Kiistelty geeniruoka

(Teks­ti on jul­kais­tu kolum­ni­na Suo­men Kuvalehdessä)
Kun aika­naan perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä jär­jes­tin avoi­men semi­naa­rin gee­ni­ma­ni­pu­loin­nis­ta, val­tio­neu­vos­ton tur­vayk­sik­kö hank­ki minul­le pai­kal­le tur­va­mie­het. Niin tuleh­tu­nut oli kysy­mys gee­ni­ma­ni­pu­loin­nis­ta, ja on sitä yhä. Ylei­nen mie­li­pi­de hyväk­syy gee­ni­ma­ni­pu­loin­nin lää­ke­teol­li­suu­des­sa, mut­ta vil­je­ly­ta­lou­des­sa se koh­taa rai­vo­kas­ta vas­tus­tus­ta. Toi­saal­ta ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­ma vil­je­ly­olo­suh­tei­den nopea muu­tos tekee gee­ni­ma­ni­pu­loin­nin ajan­koh­tai­sek­si ja aset­taa pai­nei­ta perin­tei­sel­le kas­vin­ja­los­tuk­sel­le. Uusien lajik­kei­den kehit­tä­mi­nen onnis­tuu myös enti­sin kei­noin, mut­ta se voi olla lii­an hidasta.
GMO-tuot­tei­ta vas­tus­te­taan hyvin eri­lai­sis­ta syis­tä. Kes­kus­te­lus­ta olen poi­mi­nut seu­raa­vat nel­jä kes­keis­tä argumenttiryhmää:

Uskon­nol­li­nen argu­ment­ti: gee­ni­ma­ni­pu­loin­ti on eet­ti­ses­ti vää­rin, kos­ka ihmi­sen ei pidä sor­meil­la Luo­jan luo­maa. Täl­lä peri­aat­teel­li­sel­la kan­nal­la ovat myös monet, jot­ka eivät pidä itse­ään lain­kaan uskonnollisina.

Ter­vey­sar­gu­ment­ti: gee­ni­ma­ni­pu­loi­tu ruo­ka voi sisäl­tää ennal­ta arvaa­mat­to­mia terveysriskejä.

Ympä­ris­tö­ar­gu­ment­ti: GMO-kas­vien vil­je­lyn pelä­tään tuot­ta­van suo­raan tai välil­li­ses­ti hait­taa ympäristölle.

Omis­tusar­gu­ment­ti: GMO-lajik­kei­den paten­toin­ti tuot­taa koh­tuut­to­mi­na pidet­ty­jä talou­del­li­sia seurauksia.

====== 

Yllä ole­vien argu­ment­tien osal­ta gee­ni­ma­ni­pu­loin­tia kan­nat­taa ver­ra­ta mui­hin kas­vin­ja­los­tuk­sen kei­noi­hin. Tär­kein näis­tä on ris­tey­tys, mut­ta käy­te­tään­pä jon­kin ver­ran jopa sie­men­ten sätei­ly­tys­tä tar­koi­tuk­se­na tuot­taa satun­nai­sia mutaa­tioi­ta, jois­ta hyväl­lä onnel­la voi kehit­tyä jotain hyödyllistä. 

GMO:n puol­ta­jat koros­ta­vat, että hei­dän tuot­tei­den­sa ter­veel­li­syys tes­ta­taan parem­min kuin uusien elin­tar­vik­kei­den tai mui­den kas­vin­ja­los­tus­kei­no­jen tuot­ta­mien uusien lajik­kei­den ter­veys­vai­ku­tuk­set. Ylei­ses­ti aller­gi­sia oirei­ta aiheut­ta­vaa kii­viä esi­mer­kik­si ei oli­si kos­kaan hyväk­syt­ty kau­pal­li­sek­si tuot­teek­si GMO-tes­teis­sä. Vaik­ka GMO-tuot­tei­den ter­veel­li­syyt­tä yri­te­tään tes­ta­ta niin hyvin kuin mah­dol­lis­ta, vir­heil­tä ei voi­da tyys­tin vält­tyä. Ter­vey­sar­gu­ment­tia ei voi kumo­ta, mut­ta se pitää suh­teut­taa mui­hin ruu­an ter­veys­ris­kei­hin, vaik­ka­pa ruu­an lisäaineisiin.

Pitäi­si myös miet­tiä, kuin­ka hep­poi­sin perus­tein mui­ta uusia lajik­kei­ta ote­taan käyt­töön. Ihmet­te­len eri­tyi­ses­ti sätei­ly­tys­tä, jos­ta ei tie­de­tä, mitä muu­tok­sia se on kas­viin aiheut­ta­nut. Jopa tur­val­li­se­na pidet­ty ris­tey­tys voi tuot­taa ter­veys­ris­ke­jä, kos­ka usein vil­je­ly­kas­vin kans­sa ris­tey­te­tään myr­kyl­li­nen mut­ta kes­tä­vä luonnonlajike.

On sinän­sä hyvä kat­soa, mitä suu­hun­sa pis­tää. Varo­vai­suus­pe­ri­aa­te ei kos­ke vain GMO:ta, vaan kaik­kien uusien kas­vien käyt­töön­ot­toa ja koko kasvinjalostusta.

Ympä­ris­tö­ar­gu­ment­ti on ter­vey­sar­gu­ment­tia han­ka­lam­pi. Bio­lo­git yrit­tä­vät tyyn­nyt­tää pel­koa häi­rik­kö­la­jik­keis­ta, jot­ka luon­toon levi­tes­sään voi­si­vat tuot­taa pie­nen eko­ka­ta­stro­fin. GMO-kas­vit voi­vat levi­tä naa­pu­rin pel­lol­le, mut­ta suo­jel­tui­hin pel­to-olo­suh­tei­siin jalos­tet­tu kas­vi menes­tyy vapaas­sa luon­nos­sa yhtä huo­nos­ti kuin pöhö­tet­ty broi­le­ri met­säs­sä. Sätei­lyt­tä­mäl­lä tuo­te­tut mutaa­tiot voi­vat saa­da aikaan mil­lai­sen mons­te­rin hyvän­sä. Tähän GMO:n vas­tus­ta­jat sano­vat, että siir­tä­mäl­lä koko­nai­nen gee­ni voi­daan tuot­taa suu­rem­pia harp­pauk­sia kuin satun­nai­sil­la mutaatioilla.

Maa­ta­lou­den ja bio­tek­nii­kan alan suu­ry­ri­tys Mon­san­to on kehit­tä­nyt gee­ni­ma­ni­pu­laa­tion kei­noin lajik­kei­ta, jot­ka kes­tä­vät saman yhtiön tuot­ta­maa Roun­dup ‑rik­ka­ruo­ho­myrk­kyä. Tämän pelä­tään joh­ta­van myr­kyn hol­tit­to­maan käyt­töön kaik­ki­ne seu­rauk­si­neen, mut­ta onko se gee­ni­ma­ni­pu­loin­nin vika vai seu­raus­ta puut­teel­li­ses­ta valvonnasta?

Tuho­lai­sia kes­tä­vät lajik­keet ovat vie­lä han­ka­lam­pia.  Kes­tä­vyys perus­tuu kas­vin kehit­tä­mään myrk­kyyn, jota voi pää­tyä vää­riin paik­koi­hin ja tap­paa myös aivan vää­riä eliö­la­je­ja. Täl­lais­ten vai­ku­tus­ten sel­vit­tä­mi­nen etu­kä­teen on han­ka­laa, kun ei tie­de­tä, mikä voi men­nä vikaan. En luot­tai­si itse­sää­te­lyyn, kos­ka alan sisäl­lä val­lit­se­va into edis­tää gee­ni­tek­niik­kaa ja raha­nah­neus voi­vat joh­taa ris­kien vähättelyyn.

Ris­tey­tys­tä pide­tään luon­non kan­nal­ta yleen­sä tur­val­li­se­na, kos­ka tar­jol­la ole­vat omi­nai­suu­det on jo luon­nos­sa testattu.

Samais­ta Mon­san­to-yhtiö­tä on syy­tet­ty patent­tioi­keu­den aggres­sii­vi­ses­ta käy­tös­tä. Pide­tään vää­rä­nä, ettei vil­je­li­jä saa käyt­tää oman saton­sa tuot­ta­mia sie­me­niä. Saman­lai­nen oikeus tosin on myös sil­lä, joka tuot­taa uuden lajik­keen perin­tei­sin kas­vin­ja­los­tuk­sen keinoin.

Minus­ta tämä ei ole argu­ment­ti gee­ni­ma­ni­pu­loin­tia vas­taan vaan oikeas­taan sen puo­les­ta. Eihän sie­men­ten mak­sul­li­suu­des­ta oli­si hait­taa, ellei GMO-laji­ke oli­si parem­pi kuin van­hat lajik­keet, joi­den vil­je­lyä ei kukaan kiellä.

Jos uusi laji­ke on sel­väs­ti parem­pi, vil­je­li­jän on pak­ko ottaa se käyt­töön, jos kil­pai­li­jat­kin otta­vat. Ei ole hyvä, että kas­vin­ja­los­ta­jan kou­ra menee syväl­le vil­je­li­jän tas­kuun. Omis­tusoi­keus kas­vien peri­mään tuli­si kumo­ta, mikä samal­la mer­kit­see, että gee­ni­tek­nii­kan kehit­tä­mi­nen siir­tyy veron­mak­sa­jien rahoi­tet­ta­vak­si. Tämä voi­si olla myös tur­val­li­sem­paa. Voi­ton­ta­voit­te­lu voi sumen­taa sil­mät riskeiltä.

 =====

Voi­si­ko kysy­myk­sen gee­ni­tek­nii­kan tur­val­li­suu­des­ta jakaa kah­tia? Pide­tään­hän ris­tey­tys­tä tur­val­li­se­na, kos­ka saman lajin eri lajik­kei­den välil­lä siir­tyy vain omi­nai­suuk­sia, joi­ta on jo tes­tat­tu luon­nos­sa. Eikö sil­loin tur­val­li­se­na oli­si pidet­tä­vä myös saman lajin sisäis­tä gee­ni­siir­toa, joka voi­tai­siin saa­da aikaan myös ris­teyt­tä­mäl­lä? Sen sijaan koko­naan toi­ses­ta lajis­ta ­– jopa eläi­mes­tä kas­viin – siir­ret­ty gee­ni tuot­taa koko­naan uuden ominaisuuden.

 Jos haluam­me siir­tää jon­kin hyö­dyl­li­sen omi­nai­suu­den myr­kyl­li­ses­tä vil­li­pe­ru­nas­ta vil­je­ly­la­jik­kee­seen, voim­me teh­dä sen hitaas­ti ris­teyt­tä­mäl­lä edes­ta­kai­sin. Saam­me lopul­ta syö­mä­kel­poi­sen peru­nan, joka on saa­nut tuon toi­vo­tun omi­nai­suu­den vil­li­pe­ru­nas­ta, mut­ta samal­la sato­ja mui­ta­kin gee­ne­jä. Minus­ta ei ole vää­rin oikais­ta ja siir­tää vain tuo toi­vot­tu gee­ni. Se on nopeam­paa ja turvallisempaa.

69 vastausta artikkeliin “Kiistelty geeniruoka”

  1. Eins­tein ja Fer­mi­kin lop­pu­jen lopuk­si kui­ten­kin halusi­vat rajoit­taa kehit­tä­mien­sä teo­rioi­den poh­jal­ta syn­ty­nei­nei­den kek­si­nö­jen pää­syä “vää­riin” käsiin. Kuin­ka sit­ten lopul­ta kävi.

  2. Gee­ni­ma­ni­pu­loi­tu ruo­ka — ainoa mahdollisuutemme.

    Kun luon­non suh­teen peli on jo pelattu.

    - Yli puo­let eläi­mis­tä ja kas­veis­ta kuo­lee suku­puut­toon seu­raa­van 200 vuo­den kuluessa.
    — Ravin­non tuo­tan­to­kin siir­tyy täy­sin kei­no­te­koi­sek­si luon­nol­lis­ten kas­vue­del­ly­tys­ten hävitessä.

    Meil­lä ei ole jäl­jel­lä mui­ta vaih­toeh­to­ja (ihmis)lajina säi­ly­mi­seen kuin kei­no­te­koi­nen ravin­non tuotanto.

    Loh­dut­ta­vaa on että val­mis­ta­mam­me robo­tit voi­vat sel­vi­tä ja tar­peel­li­ses­sa mää­rin lisään­tyä seu­raa­vat mil­joo­na vuot­ta, herät­tääk­seen ihmis­gee­nit taas eloon, kun maa­pal­lon olo­suh­teet ovat joten­ku­ten tasaantuneet.

    Ainoa jäl­jel­lä ole­va ja valit­ta­vis­sa ole­va vaih­toeh­to on hil­li­tön talous­kas­vu, joka voi onnis­tues­saan mah­dol­lis­taa edes rajoi­te­tul­la alu­eel­la yllä­pi­det­tä­vän kei­no­te­koi­sen ympä­ris­tön, jos­sa (ihmis)elämää voi­daan pitää yllä.

    Ilman gee­ni­ma­ni­pu­loi­tua ruo­kaa tämä­kään vaih­toeh­to ei ole toteutettavissa.

  3. Ympä­ris­tö­ar­gu­ment­ti jäi nyt vähän ohuek­si kun unoh­dit, että ken­ties suu­rin pel­ko liit­tyy siir­to­gee­nin hyp­pää­mi­seen luon­non­va­rai­siin kas­vei­hin, eikä niin­kään itse siir­to­gee­ni­sen kas­vin hyp­pää­mi­seen luontoon.

  4. Soininvaara:“Samanlainen oikeus tosin on myös sil­lä, joka tuot­taa uuden lajik­keen perin­tei­sin kas­vin­ja­los­tuk­sen keinoin.”

    Tar­koi­tat­ko nyt Suo­mes­sa perit­tä­vää TOS-mak­sua, jota me vil­je­li­jät mak­sam­me sie­men­la­jik­keen kehit­tä­jäl­le ? Me saam­me käyt­tää kyl­vö­sie­men­tä Tilan Oma­na Sie­me­ne­nä TOS-mak­sun kaut­ta. Ts. kyl­väm­me osto­sie­me­nel­lä muu­ta­man heh­taa­rin ja saam­me sii­tä seu­raa­vak­si vuo­dek­si kylvösiemenen.

    Käsit­tääk­se­ni gee­ni­muun­nel­tu sie­men pitää ostaa joka vuo­si tar­vit­ta­val­le alal­le , sitä ei saa itse “lisä­tä” omaan käyt­töön. Näin ollen sen käyt­tö tulee huo­mat­ta­vas­ti kal­lii­mak­si ja gee­ni­sie­me­nen mark­ki­noi­ja rikas­tuu hulvattomasti.

    Jos seu­raa­vas­sa lin­kis­sä ole­vat asiat pitä­vät paik­kan­sa, niin gee­ni­ma­ni­pu­loi­tu tuo­tan­to joh­taa ruu­an tuo­tan­non glo­baa­liin mono­po­liin muu­ta­mas­sa kym­me­nes­sä vuodesssa.

    http://www.kepa.fi/uutiset/2646/

    Olen luke­nut samas­ta ongel­mas­ta johon nimim. Fei­sal Tho­mas viittaa. 

    Gee­ni­ma­ni­pu­loi­tuun vil­jan­vil­je­lyyn kuu­luu oleel­li­ses­ti gly­fo­saa­tin käyt­tö, joka lie­nee myös Mon­san­ton lii­ke­toi­min­nan tuot­toi­sim­pia suun­tia. Tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu ns. super­rik­ka­ruo­ho­jen syn­ty­mi­nen. Ts. rik­ko­jen , jot­ka ovat resis­tent­te­jä gly­fo­saa­til­le. Miten nämä saa­daan tule­vai­suu­des­sa hävi­tet­tyä ? On myös havait­tu, että gly­fo­saa­tin käyt­tö aiheut­taa muu­tok­sia orga­nis­min DNA-raken­tee­seen. Voi­ko tämä ilmiö siir­tyä myös ihmi­seen pit­käl­li­sen gly­fo­saa­tin käyt­töön perus­tu­van vil­je­lyn seurauksena?

    Nämä kysy­myk­set ja ongel­mat pitäi­si sel­vit­tää ennen kuin ko. vil­je­ly saa laa­jan lail­li­sen hyväksynnän ?

  5. Ongel­mien rat­kai­su vaa­tii tek­no­lo­gis­ta ja sosi­aa­lis­ta neu­vok­kuut­ta. GM-tava­ran koh­dal­la tek­no­lo­gi­nen on vie­ty jo aika pit­käl­le, mut­ta sosi­aa­li­sen neu­vok­kuu­den koh­dal­la (kek­sin­tö­jen moti­voi­mi­nen, teho­kas valvonta/virkakoneisto, defens­sien kaa­ta­mi­nen, oikeu­den­mu­kai­suu­den yllä­pi­tä­mi­nen, kek­sin­tö­jen rahoit­ta­mi­nen) on vie­lä teke­mis­tä. Tek­no­lo­gioil­la on usein yhteis­kun­nal­li­sia seu­rauk­sia, ja nii­den kar­toit­ta­mi­nen ja niis­tä kes­kus­te­lu oli­si paikallaan. 

    Muut­tuu­ko lisens­si­so­pi­muk­sin (per Mon­san­to) junail­tu maa­ta­lous yhä pää­oma­val­tai­sem­mak­si? Kes­kit­tyy­kö sie­men­vil­jan jake­lu yhä har­vem­piin käsiin? Onko jake­lun kes­kit­tä­mi­nen ja kes­kit­ty­mi­nen hyvä asia — kus­tan­nus­te­hok­kuu­den nimis­sä voi­daan sääs­tää, mut­ta riip­pu­vuuk­sien ja komplek­si­suu­den kaut­ta jär­jes­tel­mä tulee altiik­si häi­riöil­le? Mil­lai­nen on yhteis­kun­ta, jos­sa armei­jat koos­tu­vat pal­ka­tuis­ta ammat­ti­lai­sis­ta ja maa­ta­lous nojaa kor­po­raa­tioi­den talou­del­li­seen ajatteluun/kannattavuuteen? Miten täl­lai­nen maa­il­ma koh­taa niuk­ke­van hal­van ener­gian tarjonnan?

