ei lähelläkään. Suhde uusiin suomalaisiin on suurin piirtein sama kuin punavihreillä, ainakin niillä jotka eivät mieti rotuja ja etnisyyksiä sen enempää plussina kuin miinuksina. Se on: tervetuloa, käydäänpä hommiin, yritä kestää pimeää ja räntää.

      Maahanmuuttokritiikki sitten on parhaimmillaan yhtä pragmaattista kuin uuden raitiolinjan suunnittelu. Siis parhaimmillaan. Sillä ei ole rasismin kanssa mitään tekemistä. Ps ei ole nyt tässä onnistunut. Kuten eivät myöskään ne puolueet jotka eivät näe asiassa ongelmia sellaisina kuin ne kuitenkin ilmenevät.

      Tällä hetkellä olen hyvin pettynyt ps-äänestäjä. Entinen. Puolueella lähti homma aivan lapasesta hallituksesta. Köyhillä mentiin vaaleihin, nyt ne kyykytetään yhdessä kolmen muun porv.puolueen kanssa.

      Hyvä vaihtoehto olisi jos sdp palaisi normaaliksi sdp:ksi indentiteetti-poliittisten harharetkien jälkeen ja hallitsisi maata hallitusohjelmassa maltillistettujen kokoomuksen, kepun ja vaikka persujen, siis maltillistettujen, kanssa. Se olisi se kuuluisa isänmaan etu.
      Okei, kyllä sinne mukaan vihreätkin voisi ottaa.
      Hoidettavien asioiden politisoinnissa pitäisi kaikkien ottaa kunnolla pakkia.
      Myös yksityisesti, ja jättää demonisointi vähemmälle.

  13. Olen Osmon kanssa samaa mieltä, yhtä termiä lukuunottamatta.

    Olen arvoliberaali, kannatan kansainvälisyyttä ja kansainvälistä liikkuvuutta, maahan- ja maastamuuttoa, markkinataloutta, radikaalia ympäristöpolitiikkaa, yrittäjyyttä, yksilön valinnanvapautta, yhteiskunnan moninaisuutta, vahvaa päätösvaltaista EU:ta, kansalaispalkkaa, taloudellista tasa-arvoa vahvistavaa verotusta, solidaarisuutta kansallisesti, EUn sisällä ja globaalisti.

    Mutta se termi. Miksi minun pitäisi olla keskustassa, kun en oikeastaan millään janalla ole keskellä?

  14. Miksi hötkyillä? Liberaalit ovat kuolemassa sukupuuttoon eivätkä tarvitse poliittista tarjoilua kovin pitkään.

    Kaupungit ovat paikkoja jossa talous kasvaa ja suvut sammuvat.

  15. > Hyvinvointivaltiota voivat uudistaa vain ne, jotka sitä arvostavat.

    Suomen ja Ruotsin suhteessa hyvinvointivaltioon on se keskeinen ero, että suomalaiset uskovat sosialidemokratian ja hyvinvointivaltion olevan jonkinlaista luksusta johon voidaan investoida sitten kun on rahaa. Niin kuin ruotsalaisilla, norjalaisilla ja tanskalaisilla on. Ruotsalaiset taasen uskovat, ettei heillä ole varaa olla olematta sosialidemokratia ja näkevät ”ruotsalaisen mallin” hyvinvointia ja vaurautta luovana instrumenttina eikä sitä kuluttavana.

    Hyvinvointivaltio puretaan Suomesta, koska suomalaiset on vakuutettu siitä että voisimme paremmin ja olisimme vauraampia mitä vähemmän sosialidemokratiaa harrastamme.

    1. Pohjoismainen hyvinvointivaltio tarkoittaa nimenomaan sosialidemokratiaa!

      Miksiköhän juuri pohjoismaissa ihmiset kokevat olevansa kaikkein onnellisimpia?

  16. Ai että vai Osmo on jakamassa kokoomusta

    Ei tule vielä seuraavissa vaaleissakaan koska se sml idässä tarkoitti kovempaa asennetta vasemmiston touhuile. Demarit kun vatukoi käännytyslakia niin kannatus tipahti heti. Tuomioja melkein näyttää Putinin sylikoiralta.

    Persut on jaettavissa seuraavissa vaaleissa vaan kuka saa äänet? Persuille käy kuten SMP:lle. Ehkä keskusta miehistyy ja kerää äänet takaisin.

  17. Kiitos paljon kirjoituksestasi Osmo! Oma sosiaalinen kupla on aidosti viime hallituksen ja tämän hallituksen kohdelluksien johdosta kallistunut aika kovaa arvoliberaaliuden suuntaan – vapaan kaupan ja yksilönvapauden kehtoon. Minua kiinnostaisi todella paljon kuulla mielipiteesi, miksi vihreät eivät ole osanneet pysyä enemmän sinisenä (sen sijaan ovat muuttuneet vasemmistoliiton näköisiksi).

    1. miksi vihreät eivät ole osanneet pysyä enemmän sinisenä

      Tyler Cowenilla on käsite mood affiliation (mielialaan virittäytyminen?).

      It seems to me that people are first choosing a mood or attitude, and then finding the disparate views which match to that mood and, to themselves, justifying those views by the mood. I call this the “fallacy of mood affiliation,” and it is one of the most underreported fallacies in human reasoning. (In the context of economic growth debates, the underlying mood is often “optimism” or “pessimism” per se and then a bunch of ought-to-be-independent views fall out from the chosen mood.)

      En tykkää psykologisoinnista, eikä em. virittäytyminen aina vaikuta hyvinmääritellyltä käsitteeltä, mutta jotain todellista tuossa on. Ja sitten kun porukassa on enemmistö tällä epistemilogialla varustettuja, syntyy tietty tapa ajatella asioista josta ei vaan saa poiketa.

      Yksin on myös vaikea olla. Kysy vaikka Atte Harjanteelta miksi mieli muuttui käännytyslain suhteen. (Tosin ehkä Atella ei pettänyt kantti vaan puolueelle tarjoutui mahdollisen lypsyn paikka tiukassa äänestyksessä. Eikä hän ole ikinä ollutkaan mitään mieltä asiasta!)

