Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa tuli selville, että Hernesaaren kärki on ainut mahdollinen paikka Helsinki-Tallinna –väliä kulkevalle helikopterille. Tämän jälkeen kysymys kuuluukin, tarvitaanko kenttää ylipäänsä?
Kaikessa toiminnassa sen tuottamia hyötyjä tulee verrata sen tuottamiin haittoihin. Jotta kopterikentän hyväksi kannattaisi tehdä mittava rahallinen uhraus ja ennen kaikkea mittava maisemallinen uhraus, toiminnan tuottamien hyötyjen (jollekin taholle) o n oltava niin suuria, että se oikeuttaa uhrauksen. Kovin välttämätöntä toiminta ei liene, koska esimerkiksi nyt ketään ei huvita reittiä lentää, vaikka nyt kenttä olisi vielä olemassa eikä melustakaan joudu mitään maksamaan. Jos liikenne ei nyt kattaisi edes aiheuttamiaan välittömiä kustannuksia, miten voidaan olla niin vakuuttuneita, että se joskus myöhemmin kattaisi sekä liikennöintikustannukset että nuo ulkoiset haitat.
Ainoa riski siinä, että yleiskaavaan ei helikopterikenttää merkitä on, että Espoo avaa reitin vaikkapa Keilaniemestä. Olisiko se niin hirveätä?
Eikö Nokian pääkonttorin edustalla Keilalahdessa ole nyt jo jonkinlainen kopterin laskeutumispaikka (vai mikä tämä sitten on)?
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=60.169461,24.830496&spn=0.002508,0.00677&t=h&z=17
Tuon laajentaminen muutaman helikopterin vetäväksi heko-lentokentäksi ei varmaan olisi kovin iso juttu, ja lähimpiin asukkaisiin on myös vähintäänkin riittävä hajurako.
Melusta puheen ollen, niin joku Helsingin satama tai niemen kärki — kuten Hernesaari — on ainoa siedettävä ratkaisu. Sopivalla tuulella kopterista kantautuu ääntä, joka varmuudella häiritsee jotakuta jo sen takia, että hän jonkun äänen kuulee. Ehdoin tahdoin ongelmia ei pidä siis luoda.
Jotta tähän voisi sanoa jotain niin pitäisi tietää mitä se kenttä maksaa ja paljonko niitä kopterimatkustajia on? En oikein ymmärrä miksei tästä voi tehdä ihan samantyyppistä laskelmaa kuin muistakin liikennehankkeista. Minusta kopterikenttä ei ole sellainen välttämättömyys tai strategisesti tärkeä hanke että se tehdään maksaa mitä maksaa. Kattaako käyttäjien maksamat vuokrat menot?
Helikentästä:
Jätkäsaareen Helikentän sijoitusta puoltavat:
- suunnitteilla ja osin jo toiminnassa on satamakeskittymä, johon on tulossa oheispalvelut, turistipalvelut, paikoitus, saattoliikenne ja joukkoliikenne
(Kun Hernesaaressa OYK esitetään erillistä satamalaituria, joka vaatii omat palvelunsa ja järjestelynsä sekä risteilijälle että helikentälle, sillä ne joudutaan eristämään olemassa olevasta satama-alueesta. Lisäksi autoliikenne joudutaan ohjaamaan kapeaa myrskyjen armoilla olevaa kannasta pitkin helikentälle)
- suunnitteilla ja osin rakenteillakin on katuverkosto, jossa on mm. monikaistaiset risteysjärjestelyt sujuvaa liikenneverkostoa varten Länsiväylältä ja keskustasta Jätkäsaareen sekä alueen sisällä
(Kun Hernesaaressa OYK esitetään, että kaikki liikenne asuin‑, harraste- ja virkistyspaikoille sekä veneilyyn liittyvän liiketoiminnan logistiikka ja satama- ja helikentän turistivirrat ohjataan jo nyt ruuhkaista Telakkakatua pitkin rantaan uima-rannan ja virkistysalueen kautta.)
