Saako tietoa pimittää?

Palaan kestoai­heeseeni 20 000 asukkaan autokaupungista Histaan.

Hufvud­stads­bladet pal­jasti, että Espoon virkamiehet ovat pimit­täneet luot­ta­mus­miehiltä VTT:n laa­ti­man raportin, jon­ka mukaan His­tan  alueen kaavoitus vaikut­taa ilmas­ton juuri niin kuin maalaisjär­jel­lä sen olet­taisikin vaikuttavan.

Var­maankaan tuol­lainen tiedon salaami­nen ei ole rikos, mut­ta sen pitäisi olla sel­l­ainen. KoskaE­spoon sisäiset kuri­jno­pi­to­toimet eivät kuu­lu min­ulle, en kom­men­toi tätä sen enempää.

Olavi Louko sanoi Helsin­gin Sanomis­sa, että jos Hista jätetään rak­en­ta­mat­ta, sama asu­tus siir­tyy vielä hölmömpi­in paikkoi­hin. On parem­pi tehdä ilmas­toa kohtaan pienem­pi kuin suurem­pi rikos. Louko on aivan väärässä.

1) Minus­ta Hista pitäisi rak­en­taa, mut­ta sinne pitäisi vetää rata Espoon ase­mal­ta. Sama rata pitäisi jatkaa Vihdin kaut­ta Loh­jalle.  His­tan kaavoitus pitäisi lopet­taa sik­si, kunnes päätös radan rak­en­tamis­es­ta ja sen tarkem­mas­ta lin­jauk­ses­ta on valmistunut.Tämä on tärkeätä, jot­ta alueen kään­net­täisi­in kohti ase­maa. Kaiken rak­en­tamisen pitäisi olla käve­lyetäisyy­del­lä ase­mal­ta. Rata, jota kukaan ei käytä, on hyödytön. Rata mak­saa, mut­ta jos sitä ei rakenneta,Histan autot tukki­vat Tar­von­tien, jolle pitää rak­en­taa lisää kaisto­ja. Se mak­saa ihan yhtä paljon ellei enem­män. Radan kus­tan­nuk­set otet­takoon kaavoitushyödys­tä. Ihamuotiloiden perikun­ta omis­taa maat­alous­maa­ta. Vaik­ka radan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set sälytet­täisi­in hei­dän mak­set­tavak­seen, ihan hyvän hin­nan he senkin jäl­keen pel­tomaas­ta saisivat.

2) Uuden­maan­li­iton pitäisi estää nuo vielä suurem­mat ilmas­torikok­set.  Sel­l­aisia kaavo­ja ei pitäisi hyväksyä enää yhtään.

3) Espoos­ta löy­tyy hyvää raken­nus­maa­ta sadan­tuhan­nen asukkaan ver­ran ilman, että vielä pitää men­nä nyky­is­ten rato­jen tai tule­van metron vaiku­tus­pi­irin ulkop­uolelle.  Miten olisi Mankin ase­man seudun kaavoit­ta­mi­nen asuinalueek­si?  Eikö maan­omis­ta­ja kuu­lu sisäpiiriin?

5 vastausta artikkeliin “Saako tietoa pimittää?”

  1. Osmon tule­vaisu­u­den kuva: 

    “His­tan autot tukki­vat Tar­von­tien, jolle pitää rak­en­taa lisää kaistoja”

    Var­masti Tar­von­tien alkupää ruuhkau­tu­isi entistä enem­män. On kuitenkin yhden­tekevää, vaik­ka Tar­von­tiel­lä olisi sata kaistaa, kun pul­lonkaula on Huopalah­den­tielle tul­lessa. Aamu­ru­uhkas­sa Huopalah­den­tien ajami­nen Munkkivuores­ta Munkkiniemen por­tille kestää hyvinkin 10–15 minuuttia. 

    Tar­von­tien risteyk­sessä käy vielä usein ns. van­hanaikaiset eli jokainen itsekkäästi, omaa etu­ansa vaalien ajaa keskelle risteystä tukkien sen, vaik­ka näkee, ettei eteen­päin pääse. Lop­putule­ma on sit­ten se, että val­o­jen väristä riip­pumat­ta kukaan ei liiku tuumaakaan mihinkään suuntaan. 

    Yksi aamu ajoin Luo­mas­ta Kirkkon­um­melta Töölöön pahim­paan ruuh­ka-aikaan kehää ja Tar­von­ti­etä pitkin. Huopalah­den­tielle tein matkaa 20 min­u­ut­tia ja lop­pumatkan (2 km) samat 20 min­u­ut­tia. Aivan tolkutonta!

