Kaupunkisuunnittelu

Slummeja torjutaan rakentamalla vain hyvää

Olin keskiviikkona kaupungintalon aulassa asuntoseminaarissa, jossa pohdittiin segregaation torjuntaa.

Ensimmäinen mieleeni tuleva kysymys voi tuntua yllättävältä. Onko segregaatiosta haittaa? On ikävää, että meillä on alueita, joilla ihmisillä menee huonosti. Menisikö näillä ihmisillä vähemmän huonosti, jos heidät sekoitetaan ympäri kaupunkia niin, ettei millään alueella mene muita huonommin, mutta ihmisillä menee yhtä huonosti kuin aiemmin.

Vastaus on niin sanotussa naapuristovaikutuksessa. Jos naapureillakin menee huonosti, heikentääkö se ongelmaperheen mahdollisuutta voittaa ongelmansa?

Vastaus tähän ei ole ihan yksinkertainen. Jos siirrämme köyhän perheen kiintiököyhiksi keskelle Westendiä naapuriston silmätikuksi, voi olla, että tällä perheellä menee sen jälkeen vielä huonommin. Sosiaaliset verkostot syntyvät paremmin samankaltaisten välille.

Asiaa on tutkittu lähinnä anglosaksisessa maailmassa siirtämällä vapaaehtoisia perheitä slummeista keskiluokkaisille asuinalueille. Työttömän isän työttömyys ei ole tästä helpottanut, mutta lasten tulevaisuus on parantunut. Näitä tuloksia on kuitenkin hankala yleistää Suomeen. Suomessa ei matalatuloisillakaan alueilla ole juuri riskiä kuolla katuammuskelussa huumejengien taistellessa reviireistä. Vaikka meillä on koulujen välillä eroja oppimisessa, yleensä niissä kuitenkin opitaan lukemaan.

Tutkimustuloksia ei meillä ole naapurustovaikutuksesta, mutta kun ei voi vedota tutkimustuloksiin, on luotettava intuitioon. Minä oletan, että välttämällä hyvin huono-osaisaisten asuinalueiden syntyä pystymme välttämään köyhyyden periytyvyyttä ja edistämään meritokraattisen yhteiskunnan arvoja niin, että köyhästäkin perheestä lahjakas lapsi päätyy hyvälle uralle. Kunnolla tehdyn tutkimuksen puuttuessa vetoan Ruotsin esimerkkiin, joka varoittaa minusta vahvasti segregaation vaaroista.

Sekoittaminen on siis hyvä asia sinänsä, mutta onko se hintansa arvoista? Yksi ARA-asunto Jätkäsaaressa merkitsee kaupungille menetettyinä tuloina noin 5 000 € vuodessa ja tuhat perhettä siis 5 M€/vuosi. Torjuttaisiinko huono-osaisuutta paremmin suuntaamalla nämä rahat positiiviseen diskriminaatioon parantamaan huonomaineisten koulujen tilannetta?

Jotain kotimaista tutkimusta kuitenkin on. Sen mukaan ei ole hyvä sekoittaa kovin erilaisia ihmisryhmiä keskenään. Jos luomme kaupunginosan, jossa on vain tulojakauman alimpaan ja ylimpään kymmenekseen kuuluvia, tulos on kaksi kaupunginosaa, jotka sijaitsevan lomittain, mutta jotka eivät juuri ole tekemisissä keskenään.

Olisi hyvä sekoittaa toisaalta hyvätuloisia ja keskituloisia keskenään ja toisaalta matalatuloisia ja keskituloisia keskenään. Keskituloisista vain tulee tässä mallissa puutetta.

Mutta huono-osaisten asuinalueita kannattaa siis välttää. Keinoksi on otettu sekoittaa hallintomuotoja niin, että uusilla asuinalueilla on aina 20 prosenttia ara-asuntoja, noin 40 % kovan rahan asuntoja ja loput välimuodon asuntoja, esimerkiksi Hitasia.

(Hitas on helsinkiläinen erikoisuus, hintasäännöstelty omistusasunto, jossa myös jälleenmyyntihinta on säännöstelty kuitenkin niin, että säännöstely loppuu 30 vuoden kuluttua, jolloin asunnon sen hetkinen omistaja saa kääriä hintaeron taskuunsa.)

Sekoittamispolitiikan keinoissa on kaksi vikaa. Ensiksikin näin voidaan kyllä asuttaa köyhiä kalliille alueille, mutta ei saada rikkaita huonoille alueille. Huonot alueet jäävät joka tapauksessa köyhien asuttamiksi.

Toisen ongelma on, että tällä tavoin voidaan vaikuttaa vain siihen, ketkä alueella asuvat ensimmäisinä, mutta ei siihen, keitä alueille myöhemmin muuttaa. Satatuhatta helsinkiläistä muuttaa kaupungin sisällä joka vuosi, joten alkujaon tasaisuus ei  pitkälle ulotu.

Edes niitä ARA-asuntoja ei pystytä pitämään vähävaraisten asuntoina, koska hyväosaisten alueilla niihinkin valikoituu lopulta lähinnä ylituloisia syistä, joita olen eritellyt aiemmin.

Asuin lapsuuteni alueella, jossa oli paljon Arava-asuntoja ja esimerkiksi Kelan ja Postipankin vuokrataloja. Tuon aikainen Arava-omistusasunto muistutti säännöiltään suuresti nykyisiä Hitas-asuntoja. Oli myös varakkaita ihmisiä, jotka asuivat lähellä rantaa pientaloissa. Kansakoululuokassamme oli hyvin erilaisista perheistä kotoisin olevia lapsia. Nuoruuteni asuin samalla alueella, mutta silloin siellä jo asui lähinnä hyvätuloisia, puhumattakaan nykytilanteesta, jolloin alueella asuu melkein pelkästään rikkaita.

Tästä sekoittamisen epäonnistumisesta voidaan syyttä yhtä ainutta miestä, Eliel Saarista. Hän oli suunnitellut kaupungin ulkopuolelle rakennetusta syrjäisestä Munkkiniemestä niin hyvän ja toimivan kaupunginosan, että muuttoliikkeen tuloksena se päätyi rikkaiden alueeksi. Myöhemmin modernien lähiörakentamisoppien mukaan rakennetun Munkkivuoren asujaimisto on paljon monipuolisempi. Rikkaiden invaasiota joudutti se, että arava-asunnoille tehtiin sama kuin Helsingissäkin on päätetty tehdä Hitas-asunnoille. Ne vapautettiin hintasäännöstelystä, jolloin köyhät myivät asunnot dollarin kuva silmissä rikkaille. Näin tapahtuu aikanaan myös Jätkäsaaressa.

