Kaupunkirakentamisen aika (43) Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

Itä-Hel­sin­gis­sä asuk­kai­den kes­ki­mää­räi­nen tulo- ja kou­lu­tus­ta­so on muu­ta Hel­sin­kiä mata­lam­paa ja työt­tö­myy­sas­teet kor­keam­pia. Miten tätä eroa voi­si kaventaa?

Väi­täm­me, että tehok­kain­ta oli­si kaa­voit­taa Itä-Hel­sin­kiin vähin­tään 50 000 asu­kas­ta lisää. Alue­han on luon­toa tuh­la­ten kaa­voi­tet­tu. Väl­jä asu­tus ei takaa kau­pun­gis­tu­mi­sen etuja.

Asun­to­si­joit­ta­jien kes­kuu­des­sa vedo­taan tut­ki­muk­seen, jon­ka mukaan sijoi­tusa­sun­to kan­nat­taa ostaa siel­tä, min­ne kaa­voi­te­taan lisää, kos­ka lisä­ra­ken­ta­mi­nen tekee alu­ees­ta hou­kut­te­le­vam­man ja nos­taa alu­een arvoa. Se tuo muka­naan elä­mää ja aktii­vi­suut­ta, parem­mat pal­ve­lut ja parem­mat joukkoliikenneyhteydet.

Tämä on tosin usein (aluk­si) vähän ris­ti­rii­tais­ta. Asuk­kaat har­mit­te­le­vat tutun koi­ra­nul­koi­lu­tus­puis­ton jää­mis­tä raken­ta­mi­sen alle. Uudet asuk­kaat eivät kär­si nos­tal­gi­sis­ta muis­tois­ta vaan arvioi­vat aluet­ta sel­lai­se­na kuin se on.

Itä-Hel­sin­kiin ei saa hou­ku­tel­luk­si varak­kai­ta 50-vuo­tiai­ta kuin teke­mäl­lä Aurin­ko­lah­den kal­tai­sia saa­rek­kei­ta, jois­sa on taas omat ongel­man­sa. Mut­ta nuor­ta, tule­vaa kes­ki­luok­kaa voi hou­ku­tel­la asun­to­jen edul­li­suus yhdis­tet­ty­nä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin.

Itä-Hel­sin­gis­sä on käyn­nis­sä pari hyvin mie­len­kiin­tois­ta kaa­voi­tus­koh­det­ta: Hert­to­nie­men sai­raa­la-alue ja Kar­hun­kaa­ta­jan alue Vii­kin­tien ja Vii­la­rin­tien ris­teyk­ses­sä. Nämä tar­joa­vat samal­la hyvän tilai­suu­den tar­kas­tel­la Itäi­sen Hel­sin­gin kehit­ty­mis­tä uudes­ta perspektiivistä.

Yksi tapa aja­tel­la kau­pun­kiym­pä­ris­tön syn­ty­mis­tä on, mis­sä ihmis­ten on help­poa kul­kea pai­kas­ta toi­seen jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Sii­nä avain­roo­lis­sa on se, mil­lä alueil­la on liik­ku­mi­sen vapaus. Täs­tä aihees­ta kir­joi­tim­me laa­jem­min vii­si vuot­ta sit­ten Seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä ‑pamfle­tis­sa.

Liik­ku­mi­sen vapaus vaa­tii ver­kos­toa, jos­sa on tiheäs­ti pal­ve­le­via suo­ria lin­jo­ja, jot­ka luo­vat sol­mu­koh­tia ja näi­hin elä­mää. Itäi­sen Hel­sin­gin rai­de­lii­ken­teen sol­mu­koh­dat muo­dos­tu­vat met­ron, Rai­de-Joke­rin ja Joke­ri 2:n (run­ko­lin­ja 560) varaan.

Uusi ehdot­ta­mam­me bus­si­lin­ja (sini­nen vii­va) yhdis­tää met­ro­ra­dan poh­jois­puo­lel­la ole­via asui­na­luei­ta toi­siin­sa ja tar­jo­aa vaih­to­paik­ko­ja met­roon ja ratik­kaan. Vih­reät pal­lot ovat Hert­to­nie­men sai­raa­la-alue ja Kar­hun­kaa­ta­jan alue.  Täs­sä yhtey­des­sä emme esi­tä rei­tin tar­kem­paa lin­jaa katuverkossa.

