Helsingin säästölista

50 vastausta artikkeliin “Helsingin säästölista”

1. lähikir­jas­tot

   Toimi­va julki­nen liiken­n­ev­erkko yhdis­tet­tynä älyko­rt­ti­mak­samiseen mah­dol­lis­taa hel­posti julk­isten palvelu­jen ilmaiskäytön “etänä”.

   Esim liiken­teen sol­muko­hdas­sa sijait­se­van kir­jas­ton sisäl­lä on bus­siko­rtin leimaus­laite, joka palaut­taa bus­si­mak­sun takaisin kor­tille, jos vai­h­toaikaa on vielä jäl­jel­lä. Sopivil­la jär­jeste­ly­il­lä tuo palau­tusleimaami­nen on tehtävis­sä sel­l­aisek­si että väärin käyt­tämiseen tuskin kukaan vaivautuu.

   Vastaa

2. Jok­seenkin kaikil­la kir­jas­toa käyt­tävil­lä helsinkiläisil­lä on “kuukausiko­rt­ti”. Matkalipun hin­ta ei ole se ongelma.

   Vastaa

3. Ei kaupungi­nosia voi aina kohdel­la tas­a­puolis­es­ti. Väk­isinkin käy niin, että jos­sain on jokin palvelu, mitä jos­sain muual­la ei ole. Mut­ta ei tämän pitäisi olla ongel­ma, jos nämä asi­at ovat ihmis­ten tiedos­sa, kun he tekevät päätök­siä omas­ta asuin­paikas­taan. Järkevät ihmiset opti­moi­vat omaa ajankäyt­töään ja aset­tuvat asumaan sel­l­aiseen paikkaan, jos­sa palve­lut ovat heille riit­täväl­lä etäisyy­del­lä. Jos jokin palvelu yhtäkkiä lakkaute­taan, se on isom­pi ongel­ma. Tai jos uut­ta palvelua ei peruste­ta, vaik­ka on luvat­tu perus­taa, niin sekin on ongelma.

   Vastaa

4. “Jok­seenkin kaikil­la kir­jas­toa käyt­tävil­lä helsinkiläisil­lä on “kuukausiko­rt­ti”.”

   Koul­u­lap­sil­lakin?

   Vastaa

5. Osmo, vään­nä rautalankaa! 

   Min­ul­la on nyt 100 e. Saanko lisää rahaa, jos annan ystävät­tärel­leni 50 e, jol­la hän ostaa min­ul­ta ihanan puseron, jota hän on aina himoinnut?

   Entä säästänkö kovasti rahaa, jos en annakaan ystävät­tärelle 50 euroa ja annan puseron hänelle joululahjaksi?

   (Viit­taan nyt tietysti siihen, että kaik­ki Helsin­gin viras­tot mak­sa­vat sein­istään vuokraa Tilakeskuk­selle.)

   Älä ihmeessä sano, ettei matkalipun hin­ta ole ongel­ma! Mei­dän taloudessamme ei täl­lä het­kel­lä ole kel­lään aikape­rusteista matkako­rt­tia eikä edes rahape­rusteista. Mak­saisimme siis julk­isil­la matkus­taes­samme rahal­la ker­ta­mak­sun kahdelta hen­geltä, edestakainen mat­ka mihin tahansa 8 tai 10 e. Se estää huvi­matkailun, ihan tot­ta. Esimerkik­si Tuo­maan markki­noil­la Espal­la emme tänä vuon­na käy, kos­ka emme halua mak­saa siitä ilosta kym­men­tä euroa.

   Vastaa

   1. Min­un on kyl­lä vaikea ymmärtää, mik­si kukaan mak­saa ker­ta­mak­sul­la. Se hait­taa myös kanssamatkus­ta­jia hidas­ta­mal­la bussin/ratikan kulkua. Niin­pä ratikois­sa lopete­taan ker­tal­ip­pu­jen myyn­ti kokon­aan. Edelleen tar­if­fi­u­ud­is­tuk­ses­sa on tarkoi­tus tehdä ker­tal­i­pus­ta niin kallis, että ihmiset siir­tyvät var­masti suju­van liiken­teen nimis­sä ennal­ta ostet­tui­hin lip­pui­hin. Ainakaan ker­ta­mak­su ei ole peruste palvelu­verkon suun­nit­telu­un, kos­ka järkeväkin mak­su­ta­pa on olemassa.

      Ei tietenkään syn­ny säästöä, jos kaupun­ki jät­tää oman tilansa tyhjilleen. Ei niin ole tarkoi­tus tehdä, vaan vuokra­ta ulos tai antaa tont­ti asun­torak­en­tamiseen, jos pääl­lä ole­va raken­nus on tul­lut elinkaaren­sa loppuun.

      Vastaa

6. Koulun ja kir­jas­ton yhteinen tila on eri­no­mainen ratkaisu. Kun­nalle tulee todel­lista säästöä, mut­ta kun­ta­lainen ei menetä palvelua. Kun­pa täl­laisi­in ratkaisui­hin vain päästäisi­inkin: lapset ja nuoret löytäi­sivät entistä helpom­min kir­jas­toon, eikä se olisi kaukana muil­takaan käyttäjiltä.

   Vastaa

7. Kun­nat ovat raha­pu­las­saan ensim­mäisenä vähen­tämässä palvelui­ta. Onko Helsingis­sä mietit­ty byrokra­t­ian kar­simista. Kun virka­her­roille annetaan säästöte­htäviä, sata var­maan he eivät näe säästö­tarpei­ta esikun­nis­saan vaan kentällä. 

   Jokaises­sa kun­nas­sa pitäisi aika ajoin per­a­ta myös byrokra­tia läpi. Kon­sultin voimin tietysti, sil­lä eihän kukaan virka­her­ra näe itseään tarpeet­tomak­si lakkautaa

   Vastaa

8. Ker­ta­mak­su tar­joaa edes hie­man yksi­ty­isyyt­tä. Jokainen rehelli­nen kansalli­nen ei vält­tämät­tä halua ava­ta YTV:n kaut­ta muille vira­nomaisille koko elämäänsä.

   Vastaa

9. Odotankin jän­ni­tyk­sel­lä minkälaiseen ihmeel­liseen käyt­töön Puk­in­mäen kir­jas­to vuokrataan. Ehkä saamme siitä maan ensim­mäisen kal­jabaarin, joka sijait­see kah­den koulun välis­sä. Vai pure­taanko puo­likas rakennus?

   Toinen esimerk­ki lähialueelta: Malmin uimaran­nal­la on ollut vuosia kanoot­tivuokraus, joka on työl­listänyt muu­ta­man nuoren. Kun­ta­laiset ovat saa­neet muu­ta­mal­la eurol­la kokeil­la mel­on­taa Van­taan­joel­la. Tänä vuon­na kiin­teistövi­ras­to korot­ti parakin ja mutaisen rantapenkan vuokraa niin paljon ettei liikun­tavi­ras­tol­la ollut toim­intaan varaa. Seu­raus: Ei kanoot­tivuokraus­ta, ei muu­takaan toim­intaa. Mut­ta syn­tyipähän säästöä!

   Kaupun­gin toim­inta muis­tut­taa välil­lä tätä ekonomivitsiä:
   http://keskustelu.suomi24.fi/node/6603004

   Vastaa

10. Ikäväl­lä taval­la tulee sel­l­ainen olo, että listalle on valit­tu kohtei­ta, joi­ta ei ole tarkoi­tuskaan lakkaut­taa, mut­ta joista tiede­tään nou­se­van kohu. Näin voidaan suu­ri­na hyvän­tek­i­jöinä julis­taa, että “Kir­jas­tot on pelastet­tu!” ja että kansan ään­tä on kuun­nel­tu. Ja sit­ten vähin äänin lakkaut­taa muut listalle pää­tyneet palvelut.