  6. Ihmet­te­len gmo-kan­nat­ta­jien ja mui­den tek­no­lo­gi­aus­ko­vais­ten ajat­te­lu­ta­paa. Usko­taan­ko todel­la, että lajik­kei­den kehit­tä­mi­sel­lä voi­daan tur­va­ta tule­vai­suu­des­sa eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­mät­tö­mien kulu­tus­tot­tu­mus­ten jat­ka­mi­nen. Län­si­mais­sa pel­loil­la tuo­tet­ta­vis­ta kas­veis­ta alle 20 % menee suo­raan ihmis­ra­vin­nok­si ja loput rehuk­si, ener­giak­si tai muu­hun teol­li­seen tar­pee­seen. Tähän men­nes­sä kehi­te­tyt lajik­keet ovat pää­asias­sa rehu­kas­ve­ja. Tähän men­nes­sä gmo-jalos­tuk­sel­la ei ole saa­tu mer­kit­tä­vää (jos ollen­kaan) sadon­li­säys­tä tai vil­je­ly­var­muu­den lisäys­tä. Jalos­tuk­sen pää­mää­rät ovat olleet­kin enem­män talou­del­li­sia. Myös tavan­omai­ses­sa jalos­tuk­ses­sa tavoit­tee­na ei ole ollut tuot­taa vil­je­li­jän kan­nal­ta hyviä lajik­kei­ta, vaan tuot­taa voit­toa. Kyse on kui­ten­kin maan vil­je­lys­tä. Asia tun­tuu mones­ti unoh­tu­van. Ongel­mien rat­kai­suk­si tar­jo­taan tek­no­lo­gi­aa kun ongel­min oli­si jo val­miit rat­kai­sut olemassa.
    Jos maa­il­man ruo­kaon­gel­mia halu­taan rat­kais­ta, niin pel­loil­la pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti tuot­taa ihmis­ra­vin­toa. Lihan­tuo­tan­to on mie­les­tä­ni eko­lo­gi­ses­ti perus­tel­tua jat­kos­sa­kin, mut­ta niin ihmis­ten ter­vey­den kuin ympä­ris­tön kan­nal­ta esim. Suo­mes­sa syö­dään aivan lii­kaa kotieläintuotteita.

    Suo­men kan­nat­tai­si ehdot­to­mas­ti julis­tau­tua GMO-vapaak­si alu­eek­si. Se oli­si eri­kois­tu­mis­ta. Suo­mi ei jat­kos­sa­kaan kil­pai­le tuo­tan­non mää­räl­lä, mihin gmo-lajik­keil­la taas pyri­tään. GMO-ideo­lo­gia kyl­lä sopi­si var­mas­ti hyvin Suo­men nykyi­seen ruo­ka­kult­tuu­riin. Kes­kit­ty­nyt kaup­pa tar­jo­aa lisä­ai­neil­la höys­tet­tyä mös­söä. Ja ei muu­ta kuin einehtimään…

  7. Rehel­li­syy­den nimis­sä täy­tyy sanoa “sie­men­vil­ja­kiel­lon” ole­van jär­ke­vä sil­tä osin, että sil­lä myös pyri­tään pois­ta­maan van­ho­ja sie­men­ver­sioi­ta kier­ros­ta, hil­lit­se­mään hal­lit­se­mat­to­mia mutaa­tioi­ta ja vas­taa­via ris­ke­jä. Tämä ei tie­ten­kään pois­ta sitä tosi­seik­kaa, että se mah­dol­lis­taa aika­moi­sen kont­rol­lin ja kup­pauk­sen. En myös­kään usko sen lähel­le­kään riit­tä­vän estä­mään mitään mai­nit­se­mis­ta­ni asioista.

    Minus­ta tämä oli hyvä ja aja­tuk­sia herät­tä­vä puheen­vuo­ro. En usko ihmis­ten ymmär­tä­vän asian laa­juut­ta juu­ri mil­tään osin.

  8. Talou­del­li­ses­ta puolesta:“Jos uusi laji­ke on sel­väs­ti parem­pi, vil­je­li­jän on pak­ko ottaa se käyt­töön, jos kil­pai­li­jat­kin otta­vat. Ei ole hyvä, että kas­vin­ja­los­ta­jan kou­ra menee syväl­le vil­je­li­jän tas­kuun. Omis­tusoi­keus kas­vien peri­mään tuli­si kumo­ta, mikä samal­la mer­kit­see, että gee­ni­tek­nii­kan kehit­tä­mi­nen siir­tyy veron­mak­sa­jien rahoitettavaks”

    No, tuos­sa pitäi­si kysyä, että mik­si ne kil­pai­li­jat otta­vat sen käyt­töön? Tie­tys­ti sik­si, että niin teh­den hei­dän omat voit­ton­sa kas­va­vat. Jos eivät kas­va (esi­mer­kik­si sik­si, että mak­sut Mon­san­tol­le ovat lii­an kor­kei­ta), niin ei sitä ota kukaan käyt­töön. Jos taas kas­va­vat, niin mikä täs­sä nyt on ongel­ma? Sekö, että osa sii­tä lisä­tu­los­ta menee sen gee­ni­ma­ni­pu­loi­dun lajik­keen kehittäjälle? 

    Kyse on vähän samas­ta kuin jos joku ryh­tyy teke­mään höy­ry­ko­nei­ta. Höy­ry­ko­net­ta hyö­dyn­tä­vät hii­len­kai­va­jat saa­vat pal­jon suu­rem­pia voit­to­ja kuin ne, jot­ka eivät hyö­dyn­nä. Niin­pä kaik­kien on pak­ko ryh­tyä sitä käyt­tä­mään. Onko nyt vää­rin, että se höy­ry­ko­neen teki­jä saa osan­sa tuos­ta potista? 

    Toi­nen asia on sit­ten tuo oikeus kas­vien peri­mään eli sii­hen, mitä luon­to on mil­joo­nien vuo­sien evo­luu­tiol­la kehit­tä­nyt. Sen mono­po­li­soin­nis­sa ei minus­ta ole jär­keä, enkä ymmär­rä, miten tähän voi­daan patent­te­ja antaa. Kyse on tie­teel­li­ses­tä luon­toon liit­ty­väs­tä asias­ta, eikä mis­tään tek­no­lo­gi­ses­ta kek­sin­nös­tä. Sen, miten gee­ne­jä siir­rel­lään kas­vis­ta toi­seen tai muu­ta vas­taa­vaa, saa­vat ne fir­mat minun puo­les­ta­ni sit­ten paten­toi­da­kin, ei pelk­kää gee­nin nukleonihappojärjestystä. 

    Tai jos joku on tois­ta miel­tä, niin pitäi­si­kö 1900-luvul­la kvant­ti­me­ka­nii­kan lait sel­vit­tä­neil­le antaa patent­tioi­keu­det kaik­keen tuo­tan­toon, mis­sä tar­vi­taan kvant­ti­me­ka­nii­kan tuntemusta?

  9. Mik­si käy­tät ter­miä mani­pu­loin­ti, joka jo itses­sään ylei­ses­ti koe­taan nega­tii­vi­sek­si ja johon sisäl­tyy sel­vä tun­ne­la­taus? Eikö neut­raa­lim­pi ter­mi gee­ni­muun­te­lu olis parempi.

  10. Samu­li Saa­rel­ma on oikeil­lä jäl­jil­lä. Todel­la­kin, ainoa asia mikä tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­sä yleen­sä­kin on ongel­ma on se, että lain­sää­dän­tö laa­haa aina väki­sin­kin hie­man perässä. 

    Uuden­tyyp­pi­sel­le tek­nii­kal­le täy­tyy vain aina luo­da uudet peli­sään­nöt lain­sää­dän­töön niin, että kaik­ki hyö­ty­vät ja että tuo­te­ke­hi­tys kan­nat­taa aina. Eikä sal­lia rahas­tus­ta pai­kal­laan pol­ke­val­la tek­nii­kal­la edel­li­sen aika­kau­den, edel­leen voi­mas­sao­le­vaa lain­sää­dän­töä hyväksikäyttäen.

  11. Pent­ti ja Samu­li ovat vää­ril­lä jäl­jil­lä. Mik­si men­nä kas­vi- ja eläin­tek­no­lo­gias­sa niin pit­käl­le , että sitä jou­du­taan pai­kail­la lain­sää­dän­nöl­lä. Esim. gee­ni­tek­no­lo­gia nykyi­ses­sä mono­po­li­muo­dos­sa tuo yhtään lisää rahaa ja hyvin­voin­tia yhteis­kun­taan. Lisäk­si lakien sää­tä­mi­nen tuo lisää val­von­taa ja vir­ka­mies­kun­taa. Mon­san­ton pank­ki­ti­li kas­vaa veron­mak­sa­jien saa­des­sa lisää kus­tan­nuk­sia maksettavakseen.

    Kun sen sijaan kehi­te­tään tuo­tan­toa hil­li­tys­ti , hait­to­ja vält­täen, ei tar­vi­ta lisä­la­ke­ja eikä ‑val­von­taa. Nykyi­ses­sä­kin on aivan riit­tä­miin. Ruu­an tuo­tan­to on osa yhteis­kun­nal­lis­ta pal­ve­lu­tuo­tan­toa, ei voit­to­ja mil­lä kei­noil­la tahan­sa hake­vaa. Onhan jo koet­tu moni­kan­sal­li­sen agro­busi­nek­sen aiheut­ta­mat tuhot maa­pe­räl­le, moni­muo­toi­suu­del­le, vesis­töil­le, eläi­mil­le ja ihmisille.

    Saarelma:“No, tuos­sa pitäi­si kysyä, että mik­si ne kil­pai­li­jat otta­vat sen käyt­töön? Tie­tys­ti sik­si, että niin teh­den hei­dän omat voit­ton­sa kas­va­vat. Jos eivät kas­va (esi­mer­kik­si sik­si, että mak­sut Mon­san­tol­le ovat lii­an kor­kei­ta), niin ei sitä ota kukaan käyttöön”

    Täs­sä esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa käy vaik­ka niin, että kil­pai­li­jat käyt­tä­vät Mon­san­ton sie­men­vil­jaa ja rahoit­ta­vat sen kier­tä­mäl­lä ole­mas­sao­le­via lake­ja esim. ympä­ris­tö- tai työ­suh­de­la­ke­ja. Näi­den ehkäi­se­mi­sek­si täy­tyy lisä­tä val­von­taa ja käy­dä oikeus­tais­te­lui­ta. Ts. Mon­san­to kää­rii taa­lat ja muu yhteis­kun­ta mak­saa viulut.

    Kun kil­pai­lu kiris­te­tään äärim­mil­leen löy­tyy aina doping-mene­tel­mien käyt­tä­jiä. Sit­ten käy­dään kil­pa­juok­sua lain­val­vo­jien ja hui­jaa­jien välil­lä, aivan kuten huip­pu-ure­hi­lus­sa nykyään.

  12. Ter­vey­sar­gu­ment­tiin sanoi­sin, että gee­ni­muun­te­lu on pie­ni osa isom­paa kon­kurs­sia. Elin­tar­vi­ke­teol­li­suus kehit­tää tuot­tei­taan hyvin pit­käl­le teol­li­sen val­mis­ta­mi­sen ja jake­lu­ket­jun ehdoil­la. Ruo­ka­kau­pois­ta ovat tuo­re­tis­kit kadon­neet ja tilal­la on loput­to­mas­ti säi­ly­viä ruu­an kal­tai­sia esi­tyk­siä muo­vi­pus­seis­sa ja pah­vi­pa­ke­teis­sa, noin kar­keas­ti yleis­täen. Ter­veel­li­syys on sit­ten jotain, mitä voi­daan lisä­tä teol­li­ses­sa pro­ses­sis­sa, B‑vitamiinia mehuun ja ras­va­hap­poa jugurt­tiin. Yllät­täen ihmi­set eivät näis­tä tule­kaan ter­veem­mik­si. Gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio näyt­täis vai­kut­ta­van osal­taan samaan suun­taan, siis pal­ve­le­van lähin­nä teol­li­suut­ta. Ter­veel­li­nen ruo­ka ei ole mikään sen kum­mem­pi mys­tee­rio: tuo­ret­ta, itse kok­kail­tua ja enim­mäk­seen kas­vik­sia. Siir­to­gee­neil­lä var­maan on odot­ta­mat­to­mia vai­ku­tuk­sia, mut­ta en mil­lään usko, että sen enem­pää kuin mas­sii­vi­sel­la eines­ten, kark­kien, lisä­ai­nei­den, kove­tet­tu­jen ras­vo­jen yms. syömisellä.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:
    “…Pide­tään vää­rä­nä, ettei vil­je­li­jä saa käyt­tää oman saton­sa tuot­ta­mia siemeniä…

    …Minus­ta tämä ei ole argu­ment­ti gee­ni­ma­ni­pu­loin­tia vas­taan vaan oikeas­taan sen puo­les­ta. Eihän sie­men­ten mak­sul­li­suu­des­ta oli­si hait­taa, ellei GMO-laji­ke oli­si parem­pi kuin van­hat lajik­keet, joi­den vil­je­lyä ei kukaan kiellä.”

    Mel­ko sini­sil­mäi­nen näke­mys ottaen huo­mioon, mil­lai­sia juri­di­sia ongel­mia tuo aiheuttaa.

    Omien sie­men­ten käyt­tö­kiel­to joh­taa sii­hen, että ketä tahan­sa, joka ei ole Mon­san­ton osta­ja­re­kis­te­ris­sä ja jon­ka pel­lol­ta löy­tyy Mon­san­to-gee­nis­tä kas­via, voi­daan syyt­tää omien sie­men­ten käy­tös­tä ja vaa­tia kor­vaus­ta koko sadon sie­me­nis­tä — kuten kuu­luu tehdyn. 

    Ne muu­ta­mat sie­me­net ‑tai jopa yksi sie­men- voi­vat hyvin­kin jou­tua pel­toon vahin­gos­sa. Kas­vaa siel­lä muu­ta­man vuo­den muun sadon seas­sa. Lisääntyä,tai jopa ris­tey­tyä alku­pe­räi­sen lajik­keen kans­sa. Näin Roun­dupp-kes­tä­vyyt­tä lisää­vä gee­ni siir­tyy hil­jal­leen koko satoon. Mon­san­to on paten­toi­nut gee­ni­muun­nok­sen, ei kas­via, joten vähi­tel­len koko sato kon­ta­mi­noi­tuu täl­lä geenillä. 

    Sit­ten Mon­san­ton juris­tit tule­vat kylään, pakot­ta­vat vil­je­li­jän mak­sa­maan vahin­gon­kor­vauk­sia luvat­ta itse kas­va­te­tuis­ta sie­me­nis­ta täs­tä, ja kaik­kien tule­vien vuo­sien sadois­ta. Pois men­nes­sään Mon­san­to mie­het vie­lä ammus­ke­le­vat puhal­lus­put­kel­la Mon­san­to sie­me­niä tien­var­ren pel­loil­le ja vetäy­ty­vät odot­ta­maan sadon kypsymistä.

    No, tämä­hän oli vain pahaa unta. Eihän min­kään maan oikeus­jär­jes­tel­mä täl­lai­seen louk­kuun ole itse­ään voi­nut ajaa. ‑Vai onko?

  14. Ilpo Per­naa kirjoitti:

    Tar­koi­tat­ko nyt Suo­mes­sa perit­tä­vää TOS-mak­sua, jota me vil­je­li­jät mak­sam­me sie­men­la­jik­keen kehittäjälle ? 

    Näyt­täi­si sil­tä, että samal­la lail­la kun Teos­to kerää musii­kin jul­ki­ses­ta käy­tös­tä kor­vauk­set kes­ki­te­tys­ti, ja sit­ten jakaa saa­man­sa rahat musii­kin teki­jöil­le, niin Sie­men­kaup­piai­den yhdis­tys hoi­taa Suo­mes­sa kes­ki­te­tys­ti kas­vi­la­jik­kei­den kau­pal­li­ses­ta käy­tös­tä mak­set­ta­vien kor­vaus­ten perimisen.

    http://www.laki24.fi/imma-toiminimi-yksinoikeus.html

  15. Tuo Lii­sa Kuusi­pa­lon teks­ti aiem­mas­sa kom­ment­ti­ket­jus­sa oli kyl­lä poik­keuk­sel­li­sen valai­se­va, kii­tos Nimet­tö­mäl­le sen esiin tuomisesta.

    Minus­ta sii­nä, että intui­tii­vi­ses­ti var­sin epäi­lyt­tä­viä ja ris­ki­pi­toi­sel­ta kuu­los­ta­via gm-tek­no­lo­gian piir­tei­tä (esim. gee­ni­saas­tu­tus ja sen vai­ku­tuk­set kas­vei­hin, eläi­miin ja ihmi­siin) ei pyri­tä edes tut­ki­maan ennen tek­no­lo­gian käyt­töön­ot­toa, on jota­kin samal­la taval­la vas­ten­mie­lis­tä ja pahaen­teis­tä kuin talous­krii­siä edel­tä­nees­sä rahoi­tus­mark­ki­noi­den hälläväliä-säätelyssä.

    Talous­e­lä­mä-leh­des­sä hil­jat­tain haas­ta­tel­tu EK:n puheen­joh­ta­ja Saka­ri Tam­mi­nen tote­si: “Oli­si pitä­nyt kuun­nel­la Sirk­kaa”, kun hänel­tä kysyt­tiin mitä oli­si pitä­nyt teh­dä toi­sin. Sirk­ka Hämä­läi­nen oli kuu­lem­ma jo kau­an sit­ten varoi­tel­lut, että rahoi­tus­maa­il­mas­sa tapah­tuu asioi­ta, jois­ta ei hyvä seu­raa. Pitäi­si­kö mei­dän nyt kuun­nel­la Lii­saa sen sijaan, että sokeas­ti ja tosi­asioi­ta huo­mioon otta­mat­ta kii­ruh­dam­me gee­ni­muun­te­lut­ren­din aal­lon­har­jal­le uusi Nokia haaveissamme?

    Kuusi­pa­lon puheen­vuo­ro ei minus­ta sisäl­lä min­kään­lais­ta aihee­ton­ta pelot­te­lua, vaan olen­nais­ta infor­maa­tio­ta. Mitä hyö­tyä meil­le on sel­lais­ten gm-lajik­kei­den vil­je­lys­tä, joi­den kas­vat­ta­mi­nen edel­lyt­tää viit­tä myr­ky­tys­ker­taa vuo­des­sa, jos luo­mu­vil­je­lyl­lä­kin voi pääs­tä samoi­hin sato­mää­riin ilman myrk­ky­jä? Siis sil­loin, kun alu­eel­la ei vil­jel­lä myös mui­den pel­loil­le leviä­viä ja ympä­ris­töä saas­tut­ta­via gm-lajikkeita.

    Luon­no­ne­läi­met eivät valin­ta­ko­keis­sa syö touk­kia, jot­ka ovat syö­neet gm-kas­ve­ja. Leh­ti­tie­to­jen mukaan leh­mät eivät syö gm-rehua, jos saa­vat vali­ta, ja gm-rehua käyt­tä­vät far­ma­rit valit­ta­vat, ettei­vät elu­kat tiinehdy.

    Jos eläi­met­kin ovat kyl­lin fik­su­ja vält­tääk­seen gm-lajik­kei­den tai nii­tä syö­nei­den touk­kien syö­mis­tä, oli­si­ko aika mei­dän vii­sai­den ihmis­ten­kin hie­man hidas­taa ja sel­vit­tää mah­dol­li­sia seu­rauk­sia ennen kuin toi­mim­me? Leh­mil­le syö­tet­tiin nii­den laji­to­ve­rei­den jau­het­tu­ja jään­tei­tä kun­nes hul­lun leh­män tau­ti puh­ke­si (toi­vot­ta­vas­ti joku ei nyt tule ker­to­maan, että syö­te­tään edel­leen). Voi­tai­siin­ko näin suu­res­sa kysy­myk­ses­sä olla vähän kau­em­paa viisaita?

