Vuosi: 2011

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.11.2011

Esi­tys­lis­taa pääsee luke­maan tästä

Paikkani tulee ole­maan tyhjä, kos­ka itse olen edis­tämässä suo­ma­laisen ympäristöte­knolo­gian vien­tiä Rau­mal­la ja vara­jäse­neni on kiin­ni töissään.

Esikaupunkialuei­den renessanssi

Esikaupunkialuei­ta käy­dään jär­jestelmäl­lis­es­ti läpi tarkoituk­se­na kohen­taa van­ho­jen lähiöi­den ilmet­tä ja elin­voimaisu­ut­ta. Nyt käsit­telyssä on kolme raport­tia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 22.11.2011”

Auttavatko kirjallisuuspalkinnot lukijoita löytämään vuoden parhaat teokset?

Vas­tauk­seni HS-raadille

1)      Kyl­lä

Tai jos ei parhaat, niin joukon hyviä nyt joka tapauk­ses­sa. Eri­tyisen hyödyl­lisiä voit­ta­jat ja ehdokkaat ovat niille, jot­ka eivät seu­raa kir­jal­lisu­ut­ta ja ehdi luke­maan kaikkia arvostelu­ja. Tietysti käsi­tys hyvästä kaunokir­jal­lisu­ud­es­ta on makua­sia, mut­ta lajis­saan laadukkai­ta kir­jo­ja kärk­isi­joille yltävät aina ovat. Ehdokkai­ta koske­va keskustelu val­ot­taa asi­aa lisää ker­toes­saan minkä kir­jal­lisu­u­den lajin edus­ta­jas­ta on kyse. Laila Hirvisaaren kir­jan luon­nehd­in­ta prins­es­sasaduk­si toimii joillekin varoituk­se­na ja toisille main­ok­se­na. Hyvä näin. Jat­ka lukemista “Aut­ta­vatko kir­jal­lisu­us­palkin­not luk­i­joi­ta löytämään vuo­den parhaat teokset?”

Miten säästetään tuleviin eläkkeisiin?

Aiem­mis­sa keskusteluis­sa on sivut­tu eläkesäästämistä, miten kansakun­ta voi varautua eläkeläis­ten määrän kasvuun?

Mitä ei pidä tehdä on, että min­un sukupol­veni kerää eläke­mak­su­ja ja varas­toi rahat isoon kirstu­un, jos­ta seu­raa­vat sukupol­vet otta­vat rahaa mei­dän eläkkei­demme mak­su­un. Seu­raa­vat sukupol­vet osaisi­vat kyl­lä painaa ne setelit itsekin. Rahaa ei voi siirtää sukupolvelta toiselle kansan­talouden mit­takaavas­sa. Suvun sisäl­lä tietysti voi, mut­ta se on eri asia. Seu­raa­va sukupolvi joutuu joka tapauk­ses­sa oma­l­la työl­lään tuot­ta­maan ne tavarat ja palve­lut, joi­ta kas­va­va eläkeläis­määrä tarvit­see, eikä tätä paper­i­lap­pu­ja varas­toimal­la voi muuk­si muut­taa. Näkkileipää voisi ehkä varas­toi­da, mut­ta ei van­hus­ten­hoitopalvelu­ja. Jat­ka lukemista “Miten säästetään tule­vi­in eläkkeisiin?”

HSL:n hallituksen lista 22.11.2011

En pääse kok­ouk­seen, kun olen Rau­mal­la edis­tämässä suo­ma­laista ympäristöte­knolo­gian vientiä.

Sipoo HSL:ään

Lob­bauk­selle vaiku­tusalt­ti­in poli­itikot piden­sivät nyky­is­ten liiken­nöi­jien monop­o­lioikeuk­sia alueel­laan vuo­teen 2017, joten HSL pääsee paran­ta­maan Sipoon aika heikkoa joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­soa vas­ta sen jäl­keen. Nyt tule­vat kuitenkin voimaan liput. Ker­tal­ip­pu­ja bus­seis­sa ei myy­dä, mut­ta matkako­r­tit kelpaavat.

Ratkaisu on liiken­nöi­jille siiv­ot­toman edulli­nen, kos­ka ne saa­vat saman hin­nan matkus­ta­jaa kohden kuin nytkin, mut­ta matkus­ta­jan mak­sama halvem­pi lipun­hin­ta tietysti tuo lisää matkus­ta­jia. Inhoan kansane­dus­ta­jia, jot­ka tekevät täl­laista. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tuk­sen lista 22.11.2011”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.11.2011

Hert­toniemen metroase­man kaava

Kaa­va hyväksyt­ti­in muuten sel­l­aise­na, pait­si, että liityn­täpysäköin­tipaikat, joi­ta oli ensin esitet­ty pakol­lisi­na muutet­ti­in mah­dol­lisek­si muo­toon ”voidaan rak­en­taa”. En voin­ut hyväksyä sitä, että näin isos­ta investoin­nista (8 M€) päätet­täisi­in kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ilman taloudel­lista tarkastelua. Nyt se siir­tyy asian­mukaisek­si kaupung­in­hal­li­tuk­sen ja val­tu­us­ton han­kepäätök­sek­si kil­paile­maan rahoituk­ses­ta muiden han­kkei­den kanssa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 15.11.2011”

Homekoulujen korjaus

Val­tion bud­jetis­sa avus­tuk­sia home­k­oulu­jen kor­jauk­si­in on vähen­net­ty rom­ah­dus­mais­es­ti neljään miljoon­aan euroon. Se ei riitä alku­unkaan. Tuol­la rahoi­tus­ta­sol­la ongel­man kor­jaami­nen veisi sato­ja vuosia.

