Miten maapohjan ansiotonta arvonnousua pitäisi käsitellä?

Van­taan pak­ko­lu­nas­tus­häs­sä­kän innoit­ta­ma­na pää­tin kir­joit­taa kau­pun­ki­maan arvos­ta ja ansiot­to­mas­ta arvon­nousus­ta. Huo­no dek­ka­ri­kir­jai­li­jan tavoin pal­jas­tan kir­joi­tuk­sen joh­to­pää­tök­sen heti alus­sa: Suo­mes­sa pitäi­si ottaa käyt­töön Yhdys­val­lois­sa nou­da­tet­ta­va kiinteistöveropolitiikka. 

Jokin aika sit­ten Kata­ja­no­kal­la myy­tiin tont­ti Keval­le noin 3 000 euron neliö­hin­nal­la. Heh­taa­ri­hin­ta siis 30 M€. Se on lähes tuhat ker­taa enem­män kuin vas­taa­van maa­pa­lan hin­ta vaik­ka­pa Inkoos­sa. Jokai­nen ymmär­tää, että ton­tin hin­ta ei joh­tu­nut maan erin­omai­suu­des­ta tuol­la ton­til­la vaan sen ympä­ril­le raken­ne­tus­ta kau­pun­gis­ta. Täs­sä tapauk­ses­sa myy­jä­nä oli Hel­sin­gin kau­pun­ki, joten täl­tä osin kaik­ki meni oikein.

Kau­pun­ki­maa on eri­lais­ta omai­suut­ta kuin vaik­ka­pa peru­na- tai pel­to­maa haja-asu­tusa­lu­eel­la. Maa­pa­lan arvo riip­puu sii­tä, että se sijait­see täs­mäl­leen sii­nä mis­sä se on. Omis­ta­ja on siis erään­lai­ses­sa monopoliasemassa.

Kau­pun­ki­maa­ta ei voi val­mis­taa lisää, joten se on myös luon­nos­taan niuk­ka hyö­dy­ke, jon­ka kohon­nut hin­ta ei lisää tarjontaa.

On jär­ke­vää, että kes­kei­ses­ti sijait­se­va maa on kal­lis­ta, jot­ta sitä ei käy­tet­täi­si tehot­to­mas­ti, mut­ta mark­ki­na­ta­lou­den logii­kan kan­nal­ta on hyö­dy­tön­tä, että maan omis­ta­ja saa sii­tä suu­ria tulo­ja, kos­ka hän ei ole sitä maa­pa­laa teh­nyt. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa myy­jän saa­mas­ta kor­keas­ta hin­nas­ta on hyö­tyä vain, jos se ins­pi­roi tuot­ta­maan lisää sitä, mis­tä mak­se­taan paljon.

Jokai­sel­le kuu­lu­koon talou­del­li­nen hyö­ty, joka koi­tuu hänen omis­ta teke­mi­sis­tään, mut­ta ei hyö­tyä tois­ten tai yhteis­kun­nan teke­mi­sis­tä. Aiem­min maan arvo todel­la riip­pui pal­jon sii­tä mitä omis­ta­ja oli teh­nyt: miten tämä oli huo­leh­ti­nut pel­lois­taan ja hoi­ta­nut met­si­ään. Sii­tä hyö­ty kuu­lui hänel­le. Kau­pun­ki­maan arvo riip­puu sii­tä, mitä ton­tin ulko­puo­lel­la tapahtuu.

Kau­pun­gin kas­vu on kau­pun­gil­le yleen­sä tap­piol­lis­ta, kos­ka se jou­tuu raken­ta­maan uusil­le alueil­le tiet, vie­mä­rit, rati­kat, kou­lut, päi­vä­ko­dit ja kai­ken muun. Tulo­ja tulee taas raken­nusoi­keu­den myyn­nis­tä. Nii­tä ei tuli­si ilman kun­nan teke­miä inves­toin­te­ja.  Aja­tus, että veron­mak­sa­jat rahoit­tai­si­vat menot ja onne­kas maa­no­mis­ta­ja sai­si tulot lyhen­tä­mät­tö­mä­nä itsel­leen, on täy­sin epä­loo­gi­nen. Ilman kun­nan inves­toin­te­ja ei oli­si raken­nusoi­keut­ta mitä myy­dä. Hyö­dyn inves­toin­nis­ta tuli­si kuu­lua sil­le, joka on inves­toin­nin tehnyt.

Hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä luo­dut omai­suu­det eivät ole mark­ki­na­ta­lout­ta, ellei kor­rup­tio­ta kat­so­ta osak­si markkinataloutta

Kaa­voit­ta­ja voi teh­dä yhdes­tä maa-alas­ta mil­joo­nien arvoi­sen kaa­voit­ta­mal­la sii­hen kor­kei­ta ker­ros­ta­lo­ja ja vie­rei­ses­tä maa­pa­las­ta lähes arvot­to­man kaa­voit­ta­mal­la sen puis­tok­si. Sil­lä, että hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä teh­dään toi­sis­ta rik­kais­ta ja toi­sis­ta köy­hiä, ei ole mitään teke­mis­tä mark­ki­na­ta­lou­den kans­sa, ellei­vät sit­ten kau­pun­gin­val­tuus­to­jen pää­tök­set ole kau­pan. Sel­lai­nen käy­tän­tö kuu­luu ros­vo­ka­pi­ta­lis­miin, johon voi tutus­tua vaik­ka­pa Venä­jäl­lä, jos­sa Puti­nin kave­rit ovat rikas­tu­neet tätä kaut­ta pal­jon. Län­si­mais­sa on yleen­sä läh­det­ty sii­tä, ettei­vät kaa­voi­tus­hyö­dyt kuu­lu aina­kaan lyhen­tä­mät­tö­mi­nä maa­no­mis­ta­jal­le. Näin on myös Suo­men lainsäädännössä.

Oli­si kovin kor­rup­tio­herk­kää, jos kaa­voit­ta­ja todel­la voi­si jael­la kym­me­nien mil­joo­nien lot­to­pot­te­ja sin­ne tän­ne. Näin on myös käynyt.

Espoon kaa­voi­tus­ta 1970-luvul­la on oikein väi­tös­kir­jas­sa (en mui­ta läh­det­tä enää) luon­neh­dit­tu kor­rup­tio­ve­toi­sek­si, eikä täl­tä ikeel­tä väl­tyt­ty Hel­sin­gis­sä­kään. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja oli aika­naan Yler­mi Run­ko (Elan­to + Haka) ja vara­pu­heen­joh­ta­ja Saton joh­ta­ja. Kun tämä Saton joh­ta­ja jäi eläk­keel­le, hän ero­si lau­ta­kun­nas­ta ja hänen seu­raa­jak­seen nimi­tet­tiin hänen seu­raa­jan­sa Satos­sa. Ei kävi­si enää.

Espoos­sa aika­naan kol­me suu­rin­ta puo­luet­ta, kokoo­mus, dema­rit ja Libe­raa­lit edus­ti­vat kukin omaa raken­nus­lii­ket­tään. Suku­lai­se­ni sai­vat tutus­tua Espoon käy­tän­töön, kun van­ha suku­lai­se­ni kuo­li ja hänel­tä jäi suu­reh­ko kesä­mök­ki­tont­ti Espoon Nok­ka­las­sa. Peri­jät halusi­vat sil­le oma­ko­ti­kaa­van. Kaa­voit­ta­ja vas­ta­si, että täl­lä alu­eel­la Espoo kaa­voit­taa vain Hakan omis­ta­maa maa­ta, joten tei­dän on myy­tä­vä tont­ti Hakalle.

Rai­dein­ves­toin­nin tuot­to kapi­ta­li­soi­tuu maan hintaan

Sanoin yllä, että kau­pun­ki­maan val­mis­tus on lope­tet­tu. Itse asias­sa ei ole. Hyvää kau­pun­ki­maa­ta voi val­mis­taa raken­ta­mal­la pika­ra­tik­ka­lin­jan, met­ron tai lähi­lii­ken­teen junaradan.

Jos maan hin­taa ei sään­nös­tel­lä ­– eikä kan­na­ta sään­nös­tel­lä – hyö­ty rai­deyh­tey­des­tä kapi­ta­li­soi­tuu lähes koko­naan maan hin­taan. Pane­mal­la vähän mut­kat suo­rik­si voi jopa sanoa, että jos rai­dein­ves­toin­ti ei nos­ta maan arvoa inves­toin­nin ver­ran, inves­toin­ti on kan­nat­ta­ma­ton.[1]

Hel­sin­ki las­kee saa­van­sa Kruu­nu­ra­tik­kaan käyt­tä­mis­tään rahois­ta noin puo­let takai­sin Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kohon­nei­na tont­ti­tu­loi­na. Tämän lisäk­si Laa­ja­sa­lon nykyi­set asun­no­no­mis­ta­jat saa­vat voit­toa asun­to­jen­sa arvon­nousus­ta suun­nil­leen sata mil­joo­naa euroa ehkä lopul­ta enem­män­kin. Suu­rin piir­tein kan­nat­ta­va han­ke siis. Tai hyvin­kin kan­nat­ta­va, kos­ka ratik­ka mah­dol­lis­taa huo­mat­ta­vas­ti lisä­ra­ken­ta­mis­ta Laa­ja­sa­los­sa, mikä ei ole muka­na näis­sä luvuissa.

En tie­dä espoo­lais­ten las­kel­mia Län­si­met­ron kan­nat­ta­vuu­des­ta, mut­ta pel­käs­tään van­ho­jen asun­to­jen arvoa met­ro­ra­dan var­res­sa se näyt­tää Hel­sin­gin Sano­mien mukaan nos­ta­neen noin nel­jän­nes­mil­jar­dil­la, sil­lä tark­kuu­del­la kuin pys­tyin sen minuu­tis­sa las­ke­maan. (50 000 as x 50 m²/as x 100 €/ma = 250 M€). Muun Espoon veron­mak­sa­jat tuke­vat met­ron vai­ku­tus­pii­ris­sä asu­via huomattavasti.