    En edel­leen­kään vas­tus­ta gee­ni­muun­te­lu­tek­no­lo­gioi­den kehit­tä­mis­tä. Vas­tus­tan sitä, että asi­aan suh­tau­du­taan ainoa­na oikea­na mene­tel­mä­nä, että ollaan val­mii­ta hyl­kää­mään luon­non­mu­kai­set vaih­toeh­dot jo ennen kuin gm-vil­je­lyn seu­rauk­sia ympä­ris­töl­le, luon­nol­le, ihmi­sil­le, eläi­mil­le ja talou­del­li­sia seu­rauk­sia vil­je­li­jöil­le ja val­tioil­le on kat­ta­vas­ti sel­vi­tet­ty. Hyväk­syn täs­te­des gm-vil­je­lyn ainoas­taan sul­je­tuis­sa ympä­ris­töis­sä, jois­ta muun­nel­tu aines ei leviä ympä­röi­vään luon­toon. Näem­mä myös sie­men­ten kul­je­tuk­sis­sa on paran­ta­mi­sen varaa: nii­tä ei saa pääs­tää vari­se­maan luon­toon mat­kan varrella.

    Tek­niik­kaa siis voi toki kehit­tää, mut­ta sen käyt­töön­ot­to tulee mah­dol­lis­taa vas­ta, kun kaik­ki olen­nai­set tie­dos­sa ole­vat ris­kit on eli­mi­noi­tu. Ja vain sil­lä ehdol­la, että sen käyt­tä­mi­ses­tä seu­raa todel­lis­ta etua muil­le­kin kuin tek­nii­kan kehit­tä­neel­le yri­tyk­sel­le, ja että tämä etu ei perus­tu ympä­ris­tön sabo­taa­siin, vaan sii­hen, että tek­niik­ka on tosia­sias­sa aiem­pia parem­pi. Ja että edun voi­daan kat­soa ole­van etua vie­lä sen­kin jäl­keen kun kaik­ki muka­na seu­raa­vat hai­tat las­ke­taan mukaan yhtälöön.

  16. Osmo sanoi:

    Minus­ta tämä ei ole argu­ment­ti gee­ni­ma­ni­pu­loin­tia vas­taan vaan oikeas­taan sen puo­les­ta. Eihän sie­men­ten mak­sul­li­suu­des­ta oli­si hait­taa, ellei GMO-laji­ke oli­si parem­pi kuin van­hat lajik­keet, joi­den vil­je­lyä ei kukaan kiellä.

    Jos uusi laji­ke on sel­väs­ti parem­pi, vil­je­li­jän on pak­ko ottaa se käyt­töön, jos kil­pai­li­jat­kin ottavat.

    On mui­ta­kin tilan­tei­ta, jois­sa vil­je­li­jän on pak­ko ottaa uusi laji­ke käyt­töön. Esi­mer­kik­si tilan­ne, jos­sa uuden lajik­keen käyt­tä­mi­nen lähi­pel­loil­la sabo­toi van­ho­jen lajik­kei­den vil­jel­miä. Näin on käy­nyt esi­mer­kik­si pel­loil­la, joi­den lähel­lä vil­jel­lään Round Upia sie­tä­viä lajik­kei­ta. Kun myrk­kyä suih­ki­taan vii­si ker­taa vuo­des­sa, sie­to­ky­vyt­tö­mät lajik­keet kärsivät.

    Jos minul­ta kysy­tään, enem­män myrk­ky­jä mer­kit­see huo­nom­paa, ei parem­paa vil­je­lyä. Kysees­sä on siis tilan­ne, joka hyö­dyt­tää ainoas­taan myrk­ky­jä ja sie­to­ky­kyi­siä lajik­kei­ta tuot­ta­vaa yri­tys­tä; ei nii­tä vil­je­li­jöi­tä joi­den on pak­ko ottaa nuo lajik­keet käyt­töön, eikä var­sin­kaan kuluttajaa.

  17. Saa­ra

    Jos eläi­met­kin ovat kyl­lin fik­su­ja vält­tääk­seen gm-lajik­kei­den tai nii­tä syö­nei­den touk­kien syömistä

    Näi­den osal­ta kan­nat­taa lukea kri­tii­kin kans­sa alku­pe­räi­set läh­teet, eikä vaan “kuun­nel­la Liisaa”.

  18. Saa­ra kirjoitti:

    Kysees­sä on siis tilan­ne, joka hyö­dyt­tää ainoas­taan myrk­ky­jä ja sie­to­ky­kyi­siä lajik­kei­ta tuot­ta­vaa yri­tys­tä; ei nii­tä vil­je­li­jöi­tä joi­den on pak­ko ottaa nuo lajik­keet käyttöö 

    Sel­ven­täi­sit­kö vie­lä, mikä on se meka­nis­mi, joka pakot­taa vil­je­li­jän siir­ty­mään uuteen käy­tön­töön, vaik­ka se ei hyö­dy­tä vil­je­li­jää? Mik­si vil­je­li­jä ei vain voi tode­ta että uusi asia ei hän­tä hyö­dy­tä, ja pysyä vanhassa?

  19. Smolander:“Miksi vil­je­li­jä ei vain voi tode­ta että uusi asia ei hän­tä hyö­dy­tä, ja pysyä vanhassa?”

    Vas­taan vaik­ka minul­ta ei kysy­tä­kään. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa on pak­ko pysyä kil­pai­lus­sa vaik­ka näkee­kin miten pal­jon luon­to kär­sii. Sen vuok­si nykyi­nen , ei voi­ton mak­si­moin­tiin täh­tää­vä, ruu­an tuot­ta­mi­sen mal­li on parempi .

    Vapaa kil­pai­lu ei pidä huol­ta kes­tä­väs­tä kehi­tyk­ses­tä. Eikä lain­sää­dän­tö ja val­von­ta pys­ty mil­lään suit­si­maan kovan mark­ki­na­ta­lou­den aiheut­ta­mia vää­ris­ty­miä. Jos sii­hen pyrit­täi­siin niin jou­dut­tai­siin toi­seen ääri­pää­hän, entis­ten itä­de­mo­kra­tioi­den keskuskomiteahelvettiin.

  20. Ilpo Per­naa:
    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa on pak­ko pysyä kil­pai­lus­sa vaik­ka näkee­kin miten pal­jon luon­to kär­sii. Sen vuok­si nykyi­nen , ei voi­ton mak­si­moin­tiin täh­tää­vä, ruu­an tuot­ta­mi­sen mal­li on parempi.

    Aamen! Tämä nykyi­nen mal­li onkin tosi­aan toi­mi­nut luon­non kan­nal­ta niin val­lan erin­omai­ses­ti, joten mitä­pä sitä muut­ta­maan. Voim­me kaik­ki yhdes­sä naut­tia sen luon­toa hive­le­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta esim. kesäi­sel­lä Saaristomerellä.

  21. Rotwan­gil­le : maa­ta­lous ei ole Saa­ris­to­me­ren ongel­mien syy vaan kala­ta­lous , kau­pun­gis­tu­mi­nen ja luonnonvalunta. 

    Suo­men maa­ta­lous on vähen­tä­nyt typ­pi- ja fos­fo­ri­lan­noi­tus­ta eni­ten EU:ssa. Sil­lä ei ole ollut mitään vai­ku­tus­ta levä­kas­vus­toi­hin joten syy ei ole maa­ta­lou­den valumissa.

    Tämä on saman­lai­nen kehä­pää­tel­mä jota käy­te­tään maa­ta­lou­den kuvi­tel­luis­sa valumissa.

    Miten sit­ten estäi­sit saas­tu­mi­sen vapaan kil­pai­lun maataloudessa ?

  22. Ilpo Per­naal­le: Mihin Suo­men maa­ta­lou­den typ­pi- ja fos­fo­riy­li­jää­mät häviä­vät? Vaik­ka taseet ovat paran­tu­neet, ovat ne sil­ti vie­lä yli­jää­mäi­siä. Kyl­lä nykyi­ses­sä maa­ta­lou­des­sa on vie­lä pal­jon tehos­ta­mis­ta. Ulko­puo­lel­ta tuo­daan ravin­tei­ta lan­noit­teis­sa ja rehuis­sa. Kyl­lä niis­tä osa pää­see valu­maan vesis­töön­kin. Rat­kai­su tähän oli­si oma­va­rai­sem­pi tuo­tan­to (ravin­tei­den suhteen).

  23. Saara:“Esimerkiksi tilan­ne, jos­sa uuden lajik­keen käyt­tä­mi­nen lähi­pel­loil­la sabo­toi van­ho­jen lajik­kei­den vil­jel­miä. Näin on käy­nyt esi­mer­kik­si pel­loil­la, joi­den lähel­lä vil­jel­lään Round Upia sie­tä­viä lajik­kei­ta. Kun myrk­kyä suih­ki­taan vii­si ker­taa vuo­des­sa, sie­to­ky­vyt­tö­mät lajik­keet kärsivät.”

    Minus­ta täs­sä ongel­ma ei ole mikään Round Upia sie­tä­vien lajik­kei­den kehit­te­ly, vaan se, että pide­tään joten­kin sal­lit­tu­na levit­tää myrk­ky­jä tois­ten pel­loil­le. Aivan samal­la tavoin kuin kau­pun­kia­lueil­la on esim. hii­len­pol­tol­le ase­tet­tu tiu­kat mää­räyk­set sen suh­teen, mitä saas­tei­ta siel­tä pii­pus­ta saa tul­la, eikä vain hyväk­sy­tä kai­ken saas­tan dump­paa­mis­ta ihmis­ten keuh­koi­hin, niin samal­la tavoin tie­ten­kin maan­vil­je­li­jöil­lä on oikeus sii­hen, ettei joku muu dump­paa myrk­ky­jään hänen pel­loil­leen. Jos dump­paa, niin hänel­lä on oikeus kor­vauk­siin sil­tä dump­paa­jal­ta. Tämä siis aivan riip­pu­mat­ta mis­tään GM:stä tai muusta.

    Mitä hyö­tyä meil­le on sel­lais­ten gm-lajik­kei­den vil­je­lys­tä, joi­den kas­vat­ta­mi­nen edel­lyt­tää viit­tä myr­ky­tys­ker­taa vuo­des­sa, jos luo­mu­vil­je­lyl­lä­kin voi pääs­tä samoi­hin sato­mää­riin ilman myrkkyjä?”

    Jos tuo pätee, niin mik­si kukaan vil­je­li­si gm-lajik­kei­ta? Eihän sii­nä voi­si miten­kään jää­dä voi­tol­le (samat sadot, mut­ta lisäk­si jou­tuu mak­sa­maan myr­kyis­tä ja vie­lä sie­me­nis­tä­kin). En todel­la­kaan usko, että maan­vil­je­li­jät ovat täy­siä idioot­te­ja, jot­ka eivät osaa las­kea, mikä vil­je­ly­ta­pa tuot­taa heil­le eni­ten voit­toa. Niis­tä vil­je­ly­ta­vois­ta, jot­ka eivät kas­va­ta sato­ja ja siten eivät lisää vil­je­li­jän voit­to­ja, ei mei­dän tar­vit­se kan­taa huol­ta, kos­ka nii­tä ei kukaan ota muu­ten­kaan käyttöön. 

    Mitä itse myrk­kyi­hin tulee, niin minus­ta on ter­veys­vi­ran­omais­ten teh­tä­vä huo­leh­tia sii­tä, että elin­tar­vik­kei­den myrk­ky­mää­rät eivät ole ihmi­sel­le vaa­ral­li­sel­la tasol­la. Jos tämä tar­koit­taa sitä, että pel­to­ja ei voi myr­kyt­tää viit­tä ker­taa vuo­des­sa, niin sit­ten tar­koit­taa. Jos taas se myr­ky­tys ei tuo­ta elin­tar­vik­kei­siin myrk­ky­jä, jois­ta oli­si ihmi­sil­le hait­taa, niin mitään eri­tyis­tä syy­tä ei sitä ole kiel­tää kuten ei ole syy­tä kiel­tää, vaik­ka­pa säi­lön­tä­ai­nei­den käyttöä.

    Ilpo perus­te­lee Mon­san­ton sie­men­ten käyttöä:“Tässä esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa käy vaik­ka niin, että kil­pai­li­jat käyt­tä­vät Mon­san­ton sie­men­vil­jaa ja rahoit­ta­vat sen kier­tä­mäl­lä ole­mas­sao­le­via lake­ja esim. ympä­ris­tö- tai työsuhdelakeja.”

    Häh? Eli vil­je­li­jä on val­mis rik­ko­maan lake­ja, mut­ta tekee tämän rahoit­taak­seen Mon­san­toa, ei kää­riäk­seen itsel­leen voit­toa? Mik­si tuol­lai­nen vil­je­li­jä ei rik­koi­si vaik­ka nii­tä työ­suh­de­la­ke­ja vil­jel­les­sään perin­tei­siä lajik­kei­ta mak­si­moi­dak­seen voit­ton­sa? Mihin täs­sä yhtä­lös­sä sitä Mon­san­toa oikein tar­vi­taan? Jos ongel­ma on lakien rik­ko­mi­nen, niin puu­tu­taan sit­ten sii­hen, vil­je­li­jät ovat var­maan innok­kai­ta ilmian­ta­maan sään­tö­jä rik­ko­via kil­pai­li­joi­taan. Mitään syy­tä ei ole sot­kea tähän GM:ä.

    Edel­leen­kin on selit­tä­mät­tä se epä­loo­gi­suus, että Mon­san­ton sie­men­ten käyt­tö ei lisää sato­ja, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta vil­je­li­jät ryh­tyi­si­vät nii­tä käyt­tä­mään ja kaik­kien mui­den­kin oli­si kil­pai­lun pakos­sa niin tehdä. 

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa on pak­ko pysyä kil­pai­lus­sa vaik­ka näkee­kin miten pal­jon luon­to kär­sii. Sen vuok­si nykyi­nen , ei voi­ton mak­si­moin­tiin täh­tää­vä, ruu­an tuot­ta­mi­sen mal­li on parempi .”

    Ei, vaan yhteis­kun­nan on otet­ta­va kan­taa sii­hen, mil­lai­nen luon­non tuhoa­mi­nen on kiel­let­tyä (ja tie­ten­kin tämän pääl­le yksit­täi­sil­lä ihmi­sil­lä on oikeus haas­taa oikeu­teen sel­lai­set toi­mi­jat, jot­ka tuhoa­vat hei­dän omis­ta­maa luon­to­aan, vaik­kei sitä oli­si laein ekspli­siit­ti­ses­ti kiel­let­ty­kään). Kun tämä on lain­sää­dän­nöl­lä hoi­det­tu, voi­ton mak­si­moin­ti on todel­la­kin se oikea tapa ohja­ta tuo­tan­to mah­dol­li­sim­man tehok­kaak­si. Tämä pätee niin teol­li­suu­des­sa kuin maataloudessakin.

  24. —Edel­leen­kin on selit­tä­mät­tä se epä­loo­gi­suus, että Mon­san­ton sie­men­ten käyt­tö ei lisää sato­ja, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta vil­je­li­jät ryh­tyi­si­vät nii­tä käyt­tä­mään ja kaik­kien mui­den­kin oli­si kil­pai­lun pakos­sa niin tehdä.—

    Eihän sitä etu­kä­teen tie­dä lisää­kö se satoa ennen kuin kokei­lee, var­sin­kin, jos vähän­kään kuun­te­lee Mon­san­ton mark­ki­noin­ti­mie­hen lupauk­sis­ta. Kun sit­ten kokei­lee ja pet­tyy, irti ei pää­se, sil­lä Mon­san­to­sa­toa ei saa koko­naan pois­tet­tua pel­lol­ta edes Rou­nu­pil­la.:) Tuo­mio tulee kui­ten­kin omien sie­men­ten kas­vat­ta­mi­ses­ta ja mak­sut juok­se­vat, joten pie­nim­män rie­san tie on pysyä mukana.

  25. Saarelma:“Kun tämä on lain­sää­dän­nöl­lä hoi­det­tu, voi­ton mak­si­moin­ti on todel­la­kin se oikea tapa ohja­ta tuo­tan­to mah­dol­li­sim­man tehok­kaak­si. Tämä pätee niin teol­li­suu­des­sa kuin maataloudessakin.”

    Tuos­sa pur­te­si menee kivil­le. Tar­vi­taan neu­vos­to­liit­to­lai­nen val­von­ta, urkin­ta ja sään­tö­vii­dak­ko ohjaa­maan tuo­tan­toa. Jos vil­jel­täi­siin ilman voi­ton mak­si­moin­tia voi­tai­siin ottaa huo­mioon kes­tä­vä kehitys.

    Olet sii­nä­kin met­säs­sä, että et ymmär­rä maa­ta­lou­den työ­vai­hei­ta ja luon­non tuo­maa sat­tu­maa. Teol­li­suu­des­sa voi­daan pro­ses­sit eris­tää ja rajoit­taa hel­pos­ti päästöt .

    Esim. gee­ni­muun­nel­lun kas­vin sii­te­pö­lyä levit­tä­vät tuu­li ja hyön­tei­set. Kas­vi levi­ää monin eri tavoin vie­rei­sel­le puh­taal­le pel­lol­le. Sit­ten paten­tin omis­ta­jat tule­vat vaa­ti­maan sak­ko­ja patenttirikkomuksesta.

    On jo havait­tu, että gee­ni­muun­nel­lut sadot alka­vat pie­nen­tyä. Syn­tyy super­rik­ko­ja , pak­ko­tois­toa, kos­ka ei mene peril­le. Se taas mer­kit­see sadon alen­tu­mis­ta ja lisää kus­tan­nuk­sia tuo­via työvaiheita.

    Saarelma:“Häh? Eli vil­je­li­jä on val­mis rik­ko­maan lake­ja, mut­ta tekee tämän rahoit­taak­seen Mon­san­toa, ei kää­riäk­seen itsel­leen voit­toa? Mik­si tuol­lai­nen vil­je­li­jä ei rik­koi­si vaik­ka nii­tä työ­suh­de­la­ke­ja vil­jel­les­sään perin­tei­siä lajik­kei­ta mak­si­moi­dak­seen voittonsa?”

    Voi Samu­li, vie­lä ker­ran. Jos emme vil­je­le mark­ki­na­ta­lou­den ja kapi­ta­lis­min ehdoil­la, voim­me tuot­taa ruo­kaa kes­tä­vän kehi­tyk­sen ehdoilla. 

    Vas­taa nyt, miten mark­ki­na­ta­lous ja voi­ton mak­si­moin­ti ottaa huo­mioon luon­non ja eläin­ten suo­je­lun ? Vai siir­re­tään­kö kulut lain­sää­dän­nöl­le, val­von­nal­le , tuo­miois­tui­mil­le jne?

    Tääl­lä joku syyt­tää suo­ma­lais­ta maa­ta­lout­ta meren tuo­a­mi­ses­ta. Eikös sil­loin ole jo yli­tet­ty luon­non kes­to­ky­ky ? Miten sii­nä tilan­tees­sa vie­lä mak­si­moi­daan maa­ta­lou­den voit­to­ja? Eikö täs­sä tilan­tees­sa ruu­an hin­ta vain nouse ? Sama pätee myös muu­is­sa maissa.

  26. Volmertti:“Mihin Suo­men maa­ta­lou­den typ­pi- ja fos­fo­riy­li­jää­mät häviä­vät? Vaik­ka taseet ovat paran­tu­neet, ovat ne sil­ti vie­lä yli­jää­mäi­siä. Kyl­lä nykyi­ses­sä maa­ta­lou­des­sa on vie­lä pal­jon tehostamista.”