Sekoitamme alussa miten tahansa, lopputulos on se, että hyvillä alueilla asuu lopulta rikkaita ja huonoilla köyhiä. Huonon alueen erottaa hyvästä toisaalta sijainti ja toisaalta kaupunkikuva. Jos teemme kerrostalovaltaisen asuinalueen Lahdentien ja Kehä III:n risteyksen ramppien äärelle, siitä tulee köyhien asuinalue, vaikka kaavoittaisimme sinne pelkkiä kovan rahan asuntoja.

Pahimmat köyhyystaskut 2030-luvulla eivät tule olemaan ARA-painotteisilla alueilla vaan epäonnistuneilla kovan rahan asuntoalueilla. ARA-asuntoihin voidaan sentään valita asukkaita.

Ainoa toimiva ratkaisu slummiutumista vastaan on se, ettei tehdä huonoja alueita lainkaan. Kaikista asuinalueista pitää tehdä ominaisuuksiltaan sellaisia, että niihin halutaan eikä jouduta.

Me emme voi helsinkiläisinä sille mitään, jos naapurikaupungit kaavoittavat tulevia slummeja, mutta Helsingissä voimme pitää huolta siitä, että rakennamme vain hyvää.

Tai voimme toki tehdä jotain: voimme kiihdyttää asuntotuotantoa hyvillä alueilla niin paljon, etteivät asunnot naapurikaupunkien tulevilla slummiutuvilla alueilla mene kaupaksi eikä niitä siksi rakenneta – ainakaan niin paljon.

37 thoughts on “Slummeja torjutaan rakentamalla vain hyvää

  1. Aivan oma kysymyksensä on kaupunginosien välinen etninen segregaatio joka tuottaa siinä sivussa myös hyvä- ja huono-osaisuuteen liittyvää segregaatiota. Etnisyys on ehkä voimakkain yksittäinen tekijä joka vaikuttaa ihmisten asuinpaikan valintaan, koska useimmat ihmiset haluavat luonnostaan asua oman etnisen ryhmänsä ympäröimänä. Ruotsissa kaupunginosien välinen etninen segregaatio on voimakasta ja se tulee näillä näkyminen olemaan sitä myös Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ”Ainoa toimiva ratkaisu slummiutumista vastaan on se, ettei tehdä huonoja alueita lainkaan”
    Näin ei aina välttämättä ole. Alunperin New Yorkissa Harlem rakennettiin fiinimmäksi, mutta ei enää saatu kaupaksi talouden huonontuessa. Ensin ei vuokrattu mustille, mutta heitä oli tulossa paljon Etelästä ja tyhjä tila saatiin kaupaksi. Alamäki alkoi vasta myöhemmin. Vuokrasäännöstely kiihdytti huononemista. Omistajalle oli eduksi, jos kukaan ei enää viitsinyt asua, jolloin talo voitiin saneerata. Sen jälkeen se ei ollut enää sama talo samojen määräsyten alaisena. Nyt alue on kokenut uuden renesanssin.
    Siis tässä tapuksessa ei rakennettu huonoja alueita, mutta silti alueesat tuli huono. Voisi sanoa, että 130 vuoden kuluttua rakentamisesta ollaan siinä, mihin pyritiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mun mielestäni Suomessa ei ole slummeja varsinaisessa merkityksessä enää. Sellaiset alueet kuin Puu-Pasila ja Toukola, Hermanni ja Pispala olivat vielä 1960-70-luvulla slummeja. Asunnoista puuttuivat mukavuudet ja niissä joutuivat asumaan ahtaasti sellaiset joilla ei ollut muuhun varaa.

    Joitakin yksittäisiä kaupungin vuokratalokohteita joilla on roisi maine, löytyy jokaisesta kaupungista mutta ne eivät ole yleensä yhtä korttelia isompia.

    Suomessa ei maahanmuuttajien kohdalla esiinny samanlaisia sosiaalisia ongelmia ja järjestäytynyttä rikollisuutta kuten Ruotsssa tai vanhoissa siirtomaavalloissa. Meillä on pidempään asuneilla maahanmuuttajilla hyvän sosiaaliturvan ansiosta aika korkea elintaso, menee jopa ohi kantasuomalaisten, jos rajaa maantieteen mukaan. Se näkyy millaisilla autoilla he ajavat, millaisissa vaatteissa kulkevat ja kuinka monta lasta heillä on. He eivät joudu rötöstelemään toimeentulonsa takia.

    Maahanmuuttajataustaisten vuokrataloalueiden ja niiden lähiympäristön mainetta Suomessa heikentää se, jos kouluihin valikoituu paljon oppilaita jotka eivät osaa suomea. Se johtaaa kantasuomalaisten suureen vaihtuvuuteen, eli alueelta muutetaan pois kun lasten on mentävä kouluun.
    Myös kulttuureista johtuvat erot käyttäytymisessä kantasuomalaisiin verrattuna aiheuttavat ennakkoluuloja ja kitkaa.

    Suomalaisten käsitys slummista vaihtelee. Hyvin monet maalla tai hiljaisella pientaloalueella koko ikänsä asuneet pitävät kaikkia kerrostalolähiöitä slummeina. Jotkut pitävät koko Helsinkiä slummina, espoolaiset pitävät Vantaata slummina 😀
    Itse olen asunut kaikissa 4:ssä pk-seudun kaupungissa ja voin allekirjoittaa että jokaisessa on huonomaineisia kortteleita, ja on myös paikkoja jossa ei kannata liikkua öiseen aikaan. Mutta on myös rauhallisia ja hyvämaineisia ja haluttuja paikkoja. Kauniaisten maine rikkaiden kaupunkina johtuu keinotekoisen alhaisesta verotuksesta ja siitä että sen pinta-ala on niin pieni että se ei kasva, vaan sinne voi muuttaa vain jos joku muu muuttaa pois. Sama pätee Westendiin, Kulosaareen, Kuusisaareen, Vanhaan Munkkiniemeen jne, maantieteellisen rajauksen takia.

    Mitä HITAS:iin, asumisoikeus ja Ara-asuntoihin tulee niin minä en arvostele järjestelmien olemassaoloa, ne ovat tarpeellisia tietyssä elämänvaiheessa eläville, mutta HITASin sääntöjä pitää korjata niin että väärinkäytöstä ei tapahdu.