- sataman ja helikentän melualueet tulevat päällekkäisiksi
(Kun Hernesaaressa OYK esitetään laajaa melua tuottavaa “kehää” kiertymään Etelä-Helsingin kärkeen ja Pihjasaaren virkistysalueen eteen)
Koivusaaren-Hanasaaren läheisyyteen Helikentän sijoitusta puoltavat:
- loistavat liikenneyhteydet Länsiväylää pitkin Kehiltä tai keskustasta sekä metrolla (Koivusaaren tai Keilaniemen asemat)
- Koivusaaren rakentamisessa joudutaan joka tapauksessa varautumaan merkittäviin melu- ja hiukkashaittoihin Länsiväylän takia. Suunnitteluun voidaan hienosti integroida helimelun aspekti
- Valtioneuvoston strategia Metropolialueesta ja sen kuntien yhteistyöstä ja kokonaisvaltaisesta suunnittelusta tukee mahdollisuutta tehdä Helikentästä myös Espoon ja Helsingin sekä valtion yhteistyönä Metropolin Helikenttä. Espoon T3-alueen pyrkimys maailmanluokan kaupunkialueeksi tulisi hyötymään Helikentän sijoittumisesta Keilaniemen läheisyyteen? Samoin Helsingin Salmisaaren/Ruoholahden Business keskittymät, Hanasaaren kulttuurikeskus, Ruoholahden yksityissairaala ja Meilahden elisiirtotoiminta yms..joiden saavutettavuus Länsiväylältä on eri luokkaa kuin Hernesaaren asuin- ja virkistysalueen kärjestä vanhan kaupunkikatuverkon kautta.
- Helikenttä voidaan toteuttaa merkittävänä ympäristösuunnittelun maamerkkinä ja ympäristötaidekohteena, joka tuo lisäarvoa koko Metropolille ja Heliliikenteelle
- Keilaniemessä tosiaan on jo kenttä, jota ei tilan puutteen takia voida käyttää vakinaiseen tai laajempaan matkustajaliikenteeseen, mutta Länsiväylän yllä olevan kentän varakenttänä ja puolustusvoimien/meripelastuksen hätäkenttänä varmaankin voisi?
— Helsingin kannalta ongelma saattaa olla kuntaraja ja yhteistyön hankaluus vaikka samaa Metropolia ollaan kehittämässä?
Melusta:
Varmasti häiritsee, eikä vain se “että hän jonkun äänen kuulee”(ks Kimmon kommentti). Jos OYK ehdotusta lukee tarkasti, nähdään, että jotta asuminen olisi Hernesaaressa mahdollista laillisten meluarvojen puitteissa, täytyy rakentaminen toteuttaa erikois(lue kalliilla)ratkaisuilla ja esim. parvekkeet ja terassit jäävät melurajojen yläpuolelle eli normaalirajoissa tapahtuva asuminen rajoittuu sisätiloihin ja ikkunat kiinni…sekä helikentän eli meren että sataman eli lännen suuntaan.
Helsingin yllä lentelee helikoptereita joka päivä. Järjetön väite, että ainoastaan Helsingin satama tai niemenkärki sopisi kentän paikaksi. Keilaniemi itse asiassa olisi aivan oivallinen paikka moiselle kentälle.
Monelleko ihmiselle pystytään rakentamaan asunto, jos helikopterikenttä jätetään suunnitelmasta pois?
Minusta Osmo on epäilyksineen oikeassa. Kallista, meluisaa ja maisemallisesti huonoa.
Hei, Osmo, hyvä kysymys.
Siihen on mielestäni vain yksi selkeä vastaus: Ei. Siis yhteiskunnan ei kannata investoida helikopterikenttään, joka joskus voisi olla joidenkin business koko Helsingin edustan hienointa merimaisemaa.
