Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2009

Kata­ja­no­kan hotel­li­kaa­va Läpäi­si lau­ta­kun­nan äänin 5–3. Puo­les­ta kok+sdp, vas­taan vihr+vas. RKP:n Ste­fan Johans­son äänes­ti tyh­jää.  Seu­raa­va erä kaupunginhallituksessa.

Peri­aat­teet ajo­no­peuk­sien hil­lit­se­mi­sek­si Hel­sin­gis­sä.  Aika hyvin nopeuk­sia on saa­tu alas. Kai­kis­ta tehok­kain­ta on ase­man­seu­dun kame­ra­val­von­ta, jos­sa käy­te­tään var­sin edis­ty­nyt­tä tek­niik­kaa. Uute­na kei­no­na on tulos­sa suo­ja­tei­den koh­dal­le awete3ttavia tolp­pia, jot­ka alka­vat vilk­kua, kun jalan­kul­ki­ja pyr­kii suojatielle.

Itse esi­tin, että Hel­sin­gis­sä käy­tet­täi­siin enem­män ajo­ra­dan kaven­ta­mis­ta suo­ja­tien koh­dal­la. Näin tuli­si myös lisää kadun­var­si­paik­ko­ja, kos­ka syn­ty­vään pysä­köin­ti­tas­kuun saa pysä­köi­dä suojat5ien eteen­kin – aina­kin, jos se lii­ken­ne­mer­kil­lä sallitaan.

Ratik­ka­lau­tas­ta Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta­sil­lan sijas­ta eivät vir­ka­mie­het oikein innos­tu­neet, eikä innos­tu­nut lautakuntakaan.

Kaik­ki muu esi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

Moot­to­ri­pyö­rät eivät saa­neet lupaa jouk­ko­lii­ken­ne­kais­toil­le.

34 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2009”

  1. Uute­na kei­no­na on tulos­sa suo­ja­tei­den koh­dal­le awete3ttavia tolp­pia, jot­ka alka­vat vilk­kua, kun jalan­kul­ki­ja pyr­kii suojatielle.”

    Ei, älkää. Tuo on infla­to­ris­ta, ja tek­ni­ses­ti vil­kut toi­mi­vat miten sat­tuu, aina­kin ne joi­ta tähän asti on asen­nel­tu. Vilk­ku­ja kan­nat­taa käyt­tää sil­loin kun jotain aidos­ti poik­keuk­sel­lis­ta tapah­tuu kuten osa­päi­väi­ses­ti kul­ke­va kul­man takaa tule­va ratik­ka oikai­see vas­taan­tu­le­van kais­tan kaut­ta (1A Teh­taan­ka­dun ja Telak­ka­ka­dun risteyksessä).

    Kaven­nuk­set ja kes­ki­ko­rok­keet ovat pal­jon parem­pi idea. Samoin pie­ni hil­lit­ty nopeus­näyt­tö kuten Puistokadulla.

  2. Ajo­ra­dan kaven­ta­mis­ta suo­ja­tien koh­dal­la har­ras­te­taan mm. Göte­bor­gis­sa lähes joka puo­lel­la kau­pun­kia. Toi­mi­vat erit­täin hyvin niin jalan­kul­ki­joi­den, autoi­li­joi­den kuin pyö­räi­li­jöi­den kan­nal­ta. Kuin­ka esi­tyk­see­si suhtauduttiin?

  3. Suo­ja­teil­le vilk­ku­via valo­ja. Sel­lai­set on jo nyt Albertinkadun/Punavuorenkadun kul­mas­sa, mut­ta koo­mi­sin­ta sii­nä on sin­ne ajaes­sa, että edel­li­ses­sä ris­teyk­ses­sä (Albertinkatu/Iso Roba) ei ole mitään. Ei edes suo­ja­tie­merk­ke­jä. Jos ei saa­da kuria val­von­nal­la ja sakot­ta­mal­la, niin valoil­la varus­te­tut on jat­kos­sa ehdot­to­mia, muut ehdol­li­sia. Kuria, kuria.. ja valistusta.

    Käsit­tääk­se­ni noi­den kaven­nus­ten toi­nen idea on juu­ri tuon pakol­li­sen vii­den met­rin jät­tä­mi­nen. Poik­keuk­set­ta aina pat­ti alkaa 5m ennen ja lop­puu heti suo­ja­tien jäl­keen. Ja jos­kus sii­hen on vie­lä asen­net­tu hei­jas­tin­nau­hal­la varus­tet­tu kumi­rou­he­tolp­pa estä­mäs­sä city­maas­tu­rei­den luvat­to­man luo­vuu­den. Samal­la nor­maa­li ajo­kais­ta (3m) kape­nee nopeuk­sien hil­lit­se­mi­sek­si. Muu­ten­kin tuo 3m on aivan lii­an leveä 30–50km/h nopeuk­siin. Niis­tä vähän pois, sii­nä pyö­rä­kais­tal­le oiva tila. Joi­ta vain todel­li­seen tarpeeseen.

    Tuo­ta moot­to­ri­pyö­rä aja­tus­ta en ymmär­rä. Vaik­ka pyö­rä vie sivusuun­nas­sa vähän tilaa, niin pituus­suun­nas­sa on edel­leen aivan samat tur­va­vä­lit kuin autoil­la. Kaik­ki tur­ha vain pois jouk­ko­lii­ken­ne­kais­toil­ta, jos sii­tä halu­taan oikeas­ti suo­sit­tua. Mik­si paket­ti­au­tot 9–15 ja tak­sit saa edel­leen niis­sä ajella?

  4. Göte­bor­gis­sa myös sivu­ka­tu­jen liit­ty­mät kokoo­ja­ka­tui­hin on toteu­tet­tu siten, että autot jou­tu­vat yleen­sä ylit­tä­mään jal­ka­käy­tä­vän – sen sijaan, että jalan­kul­ki­jat jou­tui­si­vat ylit­tä­mään sivu­ka­tua. Suo­ja­tiet on siis koro­tet­tu kul­ke­maan jal­ka­käy­tä­vän tasolle.

    Tämä kuva havain­no­lis­ta­nee rat­kai­sua: klik­kaa täs­tä.