    Mä näkisin tärkeämpänä kysymyksenä segregaation ja sosiaalisten ongelmien torjumisessa sen, miten saadaan työllisyys nousemaan Helsingin seudulla. Kepulaiset ja maalla asuvat ylipäänsä arvostelevat Helsinkiä olan takaa siitä että täällä on kaikki virastot ja hallinto, mutta ne ”ei tuota mitään” kun taas koko maan vientiteollisuus on muualla. Työttömyys kasvaa täällä kun tänne muuttaa joutilasta väkeä sekä maalta että ulkomailta asumaan sosiaalituilla.
    Silloin kun Nokian laitoksia ja työpaikkoja oli vielä runsaasti PK-seudulla voitiin olla ylpeitä siitä että Helsinki oli Suomen vientiveturi, ja jokaiselle joka tuli tänne sai ainakin jonkinlaista työtä, mutta nyt tilanne on toinen. Kun se ongelma on ratkaistu, on myös perusteita lisätä sosiaalista asuntotuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Itse olen asunut kaikissa 4:ssä pk-seudun kaupungissa ja voin allekirjoittaa että jokaisessa on huonomaineisia kortteleita, ja on myös paikkoja jossa ei kannata liikkua öiseen aikaan.

      Kertoisitko missä paikoissa Helsingissä ei kannata liikkua öiseen aikaan? En ole itse semmoiseen törmännyt vuoden 1989 jälkeen, jolloin Helsinkiin muutin Tampereelta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Matti J Kinnunen: Kertoisitko missä paikoissa Helsingissä ei kannata liikkua öiseen aikaan? En ole itse semmoiseen törmännyt vuoden 1989 jälkeen, jolloin Helsinkiin muutin Tampereelta.

        – Kaisaniemen puisto
        – Sörnäinen: Piritori
        Monen lähiön keskusta ylipäänsä

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg: – Kaisaniemen puisto
        – Sörnäinen: Piritori
        Monen lähiön keskusta ylipäänsä

        Olen asunut Piritorin lähistöllä kohta kolmekymmentä vuotta, enkä vielä ole mitään mitään ihmeempää huomannut päivisin nuokkuvia keskikaljan juojia lukuun ottamatta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. R.Silfverberg: Mitä HITAS:iin, asumisoikeus ja Ara-asuntoihin tulee niin minä en arvostele järjestelmien olemassaoloa, ne ovat tarpeellisia tietyssä elämänvaiheessa eläville

      Minä kuitenkin arvostelen ainakin HITASia. Vaikka olisi ”tarpeen tietyssä elämänvaiheessa”, ei se sitä tarvetta useimmille täytä. Käytännössä siinä vain arvotaan Helsinkiläisten veronmaksajien rahaa niille, joilla sattuu käymään arpaonni.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ossi Saresoja: Minä kuitenkin arvostelen ainakin HITASia. Vaikka olisi “tarpeen tietyssä elämänvaiheessa”, ei se sitä tarvetta useimmille täytä. Käytännössä siinä vain arvotaan Helsinkiläisten veronmaksajien rahaa niille, joilla sattuu käymään arpaonni.

        Niin mä tarkoitin että sen säännöissä olisi korjaamisen varaa. Jos HITAS toimisi oikeudenmukaisesti eikä tapahtuis väärinkäytöksiä, voisi järjestelmää laajentaa myös Espooseen ja Vantaalle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Hitas-sääntelystä on vain pelkkää haittaa siellä, missä asuntojen niukkuus ei nosta myyntihintoja rakennuskustannuksia korkeammaksi.

        En nyt tarkoita että HITAS:in pitäisi levitä kaikkialle Espooseen ja Vantaalle mutta valittuihin kohteisiin joissa kysyntä on suurta, voisi levitä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. R.Silfverberg:

      Suomessa ei maahanmuuttajien kohdalla esiinny samanlaisia sosiaalisia ongelmia ja järjestäytynyttä rikollisuutta kuten Ruotsssa tai vanhoissa siirtomaavalloissa. Meillä on pidempään asuneilla maahanmuuttajilla hyvän sosiaaliturvan ansiosta aika korkea elintaso, menee jopa ohi kantasuomalaisten, jos rajaa maantieteen mukaan. Se näkyy millaisilla autoilla he ajavat, millaisissa vaatteissa kulkevat ja kuinka monta lasta heillä on. He eivät joudu rötöstelemään toimeentulonsa takia.

      Tarkoitatko siis, että Suomessa on parempi (humanitääristen maahanmuuttajien) sosiaaliturva kuin Ruotsissa ja esim. Britannian ja Ranskan kaltaisissa vanhoissa siirtomaaisäntävaltioissa?

      Entä meneekö elintaso siis mielestäsi ohi kantasuomalaisista siksi, että maahanmuuttajille maksetaan toimeentulotuesta anteliaampi ”starttiraha” ja edelleen löysemmin perustein ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea, josta sitten riittää esim. auton hankintaan ja parempiin vaatteisiin sekä vanhemmille, että suurelle lapsikatraalle? Koska siis vetoat nimenomaan sosiaaliturvaan syynä tähän kantasuomalaisia parempaan elintasoon.

      En pitäisi lainkaan mahdottomana, että näin ainakin yksittäistapauksissa on. Sosiaalitoimessa on töissä selvästi enemmän SJW tyyppistä väkeä. Toimeentulotukitiedot, varsinkin ehkäisevän ja täydentävän tuen osalta ovat kuitenkin salassa pidettäviä eli tätä on vaikea todentaa. Tosin se, että sosiaaliturvalla päästäisiin yli kantasuomalaisten mediaani tai keskiansion, olisi jo aika hurjaa. Ehkä tarkoitat kuitenkin, että maahanmuuttajat ovat sosiaaliturvalla elävien ryhmässä tulokuninkaita(?).

      Muistan kyllä kuinka Lieksassa sosiaalitoimen maksusitoumuksilla käytiin kauppaa bensa-asemalla: rahaa maahanmuuttajan kouraan ja ostajalle vähän nimellishintaa halvemmalla bensaa tankkiin. Sielläpäin tosiaan sosiaalitoimi myönsi maksusitoumuksia polttoaineeseen pitkiin välimatkoihin vedoten. Vastaa USA:ssa food stamp:ien konvertoimista käteiseksi marketeissa.