    Ne varas­toi­tu­vat ja haih­tu­vat ilmaan . Fos­fo­ri sitou­tuu maa­par­tik­ke­lei­hin jopa niin voi­mak­kaas­ti, että kas­vit eivät voi käyt­tää kaik­kea mul­las­sa ole­vaa fos­fo­ria hyväk­seen. Vain pie­ni osa kul­keu­tuu vesis­töön ja sii­tä­kin osas­ta tie­de­mie­het kiis­te­le­vät. Huo­miot­ta on jää­nyt se, että pel­lon muu kas­vus­to käyt­tää myös fos­fo­ria ja typ­peä. Sen käyt­töä eivät nykyi­set taseen las­ken­ta­mal­lit huo­mioi lainkaan.

    Typ­pi taas denit­ri­fioi­tuu, se haih­tuu ilmaan . Aivan kuten jäte­ve­si­puh­dis­ta­moil­la käy. Pel­loil­ta ehkä liik­keel­le läh­te­vä typ­pi kul­keu­tuu ojiin , lam­piin, jokiin , jär­viin ja meriin. Ennen mereen pää­syä typ­pi on koh­dan­nut niin suu­ren ilmas­tuk­sen, että jäl­jel­lä ei ole tus­kin mitään maa­ta­lou­des­ta läh­te­nyt­tä. Luon­non­va­lun­ta­na ja jäte­ve­sien pur­ku­na kuor­maa kyl­lä kertyy.

    http://www.fimr.fi/fi/tietoa/rehevoityminen/fi_FI/bakteerit_poistavat_typpea/

    Yhdys­kun­tien jäte­ve­sien puh­dis­ta­mi­seen on panos­tet­ta­va entis­tä enem­män . Lai­naus ed:stä:“Kun Hel­sin­gin jäte­ve­det joh­det­tiin jäte­ve­si­tun­ne­lin kaut­ta Kata­ja­luo­dol­le, lah­tien veden laa­tu parani. ”

    Lan­noit­tei­den yli­jää­mä on las­ken­nal­li­nen suu­re, jon­ka mää­rää ja vai­ku­tuk­sia ei ole pys­tyt­ty käy­tän­nös­sä näyt­tä­mään toteen. Ainoa käy­tän­nön vai­ku­tus sil­lä on maa­ta­lous­tuo­tan­non poliit­ti­ses­ti tar­koi­tus­ha­kui­nen syyllistäminen.

  27. Jos haluam­me siir­tää jon­kin hyö­dyl­li­sen omi­nai­suu­den myr­kyl­li­ses­tä vil­li­pe­ru­nas­ta vil­je­ly­la­jik­kee­seen, voim­me teh­dä sen hitaas­ti ris­teyt­tä­mäl­lä edes­ta­kai­sin. Saam­me lopul­ta syö­mä­kel­poi­sen peru­nan, joka on saa­nut tuon toi­vo­tun omi­nai­suu­den vil­li­pe­ru­nas­ta, mut­ta samal­la sato­ja mui­ta­kin gee­ne­jä. Minus­ta ei ole vää­rin oikais­ta ja siir­tää vain tuo toi­vot­tu gee­ni. Se on nopeam­paa ja turvallisempaa.”

    Mihin perus­tuu käsi­tys turvallisuudesta?
    Tut­ki­mus­ten mukaan ihmi­sen syö­mä ruo­ka muut­taa ihmi­sen gee­ni­pe­ri­mää. Sen tekee kaik­ki ruo­ka, ei pel­käs­tään geenimuunneltu.

    Jos gm oli­si etu ja mark­ki­na­valt­ti, kaup­po­jen tuot­teet kil­pai­li­si­vat GM-mer­kin­tö­jen värik­kyy­del­lä ja suu­ruu­del­la … niin ei ole. Kulut­ta­ja­tut­ki­muk­sen mukaan kou­lu­te­tuim­mat oli­vat eni­ten gee­ni­muun­nel­tua ruo­kaa vas­taan ja tek­no­lo­gia­vas­tai­suus koh­dis­tui vain ja ainoas­taan gm-ruo­kaan, ei mui­hin tek­no­lo­gioi­hin. Gee­ni­muun­te­lun avul­la tuo­tet­tu­ja lääk­kei­tä­kään ei syö­dä koko ajan vaan väliai­kai­ses­ti … tai se on poti­laan tavoi­te, ter­veh­tyä, lää­keyh­tiön bis­nes­ta­voi­te ehkä on saa­da pysy­viä asiakkaita …

    Gee­ni­tek­nii­koi­ta pys­tyy jalos­tuk­ses­sa käyt­tä­mään menes­tyk­sek­kääs­ti ja tehok­kaas­ti ilman, että tulok­se­na oli­si gee­ni­muun­nel­tu­ja lajik­kei­ta. Luon­to hoi­taa jalos­tuk­sen todel­la­kin tehok­kaam­min ja tur­val­li­sem­min kuin mihin ihmi­nen yksi­sil­mäi­syy­des­sään kykenee.

  28. Ei ravin­teet pel­lol­ta mihin­kään valu. Jos on jukos­sa lan­ta­van­nas tukos, niin sii­nä on sit­te kitu­kas­vu­nen rai­ta. Luu­lis että se liu­kas ravin­ne leviäis toi­ses­ta kyl­vö­vaos­ta jos se ker­ran itä­me­reen­kin livah­taa? Mut­ta mihis menee se tava­ra joka sato­na pois­tuu pel­lol­ta ja läh­tee ruo­ka­na hel­sin­kiin? Sato­ja rek­ko­ja vetää päi­vit­täin sapus­kaa sta­diin jos­ta osa pää­tyy sii­he met­tä­pir­tin tun­kioon. Jos vil­je­liä käsit­te­lis ravin­tei­ta hel­sin­ki­läis­ten tavoin elik­käs­tä läjit­täis met­tään ja luis­kais tien­var­teen saap­paan vah­vuu­den ver­ran son­taa, nii sak­koa, pamp­pua ja häk­kiä tulis. Jos­ta­ki kuu­lin että pel­käs­tään hel­sin­ki­läis­ten son­nal­la lan­noit­tais nykyi­sil­lä lan­noi­teoh­jeil­la nel­jän­nes­mi­lioo­na hetaa­ria vil­ja­pel­toa. Ja sii­tä tun­kios­ta ei ole lan­noi­te­käyt­töön kul­keu­tu­nut mitään kym­me­niin vuo­siin. On kipat­tu ojiin ja luis­kiin sit­te kato­taan vil­je­li­ää nenänvarttapitkin.

  29. Ilpo Per­naa:
    maa­ta­lous ei ole Saa­ris­to­me­ren ongel­mien syy vaan kala­ta­lous , kau­pun­gis­tu­mi­nen ja luonnonvalunta.

    Täs­sä Lou­nais-Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen jul­kai­su aiheesta:
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94690&lan=fi

    En osaa ottaa kan­taa jul­kai­sun väit­tei­den toden­pe­räi­syy­teen, kun en itse alal­la työs­ken­te­le. Sel­vää kui­ten­kin on, että heil­lä on maa­ta­lou­den roo­lis­ta Saa­ris­to­me­ren rehe­vöit­tä­jä­nä eri­lai­nen näke­mys kuin sinul­la, sitaat­ti: “Maa­ta­lous on alu­eel­li­sis­ta kuor­mi­tus­läh­teis­tä huo­mat­ta­vin.” Muis­ta läh­teis­tä luin, että maa­ta­lou­den osuus oli­si noin 60%.

    Löy­tyy­kö sinul­ta mah­dol­li­ses­ti tut­ki­mus­da­taa väit­tee­si tueksi?

  30. Ilpo:“Vastaa nyt, miten mark­ki­na­ta­lous ja voi­ton mak­si­moin­ti ottaa huo­mioon luon­non ja eläin­ten suo­je­lun ? Vai siir­re­tään­kö kulut lain­sää­dän­nöl­le, val­von­nal­le , tuo­miois­tui­mil­le jne?”

    Ei siir­re­tä kulu­ja. Luon­non tuhoa­ja mak­saa, kuten kai­kes­sa muus­sa­kin muil­le aiheu­te­tus­sa hai­tas­sa. Lain­sää­dän­tö on se kei­no, jol­la muu yhteis­kun­ta aset­taa rajo­ja yksit­täis­ten sil­le ihmis­ten toi­min­nal­le, jos­ta on muil­le haittaa. 

    En oikein tie­dä, mitä kysyt. Et kai ole lain­sää­dän­töä, polii­sia ja tuo­miois­tui­mia lak­kau­ta­mas­sa, vai olet­ko? Vai onko läh­tö­koh­ta­si se, että maan­vil­je­li­jät ovat jotain enke­lei­tä, joi­den talou­del­lis­ta toi­min­taa ei tar­vit­se val­voa sii­nä, kun val­vo­taan ilkei­den kapi­ta­lis­tien toimintaa. 

    Mitä noi­hin Mon­san­ton sala­liit­toi­hin tulee, niin mikään pak­ko ei mei­dän ole tie­ten­kään hyväk­syä sel­lais­ta, että esim. sii­te­pö­lyn tai sie­men­ten nor­maa­li leviä­mi­nen joh­taa johon­kin auto­maat­ti­seen mak­su­vel­vol­li­suu­teen Mon­san­tol­le. Kyse­hän on vain sii­tä, miten lait sää­de­tään. Täl­lä taas ei ole mitään teke­mis­tä itse kes­kus­te­lun (onko GM:stä vil­je­li­jöil­le hyö­tyä vai ei) kanssa. 

    Jos taas Mon­san­ton koko lii­kei­dea perus­tuu val­hei­siin, niin sit­ten tähän voi­daan sovel­taa petoslainsäädäntöä. 

    Horizontal:“Kuluttajatutkimuksen mukaan kou­lu­te­tuim­mat oli­vat eni­ten gee­ni­muun­nel­tua ruo­kaa vas­taan ja tek­no­lo­gia­vas­tai­suus koh­dis­tui vain ja ainoas­taan gm-ruo­kaan, ei mui­hin teknologioihin”

    Sai­si­ko­han tähän tut­ki­muk­seen jon­kun lin­kin­kin? Minun oma käsi­tyk­se­ni on kyl­lä se, että täs­tä yhteis­kun­nas­ta löy­tyy niin kou­lu­tet­tu­ja kuin kou­lut­ta­mat­to­mia­kin, jot­ka ovat mitä eri­nä­köi­sem­piä tek­no­lo­gioi­ta vastustamassa.

  31. Saarelma:“Ei siir­re­tä kulu­ja. Luon­non tuhoa­ja maksaa,”

    Mik­si sit­ten ruu­an tuo­tan­non aiheut­ta­mat valu­mat on siir­ret­ty vil­je­li­jöi­den mak­set­ta­vak­si? Ruu­an kulut­ta­ja on vii­me kädes­sä vas­tuus­sa sii­tä, kun alku­tuot­tees­ta saa­tu hin­ta ei rii­tä “valu­mat­to­maan ” tai eet­ti­seen tuot­ta­mi­seen. Kulut­ta­ja vaa­tii yhä hal­vem­paa ruo­kaa ja parem­paa ympä­ris­tön suojelua. 

    Tie­dät­kö , että suo­ma­lai­sil­la vil­je­li­jöil­lä on 2 — 3‑kertainen , val­von­ta jo nyt. Pitäi­si­kö vie­lä perus­taa ruis­ku­tus­ker­to­jen val­vo­jien vir­ka pyö­riäs­ten­tark­kai­li­joi­den tapaan (Itä­me­rel­lä) ?

    sie­men­ten nor­maa­li leviä­mi­nen joh­taa johon­kin auto­maat­ti­seen mak­su­vel­vol­li­suu­teen Mon­san­tol­le. Kyse­hän on vain sii­tä, miten lait säädetään.”

    Etkö luke­nut vies­ti­ket­jus­sa aikai­sem­min kana­da­lai­sen vil­je­li­jän tapauksesta ? 

    Et vas­tan­nut: Miten mark­ki­na­ta­lous huo­leh­tii kas­vien ja eläin­ten hyvin­voin­nis­ta ? Riit­tä­vä vas­taus ei ole lain­sää­dän­nön , val­von­nan ja ilmian­to­jen lisääminen.

  32. Täs­tä:
    “Varo­vai­suus­pe­ri­aa­te ei kos­ke vain GMO:ta, vaan kaik­kien uusien kas­vien käyt­töön­ot­toa ja koko kasvinjalostusta.”

    sanoi­sin, että varo­vai­suus­pe­ri­aat­tees­ta­han GMO:n osal­ta luo­vut­tiin ja otet­tiin käyt­töön ‘riit­tä­vän vas­taa­vuu­den’ peri­aa­te. Esim. USA:ssa uusia gm-lajik­kei­ta hyväk­sy­tään hep­poi­sin riit­tä­vän vas­taa­vuu­den peri­aat­tein käyt­töön ja kos­ka ne sit­ten on hyväk­syt­ty yhdes­sä maas­sa, pitäi­si sen riit­tää tur­val­li­suus­pe­rus­teek­si hyväk­syä laji­ke mis­sä tahan­sa maas­sa, myös EU:ssa.

    Väli­ky­sy­mys: jos GM on niin hyvä asia, mik­si luul­ta­vas­ti myös tule­vis­sa Lin­nan juh­lis­sa (aina­kin vii­mei­sim­mis­sä men­neis­sä) kan­sa­kun­nan ker­ma ja eliit­ti naut­tii tur­val­li­sen ter­veel­lis­tä luomuruokaa?

  33. Ilpo:“Miksi sit­ten ruu­an tuo­tan­non aiheut­ta­mat valu­mat on siir­ret­ty vil­je­li­jöi­den mak­set­ta­vak­si? Ruu­an kulut­ta­ja on vii­me kädes­sä vas­tuus­sa sii­tä, kun alku­tuot­tees­ta saa­tu hin­ta ei rii­tä “valu­mat­to­maan ” tai eet­ti­seen tuot­ta­mi­seen. Kulut­ta­ja vaa­tii yhä hal­vem­paa ruo­kaa ja parem­paa ympä­ris­tön suojelua.”

    Tuot­ta­ja on tie­ten­kin vas­tuus­sa omis­ta toi­mis­taan. Jos ympä­ris­tö­la­kien nou­dat­ta­mi­nen nos­taa kulu­ja, niin sit­ten nos­taa. Mik­si maan­vil­je­ly oli­si täs­sä miten­kään eri­tyis­a­se­mas­sa muu­hun tuo­tan­toon verrattuna. 

    Kulut­ta­jien “vaa­ti­mi­nen” on yhtä tyh­jän kans­sa. Minä­kin “vaa­din”, että minul­le pitää myy­dä uusi mer­su ton­nil­la. Mitä sit­ten? Jos tuol­la hin­nal­la ei minul­le kukaan suos­tu mer­sua myy­mään, niin sit­ten minun pitää olla ilman mer­sua tai latoa pöy­tään enem­män pätäk­kää. Sama pätee ruo­kaan­kin. Tie­ten­kin kaik­ki halua­vat kaik­kea vaik­ka kuin­ka hal­val­la ja mie­lui­ten ilmai­sek­si. Jos kukaan ei suos­tu myy­mään sil­lä hal­val­la hin­nal­la, niin sit­ten ei. 

    Jos sinun sano­ma­si pätee ja vil­je­li­jöil­lä on jo tiuk­ka lakien val­von­ta, niin sit­ten­hän asia on jo kun­nos­sa. Sit­ten en vain ymmär­rä, että mitä oikein valitatte. 

    En tie­dä, mihin kana­da­lai­seen vil­je­li­jään oikein viit­taat. Ylem­pä­nä otin kan­taa jo tois­ten pel­to­jen myr­kyt­tä­mi­seen ja sii­te­pö­lyn luon­nol­li­seen leviämiseen. 

    Miten mark­ki­na­ta­lous huo­leh­tii kas­vien ja eläin­ten hyvin­voin­nis­ta ? Riit­tä­vä vas­taus ei ole lain­sää­dän­nön , val­von­nan ja ilmian­to­jen lisääminen.”

    Mik­sei ole? Samaan­han hom­ma perus­tuu kai­kes­sa muus­sa­kin. Miten mark­ki­na­ta­lous huo­leh­tii vero­jen mak­sa­mi­ses­ta tai työ­la­kien nou­dat­ta­mi­ses­ta? Kyl­lä se tuo­hon samaan perus­tuu. Vain jotain pien­tä liber­ta­ris­ti­pop­poo­ta lukuu­not­ta­mat­ta suu­rin osa mark­ki­na­ta­lout­ta kan­nat­ta­vis­ta hyväk­syy sen, että talou­del­lis­ta toi­min­taa rajoi­te­taan jois­sain asiois­sa lainsäädännöllä. 

    Mitä sit­ten ihan mark­ki­noi­den omaan ohjauk­seen tulee, niin aina­kin eläin­ten hyvin­voin­tiin mark­ki­nat kyl­lä voi­vat vai­kut­taa. Onhan siel­lä hyl­lys­sä nyt­kin valit­ta­va­na vapaan kanan munia nii­den nor­maa­lien munien rin­nal­la. Jos kulut­ta­ja arvos­taa sitä, että kanat saa­vat elää rau­ta­hä­kin sijaan vähän sie­det­tä­vim­mis­sä olo­suh­teis­sa, niin hän ostaa nii­tä vapaan kanan munia, vaik­ka jou­tui­si mak­sa­maan sii­tä vähän enemmänkin. 

    Kas­vien hyvin­voin­nil­le taas en aina­kaan itse pys­ty oikein anta­maan mitään suo­raa arvoa. Kas­vit tus­kin pys­ty­vät tun­te­maan tus­kaa sii­nä mie­les­sä kuin eläi­met pys­ty­vät. Ennem­min­kin tämä var­maan toi­mii niin, että kas­vit, jot­ka voi­vat hyvin, kas­va­vat ja tuot­ta­vat parem­min satoa kuin ne, jot­ka eivät voi hyvin, joten vil­je­li­jäl­lä on var­maan ihan omat­kin int­res­sin­sä saa­da kas­vit voi­maan hyvin.

  34. Horizon­tal, en löy­tä­nyt sii­tä pit­käs­tä läpys­käs­tä sitä väi­tet­tä­si (Kulut­ta­ja­tut­ki­muk­sen mukaan kou­lu­te­tuim­mat oli­vat eni­ten gee­ni­muun­nel­tua ruo­kaa vas­taan ja tek­no­lo­gia­vas­tai­suus koh­dis­tui vain ja ainoas­taan gm-ruo­kaan, ei mui­hin teknologioihin.)

    Yhdes­sä koh­das­sa siel­lä puhut­tiin kou­lu­tuk­ses­ta GM-ruu­an yhtey­des­sä, mut­ta siel­lä sanot­tiin, että nais­ten koh­dal­la vas­tus­tus kas­vaa kou­lu­tuk­sen muka­na, mut­ta mies­ten koh­dal­la puo­les­taan kan­na­tus kas­vaa. Ja eten­kään en löy­tä­nyt siel­tä mis­tään sitä, että tek­no­lo­gia­vas­tai­suus liit­tyi­si vain gm-ruo­kaan. Jutun alus­sa oli eri­nä­köi­siä tek­no­lo­gioi­ta pan­tu jär­jes­tyk­seen sen suh­teen, miten opti­mis­ti­ses­ti ihmi­set näke­vät ne ja poh­jal­la oli kyl­lä ydin­voi­ma, eikä geeniruoka. 

