Talojen julkisivuilla on väliä

The Eco­no­mis­tis­sa oli jokin aika sit­ten artik­ke­li, jos­sa oli tut­kit­tu, miten raken­nus­ten ulkoa­su vai­kut­taa asui­na­lu­een hin­ta­ta­soon. Joh­to­pää­tös oli, että perin­teis­tä tyy­liä jäl­jit­te­le­vä raken­nus­kan­ta nos­taa alu­een arvoa 15 prosentilla.

Vii­si­tois­ta pro­sent­tia 4 000 euros­ta on 600 euroa/k‑m2. Ihan noin talou­del­li­sel­ta kan­nal­ta­kin kan­nat­tai­si siis panos­taa julkisivuihin.

Kun jugend-Kata­ja­no­kan asun­not ovat niin kal­lii­ta kuin ovat, se riip­puu tie­tys­ti ennen kaik­kea sijain­nis­ta. Mut­ta väi­tän, että on jugen­dil­la­kin asi­aan vai­ku­tus­ta. Hin­ta­ta­so oli­si alem­pi, jos pai­kal­la oli­si 1970-luvun beto­ni­bru­ta­lis­min mukais­ta ark­ki­teh­tuu­ria, kuten sinän­sä erin­omai­ses­ti sijait­se­vas­sa Merihaassa.

Kun raken­nam­me tii­vis­tä kau­pun­kia, talot ovat pää­asias­sa se, mitä näem­me. Sil­lä, ovat­ko talot rumia ja tyl­siä vai kau­nii­ta ja mie­len­kiin­toia, on suu­ri vai­ku­tus elämäämme.

The Eco­no­mist puhui perin­teis­ten tyy­lien puo­les­ta kuten prins­si Char­les­kin on puhu­nut. Nyky­ark­ki­teh­tuu­ri­kin pys­tyy luo­maan kau­nis­ta ilman että se kopioi­si van­haa. Mut­ta sil­loin pitäi­si myös teh­dä kaunista.

Ark­ki­teh­dit pitä­vät van­haa jul­ki­si­vua uudes­sa raken­nuk­ses­sa jon­kin­lai­se­na petok­se­na. Esi­mer­kik­si jugen­din näköi­sen talon pitäi­si olla raken­net­tu myös samal­la tek­nii­kal­la kuin van­hat jugend-talot.

En ymmär­rä tätä logiik­kaa lain­kaan, kos­ka nykyi­nen raken­nus­ta­pa sal­lii kai­ken­lais­ten jul­ki­si­vu­jen teke­mi­sen. Se ei siis indi­koi mitään. Mik­si van­han ja kau­niin kopioi­mi­nen pitäi­si olla pois sul­jet­tua? Onhan se uuden ja ruman kopioi­mi­nen­kin kopioi­mis­ta. Vuo­si­sa­to­jen aika­na ark­ki­teh­tuu­ris­sa jalos­tui monia iät­tö­miä kau­neusi­han­tei­ta. Ei nii­den nyt kiel­let­ty­jä­kään pitäi­si olla.

Mut­ta tämä ei ole ongel­man ydin. Ei tar­vit­se kopioi­da van­haa, kun­han tekee kau­nis­ta. Mut­ta on van­han kopioi­mi­nen parem­pi vaih­toeh­to kuin uusi ja tylsä.

Joku sanoi minul­le, ettei ark­ki­teh­tuu­rin tar­koi­tuk­sen ole tuot­taa kau­nis­ta, kos­ka eihän kai­kis­sa romaa­neis­sa­kaan ole onnel­lis­ta lop­pua. Ketään ei kui­ten­kaan pako­te­ta elä­mään sii­nä ker­to­muk­ses­sa, jon­ka kir­jai­li­ja on luonut.

 

60 vastausta artikkeliin “Talojen julkisivuilla on väliä”

  1. Olen kai ennen­kin kom­men­toi­nut että kadun suun­taan ole­va par­ve­ke on nätin jul­ki­si­vun kompastuskivi.

    Koke­muk­ses­ta voin sanoa että lasi­tet­tu par­ve­ke vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn kadun suun­taan lisää asu­mis­mu­ka­vuut­ta _merkittävästi_. Par­vek­kei­den täplit­tä­mä jul­ki­si­vu on väki­sin­kin rik­ko­nai­nen, ei pääs­tä lähel­lek­kään Jugend ‑talo­jen ulkoasua.

    Opti­mi­ti­lan­tees­sa tie­ten­kin omas­sa talos­sa oli­si tyl­sät mut­ta muka­vat par­vek­keet, ja alu­een muut raken­nuk­set oli­si­vat näyt­tä­viä Jugend ‑luo­muk­sia.

    1. Rat­kai­su par­vek­kei­den jul­ki­si­vul­le aiheut­ta­maan ongel­maan on teh­dä par­vek­keet sisäänvedettyinä.

  2. Meil­lä Lah­des­sa on juu­ri ajan­koh­tai­nen “Onne­lan­tie” case. Van­ha rukous­huo­ne sai pur­ku­tuo­mion. Lähia­suk­kaat halusi­vat tilal­le van­haa jäl­jit­te­le­vän puu­ra­ken­nuk­set. Tilal­le on nyt kui­ten­kin tulos­sa ruma vii­si­ker­rok­si­nen ker­ros­ta­lo. Ark­ki­teh­deil­le on ilmei­ses­ti punai­nen vaa­te, että pitäi­si suun­ni­tel­la van­han näköi­nen uudisrakennus.

    1. Eeva-Lii­sa Issa­kai­nen:
      Meil­lä Lah­des­sa on juu­ri ajan­koh­tai­nen ”Onne­lan­tie” case. Van­ha rukous­huo­ne sai pur­ku­tuo­mion. Lähia­suk­kaat halusi­vat tilal­le van­haa jäl­jit­te­le­vän puu­ra­ken­nuk­set. Tilal­le on nyt kui­ten­kin tulos­sa ruma vii­si­ker­rok­si­nen ker­ros­ta­lo. Ark­ki­teh­deil­le on ilmei­ses­ti punai­nen vaa­te, että pitäi­si suun­ni­tel­la van­han näköi­nen uudisrakennus.

      En tun­ne tapaus­ta, mut­ta epäi­len vah­vas­ti, että vii­si­ker­rok­si­nen ker­ros­ta­lo oli­si ollut ark­ki­teh­din idea alun perin. Omis­ta­ja raken­nut­taa kaa­voit­ta­jan sal­li­mat ker­ros­ne­liöt, ja tilaa ark­ki­teh­dil­ta suun­ni­tel­man sen mukaan. Jos ark­ki­teh­ti kiel­täy­tyy teke­mäs­tä kau­pun­ki­ku­val­li­sis­ta ja eet­ti­sis­tä syis­tä, niin seu­raa­va ark­ki­teh­ti suos­tuu. Tämä on näh­ty vii­me vuo­sien pik­kua­sun­to­jen buu­min osal­ta var­sin raa­dol­li­ses­ti. Jot­kut ark­ki­teh­dit ovat heit­tä­neet yksin tein romu­kop­paan kai­ken, mitä ovat oppi­neet asun­to­jen poh­ja­rat­kai­su­jen suun­nit­te­le­mi­ses­ta, ja teh­neet sitä kana­kop­pia mitä on tilattu.

  3. Pait­si talo­jen jul­ki­si­vuil­la, myös koko alu­een ilmeel­lä on vai­ku­tus­ta ihmis­ten viih­ty­vyy­teen. Hyvin suun­nit­tel­tu koko­nai­suus ja tiet­ty yhte­näi­syys lisää­vät ympä­ris­tön viih­tyi­syyt­tä, kuten monis­sa pai­kois­sa voi havaita.

    Joku Jät­kä­saa­ri taas on esi­merk­ki päin­vas­tai­ses­ta. Siel­lä eri­lai­sis­ta kir­ja­vis­ta raken­nuk­sis­ta on koos­tet­tu mel­koi­nen seka­he­del­mä­kei­tos. Lisäk­si huo­nos­ti suun­ni­tel­tu täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen uhkaa monia van­ho­ja ja viih­tyi­siä kaupunginosia.

  4. Kaa­voit­ta­jal­la on iso roo­li, sil­lä Raken­nus­val­von­ta lupaa myön­täes­sään ver­taa suun­ni­tel­mia kaa­va­mää­räyk­siin, siis nii­den on täytyttävä.

    Itse olen ollut vie­mäs­sä Hel­sin­gis­sä raken­nus­val­von­taan perin­tei­sen suo­ma­lai­sen puu­ta­lon (rei­lu har­ja­kat­to, kun­non räys­täät, kuis­te­ja jne) näköis­tä suun­ni­tel­maa rivi­ta­los­ta, mut­ta kos­ka kaa­vas­sa luki “raken­nuk­sen tulee olla urbaa­ni kau­pun­ki­ri­vi­ta­lo” oli sii­hen teh­tä­vä lät­tä­nä pul­pet­ti­kat­to lähes ole­mat­to­mil­la räys­täil­lä, jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­le­ja muu­tet­ta­va puus­ta rap­pat­tuun jne. 

    Lop­pu­tu­le­ma­na siis Suo­men sää­oloi­hin sopi­mat­to­mia rat­kai­su­ja (lyhyet räys­täät > sade­ve­det sei­nil­le jne) ja suu­rem­mat raken­nus­vir­heen (=homeen) ris­kit. Vain kos­ka kaa­voit­ta­jan anta­man näke­myk­sen mukaan urbaa­ni ei saa näyt­tää perin­tei­sel­tä. Kan­nat­taa siis lukea ne kaa­va­mää­räyk­set siel­lä lau­ta­kun­nas­sa ja pois­taa tuol­lai­set rajoit­ta­vat lauseet. 

    HS:n täl­lä vii­kol­la jul­kai­se­mas­sa jutus­sa Jät­kä­saa­res­ta (vih­reis­tä vih­rein talo) saa­daan lukea yhden hyvin toden­nä­köi­sen kaa­voit­ta­jan vir­heen seu­rauk­sis­ta. Viher­kat­to ja kas­vit julkisivuissa.

  5. Ei jul­ki­si­vu ole pelk­kä raken­nuk­sen run­gon ympä­ril­le kää­rit­ty mie­li­val­tai­sen näköi­nen tapet­ti, vaan mitä suu­rim­mas­sa osin osa raken­nus­ta niin tilal­li­ses­ti kuin tek­ni­ses­ti­kin. Tämän vuok­si nyky­ai­kai­seen taloon ei voi noin vain piir­tää jugend-jul­ki­si­vua pääl­le ilman että samal­la mie­ti­tään koko raken­nus perus­pe­ri­aat­tei­ta myö­den uusik­si (tai siis vanhaksi).

    Ker­ros­ten luku­mää­rä, ker­ros­ten kor­keus, huo­nei­den luku­mää­rä, asun­to­jen koko; nämä kaik­ki ovat eli­mel­li­sel­lä taval­la yhtey­des­sä sii­hen, mil­tä jugend-asuin­ta­lo näyt­tää ulos­päin, ja ovat nyky­ra­ken­ta­mi­ses­sa jotain aivan muu­ta kuin 1900-luvun alus­sa. Läm­pö- ja kos­teus­tek­niik­ka on nyky­ra­ken­ta­mi­ses­sa toteu­tet­tu aivan toi­sel­la taval­la, ja esi­mer­kik­si jon­kun pyö­reäs­ti ulko­ne­van erk­ke­ri­tor­nin toteut­ta­mi­nen nykyi­set ener­gia- ja kos­teu­den­hal­lin­ta­mää­räyk­set täyt­täen ei todel­la­kaan onnis­tu minään pääl­le lii­mat­ta­va­na koris­tee­na, vaan käy­tän­nös­sä se oli­si tänä päi­vä­nä­kin pak­ko raken­taa mas­sii­vi­ra­ken­tee­na hyvin pit­käl­le samoin kuin sata vuot­ta sittenkin.

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että nyky­ai­kai­sen asun­to­ra­ken­ta­mi­sen mer­kit­tä­vin jul­ki­si­vuai­he eli suu­ret lasi­te­tut par­vek­keet puut­tu­vat koko­naan van­has­ta aihevalikoimasta.

