Kannattaako kuntien olla mukana Fennovoimassa

Fennovoiman omistaminen merkitsee kunnille taloudellista riskiä, koska omistajat sitoutuvat ostamaan osakkuussähkön omakustannushintaan, joka ylittää nykyisen markkinahinnan noin kaksinkertaisesti.

Ministerit Niinistö ja Vapaavuori ovat joutuneet jonkinlaiseen kärhämään siitä, kannattaako kuntien olla mukana Fennovoimahankkeessa. Minustakin kuntien kannattaisi vähän harkita, olivat ne ydinvoiman suhteen muuten mitä mieltä hyvänsä.

Fennovoima kuten myös TVO ovat niinsanottuja Mankala-yhtiöitä. Ne eivät jaa osinkoja, koska yhtiön tulos on aina nolla. Osakkaat saavat vastineen sijoittamalleen pääomalle sillä, että saavat ostaa osakkuussähköä omakustannushintaan. Kun kaikki myydään omakustannushintaan, yhtiön tulokseksi tulee nolla. (Tai tarkemmin: kassavirta on nolla. Jos lainoja maksetaan pois poistoja nopeammin, tuloksesta tulee positiivinen.)

Osakkuussähköä ei ainoastaan saa ostaa omakustannushintaan vaan se on ostettava. Tässä on ilmeinen kuntiin kohdistuva riski, jota kaikki eivät ehkä ole oivaltaneet.

Minulla ei ole tietoa Fennovoiman talousluvuista, mutta jotain tiedän Olkiluodosta, koska olin aikanaan Mankala Oy:n hallituksessa. Tämän perusteella yritän arvata, mikä on Fennovoiman Mankala-hinta.

Teen yksinkertaisen laskelman Olkiluodon vanhojen voimaloiden sähkönhinnan ja Olkiluoto 3:n Mankala-hinnan perusteella. Tietoni ovat vuoden vanhoja, joten tilanne on voinut muuttua.

Olkiluoto 3:n oletettu hankintahinta on vähän yli 3 miljardia ja sähköteho 1600 MW. Fennovoiman hankintahinta infrainvestointeineen on vähintään 7 miljardia euroa ja sähköteho 1200 MW. Olkiluoto maksaa megawattia kohti noin kaksi miljoonaa euroa, Fennovoima noin kuusi miljoonaa euroa. Tästä ei voi päätellä, että Fennovoiman sähkö maksaa kolme kertaa enemmän, koska osa voimalan kustannuksista on käyttökustannuksia eikä niissä ole vastaavaa eroa. [TÄMÄ KAPPALE ON EDITOITU JA SIIRRETTY TOISEEN KOHTAAN YMMÄRTÄMISEN HELPOTTAMISEKSI]

Oletan, että Olkiluodon vanhojen voimaloiden omakustannushinta koostuu pelkistä ydinvoiman käyttökustannuksista, joihin kuuluu myös varautuminen ydinjätteen varastointikuluihin. Nämä voimalat ovat varsin edullisia omistajilleen nyt, kun pääomakulut on maksettu. Merkitään vanhojen voimaloiden sähkönhintaa a:lla. Tarkkaa lukua en saa kertoa, mutta se alkaa kahdella.

Olkiluoto 3:n sähkö maksaa olennaisesti enemmän. Merkitään tätä hintaa b:llä. Taaskaan en saa kertoa tarkkaa lukua, mutta se alkaa nelosella. Oletan, että erotus johtuu pääomakuluista. Laitetaan siis erotus pääoman hinnaksi. Pääomasta osakkaat joutuvat siis maksamaan megawattia kohden b-a.

Jonkinlaisen estimaatin Fennovoiman Mankala-hinnalle saa kaavasta

Fennovoiman sähkön hinta = a + 7 mrd/1200 MW/(3 mrd/1600 MW) (b-a)

= 3,1(b-a)+a

Tästä tulee vähän yli sata euroa/MWh.

Laskelma vähän aliarvioi hintaa, koska se on tehty olettaen, että vanhojen voimaloiden hinta koostuu pelkistä käyttökustannuksista. Toisaalta Olkiluoto 3:n hintaa nostaa se, että rakentaminen on kestänyt niin kauan, että ylimääräisiä pääomakuluja on ehtinyt syntyä, joten on kohtuullista vähän alentaa tuota arviota. Silti alle 80 €/MWh hintaan on hankala päästä.

Ensitalven sähköä myydään juuri nyt hintaan 43 €/MWh. Kesällä hinta on olennaisesti halvempi. Sähkön ostovelvollisuus koskee kesää ja talvea, päiviä ja öitä. Käytetään silti tuota 43 euron hintaa, ettei nyt ainakaan liioitella tappioita. Jos Fennovoiman Mankala-hinta olisi 80€/MWh ja markkinahinta 43 €/MWh, omistajille tulisi joka tunnilta tappiota 37 €/MWh, mikä on vuodessa (8000h) noin 300 000 €/MWh. Rauman kaupungilla esimerkiksi noita velvoitemegawattitunteja on noin 58, jolloin Rauman kaupungin vuosittaisiksi tappioiksi tulisi nykyhinnoilla yli 17 miljoonaa euroa vuodessa.

Voi tietysti olla, että joskus tulevaisuudessa sähkön markkinahinta ylittää Fennovoiman Mankala-hinnan, mutta sitä ei voi tietää. Joku voi sanoa, vaikkapa Vapaavuori, että ydinsähkön turvaaminen on isänmaallinen velvollisuus. Jos tästä on kyse, eikö riskin pitäisi kuulua valtiolle eikä yksittäisille kunnille?

Itse olen sitä mieltä, että Helsingin kaupungin pitäisi irrottautua Fennovoimasta, koska salkussa on ydinsähköä muutenkin paljon. Fennovoimaa Helsinki omistaa Vantaan energian kautta, joka omistaa Fennovoimaa Rauman tavoin 58 MW:n verran.  Mukaan lähtemistä harkitsevien kuntien on syytä vaatia päätöksen tueksi arvioita osakkuussähkön lähivuosien hinnasta.

LISÄYS 5.10. Tämän artikkelin laskelma perustuu Ylen uutiseen, jonka mukaan Rosatomin voimala maksaisi 6,4 miljardia. Tuon uutisen kuultuani päättelin, että tämä on taloudellisesti mahdoton yhtälö. Ylen uutinen on ilmeisesti kuitenkin väärä. Jos voimalan hintaa saadaan tingatuksi alemmaksi, tulee osakkuussähköstä vastaavasti halvempaa. Suomalaisten neuvottluasema on hinnan suhteen hyvä, koska Rosatom tarvitsee referenssilaitoksen läntiseen teollisuusmaahan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että voimala on vasta voimala ja sen päälle tulevat uuden voimalaitostontin avaamisesta koituvat investointikulut, joiksi julkisuudessa on mainittu 1-2 mrd euroa.

90 vastausta artikkeliin “Kannattaako kuntien olla mukana Fennovoimassa”

  1. Mutta tässä investointien kuoletusaika on todella keskeinen muuttuja. Ehkä asia pitäisi ymmärtää niin, että ydinvoimaan sijoittaminen tarkoittaa edullista sähköä vuosikymmenten kulutta, ei nyt.

    Sinällään kunta on varmaankin juuri se taho, jonka kannalta tällaisessa diilissä on mieltä, mutta se on totta, että pitäisi ymmärtää, millaiseen diiliin ollaan ryhtymässä.

  2. Onko tuo 7 miljardin hintalappu aivan oikeasti todellinen? Jos on, niin eihän mokomaa laitosta kannata edes rakentaa (ainakaan taloudellisista lähtökohdista, strategiset ja ympäristösyyt voivat kylläkin johtaa toiseenkin johtopäätökseen). Valitaan mieluummin jokin sellainen ydinvoimateknologia, jossa hinta jää oleellisesti alemmas.

  3. Kuopio irtautui yksinkertaisesti siksi, että arvio hinnasta ja vrt. esimerkiksi rakenteilla olevan voimalaitoksen hintaan olisi saanut kaupungin erittäin huonoon rahoitustilanteeseen.

  4. Osmo,

    liikeyritykset eivät taas koe tehoreservin ylläpitoa isänmaalliseksi velvollisuudeksi. Esimerkkinä vaikkapa Fortum ja Inkoon hiililauhdevoimala… 🙂

    Kun poliitikko puhuu isänmaallisuudesta kannattaa tarttua tiukasti kukkaroon… 🙂

  5. On varsin helppo ennustaa että sähkön hinta nousee. Ruotsissa ydinvoimaa ei rakenneta ja vanhoista joudutaan ennenpitkään joku sulkemaan. Venäjän sähkön kulutus kasvaa joten sieltä tuominenkin voi vaikeutua. Saksa on naulinnnut itsensä nouseviin sähkön hintoihin typerillä tuilla itu-hippi-sähköön – yksityistaloudelle ontällä hetkellä taloudellisestikannattaa ostaa sieselgeneraattori ja poltella polttoöljyä sähköksi ja myydä se takuuhinnoin muka aurinkosähkönä valtakunnaverkkoon, ja jos joki kannattaaa niin sitähän tehdään 🙂 – ja käsittämättömällä suljetaan ydinvoimalat päätöksellä.

    Näistä seuraa, se että sähkän hinta nousee keskieuroopassa ja pohjoismaisten sähköyhtiööiden kannattaa myydä sähköänsä sinne ==> Täälläkin sähkön hinta nousee Saksalaisen huono päätöksen teon seurauksena.

    Kysymys on lähinnä siitä, että kestääkö voimalan rakentaminen niin kauan että hinta on noussut jo tuolle tasolle.

    Ja säästäminen — Ei se ole koskaan ennenkään toiminut. Energiakriisinaikaan alkoi vimmattu energian säästäminen, mutta samaan aikaan energian käyttö jatkoi kasvuaan.

  6. Eniten julkisuudessa liikkunut hintatarjous näyttäisi olevan 6.4 miljardia euroa. Se näyttäisi edulliselta, varsinkin verrattuna Olkiluoto-3:n 7,5 miljardiin. Mutta kun voimala on 25% pienempi, niin rakentamiskustannukset / megawatti ovatkin lähes 2% suuremmat. Käytön aikana työvoimakustannukset (käyttö, huollot, turvallisuus…) eivät riipu laitoksen koosta, joten käyttömenot / tuotettu megawattitunti ovat merkittävästi suuremmat kuin Olkiluodossa. Yksi asia on siis varma: Fennovoima tuottaisi valmistuttuaan Suomen kalleinta ydinsähköä markkinoille, jotka eivät vedä: seuraavan 11 vuoden aikana uusiutuvaa energiatuotantoa ehditään rakentaa merkittävässä määrin lisää ja energiansäästädirektiivit leikkaavat kulutusta tasaisen varmasti.

    Rauman energian tapauksessa Fennovoiman lukuja ei vuodettu julkisuuteen. Kouvolan kaupunginhallituksen esityslistalta (7.10) löytyy sentään jotain. Lasketaanpas näillä: Kouvolan osuus on 8,5 megawattia. Investointiosuus 6,4 miljardin hankkeesta olisi 45,33 miljoonaa. Siitä 22% omarahoitusosuutena (10 miljoonaa). 35,33 miljoonaa pankkilainalla, takaukset kaupungin piikkiin. Lappeenrannan teknisen yliopiston viimevuotinen ”sähkön tuotantokustannusvertailu” lähtee oletusarvoista 6,2 miljardia / 1650 MW olemassaolevalle laitospaikalle, (=Olkiluoto-4) siinä tilanteessa lainan takaisinmaksuaika venyy 40 vuoteen. Korkokulut tappavat hankkeen talouslaskelmat.