Täs­sä­kin on mer­kit­tä­vä kan­nus­tin­vi­nou­ma. Radan raken­ta­mi­seen on kau­pun­gil­la varaa vain uus­tuo­tan­toa­lueil­le, kos­ka niis­tä saa rahat takai­sin. Sik­si van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien lii­ken­nein­ves­toin­nit jää­vät retu­pe­räl­le, kos­ka niis­tä koi­tu­va hyö­ty jou­dut­tai­siin lah­joit­ta­maan asun­no­no­mis­ta­jil­le. Ei ole hyvä kau­pun­gin toi­mi­vuu­den kannalta.

Van­taal­la on nyt rii­ta sii­tä, kenel­le kuu­luu maan arvon kym­men­ker­tais­tu­mi­nen Kehä­ra­dan ansios­ta. Kehä­ra­taan val­tio ja kun­ta ovat inves­toi­neet yhteen­sä lähes 800 M€. Lain­sää­dän­töm­me antaa kun­nal­le pal­jon mah­dol­li­suuk­sia rahas­taa hyö­ty itsel­leen. Kei­not eivät kui­ten­kaan muo­dos­ta loo­gis­ta kokonaisuutta.

1)      Kun­ta voi päät­tää kaa­voit­taa vain kun­nan omis­ta­maa maa­ta. Näin on mene­tel­lyt Oulun kau­pun­ki. Hel­sin­gin Sano­mat, joka nyt vaa­tii maa­no­mis­ta­jil­le pika­voit­toa, on moneen ker­taan kehu­nut Oulun menet­te­lyä. Tämä ei kui­ten­kaan ole opti­maa­lis­ta, sil­lä se vää­ris­tää yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Pahin esi­merk­ki täs­tä on Tam­pe­reen Her­van­ta, joka raken­net­tiin niin kau­as kuin raken­net­tiin, vaik­ka maa­ta oli­si ollut lähem­pä­nä­kin – mut­ta yksi­tyi­sen omistamana.

2)      Kun­nal­la on oikeus rahas­taa mak­si­mis­saan 60 % kaa­voi­tus­hyö­dys­tä infra­struk­tuu­ri­kus­tan­nus­ten peit­tä­mi­sek­si. Van­taal­la noi­ta kus­tan­nuk­sia oli pel­käs­tään kehä­ra­das­ta niin pal­jon, että las­ku­tuk­sel­le on hyvät perus­teet. Van­taan oli­si ollut ehkä jär­ke­väm­pi käyt­tää lunas­tuk­sen sijas­ta kaa­voi­tus­hyö­dyn leik­kaus­ta, mut­ta sil­lä ei oli­si saa­tu alu­eel­le han­ki­tuk­si virkistysaluetta.

Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­eel­la kaa­voi­tet­tiin varas­to­ra­ken­nuk­sia rahak­kaik­si asun­to­ton­teik­si. Yksi omis­ta­jis­ta ei suos­tu­nut mak­sa­maan kaa­voi­tus­hyö­dys­tä. Niin­pä hänen tont­tin­sa pysyy varas­to­tont­ti­na asui­na­lu­een kes­kel­lä. (Huo­ma­sin pykä­liin tutus­tues­sa­ni, että oli­si ollut mah­dol­li­suus myös pakot­taa hänet tähän sopi­muk­seen, mut­ta näin ei Hel­sin­gis­sä jos­tain syys­tä menetellä.)

3)      Kun­ta voi lunas­taa maan. Lunas­tus­hin­taa mää­rät­täes­sä voi­daan kaa­voi­tus­hyö­ty jät­tää kor­vaa­mat­ta koko­naan. Hin­ta voi perus­tua maan arvon seit­se­män vuot­ta ennen lunas­tus­me­net­te­lyn käyn­nis­tä­mis­tä, mikä on vähin­tään­kin epä­mää­räi­ses­ti sanot­tu. Mitä täl­lä tar­koi­te­taan? Täs­sä Van­taan tapauk­ses­sa maan arvo las­ket­tiin siis vuo­den 2009 tilan­tees­ta. Kehä­ra­taa ei ollut sil­loin raken­net­tu, mut­ta sen raken­ta­mi­ses­ta oli teh­ty pää­tös. (Tämän kir­joi­tuk­sen lopus­sa on lunas­tus­lain 31 §, jota näis­sä tapauk­sis­sa sovelletaan.)

4)      Alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­set. Aiem­min kun­ta sopi koko asui­na­lu­een raken­ta­mi­ses­ta raken­nus­liik­keen kans­sa. Tämä raken­si myös kadut, vie­mä­rit, päi­vä­ko­dit ja kou­lut. Vas­ta­si siis menois­ta mut­ta sai myös tulot. Lop­pu­tu­los ei ollut kovin hyvä, joten täs­tä on luo­vut­tu. Nyt tosin osta­jat mak­sai­si­vat myös laa­dus­ta, joten tulos ei oli­si yhtä tasai­sen har­maa kuin 1960-luvul­la. Käy­tän­tö antai­si yksi­noi­keu­den hyvin suu­ril­le rakennusliikkeille.

5)      Maa­no­mis­ta­jat mak­sa­vat radan. Kun­ta tekee sopi­muk­sen maa­no­mis­ta­jien kans­sa radas­ta ja nämä rahoit­ta­vat sen ja saa­vat radan tuo­man hyö­dyn itsel­leen. Näin mene­tel­lään monis­sa mais­sa, mut­ta Suo­mes­sa lain­sää­dän­tö ei tätä mah­dol­lis­ta, kos­ka sopi­muk­seen ei voi ketään vel­voit­taa, jol­loin vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­ma tuho­aa koko ajatuksen.

Näis­tä tavois­ta ei muo­dos­tu mitään loo­gis­ta koko­nai­suut­ta. Asian peri­aat­teel­lis­ta puol­ta on käsi­tel­ty jokai­sen toi­men­pi­teen koh­dal­la erik­seen ja rat­kais­tu se eri taval­la. Mitä joh­don­mu­kai­suut­ta nyt esi­mer­kik­si on sii­nä, että kaa­voi­tus­so­pi­muk­sel­la voi­daan lei­ka­ta kaa­voi­tus­hyö­dys­tä 60 % ja lunas­tus­toi­mi­tuk­sel­la koko kaa­voi­tus­hyö­ty.  Oli­si hyvä rat­kais­ta peri­aa­te­ta­sol­la, kenel­le maan ansio­ton arvon­nousu kuu­luu ja sovel­taa tätä peri­aa­tet­ta kaut­ta koko lainsäädännön.

Kiin­teis­tö­ve­ro leik­kai­si asun­to­jen hin­to­jen nousua

Eräs vara­kas yri­tys­joh­ta­ja ihmet­te­li minul­le, miten hänen asun­ton­sa Man­hat­ta­nil­la mak­soi vähem­män kuin Wes­ten­dis­sä. Saa­tu­aan kiin­teis­tö­ve­ro­la­pun hän ymmär­si. Yhdys­val­lois­sa kau­pun­ki­maan arvo lei­ka­taan Yhdys­val­lois­sa yhteis­kun­nal­le kiin­teis­tö­ve­rol­la, joka on sitä kor­keam­pi, mitä arvok­kaam­pi on sijain­ti. Hänel­le kor­keas­ta kiin­teis­tö­ve­ros­ta ei ollut mitään hait­taa. Jos vero oli­si ollut alem­pi, oli­si hin­ta ollut vas­taa­vas­ti korkeampi.

Ostim­me vai­mo­ni kans­sa asun­non Kata­ja­no­kal­ta vuon­na 1997. Muu­tim­me pie­nem­pään asun­toon vuon­na 2018 ja myim­me Kata­ja­no­kan asun­non. Sen arvo oli nous­sut 21 vuo­des­sa noin 2 000 € kuus­sa. Tämä ansio­ton voit­to ei mei­tä pal­jon läm­mit­tä­nyt, kos­ka myös uuden asun­non hin­ta oli nous­sut yhtä pal­jon. Jos oli­sim­me muut­ta­neet Flo­ri­daan, tuo oli­si ollut puh­das­ta ja vero­ton­ta tuloa.

Täl­lai­nen asun­to­jen hin­to­jen nousu on epä­ter­vet­tä. Sil­le, että asu­mi­nen on kal­liim­paa halu­tuil­la alueil­la, ei voi mitään, ellei sit­ten ryh­dy­tä huo­non­ta­maan tar­koi­tuk­sel­la asu­mi­so­lo­suh­tei­ta. Rat­kai­su tähän ja moneen muu­hun­kin asi­aan oli­si ame­rik­ka­lais­tyy­li­nen kiin­teis­tö­ve­ro, joka verot­tai­si osoit­teen hin­nan nousun yhteiskunnalle.

Vähän talous­tie­det­tä: Jos kiin­teis­tö­ve­ro on T ja kor­ko­kan­ta r, kiin­teis­tö­ve­ro leik­kaa asun­non arvoa T/r. Jos siis kiin­teis­tö­ve­ro on 2 000 €/vuosi ja reaa­li­kor­ko­kan­ta­na pide­tään kah­ta pro­sent­tia, vero alen­taa asun­non arvoa 100 000 €. Asu­mi­sen hin­taa uut­ta asun­toa osta­val­ta se ei nos­ta, kos­ka kor­keam­paa yhtiö­vas­ti­ket­ta vas­taa alem­pi osto­hin­ta. Se ei nos­ta myös­kään asun­nois­ta perit­tä­viä vuo­kria. Van­ha asun­non omis­ta­ja toki näkee sen asu­mi­sen kal­lis­tu­mi­se­na ja vuo­kra­nan­ta­ja tulo­jen­sa pie­ne­mi­se­nä, kos­ka hän ei ole pääs­syt ostaes­saan hyö­ty­mään alem­mas­ta hinnasta.