Hernesaaren kärkeen rakennettavaa puoli kilometriä pitkää aallonmurtajaa perustellaan myös vesiurheilukeskuksella, mutta suunnittelijan näkemys vesiurheilukeskuksesta on todella säälinsekaista itkua herättävä. Havainnekuvassa on pieniä jollia, jotka purjehtivat kolmen poijun ympäri, mutta siinä ei osoiteta, että kuusi metriä korkea aallonmurtaja vie pieniltä jollilta, joiden mastonkorkeus on runsas kaksi metriä tuulen noin puolen altaanmitan verran aallonmurtajan puolelta kun tuulee vallitsevasta tuulensuunnasta eli lounaasta.
Liikuntavirasto sanoi lausunnossaan (Turo Saarinen, Ari Maunuila):. Suunnitelma on erinomainen. Kilpapurjehduskeskuksella voidaan nostaa Helsingin imagoa ja se antaa kaupungille mahdollisuuden profiloitua. Purjevenesataman rakentaminen on loistavaa, koska myös Helsingin kaupungilla on tarvetta uusille venepaikoille.
Ei todellakaan nosta kaupungin imagoa tehdä kilpapurjehduskeskus, jossa ei tulla järjestämään yksiäkään kansainvälisiä eikä kansallisia kilpailuja. KSV:n tilaama (ja maksama) tuuliasiantuntijan lausuntokin toteaa, että suunnitellussa keskuksessa voidaan järjestää junioreiden harjoituksia ja lausunnon lopussa myöntää, että risteilijän ollessa laiturissa osa altaasta on käyttökelvoton, mutta sen toisessa päässä voidaan purjehtia. Huomatkaa, siis allas, joka alunperin on liian pieni purjehduskilpailuihin.
On aivan mieletöntä rakentaa varsin kallis kilpapurjehduskeskus, jota purjehtijat eivät voi käyttää. Purjehtijoiden protestit ovat myöhässä koska kukaan ei, vakuutteluistani huolimatta, uskonut, että kukaan täysijärkinen voisi ehdottaa tällaista lammikkoa kilpapurjehduskeskukseksi.
Purjehtijoita on uhkailtu hankkeen puuhamiesten toimesta: Ellei tämä suunniteltu keskus kelpaa teille, ette tule ikinä saamaan mitään kaupungilta. Uskaltaisin väittää, että jos tämä rakennetaan ja purjehtijat eivät sitä käytä, koska mikään kansainvälinen liitto ei anna tällaiseen paikkaan mitään isoja kilpailuja, niin varmasti sanotaan: Koska ette käytä saamaanne keskusta, niin ei teille kannata mitään rakentaa.
Toivottavasti tämän jälkeen ei kukaan väitä, että purjehtijoita varten on rakennettava aallonmurtaja ja helikopterikenttä. Pursierutoilla on melkoisen laaja kontaktiverkko, esimerkiksi HSS:ssä on sekä lentäjiä että helikopterilentäjä, jotka ovat selvittäneet tätä asiaa verkostojensa kautta. Yleinen käsitys on, että Hernesaaren kärkeen suunnitellun helikopterikentän käyttö on mahdotonta jos laiturissa on suuri risteilyalus ja tulee lounaasta. Laivan keula tai perä on lähellä kenttää ja aiheuttaa sen verran vaikeasti ennustettavia pyörteitä, että laskeutumislupa annetaan vain kaksiroottoriselle helikopterille, joita ei juuri siviililiikenteessä Suomessa ole.
Purjehtijoille on myös yritetty vakuuttaa, että risteilijöitä, jotka haittaavat tuulta on aallonmurtajassa vain harvoin, sillä se on vain varalaituri. Jos käyttö on vähäistä, niin silloin kustannuksia on vielä vaikeampi perustella.
