Vasemmistolaista markkinaliberalismia

Mark­ki­na­ta­lous näyt­ti toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen lem­peät kas­von­sa teol­li­suus­mais­sa. Jok­seen­kin kaik­ki pää­si­vät osal­li­sik­si kulu­tus­ta­son nousus­ta. Ay-lii­ke avit­ti kas­va­van kakun jaka­mi­ses­sa, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti sii­tä on kiit­tä­mi­nen hyvää tasa­pai­noa työ­mark­ki­noil­la. Lähes kaik­ki kel­pai­si­vat töi­hin eikä huo­nol­la pal­kal­la saa­nut töi­hin ketään.

Sit­ten kaik­ki muut­tui. Muu­tos alkoi Yhdys­val­lois­ta, jos­sa palk­ka-astei­kon alim­man puo­lis­kon reaa­li­pal­kat eivät ole kohon­neet 1970-luvun jäl­keen. Vähän kou­lu­tet­tu­ja tar­vi­taan vähemmän.

Pre­si­dent­ti Trump syyt­tää glo­ba­li­saa­tio­ta. Val­mis­ta­vaa teol­li­suut­ta on men­nyt Kii­naan, mut­ta val­tao­sa työ­paik­ka­ka­dos­ta joh­tuu auto­maa­tios­ta, digi­ta­li­saa­tios­ta ja kaupungistumisesta.

Suo­mes­sa­kin palk­ka­ja­kau­ma on pola­ri­soi­nut. Kes­kel­tä on pois­tu­nut sato­ja­tu­han­sia hyviä ammat­ti­duu­na­rin töi­tä. Tilal­le on tul­lut kor­kea­palk­kai­sia asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä ja mata­la­palk­kais­ta pal­ve­lu­työ­tä. Kas­vu kes­kit­tyy vii­den yli­opis­to­kau­pun­gin ympärille.

Suo­mes­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on saa­nut hyvin kopin kehi­tyk­ses­tä. Eriar­voi­suus­mit­ta­reis­sa ei näy juu­ri muu­tos­ta vuo­den 2000 jäl­keen. Tulon­ja­koa mit­taa­va gini-ker­roin esi­mer­kik­si ei ole noussut.

Tai­dam­me mita­ta eriar­voi­suut­ta puut­teel­li­ses­ti. Jos menet­tää tule­vai­suu­de­nus­kon­sa, menet­tää lähes kai­ken. On ikä­vää, jos yksi­lö menet­tää tule­vai­suu­de­nus­kon­sa, mut­ta yhteis­kun­ta­rau­ha vaa­ran­tuu, jos koko­nai­set alu­eet menettävät.

Vaik­ka Rans­kan kel­ta­lii­vi­mel­la­kat alkoi­vat die­se­löl­jyn hin­nas­ta, pon­ti­me­na oli tun­ne, että hal­li­tus tukee vain parii­si­lais­ta eliit­tiä ja antaa suu­rim­man osan maas­ta taantua.

Libe­raa­li demo­kra­tia on hävin­nyt demo­kraat­ti­sis­sa vaa­lit toi­sen­sa jäl­keen popu­lis­mil­le ja auto­ri­tää­ris­tä hal­lin­to kai­paa­vil­le: Yhdys­val­lat, Bri­tan­nia, Puo­la, Unka­ri, Ita­lia, Turk­ki ja Venäjä.

Ellem­me halua jou­kon jat­kok­si, poli­tii­kas­sa tar­vi­taan kun­non kään­ne vasempaan.

Kään­ne vasem­paan, mut­ta vasem­mis­to­puo­luei­den lääk­keet eivät täs­sä toi­mi. Kai­puu men­nei­syy­teen ei kel­paa ohjeeksi.

Ay-liik­keen lää­ke eriar­voi­suut­ta vas­taan on nos­taa alim­pia palk­ko­ja. Se kuu­los­taa muka­val­ta, mut­ta sii­tä seu­raa kas­va­va työt­tö­myys. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neet saa­vat kes­ki­mää­rin samaa palk­kaa kuin kes­kias­teen suo­rit­ta­neet, mut­ta niin­pä hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa onkin 23 %.

Kun poli­tiik­ka tuot­taa työt­tö­myyt­tä, kor­ja­taan ongel­ma lisää­mäl­lä tulon­siir­to­ja. Tämän tien pääs­sä ei siin­nä onne­laa, vaan hyvin­voin­ti­val­tion hidas rapistuminen.

Ei pidä hin­noi­tel­la ihmi­siä pois työ­mark­ki­noil­ta, ellem­me halua jakau­tu­nut­ta yhteis­kun­taa, mut­ta työs­sä käy­vien köy­hyyt­tä­kään emme tarvitse.

Tar­vit­sem­me vapaam­min mää­räy­ty­viä palk­ko­ja työl­li­syy­den vuok­si ja täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja tuloe­ro­jen vuok­si. Koko­nai­suus on sosi­aa­li­ses­ti tasa-arvoi­sem­pi kuin pien­ten palk­kae­ro­jen ja kor­kean työt­tö­myy­den vaihtoehto.

Täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja mak­se­taan vuo­si vuo­del­ta enem­män asu­mis­tuen nimel­lä. Nii­den huo­no puo­li on tuen sito­mi­nen asu­mi­seen, mikä häi­rit­see asuntomarkkinoita.

Kan­na­tan niuk­kaa perus­tu­loa, mut­ta en kos­ka se yksin­ker­tais­tai­si sosi­aa­li­tur­vaa vaan kos­ka se rat­kai­si­si ris­ti­rii­dan työl­li­syy­den ja tuloe­ro­jen välillä.

Mark­ki­na­ta­lous on osoit­ta­nut val­ta­van voi­man­sa – hyväs­sä ja pahas­sa. Se on alis­tet­ta­va hyvän pal­ve­luun sen sijaan, että sen voi­ma tuhottaisiin.

Vasem­mis­to esit­tää rat­kai­suk­si täy­den­tä­vien tulon­siir­to­jen sijas­ta laa­jaa palk­ka­tuen käyt­töä. Se on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta rahan kier­rät­tä­mi­nen työ­nan­ta­jan kaut­ta sitoo työn­te­ki­jän työ­an­ta­jaan, oli tämä mil­lai­nen ääliö hyvän­sä. Mik­si työ­väen­lii­ke täl­lais­ta kan­nat­taa? Sen lisäk­si palk­ka­tu­ki sovel­tuu vain vakiin­tu­neil­le työ­pai­koil­le, jol­loin suu­ri osa poten­ti­aa­li­sis­ta työ­pai­koi­sa jää sivuun.

Tar­vi­taan vasem­mis­to­lais­ta mark­ki­na­li­be­ra­lis­mia tuot­ta­maan samal­la kor­kea työl­li­syys että pie­net tuloe­rot! Mukaan tar­vi­taan vah­va vih­reä sävy tor­ju­maan hin­taoh­jauk­sel­la pahan tekoa ympä­ris­töl­le, mut­ta se on toi­sen tari­nan aihe. Sikä­li se kui­ten­kin liit­tyy tähän aihee­seen, että paras kei­no ympä­ris­tö­tu­ho­ja vas­taan on hait­to­jen verot­ta­mi­nen – mark­ki­na­me­ka­nis­min käyt­tö on teho­kas­ta myös ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa. Se taas tuo kai­vat­tu­ja vero­tu­lo­ja ilman, että työn vero­tus­ta pitää nostaa.

Täs­sä on vain se han­ka­luus, että oikeal­la kan­na­te­taan mark­ki­na­li­be­ra­lis­mia mut­ta ei niin vah­vas­ti sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa ja vasem­mal­la sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa mut­ta ei markkinaliberalismia.

 

===

Kir­joi­tus on jul­kais­tu vähän lyhyem­mäs­sä muo­dos­sa Haas­ta­ja-pals­tal­la Nykypäivä-lehdessä.

87 vastausta artikkeliin “Vasemmistolaista markkinaliberalismia”

  1. Tar­vit­sem­me vapaam­min mää­räy­ty­viä palk­ko­ja työl­li­syy­den vuok­si ja täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja tuloe­ro­jen vuoksi. ”

    Ei tuo kyl­lä minus­ta ihan hir­veän vasem­mis­to­lai­sel­ta kuu­los­ta, pikem­min­kin mal­til­li­sel­ta oikeistolaisuudelta.

    1. Jos seu­rauk­se­na on tasai­em­pi tulon­ja­ko, se on jos­sain mie­les­sä vasem­mis­to­lais­ta. Mut­ta nämä akse­lit­han ovat vähän liikkeessä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos seu­rauk­se­na on tasai­em­pi tulon­ja­ko, se on jos­sain mie­les­sä vasem­mis­to­lais­ta. Mut­ta nämä akse­lit­han ovat vähän liikkeessä.

        Aika har­va oikeis­to­lai­nen kan­nat­taa epä­ta­sais­ta tulon­ja­koa itses­sään, vaik­ka on val­mis hyväk­sy­mään suu­rem­man epä­ta­sai­suu­den kuin vasem­mis­to­lai­nen. Jos hoi­de­taan talous­po­li­tiik­ka hyvin, niin kyl­lä se hel­pos­ti joh­taa tasai­sem­paan tulon­ja­koon kuin palk­ko­jen ja työt­tö­myy­den mak­si­moin­tiin täh­tää­vä vasem­mis­to­lai­nen politiikka.

      2. Sylt­ty: Aika har­va oikeis­to­lai­nen kan­nat­taa epä­ta­sais­ta tulon­ja­koa itsessään

        Joo, mut­ta tar­peek­si oikeis­to­lai­nen voi vas­tus­taa sitä, että ote­taan veroil­la tulo­ja rik­kaam­mil­ta ja anne­taan köy­hem­mil­le. Vähin­tään Osmon kuvaa­ma poli­tiik­ka on vasem­mis­to­lai­sem­paa kuin vaih­toeh­to, joka muu­ten sama pait­si ettei tulon­siir­to­ja oli­si tai ne oli­si­vat pienempiä.

        Se, mis­sä oikeis­ton ja vasem­mis­ton raja menee, vähän subjektiivista.

