Kustannustehokkuutta ilmastopolitiikkaan

Jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä nro 50/2007

EU:n innok­kuus bio­ener­gian lisää­mi­ses­sä voi nos­taa ilmas­to­po­li­tii­kan hin­taa. Pääs­tö­kaup­pa riit­täi­si yksin ohjaus­kei­nok­si.

Paras­ta Euroo­pan Unio­nis­sa on sen joh­ta­va roo­li ilmas­to­po­li­tii­kas­sa. Olen ylpeä euroop­pa­lai­suu­des­ta­ni kes­kus­tel­les­sa­ni asias­ta omaa maa­taan häpei­le­vien ame­rik­ka­lais­ten kans­sa. Jot­ta EU:n ote ei vaa­ran­tui­si, en minä eivät­kä muut­kaan ole halun­neet arvos­tel­la EU:n käyt­tä­miä kei­no­ja. Kun ei ole enää pel­koa, että kri­tiik­ki vaa­ran­tai­si pää­mää­rän, on syy­tä kysyä, onko EU:n ilmas­to­po­li­tiik­ka kai­kil­ta osin teho­kas­ta. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mien on niin val­ta­va urak­ka, ettei kus­tan­nus­te­hot­to­miin kei­noi­hin ole varaa.

Pääs­tö­kaup­pa on EU:n kei­no­va­li­koi­mas­sa paras­ta. Se panee kaik­ki toi­met samal­le vii­val­le ja antaa mark­ki­noi­den vali­ta par­haat. Se on kustannustehokasta.

Ei pääs­tö­kau­pas­sa­kaan kaik­ki ole kun­nos­sa. Se kos­kea vain osaa pääs­töis­tä. Pääs­tö­oi­keuk­sien mel­ko mie­li­val­tai­nen ilmai­nen alku­ja­ko vähen­tää poli­tii­kan hyväk­syt­tä­vyyt­tä, kos­ka se tuot­taa kum­mal­li­sia tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­sia. Jopa hii­li­voi­ma­loi­den omis­ta­jat hyö­ty­vät. Hel­sin­ki­läi­nen veron­mak­sa­ja kiit­tää val­tio­val­taa ener­gia­lai­tok­sen­sa voi­tois­ta, vaik­ka vähän ihmetteleekin.

Suo­men ras­kas teol­li­suus arvos­te­lee pääs­tö­kaup­paa oikeu­te­tus­ti hii­li­vuo­don vaa­ras­ta – sii­tä, että ener­gia­val­tais­ta tuo­tan­toa siir­tyy Euroo­pas­ta jon­ne­kin, jos­sa samaa taak­kaa ei ole. Tähän ei ole muu­ta vas­taus­ta kuin muut­taa pääs­tö­kaup­pa maa­il­man­laa­jui­sek­si. Teol­li­suu­den esit­tä­mä mal­li, jos­sa kul­la­kin tuo­tan­no­na­lal­la edul­li­sin tuo­tan­to pää­si­si ilmai­sek­si ja vain tätä huo­nom­mat mak­sai­si­vat, ei toi­mi ollen­kaan, eikä se ole tar­koi­tet­tu­kaan toi­mi­vak­si. Kulut­ta­jaa ei patis­tet­tai­si lain­kaan siir­ty­mään ener­gia­val­tai­sis­ta tuot­teis­ta vähem­män ener­gia­val­tai­siin. On kai parem­pi suo­sia puu­ta kuin par­haal­la­kaan tek­no­lo­gial­la tuo­tet­tua betonia.

Jos uskoi­sin ole­va­ni alal­la­ni ener­gia­te­hok­kain, en haluai­si ilmai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia kenel­le­kään. Teho­ton kil­pai­li­ja­ni­han sai­si nii­tä aiem­man käy­tön perus­teel­la enem­män kuin minä. Jos kaik­ki oli­si­vat ilman tasoi­tus­ta samal­la vii­val­la, minä voittaisin!

Puut­teis­taan huo­li­mat­ta pääs­tö­kaup­pa vie asioi­ta oike­aan suun­taan tehok­kaas­ti. Mut­ta sii­tä on teh­tä­vä maa­il­man­laa­jui­nen ja sel­lai­nen sii­tä var­maan­kin tulee USA:n pre­si­den­tin­vaa­lien jälkeen.

EU:n yri­tyk­set edis­tää uusiu­tu­van ener­gian käyt­töä kuu­los­ta­vat hie­noil­ta. Lii­ken­teen polt­toai­neis­ta pitää vuo­teen 2010 men­nes­sä olla 5,75 bio­poh­jai­sia ja vuon­na 2020 jo 10 pro­sent­tia. Vuon­na 2020 EU:n on mää­rä nos­taa uusiu­tu­van ener­gian osuus kai­kes­ta ener­gian­käy­tös­tä 20 pro­sent­tiin. Suo­men osal­ta sito­vak­si tavoit­teek­si on tulos­sa lähes 40 prosenttia.

Mitä se muil­le kuu­luu, pal­jon­ko Suo­mes­sa käy­te­tään uusiu­tu­vaa ener­gi­aa? Eikö rii­tä, että käy­täm­me fos­sii­lis­ta ener­gi­aa vähän? Mik­si sen lisäk­si pitää käyt­tää pal­jon uusiu­tu­vaa? Vaa­ti­mus bio­mas­san jalos­ta­mi­ses­ta lii­ken­teen polt­toai­neik­si on eri­tyi­sen höl­mö, kos­ka säh­kön ja läm­mön­tuo­tan­nos­sa sama mää­rä bio­mas­saa kor­vai­si enem­män fos­sii­li­sia polttoaineita.

