Juristien kömpelö maailma (3) Pakolaispolitiikka

Pahiten min­un ja juristien maail­manku­va eroaa pako­laiskysymyk­sessä. Ero on jo lähtöko­hdas­sa. Juris­teille se on yksilö­ta­son kysymys, min­ulle globaalin oikeu­den­mukaisu­u­den kysymys. Minä ajat­te­len tilas­toti­eteil­i­jänä toden­näköisyyk­siä ja ekon­o­misti­na tehokku­ut­ta, mikä johtaa aivan eri­laisi­in johtopäätöksiin.

Kos­ka seu­raavas­ta tek­stistä on poimit­tavis­sa yksit­täisiä lau­sei­ta, jois­sa olen samaa mieltä joidenkin perus­suo­ma­lais­ten esit­tämien näköko­h­tien kanssa, halu­an korostaa, että päämääräni on täysin päinvastainen.

Siinä mis­sä perus­suo­ma­laiset ovat sitä mieltä, että yksikin Suomeen saa­pu­va tur­va­paikan­hak­i­ja on liikaa eikä Suomen tule myöskään tukea poten­ti­aal­is­ten maa­han­muut­ta­jien elämää syn­ny­in­mais­saan kehi­tysy­hteistyöra­hoil­la, min­un mielestäni rikkaiden maid­en, joi­hin tois­taisek­si kuu­luu myös Suo­mi, velvol­lisu­us on kan­taa vas­tu­u­ta inhimil­lis­es­tä hädästä otta­mal­la pako­laisia, ja rajat tulisi ava­ta työperäiselle maa­han­muu­tolle kokonaan.

Maail­mas­sa on yli sata miljoon­aa hädä­nalaisia pako­laista. On selvää, ettei heitä voi kaikkia ottaa Suomeen. Suomen pitäisi ottaa heitä kan­tokykyn­sä mukaan ja vali­ta pako­laiset antaen etusi­jan hädänalaisimmille.

Köy­hyyt­tä pak­en­e­m­i­nen ei ole pako­laisu­ut­ta, vaik­ka nälkään kuol­lut on tietysti yhtä kuol­lut kuin hal­li­tuk­sen teloit­ta­ma. Köy­hyyt­tä tor­ju­taan parhait­en glob­al­isaa­ti­ol­la, joka on viime vuosikym­meninä nos­tanut köy­hyy­destä maail­mas­sa val­ta­van määrän ihmi­sistä. Vähän määritelmästä riip­puen sato­ja miljoo­nia tai mil­jardin. Tässä asi­as­sa glob­al­isaa­tion vas­tus­ta­jat ovat maail­man köy­hiä vas­taan, puhu­mat­takaan nyt siitä, että käytämme verora­ho­ja suo­ma­laiset sok­er­i­ju­urikkaan tukemiseen Afrikan sok­er­in­tuotan­toa vas­taan. Se on aivan raukka­maista. Mis­sä ovat Riik­ka Purran sak­set, kun niitä tarvittaisiin?

Pakolaiset valitaan aivan väärin

Pako­laiset pitäisi siis vali­ta tas­a­puolis­es­ti hädä­nalaisu­u­den mukaan. On aivan väärä val­in­ta­pe­ruste antaa etusi­ja niille, jot­ka ovat mak­sa­neet ihmissalakul­jet­ta­jille tai jot­ka vaaran­ta­vat oman ja per­heen­sä elämän ylit­tämäl­lä Välimeren ylikuor­ma­tu­il­la kalastajaveneillä.

Tietysti itsen­sä saat­ta­mi­nen vaaran on osoi­tus hädä­nalaisu­ud­es­ta, mut­ta jos näin ajatel­laan, eikö olisi käteväm­pää pan­na hak­i­jat pelaa­maan venäläistä rulet­tia raja-asemil­la? Ei tun­tu­isi mukaval­ta, mut­ta ei poikkeaisi nykykäytän­nöstä mitenkään. Välimereen on hukkunut yli 20 000 pako­laista kymme­nessä vuodessa.

Gen­even pako­lais­sopimus ei ole oikein ajan tasal­la, kos­ka se tehti­in aikanaan säätelemään lähin­nä Euroopan sisäistä pako­laisu­ut­ta. Ei ollut san­ot­tavaa kan­nustin­ta käyt­tää väärin jär­jestelmää, kos­ka Euroopan sisäl­lä tulo­erot oli­vat pieniä ver­rat­tuna nyky­isin globaalei­hin tuloeroihin.

