Palaan kestoaiheeseeni 20 000 asukkaan autokaupungista Histaan.
Hufvudstadsbladet paljasti, että Espoon virkamiehet ovat pimittäneet luottamusmiehiltä VTT:n laatiman raportin, jonka mukaan Histan alueen kaavoitus vaikuttaa ilmaston juuri niin kuin maalaisjärjellä sen olettaisikin vaikuttavan.
Varmaankaan tuollainen tiedon salaaminen ei ole rikos, mutta sen pitäisi olla sellainen. KoskaEspoon sisäiset kurijnopitotoimet eivät kuulu minulle, en kommentoi tätä sen enempää.
Olavi Louko sanoi Helsingin Sanomissa, että jos Hista jätetään rakentamatta, sama asutus siirtyy vielä hölmömpiin paikkoihin. On parempi tehdä ilmastoa kohtaan pienempi kuin suurempi rikos. Louko on aivan väärässä.
1) Minusta Hista pitäisi rakentaa, mutta sinne pitäisi vetää rata Espoon asemalta. Sama rata pitäisi jatkaa Vihdin kautta Lohjalle. Histan kaavoitus pitäisi lopettaa siksi, kunnes päätös radan rakentamisesta ja sen tarkemmasta linjauksesta on valmistunut.Tämä on tärkeätä, jotta alueen käännettäisiin kohti asemaa. Kaiken rakentamisen pitäisi olla kävelyetäisyydellä asemalta. Rata, jota kukaan ei käytä, on hyödytön. Rata maksaa, mutta jos sitä ei rakenneta,Histan autot tukkivat Tarvontien, jolle pitää rakentaa lisää kaistoja. Se maksaa ihan yhtä paljon ellei enemmän. Radan kustannukset otettakoon kaavoitushyödystä. Ihamuotiloiden perikunta omistaa maatalousmaata. Vaikka radan rakentamiskustannukset sälytettäisiin heidän maksettavakseen, ihan hyvän hinnan he senkin jälkeen peltomaasta saisivat.
2) Uudenmaanliiton pitäisi estää nuo vielä suuremmat ilmastorikokset. Sellaisia kaavoja ei pitäisi hyväksyä enää yhtään.
3) Espoosta löytyy hyvää rakennusmaata sadantuhannen asukkaan verran ilman, että vielä pitää mennä nykyisten ratojen tai tulevan metron vaikutuspiirin ulkopuolelle. Miten olisi Mankin aseman seudun kaavoittaminen asuinalueeksi? Eikö maanomistaja kuulu sisäpiiriin?
Osmon tulevaisuuden kuva:
”Histan autot tukkivat Tarvontien, jolle pitää rakentaa lisää kaistoja”
Varmasti Tarvontien alkupää ruuhkautuisi entistä enemmän. On kuitenkin yhdentekevää, vaikka Tarvontiellä olisi sata kaistaa, kun pullonkaula on Huopalahdentielle tullessa. Aamuruuhkassa Huopalahdentien ajaminen Munkkivuoresta Munkkiniemen portille kestää hyvinkin 10-15 minuuttia.
Tarvontien risteyksessä käy vielä usein ns. vanhanaikaiset eli jokainen itsekkäästi, omaa etuansa vaalien ajaa keskelle risteystä tukkien sen, vaikka näkee, ettei eteenpäin pääse. Lopputulema on sitten se, että valojen väristä riippumatta kukaan ei liiku tuumaakaan mihinkään suuntaan.
Yksi aamu ajoin Luomasta Kirkkonummelta Töölöön pahimpaan ruuhka-aikaan kehää ja Tarvontietä pitkin. Huopalahdentielle tein matkaa 20 minuuttia ja loppumatkan (2 km) samat 20 minuuttia. Aivan tolkutonta!