Täs­sä esi­merk­ki sii­tä, miten jouk­ko­lii­ken­teel­lä raken­ne­taan kau­pun­kia: bus­si­lin­ja yhdis­täi­si met­ron poh­jois­puo­len alu­eet Hert­to­nie­men­ran­nas­ta Län­si-Hert­to­nie­meen, Kar­hun­kaa­ta­jal­le, Myl­ly­pu­roon ja Kon­tu­laan. Yksi tiheäs­ti pal­ve­le­va bus­si­lin­ja tar­joai­si suo­rat yhtey­det isol­le jou­kol­le ihmi­siä ja samal­la vaih­to­mah­dol­li­suu­det met­roon, Rai­de-Joke­riin ja 560-run­ko­lin­jal­le. Näin voi­daan tar­jo­ta liik­ku­mi­sen vapaut­ta entis­tä useam­mal­le jouk­ko­lii­ken­teen käyttäjälle.

Täl­lai­set liik­ku­mis­mah­dol­li­suu­det samal­la vah­vis­ta­vat Hert­to­nie­men, Kar­hun­kaa­ta­jan ja Kon­tu­lan roo­lia pai­kal­lis­ten pal­ve­lui­den kes­kuk­si­na. Samaa mal­lia tulee hyö­dyn­tää myös muu­al­la esi­kau­pun­geis­sa ja lähiöis­sä. Raken­ne­taan kau­pun­kia, jos­sa jouk­ko­lii­ken­ne tar­jo­aa liik­ku­mi­sen vapau­den ja jos­sa peril­lä­olon paik­ko­ja on muu­al­la­kin kuin Hel­sin­gin keskustassa.

9 thoughts on “Kaupunkirakentamisen aika (43) Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita”

  1. Aurin­ko­lah­den tapai­set enklaa­vit ovat mie­les­tä­ni hyvä kek­sin­tö. Niil­lä rat­kais­taan sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen ongel­mat, mikä­li sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta on pak­ko har­ras­taa. Hyvin toi­meen­tu­le­vat kun­non ihmi­set saa­vat asua rau­has­sa omis­sa hyvin raken­ne­tuis­sa talois­saan, mut­ta ruo­ka­kau­pat, kir­jas­tot ja har­ras­tuk­set ovat kui­ten­kin yhteis­käy­tös­sä samal­la alu­eel­la asu­vien sosi­aa­li­ta­paus­ten kans­sa. Näin syn­tyy yhteen­tör­mäyk­siä, mut­ta ei kui­ten­kaan niin, että joh­ta­ja jou­tui­si aamui­sin varo­maan oksen­nus­ta rappukäytävässä. 

    Itä-Hel­sin­gin uudet alu­eet pitäi­si kaa­voit­taa kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ti. Esi­mer­kik­si Aurin­ko­lah­ti oli­si voi­nut olla ihan kuin Kruu­nun­ha­ka siir­ret­ty­nä Vuo­saa­reen. Ei ole mitään syy­tä mik­si talo­jen väliin piti jät­tää tuu­li­tun­ne­lei­ta. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti joku Kar­hun­kaa­ta­jan alue voi­tai­siin raken­taa kuin Man­hat­ta­nin Stu­yve­sant Town: https://goo.gl/maps/D9knxw2m7Mn

    Sii­nä on 25 000 asuk­kaan koti alu­eel­la, joka vas­taa n. 1/3 Hel­sin­gin Kalliosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Aja­tus­ta voi­si täy­den­tää yhdis­tä­mäl­lä ala­kes­kuk­set jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­den lisäk­si käve­ly­kau­pun­ki-käy­tä­vil­lä. Koko raken­nus­kan­taa ei voi­da uusia kovin nopeas­ti, mut­ta käy­tä­vis­tä kas­vai­si urbaa­nin ympä­ris­tön ver­kos­to. Talo­jen raken­ta­mi­sen sijaan ver­kos­to voi­si koos­tua osit­tain myös hyvin raken­ne­tuis­ta viher­käy­tä­vis­tä (siis kun­nol­li­sis­ta puis­tois­ta, jois­sa tekee mie­li kul­kea, ei lii­ken­ne­vih­reäs­tä). Etäi­syy­det ovat kui­ten­kin mel­ko lyhyi­tä, mut­ta nykyi­nen ympä­ris­tö ei vält­tä­mät­tä muo­dos­ta kovin hou­kut­te­le­via ja loo­gi­sia yhteyksiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä yhtey­des­sä emme esi­tä rei­tin tar­kem­paa lin­jaa katuverkossa.