Miten tuo lii­ken­teen bio­polt­toai­ne­vel­voi­te onnis­tut­tiin Suo­mel­le neu­vot­te­le­maan? Tapa­sin kesä­kuus­sa 2006 Rii­as­sa asi­aa val­mis­teel­leen EU:n vir­ka­mie­hen, jol­ta kysyin bio­polt­toai­ne­po­li­tii­kan jär­ke­vyy­des­tä. Hän sanoi, ettei tavoi­te ole tar­koi­tet­tu kos­ke­maan Suo­mea, kos­ka Suo­mi käyt­tää pal­jon bio­mas­saa voimalaitoksissa.

Jot­kut tun­tu­vat ajat­te­le­van, että bio­mas­saa kan­nat­taa käyt­tää auto­jen polt­toai­nee­na, kos­ka sii­hen voi näin saa­da suu­rem­man vero­tuen. Ei pitäi­si saa­da. Jos tavoit­tee­na on mak­si­moi­da ilmas­tol­le koi­tu­va hyö­ty, vero­tuen pitäi­si olla kai­kis­sa koh­teis­sa yhtä suu­ri suh­tees­sa väl­tet­tyi­hin päästöihin.

Samai­nen komis­sion vir­ka­mies sanoi myös, ettei bio­polt­toai­nei­den tar­koi­tuk­se­na ole suo­jel­la ilmas­toa vaan teh­dä autoi­lu mah­dol­li­sek­si sen­kin jäl­keen, kun öljy loppuu.

Täs­tä ei tule mitään. Maa­il­mas­sa käy­te­tään öljyä mää­rä, joka on kuusin­ker­tai­nen ruu­an sisäl­tä­mään ener­gia­mää­rään ver­rat­tu­na. Vaik­ka maa­ta­lout­ta ei ole sää­det­ty mak­si­moi­maan ruu­an ener­gia­si­säl­töä, jotain se ker­too suu­ruus­suh­teis­ta. Yhdys­val­lat aiko­vat syöt­tää auto­jen tank­kei­hin alko­ho­lik­si muu­tet­tu­na mais­sia niin pal­jon, että sil­lä ruok­ki­si 200 mil­joo­naa ihmis­tä. Näin kor­va­taan kah­dek­san pro­sent­tia ame­rik­ka­lais­ten käyt­tä­mäs­tä ben­sas­ta. Tan­kil­li­nen bio­eta­no­lia vie vuo­den ruu­an yhdel­tä ihmiseltä.

Kyse tai­taa­kin olla val­mis­tau­tu­mi­ses­ta maa­ta­lous­tu­kien kar­sin­taan WTO-neu­vot­te­luis­sa. Luu­li­si vil­jan hin­nan kak­sin­ker­tais­tu­mi­sen vähen­tä­vän maa­ta­lous­tuen tar­vet­ta myös Euroopassa.

Vinoon ohjaa sekin, että EU las­kee bio­ener­gian mää­rän brut­to­mää­räi­se­nä vähen­tä­mät­tä sen tuot­ta­mi­seen kulu­nut­ta ener­gia­pa­nos­ta, joka pahim­mil­laan ylit­tää tuo­te­tun bio­ener­gian määrän.

EU on sitou­tu­nut alen­ta­maan hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä 20 pro­sen­til­la vuo­teen 2020 men­nes­sä. Eikö tämä riit­täi­si? Mik­si mää­ri­tel­lä myös pol­ku? Onko jalom­paa vähen­tää pääs­tö­jä bio­ener­gian tuo­tan­toa lisää­mäl­lä kuin ener­gian käyt­töä vähentämällä?

Nämä kei­no­ja kos­ke­vat lisä­mää­räyk­set saat­ta­vat nos­taa ilmas­to­po­li­tii­kan hin­taa huo­mat­ta­vas­ti. Bio­ener­gia­ta­voi­te voi myös vie­dä Euroo­pan pape­ri­teol­li­suu­del­ta raaka-aineen.

Tun­tui­si yksin­ker­tai­sem­mal­ta sää­del­lä pääs­tö­jä pääs­tö­kau­pal­la tai hii­li­diok­si­di­ve­rol­la ja antaa mark­ki­noi­den hoi­taa opti­moin­ti. EU:n bio­ener­gia­po­li­tiik­kaa on perus­tel­tu sil­lä, että näin pako­te­taan kehit­tä­mään tek­no­lo­gi­aa. Väi­tän, että kun­non hin­ta pääs­töil­le ohjai­si parem­min myös tek­no­lo­gian kehitystä.

Jos pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mä toi­mii aukot­to­mas­ti, tar­vi­taan­ko mui­ta toi­mia lain­kaan? Miten vai­kut­tai­si esi­mer­kik­si mää­räys vaih­taa heh­ku­lam­put ener­gian­sääs­tö­lamp­pui­hin? Ole­te­taan että toi­men­pi­de sääs­täi­si hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä mil­joo­nal­la ton­nil­la. Sil­loin pääs­tö­kaup­paan tuli­si väl­jyyt­tä ja pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta las­ki­si niin, että pääs­töt lisään­tyi­si­vät muu­al­la yhtä paljon.

Pääs­töt tie­tys­ti vähe­ni­si­vät, jos samal­la alen­net­tai­siin pääs­tö­kiin­tiöi­tä. Niin ne vähe­ni­si­vät, jos vain alen­net­tai­siin pääs­tö­kiin­tiöi­tä ja annet­tai­siin mark­ki­noi­den löy­tää par­haat kei­not; joko ne ener­gian­sääs­tö­lam­put tai jotain vie­lä parempaa.

Jos pääs­tö­kaup­pa toi­mii aukot­to­mas­ti, muut toi­met pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si ovat tur­hia pää­sään­töi­ses­ti, mut­ta eivät aina.