    Pyhäjoella pitää rakentaa lisäksi koko infrastruktuuri, mahtaako sisältyä Rosatomin tarjoukseen. Näillä numeroilla laskettuna kannattaa lappeenrantalaistutkijoiden raportin mukaisesti investoida nämäkin rahat vaikkapa merituulivoimaan.

    1. Merituulivoima on kyllä ydinvoimaakin kalliimpaa.
      Sähkön tuleva hinta riippuu investoinneista. Aika uskottava ennuste on, että jos sekä Olkiluoto 4 että Fennavoima rakennetaan, ne työntävät sähkön hinnan Suomessa niin alas, että molemmat laitokset ovat tappiollisia omistajilleen. Jos niiä ei rakenneta, sähkön hinta nousee tasolle, joka riittäisi tekemään noista voimaloista kannattavia. Näin pienessä maassa tällä sähkömarkkinarakenteella maailman suurimmat ydinvoimalat vain ovat liian suuria yksiköitä.

  7. Jos kerran ydinvoimalaitoksessa ei ole minkäänlaista taloudellista mieltä, sitä ei varmaankaan rakenneta. Jos näin on, miksi vihreät sitten niin innokkaasti haluavat kieltää sen rakentamisen?

    Eikö tämä innokkuus kieltää sen sijaan, että annetaan vain projektin kaatua omaan taloudelliseen mahdottomuuteensa, kerro pelosta että ydinvoimalaitos voi sittenkin olla taloudellisesti kannattava?

    Veikkaanpa että laskennan lopputulos riippuu siitä miten asiaa haluaa pyöritellä. Itse laskeskelin kuuden miljardin laitoksella, 40v takaisinmaksuajalla ja 5% korolla ensimmäisen vuoden omakustannuspääomakuluksi 45 e/MWh. Näin ydinvoima olisi edelleenkin selkeästi halvempaa ja ennenkaikkea varmempaa kuin tuulivoima.

  8. Olisi mielenkiintoista tietää että kenen maksettavaksi jää tuon Olkiluoto 3:sen kolmen miljardin hankintahinnan ja todellisten kustannusten välinen ero (joka lienee jossakin 6 miljardin tienoilla tällä hetkellä) ja vaikuttaako se sitten sähkönhintaan.

    1. Olkiluoto 3:n kustannukset revalle ovat kai jo liki yhdeksän miljardia, mutta hinnaksi on sovittu kolme. Tästä on tulossa massiivinen välimiesoikeudenkäynti. Arevan pääjohtaja sai jo potkut.

  9. Tämän kun saisi ymmärrettävästi viestittyä jokaisen ydinvoimapäättäjän päähän: Fennovoiman lupaukset mm. työpaikoista ovat ylimitoitettuja, mutta hinta alimitoitettu. Ja jos hanke vaikuttaa jonkun mielestä vielä kannattavalta, on syytä miettiä tosi tarkkaan, että millä perusteella! Ettei hankkeen kannattavuus perustu vain uskoon ja toiveisiin, eli tunteisiin 😉

    Fennoviman ”lupaukset”: http://pro.hanhikivi.net/hankkeen-tilanne-2013/

  10. Jos voimala todella tulee maksamaan 7 mrd. euroa, meidän kannattaa mieluummin rakentaa vastaava hiilivoimala. Sen investointikustannukset ovat paljon pienemmät, vastustus vähäisempää ja taloudellinen riski pieni. Hiilivoimalan voi aina työntää mereen, jos päästökauppa alkaa oikeasti purra.

    Hintana 100 €/MWh on kyllä luotettavasta perusvoimasta realistinen, jos hiilidioksidipäästöjä leikataan tulevaisuudessa merkittävästi, ja jos kilpailu ei saa subventioita. Kumpikaan näistä oletuksista ei tällä hetkellä tunnu realistiselta. (= Kilpailevia tuotantomuotoja subventoidaan reippaasti, ja päästökauppahinta on noin nolla ainakin vuoteen 2020.)

    Kuntien mukanaoleminen on ihan yhtä loogista tai epäloogista kuin se, että kunnat omistavat energiayhtiöitä. Kunnan budjettiin nähden suurten sitoumusten tekeminen on kuitenkin vähän epäilyttävää.

    Tosin nyt tietysti huidomme tyhjää oikein ansiokkaasti. Rosatomilla on kova hinku saada voimaloitaan länsimarkkinoille, ja Suomi on aika harvinainen mahdollisuus siinä suhteessa. Tämä voi vaikuttaa hintaan paljonkin. Jos hinnan tietäisi, keskustelua olisi helpompi käydä.

    1. Rosatomin hinta on julkaistu. Vähän yli kuusi miljardia laitoksesta. Sen päälle tulevat uuden laitosalueen infrainvestoinnit, vähntään miljardi ja tietysti ydinjäteluola.

  11. Syltty ja Osmo.

    Ydinvoiman toimintavarmuudella verrattuna tuulivoimaan ei voi argumentoida ydinvoiman järkevyyttä. Nykyinen markkinamekanismi ei huomioi tehoreserviä millään lailla, eikä sen reservin omistaja saa siihen sidotulle pääomalle korvausta ellei se pääse mukaan jonkinlaiseen varmuuskapasiteettiin josta viranomainen maksaa omistajalle.

    Enhän minä yksittäisen tuulimyllyn omistajana välittäisi pätkääkään vaikka naapurin Helka-mummo jäätyisi kovalla pakkasella mökkiinsä jos vain saan fyrkkaa syöttötariffeista.

    Siis tuulivoimassa ei ole tehoreservioptiota tai ainakin sen arvo on luontaisestikin nolla. Muissa voimantuotannon muodoissa sellainen optio olisi, mutta kehitetty markkinamekanismi ei palkitse siitä…

    Tietysti markkinamekanismia voisi pitää järkevänä ratkaisuna siltä osin että silloin ei ole tarvetta rakentaa reservejä ja sitoa niihin kansantalouden resursseja. Silloin luotetaan kysyntäjouston riittävyyteen.

  12. Tiiviisti median uutisointia seuranneena, koskien tapausta Fennovoima, voisin väittää päinvastoin kuin ”Syltty”, että juuri ydinvoimarakentamisen kiihkeimmillä kannattajilla (mm. Kokoomus ja osa Keskustpoliitikoista) on nyt hillitön tarve puolustella hankkeen tarpeellisuutta, eikä sen ”anneta vain kaatua taloudelliseen mahdottomuuteensa”.
    Vaikka tosi asia lienee se, että hake tulee kaatumaan taloudellisiin seikkoihin, ei kannata yhtään väheksyä niitä ympäristövaikutuksia, joita hanke olisi aiheuttanut, varisinkin, kun suunnitelma kohdistuu neitseelliselle alueelle ja kauas varsinaisesta kulutuksesta (Rautaruukki ja Outokumpu ovat jo ratkaisemassa sähköntarvettaan mm. kaasuterminaalin rakentamissuunnitelmillaan).
    Vaikka suuronnettomuuden riski unohdettaisiin (eihän meille voi niin huono tuuri käydä), olisivat pelkästään lauhdevesien vaikutukset perämeren ja suunnitellun ympäristön luontoon melko tuhoisat, tehtaan ja erityisesti Raahen kultakaivoksen päästöjen lisäksi.
    Lopuksi vielä, että on virheellistä väittää, että ydinvoiman rakentaminen ja tuottaminen olisi hiilidioksidivapaata.

  13. Osmo Soininvaara:
    Rosatomin hinta on julkaistu. Vähän yli kuusi miljardia laitoksesta. Sen päälle tulevat uuden laitosalueen infrainvestoinnit, vähntään miljardi ja tietysti ydinjäteluola.

    Missä on julkaistu?

  14. ”Fennovoiman hankintahinta infrainvestointeineen on vähintään 7 miljardia euroa ja sähköteho 1200 MW.”

    Aika paljon tiedetty, kun tosiaan laitossopimustakaan ei ole vielä tehty. Eivätköhän osakkaat saa tarpeellisen tiedon ja osaa myös laskea.

    Mitä tulee oletukseen, että OL1&2:n ja OL3:n tuottaman sähkön hintaero tulee pelkistä pääomakuluista, sekin on jo melko pitkälle viety oletus. Viranomaisvaatimukset ovat muuttuneet, ja OL1&2:lla investoidaan jatkuvasti sekä laitosten tehon nostoihin että käyttöiän pitämiseksi aina tulevaisuudessakin 20 vuodessa ja parasta ajanmukaista tekniikkaa käyttävänä (niin hyvin kuin sitä voidaan 1970-luvun laitoksiin integroida). Kyllä näistäkin OL1&2:lle kuluja tulee. Näitä ylläpito- ja parannusinvestointeja ei uusille laitoksille tarvitse tehdä vielä pitkään aikaan. Ydinvoimaa, laitoksia tai tekniikkaa tunteva ymmärtäisi tämän, eikä olettaisi vanhojen laitosten kuluja joksikin minimiksi laitettaviksi kiinteiksi kuluiksi, josta voidaan tehdä suoria ekstrapolaatioita uudempien – täysin eri tekniikalla toimivien – laitosten tuotantokustannuksiin.

    Toisekseen kirjoituksessa sujuvasti sivuutetaan käsitteen ”investointi” merkitys. Jos lainanlyhennykset laskee pelkiksi kuluiksi, niin eiköhän jokainen asuntovelallinenkin älyä älähtää viallisesta logiikasta.

    Jos nyt näitä laskelmia varten kuitenkin hyväksytään annetut tuotantokustannukset, niin laskelmat menevät suunnilleen seuraavasti:

    7 miljardin korot ovat 4% korkoasteella vuodessa 280 miljoonaa, jolloin korkokuluiksi tulee 90% käyttöasteella ja 1200 MW:n laitoksella 280 000 000 € / 9 460 800 MWh eli sellaiset 30€/MWh täydestä pääomasta. Jos käyttökuluiksi oletetaan 25 €/MWh, niin tuohon manattuun 100 €/MWh hintaan saa vielä lyhennellä lainoja jo alusta alkaen 45 €/MWh eli vuodessa noin 425 miljoonaa. Tuosta tulisi tasaisella lyhennystahdilla takaisinmaksuajaksi vajaa 17 vuotta. Kahdenkymmenen vuoden tasainen takaisinmaksuaika tarkoittaisi lyhennyksen osuutena 350 miljoonaa vuodessa eli 37 €/MWh, ja siis sähkön omakustannehintaa 92 €/MWh.

    Näissä laskelmissa pitää huomata, että korko on oletettu 4% tasolle. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, mutta vakavaraisena ja luotettavana koronmaksajana oletus ei ole mitenkään absurdi. Samoin on muistettava, että tasalyhennyksellä alun jälkeen korkokustannukset laskevat, jolloin sähkön omakustannehinta putoaa tuosta 92€/MWh tasosta tasaisesti kohti 62 €/MWh tasoa (pelkät lyhennykset) ja lopulta kahdenkymmenen vuoden kohdalla sinne alle 30€/MWh. Lisäksi 90% käyttöaste voimalalle saattaa olla alakanttiin; OL1 ja OL2 käyttöasteet huitelevat 95% paikkeilla, mutta painevesilaitoksella se hyvin todennäköisesti on kyllä tätä pienempi.