      1. Olli S:lle kommenttina että Vihreillä oli 8 vuotta sitten kansanedustajana Antero Vartia joka äänesti usein puolesta hallituksen esityksiä vaikka vihreät olivatkin oppositiossa. Vartia jätti Eduskunnan seuraavien vaalien jälkeen kun huomasi että ainakin hänen tulevaisuutensa Vihreissä oli laskussa. Harjanne on varmasti tajunnut ettei kannata tehdä samaa virhettä kuin Vartia.

      2. Yksin on myös vaikea olla. Kysy vaikka Atte Harjanteelta miksi mieli muuttui käännytyslain suhteen.

        Onko hän joskus kannattanut käännytyslakia? Näen että hän on kritisoinut sitä blogissaan neljä kuukautta sitten ja viimeksi toissapäivänä. En ole hoksinut hänen kannattaneen käännytyslakia, mutta toki jos on niin mielelläni kuulen että koska ja missä.

        Blogissaan hän kuitenkin on ansiokkaasti kritisoinut lakia ja sen esitettyä vaihtoehdottomuutta, vaikka vaihtoehtoja todellisuudessa onkin.

        Harjanteen kirjoitus maaliskuulta:
        https://atteharjanne.fi/2024/03/27/hallitus-on-rajan-suhteen-juuttunut-yhteen-keinoon-paamaaran-sijasta/

        Kirjoitus toissapäivältä:
        https://atteharjanne.fi/2024/07/08/miksi-en-kannata-kaannytyslakia/

    2. Vihervasemmistossa alkaa olla lähinnä naisten puolueita. Erityisesti vihreät. Demarit ovat vielä jonkun aikaa myös ”työläsieläkeläisten” puolue.

      Tämä johtuu pitkälti naisten, etenkin nuorten, aivan hurjasta vasemmistolaistumisesta ja radikalisoitumisesta viimeisen 15 vuoden aikana. Samaan aikaanhan nuorten miesten arvomaailma on pysynyt melko samana. (Tämä arvomaailman muutos uutisoitiin aika näyttävästi esim. Ylessä, mutta aivan pieleen, totta kai. Valittiin paremmin narratiiviin sopiva huolestumisen aihe eli nuorten miesten muuttuminen muka konservatiivisemmiksi.)

      Tähän uuteen ”naisten vasemmistolaisuuteen” ei saa kyllä ympättyä perinteistä liberalismia, esim. sananvapautta tai yksilön korostamista, millään. Nyt muodissa on valistuksen arvojen vastakohtia, kuten turvalliset tilat, korrektiksi väitetyn puheen ylivalta ja intersektionalismi.

      Tämä uusi vasemmistolaisuus väistämättä hylkii ”etuoikeitettuja” eli etenkin valkoisia cis-miehiö, puolueen johtotehtävissä. Eikä ilmapiiri vedä miehiäkään puoleensa. Siksi veikkaan, että jatkossa heitä näkyy siellä yhä harvemmin, vaikka tietysti joitakin pitää uskottavuuden rippeiden pelastamiseksi vaikka väkisin löytyä.

      Käsittääkseni vihreät ei ole täysin tähän kaninkooon tippuneet, mutta aika vähissä on valopilkut.

  18. Jännä nähdä kuinka kauan Kokoomuksen liberaalit jaksavat pyöriä mukana puolueen ulkolaidalla. Kokoomuksen ideologinen valtataistelu näyttää olevan jo ohi ja liberaalit hävisivät sen. Jäljellä ovat konservatiivit ja ”pragmaattiset” myötäilijät.

    Kokoomuksen puoluejohto ja piirin johto kieltäytyivät puuttumasta lupauksesta huolimatta kun Kirsi Piha savustettiin ulos pormestarileikistä Helsingissä konservatiivien lokakampanjalla. Lukekaa pamfletti jos ette ole jo lukeneet Kenen Kokoomus (2021)

    Ben Zyskowicz jäi lähes yksin Kokoomuksessa Junnila-äänestyksessä. Kertoo jotain arvopohjan muutoksesta ei vain Suomen sisällä vaan suhtessa Länsi-Euroopan sisarpuolueisiin. Äänestyksen jälkimainingeissa puolueesta erosi mm. Lauri Kattelus, ja moni muu vähemmän tunnettu jättäytyi syrjään tai erosi hiljaa.

    Sirpa Pietikäisen äänimäärä puolittui ja hän tippui ainakin hetkeksi EU parlamentista. Kokoomus on muuttunut, Sirpa ei.

    Pelottaa Vihreiden puolesta jos asenne ei muutu. Vieläkin sapettaa että Heikki Pursiaisen jäsenyys torpattiin. Vasen laita vuotaa herkästi muihin puolueisiin. Jos kaupunkilainen liberaalipuolue saisi vauhtia muutamasta nimekkäästä kokoomukselaisesta, muutama kansaedustajapaikka voisi tulla vihreitä edellisissä vaaleissa äänestäneiltä.

    1. Nimimerkki MaxM:lle kommenttina että Kokooomus olisi muuttunut muka laitaoikeistolaikonservatiiviseksi puolueeksi. Kokoomus kärsi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa tappion ja menetti toisesta suurimman puolueen aseman Perussuomalaisille että vuonna 2015-2016 Euroopassa nähtiin suurin turvapaikanhakijoiden yhtäkkinen massatulo joka ei ole suunniteltu niiden kansainvälisten sopimusten raameihin mihin kyseisen sopimukset ovat alunperin suunniteltu. Se että tämä asia sanotaan suoraan on minun mielestäni tosi asioiden tunnustamista tai tunnistamista. Kokoomus kävi vuoden 2019 Kalajoen puoluekokouksessa linja keskustelun jossa tunnistettiin se tosi asia että nykymuotoinen turvapaikkapolitiikka on jossain määrin vanhentunut koska kyseiset sopimukset ovat laadittu ajalla jolloin ei ole ollut ilmiönä tälläistä turvapaikkahakijoiden massa maahanmuuttoa. Kiintiöpakolaisuus on aivan eri asia. Se että tunnistaa turvapaikkamekanismin heikot kohdat ei tarkoita sitä että olisi muukalaisvastainen. Britanniassa oli juuri ennenaikaiset parlamenttivaalit jossa kaikki suuret puolueet tunnistivat sen että turvapaikkamekanismi oli rikki etenkin laittamalle maahanmuutolle jota tapahtuu Englannin kanaalissa. Britanniassa Labourin menetys perustui siihen että se on puolueena tunnistanut sen että turvapaikkamekanismi on rikki. Kyseessä ei ole vain Konservatiivien vaalikikka jotta Reformipuolueen kannatus saadaan alas. Itsekin suosittelen Konservatiiviselle puolueelle Britanniassa sisäistä keskustelua jossa nämä asiat käydään läpi ilman leimaamista että olisi olemassa aitoja Konservatiivejä ja muka Konservatiivejä. Näin Kokooomus on tehnyt. Kokoomus nimensä mukaisesti Kansallinen Kokoomus. Ennustan että Konservatiivit Britanniassa joutuvat omasta sisäisestä sodasta oppositioon vielä seuraavaksi 10-15 vuodeksi. Sekään ei ole selvä että koska Konservatiivit Britanniassa pääsevät pääministeripuolueeksi . Puolueet voivat vain uudistua sisäisesti ja siinä pitää katsoa asioita muidenkin näkökulmasta