Voi olla sosi­aa­li­ses­ti perus­tel­tua siir­tää sopeu­tu­mi­sen taak­kaa pai­kas­ta toi­seen, Jos rik­kaat mää­rä­tään alen­ta­maan uima-altai­den­sa läm­pö­ti­laa, joku enem­män tar­vit­se­va voi käyt­tää täs­tä sääs­ty­neen energian.

Aina mark­ki­nat eivät toi­mi kun­nol­la. Ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­jen suo­si­mi­nen lain­sää­dän­nöl­lä voi hyvin­kin alen­taa ilmas­to­po­li­tii­kan kus­tan­nuk­sia, kos­ka itses­tään muu­tos tapah­tui­si eri­lais­ten kit­ka­te­ki­jöi­den vuok­si lii­an hitaasti.

Val­mius­ti­las­sa ole­vat lait­teet kulut­ta­vat pal­jon ener­gi­aa. Ne ovat ener­gian­käy­tön opti­moin­nil­taan alkeel­li­sia ver­rat­tu­na sii­hen, miten vähäl­lä ener­gial­la kän­nyk­kä pär­jää. Kulut­ta­ja ei osaa vaa­tia kun­non tek­niik­kaa eivät­kä mark­ki­nat sitä sik­si tuo­ta. Tar­vi­taan nor­me­ja. Oli­si ollut hyvä, jos kulut­ta­jil­le oli­si saa­nut myy­dä vain sel­lai­sia digi­bok­se­ja, jot­ka sekä toi­mi­vat, että tule­vat toi­meen vähäl­lä ener­gial­la. Raken­nus­nor­me­ja tar­vi­taan suo­jaa­maan osta­jaa ikä­vil­tä lämmityslaskuilta.

Austra­lian hal­li­tus alle­kir­joit­ti Kio­ton sopi­muk­sen kol­me tun­tia val­taan tulon­sa jäl­keen ensim­mäi­se­nä vir­ka­työ­nään. Odo­tan innol­la Yhdys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­le­ja. USA:n mukaan­tu­lo tuo ilmas­to­po­li­tiik­kaan voi­maa ja toi­vot­ta­vas­ti myös kustannustehokkuutta.

20 vastausta artikkeliin “Kustannustehokkuutta ilmastopolitiikkaan”

  1. Säh­kö­lait­tei­den val­mius­ti­lo­jen säh­kön­ku­lu­tuk­seen oli­si tie­tys­ti hyvä saa­da joku mää­räys, kos­ka lai­te­val­mis­ta­jat eivät tee asian hyväk­si vapaa­eh­toi­ses­ti mitään ja asia oli­si tek­ni­ses­ti hel­pos­ti rat­kais­ta­vis­sa. Sääs­tyi­si­hän sii­nä siir­ty­mä­ajan jäl­keen hie­man ener­gi­aa koko Euroop­paa ajatellen. 

    Heh­ku­lamp­pu­jen kiel­tä­mi­nen onkin sit­ten jo hie­man moni­mut­kai­sem­pi asia. Siis tek­ni­ses­sä mie­les­sä ja sääs­tö­jä aja­tel­len, poliit­tis­ta uraa toki voi­daan täl­lä­kin asial­la teh­dä. Olen itse asen­ta­nut heh­ku­lam­put mm. vaa­te­ko­me­roi­hin, kos­ka siel­lä käy­tet­tä­vä aika on hyvin lyhyt, mut­ta toi­saal­ta lamp­pu­ja pitää sytyt­tää mel­ko usein. Ns. ener­gian­sääs­tö­lamp­pu hajo­aa tämän­tyyp­pi­ses­sä käy­tös­sä pal­jon nopeam­min, ja sen val­mis­tuk­ses­sa kuluu pal­jon enem­män resurs­se­ja kuin heh­ku­lam­pun, joten kat­soin teh­nee­ni suo­ras­taan ekoteon.

    Kol­mas kom­men­toin­tia vaa­ti­va asia kir­joi­tuk­ses­sa oli tuo puu­ra­ken­ta­mi­nen.. Mitä­hän sääs­tö­jä ja ilmas­ton pelas­tu­mis­ta sil­lä on saa­ta­vis­sa aikaan? Onko käyt­töiäl­tään ehkä 2–3 ker­taa ja U — arvol­taan 30 — 40 % parem­pi “petoni“talo todel­la­kin joten­kin huo­nom­pi? Vai sitou­tuu­ko tuo­hon ns. PUU raken­tee­seen: maa­li-kip­si­le­vy-muo­vi-lasi­vil­la-pys­ty­koo­laus rima­ka­mas­ta-kip­si­le­vy-ulko­lau­doi­tus-maa­li joten­kin selit­tä­mät­tö­mäs­ti niin pal­jon enem­män hiil­tä, että maa­il­ma pelas­tuu? Oli­sin odot­ta­nut tämän tasois­ta kom­ment­tia enem­män­kin kes­kus­ta­puo­lu­een edustajalta.