    Jos kunnat makselevat lainoja 20 vuotta ja sitten saavat OL1&2:n hintaista sähköä seuraavat 20-40 vuotta, niin se saattaa olla hyvinkin hyvä investointi, varsinkin, kun sähkön hinta voi jo kymmenen vuoden kuluttua olla siinä tuulivoimalle verovaroista maksettavalla 105€/MWh tasolla, kymmenen, kaksikymmentä tai neljäkymmentä vuotta sen jälkeen vallitsevasta tilanteesta puhumattakaan. Kuntapöäättäjiä aina moititaan lyhytnäköisyydestä, tällainen investointipäätös osoittaa kaukokatseisuutta.

    (Jos tekee mieli tarttua tuohon yllä heittämääni 60 vuoden oletettuun käyttöaikaan, niin käsken tutustumaan TVO:n kunnossapito- ja perusparannusfilosofiaan, jossa vuonna 1980 tuotantonsa aloittaneet laitokset pidetään koko ajan sellaisina, että niillä on aina 20 vuotta teknistä käyttöikää jäljellä. Tällä hetkellä se tarkoittaa vuoteen 2033 asti, seitsemän vuoden päästä vuoteen 2040 asti.)

  15. Onhan se Fennovoiman voimala kallis ja suurelta osin päättäjien omasta syystä.

    Jos periaatepäätökset olisi myönnetty kaikille ehdot täyttäville hakijoille, rakennettaisiin voimala valtioenemmistöisen Fortumin toimesta olemassaolevan infran piiriin Loviisaan. Sen sijaan Fortum investoi kassavirtansa siperialaiseen hiili- ja kaasuvoimaan.

    Mutta kun ns. ympäristönsuojelijoiden mielestä ydinvoima on suoraan perkeleestä, ja kepulaisten kyläpoliitikkojen mielestä investoinnit pitää tehdä sinne missä ei ole mitään eikä asu ketään, niin nyt saadaan ihmetellä miksi tästäkin tulee niin pahuksen kallista.

  16. Helena Maijala: olisivat pelkästään lauhdevesien vaikutukset perämeren ja suunnitellun ympäristön luontoon melko tuhoisat

    Kirjoituksesi lukuisista virheistä puutun tähän. Lauhdevesien vaikutuksista Olkiluodon ja Hästholmenin ympäristöissä on julkaistu väitöskirja jonka mukaan vesien muutokset seurailevat yleisiä Suomenlahden ja Seölkämerien vesien muutoksia. KVG tämä samalla jos sinne asti pääset.

  17. Miten pitkälle aikavälille tuo Mankala-hinta on sidottu?

    Ydinvoimassa suurin kuluerä on tunnetusti alkuinvestointi, mutta kun velka siitä on maksettu pois niin sähkö on liki ilmaista.

    Kun sähkön tuotantohintaa keskiarvoistetaan useammalle vuosikymmenelle (laitos toimii 30-60 vuotta) niin silloin ydinvoima päätyy halvimpien energiamuotojen joukkoon.

  18. Lisäyksenä edelliseen:

    Pörssisähkön hinnan varaan jättäytyminen on myös kunnille melkoinen riski pitkällä tähtäimellä. Sähkön hinta kun on meillä ollut pitkällä aikavälillä nousemaan päin, ei suinkaan laskemaan. Tämä kannattaa pitää mielessä eri vaihtoehtojen riskeistä puhuttaessa.

  19. On ihan selvää, että monenkaan yksittäisen toimijan kannalta sijoittaminen tulevaisuudessa saatavaan pääomaintensiiviseen energiatuotantoon ei välttämättä kannata. Kuopio mietti ja päätti ettei osallistu, mutta samaan aikaan polttaa kyllä turvetta ja kivihiiltä kaukolämmön ja sähkön tuottamiseksi. Fennovoimaosuus ei olisi tuota lämpöä Kuopioon tuonutm sähköä kyllä.

    Jos todetaan poliittisin tai taloudellisin (tai Onkalo) perustein, ettei muualle kuin Olkiluotoon tai Loviisaan pidä tai kannata rakentaa ydinvoimalaa, luodaan suljettu oligopoli ydinsähkön tuotantoon Suomessa. Ei hyvä.

    Samaan aikaan ollaan pistetty koko Euroopan energiamarkkinat sekaisin useammalla samaan aikaan ristiriitaisesti vaikuttavalla energiapoliittisella päätöksellä: ydinvoiman rakentamiskielto / luopuminen ydinvoimasta monessa maassa, vesivoiman rakennuskielto, päästökauppa, uusiutuvien energiamuotojen osuuden alarajat, ja lopulta hiilivoimaloiden käyttötuet varavoimaksi (lue Talouselämä 13.9.2013).

    Jos lähdetään siitä, että ainoat kannattavat energiantuotantoinvestoinnit perustuvat syöttötariffeihin niin ollaan aika vaikessa tilanteessa.-

  20. Osmo Soininvaara:
    Katso Googlesta.

    Google kertoo, että hintaa ei ole julkaistu. Tosin vahvoja huhuja liikkuu 6,4 miljardin sopimuksesta. Kukaan ei kuitenkaan tunnu tietävän, mitä se oikeasti pitää sisällään.

    Viime vuonna LTY:n Esa Vakkilaisen tutkimusryhmä sai hinnaksi 8,3 miljardia euroa kaikkineen ja laski tästä tuotetun sähkön hinnaksi 58 €/MWh. Saman tutkimuksen mukaan olemassaolevan ydinvoimalan viereen rakennetun voimalan hinta olisi pari miljardia halvempi ja sähkön hinta 43 €/MWh. (Tosin niiltä osin kuin infrakustannukset pitävät sisällään sähköverkkoinfran kustannuksia, maksajana eivät välttämättä ole ydinvoimalan omistajat.)

    Tässä kaikessa tuntuu nyt olevan kovin paljon klappia. Mielenkiintoista on sekin, että jos Rosatom on mukana Mankala-periaatteella, sekin joutuu ostamaan kovasti ylihintaista sähköä. Asian voisi tietysti ajatella toimivan niin, että putiikki hinnoittelee myllynsä vastaavasti kalliimaksi, jolloin toisten osakkaiden kyniminen on kannattavaa. Tämä taas ei tunnu todennäköiseltä sen vuoksi, että kilpaileviakin toimittajia on olemassa.

    Tähän mennessä nähdyistä numeroista uskon eniten Vakkilaisen selvitykseen. Sen kanssa voi vielä verrata tuotetun sähkön hintaa muihin tuotantomenetelmiin. Kunnallisen demokratian nimissä olisi kuitenkin suotavaa nähdä Fennovoiman laskelmistakin vähän enemmän…

  21. Jos ei kannata niin ennetaan kaatua, toivoisin vain että Vihreät ja varsinkin niinistö malttaisi olla hiljaa siitä kliintekistä ja ”uusiutuvan” sähkön autuudesta.

    Saksan energiakäännöksen tulokset alkavat jo pikkuhiljaa näkyä, sähkön kuluttajahinta on 300E/MWh (30c/KWh) ja nousussa, hiilibuumi vertaansa vailla sitten teollisen vallankumouksen, hiilidioksidipäästöt lisääntyneet roimasti, tarve verkkoinvestointeihin räjähtänyt ja energiavarmuus kiikkuu hiinä ja hiinä. Teollisuuskin on verohelpotuksista huolimatta alkanut esittämään soraääniä ja niitä kliintek työpaikkoja ei paljon kuulu.

    Luulisi citipunavihränkin reagoivan kun ymmärtää millainen tulonsiirto tuon aikaan saanut subventiokone on kaupungeilta maaseudulle ja köyhiltä rikkaille.

    Muuten jos laskee tuon mankalahintaesimerkin Raumalle noilla saksan hinnoilla niin investointi muuttuu aika kannattavaksi. Toki se riippuu siitä että Niinistöt ja Hassit saavat tahtonsa läpi uusiutuviensa kanssa.

  22. Austrian: Siis tuulivoimassa ei ole tehoreservioptiota tai ainakin sen arvo on luontaisestikin nolla. Muissa voimantuotannon muodoissa sellainen optio olisi, mutta kehitetty markkinamekanismi ei palkitse siitä…

    Kehitetty markkinamekanismi palkitsisi kyllä, jos markkinoiden annettaisiin toimia. Joustoakin löytyisi, jos kaikki maksaisivat markkinahinnan sähköstä. Omakotiasukas aika äkkiä hakee villapaidan kaapista, pudottaa sisälämpötilaa muutaman asteen, lyhentää suihkua ja jättää saunan laittamatta päälle, jos sähkö maksaa useamman euron kilowattitunnilta.

    Ja toisaalta jos sähkön hinta alkaa heitellä kovin paljon, kaasuturbiineja alkaa ilmestyä aika moneen niemeen ja notkoon. Ydinvoimala voi olla kannattava silläkin, että se tekee 20 %:ssa ajasta 80 % tuloistaan.

    On ihan mielenkiintoinen ajatusleikki pohtia, mihin oikeasti subventoimaton päästötön sähköntuotanto johtaisi. Sillä olisi hyvin mielenkiintoisia vaikutuksia.

  23. Me tarvitsemme OL3 ja OL4 reaktoreiden lisäksi vielä ainakin yhden yli GW:n reaktorin.

    Fennovoima yhtiönä ei kuitenkaan sitä kykene toteuttamaan.

    Ydinvoima on paras vaihtoehto sähköntuotannon selkärangaksi siirtymäajalle kohti todellisia uusiutuvia energiantuotantomuotoja.

  24. Aiheeseen kevyesti mutta kuitenkin vielä jollain tavalla liittyen – onhan sähkön varastointi aika oleellinen osa energiapolittista vyyhtiä:

    Katsoin tässä nyt viimeinkin Ulkolinjan Litiumakkujen vallankumouksen. Siinä kerrottiin, miten litiumia ei juurikaan löydy kaupallisesti hyödynnettävissä esiintymissä. Kyseessä on kuitenkin strateginen resurssi, joiden markkinat ovat vähintäänkin stabiilit. Minkälaisia esiintymiä siis Suomesta löytyy?

    Tulikin mieleen sitten, että jos valtio lähtisi tuollaiseen, sehän tekisi voittoa jo omakustannushinnalla pelkästään sillä perusteella, että työttömiä saataisiin palkkatöihin ja valtiolle verotuloja. Investointihinta toki menisi ”hukkaan”, mutta oletettavasti tuon ympärille voisi kehittää lisää teollisuutta.

  25. Ville Kuvaaja:
    Tämän tutkimuksen numerot saa julkaista:
    http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041353.pdf

    Tutkimus näyttää vanhentuneen eräiden oleellisten tietojen osalta. Sivu 8: ”nvestointikustannus on
    4,125 miljardia euroa”. Lappeenrannan teknisen yliopiston päivitetty raportti (2012) käytti hintana 6.2 miljardia, mikä aiheutti 50% nousun investointikustannuksiin.