  5. En tie­tys­ti ymmär­rä tota, mut­ta var­maan ihan hyvä, että valot vilk­kuu, kun joku aikoo ylit­tää kadun. Sää­lin vain autoi­li­joi­ta noil­la nur­kil­la, miten ne pää­see min­nek­kään? No, ehkä poruk­ka oppii vält­tä­mään tom­mo­sia jut­tu­ja ja sehän on tie­tys­ti tarkoituskin.

  6. Kyl­lä kaik­kien suo­ja­tei­den pitää olla yhtä tär­kei­tä. Ei ole hyvä idea varus­taa jot­kut suo­ja­tiet vilk­ku­va­loil­la ja toi­sia ei. Se luo­kit­te­li­si suo­ja­tiet tär­kei­siin ja vähem­män tärkeisiin.

  7. Ajo­no­peuk­sia voi­si myös hil­li­tä sil­lä, että kaduil­le levi­te­tään sen mit­tai­sia nau­lo­ja, jot­ka eivät puh­koi­si bus­sien ren­kai­ta, mut­ta katu­maas­tu­reil­la kaa­haa­vat jupit sai­si­vat vähän lisää aska­ret­ta, kun änke­vät keskustaan!

  8. Eikös lis­tal­la ollut myös raport­ti tai joku muu sel­lai­nen Sil­ta­mäen beto­ni­lä­hiön suojelusta?
    Jär­kyt­tä­vä teos pesu­be­to­nin iha­nuu­des­ta ja sii­tä kuin­ka täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen halu­taan teh­dä mah­dot­to­mak­si täy­del­li­sen vajaas­ti raken­ne­tul­la lähiö­alu­eel­la. No, kyl­lä­hän paik­ka saa­daan hen­gil­tä raken­nus­tai­teen nimissä. 

    Nimi­mer­kil­lä “Joku raja suojelullekin”

  9. Ajo­no­peuk­sien hil­lin­tään on mui­ta­kin lääk­kei­tä kuin pomp­pu-ja pujetteluratatie.
    Lää­ke on val­von­ta ja ennen kaik­kea tun­tu­vat seu­rauk­set rikkeistä.

    Koke­mus muu­ta­man vuo­den takaa Parii­sin liikenteestä.
    Ensi­vai­ku­tel­ma kaoot­ti­nen, mut­ta yllät­tä­vän hyvin sujuu, help­po ajaa ja suun­nis­taa, park­ki­paik­ka­kin löy­tyi yleen­sä koh­tuul­li­ses­ti, lii­ken­neym­py­röis­sä ( kais­tat­to­mis­sa ) sai aina tilaa, kult­tuu­ri-asen­ne­ky­sy­mys, ei käy “kii­laa­mi­nen” meillä.

    Yksi mer­kit­tä­vä ero mei­hin on, että suu­rin osa kaduis­ta on yksi­suun­tai­sia ja kart­toi­hin on mer­kit­ty ajo­suun­nat, aika fiksua.
    Ris­teyk­siin ei tul­la joka suun­nas­ta eikä kään­ny­tä joka suun­taan, vähem­män huo­mioi­ta­via suun­tia myös jalankulkijoille.
    Ajo­no­peuk­sis­ta pitää huo­len ahtaat kadut ja automäärät.
    Onnet­to­muus­ti­las­tois­ta en tie­dä, Osmo var­maan tietää.

    Jos Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat sai­si­vat suun­ni­tel­la esim Parii­sin lii­ken­teen, niin tosi tur­val­li­nen tuli­si jalan­kul­ki­joil­le, kos­ka auto­lii­ken­ne pysäh­tyi­si totaa­li­ses­ti vii­meis­tään mei­dän jär­jet­tö­miin punai­siin aaltoihin.

  10. Yksi mer­kit­tä­vä ero mei­hin on, että suu­rin osa kaduis­ta on yksi­suun­tai­sia ja kart­toi­hin on mer­kit­ty ajo­suun­nat, aika fiksua.”

    Opis­ke­lin v 194 Gre­nobles­sa. , kos­sa samoin oli pal­jon yksi­suun­tai­sia tei­tä. Yli­opis­tol­le 3.4. km: pää­hän ajoin vuor­kai­sän­tä­ni lai­naaml­la moot­to­ri­pol­ku­pyö­räl­lä, vek­ku­li lai­te. Ajat­te­lin, että nuo yski­suun­tai­set kadut ovat autoi­li­joi­den takia ja ajoin sumei­le­mat­ta kiel­le­tyä ajo­suun­taa vas­taa, Kukaan ei huomauttanut.

  11. Se lis­tal­la ollut pesubetoni-Siltamäki.…

    Men­kää­päs kat­so­maan oikein pai­kan pääl­le täm­möis­tä iha­naa kau­pun­ki­mais­ta kontaktikaupunkia:

    rapor­tis­ta:
    “Sil­ta­mä­ki: kompaktikaupunki-kontaktikaupunki

    Sil­ta­mä­ki raken­net­tiin ajan­koh­ta­na, jol­loin met­sä­lä­hiö­ajat­te­lus­ta siir­ryt­tiin tii­viim­män ja urbaa­nim­man kompaktikaupungin (=
    kon­tak­ti­kau­pun­gin) ihan­tee­seen. Alue raken­net­tiin ala­vaan pel­to­mai­se­maan ja lähiym­pä­ris­tö ja vihe­ra­lu­eet raken­net­tiin käy­tän­nös­sä kat­soen alus­ta alkaen. Raken­ta­mi­nen tapahtui
    täy­se­le­ment­ti­tek­nii­kal­la nk.kirjahyllyperiaatetta nou­dat­taen. Alu­een ase­ma­kaa­van ja raken­nuk­set suun­nit­te­li Ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Pent­ti Ahola.