Oli­si ollut hyvä, jos kor­ke­aa, ton­tin todel­lis­ta arvoa seu­raa­va kiin­teis­tö­ve­ro oli­si ollut käy­tös­sä, kun kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen hin­nat kään­tyi­vät nousuun 1990-luvul­la jyrk­kään nousuun. Nyt ollaan vähän myö­häs­sä, kos­ka jot­kut ovat jo mak­sa­neet asun­nois­ta huip­pu­hin­to­ja. Hei­dän osal­taan kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro oli­si kohtuuton.

Nyky­ti­lan­ne on aivan vää­rin nuo­ria ikä­luok­kia koh­taan. Asu­mi­ses­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on tulos­sa perin­nöl­li­nen räls­sioi­keus. Vain ne saa­vat asua, jot­ka tai joi­den van­hem­mat ymmär­si­vät ostaa asun­non ajoissa.

Kiin­teis­tö­ve­ro ja raideinvestointi

Pala­taan kysy­myk­seen kenel­le rai­dein­ves­toin­nin tuot­ta­ma hyö­ty kuuluu?

Koko ongel­ma rat­ke­ai­si ton­tin todel­li­seen arvoon perus­tu­val­la kiin­teis­tö­ve­rol­la. Van­taa­lais­ta tilaa ei tar­vit­si­si lunas­taa kun­nal­le, kos­ka kun­ta sai­si kor­vauk­sen radan tuot­ta­mas­ta hyö­dys­tä kohon­nee­na kiin­teis­tö­ve­ro­na. Espoos­sa muut espoo­lai­set eivät jou­tui­si sub­ven­toi­maan met­ro-Espoon van­ho­jen asun­to­jen omis­ta­jien asun­to­jen arvon­nousua. Hel­sin­ki sai­si Kruu­nu­ra­ti­kal­le tuot­toa pait­si tont­ti­tu­lois­ta omis­ta­mal­taan maal­ta myös van­ho­jen asun­to­jen omis­ta­jil­ta. Jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­nit, joil­la paran­ne­taan van­ho­jen asui­na­luei­den lii­ken­neo­lo­ja, mak­sai­si­vat nekin itsen­sä, jol­loin kau­pun­ki ei kes­kit­tyi­si vain uus­tuo­tan­toa­luei­den raideinvestointeihin.

Siis elä­mäs­tä kal­liim­paa ja lisää vero­ja? Ei kau­pun­ki nii­tä vero­ja maa­han kai­vai­si. Hel­sin­gis­sä voi­tai­siin kun­ta­ve­roa las­kea hyvin­kin kah­del­la pro­sen­til­la saat­ta­mal­la kiin­teis­tö­ve­ro ajan tasalle.

Peri­aat­tees­sa kiin­teis­tö­ve­ron pitäi­si koh­dis­tua vain maa­poh­jan arvoon, ei sii­hen, kuin­ka hyvän raken­nuk­sen ton­til­le on raken­ta­nut. Maa­poh­jan vero on hai­ta­ton, mut­ta raken­nuk­seen koh­dis­tu­va vero saa raken­ta­maan vähem­män ja huonompaa.

Tulon­ja­ko kyl­lä muut­tui­si. Vuo­kral­la asu­vat ja ne, joi­den omis­tusa­sun­to on vuo­kra­ton­til­la, voit­tai­si­vat. Hei­tä kiin­teis­tö­ve­ro ei kos­ki­si, mut­ta kun­ta­ve­ron alen­ta­mi­nen kyl­lä. Omai­suus­tu­loil­la elä­vien kiin­teis­tö­ve­ro nousi­si, mut­ta he eivät hyö­tyi­si kun­ta­ve­ron las­kus­ta, kos­ka eivät sitä maksa.

Jon­kin ver­ran kau­pun­gis­sa asu­vat jäi­si­vät kes­ki­mää­rin­kin voi­tol­le, kos­ka muu­al­le muut­ta­va voi­si vie­dä rahaa muka­naan vähem­män ja muu­al­la asu­vat asun­to­jen omis­ta­jat menet­täi­si­vät tulo­jaan, mut­ta eivät hyö­tyi­si kun­ta­ve­ro laskuista.

Tai sit­ten kau­pun­ki­lai­set häviäi­si­vät. Jos pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat las­ki­si­vat reip­paas­ti kun­ta­ve­ro­aan, Suo­men Kes­kus­tan puo­lue­toi­mis­tol­la kek­sit­täi­sin välit­tö­mäs­ti, että niil­tä on siir­ret­tä­vä rahaa maa­kun­tiin, jos­sa kun­ta­ve­rot ovat pal­jon kor­keam­pia. Eivät ymmär­täi­si tai siis eivät haluai­si ymmär­tää, että kun­ta­ve­ron las­kus­ta huo­li­mat­ta kau­pun­ki­lais­ten mak­sa­mien vero­jen mää­rä ei las­ki­si vaan siir­tyi­si yhdes­tä veros­ta toiseen.

Ei Ame­ri­kas­sa­kaan kaik­ki ole hyvin 

Rehel­li­syy­den nimis­sä sanot­ta­koon, ettei kiin­teis­tö­ve­ron sovel­ta­mi­nen Yhdys­val­lois­sa­kaan ole niin ihan­teel­lis­ta kuin annan yllä ymmär­tää. Maas­sa on popu­lis­ti­sen poli­tii­kan nimis­sä ammut­tu jär­jes­tel­mään hir­veä mää­rä type­riä auk­ko­ja ja poik­keuk­sia. Mei­dän kan­nat­tai­si ottaa kiin­teis­tö­ve­ro käyt­töön niin kuin eko­no­mis­tit ovat sitä Yhdys­val­lois­sa aja­neet, ei niin kuin se on siel­lä käy­tän­nön tasol­la toteutettu.

Kali­for­nias­sa esi­mer­kik­si on pää­tet­ty, että kiin­teis­tö­ve­ron poh­ja­na ole­va arvo pitää mää­räy­tyä osto­het­ken perus­teel­la eikä se saa nous­ta sen jäl­keen, ennen kuin kiin­teis­tö taas myy­dään seu­raa­val­le. Tämä aiheut­taa val­ta­van ja hyvin hai­tal­li­sen muut­to­ve­ron, jos asun­to­jen arvo nousee, kuten se Kali­for­nias­sa nousee. Jos muu­tat, jou­dut mak­sa­maan kor­keam­paa veroa.

Lunastuslaki
31 §
Jos se yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on merkittävästi korottanut tai alentanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta.
Kun valtiolle, kunnalle tai kuntayhtymälle hankitaan kiinteää omaisuutta tai pysyvä erityinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten alueelta, jolle kunta on päättänyt laadittavaksi asemakaavan tai jonka asemakaavaa on päätetty muuttaa, ei kaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtunutta maan arvonnousua oteta huomioon. Se osa arvonnoususta, joka vastaa yleisen hintatason kohoamista tai joka on muutoin aiheutunut muista syistä kuin siitä kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, luetaan korvauksensaajan hyväksi.
Korvausta 2 momentin nojalla määrättäessä jätetään kuitenkin huomioon ottamatta maan arvonnousu enintään 7 vuotta lunastuksen vireillepanoa edeltäneestä päivästä lähtien.

 

[1] Täs­sä ole­tet­tiin, että lii­ken­nöin­nin voi­tot eivät pei­tä pää­oma­ku­lua lain­kaan. Jos peit­tä­vät, vähem­pi maan arvon­nousu vas­taa­vas­ti riittää.

46 vastausta artikkeliin “Miten maapohjan ansiotonta arvonnousua pitäisi käsitellä?”

  1. Jokai­sel­le kuu­lu­koon talou­del­li­nen hyö­ty, joka koi­tuu hänen omis­ta teke­mi­sis­tään, mut­ta ei hyö­tyä tois­ten tai yhteis­kun­nan tekemisistä 

    On hie­man kysee­na­lais­ta, että ‘tois­ten’ teke­mi­sis­tä aiheu­tu­va arvon­nousu kuu­lui­si täy­si­mää­räi­ses­ti val­tiol­le tai kun­nil­le. Kaa­voit­ta­mi­nen yksi­nään kun ei nos­ta kau­pun­ki­maan arvoa. Esi­mer­kik­si vaik­ka Kaskinen.
    Kau­pun­ki­maan arvo nousee, kun kau­pun­kiin raken­ne­taan (ase­ma­kaa­van mukaan tai sii­tä poi­ke­ten). Osa raken­ta­mi­ses­ta tapah­tuu jul­ki­sin varoin, mut­ta mer­kit­tä­vä osa yksi­tyi­sin varoin. Kol­lek­tii­vi­nen yksi­tyi­nen inves­toin­ti lop­pu­jen lopuk­si aiheut­taa maan arvon nouse­mi­sen. Oikeu­den­mu­kais­ta oli­si las­kea täl­le inves­toin­nil­le asial­li­nen tuot­to, sen yli mene­vän arvon­nousun kon­fis­koin­ti on ehkä hyväk­syt­tä­vää. Jos joku pitää tont­tia raken­ta­mat­to­ma­na, ei tapah­du inves­toin­tia eikä siten oikeut­ta tuottoonkaan.