    Kuntapäättäjien lisäksi isot osakkaat miettivät tällä hetkellä Fennovoima-sijoituksen kannattavuutta. Kaivosyhtiö Talvivaara omistaa 60 MW osuuden (3,7% alkuperäisestä osakekannasta), investointivelvoite olisi 320 miljoonaa. Likimain saman verran kuin viimekeväinen osakeanti tuotti. Nämä rahat on vain jo käytetty vuotavien patojen paikkaukseen? Eläkeyhtiöt ovat jo vetäneet rahojaan pois Talvivaarasta, mutta pumppaako valtio taas lisää pääomaa joka käytettäisiin ydinvoimalan rakentamiseen?

    Outokumpu on suurin kotimainen osakas, mutta tekeekö se samoin kuin viime syksynä Boliden, vähentää osuuttaan vai luopuuko kokonaan? Outokummulla on jo varasuunnitelmia Fennovoiman kaatumiselle: Röyttän tuulipuistoa ollaan laajentamassa ja maakaasuterminaalin ja voimalan rakentaminen tehtaan kupeeseen on vireillä.

    Saa nähdä, missä vaiheessa Rosatomin osuus kasvaa yli 50%:n? kututaanko yhtiötä tästä eteenpäin RosVoimaksi?

  26. Eikös noilla Saksan hinnoilla kannattas jo vetää kaapeli sinne suoraan, tai ainakin vahvistaa Ruotsin kautta meneviä yhteyksiä?

  27. Osmo Soininvaara:
    Rosatomin hinta on julkaistu. Vähän yli kuusi miljardia laitoksesta. Sen päälle tulevat uuden laitosalueen infrainvestoinnit, vähntään miljardi ja tietysti ydinjäteluola.

    Rosatomin hintaa ei ole virallisesti julkaistu. Tänään lehdissä olleen arvion mukaan (Ottavainen) se tulee liikkumaan haarukassa 4-6 mrd, siitä käydään kovaa vääntöä nyt.

    Mielestäni ydinvoimaa pitäisi tarkastella koko Suomen, ei vain yhden kunnan kannalta. Jos tosissamme haluamme vähentää CO2-päästöjä ja vielä siirtyä sähköautoihin ydinvoimaa tarvitaan vielä muutamia kymmeniä vuosia ainakin. Loviisan voimalat tulevat tiensä päähän noin 2025 ja ainakin silloin niitä korvaamaan tarvitaan jotakin CO2-päästötöntä voimaa.

    Suomen energiaomavaraisuus on vain noin 30% luokkaa, sähkön kohdalla toki paljon parempi. Olemme paljon huonommassa tilanteessa kuin Ruotsi , Norjasta puhumattakaan. Siinä mielessä kaikki kotimainen energiatuotanto on kannatettavaa. Tuuli ja aurinkoenergian käyttöä tulee toki lisätä huomattavasti, mutta niiden tuotantominimi on talvella jolloin on taas kulutushuippu. Ydinvoima sensijaan toimii hyvin talvellakin.

    Nyt viimeaikoina kehitys on Suomessa ollut huolestuttavaa, että kivihiilen käyttö on kasvanut hallitusohjelman vastaisesti. jotenkin vaikuttaa siltä, ettei tätä kehitystä pyritä edes estämään kunnolla ainakaan vihreiden toimesta. Turpeen polton vastustaminen ja hinnan nostaminen on tärkeämpää. Puun eri osille ollaan laatimassa tarkkoja kriteereitä, mitta mitään kestävyyskriteereitä ei kivihiilelle, kaasulle ja öljylle tiettävästi ole EU:ssa. Saksa on lisännyt kaikesta hypestä huolimatta kivihiilen käyttöä ja on maailman suurin saastuttavan ruskohiilen käyttäjä. Suomeen tuotava hiilihän on pääosin peräisin Siperiasta Kemerovon alueelta, varmaan se siellä on kaikki kunnossa. Mitä nyt maailmassa muutama tuhat kuolee vuosittain kivihiilikaivosten metaaniräjähdyksissä.

    Vaikka ydinvoimassa on kieltämättä suuret riskinsä, sen tuottama energia näyttäisi kuitenkin aiheuttavan vähiten terveyshaittoja. Näin ainakin jotkut laskelmat näyttävät. Mediasta saa toki toisen arkikäsityksen.

  28. Matti Adolfsen: Näillä numeroilla laskettuna kannattaa lappeenrantalaistutkijoiden raportin mukaisesti investoida nämäkin rahat vaikkapa merituulivoimaan.

    Kannattavuus tulee myyntihinnan ja tuotantokustannusten erotuksesta.

    Eri tuotantotavoilla tuotetusta sähköstä saa erilaisen hinnan. Kaikkein korkeimman keskihinnan saa kaasuturbiineilla tehdystä sähköstä. Sen jälkeen listassa ovat vesivoimalat ja lauhdevoima. CHP-sähköstä saa enemmän rahaa kuin ydinvoimasta, josta taas saa enemmän rahaa kuiten tuulivoimasta. Aurinkovoiman markkinahinta lienee kaikkein alhaisin.

    Tuuli- ja aurinkovoiman kohdalla on vielä niin, että mitä suurempi osa sähköntuotannosta tehdään niillä, sitä vähemmän niillä tehdystä sähköstä saa markkinoilla rahaa suhteessa vaikkapa vesivoimaan.

    Niinpä pelkän megawattitunnin tuotantokustannuksen katsominen ei riitä. Pitää katsoa, milloin se megawattitunti tuotetaan, ja mitä sähkö juuri sillä hetkellä maksaa. Ydinvoimalla tuotettu megawattitunti on keskimäärin myytävissä kalliimmalla kuin tuulivoimalla tuotettu.

    Nykyisillä hintasuhteilla on helppo nähdä, että nykytilanteessa ei kannattaisi tehdä kuin fossiilisia polttavia lauhdevoimaloita. Niitä voi käyttää silloin, kun sähkö on kallista, eivätkä investointikulut ole järjettömän suuria.

  29. Mites nämä vakuutuskysymykset ydinvoimaloiden kanssa Suomessa menevät? Eikös se ole niin, ettei Yhdysvalloissa ydinvoimaloita voi rakenneta, koska markkinaehtoisesti vakuutuksien hinta nousee liiaan korkeaksi. Suomessa varmaan veronmaksajat takaavat riskit.

  30. Eikös se ole niin, ettei Yhdysvalloissa ydinvoimaloita voi rakenneta, koska markkinaehtoisesti vakuutuksien hinta nousee liiaan korkeaksi. Suomessa varmaan veronmaksajat takaavat riskit.

    Yhdysvalloissa ydinvoimalan onnettomuusvakuutukselle on laitettu lakisääteinen katto. En muista, paljonko se on, mutta joka tapauksessa niin pieni, että todellisen suuronnettomuuden sattuessa vakuutusyhtiön rahat eivät riitä kuin käsien lämmittelemiseen. Ts. Yhdysvalloissa riski on veronmaksajalla vähintäänkin yhtä suuressa määrin kuin Suomessa.

    Syy siihen, että rakennushankkeita ei ole siellä saatu käyntiin muuten kuin julkisen sektorin miljarditukiaisilla, on kai lähinnä tällä hetkellä erittäin liuskekaasubuumista johtuen halpa kaasusähkö. Yhdysvalloissahan on todennäköisesti edessä hyvin monien vanhojen reaktoreiden sulkeminen taloudellisista syistä, kun tämän hetken sähkön hinnoilla kalliisiin korjauksiin ei kannata ryhtyä. Tänä vuonna on jo päätetty sulkea kaksi amerikkalaista reaktoria tästä syystä, ja kolme muuta enempi teknisistä syistä. Vanhoja, teholtaan suht pieniä, yksireaktorisia ydinvoimaloita keikkuu kannattavuuden rajoilla pitkä lista.

    Riippumattomat tahot ovat arvioineet Fukushiman siivoamisen kustannuksi 500 miljardia taalaa, ja arvio on tainnut olla viime aikoina nousussa kun tähänastisten toimien tehottomuus on paljastunut. Summassa on mukana voimalan itsensä hoitaminen jonkinlaiseen vakaaseen tilaan ja Fukushiman prefektuurin ”siivoaminen”, sikäli kun semmoinen on mahdollista. Mukana ei ole pitkän aikavälin terveyshaittojen kustannuksia. Enpä tiedä, mikä vakuutusyhtiö tuommoisen riskin pystyisi kontolleen ottamaan.

    Vähän aiheen vierestä: Yhdysvalloissa ja varmaan muaallakin ydinvoimalaonnettomuuksien varalta laaditut evakuointisuunnitelmat ovat monelta osin aika hupaisia. Väestö on saattanut vuosikymmenien aikana lisääntyä evakuointialueella monikertaiseksi, mutta suunnitelmia ei ole päivitetty. Useimmissa suunnitelmissa oletetaan, että evakuointitilateessa tiet ovat auki ja että sähköverkko toimii. Kuitenkin voimalaonnettomuuksiin juurikin johtavat tulvat, maanjäristykset ja sähköverkon ongelmat.

  31. anonyymi: Katsoin tässä nyt viimeinkin Ulkolinjan Litiumakkujen vallankumouksen. Siinä kerrottiin, miten litiumia ei juurikaan löydy kaupallisesti hyödynnettävissä esiintymissä. Kyseessä on kuitenkin strateginen resurssi, joiden markkinat ovat vähintäänkin stabiilit. Minkälaisia esiintymiä siis Suomesta löytyy?

    Keski-Pohjanmaalle ollaan suunnittelemassa litiumkaivosta. Kai siinä jotakin muuta löytyy samalla.

  32. Shakeem:
    koska markkinaehtoisesti vakuutuksien hinta

    No ei se nyt kyllä aivan markkinaehtoisesti mene, jos jokin laki määrää, kuinka suuri vakuutus jollain tietyllä alalla pitää hankkia ja se vakuutus on jotain aivan muuta kuin muilla aloilla tai edes samalla toimialalla.

    Esimerkiksi rakennuttajien ei tarvitse ottaa minkäänlaista vakuutusta sen varalle, että tulee tehtyä hometaloja ja mentyä sitten konkurssiin. Eikä tuulivoimavalmistajilla tarvitse olla vakuutusta, joka kattaa kaikki mahdolliset vikatilanteet senkin jälkeen kun rahat on loppu. Esimerkiksi Winwindille on tässä vaiheessa ihan turha lähetellä reklamaatioita hajoavista tuulivoimaloista.

  33. Matti Adolfsen: Outokummulla on jo varasuunnitelmia Fennovoiman kaatumiselle: Röyttän tuulipuistoa ollaan laajentamassa ja maakaasuterminaalin ja voimalan rakentaminen tehtaan kupeeseen on vireillä.

    En usko, että kysymys on varasuunnitelmasta. Maakaasu vain on halvempaa kuin nestekaasu, ja onhan jo Rautaruukillakin tuulimyllyjä!

    Metallurgisessa teollisuudessa (vetyä), maa- ja nestekaasua sekä hiiltä käytetään lämmön tuottamisen lisäksi ennen kaikkea hapetus/pelkistys-tasapainojen hallintaan. Sähkö ei siinä paljoa auta.

    Tämän lisäksi sama teollisuus tarvitsee valtavasti sähköä. Siinä ei omasta tuulivoimasta ole ratkaisevaa hyötyä. Olisi se vähän kurjaa, kun valokaariuuni sammuisi, jatkuvavalu jämähtäisi ja sula valuisi lattialle, samalla kun valssaimet seisahtaisivat.