  19. Tilausta olisi ennenkaikkea talousoikeistolaiselle puolueelle, joka korjaisi asiat – ei nyt ihan yön yli kuten Argentiinassa – mutta kuitenkin oman vaalikautensa aikana. Nykyinen porvarihallitus ei sitä tee, päinvastoin, se velkaannuttaa valtiota kautensa aikana vielä edeltäjäänsäkin enemmän.

  20. Hyvä huomio blogistilta. Minusta vihreät ovat päätyneet liian vasemmalle etenkin talouskurin osalta, ja oikeistovihreät luopuneet ydinvoiman vastustamisesta uskoen kaiken maailman pienreaktoreihin, joita ei ole kaupallisessa käytössä olemassa. Samalla aurinko ja tuuli ovat halventuneet ydinvoiman ohi. Tätä toivon merkitystä ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta ei vihreissä ole ymmärretty. Ajetut feministiset tavoitteet on saavutettu, mutta sitä ei ole huomattu. Kaikki nämä asiat Vasemmistoliitto tekee paremmin, edes Elokapinassa ei näe kuin muutaman vihreän poliitikon. Liberaaliin maailmankatsomukseen kuuluu vapaus, eikä jatkuva sääntelyn ajaminen.

    Päädyin äänestämään viime eduskuntavaaleissa kokoomusta ensimmäistä kertaa. EU-asioita ei tosin voinut heille jättää.

    1. Nimimerkki Krtekille kommenttina tuohon pienydinvoimareaktoreihin niin ne ovat tällä hetkellä koekäytössä mutta se on ajan kysymys milloin ne tulevat kaupalliseeen käyttöön. Suomessa oli postilla käytössä Elcatin lanseerama sähköauto jo 1990-luvulla mutta sen tuotanto lopetettiin jo 2017.Mutta silti sähköautot tulivat kuluttajamarkkinoille ja ovat yleistyneet hyvin nopealla aikataululla. Kuitenka nopeasti sähköautot syrjäyttävät polttomoottoriauton on sitten aivan eri keskustelu.

      1. Kyllä kyllä, fuusioreaktoreissakin on aina ollut vain ajan kysymys, milloin tulevat käyttöön. Aika on aina ollut ”10 vuoden päästä”.

        Sen sijaan jo vuoteen 2030 mennessä aurinko ja tuuli tulevat tuottamaan sähköä alle 30 e/MWh, eikä ydinvoimalla tule olemaan enää mitään osaa sähköntuotannossa. Samalla tehdään isoja lämpösäiliöitä maan poveen. Tuulisina päivinä näitä lämmitetään lähes ilmaisella tuulivoimalla.

  21. Meillä on vaalit liian kaukana, että tämä kurssi muuttuisi enää mihinkään suuntaan. Sotatantereen kauttaa mennään.

  22. RKP:n äänestäjät ovat hieman kärjistäen varsin hyvin toimeentulevia kaupunkilaisia, sekä ihan tavallisia maanviljelijöitä, kalastajia ja pienyrittäjiä maalta tai pienistä kylistä. Olettaisin, että kummallakaan ryhmällä ei ole yhtä vasemmistolaisia näkemyksiä maailmasta kuin viime hallituksella. Uskon että Kepu melkein tuhoutui ja RKP sai ison lommon kun toimivat edellisessä hallituksessa.

  23. Poliittisessa kentässä on nykyään tosiaan ammattava aukko liberaalissa keskustassa. Nyt aitoja ja pohjoismaisen hyvinvointimalliin puolustajia löytyy vain vasemmistosta kuten myös aitoja liberaaleja. Oikeistosta johon kuuluvat nykyiset hallituspuolueet puhutaan kyllä hyvinvointivaltiosta, mutta niiden ajama malli on kaukana pohjoismaisesta mallista eikä se ole liberaali muuta kuin taloudellisessa mielessä, siis uusliberaali, eikä siis mikään oikea hyvinvointivaltiomalli lainkaan. Perussuomalaiset edustavat lähinnä konsevatiivis-korporatiivistä mallia. Sitä olen ihmetellyt miksi vihreät eivät ole täyttäneet tuota avointa tonttia nyt kun myös RKP ja kokoomus ovat siirtyneet laitaoikealle? Persut ja kristillisethän siellä ovat olleet ainana äärikonsevatiiveinä. Keskustasta siihen tuskin on, vaikka se on ollutkin luomassa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Perussuomalaiset, kokoomus ja kristilliset ovat sitä vain purkaneet kuten nyt myös RKP, eikä niissä näy enää mitään arvoliberaalia, vaan päinvastoin kun kokoomus ja RKP:kin ovat nykyään täysin persuuntuneet.

