Kaupunkirakentamisen aika (43) Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

Itä-Helsingis­sä asukkaiden keskimääräi­nen tulo- ja koulu­tus­ta­so on muu­ta Helsinkiä mata­lam­paa ja työt­tömyysas­teet korkeampia. Miten tätä eroa voisi kaventaa?

Väitämme, että tehokkain­ta olisi kaavoit­taa Itä-Helsinki­in vähin­tään 50 000 asukas­ta lisää. Alue­han on luon­toa tuh­lat­en kaavoitet­tu. Väljä asu­tus ei takaa kaupungis­tu­misen etuja.

Asun­tosi­joit­ta­jien kesku­udessa vedo­taan tutkimuk­seen, jon­ka mukaan sijoi­tusasun­to kan­nat­taa ostaa sieltä, minne kaavoite­taan lisää, kos­ka lisärak­en­t­a­mi­nen tekee alueesta houkut­tel­e­vam­man ja nos­taa alueen arvoa. Se tuo mukanaan elämää ja akti­ivi­su­ut­ta, parem­mat palve­lut ja parem­mat joukkoliikenneyhteydet.

Tämä on tosin usein (aluk­si) vähän ris­tiri­itaista. Asukkaat har­mit­tel­e­vat tutun koiran­ulkoilu­tus­puis­ton jäämistä rak­en­tamisen alle. Uudet asukkaat eivät kär­si nos­tal­gi­sista muis­toista vaan arvioi­vat aluet­ta sel­l­aise­na kuin se on.

Itä-Helsinki­in ei saa houkutel­luk­si varakkai­ta 50-vuo­ti­ai­ta kuin tekemäl­lä Aurinko­lah­den kaltaisia saarekkei­ta, jois­sa on taas omat ongel­mansa. Mut­ta nuor­ta, tule­vaa keskilu­okkaa voi houkutel­la asun­to­jen edullisu­us yhdis­tet­tynä hyvi­in joukkoliikenneyhteyksiin.

Itä-Helsingis­sä on käyn­nis­sä pari hyvin mie­lenki­in­toista kaavoitusko­hdet­ta: Hert­toniemen sairaala-alue ja Karhunkaata­jan alue Viik­in­tien ja Viilar­in­tien risteyk­sessä. Nämä tar­joa­vat samal­la hyvän tilaisu­u­den tarkastel­la Itäisen Helsin­gin kehit­tymistä uud­es­ta perspektiivistä.

Yksi tapa ajatel­la kaupunkiym­päristön syn­tymistä on, mis­sä ihmis­ten on help­poa kulkea paikas­ta toiseen joukkoli­iken­teel­lä. Siinä avain­roolis­sa on se, mil­lä alueil­la on liikku­misen vapaus. Tästä aiheesta kir­joitimme laa­jem­min viisi vuot­ta sit­ten Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä ‑pam­fletis­sa.

Liikku­misen vapaus vaatii verkos­toa, jos­sa on tiheästi palvele­via suo­ria lin­jo­ja, jot­ka luo­vat sol­muko­htia ja näi­hin elämää. Itäisen Helsin­gin raideli­iken­teen sol­muko­h­dat muo­dos­tu­vat metron, Raide-Jok­erin ja Jok­eri 2:n (runk­olin­ja 560) varaan.

Uusi ehdot­ta­mamme bus­sil­in­ja (sini­nen vii­va) yhdis­tää metro­radan pohjois­puolel­la ole­via asuinaluei­ta toisi­in­sa ja tar­joaa vai­h­topaikko­ja metroon ja ratikkaan. Vihreät pal­lot ovat Hert­toniemen sairaala-alue ja Karhunkaata­jan alue.  Tässä yhtey­dessä emme esitä reitin tarkem­paa lin­jaa katuverkossa.