    Alu­een suun­nit­te­lus­sa nou­da­tet­tiin nk. struk­tu­ra­lis­tis­ta, muun­nel­ta­vuu­den ide­aan perus­tu­vaa, kaa­voi­tus­pe­ri­aa­tet­ta. Yksi
    alu­een suun­nit­te­lus­sa esiin­ty­nyt uusi käsi­te oli kon­tak­ti­pi­ha, jol­la tar­koi­tet­tiin kort­te­lin yhteis­tä kokoon­tu­mi­sau­kio­ta tai toria, joita
    suun­ni­tel­tiin alu­eel­le kol­meen koh­taan. Kon­tak­ti­pi­hal­la halut­tiin yhdes­sä tii­viin ja mata­lan raken­ta­mis­ta­van kans­sa koros­taa alueen
    kau­pun­ki­mai­suut­ta vas­ta­koh­ta­na aikai­sem­mil­le, 1960-luvun metsälähiöille.”

    - Ah…
    Osmo, paras­ta oli­si jos lait­tai­sit hai­se­van vas­ta­lauseen rapor­tis­sa esiin­ty­väl­le pai­kan ja pesu­be­to­nin ihannoinnille.
    Hul­luus ei saa levitä.

  12. Täy­tyy myön­tää, että en ihan äkkiä ymmär­rä, mik­si Kruu­nu­vuo­ren­se­län yli oli­si teh­tä­vä spå­ral­le sil­ta? Samal­la rahal­la sai­si Laa­ja­sa­loon pal­jon fik­sum­man ja kat­ta­vam­man rai­tio­tie­jär­jes­tel­män, joka liit­tyi­si muu­hun rai­de­verk­koon Hert­to­nie­men ja mah­dol­li­ses­ti jopa Kulos­aa­ren metroasemilla.

    Kan­nat­taa muis­taa, että las­ket­taes­sa katu­jen nopeuk­sia samal­la las­ke­taan nii­den väli­tys­ky­kyä. Jo nyt ollaan pai­koi­tel­len rajoil­la, ettei­vät rajoi­tuk­set ole jär­ke­viä edes pyö­räi­li­jöi­den kan­nal­ta 😀 Pää­ka­dut on saa­ta­va vetä­mään, eli kevyt lii­ken­ne mah­dol­li­suuk­sien mukaan eri­ta­soon. Sii­nä mie­les­sä ase­man­seu­dun jär­jes­te­ly­jä ei voi pitää kai­kin puo­lin ihan jär­ke­vi­nä, vaik­ka enem­män siel­lä käve­len­kin kuin ajan autolla.

    Onnek­si kes­kus­ta­tun­ne­li aut­taa tule­vai­suu­des­sa poi­kit­tais­lii­ken­teen osal­ta. Olen samaa miel­tä Osmon kans­sa, että poi­kit­tais­lii­ken­teen lisäk­si tar­vi­taan joku uusi väy­lä myös kes­kus­tas­ta pohjoiseen.

  13. Joten­kin en tahdo/osaa ymmär­tää vih­rei­den totaa­lis­ta niu­hot­ta­mi­ses­ta hen­ki­lö­au­tois­ta. Kysyin ker­ran tilan­net­ta, kun autot ovat­kin säh­köl­lä toi­mi­via. Kyse onkin kuu­lem­ma nii­den vie­mäs­tä tilas­ta kau­pun­gis­sa. Mik­si kaupunki/yksityiset eivät sit­ten raken­na iso­ja park­ki­tor­ne­ja sin­ne tän­ne? Sil­loin sitä Osmon itke­mää maa­ta jää asun­to­ra­ken­ta­mi­seen enem­män. Mak­saa­han sekin, mut­ta park­kia­jas­ta­han voi las­kut­taa. Nyt tun­tuu, että vih­reät pyr­ki­vät kai­kil­la mah­dol­li­sil­la tavoil­la vai­keut­ta­maan autoi­lua. Joten­kin tun­tuu mel­kein, että kysy­myk­ses­sä on vain kateus, mikä ei tie­ten­kään ole totta?
    Voi­si­ko Osmo ker­toa, jos tie­tää, monel­la­ko pää­kau­pun­gin talou­del­la on auto, %:ssa? Ehkä se antaa vähän lisää ajat­te­le­mi­sen aihet­ta kaikille.
    Vie­lä parem­pi oli­si, jos sai­si samal­la tie­tää, min­kä osuu­den auton omis­ta­jat mak­sa­vat kai­kis­ta verois­ta niin val­tiol­le kuin kun­nil­le. Saat­taa olla vai­kea asia.

  14. Kal­le Pyöräniemi

    Samal­la rahal­la sai­si Laa­ja­sa­loon pal­jon fik­sum­man ja kat­ta­vam­man rai­tio­tie­jär­jes­tel­män, joka liit­tyi­si muu­hun rai­de­verk­koon Hert­to­nie­men ja mah­dol­li­ses­ti jopa Kulos­aa­ren metroasemilla.

    Laa­ja­sa­lon jouk­ko­lii­ken­ne­vaih­toeh­dot on tut­kit­tu suht perus­teel­li­ses­ti. Aja­tuk­se­na oli ilmei­ses­ti saa­da Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta mah­dol­li­sim­man tii­viis­ti kes­kus­tan yhtey­teen. Met­ron haa­roit­ta­mi­nen Hert­to­nie­mes­tä vis­siin hylät­tiin kät­te­lys­sä lii­an kal­lii­na ja han­ka­las­ti lii­ken­nöi­tä­vä­nä. Vaih­to­yh­teys nykyi­sen met­ron kaut­ta oli­si ollut tun­tu­vas­ti hitaam­pi, lii­tyn­tä­bus­sia­luei­ta vas­taa­va tilan­ne. Muus­ta ratik­ka­ver­kos­ta eril­li­nen pät­kä taas vaa­ti­si omat varik­kon­sa yms., ja suo­ran rai­tio­tien raken­ta­mi­nen Hert­to­nie­men kaut­ta kes­kus­taan oli­si tar­koit­ta­nut met­ron kans­sa pääl­lek­käis­tä ratik­ka­lin­jaa, mikä puo­les­taan lie­nee poliit­ti­nen mah­dot­to­muus. Sil­ta on sel­väs­ti tun­ne­lia hal­vem­pi, kos­ka kal­lio­ra­ken­ta­mi­sen olo­suh­teet tuol­la pai­kal­la ovat huo­not. Valit­tu vaih­toeh­to oli sel­keäs­ti edul­li­sin, kun ver­tai­lus­sa oli ratik­ka ja met­ro, tun­ne­lis­sa tai sillalla.

