Kiistelty geeniruoka

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Suomen Kuvalehdessä)
Kun aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä jär­jestin avoimen sem­i­naarin geen­i­ma­nip­u­loin­nista, val­tioneu­vos­ton tur­vayk­sikkö han­k­ki min­ulle paikalle tur­vamiehet. Niin tule­htunut oli kysymys geen­i­ma­nip­u­loin­nista, ja on sitä yhä. Yleinen mielipi­de hyväksyy geen­i­ma­nip­u­loin­nin lääke­te­ol­lisu­udessa, mut­ta vil­je­ly­taloudessa se kohtaa rai­vokas­ta vas­tus­tus­ta. Toisaal­ta ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­ma vil­je­ly­olo­suhtei­den nopea muu­tos tekee geen­i­ma­nip­u­loin­nin ajanko­htaisek­si ja aset­taa painei­ta per­in­teiselle kasv­in­jalostuk­selle. Uusien lajikkei­den kehit­tämi­nen onnis­tuu myös entisin keinoin, mut­ta se voi olla liian hidasta.
GMO-tuot­tei­ta vas­tuste­taan hyvin eri­lai­sista syistä. Keskustelus­ta olen poimin­ut seu­raa­vat neljä keskeistä argumenttiryhmää:

Uskon­nolli­nen argu­ment­ti: geen­i­ma­nip­u­loin­ti on eet­tis­es­ti väärin, kos­ka ihmisen ei pidä sormeil­la Luo­jan luo­maa. Täl­lä peri­aat­teel­lisel­la kan­nal­la ovat myös mon­et, jot­ka eivät pidä itseään lainkaan uskonnollisina.

Ter­veysar­gu­ment­ti: geen­i­ma­nip­u­loitu ruo­ka voi sisältää ennal­ta arvaa­mat­to­mia terveysriskejä.

Ympäristöar­gu­ment­ti: GMO-kasvien vil­je­lyn pelätään tuot­ta­van suo­raan tai välil­lis­es­ti hait­taa ympäristölle.

Omis­tusar­gu­ment­ti: GMO-lajikkei­den paten­toin­ti tuot­taa kohtu­ut­tom­i­na pidet­tyjä taloudel­lisia seurauksia.

====== 

Yllä ole­vien argu­ment­tien osalta geen­i­ma­nip­u­loin­tia kan­nat­taa ver­ra­ta mui­hin kasv­in­jalostuk­sen keinoi­hin. Tärkein näistä on ristey­tys, mut­ta käytetään­pä jonkin ver­ran jopa siementen säteily­tys­tä tarkoituk­se­na tuot­taa sat­un­naisia mutaa­tioi­ta, joista hyväl­lä onnel­la voi kehit­tyä jotain hyödyllistä. 

GMO:n puolta­jat korosta­vat, että hei­dän tuot­tei­den­sa ter­veel­lisyys tes­tataan parem­min kuin uusien elin­tarvikkei­den tai muiden kasv­in­jalostuskeino­jen tuot­tamien uusien lajikkei­den ter­veysvaiku­tuk­set. Yleis­es­ti aller­gisia oire­i­ta aiheut­tavaa kiiviä esimerkik­si ei olisi koskaan hyväksyt­ty kau­pal­lisek­si tuot­teek­si GMO-testeis­sä. Vaik­ka GMO-tuot­tei­den ter­veel­lisyyt­tä yritetään tes­ta­ta niin hyvin kuin mah­dol­lista, virheiltä ei voi­da tyystin vält­tyä. Ter­veysar­gu­ment­tia ei voi kumo­ta, mut­ta se pitää suh­teut­taa mui­hin ruuan ter­veysriskei­hin, vaikka­pa ruuan lisäaineisiin.

Pitäisi myös miet­tiä, kuin­ka hep­poisin perustein mui­ta uusia lajikkei­ta ote­taan käyt­töön. Ihmette­len eri­tyis­es­ti säteily­tys­tä, jos­ta ei tiede­tä, mitä muu­tok­sia se on kasvi­in aiheut­tanut. Jopa tur­val­lise­na pidet­ty ristey­tys voi tuot­taa ter­veysriske­jä, kos­ka usein vil­je­lykasvin kanssa risteytetään myrkylli­nen mut­ta kestävä luonnonlajike.

On sinän­sä hyvä kat­soa, mitä suuhun­sa pistää. Varovaisu­us­pe­ri­aate ei koske vain GMO:ta, vaan kaikkien uusien kasvien käyt­töönot­toa ja koko kasvinjalostusta.

Ympäristöar­gu­ment­ti on ter­veysar­gu­ment­tia han­kalampi. Biolog­it yrit­tävät tyyn­nyt­tää pelkoa häirikköla­jikkeista, jot­ka luon­toon levitessään voisi­vat tuot­taa pienen ekokatas­trofin. GMO-kasvit voivat lev­itä naa­purin pel­lolle, mut­ta suo­jel­tu­i­hin pel­to-olo­suhteisi­in jalostet­tu kasvi men­estyy vapaas­sa luon­nos­sa yhtä huonos­ti kuin pöhötet­ty broi­leri met­sässä. Säteilyt­tämäl­lä tuote­tut mutaa­tiot voivat saa­da aikaan mil­laisen mon­sterin hyvän­sä. Tähän GMO:n vas­tus­ta­jat sanovat, että siirtämäl­lä kokon­ainen geeni voidaan tuot­taa suurem­pia harp­pauk­sia kuin sat­un­naisil­la mutaatioilla.

Maat­alouden ja biotekni­ikan alan suuryri­tys Mon­san­to on kehit­tänyt geen­i­ma­nip­u­laa­tion keinoin lajikkei­ta, jot­ka kestävät saman yhtiön tuot­ta­maa Roundup ‑rikkaruo­homyrkkyä. Tämän pelätään johta­van myrkyn holtit­tomaan käyt­töön kaikkine seu­rauksi­neen, mut­ta onko se geen­i­ma­nip­u­loin­nin vika vai seu­raus­ta puut­teel­lis­es­ta valvonnasta?

Tuho­laisia kestävät lajik­keet ovat vielä han­kalampia.  Kestävyys perus­tuu kasvin kehit­tämään myrkkyyn, jota voi pää­tyä vääri­in paikkoi­hin ja tap­paa myös aivan vääriä eliöla­je­ja. Täl­lais­ten vaiku­tusten selvit­tämi­nen etukä­teen on han­kalaa, kun ei tiede­tä, mikä voi men­nä vikaan. En luot­taisi itsesääte­lyyn, kos­ka alan sisäl­lä val­lit­se­va into edis­tää geen­itekni­ikkaa ja rahanah­neus voivat johtaa riskien vähättelyyn.

Ristey­tys­tä pide­tään luon­non kannal­ta yleen­sä tur­val­lise­na, kos­ka tar­jol­la ole­vat omi­naisu­udet on jo luon­nos­sa testattu.

Samaista Mon­san­to-yhtiötä on syytet­ty patent­tioikeu­den aggres­si­ivis­es­ta käytöstä. Pide­tään vääränä, ettei vil­jeli­jä saa käyt­tää oman saton­sa tuot­tamia siemeniä. Saman­lainen oikeus tosin on myös sil­lä, joka tuot­taa uuden lajik­keen per­in­teisin kasv­in­jalostuk­sen keinoin.

Minus­ta tämä ei ole argu­ment­ti geen­i­ma­nip­u­loin­tia vas­taan vaan oikeas­t­aan sen puoles­ta. Eihän siementen mak­sullisu­ud­es­ta olisi hait­taa, ellei GMO-lajike olisi parem­pi kuin van­hat lajik­keet, joiden vil­je­lyä ei kukaan kiellä.

Jos uusi lajike on selvästi parem­pi, vil­jeli­jän on pakko ottaa se käyt­töön, jos kil­pail­i­jatkin otta­vat. Ei ole hyvä, että kasv­in­jalosta­jan koura menee syvälle vil­jeli­jän tasku­un. Omis­tu­soikeus kasvien per­imään tulisi kumo­ta, mikä samal­la merk­it­see, että geen­itekni­ikan kehit­tämi­nen siir­tyy veron­mak­sajien rahoitet­tavak­si. Tämä voisi olla myös tur­val­lisem­paa. Voiton­tavoit­telu voi sumen­taa silmät riskeiltä.

 =====

Voisiko kysymyk­sen geen­itekni­ikan tur­val­lisu­ud­es­ta jakaa kah­tia? Pide­tään­hän ristey­tys­tä tur­val­lise­na, kos­ka saman lajin eri lajikkei­den välil­lä siir­tyy vain omi­naisuuk­sia, joi­ta on jo tes­tat­tu luon­nos­sa. Eikö sil­loin tur­val­lise­na olisi pidet­tävä myös saman lajin sisäistä geenisi­ir­toa, joka voitaisi­in saa­da aikaan myös risteyt­tämäl­lä? Sen sijaan kokon­aan tois­es­ta lajista ­– jopa eläimestä kasvi­in – siir­ret­ty geeni tuot­taa kokon­aan uuden ominaisuuden.

 Jos halu­amme siirtää jonkin hyödyl­lisen omi­naisu­u­den myrkyl­lis­es­tä vil­lipe­runas­ta vil­je­ly­la­jik­keeseen, voimme tehdä sen hitaasti risteyt­tämäl­lä edestakaisin. Saamme lop­ul­ta syömäkelpoisen perunan, joka on saanut tuon toiv­o­tun omi­naisu­u­den vil­lipe­runas­ta, mut­ta samal­la sato­ja muitakin geene­jä. Minus­ta ei ole väärin oikaista ja siirtää vain tuo toiv­ot­tu geeni. Se on nopeam­paa ja turvallisempaa.

69 vastausta artikkeliin “Kiistelty geeniruoka”

  1. Ein­stein ja Fer­mikin lop­pu­jen lopuk­si kuitenkin halu­si­vat rajoit­taa kehit­tämien­sä teo­ri­oiden poh­jal­ta syn­tyneinei­den keksinö­jen pääsyä “vääri­in” käsi­in. Kuin­ka sit­ten lop­ul­ta kävi.

  2. Geen­i­ma­nip­u­loitu ruo­ka — ain­oa mahdollisuutemme.

    Kun luon­non suh­teen peli on jo pelattu.

    - Yli puo­let eläimistä ja kasveista kuolee sukupu­ut­toon seu­raa­van 200 vuo­den kuluessa.
    — Ravin­non tuotan­tokin siir­tyy täysin keinotekoisek­si luon­nol­lis­ten kasvuedel­ly­tys­ten hävitessä.

    Meil­lä ei ole jäl­jel­lä mui­ta vai­h­toe­hto­ja (ihmis)lajina säi­lymiseen kuin keinotekoinen ravin­non tuotanto.

    Lohdut­tavaa on että valmis­ta­mamme robot­it voivat selvitä ja tarpeel­lises­sa määrin lisään­tyä seu­raa­vat miljoona vuot­ta, herät­tääk­seen ihmis­geen­it taas eloon, kun maa­pal­lon olo­suh­teet ovat jotenkuten tasaantuneet.

    Ain­oa jäl­jel­lä ole­va ja valit­tavis­sa ole­va vai­h­toe­hto on hillitön talouskasvu, joka voi onnistues­saan mah­dol­lis­taa edes rajoite­tul­la alueel­la ylläpi­det­tävän keinotekoisen ympäristön, jos­sa (ihmis)elämää voidaan pitää yllä.

    Ilman geen­i­ma­nip­u­loitua ruokaa tämäkään vai­h­toe­hto ei ole toteutettavissa.

  3. Ympäristöar­gu­ment­ti jäi nyt vähän ohuek­si kun uno­hdit, että ken­ties suurin pelko liit­tyy siir­to­geenin hyp­päämiseen luon­non­va­raisi­in kasvei­hin, eikä niinkään itse siir­to­geenisen kasvin hyp­päämiseen luontoon.

  4. Soininvaara:“Samanlainen oikeus tosin on myös sil­lä, joka tuot­taa uuden lajik­keen per­in­teisin kasv­in­jalostuk­sen keinoin.”

    Tarkoi­tatko nyt Suomes­sa perit­tävää TOS-mak­sua, jota me vil­jeli­jät mak­samme siemen­la­jik­keen kehit­täjälle ? Me saamme käyt­tää kylvösiemen­tä Tilan Omana Sieme­nenä TOS-mak­sun kaut­ta. Ts. kylvämme ostosiemenel­lä muu­ta­man hehtaarin ja saamme siitä seu­raavak­si vuodek­si kylvösiemenen.

    Käsit­tääk­seni geen­imuun­nel­tu siemen pitää ostaa joka vuosi tarvit­tavalle alalle , sitä ei saa itse “lisätä” omaan käyt­töön. Näin ollen sen käyt­tö tulee huo­mat­tavasti kalli­imak­si ja geenisieme­nen markki­noi­ja rikas­tuu hulvattomasti.

    Jos seu­raavas­sa linkissä ole­vat asi­at pitävät paikkansa, niin geen­i­ma­nip­u­loitu tuotan­to johtaa ruuan tuotan­non globaali­in monop­o­li­in muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodesssa.

    http://www.kepa.fi/uutiset/2646/

    Olen lukenut samas­ta ongel­mas­ta johon nim­im. Feisal Thomas viittaa. 

    Geen­i­ma­nip­u­loitu­un vil­janvil­je­lyyn kuu­luu oleel­lis­es­ti gly­fos­aatin käyt­tö, joka lie­nee myös Mon­san­ton liike­toimin­nan tuot­toisimpia suun­tia. Tutkimuk­sis­sa on havait­tu ns. super­rikkaruo­ho­jen syn­tymi­nen. Ts. rikko­jen , jot­ka ovat resistent­te­jä gly­fos­aatille. Miten nämä saadaan tule­vaisu­udessa hävitet­tyä ? On myös havait­tu, että gly­fos­aatin käyt­tö aiheut­taa muu­tok­sia organ­is­min DNA-rak­en­teeseen. Voiko tämä ilmiö siir­tyä myös ihmiseen pitkäl­lisen gly­fos­aatin käyt­töön perus­tu­van vil­je­lyn seurauksena?

    Nämä kysymyk­set ja ongel­mat pitäisi selvit­tää ennen kuin ko. vil­je­ly saa laa­jan lail­lisen hyväksynnän ?

  5. Ongelmien ratkaisu vaatii tek­nol­o­gista ja sosi­aal­ista neu­vokku­ut­ta. GM-tavaran kohdal­la teknologi­nen on viety jo aika pitkälle, mut­ta sosi­aalisen neu­vokku­u­den kohdal­la (keksin­tö­jen motivoimi­nen, tehokas valvonta/virkakoneisto, defenssien kaat­a­mi­nen, oikeu­den­mukaisu­u­den ylläpitämi­nen, keksin­tö­jen rahoit­ta­mi­nen) on vielä tekemistä. Teknolo­gioil­la on usein yhteiskun­nal­lisia seu­rauk­sia, ja niiden kar­toit­ta­mi­nen ja niistä keskustelu olisi paikallaan. 

    Muut­tuuko lisenssisopimuksin (per Mon­san­to) junail­tu maat­alous yhä pääo­maval­taisem­mak­si? Keskit­tyykö siemenvil­jan jakelu yhä harvem­pi­in käsi­in? Onko jakelun keskit­tämi­nen ja keskit­tymi­nen hyvä asia — kus­tan­nuste­hokku­u­den nimis­sä voidaan säästää, mut­ta riip­pu­vuuk­sien ja kom­plek­sisu­u­den kaut­ta jär­jestelmä tulee alti­ik­si häir­iöille? Mil­lainen on yhteiskun­ta, jos­sa armei­jat koos­t­u­vat palka­tu­ista ammat­ti­lai­sista ja maat­alous nojaa kor­po­raa­tioiden taloudel­liseen ajatteluun/kannattavuuteen? Miten täl­lainen maail­ma kohtaa niukke­van hal­van ener­gian tarjonnan?

  6. Ihmette­len gmo-kan­nat­ta­jien ja muiden teknolo­giausko­vais­ten ajat­te­lu­ta­paa. Usko­taanko todel­la, että lajikkei­den kehit­tämisel­lä voidaan tur­va­ta tule­vaisu­udessa ekol­o­gis­es­ti kestämät­tömien kulu­tus­tot­tumusten jatkami­nen. Län­si­mais­sa pel­loil­la tuotet­tavista kasveista alle 20 % menee suo­raan ihmis­ravin­nok­si ja lop­ut rehuk­si, ener­giak­si tai muuhun teol­liseen tarpeeseen. Tähän men­nessä kehite­tyt lajik­keet ovat pääasi­as­sa rehukasve­ja. Tähän men­nessä gmo-jalostuk­sel­la ei ole saatu merkit­tävää (jos ollenkaan) sadon­lisäys­tä tai vil­je­ly­var­muu­den lisäys­tä. Jalostuk­sen päämäärät ovat olleetkin enem­män taloudel­lisia. Myös tavanomaises­sa jalostuk­ses­sa tavoit­teena ei ole ollut tuot­taa vil­jeli­jän kannal­ta hyviä lajikkei­ta, vaan tuot­taa voit­toa. Kyse on kuitenkin maan vil­jelystä. Asia tun­tuu mon­esti uno­htu­van. Ongelmien ratkaisuk­si tar­jo­taan teknolo­giaa kun ongelmin olisi jo valmi­it ratkaisut olemassa.
    Jos maail­man ruokaon­gelmia halu­taan ratkaista, niin pel­loil­la pitäisi ensisi­jais­es­ti tuot­taa ihmis­rav­in­toa. Lihan­tuotan­to on mielestäni ekol­o­gis­es­ti perustel­tua jatkos­sakin, mut­ta niin ihmis­ten ter­vey­den kuin ympäristön kannal­ta esim. Suomes­sa syödään aivan liikaa kotieläintuotteita.