Tässä esimerk­ki siitä, miten joukkoli­iken­teel­lä raken­netaan kaupunkia: bus­sil­in­ja yhdis­täisi metron pohjois­puolen alueet Hert­toniemen­ran­nas­ta Län­si-Hert­toniemeen, Karhunkaata­jalle, Myl­ly­puroon ja Kon­tu­laan. Yksi tiheästi palvel­e­va bus­sil­in­ja tar­joaisi suo­rat yhtey­det isolle joukolle ihmisiä ja samal­la vai­h­tom­ah­dol­lisu­udet metroon, Raide-Jok­eri­in ja 560-runk­olin­jalle. Näin voidaan tar­jo­ta liikku­misen vapaut­ta entistä use­am­malle joukkoli­iken­teen käyttäjälle.

Täl­laiset liikku­mis­mah­dol­lisu­udet samal­la vahvis­ta­vat Hert­toniemen, Karhunkaata­jan ja Kon­tu­lan roo­lia paikallis­ten palvelu­iden keskuksi­na. Samaa mallia tulee hyö­dyn­tää myös muual­la esikaupungeis­sa ja lähiöis­sä. Raken­netaan kaupunkia, jos­sa joukkoli­ikenne tar­joaa liikku­misen vapau­den ja jos­sa per­il­läolon paikko­ja on muual­lakin kuin Helsin­gin keskustassa.

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (43) Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita”

  1. Aurinko­lah­den tapaiset enklaav­it ovat mielestäni hyvä keksin­tö. Niil­lä ratkaistaan sosi­aalisen sekoit­tamisen ongel­mat, mikäli sosi­aal­ista sekoit­tamista on pakko har­ras­taa. Hyvin toimeen­tule­vat kun­non ihmiset saa­vat asua rauhas­sa omis­sa hyvin raken­ne­tuis­sa talois­saan, mut­ta ruokakau­pat, kir­jas­tot ja har­ras­tuk­set ovat kuitenkin yhteiskäytössä samal­la alueel­la asu­vien sosi­aal­i­ta­pausten kanssa. Näin syn­tyy yhteen­tör­mäyk­siä, mut­ta ei kuitenkaan niin, että johta­ja jou­tu­isi aamuisin varo­maan oksen­nus­ta rappukäytävässä. 

    Itä-Helsin­gin uudet alueet pitäisi kaavoit­taa kan­takaupunki­mais­es­ti. Esimerkik­si Aurinko­lahti olisi voin­ut olla ihan kuin Kru­u­nun­haka siir­ret­tynä Vuosaa­reen. Ei ole mitään syytä mik­si talo­jen väli­in piti jät­tää tuuli­tun­nelei­ta. Tai vai­h­toe­htois­es­ti joku Karhunkaata­jan alue voitaisi­in rak­en­taa kuin Man­hat­tanin Stuyvesant Town: https://goo.gl/maps/D9knxw2m7Mn

    Siinä on 25 000 asukkaan koti alueel­la, joka vas­taa n. 1/3 Helsin­gin Kalliosta.

    Vastaa

  2. Aja­tus­ta voisi täy­den­tää yhdis­tämäl­lä alakeskuk­set joukkoli­iken­ney­htey­den lisäk­si käve­lykaupun­ki-käytävil­lä. Koko raken­nuskan­taa ei voi­da uusia kovin nopeasti, mut­ta käytävistä kas­vaisi urbaanin ympäristön verkos­to. Talo­jen rak­en­tamisen sijaan verkos­to voisi koos­t­ua osit­tain myös hyvin raken­ne­tu­ista viherkäytävistä (siis kun­nol­li­sista puis­toista, jois­sa tekee mieli kulkea, ei liiken­nevihreästä). Etäisyy­det ovat kuitenkin melko lyhy­itä, mut­ta nykyi­nen ympäristö ei vält­tämät­tä muo­dos­ta kovin houkut­tele­via ja loogisia yhteyksiä.

    Vastaa

  4. Soin­in­vaara:
    Tässä yhtey­dessä emme esitä reitin tarkem­paa lin­jaa katuverkossa.

    Ole­mas­saol­e­va katu­verkko ei tar­joa Bus­sil­in­jalle kovin luon­te­vaa yhteyt­tä Karhunkaata­jan alueelta Kon­tu­laan. Välille sat­tuvat Kehä I, minne bus­si var­maankin tarvit­sisi uuden tun­nelin ja Myl­lärin­tien omako­tialue, jon­ka katu­verkos­sa nopeuk­sia on rajoitet­tu hidastetöysyillä.