    Eikä gee­ni­ruu­an vas­tus­tus ollut edes miten­kään eri­tyi­sen jyrk­kää. 45% hyväk­syy sen (tau­luk­ko 16).

  35. Saarelma:“Jos ympä­ris­tö­la­kien nou­dat­ta­mi­nen nos­taa kulu­ja, niin sit­ten nostaa.”

    Ongel­ma on sii­nä, että nous­seet kulut eivät siir­ry hin­taan, joka pitäi­si mak­saa tuot­ta­jal­le. Kulut­ta­ja ei ole vas­tuul­li­nen, hän halu­aa ruo­kan­sa hal­val­la ja täy­del­lä ympä­ris­tön suo­je­lul­la. Pal­ve­luis­ta pitää mak­saa eikä vaa­tia pal­ve­lun tuot­ta­jan teke­mään ilmais­ta työtä.

    Mark­ki­nat eivät ohjaa luo­mu­mu­nan osta­mi­seen. Vas­ta sil­loin tapah­tuu ohjaa­mis­ta jos teho­tuo­tan­to­mu­na on kal­liim­pi kuin luo­mu­mu­na. Sil­loin toteu­tui­si kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukai­nen kulutus. 

    Ja tuos­sa onkin juu­ri se vil­la­koi­ran ydin. Ts. puh­tain ja eet­ti­sin tuo­tan­to on hal­vem­pi kuin kes­tä­vän kehi­tyk­sen vas­tai­nen tuo­tan­to. Täl­löin mää­rät­täi­siin kes­tä­vän kehi­tyk­sen vas­tai­sel­le tuo­tan­nol­le hait­ta­ve­ro, joka oli­si niin suu­ri, että puh­das tuo­tan­to oli­si osta­jal­le halvempi.

    Kana­da­lai­sen vil­je­li­jän tari­na on tässä:

    http://www.kepa.fi/uutiset/2646/

  36. Saarelma:“Kasvien hyvin­voin­nil­le taas en aina­kaan itse pys­ty oikein anta­maan mitään suo­raa arvoa. Kas­vit tus­kin pys­ty­vät tun­te­maan tus­kaa sii­nä mie­les­sä kuin eläi­met pystyvät.”

    Täs­sä lausees­sa kul­mi­noi­tuu luon­nos­ta vie­raan­tu­neen ja bio­lo­gi­sis­ta pro­ses­seis­ta tie­tä­mät­tö­män nyky­suo­ma­lai­sen aja­tus­mal­li. Yllä­ole­va ilmai­su “kas­vien ja eläin­ten hyvin­voin­ti” tar­koit­taa kas­vien koh­dal­la kas­vi­maa­il­man tasapainoa. 

    Täs­sä tapauk­ses­sa tuo­tan­to­kas­vien ja luon­non­va­rais­ten kas­vien ja eliös­tön tasa­pai­nois­ta yhtei­se­loa. Kun se riko­taan gee­ni­muun­nel­lul­la kas­vi­la­jil­la, jon­ka vil­je­ly perus­tuu täy­sin kemial­li­seen ( Round up) sää­te­lyyn , niin seu­rauk­set ovat ennal­ta arvaa­mat­to­mat. Eikä nii­tä seu­rauk­sia ole vie­lä tyh­jen­tä­väs­ti toden­net­tu riit­tä­vän pit­kil­lä tutkimussarjoilla.

    Täl­lai­nen kes­kus­te­lu on erit­täin ras­kas­ta kun jokai­nen maa­ta­lou­teen liit­ty­vä käsi­te tai ter­mi pitää selit­tää erik­seen. Jos sitä ei tee, niin asia tul­ki­taan tasan tar­kas­ti mah­dol­li­sim­man pal­jon päin prink­ka­laa, tarkoitushakuisasti.

    Miten vapaa kil­pai­lu ja mak­si­maa­li­nen voi­ton­ta­voit­te­lu edis­tää ruu­an tuo­tan­non kes­tä­vää kehitystä?

  37. Ilpo, kes­kus­te­lu kans­sa­si on var­sin tur­haut­ta­vaa, kun nor­maa­lit talous­tie­teen käsit­teet tun­tu­vat ole­van sinul­le täyt­tä hepreaa.

    Ongel­ma on sii­nä, että nous­seet kulut eivät siir­ry hin­taan, joka pitäi­si mak­saa tuot­ta­jal­le. Kulut­ta­ja ei ole vas­tuul­li­nen, hän halu­aa ruo­kan­sa hal­val­la ja täy­del­lä ympä­ris­tön suo­je­lul­la. Pal­ve­luis­ta pitää mak­saa eikä vaa­tia pal­ve­lun tuot­ta­jan teke­mään ilmais­ta työtä.

    Mark­ki­nat eivät ohjaa luo­mu­mu­nan ostamiseen.”

    Seli­tin tämän jo sinul­le ker­taal­leen. Kulut­ta­ja halu­aa aina kai­ken hal­val­la. Täs­sä ei ole ruu­an koh­dal­la mitään ihmeel­lis­tä. Jos kulut­ta­ja halu­aa sen lisäk­si jotain muu­ta, kuten sitä, että kanois­ta pide­tään kana­las­sa huol­ta ja tämän vuok­si munat mak­sa­vat enem­män, niin sit­ten hän on myös val­mis mak­sa­maan munis­ta enem­män. Jos hän ei ole val­mis mak­sa­maan enem­pää, niin sil­loin tämä tar­koit­taa sitä, että hän ei oikeas­ti arvos­ta­kaan nii­den kano­jen hyvin­voin­tia niin pal­joa, että oli­si val­mis mak­sa­maan sen kus­tan­nuk­set. Kulut­ta­jaa on siis tur­ha syyt­tää sii­tä, että hän haluai­si jotain “vää­rää”. Hän halu­aa sitä, mitä halu­aa ja mark­ki­nat ohjaa­vat sii­hen, mihin ohjaavat. 

    Kuten jo kir­joi­tin, mil­lään muul­la tuo­tan­toa­lal­la täs­sä ei ole mitään ongel­maa. Kulut­ta­ja “halu­aa” lois­toau­ton isol­la moot­to­ril­la ja pie­nel­lä ben­san­ku­lu­tuk­sel­la, mut­tei halua mak­saa pal­joa. Auto­mark­ki­nat tuot­ta­vat, mitä tuot­ta­vat ja kulut­ta­jat sit­ten tin­ki­vät joko niis­tä vaa­ti­muk­sis­taan auton laa­dul­le tai sit­ten hin­nas­ta. Mik­si ole­tat, ettei sama meka­nis­mi toi­mi ruu­an tuotannossa? 

    Ja auton­val­mis­ta­jat ovat itse vas­tuus­sa tuo­tan­ton­sa aiheut­ta­mis­ta ympä­ris­tö­hai­tois­ta. Tämä ei muu­tu mihin­kään sil­lä, että sano­taan kulut­ta­jien halua­van hal­po­ja autoja. 

    Ainoa ero maa­ta­lou­des­sa muu­hun tuo­tan­toon on sii­nä, että nor­maa­lien mark­ki­na­me­ka­nis­mien lisäk­si tuot­ta­jil­le dum­pa­taan usko­mat­to­mat mää­rät ilmais­ta rahaa, joka ei ole mark­ki­noi­den ohjaa­maa, vaan tulee huo­nos­ti perus­tel­luis­ta poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä. Ja minus­ta (ja mones­ta muus­ta­kin) tämä rahan dump­paa­mi­nen maan­vil­je­li­jöil­le pitäi­si lopettaa.

  38. Ydin­e­ner­gia on kai­ke­ti van­haa tek­niik­kaa, aina­kin niin kau­an kuin fuusio­reak­tio­ta ei ole saa­tu val­jas­tet­tua hyötykäyttöön.

    Sivun 17 kuva 4 ker­too aika näyt­tä­väs­ti kuin­ka poh­ja­mu­dis­sa luot­ta­mus gm-ruo­an tur­val­li­suu­teen on.

    Sivul­la 19:
    “The stri­king fea­tu­re of the chart is the low level of sup­port for GM food, rela­ti­ve to the other applications.”

    Sivul­la 21 tau­luk­ko 3 ker­too että gm-ruo­an kan­na­tus Suo­mes­sa on pudon­nut vuo­den 1996 arvos­ta 76% vuo­den 2005 arvoon 46%. Oleel­lis­ta on siis kan­na­tuk­sen las­kusuun­ta. Espan­jas­sa kan­na­tus ei ole pudon­nut, mut­ta siel­lä jot­kut saa­vat gm-vil­je­lys­tä jo elan­ton­sa. Eivät var­maan Argen­tii­nan ja Kana­dan­kaan gm-vil­je­li­jät vas­tus­ta gm-ruo­kia. Koko­naan eri asia on mitä he itse syövät.

    Lai­naan koko kap­pa­leen, jot­tei mitään jää pois:
    “Speci­fical­ly, tho­se who say they have heard of gene the­ra­py, phar­maco­ge­ne­tics and nano­tech­no­lo­gy tend to express notably more posi­ti­ve views than tho­se who are unfa­mi­liar with them. For the­se tech­no­lo­gies people who are fami­liar with them are more like­ly than people who are not fami­liar with them to agree that they are moral­ly accep­table, use­ful and should be encou­ra­ged, and more like­ly to disagree that they are ris­ky. For GM food a slight­ly dif­fe­rent pat­tern is found: tho­se who say they have pre­vious­ly heard of
    GM food are more like­ly to agree it is moral­ly accep­table and use­ful, but the­re is no sig­ni­ficant dif­fe­rence in levels of ove­rall sup­port between the fami­liar and the unfa­mi­liar, and only the smal­lest dif­fe­rence in terms of risk percep­tion, with the fami­liar being slight­ly more like­ly to say that it is risky.”

    Fami­liar ei tar­koi­ta kou­lu­tus­ta, mut­ta lie toden­nä­köi­sem­pää, että kou­lu­tet­tu on useam­min kuul­lut ja tie­tää gee­ni­muun­te­lus­ta enem­män kuin ‘unfa­mi­liar’. Tuo vii­mei­nen lause sanoo, että asi­aa tun­te­va, asias­ta kuullut/tietävä useam­min sanoo gm-ruo­kaa ris­kik­si, vaik­ka muu­toin ei ole eroa kannatuksella/vastustuksella asias­ta tie­det­täes­sä. Mikä tar­koit­ta­nee myös sitä, että asias­ta eni­ten tie­tä­vät eivät kan­na­ta gm-ruo­kaa yhtään enem­pää kuin täy­det ummi­kot ja se mie­les­tä­ni ker­too jotain, kos­ka yleen­sä kai­ke­ti tie­tä­vim­mät pys­ty­vät muo­dos­ta­maan kan­tan­sa tie­täen kaik­ki asi­aan liit­ty­vät ris­kit. Gm-ruo­an suh­teen edes kaik­kein tie­tä­vim­mät eivät tie­dä kaik­kia ris­ke­jä, sik­si gm-ruo­kaa ei ole syy­tä varauk­set­ta kannattaa.

    Syö­dyn ruo­an vai­ku­tuk­ses­ta ihmi­sen omaan peri­mään tie­de­tään hyvin vähän, mut­ta tie­de­tään, että syö­ty ruo­ka muut­taa perin­tö­te­ki­jöi­tä. Muun­nel­tu­jen gee­nien kaik­kia vai­ku­tuk­sia voi vain arvailla.

    Auto­teol­li­suu­teen liit­tyen pie­ni kom­ment­ti; sehän on nyky­ään hyvin sään­nel­tyä. Sää­dök­sin pako­te­taan auto­teh­taat val­mis­ta­maan vähän kulut­ta­via (mut­ta luon­toa enem­män saas­tut­ta­via? ja epä­ter­veel­li­sem­piä) die­sel-auto­ja, samoin veroin ohja­taan kulut­ta­jia osta­maan niitä.

  39. Samu­li: Puh­das mark­ki­na­ta­lous on sikä­li han­ka­la sys­tee­mi, että kulut­ta­jat eivät usein ymmär­rä omaa pit­kän täh­täi­men etuaan.

    Kulut­ta­ja ei osaa arvos­taa riit­tä­väs­ti sel­lai­sia asioi­ta kuin vaik­ka­pa ‘bio­di­ver­si­teet­ti’ (sinä­kin mai­nit­sit kas­vien hyvin­voin­nin osal­ta olen­nai­se­na lähin­nä sen, mil­tä ne mais­tu­vat!) tai ‘mah­dol­li­suus luo­pua gee­ni­muun­nel­lus­ta ruo­as­ta tar­vit­taes­sa’. Tai sade­met­sien pin­ta-ala tai napa­jää­ti­kön pak­suus. Mei­dän kog­ni­tii­vi­nen raken­teem­me ei ole riit­tä­vän kehit­ty­nyt täl­lai­seen; olem­me edel­leen luo­laih­mi­siä sii­nä mie­les­sä, että pääl­lim­mäi­se­nä mie­les­säm­me on lähi­tu­le­vai­suu­den ja lähiym­pä­ris­tön etu­jen maksimointi.

    Mitä epä­sel­vem­min syy ja seu­raus ovat havait­ta­vis­sa ja mitä kau­em­pa­na toi­sis­taan ne ovat ajal­li­ses­ti, sitä type­räm­min tup­paam­me toi­mi­maan. Kukaan esi­mer­kik­si tus­kin halu­aa tul­la liha­vak­si, mut­ta sil­ti moni syö enem­män kuin liikkuu.

    Sik­si ohjauk­sen tuli­si tapah­tua sen väli­neen avul­la, jota jokai­nen ihmi­nen kun­nioit­taa: rahal­la. Jos ja kun tie­de­tään, että teho­tuo­tan­nos­ta on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kai­ken­lais­ta olen­nais­ta hait­taa, tämän tuli­si näkyä teho­tuo­tet­tu­jen elin­tar­vik­kei­den hin­nois­sa. Myr­kyt­tä­mäl­lä kas­va­te­tun soi­jan pitäi­si mak­saa luo­mu­me­ne­tel­mäl­lä tuo­tet­tua enem­män, kun muut muut­tu­jat vakioi­daan. Et kai ole eri miel­tä tästä?

  40. Saa­ra:
    Jos ja kun tie­de­tään, että teho­tuo­tan­nos­ta on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kai­ken­lais­ta olen­nais­ta hait­taa, tämän tuli­si näkyä teho­tuo­tet­tu­jen elin­tar­vik­kei­den hinnoissa.

    Riip­puu täy­sin sii­tä miten tehos­te­taan. Tehok­kuut­ta on myös esim. se, että pel­to tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon hyvä­laa­tuis­ta ravin­toa mah­dol­li­sim­man vähäl­lä ravin­ne­kuor­mi­tuk­sel­la. Mie­les­tä­ni vil­je­lys­sä pitäi­si nime­no­maan pyr­kiä mah­dol­li­sim­man hyvään “eko­te­hok­kuu­teen”, käyt­täen mm. par­hai­ta ole­mas­sao­le­via jalos­tus­kei­no­ja. Sik­si en ollen­kaan ymmär­rä, mik­si niin monel­le ympä­ris­tö­liik­keen ihmi­sel­le kaik­ki ‘teho­tuo­tan­to’ edus­taa abso­luut­tis­ta pahaa.

    Muu­ten olen samaa miel­tä sii­ta, että ihmis­ten on vai­ke­aa hah­mot­taa pit­kän aika­vä­lin hait­to­ja ja sik­si ne tulee hin­noi­tel­la juu­ri niin kuin esi­tät. Lie­nem­me lähin­nä eri miel­tä sii­tä, mikä on GM:n aiheut­ta­ma ympä­ris­tö­hait­ta/-ris­ki vs. “perin­tei­sen” maa­ta­lou­den aiheut­ta­mat hai­tat. Minus­ta nämä jäl­kim­mäi­set ovat niin pöy­ris­tyt­tä­vän suu­ria, että oli­sin kovin iloi­nen, jos GM-jalos­tus leik­kai­si sii­tä edes osan pois. Toki mui­ta­kin kei­no­ja tarvitaan.

  41. Saa­ra:

    Kulut­ta­ja ei osaa arvos­taa riit­tä­väs­ti sel­lai­sia asioi­ta kuin vaik­ka­pa ‘bio­di­ver­si­teet­ti’

    Mut­ta äänes­tä­jät osaavat?

  42. Tukien vas­tus­ta­jien kan­nat­tai­si ope­tel­la kan­san­ta­lous­tie­teen perus­teis­ta, miten ne vai­kut­ta­vat hin­nan­muo­dos­tuk­seen ja tuot­tei­den tar­jon­taan. Eten­kin asia kos­kee Samu­lia ja Artturia.

  43. Kas­vi tar­vit­see kas­vaak­seen tie­tyn mää­rän ravin­tei­ta, kai­ke­ti vie­lä­pä mini­mi­te­ki­jän mukaan eli jos jotain ravin­net­ta on vain vähän, muis­ta­kaan ei suu­rem­pa­na mää­rä­nä ole mitään hyö­tyä vaan ehkä jopa hait­taa. Ihan kuten ihmisellä.

    Perin­tei­ses­ti teho­tuo­tan­to pyr­kii mak­si­moi­maan sadon mää­rää, mas­saa, mikä tar­koit­taa samaa kuin se, että han­hea pak­ko­syö­te­tään, jot­ta saa­tai­siin suu­ri ja her­kul­li­nen mak­sa. Monien kas­vien koh­dal­la se tar­koit­taa myös sitä, että mak­si­moi­daan tärk­ke­lyk­sen tuo­tan­to sen sijaan, että tuo­tet­tai­siin mah­dol­li­sim­man terveellistä.

    Gee­ni­muun­te­lul­la edel­leen pyri­tään mak­si­moi­maan sadon mää­rää, eli tärk­ke­lyk­sen mää­rää suh­tees­sa tuo­tan­to­pa­nok­seen. Mie­les­tä­ni pitäi­si kui­ten­kin pyr­kiä tuot­ta­maan mah­dol­li­sim­man ter­veel­lis­tä ruo­kaa, mikä tar­koit­taa ehkä mas­sal­li­ses­ti pie­nem­pää satoa, mut­ta run­saas­ti ter­veel­li­siä ravin­tei­ta sisältävää.

    Ihan kuten pui­den ja tukin suh­teen; lan­noit­ta­mal­la saa­daan suu­ri tuk­ki 50 vuo­des­sa, mut­ta lan­noit­ta­mat­ta saa­daan laa­du­kas tuk­ki 100 vuo­des­sa. Nyky­tu­kit tup­paa­vat ole­maan nopea­kas­vuis­ta sel­lu­höt­töä, mikäs sii­nä jos on tar­koi­tus saa­da pal­jon sel­lua, mut­ta puuse­pän­teol­li­suus arvos­ta­nee enem­män hidas­kas­vuis­ta tiheä­syis­tä laatua.

    Samoin uskon, että ihmi­sen eli­mis­tö arvos­taa enem­män hidas­kas­vuis­ta mut­ta ter­veel­lis­tä pork­ka­naa enem­män kuin nopea­kas­vuis­ta tärk­ke­lys­pom­mia, jos­ta puut­tuu monia hive­nai­nei­ta. Mikä­li pork­ka­naan on vie­lä­pä uju­tet­tu (/integroitu) tuho­lais­myrk­ky, en usko eli­mis­tön ilah­tu­van pit­kän pääl­le. Samoin kun en usko eli­mis­tön ilah­tu­van monis­ta teol­li­sen ruo­an käyt­tä­mis­tä lisäaineista.