    Suomen kan­nat­taisi ehdot­tomasti julis­tau­tua GMO-vapaak­si alueek­si. Se olisi erikois­tu­mista. Suo­mi ei jatkos­sakaan kil­paile tuotan­non määräl­lä, mihin gmo-lajikkeil­la taas pyritään. GMO-ide­olo­gia kyl­lä sopisi var­masti hyvin Suomen nykyiseen ruokakult­tuuri­in. Keskit­tynyt kaup­pa tar­joaa lisäaineil­la höys­tet­tyä mössöä. Ja ei muu­ta kuin einehtimään…

  7. Rehellisyy­den nimis­sä täy­tyy sanoa “siemenvil­jakiel­lon” ole­van järkevä siltä osin, että sil­lä myös pyritään pois­ta­maan van­ho­ja siemen­ver­sioi­ta kier­rosta, hillit­semään hal­lit­se­mat­to­mia mutaa­tioi­ta ja vas­taavia riske­jä. Tämä ei tietenkään poista sitä tosi­seikkaa, että se mah­dol­lis­taa aikamoi­sen kon­trol­lin ja kup­pauk­sen. En myöskään usko sen lähellekään riit­tävän estämään mitään mainit­semis­tani asioista.

    Minus­ta tämä oli hyvä ja ajatuk­sia herät­tävä puheen­vuoro. En usko ihmis­ten ymmärtävän asian laa­ju­ut­ta juuri miltään osin.

  8. Taloudel­lis­es­ta puolesta:“Jos uusi lajike on selvästi parem­pi, vil­jeli­jän on pakko ottaa se käyt­töön, jos kil­pail­i­jatkin otta­vat. Ei ole hyvä, että kasv­in­jalosta­jan koura menee syvälle vil­jeli­jän tasku­un. Omis­tu­soikeus kasvien per­imään tulisi kumo­ta, mikä samal­la merk­it­see, että geen­itekni­ikan kehit­tämi­nen siir­tyy veron­mak­sajien rahoitettavaks”

    No, tuos­sa pitäisi kysyä, että mik­si ne kil­pail­i­jat otta­vat sen käyt­töön? Tietysti sik­si, että niin tehden hei­dän omat voit­ton­sa kas­va­vat. Jos eivät kas­va (esimerkik­si sik­si, että mak­sut Mon­san­tolle ovat liian korkei­ta), niin ei sitä ota kukaan käyt­töön. Jos taas kas­va­vat, niin mikä tässä nyt on ongel­ma? Sekö, että osa siitä lisä­tu­losta menee sen geen­i­ma­nip­u­loidun lajik­keen kehittäjälle? 

    Kyse on vähän samas­ta kuin jos joku ryhtyy tekemään höyrykonei­ta. Höyrykonet­ta hyö­dyn­tävät hiilenkaiva­jat saa­vat paljon suurem­pia voit­to­ja kuin ne, jot­ka eivät hyö­dyn­nä. Niin­pä kaikkien on pakko ryhtyä sitä käyt­tämään. Onko nyt väärin, että se höyrykoneen tek­i­jä saa osansa tuos­ta potista? 

    Toinen asia on sit­ten tuo oikeus kasvien per­imään eli siihen, mitä luon­to on miljoonien vuosien evoluu­ti­ol­la kehit­tänyt. Sen monop­o­lisoin­nis­sa ei minus­ta ole järkeä, enkä ymmär­rä, miten tähän voidaan patent­te­ja antaa. Kyse on tieteel­lis­es­tä luon­toon liit­tyvästä asi­as­ta, eikä mis­tään tek­nol­o­gis­es­ta keksin­nöstä. Sen, miten geene­jä siir­rel­lään kasvista toiseen tai muu­ta vas­taavaa, saa­vat ne fir­mat min­un puolestani sit­ten paten­toidakin, ei pelkkää geenin nukleonihappojärjestystä. 

    Tai jos joku on toista mieltä, niin pitäisikö 1900-luvul­la kvant­timekani­ikan lait selvit­täneille antaa patent­tioikeudet kaik­keen tuotan­toon, mis­sä tarvi­taan kvant­timekani­ikan tuntemusta?

  9. Mik­si käytät ter­miä manip­u­loin­ti, joka jo itsessään yleis­es­ti koetaan negati­ivisek­si ja johon sisäl­tyy selvä tun­nelataus? Eikö neu­traalimpi ter­mi geen­imuun­telu olis parempi.

  10. Samuli Saarel­ma on oikeil­lä jäljil­lä. Todel­lakin, ain­oa asia mikä teknolo­gian kehi­tyk­sessä yleen­säkin on ongel­ma on se, että lain­säädän­tö laa­haa aina väk­isinkin hie­man perässä. 

    Uuden­tyyp­piselle tekni­ikalle täy­tyy vain aina luo­da uudet pelisään­nöt lain­säädän­töön niin, että kaik­ki hyö­tyvät ja että tuoteke­hi­tys kan­nat­taa aina. Eikä sal­lia rahas­tus­ta paikallaan polke­val­la tekni­ikalla edel­lisen aikakau­den, edelleen voimas­saol­e­vaa lain­säädän­töä hyväksikäyttäen.

  11. Pent­ti ja Samuli ovat vääril­lä jäljil­lä. Mik­si men­nä kasvi- ja eläin­te­knolo­gias­sa niin pitkälle , että sitä joudu­taan paikail­la lain­säädän­nöl­lä. Esim. geen­ite­knolo­gia nykyisessä monop­o­limuo­dos­sa tuo yhtään lisää rahaa ja hyv­in­voin­tia yhteiskun­taan. Lisäk­si lakien säätämi­nen tuo lisää valvon­taa ja virkamieskun­taa. Mon­san­ton pankki­tili kas­vaa veron­mak­sajien saadessa lisää kus­tan­nuk­sia maksettavakseen.

    Kun sen sijaan kehitetään tuotan­toa hilli­tysti , hait­to­ja vält­täen, ei tarvi­ta lisälake­ja eikä ‑valvon­taa. Nykyisessäkin on aivan riit­tämi­in. Ruuan tuotan­to on osa yhteiskun­nal­lista palve­lu­tuotan­toa, ei voit­to­ja mil­lä keinoil­la tahansa hake­vaa. Onhan jo koet­tu monikansal­lisen agrobusinek­sen aiheut­ta­mat tuhot maaperälle, mon­imuo­toisu­udelle, vesistöille, eläimille ja ihmisille.

    Saarelma:“No, tuos­sa pitäisi kysyä, että mik­si ne kil­pail­i­jat otta­vat sen käyt­töön? Tietysti sik­si, että niin tehden hei­dän omat voit­ton­sa kas­va­vat. Jos eivät kas­va (esimerkik­si sik­si, että mak­sut Mon­san­tolle ovat liian korkei­ta), niin ei sitä ota kukaan käyttöön”

    Tässä esimerkki­ta­pauk­ses­sa käy vaik­ka niin, että kil­pail­i­jat käyt­tävät Mon­san­ton siemenvil­jaa ja rahoit­ta­vat sen kiertämäl­lä ole­mas­saole­via lake­ja esim. ympäristö- tai työ­suhde­lake­ja. Näi­den ehkäisemisek­si täy­tyy lisätä valvon­taa ja käy­dä oikeustais­telui­ta. Ts. Mon­san­to käärii taalat ja muu yhteiskun­ta mak­saa viulut.

    Kun kil­pailu kiris­tetään äärim­milleen löy­tyy aina dop­ing-menetelmien käyt­täjiä. Sit­ten käy­dään kil­pa­juok­sua lain­valvo­jien ja hui­jaa­jien välil­lä, aivan kuten huip­pu-ure­hilus­sa nykyään.

  12. Ter­veysar­gu­ment­ti­in sanois­in, että geen­imuun­telu on pieni osa isom­paa konkurssia. Elin­tarvike­te­ol­lisu­us kehit­tää tuot­teitaan hyvin pitkälle teol­lisen valmis­tamisen ja jakeluketjun ehdoil­la. Ruokakaupoista ovat tuoretiskit kadon­neet ja tilal­la on lop­ut­tomasti säi­lyviä ruuan kaltaisia esi­tyk­siä muovi­pus­seis­sa ja pahvipaketeis­sa, noin karkeasti yleistäen. Ter­veel­lisyys on sit­ten jotain, mitä voidaan lisätä teol­lises­sa pros­es­sis­sa, B‑vitamiinia mehu­un ja ras­va­hap­poa jugurt­ti­in. Yllät­täen ihmiset eivät näistä tulekaan ter­veem­mik­si. Geen­i­ma­nip­u­laa­tio näyt­täis vaikut­ta­van osaltaan samaan suun­taan, siis palvel­e­van lähin­nä teol­lisu­ut­ta. Ter­veelli­nen ruo­ka ei ole mikään sen kum­mem­pi mys­tee­rio: tuoret­ta, itse kokkail­tua ja enim­mäk­seen kasviksia. Siir­to­geeneil­lä var­maan on odot­ta­mat­to­mia vaiku­tuk­sia, mut­ta en mil­lään usko, että sen enem­pää kuin mas­si­ivisel­la einesten, karkkien, lisäainei­den, kovetet­tu­jen rasvo­jen yms. syömisellä.

  13. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:
    “…Pide­tään vääränä, ettei vil­jeli­jä saa käyt­tää oman saton­sa tuot­tamia siemeniä…

    …Minus­ta tämä ei ole argu­ment­ti geen­i­ma­nip­u­loin­tia vas­taan vaan oikeas­t­aan sen puoles­ta. Eihän siementen mak­sullisu­ud­es­ta olisi hait­taa, ellei GMO-lajike olisi parem­pi kuin van­hat lajik­keet, joiden vil­je­lyä ei kukaan kiellä.”

    Melko sin­isilmäi­nen näke­mys ottaen huomioon, mil­laisia juri­disia ongelmia tuo aiheuttaa.

    Omien siementen käyt­tökiel­to johtaa siihen, että ketä tahansa, joka ei ole Mon­san­ton osta­jarek­isteris­sä ja jon­ka pel­lol­ta löy­tyy Mon­san­to-geenistä kasvia, voidaan syyt­tää omien siementen käytöstä ja vaa­tia kor­vaus­ta koko sadon siemenistä — kuten kuu­luu tehdyn. 

    Ne muu­ta­mat siemenet ‑tai jopa yksi siemen- voivat hyvinkin joutua pel­toon vahin­gos­sa. Kas­vaa siel­lä muu­ta­man vuo­den muun sadon seassa. Lisääntyä,tai jopa ristey­tyä alku­peräisen lajik­keen kanssa. Näin Roundupp-kestävyyt­tä lisäävä geeni siir­tyy hil­jalleen koko satoon. Mon­san­to on paten­toin­ut geen­imuun­nok­sen, ei kasvia, joten vähitellen koko sato kon­t­a­minoituu täl­lä geenillä. 

    Sit­ten Mon­san­ton juris­tit tule­vat kylään, pakot­ta­vat vil­jeli­jän mak­samaan vahin­gonko­r­vauk­sia luvat­ta itse kas­vate­tu­ista siemenista tästä, ja kaikkien tule­vien vuosien sadoista. Pois men­nessään Mon­san­to miehet vielä ammuskel­e­vat puhal­lus­putkel­la Mon­san­to siemeniä tien­var­ren pel­loille ja vetäy­tyvät odot­ta­maan sadon kypsymistä.

    No, tämähän oli vain pahaa unta. Eihän minkään maan oikeusjär­jestelmä täl­laiseen loukku­un ole itseään voin­ut ajaa. ‑Vai onko?

  14. Ilpo Per­naa kirjoitti:

    Tarkoi­tatko nyt Suomes­sa perit­tävää TOS-mak­sua, jota me vil­jeli­jät mak­samme siemen­la­jik­keen kehittäjälle ? 

    Näyt­täisi siltä, että samal­la lail­la kun Teosto kerää musi­ikin julkises­ta käytöstä kor­vauk­set keskite­tysti, ja sit­ten jakaa saa­mansa rahat musi­ikin tek­i­jöille, niin Siemenkaup­pi­aiden yhdis­tys hoitaa Suomes­sa keskite­tysti kasvi­la­jikkei­den kau­pal­lis­es­ta käytöstä mak­set­tavien kor­vausten perimisen.

    http://www.laki24.fi/imma-toiminimi-yksinoikeus.html

  15. Tuo Liisa Kuusi­palon tek­sti aiem­mas­sa kom­ment­tiketjus­sa oli kyl­lä poikkeuk­sel­lisen valai­se­va, kiitos Nimet­tömälle sen esi­in tuomisesta.

    Minus­ta siinä, että intu­iti­ivis­es­ti varsin epäi­lyt­täviä ja riskip­i­toiselta kuu­lostavia gm-teknolo­gian piirteitä (esim. geenisaas­tu­tus ja sen vaiku­tuk­set kasvei­hin, eläimi­in ja ihmisi­in) ei pyritä edes tutki­maan ennen teknolo­gian käyt­töönot­toa, on jotakin samal­la taval­la vas­ten­mielistä ja pahaen­teistä kuin talouskri­isiä edeltäneessä rahoi­tus­markki­noiden hälläväliä-säätelyssä.

    Talouselämä-lehdessä hil­jat­tain haas­tatel­tu EK:n puheen­jo­hta­ja Sakari Tam­mi­nen tote­si: “Olisi pitänyt kuun­nel­la Sirkkaa”, kun häneltä kysyt­ti­in mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Sirk­ka Hämäläi­nen oli kuulem­ma jo kauan sit­ten varoitel­lut, että rahoi­tus­maail­mas­sa tapah­tuu asioi­ta, joista ei hyvä seu­raa. Pitäisikö mei­dän nyt kuun­nel­la Liisaa sen sijaan, että sokeasti ja tosi­a­sioi­ta huomioon otta­mat­ta kiiruh­damme geen­imuun­te­lutrendin aal­lon­har­jalle uusi Nokia haaveissamme?

    Kuusi­palon puheen­vuoro ei minus­ta sisäl­lä minkään­laista aihee­ton­ta pelot­telua, vaan olen­naista infor­maa­tio­ta. Mitä hyö­tyä meille on sel­l­ais­ten gm-lajikkei­den vil­jelystä, joiden kas­vat­ta­mi­nen edel­lyt­tää viit­tä myrky­tysker­taa vuodessa, jos luo­muvil­je­lyl­läkin voi päästä samoi­hin satomääri­in ilman myrkkyjä? Siis sil­loin, kun alueel­la ei vil­jel­lä myös muiden pel­loille lev­iäviä ja ympäristöä saas­tut­tavia gm-lajikkeita.

    Luon­noneläimet eivät val­in­takokeis­sa syö toukkia, jot­ka ovat syöneet gm-kasve­ja. Lehti­ti­eto­jen mukaan lehmät eivät syö gm-rehua, jos saa­vat vali­ta, ja gm-rehua käyt­tävät far­mar­it valit­ta­vat, etteivät elukat tiinehdy.

    Jos eläimetkin ovat kyllin fik­su­ja vält­tääk­seen gm-lajikkei­den tai niitä syönei­den toukkien syömistä, olisiko aika mei­dän vii­saiden ihmis­tenkin hie­man hidas­taa ja selvit­tää mah­dol­lisia seu­rauk­sia ennen kuin toim­imme? Lehmille syötet­ti­in niiden laji­toverei­den jauhet­tu­ja jään­teitä kunnes hul­lun lehmän tau­ti puhke­si (toiv­ot­tavasti joku ei nyt tule ker­tomaan, että syötetään edelleen). Voitaisi­inko näin suures­sa kysymyk­sessä olla vähän kauem­paa viisaita?

    En edelleenkään vas­tus­ta geen­imuun­te­lute­knolo­gioiden kehit­tämistä. Vas­tus­tan sitä, että asi­aan suh­taudu­taan ain­oana oikeana menetelmänä, että ollaan valmi­ita hylkäämään luon­non­mukaiset vai­h­toe­hdot jo ennen kuin gm-vil­je­lyn seu­rauk­sia ympäristölle, luon­nolle, ihmisille, eläimille ja taloudel­lisia seu­rauk­sia vil­jeli­jöille ja val­tioille on kat­tavasti selvitet­ty. Hyväksyn täst­edes gm-vil­je­lyn ain­oas­taan sul­je­tuis­sa ympäristöis­sä, joista muun­nel­tu aines ei lev­iä ympäröivään luon­toon. Näem­mä myös siementen kul­je­tuk­sis­sa on paran­tamisen varaa: niitä ei saa päästää varise­maan luon­toon matkan varrella.

