Tarvitaanko helikopterikenttää Hernesaareen?

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa tuli selville, että Her­ne­saaren kär­ki on ain­ut mah­dolli­nen paik­ka Helsin­ki-Tallinna –väliä kulke­valle helikopter­ille. Tämän jäl­keen kysymys kuu­luukin, tarvi­taanko kent­tää ylipäänsä?

Kaikessa toimin­nas­sa sen tuot­tamia hyö­tyjä tulee ver­ra­ta sen tuot­tami­in hait­toi­hin. Jot­ta kopteriken­tän hyväk­si kan­nat­taisi tehdä mit­ta­va rahalli­nen uhraus ja ennen kaikkea mit­ta­va maise­malli­nen uhraus, toimin­nan tuot­tamien hyö­ty­jen (jollekin taholle) o n olta­va niin suuria, että se oikeut­taa uhrauk­sen. Kovin vält­tämätön­tä toim­inta ei liene, kos­ka esimerkik­si nyt ketään ei huvi­ta reit­tiä lentää, vaik­ka nyt kent­tä olisi vielä ole­mas­sa eikä melus­takaan joudu mitään mak­samaan. Jos liikenne ei nyt kat­taisi edes aiheut­tami­aan välit­tömiä kus­tan­nuk­sia, miten voidaan olla niin vaku­ut­tunei­ta, että se joskus myöhem­min kat­taisi sekä liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set että nuo ulkoiset haitat.

Ain­oa ris­ki siinä, että yleiskaavaan ei helikopterikent­tää merk­itä on, että Espoo avaa reitin vaikka­pa Keilaniemestä. Olisiko se niin hirveätä?

32 vastausta artikkeliin “Tarvitaanko helikopterikenttää Hernesaareen?”

  1. Melus­ta puheen ollen, niin joku Helsin­gin sata­ma tai niemen kär­ki — kuten Her­ne­saari — on ain­oa siedet­tävä ratkaisu. Sopi­val­la tuulel­la kopter­ista kan­tau­tuu ään­tä, joka var­muudel­la häir­it­see jotaku­ta jo sen takia, että hän jonkun äänen kuulee. Ehdoin tah­doin ongelmia ei pidä siis luoda.

  2. Jot­ta tähän voisi sanoa jotain niin pitäisi tietää mitä se kent­tä mak­saa ja paljonko niitä kopter­i­matkus­ta­jia on? En oikein ymmär­rä mik­sei tästä voi tehdä ihan saman­tyyp­pistä laskel­maa kuin muis­takin liiken­nehankkeista. Minus­ta kopterikent­tä ei ole sel­l­ainen vält­tämät­tömyys tai strate­gis­es­ti tärkeä han­ke että se tehdään mak­saa mitä mak­saa. Kat­taako käyt­täjien mak­samat vuokrat menot?

  3. Heliken­tästä:

    Jätkäsaa­reen Heliken­tän sijoi­tus­ta puoltavat:

    - suun­nit­teil­la ja osin jo toimin­nas­sa on sata­makeskit­tymä, johon on tulos­sa oheis­palve­lut, tur­is­ti­palve­lut, paikoi­tus, saat­toli­ikenne ja joukkoliikenne
    (Kun Her­ne­saa­res­sa OYK esitetään eril­listä sata­malai­turia, joka vaatii omat palvelun­sa ja jär­jeste­lyn­sä sekä ris­teil­i­jälle että heliken­tälle, sil­lä ne joudu­taan eristämään ole­mas­sa olev­as­ta sata­ma-alueesta. Lisäk­si autoli­ikenne joudu­taan ohjaa­maan kapeaa myrsky­jen armoil­la ole­vaa kan­nas­ta pitkin helikentälle)

    - suun­nit­teil­la ja osin rak­en­teil­lakin on katu­verkos­to, jos­sa on mm. monikaistaiset risteysjär­jeste­lyt suju­vaa liiken­n­ev­erkos­toa varten Län­siväylältä ja keskus­tas­ta Jätkäsaa­reen sekä alueen sisällä
    (Kun Her­ne­saa­res­sa OYK esitetään, että kaik­ki liikenne asuin‑, har­raste- ja virk­isty­s­paikoille sekä veneilyyn liit­tyvän liike­toimin­nan logis­ti­ik­ka ja sata­ma- ja heliken­tän tur­is­tivir­rat ohjataan jo nyt ruuhkaista Telakkakat­ua pitkin rantaan uima-ran­nan ja virk­istysalueen kautta.)