    1. ark­ki­teh­ti:
      Ei jul­ki­si­vu ole pelk­kä raken­nuk­sen run­gon ympä­ril­le kää­rit­ty mie­li­val­tai­sen näköi­nen tapet­ti, vaan mitä suu­rim­mas­sa osin osa raken­nus­ta niin tilal­li­ses­ti kuin tek­ni­ses­ti­kin. Tämän vuok­si nyky­ai­kai­seen taloon ei voi noin vain piir­tää jugend-jul­ki­si­vua pääl­le ilman että samal­la mie­ti­tään koko raken­nus perus­pe­ri­aat­tei­ta myö­den uusik­si (tai siis vanhaksi).

      Ker­ros­ten luku­mää­rä, ker­ros­ten kor­keus, huo­nei­den luku­mää­rä, asun­to­jen koko; nämä kaik­ki ovat eli­mel­li­sel­lä taval­la yhtey­des­sä sii­hen, mil­tä jugend-asuin­ta­lo näyt­tää ulos­päin, ja ovat nyky­ra­ken­ta­mi­ses­sa jotain aivan muu­ta kuin 1900-luvun alus­sa. Läm­pö- ja kos­teus­tek­niik­ka on nyky­ra­ken­ta­mi­ses­sa toteu­tet­tu aivan toi­sel­la taval­la, ja esi­mer­kik­si jon­kun pyö­reäs­ti ulko­ne­van erk­ke­ri­tor­nin toteut­ta­mi­nen nykyi­set ener­gia- ja kos­teu­den­hal­lin­ta­mää­räyk­set täyt­täen ei todel­la­kaan onnis­tu minään pääl­le lii­mat­ta­va­na koris­tee­na, vaan käy­tän­nös­sä se oli­si tänä päi­vä­nä­kin pak­ko raken­taa mas­sii­vi­ra­ken­tee­na hyvin pit­käl­le samoin kuin sata vuot­ta sittenkin. 

      Hie­no vas­taus! Olen samaa miel­tä kans­sa­si sii­tä, että laa­duk­kaas­sa ark­ki­teh­tuu­ris­sa jul­ki­si­vun ei tule olla ainoas­taan pääl­le­lii­mat­tu koris­te. Sen sijaan uskal­tai­sin väit­tää, että ark­ki­teh­tuu­rin his­to­ria todis­taa sinun ole­van vää­räs­sä. Ker­taus­tyy­lien yhtey­des­sä on nimit­täin jou­dut­tu ennen­kin aivan vas­taa­van­lai­siin poh­din­toi­hin. Vaik­ka­pa uus­goot­ti­lais­ten kate­draa­lin raken­ta­mi­nen tapah­tui sovel­ta­mal­la van­haa muo­to­kiel­tä valurauta‑, beto­ni- ja tii­li­ra­ken­tei­siin. 1800-luvun uusklas­si­set yli­opis­to­ra­ke­nuk­set eivät todel­la­kaan olleet poh­ja­rat­kai­suil­taan avoi­mia temp­pe­lei­tä. Kun 1900-luvun vaih­tees­sa raken­net­tiin gra­niit­ti sen näköi­siä jugend­lin­no­ja, sisäl­lä oli tii­li­ra­ken­ne ja monet ark­ki­teh­to­ni­set rat­kai­sut pal­ve­li­vat raken­nus­ten käyt­töä hyvin luo­vas­ti. Uus­re­ne­sans­si­tyy­li­set pank­ki­kont­to­rit ja ker­ros­ta­lot näyt­ti­vät ulos­päin rene­sans­si­pa­lat­seil­ta, mut­ta tila­jaot­te­lu oli aivan ajan­mu­kai­nen. Tosia­sias­sa esi­mer­kik­si 1900-luvun alun uusklas­si­set kou­lu­ra­ken­nuk­set, 1930-luvun klas­sis­ti­set ja 1950-luvun funk­tio­na­lis­ti­set kou­lut eivät poik­kea miten­kään hir­veäs­ti raken­nus­tek­ni­ses­ti tai tila­suun­ni­tel­mil­taan. Erot ovat auko­tuk­ses­sa, jul­ki­si­vu­jen yksi­tyis­koh­dis­sa, por­ras­kai­tei­den ja oven­kah­vo­jen muo­to­kie­les­sä. Sama kos­kee ker­ros­ta­lo­ja. Niis­sä suu­rin muu­tos on asun­to­jen mata­loi­tu­mi­nen, kun on haet­tu kus­tan­nus­sääs­tö­jä. Muu­toin klas­sis­ti­set ja funk­kis­ta­lot eivät käyt­tö­ta­voil­taan niin hir­veäs­ti eroa elementtitaloista.

      Nyky­ai­kai­sel­le ark­ki­teh­tuu­ril­le pitäi­si olla aivan samal­la tapaa mah­dol­lis­ta kehit­tää ihmis­sil­mäl­le miel­lyt­tä­väm­pää muo­to­kiel­tä raken­nus­ten toi­mi­vuu­des­ta luo­pu­mat­ta. Esi­mer­kik­si erk­ke­ri­tor­nin voi aivan var­mas­ti toteut­taa beto­nie­le­ment­ti­nä. Samoin ei pitäi­si olla mitään estei­tä lisä­tä orna­ment­te­ja ele­ment­ti­pin­toi­hin. On nii­tä nyky­ään­kin: tii­li­ku­vio on hyvin suo­sit­tua ja jois­sain raken­nuk­sis­sa näkee 1970-luku­lais­ta tuu­le­tus­ri­ti­lää mat­ki­van beto­ni­ku­vion, jol­la luo­daan efek­ti nau­haik­ku­nois­ta. Jos nämä onnis­tu­vat, onnis­tuu muukin.

      Oikean­lai­nen auko­tus ei ole ongel­ma, kos­ka nyky­ään auko­tuk­sel­la ja räys­täs­muo­dol­la luo­ta­vat viit­teet his­to­rial­li­siin tyy­lei­hin ja raken­nus­tyyp­pei­hin ovat suun­nil­leen ainoa sal­lit­tu ark­ki­teh­tuu­ri­lai­nan muo­to ja tämä osa­taan jo.

    2. ark­ki­teh­ti:
      Ei jul­ki­si­vu ole pelk­kä raken­nuk­sen run­gon ympä­ril­le kää­rit­ty mie­li­val­tai­sen näköi­nen tapet­ti, vaan mitä suu­rim­mas­sa osin osa raken­nus­ta niin tilal­li­ses­ti kuin tek­ni­ses­ti­kin… Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että nyky­ai­kai­sen asun­to­ra­ken­ta­mi­sen mer­kit­tä­vin jul­ki­si­vuai­he eli suu­ret lasi­te­tut par­vek­keet puut­tu­vat koko­naan van­has­ta aihevalikoimasta. 

      On tot­ta, että tii­li­run­ko ja pai­kal­la valu tuot­taa parem­paa ja kes­tä­väm­pää raken­nus­kan­taa, mut­ta kyl­lä ulko­nä­kö on myös kiin­ni ark­ki­teh­din osaa­mi­ses­ta. Maa­il­mal­la tuo­te­taan eri­lai­sia tek­ni­siä rat­kai­su­ja, joil­la talo saa­daan näyt­tä­mään mie­lyt­tä­väl­tä, vaik­ka käy­tet­ty tek­niik­ka on hal­paa, moder­nia ele­ment­ti­tek­niik­kaa. Eikä tar­vit­se men­nä Ruot­sia kau­em­mas! Väi­tän, että kyse on osaa­mi­ses­ta. Kun Ota­nie­mes­sä ope­te­taan piir­tä­mään rumia talo­ja, ei val­mis­tu­nei­den ark­ki­teh­tien kapa­si­teet­ti rii­tä muuhun.

      Esi­mer­kik­si väi­te, että erk­ke­ri on teh­tä­vä pai­kal­la, ei pidä paik­kan­sa. Jos se onnis­tuu Sak­sas­sa (jos­sa raken­ta­mi­sen laa­tu on parem­paa) ja Ruot­sis­sa, on kyse osaa­mi­ses­ta. Onko kyse ark­ki­teh­tien huo­nou­des­ta vai beto­nie­le­ment­ti­teh­tai­den van­han­ai­kai­ses­ta tek­nii­kas­ta, toden­nä­köi­ses­ti molemmista.

      Osaa­mis­va­jet­ta kier­re­tään jo nyt palk­kaa­mal­la ark­ki­teh­ti ulko­mail­ta. On tul­lut sekä onnis­tu­mi­sia, että epä­on­nis­tu­mi­sia. Suun­ta on kui­ten­kin se, ettei Ota­nie­mes­tä val­mis­tu­neil­la ole koh­ta mui­ta töi­tä kuin teol­li­suus­hal­lit, jos osaa­mis­ta ei päivitetä.

  6. Hie­noa, että joku näky­vä polii­tik­ko uskal­taa vii­mein pis­tää vas­taan SAFA-mafialle! 

    Luin jos­kus ark­ki­teh­ti Sal­me Setä­län, senaat­to­ri N.E Setä­län tyt­tä­ren muis­tel­mat. Nii­tä lukies­sa tajusin, mis­tä funk­tio­na­lis­min vie­hä­tys syn­tyi. 1900-luvun alus­sa ark­ki­teh­tuu­rin opis­ke­lu perus­tui sii­hen, että ark­ka­rit piir­si­vät har­joi­tus­töi­nään eri­lai­sia ker­taus­tyy­li­siä raken­nuk­sia ja pel­käs­tään nii­tä. Ammat­ti­tai­to perus­tui sii­hen, että osat­tiin piir­tää tyy­lin­mu­kai­nen jul­ki­si­vu ja kät­keä tek­niik­ka sen taak­se. Tämä oli kah­lit­se­vaa, ja “rehel­li­nen” funk­tio­na­lis­mi oli kuin rai­kas tuulenpuuska. 

    Nykyi­sel­lään ark­ki­teh­tuu­ri on aivan yhtä tiu­kas­ti kah­leis­sa, eikä ark­ki­teh­deil­lä ole tosia­sias­sa hir­veäs­ti valin­nan­va­raa tyy­lin suh­teen. Vaih­toeh­toi­na ovat eri­lai­set funk­kik­sen, bru­ta­lis­min ja post­mo­der­nis­min ker­taus­tyy­lit. Tosia­sias­sa suu­rin osa ark­ki­teh­tuu­ris­ta on täy­sin yhtä mie­li­ku­vi­tuk­se­ton­ta ker­taus­tyy­lien jyys­tä­mis­tä kuin 120 vuot­ta sit­ten. Mik­si emme voi­si hyväk­syä tähän moder­nis­min eri vari­aa­tioi­den jouk­koon myös mui­ta ker­taus­tyy­le­jä: uus­ju­gend, uusklas­sis­mi, uus­re­ne­sans­si, uus­go­tiik­ka? Orna­ment­ti ei ole rikos, jos orna­men­tit voi tuot­taa mas­sa­tuo­tan­to­na betonielementtitehtaalla.

    Oli­si muka­vaa näh­dä, että Hel­sin­gis­sä lai­tet­tai­siin johon­kin lähi­öön kaa­va­mää­räyk­sek­si: “Raken­nuk­sen jul­ki­si­vun tulee edus­taa uus­goot­ti­lais­ta tyy­liä. Jokai­sen ikku­nan ja oven ympä­ris­tön on sisäl­let­tä­vä vähin­tään 25 % ikku­nan levey­des­tä ja 30% ikku­nan kor­keu­des­ta ole­val­la alu­eel­la tai­de­his­to­rial­li­ses­ti goot­ti­lais­tyy­li­sik­si kat­sot­ta­via, raken­nus­ma­te­ri­aa­liin kiin­teäs­ti kuu­lu­via orna­ment­te­ja. Ensim­mäi­sen kah­den ker­rok­sen ikku­nat ja kaik­ki ovet tulee varus­taa goot­ti­lais­ta hol­via kuvaa­vil­la kor­ko­ku­vil­la, joi­den tulee olla vähin­tään 15 cm syviä. Katt

    Räys­täs­ra­ken­tees­sa tulee olla joko muu­rin­har­ja­ku­vio, jon­ka ham­paat ovat vähin­tään met­rin kor­kui­sia, tai vähin­tään kol­me met­riä kor­kei­ta suip­po­har­jai­sia tor­ne­ja, joi­ta on olta­va vähin­tään yksi 20 m räys­täs­lin­jaa koh­ti, tahi molem­mat. Käy­tet­täes­sä muu­rin­har­ja­ku­vio­ta voi­daan koris­te­tor­nit sijoit­taa myös por­ras­käy­tä­vien ja talon kul­mien koh­dil­le, kun­han tor­ne­ja on raken­nuk­ses­sa vähin­tään nel­jä. Kaik­ki katol­la ole­vat tek­ni­set raken­teet on varus­tel­ta­va orna­men­tii­kal­la siten, että raken­tees­ta syn­tyy vai­ku­tel­ma puo­lus­tus­tor­nis­ta, kir­kon­tor­nis­ta tai kes­kiai­kai­ses­ta kappelista.” 