    Tekni­ikkaa siis voi toki kehit­tää, mut­ta sen käyt­töönot­to tulee mah­dol­lis­taa vas­ta, kun kaik­ki olen­naiset tiedos­sa ole­vat riskit on elim­i­noitu. Ja vain sil­lä ehdol­la, että sen käyt­tämis­es­tä seu­raa todel­lista etua muillekin kuin tekni­ikan kehit­täneelle yri­tyk­selle, ja että tämä etu ei perus­tu ympäristön sab­o­taasi­in, vaan siihen, että tekni­ik­ka on tosi­asi­as­sa aiem­pia parem­pi. Ja että edun voidaan kat­soa ole­van etua vielä senkin jäl­keen kun kaik­ki mukana seu­raa­vat hai­tat las­ke­taan mukaan yhtälöön.

  16. Osmo sanoi:

    Minus­ta tämä ei ole argu­ment­ti geen­i­ma­nip­u­loin­tia vas­taan vaan oikeas­t­aan sen puoles­ta. Eihän siementen mak­sullisu­ud­es­ta olisi hait­taa, ellei GMO-lajike olisi parem­pi kuin van­hat lajik­keet, joiden vil­je­lyä ei kukaan kiellä.

    Jos uusi lajike on selvästi parem­pi, vil­jeli­jän on pakko ottaa se käyt­töön, jos kil­pail­i­jatkin ottavat.

    On muitakin tilantei­ta, jois­sa vil­jeli­jän on pakko ottaa uusi lajike käyt­töön. Esimerkik­si tilanne, jos­sa uuden lajik­keen käyt­tämi­nen lähipel­loil­la sabotoi van­ho­jen lajikkei­den vil­jelmiä. Näin on käynyt esimerkik­si pel­loil­la, joiden lähel­lä vil­jel­lään Round Upia sietäviä lajikkei­ta. Kun myrkkyä suihk­i­taan viisi ker­taa vuodessa, sietokyvyt­tömät lajik­keet kärsivät.

    Jos min­ul­ta kysytään, enem­män myrkkyjä merk­it­see huonom­paa, ei parem­paa vil­je­lyä. Kyseessä on siis tilanne, joka hyödyt­tää ain­oas­taan myrkkyjä ja sietokyky­isiä lajikkei­ta tuot­tavaa yri­tys­tä; ei niitä vil­jeli­jöitä joiden on pakko ottaa nuo lajik­keet käyt­töön, eikä varsinkaan kuluttajaa.

  17. Saara

    Jos eläimetkin ovat kyllin fik­su­ja vält­tääk­seen gm-lajikkei­den tai niitä syönei­den toukkien syömistä

    Näi­den osalta kan­nat­taa lukea kri­ti­ikin kanssa alku­peräiset läh­teet, eikä vaan “kuun­nel­la Liisaa”.

  18. Saara kir­joit­ti:

    Kyseessä on siis tilanne, joka hyödyt­tää ain­oas­taan myrkkyjä ja sietokyky­isiä lajikkei­ta tuot­tavaa yri­tys­tä; ei niitä vil­jeli­jöitä joiden on pakko ottaa nuo lajik­keet käyttöö 

    Sel­ven­täisitkö vielä, mikä on se mekanis­mi, joka pakot­taa vil­jeli­jän siir­tymään uuteen käytön­töön, vaik­ka se ei hyödytä vil­jeli­jää? Mik­si vil­jeli­jä ei vain voi tode­ta että uusi asia ei hän­tä hyödytä, ja pysyä vanhassa?

  19. Smolander:“Miksi vil­jeli­jä ei vain voi tode­ta että uusi asia ei hän­tä hyödytä, ja pysyä vanhassa?”

    Vas­taan vaik­ka min­ul­ta ei kysytäkään. Markki­na­t­aloudessa on pakko pysyä kil­pailus­sa vaik­ka näkeekin miten paljon luon­to kär­sii. Sen vuok­si nykyi­nen , ei voiton mak­si­moin­ti­in tähtäävä, ruuan tuot­tamisen malli on parempi .

    Vapaa kil­pailu ei pidä huol­ta kestävästä kehi­tyk­ses­tä. Eikä lain­säädän­tö ja valvon­ta pysty mil­lään suit­si­maan kovan markki­na­t­alouden aiheut­tamia vääristymiä. Jos siihen pyrit­täisi­in niin joudut­taisi­in toiseen ääripäähän, entis­ten itädemokra­tioiden keskuskomiteahelvettiin.

  20. Ilpo Per­naa:
    Markki­na­t­aloudessa on pakko pysyä kil­pailus­sa vaik­ka näkeekin miten paljon luon­to kär­sii. Sen vuok­si nykyi­nen , ei voiton mak­si­moin­ti­in tähtäävä, ruuan tuot­tamisen malli on parempi.

    Aamen! Tämä nykyi­nen malli onkin tosi­aan toimin­ut luon­non kannal­ta niin val­lan eri­no­mais­es­ti, joten mitäpä sitä muut­ta­maan. Voimme kaik­ki yhdessä naut­tia sen luon­toa hivelevästä vaiku­tuk­ses­ta esim. kesäisel­lä Saaristomerellä.

  21. Rot­wangille : maat­alous ei ole Saaris­tomeren ongelmien syy vaan kalat­alous , kaupungis­tu­mi­nen ja luonnonvalunta. 

    Suomen maat­alous on vähen­tänyt typ­pi- ja fos­fo­ri­lan­noi­tus­ta eniten EU:ssa. Sil­lä ei ole ollut mitään vaiku­tus­ta lev­äkasvus­toi­hin joten syy ei ole maat­alouden valumissa.

    Tämä on saman­lainen kehäpäätelmä jota käytetään maat­alouden kuvitel­luis­sa valumissa.

    Miten sit­ten estäisit saas­tu­misen vapaan kil­pailun maataloudessa ?

  22. Ilpo Per­naalle: Mihin Suomen maat­alouden typ­pi- ja fos­foriyli­jäämät häviävät? Vaik­ka taseet ovat paran­tuneet, ovat ne silti vielä yli­jäämäisiä. Kyl­lä nykyisessä maat­aloudessa on vielä paljon tehostamista. Ulkop­uolelta tuo­daan rav­in­tei­ta lan­noit­teis­sa ja rehuis­sa. Kyl­lä niistä osa pääsee val­umaan vesistöönkin. Ratkaisu tähän olisi omavaraisem­pi tuotan­to (rav­in­tei­den suhteen).

  23. Saara:“Esimerkiksi tilanne, jos­sa uuden lajik­keen käyt­tämi­nen lähipel­loil­la sabotoi van­ho­jen lajikkei­den vil­jelmiä. Näin on käynyt esimerkik­si pel­loil­la, joiden lähel­lä vil­jel­lään Round Upia sietäviä lajikkei­ta. Kun myrkkyä suihk­i­taan viisi ker­taa vuodessa, sietokyvyt­tömät lajik­keet kärsivät.”

    Minus­ta tässä ongel­ma ei ole mikään Round Upia sietävien lajikkei­den kehit­te­ly, vaan se, että pide­tään jotenkin sal­lit­tuna levit­tää myrkkyjä tois­t­en pel­loille. Aivan samal­la tavoin kuin kaupunkialueil­la on esim. hiilen­poltolle asetet­tu tiukat määräyk­set sen suh­teen, mitä saastei­ta sieltä pii­pus­ta saa tul­la, eikä vain hyväksytä kaiken saas­tan dump­paamista ihmis­ten keuhkoi­hin, niin samal­la tavoin tietenkin maanvil­jeli­jöil­lä on oikeus siihen, ettei joku muu dump­paa myrkkyjään hänen pel­loilleen. Jos dump­paa, niin hänel­lä on oikeus kor­vauk­si­in siltä dump­paa­jal­ta. Tämä siis aivan riip­pumat­ta mis­tään GM:stä tai muusta.

    “Mitä hyö­tyä meille on sel­l­ais­ten gm-lajikkei­den vil­jelystä, joiden kas­vat­ta­mi­nen edel­lyt­tää viit­tä myrky­tysker­taa vuodessa, jos luo­muvil­je­lyl­läkin voi päästä samoi­hin satomääri­in ilman myrkkyjä?”

    Jos tuo pätee, niin mik­si kukaan vil­jelisi gm-lajikkei­ta? Eihän siinä voisi mitenkään jäädä voitolle (samat sadot, mut­ta lisäk­si joutuu mak­samaan myrky­istä ja vielä siemenistäkin). En todel­lakaan usko, että maanvil­jeli­jät ovat täysiä idioot­te­ja, jot­ka eivät osaa laskea, mikä vil­je­ly­ta­pa tuot­taa heille eniten voit­toa. Niistä vil­je­ly­tavoista, jot­ka eivät kas­va­ta sato­ja ja siten eivät lisää vil­jeli­jän voit­to­ja, ei mei­dän tarvitse kan­taa huol­ta, kos­ka niitä ei kukaan ota muutenkaan käyttöön. 

    Mitä itse myrkky­i­hin tulee, niin minus­ta on ter­veysvi­ra­nomais­ten tehtävä huole­htia siitä, että elin­tarvikkei­den myrkkymäärät eivät ole ihmiselle vaar­al­lisel­la tasol­la. Jos tämä tarkoit­taa sitä, että pel­to­ja ei voi myrkyt­tää viit­tä ker­taa vuodessa, niin sit­ten tarkoit­taa. Jos taas se myrky­tys ei tuo­ta elin­tarvikkeisi­in myrkkyjä, joista olisi ihmisille hait­taa, niin mitään eri­ty­istä syytä ei sitä ole kieltää kuten ei ole syytä kieltää, vaikka­pa säilön­täainei­den käyttöä.

    Ilpo perustelee Mon­san­ton siementen käyttöä:“Tässä esimerkki­ta­pauk­ses­sa käy vaik­ka niin, että kil­pail­i­jat käyt­tävät Mon­san­ton siemenvil­jaa ja rahoit­ta­vat sen kiertämäl­lä ole­mas­saole­via lake­ja esim. ympäristö- tai työsuhdelakeja.”

    Häh? Eli vil­jeli­jä on valmis rikko­maan lake­ja, mut­ta tekee tämän rahoit­taak­seen Mon­san­toa, ei kääriäk­seen itselleen voit­toa? Mik­si tuol­lainen vil­jeli­jä ei rikkoisi vaik­ka niitä työ­suhde­lake­ja vil­jel­lessään per­in­teisiä lajikkei­ta mak­si­moidak­seen voit­ton­sa? Mihin tässä yhtälössä sitä Mon­san­toa oikein tarvi­taan? Jos ongel­ma on lakien rikkomi­nen, niin puu­tu­taan sit­ten siihen, vil­jeli­jät ovat var­maan innokkai­ta ilmi­anta­maan sään­töjä rikkovia kil­pail­i­joitaan. Mitään syytä ei ole sotkea tähän GM:ä.

    Edelleenkin on selit­tämät­tä se epälo­ogisu­us, että Mon­san­ton siementen käyt­tö ei lisää sato­ja, mut­ta siitä huoli­mat­ta vil­jeli­jät ryhty­i­sivät niitä käyt­tämään ja kaikkien muidenkin olisi kil­pailun pakos­sa niin tehdä. 

    “Markki­na­t­aloudessa on pakko pysyä kil­pailus­sa vaik­ka näkeekin miten paljon luon­to kär­sii. Sen vuok­si nykyi­nen , ei voiton mak­si­moin­ti­in tähtäävä, ruuan tuot­tamisen malli on parempi .”

    Ei, vaan yhteiskun­nan on otet­ta­va kan­taa siihen, mil­lainen luon­non tuhoami­nen on kiel­let­tyä (ja tietenkin tämän päälle yksit­täisil­lä ihmisil­lä on oikeus haas­taa oikeu­teen sel­l­aiset toim­i­jat, jot­ka tuhoa­vat hei­dän omis­ta­maa luon­toaan, vaikkei sitä olisi laein eksplisi­it­tis­es­ti kiel­let­tykään). Kun tämä on lain­säädän­nöl­lä hoidet­tu, voiton mak­si­moin­ti on todel­lakin se oikea tapa ohja­ta tuotan­to mah­dol­lisim­man tehokkaak­si. Tämä pätee niin teol­lisu­udessa kuin maataloudessakin.

  24. —Edelleenkin on selit­tämät­tä se epälo­ogisu­us, että Mon­san­ton siementen käyt­tö ei lisää sato­ja, mut­ta siitä huoli­mat­ta vil­jeli­jät ryhty­i­sivät niitä käyt­tämään ja kaikkien muidenkin olisi kil­pailun pakos­sa niin tehdä.—

    Eihän sitä etukä­teen tiedä lisääkö se satoa ennen kuin kokeilee, varsinkin, jos vähänkään kuun­telee Mon­san­ton markki­noin­timiehen lupauk­sista. Kun sit­ten kokeilee ja pet­tyy, irti ei pääse, sil­lä Mon­san­tosatoa ei saa kokon­aan pois­tet­tua pel­lol­ta edes Rounupil­la.:) Tuomio tulee kuitenkin omien siementen kas­vat­tamis­es­ta ja mak­sut juok­se­vat, joten pien­im­män riesan tie on pysyä mukana.

  25. Saarelma:“Kun tämä on lain­säädän­nöl­lä hoidet­tu, voiton mak­si­moin­ti on todel­lakin se oikea tapa ohja­ta tuotan­to mah­dol­lisim­man tehokkaak­si. Tämä pätee niin teol­lisu­udessa kuin maataloudessakin.”

    Tuos­sa pur­te­si menee kiville. Tarvi­taan neu­vos­toli­it­to­lainen valvon­ta, urk­in­ta ja sään­tövi­idakko ohjaa­maan tuotan­toa. Jos vil­jeltäisi­in ilman voiton mak­si­moin­tia voitaisi­in ottaa huomioon kestävä kehitys.

    Olet siinäkin met­sässä, että et ymmär­rä maat­alouden työ­vai­hei­ta ja luon­non tuo­maa sat­tumaa. Teol­lisu­udessa voidaan pros­es­sit eristää ja rajoit­taa hel­posti päästöt .

    Esim. geen­imuun­nel­lun kasvin siitepö­lyä levit­tävät tuuli ja hyön­teiset. Kasvi lev­iää monin eri tavoin viereiselle puh­taalle pel­lolle. Sit­ten patentin omis­ta­jat tule­vat vaa­ti­maan sakko­ja patenttirikkomuksesta.

    On jo havait­tu, että geen­imuun­nel­lut sadot alka­vat pienen­tyä. Syn­tyy super­rikko­ja , pakko­tois­toa, kos­ka ei mene per­ille. Se taas merk­it­see sadon alen­tu­mista ja lisää kus­tan­nuk­sia tuovia työvaiheita.

    Saarelma:“Häh? Eli vil­jeli­jä on valmis rikko­maan lake­ja, mut­ta tekee tämän rahoit­taak­seen Mon­san­toa, ei kääriäk­seen itselleen voit­toa? Mik­si tuol­lainen vil­jeli­jä ei rikkoisi vaik­ka niitä työ­suhde­lake­ja vil­jel­lessään per­in­teisiä lajikkei­ta mak­si­moidak­seen voittonsa?”

    Voi Samuli, vielä ker­ran. Jos emme vil­jele markki­na­t­alouden ja kap­i­tal­is­min ehdoil­la, voimme tuot­taa ruokaa kestävän kehi­tyk­sen ehdoilla. 

    Vas­taa nyt, miten markki­na­t­alous ja voiton mak­si­moin­ti ottaa huomioon luon­non ja eläin­ten suo­jelun ? Vai siir­retäänkö kulut lain­säädän­nölle, valvon­nalle , tuomiois­tu­imille jne?

    Tääl­lä joku syyt­tää suo­ma­laista maat­alout­ta meren tuoamis­es­ta. Eikös sil­loin ole jo ylitet­ty luon­non kestokyky ? Miten siinä tilanteessa vielä mak­si­moidaan maat­alouden voit­to­ja? Eikö tässä tilanteessa ruuan hin­ta vain nouse ? Sama pätee myös muuis­sa maissa.

  26. Volmertti:“Mihin Suomen maat­alouden typ­pi- ja fos­foriyli­jäämät häviävät? Vaik­ka taseet ovat paran­tuneet, ovat ne silti vielä yli­jäämäisiä. Kyl­lä nykyisessä maat­aloudessa on vielä paljon tehostamista.”