Nyt pako­laisu­ut­ta käytetään myös siir­to­laisu­u­teen, siis muut­toon köy­hyyt­tä pakoon. En pidä ilmiöstä, kos­ka näin tekevät tukki­vat reitin vain­o­tu­il­ta hädänalaisilta.

Suurimmat virheet tapahtuvat rajojemme ulkopuolella

Nyt niistä, jot­ka ovat saa­neet edes toisen jalka­nsa Somen sisälle, huole­hdi­taan oikeustur­van kannal­ta ylel­lis­es­ti. Hylä­tys­tä tur­va­paikka­hake­muk­ses­ta valite­taan eri oikeusasteisi­in ja kun val­i­tus on lop­ullis­es­ti hylät­ty, tehdään uusi hake­mus. Elin­ta­so­ero on johtanut siihen, että moni tur­va­paikan­hak­i­ja ei todel­lisu­udessa edes kuvit­tele saa­vansa tur­va­paikkaa, vaan halu­aa olla mah­dol­lisim­man pitkään hak­i­jana. Kun hake­muk­sen käsit­te­ly kestää yleen­sä pari vuot­ta, jär­jestelmä on tukos­sa eikä siihen pystytä otta­maan niin paljon hak­i­joi­ta kuin pitäisi.

Yksi syy val­i­tuk­si­in taitaa olla se, että se tuot­taa rahaa asianajajille.

Min­un on toden­näköisyyk­sien kaut­ta maail­maa hah­mot­ta­vana vaikea ymmärtää, mitä logi­ikkaa on tukkia tur­va­paikan haku ylen­määräisel­lä oikeustur­val­la ja samal­la mak­saa esimerkik­si Turkille siitä, että maa ei päästä pako­laisia Eurooppaan.

Jos tur­va­paikan hakua joudutet­taisi­in ja kar­sit­taisi­in ilmi­selvät tapauk­set pois nopeasti, var­maankin syn­ty­isi joitakin virheel­lisiä ratkaisu­ja. Val­ta­van paljon – tuhan­sia ker­to­ja  enem­män – virheitä syn­tyy kuitenkin siitä, että pako­laisia ei päästetä edes hake­maan tur­va­paikkaa. Nyt arvostelemme Venäjää siitä, että se päästää ihmisiä pois maas­ta. Ennen arvoste­limme maa­ta aivan jostain muus­ta. Myön­netään, Venäjä myös main­os­ti tätä mahdollisuutta.

Jos käsit­telya­jat oli­si­vat lyhy­itä ja ilmi­selvis­sä tapauk­sis­sa vain muu­ta­man päivän, ei syn­ty­isi häir­iökysyn­tää, siis sitä, että haetaan tur­va­paikkaa vain, jot­ta saataisi­in hak­i­jan sta­tus parik­si vuodeksi.

Suomen tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka on täysin teho­ton­ta, jos tehokku­u­den kri­teer­inä on helpotet­tu hätä suh­teessa käytet­ty­i­hin resursseihin.

Kaistan vaihto

En toisaal­ta ymmär­rä sitä, että jos on hak­enut Suomes­ta tur­va­paikkaa, ei voi koskaan päästä maa­han työn­tek­i­jänä. Minus­ta Suomen kan­nat­taisi vali­ta tur­va­paikan­hak­i­joista itsekkäästi ne, joi­ta tarvi­taan työvoima­pu­lan paikkaa­ji­na. Saat työlu­van, jos tur­va­paikka­hake­muk­sesi revitään. Sil­loin luop­uu myös sosi­aal­itues­ta. Tot­ta kai tämäkin aiheut­taisi häir­iökysyn­tää tur­va­paikan haku­un, mut­ta siitä päästäisin parhait­en avaa­mal­la työperäisen maa­han­muu­ton reit­ti kaikille.

Emmekö voisi kohdel­la kaikkia työperäisiä maa­han­muut­ta­jia kuten EU-kansalaisia? Työtä saa tul­la hake­maan, mut­ta ennen kuin työ löy­tyy, sosi­aal­i­tur­va tulee koti­maas­ta? Se valikoisi työperäisik­si vain ne, joi­ta työ­markki­noil­la tarvitaan.