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä lop­pu­tu­los. Veik­kai­sin, että asui­na­lu­ees­ta tuli­si kes­ki­mää­räis­tä suo­si­tum­pi. Naa­pu­ri­kort­te­liin voi­si lait­taa samat vaa­ti­muk­set, mut­ta uusrenesanssitaloille.

    1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
      Hie­noa, että joku näky­vä polii­tik­ko uskal­taa vii­mein pis­tää vas­taan SAFA-mafialle! 

      Jos nyt vaik­ka ensin annet­tai­siin ark­ki­teh­deil­le resurs­sit joil­la kuva­tun­lai­nen uus­go­tiik­ka­kort­te­li edes teo­rias­sa oli­si mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la ja toteut­taa (alkuun voi­si vaik­ka tupla­ta suun­nit­te­lu­palk­kiot ja lisä­tä bud­jet­tiin pari­sa­taa euroa per neliö), niin sen jäl­keen voi­daan alkaa puhu­maan tyylisuunnista.

      Myyt­ti SAFA-mafias­ta on paras hui­jaus jon­ka talous­oh­jat­tua raken­ta­mis­ta aja­vien gryn­de­rien kar­tel­li on onnis­tu­nut aja­maan läpi. Ark­ki­teh­dit ovat hävin­neet sodan raken­nus­ten ulko­näön suh­teen jo kau­an sit­ten, mut­ta edel­leen syyt­tä­vä sor­mi osoit­taa ark­ki­teh­ti­kun­taan samal­la kun gryn­de­rit nau­ra­vat mat­kal­la pankkiin.

      1. ark­ki­teh­ti: Jos nyt vaik­ka ensin annet­tai­siin ark­ki­teh­deil­le resurs­sit joil­la kuva­tun­lai­nen uus­go­tiik­ka­kort­te­li edes teo­rias­sa oli­si mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la ja toteut­taa (alkuun voi­si vaik­ka tupla­ta suunnittelupalkkio…

        Osaa­mi­nen, osaa­mi­nen ja osaa­mi­nen! Mut­ta se on tot­ta, että gryn­de­ri­ve­toi­nen taken­ta­mi­nen on Suo­mes­sa yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma. Ennen sotia raken­nut­ta­ja oli aina eri taho kuin raken­ta­ja. Gryn­de­rit ovat yhtiöi­tä, joil­la pel­käs­tään yhtiö­lain­sää­dän­nön perus­teel­la on tavoit­tee­na tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon voit­toa. Koko jär­jes­tel­mä on viri­tet­ty niin, että tuo tavoi­te täyttyy. 

        Esi­mer­kik­si kaa­voi­tus pal­ve­lee vain raken­nut­ta­jia, ei asuk­kai­ta vrt. Mans­kun pään uusi koh­de, joka on nyky­ai­kais­ta alue­ra­ken­ta­mis­ta. Vero­tus suo­sii suu­ria, alue­ra­ken­ta­mi­seen pys­ty­viä yhtiöi­tä. Suo­mi on kor­po­raa­tioi­den luvat­tu maa täl­lä­kin alalla.

      2. Kal­le: Osaa­mi­nen, osaa­mi­nen ja osaa­mi­nen! Mut­ta se on tot­ta, että gryn­de­ri­ve­toi­nen taken­ta­mi­nen on Suo­mes­sa yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma. Ennen sotia raken­nut­ta­ja oli aina eri taho kuin raken­ta­ja. Gryn­de­rit ovat yhtiöi­tä, joil­la pel­käs­tään yhtiö­lain­sää­dän­nön perus­teel­la on tavoit­tee­na tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon voit­toa. Koko jär­jes­tel­mä on viri­tet­ty niin, että tuo tavoi­te täyttyy. 

        Esi­mer­kik­si kaa­voi­tus pal­ve­lee vain raken­nut­ta­jia, ei asuk­kai­ta vrt. Mans­kun pään uusi koh­de, joka on nyky­ai­kais­ta alue­ra­ken­ta­mis­ta. Vero­tus suo­sii suu­ria, alue­ra­ken­ta­mi­seen pys­ty­viä yhtiöi­tä. Suo­mi on kor­po­raa­tioi­den luvat­tu maa täl­lä­kin alalla.

        Tie­ten­kään uus­go­tii­kan suun­nit­te­luun ei hir­veäs­ti ole osaa­mis­ta­kaan, kun kukaan ei sii­tä mak­sa (ja ei, kopio­ko­neel­la ei ole riit­tä­vää osaa­mis­ta toteu­tus­pii­rus­tus­ten teke­mi­seen). En mä sil­ti osaa­mi­ses­ta täs­sä yhtey­des­sä isoim­pa­na ongel­ma­na pitäi­si, kyl­lä osaa­mi­sen voi aina hank­kia sil­loin kun se kan­nat­taa. Käsit­tääk­se­ni useat arkaa­iset ohjel­moin­ti­kie­let­kin ovat pääs­seet suu­rim­mal­ta osal­ta koo­da­rei­ta unoh­tu­maan, eikä kukaan sil­ti väi­tä vaik­ka Supercel­lin tyyp­pe­jä osaamattomiksi.

        Ark­ki­teh­ti ei ole mikään pyhi­mys joka huvik­seen ja pyy­teet­tö­mäs­ti tekee kau­nis­ta ja kivaa, vaik­ka toki vapaa-ajal­la ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lu­ja teh­des­sä jos­kus sil­tä tun­tuu­kin. Ark­ki­teh­ti on duu­na­ri sii­nä mis­sä kir­ves­mies­kin, joka sen tilaa­jan vaa­ti­man kes­kin­ker­tai­sen laa­ti­kon lopul­ta raken­taa. Aika har­va vaa­tii kir­ves­mie­hiä lopet­ta­maan rumien talo­jen raken­ta­mi­sen, mut­ta ark­ki­teh­deil­tä sitä kyl­lä näkö­jään sopii vaa­tia. Ja tie­tys­ti myös kir­ves­mie­hen osaa­mat­to­muut­taan teke­mät raken­nus­vir­heet ovat mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sis­sa ark­ki­teh­tien syytä…

        Noin läh­tö­koh­tai­ses­ti ongel­ma ei ole tyy­li­suun­nis­sa; mil­lä tahan­sa tyy­li­suun­nal­la pys­tyy teke­mään hyvän näköi­siä ja kiin­nos­ta­via talo­ja, kun vain käy­te­tään aikaa ja rahaa. Ongel­ma ihan yksin­ker­tai­ses­ti sii­nä, että nyky­ai­kai­ses­sa asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa kui­lu suun­nit­te­li­joi­den ja lopul­li­sen asiak­kaan eli asuk­kaan välil­le on kas­va­nut hir­vit­tä­vän suu­rek­si, eikä parem­paa halua­va asia­kas pys­ty edes rahal­la sitä saamaan. 

        Rat­kai­su rumiin jul­ki­si­vui­hin löy­tyy raken­nut­ta­mi­sen raken­teis­ta, ei ark­ki­teh­tien haukkumisesta.

      3. ark­ki­teh­ti: Noin läh­tö­koh­tai­ses­ti ongel­ma ei ole tyy­li­suun­nis­sa; mil­lä tahan­sa tyy­li­suun­nal­la pys­tyy teke­mään hyvän näköi­siä ja kiin­nos­ta­via talo­ja, kun vain käy­te­tään aikaa ja rahaa.

        En ole ihan samaa miel­tä. Se, mikä näyt­tää hyväl­tä ja kiin­nos­ta­val­ta, on tie­tys­ti makua­sia, mut­ta aina­kin mun on vai­kea kuvi­tel­la, että funk­tio­naa­lis­ta tai bru­ta­lis­tis­ta tyy­liä edus­ta­va raken­nus voi­si näyt­tää mun sil­mis­sä hyväl­tä ja kiinnostavalta.

      4. mut­ta aina­kin mun on vai­kea kuvi­tel­la, että funk­tio­naa­lis­ta tai bru­ta­lis­tis­ta tyy­liä edus­ta­va raken­nus voi­si näyt­tää mun sil­mis­sä hyväl­tä ja kiinnostavalta.

        Lasi­pa­lat­si?

      5. ark­ki­teh­ti: Tie­ten­kään uus­go­tii­kan suun­nit­te­luun ei hir­veäs­ti ole osaa­mis­ta­kaan, kun kukaan ei sii­tä mak­sa (ja ei, kopio­ko­neel­la ei ole riit­tä­vää osaa­mis­ta toteu­tus­pii­rus­tus­ten teke­mi­seen). En mä sil­ti osaa­mi­ses­ta täs­sä yhtey­des­sä isoim­pa­na ongel­ma­na pitäi­si, kyl­lä osaa­mi­sen voi aina hank­kia sil­loin kun se kan­nat­taa. Käsit­tääk­se­ni useat arkaa­iset ohjel­moin­ti­kie­let­kin ovat pääs­seet suu­rim­mal­ta osal­ta koo­da­rei­ta unoh­tu­maan, eikä kukaan sil­ti väi­tä vaik­ka Supercel­lin tyyp­pe­jä osaamattomiksi.

        Ark­ki­teh­ti ei ole mikään pyhi­mys joka huvik­seen ja pyy­teet­tö­mäs­ti tekee kau­nis­ta ja kivaa, vaik­ka toki vapaa-ajal­la ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lu­ja teh­des­sä jos­kus sil­tä tun­tuu­kin. Ark­ki­teh­ti on duu­na­ri sii­nä mis­sä kir­ves­mies­kin, joka sen tilaa­jan vaa­ti­man kes­kin­ker­tai­sen laa­ti­kon lopul­ta raken­taa. Aika har­va vaa­tii kir­ves­mie­hiä lopet­ta­maan rumien talo­jen raken­ta­mi­sen, mut­ta ark­ki­teh­deil­tä sitä kyl­lä näkö­jään sopii vaa­tia. Ja tie­tys­ti myös kir­ves­mie­hen osaa­mat­to­muut­taan teke­mät raken­nus­vir­heet ovat mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sis­sa ark­ki­teh­tien syytä…

        Noin läh­tö­koh­tai­ses­ti ongel­ma ei ole tyy­li­suun­nis­sa; mil­lä tahan­sa tyy­li­suun­nal­la pys­tyy teke­mään hyvän näköi­siä ja kiin­nos­ta­via talo­ja, kun vain käy­te­tään aikaa ja rahaa. Ongel­ma ihan yksin­ker­tai­ses­ti sii­nä, että nyky­ai­kai­ses­sa asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa kui­lu suun­nit­te­li­joi­den ja lopul­li­sen asiak­kaan eli asuk­kaan välil­le on kas­va­nut hir­vit­tä­vän suu­rek­si, eikä parem­paa halua­va asia­kas pys­ty edes rahal­la sitä saamaan. 

        Rat­kai­su rumiin jul­ki­si­vui­hin löy­tyy raken­nut­ta­mi­sen raken­teis­ta, ei ark­ki­teh­tien haukkumisesta.

        Hel­sin­kiä ja mui­ta suo­ma­lais­kau­pun­ke­ja rumen­taa se, että kun johon­kin van­haan kau­pun­gin­osaan raken­ne­taan uut­ta raken­nus­ta, niin se uusi poik­ke­aa niin pal­jon ympä­röi­vis­tä talois­ta että ei ker­ta kaik­ki­aan istu kau­pun­ki­ku­vaan. Hel­sin­gin kan­ta­kau­punn­ki on täyn­nä rumia 1960–80-luvun lähiö­ta­lo­ja muis­tut­ta­via laa­ti­koi­ta 1800–1920-luvun jugend- tai klas­sis­ta tyy­liä nou­dat­ta­vien arvo­ra­ken­nus­ten välis­sä. Tekee hal­van vaikutelman.