    Vastaa

11. Osmo kir­joit­ti, että hänen on vaikea ymmärtää mik­si kukaan mak­saa kul­jet­ta­jal­ta oste­tul­la ker­tal­ip­ul­la julk­isil­la tehtyjä matkoja.

    Tot­ta on, että on parem­pi han­kkia lip­pu ennen ajopeli­in nousemista. 

    Jos julk­isil­la tehtäviä matko­ja tulee tarpeek­si har­voin, ei ehkä tiedä tarpeek­si toimi­ak­seen fik­suim­min. Voi myös olla, että kän­nykkälip­pu­ja ei myy­dä juuri sille lin­jalle johon olisi menos­sa eikä R‑kioskiakaan satu ole­maan muka­van matkan päässä.

    HKL:n aikape­rus­taista matkalip­pua ei sat­un­nais­es­ti matkus­ta­va voi tietenkään han­kkia. Rahape­rus­taises­sa matkali­pus­sa on siinäkin käyt­tämät­tä jäämisen riski.

    Tarkoitin oikeas­t­aan kysyä sitä, mitä järkeä ylipäätään on kaupun­gin mak­sat­taa viras­toil­laan itselleen vuokraa. Vai onko se hoito­vastiket­ta? Sen ymmär­rän, että kaikkien viras­to­jen ei kan­na­ta palkata omia laitosmiehiä läm­pö­pat­terei­den säätöön, mut­ta Tilakeskus puhuu vuokras­ta. Täy­tynee lukea pdf-tiedos­to, johon Tilakeskuk­sen sivul­la on linkki.

    Kyl­lä minäkin sen tajuan, että jos myyn puseroni kol­man­nelle osa­puolelle, jolle en anna sadas­ta eurostani lati­akaan ja joka mak­saa min­ulle 50 e, rikas­tun, jos se pusero on min­ulle joutilas.

    Vastaa

12. “Mei­dän taloudessamme ei täl­lä het­kel­lä ole kel­lään aikape­rusteista matkako­rt­tia eikä edes rahaperusteista.”

    No mik­si ette han­ki? Sik­sikö, että uuden kortin käyt­tööno­to­s­ta per­itään huima 9 euron korttimaksu?

    Vastaa

13. Silmääni pisti tuo Osmon väite, että jok­seenkin kaikil­la kir­jas­toa käyt­tävil­lä helsinkiläisil­lä on kuukausiko­rt­ti. Itse taas olen ymmärtänyt tilanteen ole­van val­lan toinen.

    Esimerkik­si lukusalia käyt­tävät ahk­erasti ne, joille ei tule lehtiä koti­in, he ovat usein työt­tömiä tai eläkeläisiä. En mil­lään usko, että heil­lä on kuukausiko­rt­ti kuten ei ole lap­sil­lakaan tai val­taos­al­la nuorista, kos­ka useimpi­en koulut ovat kuitenkin kävelyetäisyydellä.

    Omas­sa per­heessäni ei kenel­läkään ole kuukausiko­rt­tia, kos­ka työ­matkat tehdään joko kävellen(Espoossa asu­vat) tai oma­l­la autolla(Espoossa työssäkäyvät).

    Vastaa

14. Tilakeskuk­sen pdf-esit­teessä sanotaan: 

    “Kaupun­gin tilan vuokraan vaikut­ta­vat yhtäältä pääo­makus­tan­nuk­set ja toisaal­ta ylläpi­tokus­tan­nuk­set. Vuokra muo­dos­tuu siis pääo­mavuokras­ta ja ylläpi­tovuokras­ta.

    Pääo­mavuokran osu­us on suurin. Sil­lä on katet­ta­va korko, ton­tin­vuokra ja tilaan tehty­jen investoin­tien pois­tot. Ensim­mäi­nen investoin­ti tehdään, kun tila raken­netaan, ja seu­raa­van ker­ran investoidaan tilan perusko­r­jaus­vai­heessa. Pääo­makus­tan­nuk­si­in sisäl­tyvä korko tarkoit­taa tuot­toa, jon­ka tilan omis­ta­ja omis­tuk­selleen halu­aa. […]Ylläpi­tovuokral­la kate­taan kiin­teistön jokapäiväis­es­tä hoi­dos­ta, ylläpi­dos­ta ja esim. ener­giaku­luista aiheutu­vat kus­tan­nuk­set.”

    Hahaa, se oli niin kuin arvelin sen ole­van. Kaupun­ki myön­tää viras­toille määrära­haa vuokran­mak­sua varten pan­nakseen rahansa tuot­ta­maan, ei pelkästään tilo­jen kun­nos­s­api­toon. Toisin sanoen jos satases­tani annan ystävälle 50 e, jon­ka ystävä antaa min­ulle takaisin, min­un pitäisi tien­ata rahaa.

    Vastaa

15. Tämä lap­siar­gu­ment­ti hie­man haiskah­taa retoriselta jipol­ta. Itse uskoisin että lähikir­jas­to­ja tarvit­se­vat eniten eläkeikäiset, joiden on vaikea liikkua. Käsit­tääk­seni myös maa­han­muut­ta­jille kir­jas­tot ovat tärkeitä olo­huonei­ta, kun ei työ­paikkaa vielä ole eikä uskon­to suosi baarielämää. Kir­jas­toa­sioin­nin voi hoitaa aika pitkälti netis­sä, jos­sa voi valikoi­da ja vara­ta halu­a­mansa teok­set ja noutaa ne jon­akin sopi­vana ajanko­htana isos­ta toimip­is­teestä. Kir­jas­toau­toil­la voisi kor­va­ta kalli­ita lähikirjastoja.

    Vastaa

16. Sat­un­naiselle matkailijalle/turistille lipun osto vas­ta liiken­nevä­li­neessä on järkevää.
    Bre­menis­sä ratikan sisäl­lä pystyi mak­samaan automaatis­sa rahal­la ja kor­tilla ker­ta- ja päivä- jne. lip­pu­ja. Muu­toinkin kaupun­gin joukkoli­ikenne oli erit­täin posi­ti­ivi­nen yllätys.

    Kos­ka sat­un­naiselta käyt­täjältä matkako­r­tit uno­htu­vat, kan­nat­taisi kat­e­gorisen ennakko­su­un­nit­telun vaa­timisen sijaan miet­tiä fik­su­ja maksutapoja.

    mei­dänkin per­heemme kannal­ta joukkoli­iken­teen käyt­tö on selvästi autoilua kalli­im­paa, mut­ta ajoit­taisen nopeu­den, mukavu­u­den ja maail­man­paran­nus­mein­gin vuok­si joukkoli­iken­teel­lä on mah­dol­lisuuten­sa. Kuukausilip­pua emme tarvitse, kos­ka työ­matkat tehdään fillarilla.

    Kir­jastopalvelu­iden hienous on juuri tavoitet­tavu­udessa — varsinkin kun Hel­metin avul­la valikoimat ovat kaikkial­la hyvät.

    Vastaa

17. Anna-Liisa
    Tot­takai se kan­nat­taa jär­jestää noin. Kun viras­tot eivät saa kaupungilta tilo­ja ilmaisek­si vaan ne joutu­vat mak­samaan niistä vuokraa, niin ne oikeasti hark­it­se­vat paljonko seiniä tarvi­taan. Jos tilat olisi ilmaisia, ei yhdel­läkään viras­tol­la olisi minkään­laista mie­lenki­in­toa opti­moi­da tilankäyttöään.