    Ohesta voi mietiskellä sitä mitä voidaan tarkoittaa sillä kun puhutaan hyvinvointivaltion pelastamisesta. Konservatiivioikeiston opein tai toimin ei pelasteta pohjoismaista hyvinvointivaltiota vaan romutetaan sitä kohti muitta ” hyvinvointi” malleja.
    https://vanha.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/hyvinvointivaltio.htm

  24. Tämä koskettaa itseänikin. Viimeiset ~5 vaalia olen Kokoomusta äänestänyt ja sitä ennen juuri ”cityvihreitä”. Nykyhallituksen linja, jossa pienyrittäjiä, ympäristöä, pienituloisia, YLE:ä ja maahanmuuttajia murjotaan armotta, ei sovi minulle.

    Nyt Kokoomusta ei enää erota Persuista, eikä Vihreitä Vassareista, näistä kumpaakaan porukkaa en tule äänestämään.

    Arvoliberaali puolue, joka kannustaa investoimaan, yrittämään, vihreään siirtymään ja tasa-arvoon saisi minun ääneni. Näistä arvoista saa nykyään valita vain kaksi. Nykykokoomukselle ei taida enää osua yksikään noista arvoista.

    1. Juha Mäellä kommenttina että olen itse Kokoomuksen toiminnassa ja puolueen linja ei ole minusta mitenkään mennyt Persujen suuntaan. Paitsi pakolais-turvapaikkapolitiikassa joka sekin on useiden vuosien kehityksen tulos joka voidaan laskea vuodesta 2015 ja sen taustalla on ulkoisia tekijöitä. Se että maahanmuutto politiikkaan tuodaan uusia ehdotuksia kuten kmkansalaisuuskoe kannustaa minusta pitkällä ajalla maahanmuuttajia integroitumaan paremmin yhteiskuntaan. Esimerkiksi Ruotsissa ei ollut kielikoe vaatimusta mikäli hakee kansalaisuutta. YLE :stä voidaan olla montaa eri mieltä mutta moni ulkopuolinen podcast ohjelma kuten Puheenaihe ja Futucast ovat korvanneet perinteiset Ylen ohjelman sisällön. Ylen uudistaminen ja rahoituksen tarkastus on välttämätöntä. Kokoomus on nimenomaan ajanut YLE neuvotteluissa kompromissiä johon nyt ollaan päädytty. YLE voisi korostaa monipuolisuutta ja sen pitääkin sietää erilaisuutta. Jos YLE laitostuu niin se on huonoa kehitystä Ylelle ja osa ihmisistä siirtyvät seuraamaan vaihtoehto medioita joka sekin ei ole hyvää kehitystä

      1. Kuplan siltähän sitä ei vissiin näe. Persut vie ja Orpo orpona tottelee.

  25. Kokoomuksessa on kyllä ns. kypäräpappiosasto, ja ns. kravattipersuosasto, ja sitten on vielä se taruolento nimeltä sivistysporvari, josta kaikki aina puhuvat mutta jollaista kukaan ei ole koskaan nähnyt.

    Valitettavasti asia on niin, että kansa on pahasti arvopoliittisesti kahtiajakautunut, ja oikeistokonservatiivisia arvoja valitettavasti kannattaa enemmistö, siis joku 60% kun lasketaan yhteen Kokoomuksen, Persujen, Kd:n ja Keskustan kannatus. Ja SDP:nkin huhuttu siirtymä arvoliberaaliin suuntaan taisi jäädä Marinin kauden aikaiseksi kangastukseksi.

    En tiedä, miten tästä eteenpäin. Itseäni houkuttelisi muutto jonnekin missä tämä arvokonservatiiviblokki olisi vähemmistössä valtion tasolla, mutta tällaisia paikkoja on aika vähän.

  26. Nyt on halpaa! Melkein yhtä halpaa kuin perussuomalainen politiikka. Tässä edullisessa kirjakoosteessa on Marinoitu kaikki se, mitä perussuomalaiset ikinä trollailee millä tahansa forumilla.

    Jos haluat tietää mikä on perussuomalaisen politiikan tausta, niin tässä on sinulle ohittamaton tarjous. Pistä tilaukseen perussuomalaisuuden vankkumaton tietopaketti. Tämän luettuasi tiedät mitä kannatat ja miksi kannatat. Ei jää epäselväksi, että Persut on aina Putinin puolella. Silloinkin, kun perussuomalainen väittää, että ei kannata Venäjää, niin hänen mielipiteensä löytyy tästä tietopaketista.

    Tilaustiedot:
    https://www.youtube.com/live/uLKg74_zftQ?feature=shared&t=3032

    Hyvät myyntipuheet mukana!

    1. Nimimerkki trolloloolle kommenttina tuohon Z-Studion sisältöön niin siellä on paljon entisiä Persuja jotka ovat siirtyneet Vapaudenliittoon . Perussuomalaisssa oli pitkään pieni Pro-Venäjä siipi jonka näkemyksiä puoleen johto sieti etenkin Halla-ahon puheenjohtajakaudella kunnes sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tästä hyvä esimerkki on Olli Kotro joka oli Halla-ahon avustaja Euroopan parlamentissa ja hänellä oli jo silloin Venäjä-mielisiä näkemyksiä ja nyt Kotro on Vapaudenliitossa.

    2. Kun ei muuta tässä maassa enää keksitä niin: ”Putinin puolella.”
      Hyvin halpaa argumentaatiota.
      Aina löytyvät ”todisteet.”
      Loogisestikin alkaa olla kai mahdotonta, kun kaikki ovat vuorollaan Putinin puolella.

      Eduskunnassa tänä perjantaina äänestyksessä ainakin vas ja vihreät ja joukko demareita on.
      EU-parlamentissa Li + ne kaksi muuta siivellä mukaan päässyttä ovat päätyneet Putin puoleiseen vas. ryhmään siellä.
      Persut, no, ne on tietenkin aina, kun ne on persuja ja koska ne harmittaa niin ja ovat antieuroppalaisia konservatiiveja.
      Ja Lipponen se se vasta olikin…
      Ja Aho…

  27. Kokoomuksen konservatiivi-liberaali -jakautumisen sijaan pidän suurempana ongelmana sitä, että puolue on tällä hetkellä liian vahvasti ”Pro Business”. Tästä Soininvaara kirjoittaakin hyvin tuoreimmassa kirjassaan (kiitos mielenkiintoisesta lukukokemuksesta!).