    Ne varas­toitu­vat ja hai­h­tu­vat ilmaan . Fos­fori sitoutuu maa­partikkelei­hin jopa niin voimakkaasti, että kasvit eivät voi käyt­tää kaikkea mul­las­sa ole­vaa fos­fo­ria hyväk­seen. Vain pieni osa kulkeu­tuu vesistöön ja siitäkin osas­ta tiedemiehet kiis­televät. Huomiotta on jäänyt se, että pel­lon muu kasvus­to käyt­tää myös fos­fo­ria ja typpeä. Sen käyt­töä eivät nykyiset taseen lasken­ta­mallit huomioi lainkaan.

    Typ­pi taas den­i­tri­fioituu, se hai­h­tuu ilmaan . Aivan kuten jätevesipuhdis­ta­moil­la käy. Pel­loil­ta ehkä liik­keelle lähtevä typ­pi kulkeu­tuu oji­in , lampi­in, joki­in , järvi­in ja meri­in. Ennen mereen pääsyä typ­pi on kohdan­nut niin suuren ilmas­tuk­sen, että jäl­jel­lä ei ole tuskin mitään maat­aloud­es­ta läht­enyt­tä. Luon­non­va­l­un­tana ja jätevesien purku­na kuor­maa kyl­lä kertyy.

    http://www.fimr.fi/fi/tietoa/rehevoityminen/fi_FI/bakteerit_poistavat_typpea/

    Yhdyskun­tien jätevesien puhdis­tamiseen on panos­tet­ta­va entistä enem­män . Lain­aus ed:stä:“Kun Helsin­gin jätevedet johdet­ti­in jätevesi­tun­nelin kaut­ta Kata­jalu­odolle, lah­tien veden laatu parani. ”

    Lan­noit­tei­den yli­jäämä on lasken­nalli­nen suure, jon­ka määrää ja vaiku­tuk­sia ei ole pystyt­ty käytän­nössä näyt­tämään toteen. Ain­oa käytän­nön vaiku­tus sil­lä on maat­alous­tuotan­non poli­it­tis­es­ti tarkoi­tushakuinen syyllistäminen.

  27. “Jos halu­amme siirtää jonkin hyödyl­lisen omi­naisu­u­den myrkyl­lis­es­tä vil­lipe­runas­ta vil­je­ly­la­jik­keeseen, voimme tehdä sen hitaasti risteyt­tämäl­lä edestakaisin. Saamme lop­ul­ta syömäkelpoisen perunan, joka on saanut tuon toiv­o­tun omi­naisu­u­den vil­lipe­runas­ta, mut­ta samal­la sato­ja muitakin geene­jä. Minus­ta ei ole väärin oikaista ja siirtää vain tuo toiv­ot­tu geeni. Se on nopeam­paa ja turvallisempaa.”

    Mihin perus­tuu käsi­tys turvallisuudesta?
    Tutkimusten mukaan ihmisen syömä ruo­ka muut­taa ihmisen geeniper­imää. Sen tekee kaik­ki ruo­ka, ei pelkästään geenimuunneltu.

    Jos gm olisi etu ja markki­navalt­ti, kaup­po­jen tuot­teet kil­pail­i­si­vat GM-merk­in­tö­jen värikkyy­del­lä ja suu­ru­udel­la … niin ei ole. Kulut­ta­jatutkimuk­sen mukaan koulute­tu­im­mat oli­vat eniten geen­imuun­nel­tua ruokaa vas­taan ja teknolo­giavas­taisu­us kohdis­tui vain ja ain­oas­taan gm-ruokaan, ei mui­hin teknolo­gioi­hin. Geen­imuun­telun avul­la tuotet­tu­ja lääkkeitäkään ei syödä koko ajan vaan väli­aikaises­ti … tai se on poti­laan tavoite, ter­ve­htyä, lääkey­htiön bisnes­tavoite ehkä on saa­da pysyviä asiakkaita …

    Geen­itekni­ikoi­ta pystyy jalostuk­ses­sa käyt­tämään men­estyk­sekkäästi ja tehokkaasti ilman, että tulok­se­na olisi geen­imuun­nel­tu­ja lajikkei­ta. Luon­to hoitaa jalostuk­sen todel­lakin tehokkaam­min ja tur­val­lisem­min kuin mihin ihmi­nen yksisilmäisyy­dessään kykenee.

  28. Ei rav­in­teet pel­lol­ta mihinkään valu. Jos on jukos­sa lan­ta­van­nas tukos, niin siinä on sitte kitukasvunen rai­ta. Luulis että se liukas ravinne lev­iäis tois­es­ta kylvö­vaos­ta jos se ker­ran itämereenkin livah­taa? Mut­ta mihis menee se tavara joka satona pois­tuu pel­lol­ta ja läh­tee ruokana helsinki­in? Sato­ja rekko­ja vetää päivit­täin sapuskaa stadi­in jos­ta osa pää­tyy siihe met­täpirtin tunkioon. Jos vil­jeliä käsit­telis rav­in­tei­ta helsinkiläis­ten tavoin elikkästä läjit­täis met­tään ja luiskais tien­var­teen saap­paan vahvu­u­den ver­ran son­taa, nii sakkoa, pamp­pua ja häkkiä tulis. Josta­ki kuulin että pelkästään helsinkiläis­ten son­nal­la lan­noit­tais nyky­isil­lä lan­noiteo­hjeil­la neljän­nesmil­ioona het­aaria vil­japel­toa. Ja siitä tunkios­ta ei ole lan­noitekäyt­töön kulkeu­tunut mitään kym­meni­in vuosi­in. On kipat­tu oji­in ja luiski­in sitte kato­taan vil­jeliää nenänvarttapitkin.

  29. Ilpo Per­naa:
    maat­alous ei ole Saaris­tomeren ongelmien syy vaan kalat­alous , kaupungis­tu­mi­nen ja luonnonvalunta.

    Tässä Lounais-Suomen ympäristökeskuk­sen julka­isu aiheesta:
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94690&lan=fi

    En osaa ottaa kan­taa julka­isun väit­tei­den toden­peräisyy­teen, kun en itse alal­la työsken­tele. Selvää kuitenkin on, että heil­lä on maat­alouden roolista Saaris­tomeren rehevöit­täjänä eri­lainen näke­mys kuin sin­ul­la, sitaat­ti: “Maat­alous on alueel­li­sista kuor­mi­tus­lähteistä huo­mat­tavin.” Muista lähteistä luin, että maat­alouden osu­us olisi noin 60%.

    Löy­tyykö sin­ul­ta mah­dol­lis­es­ti tutkimus­dataa väit­teesi tueksi?

  30. Ilpo:“Vastaa nyt, miten markki­na­t­alous ja voiton mak­si­moin­ti ottaa huomioon luon­non ja eläin­ten suo­jelun ? Vai siir­retäänkö kulut lain­säädän­nölle, valvon­nalle , tuomiois­tu­imille jne?”

    Ei siir­retä kulu­ja. Luon­non tuhoa­ja mak­saa, kuten kaikessa muus­sakin muille aiheutetus­sa haitas­sa. Lain­säädän­tö on se keino, jol­la muu yhteiskun­ta aset­taa rajo­ja yksit­täis­ten sille ihmis­ten toimin­nalle, jos­ta on muille haittaa. 

    En oikein tiedä, mitä kysyt. Et kai ole lain­säädän­töä, poli­isia ja tuomiois­tu­imia lakkau­ta­mas­sa, vai oletko? Vai onko lähtöko­htasi se, että maanvil­jeli­jät ovat jotain enkeleitä, joiden taloudel­lista toim­intaa ei tarvitse valvoa siinä, kun valvotaan ilkei­den kap­i­tal­istien toimintaa. 

    Mitä noi­hin Mon­san­ton salali­it­toi­hin tulee, niin mikään pakko ei mei­dän ole tietenkään hyväksyä sel­l­aista, että esim. siitepö­lyn tai siementen nor­maali lev­iämi­nen johtaa johonkin automaat­tiseen mak­su­velvol­lisu­u­teen Mon­san­tolle. Kyse­hän on vain siitä, miten lait sääde­tään. Täl­lä taas ei ole mitään tekemistä itse keskustelun (onko GM:stä vil­jeli­jöille hyö­tyä vai ei) kanssa. 

    Jos taas Mon­san­ton koko liikei­dea perus­tuu val­heisi­in, niin sit­ten tähän voidaan soveltaa petoslainsäädäntöä. 

    Horizontal:“Kuluttajatutkimuksen mukaan koulute­tu­im­mat oli­vat eniten geen­imuun­nel­tua ruokaa vas­taan ja teknolo­giavas­taisu­us kohdis­tui vain ja ain­oas­taan gm-ruokaan, ei mui­hin teknologioihin”

    Saisiko­han tähän tutkimuk­seen jonkun linkinkin? Min­un oma käsi­tyk­seni on kyl­lä se, että tästä yhteiskun­nas­ta löy­tyy niin koulutet­tu­ja kuin koulut­ta­mat­to­mi­akin, jot­ka ovat mitä erinäköisem­piä teknolo­gioi­ta vastustamassa.

  31. Saarelma:“Ei siir­retä kulu­ja. Luon­non tuhoa­ja maksaa,”

    Mik­si sit­ten ruuan tuotan­non aiheut­ta­mat val­umat on siir­ret­ty vil­jeli­jöi­den mak­set­tavak­si? Ruuan kulut­ta­ja on viime kädessä vas­tu­us­sa siitä, kun alku­tuot­teesta saatu hin­ta ei riitä “val­umat­tomaan ” tai eet­tiseen tuot­tamiseen. Kulut­ta­ja vaatii yhä halvem­paa ruokaa ja parem­paa ympäristön suojelua. 

    Tiedätkö , että suo­ma­laisil­la vil­jeli­jöil­lä on 2 — 3‑kertainen , valvon­ta jo nyt. Pitäisikö vielä perus­taa ruisku­tusker­to­jen valvo­jien vir­ka pyöriäs­ten­tarkkail­i­joiden tapaan (Itämerel­lä) ?

    “siementen nor­maali lev­iämi­nen johtaa johonkin automaat­tiseen mak­su­velvol­lisu­u­teen Mon­san­tolle. Kyse­hän on vain siitä, miten lait säädetään.”

    Etkö lukenut viestiketjus­sa aikaisem­min kanadalaisen vil­jeli­jän tapauksesta ? 

    Et vas­tan­nut: Miten markki­na­t­alous huole­htii kasvien ja eläin­ten hyv­in­voin­nista ? Riit­tävä vas­taus ei ole lain­säädän­nön , valvon­nan ja ilmianto­jen lisääminen.

  32. Tästä:
    “Varovaisu­us­pe­ri­aate ei koske vain GMO:ta, vaan kaikkien uusien kasvien käyt­töönot­toa ja koko kasvinjalostusta.”

    sanois­in, että varovaisu­us­pe­ri­aat­teesta­han GMO:n osalta luovut­ti­in ja otet­ti­in käyt­töön ‘riit­tävän vas­taavu­u­den’ peri­aate. Esim. USA:ssa uusia gm-lajikkei­ta hyväksytään hep­poisin riit­tävän vas­taavu­u­den peri­aat­tein käyt­töön ja kos­ka ne sit­ten on hyväksyt­ty yhdessä maas­sa, pitäisi sen riit­tää tur­val­lisu­us­pe­rus­teek­si hyväksyä lajike mis­sä tahansa maas­sa, myös EU:ssa.

    Välikysymys: jos GM on niin hyvä asia, mik­si luul­tavasti myös tule­vis­sa Lin­nan juh­lis­sa (ainakin viimeisim­mis­sä men­neis­sä) kansakun­nan ker­ma ja eli­it­ti naut­tii tur­val­lisen ter­veel­listä luomuruokaa?

  33. Ilpo:“Miksi sit­ten ruuan tuotan­non aiheut­ta­mat val­umat on siir­ret­ty vil­jeli­jöi­den mak­set­tavak­si? Ruuan kulut­ta­ja on viime kädessä vas­tu­us­sa siitä, kun alku­tuot­teesta saatu hin­ta ei riitä “val­umat­tomaan ” tai eet­tiseen tuot­tamiseen. Kulut­ta­ja vaatii yhä halvem­paa ruokaa ja parem­paa ympäristön suojelua.”

    Tuot­ta­ja on tietenkin vas­tu­us­sa omista toimis­taan. Jos ympäristölakien nou­dat­ta­mi­nen nos­taa kulu­ja, niin sit­ten nos­taa. Mik­si maanvil­je­ly olisi tässä mitenkään eri­ty­isas­e­mas­sa muuhun tuotan­toon verrattuna. 

    Kulut­ta­jien “vaa­timi­nen” on yhtä tyhjän kanssa. Minäkin “vaadin”, että min­ulle pitää myy­dä uusi mer­su ton­nil­la. Mitä sit­ten? Jos tuol­la hin­nal­la ei min­ulle kukaan suos­tu mer­sua myymään, niin sit­ten min­un pitää olla ilman mer­sua tai latoa pöytään enem­män pätäkkää. Sama pätee ruokaankin. Tietenkin kaik­ki halu­a­vat kaikkea vaik­ka kuin­ka hal­val­la ja mieluiten ilmaisek­si. Jos kukaan ei suos­tu myymään sil­lä hal­val­la hin­nal­la, niin sit­ten ei. 

    Jos sin­un sanomasi pätee ja vil­jeli­jöil­lä on jo tiuk­ka lakien valvon­ta, niin sit­ten­hän asia on jo kun­nos­sa. Sit­ten en vain ymmär­rä, että mitä oikein valitatte. 

    En tiedä, mihin kanadalaiseen vil­jeli­jään oikein viit­taat. Ylem­pänä otin kan­taa jo tois­t­en pel­to­jen myrkyt­tämiseen ja siitepö­lyn luon­nol­liseen leviämiseen. 

    “Miten markki­na­t­alous huole­htii kasvien ja eläin­ten hyv­in­voin­nista ? Riit­tävä vas­taus ei ole lain­säädän­nön , valvon­nan ja ilmianto­jen lisääminen.”

    Mik­sei ole? Samaan­han hom­ma perus­tuu kaikessa muus­sakin. Miten markki­na­t­alous huole­htii vero­jen mak­samis­es­ta tai työlakien nou­dat­tamis­es­ta? Kyl­lä se tuo­hon samaan perus­tuu. Vain jotain pien­tä lib­er­taris­tipop­poo­ta luku­unot­ta­mat­ta suurin osa markki­na­t­alout­ta kan­nat­tavista hyväksyy sen, että taloudel­lista toim­intaa rajoite­taan jois­sain asiois­sa lainsäädännöllä. 

    Mitä sit­ten ihan markki­noiden omaan ohjauk­seen tulee, niin ainakin eläin­ten hyv­in­voin­ti­in markki­nat kyl­lä voivat vaikut­taa. Onhan siel­lä hyllyssä nytkin valit­ta­vana vapaan kanan munia niiden nor­maalien munien rin­nal­la. Jos kulut­ta­ja arvostaa sitä, että kanat saa­vat elää rautahäkin sijaan vähän siedet­tävim­mis­sä olo­suhteis­sa, niin hän ostaa niitä vapaan kanan munia, vaik­ka jou­tu­isi mak­samaan siitä vähän enemmänkin. 

    Kasvien hyv­in­voin­nille taas en ainakaan itse pysty oikein anta­maan mitään suo­raa arvoa. Kasvit tuskin pystyvät tun­temaan tuskaa siinä mielessä kuin eläimet pystyvät. Ennem­minkin tämä var­maan toimii niin, että kasvit, jot­ka voivat hyvin, kas­va­vat ja tuot­ta­vat parem­min satoa kuin ne, jot­ka eivät voi hyvin, joten vil­jeli­jäl­lä on var­maan ihan omatkin intressin­sä saa­da kasvit voimaan hyvin.

  34. Hor­i­zon­tal, en löytänyt siitä pitkästä läpyskästä sitä väitet­täsi (Kulut­ta­jatutkimuk­sen mukaan koulute­tu­im­mat oli­vat eniten geen­imuun­nel­tua ruokaa vas­taan ja teknolo­giavas­taisu­us kohdis­tui vain ja ain­oas­taan gm-ruokaan, ei mui­hin teknologioihin.)

    Yhdessä kohdas­sa siel­lä puhut­ti­in koulu­tuk­ses­ta GM-ruuan yhtey­dessä, mut­ta siel­lä san­ot­ti­in, että nais­ten kohdal­la vas­tus­tus kas­vaa koulu­tuk­sen mukana, mut­ta miesten kohdal­la puolestaan kan­na­tus kas­vaa. Ja etenkään en löytänyt sieltä mis­tään sitä, että teknolo­giavas­taisu­us liit­ty­isi vain gm-ruokaan. Jutun alus­sa oli erinäköisiä teknolo­gioi­ta pan­tu järjestyk­seen sen suh­teen, miten opti­mistis­es­ti ihmiset näkevät ne ja poh­jal­la oli kyl­lä ydin­voima, eikä geeniruoka. 

    Eikä geeniru­uan vas­tus­tus ollut edes mitenkään eri­tyisen jyrkkää. 45% hyväksyy sen (taulukko 16).