      6. ark­ki­teh­ti: Jos nyt vaik­ka ensin annet­tai­siin ark­ki­teh­deil­le resurs­sit joil­la kuva­tun­lai­nen uus­go­tiik­ka­kort­te­li edes teo­rias­sa oli­si mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la ja toteut­taa (alkuun voi­si vaik­ka tupla­ta suun­nit­te­lu­palk­kiot ja lisä­tä bud­jet­tiin pari­sa­taa euroa per neliö), niin sen jäl­keen voi­daan alkaa puhu­maan tyylisuunnista. 

        Jos Hel­sin­gin kau­pun­ki päät­täi­si lait­taa täl­lai­sen kaa­va­mää­räyk­sen koko­nai­sen uuden alu­een raken­nuk­siin, niin raha löy­tyi­si itses­tään. Joku hyväk­syi­si mata­lam­man kat­teen ja toteut­tai­si voi­tol­li­sen pro­jek­tin. Nykyi­sel­lään pää­kau­pun­ki­seu­dul­la raken­nus­liik­keet saa­vat niin suu­ria voit­to­ja, ettei tuol­lai­nen kaa­va­mää­räys nos­tai­si asun­to­jen hin­taa mitenkään.

      7. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: … Nykyi­sel­lään pää­kau­pun­ki­seu­dul­la raken­nus­liik­keet saa­vat niin suu­ria voit­to­ja, ettei tuol­lai­nen kaa­va­mää­räys nos­tai­si asun­to­jen hin­taa mitenkään.

        Kun “kat­teet ovat koh­dal­laan” eli rahaa tah­ko­taan ihan tol­kut­to­mas­ti, niin sehän tar­koit­taa vain, ettei kil­pai­lu toi­mi. Tämä­hän on tilan­ne täl­lä het­kel­lä. Sään­te­lyn pur­ku, kaa­voi­tus­mo­no­po­lin pur­ku ja sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non kiel­tä­mi­nen kun­nil­ta oli­si­vat iso­ja aske­lei­ta koh­ti jär­ke­väm­pää tilan­net­ta, mut­ta sitä tus­kin näh­dään ihan lähiaikoina.

  7. Tämä voi tul­la epä­miel­lyt­tä­vä­nä tie­to­na niil­le jot­ka sitä inhoa­vat, mut­ta bru­ta­lis­mi tulee taas ja voi­mal­la. Sitä tut­ki­taan ark­ki­teh­tuu­rin his­to­rian­kir­joi­tuk­ses­sa aktii­vi­ses­ti niin kuin mitä tahan­sa muu­ta­kin tyy­liä. Bru­ta­lis­mil­le omis­te­tus­sa Face­book-ryh­mäs­sä on mel­kein 68 000 jäsen­tä. Ins­ta­gra­mis­sa on 700 000 kuvaa bru­ta­lis­mis­ta. New York Times valit­si vii­me vuon­na vuo­den par­haak­si tai­de­kir­jak­si val­ta­van haku­teok­sen bru­ta­lis­mis­ta ympä­ri maa­il­maa, jon­ka on jul­kais­sut maa­il­man mer­kit­tä­vim­piin tai­de­kir­jo­jen kus­tan­ta­jiin kuu­lu­va Phaidon.

    Joku voi nyt kysyä, mik­sei bru­ta­lis­min arvos­tuk­sen läh­te­mi­nen uuteen nousuun sit­ten näy kiin­teis­tö­mark­ki­noil­la hin­nois­sa. Syy on uskoak­se­ni arvos­ta­jien ikä­ra­ken­tees­sa. Bru­ta­lis­min uusi nousu joh­tuu pit­käl­ti sii­tä, että se on nous­sut toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­sen sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen hyvin­voin­ti­val­tion kul­ta­kau­den sym­bo­lik­si monil­le, jot­ka ovat itse lii­an nuo­ria muis­taak­seen tuo­ta kul­ta­kaut­ta oma­koh­tai­ses­ti lain­kaan. Suu­ri osa arvos­ta­jis­ta on alle 30-vuo­tiai­ta, ja lopuis­ta­kin useim­mat alle 40-vuo­tiai­ta. Bru­ta­lis­min uudel­leen­löy­tä­mi­sen ehkä kes­kei­sin hah­mo on brit­ti­läis­syn­tyi­nen ark­ki­teh­tuu­rin his­to­rian tut­ki­ja Owen Hat­her­ley, joka on itse­kin vas­ta 38-vuo­tias. Niin­pä on mie­les­tä­ni uskot­ta­vaa esit­tää, että bru­ta­lis­mi ei ole tois­tai­sek­si nos­ta­nut hin­to­ja, kos­ka useim­mat sen arvos­ta­jat eivät vie­lä ole omis­tusa­sun­non ostamisiässä.

    Joka tapauk­ses­sa ei ole miten­kään kiveen hakat­tua, että esi­mer­kik­si bru­ta­lis­min ja jugen­din väli­nen arvos­tuse­ro pysyy ian­kaik­ki­ses­ti sama­na kuin se on juu­ri nyt.

    1. Olen käsit­tä­nyt, että bru­ta­lis­tis­ta tyy­liä on käy­tet­ty enem­män jul­ki­sis­sa raken­nuk­sis­sa eikä niin pal­joa asuinrakennuksissa.

      1. Olen käsit­tä­nyt, että bru­ta­lis­tis­ta tyy­liä on käy­tet­ty enem­män jul­ki­sis­sa raken­nuk­sis­sa eikä niin pal­joa asuinrakennuksissa.

        Käy kat­so­mas­sa 1970-luvun lähiöi­tä tai merihakaa

  8. Sik­si­kö uudet alu­eet teh­dään tii­viik­si ja rumik­si että asu­mi­nen ei mak­sai­si lii­kaa? Jät­kä­saa­ri aina­kin on todel­la ankea. Ja tum­ma, asun­to­ja joi­hin aurin­ko ei paista

    1. Nin­ny:
      Sik­si­kö uudet alu­eet teh­dään tii­viik­si ja rumik­si että asu­mi­nen ei mak­sai­si lii­kaa? Jät­kä­saa­ri aina­kin on todel­la ankea. Ja tum­ma, asun­to­ja joi­hin aurin­ko ei paista

      Olen yrit­tä­nyt sel­vit­tää, mikä on jät­kä­saa­ren asu­kas­ti­heys, mut­ta sitä en ole löy­tä­nyt. Havain­ne­ku­vis­ta ja kar­tois­ta arvioi­den ollaan alle 10 000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä. Kui­ten­kin halu­tut kau­pun­kia­lu­eet maa­il­mal­la ovat yli tuon, eli Jät­kä­saa­ri ei ole kovin tehok­kaas­ti raken­net­tu. Tul­laan jäl­leen kol­meen kes­kei­seen teki­jään: osaa­mi­nen, osaa­mi­nen ja osaaminen.

      1. Olen yrit­tä­nyt sel­vit­tää, mikä on jät­kä­saa­ren asu­kas­ti­heys, mut­ta sitä en ole löy­tä­nyt. Havain­ne­ku­vis­ta ja kar­tois­ta arvioi­den ollaan alle 10 000 asu­kas­ta neliökilometrillä.

        Jät­kä­saa­ren raken­ta­mi­nen on nyt suun­nil­leen puo­li­vä­lis­sä. Sen lopul­li­nen asu­kas­lu­ku tulee ole­maan noin 18 000, mikä tekee 15 500 as/km2. Pitää kui­ten­kin muis­taa, että alu­eel­la on toi­mis­to­ja ja puo­li­sen tusi­naa hotel­lia ja vali­tet­ta­vas­ti vie­lä sata­ma­kin. Tioi­viim­min ei ole voi­tu raken­taa, kos­ka auto­pai­kat tuli­si­vat lii­an kalliiksi.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jät­kä­saa­ren raken­ta­mi­nen on nyt suun­nil­leen puo­li­vä­lis­sä. Sen lopul­li­nen asu­kas­lu­ku tulee ole­maan noin 18 000, mikä tekee 15 500 as/km2. Pitää kui­ten­kin muis­taa, että alu­eel­la on toi­mis­to­ja ja puo­li­sen tusi­naa hotel­lia ja vali­tet­ta­vas­ti vie­lä sata­ma­kin. Tioi­viim­min ei ole voi­tu raken­taa, kos­ka auto­pai­kat tuli­si­vat lii­an kalliiksi.

        Tuo on hyvä tie­to! Mik­si tie­toa on pantattu?

  9. Ark­ki­teh­dit pitä­vät van­haa jul­ki­si­vua uudes­sa raken­nuk­ses­sa jon­kin­lai­se­na petok­se­na. Esi­mer­kik­si Jugen­din näköi­sen talon pitäi­si olla raken­net­tu myös samal­la tek­nii­kal­la kuin van­hat Jugend-talot.

    En ymmär­rä tätä logiik­kaa lain­kaan, kos­ka nykyi­nen raken­nus­ta­pa sal­lii kai­ken­lais­ten jul­ki­si­vu­jen teke­mi­sen. Se ei siis indi­koi mitään. Mik­si van­han ja kau­niin kopioi­mi­nen pitäi­si olla pois sul­jet­tua? Onhan se uuden ja ruman kopioi­mi­nen­kin kopioi­mis­ta. Vuo­si­sa­to­jen aika­na ark­ki­teh­tuu­ris­sa jalos­tui monia iät­tö­miä kau­neusi­han­tei­ta. Ei nii­den nyt kiel­let­ty­jä­kään pitäi­si olla.”

    On ylei­ses­ti tun­net­tu tosia­sia, että ketut eivät pidä hap­pa­mis­ta pih­la­jan­mar­jois­ta. Ettei tämän­kin taus­tal­la oli­si sama asia. Klas­sis­ten tai­tei­den hal­lit­se­mi­nen vaa­tii pit­kän paneu­tu­mi­sen ja har­joit­te­luu — ver­taa esim klas­si­nen lau­lu. Kun on ensik­si oppi­nut hal­lit­se­maan tai­teen sään­nöt ja ihan­teet voi sen jäl­keen, ja vas­ta sen jäl­kee, alkaa varioi­maan oppi­maan­sa. Jos tätä tai­toa ei ole kart­tu­nut, niin voi ainoas­taan kopioi­da yhden suh­de yhteen aiem­min teh­tyä, mikä on todel­la tyl­sää ja osoit­taa samal­la puut­teen omas­sa osaa­mi­ses­sa. “van­ha jul­ki­si­vu on petos” tai muu vas­taa­va kom­ment­ti on pelk­kää selittelyä.

    Toi­sek­seen ark­ki­teh­ti ei ole ark­kien­ke­li, vaan hänet on pal­kat­tu toi­mit­ta­maan sitä mitä tilaa­ja pyy­tää. Jos osaa­mis­ta ei ole, niin olem­me osa 500 mil­joo­nan ihmi­sen talous­a­luet­ta, ja var­mas­ti EU-alu­eel­ta löy­tyy myös osaa­via tekijöitä.

    1. Toi­sek­seen ark­ki­teh­ti ei ole ark­kien­ke­li, vaan hänet on pal­kat­tu toi­mit­ta­maan sitä mitä tilaa­ja pyy­tää. Jos osaa­mis­ta ei ole, niin olem­me osa 500 mil­joo­nan ihmi­sen talous­a­luet­ta, ja var­mas­ti EU-alu­eel­ta löy­tyy myös osaa­via tekijöitä.

      Näi­tä­hän on lukui­sia. Patzsch­kea ja Simp­so­nia ja Quin­lan Ter­ryä… Moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin ongel­ma kos­kee vain Suo­mea: tääl­lä on se yksi dog­ma kaik­ki kai­kes­sa, mut­ta muu­al­la osa­taan suju­vas­ti raken­taa kau­nii­ta perin­tei­siä jul­ki­si­vu­ja uusiin taloi­hin, eikä siel­lä ole kukaan nil­lit­tä­mäs­sä epä­re­hel­li­syy­des­tä tai oman aikan­sa edus­ta­mi­ses­ta tai pas­tis­sin pahuu­des­ta. Toki siel­lä teh­dään moder­niakin, mut­ta toi­sin kuin pää­sään­töi­ses­ti Suo­mes­sa, ei siis pel­käs­tään moder­nia muotokieltä.