    Kriisitietoisuus valtiontalouden tilasta on saatu herätettyä nopeasti. Valkokaulustyössä käyvän äänestäjän silmin näyttää siltä, että hallitus ”säästää kaikilta, paitsi meidän kavereilta”. Kavereita ovat suuryritykset (yritystuet), pääomatuloja nostavat (osinkoveroihin ei kosketa) ja eläkeläiset. Kenties kansasta tuli liiankin kriisitietoinen. Nyt ne hallituspuolueen kaveritkin kärsivät, kun yritysten arvoketjujen päässä on lopulta kuluttaja, eikä kuluttajalla ole enää rahaa ostaa lopputuotetta.

    Nykyhallituksen myötä eduskuntavaalit ovat yhä enemmän TUPO-vaalit. Seuraavissa eduskuntavaaleissa ääneni menee puolueesta riippumatta sille, joka lupaa korjata nykyhallituksen toteuttamat työelämän heikennykset. Se puolue tuskin on kokoomus.

    1. Tutkija Punavuoresta kommenttina että tuo yritysten arvoketjut ovat laajempi kokonaisuus joka on osa kansainvälistä kaupan logistiikkaa. Mikään hallitus missään päin maailmaa ei ole pystynyt luomaan järjestelmää jossa arvoketujen kustannukset ovat tasapainossa. Päinvastoin. Työelämän uudistukset ovat välttämättömiä. Hallitus yritti neuvotella ay-liikeen kanssa mutta SAK:n neuvottleu stradegia perustui vanhentuneeseeen toimintamalliin. Tuo yritystuki on helppo kritiikin kohda oppoisitiosta mutta vaikea kokonaisuus kun sitä tarkistellaan hallituksesta. Suomeen tuskin saadaan hallitusta joka muuttaisi nykyisen hallituksen työelämä uudistukset. Keskustan tuki näillekin uudistuksille ja rajalaille kertoo siitä että tuleva hallituspohja voi olla seuraavien vaalien jälkeen Kokoomusjohtoinen Keskustan ja perussuomalaisten muodostama hallituspohja.

      1. En usko, että seuraava hallitus tulee kumoamaan edes pääosin nykyisen hallituksen tekemiä muutoksia, on seuraavassa hallituksessa miltei ketä tahansa. Syynä tähän on ennen kaikkea valtion jatkuva velkaantuminen. Seuraavan hallituksen aloittaessa valtiolla on näillä näkymin noin 30 miljardia euroa enemmän velkaa kuin nyt, mistä kertyy nykykorkotasojen pohjalta laskien vielä noin miljardin euron vuosittaiset lisäkorkomenotkin.

        Ikävä kyllä seuraavien eduskuntavaalien jälkeinen hallitus tulee olemaan sen tilanteen edessä, että väestö ikääntyy, menot paisuvat ja tuloja ei meinaa löytyä riittävästi. Ja ikäviä päätöksiä on ikävää tehdä. Jotain pieniä paikkauksia saatetaan tehdä työttömyysturvaan ja muihin sosiaalietuuksien leikkauksiin, mutta kun valtion velan reaaliarvo on ensi vaalien jälkeen näillä näkymin suurin ikinä itsenäisen Suomen valtion historiassa, se asettaa rajoitteensa uusien menojen lisäämismahdollisuuksille.

        Budjetin epätasapainon todellisuus on tuttu tilanne hyvinvointialueiden luottamushenkilöille. Velkaa on helppo ottaa, mutta budjetin tasapainottaminen on todella vaikeaa, ja tarkoittaisi isoa määrää niin ikäviä päätöksiä, ettei juuri kukaan poliitikko halua sellaisia tehdä. Hyvinvointialueiden osalta tilanne on siitä mielenkiintoinen, että laki velvoittaa ne tasapainottamaan budjettinsa ja paikkaamaan tähän mennessä kertyneet alijäämätkin. Näillä näkymin iso osa hyvinvointialueista ei tule siihen pystymään. On alkanut näyttää siltä, että välttämättä siinä ei onnistu nykyisen lain mukaisen takarajan sisällä yksikään hyvinvointialue.

  28. Osmo metsästää oikeaa eläintä, vaikka ei oikein tahdo saada selvyyttä siihen millainen se ”eläin” lopulta on.

    Liberalismista ja liberaaleista arvoista keskusteleminen on erinomaisen hankalaa, koska sanoihin on ripustettu merkityksiä, jotka johtavat harhaan, ainakin joskus, jopa usein.

    Ovatko vasemmistovihreät todellakin arvoliberaaleja halutessaan, että kollektiivinen valta puuttuu yksityisen ihmisen elämän ja elämäntapoihin, jopa niin vahvasti että ”valtio” pyrkii määrittelemään mitä yksilö saa syödä ja juoda ja mihin matkustaa vai matkustaako mihinkään. Ja onko toisaalta todellakin arvokonservatismia vaatia, että yksilöllä pitää olla vapaus määritellä oma elämänsä?

    Ruurik Holm kysyy kirjassa Yksilönvapaus – tulevaisuuden hyvinvointivaltion perusta (2017), että ”voiko valtiovalta tietää yksittäistä ihmistä paremmin, mikä tälle ihmiselle on hyvinvointia ja mikä ei?”

    Ehkä joskus voi, useimmiten ei. ”Jokainen on itselleen paljon tärkeämpi kuin valtiolle”, Holm sanoo.

    Nykyhetkellä Osmon kaipaama liberaali puolue taitaa olla mahdoton ajatus, koska liberaali ei oikeastaan voi olla ohjelmallisesti ketään vastaan. 2020-luvulla ei näköjään voi olla puoluetta, joka olisi vain jonkin asian puolesta.

    Jos liberaalipuolue syntyisi, sen ohjelmassa pitäisi olla ainakin kaksi pointtia.

    Ensin: todetaan ettei objektiivisia arvoja ole olemassa ja että arvot ovat aina aikaan sidottuja ja että modernissa yhteiskunnassa on erilaisia, yhtä hyviä tai huonoja arvoja.

    Toiseksi: allekirjoitetaan Albert Camusin ajatus vapaudesta: ”Vapaus on sitä, että voin puolustaa omistani poikkeavia käsityksiä, vieläpä silloinkin, kun niitä esiintyy sellaisessa yhteiskunnassa tai maailmassa, jonka hyväksyn. Vapaus on sitä, että voin myöntää vastustajan olevan oikeassa.”