    1. Ei tuo argu­ment­ti­si oikein kumon­nut väi­tet­tä. Sanoit, ettei arvon­nousu joh­du kun­nan inves­toin­neis­ta (kadut, infra, rati­kat) vaan tois­ten kun­ta­lais­ten teke­mis­tä inves­toin­neis­ta (raken­nuk­set) Eikö se pidä sil­loin jakaa tois­ten kun­ta­lais­ten kes­ken, joi­ta taas edus­taa kunta.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ei tuo argu­ment­ti­si oikein kumon­nut väi­tet­tä. Sanoit, ettei arvon­nousu joh­du kun­nan inves­toin­neis­ta (kadut, infra, rati­kat) vaan tois­ten kun­ta­lais­ten teke­mis­tä inves­toin­neis­ta (raken­nuk­set) Eikö se pidä sil­loin jakaa tois­ten kun­ta­lais­ten kes­ken, joi­ta taas edus­taa kunta. 

        Raken­nuk­sia raken­ta­vat yleen­sä oikeus­hen­ki­löt kuten yri­tyk­set (jot­ka toki vii­me kädes­sä omis­ta­vat luon­nol­li­set hen­ki­löt), kun­ta edus­taa kun­nan hen­ki­lö­jä­se­niä. Nämä jou­kot eivät ole yhtenevät.

    2. Teo­rias­sa opti­maa­li­nen rat­kai­su oli­si sub­ven­toi­da jokais­ta raken­ta­jaa sil­lä mää­räl­lä, kun hän aiheut­taa mui­den kuin omien tont­tien arvon­nousua mut­ta vas­taa­vas­ti verot­taa tämä arvon­nousu koko­naan pois näil­tä muil­ta tont­tien omis­ta­jil­ta. (Oman ton­tin arvon­nousun osal­ta voi­daan joko kat­soa, että sitä ei sub­ven­toi­da eikä vero­te­ta tai vaih­toeh­toi­ses­ti sen osal­ta tulee saman suu­rui­nen sub­ven­tio ja vero, jot­ka kumoa­vat toi­sen­sa; kum­pi vaan tun­tuu selkeämmältä.)

  2. O.S:“onnekas maa­no­mis­ta­ja sai­si tulot lyhen­tä­mät­tö­mä­nä itsel­leen, on täy­sin epälooginen. ”

    Maa­no­mis­ta­ja­na vil­je­li­jä on onne­ton, jos jou­tuu luo­pu­maan tuo­tan­to­vä­li­nees­tään (pel­to, met­sä), eikä saa kuin las­ken­nal­li­sen arvon mukai­sen kor­vauk­sen. Ensi­si­jai­se­ti tuli­si toi­mia niin, että vil­je­li­jä saa tilal­le yhtä pal­jon vil­je­ly­alaa jos­tain muu­al­ta. Jos se on huo­nom­paa ja kau­em­pa­na talous­kes­kuk­ses­ta, niin ero­tus tulee arvot­taa ja kor­va­ta viljelijälle.
    Tämä on oikeus ja koh­tuus ja näin toi­mi­taan tilus­jär­jes­te­lyis­sä. Eikä muu­ten saa tulo­ja lyhen­tä­mät­tö­mi­nä itsel­leen, vaan val­tio verot­taa ras­kaim­man jälkeen.

      1. Ongel­ma­na on täs­sä se, että Uudel­la­maal­la kaik­keen maa­omai­suu­den hin­taan sisäl­tyy spe­ku­laa­tio tule­vas­ta kaa­voi­tuk­ses­ta. Vaik­ka kyse oli­si met­sä­maas­ta, jon­ka rake­nusoi­keus on jyvi­tet­ty muil­le ton­teil­le, tämä raken­nusoi­keu­de­ton met­sä voi myö­hem­min saa­da kaa­van esi­mer­kik­si poliit­ti­sen käh­min­nän kaut­ta. Tämä spe­ku­laa­tio joh­taa sii­hen, että myös raken­nusoi­keu­det­to­mal­la maal­la on tuot­toar­vo­aan kor­keam­pi arvo. Muu­ten­han pel­to oli­si Van­taal­la saman­hin­tais­ta kuin vaik­ka­pa yhtä vil­ja­van Var­si­nais-Suo­men peräkylillä. 

        Maan­vil­je­li­jän pitää pak­ko­lu­nas­tuk­sen yhtey­des­sä kui­ten­kin saa­da käy­pä kor­vaus maas­ta. Paras tapa antaa kor­vaus oli­si antaa muut­to­kus­tan­nuk­set, uudis­ra­ken­nuk­set ym. kulut kat­ta­va raha­sum­ma sekä sama­nar­voi­nen maa­ti­la esim. Hali­kos­ta. Täl­löin vil­je­li­jä sai­si saman tuot­toar­von omai­suu­del­leen, mut­tei pää­si­si hyö­ty­mään maan spe­ku­la­tii­vi­ses­ta arvosta.

      2. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Paras tapa antaa kor­vaus oli­si antaa […] sama­nar­voi­nen maa­ti­la esim. Halikosta.

        Parem­pi kuin antaa suo­raan maa­ti­laa luon­toi­se­tu­na, oli­si vaan antaa Hali­kon maa­ti­laa vas­taa­va mää­rä rahaa lunas­tus­hin­ta­na. Tilan voi sit­ten ostaa Hali­kos­ta tai mis­tä iki­nä halu­aa tai teh­dä rahal­la jotain muuta.

  3. Monet nuo­ret ovat juu­ri­kin osta­neet sen kal­liin asun­non. Heil­tä siis haluat romut­taa asun­non arvon? Te van­hat olet­te alun­pe­rin osta­neet hal­val­la ja tiput­te vain alkutilanteeseen

  4. Kiin­teis­tö­ve­ron tuli­si todel­la­kin poh­jau­tua ennen­kaik­kea ton­tin arvoon, siis sijain­tiin ja raken­nusoi­keu­den mää­rään ei sii­hen mil­lai­nen pytin­ki ton­til­la sei­soo. Kun tont­ti on kaa­voi­tet­tu ja infra raken­net­tu veron­mak­sa­jat ovat inves­toin­tin­sa mak­sa­neet. Espoos­sa on ollut pit­kään ongel­ma­na että teo­reet­ti­nen kaa­voi­tet­tu tont­ti­va­ran­to on suu­ri mut­ta tont­te­ja on raken­ta­jil­le tar­jol­la niu­kas­ti. Jot­ta saa­daan lisää tont­te­ja täy­tyy kaa­voit­taa yhä etääm­mäl­le ja kun­nan raken­taa taas uut­ta infraa. Raken­ta­mat­to­mat ton­tit sei­so­vat tyh­jän­pant­ti­na vuo­si­kym­me­niä kun peri­kun­nat ja muut kei­not­te­li­jat odot­ta­vat arvon­nousua. Jos kiin­teis­tö­ve­ro meni­si ton­tis­ta eikä raken­nuk­ses­ta oli­si tont­tien pih­taa­mi­nen kei­not­te­lu­tar­koi­tuk­sis­sa vähin­tään­kin kan­nat­ta­mat­to­mam­paa ja ton­tit raken­net­tai­siin nopeammin.

    1. Kate,
      Eikö Espoo sovel­la kol­min­ker­tais­ta kiin­teis­tö­ve­roa raken­ta­mat­to­mil­le ton­teil­le. Hel­sin­ki aina­kin sovel­taa. Luu­lin, että laki vaatii.

      1. Kol­min­ker­tai­nen kiin­teis­tö­ve­ro mel­kein nol­las­ta on edel­leen mel­kein nolla.

      2. Raken­ty­amat­to­man ton­tin kiin­teis­tö­ve­ron poh­ja­na voi­si pitää omis­ta­jan ilmoit­ta­maa arvoa. Se oli­si myös omis­ta­jan ilmoi­tus sii­tä, mil­lä hin­nal­la kun­ta voi ton­tin lunas­taa, jos sitä ei mää­rä­ajas­sa rakenneta.

      3. Espoos­sa (ja kasas­sa mui­ta Uuden­maan kun­tia) raken­ta­mat­to­man raken­nus­pai­kan kiin­teis­tö­ve­ron on olta­va vähin­tään 3%-yks. suu­rem­pi kuin ylei­nen kiin­teis­tö­ve­ro (mut­tei kui­ten­kaan kor­keam­pi kuin 6%).

        Espoon kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sen­tit ovat:

        Ylei­nen kiin­teis­tö­ve­ro: 0,93%
        Vaki­tui­sen asun­non kiin­teis­tö­ve­ro: 0,41%
        Muun asuin­ra­ken­nuk­sen kiin­teis­tö­ve­ro: 0,93%
        Yleis­hyö­dyl­li­sen yhtei­sön kiin­teis­tö­ve­ro: 0%
        Raken­ta­mat­to­man ton­tin kiin­teis­tö­ve­ro: 3,93%
        Voi­ma­lai­tos-raken­nuk­sen kiin­teis­tö­ve­ro: 0,93%

  5. Kun­ta voi päät­tää kaa­voit­taa vain kun­nan omis­ta­maa maa­ta. Näin on mene­tel­lyt Oulun kau­pun­ki. Hel­sin­gin Sano­mat, joka nyt vaa­tii maa­no­mis­ta­jil­le pika­voit­toa, on moneen ker­taan kehu­nut Oulun menet­te­lyä. Tämä ei kui­ten­kaan ole opti­maa­lis­ta, sil­lä se vää­ris­tää yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Pahin esi­merk­ki täs­tä on Tam­pe­reen Her­van­ta, joka raken­net­tiin niin kau­as kuin raken­net­tiin, vaik­ka maa­ta oli­si ollut lähem­pä­nä­kin – mut­ta yksi­tyi­sen omistamana.”