      Suo­mes­sa voi kyl­lä olla vai­ke­aa, vaik­ka löy­täi­si sen klas­si­sen ark­ki­teh­din­kin: jopa kau­pun­git ovat useis­sa tapauk­sis­sa estä­neet raken­ta­mas­ta kort­te­liym­pä­ris­töön­sä sopi­vaa van­han tyy­lis­tä jul­ki­si­vua, kos­ka nämä yllä lis­ta­tut perin­tei­set seli­tyk­set. Sit­ten ovat vaa­ti­neet tilal­le moder­nin, tyy­li­tel­lyn ja ympä­ris­töön­sä rea­lis­ti­ses­ti täy­sin val­heel­li­sen, eli alan jar­go­nil­la “omal­le ajal­leen rehel­li­sen” kuo­ren, vaik­ka lais­sa, ase­tuk­sis­sa ja ohjeis­sa sel­lais­ta ei mis­sään vaa­di­ta ja kyse on vain tul­kin­nas­ta ja mie­li­pi­teis­tä, vaik­ka sitä­kään ei kukaan myönnä.

  10. Osmo kir­joit­taa ker­ran­kin asi­aa. Olen ollut samaa miel­tä jo mel­kein 50 vuot­ta. Mut­ta hyvin pes­si­mis­ti­nen lop­pu­tu­lok­sen suh­teen. Kuten Uscha­nov kir­joit­taa, ark­ki­teh­tien kes­kuu­des­sa bru­ta­lis­mi on kova sana. Ja täl­lä het­kel­lä suo­je­luin­nos­tus koh­dis­tuu täy­sil­lä pahim­paan moder­nis­miin. Välil­lä voi tapah­tua pien­tä lii­kah­te­lua, mut­ta pää­lin­ja on kyl­lä se että ker­taus­tyy­le­jä vie­rok­su­taan. Tuo vas­ta­väi­te lasi­te­tuis­ta par­vek­keis­ta tai ker­ros­kor­keu­des­ta on vain näen­näi­nen. Lasi­te­tut par­vek­keet kadun puo­lei­ses­sa jul­ki­si­vus­sa eivät ole kovin hyö­dyl­li­siä tai jär­ke­viä kes­kus­ta-alueil­la. Ja ker­ros­kor­keus ei ole se joka tekee jugen­dis­ta jugendia.

    1. Otin esi­mer­kik­si Jugen­din, kos­ka uusklas­si­ses­ta tyy­li­suun­nas­ta ei ole tar­jol­la yhtä ehjiä koko­nai­suuk­sia. Jugend todel­la sopii huo­nos­ti nykyi­seen rakennustapaan.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Otin esi­mer­kik­si Jugen­din, kos­ka uusklas­si­ses­ta tyy­li­suun­nas­ta ei ole tar­jol­la yhtä ehjiä koko­nai­suuk­sia. Jugend todel­la sopii huo­nos­ti nykyi­seen rakennustapaan. 

        Uusklas­sis­mis­ta on esi­merk­ke­jä: 1920-luvun poh­jois­mais­ta klas­sis­mia mukai­le­va Tuk­hol­man Sankt Eriks­kvar­te­ren tai mei­dän oma Kartanonkoski.

  11. Jol­len ihan vää­rin muis­ta, ele­ment­ti­ra­ken­ta­mis­ta mark­ki­noi­tiin aikoi­naan sil­lä­kin, että teol­li­nen muot­tiin vala­mi­nen mah­dol­lis­taa monen­lais­ta muo­toi­lua. Kun tek­niik­kaa ensim­mäi­sek­si sovel­let­tiin Hgin seu­dun alue­ra­ken­ta­mi­seen, tämä mah­dol­li­suus unoh­det­tiin ensim­mäi­se­nä, kun piti raken­taa pal­jon ja nopeas­ti. Tavoit­teet ase­tet­tiin neu­vos­to­ta­paan, vain mää­rä merkitsee.

    1. Kei­jo Perä­lä:
      Tavoit­teet ase­tet­tiin neu­vos­to­ta­paan, vain mää­rä merkitsee. 

      Jo on aikoi­hin elet­ty kun mark­ki­na­ta­lous­kin on jo Neu­vos­to­lii­ton syytä.

  12. En ymmär­rä tätä logiik­kaa lain­kaan, kos­ka nykyi­nen raken­nus­ta­pa sal­lii kai­ken­lais­ten jul­ki­si­vu­jen tekemisen.”

    Nykyi­nen raken­nus­tek­niik­ka sinän­sä sal­lii vaik­ka mitä, mut­ta koe­ta­pa saa­da suo­ma­lai­nen raken­nus­lii­ke käy­tän­nös­sä teke­mään jugend-asuin­ker­ros­ta­lo. Kun han­ke menee muu­ta­man Excel-tau­lu­kon läpi ja muut­tuu sandwich-ele­men­teik­si, niin jugen­din mit­ta­suh­teis­ta ja hie­no­piir­tei­syy­des­tä ei ole mitään jäl­jel­lä. Syn­tyy sitä mitä ark­ki­teh­dit kam­mok­su­vat, eli nyky­mal­li­sen ele­ment­ti­ta­loon on vähän lai­tet­tu jugen­dia mukai­le­via ikku­nan­po­kia ja joku töke­rö nurk­ka­tor­ni. Sama kos­kee uusklas­sis­mia, jon­ka ele­ment­ti­ver­sioi­ta on teh­ty enem­män (ei toki kovin­kaan monia, kun juu­ri­kin mai­nit­tu käsi­tys epä­re­hel­li­syy­des­tä on vallalla).

    Mut­ta kan­nat­taa lukea ja kuun­nel­la ark­ki­teh­tien ker­to­muk­sia hei­dän arkie­lä­mäs­tään, ja myös kou­lu­tuk­ses­ta. En ole itse alal­la, mut­ta olen näh­nyt usei­ta kom­ment­te­ja sii­tä, että jul­ki­si­vui­hin ei käy­tän­nös­sä ole nyky­suun­nit­te­li­joil­la aikaa, eikä sii­hen vii­me vuo­si­na saa­nut pal­jon kou­lu­tus­ta­kaan. Aika ja ener­gia mene­vät tilaoh­jel­man, poh­ja­rat­kai­su­jen ja talo­tek­nii­kan ongel­ma­tii­kan ratkomiseen.

    1. Nykyi­nen raken­nus­tek­niik­ka sinän­sä sal­lii vaik­ka mitä, mut­ta koe­ta­pa saa­da suo­ma­lai­nen raken­nus­lii­ke käy­tän­nös­sä teke­mään jugend-asuinkerrostalo.

      Olen muis­te­le­vi­na­ni, että Kata­ja­no­kal­la raken­nust­ta­ja oli­si halun­nut raken­taa jugend-talo­jen kes­kel­le jugend-talon näköi­sen talon, viras­to kaa­voit­ta­ja kiel­si. (Oli­si­pa raken­nust­ta­ja ollut yhtey­des­sä lautakuntaan!)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen muis­te­le­vi­na­ni, että Kata­ja­no­kal­la raken­nust­ta­ja oli­si halun­nut raken­taa jugend-talo­jen kes­kel­le jugend-talon näköi­sen talon, viras­to kaa­voit­ta­ja kiel­si. (Oli­si­pa raken­nust­ta­ja ollut yhtey­des­sä lautakuntaan!)

        Jos tar­koi­tat Meri­mies­pal­ve­lu­toi­mis­ton taloa, niin tuo ei käsit­tääk­se­ni pidä paik­kaan­sa, ja asi­aa voi­si laka­ta tois­ta­mas­ta netis­sä. En muis­ta, haet­tiin­ko sil­le hylä­tyl­le suun­ni­tel­mal­le lopul­ta lupaa, mut­ta joka tapauk­ses­sa sii­nä oli mui­ta ongel­mia kuin ark­ki­teh­tuu­rin tyy­li. Ja sii­tä hylä­tys­tä ver­sios­ta on kuvia netis­sä. Se oli juu­ri­kin pahim­man laa­dun ele­ment­ti-jugen­dia, jos­sa oli tun­get­tu ker­ros­ne­liöi­tä mak­si­maa­li­ses­ti ja hui­tais­tu jul­ki­si­vu hal­val­la. Toteu­tu­nut raken­nus on pal­jon parem­pi. Tosin vis­siin sen­kin raken­ta­mi­ses­sa tuli ongel­mia, kun koke­ma­ton raken­nut­ta­ja ei ollut lai­sin­kaan teh­tä­vien­sä tasalla.

        Ks. https://www.rakennuslehti.fi/2018/01/katajanokalle-nousseen-uudistalon-taustalta-paljastuu-rakennus%C2%ADtarina-jossa-lahes-kaikki-meni-pieleen/

      2. En tie­dä sii­tä hylä­tys­tä suun­ni­tel­mas­ta, kos­ka sitä ei lau­ta­kun­nal­le kos­kaan esi­tel­ty, mut­ta tie­to­ni eivät olleet netis­tä vaan Hesarista.Todettakoon, että tuo jul­ki­si­vu on kui­ten­kin pal­jon parem­pi kuin se beto­ni­bru­ta­lis­min aikaan­saan­nos, joka pai­kal­la oli ennen. Teh­däk­seen hyvää ei siis tar­vit­se kopioi­da van­haa, mut­ta van­han kopioi­mi­nen omn parem­pi kuin uuden ja ruman kopioiminen.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Todet­ta­koon, että tuo jul­ki­si­vu on kui­ten­kin pal­jon parem­pi kuin se beto­ni­bru­ta­lis­min aikaan­saan­nos, joka pai­kal­la oli ennen. 

        Van­ha talo näkyy Googlen street views­sä, eihän se ole bru­ta­lis­mia näh­nyt­kään. Hal­val­la teh­ty elementtitalo.

  13. Kan­nat­taa muis­taa, ettei­vät nuo nyky­ään hyvin arvos­te­tut jugend­ta­lot ja ‑alu­eet olleet oma­na aika­naan mitään arvos­te­lu­me­nes­tyk­siä. Kuten eivät tänä päi­vä­nä suo­jel­lut Käpy­län tai Val­li­lan puu­ta­loa­lu­eet­kaan. Ja var­hai­set funk­kis­ta­lot­kaan eivät suu­ria kun­nia­pa­raa­te­ja saa­neet. Ehkä se bru­taa­li beto­nis­mi­kin saa nyt oman kunnianpalautuksensa.

    1. mik­ko kale­vi sii­to­nen:
      Kan­nat­taa muis­taa, ettei­vät nuo nyky­ään hyvin arvos­te­tut jugend­ta­lot ja ‑alu­eet olleet oma­na aika­naan mitään arvos­te­lu­me­nes­tyk­siä. Kuten eivät tänä päi­vä­nä suo­jel­lut Käpy­län tai Val­li­lan puu­ta­loa­lu­eet­kaan. Ja var­hai­set funk­kis­ta­lot­kaan eivät suu­ria kun­nia­pa­raa­te­ja saa­neet. Ehkä se bru­taa­li beto­nis­mi­kin saa nyt oman kunnianpalautuksensa. 

      Klas­si­set tyy­lit istu­vat kau­pun­kiin parem­min kuin laa­tik­ko­mai­nen ker­ta­käyt­tö­tyy­li joka kek­sit­tiin sodan jäl­keen. Toki klas­si­nen koris­teel­li­suus mak­saa enem­män mut­ta nos­taa ympä­ris­tön ja samal­la kiin­teis­tön arvoa. Jos ei osa­ta näh­dä mitän arvo­ja kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä jon­ne taloa halu­taan raken­taa niin se kuvas­taa pidem­mäl­le koko kan­san arvo­maa­il­maa. Suo­mes­sa alkio­lai­suus ja maa­seu­dun ihan­noin­ti on istu­nut niin tiu­kas­ti kan­san ali­ta­junn­nas­sa, että kau­pun­kien on “kuu­lu­nut” olla rumia. Suo­ma­lai­nen unel­ma on ollut iso, oma­va­rai­nen hir­si­ta­lo maal­la, ei kau­pun­kia­sun­to. Kau­pun­git ja koris­tee­li­set kau­pun­ki­ta­lot ovat tuontitavaraa!