  34. Mietin vain yhtä kysymystä:

    Esimerkkeinä olevat yhtiöt ovat suureksi osaksi julkisesa omistuksessa ja myös mitä suurimmassa määrin monopoliasemassa. nyt kansalaisten tulisi tavalla tai toisella päättää, onko mielekästä jatkaa tai syvnetääyhteistyötä niiden kanssa nykyisessä muodossa.

    Hieman vaikeaa muodostaa valistunutta mielipidetä, jos niiden perimät tukkuhinnat ovat liikesalaisuuksia.

  35. anonyymi:
    Aiheeseen kevyesti mutta kuitenkin vielä jollain tavalla liittyen – onhan sähkön varastointi aika oleellinen osa energiapolittista vyyhtiä:

    Katsoin tässä nyt viimeinkin Ulkolinjan Litiumakkujen vallankumouksen. Siinä kerrottiin, miten litiumia ei juurikaan löydy kaupallisesti hyödynnettävissä esiintymissä. Kyseessä on kuitenkin strateginen resurssi, joiden markkinat ovat vähintäänkin stabiilit. Minkälaisia esiintymiä siis Suomesta löytyy?

    Tulikin mieleen sitten, että jos valtio lähtisi tuollaiseen, sehän tekisi voittoa jo omakustannushinnalla pelkästään sillä perusteella, että työttömiä saataisiin palkkatöihin ja valtiolle verotuloja. Investointihinta toki menisi “hukkaan”, mutta oletettavasti tuon ympärille voisi kehittää lisää teollisuutta.

    Ihan milenkintoinen ajatus. Voisi tosin ensi huvikseen selvittää litiumakun ominaisvarauksen, hyötysuhteen ja hinnan /kWh.

    Litium ei muistaakseni ole yleisimpiä alkuaineita, vaikka onkin ensimmäiisä luettelossa.

  36. Shakeem:
    Mites nämä vakuutuskysymykset ydinvoimaloiden kanssa Suomessa menevät? Eikös se ole niin, ettei Yhdysvalloissa ydinvoimaloita voi rakenneta, koska markkinaehtoisesti vakuutuksien hinta nousee liiaan korkeaksi. Suomessa varmaan veronmaksajat takaavat riskit.

    Miltään muulta energiantuotantomuodolta ei vaadita vakuutuksia niin epätodennäköisten onnettomuusskenaarioiden varalta kuin ydinvoiman. Jos vaadittaisiin, puuta, maakaasua tai kivihiiltä ei poltettaisi lainkaan.

  37. Luulisi, että 2010-luvulla jo ydinvoimalat onnistuu pohjoisessakin, vaikka en itse mitenkään hingu moista laitosta mihinkään päin Suomea tai lähinaapuriin.
    Onhan kunnilla omia energialaitoksiakin, tässä ollaan vähän sähkö tulee pistorasiasta-tematiikassa ja rautalangasta vääntämisessä. Pitääkö kaiken olla tuontisähköä esim. Venäjältä, kun elintaso nousee.

  38. Tuomo Kalliokoski:
    Miten pitkälle aikavälille tuo Mankala-hinta on sidottu?

    Ydinvoimassa suurin kuluerä on tunnetusti alkuinvestointi, mutta kun velka siitä on maksettu pois niin sähkö on liki ilmaista.

    Onkohan se varmasti ihan niin että tuota voimalauraania saa ihan tuosta vaan kaikki seuraavat vuosikymmenet? Ja sen tuotannon kustannuksia ml. ympäristöhaitat ei tarvitse ottaa huomioon?

    1. Mankalahinta lasketaan siten, että ensin laitetaan yhtiön tuloksessa viivan alle nolla. Sitten siihen lisätään erilaisia tuloja ja menoja, korot ja poistot m,ukaan luettuna. Viimeiseksi täytetään kohta sähkön myyntitulot. Tähän laitetaan summa. joka nollaa tuloksen. Kun sähkön myyntitulot jaetaan toimitetun sähkön määrällä, saadaan sähkön hinta osakkaille. Se on siis pakko maksaa.

  39. Osmo Soininvaara:
    Jos onnettomuus on epätodennäköinen, sille saa varmaan vakuutuksen halvalla.

    Mihin hintaan saa hiili- tai maakaasuvoimalalle ilmastonmuutosvakuutuksen, joka korvaa kaikki ilmastonmuutoksen kustannukset? Entä voimalan hengitsilmapäästöjen aiheuttamat vaivat? Korvaako vesivoimalan vakuutus padon murtumisen kustannukset?

    Fukushiman siivoamisen lasku selviää joskus. Japanilaiset puhuvat tällä hetkellä noin 50 miljardista taalasta. Koko tsunamin lasku on noin kymmenkertainen siihen verrattuna, joskaan siitäkään ei tietenkään ole mitään tarkkaa lukemaa.

    Harvalla vakuutusyhtiöllä muuten on taseessa niitä satoja miljardeja, jotka yksi onnettomuus voisi vaatia. Silloin ei vakuutusyhtiö vakuutusta voi antaa. Sinänsä olisi kuitenkin viisasta, että olisi jokin esimerkiksi kaikkien maailman ydinvoimatuottajien yhdessä tekemä vakuutuspooli, koska vakuutusmaksut pääsisivät ohjaamaan laitosten turvallisuutta, tyyppiä ja sijoittelua.

  40. Osmo Soininvaara: Näin pienessä maassa tällä sähkömarkkinarakenteella maailman suurimmat ydinvoimalat vain ovat liian suuria yksiköitä.

    Ei tämä meidän kotimaamme EU niin pieni ole. Jos norjalaiset myyvät vesivoimansa Keski-Eurooppaan (koska saavat sieltä paljon paremmin hinnan), me myymme sähköä Ruotsiin ja sitä kautta vaikkapa Puolaan.

    1. Toistauisekjsi eivät siirtoyhteydet riitä. Suomi on varsin usein oma hinta-alueensa. Siirtoyhteyksiä tulee lisää, mutta ne ovat varsin kalliita.

  41. Syltty: No ei se nyt kyllä aivan markkinaehtoisesti mene, jos jokin laki määrää, kuinka suuri vakuutus jollain tietyllä alalla pitää hankkia ja se vakuutus on jotain aivan muuta kuin muilla aloilla tai edes samalla toimialalla.

    Niin, tämä on toki totta. Jos hiilivoiman pitäisi maksaa vaikkapa ilmastonmuutoksen kustannuksia, meille ei rakennettaisi myöskään hiilivoimaa.

    Varmistamaton, ja siksi epäluotettava, nettilähde osaa kuitenkin kertoa, että Yhdysvaltojen ydinvoiman tuottajat ovat kyenneet kokoamaan vain hivenen yli 10 miljardin rahaston onnettomuuden varalle. Mainittakoon, että Fukushiman kulut nousevat satoihin miljardeihin. Harmillista, että jo näin vähäinen alivakuuttaminen tekee ydinvoimasta täydellisen kannattamatonta. Suomessahan ei varmasti ole vakuutettu tätäkään vähää, mutta Eppu Normaalia mukaillen sellaista ei toki voi sattua täällä koivun ja tähden alla.

    Markkinaehtoisesti kannattamattoman ydinvoiman syy lienee näissä jättimäisissä reaktoreissa, jotka taas ovat typerän politiikan syytä. Esimerkiksi Suomeen sai rakentaa yhden uuden ydinvoimalan, eikä 1600 megawattia uutta ydinvoimaa. Jälkimmäinen ratkaisu olisi luultavasti johtanut jo tuloksiin. Pienissä voimaloissa olisi pieni ja halpa riski.

    Typerän politiikan syytä lienee myös se, ettei mahdolliset ydinvoimateknologiat tuota meille sitä määrää päästötöntä energiaa, kuin ne tällä hetkellä voisivat. Tähän liittyen typerää politiikkaa on harrastettu ihan maailmanlaajuisesti.

  42. Pitääkö kunnan ostaa mikä määrä ydinsähköä, vai voiko kunta olla ostamattakin?

  43. Eniten tässä harmittaa, että ydinvoima on nykyisistä vaihtoehdoista ympäristöystävällisin. Tulevaisuudessa on varmasti muitakin vaihtoehtoja, mutta ensin ajetaan varmasti seuraavat sata vuotta ydin voiman eri muodoilla.

  44. Mikko H: Yhdysvalloissa ydinvoimalan onnettomuusvakuutukselle on laitettu lakisääteinen katto. En muista, paljonko se on, mutta joka tapauksessa niin pieni, että todellisen suuronnettomuuden sattuessa vakuutusyhtiön rahat eivät riitä kuin käsien lämmittelemiseen. Ts. Yhdysvalloissa riski on veronmaksajalla vähintäänkin yhtä suuressa määrin kuin Suomessa.

    Syy siihen, että rakennushankkeita ei ole siellä saatu käyntiin muuten kuin julkisen sektorin miljarditukiaisilla, on kai lähinnä tällä hetkellä erittäin liuskekaasubuumista johtuen halpa kaasusähkö. Yhdysvalloissahan on todennäköisesti edessä hyvin monien vanhojen reaktoreiden sulkeminen taloudellisista syistä, kun tämän hetken sähkön hinnoilla kalliisiin korjauksiin ei kannata ryhtyä. Tänä vuonna on jo päätetty sulkea kaksi amerikkalaista reaktoria tästä syystä, ja kolme muuta enempi teknisistä syistä. Vanhoja, teholtaan suht pieniä, yksireaktorisia ydinvoimaloita keikkuu kannattavuuden rajoilla pitkä lista.

    Riippumattomat tahot ovat arvioineet Fukushiman siivoamisen kustannuksi 500 miljardia taalaa, ja arvio on tainnut olla viime aikoina nousussa kun tähänastisten toimien tehottomuus on paljastunut. Summassa on mukana voimalan itsensä hoitaminen jonkinlaiseen vakaaseen tilaan ja Fukushiman prefektuurin “siivoaminen”, sikäli kun semmoinen on mahdollista. Mukana ei ole pitkän aikavälin terveyshaittojen kustannuksia. Enpä tiedä, mikä vakuutusyhtiö tuommoisen riskin pystyisi kontolleen ottamaan.

    Vähän aiheen vierestä: Yhdysvalloissa ja varmaan muaallakin ydinvoimalaonnettomuuksien varalta laaditut evakuointisuunnitelmat ovat monelta osin aika hupaisia. Väestö on saattanut vuosikymmenien aikana lisääntyä evakuointialueella monikertaiseksi, mutta suunnitelmia ei ole päivitetty. Useimmissa suunnitelmissa oletetaan, että evakuointitilateessa tiet ovat auki ja että sähköverkko toimii. Kuitenkin voimalaonnettomuuksiin juurikin johtavat tulvat, maanjäristykset ja sähköverkon ongelmat.

    Fukushimassa tapahtui erittäin voimakas maanjäristys ja eräänlainen tuplatsunami. Todennäköisyys tälläiselle tapahtumalle on hyvin, hyvin, hyvin pieni.

    Koko tapahtumaketju on kyllä tragikoominen, koska itse maanjäristyshän ei juuri aiheuttanut vahinkoa ydinreaktoreissa. Vasta tsunamin pääseminen suojamuurin ylitse aiheutti.

    Itseasiassa ydinvoimalan turvajärjestelmät toimivat kuten pitikin, mutta sitten suojamuuri oli liian matala.

    Onnettomuus sattui, mutta vain ja ainoastaan siksi, että tsunamien korkeus aliarvioitiin. Ei tämä ole syy luopua ydinvoimasta.