    Auto­jen pysäh­ty­mi­nen polt­toai­ne­pu­lan joh­dos­ta ei tie­ten­kään häi­rit­si­si etu­jou­kon tär­kei­tä liik­ku­mis­tar­pei­ta, kos­ka lyhyt­tä mat­kaa voi­daan aina teh­dä tak­sil­la­kin, joten esi­mer­kik­si tur­peen jalos­tus­ta die­se­lik­si ei kan­na­ta tääl­lä edes har­ki­ta. Ei vaik­ka Ruot­sis­sa niin teh­täi­siin­kin, nii­den tur­ve­han on tie­tyl­lä taval­la eri­lais­ta… vai mitä? Kävel­kööt tavik­set! sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Olen Oden kans­sa täs­mäl­leen samaa miel­tä sii­tä, että on aivan jär­je­tön­tä mää­rä jokin pro­sent­tio­suus biopolttoaineille.
    Kir­joi­tin asias­ta jokin aika sit­ten kom­men­tin Lan­gan lukijapalstallekin.
    http://www.vihrealanka.fi/node/912

    Sen sijaan tämä:
    “Vinoon ohjaa sekin, että EU las­kee bio­ener­gian mää­rän brut­to­mää­räi­se­nä vähen­tä­mät­tä sen tuot­ta­mi­seen kulu­nut­ta ener­gia­pa­nos­ta, joka ylit­tää tuo­te­tun bio­ener­gian määrän.”

    Ei käsit­tääk­se­ni pidä paik­kaan­sa. Bio­ener­gian ener­gia­ta­se on kai­kis­sa tut­ki­tuis­sa tapauk­sis­sa posi­tii­vi­nen. Ei vält­tä­mät­tä pal­joa, mut­ta posi­tii­vi­nen kuitenkin.
    Väi­te on esi­tet­ty usein, mut­ta se on aina­kin tois­tai­sek­si perus­tu­nut vää­rin­kä­si­tyk­siin. Jos aihees­ta on uut­ta tie­toa, niin se kan­nat­tai­si tuo­da julki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Osmo tekee pari kovan luo­kan ulos­tu­loa täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa. Osmon mie­les­tä sivis­ty­neet ja valais­tu­neet ame­rik­ka­lai­set häpeä­vät Bus­hin hal­lin­toa, ja Hil­la­ryn valin­ta muut­tai­si USA:n poli­tiik­kaa niin, että USA osal­lis­tui­si pääs­tö­kaup­paan, kos­ka “se lisäi­si kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta”, mikä vih­reäs­sä kie­len­käy­tös­sä tar­koit­taa mak­su­mie­hen roo­lin lankeamista.

    Mark­ku Ruot­si­la Hel­sin­gin Sano­mis­sa kirjoittaa:
    Suo­ma­lai­set tark­kai­li­jat yli puo­lue- ja ideo­lo­gis­ten rajo­jen ovat ihas­tu­neet Hil­la­ry Clin­to­niin. Yksi toi­sen­sa jäl­keen he vakuut­ta­vat, kuin­ka var­maa on Hil­la­ry Clin­to­nin nousu demo­kraat­ti­sen puo­lu­een pre­si­dent­tieh­dok­kaak­si ja kuin­ka tär­ke­ää, toi­vot­ta­vaa ja koko maa­il­mal­le par­haak­si on hänen valin­tan­sa Yhdys­val­tain pre­si­den­tik­si. Clin­to­nis­sa on nii­den toi­vo, jot­ka halua­vat Yhdys­val­tain ole­van Län­si-Euroop­pa — libe­raa­li seku­laa­ri­nen hyvin­voin­ti­val­tio, joka pitää ter­ro­ris­mia pel­käs­tään polii­si­toi­men ongel­ma­na, päät­tää ulko­po­li­tii­kas­taan YK:ssa, pitää ilmas­ton­muu­tos­ta aikam­me suu­ri­ma­pa­na haas­tee­na ja kiel­täy­tyy tur­vau­tu­mas­ta asee­seen vie­rail­la mailla.

    Osmo kuu­luu tähän pie­neen vih­re­ään eliit­tiin, jon­ka mie­les­tä ilmas­ton­muu­tos­ta vas­tus­ta­vat mene­tel­mät ovat paras kei­no yhteis­kun­nan hal­lin­taan. Vaik­ka näin oli­si, minus­ta oli­si tär­ke­ää, että eliit­ti ker­toi­si, kuin­ka suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä kukin uskoo juu­ri ihmi­sen aiheut­ta­mien kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ole­van mer­kit­tä­vin yksit­täi­nen teki­jä, kun arvioi­daan havait­tua läm­pe­ne­mis­tä poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon tihe­ään asu­tuil­la alueilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Jos halu­taan CO2-pääs­töt alas, käsit­tääk­se­ni ainoa vaih­toeh­to on kor­va­ta kivi­hii­len ja öljyn käyt­tö säh­kön ja läm­mön tuo­tan­nos­sa muil­la kei­noil­la. Ras­kaal­le teol­li­suu­del­le ainoa ole­mas­sa ole­va vaih­toeh­to on ydinvoima.

    Peri­aat­tees­sa voi­daan tie­tys­ti aja­tel­la, että vaik­ka­pa pape­ri­teh­tai­ta pyö­ri­tet­täi­siin polt­ta­mal­la puu­ta ja tuot­ta­mal­la näin tar­vit­ta­va säh­kö ja läm­pö (osit­tain näin teh­dään­kin ns. integroi­duis­sa teh­tais­sa). Ihmet­te­len kui­ten­kin, että jos tätä halu­taan lisä­tä, niin riit­täi­si­kö puu enää Suo­mes­sa. Luul­ta­vas­ti teh­tai­den kapa­si­teet­tia ja luku­mää­rää jou­dut­tai­siin vähen­tä­mään nykyi­ses­tä. Muu­ten­kin ener­gia­puun käyt­tö luul­ta­vas­ti nos­tai­si puun hin­taa ja hei­ken­täi­si pape­ri­teh­tai­den kan­nat­ta­vuut­ta ver­rat­tu­na mai­hin, jois­sa kui­tu­puu­ta ja hii­leen perus­tu­vaa ener­gi­aa on saatavilla.