      Toi­nen seik­ka joka puol­taa tätä on että Suo­meen ei ole jää­nyt yhtän kes­kiai­kais­ta van­haa kivi­kau­pun­kia. Tur­ku paloi jo 1827 ja Vii­pu­ri mene­tet­tiin 1944. Oikeas­taan kai­kien isom­pien kau­pun­kiem­ma kes­kus­tat on raken­net­tu sodan jäl­keen uudes­taan, 1800-luvun puu­ta­lo­kor­te­lei­den tilalle.

  14. Hyvä kolum­ni Ode. Toi­vot­ta­vas­ti puo­lus­tat tätä asi­aa kau­pun­gin päätöksentekoelimissä. 

    Raken­nus­liik­kei­den­kin luu­li­si jo hah­mot­ta­van että jul­ki­si­vuun sat­saa­mi­nen kan­nat­taa. Sat­sauk­sen kun saa vähin­tään­kin siir­ret­tyä hin­toi­hin, kun­han ei lii­an ahneek­si heit­täy­dy. Tut­ta­va­pii­ris­tä­ni tie­dän, että klas­si­sen tyy­lin raken­ta­mi­sel­le on patou­tu­nut­ta kysyn­tää. Kun­pa vie­lä alue­ark­ki­teh­dit ja vas­taa­vat vir­ka­mie­het läm­pe­ni­si­vät uusklas­sis­mil­le, joka siis sisäl­tää monen­lai­sia tyy­li­suun­tauk­sia. En las­ki­si kovin pal­jon sen varaan, että puh­taas­ti moder­nil­la tyy­lil­lä saa jat­kos­sa­kaan aikaan viih­tyi­sää ark­ki­teh­tuu­ria, tulok­sia on jo nähty.

  15. Kun näin Som­pa­saa­ren ja Nih­tin kaa­vat, ajat­te­lin, että vih­doin­kin raken­ne­taan uut­ta kan­ta­kau­pun­kia ja sinä­kin Osmo muis­taak­se­ni kir­joi­tit, että täs­tä tulee hieno.

    Mut­ta kun kat­soo Som­pa­saar­ta nyt, niin seka­val­ta lähiöl­tä se enem­män­kin näyt­tää eri­kor­kui­si­ne tum­mi­ne taloi­neen. Sör­näis­ten­nie­mi vai­kut­taa pal­jon parem­mal­ta, kun talot ovat suun­nil­leen saman kor­kui­sia ja tii­li­pin­nat “voi­ma­lan värisiä”(lapsen kuvaus talon­sa väristä).

  16. Kuvot­ta­vaa, että kai­ken­maa­il­man hen­ki­ses­ti hei­nä­ha­tut ikä­vöi­vät muo­vi­sen kopio­ark­ki­teh­tuu­rin perään. No, var­maan­kin sit­ten joku Kes­ki­sen hyper­mar­ket­pa­lat­si edus­taa jotain tavoit­te­le­mi­sen arvoista?

    Yhdyn eräi­siin mui­hin kom­men­toi­jiin sii­nä mie­les­sä, että esim. suu­ret lasi­tet­tu par­vek­keet ovat nyky­ään aika mer­kit­tä­vä osa asu­mis­mu­ka­vuut­ta. Jos­sain­han on kokeil­tu Ruot­sis­ta kopioi­tua ide­aa “ai, nii­ku ihq kivaa uuskla­sis­si­mia” ‑ker­ros­ta­lois­ta, mut­ta aika moni asu­kas on tain­nut tode­ta, että pie­ni rau­ta­kai­tei­nen par­ve­ke ei oikein vas­taa esim. tämän päi­vän lap­si­per­heen asu­mi­sel­le aset­ta­mia toiveita.

    Kyl­lä asun­nos­sa tär­keim­män kri­tee­rin pitää olla asu­mis­mu­ka­vuus ja näin ollen raken­nus­ten täy­tyy mukau­tua vaa­ti­mus­ten ja tek­nii­kan kehit­ty­mi­seen. Kuten kom­men­teis­sa onkin jo mai­nit­tu, niin se mitä on sei­nien sisäl­lä (ja, no, par­vek­kei­den tapauk­ses­sa taval­laan ulko­na) vai­kut­taa myös raken­nuk­sen ulkomuotoon.

    Tie­tys­ti moder­nin yti­men pääl­le voi koit­taa sovit­taa jotain men­nei­syyt­tä kai­paa­vien pöl­jien halua­mia ker­ma­kak­ku­kuor­rut­tei­ta, mut­ta (jos unoh­de­taan vaik­ka ne koko raken­nuk­sen ympä­röi­vät lasi­te­tut par­vek­keet) vaik­ka­pa mit­ta­suh­tei­den sovit­ta­mi­ses­ta tulee vähin­tään­kin haas­ta­vaa (auko­tuk­set jne.) No, sinän­sä mer­kit­tä­vä osa van­hem­mas­ta raken­nus­kan­nas­ta on sil­miin­pis­tä­vän häi­rit­se­vää monil­ta mit­ta­suh­teil­taan — eikä kai ihme, kos­ka jul­ki­si­vut ovat jon­kun puo­lik­si itse oppi­neen raken­nus­mes­ta­rin kän­ni­päis­sään klu­bias­kin taka­kan­teen hah­mot­te­le­mia — ja ko. hah­mo­tel­mat perus­tui­vat monas­ti esim. sii­hen, mitä val­mii­ta kip­sior­na­met­te­ja ja mui­ta kru­me­luu­re­ja sat­tui teh­taan sen vuo­den kata­lo­gis­sa olemaan.

    Tie­tys­ti, jos ei ole sil­mää mit­ta­suh­teil­le ja todel­li­sel­le kau­neu­del­le, voi­vat­han ne van­hat vähän sin­ne päin kyhä­tyt rötis­köt näyt­tää “ihan kivoil­ta”. (*yöks*)

  17. Joo, en tie­dä mak­saa­ko vai­van koris­tel­la ker­ta­käyt­töis­ten talo­run­ko­jen julkisivuja.

    Huvit­ta­vaa #muu­ten, miten ark­ki­teh­dit kuo­ros­sa syyt­tä­vät ahnei­ta raken­nut­ta­jia mie­li­ku­vi­tuk­set­to­mas­ta bulk­ki­pas­kas­ta. Kui­ten­kin sodan jäl­keen oli­vat niin mehuis­saan stan­dar­doin­nis­ta, mas­sa­tuo­tan­nos­ta, ja modu­lo­ria, canon 60:tä sun muu­ta puk­ka­si. Pit­käl­ti ark­ki­teh­tien sodan­jäl­keis­ten kunin­gas­a­ja­tus­ten perus­teel­la ja vii­toit­ta­ma­na sitä huo­nos­ti suun­ni­tel­tua bulk­kia on sit­tem­min puskettu.

    En näe valoa tun­ne­lin pääs­sä. Ark­ki­teh­ti­kun­ta on totaa­li­sen mene­tet­ty, jos tais­te­le­vat, niin vää­rien asioi­den puo­les­ta, ja raken­nus­teol­li­suu­den int­res­sit ovat mitä ovat.

    1. Jan­ne Luk­ka­ri­nen:
      Joo, en tie­dä mak­saa­ko vai­van koris­tel­la ker­ta­käyt­töis­ten talo­run­ko­jen julkisivuja.

      Huvit­ta­vaa #muu­ten, miten ark­ki­teh­dit kuo­ros­sa syyt­tä­vät ahnei­ta raken­nut­ta­jia mie­li­ku­vi­tuk­set­to­mas­ta bulk­ki­pas­kas­ta. Kui­ten­kin sodan jäl­keen oli­vat niin mehuis­saan stan­dar­doin­nis­ta, mas­sa­tuo­tan­nos­ta, ja modu­lo­ria, canon 60:tä sun muu­ta puk­ka­si. Pit­käl­ti ark­ki­teh­tien sodan­jäl­keis­ten kunin­gas­a­ja­tus­ten perus­teel­la ja vii­toit­ta­ma­na sitä huo­nos­ti suun­ni­tel­tua bulk­kia on sit­tem­min puskettu.

      En näe valoa tun­ne­lin pääs­sä. Ark­ki­teh­ti­kun­ta on totaa­li­sen mene­tet­ty, jos tais­te­le­vat, niin vää­rien asioi­den puo­les­ta, ja raken­nus­teol­li­suu­den int­res­sit ovat mitä ovat.

      Aina­kaan itse en ollut alal­la vie­lä 50–60 luvuil­la, eli sil­leen. Noin #muu­ten ark­ki­teh­tien kiin­nos­tus edul­li­seen sar­ja­tuo­tan­toon asuin­ra­ken­ta­mi­ses­sa alkoi jo ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen, kun Suo­mes­sa­kin työ­väes­tö oli osoit­ta­nut tyy­ty­mät­tö­myy­ten­sä sotaa edel­tä­vän ajan riis­to­ka­pi­ta­lis­miin, jon­ka tuo­tok­sia 1800-luvun lopun ker­taus­tyy­li­set ker­ma­ka­kut ja por­va­ris­ko­deik­si raken­ne­tut jugend­lin­nat ovat. Työn tulok­se­na syn­tyi esi­mer­kik­si var­hais­ta sar­ja­tuo­tan­toa edus­ta­va puu-käpylä.

      Toi­sen maa­il­ma­so­dan jäl­keen ark­ki­teh­ti­kun­ta tuot­ti muun muas­sa rin­ta­ma­mies­ta­lo­jen mal­li­pii­rus­tuk­set, jot­ka käsit­tääk­se­ni ovat kan­san paris­sa myös var­sin pidet­ty­jä. Ja myös #muu­ten, nuo modu­lo­rit ja canon 60 ‑mit­ta­suh­de­jär­jes­tel­mät ovat suo­raa jat­koa juu­ri sii­tä antii­kin klas­si­ses­ta har­mo­nia­kä­si­tyk­ses­tä, mitä nyt vaa­di­taan takai­sin; sen sijaan niil­lä ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä teol­li­suu­den ehdoil­la käyt­töön otet­tu­jen moduu­li­jär­jes­tel­mien kanssa.

      Joo, vir­hei­tä teh­tiin. Pahim­man alue­ra­ken­ta­mis­buu­min aikaan myös lää­kä­ri­kun­ta piti tali­do­mi­dia hyvä­nä lääk­kee­nä, polii­ti­kot kom­mu­nis­mia hyvä­nä aat­tee­na ja insi­nöö­rit asbes­tia hyvä­nä eris­tee­nä. Kyl­lä niis­tä­kin selvittiin.

      1. ark­ki­teh­ti: A

        Joo, vir­hei­tä teh­tiin. Pahim­man alue­ra­ken­ta­mis­buu­min aikaan myös lää­kä­ri­kun­ta piti tali­do­mi­dia hyvä­nä lääk­kee­nä, polii­ti­kot kom­mu­nis­mia hyvä­nä aat­tee­na ja insi­nöö­rit asbes­tia hyvä­nä eris­tee­nä. Kyl­lä niis­tä­kin selvittiin.

        Tali­do­mi­di on hyvä lää­ke ja edel­leen myyn­nis­sä. Sitä vain ei saa mää­rä­tä ras­kaa­na ole­vil­le nai­sil­le. Ja asbes­ti on hyvä eris­te, ei sen tajua­mi­seen insi­nöö­riä tar­vi­ta, sen käsit­te­ly vain on ollut huo­li­ma­ton­ta. Uno­hit muu­ten DDT:n, se on edel­leen paras hyön­teis­myrk­ky, mut­ta sitä käy­tet­tiin väärin. 

        Kom­mu­nis­mis­ta sen ver­ran, että ns. tais­to­lai­set ovat mat­kal­la hel­ve­tin alim­piin pii­rei­hin, mikä nyt ei ole huo­no asia. Kaik­ki me vanhenemme.

  18. Jäin miet­ti­mään parem­man suun­nit­te­lun suu­rem­pia kus­tan­nuk­sia. Kun mak­su­ky­kyis­tä­kin väkeä on, eikö vaik­ka joka kort­te­li­vä­liin voi­tai­si edel­lyt­tää myös kun­nian­hi­mois­ta raken­ta­mis­ta? Se jo tun­tui­si yleisilmeessä. 

    Miten täl­lai­sen voi­si sovit­taa kaa­voi­tuk­seen ja raken­ta­mis­kult­tuu­riin? Joil­la­kin alueil­la vaa­ti­muk­se­na ole­va tai­de­pro­sent­ti on ehkä jotain sii­hen suuntaan.