    Syy sil­le, että Her­van­taan raken­net­tiin, oli kyl­lä talou­des­sa. Mut­ta ei syy aina­kaan yksi­no­maan kai ollut kyl­lä maa­no­mis­tuk­sel­li­sis­sa asiois­sa. Kes­kei­nen syy sil­le, mik­si juu­ri Her­van­taan ruvet­tiin raken­ta­maan, kun halut­tiin edul­li­sia asun­to­ja, löy­tyy kat­so­mal­la kart­taa, ja myös geo­lo­gis­ta kart­taa. Her­van­ta sijait­see mäel­lä ja se on geo­lo­gial­taan monin pai­koin helposti/edullisesti raken­net­ta­vis­sa ole­vaa maa­poh­jaa. Lähem­pä­nä Tam­peen kes­kus­taa oli­si ollut myös paik­ko­ja raken­taa, mut­ta mones­sa näis­tä vaih­toeh­dois­ta ongel­ma­na oli 1960- ja 1970-luvul­la pait­si maa­no­mis­tus, myös maa­poh­jan raken­net­ta­vuu­teen liit­ty­vät kus­tan­nuk­set sil­loin käy­tet­tä­vis­sä olleil­la tek­nii­koil­la. Esi­mer­kik­si monet kes­kus­taa lähel­lä olleet pel­to­maat oli­vat pää­osin kal­lii­ta paik­ko­ja raken­taa ker­ros­ta­lo­tuo­tan­non kan­nal­ta. Nii­tä on raken­net­tu pien­ta­loil­la ja jois­sain tapauk­sis­sa myös ker­ros­ta­lo­ja teh­den, mut­ta vii­mek­si mai­ni­tus­sa tapauk­ses­sa raken­ta­mi­nen on mer­kin­nyt var­sin kal­lii­ta perus­ta­mis­kus­tan­nuk­sia edul­li­sim­piin raken­ta­mis­paik­koi­hin verrattuna.

    Her­van­nas­sa maa­poh­ja näh­tiin sopi­vak­si edul­li­suu­teen täh­dän­neel­le ker­ros­ta­lo­jen mas­sa­tuo­tan­nol­le. Lisäk­si kaa­vat teh­tiin edul­li­sen raken­ta­mi­sen ehdoil­la. Monen ker­ros­ta­lon sei­nien pai­kat Her­van­nan 1970-luvun raken­nuk­sis­sa on ilmei­ses­ti mää­ri­tel­lyt se, mihin tor­ni­nos­tu­ri on suun­ni­tel­tu ase­tet­ta­vak­si, sil­lä tavoit­tee­na oli talou­del­li­sen tuo­tan­non hen­ges­sä se, että mah­dol­li­sim­man mon­ta raken­nus­ta saa­tiin pys­tyyn samaa ker­ran pys­ty­tet­tyä tor­ni­nos­tu­ria hyödyntäen.

    Nykyi­sin Her­van­ta on kas­va­nut kiin­ni Tam­pe­reen kes­kus­tan kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, ja kau­pun­ki on laa­jen­tu­nut ja laa­jen­tu­mas­sa lisää Her­van­nas­ta jo eteen­päin­kin. Her­van­ta-Tam­pe­reen kes­kus­ta ‑rai­tio­tien käyt­töön­o­ton myö­tä Her­van­ta on jat­kos­sa entis­tä tii­viim­mäs­sä yhtey­des­sä myös Tam­pe­reen kes­kus­taan. Asun­to­jen hin­to­jen osal­ta Her­van­ta on yhä Tam­pe­reen edul­li­sim­mas­ta pääs­tä ole­vaa aluet­ta. 1970-luvun edul­li­ses­ti raken­net­tu­jen ker­ros­ta­lo­jen hin­ta­ta­sot ovat yhä kai kes­ki­mää­rin hal­vem­pia kuin mitä asun­to­jen hin­nat ovat sen aika­kau­den kal­liim­mal­la raken­ne­tuis­sa talois­sa muu­al­la Tam­pe­reel­la, vaik­ka lii­ken­teel­li­ses­ti Her­van­nas­ta on muo­dos­tu­nut Tam­pe­reen kak­kos­kes­kus, jos­ta on var­sin laa­ja jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lu­tar­jon­ta eri suun­tiin Tam­pe­ret­ta, ja myös suo­rat jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det mm. Helsinkiin.

    1. iii:
      Nykyi­sin Her­van­ta on kas­va­nut kiin­ni Tam­pe­reen kes­kus­tan kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, ja kau­pun­ki on laa­jen­tu­nut ja laa­jen­tu­mas­sa lisää Her­van­nas­ta jo eteen­päin­kin. Her­van­ta-Tam­pe­reen kes­kus­ta ‑rai­tio­tien käyt­töön­o­ton myö­tä Her­van­ta on jat­kos­sa entis­tä tii­viim­mäs­sä yhtey­des­sä myös Tam­pe­reen kes­kus­taan. Asun­to­jen hin­to­jen osal­ta Her­van­ta on yhä Tam­pe­reen edul­li­sim­mas­ta pääs­tä ole­vaa aluet­ta. 1970-luvun edul­li­ses­ti raken­net­tu­jen ker­ros­ta­lo­jen hin­ta­ta­sot ovat yhä kai kes­ki­mää­rin hal­vem­pia kuin mitä asun­to­jen hin­nat ovat sen aika­kau­den kal­liim­mal­la raken­ne­tuis­sa talois­sa muu­al­la Tam­pe­reel­la, vaik­ka lii­ken­teel­li­ses­ti Her­van­nas­ta on muo­dos­tu­nut Tam­pe­reen kak­kos­kes­kus, jos­ta on var­sin laa­ja jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lu­tar­jon­ta eri suun­tiin Tam­pe­ret­ta, ja myös suo­rat jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det mm. Helsinkiin. 

      Her­van­nan suu­re­na etu­na on yli­opis­to­kam­pus. Tämän vuok­si lähiön väes­tö­ra­ken­ne on pal­jon nor­maa­lia lähiö­tä edul­li­sem­pi, ja nyt, kun ensim­mäi­nen asu­kas­su­ku­pol­vi on jo van­huk­sia, myös ikä­ra­ken­ne on nor­maa­li ja sosi­aa­lis­ten ongel­mien taso sie­det­tä­vä. Kave­rin vai­mo oli Ete­lä-Her­van­nas­sa las­ten­tar­han­opet­ta­ja­na. Puo­let lap­sis­ta oli maa­han­muut­ta­jia. Sur­kut­te­lin, että työn täy­tyy olla ras­kas­ta. Ei kuu­lem­ma ollut; lap­set oli­vat Ete­lä-Her­van­nan oma­ko­ti- ja rivi­ta­lois­ta ja van­hem­mat kii­na­lai­sia ja intia­lai­sia insi­nöö­ri­per­hei­tä. Hel­pom­pia lap­sia ei voi­nut toivoa.

  6. Käsit­tääk­se­ni tähän ongel­maan on tar­tut­tu ja meil­le on tulos­sa Ame­ri­kan­jär­jes­tel­mää­kin parem­pi kiin­teis­tö­ve­ro­tus alkaen vuo­del­ta 2022 toi­mi­tet­ta­va kiin­teis­tö­ve­ro­tus. 2022 pain­opis­te siir­ty­nee maa­poh­jaan ja vero­tusar­vot kiin­teis­tö­kaup­pa­ti­las­toi­hin perus­tuen. Van­hois­ta huo­nom­mis­ta käy­tän­nöis­tä joh­tuen jää monen­lai­sia ansiot­to­mia voit­ta­jia ja häviäjiä.
    Pää­kau­pun­ki­seu­dun osal­ta kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tus oli­si val­ta­va paran­nus. Muu­al­la tulee ongel­mia kuten “gol­fo­sa­keil­miö”: kiin­teis­töt ovat val­miik­si edul­li­sia, kau­pat har­vi­nai­sia, vero­tusar­vo voi olla (suh­teel­li­ses­ti) pal­jon­kin pie­les­sä todel­li­ses­ta arvosta->aina sil­loin­täl­löin kiin­teis­tö­ve­ro vetää kiin­teis­tön todel­li­sen arvon (aina­kin tila­päi­ses­ti) pak­ka­sel­le ja kiin­teis­tö jää jon­kun pahaa-aavis­ta­mat­to­man omistukseen.
    Esi­mer­kik­si: pal­jon­ko euron tont­te­ja myy­vät pik­ku­kun­nat otta­vat euron ton­tis­ta kiin­teis­tö­ve­roa? Onko taso nor­maa­li ~1% eli 1 eurocent­ti vuo­des­sa. Enpä usko? Käy­tän­nös­sä ne otta­vat niis­tä kiin­teis­tö­ve­roa sen nor­mi­sa­ta­sen vuo­des­sa eli efek­tii­vi­nen kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti on 10000%. Kun­tien on olta­va val­mii­ta luo­pu­maan näis­tä astro­no­mi­sis­ta kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sen­teis­taan. Nyt kaik­ki odot­ta­vat “vesi­kie­lel­lä” että vero­tusar­vo­uu­dis­tus nos­taa kiin­teis­tö­ve­ro­ker­ty­mää, mut­ta arvaan, että haja-asu­tusa­lu­eel­la ker­ty­mä ei nouse.

    1. On yri­tet­ty väit­tää, ettei tont­tien hin­to­je tie­de­tä, kun tyh­jil­lä ton­teil­la ei käy­dä kaup­paa. Heh! Ikään kuin ton­tin arvoa ei voi­si pää­tel­lä asun­to­jen hin­nois­ta. Niil­lä kyl­lä käy­dään kaup­paa. Jos kah­ta saman­lais­ta asun­toa myy­dään pai­kas­sa A hin­taan 400 000 eruoa ja pai­kas­sa B hin­taan 300 000 euroa, ton­tin hin­to­jen ero on 100 000 euroa tämän asun­non osalta.

    2. Ros­mo: kau­pat harvinaisia

      Vero­tusar­von mää­rit­tä­mi­sen apu­na voi käyt­tää myös vuo­krien suuruutta.