  15. MIVa, kau­pun­gis­sa tila on rahaa, eli kysy­mys on poh­jim­mil­taan rahas­ta. Valis­tu­neem­pi auto­puo­lu­een sii­pi on sitä miel­tä että kai­ve­taan autot maan alle, peri­aat­tees­sa tämä vaik­ka minul­le käy. Mut­ta kun ensin­nä­kin ne hal­li­pai­kat mak­saa sen jotain 40 000 euroa kap­pa­le, ja toi­sek­si sen park­ki­pai­kan edel­lyt­tä­mä tun­ne­li­mo­ta­ri mak­saa per auto hel­pos­ti saman ver­ran, enem­män­kin jos ajo­mat­kat kas­vaa. Ja nii­tä park­ki­paik­ko­ja on kes­ki­mää­rin kak­si per auto (koti, työ, kou­lu, kaup­pa…) Eli puhu­taan tuol­lai­ses­ta pie­neh­kön kes­kus­ta-asun­non hin­nas­ta per auto. Tuo­hon ver­rat­tu­na Maglev-juna­kin on hal­paa kuin saippua.

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä että nii­tä auto­ja ei vie­dä maan alle vaan niil­le rai­va­taan tilaa yhä kau­em­paa maan pääl­tä. Mikä taas piden­tää kaik­kia mat­ko­ja, eli lisää ener­gian­ku­lu­tus­ta ja tuot­taa har­vi­nai­sen ikä­vää kau­pun­kiym­pä­ris­töä, säh­kö- tai polt­to­moot­to­ri on tois­si­jai­nen asia. Ei sinän­sä ettei­kö säh­kö­au­to oli­si sel­keä paran­nus, tai että minul­la oli­si mitään nii­tä vas­taan sinänsä.

    Jos jos­kus tule­vai­suu­des­sa meil­lä on rut­kas­ti lii­kaa rahaa ja se halu­taan käyt­tää auto­tun­ne­lis­toon, niin sit­ten asia on eri. Täs­sä kau­pun­gis­sa ja tähän aikaan näin ei ole.

  16. Mik­ko H sanoi ne olen­nai­set asiat, lisä­tään vie­lä että Laa­ja­sa­lon ratik­ka on seu­ruas eli­mi­naa­tio­pro­ses­sis­ta jos­sa on kym­me­nen vuo­den aika­na käy­ty poik­keuk­sel­li­sel­la pie­tee­til­lä läpi kaik­ki jär­ke­vät ja useam­pi jär­je­tön vaih­toeh­to. Se sil­ta mak­saa suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin auto­yh­teyk­sien paran­ta­mi­nen Hert­to­nie­meen. Tai jotain tois­ta sataa euroa per Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan raken­net­ta­va ker­ros­ne­liö, ei minus­ta ole miten­kään opti­mis­tis­ta olet­taa että se nos­taa tont­ti­maan arvoa, joka on siis kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa, vähin­tään tuon ver­ran. Han­ke on jopa LVM:n rai­de­vi­ha­mie­li­sil­lä las­ken­ta­mal­leil­la sel­keäs­ti kannattava.

    Ymmär­rän hyvin nii­tä jot­ka ovat huo­lis­saan että sil­las­ta tulee ruma ja muu­ten­kin huo­no. Tämän takia kan­nat­taa vaa­tia että sil­lan suun­nit­te­luun panos­te­taan, vaik­ka se sit­ten nos­tai­si kus­tan­nuk­sia. Esi­mer­kik­si tähä­nas­ti­sis­sa suun­ni­tel­mis­sa ei ole oikein mie­tit­ty lain­kaan että miten sitä kevyen lii­ken­teen väy­lää voi­si käyt­tää tila­na, kuvit­te­li­sin että vähin­tään­kin jon­kin­lai­nen kalas­tus­paik­ka tuli­si kysy­myk­seen, mik­sei vaik­ka lai­tu­ri­paik­ko­ja sil­lan alkuun, kah­vi­laa, tms. Se sil­ta voi­si olla kilo­met­rin jal­ka­käy­tä­vä, ei pelk­kä liikenneyhteys.

  17. Mik­ko: “Laa­ja­sa­lon jouk­ko­lii­ken­ne­vaih­toeh­dot on tut­kit­tu suht perusteellisesti…”

    Näin sivus­ta seu­raa­va­na voi­si väit­tää, että hyvä rat­kai­su on teh­ty kus­tan­nuk­sis­ta piit­taa­mat­ta 😀 Kun kat­soo mui­ta kau­pun­ke­ja, jois­sa on met­ro, niin rai­tio­vau­nua käy­te­tään juu­ri syöttöliikenteeseen.

    Uskon yhä, että reip­paal­la täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­la Hert­to­mie­meen ja Laa­ja­sa­loon, rai­tio­vau­nu­lin­ja oli­si jär­ke­vä inves­toin­ti. Nykyi­sil­lä suun­ni­tel­mil­la Laa­ja­sa­lon asu­kas­ti­heys ei rii­tä raideliikenteelle.

    Koko­nai­suu­des­saan jul­ki­sel­ta lii­ken­teel­tä tulee vaa­tia edes jon­kin­lais­ta kan­nat­ta­vuut­ta. Nyt näin ei ole, vaan tehot­to­maan jär­jes­tel­mään syy­de­tään veroeu­ro­ja aivan ilman kritiikkiä. 🙁

  18. Auto on 20. vuo­si­sa­dan par­hai­ta kek­sin­tö­jä ja var­mas­ti eni­ten ihmis­ten vapaa­ta liik­ku­mis­ta hel­pot­ta­nut tek­ni­nen apuväline.

    Samal­la auto on oman menes­tyk­sen­sä uhri. Suu­rin este ihmis­ten vapaal­le liik­ku­mi­sel­le ovat mui­den ihmis­ten autot. Mitä enem­män auto­ja kau­pun­gis­sa on, sitä pidem­mik­si etäi­syy­det kau­pun­gis­sa kas­va­vat ja sitä enem­män aikaa lii­ken­tees­sä kuluu, mikä nos­taa pal­ve­lui­den ja elä­mi­sen kustannuksia.