    1. Tuos­sa muu­ten juu­ri­kin tulee esiin suo­ma­lai­sen raken­nus­teol­li­suu­den jämäh­tä­nei­syys. Laa­tuas­tei­kos­sa ei käy­tän­nös­sä ole mitään parem­paa luok­kaa ole­mas­sa­kaan, jos puhu­taan suu­rem­mis­ta asuin­ker­ros­ta­lois­ta. Sys­tee­mi tuot­taa samaa ele­ment­ti­ta­loa samas­ta tuu­tis­ta. Hyvil­lä pai­koil­la ole­via talo­ja mark­ki­noi­daan luk­suk­se­na ja hin­noi­tel­laan sen mukaan, mut­ta käy­tän­nös­sä toteu­tus on samaa kuin joka pai­kas­sa muu­al­la­kin. Jul­ki­si­vuun mah­dol­li­ses­ti panos­te­taan joku­nen pai­kal­la rap­paus, ja neliöi­tä saat­taa olla asun­nois­sa enem­män, mut­ta vii­meis­te­ly, kiin­to­ka­lus­teet ym. ovat samaa vakio­ta­va­raa kuin joka pai­kas­sa, ja esim. kyl­py­am­me yhtä har­vi­nai­nen. Ja laa­tu- ja kos­teuson­gel­mat raken­ta­mi­ses­sa ovat samat. Näi­tä koh­tei­ta ovat esim. Eiran­ran­nan ja Laut­ta­saa­ren Meren­kul­ki­jan­ran­nan talot. Eiran­ran­nan laa­tuon­gel­mia tai­det­tiin sel­vit­tää jon­kun oikeus­as­teen­kin kaut­ta. Ts. pre­mium-hin­nan mak­sa­mi­nen ei takaa mitään.

  19. Minul­le nyky­ark­ki­teh­tuu­rin hauk­ku­mi­ses­ta tulee mie­leen EU:n vas­tus­ta­jien brexit-kes­kus­te­lu Bri­teis­sä, jos­sa vihol­li­nen on kai­kil­le sama, mut­ta mitään kon­sen­sus­ta ei ole sii­tä, mitä pitäi­si olla tilal­la. Ja niin kau­an kuin vihol­li­ses­ta ei pääs­tä eroon, ei myös­kään kes­kus­tel­la kon­kreet­ti­ses­ti niis­tä vaih­toeh­dois­ta. Jos on yhtään ymmär­rys­tä esim. tai­de­his­to­rias­ta, tie­tää että ettei mitään yhtei­näis­tä “van­han ajan ark­ki­teh­tuu­ria ole ole­mas­sa”, vaan että eri aiko­jen tyy­lit ovat syn­ty­neet vas­ta­reak­tio­na johon­kin aiem­paan. Vaik­ka jot­kut erk­ke­rit ja tor­nit tuli­vat muo­tiin 1890-luvul­la ja kato­si­vat 1920-lukuun men­nes­sä. 1930-luvun lopul­la taas innos­tut­tiin erk­ke­reis­tä muu­ta­mak­si vuo­dek­si. Antii­kin orna­men­tiik­ka puo­les­taan tuli muo­tiin 1800-luvun alus­ta ja kato­si 1900-luvun alus­sa tul­lak­seen takai­sin 1920-luvul­la. Tyy­li­vaih­dos­ten taka­na puo­les­taan ovat aate­his­to­rial­li­set ja sosi­aa­li­set taus­tat, kuten kehi­tys klas­sis­min kaut­ta roman­tiik­kaan ja sit­ten ratio­na­lis­miin, tai val­lan siir­ty­mi­nen kei­sa­ril­li­sil­ta vir­ka­mie­hil­tä por­va­ris­luo­kan kapi­ta­lis­teil­le ja sit­ten insinööreille.

    Maku on myös jos­sain mää­rin suku­pol­vi­ky­sy­mys eivät­kä kaik­ki jaa 50+ ‑mies­ten este­tiik­kaa. Kuten tuol­la aikai­sem­min jo Tom­mi Uscha­noff tote­si, 60–70-lukujen este­tiik­ka on palaa­mas­sa muo­tiin ja hips­te­rit ovat val­taa­mas­sa mm. Meri­ha­kaa. Itse­kin tyk­kään kovas­ti Olli Kivi­sen 1960-luvul­la suun­nit­te­le­mas­ta alu­ees­ta Laa­ja­sa­los­sa Koi­ra­saa­ren­tien poh­jois­puo­lel­la. Ker­ras­saan kome­aa ark­ki­teh­tuu­ria, joka on raken­net­tu sopusoin­tuun luon­non kans­sa. Sijaan kan­ta­kau­pun­gis­sa 60-luvun raken­nuk­set ovat pää­osin suo­ras­taan rumia.

    Jos ark­ki­teh­tuu­rin laa­tua halu­taan paran­taa, pitäi­si tehok­kaam­min pal­ki­ta laa­du­kas­ta raken­ta­mis­ta nyky­het­kes­sä eikä popu­lis­ti­ses­ti aja­tel­la että ennen kaik­ki oli parem­min. Joku Tuu­rin kylä­kaup­pa on hyvä esi­merk­ki sii­tä, mihin saa­te­taan pää­tyä kun tilaa­ja halu­aa van­han näköis­tä ymmär­tä­mät­tä este­tii­kas­ta mitään. Jaan huo­len sii­tä, että lii­an pal­jon raken­ne­taan täy­sin yhden­te­ke­viä ja jos­kus suo­ras­taan rumia raken­nuk­sia; kui­ten­kin myös yksit­täi­siä hie­no­ja hel­miä nousee kau­pun­kiin. Näki­sin mie­lum­min kes­kus­te­lua sii­tä mitä halu­taan sen sijaan että yleis­täen ja jos­sain mää­rin popu­lis­ti­ses­ti hau­ku­taan kaikki.

    En ole arkkitehti.

    1. Tuo­mas L.:
      Minul­le nyky­ark­ki­teh­tuu­rin hauk­ku­mi­ses­ta tulee mie­leen EU:n vas­tus­ta­jien brexit-kes­kus­te­lu Bri­teis­sä, jos­sa vihol­li­nen on kai­kil­le sama, mut­ta mitään kon­sen­sus­ta ei ole sii­tä, mitä pitäi­si olla tilalla. 

      Minus­ta on täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä vaa­tia tai­de­his­to­rian opin­to­ja ihmi­sil­tä, jot­ka vain halua­vat kau­niim­paa ympä­ris­töä. Ei tar­vit­se kuin kävel­lä vaik­ka­pa Eiran ja Senaa­tin­to­rin läpi niin ihmi­nen kuin ihmi­nen näkee parem­paa jäl­keä kuin eleet­tö­mät beto­ni- ja ele­ment­ti­kuu­tiot ja hen­ki­ses­ti kuol­leet lasi ja teräskuutiot.
      Jos ark­ki­teh­ti ei tätä ymmär­rä niin ark­ki­teh­ti voi ottaa nor­maa­lin ihmi­sen mukaan­sa kau­pun­ki­kier­rok­sel­le ja sit­ten voi­daan yhdes­sä kes­kus­tel­la niis­tä ele­men­teis­tä, jot­ka teke­vät ympä­ris­tös­tä ja raken­nuk­sis­ta ei-rumaa. Ei tämän niin vai­kea­ta pitäi­si olla ark­ki­teh­din­kään älylahjoille.

      Ark­ki­teh­ti ei ole tai­de­maa­la­ri, jon­ka tuo­tok­sen voi käy­dä lait­ta­mas­sa vin­til­le pii­loon tai jos­ta voi kään­tää kat­seen­sa muu­al­le, jos se ei miel­ly­tä sil­mää. Ark­ki­teh­din tuo­tos näkyy pikäl­le ja kai­kil­le. Sen pitää olla kai­kil­le vähin­tään­kin sie­det­tä­vää ja mah­dol­li­sim­man monel­le myös kau­nis­ta ja soin­tu­vaa. Jos ark­ki­teh­ti halu­aa olla suu­ri tai­tei­li­ja, pitää vaih­taa alaa.

      Jos ark­ki­teh­tuu­rin laa­tua halu­taan paran­taa, pitäi­si tehok­kaam­min pal­ki­ta laa­du­kas­ta raken­ta­mis­ta nyky­het­kes­sä eikä popu­lis­ti­ses­ti aja­tel­la että ennen kaik­ki oli paremmin.

      Ennen kaik­ki oli parem­min ‑ajat­te­lu syn­ty­nee puh­taas­ti reak­tio­na home­ta­loi­hin, vuo­ta­viin raken­tei­siin ja eten­kin rumiin taloi­hin. Kyl­lä­hän tuos­sa jo syy­tä­kin tuo­hon ajat­te­luun alkaa olla, vaik­ka talo­tek­niik­ka jat­ku­vas­ti paran­tui­si­kin, jos tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti teh­dään rik­ki­näis­tä joko toi­min­nal­li­ses­ti tai ulkonäöllisesti.

      Joku Tuu­rin kylä­kaup­pa on hyvä esi­merk­ki sii­tä, mihin saa­te­taan pää­tyä kun tilaa­ja halu­aa van­han näköis­tä ymmär­tä­mät­tä este­tii­kas­ta mitään.

      Tuu­rin kylä­kaup­pa, sikä­li kun ole kuvia näh­nyt, näyt­täi­si ole­van huo­non maun ylis­tys (kuten vaik­ka­pa euro­vii­sut), mut­ta poh­jim­mil­taan­han sii­nä onkin kyse teol­li­suus-/mar­ket­ti­hal­lis­ta, johon on lai­tet­tu nau­ret­ta­va ver­hoi­lu — ole­tet­ta­vas­ti mark­ki­noin­ti­mie­les­sä. Tuo ver­hoi­lu voi­si olla myös ei-nau­ret­ta­va, mut­ta raken­nus itses­sään lie­nee jo sel­lai­nen heh­taa­ri­hal­li, ettei sii­tä oikeas­ti kau­nis­ta saa ilman yrit­tä­mis­tä. Ei ole yritetty.

      Toi­saal­ta minus­ta ark­ki­teh­ti, raken­ta­ja tai raken­nut­ta­ja­kaan ei voi men­nä tilaa­jan selän taak­se pii­loon, ellei lop­pu­tu­los tosi­aan sit­ten ole täy­sin halu­tun­lai­se­nen, vaik­ka parem­paa on ehdo­tet­tu tilaa­jan ideoi­den poh­jal­ta. (Oli­si Kes­ki­sel­le­kin voi­nut komeam­pi kel­va­ta.) Jos nuo ulko­näös­tä ja/tai koko­nai­suu­des­ta vas­taa­vat ammat­ti­lais­ta­hot eivät toi­mi lai­na­sil­mi­nä ja este­tii­kan ammat­ti­lai­si­na näis­sä pro­jek­teis­sa, herää minus­ta kysy­mys hei­dän ammat­ti­tai­dos­taan ja ‑etii­kas­taan. Asia nimit­täin kuu­luu työn­jaol­li­ses­ti heille.
      Jos siis este­tiik­ka ei tule ostok­sen mukaan pake­toi­tu­na, voi­daan minus­ta myös ark­ki­teh­dit jät­tää pro­jek­tis­ta koko­naan pois ja teh­dä vain niin kuin raken­nusin­si­nöö­ri par­haak­si näkee. Eipä­hän aina­kaan pää­se ark­ki­teh­tuu­ri sot­ke­maan raken­nuk­sen tek­nis­tä toteu­tus­ta, jos ker­ran rumaa tulee kuitenkin.

      En ole arkkitehti. 

      Kuten en myöskään.

      1. ano­nyy­mi: Minus­ta on täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä vaa­tia tai­de­his­to­rian opin­to­ja ihmi­sil­tä, jot­ka vain halua­vat kau­niim­paa ympä­ris­töä. Ei tar­vit­se kuin kävel­lä vaik­ka­pa Eiran ja Senaa­tin­to­rin läpi niin ihmi­nen kuin ihmi­nen näkee parem­paa jäl­keä kuin eleet­tö­mät beto­ni- ja ele­ment­ti­kuu­tiot ja hen­ki­ses­ti kuol­leet lasi ja teräskuutiot.