    3. Itse asun pie­nes­sä kun­nas­sa. Kun­ta myy uusia tont­te­ja muu­ta­mal­la eurol­la neliö­met­ri, ja maa­poh­jan vero­tusar­vo on noin puo­let tuos­ta. Eli tyy­pi­li­ses­tä oma­ko­ti­ton­tis­ta mak­se­taan veroa alle kym­me­nen euroa vuo­des­sa. Kiin­teis­tö­ve­ro muo­dos­tuu tuol­loin lähes koko­naan raken­nus­ten arvos­ta, kuten täm­möi­ses­sä kun­nas­sa oikein onkin.

      Ei kun­ta pää­tä nyt­kään tont­ti­maan arvoa. Sen mää­rit­tää maan­mit­taus­lai­tos ja maa­seu­dul­la pos­ti­nu­me­roa­lue on ihan tar­peek­si tark­ka työkalu.

    4. Haja-asu­tusa­luei­den ton­teil­la ei ole juu­ri arvoa. 

      Jos kun­ta myy tont­te­ja eurol­la niin minus­ta se on hyvä arvio ton­tin kiin­teis­tö­ve­ron hin­nak­si. Mik­si kukaan edes mak­sai­si ton­tis­ta enem­pää, jos nii­tä sai­si eurolla?

      Jos kun­ta halu­aa parem­paa kiin­teis­tö­ve­roa, sen pitäi­si kaa­voit­taa sel­lai­sel­le alu­eel­le, että niis­tä halu­taan jotain maksaakin.

  7. Minus­ta täs­sä on vaa­ra­na, että yksi­lön oikeu­det ja vapauk­sia jyrä­tään lii­ak­si. Jul­ki­nen val­ta ottaa itsel­leen uhka­sak­ko­jen ja ran­gais­tus­ten voi­mal­la itsel­leen val­lan mää­rä­tä mitä raken­ne­taan, mil­loin ja min­ne. Sit­ten se vie­lä ulos­mit­taa raken­ta­mi­sen hyö­dyn itsel­leen. Mik­si meil­lä aina aja­tel­laan näin­päin? Toi­ses­sa maa­il­mas­sa voi­si aja­tel­la niin­päin, että Hel­sin­ki ei oli­si yhtään mitään ilman mei­tä asuk­kai­ta ja sik­si kau­pun­gin on mak­set­ta­va meil­le asuk­kail­le sii­tä että me tuom­me asu­mal­la kau­pun­kiin tämän ansiot­to­man arvon­nousun. Ei, meil­lä aja­tel­laan aina niin­päin että jul­ki­nen val­ta on kes­kiös­sä päät­tä­mäs­sä ja raha­vir­to­ja hal­lin­noi­mas­sa ja kan­sa­lai­set jos­sain sivuo­sis­sa toteut­ta­mas­sa ja mak­sa­mas­sa jul­ki­sen­val­lan hie­no­ja hankkeita.

    1. Etkö ollen­kaan pel­kää sitä lah­jon­nan ja vää­rin pelaa­mi­sen maa­il­maa, johon jou­dum­me, jos kaa­voit­ta­jan kynä voi lah­joit­taa jol­le­kin yri­tyk­sel­le sata­mil­joo­naa euroa?

      1. Kyl­lä pel­kään. Näh­däk­se­ni kun­nol­li­sel­la kiin­teis­tö­ve­rol­la esim. tapaus Vantaa/Saras oli­si hoi­tu­nut hyvin: jokai­nen tie­täi­si jo nyt, että kuka iki­nä sitä pitää­kin, jou­tuu sii­tä tule­vai­suu­des­sa mak­sa­maan kor­kei­ta kiinteistöveroja->sen arvo oli­si alhai­nen jo nyt. Ehkä yksi tar­vit­ta­va toi­men­pi­de on var­mis­taa, että kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tus tapah­tuu ja sit­ten käyn­nis­tää sii­hen liit­ty­vä kauhukampanja->landlordit vapi­se­vat pelosta->pelko kapi­ta­li­soi­tuu hin­toi­hin mah­dol­li­sim­man aikai­sin ja ansiot­to­mat voi­tot ja tap­piot minimoituvat.

      2. Kaa­voi­tus hii­teen tai jul­keal­le sek­to­ril­le kaa­voi­tusoi­keu­den sijaan kaa­voi­tus­vel­vol­li­suus (ts. vel­vol­li­suus hyväk­syä maa­no­mis­ta­jan esit­tä­mä kaa­va ellei­vät eri­tyi­sen pai­na­vat syyt estä tätä — kuten vaik­ka pil­ven­piir­tä­jän kaa­voit­ta­mi­nen kii­to­ra­dan päähän).

      3. ksee:
        Kaa­voi­tus hii­teen tai jul­keal­le sek­to­ril­le kaa­voi­tusoi­keu­den sijaan kaavoitusvelvollisuus 

        Niin. Jos googlaa “Tokyo affor­dable housing” niin tulee pal­jon jut­tu­ja, joi­den tee­si on, että noin tosi­aan saa aikaan riit­tä­vän tar­jon­nan ja koh­tuul­li­sen hin­ta­ta­son (toi­mi­nut jopa Tokion kal­tai­ses­sa äve­ri­ääs­sä ja suu­res­sa kau­pun­gis­sa). Hin­ta­na on seka­va kau­pun­ki­ku­va. Län­ti­ses­sä maa­il­mas­sa ml. USA on tapa­na suun­ni­tel­la kau­pun­git huo­lel­la ja sub­ven­toi­da kysyn­tää. Näin saa­daan toi­mi­vat kau­pun­git, mut­ta hin­ta­na sii­tä on asun­to­pu­la ja kor­keat asumiskustannukset.

      4. Ros­mo: Län­ti­ses­sä maa­il­mas­sa ml. USA on tapa­na suun­ni­tel­la kau­pun­git huo­lel­la ja sub­ven­toi­da kysyn­tää. Näin saa­daan toi­mi­vat kau­pun­git, mut­ta hin­ta­na sii­tä on asun­to­pu­la ja kor­keat asumiskustannukset.

        Pii­laak­sos­sa mm. Apple on luvan­nut 2,5 mrd USD asun­to­pu­lan hel­pot­ta­mi­sek­si ja myös muil­la tek­no­lo­gia­jä­teil­lä (Google, Face­book) on ollut val­miut­ta saman suu­ruus­luo­kan ohjel­miin. Vaan eipä käy kaa­voit­ta­jil­le — itsea­sias­sa moni alu­een kun­nis­ta on tiu­ken­ta­nut kie­to­ja oma­ko­ti­ta­lo­tont­tien loh­ko­mi­sis­ta tai muut­ta­mi­ses­ta rivi- tai (aivan kama­laa) kerrostalottonteiksi.

        Mut­ta kun näin suo­ma­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta kun­nal­li­nen itse­mää­rää­mis- ja kaa­voi­tusoi­keus ovat ei pel­käs­tään pyhiä vaan myös erit­täin fik­su­ja ja vält­tä­mät­tö­miä asia­ta, niin eihän Pii­laak­son­kaan tilan­tees­sa voi olla mitään vää­rää. Kaa­voi­ta­jat ja kun­ta­päät­tä­jät ovat kai­ken inhi­mil­li­sen ereh­ty­vyy­den yläpuolella…

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Etkö ollen­kaan pel­kää sitä lah­jon­nan ja vää­rin pelaa­mi­sen maa­il­maa, johon jou­dum­me, jos kaa­voit­ta­jan kynä voi lah­joit­taa jol­le­kin yri­tyk­sel­le sata­mil­joo­naa euroa?

        Eikö pikem­min­kin voi­si sanoa, että mihin lah­jon­nan ja vää­rin pelaa­mi­sen maa­il­maan palaam­me? Toi­von, että olet oikeas­sa antaes­sa­si kir­joi­tuk­ses­sa ymmär­tää, että tämä kor­rup­tio kaa­voi­tuk­ses­ta on pää­kau­pun­ki­seu­dun puo­lel­la kadon­nut. Omal­ta koh­dal­ta­ni olen niin kyy­ni­nen, että en usko mitään muut­tu­neen muu­al­la kuin toi­min­ta­ta­vois­sa, kos­ka yhtä ainoa­ta jät­ti­tuo­mio­ta täs­tä kor­rup­tios­ta en muis­ta näh­nee­ni ja ilman tämän­kal­tais­ta ulkoa tule­vaa pai­net­ta kor­rup­tio har­voin itses­tään orga­ni­saa­tion toi­min­ta­ta­vois­ta ja kult­tuu­ris­ta häviää.

        Tämä Van­taal­la pak­ko­lu­nas­tet­tu tont­ti­han on taval­laan hyvä esi­merk­ki: ellen vää­rin muis­ta, kysei­nen tont­ti oltiin myy­mäs­sä raken­ta­mis­ta var­ten jo hyvä tovi sit­ten hin­nal­la, jon­ka ton­tin omis­ta­jat oli­vat hyväk­sy­neet, mut­ta kau­pan ehto­na oli alu­een kaa­voit­ta­mi­nen ja Van­taan kau­pun­ki jät­ti kaa­voit­ta­mi­sen teke­mät­tä joh­taen kau­pan rau­kea­mi­seen. Nyt sit­ten alue on kaa­voi­tet­tu ja yhtäk­kiä Van­taan kau­pun­ki tote­aa­kin lunas­ta­van­sa sen itsel­leen mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­mäl­lä hin­nal­la kuin mitä tämä yri­tys oli sii­tä aikai­sem­min tar­jon­nut. Me voim­me poh­tia blo­gis­ta­nian kuplas­sa opti­maa­li­sia kaa­voi­tus­hyö­ty­jä sun mui­ta vaik­ka kuin­ka, mut­ta tämä tari­na näil­lä fak­toil­la on jokai­sen suo­ma­lai­sen help­po ymmär­tää ja Van­taan kau­pun­gin on mah­do­ton pää­tyä tämän tari­nan san­ka­rik­si, vaik­ka perus­teet alu­een kaa­voit­ta­mi­sen vii­vyt­tä­mi­sel­le oli­si­vat kuin­ka hyvät.