Onko olemassa jotain menetelmiä, joilla voidaan luotettavasti arvioida raideliikenteen käyttöä, mikäli kiskot Histaan vedetään? Pahoin nimittäin pelkään, että Histan asukasrakenne tulee olemaan varsin autoinen. Mainitsemassani Luomassa on L-junan seisake (heti Mankin jälkeen), mutta sitä ei kukaan käytä ja seisake onkin ollut vuodesta toiseen lopettamisuhan alla. Omakotitalojen nuoretkin käyttävät mopoja tai vanhemmat kuskaavat. Joukkoliikenteen käyttö ei vain yksinkertaisesti istu oikein omakotitaloasujan kulttuuriin.
Luoma nyt kyllä on todella pieni paikka, joten vertaus Histaan on ehkä huono.
Luomassa pysähtyy juna noin kerran tunnissa, joten ei ihme jos seisake ei ole ahkerassa käytössä. Toisaalta Puistolassa pysähtyy junia 5 minuutin välein ruuhka-aikaan. Radan toisella puolella on Tapulikaupungin lähiö ja toisella puolella Puistolan omakotialue. 90% ihmisistä kävelee lähiön suuntaan. Vaikka omakotitaloja on paljon ihan aseman vieressä, niin junaan ei sieltä nousta. Joko puistolalaiset suuntaavat kulkunsa Kehä III:n varrelle tai juna ei vain yksinkertaisesti kiinnosta heitä. 75-bussiin kyllä nousijoita on ihan mukavasti omakotialueen puolella, tosin heistä iso osa alle 18-vuotiaita. Heikinlaakso on suosittu pysäkki, siellä on paljon opiskelija-asuntoja. Eli taloudellinen tilanne vaikuttaa.
Henk. koht. en kyllä ymmärrä, mistä syystä Histan rakentaminen on ilmastorikos ja Mankin rakentaminen suositeltavaa. Tässä taidetaan nyt vähän liioitella. En usko, että pääkaupunkiseudulla voidaan näin tiukasti jakaa alueet kiellettyihin ja suositeltaviin.
Nykyisten asumisen ongelmien edessä mielestäni pitäisi vain rakentaa, rakentaa, rakentaa…. Histan esiin nostaminen on eräänlaista luksusta.
Luomassa juna pysähtyy harvoin,koska sen lähipiirissä ei asu juuri ketään. Jos nuo Histan 20 000 asukasta sijoitettaisiin Luoman seisakkeen ympärille, sinne menisi juna kerran kymmenessä minuutissa.
Tuo Puistolan omakotialueen joukkoliikenteen käyttö on mielenkiintoinen kysymys. Uskoisin,että sitäkin on tutkittu vähän tieteellisemmin. Sinne kerrostalojen suuntaan tietysti menee paljon enemmän ihmisiä, koska siellä asuu paljon enemmän ihmisiä.
Silläkin on arvonsa,että alle 18-vuotiaan pääsevät liikkumaan ilman, että vanhemmat kuskaavat heitä kaikkialle. Puistolasta pääsee, siis molemmilta puolilta, kävelleen kauppaan, toisin kuin näiltä kehyskuntienomakotialueilta.
Olisi hyvä saada kartta eri asuinalueiden aiheuttamasta liikennemäärästä. Sellaisen VTT tekikin, mutta Espoo siis julisti sen salaiseksi.
Mutta miksi pimitetään? Tarjoan sössimistä selitykseksi, enkä ihan pois sulkisi että Hesari liioittelee.
Mitä tulee varsinaiseen asiaan, Hista olisi noin 28 ratakilometrin päässä eli yhtä kaukana kuin Kerava. Minusta tämä ei ole ongelma, jos junaliikenne järjestetään hyvin niin matka-aika on reilu 20 minuuttia eli saman verran kuin metrolla Vuosaaresta. Tuon radan hinta olisi luokkaa 50 miljoonaa, eli tulisi helposti maanarvon nousuna takaisin.
Tätä radan hintavaikutusta voi epäuskoiset ihmetellä vaikka yllä mainitulla Puistola-Heikinlaakso alueella. Autoilevallehan Heikinlaakso on parempi sijainti, Puistolaan joutuu kurvailemaan pikkuteiden kautta pääväyliltä. Jostain syystä Puistola on kuitenkin selvästi kalliimpaa aluetta.