    Tuo­tan­to pyr­kii tie­ten­kin tehos­tu­maan, mut­ta kuten edel­lä sanot­tiin, ihmi­sen kyky arvioi­da pit­kän ajan etua on erit­täin rajal­li­nen, var­sin­kaan nykyi­ses­sä kvar­taa­li­ka­pi­ta­lis­min maa­il­mas­sa. Sik­si pitäi­si saa­da muu­tet­tua ruo­an­tuo­tan­to­bis­nek­sen ajat­te­lu­ta­pa lähem­mäk­si perin­teis­ten per­hey­ri­tys­ten tapaa aja­tel­la ja hoi­taa asioi­ta, ei nopei­ta voit­to­ja kerä­ten vaan kau­as­kan­toi­ses­ti ja kes­tä­väs­ti ruo­kaa tuottaen.
    Rat­kai­su ei ole maa­il­man ääris­tä rah­dat­tu gee­ni­muun­nel­tu ruo­ka vaan omil­leen raken­tu­va muun­te­le­ma­ton lähiruoka.

  44. Rotwang: Kuten sinä­kin huo­mau­tat, käsit­teen­mää­rit­te­lys­sä pitäi­si toki olla tark­ka­na. Teho­tuo­tan­to käsit­tee­nä sat­tuu ole­maan vakiin­tu­nut sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, mis­sä minä­kin sitä käy­tin, mut­ta täs­tä epäi­le­mät­tä seu­raa kai­ken­lais­ta perus­tee­ton­ta­kin tehok­kuu­den kar­sas­ta­mis­ta. Jos osa­taan opti­moi­da oikei­ta asioi­ta ja oikeil­la kei­noil­la, tehok­kuu­teen pyr­ki­mi­nen on vain hyväk­si. Mut­ta toi­saal­ta, kuten edel­lä sanoin, useim­mi­ten ei osa­ta, vaan sii­hen tulee ihmi­siä ja yri­tyk­siä erik­seen ohjata.

    Lie­nem­me lähin­nä eri miel­tä sii­tä, mikä on GM:n aiheut­ta­ma ympä­ris­tö­hait­ta/-ris­ki vs. “perin­tei­sen” maa­ta­lou­den aiheut­ta­mat hai­tat. Minus­ta nämä jäl­kim­mäi­set ovat niin pöy­ris­tyt­tä­vän suu­ria, että oli­sin kovin iloi­nen, jos GM-jalos­tus leik­kai­si sii­tä edes osan pois. Toki mui­ta­kin kei­no­ja tarvitaan.

    Minul­la ei itse asias­sa vie­lä ole täs­tä asias­ta var­si­nais­ta mie­li­pi­det­tä, kos­ka en ole pereh­ty­nyt sii­hen riit­tä­väs­ti. On vain aavis­tuk­sia (usein kyl­lä aavis­tuk­se­ni ovat osu­neet lähel­le oikeaa).

    Mut­ta siis mit­käs ne nel­jä (?) käy­tös­sä ole­vaa kau­pal­lis­ta gm-laji­ket­ta nyt oli­vat­kaan, ja mil­lä tavoin ne aut­ta­vat vähen­tä­mään maa­ta­lou­den hait­to­ja koko­nai­suu­te­na? Yksi tai­si olla myr­kyl­le vas­tus­tus­ky­kyi­nen soi­ja. Sen käyt­tä­mi­nen aina­kin lisän­nee ympä­ris­tö­myrk­ky­jä ver­rat­tu­na perin­tei­seen vaih­toeh­toon. Enpä usko, että sato­jen mää­rä ja laa­tu nouse­vat sen avul­la niin pal­jon, että tuon myrk­ky­las­tin pää­ty­mi­nen ympä­ris­töön oli­si pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kan­nat­ta­vaa hyväk­syä. En oikein osaa edes kuvi­tel­la, kuin­ka täh­ti­tie­teel­li­siä nii­den sato­jen pitäi­si olla, että hyväk­syi­sin ympä­ris­tön sään­nöl­li­sen myrkyttämisen.

    …Tai no, jos vaik­ka­pa pos­ti­mer­kin kokoi­sel­la alu­eel­la kyet­täi­siin tuot­ta­maan koko maa­il­man ihmis­ten ja kar­jan tar­vit­se­mat ruo­ka- ja rehu­kas­vit, ja voi­tai­siin osoit­taa ettei näi­tä myrk­ky­jä siir­ry kas­vien muka­na syö­jiin hai­tal­li­sia mää­riä, ja lisäk­si voi­tai­siin osoit­taa ettei siir­to­gee­nien syö­mi­ses­tä ja leviä­mi­ses­tä ole syö­jil­le ja ympä­ris­töl­le hait­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, niin sil­loin tuo­ta aluet­ta sai­si mie­les­tä­ni myr­kyt­tää vaik­ka joka päi­vä. Hyö­dyt oli­si­vat hait­to­ja suu­rem­mat. Todel­li­suu­des­sa en usko nykyi­sil­lä gm-tek­nii­koil­la pääs­tä­vän sel­lai­siin hyö­ty­suh­tei­siin, että oli­sin val­mis siu­naa­maan toi­min­nan. Kuka tahan­sa, jol­la on käsi­tyk­se­ni kysee­na­lais­ta­vaa tie­toa, saa vapaas­ti jakaa sitä minullekin.

    Asi­aa voi yrit­tää hah­mot­taa sen­kin kaut­ta, mil­lai­set toi­mi­jat näis­tä tek­nii­kois­ta ovat kiin­nos­tu­nei­ta. Se nyt var­maan on osa­puil­leen kai­kil­le käy­nyt sel­väk­si, että Mon­san­toa ei kiin­nos­ta ympä­ris­tön hyvin­voin­ti, asia­kas­tyy­ty­väi­syys eikä pit­kän täh­täi­men opti­moin­ti, vaan kysees­sä on poik­keuk­sel­li­sen aggres­sii­vi­ses­ti ja likai­sil­la kei­noil­la omia talou­del­li­sia etu­jaan ja ip-oikeuk­si­aan puo­lus­ta­va yhtiö. Kuin­ka uskot­ta­va­na pidät aja­tus­ta, että täl­lai­nen yhtiö pitäi­si kes­kei­se­nä tavoit­tee­naan mm. maa­ta­lou­den pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tä? Minus­ta on uskot­ta­vam­paa, että kysei­nen yri­tys kes­kit­tyy lähin­nä kehit­tä­mään lajik­kei­ta, joi­den avul­la se saa mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti kas­va­tet­tua mark­ki­nao­suut­taan ja kont­rol­li­aan tyy­ty­mät­tö­miin­kin asiak­kai­siin. Mik­si siis juu­ri hei­dän tuot­teen­sa oli­si­vat omi­aan pelas­ta­maan maa­il­man ekokatastrofilta?

    En edel­leen­kään vas­tus­ta tek­nii­koi­den kehit­tä­mis­tä, vaan vaa­din että se teh­dään sul­je­tuis­sa ympä­ris­töis­sä, jot­ta vie­lä tule­vai­suu­des­sa­kin on mah­dol­lis­ta vil­jel­lä luon­non­mu­kai­ses­ti ja luon­non­mu­kai­sia lajik­kei­ta, ja että maa­il­mas­sa on jat­kos­sa­kin siir­to­gee­neis­tä puh­tai­ta ympäristöjä.

  45. Saa­ra:

    Kulut­ta­ja ei osaa arvos­taa riit­tä­väs­ti sel­lai­sia asioi­ta kuin vaik­ka­pa ‘bio­di­ver­si­teet­ti’

    Art­tu­ri:

    Mut­ta äänes­tä­jät osaavat?

    En minä pidä län­si­mais­ta demo­kra­ti­aa miten­kään kovin hyvä­nä jär­jes­tel­mä­nä; ainoas­taan vähi­ten huo­no­na. Mut­ta äänes­tä­mi­nen on kyl­lä jo läh­tö­koh­tai­ses­ti sik­si vai­keas­ti hah­mo­tet­ta­va ja syy-seu­raus­suh­teil­taan hämä­rä vai­kut­ta­mi­sen tapa, että jo sii­hen ryh­ty­mi­nen osoit­taa jon­kin­mois­ta kykyä har­ki­ta nenään­sä pidem­mäl­le. Sik­si kai kaik­ki eivät sii­hen ryh­dy­kään. Toi­saal­ta äänes­tys­pää­tök­seen on pak­ko­kin paneu­tua edes jota­kuin­kin tie­toi­ses­ti — kau­pan hyl­lyl­tä puo­les­taan voi vali­koi­da myös suo­raan sel­käy­ti­mes­tä tule­vien impuls­sien mukaan. Joten ei ole sanot­tua, ettei­kö har­kin­ta­ky­ky ehti­si mat­kal­la äänes­tys­ko­pil­ta kau­pan kas­sal­le taan­tua lähem­mäs sitä viettitasoa.

    Jos itse sai­sin suun­ni­tel­la maam­me poliit­ti­sen jär­jes­tel­män uusik­si, pää­tyi­sin toden­nä­köi­ses­ti lop­pu­tu­lok­seen, jos­sa ei esi­mer­kik­si oli­si lain­kaan puo­luei­ta, eikä myös­kään ehdo­kas­a­set­te­lua tai vaa­li­mai­non­taa. Mut­ta täl­lai­nen sys­tee­mi vaa­ti­si päät­tä­jil­tä niin hui­maa yhteis­työ­ky­kyä, valis­tu­nei­sut­ta, asioi­hin paneu­tu­mis­ta ja kor­ke­aa moraa­lia, että sel­lai­set hen­ki­löt todel­la ansait­si­si­vat palk­kan­sa. Niin kau­an kuin täl­lai­nen uto­pia pysyy uto­pia­na, jou­tu­nem­me tyy­ty­mään demokratiaan.

  46. Samuli:“Ilpo, kes­kus­te­lu kans­sa­si on var­sin tur­haut­ta­vaa, kun nor­maa­lit talous­tie­teen käsit­teet tun­tu­vat ole­van sinul­le täyt­tä hepreaa.”

    Kyse ei ole lain­kaan sii­tä etten­kö ymmär­täi­si vapaan kil­pai­lun ideo­lo­gi­aa. Toi­nen yhtä help­po talous­i­deo­lo­gia on sosia­lis­mi. Niis­sä ei tar­vi­ta mitään kes­ki­ver­toa suu­rem­paa ymmär­rys­tä. Nämä talous­o­pit vaan eivät toi­mi jokai­ses­sa tilan­tees­sa ja nii­tä ei voi sovel­taa mus­ta­val­koi­ses­ti kaik­kial­le. Tai voi tie­ten­kin, mut­ta jäl­jet sii­tä ovat katastrofaalisia.

    Esim. USA:sta , vapaan kil­pai­lun ihme­maas­ta läh­ti liik­keel­le nykyi­nen lama . Mitä miel­tä olet ame­rik­ka­lais­ten rat­kai­us­ta ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen? He eivät halun­neet läh­teä ilmas­to­muu­tok­sen pie­nen­tä­mi­seen , kos­ka sel­lai­nen hei­ken­tää USA:n talou­del­lis­ta kilpailukykyä.Eikö ollut­kin lois­ta­va vastaus ?

    Nyt ame­rik­ka­lai­set ovat läh­te­neet mukaan kun ovat saa­neet käyn­tiin ilmas­ton muu­tok­sen ehkäi­syyn liit­ty­vää tuo­tan­toa, jol­la he voi­vat käy­dä kaup­paa. Ts. vaa­ti­muk­seen tur­han kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­ses­tä he ovat vas­tan­neet kulu­tuk­sen lisää­mi­sel­lä kos­ka se avaa heil­le markkinoita. 

    Vähen­tä­köön EU kulu­tus­ta, pääs­tö­jään ja mark­ki­noi­taan, kos­ka se ei älyä vapaan kil­pai­lun ideologiaa.

  47. Mai­nit­sen­pa lyhyes­ti kultariisistä.

    Arviol­ta 124 mil­joo­naa ihmis­tä Aasias­sa ja Afri­kas­sa kär­sii A‑vitamiinin puu­tok­ses­ta. Puu­tos aiheut­taa vuo­sit­ten 1–2 mil­joo­naa kuo­le­maa ja 0.5 mil­joo­naa sokeutumista.

    Sveit­si­läi­nen pro­fes­so­ri Ingo Pot­ry­kus kehit­ti gee­ni­siir­rol­la ns. kul­ta­rii­sin. Rii­siin siir­ret­tiin 2 gee­niä, jot­ka tuot­ta­vat A‑vitamiinin esias­tet­ta, beta-karo­tee­nia. Toi­nen gee­ni siir­ret­tiin kukas­ta (nar­sis­si) ja toi­nen bak­tee­ris­ta. Esi­mer­kik­si pork­ka­nas­sa on beta-karo­tee­nia. Beta-karo­tee­nis­ta muo­dos­tuu ihmi­sen eli­mis­tös­sä sit­ten A‑vitamiinia.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Golden_rice
    http://www.goldenrice.org/
    http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article40164.ece

    Pot­ry­kus kehit­ti kul­ta­rii­sin juu­ri hel­pot­ta­maan A‑vitamiinin puu­tos­ta köy­his­sä mais­sa. Se ei kui­ten­kaan aina­kaan tois­tai­sek­si ole pää­ty­nyt laa­jaan käyt­töön, ilmei­ses­ti sen takia ettei sil­le saa lupia kun se on gee­ni­muun­nel­tu. Sil­lä on kui­ten­kin mel­ko vapaa lisens­si, var­sin­kin pien­tuo­tan­toon ja huma­ni­taa­ri­seen käyt­töön sitä sa vil­jel­lä lisens­sin mukaan vapaas­ti. Jot­kut tahot myös vas­tus­ta­vat sitä.

    Han­ket­ta on kri­ti­soi­tu mm. sil­lä perus­teel­la, että jos kul­ta­rii­si sal­li­taan, se toi­mii port­ti­na myös mui­den gee­ni­muun­nel­tu­jen lajien sal­li­mi­sel­le. Ja että A‑vitamiinen lisää­mi­nen rii­siin ei ole oikea rat­kai­su mil­joo­nien köy­hien puu­tos­ti­loi­hin, vaan se vain pii­lot­taa sen että oikea ongel­ma on ettei köy­hil­le rii­tä riit­tä­vän moni­puo­lis­ta ruokaa.

  48. Gee­ni­muun­nel­lut tuot­teet tulee altis­taa tur­val­li­suus­tar­kas­te­lul­le ja perus­teel­li­sil­le tes­teil­le riip­pu­mat­ta sii­tä kuin­ka hyvää-teke­vik­si tuot­teet on aiottu.

    A‑vitamiinilisä rii­sis­sä ei ole täs­sä tapauk­ses­sa ollen­kaan ongel­ma­ton saa­ti rat­kai­se­va paran­nus, tai ainoa vaihtoehto.

    http://www.gmwatch.org/gm-myths/11130-golden-rice-qcould-save-a-million-kids-a-yearq

    Mitä jär­keä muu­ten on siir­tää bee­ta­ka­ro­tee­nia tuot­ta­via gee­ne­jä rii­siin, kun voi vil­jel­lä ja syö­dä pork­ka­naa rii­sin lisäksi?

    Samoin on uuti­soi­tu dur­raan liit­tyen (dur­ra kyke­nee kas­va­maan alu­mii­ni­pi­toi­ses­sa maas­sa), että kysei­nen gee­ni on tun­nis­tet­tu ja tar­koi­tus oli­si siir­tää sama gee­ni johon­kin toi­seen kas­viin. Mik­si? Eikö voi käyt­tää hyö­dyk­si dur­raa ja jalos­taa sii­tä perin­tei­ses­ti (gee­ni­tek­no­lo­gioi­ta hyväk­si käyt­täen) vie­lä parem­man durran?

    Mik­si asiat pitää teh­dä vai­keik­si ja tuot­taa vai­keas­ti moni­mut­kai­sia ris­kialt­tii­ta gee­ni­muun­nok­sia kun samaan tulok­seen voi­si pääs­tä jopa pel­käl­lä oikean kas­vi­la­jin valinnalla?

    Sik­si ja vain sik­si, että kyse on bis­nek­ses­tä. Maa­il­man ruo­ka­huol­lon tur­vaa­mi­sel­la ei ole mitään teke­mis­tä gee­ni­muun­te­lun kanssa.

  49. Saa­ra:

    Mon­san­toa ei kiin­nos­ta ympä­ris­tön hyvin­voin­ti, asia­kas­tyy­ty­väi­syys eikä pit­kän täh­täi­men optimointi

    Kai sitä Mon­sa­toa kiin­nos­taa ympä­ris­tön hyvin­voin­ti suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin mui­ta­kin yri­tyk­siä. Samoin asia­kas­tyy­ty­väi­syys ja pit­kän täh­täi­men opti­moin­ti. Vai mitä perus­tei­ta sinul­la on olet­taa jotain muuta?

    Mut­ta äänes­tä­mi­nen on kyl­lä jo läh­tö­koh­tai­ses­ti sik­si vai­keas­ti hah­mo­tet­ta­va ja syy-seu­raus­suh­teil­taan hämä­rä vai­kut­ta­mi­sen tapa, että jo sii­hen ryh­ty­mi­nen osoit­taa jon­kin­mois­ta kykyä har­ki­ta nenään­sä pidem­mäl­le. Sik­si kai kaik­ki eivät sii­hen ryh­dy­kään. Toi­saal­ta äänes­tys­pää­tök­seen on pak­ko­kin paneu­tua edes jota­kuin­kin tie­toi­ses­ti – kau­pan hyl­lyl­tä puo­les­taan voi vali­koi­da myös suo­raan sel­käy­ti­mes­tä tule­vien impuls­sien mukaan.

    häh? Siis kos­ka kau­pan­hyl­lyl­tä valit­tu asia vai­kut­taa välit­tö­mäs­ti pää­tök­sen teki­jän elä­mään, mut­ta äänes­tys­pää­tös ei vai­ku­ta, niin edel­li­sen voi teh­dä ruu­tii­nil­la ja jäl­kim­mäi­seen pitää paneu­tua. Minus­ta tämä vai­kut­taa nyt aika epäin­tui­tii­vi­sel­ta logiikalta.

    Niin kau­an kuin täl­lai­nen uto­pia pysyy uto­pia­na, jou­tu­nem­me tyy­ty­mään demokratiaan.

    Niin, noh minus­ta me voi­tai­siin vaan tyy­tyä pitä­mään näp­pim­me eros­sa mark­ki­nois­ta, kos­ka ihmi­set teke­vät type­räm­piä pää­tök­siä äänes­tä­ji­nä kuin he teke­vät kuluttajina.

    Horizon­tal:

    Mitä jär­keä muu­ten on siir­tää bee­ta­ka­ro­tee­nia tuot­ta­via gee­ne­jä rii­siin, kun voi vil­jel­lä ja syö­dä pork­ka­naa rii­sin lisäksi?