Eikö tämä olisi väärin köy­hiä mai­ta kohtaan, joiden koulutet­tu väki muut­taisi rikkaisi­in mai­hin sen sijaan, että jäisi palvele­maan koti­maataan? Itse estin täl­lä perus­teel­la aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä lääkärei­den haal­imisen Suomen Venäjän Kar­jalas­ta, mut­ta seu­raa­jani muut­ti päätök­sen. Köy­hät maat sanovat itse toisin. Rikkaisi­in mai­hin muut­tanei­den rahalähetyk­set koti­mai­hin­sa ovat paljon suurem­pi rahavir­ta kuin maail­man koko kehi­tysy­hteistyö  yhteen­sä. Sen lisäk­si, jos nämä teol­lisu­us­mais­sa työsken­nel­tyään joskus palaa­vat koti­mai­hin­sa, he palaa­vat paljon osaavampina .

22 vastausta artikkeliin “Juristien kömpelö maailma (3) Pakolaispolitiikka”

  1. Melko lail­la samaa mieltä. Jos halu­taan vähen­tää tur­va­paikan hakua siir­to­laisu­u­den keinona, pitää olla houkut­tel­e­vam­paa hakea oleskelua muus­ta syystä. 

    Tehokkain tapa tor­jua ”väli­neel­lis­te­tyn maa­han­muu­ton” uhkaa on tehdä käsit­te­lypros­es­sista nopea. 

    Help­poa, mut­ta poli­it­tis­es­ti ilmeisen vaikeaa.

    1. Pros­essin hitau­den lisäk­si on ilmeisiä ongelmia kiel­teisen päätök­sen saanei­den pois­tu­mises­sa maas­ta. Tähän vielä jokin yhden lauseen keino, niin hom­ma alkaa sujua.

    2. Uskon että poli­it­ti­nen vaikeus liit­tyy siihen, että täl­löin tosi­aan mon­elle pitäisi antaa tur­va­paik­ka. Nyt halu­taan mielu­um­min “väli­neel­lisen maa­han­muu­ton” nimis­sä kieltää koko tur­va­paikan hakemisen mahdollisuus.

  2. Olisi haus­ka nähdä joku nuori mies vihrei­den ehdokkaana Soin­in­vaaran ajatuk­sil­la tästä, mut­ta se kon­klaavi joka kiel­si Pur­si­aisenkin tulon, tuskin kelpu­ut­taisi edes Soin­in­vaaraa ehdolle enää. Diar­ran aja­tus 3000 pako­lais­es­ta lisää samaan sys­teemi­in ei kovin mon­taa houku­ta äänestämään. Vihreis­sä ei vis­si­in nähdä sys­teemin ole­van rik­ki. Ei kai lääkärikään määrää yli­pain­oiselle 30 munkkia lisää viikossa?

  3. On ole­mas­sa var­maan ainakin jokin raja, jon­ka ala­puo­li­nen köy­hyys on aitoa hädä­nalaisu­ut­ta. Noin muutenkaan en näe miten ihmistä voisi syyt­tää siitä, että hän yrit­tää ratkaista köy­hyysongel­maansa siirtolaisuudella/pakolaisuudella, mil­lä ter­mil­lä tuo­ta nyt sit­ten halu­aa kut­sua. Vähän tun­tuu vaikeal­ta luot­taa siihen, että glob­al­isaa­tio ikään kuin itses­tään ratkai­sisi maail­man köy­hyysongel­man. Posi­ti­ivista kehi­tys­tä on todis­tet­tavasti tapah­tunut, mut­ta luulen, että jos todel­la halut­taisi­in globaal­isti köy­hyys pois­tet­tua, se vaatisi paljon radikaalimpia menetelmiä kuin mihin ollaan oikeasti valmiita.

  4. >   min­un ja juristien maailmankuva

    Juris­tit luon­nol­lis­es­ti ovat val­tion palvo­jia. Muuten­han hal­li­tus riistää heiltä toimeen­tu­lon ja pilaa maineen.

    – Tästä syys­tä val­tion palkkaa­man «ilmaisen» asiana­ja­jan on syytä olla oikeudessa samaa mieltä kuin val­tion palkkaa­ma syyt­täjä, muuten joutuu mustalle — siis väril­liselle — listalle näitä help­po­jen ja rahakkaiden keikko­jen tulo lakkaa.