    Ole­mas­sao­le­va katu­verk­ko ei tar­joa Bus­si­lin­jal­le kovin luon­te­vaa yhteyt­tä Kar­hun­kaa­ta­jan alu­eel­ta Kon­tu­laan. Välil­le sat­tu­vat Kehä I, min­ne bus­si var­maan­kin tar­vit­si­si uuden tun­ne­lin ja Myl­lä­rin­tien oma­ko­tia­lue, jon­ka katu­ver­kos­sa nopeuk­sia on rajoi­tet­tu hidastetöysyillä.

    Kai tuo bus­si­lin­ja voi­si jat­kua vie­lä Laa­ja­sa­lonn­kin asti ja yhdis­tää met­ron ja run­ko­lin­jat Laa­ja­sa­lon pikaratikkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Taas hais­kah­taa teo­ria­her­ro­jen poh­dis­ke­lul­ta. Elä­väs­sä elä­mäs­sä kui­ten­kin jat­ke­taan van­hoil­la lin­joil­la. Esim. Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan ja muu­al­le Laa­ja­sa­loon kaa­voi­te­taan ja raken­ne­taan yhä met­sä­lä­hiöi­tä mata­li­ne ker­ros­ta­loi­neen. Aivan käsit­tä­mä­tön­tä, var­sin­kin jos se uusi ratik­ka­lin­ja­kin on sin­ne tulossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Täy­tyy sanoa, että odo­tin hiu­kan roh­keam­pia rat­kai­su­he­do­tuk­sia Itä-Hel­sin­gin ongel­miin. Bus­si­lin­ja ei tai­da olla rat­kai­su kan­ta­suo­ma­lais­ten jouk­ko­pa­koon, asun­to­jen huo­noon hin­ta­ke­hi­tyk­seen, pako­lais­ten ja sosi­aa­li­ta­paus­ten kasau­tu­mi­seen. Pää­sään­töi­ses­ti jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii siel­lä jo nyt aika hyvin met­ron ansios­ta ja pal­ve­lut on muu­ten­kin ok.

    Ongel­ma ei noin pel­kis­te­tys­ti ole infras­sa vaan ihmi­sis­sä. Oli­si­ko joten­kin mah­dol­lis­ta hil­li­tä em. tapaus­ten kasau­tu­mi­sen jat­ku­mi­nen ja kään­tää suun­taa 180 astetta? 

    Vaik­ka­pa täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen ei auta. Asun­to­si­joit­ta­ja­na en ostai­si alu­eel­ta asun­toa lähel­le­kään sil­lä mitä raken­ta­mi­nen nyt mak­saa, siel­lä­kin. Ja aika pahas­sa pulas­sa pitäi­si olla, että itse muut­tai­sin sin­ne asumaan.

    90-luvul­la asuim­me pari vuot­ta pik­kus­ki­dien kans­sa Län­si­mäes­sä. Se riit­ti kun polii­sit ajoi­vat juos­ten takaa nuor­ta huu­me­hör­höä piho­ja ja kat­to­ja pit­kin, ruis­ku­ja löy­tyi hiek­ka­laa­ti­kol­ta ja sit­tem­min yksi hör­hö ammut­tiin lähi­kau­pan eteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Jos run­ko­lin­jo­ja yhdis­tä­viä bus­si­reit­te­jä ale­taan poh­tia, samal­la voi­si miet­tiä myös sitä, miten esi­mer­kik­si Roi­hu­vuo­res­ta pää­si­si käte­vim­min lin­jal­le 560 tai sen pal­ve­le­mil­le alueil­le. On tie­tys­ti ole­mas­sa 561, johon pää­see Itä­kes­kuk­ses­sa, mut­ta jos mää­rän­pää on län­nem­pä­nä (Kai­vok­se­la, Kunin­kaan­tam­mi), mat­ka-ajat pite­ne­vät ja vaih­to­jen mää­rä kasvaa.

    Luon­te­va reit­ti kul­ki­si Roi­hu­vuo­res­ta Lan­ter­nan ohi ja siel­tä Myl­ly­pu­ron läpi Kehä I:lle ja vaik­ka­pa Kivik­koon niin, että rei­til­lä on jokin lin­jan 560 pysäk­ki, jos­sa on help­po vaihtaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kuu­los­ti ihan sil­tä että ihan sama rat­ke­aa­ko todel­li­nen ongel­ma kun­han alue tilas­tol­li­ses­ti oli­si enem­män “kun­nos­sa”, kes­kiar­voi­ses­ti. Ei tai­da ihan men­nä näin elä­väs­sä elä­mäs­sä. Kuten muut­kin kom­men­tit osoittavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.