Hernesaaren suunnitelma on ihan mukiinmenevä, jos vain puoli kilometriä pitkä aallonmurtaja leikataan siitä pois, samalla menee naurettava vesiurheilukeskus, jota ei tarvita, koska hieman itään on olemassa Sirpalesaaren ja Liuskasaaren muodostama HSS:n ja SPS:n satamien yhteydessä toiminut kilpailukeskus, jossa purjehtijat ovat toimineet ja järjestäneet kilpailuja yli sadan vuoden ajan ja viime kesänä juhlittiin HSS:n ja SPS:n järjestämien keskiviikkokilpailujen 90-vuotispäivää. Kannattaa huomata, että kilpailut on järjestetty keskeytyksettä 90 vuoden ajan, myös sotavuodet mukaan lukien. Miksi turmella tällaisen kulttuuriperinteen jatkuvuuta. Jos Helsingin kaupunki haluaa edelleen tukea purjehdusurheilua ja edellä siteerattu merellisen imagon vaaliminen on todellista, niin kymmenesosalla Hernesaaren purjehduskeskukseen sijoittettavasta rahasta saataisiin Liuskasaaren ja Sirpalesaaren edustan yli 100-vuotias purjehduskeskus todella näyttävään ja toimivaan kuntoon.
— Lauri Tarkkonen
“ainut mahdollinen paikka” — ihmeellinen väite!
Tee vaikka pieni helikopterikierros helsingin yllä niin löydät jo pelkästään hotellien katoilta useita kenttävaihtoehtoja. Nuo kattokentät ovat lisäksi käyttäjän kannalta paljon parempien liikenneyhteyksien päässä kuin Hernesaaren kärki.
Tuo Keilaniemi kannattaisi kyllä tutkia. Siitä on aika tarkkaan 500 metriä lähimpään (tulevaan) asuinrakennukseen, joka on yksi neljästä Keilaniemen metroaseman päälle rakennettavasta tornitalosta. http://i114.photobucket.com/albums/n260/Janne_H_2006/havainnekuva.jpg
Myöskään kopterin reitti ei kulkisi asutuksen päältä. Suurin ongelma taitaa olla, että kenttä on “väärässä” kaupungissa.
Tarkkosen tavoin ihmettelin, mikä tämä kuviin piirretty purjehtijoiden lammikko oikein on. Tässä täytyy olla jokin väärinymmärrys.
Kieltäkää se kenttä. Kyllä se yhtiö paikkansa hakee, mikäli haluaa toimia ylipäätänsä. Jotenkin tulee tässä kuitenkin mieleen se nimbyily. Kaikkea tarvitaan, kunhan se ei ole mun lähellä. Saatan olla ihan väärässä. Onhan se toki pirun tärkeää, että näkee jonkun saaren. Voi hyvä tavaton. Niinpä niin. Tuskin nykyisten asuntojen arvo kauheasti laskee noista jutuista. Vai laskeeko? Mulle on turha väittää, että jotkut itkee vain omien näkymiensä puolesta. Jos niin. ovat menneet alunperin väärään osoitteeseen. Eihän Hesassa voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Tuo helikopteri puuhastelu on kuitenkin niin marginaalista, ettei sen takia kannata koko Hernesaaren kaavaa rikkoa. Mielestäni paras paikka olisi jossain Keilaniemen lähellä, toinen vaihtoehto on unohtaa koko projekti. Hernesaari on vähintään yhtä kaukana Kampista tai Rautatieasemasta,kuin Keilaniemi. Lisäksi tuo Länsiväylän melualue on vapaata riistaa tuohon käyttöön.
Muutenkin tuo peruste, että nyt teollisuusalueella on jotain meluavaa toimintaa, niin kun alue muuttuu asuinaueeksi niin se pitää säilyttää on aika ihmeellinen.
Tarvitaanko helikopterikenttiä ensinkään?