    – Ehkä kuitenkin tärkein syy «ilmaiseen» oikeusa­pu­un on, että ilman sitä kansa perus­taisi omia kansan-tuomiois­tu­imia ja selvit­täi­sivät riitansa keskenään.

    Nykyi­nen yksilöl­lisyyt­tä korosta­va oikeu­denkäyt­tö on vah­vasti ihmis­lu­on­non vas­tainen. Ihmi­nen on luon­noltaan ryh­män jäsen, joka matkii tois­t­en tekemisiä; on seu­raa­ja. Seu­raa­jat tarvit­se­vat esiku­via ja val­tio­ta­sol­la se tarkoit­taa valtiomiehiä.

    – Myös eduskun­nas­ta on tul­lut joukko seu­raa­jia, jot­ka vain äänestävät mitä käs­ketään. — Muuten heiltä pilataan maine ja riis­tetään toimeen­tu­lo: Tämä on tuhoin tie.

    – Sun Tzu sanoi: «Val­takun­taa ei pidä hal­li­ta ulkoapäin, eikä armei­jaa sisältäpäin.»

    Esimerk­ki siitä, mitä lau­makäyt­täy­tymisen, siis ihmis­lu­on­non, huomioon otta­mi­nen tarkoit­taa vaikka­pa ylinopeussakko­jen määräämisessä:

    – Kun tien pääl­lä «nap­ataan tutkaan» auto­jono, joka kul­kee ylinopeut­ta, ote­taan kiin­ni vain jonon ensim­mäi­nen auto, lau­man johta­ja, ja sakote­taan häntä.

    – Lau­man johta­jan sakko määrätään sen mukaan kuin­ka mon­ta seu­raa­jaa hänel­lä oli. Jos seu­raa­jia oli viisi, sakko määrätään viisinker­taise­na, jos kymme­nen, kym­menker­taise­na, jne.

    – Seu­raa­jat ovat syyt­tömiä, kos­ka he vain seura­si­vat johta­jaa.

    Lau­makäyt­täy­tymisen hyväksymi­nen laa­jem­malti yhteiskun­nan toimin­nan perus­teek­si johtaisi luon­nol­lis­es­ti siihen, että korkeat poli­it­tiset johta­jat jou­tu­isi­vat henkilöko­htaiseen taloudel­liseen vas­tu­useen tekemistään päätök­sistä tai täl­lais­ten päätösten kan­nat­tamis­es­ta (aina kol­man­teen ja neljän­teen polveen asti).

    Näin Heinäku­un neljän­tenä voi vielä muis­tel­la mitä Yhdys­val­tain perus­ta­ja-isät sanoi­vat lau­man poli­it­tis­es­ta vastuusta:

    – «Sal­limuk­seen väkevästi luot­taen, van­nomme tois­temme hal­tu­un Elämämme, OMAISUUTEMME ja pyhän Kunniamme.»

  5. Suomes­sa käyte­tys­tä sok­erista puo­let on tuon­ti­tavaraa, jos­ta osa tulee kehi­tys­maista. Ei tässä kovin paljon paran­net­tavaa ole. Pikem­minkin köy­hien maid­en tulisi pitää itse huol­ta siitä, että eivät anna ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vien yri­tys­ten hyö­dyn­tää luon­non­va­ro­jaan liian halvalla. 

    Jos tur­va­paikan­hak­i­ja voisi kiel­teisen päätök­sen jäl­keen vai­h­taa työperäisen maa­han­muu­ton kaistalle, niin sil­loin olisi kan­nuste saa­pua tur­va­paikan­hak­i­jana, vaik­ka hätää ei ole. Täl­laisen kan­nus­teen luomista voidaan pitää epäeet­tisenä houkut­telu­na vaar­al­lisille matkoille yli merten ja vuorten. Työperäiseen maa­han­muut­toon on eril­liset, hal­li­tut väylät.

    Jos kol­man­sista maista tule­via siir­to­laisia kohdeltaisi­in EU-kansalais­ten tavoin, muun muas­sa Espan­jan tulisi purkaa esteet etelära­jal­taan ja toiv­ot­taa suuret määrät tuli­joi­ta ter­ve­tulleik­si. Entä jos tuli­joi­ta olisi kym­meniä miljoo­nia joka vuosi. Pysty­i­sivätkö EU-maat suvait­se­maan Calais’n viidakon kaltaisia siir­to­lais­ten leire­jä suurkaupungeis­saan? Hyvän­tekeväisyysjär­jestötkö siir­to­laisia elättäisivät?