    Vastaa

18. Pääo­mavuokran sisäl­lyt­tämi­nen kus­tan­nuk­si­in on aina vähän han­kalaa kun luvut halu­taan saa­da vertailukelpoisiksi. 

    Esimerkik­si uusi koulu näyt­tää paljon tehot­tomam­mal­ta kuin van­has­sa hyväkun­toises­sa kiin­teistössä sijait­se­va jos pääo­mavuokra on “todel­lista”, ts. esimerkik­si 30v tas­apois­tot, 3% pääomakorko. 

    Vas­taavasti hihas­ta vede­tyt pääo­makus­tan­nuk­set joil­la yksikkö­jen väli­nen kus­tan­nusver­tailu saadaan yhteis­mi­tallisek­si johtaa hel­posti epäre­al­is­tiseen käsi­tyk­seen yksikön sulkemisel­la saatavien säästö­jen suuruudesta.

    Jos hihavakioi­ta on enem­män, esimerkik­si s.e. pois­tot joko kokon­aan tai osin nol­lataan sil­lä het­kel­lä kun kiin­teistö on siir­ret­ty tilakeskuk­sen taseeseen vaikeu­tuu ver­tailu entisestään.

    Noin karkeasti: kaik­ki kaupun­gin sein­istä säästämisen kus­tan­nus­lähtöi­nen ver­tailu muun kuin kaupun­gin “kon­ser­ni­til­in­päätök­sen” luvuil­la on kyseenalaista. Osit­taisop­ti­moin­nil­la päädytään hel­posti talon­poikaisjär­jen vas­taisi­in ratkaisui­hin, esimerkik­si koulu­jen ei kan­na­ta luovut­taa ylimääräisiä tilo­jaan iltapäiväk­er­ho­toim­intaan kos­ka se heiken­tää ope­tus­toimin­nan lasken­nal­lista tehokku­ut­ta val­i­t­ul­la mit­taris­tol­la, vaan ylimääräiset tilat kan­nat­taa yrit­tää keplotel­la ulos koulun lasken­nal­lis­es­ta pin­ta-alas­ta. Näin kai nyt use­at koulut halu­aisi­vatkin tehdä.

    Vastaa

19. Avar­tavaa seu­rustel­la tääl­lä ihmis­ten kanssa, jot­ka hyytävästi tylyt­tävät niitä, joille viidel­läkin eurol­la on merkitystä. 

    Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta aje­taan alas, todellakin.

    Muis­taak­seni blo­gi-isän­täkin on joskus ollut sil­lä kan­nal­la, että yhteiskun­ta, jos­sa slum­mien asukkaat on muurein ja tur­vamiehin häädet­tävä rikkaampi­en asuma-alueil­ta, ei ole yhtä miel­lyt­tävä kuin tasalaa­tuisem­pi yhteiskunta.

    Pitäisiköhän tähän taas pan­na Lai­tisen lista?

    Vastaa

20. Kun­nan palveluis­sa ylivoimais­es­ti eniten mak­saa ihmi­nen eli kun­nan työn­tek­i­jä. Jos kiin­teistö on mak­set­tu, niin sen kus­tan­nuk­set henkilöstöön ver­rat­tuna on yhden hyt­ty­sen ininää Lapin erämaassa.

    Kun puhutaan koulusäästöistä, niin kan­nat­taa puhua seinien sijas­ta oikeista asioista eli opet­ta­jatarpeesta. Ja kun puhutaan opet­ta­jatarpeesta, kat­seet kohdis­tu­vat luokkien eli ryh­mien kokoon.

    Puheet on syytä siirtää sein­istä ja lat­tioista oppi­laisi­in ja opet­ta­ji­in eli arvokeskusteluun.

    Vastaa

21. Jalo­nen, min­un suosik­ki: Kuin­ka ekon­o­misti pääsee pois auti­ol­ta saarelta? No, ensim­mäisek­si olete­taan soutuvene…

    Säästö tilavuokris­sa pitäisi peri­aat­teessa laskea tulona vai­h­toe­htokäytöstä. Ja muutenkin palvelu­verkkoa pitäisi tarkastel­la kokon­aisuute­na, siis sisältäen yksi­tyiset palve­lut ja liiken­ney­htey­det. Esimerkik­si Pohjois-Helsingis­sä on muu­tamia huonos­ti kan­nat­tavia bus­sil­in­jo­ja, 75A nyt esimerkik­si, joiden­ka ole­mas­saolen oikeu­tus on nimeno­maan se että asukkaat pääsee kir­jas­toon, ter­veyskeskuk­seen, tms.

    Jos julk­isia palvelui­ta siir­retään niin se vaikut­taa siis mm. paikalliseen liiken­n­ev­erkkoon, ja toisaal­ta heiken­tää yksi­tyisen palvelun edel­ly­tyk­siä esimerkik­si Tapu­likaupungista. Olen eri mieltä siitä että “Tapu­likaupungista ei voi viedä kaikkea”, tämä on joko tai kysymys, jos Tapu­likaupun­ki halu­taan säi­lyt­tää jonkin­laise­na paikalliskeskuk­se­na, sinne tulee keskit­tää lisää palvelu­ja, ja jos ei niin ne lop­utkin kan­nat­taa siirtää. Helsingis­sä on aivan liikaa näitä keskuk­sia, kaikille ei yksinker­tais­es­ti riitä “asi­akkai­ta”, kun niitä kaikkia yritetään pitää hengis­sä niin seu­raus on verkos­to riu­tu­via ostare­i­ta. Ei sem­moi­ses­sa koulu+päiväkoti+pienkauppa minikeskukessa ole mitään vikaa, kolkko­ja niistä tulee siinä vai­heessa kun liike- ja julk­ista tilaa on yli tarpeen.

    Minkä takia KSV:lle ei tun­nu ole­van tähän mitään san­ot­tavaa? Tässä on kysymys kaupunki­rak­en­teesta, ei pelkästään palveluista.

    Vastaa

22. Täl­läkin pal­stal­la on hehkutet­tu omis­tusasun­non han­kkimisen ihanu­ut­ta. Eikö samal­la taval­la julk­ishallinnon kan­nat­taisi omis­taa raken­nuk­sen­sa per viras­to ja mak­saa vain ylläpi­dos­ta johtu­via kustannuksia? 

    Tai pitäisikö esimerkik­si Osmon antaa omis­tusasun­ton­sa taloy­htiölle, joka vuokraisi sen takaisin hänelle san­o­taan vaik­ka 7 %:n tuot­to­tavoitet­teel­la ja vuokra sisältäisi pääo­mavuokrao­su­u­den ja ylläpi­tovuokran. Kos­ka pidän Osmoa järkevänä miehenä, niin uskon että hän ei tek­isi moista tyh­myyt­tä omis­tusasun­ton­sa kanssa. Mut­ta mik­si kaupun­gin viras­to­jen tulisi suos­tua samaan? Tai yleen­sä julkishallinnon? 

    Senaat­tiki­in­teistöt otti esimerkik­si vastik­keet­ta Helsin­gin yliopis­ton raken­nuk­set ja vuokrasi ne takaisin. Seu­raus oli laitosten rahavaikeuk­sia ja tilo­ja jäi käyt­tämät­tä, kos­ka niitä ei ollut varaa käyttää.

    Vastaa

23. Tämä on mon­imutkainen jut­tu. Edel­li­sistä puheen­vuoroista eri­tyis­es­ti Spot­tu ja Tpyy­lu­o­man näkökul­mat kan­nat­taa pitää mielessä.