Jos halu­taan kiire­htiä home­k­oulu­jen kor­jauk­sia, tuo neljän miljoo­nan erä kan­nat­taisi pois­taa kokon­aan. Se saisi kun­nat tart­tumaan asi­aan heti, kun ne nyt jäävät odot­ta­maan val­tion rahaa, jota ei tule kym­meni­in vuosiin. 

Toinen vai­h­toe­hto tietysti on monikym­menker­tais­taa tuo määräraha. 

Itsenäinen maa tarvitsee oman keskuspankin?

Olen alka­nut epäil­lä, että Euron syn­nyt­tämi­nen on perus­tunut talous­te­o­reet­tiseen virheeseen. Olen alka­nut epäil­lä, että itsenäi­nen val­tio tarvit­see oman keskus­pankin selvitäk­seen huonoista ajoista.

Japani on maail­man velka­isimpia mai­ta. Sen val­tion vel­ka ylit­tää 200 pros­ent­tia BKT:sta eikä tsuna­mi mitenkään helpot­tanut tilan­net­ta. Japanin luot­tolu­ok­i­tus­ta on vähän alen­net­tu, mut­ta se on silti varsin hyvä. Maa saa lainaa yhden pros­entin korolla.

Mik­si kukaan ei ole huolis­saan Japanin nään­tymis­es­tä velkataakkansa alle? Jat­ka lukemista “Itsenäi­nen maa tarvit­see oman keskuspankin?”

Toimisiko euro ilman Saksaa?

Euro on vaikeuk­sis­sa, kos­ka oli­ivivyöhyk­keen maat ovat toim­i­neet taloudel­lis­es­ti vas­tu­ut­tomasti ja otta­neet lainaa, kun yhteis­val­u­ut­taa kuu­lu­vat ovat sitä hal­val­la saa­neet. Oma­l­la val­u­u­tal­laan toimi­vat joutu­vat mak­samaan val­u­ut­takurssiriskin takia korkeam­paa korkoa. Vas­taes­imerkkinä on käytet­ty Ruot­sia, joka on saanut omas­ta val­u­u­tas­ta huoli­mat­ta lainansa hal­val­la, mut­ta tämä johtuu siitä, että Ruot­si nos­taa lainansa euromääräis­inä ja kan­taa itse kurssiriskin. Vapaa­matkus­ta­ja. Jat­ka lukemista “Toimisiko euro ilman Saksaa?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2011

Esi­tys­lista aukeaa tästä

Hert­toniemen metroase­man seudun asemakaava

Pöy­dältä.

Min­ua jäi arve­lut­ta­maan 200 liityn­täpysäköin­tipaikan vaa­timus. Näi­den hin­ta on riip­puen siitä, mihin ne sijoite­taan, 40 000 – 80 000 euroa kap­paleelta eli yhteen­sä investoin­ti on vähin­tään kahdek­san miljoon­aa euroa. Se tulee kaupun­gin mak­set­tavak­si joko investoin­tiku­luina tai huonom­pana maan hin­tana, jos velvoite pan­naan yksi­ty­isille. Yleen­sä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kaavoit­taes­sa jotaiun, kyse on mah­dol­lis­tavas­ta kaavas­ta, mut­ta ei investoin­tipäätök­ses­tä. Nyt tämä on vaa­timuk­se­na kaavas­sa, joten metroase­maa ei saa lainkaan toteut­taa ilman noi­ta paikko­ja. Kyse on siis oikeas­t­aan myös investoin­tipäätök­ses­tä, mut­ta sel­l­aise­na sitä ei ole esitel­ty. Joukkoli­iken­nein­vestoin­niksi tuo on varsin kallis. Jos käytämme neljän pros­entin korkoa ja 30 vuo­den pois­toaikaa, yhden työ­matkali­iken­net­tä palvel­e­van liityn­täpysäköin­nin hin­naksi tulee kymme­nen euroa. Minus­ta täl­lais­es­ta investoin­nista päät­tämi­nen ei kuu­lu kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle vaan asianomaisen taloudel­lisen valmis­telun jäl­keen val­tu­us­tolle. Sik­si kaavaan pitäisi lait­taa nuo paikat mah­dol­lis­ta­vana, mut­ta ei vaa­ti­vana. Kos­ka kaupun­ki omis­taa maan, se voi aikanaan ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin pan­na pysäköin­tipaik­ka vaa­timuk­sen, jos näkee sen aiheel­lisek­si. Täl­lainen antaisi myös kaupungille enem­män papua neu­votel­la pysäköin­tipaikko­jen rahoituk­ses­ta. Onhan paikallisel­la kaup­pi­aal­la asi­as­sa myös oma lehmän­sä ojas­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 15.11.2011”

Tallinna-tunneli uuteen harkintaan

Balt­ian maat ovat päät­täneet, että ne rak­en­ta­vat (EU mak­saa) luoti­ju­nay­htey­den Tallinnas­ta Varso­vaan, jos­ta pääsee edelleen Berli­inin kaut­ta nopeil­la junil­la jok­seenkin kaikkialle Eurooppaan.

Nyt kan­nat­taa ottaa vakavaan tarkastelu­un Helsin­ki-Tallinna –tun­neli, jon­ka hin­naksi on alus­tavasti arvioitu kolme mil­jar­dia. Jos tun­neli on näin edulli­nen, se kan­nat­taa rak­en­taa ehdot­tomasti. Jos matkus­ta­jamääräk­si olete­taan varovais­es­ti kymme­nen miljoon­aa henkeä vuodessa, ovat  pääo­makus­tan­nuk­set vaivaiset parikymp­piä matkus­ta­jaa kohden. Ja päälle vielä se tavaraliikenne.

Jat­ka lukemista “Tallinna-tun­neli uuteen harkintaan”