      Voisiko kuitenkin ajatella, että on ennenaikaista sanoa, etteikö Suomeen voisi kehittyä Ruotsin tavoin vahvaa järjestäytynyttä rikollisuutta ja syvää sekulaarin yhteiskunnan vastaisuutta maahanmuuttajavaltaisille alueille? Ja maksetaanko yhteikuntarauhasta sen mainitsemasi sosiaaliturvan muodossa jo nyt liikaa? Aika epäreilulta tuntuu myös, että uudet tulokkaat, jotka esim. 2015 vaelsivat 9-11 turvallisen maan läpi Suomeen vetovoimatekijöiden perässä vielä saavat yhteiskunnalta runsaammat sosiaalituet kuin kantasuomalaiset. Eikö tämä nakerra mielestäsi yhteiskuntamoraalia ja vähennä varsinkin pienituloisten veronmaksuhalukkuutta?

      Tunnettu ongelmahan on, että pienituloinen työssäkäyvä ei Suomessa rahallisesti voita mitään verrattuna sosiaaliturvalla eläjään. Elämänlaatua voi sitten arvottaa kukin mielensä mukaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Länsimainen demokratia:
        Tarkoitatko siis, että Suomessa on parempi (humanitääristen maahanmuuttajien) sosiaaliturva kuin Ruotsissa ja esim. Britannian ja Ranskan kaltaisissa vanhoissa siirtomaaisäntävaltioissa?

        Entä meneekö elintaso siis mielestäsi ohi kantasuomalaisista siksi, että maahanmuuttajille maksetaan toimeentulotuesta anteliaampi “starttiraha” ja edelleen löysemmin perustein ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea, josta sitten riittää esim. auton hankintaan ja parempiin vaatteisiin sekä vanhemmille, että suurelle lapsikatraalle? Koska siis vetoat nimenomaan sosiaaliturvaan syynä tähän kantasuomalaisia parempaan elintasoon.

        En pitäisi lainkaan mahdottomana, että näin ainakin yksittäistapauksissa on. Sosiaalitoimessa on töissä selvästi enemmän SJW tyyppistä väkeä. Toimeentulotukitiedot, varsinkin ehkäisevän ja täydentävän tuen osalta ovat kuitenkin salassa pidettäviä eli tätä on vaikea todentaa. Tosin se, että sosiaaliturvalla päästäisiin yli kantasuomalaisten mediaani tai keskiansion, olisi jo aika hurjaa. Ehkä tarkoitat kuitenkin, että maahanmuuttajat ovat sosiaaliturvalla elävien ryhmässä tulokuninkaita(?).

        Lähinnä sitä.
        Mun observaationi perustuu asumiseen kaupunginosassa jossa maahanmuuttajien osuus oli n 40% n 10 vuoden ajan.
        Siis en väitä että kaikki eläisivät koko ajan sosiaaliturvan varassa vaan moni varmaan töissä bussi- tai taksikuskina tai ravintoloissa tai terveydenhoidossa tai kiinteistönhoidossa tai jopa yrittäjänä. Muttta perheet ovat suuria ja yhdessä perheessä voi olla useampi sosiaaliturvan varassa eläviä.
        Mutta jos heillä on varaa ajaa premium-luokan autoilla, ostavat piripintaan täysiä ostoskärryjä niin väittäisin että aika hyvin menee. Elintaso ylittää ainakin samalla alueella asuvien kantasuomalaisten keskimäärin. Ja heistä ei läheskään kaikki elä työttöminä.

        Länsimainen demokratia:
        Voisiko kuitenkin ajatella, että on ennenaikaista sanoa, etteikö Suomeen voisi kehittyä Ruotsin tavoin vahvaa järjestäytynyttä rikollisuutta ja syvää sekulaarin yhteiskunnan vastaisuutta maahanmuuttajavaltaisille alueille? Ja maksetaanko yhteikuntarauhasta sen mainitsemasi sosiaaliturvan muodossa jo nyt liikaa? Aika epäreilulta tuntuu myös, että uudet tulokkaat, jotka esim. 2015 vaelsivat 9-11 turvallisen maan läpi Suomeen vetovoimatekijöiden perässä vielä saavat yhteiskunnalta runsaammat sosiaalituet kuin kantasuomalaiset. Eikö tämä nakerra mielestäsi yhteiskuntamoraalia ja vähennä varsinkin pienituloisten veronmaksuhalukkuutta?

        Pitää erottaa ennen vuotta 2015 saapuneet jotka tulivat pääasiassa perheittäin eikä niin paljon yhtaikaa, ja vuoden 2015 aallossa tulleet.

        Nämä jälkimmäiset on asutettu ankeisiin oloihin ja osaa uhkaa karkottaminen ja heissä voi alkaa kyteä kapinaa. Ennen vuotta 2015 tulleet ovat kaikki käytännössä saaneet jäädä ja perheitä on yhdistetty jne.

        Ruotsin tilanne on kuitenkin se että kapinoistijat/ammattirikolliset ovat pääosin heitä jotka ovat tulleet enemmän kuin vuosikymmen sittten tai heidän jälkeläisiään. Heillä on ollut rankempaa taloudellisesti kuin Suomeen samoihin aikoihin saapuneilla, tai sitten heitä on tullut niin paljon että jokainen ei ole integroittunut.

        Yksittäiset terrori-iskut kuten Turun puukotus ovat asia erikseen.

        Länsimainen demokratia:
        Tunnettu ongelmahan on, että pienituloinen työssäkäyvä ei Suomessa rahallisesti voita mitään verrattuna sosiaaliturvalla eläjään. Elämänlaatua voi sitten arvottaa kukin mielensä mukaan.

        Mä sanoisin että pitkällä tähtäimellä kannattaa olla töissä huonollakin palkalla ja kartuttaa omaisuutta esim asunnon muodossa koska muuten jää ilman kunnollista eläkettä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Moi! Toistan itseäni. Kannattaako sosiaalista asuntotuotantoa rakentaa talo tai alue kerrallaan? Eikö sitä voisi tehdä niin, että rakennetaan vain kovaarahaa, mutta kaupunki ostaisi (tai perisi verona/ maksuna/ whatever) muutaman asunnon jokaisesta talosta?
    Touko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ymmärtääkseni niin sanotun naapurustovaikutuksen rooli on huomattavasti vähentynyt etenkin aikuisilla digitalisaation myötä. Ihmiset ovat nykyään paljon vähemmän tekemisissä lähinaapuriensa kanssa kuin aiemmin. Asunnosta käsin voi sähköisin välinein olla yhteydessä keneen tahansa tarvitsematta vaihtaa asuinpaikkaansa. Lapsilla naapurustovaikutusta on jonkin verran ilmeisesti vielä jäljellä – muun muassa asuinpaikan ja koulupiirien yhteyksiin liittyvistä syistä.