    Me Turus­sa mene­timme juuri kak­si lähikir­jas­toa, kos­ka kult­turi­toi­mi ei mil­lään olisi päässyt sille asetet­tuun säästövelvoit­teeseen ilman tätä karsin­taa. Olen sub­jek­ti­ivis­es­ti ollut käve­ly­matkan päässä ole­van kir­jas­toverkon takana nimeno­maan las­ten (ja koulu­jen) takia: ei lap­siper­heen arki ja van­hempi­en voimat riitä kyt­täämään kaiken muun lisäk­si kir­jas­toau­to­jen vierailu­ja: las­ten pitää päästä kir­jas­toon omin voimin. Sik­si min­ul­la on myös ris­tiri­itainen suh­tau­tu­mi­nen Turun uuteen pääkir­jas­toon: onhan se upea, mut­ta mm. sen takia sit­ten mene­timme ne kak­si hyvää sivukir­jas­toa ja lisää on liipaisimella.

    Toisaal­ta koulukeskustelus­sa on mielestäni usein se sävy, että kaik­ki kol­men­toista oppi­laan koulutkin on säi­lytet­tävä, kos­ka pieni on kau­nista. Ensin­näkin, ei ole. Toisek­si — mil­lä nämä pien­ten koulu­jen puo­lus­ta­jat perustel­e­vat (oman lapsen­sa) pienen koulun tur­val­lista ja yksilöl­listä ilmapi­ir­iä niille suurten koulu­jen van­hem­mille, joiden lapset joutu­vat sit­ten viet­tämään koulupäivän­sä 29 luokka­toverin kanssa? 

    Eli ymmär­rän kyl­lä säästöjä, mut­ta (vaik­ka opet­ta­ja olenkin) alim­i­toitet­tu­ja koulu­ja en niin kovasti säälisi. En tiedä, mikä on yhdys­lu­okkati­lanne Helsingis­sä, mut­ta esim. Turus­sa niitä on vielä käsit­tämät­tömän paljon. Väitös­tutkimuk­sisakin kehutaan kuin­ka hyviä tulok­sia yhdys­lu­okissa saavute­taan, mut­ta ei kai se sen­tään ole oikeasti toivottavaa?

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

24. Olen Touko Met­tisen kanssa samaa mieltä pikkuk­oulu­jen säälimis­es­tä. Ain­oa syy niiden säi­lyt­tämisek­si on se, ettei las­ten koulumatkoista saisi tehdä liian pitk­iä ja han­kalia. Isois­sa kaupungeis­sa sekään ei ole pätevä — pait­si jos­sain Teiskossa.

    Lapselle idylli­nen pikkuk­oulu voi olla tosi ihana tai aivan kamala: jos eroat kovasti muus­ta porukas­ta etkä tule sen ain­oan opet­ta­jankaan kanssa oikein toimeen, niin koulunkäyn­ti on äkkiä helvettiä.

    Vastaa

25. Fil­lari­ton,

    Ver­tauk­sesi omis­tusasun­non luovu­tuk­ses­ta taloy­htiölle on itse asi­as­sa varsin hyvä, kovin moni suo­ma­lainen ei ymmär­rä omis­tusasumisen oikeaa hintaa.

    Liian moni ajat­telee, että omis­tusasum­i­nen on hal­paa, kun asumis­es­ta tarvit­see mak­saa vain hoito­vastike eikä lainkaan vuokraa kenellekään.

    Todel­lisu­udessa tilanne on kuitenkin toinen. Vuokra-asu­ja mak­saa kyl­lä vuokran, mut­ta samal­la hänelle jää sijoitet­tavak­si muuhun käyt­töön se pääo­ma, joka asun­toon muuten sitou­tu­isi. Jos hän han­kkii tälle kohtu­ullisen tuo­ton muul­la sijoi­tus­taval­la, voi hän rahoit­taa tuol­la tuo­tol­la hoito­vastik­keen ja vuokran välisen erotuksen.

    Ilman vero­tuk­sen vaiku­tus­ta juuri vuokrien suu­ru­us määräy­ty­isi juuri täl­lä taval­la, vas­taa­van riskin sisältävän sijoituk­sen tuotolla.

    Tätä tuloslaskel­mas­sa tai kas­savir­ta­laskel­mas­sa näkymätön­tä kus­tan­nus­ta varten julkiselle sek­to­rille on perustet­tu eril­lisiä yksiköitä kiin­teistö­mas­saa hallinnoimaan. Yri­tyk­set pystyvät toteut­ta­maan saman tarpeen kus­tan­nu­s­paikkalasken­nal­la kun he kohdis­ta­vat kiin­teistöön liit­tyvät kus­tan­nuk­set (ml. pääo­makus­tan­nus) oikein eri liike­toimin­nalle. Tämä ohjaa johtoa opti­moimaan pääo­man eli tilo­jen käyt­töä. Julkisel­la sek­to­ril­la tarvi­taan erilli­nen organ­isaa­tio, jot­ta kus­tan­nus saadaan näkyväk­si. Idea on kuitenkin sama, kohdis­taa tiloista syn­tyvä kus­tan­nus sille toimin­nalle, joka sitä käyttää.

    Jos Osmo siis antaisi oman omis­tusasun­ton­sa taloy­htiölle vuokrat­tavak­si, niin hän saisi tilalle ao. yhtiön osakkei­ta. Sen jäl­keen hän voisi vapaasti vali­ta, pitääkö hän varansa kiin­ni tuos­sa asun­toy­htiössä vai myykö hän sen ja sijoit­taa rahansa jon­nekin muualle saadak­seen niille parem­man tuoton.

    Vastaa

26. Teemu Kemp­painen: “Tämä lap­siar­gu­ment­ti hie­man haiskah­taa retoriselta jipolta.”

    Vah­vasti eri mieltä sekä per­heel­lisenä että suuren osan lap­su­ut­tani kir­jas­tossa notkuen viettäneenä.

    Mitä kir­jas­toi­hin tulee, mihin näitä mon­u­men­taal­isia pääkir­jas­to­ja nykyään enää tarvi­taan ? Asi­akkaan kannal­ta kir­jas­to­jen väli­nen logis­ti­ik­ka ja http://www.helmet.fi toimi­vat lois­tavasti. Kir­jas­ton pitää olla ihmisen kokoinen ja ensisi­jais­es­ti lapsen ja nuoren kannal­ta hel­posti saavutet­tavis­sa. Aikui­sista varsin mon­elle Kir­jas­to 10 on sijain­nil­taan opti­maal­isin jos tarkoi­tus on vain hakea jotain inter­netitse tilattua.

    Esil­lä ollut aja­tus siitä että Helsin­gin uusi pääkir­jas­to kytketään osak­si Töölön­lah­den pom­pöösiä mon­u­men­taal­i­hanket­ta on suo­raansa­noen kauhis­tut­ta­va, sekä peri­aat­teel­lises­sa mielessä että kus­tan­nuk­sil­taan. Mas­si­ivi­nen keskus­takir­jasto­pro­jek­ti taitaa tosin täl­lä het­kel­lä olla jäis­sä, toiv­ot­tavasti pysyvästi.

    Vastaa

27. Ker­rotko Her­bert vielä, miten tätä “läpinäkyvyyt­tä” hyö­dyn­netään. Ja mik­si julk­ishallinnolle on määrät­ty tuot­to­tavot­tei­ta ja onko esimerkik­si Helsin­gin kaupungilla tai yliopis­tol­la edes mah­dol­lisu­ut­ta vuokra­ta muu­ta tilaa kuin mitä sil­lä on käytössä nyt eli sopivia tilo­ja etsitään kir­jas­toille, kouluille ja sosiaali&terveyssektorille.

    Vastaa

28. Ville, Lon­toos­sa asia on jär­jestet­ty siten, että matkako­rtista mak­se­taan 3 pun­nan pant­ti ja kah­den matkan tek­i­jä pääsee sil­lä jo halvem­mal­la. Samaa suosit­telisin Helsinkiinkin. 