    Mitä ihmet­tä? Siis luu­let­ko sinä, että ne köy­hät ihan tyh­myyt­tään eivät syö pork­ka­naa? Vai vois­ko sii­hen olla joku ihan jär­ke­vä syy, esim. että pork­ka­na on kal­liim­pi ener­gian­läh­de kuin riisi?!?!

    Mik­si asiat pitää teh­dä vai­keik­si ja tuot­taa vai­keas­ti moni­mut­kai­sia ris­kialt­tii­ta gee­ni­muun­nok­sia kun samaan tulok­seen voi­si pääs­tä jopa pel­käl­lä oikean kas­vi­la­jin valinnalla?

    Niin mik­si? Mik­si sii­tä Dur­ras­ta ei ole kehi­tet­ty ihan taval­li­sel­la kas­vin­ja­los­tuk­sel­la kaik­kien ihmis­ten ravin­non­tar­peen tyy­dyt­tä­vää kas­via? Kos­ka se oli­si ihan älyt­tö­män vai­ke­aa ja moni­mut­kais­ta. Pal­jon hel­pom­paa on siir­tää se alu­mii­ni­gee­ni kaik­kiin mui­hin kasveihin.

  50. Tut­ki­mus­ten mukaan ihmi­sen syö­mä ruo­ka muut­taa ihmi­sen geeniperimää. 

    Tuo väi­te vaa­ti­si nyt mel­kein läh­de­viit­teen. Vai tar­koi­tat­ko ruu­aan muka­na mah­dol­li­ses­ti tule­via muta­gee­ni­sia kemikaaleja?

  51. Kulut­ta­jat eivät todel­la­kaan tut­ki osta­mien­sa tuot­tei­den tuo­te­se­los­tei­ta, jol­lei jokin eri­tyi­nen syy sii­hen ensin pakota:

    http://www.kcl.ac.uk/schools/biohealth/research/nutritional/consumerchoice

    Sivul­ta 5–5
    “Loo­king at labels was done main­ly by par­tici­pants having a special inte­rest in doing so, e.g. to avoid aller­gic reac­tions or the like. In the Dutch focus group ses­sions, whe­re real-life purc­ha­sing acti­vi­ties were simu­la­ted, it was obvious that the par­tici­pants did not read the pro­duct labels or the decla­ra­tion of con­tents for infor­ma­tion. Ins­tead, they loo­ked for well-known brands, low price and att­rac­ti­ve packaging.”

    Sik­si voi syys­tä olet­taa, että joka­päi­väi­seen pää­tök­sen­te­koon ei kes­ki­ty­tä, sen sijaan har­voin teh­tä­viin pää­tök­siin, kuten äänes­tet­täes­sä, voi­daan hyvin­kin uhra­ta aikaa. Kuten oli puhet­ta, kyky teh­dä kau­as­kan­toi­ses­ti oikei­ta rat­kai­su­ja on puut­teel­li­nen, ei osa­ta kes­kit­tyä oleel­li­seen. Samal­la voi­si aja­tel­la, että äänes­tä­mät­tä jät­tä­vät ovat löy­tä­neet kei­not vai­kut­taa omaan elä­mään­sä eivät­kä uhraa aikaan­sa sel­lai­siin kei­noi­hin, joil­la he eivät havait­se ole­van mitään myön­teis­tä vaikutusta.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:
    “Tuo väi­te vaa­ti­si nyt mel­kein läh­de­viit­teen. Vai tar­koi­tat­ko ruu­aan muka­na mah­dol­li­ses­ti tule­via muta­gee­ni­sia kemikaaleja?”

    Jos puran väit­tee­ni kah­teen osaan:
    — syö­ty ruo­ka vai­kut­taa hormoneihin
    — hor­mo­nit muut­ta­vat sekä gee­ne­jä että nii­den toimintaa
    niin sel­viän­kö ilman lähdeviitteitä?

    Tär­ke­ää on mie­les­tä­ni huo­ma­ta, että ympä­ris­tö (myös ruo­ka) ja gee­nit toi­mi­vat vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa tois­ten­sa kanssa.

    http://home.planet.nl/~gkorthof/korthof74.htm

    Epi­ge­ne­tic inhe­ri­tance is the second dimen­sion in evo­lu­tion. The aut­hors pre­sent two con­vincing examples of non-gene­tic heri­table varia­tion (epi­ge­ne­tic) that is trans­mit­ted to the next gene­ra­tion. Evi­dence showing that this type of non-gene­tic inhe­ri­tance is impor­tant in evo­lu­tion is still lac­king. Howe­ver, it can­not be exclu­ded that it has a role in evo­lu­tion. So, new ways of thin­king about the neo-Darwi­nian dog­mas and Lamarc­kism are required.”

    Lamarc­kin mukaan han­ki­tut (syö­dyt) omi­nai­suu­det voi­vat periy­tyä. Nyky­tie­don valos­sa niin käy­kin, se on havait­tu jo use­aan ker­taan kas­vien koh­dal­la, ihmi­sen koh­dal­la havait­se­mi­nen on ollut vaikeampaa.

    http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297%2808%2900102‑X

    Lai­naus itse tutkimuksesta:
    “It is gene­ral­ly pre­su­med that MZ twins are gene­tical­ly iden­tical and that phe­no­ty­pic dif­fe­rences between twins are main­ly due to envi­ron­men­tal fac­tors. Examples of gene­tic and, more recent­ly, epi­ge­ne­tic dif­fe­rences between MZ twins have, howe­ver, been described.”

    Ident­tis­ten kak­sos­ten peri­mät muut­tu­vat ympä­ris­tön (myös ruo­an) vai­ku­tuk­ses­ta erilaisiksi.

    Art­tu­ri kirjoitti:
    “Mitä ihmet­tä? Siis luu­let­ko sinä, että ne köy­hät ihan tyh­myyt­tään eivät syö pork­ka­naa? Vai vois­ko sii­hen olla joku ihan jär­ke­vä syy, esim. että pork­ka­na on kal­liim­pi ener­gian­läh­de kuin riisi?!?!”

    Eihän kyse ollut pel­käs­tä ener­gias­ta, vaan ravit­se­vas­ta ruo­as­ta. Rii­sis­tä saa ener­gi­aa ihan riit­tä­miin, mut­ta ei sitä A‑vitamiinia.

    Teho­tuo­tan­non ongel­ma on juu­ri se, että ravin­toar­vol­taan kaik­kein huo­noin ruo­ka on mones­sa tapauk­ses­sa hal­vin vaih­toeh­to. Sen sijaan jos siir­ryt­täi­siin suu­ris­ta yksi­köis­tä takai­sin pie­nem­piin yksi­köi­hin, s.o. suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä kas­vat­tai­si suu­rem­man osan syö­mäs­tään ruo­as­ta itse, ruo­as­ta puo­li­va­hin­gos­sa tuli­si ter­veel­li­sem­pää, vähem­män teol­li­ses­ti käsi­tel­tyä ja lisä­ai­neis­tet­tua. Kehi­tys sii­hen suun­taan oli­si kui­ten­kin pois kan­sain­vä­li­sel­tä bis­nek­sel­tä ja geenimuuntelulta.

  52. Horizon­tal:

    Jos puran väit­tee­ni kah­teen osaan:
    — syö­ty ruo­ka vai­kut­taa hormoneihin
    — hor­mo­nit muut­ta­vat sekä gee­ne­jä että nii­den toimintaa
    niin sel­viän­kö ilman lähdeviitteitä?

    No et tietenkään.

    Ymmär­sin­kö oikein: sinus­ta köy­hät eivät syö pork­ka­naa tyhmyyttään.

    Teho­tuo­tan­non ongel­ma on juu­ri se, että ravin­toar­vol­taan kaik­kein huo­noin ruo­ka on mones­sa tapauk­ses­sa hal­vin vaihtoehto.

    Tämä voi olla teho­tuo­tan­non omi­nai­suus, mut­ta se ei ole mis­sää nimes­sä sen ongel­ma. Se ruo­ka on tie­tys­ti hal­vin­ta, jon­ka tuo­tan­to on hal­vin­ta. Jos haluat kiel­tää teho­tuo­tan­non, niin samal­la tuo­mit­set kaik­ki nämä ihmi­set joil­la on varaa teho­tuo­tet­tuun ruo­kaan, mut­ta ei muu­hun kuolemaan.

  53. Nimi­merk­ki “Horizon­tal” sitee­raa tutkimusta:

    http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297(08)00102‑X

    Tut­ki­muk­ses­sa on havait­tu, että vaik­ka ident­ti­set kak­so­set ovat alku­aan peri­mäl­tään ident­ti­set (syn­tyi­sin samas­ta hedel­möit­ty­nees­tä muna­so­lus­ta), niin kak­so­sil­la voi olla eri mää­rä kopioi­ta jois­tain DNA-jak­sois­ta. Tämä tar­koit­taa, että jos DNA:ssa on tois­tu­via jak­so­ja, jos­kus solun­ja­kau­tu­mi­ses­sa uuteen kopioon tulee eri mää­rä tois­tu­vaa jak­soa, kuin alku­pe­räi­ses­sä oli.

    Ilmiö­tä, että tie­tys­tä DNA-alu­ees­ta voi eri yksi­löis­sä (tai myös saman yksi­lön eri soluis­sa) olla eri luku­mää­rä kopioi­ta, kut­su­taan nimel­lä copy num­ber varia­tion (CNV).

    http://en.wikipedia.org/wiki/Copy_number_variation

    Sii­tä, että täl­lais­ta, ilmei­ses­ti ihan luon­nol­lis­ta, tois­tu­vien koh­tien tois­to­lu­ku­mää­rien vaih­te­lua, on tuos­sa tut­ki­muk­ses­sa havait­tu, nimi­merk­ki täy­sin perus­teet­to­mas­ti vetää joh­to­pää­tök­sen, että tuo vaih­te­lu joh­tui­si ympä­ris­tön, ja var­sin­kin syö­dyn ravin­non, vaikutuksesta.

    En osaa arvioi­da onko vää­rin­tul­kin­ta tahal­lis­ta har­haan­joh­ta­mis­ta vai omas­ta asioi­den tie­tä­mät­tö­myy­des­tä joh­tu­vaa väärinymmärtämistä.

  54. Nimi­merk­ki “Horizon­tal” kirjoitti:

    hor­mo­nit muut­ta­vat sekä geenejä 

    Mil­lä­hän meka­nis­mil­la hor­mo­nit muka muut­ta­vat gee­ne­jä, eli sitä mitä DNA:n kir­jain­jär­jes­tyk­ses­sä lukee? Sai­si­ko tähän jon­kin­lai­sen lähdeviitteet?

    Ettet nyt oli­si sekoit­ta­nut sii­hen, että hor­mo­nit luon­nol­li­ses­ti­kin sää­te­le­vät kehon ja kudos­ten toi­min­taa, ja osa tätä toi­min­taa on että pal­jon­ko mitä­kin pro­teii­nia tar­vit­see mis­sä­kin kudok­ses­sa mil­loin­kin tuot­taa. Tätä hor­mo­nit sää­te­le­vät, ja kos­ka pro­teii­nit teh­dään kopioi­mal­la dna-sekvens­si ami­no­hap­po­ket­juk­si, niin siis hor­mo­nit sää­te­le­vät gee­nin (eli pro­teii­ni­tuo­tan­non) aktii­vi­suut­ta. Eli sitä kuin­ka pal­jon mitä­kin gee­ni mis­sä­kin kudok­ses­sa mil­lä­kin het­kel­lä käytetään.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiinisynteesi

  55. Osmo jo tähän puut­tui­kin, mut­ta väi­te on niin eri­koi­nen että haluan vie­lä varmistaa.

    Nimi­merk­ki “Horizon­tal” siis kirjoitti:

    Tut­ki­mus­ten mukaan ihmi­sen syö­mä ruo­ka muut­taa ihmi­sen geeniperimää. 

    Uskot­ko sinä siis ihan tosis­sa­si, että syö­ty ruo­ka (siis joku osa sii­tä) vael­taa ruo­an­su­la­tus­jär­jes­tel­mäs­tä kivek­siin tai muna­sar­joi­hin, ja alkaa siel­lä muut­ta­maan sitä mitä sukuso­lu­jen kro­mo­so­mien DNA:ssa lukee?

  56. Sam­po Smo­lan­der, halu­tes­sa­si voi­net var­maan­kin esit­tää tutkimuksen/tutkimuksia, jos­sa tode­taan, että ruo­an vai­ku­tuk­set eivät periy­dy seu­raa­val­le sukupolvelle.

    Samal­la voi­net tie­teel­li­set todis­teet esit­täen kumo­ta käsi­tyk­sen, että ruo­ka ei muu­ta hor­mo­nien toi­min­taa ja että hor­mo­nit eivät puo­les­taan pys­ty muut­ta­maan gee­nien toi­min­taa tai itse geenejä.

    Mut­ta jos on kes­kus­te­lul­li­ses­ti mie­les­tä­si tulok­sek­kaam­paa puhua asias­ta usko­muk­sel­li­sel­la tasol­la, sekin sopii minulle.

    Sitee­rat­tu tut­ki­mus puhuu mosaiikkisuudesta:

    In gene­tic medici­ne, a mosaic or mosaicism deno­tes the pre­sence of two popu­la­tions of cells with dif­fe­rent geno­ty­pes in one indi­vi­dual who has deve­lo­ped from a single fer­ti­lized egg.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12360233

    Mosaicism can be caused by DNA muta­tions, epi­ge­ne­tic alte­ra­tions of DNA, chro­mo­so­mal abnor­ma­li­ties and the spon­ta­neous rever­sion of inhe­ri­ted mutations.”

    Mosaiik­ki­suut­ta voi­vat aiheut­taa mm. epi­ge­neet­ti­set muutokset.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Epigenetics

    http://www.sciencedaily.com/releases/2009/04/090412081315.htm

    Research into epi­ge­ne­tics has shown that envi­ron­men­tal fac­tors affect cha­rac­te­ris­tics of orga­nisms. The­se chan­ges are some­ti­mes pas­sed on to the offspring.”

    Siel­lä toki sano­taan myös:
    “Howe­ver, the DNA sequence for the gene res­pon­sible for eye colour was pro­ven to remain the same for whi­te-eyed parents and red-eyed offspring.”

    Tark­kaan ottaen lai­nauk­ses­sa sano­taan, että DNA:n puna­sil­mäi­syyt­tä aiheut­ta­va gee­ni ei muut­tu­nut suku­pol­vel­ta toi­sel­le. Ei sano­ta, että gee­nit eivät oli­si muut­tu­neet — luon­nol­li­ses­ti, jäl­ki­kas­vun DNA yleen­sä hie­man ero­aa van­hem­man DNA:sta. Joko puna­sil­mäi­syy­teen vai­kut­taa jokin muu­kin gee­ni tai puna­sil­mäi­syys periy­tyi muul­la taval­la. Niin tai näin, tut­ki­muk­ses­sa gee­nien (/periytymisen) ja ympä­ris­tön vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta ollaan vas­ta alkutaipaleella.

    Sik­si gee­nien muun­te­lus­sa tuli­si yhä nou­dat­taa vii­saan varo­vai­suu­den peri­aa­tet­ta riit­tä­vän vas­taa­vuu­den sijaan, eikä siis kuvi­tel­la, että ihmi­ses­tä oli­si gee­nien herraksi.

  57. Horizontal:“Sampo Smo­lan­der, halu­tes­sa­si voi­net var­maan­kin esit­tää tutkimuksen/tutkimuksia, jos­sa tode­taan, että ruo­an vai­ku­tuk­set eivät periy­dy seu­raa­val­le sukupolvelle.”

    Ei hom­ma noin toi­mi. Se, että jotain ei kos­kaan tapah­du, on mah­do­ton­ta osoit­taa todek­si. Sik­si todis­tus­vas­tuu onkin aina sil­lä, joka väit­tää, että jotain tapah­tuu. Muus­sa tapauk­ses­sa hyväk­sy­tään nollahypoteesi. 

    Ne sinun lai­naa­ma­si jut­tusi oli­vat osoit­ta­neet, että ympä­ris­tö­te­ki­jät vai­kut­ta­vat periy­ty­viin omi­nai­suuk­siin. Olet vie­lä kui­ten­kin aika kau­ka­na sii­tä, että syö­ty ruo­ka muut­tai­si peri­mää ja eten­kin sii­tä, että sen ruu­an sisäl­tä­mäl­lä gm:llä tuo­te­tul­la DNA:lla oli­si täs­sä jokin ase­ma (jot­ta asia liit­tyi­si joten­kin otsi­kon aiheeseen). 

    Olet oikeas­sa, että varo­vai­suus on perus­tel­tua. Mut­ta on sil­ti huo­mat­ta­va, mitä toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on, eli jat­ku­vas­ti ruo­ka on osal­le maa­il­man väes­töä niin kal­lis­ta, että se kär­sii näläs­tä ja gm:llä mah­dol­li­ses­ti voi­tai­siin tätä tilan­net­ta parantaa. 

    Aivan samas­ta on kyse vaik­ka­pa kan­ta­so­lu­tut­ki­muk­ses­sa tai ydin­voi­mas­sa­kin. Kan­ta­so­lu­tut­ki­muk­seen liit­tyy ris­ke­jä ja joi­den­kin mie­les­tä moraa­li­sia kysy­myk­siä. Ydin­voi­ma on joi­den­kin mie­les­tä vaa­ral­lis­ta. Nämä var­mas­ti päte­vät, mut­ta nii­tä pitää pun­ni­ta sitä vas­taan, mitä kan­ta­so­lu­hoi­doil­la voi­daan mah­dol­li­ses­ti hoi­taa tai mitä säh­kö­tuo­tan­to­muo­to­ja ydin­voi­mal­la korvata.

  58. Jos ei voi tie­teel­li­ses­ti todis­taa, ettei han­kit­tu omi­nai­suus periy­dy, niin ei se todis­ta sitä­kään, ettei­kö gee­nit voi­si muut­tua han­ki­tus­ti. Kas­veil­la ne muut­tu­vat, mik­si ihmi­nen teki­si poik­keuk­sen. Ihmis­ten koh­dal­la puhu­taan yleen­sä mutaa­tiois­ta kun puhu­taan gee­ni­muu­tok­sis­ta. Yleen­sä mutaa­tioi­den sano­taan ole­van joko satun­nai­sia tai muta­gee­nis­ten aine­so­sien vai­ku­tus­ta. Ruo­ka voi­nee sisäl­tää monen­ta­soi­sia gee­ne­jä muta­toi­via ainei­ta, syö­pää aiheut­ta­via myrk­ky­jä, mut­ta mikään ei kai­ke­ti sul­je pois sitä mah­dol­li­suut­ta, että ruo­ka aiheut­tai­si myös hyö­dyl­li­siä mutaa­tioi­ta. Gee­ni­muun­te­lun hyötyjä/haittoja mutaa­tioi­den suh­teen voi vain arvail­la. Satun­nai­se­na pidet­tä­väl­le muu­tok­sel­le­kin voi olla jokin ympä­ris­tös­tä joh­tu­va syy.

    Ruo­ka­han riit­täi­si kai­kil­le, jos se vain jakau­tui­si tasai­sem­min, mut­ta aina­kaan gee­ni­muun­te­lu ei näy­tä tähän asti tip­paa­kaan edis­tä­neen ruo­an jakau­tu­mis­ta tasaisemmin.