        Yksi suu­ri vika mikä kaik­kia noi­ta “ihq daa, kiva van­ha talo” ‑raken­nuk­sia vai­vaa on se, ettei asun­to­jen poh­ja­rat­kai­suis­sa ole nyky­ai­kai­sen asu­mi­sen kan­nal­ta juu­ri­kaan jär­keä. Tilat ovat var­maan­kin olleet sil­loin ok, kun pesey­ty­mi­nen tar­koit­ti “peso­fa­tia” makuu­kam­ma­rin pii­ron­gin pääl­lä ja kun­non por­va­ris­per­heel­lä oli vähin­tään yhden hen­gen pal­ve­lus­kun­ta asu­mas­sa samas­sa asunnossa.

        Jos­kus aikoi­naan edel­li­ses­sä elä­mäs­sä tuli kier­rel­tyä ihan osto­mie­les­sä tuon ikäi­siä talo­ja — ja kyl­lä suu­rim­mas­sa osas­sa ensim­mäi­nen mie­leen­tul­lut aja­tus oli “…että kuin­ka pal­jon nii­tä neliöi­tä täs­sä piti olla?” Tila­suun­nit­te­lu — joka var­maan­kin koit­ti vas­ta­ta oman aikan­sa vaa­ti­muk­siin — on lähes aina sel­lais­ta, että ne hulp­peat neliöt huk­ku­vat nyky­nä­kö­kul­mas­ta aivan jär­jet­tö­miin rat­kai­sui­hin. Kun kau­pan pääl­le muun­nel­ta­vuus­kin (aina­kin koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin) on monas­ti var­sin haas­ta­vaa, niin ihan oikeas­ti minun on vai­kea ymmär­tää näi­den “ihq daa” ‑talo­jen hintatasoa.

        No, ehkä noi­den han­kin­nas­sa rat­kai­see puh­taan ratio­naa­li­sen käy­tet­tä­vyy­den sijaan frou­van “esteet­ti­nen sil­mä” ja her­ran tar­ve boos­ta­ta ego­aan osta­mal­la jotain jär­je­tön­tä, mut­ta samal­la ver­tais­ten kes­kuu­des­sa hyvin arvostettua.

        Tie­tys­ti voi­si puhua (ihan koke­muk­ses­ta) pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don “yli­ver­tai­suu­des­ta” vs. huo­neis­to­koh­tai­nen koneel­li­nen ilman­vaih­to jne., mut­ta eihän näi­tä kukaan usko. Ehkä vika on sit­ten minus­sa ja minua rii­vaa­vas­sa yliam­pu­vas­sa rationaalisuedessa…

      2. ksee: Yksi suu­ri vika mikä kaik­kia noi­ta ”ihq daa, kiva van­ha talo” ‑raken­nuk­sia vai­vaa on se, ettei asun­to­jen poh­ja­rat­kai­suis­sa ole nyky­ai­kai­sen asu­mi­sen kan­nal­ta juu­ri­kaan järkeä.

        Puhuin jul­ki­si­vuis­ta, mikä oli­kin kes­kus­te­lun aihee­na. Sisus­han ei yleen­sä ulko­puo­lel­le näy, ellei taloa ole piir­tä­nyt joku ikkunafetisisti.

        En ymmär­rä, mik­si asun­to­jen poh­ja­rat­kai­su vai­kut­tai­si mer­kit­tä­väs­ti uuden raken­nuk­sen ulko­pin­taan (esim. piir­teet­tö­mät beto­nie­le­men­tit vs. jugend-ulkoa­su), mut­ta en ole­kaan arkkitehti.
        Täm­möi­nen nor­mi-ihmi­nen kuvit­te­li­si, että muo­to­kie­li nyt edes sen ver­ran venyi­si, ettei nyky­ra­ken­nuk­ses­ta aina tar­vit­se susi­ru­maa teh­dä. Olkoon sit­ten ajan­ku­vaan kuu­lu­ma­ton kopio. Kut­su­taan sitä vaik­ka neo­ju­gen­dik­si ja teh­dään jotain sil­miä oikeas­ti miellyttävää.

  20. Vir­kis­tä­vää luet­ta­vaa, kun oman elä­män­sä prins­sic­har­le­sit ja lay­riy­lö­set tuo­vat esiin päi­vä­kä­ve­lyl­lä saa­mi­aan ideoi­ta. Ja nimi­merk­ki “ark­ki­teh­ti” jak­saa kär­si­väl­li­ses­ti (rivien välis­sä) kehoit­taa hei­tä pitä­mään päivätyönsä.

    1. Minus­ta nimi­mer­kin ark­ki­teh­ti kom­men­tit näyt­tä­vät puh­taas­ti oman ammat­ti­ryh­män puo­lus­te­le­mi­sel­ta. Minul­le tulee niis­tä mie­leen, että ark­ki­teh­dit sai­si­vat teh­dä oman päi­vä­työn­sä niin mui­den ei tar­vit­si­si olla asias­sa aktii­vi­sia omal­la ajallaan.

  21. Nyt koen blo­gis­tin ole­van vähän vaa­ral­li­sil­la vesil­lä. Eikö ark­ki­teh­tuu­ri kuvas­ta aikaan­sa. Esi­mer­kik­si monet Taka-Töö­lön eleet­tö­mät fun­kis­ta­lot tai 60-luvun Tapio­la. Vapaa-ajan raken­nus­ten hir­siark­ki­teh­tuu­riin­kin on tul­lut moder­ni ilme, vaik­ka joku hak­sah­taa raken­ta­maan pipar­kak­ku­ta­lon. Oli­si­ko Meri­ha­ka parem­pi, jos ele­men­teis­sä oli­si erk­ke­rei­tä? Ehkä, jos se oli­si toteu­tet­tu kysei­sen aika­kau­den muo­to­kie­lel­lä, ei kopioiden.

  22. Kuu­len usein ark­ki­teh­tiys­tä­vil­tä kuin­ka he teke­vät hie­non­nel­mia raken­nut­ta­jann vaan kar­siak­seen kai­ken “ei tar­peel­li­sen”. Ongel­ma ei ole ark­ki­teh­tien alus­sa tesää ja rumaa vaan rakenn­tah­dos­sa mak­si­moi­da voi­tot. Nyt kun hel­sin­gis­sä on teh­ty suu­ria aluei­ta ker­ral­laan, on mukaan pääs­syt pie­nem­piä rakn­nut­ta­jia jot­ka ovat halun­neet erot­tua mas­sas­ta. Tämä on tuo­nut huo­mat­ta­vas­ti mie­len­kiin­toi­sem­paa ark­ki­teh­tuu­ria hel­sin­kiin suur­ten raken­nus­liik­kei­den bul­kin sijaan. 

    Mitä jos yri­tet­täi­siin yhdis­tää vas­tak­kai­set lei­rit. Tuli mie­leen, että jos uusil­la raken­nus­tek­nii­koil­la luo­tai­siin jugen­dia. Vale­taan erit­täin koris­teel­li­set ker­taus­tyy­li­set jul­ki­si­vut beto­nie­le­ment­tiin. Jugen­din ihai­li­jat saa­vat koris­tet­ta, bru­taa­lim­man suun­nan kan­nat­ta­jat beto­nia. Teh­dään aitoa pas­tis­sia brutaalijugendia

  23. Vie­lä mie­tin tätä aihet­ta ostaes­sa­ni lip­pu­ja barok­kior­kes­te­rin kon­sert­tiin. Barok­ki­musiik­ki on nau­tit­ta­vaa, mut­ta eikö musiik­ki­kin uudis­tu, seu­raa aikaan­sa. Sen sijaan iskel­mä joten­kin tois­taa itse­ään, on aina tut­tua ja tur­val­lis­ta? Kuva­tai­tees­sa­kaan ei kopioi­da van­haa, vaik­ka monet tai­de­his­to­rian tee­mat sinän­sä ovat tun­nis­tet­ta­vis­sa nyky­tai­tees­sa. Näin maal­lik­ko­na ajattelisin.

    1. Lip­pusi eivät lie­ne olleet aika­ko­nee­seen vaan täs­sä ajas­sa elä­vän orkes­te­rin soit­ta­maan kon­sert­tiin, vaik­ka orkes­te­ri­kin vain “kopioi” vuo­si­sa­to­ja van­haa, vie­lä­kin suo­sit­tua musiik­kia. Jos van­ha toi­mii uut­ta parem­min, mik­sei van­haa voi­si käyt­tää — oli kyse sit­ten musii­kis­ta tai arkkitehtuurista?

      1. ano­nyy­mi:
        Lip­pusi eivät lie­ne olleet aika­ko­nee­seen vaan täs­sä ajas­sa elä­vän orkes­te­rin soit­ta­maan kon­sert­tiin, vaik­ka orkes­te­ri­kin vain ”kopioi” vuo­si­sa­to­ja van­haa, vie­lä­kin suo­sit­tua musiik­kia. Jos van­ha toi­mii uut­ta parem­min, mik­sei van­haa voi­si käyt­tää — oli kyse sit­ten musii­kis­ta tai arkkitehtuurista?

        Moder­neil­la soit­ti­mil­la esi­tet­ty barok­ki­musiik­ki on per­ves­si ja hal­pa muo­vi­nen kopio, jos­sa ei ole mitään nau­tit­ta­vaa — his­si­musiik­ki­na se voi ehkä men­nä sii­nä mitä joku tyh­jän­päi­väi­nen iskel­mä­kin. Toki perio­di­soit­ti­mil­la esi­tet­ty barok­ki­musiik­ki on ihan kurio­si­teet­ti­na mie­len­kiin­tois­ta — ja ehkä jopa eläh­dyt­tä­vää erään­lai­se­na aika­mat­ka­na — mut­ta har­vas­sa­pa täl­lai­set esi­tyk­set tai­ta­vat olla?

        Sinän­sä oli­si tie­tys­ti muka­va, että klas­si­sen musii­kin tar­jon­ta­kin seu­rai­si aikaan­sa, mut­ta tun­tuu vähän sil­tä, että jopa mer­kit­tää­vä osa vii­me­vuo­si­sa­dan “moder­nis­ta” musii­kis­ta on lii­an uut­ta täkä­läi­sil­le hen­ki­ses­ti tuu­li­pu­ku­lai­sel­le kon­sert­tiy­lei­söl­le — ja sik­si­pä ohjel­mis­to koos­tu­nee pää­osin van­hois­ta var­mois­ta hiteis­tä, joil­la saa­daan vaih­de­vuo­si-ikäi­set ja sitä van­hem­mat frou­vat liik­kel­le vas­ten­ha­koi­si­ne siippoine.

        Onnek­si on intern­jet — vaik­ka oli­si­han se jos­kus kiva seu­ra­ta jotain mie­len­kiin­tois­ta ihan livenä.

      2. ksee: Moder­neil­la soit­ti­mil­la esi­tet­ty barok­ki­musiik­ki on per­ves­si ja hal­pa muo­vi­nen kopio, jos­sa ei ole mitään nau­tit­ta­vaa – his­si­musiik­ki­na se voi ehkä men­nä sii­nä mitä joku tyh­jän­päi­väi­nen iskel­mä­kin. Toki perio­di­soit­ti­mil­la esi­tet­ty barok­ki­musiik­ki on ihan kurio­si­teet­ti­na mie­len­kiin­tois­ta – ja ehkä jopa eläh­dyt­tä­vää erään­lai­se­na aika­mat­ka­na – mut­ta har­vas­sa­pa täl­lai­set esi­tyk­set tai­ta­vat olla? 

        Päin­vas­toin, nehän ovat yleis­ty­neet yleis­ty­mis­tään vii­mei­set 50 vuot­ta. Koo­mis­ta on vain se, että esi­tys­tyy­liä ei ole vas­taa­vas­ti van­han­ai­kais­tet­tu juu­ri lain­kaan, vaan se on yhtä epä­ai­toa kuin epä­ai­doil­la soit­ti­mil­la toteu­te­tuis­sa esi­tyk­sis­sä­kin. Vibra­toa vil­jel­lään koko ajan ja ruba­toa ei nimek­si­kään, kun aikoi­naan van­han musii­kin olles­sa uut­ta se oli toi­sin päin.

        Rin­nas­tuk­sen ark­ki­teh­tuu­riin (jota Friedrich von Schel­ling tun­ne­tus­ti nimit­ti “jäh­met­ty­neek­si musii­kik­si” jo 1800-luvun alus­sa) jätän itse kun­kin tehtäväksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.