    Järkevää olisi se, että halti­jako­htaisia matkako­rt­te­ja saisi kaik­ista R‑kioskeista (ja muista vas­taav­ista) esim. 3€ hin­taan ja varmis­te­taan että lip­pu­jen hin­nat ovat sel­l­aisia, että tuo raha tulee par­il­la matkalla takaisin. Kaupun­ki säästää rahaa ja bus­sikuskien aikaa huo­mat­ta­van paljon sil­lä, että kaikil­la on matkako­rt­ti taskussaan.

    Vastaa

29. Kir­jas­ton käyt­tö alkaa olla just tuo­ta josain ylhääl­lä mainit­tu, http://www.helmet.fi kaut­ta varaus, nouto ja palau­tus lähikir­jas­toon. Jos tuo­ta halu­aa edelleen kehit­tää, niin mik­sei kir­jo­jen noutoa ja palau­tus­ta voisi jär­jestää asi­amies­pos­ti­tyyli­in lähikau­pan tiskiltä?

    Vastaa

    1. Kir­jas­to ei ole pelkkä lainaamo.

       Vastaa

30. Särelä: Kuo­pios­sa matkako­rtista mak­se­taan 3 euroa ja niin ikään se on kuo­letet­tu kah­den matkan jäl­keen. Lopuista matkoista ‑50%.

    (muut­tu­jat 2,90 ker­ta­mat­ka, 40 matkan matkako­rt­ti 59 euroa tai 30 päivän matkako­rt­ti 56 euroa)

    Pks:lla kort­tialen­nus per mat­ka ylit­tää 50%, mut­ta kaupun­gin suh­teelli­nen sub­ven­tio on myös aika taval­la suurempaa.

    Vastaa

31. Mikä on Osmo mielip­i­teesi Helsin­gin uud­es­ta pääkir­jas­tos­ta? Koetko sitä tarpeellisena?

    Vastaa

32. Juha, olen­naista on nimeno­maan se, että tur­isti joka tulee kaupunki­in ja käyt­tää julk­ista liiken­net­tä pari ker­taa, halu­aa ja kyke­nee han­kki­maan kortin lento­ken­tältä. Tässä vai­heessa niitä aiheesta mus­sut­ta­jia löy­tyy enää pari has­sua ja niistä ei tarvitse välit­tää. Voidaan vaik­ka lopet­taa bus­seis­sa ja ratikois­sa kul­jet­ta­jamyyn­ti, kos­ka voidaan olet­taa se, että kaikil­la on matkakortti.

    Vastaa

33. Keskustelu­un muo­dos­tuu näköjään kir­jas­torön­sy. Toisaal­ta kir­jas­to liit­tyy mitä suurim­mas­sa määrin Helsin­gin säästöo­hjel­maan: lakkautet­tavak­si valit­tavis­sa toimip­is­teis­sä on kahdek­san kirjastoa.

    Kun ajat­telee Helsin­gin Kir­jas­to 10:n val­tavaa asi­akasvir­taa (suurem­pi kuin mis­sään isos­sa täy­den palvelun kir­jas­tossa), vaikkei Kymp­is­sä edes ole kir­jo­ja kuin rajoite­tusti tiety­istä aiheista eikä hyvä musava­likoima ehkä sit­tenkään ole koko seli­tys, Antin aate noutopis­teestä alkaa tun­tua järkevältä.

    Kir­jas­to ei silti ole pelkkä lainaamo, todel­lakaan. Osan kir­jas­ton mui­ta tehtäviä voi hoitaa verkos­sa, jos osaa vähänkään hakea tietokan­noista itse. Kir­jas­to voisi selvit­tää palve­lu­tarpeen­sa; lonkalta heit­täisin että pienis­sä lähikir­jas­tois­sa on tarvet­ta las­ten ja van­hus­ten aineis­tolle ja mik­sei oheis­toimin­nallekin mut­ta ei niinkään tietopalvelulle, isois­sa kir­jas­tois­sa sen sijaan suurin tarve on lain­auk­sen lisäk­si juuri tietopalvelul­la. Tarvekar­toi­tus olisi tarpeen, ja se tulisi antaa ulkop­uolisen tehtäväk­si eikä sen kanssa saisi surkeil­la. Resursse­ja voisi jämäkäm­min jakaa kun tarpeet oli­si­vat selvil­lä eikä asian kanssa pitäisi surkeil­la. Muu­ta­mas­sa isos­sa kir­jas­tossa pitää panos­taa kun­nol­la tietopalvelu­un sen sijaan että sitä häivytetään upok­si­in mui­hin palvelui­hin. Hyvä tietopalvelu edel­lyt­tää tosi kovaa ammat­ti­taitoa, sitä ei hoide­ta keikkatyöläisillä.

    Vastaa

34. Näyt­tää ja kuu­lostaa siltä, ettei osal­la ihmisiä ole tosi­aankaan rahan­pu­ut­teesta käsi­tys­tä. En kiistä, etteikö ns. yhteistä rahaa osin virheel­lis­es­ti sijoite­ta, mut­ta niin tekevät päät­täjätkin paljon suurem­mas­sa mittakaavassa.
    Kir­jas­tot ovat olleet koulu­tuk­ses­ta riip­pumat­toman, vapaan tiedonhank­in­nan peruspilari.
    Jokaisen, joka minkä hyvän­sä ikäisen ihmisen oikeu­den kir­jal­liseen per­in­teeseen tuhoaa, olen valmis päätök­sen­teosta syr­jäyt­tämään. Vielä on äänioikeus. Inter­net ei perin­net­tä vie pois, antaa lisää mahdollisuuksia.
    Mum­mot, vaar­it ja las­ten­lapset barrikaadeille!
    Huonos­ti liikku­vana kir­jas­to itsel­leni lähel­lä on tärkeä. Oli jo lap­su­udessa. Mut­ta tärkeäm­pää on palvelu ja edelleen uusien maail­mo­jen löytö.
    Tiedon, tari­noiden, sat­u­jen puoles­ta. Ja sen sivistyk­sen, koulu­tuk­sen. Mis­sä se vapaa yhteiskun­ta parem­min toteutuisi?

    Vastaa

35. Mitä vähem­män kir­jas­to on lainaamo, sitä vähem­män kir­jas­tolle on järkevää käyt­tää tilaneliöitä hyl­ly­metreille. Näin se vain on, vaik­ka itseänikin miel­lyt­tää kir­jas­tois­sa nimen omaan kir­jahyl­ly­jen välien tun­nel­ma ja ark­istoesteti­ik­ka. Har­voin käyvien nos­tal­gian­halu tai halu tak­er­tua johonkin mikä ennen oli logis­tis­es­ti vält­tämätön­tä ei kuitenkaan ole järkevä tilasuunnitteluperuste.

    Vaikea nähdä että “kir­jas­tol­la” olisi tule­vaisu­udessa järkevää roo­lia juuri minkään­laise­na kir­javaras­tona. Se mitä voidaan perustel­la jatkos­sakin tarvit­ta­van, on ei-kau­palli­nen olo­huone. Se lainanoutopiste, tietokonei­ta käyt­töön, lehtiä luet­tavak­si, oleske­lu­ti­laa kahviloi­ta mukaillen — mut­ta ilman ostopakkoa. 

    Vapaasti varat­ta­va neu­vot­teluhuone jär­jestöille ja taloy­htiöille, äänieris­tet­ty tila musi­ikin kuun­telu­un. Ja kyl­keen kiin­ni, mut­ta oma­l­la sisäänkäyn­nil­lä nuorisotila. 