    1. Nim­imerk­ki Aika ajatel­lalle kom­ment­ti­na tuo­hon Euroopan pako­lais­ti­lanteeseen. Jo täl­läkin het­kel­lä mon­en Euroopan suurkaupungeis­sa asuu monia paperit­to­mia siir­to­lain­sia näi­den kaupunkien asun­tolois­sa joi­ta hyvän­tekeväisyysjär­jestöt ylläpitävät. Kysymys vielä tähän lop­pu­un miten köy­hillä mail­la on resusse­ja luo­da saman­laiset pelisään­nöt kuin län­si­maat ovat luoneet kun nimeno­maan län­si­mail­la on edelleen iso ään­imäärä kan­sain­väli­sis­sä jär­jesjtössä kuten IMF:ssa ja Maail­man­pankissa. Se että moni Afrikan maa on tehnyt kaup­pa­sopimuk­sia Kiinan kanssa on ollut vai­h­toe­hto sille kehi­tyk­selle joka on suos­in­ut län­si­mai­ta kaup­pa­poli­ti­ikas­sa. Syy mik­si Kiinal­la on eri­lainen maine Afrikas­sa kuin Euroopan mail­la johtuu yksinker­tais­es­ti historiasta.

  6. Kir­joituk­sen pää­pointit ovat hyviä ja ajatuk­sia herät­täviä. Se on yksi poli­it­ti­nen kysymys, että tulisiko pako­laisek­si vali­ta sosi­aal­isin perustein eri­tyis­es­ti hädä­nalaisia ja heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via, vai ken­ties eri­tyis­es­ti vähem­män hädä­nalaisia ja koulut­tau­tuneimpia työkyky­isiä ja yrit­täjiä kansan­talout­ta kehittämään.

    Selvää on, että Gen­even pako­lais­sopimus pitäisi neu­votel­la uusik­si. Van­hen­tunei­den sopimusten uud­is­t­a­mi­nen on vaan todel­la han­kalaa, kos­ka uud­is­tuk­sis­sa on voit­ta­jat ja häviäjät, ja ne maat, joille uud­is­tamis­es­ta aiheu­tu­isi olen­naista hait­taa, eivät hel­posti suos­tu uud­is­tuk­seen. Viimeisin isom­pi uud­is­tus Gen­even alun perin vuo­den 1951 sopimuk­seen on tehty vuon­na 1967, mikä kuvaa sitä, että olen­naisia uud­is­tuk­sia ei ole sopimuk­seen saatu aikoi­hin enää tehtyä.

    Veikkaan, että tulo­erope­rus­tainen pako­laisu­us Suomen suun­taan vähe­nee tulev­ina vuosi­na sen takia, että Suomen sosi­aal­i­tur­va ylipäätään kutis­tuu val­tion yrit­täessä kutis­taa meno­jaan lähem­mäs tulo­jaan. Val­tion velka­an­tu­mi­nen on jäänyt korona-ajan jäl­keen päälle, ja jo pelkät velko­jen korkomenot alka­vat tämän velka­an­tu­misen myötä olla tulev­ina vuosi­na huimia. Suomen ja sen sosi­aal­i­tur­van köy­htyessä Suomeen suun­tau­tu­va pako­laisvir­ta voi olla jatkos­sa taas per­in­teisem­pään hädä­nalaisu­u­teen suorem­min liit­tyvää, kun taas pako­laisvir­rat voivat kohden­tua enem­män vau­raampi­in maihin.

    Se lie­nee selvää, että pako­laisvir­to­ja maail­mas­sa on jatkos­sakin. Eri­laisia kon­flik­te­ja on niin paljon, ja nyt maail­ma globaal­isti taas aseis­tau­tuu val­tavaa vauh­tia, mikä kehi­tys aikoinaan toisen maail­man­so­dan jäl­keen laan­tui. Ja kun on taas val­lankäyt­täjien päätös­val­lan takana taas enem­män asei­ta, on ris­ki, että niitä tulev­ina vuosi­na sit­ten taas käytetäänkin akti­ivisem­min. Ja vaikkei käytet­täisi, jo ris­ki käytöstä voi lait­taa pako­laisvir­to­ja liik­keelle. Aikoinaan sodan uhan edessä pak­eni­vat eri­tyis­es­ti naiset ja lapset. Nyt kon­flik­tien uhan edessä ovat paen­neet ensin eri­tyis­es­ti asevelvol­lisu­usikäiset nuoret miehet sil­loin kun vielä mais­taan ovat päässeet pakoon ennen kuin rajo­ja on sul­jet­tu, ja naiset ja lapset ovat paen­neet pääosin vas­ta kon­flik­tien jo käynnistyttyä.