Helsinki tarvitsee useampia kenttiä. Helikopteri on ihan kätevä väline liikkua paikasta toiseen. Vaikka minä ja sinä emme sitä tarvitse, niin ihan turhaa lähteä haittaamaan modernia ja varmasti joissakin tapauksissa tarpeellista joukkoliikennevälinettä. Täytyy myöntää, että ymmärän ennemmin helikopterilinjan kuin bussilinjan tarpeen Hernessaressa. 😉
Eikö se viimeinenkin firma joka harrasti kaupallista reittiliikennettä helikoptereilla mennyt konkurssiin jo useampi vuosi sitten? Eikö tästä voisi päätellä että kaupallinen heko- toiminta ei kannata, ja jättää kenttää tekemättä. Itse olen ollut siinä uskossa että helikopterit pystyvät laskeutumaan myös Malmille ja Helsinki-Vantaalle. Jos siellä on jo olemassa infrastruktuuri niin miksei sinne? Yhtälailla jätkänsaareen kannattaa alkaa vaatimaan uutta lentokenttää.
On selvä, että helikopterikentän paras paikka on Keilaniemessä. On typerää naapurikateutta Helsingiltä yrittää laittaa se väkisin Helsinkiin.
Mielstäni tuo allas, helikopterikettä ja tuo yksi risteilylaituri kannattaisi jättää rakentamatta. Tai ainakaan niitä ei kannata rakentaa ja ylläpitää kaupungin kassasta. Miksi taas käyttää jumalattomasti rahaa johonkin, mitä kukaan ei tarvitse.
Kenen tuota kenttää olisi tarkoitus käyttää?
“Reitti
Reitti Helsingin ja Tallinnan välillä on toistaiseksi keskeytetty.”
http://www.copterline.com/route
a_l: “Kenen tuota kenttää olisi tarkoitus käyttää?”
Lentely alkaa heti kun se on taas sosiaalisesti hyväksyttyä. Juuri tällä hetkellä on menossa kollektiiviset katumusharjoitukset jolloin helikopterimatkustaminen ei ole kosher. Kysyntä palaa ennalleen kun tuhkan ripottelu alkaa tympiä.
Tallinnan liikenteen ollessa nyt ns holdissa, ei helikopterikentälle todellakaan ole akuuttia tarvetta. Entä sitten pidemmällä tähtäimellä ? En oikein usko siihenkään. Tallinnaan pääsee nyt jo laivalla kahdessa tunnissa, lentosäistä riippumatta. Matkalla voi tehdä vaikka niitä rästiinjääneitä töitä, joista hyperaktiiviset uraohjukset aina valittavat. Ajansäästö saattaisi joillekin tosin olla oikeasti hyvä syy pörrätä kopterilla, mutta siinä tulee vastaan vanha tuttu frekvenssiongelma : koptereita pitäisi kulkea kuin kolmosen ratikoita, jotta aikaa oikeasti säästyisi.
Vaikka lentämistä nykyään ylenkatsotaan, uskoisin kuitenkin Artturin oppeihin sen verran että jos siinä markkinarakoa olisi, niin kyllä sitä olisi jo koetettu. Wikiepdian mukaan heko-liikenne Tallinnaan on ollut keskeytyksissä nyt jo vuoden verran. Edelleenkään en ymmärrä mikä ongelma on lentää helikopterilla Malmille tai Helsinki-Vantaalle. Onhan ne vähän kauempana, mutta ei toisaalta yhtä järkevää olisi alkaa puuhaamaan lentokenttää Jätkänsaareen. Olisi ainakin lähempänä keskustaa kuin malmi tai hki-vantaa.