    Miksi luopuisimme heti yhden tai kahden vastoinkäymisen jälkeen?

    Ydinvoimaa pitää kehittää edelleen, eikä siitä tule missään nimessä luopua, ennen kuin se voidaan korvata realistisesti.

    Esimerkiksi nyt meillä on suunnitelmia yli 10 GW:n edestä tuulivoimalle, mutta silti käytössä on vain alle 0,3 GW. Tuo 10 GW tuulivoimaa voi toteutua ehkä 15-20 vuodessa. Sinä ainakana tietysti pitää maksaa takuuhintaa.

    Suomen ydinvoimaloiden turvallisuusasioita on päivitetty Fukushiman vuoksi ja esimerkiksi varavoimalinjoja tuplataan ja maayhteydet tuplataan. Meidän ydinvoimalamme ovat jo vanhoja ja ne pitäisi kyetä korvaamaan, sillä muuten voi olla edessä tilanne, jossa me joudumme korvaamaan ydinvoimaa kivihiilellä.

    Tuulivoimaahan vastustetaan tällä hetkellä laajalla skaalalla persuista lintubongareihin. Valkoinen tuulimylly on niin kauhea tuulahdus tulevaisuudesta. Ympäristöjärjestötkin ovat heränneet keräämään irtopisteitä ja vastustavat tuulivoimahankkeita.

    Tälläisessä toimintaympäristössä 10 GW:n tuulivoimalahankkeiden toteutuminen viivästyy todella pitkään. Jopa tuulivoiman kannattajat vastustavat, jos tuulivoimala tulee omaan maisemaan.

    1. Fukushimassa tapahtui erittäin voimakas maanjäristys ja eräänlainen tuplatsunami. Todennäköisyys tälläiselle tapahtumalle on hyvin, hyvin, hyvin pieni.

      Se oli toiseksi suurin tsunami Tyynenmeren alueella kymmenen vuoden sisällä. Tuollaisen tapahtuman todennäköisyys on 1/1000 vuotta tai jopa enemmänkin. Viimeisen tuhannen vuoden aikana Japanissa on ollut paljon isoja tsunameja. Yleensä ydinvoimaloiden hyväksyttävänä riskinä pidetään yhtä miljoonaa vuotta kohden, joten Japanissa oli otettu tietoinen riskin yli tuhat kertaisesta onnettomuustodennäköisyydestä. Jos muissakin voimaloissa hyväksyttäisiin katastrofi joka tuahnnes vuosi, noita onnettomuuksia oloisi kolmen vuoden välein.
      Lopullisen tuhon voimaloille aiheutti kuitenkin inhimillinen moka, kun painovoimanen jäähdytysjärjestelmä suljettiin, koska ohjekirja niin vaati tekemään reaktorin suojelemiseksi liian nopealta jäähtymiseltä.

  45. Osmo,

    noita Mankala-tyyppisiä yhtiöitä on monia ja joissain on useita erilaisia osakesarjoja. Ja lisäksi voi olla ehto että päästäkseen mukaan omistamaan uutta, kannattavaa investointia, pitää omistaa myös aiempia osakesarjoja.

    Eli käytännössä Mankalan kautta sähköä hankkivan yrityksen sähkönhankintameno keskiarvoistuu.

    Mankala-tyyppisessä yhtiössä taidetaan kuitenkin tehdä tuotannonsuunnittelu erikseen sen omistajista.

    Helsingille sen Mankala-yhtiö taitaa olla pelkkä holding-yhtiö omaisuusmassojen hallinnointiin.

  46. Syltty:

    Esimerkiksi rakennuttajien ei tarvitse ottaa minkäänlaista vakuutusta sen varalle, että tulee tehtyä hometaloja ja mentyä sitten konkurssiin.

    Jos rakennutat rakennusliikkeellä itsellesi omakotitalon, toki sinun ei tarvitse ottaa itsellesi vakuutusta rakennusliikkeen virheiden varalle. Tuskin edes sellaista saisit. Mutta jos rakennusliike rakennuttaa talon ja myy sen sinulle, rakennusliike joutuu ottamaan kymmenen vuotta voimassa olevan vakuutuksen, josta konkurssitapauksessa korvataan tietyin edellytyksin rakennusvirheiden korjauksia.

  47. Osmo Soininvaara:
    Toistauisekjsi eivät siirtoyhteydet riitä. Suomi on varsin usein oma hinta-alueensa. Siirtoyhteyksiä tulee lisää, mutta ne ovat varsin kalliita.

    Siirtoyhteydet ovat absoluuttisessa rahassa kalliita (satoja miljoonia), mutta niitä on kuitenkin paljon halvempi ja nopeampi tehdä kuin ydinvoimaloita.

    Jos kahden eri markkina-alueen hyödynnettävissä oleva hintaero on karkeasti parikymmentä euroa megawattitunnilla, siirtoyhteys kannattaa rakentaa. Pohjoismaiden kohdalla tilanne on se, että Saksassa sähkön tukkuhinta on paljon korkeampi, eikä tämä näytä muuttuvan lähivuosikymmeninä.

    Tulevan kehityksen näkee siitä, että Norja ja Ruotsi rakentavat vauhdilla yhteyksiä. Suomessakin uusia yhteyksiä tulee aina silloin tällöin, ja Venäjän yksisuuntainen linkki kaksisuuntaistetaan.

    Suomi on välillä oma hinta-alueensa, mutta jos hintaeroa tarkastellaan, se jää kuitenkin keskimäärin varsin pieneksi. Lisäksi tulevaisuuden projektioiden mukaan muut pohjoismaat myyvät sähkönsä etelään, ei meille. Tämänkään vuoksi pohjoismaisen siirtokapasiteetin lisääminen ei tässä vaiheessa ole ensimmäisenä listalla. (Ja jo nyt olemme huonoina vesivuosina nettoviejä Ruotsin ja Norjan suuntaan.)

    Tasavirtasiirrossa on toki siirtoetäisyydestä riippuva hävikkinsä, joten ehkä meiltä ei ihan ensimmäisenä suoraan Saksaan rakenneta siirtoyhteyttä. Ei sekään ihan mahdotonta olisi, islantilaiset ovat puuhaamassa siirtoyhteyttä Skotlantiin.

  48. Onhan näitä Ylen ”lähteisiin” perustuvia väitteitä löydettävissä, että Fennovoiman voimalan hinta olisi 6,4 miljardia. http://yle.fi/uutiset/fennovoiman_tarjous_rosatomille_64_miljardia_ydinvoimalasta/6811583

    Mutta sitten ihan oikeat lähteet kertovat toista:

    http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/fennovoima_paatymassa_venalaisen_rosatomin_valintaan

    ”Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavainen sanoo, että voimalan hinta on avoinna. Se ei kuitenkaan ole julkisuudessa väläytetty 6,4 miljardia euroa.

    ”Meillä on Rosatomin kanssa laitostoimitussopimus allekirjoittamatta, ja hinnastakin neuvotellaan yhä. Olemme 4–6 miljardin euron raamissa, ja loppuhinta pysyy tässä haarukassa”, Ottavainen lupaa.”

  49. Ihmisten ei pitäisi perustella isojen projektien kohdalla riskienhallintaa puhumalla todennäköisyyksistä tai kustannuksista. Nämä molemmat on yleisesti niin epävarmoja arvioita.

  50. Osmo Soininvaara: Japanissa oli otettu tietoinen riskin yli tuhat kertaisesta onnettomuustodennäköisyydestä.

    Fukushiman suojarakenteet pohjautuivat vanhoihin tsunamien todennäköisyystaulukoihin. Taulukoita oli päivitetty useita vuosia ennen onnettomuutta merkittävästi ylöspäin, ja Japanin viranomaiset huomauttivat useaan kertaan TEPCOa, että Fukushiman yksikön varautuminen tsunameihin ei ole kunnossa ja vaatineet pikaisia toimenpiteitä. TEPCOn reaktiona oli pelkästään entistäkin aktiivisempi lobbaus.

    Osmo Soininvaara: Lopullisen tuhon voimaloille aiheutti kuitenkin inhimillinen moka, kun painovoimanen jäähdytysjärjestelmä suljettiin, koska ohjekirja niin vaati tekemään reaktorin suojelemiseksi liian nopealta jäähtymiseltä.

    Itse asiassa taisi olla toisin päin: Painovoimaista jäähdytystä ei ymmärretty ottaa käyttöön, kun luultiin sen olevan käytössä, tai sitten pelättiin radioaktiivisen kaasun päästöjä ja maineen menetystä. Kysymys oli yhdestä fail-safe-venttiilistä, joka olisi pitänyt black-outin takia aukaista käsin.

  51. Tyhmää tehdä arvovalintoja tulevaisuuden hypoteettisten hintojen perusteella. Vähän kuin sään ennustaminen sammakosta. Jos sähkö on halpaa siksi, että se ostetaan vaarallisesta venäläisestä ydinvoimalasta, parempi maksaa omasta turvallisemmasta ydinvoimasta enemmän.

    Jos taas halutaan ydinvoimalle parempia vaihtoehtoja, niin homman vois alottaa mikrovoimaloiden kannusteilla. Ekaks vois poistaa syöttötariffin puolen megawatin miniminimellistehovaatimuksen. Ja luonnollisesti aurinkokennot mukaan. Kuka pahvi ne keksi jättää pois? Joku joka ei tajunnut, että tulevaisuudessa niistä tulee taloudellisin tapa tuottaa sähköä myös Suomessa?

  52. toke: Joku joka ei tajunnut, että tulevaisuudessa niistä tulee taloudellisin tapa tuottaa sähköä myös Suomessa?

    Silloin kun sitä ei tarvita muualla kuin mökillä. Aurinkokeräimet sen sijaan olisivat järkevämpiä.

    Aurinkosähkö sopii täydellisesti latituudien +/-45 astetta väliseeseen maailmaan, jossa aurinko paistaa ja jossa (rikkaissa maissa) merkittävä osa sähköstä kuluu viilennykseen.

  53. Toivottavasti emme kuitenkaan poista ydinvoimaa kokonaan keinovalikoimasta hillitä ilmastonmuutosta. Tässä tunnetun ilmastotielijän James Hansenin perustelut asialle. Erityisesti kohta alkaen 7:18 kannattaa katsoa.

    http://www.youtube.com/watch?v=CZExWtXAZ7M

    ->Hansen on nuclear power.

  54. toke: Jos taas halutaan ydinvoimalle parempia vaihtoehtoja, niin homman vois alottaa mikrovoimaloiden kannusteilla. Ekaks vois poistaa syöttötariffin puolen megawatin miniminimellistehovaatimuksen. Ja luonnollisesti aurinkokennot mukaan. Kuka pahvi ne keksi jättää pois? Joku joka ei tajunnut, että tulevaisuudessa niistä tulee taloudellisin tapa tuottaa sähköä myös Suomessa?

    Syöttötariffi on kaikkiaan vaarallinen kapistus, koska se poistaa tariffiohjauksen. Jos jotain tuotantomuotoa halutaan tukea, silloin olisi parempi antaa vaikkapa tuotantohintakerroin. Tämä toisi vastuun tuotetun sähkön käyttökelpoisuudesta takaisin tuottajalle.