    Lainas­to­m­a­te­ri­aali mah­dol­lisim­man tehokkaaseen kier­toon ja vähän kiertäville edulli­nen keskus­varas­toti­la. (vink­ki: töölön­lahdel­la ei ole edullista pitää varastoa)

    Vastaa

36. En voi olla tart­tumat­ta täkyyn.
    Mihinkä ne neliöt sit­ten parem­min mielestäsi käytetään? Kir­joitit visiosi, oletko kon­sanaan sivukir­jas­ton todel­lisu­ut­ta kohdan­nut. Ei se ole vain lainausta.
    Vaan turha aamuyötä myöten kinastel­la. Jos kir­joille ja niitä rakas­taville toisen­lainen miljöö löy­tyy, hark­i­taan. Ei kuitenkaan ihan vähäl­lä. Siis HEVILLÄ.

    Vastaa

37. Fil­lari­ton,

    Kulu­jen läpinäkyvyyt­tä tarvi­taan siihen, että kaupun­ki voi aidosti miet­tiä, mihin raho­ja käytetään. Jos kaupun­gin omis­ta­mat kiin­teistöt ovat niitä käyt­tävälle bud­jet­tiyk­sikölle ilmaisia, niin mik­si niistä säästäisi ja tehostaisi toimintaansa?

    Tuot­to­tavoite sanaa en mielestäni itse ole tässä käyt­tänyt ja yleen­säkin se on virheelli­nen. Oikeasti kysymys on vai­h­toe­htois­es­ta tuo­to­s­ta. Eli tämä tuot­to­tavoite määrit­telee sen tuo­ton, jon­ka kaupun­ki uskoisi samas­ta pääo­mas­ta jos­sain muus­sa sijoi­tus­muo­dos­sa saa­vansa. Jot­ta siis investoin­nin todel­li­nen kus­tan­nus tulee esille, pitää investoin­tia hyö­dyn­tävää toim­intaa rasit­taa tuol­la manetetyl­lä tulolla.

    En tunne tarkasti kaupun­gin tai yliopis­ton sään­töjä (eli ovatko myös vuokraki­in­teistöt samal­la taval­la hal­lit­tu­ja), mut­ta jos asi­aa tarkastelee kaupun­gin tasol­la, niin var­masti paljon toim­into­ja on sijoitet­tu myös vuokraki­in­teistöi­hin. Tekeekö sopimuk­set sit­ten kiin­teistövi­ras­to vai käyt­täjävi­ras­to itse, niin siitä min­ul­la ei ole tietoa.

    Mut­ta en usko, että jatkos­sa enää raken­netaan uusia raken­nuk­sia esim. kir­jas­ton käyt­töön, vaan uudet kir­jas­tot sijoite­taan muiden toim­into­jen yhtey­teen ja sil­loin myös tilat vuokrataan. Ope­tus­toimes­sa ja ter­vey­den­huol­los­sa tilanne on var­masti toinen.

    Vastaa

38. Kom­menteis­sa visioidaan tule­vaisu­u­den kirjastoa.

    Ope­tus­min­is­ter­iön kult­tuuri­asi­ain­neu­vos pyysi tämän vuo­den syksyl­lä muu­tamia tun­net­tu­ja kir­jas­toih­misiä ker­tomaan kir­jas­to­vi­siois­taan. Tätä varten lähetet­ti­in jokaiselle joukko kysymyk­siä, ja vas­tauk­set julka­isti­in mar­rasku­us­sa: Näke­myk­siä tule­vaisu­u­den kir­jas­tom­aisemista.

    Kir­jas­totilo­jen luon­teen muut­tumi­nen kir­javaras­tos­ta kohtaami­s­paikak­si vaikut­taa toden­näköiseltä. Sisältö­jen saatavu­uskyn­nys madal­tuu olemat­tomi­in, kun sisäl­löt saa jokainen koti­in­sa. Kir­jas­toa toki tarvi­taan verovaroil­la toimi­vak­si levit­täjäk­si ja jake­li­jak­si aivan kuten nytkin; ei kaikkia sisältöjä ilmaisek­si tule saa­maan, ja infor­maa­tion vapaa saatavu­us on yhteiskun­nan demokra­t­ian kulmakivi.

    En mal­ta olla käyt­tämät­tä hyväk­si tar­joutu­vaa tilaisu­ut­ta lob­ba­ta Pos­ti­taloa keskustakirjastoksi

    Kir­jas­tossa tul­laan val­tavien kir­jahyl­lytilo­jen sijaan tarvit­se­maan verkos­sa työtään tekevälle ammat­ti­laishenkilöstölle ja eri­laisi­in pien­ten asi­akas­ryh­mien toim­intaan sopivia tilo­ja, jol­loin suuri määrä pienehköjä työhuonei­ta on tarkoituk­sen­mukaisem­pi ratkaisu kuin yksi hehtaar­i­hal­li. Kuten nim­im. Melkein ajat­telin tänään kir­joit­ti: “Har­voin käyvien nos­tal­gian­halu tai halu tak­er­tua johonkin mikä ennen oli logis­tis­es­ti vält­tämätön­tä ei kuitenkaan ole järkevä tila­su­un­nit­telu­pe­ruste.”

    Pos­ti­talon korkea ala-aula on upea ja juhla­va paraati­paik­ka, muut tilat pas­se­lei­ta uuden­laiseen kir­jas­to­työhön. Pos­ti­talon sijain­nin lyömät­tömyyt­tä ei Töölön­lahti-joukkuekaan kiel­lä. Ja mitkä huikeat näköalat Pos­ti­talon yläk­er­roksista on! 

    Lyön murhemielin vetoa, että Töölön­lah­den uud­is­raken­nuk­ses­ta tulee mod­ernin stan­dard­in mukainen lasilaatikko.

    Pos­ti­talon omis­taa Ilmari­nen. Siitä vuokran­mak­sus­ta tulisi kyl­lä toti­nen meno­erä kaupungille, ei pelkkää raho­jen taskus­ta toiseen siirte­lyä. Var­masti on keskustel­tu siitä, miten paljon tulisi mak­samaan talon ost­a­mi­nen kaupun­gin omak­si (jon­ka jäl­keen se “vuokran­mak­su” olisikin höpöhöpöä) ja saneer­aus kir­jas­tok­si ver­rat­tuna uuden lasi­laatikkomon­u­mentin rak­en­tamiseen (ja höpöhöpövuokran­mak­su­un sen sein­istä). Muis­taisiko joku arvioita?

    Vastaa

    1. Ymmärtääk­seni Pos­ti­ta­lo on suo­jel­tu niin tehokkaasti, ettei se kel­paa kuin 50-luvun toimistoksi.

       Vastaa

39. Mikko: Samaa mieltä. Kiitos yksi­tyisko­htais­es­ta pohdiskelus­ta. Aja­tus­malli sovel­tuu myös tänne Kuopioon.

    Vastaa

40. Pos­ti­talon Posti­sali on suo­jel­tu, muu raken­nus käsit­tääk­seni ei. Ei ne sisäti­lat mis­sään alku­peräi­a­sus­sa ole.

    Keskus­takir­jas­tolle hyvä uusiopaik­ka olisi Rautatiease­man itäsi­ip­pi, län­sisi­ivestä tuli jo hyvä. Siel­lä on vielä sisäpi­hakin puis­toon päin. VR voisi vas­taavasti rak­en­taa uuden toim­i­talon Töölönlahdelle.