    - sata­man ja heliken­tän melu­alueet tule­vat päällekkäisiksi
    (Kun Her­ne­saa­res­sa OYK esitetään laa­jaa melua tuot­tavaa “kehää” kier­tymään Etelä-Helsin­gin kär­keen ja Pih­jasaaren virk­istysalueen eteen)

    Koivusaaren-Hanasaaren läheisyy­teen Heliken­tän sijoi­tus­ta puoltavat:

    - lois­ta­vat liiken­ney­htey­det Län­siväylää pitkin Kehiltä tai keskus­tas­ta sekä metrol­la (Koivusaaren tai Keilaniemen asemat)

    - Koivusaaren rak­en­tamises­sa joudu­taan joka tapauk­ses­sa varautu­maan merkit­tävi­in melu- ja hiukkashait­toi­hin Län­siväylän takia. Suun­nit­telu­un voidaan hienos­ti inte­groi­da helimelun aspekti

    - Val­tioneu­vos­ton strate­gia Metropo­lialueesta ja sen kun­tien yhteistyöstä ja kokon­ais­val­tais­es­ta suun­nit­telus­ta tukee mah­dol­lisu­ut­ta tehdä Heliken­tästä myös Espoon ja Helsin­gin sekä val­tion yhteistyönä Metropolin Helikent­tä. Espoon T3-alueen pyrkimys maail­man­lu­okan kaupunkialueek­si tulisi hyö­tymään Heliken­tän sijoit­tumis­es­ta Keilaniemen läheisyy­teen? Samoin Helsin­gin Salmisaaren/Ruoholahden Busi­ness keskit­tymät, Hanasaaren kult­tuurikeskus, Ruo­ho­lah­den yksi­tyis­sairaala ja Meilah­den elisi­ir­to­toim­inta yms..joiden saavutet­tavu­us Län­siväylältä on eri luokkaa kuin Her­ne­saaren asuin- ja virk­istysalueen kär­jestä van­han kaupunkikatu­verkon kautta.

    - Helikent­tä voidaan toteut­taa merkit­tävänä ympäristö­su­un­nit­telun maamerkkinä ja ympäristö­taideko­hteena, joka tuo lisäar­voa koko Metropo­lille ja Heliliikenteelle

    - Keilaniemessä tosi­aan on jo kent­tä, jota ei tilan puut­teen takia voi­da käyt­tää vak­i­naiseen tai laa­jem­paan matkus­ta­jali­iken­teeseen, mut­ta Län­siväylän yllä ole­van ken­tän varak­ent­tänä ja puolustusvoimien/meripelastuksen hätäkent­tänä var­maankin voisi?
    — Helsin­gin kannal­ta ongel­ma saat­taa olla kun­tara­ja ja yhteistyön han­kalu­us vaik­ka samaa Metropo­lia ollaan kehittämässä?

    Melus­ta:
    Var­masti häir­it­see, eikä vain se “että hän jonkun äänen kuulee”(ks Kim­mon kom­ment­ti). Jos OYK ehdo­tus­ta lukee tarkasti, nähdään, että jot­ta asum­i­nen olisi Her­ne­saa­res­sa mah­dol­lista lail­lis­ten melu­ar­vo­jen puit­teis­sa, täy­tyy rak­en­t­a­mi­nen toteut­taa erikois(lue kalliilla)ratkaisuilla ja esim. parvek­keet ja teras­sit jäävät melu­ra­jo­jen yläpuolelle eli nor­maali­ra­jois­sa tapah­tu­va asum­i­nen rajoit­tuu sisätiloi­hin ja ikku­nat kiinni…sekä heliken­tän eli meren että sata­man eli län­nen suuntaan.

  4. Helsin­gin yllä lentelee helikoptere­i­ta joka päivä. Jär­jetön väite, että ain­oas­taan Helsin­gin sata­ma tai niemenkär­ki sopisi ken­tän paikak­si. Keilanie­mi itse asi­as­sa olisi aivan oivalli­nen paik­ka moi­selle kentälle. 