    Pienten voimaloiden rajaaminen ulkopuolelle on vähän hölmöä, siihen pitäisi olla jokin hyvä peruste. Nykyisellä tariffirakenteella peruste saattaa löytyä, mutta sitten oikea ratkaisu on muuttaa tariffeja. Oikea tariffiohjaus saisi pienenkin biokaasuvoimalan tuottamaan sähkö silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

    Aurinkovoima on varmasti tulevaisuudessa paljon nykyistä yleisempää. Sillä on kuitenkin erittäin suuri haaste siinä, että sitä tuotetaan vain, kun aurinko paistaa. Käytännössä aurinkovoiman kovin suuri käyttömäärä edellyttää, että sen tuottamaa energiaa voidaan siirtää ajassa.

    Tapoja on monia. Ainoa nykyteknologialla tehtävissä oleva on tehdä auringolla ensin sähköä ja sitten elektrolyysillä vetyä. Vedyn voi varastoida kohtuuedullisesti sopiviin geologisiin muodostelmiin ja sieltä sitten ottaa polttokennoilla tai polttomoottoreilla sähköksi ja lämmöksi.

    Tässä on kuitenkin sellainen haaste, että vaikka ne paneelit saisi ilmaiseksi, muu tarpeisto maksaa ihan tuntuvasti, ja hyötysuhde on huonon puolella. Täysin epärealistinen skenaario tuo ei kuitenkaan ole, mutta talvisaikaan puhutaan ei-aivan-pienestä kolminumeroisesta megawattituntihinnasta.

    Teknologian kehittyminen voi tuoda tässä jotain ihan uutta. Metaania hiilidioksidista ja auringosta hyvällä hyötysuhteella tuottava prosessi olisi aika kova juttu. Toisaalta tuotekehityspanostuksena se on samaa luokkaa muiden energiateknisten isojen innovaatioiden kanssa. Rahoitusta ei oikein tunnu löytyvän, kun ei sillä voi voittaa sotaa.

    Kai tuon aurinkovoiman laajan tulemisen kanssa voi sanoa, että kyse on vain ajasta. Sitä on kuitenkin vaikea ennustaa, puhutaanko kolmestakymmenestä vai sadasta vuodesta.

  55. Sen lisäksi, että ydinvoima on vaarallista ja kallista, Hanhikivi on mitä hölmöin paikka mokomalle laitokselle. Pakkolunastustoimet ovat tosi huonoa mainosta kaikille osakkaille. Miten ihmeessä jollain Outokummulla saatikka sitten konkurssikypsällä Talvivaaralla olisi mahdollista satsata satoja miljoonia noin typerään hankkeeseen, jonka epätodennäköiset hyödyt ovat vuosikymmenien päässä. Fennovoimaa on markkinoitu sillä, ettei ydinvoimaan tarvita yhteiskunnan tukea. Kuitenkin nämä pienet sähköyhtiöt ovat kunnallisia sekä yhteisöjen ja yksityisten omistamia. Pyhäjoelle on jo nyt valtion rahoilla rakennettu asfaltoituja teitä ristiin rastiin kuvitellulle teollisuusalueelle ennen kuin Rosvovoiman hanke on edes todellisuutta.

  56. Poliitikoille kohtuullinen toive on, että tehdään liiketaloudellsiesti sunilleen järkeviä päätöksiä.
    Hinta on rationaalinen aihe, joten Vapaavuorta on vähän vaikea ymmärtää.

    Ydinvoimalan tuottaman sähkön hintaan liittyvä riski on aivan todellinen. Samalla Suomessa ei ole näköpiirissä uutat paljon energiaa kuluttavaa raskasta teollisuutta.

    Loviisan ydinvoimaloiden elinkaari on päättymässä noin 2030 aikoihin.

    Suomeen voi rakentaa noin yhtä ydinvoimalaa kerrallaan, OL3 tulee viimästymään nykyisestä ennustesstaan vielä merkittävästi automaatio-ongelmiensa vuoksi. Sen jälkeen OL4, rakennusaika noin 10 vuotta, valmis ehkä 2025 ja Fennovoima valmistuu ehkä jo 2030, 17 vuoden kuluttua.

    Työeläkerahamassat ovat myös kiinnostava pelinappula. Niille tuotto-odotus on 6%, jotta eläkkeistä selvittäisiin. Poliittisessa ohjauksessa ydinvoimaloiden rahoittaminen silti tehtäneen paljon lahaisemmalla tuotto-odotuksella, perusteena kotimainen sijoittaminen ja Metalliliiton vaatimuksesta myös puolalaisten rautakourien työllistäminen.

    Jos kuntien tehtäviä halutaan vähentää, osallistuminen voimaloiden omistukseen on minun karsintalisassani kärkipäässä.

  57. Isossa kuvassa kysymys ”tarvitaanko ydinvoimaa vai ei” on aika selvä. Esim. IPCC:n uusiutuvien mahdollisuuksia selvittäneen SRREN-raportin 164 energiaskenaariosta vain kahdessa päästiin uusiutuvan energian tuotannossa edes lähelle 80 prosenttia tämänhetkisestä energiankulutuksesta – vuonna 2050.

    Jokainen voi tykönään miettiä, miksi tietyt tahot ja kansalaisjärjestöt kuitenkin mainostavat tätäkin raporttia ”todisteena” uusiutuvien riittoisuudesta, vaikka 99.8% skenaarioista oli aivan toista mieltä. Kts. paljonpuhuva kuva 10.2 itse raportista:

    http://jmkorhonen.net/2013/10/03/graphic-of-the-week-the-great-80-of-worlds-energy-could-be-generated-from-renewables-fallacy/

    Perinteisestihän ilmastotieteen ja IPCC:n löydöksiä oman poliittisen tai taloudellisen agendansa tueksi kirsikanpoimivia on tavattu sanoa denialisteiksi, ja tämä nimitys taitaisi päteä myös ydinvoiman kiivaimpiin vastustajiinkin.

    Sitten taas kysymys siitä, pitäisikö ydinvoimaa rakentaa nyt a) Suomeen b) Pyhäjoelle voi olla vähän monimutkaisempi. Ehkä Soininvaara on oikeassa, eikä voimala kannata rahallisesti juuri nyt. Tällä tosin annetaan sitten avaimet käteen jokaiselle, joka vastustaa ilmastotalkoisiin osallistumista ylipäätään – ei sekään ole ”kannattavaa” nyt, ei ehkä koskaan.

    PS. henkilökohtaisesti vasemmistosympatioita tuntevana pidän mitä parhaimpana, että kunnat – eli ihmiset – ovat tälläisessä suuressa ja pitkäaikaisessa hankkeessa osallisina. Vertailu esim. pääomasijoittajien rahoittamaan tuulivoimaan on voitonjakoa tarkasteltaessa varsin edullinen.

  58. Osmo Soininvaara:
    Olkiluoto 3:n kustannukset revalle ovat kai jo liki yhdeksän miljardia, mutta hinnaksi on sovittu kolme. Tästä on tulossa massiivinen välimiesoikeudenkäynti. Arevan pääjohtaja sai jo potkut.

    Olen vähän hämmentynyt. Eikö alkuperäisessä laskelmassa olisi sitten päästy tarkempaan arvoon käyttämällä jotain aivan muuta lukua OL3:n pääomakustannuksiksi kuin 3 mrd? Jos Areva pääsisi aikakoneella takaisin vuoteen 2003, ei kai se samaista 3 mrd hintalappua hankkeelle lätkäisisi, jos ei nyt ehkä tuota 9 miljardiakaan?

    Fennovoiman voimalasta minulla ei oikein ole mielipidettä. Uusien tietojen mukaan Venäjältä olisi paljon investointirahaa luvassa, mikä kuulostaa aika hyvältä. Oikeat päästövaikutukset mietityttää: osaatko esim. Osmo sanoa, että onko parissa vuodessa tapahtunut oleellista muutosta arviossasi jonka mukaan kaikki käytetty sähkö on hiilisähköä?

  59. Eero:

    Fennovoiman voimalasta minulla ei oikein ole mielipidettä. Uusien tietojen mukaan Venäjältä olisi paljon investointirahaa luvassa, mikä kuulostaa aika hyvältä. Oikeat päästövaikutukset mietityttää:

    Etenkin jos sähkönkulutus laskee ja/tai kulutushuippuja onnistutaan tasoittamaan esim. kysyntäjoustolla, ydinenergian lisääminen verkkoon nähdäkseni tunkee hyvin tehokkaasti fossiilisia ulos verkosta. Ihan siksi, kun ydinvoimalaa kannattaa pienten muuttuvien kustannusten vuoksi ajaa vähän heikommillakin sähkön hinnoilla.

    Jos ja kun kaapeliyhteydet Eurooppaan vahvistuvat, täällä tuotettu hiiletön sähkö tunkee hiililauhdetta eläkkeelle ihan Euroopassa saakka. Tai no, nykyisillä päästökauppahinnoilla ensin kaasusähköä… mutta ennen pitkää lisääntyvä tuotanto ja/tai päästökaupan kiristyminen kyllä puree hiilisähköönkin.

    Tästä syystä tuo hiilettömän energian tarjonnan lisääminen kaikin järkevin keinoin olisi erittäin toivottavaa.

  60. Venäjä voi rahoittaa Fennovoiman ilman riskiä. Jos asiat menevät pieleen, Suomen valtio ottaa nopeasti vastuut kantaakseen. Muutoin aiheutuu tarpeetonta ulkopoliittista kitkaa maiden välille.

  61. Fennovoiman hallitujsen pj Ottavainen sanoin A-Studion haastattelussa, että omakustannehinta tulee olemaan alle 50e/MW.

    http://yle.fi/uutiset/pyhajoen_ydinvoimalan_omakustannehinta_omistajille_noin_viisi_senttia_kilowattitunnilta/6873744

    Kun laitos kymmenen vuoden kuluttua käynnistetään, megawattitunnin omakustannehinta omistajille on alle viisikymmentä euroa. Tämä on Ottavaisen mukaan hintataso, jolla omistajat ovat tulossa mukaan hankkeeseen – sikäli kun päättävät tulla mukaan.

  62. Moi Osmo!

    Meillä täällä Rovaniemellä asia on maanantain esittelyssä. Tarkistan yhden asian jatkoa varten:

    Kun kunnat omistavat Fennovoimaa omistamiensa yhtiöiden kautta. Voivatko ne kiertää omakustanneoston siten, että ko. yhtiö viedään konkurssiin? Vai säilyykö tuo ostovelvoite kunnalla?

    Toivottavasti ymmärsit ajatukseni

    1. Toivon vakaasti, ettei kukaan harkitse kunnallisen yhtiön asettamista konkurssiin. Se nostaisi kaikkien kunnallisten yhtiöiden korkoja.

  63. Osmo Soininvaara:
    Toivon vakaasti, ettei kukaan harkitse kunnallisen yhtiön asettamista konkurssiin. Se nostaisi kaikkien kunnallisten yhtiöiden korkoja.

    Hei

    Et ihan vastannut kysymykseeni 😉

    Jorma

    1. Nyt pitäisi enää keksiä, mitä tuohon 5,6 – 5,8 miljardiin sisältyy.
      Itse laitos ihan varmasti
      Voimalaitostontin infra (1-2 mrd) Jos tämä sisältyy, voimala on saatu todella edullisesti, suorastaan polkumyyntinä. Halu tewhdä tämä laitos Pohjois-Suomeen Loviisan sijasta lisää kustannuksia aivan tolkuttomasti.
      Ydinjätehauta? Ajatus, että päästäisiin siipeilemään ilmaiseksi kilpailijoiden hautaan on aika outo.