    Jokai­nen voi­nee kuvi­tel­la, kuin­ka gee­ni­muun­nel­tu­jen lajik­kei­den hin­nat muut­tui­si­vat jos/kun tavan­omai­set lajik­keet pois­tui­si­vat mark­ki­noil­ta. On puh­das pro­pa­gan­dis­ti­nen spe­ku­laa­tio edes mah­dol­li­suu­te­na väit­tää, että gee­ni­muun­te­lu hal­ven­tai­si ruo­an hin­taa ja teki­si sen saa­vu­tet­ta­vam­mak­si nime­no­maan kaik­kein köy­him­mil­le. Köy­him­mät hyö­ty­vät nime­no­maan eni­ten pie­ni­muo­toi­ses­ta, pai­kal­li­seen talou­teen nojaa­vas­ta maan­vil­je­lys­tä ja omas­ta sie­men­vil­je­lys­tä, sen sijaan, että sie­men aina ostet­tai­siin ulko­puo­li­sel­ta taholta.

    Tois­tai­sek­si sitä pait­si kai­ke­ti kaik­ki gee­ni­muun­nel­luil­la lajik­keil­la teh­dyt riip­pu­mat­to­mat ruo­kin­ta­tes­tit ovat anta­neet aihet­ta vähin­tään jat­ko­tut­ki­muk­siin, jol­lei jopa huo­leen gm:n tur­val­li­suu­des­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta jot­kut ovat leh­tien pals­toil­la väit­tä­neet, että kym­me­nen vuo­den käy­tän­nön ruo­kin­ta­koe toi­saal­la todis­taa, ettei gm voi aiheut­taa perin­tö­te­ki­jöi­hin koh­dis­tu­via hait­to­ja. Väit­teen esit­ti perin­nöl­li­syys­tie­teen pro­fes­so­ri, mut­ta ei esit­tä­nyt tut­ki­mus­tie­toa väit­teen­sä tueksi.

    Gee­ni­muun­te­lua aikoi­naan mark­ki­noi­taes­sa edis­ty­sas­ke­le­na esi­tet­tiin monia spe­ku­la­tii­vi­sia perus­te­lu­ja gm:n hyö­dyl­li­syy­des­tä — käy­tän­nös­sä yksi­kään ei ole osoit­tau­tu­nut todeksi.

    Sam­po Smo­lan­der, voi­net siis esit­tää tut­ki­muk­sen, jon­ka mukaan köy­hät tule­vat saa­maan parem­mat mah­dol­li­suu­det ruo­an hank­ki­mi­seen hal­vem­mal­la gm:n avul­la, ei vain väliai­kai­ses­ti vaan pysy­väs­ti, pysy­viin vai­ku­tuk­siin kai­ke­ti pyritään.

    Gee­ni­muun­te­lun väi­te­tään ole­van tur­val­lis­ta ja ter­veel­lis­tä. Väit­tä­jät eivät kui­ten­kaan pys­ty esit­tä­mään riip­pu­mat­to­mia tut­ki­mus­tu­lok­sia väit­tei­den­sä tueksi.

  59. On puh­das pro­pa­gan­dis­ti­nen spe­ku­laa­tio edes mah­dol­li­suu­te­na väit­tää, että gee­ni­muun­te­lu hal­ven­tai­si ruo­an hin­taa ja teki­si sen saa­vu­tet­ta­vam­mak­si nime­no­maan kaik­kein köy­him­mil­le. Köy­him­mät hyö­ty­vät nime­no­maan eni­ten pie­ni­muo­toi­ses­ta, pai­kal­li­seen talou­teen nojaa­vas­ta maan­vil­je­lys­tä ja omas­ta sie­men­vil­je­lys­tä, sen sijaan, että sie­men aina ostet­tai­siin ulko­puo­li­sel­ta taholta.”

    Maa­il­man näläs­sä elä­vien abso­luut­ti­nen mää­rä on pysy­nyt suun­nil­leen vakio­na vii­mei­set 30–40 vuot­ta (vähän vajaa mil­jar­di ihmis­tä). Sama­na aika­na maa­pal­lol­le on tul­lut kol­mi­sen mil­jar­dia uut­ta asu­kas­ta, jot­ka siis on ruo­kit­tu. Nämä uudet asuk­kaat ovat tul­leet ennen kaik­kea kehi­tys­mai­hin. Samaan aikaan siel­lä on tapah­tu­nut kau­pun­gis­tu­mis­ta (ihmis­kun­nan his­to­rian ehkä suu­rin kan­san­vael­lus on ollut kii­na­lais­ten mas­sa­muut­to kaupunkeihin). 

    Ruu­an hin­nan ale­ne­mi­nen on siis vähen­tä­nyt maa­il­man näl­kää. Se enti­nen pien­vil­je­ly joh­ti pal­jon suu­rem­man osan kan­sas­ta elä­mi­seen näläs­sä kuin nyky­ti­lan­ne. FAO:n mukaan 1970 n. 37% kehi­tys­mai­den väes­tä eli näläs­sä. Nyt tuo on 17%. Ihmis­ten kulut­ta­mat kalo­ri­mää­rät ovat lisään­ty­neet kehi­tys­mais­sa nopeam­min kuin kehittyneissä. 

    Voit tie­ten­kin väit­tää, mitä haluat, mut­ta raa­ka fak­ta on se, että perin­tei­nen kehi­tys­mai­den pien­vil­je­ly ei pys­ty­nyt pitä­mään näl­kää loi­tol­la sii­nä, mis­sä nykyi­set mene­tel­mät pystyvät. 

    GM:llä ei var­maan vie­lä tois­tai­sek­si ole ollut kovin mer­kit­tä­vää roo­lia tuos­sa uusien tek­no­lo­gioi­den tuot­ta­mas­sa nälän vähen­tä­mi­ses­sä, mut­ta tule­vai­suu­des­sa on yhä enemmän.

  60. Horizon­tal:

    Ruo­ka­han riit­täi­si kai­kil­le, jos se vain jakau­tui­si tasai­sem­min, mut­ta aina­kaan gee­ni­muun­te­lu ei näy­tä tähän asti tip­paa­kaan edis­tä­neen ruo­an jakau­tu­mis­ta tasaisemmin.

    Ruo­kaa ei rii­tä kai­kil­le, jos se jakau­tui­si tasai­sem­min, kos­ka sitä ei tuo­tet­tai­si niin pal­joa, jos se oli­si sosialisoitu.

    Köy­him­mät hyö­ty­vät nime­no­maan eni­ten pie­ni­muo­toi­ses­ta, pai­kal­li­seen talou­teen nojaa­vas­ta maanviljelystä

    Vas­toin väit­tei­tä­si köy­hät eivät hyö­dy yhtään sen enem­pää kuin rik­kaat­kaan tehot­to­man maa­ta­lou­den har­joit­ta­mi­ses­ta, eli sii­tä on heil­le hait­taa. Rik­kail­la tämä hait­ta on suht kos­meet­tis­ta, ok jou­tuu mak­sa­maan ruo­as­ta vähän enem­män ja jät­tää sit­ten jon­kun loma­mat­kan tai korun osta­mat­ta. Köy­hil­lä sen sijaan sama lovi tuloi­hin on huo­mat­ta­vas­ti ras­kaam­pi, ok ei oste­ta lap­sel­le kou­lu­pu­kua, ok juo­daan likai­ses­ta kai­vos­ta vet­tä jne.

    Se, että jon­kun kuvi­tel­mis­sa GM:stä voi olla hait­taa ei tar­koi­ta että sen har­joit­ta­jil­la oli­si mitään todis­tus­taak­kaa. Jokai­nen kulut­ta­ja saa ihan itse teh­dä valin­nan halu­aa­ko ostaa sitä GM-ruo­kaa vai ei. Jos pel­kää sen vai­ku­tuk­sia, niin voi ostaa taval­lis­ta tai jopa luomua.

  61. Kuka mitään puhui sosialisoimisesta?

    Art­tu­ri kirjoitti:
    “Se, että jon­kun kuvi­tel­mis­sa GM:stä voi olla hait­taa ei tar­koi­ta että sen har­joit­ta­jil­la oli­si mitään todis­tus­taak­kaa. Jokai­nen kulut­ta­ja saa ihan itse teh­dä valin­nan halu­aa­ko ostaa sitä GM-ruo­kaa vai ei. Jos pel­kää sen vai­ku­tuk­sia, niin voi ostaa taval­lis­ta tai jopa luomua.”

    Tie­teel­li­se­nä argu­ment­ti­na tuo­ta ei voi pitää, ennem­min­kin tun­tei­siin vetoa­va­na ja pro-gm-puheen­vuo­ro­na. Har­joit­ta­jil­la ei ole todis­tus­taak­kaa? Gee­ni­muun­te­lun har­joit­ta­jil­la ei käy­tän­nös­sä ole­kaan jos riit­tä­vän vas­taa­vuu­den peri­aa­te toteu­tuu, kuten gm-teol­li­suu­den halu on. Euroo­pas­sa jot­kut sen­tään haraa­vat vas­taan ja pitä­vät kiin­ni oikeu­des­taan tut­kia itse ja päät­tää halu­vat­ko ryh­tyä gee­ni­muun­te­lua levit­tä­mään. Esi­mer­kik­si sveit­si­läi­set, vaik­ka kyl­lä kehit­tä­vät gee­ni­muun­te­lun avul­la uusia kas­vi­la­je­ja, eivät sil­ti ole vie­lä sal­li­neet Sveit­sis­sä vil­jel­tä­vän gm-lajik­kei­ta. Ehkä kehit­tä­jät itse tie­tä­vät paremmin?

    Vii­saan varo­vai­suu­den peri­aat­teen mukaan tulee­kin kuvi­tel­la, että sovel­luk­ses­ta on hait­taa kun­nes voi­daan tie­teel­lis­ten tut­ki­mus­ten perus­teel­la tode­ta, että niin ei ole. Riit­tä­vän vas­taa­vuu­den peri­aat­teen mukaan ter­veel­li­syyt­tä ja tur­val­li­suut­ta ei tar­vit­se toden­taa vaan vas­ta vuo­sien ja toden­nä­köi­ses­ti vas­ta vuo­si­kym­men­ten jäl­keen voi­daan pää­tel­lä min­kä­lai­sia hait­to­ja oli.

    Jos­tain syys­tä gm-teol­li­suus pyr­kii sii­hen, ettei gm-tuot­tei­ta tar­vit­si­si mer­ki­tä ja se puo­les­taan tar­koit­tai­si ettei kulut­ta­ja halu­tes­saan­kaan pys­ty valit­se­maan gee­ni­muun­te­le­ma­ton­ta. Itse asias­sa nyt jo kulut­ta­ja vas­ten­tah­toi­ses­ti jou­tuu valit­se­maan gee­ni­muun­nel­tua, sil­lä alle pro­sen­tin pitoi­suu­det voi lail­li­ses­ti jät­tää mer­kit­se­mät­tä. Sil­ti kaup­poi­hin eksyy gee­ni­muun­nel­tu­ja pel­la­van­sie­me­niä, jol­la perus­teel­la voi mie­les­tä­ni aiheel­li­ses­ti kysyä, mitä kaik­kea muu­ta gee­ni­muun­nel­tua kau­pois­ta jo löy­tyi­si­kään jos kaik­ki perus­teel­li­ses­ti tutkittaisiin.

    GM-lei­ma tuot­tees­sa ei ole mark­ki­na­valt­ti, sii­nä yksin­ker­tai­nen syy pyr­kiä eroon mer­kin­nöis­tä. Luo­mu hin­nas­taan huo­li­mat­ta on yhä suu­rem­pi mark­ki­na­valt­ti, mut­ta kuten asi­aan kuu­luu, gee­ni­muun­te­lun kan­nat­ta­jat lähes poik­keuk­set­ta vas­tus­ta­vat luo­mua, kos­ka luo­mu on kulut­ta­jal­le käy­tän­nös­sä ainoa tapa var­mis­tua sii­tä, että valit­see gee­ni­muun­te­le­ma­ton­ta, pait­si jos luo­mu­vil­jel­män vie­res­sä joku kas­vat­taa gm-laji­ket­ta, suo­jae­täi­syy­dek­si­kin tuli perä­ti 30 metriä.

    Ihmis­ten kulut­ta­mat kalo­rit eivät ker­ro kaik­kea sii­tä kuin­ka ter­veel­lis­tä ruo­kaa on syö­ty ja kuin­ka pal­jon. Aina­kin län­si­mais­sa suu­ri osa tuo­te­tus­ta ruo­as­ta kipa­taan kenen­kään kos­ke­mat­ta jät­tei­siin. Sil­ti sekin ruo­ka on jos­sain kau­ka­na kal­liis­ti pel­toa­laa ja luon­non­va­ro­ja tuh­la­ten tuo­tet­tu, ja eri­tyi­sen kal­liis­ti käsi­tel­ty ja pakat­tu, sekä pilaan­tu­mis­ta ja tuho­lai­sia vas­taan myr­ky­tet­ty. Sitä samaa lisä­ai­ne­myrk­kyä kan­sain­vä­li­nen ruo­ka­teol­li­suus haluai­si köy­his­sä­kin mais­sa kulu­tet­ta­van hei­dän omien ja ter­veel­lis­ten ruo­kien­sa sijaan. Ovat­pa näläs­tä kär­si­neet maat jät­tä­neet gm-ruo­ka-avun­kin vas­taa­not­ta­mat­ta, kai­ke­ti juu­ri sik­si, että ei ole ollut mitään takei­ta tar­jo­tun ruo­an ter­veel­li­syy­des­tä tai hai­tat­to­muu­des­ta. Län­si­mai­sen kvar­taa­li­bis­nek­sen sanaan­ko kehi­tys­mai­den joh­ta­jien pitäi­si luottaa?

  62. Samu­li Saa­rel­ma kirjoitti:
    “Voit tie­ten­kin väit­tää, mitä haluat, mut­ta raa­ka fak­ta on se, että perin­tei­nen kehi­tys­mai­den pien­vil­je­ly ei pys­ty­nyt pitä­mään näl­kää loi­tol­la sii­nä, mis­sä nykyi­set mene­tel­mät pystyvät.”

    Mitä aluet­ta tar­koi­tat ja mitä eri aika­kausia ver­taat? Fak­tal­le löy­tyy var­maan­kin tie­teel­li­set todisteet?

  63. Horizon­tal:

    Jos­tain syys­tä gm-teol­li­suus pyr­kii sii­hen, ettei gm-tuot­tei­ta tar­vit­si­si mer­ki­tä ja se puo­les­taan tar­koit­tai­si ettei kulut­ta­ja halu­tes­saan­kaan pys­ty valit­se­maan geenimuuntelematonta. 

    öööö… ei. Kukaan ei ole kai kiel­tä­mäs­sä gee­ni­muun­te­le­mat­to­man ruo­an merkitsemistä.

    Ovat­pa näläs­tä kär­si­neet maat jät­tä­neet gm-ruo­ka-avun­kin vas­taa­not­ta­mat­ta, kai­ke­ti juu­ri sik­si, että ei ole ollut mitään takei­ta tar­jo­tun ruo­an ter­veel­li­syy­des­tä tai haitattomuudesta. 

    On se kyl­lä hie­noa, kun voi ihan GM:t vas­tus­taak­seen glo­ri­fioi­da kehi­tys­mai­den riis­tä­jä­hal­lin­toa, joka nään­nyt­tää kan­san­sa näl­kään. Mitä luu­let, jos oli­si kysyt­ty niil­tä jot­ka ruo­kaa oikeas­ti tar­vit­si­vat? Oli­si­vat­ko he mie­luum­min otta­neet vas­taan GM-ruo­kaa vai olleet nälässä?

    Se mitä ihmi­nen suu­hun­sa lait­taa ei pitäi­si olla kenen­kään muun kuin hänen itsen­sä asia. Jos hän halu­aa syö­dä hal­paa GMruo­kaa tai kal­lis­ta luo­mu­ruo­kaa, niin se ei hait­taa mui­ta ihmi­siä, eikä sii­tä pidä teh­dä mitään poliit­tis­ta pää­tös­tä. Eikö vaan annet­tai­si kaik­kien kuk­kien kuk­kia? Täl­löin ei tar­vit­se huo­leh­tia mis­tään tur­val­li­suu­des­ta­kaan, kun jokai­nen kulut­ta­ja voi teh­dä pää­tök­sen omal­ta kohdaltaan.

  64. Jois­sain USA:n osa­val­tiois­sa on men­nyt läpi lakia­loi­te, jon­ka mukaan GM-Free mer­kin­nät eivät ole sal­lit­tu­ja. EU:ssakaan alle pro­sen­tin osuuk­sia ei tar­vit­se mer­ki­tä. GM-Free mer­kin­tä sopi­si ei-luo­muun, mut­ta jos­tain syys­tä idea ei ole kan­ta­nut ja vai­kea­han pie­nen jalos­ta­jan oli­si­kaan olla var­ma kaik­kien raa­ka-aineit­ten­sa alku­pe­räs­tä, var­sin­kaan kun kaup­poi­hin joka tapauk­ses­sa tun­tuu pää­se­vän mer­kit­se­mä­tön­tä gm-pel­la­vaa, gm-rii­siä ja muuta.

    Riis­tä­jä­hal­lin­to? Ker­rot­ko tar­kem­min mit­kä gm-ruo­ka-avus­ta kiel­täy­ty­neet maat oli­si­vat riis­tä­jä­hal­lin­non val­las­sa? Vai ovat­ko kaik­ki ei-län­si­mai­set demo­kra­tiat riis­tä­jä­hal­lin­to­ja? Ovat­ko kaik­ki GM-kriit­ti­set hal­li­tuk­set riis­tä­jä­hal­lin­to­ja, kuten Sveit­si, Itä­val­ta ja Kreikka?

    Art­tu­ri kirjoitti:
    “Eikö vaan annet­tai­si kaik­kien kuk­kien kuk­kia? Täl­löin ei tar­vit­se huo­leh­tia mis­tään tur­val­li­suu­des­ta­kaan, kun jokai­nen kulut­ta­ja voi teh­dä pää­tök­sen omal­ta kohdaltaan.”

    Oli­ko tuos­sa sarkasmia?
    Mus­ta huu­mo­ri­ton totuus on, ettei yksit­täi­sen kulut­ta­jan tur­val­li­suus kiin­nos­ta kvar­taa­li­bis­nes­tä, niin kau­an kun kulut­ta­jien vai­vo­ja tai jopa kuo­le­man­ta­pauk­sia on mah­do­ton yhdis­tää mihin­kään yksit­täi­seen tuot­tee­seen. Nyky­maa­il­mas­sa pää­asias­sa teol­li­ses­ti tuo­tet­tuun ruo­kaan tyy­ty­vä saa ruo­as­saan sisään­sä niin pal­jon myrk­ky­jä, että syyn totea­mi­nen min­kään yksit­täi­sen tuot­teen koh­dal­la ei onnis­tu — min­kä taak­se luon­toar­vois­ta­kin piit­taa­mat­to­man mil­joo­na­bis­nek­sen on help­po piiloutua.

    Perus­te­lut gee­ni­muun­te­lun puo­les­ta ovat siis kutis­tu­neet aja­tuk­seen kan­sain­vä­li­sen bis­nek­sen sään­te­le­mät­tö­myy­den ihan­noin­nis­ta, ruo­an tur­val­li­suu­des­ta piittaamatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.