    Mon­elleko ihmiselle pystytään rak­en­ta­maan asun­to, jos helikopterikent­tä jätetään suun­nitel­mas­ta pois?

  5. Hei, Osmo, hyvä kysymys.

    Siihen on mielestäni vain yksi selkeä vas­taus: Ei. Siis yhteiskun­nan ei kan­na­ta investoi­da helikopterikent­tään, joka joskus voisi olla joidenkin busi­ness koko Helsin­gin edus­tan hienoin­ta merimaisemaa. 

    Her­ne­saaren kär­keen raken­net­tavaa puoli kilo­metriä pitkää aal­lon­mur­ta­jaa perustel­laan myös vesiurheilukeskuk­sel­la, mut­ta suun­nit­teli­jan näke­mys vesiurheilukeskuk­ses­ta on todel­la säälin­sekaista itkua herät­tävä. Havain­neku­vas­sa on pieniä jol­lia, jot­ka pur­je­hti­vat kol­men poi­jun ympäri, mut­ta siinä ei osoite­ta, että kuusi metriä korkea aal­lon­mur­ta­ja vie pie­niltä jollil­ta, joiden mas­tonko­rkeus on run­sas kak­si metriä tuulen noin puolen altaan­mi­tan ver­ran aal­lon­mur­ta­jan puolelta kun tuulee val­lit­sev­as­ta tuu­len­su­un­nas­ta eli lounaasta. 

    Liikun­tavi­ras­to sanoi lausun­nos­saan (Turo Saari­nen, Ari Maunuila):. Suun­nitel­ma on eri­no­mainen. Kil­papur­je­hduskeskuk­sel­la voidaan nos­taa Helsin­gin imagoa ja se antaa kaupungille mah­dol­lisu­u­den pro­filoitua. Pur­jeve­ne­sa­ta­man rak­en­t­a­mi­nen on lois­tavaa, kos­ka myös Helsin­gin kaupungilla on tarvet­ta uusille venepaikoille.

    Ei todel­lakaan nos­ta kaupun­gin imagoa tehdä kil­papur­je­hduskeskus, jos­sa ei tul­la jär­jestämään yksiäkään kan­sain­välisiä eikä kansal­lisia kil­pailu­ja. KSV:n tilaa­ma (ja mak­sama) tuu­liasiantun­ti­jan lausun­tokin toteaa, että suun­nitel­lus­sa keskuk­ses­sa voidaan jär­jestää junior­ei­den har­joituk­sia ja lausun­non lopus­sa myön­tää, että ris­teil­i­jän ollessa lai­turis­sa osa altaas­ta on käyt­tökelvo­ton, mut­ta sen toises­sa päässä voidaan pur­je­htia. Huo­matkaa, siis allas, joka alun­perin on liian pieni purjehduskilpailuihin. 

    On aivan mieletön­tä rak­en­taa varsin kallis kil­papur­je­hduskeskus, jota pur­je­hti­jat eivät voi käyt­tää. Pur­je­hti­joiden protestit ovat myöhässä kos­ka kukaan ei, vaku­ut­teluis­tani huoli­mat­ta, uskonut, että kukaan täysi­järki­nen voisi ehdot­taa täl­laista lam­mikkoa kilpapurjehduskeskukseksi.

    Pur­je­hti­joi­ta on uhkail­tu han­kkeen puuhami­esten toimes­ta: Ellei tämä suun­nitel­tu keskus kel­paa teille, ette tule ikinä saa­maan mitään kaupungilta. Uskaltaisin väit­tää, että jos tämä raken­netaan ja pur­je­hti­jat eivät sitä käytä, kos­ka mikään kan­sain­vä­li­nen liit­to ei anna täl­laiseen paikkaan mitään iso­ja kil­pailu­ja, niin var­masti san­o­taan: Kos­ka ette käytä saa­maanne keskus­ta, niin ei teille kan­na­ta mitään rakentaa.