    Kul­je­tuse­täi­syyk­sien piden­ty­mi­nen syö tava­roi­den hin­to­jen näen­näi­sen las­kun. Pite­ne­vät työ- ja asioin­ti­mat­kat puo­les­taan syö­vät etäi­syyk­sien kas­vus­ta seu­raa­van asu­mi­sen hin­to­jen laskun.

    Mitä pidem­mät etäi­syy­det, sitä vai­keam­min saa­vu­tet­ta­vik­si pal­ve­lut tule­vat. Mitä pidem­mät etäi­syy­det, sitä enem­män aikaa päi­vit­täi­nen töis­sä­käyn­ti ja asioin­ti vie­vät. Kään­täen — sitä vähem­män kat­ta­vik­si pal­ve­lut tule­vat ja sitä vähem­män vapaa­ta aikaa ihmi­sil­le jää. Toi­sin sanoen sitä kau­em­mak­si haa­ve ihmis­ten vapaas­ta liik­ku­mi­ses­ta kau­pun­gis­sa karkaa.

    Autoi­lun varaan raken­net­tu kau­pun­ki levit­täy­tyy mat­to­na peri­aat­tees­sa niin kau­as kuin tilaa riit­tää. Kuten Pyy­luo­ma jo tote­si, ongel­ma on tilan alihinnoittelu.

    Tila on kau­pun­gin resurs­seis­ta kes­kei­sim­piä. Mitä enem­män asuk­kai­ta kau­pun­gis­sa on, sitä olen­nai­sem­paa tilan mah­dol­li­sim­man teho­kas käyt­tö on.

    Auto­lii­ken­ne on peri­aat­tees­sa hyvin­kin teho­kas tapa käyt­tää tilaa, sil­lä autoi­li­ja kul­kee huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min kuin käve­li­jä. Sik­si autos­ta onkin tul­lut niin mer­kit­tä­vä kulkumuoto.

    Auton ongel­ma on kui­ten­kin, että suu­rim­man osan ajas­ta se sei­soo pai­kal­laan. Kun lii­ken­ne­vä­li­neek­si tar­koi­tet­tu auto ei lii­ku, se tar­vit­see säi­ly­tys­ti­laa. Hen­ki­lö­au­ton pysä­köin­ti vaa­tii noin 15 neliö­met­riä kadun­var­si­ti­laa. Kym­me­nen peräk­käis­tä autoa vie 150 m², molem­min puo­lin katua 300 m². Hah­mot­taak­seen, onko tämä vähän vai pal­jon, luvun voi suh­teut­taa oman asun­ton­sa kokoon.

    Tilal­la on nel­jäs­kin ulot­tu­vuus: hin­ta. Kal­lios­sa sijait­se­va 30 m² yksiö mak­saa pyö­reäs­ti noin 100 000 euroa. Vuo­kral­le pää­see noin 600 eurol­la kuu­kau­des­sa. Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen saa vuo­dek­si sadal­la eurolla.

    Kiin­toi­sa kysy­mys on, miten mark­ki­na­ta­lou­des­sa on yli­pää­tään perus­tel­ta­vis­sa park­ki­paik­ko­jen kus­tan­nus­ten tasaa­mi­nen kaik­kien kesken.

    Onko esi­mer­kik­si asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus hal­pa vai kal­lis? Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön las­kel­mien mukaan hel­sin­ki­läi­set veron­mak­sa­jat mak­sa­vat vähin­tään 81 pro­sent­tia asu­kas­tun­nuk­sel­la pysä­köin­nis­tä aiheu­tu­vis­ta kuluista.

    Vih­reät kan­nat­ta­vat ihmis­ten sel­lai­sia vapai­ta valin­to­ja, jot­ka eivät kaven­na mui­den vas­taa­via vapauk­sia. Vih­reil­lä ei ole mitään eri­tyis­tä auto­ja vas­taan sinän­sä, mut­ta täyt­tää­kö uto­pia auto­jen varas­sa toi­mi­vas­ta kau­pun­gis­ta nämä vapaan valin­nan kriteerit?

  19. Niin ja auto­han tiet­ty kek­sit­tiin jo 19. vuo­si­sa­dal­la, mikä ei vähen­nä sen mer­ki­tys­tä 1900-luku­lai­sen elä­män­ta­van kehit­ty­mi­ses­sä mitenkään.

  20. Vie­lä lisäys Mikon ja T. Pyy­luo­man perus­te­lui­hin: Sil­lan idea on nime­no­maan kil­pai­lu­ky­kyi­ses­sä mat­ka-ajas­sa kes­kus­taan. Hert­to­nie­men kaut­ta kier­ret­täes­sä hen­ki­lö­au­to voit­tai­si rati­kan rei­lus­ti, mut­ta suo­raan selän yli mene­vä ratik­ka pys­tyy var­mas­ti todel­la tehok­kaas­ti syö­mään auto­lii­ken­net­tä. Ris­ti­rii­tais­ta onkin, että Hert­to­nie­men lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­hin upo­te­taan se 100 mil­joo­naa euroa, joka tosia­sias­sa pitäi­si sääs­tyä juu­ri kil­pai­lu­ky­kyi­sen jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­den ansios­ta. Mut­ta on joka tapauk­ses­sa sel­vää, että sil­ta selän yli on niin mer­kit­tä­vä paran­nus, että se mak­saa hin­tan­sa takai­sin nopeas­ti, ja että kaik­ki vaih­toeh­dot oli­si­vat var­mas­ti kal­liim­pia, vaik­ka nii­den inves­toin­nit oli­si­vat­kin pienempiä.

    Pyö­rä­nie­mi väit­tää myös, että katu­jen nopeuk­sien las­ke­mi­nen alen­tai­si nii­den väli­tys­ka­pa­si­teet­tia. Väi­te on vail­la perus­tei­ta. Pul­lon­kau­lo­ja­han ovat ris­teyk­set, ja nii­den kapa­si­teet­tiin vai­kut­taa ensi­si­jai­ses­ti se, kuin­ka lähek­käin autot pys­ty­vät ne ylittämään.