    Lasten osalta parempi vaihtoehto voi syrjäytymisen ehkäisyn ja muun vastaavan näkökulmasta olla panostaa taloudellisesti lähiöiden koulujen tilanteen parantamiseen kuin koittaa kauheasti vaikuttaa asuinosoitteisiin. Koulut ovat ilmisesti yksi keskeisimmistä syistä sille, miksi jotain asuinalueita vältellään. Joten vaikuttamalla kyseiseen juurisyyhyn voi olla ehkä mahdollista vaikuttaa myös siihen, mihin lapsiperheet asettuvat asumaan.

    Lapsetkin muodostavat koulun ulkopuoliset sosiaaliset piirinsä nykyään laajalti kännyköiden kautta, eivätkä hekään ole siltä osin enää tiukasti sidoksissa siihen, missä asuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jossain määrin voitaneen vaikuttaa tähän kohtaan: ”Sekoittamispolitiikan keinoissa on kaksi vikaa. Ensiksikin näin voidaan kyllä asuttaa köyhiä kalliille alueille, mutta ei saada rikkaita huonoille alueille. Huonot alueet jäävät joka tapauksessa köyhien asuttamiksi.”
    Myllypurossa on tehty määrätietoista työtä ja tuotettu 1960-luvun ARA-painotteiden kerrostaloalueen ympärille pientaloja ylemmälle keskiluokalle. Samoin Matinkylän staus on kohonnut, kun siitä tuli Etelä-Espoon merkittävin keskus Ison omenan ja metron vuoksi.
    Yleiskaava-1990 työssä harkittiin Kontulan takana olevan Kivikon kaavoittamista ARA-kerrostaloalueen vastapainoksi korkeatasoiseksi pientaloalueeksi, mutta tätä ei hyväksytty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Myllypurossa on tehty määrätietoista työtä ja tuotettu 1960-luvun ARA-painotteiden kerrostaloalueen ympärille pientaloja ylemmälle keskiluokalle. Samoin Matinkylän staus on kohonnut, kun siitä tuli Etelä-Espoon merkittävin keskus Ison omenan ja metron vuoksi.

      Lisää listaan vielä Aurinkolahti Vuosaaressa. Mitä sanot vastaa täsmälleen, mitä tarkoitin. Asuntopolitiikan keinoin sijainniltaan ja olosuhteiltaan huonosta kaupunginosaan ei saa kunnolla sekoitettua asujaimistoa, mutta parantamalla kaupunginosaa siitä saadaan. Täydennysrakentaminen lisää jokseenkin aina vanhojenkin asuntojen arvoa, koska palvelut paranevat ja nuukahtaneeseen kaupujngimnosaan tulee elämää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tuo toteamus, että Helsingissä kannattaa rakentaa vain hyvää, kuulostaa todella kivalta, mutta olen viime aikoina miettinyt, että sillä saattaa olla jotain inhottavia sivuvaikutuksia. Olin tässä Japanissa hiljattain ja luotijunalla mennessäni siinä oli asuintaloja niin lähellä junarataa, että jos olisin avannut vaunun ikkunan ja laittanut käteni ulos, olisin voinut heittää yläfemmat, jos joku talossa asuvista olisi tehnyt saman. Jäin miettimään, että nämä asunnot ovat todennäköisesti epämukavia asua, koska luotijunat kolisevat kiskoilla ohi vähän väliä, mutta toisaalta mikäli hinnat määräytyvät markkinoilla toimivasti niin sen pitäisi samalla lailla näkyä asuntojen hinnoissa ja siten mahdollistaa joillekin yksilöille / perheille mahdollisuuden tinkiä asumismukavuudesta, mutta vastaavasti säästää asumismenoissa.

    Pitäisikö meidän Suomessa ruveta tarjoamaan tätä mahdollisuutta entistä enemmän: sallia asuntojen rakentaminen niin, että se on jo valmiiksi selvää, että siinä tulee olemaan halvempia asuntoja (enkä nyt tarkoita mitään väliaikaisesti halpoja joillekin arvottuja HITAS-asuntoja) ja suhtautua niihin ikään kuin väliaikaisina levähdyspaikkoina. Niihin voisi nuori muuttaa maalta etsimään pk-seudulta töitä, muuttaa yksiöstä / kaksiosta, kun on perheenlisäystä tulossa ja tulot leikkautuvat samalla hetkellä, kun tilantarve äkillisesti kasvaa. Niin kauan kuin pystyisimme pitämään jatkuvan liikkeen päällä, jossa niistä taloista asunnon omistavat myyvät ne seuraavalle halvempaa asuntoa tarvitsevalle tulotason kehittyessä uralla etenemisen tai vaimon työllistymisen myötä niin en tiedä ehtisikö siinä ongelmat kasaantua. Jos tarjoaisimme ihmisille mahdollisuuden miettiä, että asuako niin, että moottoritien humina kuuluu ja maksaa kuussa 200 euroa vähemmän vuokraa / lainanlyhennystä, vai maksaako se ylimääräinen ja nauttia hiljaisuudesta, eikö jotkut valitsisi tätä ensimmäistä vaihtoehtoa ja pitäisikö meidän se heille sallia?

    Luonnollisesti yksikään tämmöinen asunto ei saisi olla ihmisten terveydelle vaarallinen ja onnistuakseen jonkinlainen remontti pitäisi tehdä asumistukijärjestelmään, koska nykymuodossa siinä talossa asuminen olisi vähintään yhtä kallista kuin muuallakin (todistusaineistona voi käyttään nuorisosäätiön asuntoa Lahden moottoritien mutkassa). Näkisin kuitenkin, että tämänkaltaiset halvemmat asunnot saattaisivat helpottaa monen uraansa aloittavan nuoren / perheenlisäystä miettivän nuoren tilannetta, kun se optio säästää merkittävästi asumiskustannuksissa olisi olemassa ilman, että on pakko lähteä ostamaan autoa ja muuttamaan ihan periferiaan, johon kynnys on merkittävästi korkeampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Aihe on niin tärkeä, että en hiushalo tai viisastele toivoessani käsitteiden aukikirjoittamista, eli mitä tällä tarkoitetaan? ”Sekoitamme alussa miten tahansa, lopputulos on se, että hyvillä alueilla asuu lopulta rikkaita ja huonoilla köyhiä. Huonon alueen erottaa hyvästä toisaalta sijainti ja toisaalta kaupunkikuva.”