    Vastaa

41. Siis Posti­sali eikä Postisalo…

    Vastaa

42. Sivuhuo­mau­tuk­se­na näistä kir­jas­toista- Helsin­ki on var­masti ain­oi­ta euroop­palaisia (pää)kaupunkeja mis­sä pääkir­jas­to on sijoitet­tu aivan huitsin skut­si­in. Vuo­sisadan kult­tuu­riteko olisi siirtää pääkir­jas­to ihmis­ten ilmoille sieltä itä-pasi­lan loukos­ta. 10-kir­jas­toon tuli usein poiket­tua ihan vaan mie­len­jo­hteesta kun se siinä ytimessä on, mut­ta koskaan en muista spon­taanisti men­neeni lähi­ju­nal­la pasi­laan ja siitä 10 min­u­ut­tia kävellen että pää­sisin kir­jas­toon. Mikä ihmeen jär­ki sitä kir­jas­toa on siel­lä piilotella?

    Vastaa

43. Kaupung­in­jo­hta­jan toimek­sian­nos­ta tehdyssä palvelu­verkon kar­simiso­hjel­mas­sa koilli­nen alue on suo­raan lakkau­tusten tulil­in­jal­la monien perus­palvelu­iden­sa osalta. Samaa ei voi sanoa esimerkik­si eteläis­es­tä Helsingistä. Demokra­tia toteu­tuu epätasaisesti.

    Leikkaus­listalle kuu­luu ällistyt­tävän mon­ta väestömäärältään kasvus­sa ole­van koil­lisen suurpi­irin lähipalvelua, mm. koulu­ja (esim. Nurkka­tien ala-aste ja Puis­tolan ala-aste), kir­jas­to­ja (Puis­tolan kir­jas­to, Tapu­likaupun­gin kir­jas­to) ja ter­veyspalvelu­ja (Puis­tolan ter­veysase­ma). Eteläisen suurpi­irin alueel­la ei juuri vas­taavi­in perustoimintoihin
    esi­tyk­sessä kajota.

    Koilli­nen alue on syn­tyvyy­del­lä sekä kaupun­gin sisäisel­lä ja ulkoisel­la muu­tol­la mitat­tuna väestönke­hi­tyk­seltään vah­van posi­ti­ivi­nen. Esimerkik­si Puis­tolan-Heikin­laak­son alueel­la on v. 2008 luku­jen mukaan Helsin­gin suurimpia keskit­tymiä päiväkoti- ja kouluikäisiä lap­sia. Alueen palvelui­hin kohdis­tuu ensi vuosikymmenel­lä myös 2000 uuden asukkaan tuo­ma lisä­paine. Juuri täl­laiseen alueeseen ollaan nyt rankasti puut­tumas­sa ja aja­mas­sa käytän­nössä alas esimerkik­si Nurkka­tien moni­toim­i­talon toim­intaa. Talo täyt­tää ensi vuon­na 25 vuotta.

    Onko kaupun­gin talouden johtotäht­enä se, että julkiset raken­nuk­set suun­nitel­laan 25 vuo­den elinkaar­ta varten? Vas­tu­ullista talouden­pitoa ja kestävää kehitystäkö?

    Ter­veyspalvelu­jen esitet­ty alasajo Puis­to­las­sa aset­tuu mie­lenki­in­toiseen val­oon, kun muis­te­taan, että muu­ta­ma vuosi sit­ten Jakomäen ter­veysase­man lab­o­ra­to­ri­opalve­lut lakkautet­ti­in ja lab­o­ra­to­rioasi­akkaat ohjat­ti­in Puis­to­laan. Nyt Puis­tolan toim­into­ja ollaan siirtämässä hyvien raide- ja muiden liiken­ney­hteyk­sien ääreltä osin takaisin Jakomä­keen. Vähem­män hauskaa piir­ileikkiä kun­ta­laisen kannal­ta, eikä aivan ilmais­takaan. Vas­tu­ullista talouden­pitoa ja kestävää kehitystäkö?

    Esi­tyk­sen tuomi­nen julk­isu­u­teen joulun alla vaikut­taa tak­tikoin­nil­ta, jol­la pyritään vält­tämään kansalaisak­ti­ivi­su­u­den aal­to­ja. Lakkau­tus­myön­teinen kaupung­in­jo­hta­ja peru­ut­ti neljäs­lu­okkalais­ten itsenäisyysjuh­lankin influ­enssa-aal­toon vedoten. Samal­la väl­tyt­ti­in myös suju­vasti mie­le­nil­mauk­sil­ta esimerkik­si juh­lien boiko­toin­nin muodossa. 

    Kaikki­nen­sa näyt­tää siltä, että etenkin koil­lisen lap­siper­heitä ollaan lop­ullis­es­ti savus­ta­mas­sa Helsingistä kehyskun­ti­in kaupung­in­jo­hta­jan opas­tuk­sel­la. Mak­saisimme mielel­lämme vaik­ka korotet­tua kun­nal­lisveroa hyvien lähipalvelu­jemme takaamisek­si, mut­ta oikeis­tove­toiselle val­tu­us­tolle asukkaiden ajami­nen pois Helsingistä lähipalve­lut lah­taa­mal­la tun­tuu ole­van luon­te­vampi vaihtoehto.

    Vastaa

44. “Sivuhuo­mau­tuk­se­na näistä kir­jas­toista- Helsin­ki on var­masti ain­oi­ta euroop­palaisia (pää)kaupunkeja mis­sä pääkir­jas­to on sijoitet­tu aivan huitsin skut­si­in. Vuo­sisadan kult­tuu­riteko olisi siirtää pääkir­jas­to ihmis­ten ilmoille sieltä itä-pasi­lan loukos­ta. 10-kir­jas­toon tuli usein poiket­tua ihan vaan mie­len­jo­hteesta kun se siinä ytimessä on, mut­ta koskaan en muista spon­taanisti men­neeni lähi­ju­nal­la pasi­laan ja siitä 10 min­u­ut­tia kävellen että pää­sisin kir­jas­toon. Mikä ihmeen jär­ki sitä kir­jas­toa on siel­lä piilotella?”

    Pasi­lan pääkir­jat­so on n 15 mnuutin matkan päässä Helsin­gin rautatieae­mal­ta erit­täin hyvien yhteyk­sien päässä. Keskuskir­jat­son vier­essä on mm. suuri mes­sukeskus. Pasi­lasa myös asuu ihmisiä.

    Kukan ei ole vas­tus­tanut kir­jas­to 10:n kehit­tämistä tia lisäti­lan sijoit­tamisat postitaloon.

    Pääkir­jas­to on hallinnolli­nen keskus ja keskuskir­javaras­to. mm. Logis­tis­es­ti paljon parem­poi kuin suun­nitel­teu keskustakirjasto.

    Rikhardinkadun kir­jas­to on samoin 15 min­uutin matkan päässä rautatiease­mal­ta. Sil­loin kun sinne sijoitet­ti­in, se oli kaukana kaupun­gin sil­lois­es­ta keskuk­ses­ta eli Senaatintorilta.

    Vastaa

45. Pasi­lan pääkir­jas­ton ja Kir­jas­to 10 ovat tosi­aan molem­mat suh­teel­lisen hyvin tavoitettavissa.

    Linkkinä kart­ta paikoista joista pääsee Pasi­lan pääkir­jas­toon Reit­tiop­paan mukaan nopeam­min kuin Kir­jas­to 10:iin:
    http://pastehtml.com/view/5sgsq02.html
    Vas­taa­va kart­ta paikoista joista pääsee Kir­jas­to 10:iin nopeam­min kuin Pasi­lan pääkirjastoon:
    http://pastehtml.com/view/5sgsptp.html

    Kar­toista voi tulki­ta että karkeasti pohjois­es­ta pääsee Pasi­laan nopeam­min kuin Kymp­pi­in, kun taas etelästä pääsee Kymp­pi­in paljon nopeam­min kuin Pasi­laan. Keskimäärin mat­ka-ajois­sa on eroa vain kolme min­u­ut­tia Kympin eduk­si (Pasi­laan 38,6 min vs Kymp­pi­in 35,2 min). Toisaal­ta Pasi­la on monille todel­la huono: aineis­tossa on 27 (23) osoitet­ta jos­ta mat­ka-aika Pasi­laan on yli 10 (15) min­u­ut­tia pidem­pi kuin Kymp­pi­in. Kymp­pi on sen sijaan kaikille suh­teel­lisen hyvä: on vain kak­si osoitet­ta joista Pasi­laan pääsee yli 10 min­u­ut­tia nopeammin.