    1. inun markkinaliberaali ajatukseni lähtee ulkoisvaikutusten hinnoittelusta. Saa syödä lihaa, mutta lihan kasvattajien tulee maksaa esimerkiksi lehmien metaanipäästöistä, eikä lihantuotantoa saa subventoida enemmän kuin kasvisten tuotantoa subventoidaan. Siis kun hehtaarituki tukee jo rehun ja viljan tuotantoa, siitä ei pidä maksaa lisätukea, että pellon tuotoksen syötetään eläimille.

    2. Ovatko vasemmistovihreät todellakin arvoliberaaleja halutessaan, että kollektiivinen valta puuttuu yksityisen ihmisen elämän ja elämäntapoihin, jopa niin vahvasti että ”valtio” pyrkii määrittelemään mitä yksilö saa syödä ja juoda ja mihin matkustaa vai matkustaako mihinkään.

      Olennaista aina on kysyä että rajoittaako yhden vapaus jonkun toisen vapauksia.

      – Tasolla numero 1 voidaan sanoa että tuleeko yksilöllä olla vapaus polttaa jäteöljynsä talonsa takapihalla tynnyrissä?
      – Tasolla numero 2 voimme kysyä että entä naapurin oikeus hengittää myrkytöntä hengitysilmaa kun jäteöljyn katku tunkeutuu hänen asuntoonsa?
      – Tasolla numero 3 voimme kysyä vaikka tulevien sukupolvien oikeutta kohtuulliseen ilmastoon ja ympäristöön ylipäätään kun jäteöljyn polttaja käyttää yhteistä ilmakehää ja ympäristöä kaatopaikkana?
      – Tasolla numero 4 voitaisiin vaikka miettiä muunlajisia. Vaikkapa linnun oikeutta elää verrattuna limukkapullon valmistajan vapauteen tehdä pulloihinsa irtokorkkeja? Mutta ymmärrän että suurin osa ei huomioi muiden lajien vapauksia tai oikeuksia yhtään minään, mutta silti monet pitävät.

      Ongelma ”konservatiivit vs liberaalit” vapausajattelussa yleensä tulee mille tasolle katsastuskulma pitäisi ulottaa. Useimmat ymmärtävät muiden vapauksia tasolle 2 asti, mutta tasolla 3 eroja alkaa tulla, tämä vaikka selvää on että jos emme jotenkin huomioi yhteismaan ongelmaa esim. ilmakehän, merien ja biosfäärin suhteen niin tuhoamme käytännössä todella paljon oikeuksia tulevilta sukupolvilta. Käytännössä jopa oikeuden elämään jos emme jotenkin kollektiivina ala säännellä näiden käyttöä nykyistä tiukemmin.

      Tässä tasolla 3 mielestäni nykyiset jaot eri ryhmien välillä tulevat selkeästi esille. Tasolla neljä on hyvin pieni joukko lopulta.

      Toinen näkökulma: Taloustieteessä näitä toimintojen ulkopuolisille koituvia vaikutuksia sanotaan ulkoisvaikutuksiksi. Kännipäissään summanmutikassa ammuskelu esimerkiksi voi aiheuttaa jollekulle luodin tielle sattuneelle henkilölle ulkoisvaikutuksena henkensä menettämisen. Tämä on useimmille selkeä tapaus, että tuollainen on kiellettyä. Vapaus ammuskella summanmutikassa onkin siis rajoitettu laeilla. Hiilivoimalat tappavat vähän samalla tavalla, niiden saasteet aiheuttavat vaikka kuinka paljon sattumanvaraisia ennenaikaisia kuolemia mutta silti niitä ei ole saatu rajoitettua kuin ihan vasta päästökaupan avulla.

      Ilmakehän co2 on vielä epämääräisempi ja viheliäisempi, mutta todellinen ongelma silti. Kukaan ei osaa sanoa esimerkiksi paljonko nyt viime kesinä helteiden vaikutuksena kuolleista olisi edelleen elossa jos emme olisi lämmittäneet voimakkaasti ilmastoamme kasvihuonepäästöin.

      Filosofiassa taas puhutaan positiivisista ja negatiivisista vapauksista. Positiivinen vapaus on oikeus polttaa sitä jäteöljyä, negatiivinen vapaus on vapautta olla hengittämättä sen naapurin jäteöljyn polton katkua. Arvokonservatiivit näyttävät painottavan vahvasti positiivisia vapauksia, arvoliberaalit arvottavat heitä enemmän sitten myös negatiivisia vapauksia.

      Jostain syystä todella monille on vaikea hyväksyä että vaikkapa fossiilisilla tehty lentoliikenne aiheuttaa myös ulkoisvaikutuksia ja rajoittaa joidenkin muiden vapauksia. Vaikutukset ovat usein viheliäisiä ja kertautuvia. Mutta ne ovat kyllä myös todellisia.

      Yleensä negatiivisista vapauksista huolehtivat eivät ole kieltämässä, vaan sanomassa että jos aiheuttaa muille haittaa tästä pitää myös maksaa. Vihreät esimerkiksi eivät ole kieltämässä lentoliikennettä, mutta vaatimassa että sen pitäisi maksaa nykyistä enemmän korvaamaan sen aiheuttamia haittoja, pääasiassa co2-päästöjä. Lentoliikenteen polttoaineen verovapaus muutenkin vääristää eri liikennemuotojen välistä kilpailua lentoliikenteen eduksi. Tämä on typerää että haitalliseen toimintaan jopa kannustetaan

      Myös lihansyönti on tällä hetkellä kiloa kohden paljon enemmän maataloustukina tuettua mitä ihmisille kasvatettu kasvisravinto. Pitkälle päästäisiin tosiaan sillä että yksinkertaisesti lakkaisimme tukemasta haitallisempia kulutusvalintoja mitä niiden parempia verrokkeja.

      Kun näitä vapauksia miettii, kannattaakin aina kysyä että aiheutuuko jonkun jostain vapaudesta tehdä jotain jollekulle jotain negatiivisia vaikutuksia. Jos vastaus on kyllä, tällöin joudutaan aina punnitsemaan kenen vapaus on kuinka tärkeä. Erot esim. lentoveron käyttöönoton suhteen tuleekin selvästi eri painotuksista.