    2. Ros­mo: Minus­ta täs­sä on vaa­ra­na, että yksi­lön oikeu­det ja vapauk­sia jyrä­tään lii­ak­si. Jul­ki­nen val­ta ottaa itsel­leen uhka­sak­ko­jen ja ran­gais­tus­ten voi­mal­la itsel­leen val­lan mää­rä­tä mitä raken­ne­taan, mil­loin ja minne.

      Osmon ehdo­tus­han oli kor­keam­pi ja parem­min maan mark­ki­na-arvoa seu­raa­va kiin­teis­tö­ve­ro. Aika­moi­sen aja­tus­loi­kan sii­tä tar­vit­see, että pää­tyy tuo­hon uhkakuvaasi.

      1. Ossi Sare­so­ja: Osmon ehdo­tus­han oli kor­keam­pi ja parem­min maan mark­ki­na-arvoa seu­raa­va kiin­teis­tö­ve­ro. Aika­moi­sen aja­tus­loi­kan sii­tä tar­vit­see, että pää­tyy tuo­hon uhkakuvaasi. 

        Eikö­hän maan mark­ki­na-arvoa­kin seu­raa­va kiin­teis­tö­ve­ro kään­tyi­si lopul­ta esi­mer­kik­si sii­tä kuin­ka jul­ki­nen val­ta pot­kii kaik­ki yhtään yrit­tä­vät maan­ra­koon vero­tuk­sel­laan, aina­kin tiet­ty­jen pii­rien retoriikassa.
        Sitä pait­si lop­pu­tu­los on sama, Osmon perään­kuu­lut­ta­mas­sa kiin­teis­tö­ve­ro­mal­lis­sa jul­ki­nen toi­mi­ja ihan samaan tapaan ‘ryös­tää’ arvon toi­sil­ta, jos siis halu­aa kut­sua vero­tus­ta ryös­tä­mi­sek­si. Täl­löin tosin kaa­voit­ta­ja voi hyvin kaa­voit­taa muul­le kuin jul­ki­ses­ti omis­te­tul­le maal­le sil­lä reak­tii­vi­sem­pi kiin­teis­tö­ve­ro ohjai­si osan luo­dus­ta arvos­ta jul­ki­sel­le toi­mi­jal­le. Täl­lä taas oli­si näh­däk­se­ni pal­jon­kin posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia, jul­ki­sel­la­kin puo­lel­la tun­tuu välil­lä raha kovas­ti polt­te­le­van taskussa.

        Osmon ehdot­ta­ma kiin­teis­tö­ve­ro­mal­li on kyl­lä abso­luut­ti­sem­pi parem­pi mones­sa­kin mie­les­sä jo pel­käs­tään mark­ki­na­ta­lou­den peri­aat­tei­den puo­les­ta. Välil­lä kyl­lä täy­tyy ihail­la kuin­ka USA:ssa jos­kus on jot­kut asiat osat­tu teh­dä niin hyvin, vaik­ka tus­kin hei­dän­kään mal­li täy­sin ongel­ma­ton on joka tapauksessa.

      2. Sta­dist: Eikö­hän maan mark­ki­na-arvoa­kin seu­raa­va kiin­teis­tö­ve­ro kään­tyi­si lopul­ta esi­mer­kik­si sii­tä kuin­ka jul­ki­nen val­ta pot­kii kaik­ki yhtään yrit­tä­vät maan­ra­koon vero­tuk­sel­laan, aina­kin tiet­ty­jen pii­rien retoriikassa.

        Ros­mon uhka­ku­va­han oli se, että jul­ki­nen val­ta alkai­si päät­tä­mään, mitä raken­ne­taan ja min­ne (ole­tet­ta­vas­ti suu­rem­mas­sa mää­rin kuin nyt).

  8. Ros­mol­la on myös ajatusvirhe.

    Arvon­nousu tulee *uusis­ta* asuk­kais­ta, ei van­hois­ta. Jos jol­le­kin maan arvon­nousus­ta pitäi­si jotain tuol­la perus­teel­la mak­saa, niin uusil­le Hel­sin­kiin tuli­joil­le. Mut­ta asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta hyö­ty­vät eni­ten ne, jot­ka oli­vat pai­kal­la jo iät ja ajat sitten. 

    Eli pitäi­si­kö Ros­mon mie­les­tä kiin­teis­tö­ve­ron tuot­to lah­joit­taa kau­pun­kiin muut­ta­neil­le? Hehän sen arvon­nousun tekevät.

  9. Asun­to­kuplien jäl­kei­nen kra­pu­la tul­lee kove­ne­maan — kupla­hin­toi­hin perus­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro romaut­taa asun­to­jen hin­nat suh­tees­sa alem­mak­si kuin mihin ne muu­ten putoai­si­vat. Kiin­teis­tö­ve­ron selek­tii­vi­sil­lä alen­nuk­sil­la elvyt­tä­mi­nen taas tun­tui­si kovin regres­sii­vi­sel­tä (huom täs­sä­kin kor­rup­tio­ris­ki!): omis­tusa­su­jat hyö­ty­vät, vuo­kra­nan­ta­jat hyö­ty­vät, mut­ta vuo­kra­lais­ten asuin­kus­tan­nuk­siin asti hyö­ty tus­kin valuu. Kun­ta­ve­roa­kin pitäi­si sit­ten nos­taa taan­tu­mas­sa. Toden­nä­köi­ses­ti tämä on siis juu­ri se rat­kai­su johon val­taa­pi­tä­vät kokoo­mus ja vih­reät päätyvät.

    Vai onko aja­tus, että kor­ko­ta­so pysyy tääl­tä ikui­suu­teen nol­la­ta­sol­la, lai­na­mar­gi­naa­lit alle pro­sen­tin, eivät­kä asun­to­jen hin­nat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la enää kos­kaan putoa?

    1. Jos kiin­teis­tö­ve­ro seu­raa mark­ki­na­hin­to­ja, puto­aa sekin asun­to­jen hin­to­jen mukana.

      1. Kyl­lä. Kiin­teis­tö­ve­ro, joka perus­tuu myyn­ti­hin­toi­hin sisäl­tää loo­gi­sen vir­heen, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ron tar­koi­tus on pois­taa hintaeroja.
        Teo­rias­sa oikea kiin­teis­tö­ve­ro on sel­lai­nen, joka tasaa maan hinan samak­si kaik­kial­la kau­pun­gis­sa. Tosia­sias­sa ei kui­ten­kaan niin, kos­ka ton­til­le raken­net­ta­vat raken­nuk­set vai­kut­ta­vat alu­een hin­ta­ta­soon. Ne ovat siis itse aiheu­tet­tu­ja toi­sin kuin sijainti.

  10. Nyt alkoi kiin­nos­ta­maan tuo mai­nit­se­ma­si väi­tös­kir­ja Espoon kaa­voi­tuk­ses­ta. Mikä­li et muis­ta kir­joit­ta­jaa muis­tat­ko edes väi­tös­kir­jan aihet­ta tai sitä mil­le yli­opis­tol­le se oli tehty?

    1. Sii­tä on aikaa — ahkä 10 vuot­ta — ja se kos­ki tie­tys­ti kaa­voi­tus­ta laa­jem­mal­la tasolla.
      Mut­ta ker­to­muk­sia Espoon vil­lis­tä län­nes­tä löy­tää mis­tä vain.
      Erän Espoon kau­pu­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäsen, joka oli pudon­nut val­tuus­tos­ta, valit­ti, että kun hän oli tapan­sa mukaan juh­li­nut ravin­to­las­sa ja kui­tan­nun raken­nus­liik­keen mak­sa­jak­si, tämä onne­ton lähet­ti las­kut hänel­le takai­sin vain, kos­ka oli pudon­nut valtuustosta.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sii­tä on aikaa – ahkä 10 vuot­ta – ja se kos­ki tie­tys­ti kaa­voi­tus­ta laa­jem­mal­la tasolla.
        Mut­ta ker­to­muk­sia Espoon vil­lis­tä län­nes­tä löy­tää mis­tä vain.
        Erän Espoon kau­pu­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäsen, joka oli pudon­nut val­tuus­tos­ta, valit­ti, että kun hän oli tapan­sa mukaan juh­li­nut ravin­to­las­sa ja kui­tan­nun raken­nus­liik­keen mak­sa­jak­si, tämä onne­ton lähet­ti las­kut hänel­le takai­sin vain, kos­ka oli pudon­nut valtuustosta.

        Tämä osit­tain joh­tui sii­tä että 1950–70 ‑luvul­la Espoon kau­pun­gil­la (kaup­pa­lal­la, maa­lais­kun­nal­la …) ei ollut varaa raken­taa tar­vit­ta­vaa infraa ja kun­nal­lis­tek­niik­kaa uusiin lähiöi­hin vaan raken­nus­liik­keet mak­soi­vat sen eli raken­si­vat koko lähiöin katui­neen, vesi­joh­toi­neen, kou­lui­neen kaik­ki­neen omal­la rahal­laan ja kerä­si voi­tot asun­to­jen myyn­nis­tä. Ei sii­nä “poli­tiik­kaa” tarvittu. 

        Sama kuvio tois­tui Van­taal­la ja mones­sa muus­sa­kin kau­pun­gis­sa. Hel­sin­gin ei tar­vin­nut kos­ka kau­pun­ki omis­ti itse maa-alu­eet ja raken­si kun­nal­lis­tek­nii­kan lähiöi­hin. Naa­pu­ri­kun­nis­sa gryn­de­rit jou­tui­vat osta­maan maan­sa yksi­tyi­sil­tä kos­ka kun­ta ei omis­ta­nut mitään.