    Mat­ka-aiko­jen val­os­sa Elielin­aukio on mielestäni selvästi parem­pi, mut­ta ei tuo Pasi­la aivan toiv­o­ton ole. On toki epä­selvää mitkä mat­ka-ajat ovat rel­e­vant­te­ja. Jos pääkir­jas­to on tarkoitet­tu lähin­nä keskuskir­javaras­tok­si, niin joukkoli­iken­teen mat­ka-ajat eivät ole lainkaan kiin­nos­tavia. Ei kir­jo­ja kul­jete­ta junal­la kir­jas­tos­ta toiseen. Pääkaupunkiseudulle tosi­aan mah­tuu mon­ta kir­jas­toa, enkä näe mitään pakot­tavaa tarvet­ta siihen että pohjois-Van­taal­ta tul­laan samaan kir­jas­toon kuin Wes­t­endis­tä. Jos täl­lainen kir­jas­to kuitenkin jostain syys­tä halu­taan, on sen opti­maa­li­nen sijain­ti var­maankin Pos­ti­ta­lo. Pasi­la on liian mon­elle liian han­kalan matkan päässä. Kir­javaras­tok­si sen sijaan Pos­ti­ta­lo on taas kovan vuokran ja huonon kumipyörä-saavutet­tavu­u­den kannal­ta huono.

    (Teknisiä huo­matuk­sia: Kart­to­jen lähtöpis­teinä ovat pääkaupunkiseudun Val­in­tat­alot ja Siwat, jot­ka oletet­tavasti suur­in­pi­irtein nou­dat­ta­vat väestön­jakau­maa, sekä kolmekym­men­tä “sat­un­naista” pis­tet­tä katvealueil­ta. Mat­ka-ajat on las­ket­tu tämän päivän kel­lo 12.00 aikataulu­jen mukaan, jol­loin siis Rautatiease­man metroase­ma ei ole käytössä–sitä ei voi Reit­tiop­paas­sa kytkeä man­u­aalis­es­ti päälle. Mat­ka-ajat ovat viiden ehdote­tun vuoron keston keskiar­vo, lisät­tynä odotusa­jan odotusarvolla.)

    Vastaa

46. Olin kir­joit­tanut tämän kom­mentin aikaisem­min, mut­ta se taisi jäädä jumi­in Osmon moderoin­ti­in tai kado­ta bit­ti­avaru­u­teen. Tässä lyhen­net­ty versio.

    Pasi­lan ja Kir­jas­to 10 ovat tosi­aan molem­mat suhtel­lisen hyvin saavutet­tavis­sa, mut­ta kyl­lä Kymp­pi­in on helpom­pi tulla.

    Kart­ta paikoista pääkaupunkiseudul­la joi­hin Pasi­lan pääkir­jas­tos­ta pääsee joukkoli­iken­teel­lä Reit­tiop­paan mukaan nopeam­min kuin Kympistä:

    http://pastehtml.com/view/5sgsq02.html

    Vas­taa­va kart­ta paikoista joi­hin Kymp­istä pääsee nopeam­min kuin Pasilasta:

    http://pastehtml.com/view/5sgsptp.html

    Karkeasti kat­soen, pohjois­es­ta pääsee Pasi­laan parem­min ja etelästä pääsee Kymp­pi­in paljon parem­min. Keskimääräi­nen mat­ka-aika on Pasi­lan tapauk­ses­sa 3 min­u­ut­tia pidem­pi (Kymp­pi: 35,2 min vs. Pasi­la: 38,6 min). On merkit­tävää että 27 (23) paikkaan mat­ka Pasi­las­ta on yli 10 (15) min­u­ut­tia pidem­pi. Pasi­las­ta sen sijaan vain kah­teen paikkaan pääsee yli 10 min­u­ut­tia nopeam­min kuin Kymp­istä. Eli siis on paljon paikko­ja joista kat­soen Pasi­la on selvästi kauem­pana kuin Kymp­pi, mut­ta ei ole juurikaan paikko­ja joista kat­soen Kymp­pi olisi oleel­lis­es­ti kauem­pana kuin Pasila.

    (Teknisiä huo­mau­tuk­sia: Mat­ka-ajat ovat las­ket­tu tämän päivän aikataulu­jen mukaan, kel­lo 12 alka­en viiden seu­raa­van matkan keston keskiar­von mukaan, ottaen huomioon myös keskimääräi­nen mat­ka-aika. Näis­sä laskelmis­sa Rautatiease­man metroase­ma ei ole käytössä; jos se olisi, niin matkat Kymp­pi­in olisi toki joillekin vielä nopeampi.)

    Vastaa

47. Olin viimevi­ikol­la paikalla Vallilan kir­jas­tossa, kun val­tu­utet­tu­ja kokoon­tui keskustele­maan kir­jas­to­jen lakkau­tuk­sista. Koko säästölis­tan taloudelli­nen vaiku­tus on mitätön, joten kir­jas­to­jen lakkau­tuk­sista aiheutu­va vahinko alueen sosi­aalise­na näivet­tymisenä näyt­täisi ole­van suurem­pi kuin saatu taloudelli­nen hyöty.

    Tästä oli moni samaa mieltä kuin esitin tämän näkökul­man. Olen itse käytän­nössä kokenut, mitä merk­it­see kun kir­jas­to ja kaup­pa lop­puu, kir­jas­toa ei osaa arvostaa ennen kuin se on lopetettu.

    Val­tu­ute­tu­il­la oli yhteinen huoli siitä, että virkamiehet onnis­tu­vat saa­maan tah­ton­sa läpi. Helsingis­sä on kuule­ma virkamies­val­ta, ne onnis­tu­vat kuule­ma hel­posti taivut­tele­maan poli­itikko­ja lis­to­jen taakse.

    Kir­jas­to on alueelli­nen sosi­aa­li­nen vetovoimatekijä.

    “Pide­tään tärkeänä säi­lyt­tää lähikir­jas­tot, jot­ta lapset pää­si­sivät kävellen kir­jas­toon. Peri­aate on kau­nis, mut­ta se kos­kee vain niitä onnel­lisia kaupungi­nosia, joil­la on oma kir­jas­to. Niiden kaupungi­nosien kannal­ta, joil­la ei nyt ole omaa lähikir­jas­toa, olisi parem­pi, että lähikir­jas­tot kor­vat­taisi­in harvem­mal­la kir­jas­toverkol­la, joka sijait­sisi keskeisem­mil­lä paikoilla.”

    Täl­lä peri­aat­teel­la ei pitäisi kir­jas­to­ja lakkautel­la, eli kun ei ole naa­purikaupungi­nosas­sa niin ei sit­ten tuol­lakaan saa olla. Minus­ta pitäisi mielum­min nähdä se vahinko mikä lakkaut­tamis­es­ta syn­tyy. Sit­ten niille alueille jois­sa ei ole kir­jas­toa, sinne pitäisi sit­ten kohdis­taa sel­l­aisia toim­into­ja jot­ka elävöit­tävät sosi­aalis­es­ti. Siis sel­l­aisia, joi­ta ollaan muutenkin luomassa.

    Vastaa