    Point­ti on se, että me voim­me jalos­ti kur­jis­taa itsem­me ja sul­kea teh­taam­me, mut­ta jos mark­ki­nat tuot­teil­le pysy­vät, tuo­tan­to vain siir­tyi­si mai­hin jois­sa ener­gian tuo­tan­toa ei rajoi­te­ta. Veik­kaan, että esim. monet kehi­tys­maat ilah­tui­si­vat muu­ta­mas­ta pape­ri­teh­taas­ta. Samoin Venäjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Pek­ka,

    Näh­däk­se­ni Osmo tar­koit­taa sitä että kun ver­tail­laan eri­lai­sia tapo­ja vähen­tää pääs­tö­jä, bio­polt­toai­nei­den tasee­seen tule las­kea mukaan sen tuot­ta­mi­sen aiheut­ta­mat pääs­töt; ei sitä, että bio­polt­toai­nei­den tuot­ta­mi­nen aiheut­taa enem­män pääs­tö­jä kuin nii­den käy­töl­lä säästetään. 

    Mar­kus,

    On absur­dia väit­tää että kukaan haluai­si hal­li­ta yhteis­kun­taa vas­tus­ta­mal­la ilmas­ton­muu­tos­ta. Ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­nen on yksi yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma mui­den joukossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Jan­nen.
    Ode kirjoitti:
    “bio­ener­gian mää­rän brut­to­mää­räi­se­nä vähen­tä­mät­tä sen tuot­ta­mi­seen kulu­nut­ta ener­gia­pa­nos­ta, joka ylit­tää tuo­te­tun bio­ener­gian määrän.”

    En tie­dä, mitä Ode halusi sanoa, mut­ta minus­ta hän mel­ko yksi­se­lit­tei­ses­ti sanoi bio­ener­gian ener­gia­ta­seen ole­van negatiivinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Vaik­ka näin oli­si, minus­ta oli­si tär­ke­ää, että eliit­ti ker­toi­si, kuin­ka suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä kukin uskoo juu­ri ihmi­sen aiheut­ta­mien kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ole­van mer­kit­tä­vin yksit­täi­nen teki­jä, kun arvioi­daan havait­tua läm­pe­ne­mis­tä poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon tihe­ään asu­tuil­la alueilla.”

    Ja kuin­ka suu­rel­la raha­sum­mal­la ja mil­lä ker­toi­mil­la ovat val­mii­ta osal­lis­tu­maan vedon­lyön­tiin, että IPCC:n ilmas­toen­nus­te toteu­tuu seu­raa­vaan valit­tuun ajan­koh­taan men­nes­sä. saa­tai­siin vähän kon­kre­ti­aa. jos Osmo on val­mis pis­tä­mään 10% net­to­tu­lois­taan 1.01 ker­toi­mel­la, niin minä­kin joka olen vie­lä epäi­le­väl­lä kan­nal­la olen val­mis ajat­te­le­maan, että mies on tosis­saan, eikä vain läm­pi­mik­seen pro­moa teo­ri­aa joka on ideo­lo­gi­ses­ti miellyttävä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Minus­ta on eri­kois­ta, että Paa­von ja Jus­sin kal­tai­set ihmi­set, joil­la ei ole mitään kou­lu­tus­ta tai muu­ten han­kit­tua päte­vyyt­tä ilmas­to­tut­ki­muk­seen, odot­ta­vat, että ratio­naa­li­ses­ti ajat­te­le­vat ihmi­set uskoi­si­vat hei­dän fun­dee­rauk­si­aan, ja hyl­käi­si­vät ilmas­to­tut­ki­joi­den perus­tel­lut näkemykset.

    Minus­ta IPCC:n oma arvio toden­nä­köi­syy­des­tä (90%) on niin van­kal­la osaa­mi­sel­la annet­tu, että oli­si täy­sin jär­je­tön­tä ryh­tyä “stet­son mene­tel­mäl­lä” kil­pai­le­maan sen kanssa.

    Mut­ta ihmi­nen on kum­mal­li­nen eläin. Yllät­tä­vän moni luot­taa sai­rau­den iskies­sä puos­ka­riin tai eri­lai­siin näen­näis­hoi­toi­hin, vaik­ka lää­ke­tie­de voi­si aut­taa aivan oikeasti.

    Kuin­ka suu­ri se toden­nä­köi­syys, että hei­ken­näm­me vaka­vas­ti tule­vien suku­pol­vien eli­nym­pä­ris­töä, pitäi­si olla että Jus­si ja Paa­vo oli­si­vat val­miit teke­mään kaik­ken­sa sen estämiseksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Pek­ka:

    Ei pro­sen­teis­ta väliä, mut­ta uskot­ta­va pitää olla. 

    Yleen­sä­hän pitää hakea asiois­ta puo­lu­eet­to­mas­ti posi­tii­vi­set ja nega­tii­vi­set puo­let kes­kus­te­lun poh­jak­si. Sanos Pek­ka, mit­kä nämä oli­si­vat ilmas­ton­muu­tok­sen koh­dal­la. Kol­me asi­aa molemmista ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Oikein en ymmär­tä­nyt mitä tar­koi­tit “asial­la”.

    Ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on positiivista:
    1) On ole­mas­sa pie­ni (n.10%) toden­nä­köi­syys, että kyse on vää­ris­tä johtopäätöksistä.
    2) Ilmiö on saa­nut monet sil­mät aukea­maan myös mui­den ympä­ris­tö­on­gel­mien suhteen.
    3) Ympä­ris­tö­on­gel­mia vähät­te­le­vis­tä ja niil­le nau­res­ke­le­vis­ta vai hyvin har­vat keh­taa­vat enää ottaa kan­taa omal­la nimellä.

    Ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on negatiivista:
    1) Se voi pahim­mil­laan mer­ki­tä oman, ja luke­mat­to­mien mui­den, lajien häviä­mis­tä täl­tä pallolta.
    2) Se mer­kit­see hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä suun­na­ton­ta mää­rää inhi­mil­lis­tä kärsimystä.
    3) Se osoit­taa lajim­me mah­ti­pon­ti­sen tie­teel­li­sen laji­ni­men sur­keak­si erehdykseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Jus­si osuu tuos­sa yllä mie­les­tä­ni oike­aan — jos­kin hie­man arkaan paik­kaan. Kun puhu­taan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­ta, ollaan menos­sa vähän vää­ril­le rai­teil­le, kun ollaan aja­mas­sa esi­mer­kik­si kau­ko­läm­mön käy­tön lisää­mis­tä. Tosia­sia on, että Suo­mes­sa mel­kein 100% (Hel­sin­gis­sä 100%) kau­ko­läm­mös­tä tuo­te­taan fos­sii­li­sil­la polttoaineilla. 

    Tot­ta on, että esi­mer­kik­si suo­ran säh­kö­läm­mi­tyk­sen osal­ta käy­te­tään sää­tö­voi­maa, joka täl­lä het­kel­lä tuo­te­taan suu­rek­si osak­si kivi­hii­lel­lä. Kui­ten­kin sitä voi­tai­siin tuot­taa myös vesi­voi­mal­la, ja mah­dol­li­ses­ti muil­la­kin säh­kön­tuo­tan­to­ta­voil­la. Vali­tet­ta­vas­ti vaan ohjaus­ta kivi­hii­len käy­tös­tä luo­pu­mi­seen tai säh­kön huip­pu­te­ho­jen rajoit­ta­mi­seen ei ole ollut. Pel­kään, että yksi syy sii­hen on se sama mik­si USA:ssakaan ei ole halut­tu sitou­tua pääs­tö­vä­hen­nyk­siin: äänes­tä­jil­le täl­lais­ten rajoi­tus­ten ker­to­mi­nen syö pahas­ti kan­na­tus­ta vaa­leis­sa, ja siten vähäis­ten­kin vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien häviämistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Ja Pek­ka tuos­sa yllä osuu myös oike­aan: useas­ti ilmas­ton­muu­tok­sen osal­ta vedo­taan sii­hen, että ei ole voi­tu aukot­to­mas­ti osoit­taa sen aiheu­tu­van ihmi­sen toiminnasta.

    Kui­ten­kin kaik­ki lie­ne­vät yhtä miel­tä sii­tä, että on ole­mas­sa äärel­li­nen ja nol­las­ta mer­kit­tä­väs­ti poik­kea­va toden­nä­köi­syys sil­le, että ilmas­ton­muu­tos aiheu­tuu juu­ri ihmi­sen toi­min­nas­ta. Kos­ka näin on, niin mik­si asi­aan ei kan­nat­tai­si nyt, kun se vie­lä on mah­dol­lis­ta, puut­tua. Se kun on vie­lä koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin mah­dol­lis­ta. Muis­taak­se­ni joku aika sit­ten teh­ty brit­ti­tut­ki­mus arvioi ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sen ole­van mah­dol­lis­ta tin­ki­mäl­lä hie­man talous­kas­vus­ta — siis siten, että talous voi jat­kaa kasvuaan.

    Suu­ri osa ihmi­sis­tä kui­ten­kin arki­päi­vän elä­mäs­sään varau­tuu asioi­hin, jot­ka toden­nä­köi­ses­ti eivät heil­le tapah­du, esi­mer­kik­si otta­mal­la koti‑, hen­ki- tai autovarkausvakuutuksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Repan vakuu­tuse­si­merk­ki on todel­la huo­no rin­nas­tus. Kyse ei ole talou­del­li­ses­ta vahin­gos­ta, jol­le las­ke­taan toteu­tu­mi­sen riskiä.

    Aamun Hel­sin­gin Sano­mis­sa Mart­ti Tiu­ri kir­joit­taa Vie­ras­ky­nä­pals­tal­la, että poliit­tis­ten päät­tä­jien näke­myk­set ovat vaa­ral­li­sen kau­ka­na ener­gia-alan toi­mi­joi­den näke­myk­ses­tä. Vaik­ka Tiu­ril­la on rasit­teen­sa ydin­voi­man puo­les­ta­pu­hu­ja­na, hän­tä kan­nat­taa kuun­nel­la. Tiu­rin mukaan polii­tik­ko­jen, nime­no­maan euroop­pa­lais­ten, unel­ma­na on pikai­nen ja suh­teel­li­sen ongel­ma­ton ener­gia­läh­tei­den laa­ja­mit­tai­nen vaih­to hii­les­tä uusiutuviin.

    Täl­lais­ta asioi­den suo­ra­vii­vais­ta­mis­ta ja yksin­ker­tais­ta­mis­ta kut­su­taan popu­lis­mik­si. Mie­les­tä­ni nykyi­nen kau­pun­kei­hin pesiy­ty­nyt vih­reys on popu­lis­mia puh­taim­mil­laan. Ihmi­siä pelo­tel­laan kata­stro­fil­la ja jopa suo­ra­nai­sel­la mail­man­lo­pul­la. Suu­rim­pa­na ongel­ma­na pide­tään väes­tö­rä­jäh­dys­tä, ja sil­le tar­jo­taan jopa lin­ko­la­lai­sia oppe­ja. Suo­rat väki­val­tai­set mene­tel­mät hyväk­sy­tään aina­kin kabi­ne­tin ver­ho­jen taka­na osak­si pää­mää­rien saa­vut­ta­mis­ta. Osmol­la on sosi­aa­li­po­liit­ti­nen visio, jota en arvos­te­le. Eräät Osmon näke­myk­set kui­ten­kin viit­taa­vat sii­hen, että Osmon teot ja ope­tuk­set eivät kul­je samaa rataa. Sitä­kin voi­si kut­sua popu­lis­mik­si, kos­ka kyse ei var­maan ole tahal­li­ses­ta petok­ses­ta vaan tie­tä­mät­tö­myy­des­tä. Austra­lian hal­li­tus irti­sa­nou­tui välit­tö­mäs­ti yksi­puo­li­ses­ta pääs­tö­jen alen­ta­mi­ses­ta, min­kä Osmo oli­si aivan hyvin voi­nut artik­ke­lis­saan mainita.