    Nopeu­den vai­ku­tus on hyvin vähäi­nen, var­sin­kin kun ote­taan huo­mioon, että autot jou­tu­vat joka tapauk­ses­sa kiih­dyt­tä­mään nol­las­ta. (Vih­reän aal­lon jär­jes­tä­mi­nen­hän on vain poik­keus­ta­pauk­sis­sa mah­dol­lis­ta, ja sil­loin­kin lähes aina ris­teyk­sen ensim­mäi­se­nä ylit­tä­vä auto läh­tee pysäh­dyk­sis­tä.) Opti­maa­li­nen ris­teyk­sen yli­tys­no­peus on var­mas­ti las­ket­tu TKK:n lii­ken­ne­tek­nii­kan osas­tol­la moneen ker­taan. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si­kin tie­tää, kuin­ka alhai­nen se oikeas­ti on. Var­mas­ti se on alle 30 km/h.

  21. EA: “…Pyö­rä­nie­mi väit­tää myös, että katu­jen nopeuk­sien las­ke­mi­nen alen­tai­si nii­den väli­tys­ka­pa­si­teet­tia. Väi­te on vail­la perusteita…”

    Ydin­so­das­ta oli pal­jon hyö­tyä aikoi­naan, var­sin­kin kun sitä ei käy­ty. 😉 Sen var­jol­la tut­kit­tiin kui­ten­kin yhtä sun tois­ta, jota tänä päi­vä­nä sovel­le­taan ihan muu­al­la. 🙂 Ylei­nen 80km/h nopeus­ra­joi­tus, tosin mit­tayk­sik­kö muu­tet­tu­na ja muu­ten­kin ehkä jon­kin verr­ran vää­rin ymmär­ret­ty­nä on tuon tut­ki­muk­sen tulos­ta. 😀 En kui­ten­kaan ole heti vaa­ti­mas­sa Man­ner­hei­min­tiel­le kah­dek­san­kym­pin rajoitusta.

  22. Tpyyl­le:
    olin jo oppi­nut, ettei OS vas­tus­ta auto­ja muu­ten, pait­si ne vie­vät tilaa. Mon­ta­ko taloa luu­let kan­ta­kau­pun­kiin syn­ty­vän, jos kadun­var­si­py­sä­köin­ti kiel­le­tään? Suu­rim­mil­la lähiöil­lä on ihan sama tilan­ne. Voi­sit­ko ker­toa, mis­sä kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la autot vie­vät jotain raken­nus­ti­laa? Itse voi­sin muis­taa ehkä van­han mes­su­hal­lin takai­sen park­ki­pai­kan. En ihan jak­sa aina ymmär­tää tätä mari­naa kes­kus­tan osal­ta. No, täs­sä iäs­sä ei nyt ymmär­rä pal­jon muutakaan.

  23. Pyö­rö­nie­mi puhuu aivan has­su­ja. Suo­mes­sa ala­ra­ja­na jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sel­le pide­tään 2000as./km2. Sak­sa­lai­nen näke­mys on että ne samat 2000 asu­kas­ta 400 met­rin etäi­syy­del­lä rai­tees­ta riit­tää pika­ra­ti­kal­le, eli 2500as./km2. Kruu­nu­vuo­res­sa nuo arvot ylit­tyy monin­ker­tai­ses­ti, muu­al­la­kin Laa­ja­sa­los­sa on aivan riit­tä­vä väes­tö­poh­ja. Jouk­ko­lii­ken­ne vaa­tii jouk­ko­ja, mut­ta ei se nyt mitään Man­hat­ta­nia edellytä.

  24. Sano­taan vie­lä sii­tä Laa­ja­sa­lon rati­kas­ta että se kan­nat­tai­si Rai­de-Joke­rin raken­tues­sa (ei, sitä ei ole pak­ko teh­dä ker­ral­la) jat­kaa Hert­to­ni­meen ja/tai Roi­hu­vuo­ren ja Itä­kes­kuk­sen kaut­ta Rai­de-Joke­ril­le. Yhdis­tet­ty­nä met­roon tuo tar­joai­si Itä-Hel­sin­kiin mai­niot rai­deyh­tey­det joka suun­taan, ja oli­si parem­pi piris­tys ja moti­vaat­to­ri täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­le kuin mikään lähiö­pro­jek­ti. Kus­tan­nuk­set­kin oli­si aika kohtuulliset.

  25. Kal­le Pyöräniemi

    Kun kat­soo mui­ta kau­pun­ke­ja, jois­sa on met­ro, niin rai­tio­vau­nua käy­te­tään juu­ri syöttöliikenteeseen.

    Tuo ei ole kyl­lä mikään yleis­pä­te­vä totuus. Vas­tae­si­merk­ki­nä vaik­ka Ber­lii­ni, Nürn­berg, Ams­ter­dam ja Hel­sin­gin koko­luo­kas­sa Oslo.

    Uskon yhä, että reip­paal­la täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­la Hert­to­mie­meen ja Laa­ja­sa­loon, rai­tio­vau­nu­lin­ja oli­si jär­ke­vä inves­toin­ti. Nykyi­sil­lä suun­ni­tel­mil­la Laa­ja­sa­lon asu­kas­ti­heys ei rii­tä raideliikenteelle.

    Täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta on kyl­lä ehdo­tel­tu­kin, tosin en tie­dä kuin­ka vai­ku­tus­val­tai­sil­ta tahoil­ta. Laa­ja­sa­lon rai­tio­tien ehdo­te­tuis­sa vaih­toeh­dois­sa oli myös rata Hert­to­nie­meen, siis sil­lan sisäl­tä­väs­sä vaih­toeh­dos­sa. Se yhteys ei tai­da toteu­tua aina­kaan ensi vai­hees­sa, tosin tuon suun­nan kysyn­tä saat­taa olla aliar­vioi­tu. Poi­kit­tais­lii­ken­teel­le kun ilmei­ses­ti on kysyn­tää pal­jon enem­män kuin jul­ki­sen lii­ken­teen tar­jon­nas­ta voi­si päätellä.