      Itse esimerkiksi kannatan lentoveron käyttönottoa, sillä painotan kaupan ulkopuolisten negatiivisia vapauksia selvästi enemmän mitä nykyjärjestelmä. Kaupan ulkopuoliset siis muut kuin minä ja lentoyhtiö, eli käytännössä kaikki muut ihmiset ja muunlajiset sekä myös tulevat sukupolvet.

  29. Tuot: ”En usko, että seuraava hallitus tulee kumoamaan edes pääosin nykyisen hallituksen tekemiä muutoksia, on seuraavassa hallituksessa miltei ketä tahansa. Syynä tähän on ennen kaikkea valtion jatkuva velkaantuminen.”

    Olen sen verran pirullinen että mm. tuostakin syystä toivon nykyhallituksen kaatuvan, jotta nähtäisiin ns. in real miten hanakasti vasemmisto alkaisi Purra-Orpo -hallituksen päätöksiä purkamaan ja vetämään takaisin vai alkaisiko juuri ollenkaan.

    Tämä kuvaa nykyjärjestelmämme rikkimenoa. Kun valta vaihtuu, uusi oppositio huutaa hallitukselle täsmälleen samalla retoriikalla, mitä edeltävä oppositio teki kun nykyinen oppositio oli hallitus. Tämän havaitsee heti varsinkin mm. velkaantumisretoriikasta eduskunnassa.

    Nykyään tehdään liikaa politiikkaa mediaa varten. Sitä miltä kaikki näyttää kameran linssissä. Tiktokmainen ylinopeustempo on tullut politiikkaa pilaamaan.

    1. Nimimerkki oppositio on hallitus, hallitus on oppositio kommenttina että mihin perustan arvoni siihen että miksi seuraava hallitus ei tule peruuttamaan nykyisen hallituksen uudistuksia johtuu siitä että todennäköisesti tämä hallitus pohja jatkaa täydennettynä Keskustalla. Vaaleihin on vielä kaksi vuotta mitä tahansa voi tapahtua. Jos SDP jakautuu pahasti rajalaki äänestyksessä voi joutua seuraavien vaalien aikana tilanteeseen jossa osa demareista kaataa hallitustunnustelut

  30. On hauska seurata Osmon persutraumaa, se toistuu lähes joka jutussa. Muitakin traumautuneita on, esimerkiksi Korkman.

    Näistä traumoista on hyvä ammentaa.

  31. Kokoomus on joissain asioissa siirtynyt oikealle, mutta en näe sen olevan pohjavireeltään persuuntumista. Kokoomus haluaa olla vallassa. Rinteen ja Marinin SDP:n päälinjana oli olla Kokoomuksen päävastustaja ja punavihreän blokin johtopuolue. Sinipunaa ei pidetty minkäänlaisena vaihtoehtona ainakaan ilman demareita pääministeripuolueena. Samalla Vihreätkin siirtyivät vasemmalle demareiden mukana, jolloin sinipunan houkuttelevuus Kokoomuksessa laimeni entisestään. Todennäköisimmän hallituskumppanin kanssa pitää hakea asioita joita ei tarvitse vastustaa.

    Kuuntelen Eduskuntakeskustelua rajalaista ja sitä SDP:n enemmistö parhaillaan tekee. Rajalaki ei ole SDP:n ideologisessa ytimessä ja sille on äänestäjien tukea, niin miksipä ei rakentaisi perustaa mahdolliselle sinipunalle tukemalla Kokoomusta sille tärkeässä asiassa.

    1. Kalle Isotalo on tässä kommentissä aivan oikeassa. Se että sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän enemmistö tuki Rajalakia kertoi siitä että tälläiset asiat eivät ole hallitus vs oppositio vastakkainasettelua. Tämäkin lakia on laadittu pitkälti keväältä asti ja käynyt kaksi kertaa hallintovaliokunnassa ja vielä kaksi kertaa perustuslakivaliokunnassa jossa lain esitystä muutettiin useita kertoja ja äänestetiin suurella enemmistöllä lain hyväksymisen puolesta . Viime hallitus kaudella Marinin hallitus sääti vastaavanlaisen lain jossa turvapaikkaprosessia voidaan rajoittaa rajan ollessaan kiinni kansainväliseltä liikenteeltä. Vihreiden eduskuntaryhmä tuki silloin kyseistä esitystä. Ainostaan Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vastusti kyseistä esitystä. Tämä kokonaisuus todistaa ettei Suomi ole menossa millään mittareilla Unkarin tielle kun opposition tuki koko laille oli molemmissa tapauksissa erittäin laaja.

  32. Tarvitsemme vihreän puolueen.

    Vinoilin 2016 Unto Hämäläisen Perässähiihtäjät -blogin kommentissani vasemmistoliiton puheenjohtajavaaliin, että paras ehdokas olisi Outi Alanko-Kahiluoto, joka ei tullut valituksi vaan jatkoi ansiokasta eduskuntauraansa vihreiden ryhmässä. Valituksi tullut Li Andersson onnistui uudistamaan vasemmistoliiton julkikuvan ei-kansandemokraattiseksi ja kun samalla vihreiden kansanedustajakunta on keskimäärin vasemmistolaistunut, ei näillä kahdella puolueella ole ollut kovin selkeää agendaeroa.

    Kuitenkin ilmastomuutos ja luontokato ovat eksistentiaalisen elokapinan arvoisia asioita, eivätkä pelkästään puolueohjelman otsikoita. Vihreät onnistui sentään viime hallituksessa metsittämään metsänomistajien peltoheittoja, eli hoitamatta jäänyttä metsämaata, tietysti omistajalle maksaen tämän omaisuuden hoidosta mutta samalla menetettiin pienalueiden luonnon monimuotoisuus.

    Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kelpaavat puolueen filosofian perustaksi, mutta intersektionaalinen feminismi, jota kukaan ei ymmärrä, karkoitti viimeisetkin luonnon ystävät puolueesta. Itse yritin viime eduskuntavaaleissa löytää ehdokkaiden joukosta todella luontoa ymmärtävää ehdokasta. Vain yksi löytyi vaalipiiristäni vailla läpimenomahdollisuuksia.