Kopteritoiminta Helsigin ja Tallinnan välillä ei ole mikään business eikä ainakaan viiteen vuoteen tule olemaan sitä. Mielestäni on on vihreän ajattelun vastaista ajatella, että Keilaniemi olisi kentälle parempi paikka kuin Hernesaari. Ja jos Espoo yhdistyy viiden vuoden päästä Helsinkiin, on kenttä siinäkin tapauksessa Helsingissä. Malmi on toisaalta niin kaukana niistä, jotka kenttää käyttäisivät, että se on matkustajille ajanhukkaa, lentomatka pitenee, ja matka kentälle pitenee, se ei voi olla luonnon kannalta viisasta. Jos olisi, kannattaisi kenttä sijoittaa Tampereelle, sinne on vieläkin pidempi matka.
jos koptereita halutaan, niin paikka kyllä järjestyy. Risteilijälaituriakaan en erityisesti kaipaa, mutta purjehduskeskukselle taas on vaikeampi löytää korvaavaa paikkaa. Siksi sitä on ehdottomasti syytä edistää.
Haluaisin puuttua uusimpaan outoon väitteeseen, joka purjehduskeskuksen tiimoilta on esitetty: keskus leimataan naurettavaksi sillä, että purjehdus ikään kuin olisi tarkoitettu tapahtumaan aallonmurtajan sisällä olevassa satama-altaassa. Ei kai kukaan ole vakavissaan ollut tässä käsityksessä? Tähän asti purjehduskilpailut ovat tapahtuneet merellä ja satamat ovat olleet tarkoituksella mahdollisimman suojaisia. Näin varmasti vastakin.
On myös esitetty, että risteilijät tuhoavat merisataman mahdollisuudet purjehduskisojen näyttämönä. Nopeasti google mapsista mitattuna kaavaillulta laiturilta näyttäisi olevan noin kilometri matkaa esim liuskasaaren edustalle, jossa kilpailuja on perinteisesti käyty. mikään laiva peitä tuulta näin pitkältä matkalta.
Silti en kaipaa koptereita enkä risteilijöitä. Terminaalit eivät ole kaunista katsottavaa.
Purjehduskeskuksen näkisin mieluiten rannan suuntaisena viritelmänä, jolloin hernesaaren ranta muodostaisi sille luontaisen suojan lounaistuulilla. Aallonmurtajan se toki tarvitsee silloinkin, ja aallonmurtajasta voisi tulla hauska kävely‑, onginta- tai katsomoalue.
Tietääkseni purjehtijaliitto tukee kisakeskushanketta. Nyt kaikki seurat järjestävät kisojaan itse, omissa pienissä tiloissaan ja rajallisella talkoojaksamisella. Yhteisessä keskuksessa saataisiin ajanmukaiset tilat ja järjestelyvoimat voitaisiin yhdistää. Herneen keskuksen etuja olisi myös maayhteys, ja nykyisten, saarilla sijaitsevien seurojen pittoreskit miljööt säilyisivät.
Vielä jos pakettiin saataisiin merisataman ainoan kivikon räjäyttäminen, olisi koko selkä veneiden vapaasti käytettävissä ja kilparatoja voitaisiin rakentaa entistäkin vapaammin, kulloistenkin tuuliolojen mukaan.
“Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa tuli selville, että Hernesaaren kärki on ainut mahdollinen paikka Helsinki-Tallinna –väliä kulkevalle helikopterille. Tämän jälkeen kysymys kuuluukin, tarvitaanko kenttää ylipäänsä?”
Voitko lyhyesti kertoa miksi. En ole niin vakuuttunut en virkamiesten enkä luottamusmiesten (ml OS) kykyyn geometriseen ja analyyttiseen ajatteluun, että pitäisin vastausta jo täysin perusteltuna.
Täytyy myöntää, että tiedän asiasta hyvin vähän, tai oikeastaan en lainkaan. Tallinan helikopterikenttä seisoo satamssa tyhjillään — ja vähän surullisen näköisenä.Ajattelin lentää Tallinan helikopetrilla halpavuorolla, mutta sitten v 2005 (?) tuli onnettomuus väliin.
Edeliseen lisäyksenä.
En asu Helsingissä enkä Kirkkonummella vaan pääkaupunkiseudulla tai Helsingin seudulla. Minulle — ja uskoakseni myös ko. wehkeen käyttäjille — lienee sinänsä samantekvää, minkä kunnan alueelta he lähtevät lentoon, kunhan kenttä vain on liikenteellisesti hyvässä paikassa, mitä Hernesaari muuten minusta ei ole.