    Onko ole­mas­sa jotain menetelmiä, joil­la voidaan luotet­tavasti arvioi­da raideli­iken­teen käyt­töä, mikäli kiskot His­taan vede­tään? Pahoin nimit­täin pelkään, että His­tan asukas­rakenne tulee ole­maan varsin autoinen. Mainit­se­mas­sani Luo­mas­sa on L‑junan seisake (heti Mankin jäl­keen), mut­ta sitä ei kukaan käytä ja seisake onkin ollut vuodes­ta toiseen lopet­tamisuhan alla. Omakoti­talo­jen nuoretkin käyt­tävät mopo­ja tai van­hem­mat kuskaa­vat. Joukkoli­iken­teen käyt­tö ei vain yksinker­tais­es­ti istu oikein omakoti­taloa­su­jan kulttuuriin. 

    Luo­ma nyt kyl­lä on todel­la pieni paik­ka, joten ver­taus His­taan on ehkä huono.

  2. Luo­mas­sa pysähtyy juna noin ker­ran tun­nis­sa, joten ei ihme jos seisake ei ole ahk­eras­sa käytössä. Toisaal­ta Puis­to­las­sa pysähtyy junia 5 min­uutin välein ruuh­ka-aikaan. Radan toisel­la puolel­la on Tapu­likaupun­gin lähiö ja toisel­la puolel­la Puis­tolan omako­tialue. 90% ihmi­sistä kävelee lähiön suun­taan. Vaik­ka omakoti­talo­ja on paljon ihan ase­man vier­essä, niin junaan ei sieltä nous­ta. Joko puis­to­lalaiset suun­taa­vat kulkun­sa Kehä III:n var­relle tai juna ei vain yksinker­tais­es­ti kiin­nos­ta heitä. 75-bus­si­in kyl­lä nousi­joi­ta on ihan mukavasti omako­tialueen puolel­la, tosin heistä iso osa alle 18-vuo­ti­ai­ta. Heikin­laak­so on suosit­tu pysäk­ki, siel­lä on paljon opiske­li­ja-asun­to­ja. Eli taloudelli­nen tilanne vaikuttaa.

  3. Henk. koht. en kyl­lä ymmär­rä, mis­tä syys­tä His­tan rak­en­t­a­mi­nen on ilmas­torikos ja Mankin rak­en­t­a­mi­nen suositeltavaa. Tässä taide­taan nyt vähän liioitel­la. En usko, että pääkaupunkiseudul­la voidaan näin tiukasti jakaa alueet kiel­let­ty­i­hin ja suositeltaviin.

    Nyky­is­ten asumisen ongelmien edessä mielestäni pitäisi vain rak­en­taa, rak­en­taa, rak­en­taa.… His­tan esi­in nos­t­a­mi­nen on erään­laista luksusta.

  4. Luo­mas­sa juna pysähtyy harvoin,koska sen lähipi­iris­sä ei asu juuri ketään. Jos nuo His­tan 20 000 asukas­ta sijoitet­taisi­in Luo­man seisak­keen ympärille, sinne menisi juna ker­ran kymme­nessä minuutissa.

    Tuo Puis­tolan omako­tialueen joukkoli­iken­teen käyt­tö on mie­lenki­in­toinen kysymys. Uskoisin,että sitäkin on tutkit­tu vähän tieteel­lisem­min. Sinne ker­rostalo­jen suun­taan tietysti menee paljon enem­män ihmisiä, kos­ka siel­lä asuu paljon enem­män ihmisiä. 

    Sil­läkin on arvonsa,että alle 18-vuo­ti­aan pää­sevät liikku­maan ilman, että van­hem­mat kuskaa­vat heitä kaikkialle. Puis­to­las­ta pääsee, siis molem­mil­ta puo­lil­ta, kävelleen kaup­paan, toisin kuin näiltä kehyskuntienomakotialueilta. 

    Olisi hyvä saa­da kart­ta eri asuinaluei­den aiheut­ta­mas­ta liiken­nemäärästä. Sel­l­aisen VTT tekikin, mut­ta Espoo siis julisti sen salaiseksi.

  5. Mut­ta mik­si pimitetään? Tar­joan sös­simistä seli­tyk­sek­si, enkä ihan pois sulk­isi että Hesari liioittelee.

    Mitä tulee varsi­naiseen asi­aan, Hista olisi noin 28 ratak­ilo­metrin päässä eli yhtä kaukana kuin Ker­a­va. Minus­ta tämä ei ole ongel­ma, jos junali­ikenne jär­jestetään hyvin niin mat­ka-aika on reilu 20 min­u­ut­tia eli saman ver­ran kuin metrol­la Vuosaares­ta. Tuon radan hin­ta olisi luokkaa 50 miljoon­aa, eli tulisi hel­posti maa­nar­von nousuna takaisin.

    Tätä radan hin­tavaiku­tus­ta voi epäuskoiset ihme­tel­lä vaik­ka yllä maini­t­ul­la Puis­to­la-Heikin­laak­so alueel­la. Autoil­e­valle­han Heikin­laak­so on parem­pi sijain­ti, Puis­to­laan joutuu kur­vaile­maan pikkutei­den kaut­ta pääväyliltä. Jostain syys­tä Puis­to­la on kuitenkin selvästi kalli­im­paa aluetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.