    Toiv­ot­tavasti tämän jäl­keen ei kukaan väitä, että pur­je­hti­joi­ta varten on raken­net­ta­va aal­lon­mur­ta­ja ja helikopterikent­tä. Pur­sierutoil­la on melkoisen laa­ja kon­tak­tiverkko, esimerkik­si HSS:ssä on sekä lentäjiä että helikopter­i­len­täjä, jot­ka ovat selvit­täneet tätä asi­aa verkos­to­jen­sa kaut­ta. Yleinen käsi­tys on, että Her­ne­saaren kär­keen suun­nitel­lun helikopteriken­tän käyt­tö on mah­do­ton­ta jos lai­turis­sa on suuri ris­teilyalus ja tulee lounaas­ta. Laivan keu­la tai perä on lähel­lä kent­tää ja aiheut­taa sen ver­ran vaikeasti ennustet­tavia pyörteitä, että laskeu­tu­mis­lu­pa annetaan vain kak­si­root­toriselle helikopter­ille, joi­ta ei juuri sivi­ilili­iken­teessä Suomes­sa ole.

    Pur­je­hti­joille on myös yritet­ty vaku­ut­taa, että ris­teil­i­jöitä, jot­ka hait­taa­vat tuul­ta on aal­lon­mur­ta­jas­sa vain har­voin, sil­lä se on vain var­alai­turi. Jos käyt­tö on vähäistä, niin sil­loin kus­tan­nuk­sia on vielä vaikeampi perustella.

    Her­ne­saaren suun­nitel­ma on ihan muki­in­menevä, jos vain puoli kilo­metriä pitkä aal­lon­mur­ta­ja leikataan siitä pois, samal­la menee nau­ret­ta­va vesiurheilukeskus, jota ei tarvi­ta, kos­ka hie­man itään on ole­mas­sa Sir­pale­saaren ja Liuskasaaren muo­dosta­ma HSS:n ja SPS:n satamien yhtey­dessä toimin­ut kil­pailukeskus, jos­sa pur­je­hti­jat ovat toim­i­neet ja jär­jestäneet kil­pailu­ja yli sadan vuo­den ajan ja viime kesänä juh­lit­ti­in HSS:n ja SPS:n jär­jestämien keskivi­ikkok­il­pailu­jen 90-vuo­tispäivää. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että kil­pailut on jär­jestet­ty keskey­tyk­set­tä 90 vuo­den ajan, myös sotavuodet mukaan lukien. Mik­si turmel­la täl­laisen kult­tuuriper­in­teen jatku­vu­u­ta. Jos Helsin­gin kaupun­ki halu­aa edelleen tukea pur­je­hdusurheilua ja edel­lä siteer­at­tu merel­lisen imagon vaal­im­i­nen on todel­lista, niin kymme­ne­sos­al­la Her­ne­saaren pur­je­hduskeskuk­seen sijoit­tet­tavas­ta rahas­ta saataisi­in Liuskasaaren ja Sir­pale­saaren edus­tan yli 100-vuo­tias pur­je­hduskeskus todel­la näyt­tävään ja toimi­vaan kuntoon.
    — Lau­ri Tarkkonen

  6. “ain­ut mah­dolli­nen paik­ka” — ihmeelli­nen väite!

    Tee vaik­ka pieni helikopterikier­ros helsin­gin yllä niin löy­dät jo pelkästään hotel­lien katoil­ta usei­ta kent­tä­vai­h­toe­hto­ja. Nuo kat­to­ken­tät ovat lisäk­si käyt­täjän kannal­ta paljon parem­pi­en liiken­ney­hteyk­sien päässä kuin Her­ne­saaren kärki.

  7. Tuo Keilanie­mi kan­nat­taisi kyl­lä tutkia. Siitä on aika tarkkaan 500 metriä lähim­pään (tule­vaan) asuin­raken­nuk­seen, joka on yksi neljästä Keilaniemen metroase­man päälle raken­net­tavas­ta tor­ni­talosta. http://i114.photobucket.com/albums/n260/Janne_H_2006/havainnekuva.jpg

    Myöskään kopterin reit­ti ei kulk­isi asu­tuk­sen päältä. Suurin ongel­ma taitaa olla, että kent­tä on “väärässä” kaupungissa.

  8. Tarkkosen tavoin ihmettelin, mikä tämä kuvi­in piir­ret­ty pur­je­hti­joiden lam­mikko oikein on. Tässä täy­tyy olla jokin väärinymmärrys.