    Lie­nee aika sel­vä, että rai­tio­tie­verk­koa kan­nat­taa laa­jen­taa jär­jes­tel­mä­nä, eikä teh­dä eril­lis­tä pät­kää Laa­ja­sa­loon. Tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa pitäi­si olla eril­li­nen varik­ko, joka pis­tää hin­ta-arviot täy­sin uusik­si, ja ongel­ma­ti­lan­teis­sa kalus­to­kier­to kes­kus­ta ver­kon kans­sa on perin hankalaa.

    Täs­sä tul­laan perim­mäi­sen kysy­myk­sen äärel­le, eli kehi­te­tään­kö kur­viin tai­pu­ma­ton­ta har­va­py­säk­kis­tä ras­kas­met­roa ja lii­tyn­tä­bus­se­ja (joi­ta sel­lai­se­naan ei kan­nat­ta­ne kor­va­ta rati­kal­la), vai rai­tio­tie­jär­jes­tel­mää. Espoon koh­dal­la on pää­dyt­ty ensim­mäi­seen ja Laa­ja­sa­los­sa jälkimmäiseen.

  26. Mik­ko H: “…Täs­sä tul­laan perim­mäi­sen kysy­myk­sen äärel­le, eli kehi­te­tään­kö kur­viin tai­pu­ma­ton­ta har­va­py­säk­kis­tä ras­kas­met­roa ja lii­tyn­tä­bus­se­ja (joi­ta sel­lai­se­naan ei kan­nat­ta­ne kor­va­ta rati­kal­la), vai rai­tio­tie­jär­jes­tel­mää. Espoon koh­dal­la on pää­dyt­ty ensimmäiseen…”

    Tuo­ta Espoon rat­kai­sua ei tul­la kos­kaan saa­maan kan­nat­ta­vak­si 😀 Koko Ete­lä-Espoo täy­tyy raken­taa kau­pun­gik­si, jos met­roin­ves­toin­ti halu­taan jos­kus kym­me­nien vuo­sien pääs­tä kuo­let­taa. Tosin epäi­len tek­nii­kan aja­neen sil­loin jo tuol­lia­sen rat­kai­sun ohi.

    Nyt oli­si vie­lä mah­dol­lis­ta ottaa jär­ki käteen ja pysäyt­tää hul­lu rahan­tuh­laus. Vali­tet­ta­vas­ti niin vah­vaa päät­tä­jää ei Espoos­sa ole. Oli­si­vat edes teh­neet kom­pro­mis­sin, eli met­ro Tapio­laan ja sii­tä eteen­päin bus­sil­la tai täy­den­nys­ra­ken­ta­mal­la sekä raitiotiellä.

    En vas­tus­ta met­roa. Se on tek­ni­ses­ti aivan lois­ta­va jär­jes­tel­mä. Met­ro vain tar­vit­see kau­pun­gin ja se Suo­mes­ta puuttuu.

    tpyy­luo­ma: “… Laa­ja­sa­lon rati­kas­ta …Itä-Hel­sin­kiin mai­niot rai­deyh­tey­det …moti­vaat­to­ri täydennysrakentamiselle…”

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta ennen kuin läh­de­tään kor­jai­le­maan epä­on­nis­tu­nut­ta Itä-Hel­sin­kiä, pitää raken­taa Hel­sin­gil­le kes­kus­ta. Pal­jon lähem­pä­nä kes­kus­taa on suu­ria aluei­ta vajaa­käy­tös­sä, jot­ka täy­tyy rat­kais­ta ennen idän kor­pia. MItä tej­dään esi­mer­kik­si Haa­gal­le, Rus­kea­suol­le tai Munkkivuorelle? 

    Kun mm. edel­lä­mai­ni­tut on rat­kais­tu, voi­daan miet­tiä kau­kai­sem­pia koh­tei­ta, kuten Laa­ja­sa­loa. Ammat­ti­lais­ten mukaan Kehä I:n sisäl­le sopii mil­joo­na ihmis­tä lisää.

  27. Sak­sa­lai­nen näke­mys on että ne samat 2000 asu­kas­ta 400 met­rin etäi­syy­del­lä rai­tees­ta riit­tää pika­ra­ti­kal­le, eli 2500as./km2.”

    Pika­ra­ti­kan sovel­tu­vuus eri­lai­siin maan­käyt­tö­rat­kai­sui­hin riip­puu pal­jon sii­tä, miten sekoi­tet­tu maan­käyt­tö on, so onko pal­ve­lua­lu­eel­la sekä asuk­kai­ta että työ­paik­ko­ja ja pal­ve­lu­ja sekaisin.

    Laa­ja­sa­lon pit­kien ratik­ka­lin­jo­jen yksi ongel­ma on se, että kysyn­tä­ku­vio asu­kas­pai­not­tei­suu­den vuok­si on esi­kau­pun­kia­lue­lin­jo­jen mukai­nen. Ruuh­kas­sa on pal­jon käyt­tä­jiä, mut­ta mui­na aikoi­na var­sin tyhjää. 

    Kun nuo kol­me lin­jaa sit­ten yhdis­te­tään kan­ta­kau­pun­gin lin­joi­hin, joil­la on kysyn­tää myös päi­väl­lä, illal­la ja vii­kon­lop­pui­na, syn­tyy epä­ta­lou­del­li­sia ratkaisuja.

    Toi­nen ongel­ma on pit­kät varik­ko­yh­tey­det. Tar­vi­taan sel­väs­ti enem­män ruuh­ka­vau­nu­ja kuin nor­maa­leil­la ratik­ka­lin­joil­la. Varik­koa­jo­jen suo­rit­teet kas­va­vat aika suuriksi.

    Kol­mas ongel­ma on kes­kus­tan rai­de­ver­kon tai parem­min­kin pysäk­ki­ver­kon välitykyky.

  28. tpyy­luo­ma: “..muu­al­la­kin Laa­ja­sa­los­sa on aivan riit­tä­vä väes­tö­poh­ja. Jouk­ko­lii­ken­ne vaa­tii jouk­ko­ja, mut­ta ei se nyt mitään Man­hat­ta­nia edellytä.”

    Pait­si Jollaksessa/Hevossalmessa, jos­ta nyky­ään tai­taa opti­maa­li­sin kes­kus­tayh­teys olla henkilöauto+liityntäpysäköinti Kulos­aa­res­sa. Täs­sä oli­si ilmei­nen lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin kehit­tä­mi­sen paikka.