    Punavuoren ja Kallion sijainti (ymmärrettiin se kuinka hyvänsä) ovat olleet muuttumattomia satakunta vuotta. Kumpaakaan ei uhkaa slummiutuminen ja molempien alueiden status on muuttunut tai muuttumassa huonosta hyväksi. Oliko siis jo ammoin tähtiin kirjoitettu, että näin lopuksi tulee käymään?

    ”Jos teemme kerrostalovaltaisen asuinalueen Lahdentien ja Kehä III:n risteyksen ramppien äärelle, siitä tulee köyhien asuinalue…” Minulla ei ole mitään käsitystä missä kyseinen paikka on tai miltä siellä näyttää. Sijainti on kuitenkin selvä ja tuo kohta ”kerrostalovaltainen asuinalue” lienee sitten kaupunkikuva?

    En itse asiassa usko, että olisit väärässä tuon hypoteettisen Ramppilan suhteen. Mutta Punavuoren ja Kallion osalta ei tarvita intuitiopohjaista tulkintaa olemattomista tutkimuksista vaan arvelisin, että tarkastelukehikossasi on ”room for improvement”, kuten sanotaan.

    Ehdottomasti kaikkea hyvää tarkoittaen. Tätä asiaa soisi pohdittavan paljon nykyistä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Punavuori ja Kallio ovat nousseet suosiossa, koska kehitys on suosinut keskustassa asumista, koska elämä ja palvelut. Helsinki teki 1960-luvun lopulla merkittävän päätöksen, joka nosta kantakaupunghin tyulevaa statusta: hylkäsi autopainotteisen liikennepolitiikan hylkäämällä Smith Polvisen suunnitelman ja alkoi panostaa voiamkkaasti joukkoliikenteeseen. Talokohtaisen koksilämmityksen korvaaminen kaukolämmöllä vaikutti samaan suuntaan.
      Tämä ajatus ei ole omani. Kirjassa Triumpf of the city Edward Glaeser totyeaa tutkimuksiinsa perustuen, että Yhdysvalloissa autopainotteisten kaupunkien keskustat ovat ränsistyneet ja niissä asuu pienituloisia kun taas joukkoliikennepåainotteistan kaupunkien keskustat ovat menestyneiden kansoittamia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. …kysymys koski käsitteiden sisältöä ja mallisi kykyä ennustaa tulevaisuutta. Mitkä kohdat ovat sijaintia ja mitkä kaupunkikuvaa? Ja jos pysyttäisiin Helsingissä, niin ainakin minä pysyn paremmin kärryillä 🙂

        Koksijuttua en tiennyt, varmasti kiva kaikin puolin tuo. Mutta kun koksia ei ole enää missään, niin eihän se selitä aluekohtaisia kehityseroja?

        Elämästä & palveluista (sijaintia vai kaupunkikuvaa?): eikö näitä aiemmin, eli silloin kun Rööperi ja Kallio olivat epäkivoja, ollut olemassa samoilla nurkilla? Kauppoja ja kapakoita sijaitsee idässä kanssa ja sinnehän aina kontrastoidaan.

        Selittääkö Smith Polvinen ja joukkoliikenne ollenkaan Punavuorta? Siellähän on sama spåra ollut aina, metroa ei ole ei tule. Kalliossa on metro, vaan idässäpä on kanssa. Jos jätetään metro pois, onko kantakaupungin julkinen liikenne olennaisesti tehostunut niistä ajoista, kun alueita ei koettu hyviksi?

        Kysymys on sinun mallisi kyvystä ennustaa. Jos se osaa, se näki Kallion ja Punavuoren, näkee Ramppilan ja paljon muutakin. Ja jos oikein käsitin, sen tärkeimmät teelehdet ovat sellaisia jotka eivät liity ihmisten väriin tai varallisuuteen, jos kohta lopullinen todiste sen osaamisesta on asukkaiden varallisuus?

        Eniten kiinnostaa tuo ”Sekoitamme alussa miten tahansa, lopputulos on se, että hyvillä alueilla asuu lopulta rikkaita ja huonoilla köyhiä.” Vedän vielä ässän hihasta eli tuon Munkkiniemen. Kävin siellä ala-asteen ja poikasena jo ihastelin alueen tunnelmaa. Meri, pienkerrostalot, ei ihan cityssä – vaan itäpuolella on monta aluetta joissa aivan samat jutut (+metro +enempi koska Itäkeskuksessa puoteja), mutta ei ole niiden kehitys saman laista ollut ollenkaan.

        Toisin kuin aina ja kaikki, en puhu maahanmuutosta (nyt mä puhuin maahanmuutosta) sen takia, että mallissasi voidaan ottaa keitä vain ja panna ne asumaan johonkin Ramppilaan, mutta lopuksi siellä on vain köyhiä koska sijainti ja kaupunkikuva.

        Ei nyt vieläkään vakuuta tuo sinun mallisi minua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kun USA:n kouluja on tapana katsoa pitkin nenänvartta, kantsii ottaa huomioon, että PISA:n mukaan poikien oppimistulokset ovat Suomessa vain aavistuksen paremmat. Lisäksi koulunsa lopettaneiden poikien lukutaidottomuus ei kai paljon eroa USA:n ja Suomen välillä (tosin tästä en löytänyt tarpeeksi äkkiä googlaamalla vertailukelpoista dataa, mutta Suomessa joka kahdeksas 15 vuotias poika ei osaa kunnolla lukea, mikä ei kai kovin paljon voi poiketa USA:n luvuista). Suomen koulun käsittämättömät ongelmat tuppaavat jäämään tyttöjen loistavan menestyksen varjoon.