  9. Kieltäkää se kent­tä. Kyl­lä se yhtiö paikkansa hakee, mikäli halu­aa toimia ylipäätän­sä. Jotenkin tulee tässä kuitenkin mieleen se nim­by­i­ly. Kaikkea tarvi­taan, kun­han se ei ole mun lähel­lä. Saatan olla ihan väärässä. Onhan se toki pirun tärkeää, että näkee jonkun saaren. Voi hyvä tava­ton. Niin­pä niin. Tuskin nyky­is­ten asun­to­jen arvo kauheasti las­kee noista jutu­ista. Vai las­keeko? Mulle on turha väit­tää, että jotkut itkee vain omien näkymien­sä puoles­ta. Jos niin. ovat men­neet alun­perin väärään osoit­teeseen. Eihän Hesas­sa voi tietää, mitä tule­vaisu­us tuo tullessaan!

  10. Tuo helikopteri puuhastelu on kuitenkin niin mar­gin­aal­ista, ettei sen takia kan­na­ta koko Her­ne­saaren kaavaa rikkoa. Mielestäni paras paik­ka olisi jos­sain Keilaniemen lähel­lä, toinen vai­h­toe­hto on uno­htaa koko pro­jek­ti. Her­ne­saari on vähin­tään yhtä kaukana Kamp­ista tai Rautatieasemasta,kuin Keilanie­mi. Lisäk­si tuo Län­siväylän melu­alue on vapaa­ta riis­taa tuo­hon käyttöön.

    Muutenkin tuo peruste, että nyt teol­lisu­usalueel­la on jotain melu­avaa toim­intaa, niin kun alue muut­tuu asuin­aueek­si niin se pitää säi­lyt­tää on aika ihmeellinen.

  11. Helsin­ki tarvit­see use­ampia kent­tiä. Helikopteri on ihan kätevä väline liikkua paikas­ta toiseen. Vaik­ka minä ja sinä emme sitä tarvitse, niin ihan turhaa lähteä hait­taa­maan mod­er­nia ja var­masti jois­sakin tapauk­sis­sa tarpeel­lista joukkoli­iken­nevä­linet­tä. Täy­tyy myön­tää, että ymmärän ennem­min helikopter­il­in­jan kuin bus­sil­in­jan tarpeen Hernessaressa. 😉

  12. Eikö se viimeinenkin fir­ma joka har­rasti kau­pal­lista reit­tili­iken­net­tä helikoptereil­la men­nyt konkurssi­in jo use­ampi vuosi sit­ten? Eikö tästä voisi päätel­lä että kau­palli­nen heko- toim­inta ei kan­na­ta, ja jät­tää kent­tää tekemät­tä. Itse olen ollut siinä uskos­sa että helikopter­it pystyvät laskeu­tu­maan myös Malmille ja Helsin­ki-Van­taalle. Jos siel­lä on jo ole­mas­sa infra­struk­tu­uri niin mik­sei sinne? Yhtälail­la jätkän­saa­reen kan­nat­taa alkaa vaa­ti­maan uut­ta lentokenttää.

  13. On selvä, että helikopteriken­tän paras paik­ka on Keilaniemessä. On type­r­ää naa­purika­teut­ta Helsingiltä yrit­tää lait­taa se väk­isin Helsinkiin.

  14. Miel­stäni tuo allas, helikopteriket­tä ja tuo yksi ris­teily­lai­turi kan­nat­taisi jät­tää rak­en­ta­mat­ta. Tai ainakaan niitä ei kan­na­ta rak­en­taa ja ylläpitää kaupun­gin kas­sas­ta. Mik­si taas käyt­tää jumalat­tomasti rahaa johonkin, mitä kukaan ei tarvitse.

  15. a_l: “Kenen tuo­ta kent­tää olisi tarkoi­tus käyttää?”

    Lente­ly alkaa heti kun se on taas sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tyä. Juuri täl­lä het­kel­lä on menos­sa kollek­ti­iviset katu­mushar­joituk­set jol­loin helikopter­i­matkus­t­a­mi­nen ei ole kosher. Kysyn­tä palaa ennalleen kun tuhkan ripot­telu alkaa tympiä.