    Kun vasemmistoliiton vihreyttä värittää urbaani parvekeviljely ja kettutyttöily sekä vasemmistolainen ”edistyksellisyys”, ei maastamme löydy aitoa vahvaa vihreyttä, paitsi keskustan myrkynvihreys. Kokoomuskin vain etsii teollisuusdemarien savupiippuihin tulppaa, jonka Sanni Grahn-Laasonen hukkasi soidensuojelun alta. Onneksi Itävallan vihreät ovat vihreitä.

    Suomella on liberaalit perinteet 1700-luvulta Peter Forsskålin ja Anders Chydeniuksen hahmoissa. Forsskål oli aikaansa nähden liian radikaali kansalaisvapauksia puolustaessaan mutta Chydenius ajoi merkittävää lainsäädäntöä painovapauden ja hallinnon avoimuuden kohdalla. Tosin Kustaa III:n pakkovalta hylkäsi edistyksen korvaten sen eurooppalaisen kulttuurin surkeilla jäljitelmillä muistuttaen siinä tyypillistä porvarillista nousukasmaisuutta. Pääkaupunki tarvitsee oopperan metropoliinsa!

    Uudelleen liberaali edistysmielisyys sai voittonsa oikeastaan vasta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kohdalla. Laajan äänioikeuden takana olivat sosialidemokraatit ja nuorsuomalaiset. Vanhasuomalaiset empivät ja silloinen ruotsalainen puolue edusti teollisuusmiehiä, kartanonherroja ja piispoja ja epäili suuresti yleisen äänioikeuden siunauksellisuutta.

    Sitten kävi niin, että vanhasuomalaiset pelottelivat kansaa nuorsuomalaisten hankkeilla romuttaa avioliiton sakramentti ja saivat eduskuntaan nuorsuomalaisia vahvemman edustuksen ennustaen jakoa, mikä myöhemmin tuli edistyspuolueen ja kokoomuksen väliin.

    Kun edistyspuoluekin jakautui Suomen Kansanpuolueeksi ja Vapaamielisten liitoksi, niin edistyksellinen liberalismi jäi Sakari Tuomiojan ja kumppanien harteille koska Kansanpuolue oli enempi sovinnaisen kristillisen keskiluokan puolue, minkä toiminta Liberaalinen Kansanpuolue jatkoi.

    On siis helppo yhtyä Tommi Uschanovin kantaan, ettei liberaalille puolueelle ole meillä ollut tilaa huolimatta siitä, että edistyspuoluelaiset Ståhlberg ja Ryti tahoillaan pelastivat demokratian, jota nuorsuomalaiset olivat olleet luomassa. Santeri Alkionkin liki anarkistinen edistysmielisyys on muuttunut keskustakonservatismiksi.

    Sen sijaan uskon, että meillä on tilaus vihreälle puolueelle.

    1. Olli Saariselle kommenttina tuohon vanhan alkiolaisen Maalaisliiton muuttumiseksi keskustakonservatismiksi. Tämä kehitys tapahtui 1950-luvun puolivälissä kun lestadiolaisia alettiin rekrytoida Maalaisliiton jäseniksi. Syy taustalla oli kommunismin pelko mutta myös se että sosiaalidemokraattinen ohjelma oli teollistuminen ja kaupungistuminen. Maalaisliiton ohjelma oli hajautettu teollistaminen. Lestadiolaiset olivat hyviä kohderyhmä kun maaseudulta muutettiin kaupunkeihin. Äänestäjä kunnan laajentaminen. Sama kehitys nähtiin 1970-luvun lopussa kun Kokooomus nousi suurimmaksi puolueeksi vuonna 1979 eduskuntavaaleissa.

      1. Maaseudun tilanne on muuttunut täysin toiseksi siitä, mihin Alkio aatteensa pohjasi. Aina 1950-luvulle asti ”kaikki” asuivat maalla ja olivat keskimäärin pienituloisia tai pientilallisia. Näen yhden murroksen Johannes Virolaisen aikana omaksutusta politiikasta, missä määriteltiin maaseudun tukipolitiikka kohtuullisen kokoisen perhetilan mukaan tietoisesti luopuen pientilojen tuesta ja samalla padoten suurtilojen menestystä. Sittemmin tilakoko on vain suurentunut tuotannon säilyessä vähintäänkin ennallaan ja keskustan äänestäjäpohja on ohentunut ”alueita” asuttamasta.

        Voidaan jopa marksilaisittain tulkita tuotantosuhteiden määräävän keskustan politiikkaa nykyisin siten, että maa- ja metsätilanomistajien etuja ajetaan ja pidetään yhtä koko pellervolaisessa klusterissa. Joku tuntee Santeri Alkion nimen, jotta voi lausua sen puoluekokouksen herätyspuheessaan.

  33. Mutta entä jos teille vihreille on käynyt kuten väität kokoomukselle käyneen. Neljän vuoden ajan peesasitte Marinia ettekä huomaa itse, että punaisiksi muutuitte.

    1. Nimimerkki Zz:lle kommenttina että Vihreiden ja Vasemmistoliiton välinen kilpailu äänestäjistä johtuu myös siitä että Vasemmistoliitto päätti jo vuoden 1990 puoluekokouksessa määritellä itsensä punavihreäksi puolueeksi ja se poisti jo silloin viittaukset sosialismiin puolueen periaateohjelmasta. Itse asiassa SDP vielä ylläpitää viittaukset sosialismin omassa periaateohjelmassa tänäkin päivänä. Vihreiden kannattaisi vinkkinä kysyä itseltään miksi Vasemmistoliitto on onnistunut korostamaan paremmin että se on enemmän luonnon ja ympäristö asialla kuin Vihreät? En tarkoita etteikö Vihreät olisi luonnon ja ympäristö asialla mutta talouspolitiikassa Vihreät korostavat markkinataloutta mutta tämä viesti ei jostain syystä ole ollut vaihtoehto esimerkiksi niille jotka äänestävät nykyään Kokoomusta esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa mutta 20 vuotta sitten äänestivät Vihreitä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.