    Kai tuo bus­sil­in­ja voisi jatkua vielä Laa­jasa­lonnkin asti ja yhdis­tää metron ja runk­olin­jat Laa­jasa­lon pikaratikkaan.

    Vastaa

  5. Taas haiskah­taa teo­ri­a­her­ro­jen pohdiskelul­ta. Elävässä elämässä kuitenkin jatke­taan van­hoil­la lin­joil­la. Esim. Kru­unuvuoren­ran­taan ja muualle Laa­jasa­loon kaavoite­taan ja raken­netaan yhä met­sälähiöitä mataline ker­rostaloi­neen. Aivan käsit­tämätön­tä, varsinkin jos se uusi ratikkalin­jakin on sinne tulossa.

    Vastaa

  6. Täy­tyy sanoa, että odotin hiukan rohkeampia ratkaisuhe­do­tuk­sia Itä-Helsin­gin ongelmi­in. Bus­sil­in­ja ei tai­da olla ratkaisu kan­ta­suo­ma­lais­ten joukkopakoon, asun­to­jen huonoon hin­take­hi­tyk­seen, pako­lais­ten ja sosi­aal­i­ta­pausten kasautu­miseen. Pääsään­töis­es­ti joukkoli­ikenne toimii siel­lä jo nyt aika hyvin metron ansios­ta ja palve­lut on muutenkin ok.

    Ongel­ma ei noin pelk­iste­tysti ole infrassa vaan ihmi­sis­sä. Olisiko jotenkin mah­dol­lista hillitä em. tapausten kasautu­misen jatku­mi­nen ja kään­tää suun­taa 180 astetta? 

    Vaikka­pa täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen ei auta. Asun­tosi­joit­ta­jana en ostaisi alueelta asun­toa lähellekään sil­lä mitä rak­en­t­a­mi­nen nyt mak­saa, siel­läkin. Ja aika pahas­sa pulas­sa pitäisi olla, että itse muut­taisin sinne asumaan.

    90-luvul­la asuimme pari vuot­ta pikkuski­di­en kanssa Län­simäessä. Se riit­ti kun poli­isit ajoi­vat juosten takaa nuor­ta huume­hörhöä piho­ja ja kat­to­ja pitkin, ruisku­ja löy­tyi hiekkalaatikol­ta ja sit­tem­min yksi hörhö ammut­ti­in lähikau­pan eteen.

    Vastaa

  7. Jos runk­olin­jo­ja yhdis­täviä bus­sire­it­te­jä ale­taan pohtia, samal­la voisi miet­tiä myös sitä, miten esimerkik­si Roi­hu­vuores­ta pää­sisi käte­vim­min lin­jalle 560 tai sen palvelemille alueille. On tietysti ole­mas­sa 561, johon pääsee Itäkeskuk­ses­sa, mut­ta jos määrän­pää on län­nem­pänä (Kai­vok­sela, Kuninkaan­tam­mi), mat­ka-ajat pitenevät ja vai­h­to­jen määrä kasvaa.

    Luon­te­va reit­ti kulk­isi Roi­hu­vuores­ta Lanter­nan ohi ja sieltä Myl­ly­puron läpi Kehä I:lle ja vaikka­pa Kivikkoon niin, että reit­il­lä on jokin lin­jan 560 pysäk­ki, jos­sa on help­po vaihtaa.

    Vastaa

  8. Asun­tosi­joit­ta­jana en kusekkaan noi­hin mamu-/sos­su­alueisi­in. Kehoi­tan kat­so­maan Ruot­si­in mon­es­sakin mielessä.

    Vastaa

  9. Kuu­losti ihan siltä että ihan sama ratkeaako todel­li­nen ongel­ma kun­han alue tilas­tol­lis­es­ti olisi enem­män “kun­nos­sa”, keskiar­vois­es­ti. Ei tai­da ihan men­nä näin elävässä elämässä. Kuten muutkin kom­men­tit osoittavat.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.