  35. Saarelma:“Jos ympäristölakien nou­dat­ta­mi­nen nos­taa kulu­ja, niin sit­ten nostaa.”

    Ongel­ma on siinä, että nousseet kulut eivät siir­ry hin­taan, joka pitäisi mak­saa tuot­ta­jalle. Kulut­ta­ja ei ole vas­tu­ulli­nen, hän halu­aa ruokansa hal­val­la ja täy­del­lä ympäristön suo­jelul­la. Palveluista pitää mak­saa eikä vaa­tia palvelun tuot­ta­jan tekemään ilmaista työtä.

    Markki­nat eivät ohjaa luo­mu­mu­nan ostamiseen. Vas­ta sil­loin tapah­tuu ohjaamista jos teho­tuotan­to­mu­na on kalli­impi kuin luo­mu­mu­na. Sil­loin toteu­tu­isi kestävän kehi­tyk­sen mukainen kulutus. 

    Ja tuos­sa onkin juuri se vil­lakoiran ydin. Ts. puh­tain ja eet­tisin tuotan­to on halvem­pi kuin kestävän kehi­tyk­sen vas­tainen tuotan­to. Täl­löin määrät­täisi­in kestävän kehi­tyk­sen vas­taiselle tuotan­nolle hait­tavero, joka olisi niin suuri, että puh­das tuotan­to olisi osta­jalle halvempi.

    Kanadalaisen vil­jeli­jän tari­na on tässä:

    http://www.kepa.fi/uutiset/2646/

  36. Saarelma:“Kasvien hyv­in­voin­nille taas en ainakaan itse pysty oikein anta­maan mitään suo­raa arvoa. Kasvit tuskin pystyvät tun­temaan tuskaa siinä mielessä kuin eläimet pystyvät.”

    Tässä lauseessa kul­mi­noituu luon­nos­ta vier­aan­tuneen ja biol­o­gi­sista pros­es­seista tietämät­tömän nyky­suo­ma­laisen aja­tus­malli. Ylläol­e­va ilmaisu “kasvien ja eläin­ten hyv­in­voin­ti” tarkoit­taa kasvien kohdal­la kasvi­maail­man tasapainoa. 

    Tässä tapauk­ses­sa tuotan­tokasvien ja luon­non­va­rais­ten kasvien ja eliöstön tas­apain­oista yhteise­loa. Kun se riko­taan geen­imuun­nel­lul­la kasvi­la­jil­la, jon­ka vil­je­ly perus­tuu täysin kemi­al­liseen ( Round up) sääte­lyyn , niin seu­rauk­set ovat ennal­ta arvaa­mat­tomat. Eikä niitä seu­rauk­sia ole vielä tyh­jen­tävästi toden­net­tu riit­tävän pitkil­lä tutkimussarjoilla.

    Täl­lainen keskustelu on erit­täin raskas­ta kun jokainen maat­alouteen liit­tyvä käsite tai ter­mi pitää selit­tää erik­seen. Jos sitä ei tee, niin asia tulk­i­taan tasan tarkasti mah­dol­lisim­man paljon päin prinkkalaa, tarkoitushakuisasti.

    Miten vapaa kil­pailu ja mak­si­maa­li­nen voiton­tavoit­telu edis­tää ruuan tuotan­non kestävää kehitystä?

  37. Ilpo, keskustelu kanssasi on varsin turhaut­tavaa, kun nor­maalit talousti­eteen käsit­teet tun­tu­vat ole­van sin­ulle täyt­tä hepreaa.

    “Ongel­ma on siinä, että nousseet kulut eivät siir­ry hin­taan, joka pitäisi mak­saa tuot­ta­jalle. Kulut­ta­ja ei ole vas­tu­ulli­nen, hän halu­aa ruokansa hal­val­la ja täy­del­lä ympäristön suo­jelul­la. Palveluista pitää mak­saa eikä vaa­tia palvelun tuot­ta­jan tekemään ilmaista työtä.

    Markki­nat eivät ohjaa luo­mu­mu­nan ostamiseen.”

    Selitin tämän jo sin­ulle ker­taalleen. Kulut­ta­ja halu­aa aina kaiken hal­val­la. Tässä ei ole ruuan kohdal­la mitään ihmeel­listä. Jos kulut­ta­ja halu­aa sen lisäk­si jotain muu­ta, kuten sitä, että kanoista pide­tään kanalas­sa huol­ta ja tämän vuok­si munat mak­sa­vat enem­män, niin sit­ten hän on myös valmis mak­samaan munista enem­män. Jos hän ei ole valmis mak­samaan enem­pää, niin sil­loin tämä tarkoit­taa sitä, että hän ei oikeasti arvostakaan niiden kano­jen hyv­in­voin­tia niin paljoa, että olisi valmis mak­samaan sen kus­tan­nuk­set. Kulut­ta­jaa on siis turha syyt­tää siitä, että hän halu­aisi jotain “väärää”. Hän halu­aa sitä, mitä halu­aa ja markki­nat ohjaa­vat siihen, mihin ohjaavat. 

    Kuten jo kir­joitin, mil­lään muul­la tuotan­toalal­la tässä ei ole mitään ongel­maa. Kulut­ta­ja “halu­aa” lois­toau­ton isol­la moot­to­ril­la ja pienel­lä ben­sanku­lu­tuk­sel­la, mut­tei halua mak­saa paljoa. Automarkki­nat tuot­ta­vat, mitä tuot­ta­vat ja kulut­ta­jat sit­ten tin­kivät joko niistä vaa­timuk­sis­taan auton laadulle tai sit­ten hin­nas­ta. Mik­si ole­tat, ettei sama mekanis­mi toi­mi ruuan tuotannossa? 

    Ja auton­va­lmis­ta­jat ovat itse vas­tu­us­sa tuotan­ton­sa aiheut­tamista ympäristöhaitoista. Tämä ei muu­tu mihinkään sil­lä, että san­o­taan kulut­ta­jien halu­a­van halpo­ja autoja. 

    Ain­oa ero maat­aloudessa muuhun tuotan­toon on siinä, että nor­maalien markki­namekanis­mien lisäk­si tuot­ta­jille dumpataan usko­mat­tomat määrät ilmaista rahaa, joka ei ole markki­noiden ohjaa­maa, vaan tulee huonos­ti perustel­luista poli­it­ti­sista päätök­sistä. Ja minus­ta (ja mon­es­ta muus­takin) tämä rahan dump­paami­nen maanvil­jeli­jöille pitäisi lopettaa.

  38. Ydinen­er­gia on kaiketi van­haa tekni­ikkaa, ainakin niin kauan kuin fuu­siore­ak­tio­ta ei ole saatu val­jastet­tua hyötykäyttöön.

    Sivun 17 kuva 4 ker­too aika näyt­tävästi kuin­ka poh­ja­mud­is­sa luot­ta­mus gm-ruoan tur­val­lisu­u­teen on.

    Sivul­la 19:
    “The strik­ing fea­ture of the chart is the low lev­el of sup­port for GM food, rel­a­tive to the oth­er applications.”

    Sivul­la 21 taulukko 3 ker­too että gm-ruoan kan­na­tus Suomes­sa on pudon­nut vuo­den 1996 arvos­ta 76% vuo­den 2005 arvoon 46%. Oleel­lista on siis kan­natuk­sen laskusu­un­ta. Espan­jas­sa kan­na­tus ei ole pudon­nut, mut­ta siel­lä jotkut saa­vat gm-vil­jelystä jo elan­ton­sa. Eivät var­maan Argen­ti­inan ja Kanadankaan gm-vil­jeli­jät vas­tus­ta gm-ruokia. Kokon­aan eri asia on mitä he itse syövät.

    Lainaan koko kap­paleen, jot­tei mitään jää pois:
    “Specif­i­cal­ly, those who say they have heard of gene ther­a­py, phar­ma­co­ge­net­ics and nan­otech­nol­o­gy tend to express notably more pos­i­tive views than those who are unfa­mil­iar with them. For these tech­nolo­gies peo­ple who are famil­iar with them are more like­ly than peo­ple who are not famil­iar with them to agree that they are moral­ly accept­able, use­ful and should be encour­aged, and more like­ly to dis­agree that they are risky. For GM food a slight­ly dif­fer­ent pat­tern is found: those who say they have pre­vi­ous­ly heard of
    GM food are more like­ly to agree it is moral­ly accept­able and use­ful, but there is no sig­nif­i­cant dif­fer­ence in lev­els of over­all sup­port between the famil­iar and the unfa­mil­iar, and only the small­est dif­fer­ence in terms of risk per­cep­tion, with the famil­iar being slight­ly more like­ly to say that it is risky.”

    Famil­iar ei tarkoi­ta koulu­tus­ta, mut­ta lie toden­näköisem­pää, että koulutet­tu on use­am­min kuul­lut ja tietää geen­imuun­telus­ta enem­män kuin ‘unfa­mil­iar’. Tuo viimeinen lause sanoo, että asi­aa tun­te­va, asi­as­ta kuullut/tietävä use­am­min sanoo gm-ruokaa riskik­si, vaik­ka muu­toin ei ole eroa kannatuksella/vastustuksella asi­as­ta tiedet­täessä. Mikä tarkoit­ta­nee myös sitä, että asi­as­ta eniten tietävät eivät kan­na­ta gm-ruokaa yhtään enem­pää kuin täy­det ummikot ja se mielestäni ker­too jotain, kos­ka yleen­sä kaiketi tietävim­mät pystyvät muo­dosta­maan kan­tansa tietäen kaik­ki asi­aan liit­tyvät riskit. Gm-ruoan suh­teen edes kaikkein tietävim­mät eivät tiedä kaikkia riske­jä, sik­si gm-ruokaa ei ole syytä varauk­set­ta kannattaa.

    Syö­dyn ruoan vaiku­tuk­ses­ta ihmisen omaan per­imään tiede­tään hyvin vähän, mut­ta tiede­tään, että syö­ty ruo­ka muut­taa per­in­tötek­i­jöitä. Muun­nel­tu­jen gee­nien kaikkia vaiku­tuk­sia voi vain arvailla.

    Auto­te­ol­lisu­u­teen liit­tyen pieni kom­ment­ti; sehän on nykyään hyvin sään­nel­tyä. Säädöksin pakote­taan autote­htaat valmis­ta­maan vähän kulut­tavia (mut­ta luon­toa enem­män saas­tut­tavia? ja epäter­veel­lisem­piä) diesel-auto­ja, samoin veroin ohjataan kulut­ta­jia osta­maan niitä.

  39. Samuli: Puh­das markki­na­t­alous on sikäli han­kala sys­tee­mi, että kulut­ta­jat eivät usein ymmär­rä omaa pitkän tähtäi­men etuaan.

    Kulut­ta­ja ei osaa arvostaa riit­tävästi sel­l­aisia asioi­ta kuin vaikka­pa ‘bio­di­ver­si­teet­ti’ (sinäkin mainit­sit kasvien hyv­in­voin­nin osalta olen­naise­na lähin­nä sen, miltä ne mais­tu­vat!) tai ‘mah­dol­lisu­us luop­ua geen­imuun­nel­lus­ta ruoas­ta tarvit­taes­sa’. Tai sademet­sien pin­ta-ala tai napa­jäätikön pak­su­us. Mei­dän kog­ni­ti­ivi­nen rak­en­teemme ei ole riit­tävän kehit­tynyt täl­laiseen; olemme edelleen luo­laih­misiä siinä mielessä, että pääl­lim­mäisenä mielessämme on lähi­t­ule­vaisu­u­den ja lähiym­päristön etu­jen maksimointi.

    Mitä epä­selvem­min syy ja seu­raus ovat havait­tavis­sa ja mitä kauem­pana toi­sis­taan ne ovat ajal­lis­es­ti, sitä type­r­äm­min tup­paamme toim­i­maan. Kukaan esimerkik­si tuskin halu­aa tul­la lihavak­si, mut­ta silti moni syö enem­män kuin liikkuu.

    Sik­si ohjauk­sen tulisi tapah­tua sen väli­neen avul­la, jota jokainen ihmi­nen kun­nioit­taa: rahal­la. Jos ja kun tiede­tään, että teho­tuotan­nos­ta on pitkäl­lä tähtäimel­lä kaiken­laista olen­naista hait­taa, tämän tulisi näkyä teho­tuotet­tu­jen elin­tarvikkei­den hin­nois­sa. Myrkyt­tämäl­lä kas­vate­tun soi­jan pitäisi mak­saa luo­mumenetelmäl­lä tuotet­tua enem­män, kun muut muut­tu­jat vakioidaan. Et kai ole eri mieltä tästä?

  40. Saara:
    Jos ja kun tiede­tään, että teho­tuotan­nos­ta on pitkäl­lä tähtäimel­lä kaiken­laista olen­naista hait­taa, tämän tulisi näkyä teho­tuotet­tu­jen elin­tarvikkei­den hinnoissa.

    Riip­puu täysin siitä miten tehoste­taan. Tehokku­ut­ta on myös esim. se, että pel­to tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon hyvälaa­tu­ista rav­in­toa mah­dol­lisim­man vähäl­lä ravin­nekuor­mi­tuk­sel­la. Mielestäni vil­jelyssä pitäisi nimeno­maan pyrk­iä mah­dol­lisim­man hyvään “ekote­hokku­u­teen”, käyt­täen mm. parhai­ta ole­mas­saole­via jalostuskeino­ja. Sik­si en ollenkaan ymmär­rä, mik­si niin mon­elle ympäristöli­ik­keen ihmiselle kaik­ki ‘teho­tuotan­to’ edus­taa absolu­ut­tista pahaa.

    Muuten olen samaa mieltä siita, että ihmis­ten on vaikeaa hah­mot­taa pitkän aikavälin hait­to­ja ja sik­si ne tulee hin­noitel­la juuri niin kuin esität. Lienemme lähin­nä eri mieltä siitä, mikä on GM:n aiheut­ta­ma ympäristöhait­ta/-ris­ki vs. “per­in­teisen” maat­alouden aiheut­ta­mat hai­tat. Minus­ta nämä jälkim­mäiset ovat niin pöyristyt­tävän suuria, että olisin kovin iloinen, jos GM-jalostus leikkaisi siitä edes osan pois. Toki muitakin keino­ja tarvitaan.

  41. Saara:

    Kulut­ta­ja ei osaa arvostaa riit­tävästi sel­l­aisia asioi­ta kuin vaikka­pa ‘bio­di­ver­si­teet­ti’

    Mut­ta äänestäjät osaavat?

  42. Tukien vas­tus­ta­jien kan­nat­taisi opetel­la kansan­talousti­eteen perusteista, miten ne vaikut­ta­vat hin­nan­muo­dos­tuk­seen ja tuot­tei­den tar­jon­taan. Etenkin asia kos­kee Samu­lia ja Artturia.

  43. Kasvi tarvit­see kas­vaak­seen tietyn määrän rav­in­tei­ta, kaiketi vieläpä minimitek­i­jän mukaan eli jos jotain ravin­net­ta on vain vähän, muis­takaan ei suurem­pana määränä ole mitään hyö­tyä vaan ehkä jopa hait­taa. Ihan kuten ihmisellä.

    Per­in­teis­es­ti teho­tuotan­to pyrkii mak­si­moimaan sadon määrää, mas­saa, mikä tarkoit­taa samaa kuin se, että han­hea pakkosyötetään, jot­ta saataisi­in suuri ja herkulli­nen mak­sa. Monien kasvien kohdal­la se tarkoit­taa myös sitä, että mak­si­moidaan tärkke­lyk­sen tuotan­to sen sijaan, että tuotet­taisi­in mah­dol­lisim­man terveellistä.

    Geen­imuun­telul­la edelleen pyritään mak­si­moimaan sadon määrää, eli tärkke­lyk­sen määrää suh­teessa tuotan­topanok­seen. Mielestäni pitäisi kuitenkin pyrk­iä tuot­ta­maan mah­dol­lisim­man ter­veel­listä ruokaa, mikä tarkoit­taa ehkä mas­sal­lis­es­ti pienem­pää satoa, mut­ta run­saasti ter­veel­lisiä rav­in­tei­ta sisältävää.

    Ihan kuten puiden ja tukin suh­teen; lan­noit­ta­mal­la saadaan suuri tuk­ki 50 vuodessa, mut­ta lan­noit­ta­mat­ta saadaan laadukas tuk­ki 100 vuodessa. Nyky­tuk­it tup­paa­vat ole­maan nopeakasvuista sel­l­uhöt­töä, mikäs siinä jos on tarkoi­tus saa­da paljon sel­l­ua, mut­ta puusepän­te­ol­lisu­us arvosta­nee enem­män hidaskasvuista tiheäsy­istä laatua.

    Samoin uskon, että ihmisen elim­istö arvostaa enem­män hidaskasvuista mut­ta ter­veel­listä porkkanaa enem­män kuin nopeakasvuista tärkkelyspom­mia, jos­ta puut­tuu monia hive­nainei­ta. Mikäli porkkanaan on vieläpä ujutet­tu (/integroitu) tuho­lais­myrkky, en usko elim­istön ilah­tu­van pitkän päälle. Samoin kun en usko elim­istön ilah­tu­van monista teol­lisen ruoan käyt­tämistä lisäaineista.