  16. Tallinnan liiken­teen ollessa nyt ns hold­is­sa, ei helikopteriken­tälle todel­lakaan ole aku­ut­tia tarvet­ta. Entä sit­ten pidem­mäl­lä tähtäimel­lä ? En oikein usko siihenkään. Tallinnaan pääsee nyt jo laival­la kahdessa tun­nis­sa, lentosäistä riip­pumat­ta. Matkalla voi tehdä vaik­ka niitä rästi­in­jääneitä töitä, joista hyper­ak­ti­iviset urao­hjuk­set aina valit­ta­vat. Ajan­säästö saat­taisi joillekin tosin olla oikeasti hyvä syy pör­rätä kopter­il­la, mut­ta siinä tulee vas­taan van­ha tut­tu frekvens­sion­gel­ma : koptere­i­ta pitäisi kulkea kuin kol­mosen ratikoi­ta, jot­ta aikaa oikeasti säästyisi.

  17. Vaik­ka lentämistä nykyään ylenkat­so­taan, uskoisin kuitenkin Art­turin oppei­hin sen ver­ran että jos siinä markki­narakoa olisi, niin kyl­lä sitä olisi jo koetet­tu. Wikiep­di­an mukaan heko-liikenne Tallinnaan on ollut keskey­tyk­sis­sä nyt jo vuo­den ver­ran. Edelleenkään en ymmär­rä mikä ongel­ma on lentää helikopter­il­la Malmille tai Helsin­ki-Van­taalle. Onhan ne vähän kauem­pana, mut­ta ei toisaal­ta yhtä järkevää olisi alkaa puuhaa­maan lento­kent­tää Jätkän­saa­reen. Olisi ainakin lähempänä keskus­taa kuin mal­mi tai hki-vantaa.

  18. Kopter­i­toim­inta Hel­si­gin ja Tallinnan välil­lä ei ole mikään busi­ness eikä ainakaan viiteen vuo­teen tule ole­maan sitä. Mielestäni on on vihreän ajat­telun vas­taista ajatel­la, että Keilanie­mi olisi ken­tälle parem­pi paik­ka kuin Her­ne­saari. Ja jos Espoo yhdis­tyy viiden vuo­den päästä Helsinki­in, on kent­tä siinäkin tapauk­ses­sa Helsingis­sä. Mal­mi on toisaal­ta niin kaukana niistä, jot­ka kent­tää käyt­täi­sivät, että se on matkus­ta­jille ajan­hukkaa, lentomat­ka pite­nee, ja mat­ka ken­tälle pite­nee, se ei voi olla luon­non kannal­ta viisas­ta. Jos olisi, kan­nat­taisi kent­tä sijoit­taa Tam­pereelle, sinne on vieläkin pidem­pi matka.

  19. jos koptere­i­ta halu­taan, niin paik­ka kyl­lä järjestyy. Ris­teil­i­jälai­turi­akaan en eri­tyis­es­ti kaipaa, mut­ta pur­je­hduskeskuk­selle taas on vaikeampi löytää kor­vaavaa paikkaa. Sik­si sitä on ehdot­tomasti syytä edistää. 

    Halu­aisin puut­tua uusim­paan out­oon väit­teeseen, joka pur­je­hduskeskuk­sen tiimoil­ta on esitet­ty: keskus leimataan nau­ret­tavak­si sil­lä, että pur­je­hdus ikään kuin olisi tarkoitet­tu tapah­tu­maan aal­lon­mur­ta­jan sisäl­lä olevas­sa sata­ma-altaas­sa. Ei kai kukaan ole vakavis­saan ollut tässä käsi­tyk­sessä? Tähän asti pur­je­hduskil­pailut ovat tapah­tuneet merel­lä ja sata­mat ovat olleet tarkoituk­sel­la mah­dol­lisim­man suo­jaisia. Näin var­masti vastakin.

    On myös esitet­ty, että ris­teil­i­jät tuhoa­vat merisa­ta­man mah­dol­lisu­udet pur­je­hduskiso­jen näyt­tämönä. Nopeasti google map­sista mitat­tuna kaavail­lul­ta lai­turil­ta näyt­täisi ole­van noin kilo­metri matkaa esim liuskasaaren edustalle, jos­sa kil­pailu­ja on per­in­teis­es­ti käy­ty. mikään lai­va peitä tuul­ta näin pitkältä matkalta. 