        Ylei­ses­ti ottaen olen kuul­lut että raken­nusa­la oli kaik­kein kor­rup­toi­tu­nein sii­hen aikaan.

    2. Lau­ri: Nyt alkoi kiin­nos­ta­maan tuo mai­nit­se­ma­si väi­tös­kir­ja Espoon kaa­voi­tuk­ses­ta. Mikä­li et muis­ta kir­joit­ta­jaa muis­tat­ko edes väi­tös­kir­jan aihet­ta tai sitä mil­le yli­opis­tol­le se oli tehty? 

      Hakusa­noil­la espoo kaa­voi­tus löy­tyy tie­to­kan­nois­ta vain muu­ta­ma väi­tös­kir­ja, jois­ta toden­nä­köi­sim­mäl­tä vai­kut­taa (myö­hem­män Espoon kau­pun­gin­museon joh­ta­jan) Timo Tuo­men väi­tös­kir­ja Kau­pun­ki­ku­van muu­tok­set: suo­ma­lais­ten kau­pun­ki­kes­kus­to­jen suun­nit­te­lun tavoit­tei­den ja todel­li­suu­den koh­taa­mi­ses­ta toi­sen maa­il­man­so­dan lopus­ta 1960-luvun puo­li­vä­liin (Hel­sin­gin yli­opis­to, 2005). Oli­ko se se?

      Tut­ki­muk­sen aihee­na on kau­pun­ki­kes­kus­to­jen suun­nit­te­lun tavoit­tei­den ja suo­ma­lai­sen todel­li­suu­den koh­taa­mi­nen vii­des­sä suo­ma­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa (Hel­sin­ki, Lah­ti, Joen­suu, Oulu ja Espoo) toi­sen maa­il­man­so­dan lopus­ta 1960-luvun puo­li­vä­liin. Tut­ki­mus­ky­sy­myk­se­nä on, mil­lai­sia kau­pun­ki­ku­val­li­sia pää­mää­riä suun­nit­te­li­joil­la oli kes­kus­to­jen suh­teen ja miten nii­tä perus­tel­tiin. Lisäk­si tar­kas­tel­laan tie­teel­li­sen tie­don mer­ki­tys­tä yhteis­kun­nal­li­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa, samoin raken­ta­mi­sen mit­ta­kaa­vaa, kau­pun­ki­ku­van hie­rar­ki­aa, tila­kä­si­tys­ten muu­tos­ta, lii­ken­ne­ky­sy­myk­siä ja kan­sain­vä­li­siä suun­nit­te­luun vai­kut­ta­nei­ta vai­kut­tei­ta. Tut­ki­mus on laa­dit­tu siten, että se kiin­nos­ta­nee alan tut­ki­joi­den ja kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den lisäk­si myös laa­jem­paa lukijakuntaa.”

  11. Todel­la erin­omai­nen kir­joi­tus. Miten tämän sano­man vain sai­si päät­tä­jil­le peril­le ja kiin­teis­tö­ve­ron muu­tok­sen aikaan. Vähän sama ilmiö on “suur­ten” kau­pun­kien naa­pu­ri­kun­nat, jot­ka eivät halua mitään yhteis­työ­tä kes­kus­kun­nan kans­sa, man­si­kat kyl­lä poi­mi­taan mie­luus­ti. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Tur­ku. Entä­pä jos Tur­kua ei oli­si lain­kaan? Pal­jon­ko oli­si asuk­kai­ta Kaa­ri­nas­sa ja Lie­dos­sa? Mil­lai­nen tie vei­si Hel­sin­kiin, mis­sä oli­si lähin rau­ta­tie­a­se­ma, len­to­kent­tä, sata­ma, teat­te­rit, kaup­pa­kes­kuk­set… Ne ovat nii­tä Turun tuo­mia arvon­nousua naapureille.

  12. Miten maan arvon­nousu hiih­to­kes­kuk­sis­sa tuli­si jakaa?

    Kaik­ki kun­nia hänel­le joka on kek­si­nyt ensim­mäi­sen hiih­to­his­sin alu­eel­le rakentaa?
    Kun­ta raken­taa kun­nal­lis­tek­nii­kan ja kiin­teis­tö­ve­ro­ja ker­tyy pit­käl­lä viiveellä.
    Osa maa-alueis­ta ei ole rin­ney­rit­tä­jän eikä kun­nan hal­lin­nas­sa. Jos koko vuo­ri oli­si val­tion (Met­sä­hal­li­tuk­sen), niin sopan häm­men­tä­jiä oli­si vähemmän.

  13. Peri­aat­tees­sa kiin­teis­tö­ve­ron pitäi­si koh­dis­tua vain maa­poh­jan arvoon, ei sii­hen, kuin­ka hyvän raken­nuk­sen ton­til­le on raken­ta­nut. Maa­poh­jan vero on hai­ta­ton, mut­ta raken­nuk­seen koh­dis­tu­va vero saa raken­ta­maan vähem­män ja huonompaa.”

    Eikö kiin­teis­tö­ve­ros­sa kui­ten­kin pitäi­si jol­lain taval­la huo­mioi­da se poliit­ti­ses­ti pää­te­tyn kaa­van mukai­nen raken­nusoi­keus? Oli­si sää­li jos esim. se Ete­lä­ran­nan vii­mei­nen­kin kak­si­ker­rok­si­nen talo puret­tai­siin ja tilal­le raken­net­tai­siin kor­keam­paa jot­ta kal­liin maa­poh­jan veros­ta voi­tai­siin selvitä.

    Tämä toki vaa­ti­si sen, että esim. se Hert­to­nie­men varas­to­tont­ti kaa­vo­tet­tai­siin lop­puun asti ihan sama mitä omis­ta­ja sanoo. Näin maapohjan+uuden kaa­van raken­nusoi­keu­den muo­dos­ta­ma kiin­teis­tö­ve­ro käy­tän­nös­sä pakot­tai­si omis­ta­jan teke­mään jotain kos­ka varas­ton pitä­mi­ses­tä tuli­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­ma­ton­ta. Nyt­hän sen ton­tin kaa­va on käsit­tääk­se­ni rajat­tu pois suun­ni­tel­mis­ta ja jäte­tään kaa­vas­sa varas­to­ton­tik­si joten varas­to jää sii­hen kököt­tä­mään kes­kel­le kau­pun­kia hal­val­la ja kau­pun­ki puo­les­taan hävi­ää todel­la paljon.

    Mut­ta ongel­man ydin­hän täs­sä on se että maa­ta yli­pään­sä on jon­kun muun kuin jul­ki­sen tahon (kun­nan tai val­tion) omis­tuk­ses­sa. Kaik­ki oli­si pal­jon parem­min jos maa oli­si yhtei­ses­sä omis­tuk­ses­sa ja mitään kiin­teis­tö­ve­ro­ja ei edes oli­si, vaan maa­ta vain vuo­krat­tai­siin eteen­päin yksi­tyi­sil­le tai yhtiöil­le. Ne vuo­kra­so­pi­muk­set voi­si sit­ten olla vaik­ka 100 vuo­ti­sia ja muu­ten­kin sel­lai­sia jot­ka takai­si­vat ihmis­ten perus­oi­keu­det, kun­han niis­sä oli­si muka­na vuo­kran koh­tuul­li­nen tar­kis­ta­mi­nen parin vuo­den välein. Lii­ken­nein­ves­toin­tien sun mui­den pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­nen oli­si help­poa ja yksin­ker­tais­ta, ja kun­tien tulo­poh­ja oli­si tasai­nen ja kes­tä­vä (nykyi­sen lyhyen aika­vä­lin pika­voit­to­jen sijas­ta). Yksi­tyi­nen maa­no­mis­ta­mi­nen on yli­pään­sä yksi myr­kyl­li­sim­mis­tä asiois­ta koko yhteis­kun­nas­sa jos kat­so­taan tasa-arvoa ja sosio­eko­no­mi­sia näkö­kul­mia, mut­ta se on vain jää­nyt nor­mik­si kos­ka maa­no­mis­ta­ja-luok­ka on aika­naan kir­joit­ta­nut säännöt.

    1. Eikö kiin­teis­tö­ve­ros­sa kui­ten­kin pitäi­si jol­lain taval­la huo­mioi­da se poliit­ti­ses­ti pää­te­tyn kaa­van mukai­nen rakennusoikeus?

      Se on nimen­omai­ses­ti koko aja­tuk­sen idea. Kau­pun­ki­maan arvo riip­puu pait­si sijain­nis­ta myös ja ennen kaik­kea rakennusoikeudesta.

  14. Kiin­teis­töis­tä alkaa olla huo­mat­ta­va osa ulko­mai­ses­sa omis­tuk­ses­sa. Kaup­pa­so­pi­muk­sis­sa on inves­toin­ti­suo­ja­lausek­kei­ta, joi­den perus­teel­la ulko­mais­ta omis­ta­jaa ei voi­da koh­del­la miten tahan­sa. Tämä voi joh­taa eri­lai­seen maa­omis­ta­jien koh­te­luun koti­maan perus­teel­la. Suo­mi jou­tuu tar­kas­te­le­maan lain­sää­dän­töään myös täl­tä kantilta.

  15. Eikös oikea tapa sää­tää kiin­teis­tö­ve­ro näin jäl­ki­ju­nas­sa oli­si sää­tää sen suu­ruut­ta niin, että asun­to­jen hinn­an­nousu esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä pysäh­tyy? Tämä ei tie­tys­ti vei­si pois arvon­nousua niil­tä jot­ka osti­vat 80-luvul­la Hel­sin­gis­tä asun­non pilk­ka­hin­taan, mut­ta aina­kin pysäyt­täi­si saman­lai­sen ansiot­to­man varal­li­suu­den kerään­ty­mi­sen tulevaisuudessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.