    Tuotan­to pyrkii tietenkin tehos­tu­maan, mut­ta kuten edel­lä san­ot­ti­in, ihmisen kyky arvioi­da pitkän ajan etua on erit­täin rajalli­nen, varsinkaan nykyisessä kvar­taa­likap­i­tal­is­min maail­mas­sa. Sik­si pitäisi saa­da muutet­tua ruoan­tuotan­to­bis­nek­sen ajat­te­lu­ta­pa lähem­mäk­si per­in­teis­ten per­heyri­tys­ten tapaa ajatel­la ja hoitaa asioi­ta, ei nopei­ta voit­to­ja keräten vaan kauaskan­tois­es­ti ja kestävästi ruokaa tuottaen.
    Ratkaisu ei ole maail­man ääristä rah­dat­tu geen­imuun­nel­tu ruo­ka vaan omilleen rak­en­tu­va muun­telema­ton lähiruoka.

  44. Rot­wang: Kuten sinäkin huo­mau­tat, käsit­teen­määrit­telyssä pitäisi toki olla tarkkana. Teho­tuotan­to käsit­teenä sat­tuu ole­maan vaki­in­tunut siinä merk­i­tyk­sessä, mis­sä minäkin sitä käytin, mut­ta tästä epäilemät­tä seu­raa kaiken­laista perus­tee­ton­takin tehokku­u­den karsas­tamista. Jos osa­taan opti­moi­da oikei­ta asioi­ta ja oikeil­la keinoil­la, tehokku­u­teen pyrkimi­nen on vain hyväk­si. Mut­ta toisaal­ta, kuten edel­lä sanoin, useim­miten ei osa­ta, vaan siihen tulee ihmisiä ja yri­tyk­siä erik­seen ohjata.

    Lienemme lähin­nä eri mieltä siitä, mikä on GM:n aiheut­ta­ma ympäristöhait­ta/-ris­ki vs. “per­in­teisen” maat­alouden aiheut­ta­mat hai­tat. Minus­ta nämä jälkim­mäiset ovat niin pöyristyt­tävän suuria, että olisin kovin iloinen, jos GM-jalostus leikkaisi siitä edes osan pois. Toki muitakin keino­ja tarvitaan.

    Min­ul­la ei itse asi­as­sa vielä ole tästä asi­as­ta varsi­naista mielipi­det­tä, kos­ka en ole pere­htynyt siihen riit­tävästi. On vain aav­is­tuk­sia (usein kyl­lä aav­is­tuk­seni ovat osuneet lähelle oikeaa).

    Mut­ta siis mitkäs ne neljä (?) käytössä ole­vaa kau­pal­lista gm-lajiket­ta nyt oli­vatkaan, ja mil­lä tavoin ne aut­ta­vat vähen­tämään maat­alouden hait­to­ja kokon­aisuute­na? Yksi taisi olla myrkylle vas­tus­tuskykyi­nen soi­ja. Sen käyt­tämi­nen ainakin lisän­nee ympäristömyrkkyjä ver­rat­tuna per­in­teiseen vai­h­toe­htoon. Enpä usko, että sato­jen määrä ja laatu nou­se­vat sen avul­la niin paljon, että tuon myrkky­lastin pää­tymi­nen ympäristöön olisi pitkäl­lä tähtäimel­lä kan­nat­tavaa hyväksyä. En oikein osaa edes kuvitel­la, kuin­ka tähti­ti­eteel­lisiä niiden sato­jen pitäisi olla, että hyväksy­isin ympäristön sään­nöl­lisen myrkyttämisen.

    …Tai no, jos vaikka­pa pos­timerkin kokoisel­la alueel­la kyet­täisi­in tuot­ta­maan koko maail­man ihmis­ten ja kar­jan tarvit­se­mat ruo­ka- ja rehukasvit, ja voitaisi­in osoit­taa ettei näitä myrkkyjä siir­ry kasvien mukana syöji­in haitallisia määriä, ja lisäk­si voitaisi­in osoit­taa ettei siir­to­gee­nien syömis­es­tä ja lev­iämis­es­tä ole syöjille ja ympäristölle hait­taa pitkäl­lä aikavälil­lä, niin sil­loin tuo­ta aluet­ta saisi mielestäni myrkyt­tää vaik­ka joka päivä. Hyödyt oli­si­vat hait­to­ja suurem­mat. Todel­lisu­udessa en usko nyky­isil­lä gm-tekni­ikoil­la päästävän sel­l­aisi­in hyö­ty­suhteisi­in, että olisin valmis siu­naa­maan toimin­nan. Kuka tahansa, jol­la on käsi­tyk­seni kyseenalais­tavaa tietoa, saa vapaasti jakaa sitä minullekin.

    Asi­aa voi yrit­tää hah­mot­taa senkin kaut­ta, mil­laiset toim­i­jat näistä tekni­ikoista ovat kiin­nos­tunei­ta. Se nyt var­maan on osa­puilleen kaikille käynyt selväk­si, että Mon­san­toa ei kiin­nos­ta ympäristön hyv­in­voin­ti, asi­akastyy­tyväisyys eikä pitkän tähtäi­men opti­moin­ti, vaan kyseessä on poikkeuk­sel­lisen aggres­si­ivis­es­ti ja likaisil­la keinoil­la omia taloudel­lisia etu­jaan ja ip-oikeuk­si­aan puo­lus­ta­va yhtiö. Kuin­ka uskot­ta­vana pidät aja­tus­ta, että täl­lainen yhtiö pitäisi keskeisenä tavoit­teenaan mm. maat­alouden päästö­jen vähen­tämistä? Minus­ta on uskot­tavam­paa, että kyseinen yri­tys keskit­tyy lähin­nä kehit­tämään lajikkei­ta, joiden avul­la se saa mah­dol­lisim­man tehokkaasti kas­vatet­tua markki­nao­su­ut­taan ja kon­trol­li­aan tyy­tymät­tömi­inkin asi­akkaisi­in. Mik­si siis juuri hei­dän tuot­teen­sa oli­si­vat omi­aan pelas­ta­maan maail­man ekokatastrofilta?

    En edelleenkään vas­tus­ta tekni­ikoiden kehit­tämistä, vaan vaadin että se tehdään sul­je­tuis­sa ympäristöis­sä, jot­ta vielä tule­vaisu­udessakin on mah­dol­lista vil­jel­lä luon­non­mukaises­ti ja luon­non­mukaisia lajikkei­ta, ja että maail­mas­sa on jatkos­sakin siir­to­geeneistä puh­tai­ta ympäristöjä.

  45. Saara:

    Kulut­ta­ja ei osaa arvostaa riit­tävästi sel­l­aisia asioi­ta kuin vaikka­pa ‘bio­di­ver­si­teet­ti’

    Art­turi:

    Mut­ta äänestäjät osaavat?

    En minä pidä län­si­maista demokra­ti­aa mitenkään kovin hyvänä jär­jestelmänä; ain­oas­taan vähiten huonona. Mut­ta äänestämi­nen on kyl­lä jo lähtöko­htais­es­ti sik­si vaikeasti hah­motet­ta­va ja syy-seu­raus­suhteil­taan hämärä vaikut­tamisen tapa, että jo siihen ryhtymi­nen osoit­taa jonk­in­moista kykyä harki­ta nenään­sä pidem­mälle. Sik­si kai kaik­ki eivät siihen ryhdykään. Toisaal­ta äänestyspäätök­seen on pakkokin paneu­tua edes jotakuinkin tietois­es­ti — kau­pan hyl­lyltä puolestaan voi valikoi­da myös suo­raan selkäy­timestä tule­vien impulssien mukaan. Joten ei ole san­ot­tua, etteikö hark­in­takyky ehtisi matkalla äänestyskopil­ta kau­pan kas­salle taan­tua lähem­mäs sitä viettitasoa.

    Jos itse saisin suun­nitel­la maamme poli­it­tisen jär­jestelmän uusik­si, pää­ty­isin toden­näköis­es­ti lop­putu­lok­seen, jos­sa ei esimerkik­si olisi lainkaan puoluei­ta, eikä myöskään ehdokasaset­telua tai vaal­i­main­on­taa. Mut­ta täl­lainen sys­tee­mi vaatisi päät­täjiltä niin huimaa yhteistyökykyä, val­is­tuneisut­ta, asioi­hin paneu­tu­mista ja korkeaa moraalia, että sel­l­aiset henkilöt todel­la ansait­si­si­vat palkkansa. Niin kauan kuin täl­lainen utopia pysyy utopi­ana, joutunemme tyy­tymään demokratiaan.

  46. Samuli:“Ilpo, keskustelu kanssasi on varsin turhaut­tavaa, kun nor­maalit talousti­eteen käsit­teet tun­tu­vat ole­van sin­ulle täyt­tä hepreaa.”

    Kyse ei ole lainkaan siitä ettenkö ymmärtäisi vapaan kil­pailun ide­olo­giaa. Toinen yhtä help­po talouside­olo­gia on sosial­is­mi. Niis­sä ei tarvi­ta mitään keskiver­toa suurem­paa ymmär­rystä. Nämä talouso­pit vaan eivät toi­mi jokaises­sa tilanteessa ja niitä ei voi soveltaa mus­tavalkois­es­ti kaikkialle. Tai voi tietenkin, mut­ta jäl­jet siitä ovat katastrofaalisia.

    Esim. USA:sta , vapaan kil­pailun ihmemaas­ta lähti liik­keelle nykyi­nen lama . Mitä mieltä olet amerikkalais­ten ratkaius­ta ilmas­ton läm­pen­e­miseen? He eivät halun­neet lähteä ilmas­to­muu­tok­sen pienen­tämiseen , kos­ka sel­l­ainen heiken­tää USA:n taloudel­lista kilpailukykyä.Eikö ollutkin lois­ta­va vastaus ?

    Nyt amerikkalaiset ovat läht­e­neet mukaan kun ovat saa­neet käyn­ti­in ilmas­ton muu­tok­sen ehkäisyyn liit­tyvää tuotan­toa, jol­la he voivat käy­dä kaup­paa. Ts. vaa­timuk­seen turhan kulu­tuk­sen vähen­tämis­es­tä he ovat vas­tan­neet kulu­tuk­sen lisäämisel­lä kos­ka se avaa heille markkinoita. 

    Vähen­täköön EU kulu­tus­ta, päästöjään ja markki­noitaan, kos­ka se ei älyä vapaan kil­pailun ideologiaa.

  47. Mainit­sen­pa lyhyesti kultariisistä.

    Arvi­ol­ta 124 miljoon­aa ihmistä Aasi­as­sa ja Afrikas­sa kär­sii A‑vitamiinin puu­tok­ses­ta. Puu­tos aiheut­taa vuosit­ten 1–2 miljoon­aa kuole­maa ja 0.5 miljoon­aa sokeutumista.

    Sveit­siläi­nen pro­fes­sori Ingo Potrykus kehit­ti geenisi­ir­rol­la ns. kul­tari­isin. Riisi­in siir­ret­ti­in 2 geeniä, jot­ka tuot­ta­vat A‑vitamiinin esi­astet­ta, beta-karo­tee­nia. Toinen geeni siir­ret­ti­in kukas­ta (nar­sis­si) ja toinen bak­teerista. Esimerkik­si porkkanas­sa on beta-karo­tee­nia. Beta-karo­teenista muo­dos­tuu ihmisen elim­istössä sit­ten A‑vitamiinia.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Golden_rice
    http://www.goldenrice.org/
    http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article40164.ece

    Potrykus kehit­ti kul­tari­isin juuri helpot­ta­maan A‑vitamiinin puu­tos­ta köy­hissä mais­sa. Se ei kuitenkaan ainakaan tois­taisek­si ole pää­tynyt laa­jaan käyt­töön, ilmeis­es­ti sen takia ettei sille saa lupia kun se on geen­imuun­nel­tu. Sil­lä on kuitenkin melko vapaa lisenssi, varsinkin pien­tuotan­toon ja human­i­taariseen käyt­töön sitä sa vil­jel­lä lisenssin mukaan vapaasti. Jotkut tahot myös vas­tus­ta­vat sitä.

    Han­ket­ta on kri­ti­soitu mm. sil­lä perus­teel­la, että jos kul­tari­isi sal­li­taan, se toimii port­ti­na myös muiden geen­imuun­nel­tu­jen lajien sal­limiselle. Ja että A‑vitamiinen lisäämi­nen riisi­in ei ole oikea ratkaisu miljoonien köy­hien puu­tos­tiloi­hin, vaan se vain piilot­taa sen että oikea ongel­ma on ettei köy­hille riitä riit­tävän monipuolista ruokaa.

  48. Geen­imuun­nel­lut tuot­teet tulee altistaa tur­val­lisu­us­tarkastelulle ja perus­teel­lisille testeille riip­pumat­ta siitä kuin­ka hyvää-teke­viksi tuot­teet on aiottu.

    A‑vitamiinilisä rii­sis­sä ei ole tässä tapauk­ses­sa ollenkaan ongel­ma­ton saati ratkai­se­va paran­nus, tai ain­oa vaihtoehto.

    http://www.gmwatch.org/gm-myths/11130-golden-rice-qcould-save-a-million-kids-a-yearq

    Mitä järkeä muuten on siirtää bee­takaro­tee­nia tuot­tavia geene­jä riisi­in, kun voi vil­jel­lä ja syödä porkkanaa riisin lisäksi?

    Samoin on uuti­soitu dur­raan liit­tyen (dur­ra kyke­nee kas­va­maan alu­mi­inip­i­toises­sa maas­sa), että kyseinen geeni on tun­nis­tet­tu ja tarkoi­tus olisi siirtää sama geeni johonkin toiseen kasvi­in. Mik­si? Eikö voi käyt­tää hyödyk­si dur­raa ja jalostaa siitä per­in­teis­es­ti (geen­ite­knolo­gioi­ta hyväk­si käyt­täen) vielä parem­man durran?

    Mik­si asi­at pitää tehdä vaikeik­si ja tuot­taa vaikeasti mon­imutkaisia riskialt­ti­ita geen­imuun­nok­sia kun samaan tulok­seen voisi päästä jopa pelkäl­lä oikean kasvi­la­jin valinnalla?

    Sik­si ja vain sik­si, että kyse on bis­nek­ses­tä. Maail­man ruokahuol­lon tur­vaamisel­la ei ole mitään tekemistä geen­imuun­telun kanssa.

  49. Saara:

    Mon­san­toa ei kiin­nos­ta ympäristön hyv­in­voin­ti, asi­akastyy­tyväisyys eikä pitkän tähtäi­men optimointi

    Kai sitä Mon­satoa kiin­nos­taa ympäristön hyv­in­voin­ti suun­nilleen yhtä paljon kuin muitakin yri­tyk­siä. Samoin asi­akastyy­tyväisyys ja pitkän tähtäi­men opti­moin­ti. Vai mitä perustei­ta sin­ul­la on olet­taa jotain muuta?

    Mut­ta äänestämi­nen on kyl­lä jo lähtöko­htais­es­ti sik­si vaikeasti hah­motet­ta­va ja syy-seu­raus­suhteil­taan hämärä vaikut­tamisen tapa, että jo siihen ryhtymi­nen osoit­taa jonk­in­moista kykyä harki­ta nenään­sä pidem­mälle. Sik­si kai kaik­ki eivät siihen ryhdykään. Toisaal­ta äänestyspäätök­seen on pakkokin paneu­tua edes jotakuinkin tietois­es­ti – kau­pan hyl­lyltä puolestaan voi valikoi­da myös suo­raan selkäy­timestä tule­vien impulssien mukaan.

    häh? Siis kos­ka kau­pan­hyl­lyltä valit­tu asia vaikut­taa välit­tömästi päätök­sen tek­i­jän elämään, mut­ta äänestyspäätös ei vaiku­ta, niin edel­lisen voi tehdä ruu­ti­inil­la ja jälkim­mäiseen pitää paneu­tua. Minus­ta tämä vaikut­taa nyt aika epäin­tu­iti­iviselta logiikalta.

    Niin kauan kuin täl­lainen utopia pysyy utopi­ana, joutunemme tyy­tymään demokratiaan.

    Niin, noh minus­ta me voitaisi­in vaan tyy­tyä pitämään näp­pimme erossa markki­noista, kos­ka ihmiset tekevät type­r­ämpiä päätök­siä äänestäjinä kuin he tekevät kuluttajina.

    Hor­i­zon­tal:

    Mitä järkeä muuten on siirtää bee­takaro­tee­nia tuot­tavia geene­jä riisi­in, kun voi vil­jel­lä ja syödä porkkanaa riisin lisäksi?

    Mitä ihmettä? Siis luuletko sinä, että ne köy­hät ihan tyh­myyt­tään eivät syö porkkanaa? Vai voisko siihen olla joku ihan järkevä syy, esim. että porkkana on kalli­impi ener­gian­lähde kuin riisi?!?!