  7. Minä en ole ollut kovin kiin­nos­tunut tästä maa­han­muut­to­prob­lemati­ikas­ta. Jotenkin kuitenkin tun­tuu, että Osmo vetää lin­jo­ja suorik­si. Ottaisin esimerkik­si tuon nopeutetun tur­va­paikan­hakupros­essin. Mitä hyö­tyä siitä on, jos henkilöl­lä ei ole mitään kohde­maa­ta, mihin palaut­taa tai jos mah­dolli­nen kohde­maa kieltäy­tyy vastaanottamasta.
    Venäjän esim kan­nat­taa vali­ta hybridi­vaikut­tamisen kohteek­si juuri täl­laista potukksa.

  8. Taas se häir­iökysyn­tä! Mikä ihmeen häir­iökysyn­tä! Nämä ihmiset tuskin ajat­tel­e­vat itse ole­vansa häiriö.

    1. Häir­iökysyn­tä on jär­jestelmä virhe, joka yllyt­tää ylimääräiseen palvelun käyt­töön. Vika ei ole käyt­täjässä vaan järjestelmässä.

      1. Ei kai se ole ylimääräistä käyt­töä ainakaan sen pako­laisen tai lääkärin palvelu­ja tarvit­se­van näkökulmasta?

        Onko se siis ylimääräistä jonkun näkökul­mas­ta, joka tun­tee optimin?

        Eikö tässäkin oikeasti vaan ole kyse vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sista. Häir­iökysyn­tä johtuu siitä, että joku jos­sain halu­aa jotain asi­aa enem­män, kuin sen han­kkimis­es­ta hänelle koituu kus­tan­nuk­sia. Tämähän on ihan taval­lista kysyntää!

  9. Lisään­pä vielä, että sin­ua luonol­lis­es­ti var­maan pän­nii, että maat­alous­tukia mak­se­taan kun ne ovat niitä ain­oi­ta raho­ja jot­ka vir­taa­vat eu:sta suomeen ja tietyt piirithän toivo­vat globaalia kri­isiä jot­ta oltaisi­in kun­non elin­tarvike pulas­sa kun meitä suo­ma­laisia ex-orjakansaa­han on aivan likaa…

    1. Onpa muuten eri­no­mainen esimerk­ki kom­men­tista, jos­sa näkyy läpi usko salali­it­toi­hin, “piirei­hin”.

    2. Nim­imerk­ki Pöh­lle kom­ment­ti­na että Suo­mi mak­saa oma­ta kansal­lis­es­ta bud­jetistä maat­alous­tukea ja tämä on ollut neu­votel­tu ratkaisu jo vuodes­ta 1996. Tuokin väite että Suo­mi ja suo­ma­laiset oli­si­vat olleet ex-orjakansa ei nyt ihan pidä paikkansa. Jos Suo­mi olisi ollut orjakansa olis­mme täl­läkin het­kel­lä Haitin tasolla

  10. Pako­lais­ten määrästä Euroopas­sa ennen Gen­even pako­lais­sopimus­ta olisin eri mieltä. Pelkästään sak­salaisia pako­laisia oli Euroopas­sa toisen maail­man­so­dan jäljiltä 13‒15 miljoon­aa (lähde). Yhden, Kön­ings­ber­gistä kotoisin olleen sil­loisen tei­ni-ikäisen tunsinkin.

    Pako­lais­ten käyt­töä hybridis­o­dan väli­neenäkin oli käytet­ty ja Hitler sai sil­lä pro­pa­gan­davoiton alkukesästä 1939 (MS St. Louisin mat­ka sak­salai­sine juu­ta­lais­pako­laisi­neen). Eli ei mitään uut­ta auringon alla.