  64. Tapio:
    Aurinkosähkö sopii täydellisesti latituudien +/-45 astetta väliseeseen maailmaan, jossa aurinko paistaa ja jossa (rikkaissa maissa) merkittävä osa sähköstä kuluu viilennykseen.

    Nää on näitä wanhan kansan uskomuksia. Aivan kuten se, ”ettei talvella tuule”, jonka sitten todisti tuuliatlas vääräksi.

    Jos Helsingissä saadaan maaneliöltä 900kWh/vuosi ja Lissabonissa 1700kWh/vuosi, niin tarkoittaako tämä, että täällä kannattaa heittää se 900kWh hukkaan?
    Varsinkin kun tuolla etelässä kennon hyötysuhde heikkenee sen lämmetessä.

    Energian varastointia pitää tietty kehittää, mutta rakennuskanta voidaan helposti muuttaa täysin varaavaksi, jolloin lämmitykseen ei tarvita energiaa silloin kun kennot ei toimi. Lisäksi esim. vesivoima voitaisiin jättää lähes täysin käytettäväksi joulu-helmikuu välisellä ajalla.

  65. Kommentoinpa vielä, vaikka keskustelu näyttääkin olevan jo ohi…

    Osmo Soininvaara:
    Nyt pitäisi enää keksiä, mitä tuohon 5,6 – 5,8 miljardiin sisältyy.
    Itse laitos ihan varmasti
    Voimalaitostontin infra (1-2 mrd) Jos tämä sisältyy, voimala on saatu todella edullisesti, suorastaan polkumyyntinä. Halu tewhdä tämä laitos Pohjois-Suomeen Loviisan sijasta lisää kustannuksia aivan tolkuttomasti.

    No, paikastahan päätti oikeastaan eduskunta silloin ydinvoimalupia jakaessaan, kun Fortumille ei Loviisaan lupaa myönnetty, vaan uudelle toimijalle pohjoiseen. Sijoituspaikkakunnan osalta kyseistä firmaa on siis turha kritisoida – kansanedustajat voivat siltä osin katsoa peiliin.

    Jäämme odottamaan lisätietoa lopullisesta kokonaishinnasta…

  66. Syltty kirjoitti :”Veikkaanpa että laskennan lopputulos riippuu siitä miten asiaa haluaa pyöritellä. Itse laskeskelin kuuden miljardin laitoksella, 40v takaisinmaksuajalla ja 5% korolla ensimmäisen vuoden omakustannuspääomakuluksi 45 e/MWh. Näin ydinvoima olisi edelleenkin selkeästi halvempaa ja ennenkaikkea varmempaa kuin tuulivoima.”

    Itse olen päätynyt suunnilleen samoihin lukuihin. Jos TVO voittaa välimieoikeudessa käsiteltävän korvauskiistan OL3:n viivästymisestä, niin OL3:n tuottaman sähkön omakustannushinta saattaa jäädä hitusen alle 40:n eurn megawattia kohden. Jos kuitenkin Areva saisi kaikki vaatimuksensa läpi (se on hyvin epätodennäköistä), niin sitten OL3:n kohdalla puhuttaisiin noin 47:n euron megawattihinnasta. Markkinasähkön keskihinta tullee muutaman vuoden päästä nousemaan selvästi yli tuon 47:n euron/MWh. Hiilen käyttöä tullaan vähentämään ja ainakin jossain määrin siirtymään hiiltä merkittävästi kalliimpiin uusiutuviin enrgialähteisiin. Kansainvälinen nousukausikin pääse pian vauhtiin, ja luulenkin, että Googlen suursijoitus Suomeen oli vasta alkusoittoa. Suomen sähkönkulutus ylittänee pian viimeiset melko pessimistiset ennusteet, kokonaisenergian kulutus tosin jatkanee täällä loivaa laskuaan.

    Vanhojen jo toiminnassa olevien ydinvoimaloiden tuottaman sähkön omakustannushinta on nykyään tietääkseni noin 22 euroa/MWh. Noin alhaisiin lukuihin ei uusien ydinvoimaloiden osalta ole mahdollista päästä.

    1. Noissa laskelmissa unohtuvat kokonaan muuttuvat kulut. Olkiluiodon vanhojen voimaloiden omakustannushinta on todella tuo ähän yli 20 €/MWh, vaikka niissä ei ole pääomakuluja enää lainkaan. (Osaava henkilö löytää luvun Mankala Oy:n vuosikertomuksesta.) En saa kertoa OL3:n omakustannushintaa, mutta vaikka kaikki oikeudenkäynnit voitettaisiin, se olisi selvästi yli 40 €/MWh.

  67. Kun vedän yhteen, ymmärrän näin: Saksan Eon lähti Fennovimmasta, koska sen sähkö olisi liian kallista kansainvälisille sähkömarkkinoille nyt ja jatkossa. Samasta syystä Fortum ei halua mukaan hankkeeseen.

    Omakustannushinta on eri asia, koska pelkkä kaapelin vetäminen Pyhäjoelta esimerkiksi omalle terästehtaalle jättää välikädet pois. Lisäksi oma ydinvoimala on varma satsaus vuosisadan loppuun asti. Kuin sika, joka kerran sonnasta noustuaan vain parantaa juoksuaan.

    Silti suomalainen sijoittaja epäröi, ei omalla rahalla. Heikko talous, kova riski. Onneksi Venäjän valtio tulee apuun. Ota hyvä raha, ota halpa voimala! Sosnovyi Bor, kahdesti katto putosi, kolmansi kestää. Harasoo! Ja Fennovimman miehet kiertävät kuntia. Älä sinä siitä laitoksen hinnasta, tässä on sähkön hinta sinulle, very special price.

    Jos hanke ikinä ehtii toteutukseen, niin hirvittää niiden muutaman STUKin virkamiehen puolesta, jotka joutuvat olemaan urakan turvallisuuden vartijoita. Päinvastoin kuin Olkiluoto 3:ssa, Fennovimmassa suomalaiset osakkaat ovat ensimmäisen lapion kohdalla korviaan myöten velassa laitoksen toimittajalle, rahoittajalle ja polttoaineen toimittajlle, jotka ovat yksi ja sama.

  68. Kari kirjoitti :”Kun vedän yhteen, ymmärrän näin: Saksan Eon lähti Fennovimmasta, koska sen sähkö olisi liian kallista kansainvälisille sähkömarkkinoille nyt ja jatkossa. Samasta syystä Fortum ei halua mukaan hankkeeseen.”

    Minusta kyllä saksalaisen energiayhtiön perspektiivistä merkittävä osuus suomalaisesta ydinvoimalsta oli Saksan markkinoita ajatellen suuri imagohaitta. Fortum ei suinkaan suhtaudu kielteisesti ydinvoimaan (miksi suhtautuisi?), muttei se kumminkaan halua lähteä vähemmistöosakkaaksi kilpailijoidensa hankkeeseen. Fortumin kannalta mainio asia olisi, jos Fennovoiman hanke kaatuisi. Suomen valtion kannalta tilanne on kuitenkin toinen, mikä on selvästi havaittavissa elinkeinoministeri Vapaavuoren muutamasta ulostulosta.

    Kari :”Silti suomalainen sijoittaja epäröi, ei omalla rahalla. Heikko talous, kova riski.”

    Ydinvoimalabisnehän on jo varsin pitkään ollut valtiovetoista, koska lyhyellä ja keskipitkällä tähtäyksellä ydinvoimala tuottaa joko tappiota tai surkean vähän voittoa. Vasta kun rupeamme puhumaan usean kymmenen vuoden aikaperspektiivistä, ydinvoima alkaa olla huomattavan tuottava bisnes. Yksityiselle sijoittajalle on kuitenkin oleellista päästä selvästi voitolle ennen omaa kuolemaansa. Mutta kunnallisilla päättäjillä saattaa olla houkutus varmistaa markkinahintaan verrattuna huokeampi ja toimituksellisesti varma sähkö kuudeksikymmeneksi vuodeksi. Siksi valtaosa kuntien aiemmin Fennovoiman projektiin sitoutuneista energiayhtiöistä jatkanee tuossa projektissa.

  69. Osmo Soininvaara kirjoitt i:”En saa kertoa OL3:n omakustannushintaa, mutta vaikka kaikki oikeudenkäynnit voitettaisiin, se olisi selvästi yli 40 €/MWh.”

    Oma käsitykseni on silti se, että jos Areva ei pääse irti hyvin merkittävässä määrin sille OL3-projektin myöhästymisistä aiheutuvista sopimussakoista, niin tuo omakustannushinta saattaisi painua hieman alle 40:n euron /MWh. Sinulla on varmaan asemastasi johtuen enemmän yksityiskohtaista tietoa OL3:sta kuin minulla, mutta tuohon omakustannushintaan vaikuttaa hyvin keskeisesti korkotaso. Emme me kumpikaan pysty kovin tarkkaan arvoimaan, miten se tulee kehittymään ydinvoimalan sangen pitkän käyttöiän aikana. Lopullisesti tarkka omakustannuhinta tiedetään vasta tuon laitoksen sulkemisen yhteydessä noin vuonna 2076, jolloin me kumpikin olemme olleet haudassa jo vuosia.

    Fennovoiman ydinvoimalan kohdalla tuo omakustannushinta on varmaan useita euroja korkeampi kuin OL3:lla, mutta silti kilpailukykyinen minkä tahansa muun sähköntuotantomuodon kanssa. Ja yksi ydinvoiman keskeinen vahvuus on sen varma saatavuus.

  70. Kaksi peräkkäistä uutista eilen 25.2.

    Venäläiset jakavat Venäjän federaation passeja Krimin niemimaalla. Jos Venäjän kansalainen joutuu viraalla maalla pulaan, apuun mennään samalla tavoin kuin kuusi vuotta sitten Georgian sodassa.

    Venäläiset ovat valmiit korottamaan omistusosuutensa 49%:iin Fennovoimasta, mikäli suomalaiset niin haluavat.

    Tuli vähän vilu.

    Touko Mettinen

  71. Kumpiko on pahempi perintö, valtavat määrät hiilidioksidia ilmakehässä, vai muutama tuhat tynnyriä ydinjätettä, jotka voi halvimmillaan säilyttää vesialtaassa?

    Suomessa on uraania, josta voisi jalostaa kotimaista ydinpolttoainetta. Suomi tarvitsee vielä parikolme ydinreaktoria, energiantuotannon selkärangaksi kohti vuosisadan puoliväliä.

    Aurinko- ja ydinenergiasta kasvaa ihmiskunnan energiantuotannon selkäranka seuraavan parin vuosikymmenen kuluessa. Maailmaan voi hyvinkin nousta yli 150 uutta reaktoria tai paljon enemmänkin seuraavan 30 vuoden aikana. Toivottavasti nousee ja nopeasti.

    Nelisen miljardia ihmistä huutaa lisää energiaa, ja siihen huutoon vastataan.

    Jos on ylimääräistä säästössä, niin ydinvoimayhtiöt ovat erittäin hyvä pitkän aikavälin sijoituskohde. Oikeastaan ainoa riskitekijä on fuusioenergia. Muuten kysyntää kyllä riittää länsimaita lukuunottammatta vielä vuosikymmeniksi.

    Länsimaiden energiavalinnoilla ei ole merkitystä, koska länsimaiden aika on jo ohitse.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.