    Mik­si asi­at pitää tehdä vaikeik­si ja tuot­taa vaikeasti mon­imutkaisia riskialt­ti­ita geen­imuun­nok­sia kun samaan tulok­seen voisi päästä jopa pelkäl­lä oikean kasvi­la­jin valinnalla?

    Niin mik­si? Mik­si siitä Dur­ras­ta ei ole kehitet­ty ihan taval­lisel­la kasv­in­jalostuk­sel­la kaikkien ihmis­ten ravin­non­tarpeen tyy­dyt­tävää kasvia? Kos­ka se olisi ihan älyt­tömän vaikeaa ja mon­imutkaista. Paljon helpom­paa on siirtää se alu­mi­inigeeni kaikki­in mui­hin kasveihin.

  50. Tutkimusten mukaan ihmisen syömä ruo­ka muut­taa ihmisen geeniperimää. 

    Tuo väite vaatisi nyt melkein lähde­vi­it­teen. Vai tarkoi­tatko ruuaan mukana mah­dol­lis­es­ti tule­via mutageenisia kemikaaleja?

  51. Kulut­ta­jat eivät todel­lakaan tut­ki ostamien­sa tuot­tei­den tuote­selostei­ta, jollei jokin eri­tyi­nen syy siihen ensin pakota:

    http://www.kcl.ac.uk/schools/biohealth/research/nutritional/consumerchoice

    Sivul­ta 5–5
    “Look­ing at labels was done main­ly by par­tic­i­pants hav­ing a spe­cial inter­est in doing so, e.g. to avoid aller­gic reac­tions or the like. In the Dutch focus group ses­sions, where real-life pur­chas­ing activ­i­ties were sim­u­lat­ed, it was obvi­ous that the par­tic­i­pants did not read the prod­uct labels or the dec­la­ra­tion of con­tents for infor­ma­tion. Instead, they looked for well-known brands, low price and attrac­tive packaging.”

    Sik­si voi syys­tä olet­taa, että jokapäiväiseen päätök­sen­tekoon ei keski­tytä, sen sijaan har­voin tehtävi­in päätök­si­in, kuten äänestet­täessä, voidaan hyvinkin uhra­ta aikaa. Kuten oli puhet­ta, kyky tehdä kauaskan­tois­es­ti oikei­ta ratkaisu­ja on puut­teelli­nen, ei osa­ta keskit­tyä oleel­liseen. Samal­la voisi ajatel­la, että äänestämät­tä jät­tävät ovat löytäneet keinot vaikut­taa omaan elämään­sä eivätkä uhraa aikaansa sel­l­aisi­in keinoi­hin, joil­la he eivät havaitse ole­van mitään myön­teistä vaikutusta.

    Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:
    “Tuo väite vaatisi nyt melkein lähde­vi­it­teen. Vai tarkoi­tatko ruuaan mukana mah­dol­lis­es­ti tule­via mutageenisia kemikaaleja?”

    Jos puran väit­teeni kah­teen osaan:
    — syö­ty ruo­ka vaikut­taa hormoneihin
    — hor­monit muut­ta­vat sekä geene­jä että niiden toimintaa
    niin selviänkö ilman lähdeviitteitä?

    Tärkeää on mielestäni huo­ma­ta, että ympäristö (myös ruo­ka) ja geen­it toimi­vat vuorovaiku­tuk­ses­sa tois­t­en­sa kanssa.

    http://home.planet.nl/~gkorthof/korthof74.htm

    “Epi­ge­net­ic inher­i­tance is the sec­ond dimen­sion in evo­lu­tion. The authors present two con­vinc­ing exam­ples of non-genet­ic her­i­ta­ble vari­a­tion (epi­ge­net­ic) that is trans­mit­ted to the next gen­er­a­tion. Evi­dence show­ing that this type of non-genet­ic inher­i­tance is impor­tant in evo­lu­tion is still lack­ing. How­ev­er, it can­not be exclud­ed that it has a role in evo­lu­tion. So, new ways of think­ing about the neo-Dar­win­ian dog­mas and Lamar­ck­ism are required.”

    Lamar­ckin mukaan han­ki­tut (syödyt) omi­naisu­udet voivat periy­tyä. Nykytiedon val­os­sa niin käykin, se on havait­tu jo use­aan ker­taan kasvien kohdal­la, ihmisen kohdal­la havait­sem­i­nen on ollut vaikeampaa.

    http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297%2808%2900102‑X

    Lain­aus itse tutkimuksesta:
    “It is gen­er­al­ly pre­sumed that MZ twins are genet­i­cal­ly iden­ti­cal and that phe­no­typ­ic dif­fer­ences between twins are main­ly due to envi­ron­men­tal fac­tors. Exam­ples of genet­ic and, more recent­ly, epi­ge­net­ic dif­fer­ences between MZ twins have, how­ev­er, been described.”

    Ident­tis­ten kak­sosten per­imät muut­tuvat ympäristön (myös ruoan) vaiku­tuk­ses­ta erilaisiksi.

    Art­turi kirjoitti:
    “Mitä ihmettä? Siis luuletko sinä, että ne köy­hät ihan tyh­myyt­tään eivät syö porkkanaa? Vai voisko siihen olla joku ihan järkevä syy, esim. että porkkana on kalli­impi ener­gian­lähde kuin riisi?!?!”

    Eihän kyse ollut pelkästä ener­gias­ta, vaan rav­it­sev­as­ta ruoas­ta. Rii­sistä saa ener­giaa ihan riit­tämi­in, mut­ta ei sitä A‑vitamiinia.

    Teho­tuotan­non ongel­ma on juuri se, että rav­in­toar­voltaan kaikkein huonoin ruo­ka on mon­es­sa tapauk­ses­sa halvin vai­h­toe­hto. Sen sijaan jos siir­ryt­täisi­in suurista yksiköistä takaisin pienem­pi­in yksiköi­hin, s.o. suurem­pi osa ihmi­sistä kas­vat­taisi suurem­man osan syömästään ruoas­ta itse, ruoas­ta puo­li­vahin­gos­sa tulisi ter­veel­lisem­pää, vähem­män teol­lis­es­ti käsitel­tyä ja lisäaineis­tet­tua. Kehi­tys siihen suun­taan olisi kuitenkin pois kan­sain­väliseltä bis­nek­seltä ja geenimuuntelulta.

  52. Hor­i­zon­tal:

    Jos puran väit­teeni kah­teen osaan:
    — syö­ty ruo­ka vaikut­taa hormoneihin
    — hor­monit muut­ta­vat sekä geene­jä että niiden toimintaa
    niin selviänkö ilman lähdeviitteitä?

    No et tietenkään.

    Ymmärsinkö oikein: sinus­ta köy­hät eivät syö porkkanaa tyhmyyttään.

    Teho­tuotan­non ongel­ma on juuri se, että rav­in­toar­voltaan kaikkein huonoin ruo­ka on mon­es­sa tapauk­ses­sa halvin vaihtoehto.

    Tämä voi olla teho­tuotan­non omi­naisu­us, mut­ta se ei ole mis­sää nimessä sen ongel­ma. Se ruo­ka on tietysti halv­in­ta, jon­ka tuotan­to on halv­in­ta. Jos halu­at kieltää teho­tuotan­non, niin samal­la tuomit­set kaik­ki nämä ihmiset joil­la on varaa teho­tuotet­tuun ruokaan, mut­ta ei muuhun kuolemaan.

  53. Nim­imerk­ki “Hor­i­zon­tal” siteer­aa tutkimusta:

    http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297(08)00102‑X

    Tutkimuk­ses­sa on havait­tu, että vaik­ka ident­tiset kak­soset ovat alkuaan per­imältään ident­tiset (syn­ty­isin samas­ta hedelmöit­tyneestä muna­so­lus­ta), niin kak­sosil­la voi olla eri määrä kopi­oi­ta jois­tain DNA-jak­soista. Tämä tarkoit­taa, että jos DNA:ssa on tois­tu­via jak­so­ja, joskus sol­un­jakau­tu­mises­sa uuteen kopi­oon tulee eri määrä tois­tu­vaa jak­soa, kuin alku­peräisessä oli.

    Ilmiötä, että tietys­tä DNA-alueesta voi eri yksilöis­sä (tai myös saman yksilön eri soluis­sa) olla eri lukumäärä kopi­oi­ta, kut­su­taan nimel­lä copy num­ber vari­a­tion (CNV).

    http://en.wikipedia.org/wiki/Copy_number_variation

    Siitä, että täl­laista, ilmeis­es­ti ihan luon­nol­lista, tois­tu­vien koh­tien tois­tolukumäärien vai­htelua, on tuos­sa tutkimuk­ses­sa havait­tu, nim­imerk­ki täysin perus­teet­tomasti vetää johtopäätök­sen, että tuo vai­htelu joh­tu­isi ympäristön, ja varsinkin syö­dyn ravin­non, vaikutuksesta.

    En osaa arvioi­da onko väärin­tulk­in­ta tahal­lista harhaan­jo­htamista vai omas­ta asioiden tietämät­tömyy­destä johtu­vaa väärinymmärtämistä.

  54. Nim­imerk­ki “Hor­i­zon­tal” kirjoitti:

    hor­monit muut­ta­vat sekä geenejä 

    Mil­lähän mekanis­mil­la hor­monit muka muut­ta­vat geene­jä, eli sitä mitä DNA:n kir­jain­järjestyk­sessä lukee? Saisiko tähän jonkin­laisen lähdeviitteet?

    Ettet nyt olisi sekoit­tanut siihen, että hor­monit luon­nol­lis­es­tikin säätelevät kehon ja kudosten toim­intaa, ja osa tätä toim­intaa on että paljonko mitäkin pro­tei­inia tarvit­see mis­säkin kudok­ses­sa mil­loinkin tuot­taa. Tätä hor­monit säätelevät, ja kos­ka pro­tei­init tehdään kopi­oimal­la dna-sekvenssi amino­hap­poketjuk­si, niin siis hor­monit säätelevät geenin (eli pro­tei­ini­tuotan­non) akti­ivi­su­ut­ta. Eli sitä kuin­ka paljon mitäkin geeni mis­säkin kudok­ses­sa mil­läkin het­kel­lä käytetään.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiinisynteesi

  55. Osmo jo tähän puut­tuikin, mut­ta väite on niin erikoinen että halu­an vielä varmistaa.

    Nim­imerk­ki “Hor­i­zon­tal” siis kirjoitti:

    Tutkimusten mukaan ihmisen syömä ruo­ka muut­taa ihmisen geeniperimää. 

    Uskotko sinä siis ihan tosis­sasi, että syö­ty ruo­ka (siis joku osa siitä) vaeltaa ruoan­su­la­tusjär­jestelmästä kivek­si­in tai munasar­joi­hin, ja alkaa siel­lä muut­ta­maan sitä mitä suku­solu­jen kro­mo­somien DNA:ssa lukee?

  56. Sam­po Smolan­der, halutes­sasi voinet var­maankin esit­tää tutkimuksen/tutkimuksia, jos­sa tode­taan, että ruoan vaiku­tuk­set eivät periy­dy seu­raavalle sukupolvelle.

    Samal­la voinet tieteel­liset todis­teet esit­täen kumo­ta käsi­tyk­sen, että ruo­ka ei muu­ta hor­monien toim­intaa ja että hor­monit eivät puolestaan pysty muut­ta­maan gee­nien toim­intaa tai itse geenejä.

    Mut­ta jos on keskustelullis­es­ti mielestäsi tulok­sekkaam­paa puhua asi­as­ta usko­muk­sel­lisel­la tasol­la, sekin sopii minulle.

    Siteer­at­tu tutkimus puhuu mosaiikkisuudesta:

    “In genet­ic med­i­cine, a mosa­ic or mosaicism denotes the pres­ence of two pop­u­la­tions of cells with dif­fer­ent geno­types in one indi­vid­ual who has devel­oped from a sin­gle fer­til­ized egg.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12360233

    “Mosaicism can be caused by DNA muta­tions, epi­ge­net­ic alter­ations of DNA, chro­mo­so­mal abnor­mal­i­ties and the spon­ta­neous rever­sion of inher­it­ed mutations.”

    Mosai­ikkisu­ut­ta voivat aiheut­taa mm. epi­ge­neet­tiset muutokset.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Epigenetics

    http://www.sciencedaily.com/releases/2009/04/090412081315.htm

    “Research into epi­ge­net­ics has shown that envi­ron­men­tal fac­tors affect char­ac­ter­is­tics of organ­isms. These changes are some­times passed on to the offspring.”

    Siel­lä toki san­o­taan myös:
    “How­ev­er, the DNA sequence for the gene respon­si­ble for eye colour was proven to remain the same for white-eyed par­ents and red-eyed offspring.”

    Tarkkaan ottaen lain­auk­ses­sa san­o­taan, että DNA:n punasilmäisyyt­tä aiheut­ta­va geeni ei muut­tunut sukupolvelta toiselle. Ei san­o­ta, että geen­it eivät olisi muut­tuneet — luon­nol­lis­es­ti, jälkikasvun DNA yleen­sä hie­man eroaa van­hem­man DNA:sta. Joko punasilmäisyy­teen vaikut­taa jokin muukin geeni tai punasilmäisyys periy­tyi muul­la taval­la. Niin tai näin, tutkimuk­ses­sa gee­nien (/periytymisen) ja ympäristön vuorovaiku­tuk­ses­ta ollaan vas­ta alkutaipaleella.

    Sik­si gee­nien muun­telus­sa tulisi yhä nou­dat­taa viisaan varovaisu­u­den peri­aatet­ta riit­tävän vas­taavu­u­den sijaan, eikä siis kuvitel­la, että ihmis­es­tä olisi gee­nien herraksi.

  57. Horizontal:“Sampo Smolan­der, halutes­sasi voinet var­maankin esit­tää tutkimuksen/tutkimuksia, jos­sa tode­taan, että ruoan vaiku­tuk­set eivät periy­dy seu­raavalle sukupolvelle.”

    Ei hom­ma noin toi­mi. Se, että jotain ei koskaan tapah­du, on mah­do­ton­ta osoit­taa todek­si. Sik­si todis­tus­vas­tuu onkin aina sil­lä, joka väit­tää, että jotain tapah­tuu. Muus­sa tapauk­ses­sa hyväksytään nollahypoteesi. 

    Ne sin­un lainaa­masi jut­tusi oli­vat osoit­ta­neet, että ympäristötek­i­jät vaikut­ta­vat periy­tyvi­in omi­naisuuk­si­in. Olet vielä kuitenkin aika kaukana siitä, että syö­ty ruo­ka muut­taisi per­imää ja etenkin siitä, että sen ruuan sisältämäl­lä gm:llä tuote­tul­la DNA:lla olisi tässä jokin ase­ma (jot­ta asia liit­ty­isi jotenkin otsikon aiheeseen). 

    Olet oike­as­sa, että varovaisu­us on perustel­tua. Mut­ta on silti huo­mat­ta­va, mitä toises­sa vaakakupis­sa on, eli jatku­vasti ruo­ka on osalle maail­man väestöä niin kallista, että se kär­sii nälästä ja gm:llä mah­dol­lis­es­ti voitaisi­in tätä tilan­net­ta parantaa. 

    Aivan samas­ta on kyse vaikka­pa kan­ta­so­lu­tutkimuk­ses­sa tai ydin­voimas­sakin. Kan­ta­so­lu­tutkimuk­seen liit­tyy riske­jä ja joidenkin mielestä moraal­isia kysymyk­siä. Ydin­voima on joidenkin mielestä vaar­al­lista. Nämä var­masti pätevät, mut­ta niitä pitää pun­ni­ta sitä vas­taan, mitä kan­ta­soluhoidoil­la voidaan mah­dol­lis­es­ti hoitaa tai mitä sähkö­tuotan­to­muo­to­ja ydin­voimal­la korvata.

  58. Jos ei voi tieteel­lis­es­ti todis­taa, ettei han­kit­tu omi­naisu­us periy­dy, niin ei se todista sitäkään, etteikö geen­it voisi muut­tua han­ki­tusti. Kasveil­la ne muut­tuvat, mik­si ihmi­nen tek­isi poikkeuk­sen. Ihmis­ten kohdal­la puhutaan yleen­sä mutaa­tioista kun puhutaan geen­imuu­tok­sista. Yleen­sä mutaa­tioiden san­o­taan ole­van joko sat­un­naisia tai mutageenis­ten aine­sosien vaiku­tus­ta. Ruo­ka voinee sisältää mon­en­ta­soisia geene­jä muta­toivia ainei­ta, syöpää aiheut­tavia myrkkyjä, mut­ta mikään ei kaiketi sul­je pois sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että ruo­ka aiheut­taisi myös hyödyl­lisiä mutaa­tioi­ta. Geen­imuun­telun hyötyjä/haittoja mutaa­tioiden suh­teen voi vain arvail­la. Sat­un­naise­na pidet­tävälle muu­tok­sellekin voi olla jokin ympäristöstä johtu­va syy.

    Ruoka­han riit­täisi kaikille, jos se vain jakau­tu­isi tasaisem­min, mut­ta ainakaan geen­imuun­telu ei näytä tähän asti tip­paakaan edis­täneen ruoan jakau­tu­mista tasaisemmin.