    Yksi peru­songel­ma tässä on, että oikeusjär­jestelmämme on tehty suh­teel­lisen pienelle määrälle oikeustapauk­sia. Jos jokaisen maa­han­tuli­jan kohdal­la pitää tehdä huolel­lisen harkin­nan jäl­keen val­i­tuskelpoinen päätös, jon­ka jäl­keen voi käy­dä hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa, niin ei sitä mikään oikeusjär­jestelmä kestä tukkeu­tu­mat­ta; tarvi­taan vain riit­tävän suuri määrä maa­han­tuli­joi­ta. Lisäk­si maa­han­tuli­jaa joudu­taan pros­essin ajan säilömään oikeudel­lises­sa väl­i­ti­las­sa luokkaa parin vuo­den ajan. Toisaal­ta olemme mon­es­ta esimerk­istä näh­neet, miten huonos­ti Migri päätök­sen­sä tekee, mikä tekee “yhden luukun” päätök­sen­teosta vaikean kysymyksen.

    Sik­si meil­lä pitäisi olla mah­dol­lisu­us jonkin­laiseen triageen pako­lais­ten suh­teen, vaik­ka tämä onkin oikeudel­lis­es­ti vaikeaa ja edel­lyt­täisi luotet­tavu­ut­ta. Samoin tarvit­taisi­in tehokas tapa siirtää kiel­teisen päätök­sen saa­neet takaisin koti­mai­hin­sa, mikä voi olla vaikeaa jo siitä syys­tä, että lähtö­maan voi valehdella.

    Tietenkin jotain pitäisi pystyä tekemään sille, ettei joku hallinto (kuten Afgan­istanis­sa), soti­ja (kuten Venäjä Ukrainas­sa tai liit­to­laisi­neen Syyr­i­as­sa), tai rikol­lisjär­jestöt (kuten Kes­ki-Amerikas­sa) pysty tekemään mai­ta asumiskelvot­tomik­si. Ei ketään voi vaa­tia elämään maas­sa, jos­sa on jatku­vas­sa hengenvaarassa.

    (EU:n) Dublin­in sopimus taas on type­rä ja hei­jastelee lähin­nä sen tekemisen aikaan ollut­ta rauhal­lista tilan­net­ta: jos EU:n alueelle saa­pu­vat pako­laiset ovat vain ensim­mäisen vas­taan­ot­ta­ja­maan vas­tu­ul­la, jää poten­ti­aalis­es­ti koko kuor­mi­tus pako­laisu­ud­es­ta Välimeren ranto­jen sekä EU:n itära­jan val­tioille. Kyl­lähän tämä sopii var­maan esimerkik­si Lux­em­burgille mainiosti.

    Ital­ian ratkais­us­ta ulkois­taa tur­va­paikan­hak­i­joi­ta Alba­ni­aan: jos sinne ker­tyy merkit­täviä määriä Ital­ias­ta ulkois­tet­tu­ja tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, tarkoit­taako se aikanaan ettei Alba­ni­aa voi­da hyväksyä EU:n jäsenek­si kos­ka nämä pää­si­sivät matkus­ta­maan vapaasti muualle Eurooppaan?

    Mis­tään uud­es­ta asi­as­ta ei pako­laisaal­lois­sa siis ole kysymys ja his­to­ri­as­ta pitäisi oppia. Tässä keväästä 1939 ja län­sieu­roop­palai­sista pako­lai­sista ääri­oikeis­ton voitet­tua Espan­jan sisällissodan:

    Ran­skan vira­nomaiset eivät olleet kuu­naan valmis­tau­tuneet sel­l­aiseen pako­lais­tul­vaan, mut­ta vaik­ka inhimil­lisen katas­trofin mit­ta­suh­teet oli­vat selvät, he oli­vat hyvin hitai­ta ja nyr­peitä toim­i­maan. Se ei ollut yllät­tävää, kos­ka niin suures­ta pako­lais­määrästä huole­htimi­nen mak­soi seit­semän miljoon­aa fran­gia päivässä. Oikeis­to­lainen lehdis­tö kävi jatku­vasti Dal­adier’n hal­li­tuk­sen kimp­pu­un siitä, että se oli päästänyt maa­han niin paljon vasem­mis­to­laisia, ja Can­dide valit­ti hei­dän ruokkimis­taan. Ran­skan vira­nomaiset yllyt­tivät pako­laisia palaa­maan Espan­jaan ja antau­tu­maan kansal­lis­mielisille. Leireiltä päästet­ti­in pois vain ne, joil­la oli suku­laisia Ran­skas­sa ja jot­ka oli­vat valmi­it allekir­joit­ta­maan lomak­keen, etteivät he ikinä pyytäisi hal­li­tuk­selta apua. Vai­h­toe­htona Espan­jaan palu­ulle oli emi­groi­tu­mi­nen Uuteen maail­maan tai mihin tahansa maa­han, joka suos­tu­isi otta­maan hei­dät vas­taan, tai suos­tu­mi­nen ‘vapaae­htoisek­si’ Ran­skan muukalaisle­gioon­aan tai työ­pataljooni­in, joi­ta käytet­ti­in uud­is­ta­maan lin­noituk­sia ja mui­hin hankkeisiin.
    Antony Beevor, “Tais­telu Espan­jas­ta. Espan­jan sisäl­lis­so­ta 1936–1939”, Suom. Mat­ti Kin­nunen, 2006.

    1. Nim­imerk­ki iiij:lle koment­ti­na sak­sankielis­ten pako­laisi­in lukymäärään Euroopas­sa toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Kyseessä oli siis sak­sankielisen väestön karkoituk­set Itä-Euroopas­ta Sak­saan. Kyseessä oli Sak­san mieht­tämiltä alueil­ta län­teen muut­tanei­den sak­sankielis­ten uudelleen asut­ta­mi­nen. Se on ver­rat­tavis­sa Kar­jalan evakoi­hin. Gen­even pako­lais­sopimus taas perus­tuu vain­oon ja sen taustal­la olikin se että se kohtelu mitä juu­ta­laiset pako­laiset jou­tu­i­v­at koke­maan 1930-luvul­la kun he yrit­tivät epä­toivois­es­ti hakea muista maail­man maista tur­vaa . Heitä meni jopa Kiinaan asti.

  11. Jotenkin tulee olo surullisek­si kun lain­säätäjänä kau­nan toimin­ut ja arvosta­mani poli­itikko jatku­vasti puhuu “juristien maail­manku­vas­ta.” tai “saivartelus­ta.” aina kun tulee puhe lakien tulkin­nas­ta. Oletko ikinä ottanut käteesi kir­jaa oikeusfilosofi­as­ta tai lain­tulkin­nan teo­ri­as­ta? Tutus­tunut siihen miten asi­at ratkaistaan peri­aatepun­nin­nan avulla?

    Lain­op­pi­neet tulk­it­se­vat ole­mas­saole­via lake­ja siten kuin ne ovat kul­loikin voimas­sa. On mm. ole­mas­sa päät­te­lyä joi­ta ei edes saa ottaa esille tai käyt­tää tulkin­nan perus­teena. Ei se ole “juristien maail­maku­vaa”, miten ole­mas­saol­e­vat lait on kirjoitettu. 

    Kaik­ki mitä esität, vaatii lakien mut­tamista. Usein myös kan­sain­välis­ten lakien joi­hin Suo­mi on sitoutunut. Ei nyky­isiä lake­ja voi­da luo­vasti uudel­len­tulki­ta siten, että saadaan täysin uusi lopputulos. 

    Toisin kuin mon­es­sa entisessä Itä-Euroopan maas­sa, Suomes­sa pyritään huole­hti­maan siitä, että jos on joku sopimus, niin sopimuk­sen kir­jain ja hen­ki täyt­tyy täysimääräis­es­ti käytän­nössä. Tämä on hieno asia.

    1. Yritin eritel­lä sitä, kuin­ka eri­laisi­in ajat­te­lu­tapoi­hin eri­lainen koulu­tus johtaa, ja kuin­ka epä­tarkoituk­sen­mukaisil­ta juristien työka­lut vaikut­ta­vat ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saa­neen silmin, en arvostel­la sitä, että juris­tit ajat­tel­e­vat niin kuin ajattelevat.

  12. Olen tuomiois­tu­in­juristi, kom­men­toin toiseen ketju­un mut­ta en enää viit­si. Olen edel­lisen kom­men­toi­jan kanssa samaa mieltä. Ekon­o­mis­teis­sakin onnek­si löy­tyy ihan monipuolisia yhteiskun­nal­lisia pohdiske­li­joi­ta kuten Six­ten Korkman.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.