    Itse aiheu­tet­tu ener­gian hin­nan nousu on suo­ras­taan traa­gi­nen osoi­tus polii­tik­ko­jen irtau­tu­mi­ses­ta suo­ma­lai­sen elä­män arki­päi­väs­tä. Tro­pii­kis­ta tuo­daan bio­polt­toai­net­ta, vaik­ka sade­met­sien hak­kui­den mah­dol­lis­ta vai­ku­tus­ta poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la tihe­ään asut­tu­jen seu­tu­jen Maan­pin­nan läm­pe­ne­mi­sek­si ollaan vas­ta nyt alet­tu ymmär­tää kunnolla.

    Vaik­ka on tul­lut jo aika­päi­vää sit­ten ilmei­sek­si, että hii­li­diok­si­di ei yksin ole vas­tuus­sa havai­tus­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä, kaik­ki voi­ma­va­rat on ladat­tu toi­vei­siin hii­li­diok­si­din vähen­tä­mi­ses­tä ener­gian­tuo­tan­nos­sa. Joten­kin koko tuo läh­tö­koh­ta, että “kun ei ole enää pel­koa että kri­tiik­ki vaa­ran­tai­si itse pää­mää­rän” on silk­kaa selit­te­lyä van­ho­jen vir­he­rat­ka­su­jen peittelemiseksi.

    Pääs­tö­kaup­pa ei vähen­nä lain­kaan hii­li­voi­man käyt­töä, vaan on val­ta­va tulon­siir­to ener­giayh­tiöi­den osak­kail­le. Pää­osa maa­il­man sijoi­tus­va­ral­li­suu­des­ta on ame­rik­ka­lais­ta alku­pe­rää, joten vain hiu­kan kär­jis­täen voi­si sanoa, että euroop­pa­lai­set kulut­ta­jat vau­ras­tut­ta­vat ame­rik­ka­lai­sia elä­ke­läi­siä. Tämä­kö oli se alku­pe­räi­nen kri­tii­kin koh­tee­si, Osmo?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Mar­kus kirjoittaa:
    “Aamun Hel­sin­gin Sano­mis­sa Mart­ti Tiu­ri kir­joit­taa Vie­ras­ky­nä­pals­tal­la, että poliit­tis­ten päät­tä­jien näke­myk­set ovat vaa­ral­li­sen kau­ka­na ener­gia-alan toi­mi­joi­den näkemyksestä.”

    Todel­li­suu­des­sa­han Tiu­ri kir­joit­ti että ” Ilmas­ton­muu­tok­sen asian­tun­ti­joi­den ja poliit­tis­ten päät­tä­jien näke­myk­set ovat vaa­ral­li­sen kau­ka­na ener­gia-alan toi­mi­joi­den näkemyksestä.”

    Toi­sin sanoen ener­gia-alan toi­mi­joi­den näke­myk­set ovat pelot­ta­van kau­ka­na asian­tun­ti­joi­den näke­myk­sis­tä, mut­ta polii­tik­ko­jen näke­myk­set alka­vat olla vähi­tel­len lin­jas­sa tut­ki­tun tie­don kanssa.

    Minus­ta esi­tet­ty tul­kin­ta vas­taa hyvin asioi­den nyky­ti­laa ja ener­gia-alan toi­mi­joi­den oli­si syy­tä pikai­ses­ti päi­vit­tää näke­myk­sen­sä vas­taa­maan todellisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Pek­ka Rauk­ko sanoo “Minusta…energia-alan toi­mi­joi­den oli­si syy­tä pikai­ses­ti päi­vit­tää näke­myk­sen­sä vas­taa­maan todellisuutta”.

    Kyse ei ole — eikä ollut Tiu­rin kir­joi­tuk­ses­sa — sii­tä, usko­vat­ko ener­gia-alan asian­tun­ti­jat sii­hen, että ihmi­sen aiheut­ta­mat hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon tii­viis­ti asut­tu­jen aluei­den maan­pin­nan havai­tun läm­pe­ne­mi­sen syy. Jos ymmär­sin oikein, Pek­ka Rauk­ko vaa­tii, että ener­gia-alan ammat­ti­lais­ten pitäi­si alkaa uskoa siihen?

    Tiu­rin kir­joi­tuk­sen ydin oli sii­nä, että ener­gia­teol­li­suus ei rea­lis­ti­ses­ti pys­ty veny­mään vaa­dit­tuun muu­tos­no­peu­teen. Kir­joi­tuk­ses­sa oli mai­nit­tu usei­ta syi­tä sii­hen, aina alan kou­lu­tuk­ses­ta ja pää­oma­val­tai­suu­des­ta alkaen.