    Silti en kaipaa koptere­i­ta enkä ris­teil­i­jöitä. Ter­mi­naalit eivät ole kau­nista katsottavaa. 

    Pur­je­hduskeskuk­sen näk­isin mieluiten ran­nan suun­taise­na viritelmänä, jol­loin her­ne­saaren ranta muo­dostaisi sille luon­taisen suo­jan lounais­tu­ulil­la. Aal­lon­mur­ta­jan se toki tarvit­see sil­loinkin, ja aal­lon­mur­ta­jas­ta voisi tul­la haus­ka kävely‑, ong­in­ta- tai katsomoalue.

    Tietääk­seni pur­je­hti­jali­it­to tukee kisakeskushanket­ta. Nyt kaik­ki seu­rat jär­jestävät kiso­jaan itse, omis­sa pienis­sä tilois­saan ja rajal­lisel­la talkoo­jak­samisel­la. Yhteisessä keskuk­ses­sa saataisi­in ajan­mukaiset tilat ja jär­jeste­lyvoimat voitaisi­in yhdis­tää. Herneen keskuk­sen etu­ja olisi myös maay­hteys, ja nyky­is­ten, saar­il­la sijait­se­vien seu­ro­jen pit­toreskit miljööt säilyisivät.

    Vielä jos paket­ti­in saataisi­in merisa­ta­man ain­oan kivikon räjäyt­tämi­nen, olisi koko selkä venei­den vapaasti käytet­tävis­sä ja kil­para­to­ja voitaisi­in rak­en­taa entistäkin vapaam­min, kul­lois­t­enkin tuuli­olo­jen mukaan.

  20. “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa tuli selville, että Her­ne­saaren kär­ki on ain­ut mah­dolli­nen paik­ka Helsin­ki-Tallinna –väliä kulke­valle helikopter­ille. Tämän jäl­keen kysymys kuu­luukin, tarvi­taanko kent­tää ylipäänsä?”

    Voitko lyhyesti ker­toa mik­si. En ole niin vaku­ut­tunut en virkami­esten enkä luot­ta­mus­mi­esten (ml OS) kykyyn geometriseen ja ana­lyyt­tiseen ajat­telu­un, että pitäisin vas­taus­ta jo täysin perusteltuna. 

    Täy­tyy myön­tää, että tiedän asi­as­ta hyvin vähän, tai oikeas­t­aan en lainkaan. Tal­li­nan helikopterikent­tä seisoo satamssa tyhjil­lään — ja vähän surullisen näköisenä.Ajattelin lentää Tal­li­nan helikopetril­la hal­pavuorol­la, mut­ta sit­ten v 2005 (?) tuli onnet­to­muus väliin.

  21. Edeliseen lisäyk­senä.

    En asu Helsingis­sä enkä Kirkkon­um­mel­la vaan pääkaupunkiseudul­la tai Helsin­gin seudul­la. Min­ulle — ja uskoak­seni myös ko. wehkeen käyt­täjille — lie­nee sinän­sä saman­tekvää, minkä kun­nan alueelta he lähtevät lentoon, kun­han kent­tä vain on liiken­teel­lis­es­ti hyvässä paikas­sa, mitä Her­ne­saari muuten minus­ta ei ole.

  22. Kuinkako­han paljon ken­tästä aiheu­tu­isi kus­tan­nuk­sia kaupungille, ainakaan kaavoitus nyt ei ihan ilmaista ole?

    Toisaal­ta pitääkö kaupun­gin suos­tua suo­raan ihan kaik­keen mitä jotkut tarvit­see, mis­sä ovat arviot asianomaisen ken­tän hyö­ty­jen ja hait­to­jen osalta?

    Her­ne­saaren kär­keen voi kuka tahansa tietenkin ehdot­taa mitä tahansa.

  23. Jos HSS:n ja pro­h­erne­nenään ‑yhdis­tys­ten nim­byt eivät halua helikopterikent­tää, niin antakaa se meille tänne Kata­janokalle! Kyl­lä kelpaa!