    Anyways, miksi ihmeessä Suomessa ei näillä(kin) spekseillä olisi kohta slummeja ja Ruotsia pahempi jengiongelma sun muuta kivaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Slummeja ei Suomessa olekaan. Segregaatiota on ja tulee olemaan. Hyvän rakentaminen ei torju segregaatiota, tuskin edes paljon hidastaa — segregaatiohan juontuu siitä, että ihmiset haluavat asua kaltaistensa lähellä. Vaikka alussa kaikki asuinalueet ovat infran osalta yhtä hyviä ja eri ihmisryhmätkin ovat tasaisesti sekoittuneina, niin ajan oloon asuinalueet eriytyisivät siten, että yhdellä asuinalueella asuu enemmän yhdenlaisia ja toisella toisenlaisia. Ajureina toimivat ihmisten vapaus valita asuinpaikkansa ja satunnaisvaihtelu.

    Ehkä segregaatiota ei edes pidä yrittää torjua. Se, että lahjakkaille tarjotaan mahdollisuuksia ja lahjattomillekin on säällinen perälauta, on eri kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Sekoitamme, suunnittelemme, kannustamme, …
    Entäs ne asukkaat itse? Missä he haluavat asua? Yksikin suitsutti somessa kuinka hienoa oli muuttaa takaisin ”omien joukkoon” kotoisaan Itä-Helsinkiin. Sekoittaminen voi tulla kalliiksi jos sekoitettavat eivät itse sekoitu mielellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Nyt kuitenkin uusissa kaavoissa on ymmärtääkseni Helsingin kaupungilla ohjeistus hallintamuotojen jakautumisesta, jonka mukaan vain alle puolet kerrosalasta voi koostua kovan rahan omistusasunnoista. Samaa jakaumaa noudatetaan kaavoituksessa kaikilla alueilla.
    Nyt kun esimerkiksi Lauttasaaressa ja sen kyljessä Koivusaaressa kaavoitetaan varsin agressiivisesti kohteita tuhansille uusille asukkaille, niin tämä hallintamuotokysymys aiheuttaa aiheellisesti huolta vanhoissa asukkaissa. Tiedän monia Lauttasaarelaisia, jotka katselevat asuntoa Espoon Tapiolan suunnasta. Tapiolahan on vihdoin heräämässä ruususen unesta ja taas kehittymässä korkeatasoiseksi kaupunginosaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Porkkala:

      Tapiolahan on vihdoin heräämässä ruususen unesta ja taas kehittymässä korkeatasoiseksi kaupunginosaksi.

      Pitkään ne unet kestikin. On kyllä huikeata miten kaupunginosan kehityksen voi pysäyttää, kun on vaan tarpeeksi vahvatahtoisia jarruttajia ja lopputuloksena Tapiola ehti rappeutua todella pitkään ennen kuin tahto joko lientyi (tai todennäköisemmin tarpeeksi moni näistä jarruttajista siirtyi ajasta seuraavaan).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Riippumatta siitä, että kuinka hyvää rakennetaan, on joku alue silti suhteellisesti huonoin ja se ihan markkinavoimien takia vetää puoleensa niitä, joilla ei ole mahiksia halutuimmille alueille päästä.

    Suhtaudunkin aika epäillen väitteeseen, että hyvää rakentamalla saataisiin kaikki slummiutuminen estettyä.

    Mutta onko se ”slummien” välttely edes tarkoituksenmukaista? Jos vaan keskitytään siihen, että sieltä pääsee pois niin halutessaan ja että olot ovat muuten säädylliset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. ”Ainoa toimiva ratkaisu slummiutumista vastaan on se, ettei tehdä huonoja alueita lainkaan. Kaikista asuinalueista pitää tehdä ominaisuuksiltaan sellaisia, että niihin halutaan eikä jouduta.”

    Tässä oletus lienee se, että alueen huonous riippuu vain ja ainoastaan siellä olevien asuntojen fyysisestä ”hyvyydestä”. Minusta siihen vaikuttaa muutkin asiat, etenkin se, että alueet segregoituvat hyviin ja huonoihin lumipalloefektin vuoksi. Jos jossain alueella on ”huonoja asukkaita” (oleellisesti sellaisia, joilla on sosiaalisia ongelmia), sieltä haluavat pois kaikki kynnelle kykenevät ja jäljelle jäävät vain ne, joilla ei ole varaa muuttaa pois, eli yleensä juuri ne ”huonot asukkaat”. Toisaalta, jos jossain alueella on ”hyviä asukkaita” (oleellisesti ei-huonoja, mutta jossain määrin myös sellaisia, joiden lapsilla on hyvät koulutulokset, jotka sitten vetävät koulujen keskiarvoja ylöspäin ja sitä myötä houkuttelevat alueelle vanhempia, jotka haluavat lapsilleen hyvän koulun. Aikuisten suhteen samanlaisia universaaleja vetovoimia toisissa ihmisissä ei liene), niin sinne tunkevat kaikki kynnelle kykenevät.

    Näitä voimia vastaan on hyvin vaikea taistella. Markkinat tietenkin jossain määrin automaattisesti hillitsevät kehitystä siten, että huonoille alueille muuttaa ainakin väliaikaisesti ”hyviä asukkaita”, joilla ei kerta kaikkiaan ole varaa muuttaa hyville alueille. Tätä porukkaa varmasti ketuttaa se, jos hyviltä alueilta varataan osa asunnoista ihmisille, joilla ei olisi siellä muuten varaa asua, koska seurauksena on se, että hyvien alueiden muut asunnot tulevat entistäkin kalliimmiksi.

    Toinen kysymys on sitten se, että jos asunnot kaikkialla pakolla tehdään isoiksi ja kalleimman päälle (eli ei rakenneta slummeja), niin sitten seurauksena on se, että yleisesti rakennetaan vähemmän asuntoja, koska hukataan neliöitä ja kallista rakentamista sellaisten asuntoihin, jotka eivät niitä oikeastaan haluaisi, eivätkä siten ole valmiita niistä maksamaan, mikä johtaa siihen, että asuntoja ei saa kaupaksi yhtä helposti, minkä vuoksi sitten rakennusfirmat eivät ryhdy projekteihin samalla innolla.

    Jotenkin minusta tuntuu siltä, että tällainen suunnittelu on taistelua tuulimyllyjä vastaan. Se, mitä kaupunki voi tehdä, on pitää huolen, että kaupungin osuus asuinalueiden houkuttelevuudesta ei suosi jotain aluetta jonkun toisen kustannuksella (koulut ja terveydenhoito toimivat kaikkialla) ja esim. että joukkoliikenne on toimivaa kaikilla alueilla, mutta sen päälle tuntuisi markkinoiden ohjaukseen luottaminen kaikkein reiluimmalta tavalta ohjata sitä, millaisia asuntoja rakennetaan minnekin.