    Jokainen voinee kuvitel­la, kuin­ka geen­imuun­nel­tu­jen lajikkei­den hin­nat muut­tuisi­vat jos/kun tavanomaiset lajik­keet pois­tu­isi­vat markki­noil­ta. On puh­das pro­pa­gan­dis­ti­nen speku­laa­tio edes mah­dol­lisuute­na väit­tää, että geen­imuun­telu hal­ven­taisi ruoan hin­taa ja tek­isi sen saavutet­tavam­mak­si nimeno­maan kaikkein köy­him­mille. Köy­him­mät hyö­tyvät nimeno­maan eniten pien­imuo­tois­es­ta, paikalliseen talouteen nojaavas­ta maanvil­jelystä ja omas­ta siemenvil­jelystä, sen sijaan, että siemen aina ostet­taisi­in ulkop­uoliselta taholta.

    Tois­taisek­si sitä pait­si kaiketi kaik­ki geen­imuun­nel­luil­la lajikkeil­la tehdyt riip­pumat­tomat ruok­in­tat­estit ovat anta­neet aihet­ta vähin­tään jatko­tutkimuk­si­in, jollei jopa huoleen gm:n tur­val­lisu­ud­es­ta. Siitä huoli­mat­ta jotkut ovat lehtien pal­stoil­la väit­täneet, että kymme­nen vuo­den käytän­nön ruok­in­takoe toisaal­la todis­taa, ettei gm voi aiheut­taa per­in­tötek­i­jöi­hin kohdis­tu­via hait­to­ja. Väit­teen esit­ti perin­nöl­lisyysti­eteen pro­fes­sori, mut­ta ei esit­tänyt tutkimusti­etoa väit­teen­sä tueksi.

    Geen­imuun­telua aikoinaan markki­noitaes­sa edis­tysaske­le­na esitet­ti­in monia speku­lati­ivisia perustelu­ja gm:n hyödyl­lisyy­destä — käytän­nössä yksikään ei ole osoit­tau­tunut todeksi.

    Sam­po Smolan­der, voinet siis esit­tää tutkimuk­sen, jon­ka mukaan köy­hät tule­vat saa­maan parem­mat mah­dol­lisu­udet ruoan han­kkimiseen halvem­mal­la gm:n avul­la, ei vain väli­aikaises­ti vaan pysyvästi, pysyvi­in vaiku­tuk­si­in kaiketi pyritään.

    Geen­imuun­telun väitetään ole­van tur­val­lista ja ter­veel­listä. Väit­täjät eivät kuitenkaan pysty esit­tämään riip­pumat­to­mia tutkimus­tu­lok­sia väit­tei­den­sä tueksi.

  59. “On puh­das pro­pa­gan­dis­ti­nen speku­laa­tio edes mah­dol­lisuute­na väit­tää, että geen­imuun­telu hal­ven­taisi ruoan hin­taa ja tek­isi sen saavutet­tavam­mak­si nimeno­maan kaikkein köy­him­mille. Köy­him­mät hyö­tyvät nimeno­maan eniten pien­imuo­tois­es­ta, paikalliseen talouteen nojaavas­ta maanvil­jelystä ja omas­ta siemenvil­jelystä, sen sijaan, että siemen aina ostet­taisi­in ulkop­uoliselta taholta.”

    Maail­man nälässä elävien absolu­ut­ti­nen määrä on pysynyt suun­nilleen vakiona viimeiset 30–40 vuot­ta (vähän vajaa mil­jar­di ihmistä). Samana aikana maa­pal­lolle on tul­lut kolmisen mil­jar­dia uut­ta asukas­ta, jot­ka siis on ruokit­tu. Nämä uudet asukkaat ovat tulleet ennen kaikkea kehi­tys­mai­hin. Samaan aikaan siel­lä on tapah­tunut kaupungis­tu­mista (ihmiskun­nan his­to­ri­an ehkä suurin kansan­vael­lus on ollut kiinalais­ten mas­samuut­to kaupunkeihin). 

    Ruuan hin­nan alen­e­m­i­nen on siis vähen­tänyt maail­man nälkää. Se enti­nen pienvil­je­ly johti paljon suurem­man osan kansas­ta elämiseen nälässä kuin nykyti­lanne. FAO:n mukaan 1970 n. 37% kehi­tys­maid­en väestä eli nälässä. Nyt tuo on 17%. Ihmis­ten kulut­ta­mat kalorimäärät ovat lisään­tyneet kehi­tys­mais­sa nopeam­min kuin kehittyneissä. 

    Voit tietenkin väit­tää, mitä halu­at, mut­ta raa­ka fak­ta on se, että per­in­teinen kehi­tys­maid­en pienvil­je­ly ei pystynyt pitämään nälkää loitol­la siinä, mis­sä nykyiset menetelmät pystyvät. 

    GM:llä ei var­maan vielä tois­taisek­si ole ollut kovin merkit­tävää roo­lia tuos­sa uusien teknolo­gioiden tuot­ta­mas­sa nälän vähen­tämisessä, mut­ta tule­vaisu­udessa on yhä enemmän.

  60. Hor­i­zon­tal:

    Ruoka­han riit­täisi kaikille, jos se vain jakau­tu­isi tasaisem­min, mut­ta ainakaan geen­imuun­telu ei näytä tähän asti tip­paakaan edis­täneen ruoan jakau­tu­mista tasaisemmin.

    Ruokaa ei riitä kaikille, jos se jakau­tu­isi tasaisem­min, kos­ka sitä ei tuotet­taisi niin paljoa, jos se olisi sosialisoitu.

    Köy­him­mät hyö­tyvät nimeno­maan eniten pien­imuo­tois­es­ta, paikalliseen talouteen nojaavas­ta maanviljelystä

    Vas­toin väit­teitäsi köy­hät eivät hyödy yhtään sen enem­pää kuin rikkaatkaan tehot­toman maat­alouden har­joit­tamis­es­ta, eli siitä on heille hait­taa. Rikkail­la tämä hait­ta on suht kos­meet­tista, ok joutuu mak­samaan ruoas­ta vähän enem­män ja jät­tää sit­ten jonkun loma­matkan tai korun osta­mat­ta. Köy­hillä sen sijaan sama lovi tuloi­hin on huo­mat­tavasti raskaampi, ok ei oste­ta lapselle koulupukua, ok juo­daan likaises­ta kaivos­ta vet­tä jne.

    Se, että jonkun kuvitelmis­sa GM:stä voi olla hait­taa ei tarkoi­ta että sen har­joit­ta­jil­la olisi mitään todis­tus­taakkaa. Jokainen kulut­ta­ja saa ihan itse tehdä valin­nan halu­aako ostaa sitä GM-ruokaa vai ei. Jos pelkää sen vaiku­tuk­sia, niin voi ostaa taval­lista tai jopa luomua.

  61. Kuka mitään puhui sosialisoimisesta?

    Art­turi kirjoitti:
    “Se, että jonkun kuvitelmis­sa GM:stä voi olla hait­taa ei tarkoi­ta että sen har­joit­ta­jil­la olisi mitään todis­tus­taakkaa. Jokainen kulut­ta­ja saa ihan itse tehdä valin­nan halu­aako ostaa sitä GM-ruokaa vai ei. Jos pelkää sen vaiku­tuk­sia, niin voi ostaa taval­lista tai jopa luomua.”

    Tieteel­lisenä argu­ment­ti­na tuo­ta ei voi pitää, ennem­minkin tun­teisi­in vetoa­vana ja pro-gm-puheen­vuorona. Har­joit­ta­jil­la ei ole todis­tus­taakkaa? Geen­imuun­telun har­joit­ta­jil­la ei käytän­nössä olekaan jos riit­tävän vas­taavu­u­den peri­aate toteu­tuu, kuten gm-teol­lisu­u­den halu on. Euroopas­sa jotkut sen­tään haraa­vat vas­taan ja pitävät kiin­ni oikeud­estaan tutkia itse ja päät­tää halu­vatko ryhtyä geen­imuun­telua levit­tämään. Esimerkik­si sveit­siläiset, vaik­ka kyl­lä kehit­tävät geen­imuun­telun avul­la uusia kasvi­la­je­ja, eivät silti ole vielä salli­neet Sveit­sis­sä vil­jeltävän gm-lajikkei­ta. Ehkä kehit­täjät itse tietävät paremmin?

    Viisaan varovaisu­u­den peri­aat­teen mukaan tuleekin kuvitel­la, että sovel­luk­ses­ta on hait­taa kunnes voidaan tieteel­lis­ten tutkimusten perus­teel­la tode­ta, että niin ei ole. Riit­tävän vas­taavu­u­den peri­aat­teen mukaan ter­veel­lisyyt­tä ja tur­val­lisu­ut­ta ei tarvitse toden­taa vaan vas­ta vuosien ja toden­näköis­es­ti vas­ta vuosikym­menten jäl­keen voidaan päätel­lä minkälaisia hait­to­ja oli.

    Jostain syys­tä gm-teol­lisu­us pyrkii siihen, ettei gm-tuot­tei­ta tarvit­sisi merk­itä ja se puolestaan tarkoit­taisi ettei kulut­ta­ja halutes­saankaan pysty val­it­se­maan geen­imuun­telema­ton­ta. Itse asi­as­sa nyt jo kulut­ta­ja vas­ten­tah­tois­es­ti joutuu val­it­se­maan geen­imuun­nel­tua, sil­lä alle pros­entin pitoisu­udet voi lail­lis­es­ti jät­tää merk­it­semät­tä. Silti kaup­poi­hin eksyy geen­imuun­nel­tu­ja pella­van­siemeniä, jol­la perus­teel­la voi mielestäni aiheel­lis­es­ti kysyä, mitä kaikkea muu­ta geen­imuun­nel­tua kaupoista jo löy­ty­isikään jos kaik­ki perus­teel­lis­es­ti tutkittaisiin.

    GM-leima tuot­teessa ei ole markki­navalt­ti, siinä yksinker­tainen syy pyrk­iä eroon merkin­nöistä. Luo­mu hin­nas­taan huoli­mat­ta on yhä suurem­pi markki­navalt­ti, mut­ta kuten asi­aan kuu­luu, geen­imuun­telun kan­nat­ta­jat läh­es poikkeuk­set­ta vas­tus­ta­vat luo­mua, kos­ka luo­mu on kulut­ta­jalle käytän­nössä ain­oa tapa varmis­tua siitä, että val­it­see geen­imuun­telema­ton­ta, pait­si jos luo­muvil­jelmän vier­essä joku kas­vat­taa gm-lajiket­ta, suo­jaetäisyy­dek­sikin tuli peräti 30 metriä.

    Ihmis­ten kulut­ta­mat kalorit eivät ker­ro kaikkea siitä kuin­ka ter­veel­listä ruokaa on syö­ty ja kuin­ka paljon. Ainakin län­si­mais­sa suuri osa tuote­tus­ta ruoas­ta kipataan kenenkään koske­mat­ta jät­teisi­in. Silti sekin ruo­ka on jos­sain kaukana kalli­isti pel­toalaa ja luon­non­va­ro­ja tuh­lat­en tuotet­tu, ja eri­tyisen kalli­isti käsitel­ty ja pakat­tu, sekä pilaan­tu­mista ja tuho­laisia vas­taan myrkytet­ty. Sitä samaa lisäaine­myrkkyä kan­sain­vä­li­nen ruoka­te­ol­lisu­us halu­aisi köy­hissäkin mais­sa kulutet­ta­van hei­dän omien ja ter­veel­lis­ten ruok­ien­sa sijaan. Ovat­pa nälästä kärsi­neet maat jät­täneet gm-ruo­ka-avunkin vas­taan­ot­ta­mat­ta, kaiketi juuri sik­si, että ei ole ollut mitään takei­ta tar­jo­tun ruoan ter­veel­lisyy­destä tai hai­tat­to­muud­es­ta. Län­si­maisen kvar­taal­i­bis­nek­sen sanaanko kehi­tys­maid­en johta­jien pitäisi luottaa?

  62. Samuli Saarel­ma kirjoitti:
    “Voit tietenkin väit­tää, mitä halu­at, mut­ta raa­ka fak­ta on se, että per­in­teinen kehi­tys­maid­en pienvil­je­ly ei pystynyt pitämään nälkää loitol­la siinä, mis­sä nykyiset menetelmät pystyvät.”

    Mitä aluet­ta tarkoi­tat ja mitä eri aikakau­sia ver­taat? Fak­talle löy­tyy var­maankin tieteel­liset todisteet?

  63. Hor­i­zon­tal:

    Jostain syys­tä gm-teol­lisu­us pyrkii siihen, ettei gm-tuot­tei­ta tarvit­sisi merk­itä ja se puolestaan tarkoit­taisi ettei kulut­ta­ja halutes­saankaan pysty val­it­se­maan geenimuuntelematonta. 

    öööö… ei. Kukaan ei ole kai kieltämässä geen­imuun­telemat­toman ruoan merkitsemistä.

    Ovat­pa nälästä kärsi­neet maat jät­täneet gm-ruo­ka-avunkin vas­taan­ot­ta­mat­ta, kaiketi juuri sik­si, että ei ole ollut mitään takei­ta tar­jo­tun ruoan ter­veel­lisyy­destä tai haitattomuudesta. 

    On se kyl­lä hienoa, kun voi ihan GM:t vas­tus­taak­seen glo­ri­fioi­da kehi­tys­maid­en riistäjähallintoa, joka nään­nyt­tää kansansa nälkään. Mitä luulet, jos olisi kysyt­ty niiltä jot­ka ruokaa oikeasti tarvit­si­vat? Oli­si­vatko he mielu­um­min otta­neet vas­taan GM-ruokaa vai olleet nälässä?

    Se mitä ihmi­nen suuhun­sa lait­taa ei pitäisi olla kenenkään muun kuin hänen itsen­sä asia. Jos hän halu­aa syödä hal­paa GMruokaa tai kallista luo­mu­ruokaa, niin se ei hait­taa mui­ta ihmisiä, eikä siitä pidä tehdä mitään poli­it­tista päätöstä. Eikö vaan annet­taisi kaikkien kukkien kukkia? Täl­löin ei tarvitse huole­htia mis­tään tur­val­lisu­ud­estakaan, kun jokainen kulut­ta­ja voi tehdä päätök­sen oma­l­ta kohdaltaan.

  64. Jois­sain USA:n osaval­tiois­sa on men­nyt läpi lakialoite, jon­ka mukaan GM-Free merkin­nät eivät ole sal­lit­tu­ja. EU:ssakaan alle pros­entin osuuk­sia ei tarvitse merk­itä. GM-Free merk­in­tä sopisi ei-luo­muun, mut­ta jostain syys­tä idea ei ole kan­tanut ja vaikea­han pienen jalosta­jan olisikaan olla var­ma kaikkien raa­ka-aineit­ten­sa alku­perästä, varsinkaan kun kaup­poi­hin joka tapauk­ses­sa tun­tuu pää­sevän merk­it­semätön­tä gm-pellavaa, gm-riisiä ja muuta.

    Riistäjähallinto? Ker­rotko tarkem­min mitkä gm-ruo­ka-avus­ta kieltäy­tyneet maat oli­si­vat riistäjähallinnon val­las­sa? Vai ovatko kaik­ki ei-län­si­maiset demokra­ti­at riistäjähallinto­ja? Ovatko kaik­ki GM-kri­it­tiset hal­li­tuk­set riistäjähallinto­ja, kuten Sveit­si, Itä­val­ta ja Kreikka?

    Art­turi kirjoitti:
    “Eikö vaan annet­taisi kaikkien kukkien kukkia? Täl­löin ei tarvitse huole­htia mis­tään tur­val­lisu­ud­estakaan, kun jokainen kulut­ta­ja voi tehdä päätök­sen oma­l­ta kohdaltaan.”

    Oliko tuos­sa sarkasmia?
    Mus­ta huumori­ton totu­us on, ettei yksit­täisen kulut­ta­jan tur­val­lisu­us kiin­nos­ta kvar­taal­i­bisnestä, niin kauan kun kulut­ta­jien vaivo­ja tai jopa kuole­man­ta­pauk­sia on mah­do­ton yhdis­tää mihinkään yksit­täiseen tuot­teeseen. Nyky­maail­mas­sa pääasi­as­sa teol­lis­es­ti tuotet­tuun ruokaan tyy­tyvä saa ruoas­saan sisään­sä niin paljon myrkkyjä, että syyn toteami­nen minkään yksit­täisen tuot­teen kohdal­la ei onnis­tu — minkä taakse luon­toar­vois­takin piit­taa­mat­toman miljoon­abis­nek­sen on help­po piiloutua.

    Peruste­lut geen­imuun­telun puoles­ta ovat siis kutis­tuneet ajatuk­seen kan­sain­välisen bis­nek­sen sään­telemät­tömyy­den ihan­noin­nista, ruoan tur­val­lisu­ud­es­ta piittaamatta.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.