Kuinkakohan paljon kentästä aiheutuisi kustannuksia kaupungille, ainakaan kaavoitus nyt ei ihan ilmaista ole?
Toisaalta pitääkö kaupungin suostua suoraan ihan kaikkeen mitä jotkut tarvitsee, missä ovat arviot asianomaisen kentän hyötyjen ja haittojen osalta?
Hernesaaren kärkeen voi kuka tahansa tietenkin ehdottaa mitä tahansa.
Jos HSS:n ja prohernenenään ‑yhdistysten nimbyt eivät halua helikopterikenttää, niin antakaa se meille tänne Katajanokalle! Kyllä kelpaa!
Voimme ottaa sen purjehduskeskuksen myös. Meillä rantaa, ja vastaanottokykyä, riittää.
Mitä vikaa on Malmin lentokentässä?
Mielestäni sitä voisi varsin hyvin hyödyntää helikopterikenttänä. Toimiihan kyseinen kenttä nykyäänkin pienkoneiden tukikohtana harrastelijoille sekä kaupallisille tahoille.
Kenen hyöty on sitten se ratkaiseva?
Kimmo: sehän tässä onkin kysymys. Jos olisin nyt Suomessa, tekisi mieleni tehdä kuntalaisaloite lentokentän rakentamisesta hernesaareen. Olisi liikenteellisesti paljon järkevämmässä paikassa, ja huomattavasti ympäristöystävällisempi koska lentokoneet laskeutuisivat Euroopasta tultaessa 10 kilometriä aikaisemmin. Tämän lisäksi vaatisin hyppyrimäkeä, kirjastokeskusta, uutta ooperataloa ja jalkapallostadionia hernesaareen.
Mitään järkeä näissä hankkeissa ei ole, mutta jos kysymys ei ole sijoittelun järkevyydestä vaan siitä tarvitaanko niitä ylipäätään, niin… no.
Malmin lentokentällä on valmis infrastruktuuri- puhumattakaan Helsinki-Vantaasta, jonne pääsee jo kymmenen vuoden kuluttua junalla. En tiedä onko kyse siitä että ko. kenttien käyttäminen on niin kallista että helikopteriliikenne ei kannattaisi- jos näin on niin ergo- liikennettä ei tarvita koska se ei ole kannattavaa. Jos pikalaiva tempaisee Tallinnaan 90 minuutissa, lentokoneella vähän alle 20 minuuttia, niin jotenkin tulee jo mieleen että liikennekapasiteettia on jo yllin kyllin.
Tuomas S.
Olen tainnut laittaa tämän kommentin tänne ennenkin: jos matkustaja on vääntäytynyt Helsinki-Vantaalle asti ja siellä on kiitoradat, kannattaa lentää lentokoneella. Se on paljon halvempaa kuin helikopterin liikennöiminen. Helikopterin kustannuksille pitäsi saada jotain vastinetta, ilmeisesti mieluiten nopeita yhteyksiä keskustasta.
Alueelle saisi kymmenien tai satojen miljoonien eurojen pilvenpiirtäjät lisää, ellei kenttää rakennettaisi. Tämä jopa hieman laskisi asuntohintoja pk-seudulla, joten me kansalaiset saisimme asua leveämmin, halvemmalla ja ekologisemmin.
Onko se kopterifirma varmasti valmis maksamaan kentästä satoja miljoonia?
Onko Helsingillä liikaa rahaa, kun se ei halua rahastaa tontista kunnolla? Miksi sitten Pajusen leikkauslista?
Jos jotain pelastushelikopteria kaivataan, niin muistaakseni sen tuottamat hyödyt ovat aika pieniä, tuolla rahasummalla voi muussa terveydenhoidossa saada paljon enemmän aikaan.