    Voimme ottaa sen pur­je­hduskeskuk­sen myös. Meil­lä rantaa, ja vas­taan­ot­tokykyä, riittää.

  24. Mitä vikaa on Malmin lentokentässä?
    Mielestäni sitä voisi varsin hyvin hyö­dyn­tää helikopterikent­tänä. Toimi­ihan kyseinen kent­tä nykyäänkin pienkonei­den tukiko­htana har­rastelijoille sekä kau­pal­lisille tahoille.

  25. Her­ne­saaren kär­keen voi kuka tahansa tietenkin ehdot­taa mitä tahansa.

    Kenen hyö­ty on sit­ten se ratkaiseva?

  26. Kim­mo: sehän tässä onkin kysymys. Jos olisin nyt Suomes­sa, tek­isi mie­leni tehdä kun­ta­laisa­loite lento­ken­tän rak­en­tamis­es­ta her­ne­saa­reen. Olisi liiken­teel­lis­es­ti paljon järkeväm­mässä paikas­sa, ja huo­mat­tavasti ympäristöys­täväl­lisem­pi kos­ka lentokoneet laskeu­tu­isi­vat Euroopas­ta tul­taes­sa 10 kilo­metriä aikaisem­min. Tämän lisäk­si vaatisin hyp­pyrimäkeä, kir­jas­tokeskus­ta, uut­ta oop­er­at­aloa ja jalka­pal­losta­dio­nia hernesaareen.

    Mitään järkeä näis­sä han­kkeis­sa ei ole, mut­ta jos kysymys ei ole sijoit­telun järkevyy­destä vaan siitä tarvi­taanko niitä ylipäätään, niin… no. 

    Malmin lento­ken­täl­lä on valmis infra­struk­tu­uri- puhu­mat­takaan Helsin­ki-Van­taas­ta, jonne pääsee jo kymme­nen vuo­den kulut­tua junal­la. En tiedä onko kyse siitä että ko. kent­tien käyt­tämi­nen on niin kallista että helikopter­ili­ikenne ei kan­nat­taisi- jos näin on niin ergo- liiken­net­tä ei tarvi­ta kos­ka se ei ole kan­nat­tavaa. Jos pikalai­va tem­paisee Tallinnaan 90 min­uutis­sa, lentokoneel­la vähän alle 20 min­u­ut­tia, niin jotenkin tulee jo mieleen että liiken­neka­p­a­siteet­tia on jo yllin kyllin.

  27. Tuo­mas S.

    Edelleenkään en ymmär­rä mikä ongel­ma on lentää helikopter­il­la Malmille tai Helsinki-Vantaalle.

    Olen tain­nut lait­taa tämän kom­mentin tänne ennenkin: jos matkus­ta­ja on vään­täy­tynyt Helsin­ki-Van­taalle asti ja siel­lä on kiitora­dat, kan­nat­taa lentää lentokoneel­la. Se on paljon halvem­paa kuin helikopterin liiken­nöimi­nen. Helikopterin kus­tan­nuk­sille pitäsi saa­da jotain vastinet­ta, ilmeis­es­ti mieluiten nopei­ta yhteyk­siä keskustasta.

  28. Kymmenien - satojen miljoonien asunnot vai kopterikenttä? sanoo:

    Alueelle saisi kym­me­nien tai sato­jen miljoonien euro­jen pil­ven­pi­irtäjät lisää, ellei kent­tää raken­net­taisi. Tämä jopa hie­man lask­isi asun­to­hin­to­ja pk-seudul­la, joten me kansalaiset saisimme asua lev­eäm­min, halvem­mal­la ja ekologisemmin.

    Onko se kopter­i­fir­ma var­masti valmis mak­samaan ken­tästä sato­ja miljoonia?

    Onko Helsingillä liikaa rahaa, kun se ei halua rahas­taa ton­tista kun­nol­la? Mik­si sit­ten Pajusen leikkauslista?

    Jos jotain pelas­tushe­likopte­ria kai­vataan, niin muis­taak­seni sen tuot­ta­mat hyödyt ovat aika pieniä, tuol­la raha­sum­mal­la voi muus­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa saa­da paljon enem­män aikaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.