    ”Kunnolla tehdyn tutkimuksen puuttuessa vetoan Ruotsin esimerkkiin, joka varoittaa minusta vahvasti segregaation vaaroista.”

    Mutta miten juuri ilman sitä kunnolla tehtyä tutkimusta voimme sanoa Ruotsin tilanteesta, että siellä mahdollisesti olevat ongelmat eivät olisi olemassa, jos ihmiset, jotka niitä ongelmia aiheuttavat, asuisivat jossain muualla.

    Jos Ruotsissa olisi noudatettu sinun ohjetta ja ei olisi rakennettu halpoja asuntoja lainkaan, vaan kaikki asunnot olisivat suuria ja niissä kaikissa käytettäisiin kalliita rakennusratkaisuja, niin olisiko tilanne yhtään parempi? Kaiken järjen mukaan asuntoja olisi kokonaisuudessa rakennettu vähemmän, mikä taas tarkoittaisi sitä, että osalla ihmisiä ei olisi lainkaan asuntoa. Tai vaihteohtoisesti kanssakunnan voimavaroja olisi pumpattu enemmän asuntorakentamiseen. Olisiko tämä parantanut heikoimmassa asemassa olevien tilannetta edes siinä tapauksessa, että heidän asumisensa olisi maksanut ihan saman (eli se lisäpanostus olisi revitty paremmassa asemassa olevilta)? Minun on vaikea nähdä, että näin olisi. Ennemminkin seurauksena olisi ollut kovempaa painetta leikata muita verorahoitteisia palveluita ja tulonsiirtoja.

    Mitä jos sen sijaan käytettäisiin perustuloa, jonka jokainen voisi käyttää sellaiseen asumiseen, kuin itse haluaa? Tarpeeksi suurella perustulolla todennäköisesti saavutettaisiin haluttu segregaation väheneminen, kun hyvää asuinaluetta arvostavat perustulolaiset tinkisivät muista menoistaan ja muuttaisivat hyville alueille. Erona näihin kaikkiin muihin kikkailuihin (ARA, Hitas, kaupungin vuokra-asunnot, jne.) on se, että kyse ei olisi siitä, että ihmisten kannattaisi aina ottaa asumiseen sidottu etuisuus vastaan, koska eivät joutuisi tinkimään mistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Sosiaaliset verkostot syntyvät paremmin samankaltaisten välille.

    ”Paremmin” ei ”ainoastaan”. Pakkososiaalistaminen muiden kanssa samalla alueella asumisen vuoksi luo yhteyksiä myös muihin tai ainakin tietoisuutta.

    Homogeenisten asuinaluiden ongelma on se, että siellä asuvat alkavat kuvitella siellä vallitsevan tilanteen olevan normi. Huonoilla alueilla ei edes uneksita paremmasta eikä tiedetä, miten se saavutettaisiin, eikä nähdä, miten oma toiminta siihen voi vaikuttaa. Hyvillä alueilla taas ei ymmärretä, että voi olla olemassa huono-osaisia eikä ymmärretä, miten on mahdollista, että se ei ole itsestä kiinni, ja jopa hyväosaisuuden perineet alkavat kuvitella ansainneensa sen. Nämä asenteet taas juurtuvat erittäin tehokkaasti juuri lapsiin. Tämän vuoksi ”hyvääkään” segregaatiota ei pitäisi harrastaa ja siksi jopa miljoonia tienaavat pitäisi saada pois sieltä poteroistaan – jotta ymmärtäisivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. anonyymi: Pakkososiaalistaminen muiden kanssa samalla alueella asumisen vuoksi luo yhteyksiä myös muihin tai ainakin tietoisuutta.

      Miten pakkososiaalistat, luopuisitko vapaudesta valita oma asuinpaikkansa? Vaikka pakkososiaalistamisella olisi hyviä puolia, ei kai ole selvää, että ne painaisivat enemmän kuin pakkososiaalistamisen haitat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Aika ajatella: Miten pakkososiaalistat, luopuisitko vapaudesta valita oma asuinpaikkansa? Vaikka pakkososiaalistamisella olisi hyviä puolia, ei kai ole selvää, että ne painaisivat enemmän kuin pakkososiaalistamisen haitat.

        Ei se onnistu millään tavalla, siinä olet oikeassa.

        Keskiluokkahan se on joka pitää yhteiskuntaa yllä ja kaupungit elävinä. Porhoillahan on aina varaa lähteä vaikka Beverly Hillsiin asumaan mutta keskiluokka joutuu pohtimaan, että jos omat asuinalueet muuttuvat epäviihtyisiksi, niin pitää joko uskoa että se on ohimenevää aj viihtyvyys paranee, tai lähteä Nurmijärvi-tyyppisille paikakunnille asumaan jolloin hiilijalanjälki kasvaa autoilun pakollisuuden takia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. anonyymi: Tämän vuoksi “hyvääkään” segregaatiota ei pitäisi harrastaa ja siksi jopa miljoonia tienaavat pitäisi saada pois sieltä poteroistaan – jotta ymmärtäisivät.

      Eli koko homman tarkoituksena on ihmisten aivopesu tietynlaiseen ajatteluun? Ylhäältä määritellään Oikeat Asenteet ja ne sitten taotaan ihmisten päähän, kävi mitä kävi. Jos kyse olisi puhtaasti informaation jakamisesta (esim. väitteesi: ” Hyvillä alueilla taas ei ymmärretä, että voi olla olemassa huono-osaisia”) niin tällaista voisi harrastaa huomattavasti pienemmillä kustannuksilla kuin se, että pakotetaan ihmisiä asumaan alueilla, joille he eivät muuten vapaaehtoisesti asettuisi.

      Itse olen toivonut näkeväni perusteellista selvitystä köyhyydestä Suomessa. Miten paljon ja mistä ”huono-osainen” ihminen Suomessa saa rahaa ja mihin kulutukseen se menee. Itse olin opiskeluaikana sitä alinta pohjasakkaa, mihin Suomessa tulojen mataluuden suhteen voi siihen aikaan joutua. Ehkä tämä oli sitten vääränlaista ”huono-osaisuutta”, kun itseäni ei erityisesti häirinnyt se, että jouduin asumaan alueella, johon rahani riittivät, eikä minun naapuriini pakolla istutettu miljonäärejä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.