    Pek­ka Rauk­ko vaa­tii ener­gia-alan ihmis­ten usko­van ilmas­to­tut­ki­joi­ta, ilmei­ses­ti sik­si, että ilmas­to­tut­ki­joil­la on laa­jem­pi koke­mus ilmas­to­asiois­ta. Vas­taa­val­la taval­la Tiu­ri vaa­ti, että polii­tik­ko­jen on uskot­ta­va ener­gia-alan asian­tun­ti­joi­ta sii­nä, että vaa­dit­tu muu­tos­no­peus ei ole realistinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Pek­ka Rauk­ko vaa­tii ener­gia-alan ihmis­ten usko­van ilmas­to­tut­ki­joi­ta, ilmei­ses­ti sik­si, että ilmas­to­tut­ki­joil­la on laa­jem­pi koke­mus ilmas­to­asiois­ta. Vas­taa­val­la taval­la Tiu­ri vaa­ti, että polii­tik­ko­jen on uskot­ta­va ener­gia-alan asian­tun­ti­joi­ta sii­nä, että vaa­dit­tu muu­tos­no­peus ei ole realistinen.”

    Kysy­mys on minun käsit­tääk­se­ni täy­sin yhteis­mi­tat­to­mis­ta asioista.

    Ener­gia-alan toi­mi­joi­den “rea­lis­mi” tar­koit­taa halut­to­muut­ta luo­pua lyhyen aika­vä­lin talou­del­li­sis­ta voitoista.

    Ilmas­to­tut­ki­joi­den “rea­lis­mi” tar­koit­taa maa­pal­lon pitä­mis­tä kel­vol­li­se­na paik­ka­na elää (myös) omal­le lajillemme.

    Olen ehkä yksin­ker­tai­nen, mut­ta en voi näh­dä näi­tä kes­ke­nään tasa­ver­tai­si­na vaihtoehtoina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Mar­kus kir­joit­ti: “Repan vakuu­tuse­si­merk­ki on todel­la huo­no rin­nas­tus. Kyse ei ole talou­del­li­ses­ta vahin­gos­ta, jol­le las­ke­taan toteu­tu­mi­sen riskiä.”

    Kyl­lä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on suu­rel­ta osin kyse myös talou­del­li­ses­ta vahin­gos­ta, vaik­ka hyö­ty­jiä­kin on. Vahin­got voi­daan koh­tuul­li­sel­la tark­kuu­del­la myös ennus­taa kun para­met­ri­nä on ole­tet­tu maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan nousu.

    Osa ennus­te­tuis­ta muu­tok­sis­ta on toki sel­lai­sia (esi­mer­kik­si tiet­ty­jen eläin­la­jien katoa­mi­nen), että niil­le on vai­kea mää­ri­tel­lä hin­taa, tosin osa ihmi­sis­tä on myös sel­lai­sis­ten muu­tos­ten ehkäi­se­mi­ses­tä val­mii­ta maksamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Repa, ker­rop­pas sit­ten miten suu­rel­ta osin kyse on talou­del­li­ses­ta vahin­gos­ta — onko se 10% vai 90%. Kysy­myk­se­ni oli tur­ha, tie­ten­kään et osaa sii­hen vas­ta­ta. Kir­joi­tuk­ses­sa­si on kovin kulu­nei­ta ilmai­su­ja, mik­si minus­ta hiu­kan tun­tuu, että olet ope­tel­lut ne pikem­min­kin ulkoa kuin poh­ti­nut nii­den merkitystä.

    Jos minä sanoi­sin, että satei­sin vii­kon­päi­vä on maa­nan­tai ja osoit­tai­sin, että vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na satei­sin ajan­koh­ta on siir­ty­nyt minuut­ti minuu­til­ta eteen­päin, joten koh­ta satei­sin vii­kon­päi­vä on tiis­tai, niin kuin­ka uskot­ta­va tuol­lai­nen ennus­te mie­les­tä­si oli­si? Eri­tyi­ses­ti, kun sanoi­sin, että jää­kai­rauk­set tuke­vat havain­to­ja­ni. Lisäk­si oli­si epä­sel­vää, kuin­ka monen mit­taus­pis­teen aineis­to oli­si luo­tet­ta­vas­ti tal­len­net­tu myös vapaa­päi­vi­nä ja vii­kon­lop­pui­sin. Mita­tut sade­mää­rät antai­sin käyt­töö­si, mut­ta Excel-tau­luk­koa, jol­la las­kin ennus­tee­ni, en antai­si käyt­töö­si. Tai voi­sin ehkä antaa, mut­ta en antai­si sii­hen syöt­tä­miä­ni muut­tu­jia ja vakioi­ta. Tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen ei ole tie­det­tä. Tie­det­tä on se, että havain­to­ma­te­ri­aa­li ja sil­lä teh­dyt las­kel­mat voi­daan tois­taa ja saa­da sama lop­pu­tu­los. Nyt meil­lä on “ilmas­to­tut­ki­joi­ta”, joi­den samas­ta aineis­tos­ta saa­mat lop­pu­tu­lok­set hei­lu­vat kuin sen kuu­lui­san hul­lun mie­hen mulkku.

    Minä ymmär­sin, että rin­nas­tit pääs­tö­kau­pan ja vakuu­tuk­set. Saa­toin ymmär­tää vää­rin, mut­ta Osmo käsit­te­li kir­joi­tuk­ses­saan ensi­si­jai­ses­ti pääs­tö­kaup­paa (aina­kin jos lukee kuin­ka mones­sa kap­pa­lees­sa tuo sana mai­ni­taan), joten luu­lin kom­ment­ti­si liit­ty­vän nime­no­maan pääs­tö­kaup­paan. Joten sanon uudes­taan, mut­ta parem­min muo­toil­tu­na: pääs­tö­kau­pan ver­taa­mi­nen (koti- ym.) vakuu­tuk­seen on luo­kat­to­man huo­no rinnastus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.