  29. Pal­jon lähem­pä­nä kes­kus­taa on suu­ria aluei­ta vajaa­käy­tös­sä, jot­ka täy­tyy rat­kais­ta ennen idän kor­pia. MItä tej­dään esi­mer­kik­si Haa­gal­le, Rus­kea­suol­le tai Munkkivuorelle?

    Laa­ja­sa­lon suh­teen oleel­lis­ta on ymmär­tää, että se on lin­nun­tie­tä mitat­tu­na yhtä lähel­lä kes­kus­taa kuin Munk­ki­vuo­ri tai Rus­kea­suo, kau­em­mat osat ovat sit­ten Haa­gan etäisyydellä.

    Nykyi­set yhtey­det vaan kier­tä­vät niin pal­jon, että se on ihmis­pers­pek­tii­vis­tä kau­ka­na. Juu­ri sik­si rati­kas­sa onkin järkeä.

  30. Vep­sä­läi­nen, Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa aina­kin yri­te­tään jotain muu­ta­kin kuin nuk­ku­ma­lä­hiö­tä, kyl­lä sii­nä minus­ta poten­ti­aa­lia on vapaa-ajan lii­ken­teel­le­kin. Sen näkee sit­ten aika­naan miten sii­nä käy. Ruuh­ka­pai­not­tei­suut­ta voi­daan hoi­taa lin­jas­to­suun­nit­te­lul­la, ja tuo sama ongel­ma kysyn­nän vaih­te­luis­sa on mis­sä tahan­sa joukkoliikenteessä.

    spot­tu, Jol­lak­sen ja San­ta­ha­mi­nan bus­sit 85 ja 86 jat­ka­vat tie­tääk­se­ni suu­rin piir­tein lii­ken­nöin­ti­ään niin kuin nyky­ään­kin, ne vaan toi­mi­vat sekä rati­kan että met­ron syöt­tö­lin­joi­na. Ei se nyt ihan mah­do­ton aja­tus ole haa­raut­taa kis­ko­ja Rei­he­rin­tiel­tä vaik­ka yksi­rai­tei­si­na lyhyi­nä pät­ki­nä San­ta­ha­mi­naan ja Jol­lak­seen, mut­ta tuon kan­nat­ta­vuus voi perus­tua vain sii­hen että auto­lii­ken­ne Laa­ja­sa­lon läpi vähe­nee, jol­loin esi­mer­kik­si saa­tet­tai­siin pär­jä­tä ilman sitä sadan mil­joo­nan mora­ri-inves­toin­tia. Laa­ja­sa­lon reu­noil­la väki­mää­rät on bus­sin­kin kan­nal­ta kannattavuusrajoilla.

  31. Pyö­rä­nie­mi: “Ydin­so­das­ta oli pal­jon hyö­tyä aikoi­naan, var­sin­kin kun sitä ei käy­ty. 😉 Sen var­jol­la tut­kit­tiin kui­ten­kin yhtä sun tois­ta, jota tänä päi­vä­nä sovel­le­taan ihan muu­al­la. 🙂 Ylei­nen 80km/h nopeus­ra­joi­tus, tosin mit­tayk­sik­kö muu­tet­tu­na ja muu­ten­kin ehkä jon­kin verr­ran vää­rin ymmär­ret­ty­nä on tuon tut­ki­muk­sen tulosta.”

    Arvoi­tuk­sel­li­ses­ta vies­tis­tä­si ei käy oikeas­ti ilmi yhtään mitään. Toden­nä­köi­ses­ti viit­taat johon­kin jenk­ki­tut­ki­muk­seen, jos­sa on todet­tu moot­to­ri- tai val­ta­tie­ver­kon vetä­vän eni­ten 50 MPH nopeu­del­la. Sil­lä taas ei ole mitään teke­mis­tä kau­pun­ki­kes­kus­tan moni­mut­kai­sen lii­ken­ne­va­lo-ohja­tun ver­kon opti­maa­li­sen nopeu­den kanssa.

  32. tpyy­luo­ma: “Ei se nyt ihan mah­do­ton aja­tus ole haa­raut­taa kis­ko­ja Rei­he­rin­tiel­tä vaik­ka yksi­rai­tei­si­na lyhyi­nä pät­ki­nä San­ta­ha­mi­naan ja Jollakseen..”

    On jo ker­taal­leen todet­tu ettei kan­na­ta sii­nä eli­mi­naa­tio­pro­ses­sis­sa jos­ta aiem­min oli puhet­ta. Lin­ja­kart­ta havain­nol­lis­taa mis­tä on kyse, eli mik­si 85 ei pal­ve­le koko Jol­las­ta. Loo­gi­nen paik­ka lii­tyn­tä­py­sä­köin­nil­le oli­si Laa­ja­sa­lon­tien, Rei­he­rin­tien ja Jol­lak­sen­tien ris­teys eli suun­ni­tel­tu lin­jan 12 päät­tä­ri. Mur­to-osal­la sii­tä 101 mil­joo­nas­ta joka on kai edel­leen tar­koi­tus upot­taa Hert­to­nie­men lii­ken­neym­py­rään tun­ne­lei­neen oli­si saa­nut aika hulp­pe­aa inte­graa­tio­kel­pois­ta infraa sekä tuo­hon lin­jan 12 päät­tä­ril­le että uuden (suun­ni­tel­lun) osta­rin kes­kel­le jos­ta yksi­tyi­nen raha oli­si var­maan mie­lel­lään jat­ka­nut. Nyt pahoin pel­kään että rai­tio­lin­jat raken­tu­vat vähän irral­leen päivittäistavaralogistiikasta.

    Ja var­si­nai­seen aihee­seen­han tämä ei taas lii­ty mitenkään.

  33. spot­tu, joo ja aja­tuk­se­si on minus­ta hyvä. Tar­koi­tin että nuo lin­ja­jat­kot eivät sinän­sä ole kan­nat­ta­via lii­ken­nöi­dä eli jos nii­tä teh­täi­siin niin perus­te­lut pitää sit­ten olla jot­kut muut. Ja ei niin liitykään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.