      3. Sylt­ty: Aika har­va oikeis­to­lai­nen kan­nat­taa epä­ta­sais­ta tulon­ja­koa itses­sään, vaik­ka on val­mis hyväk­sy­mään suu­rem­man epä­ta­sai­suu­den kuin vasem­mis­to­lai­nen. Jos hoi­de­taan talous­po­li­tiik­ka hyvin, niin kyl­lä se hel­pos­ti joh­taa tasai­sem­paan tulon­ja­koon kuin palk­ko­jen ja työt­tö­myy­den mak­si­moin­tiin täh­tää­vä vasem­mis­to­lai­nen politiikka.

        Mitä on “hyvin joh­det­tu talous­po­li­tiik­ka”? Ken­ties samaa kuin “oikeis­to­lai­nen talouspolitiikka”?

      4. Oikeis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka on his­to­rian valos­sa ollut erit­täin huo­noa. Aina suh­dan­tei­den kuu­en­tues­sa ryh­dy­tään kiihkomielisest6i alen­ta­maan vero­tus­ta ja kiih­du­yt­tä­mään yli­kuumwen­tu­mis­ta. (1989, 2007 vii­mek­si) kun pitäi­si teh­dä toi­sin päin.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Oikeis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka on his­to­rian valos­sa ollut erit­täin huo­noa. Aina suh­dan­tei­den kuu­en­tues­sa ryh­dy­tään kiihkomielisest6i alen­ta­maan vero­tus­ta ja kiih­du­yt­tä­mään yli­kuumwen­tu­mis­ta. (1989, 2007 vii­mek­si) kun pitäi­si teh­dä toi­sin päin.

        Onko (keskusta)vasemmistolainen talous­po­li­tiik­ka ollut sen parem­paa? Suh­dan­ne­hui­pul­la teh­tail­laan ura­kal­la uusia tulon­siir­to­ja ja mui­ta pysy­viä menoau­to­maat­te­ja. Las­kusuh­dan­tees­sa taas mis­tään ei voi lei­ka­ta (kos­ka “saa­vu­te­tut edut”), joten talous hal­vaan­nu­te­taan lopul­li­ses­ti kiris­tä­mäl­lä verotusta.

        Kos­ka polii­ti­kot kai­kis­sa aate­suun­nis­sa pys­ty­vät vain etu­pääs­sä sot­ke­maan talou­den kier­to­kul­kua de fac­to myö­tä­sykli­sel­lä talous­po­li­tii­kal­la, niin loo­gi­ses­ti paras vaih­toeh­to oli­si antaa heil­le mah­dol­li­sim­man vähän kei­no­ja sös­siä asioi­ta. Ei täs­sä nyt var­maan ihan yövar­ti­ja­val­tioon asti täy­dy men­nä, mut­ta pari aimo harp­paus­ta sii­hen suun­taan kuitenkin.

        Samal­la kes­kus­pan­keil­ta pitäi­si vie­dä myös mah­dol­li­suu­det elvy­tyk­seen yms. — ehkä kes­kus­pan­kii­rit kan­nat­tai­si kor­va­ta yksin­ker­tai­sel­la säh­kö­ai­vol­la, joka simp­pe­lin algo­rit­min avul­la huo­leh­ti­si ainoas­taan sii­tä, että liik­keel­lä ole­van rahan mää­rä on passeli.

        Kaik­ki tämä vaa­ti­si tie­tys­ti sel­lai­sen aja­tus­ta­van muu­tok­sen, että hyväk­syt­täi­siin talou­den sykli­syys ikään kuin luon­non­la­ki­na — ja tun­nus­tet­tai­siin se, että täl­lais­ten “luon­non­voi­mien” ohjai­lu­yri­tyk­set saa­vat vain pahem­paa tuhoa aikaiseksi.

      6. ksee: Onko (keskusta)vasemmistolainen talous­po­li­tiik­ka ollut sen parempaa? 

        On?

        Kaik­ki tämä vaa­ti­si tie­tys­ti sel­lai­sen aja­tus­ta­van muu­tok­sen, että hyväk­syt­täi­siin talou­den sykli­syys ikään kuin luon­non­la­ki­na – ja tun­nus­tet­tai­siin se, että täl­lais­ten “luon­non­voi­mien” ohjai­lu­yri­tyk­set saa­vat vain pahem­paa tuhoa aikaiseksi. 

        Enti­seen aikaan, sil­loin kun minä­kin opis­ke­lin kan­san­ta­lous­tie­det­tä ja vie­lä sii­hen aikaan kun työs­ken­te­lin talous­e­lä­mäs­sä, pula-aiko­ja, krii­se­jä, pidet­tiin ikään­kuin luon­nol­li­si­na ja asi­aan­kuu­lu­vi­na ilmiöi­nä, jot­ka jok­seen­kin sään­nöl­li­ses­ti pala­si­vat ja siis kuu­lui­vat talou­del­li­sen elä­män nor­maa­liin menoon. Kat­sot­tiin, että ne oli jätet­tä­vä talous­e­lä­män itse­pa­ran­ta­vien voi­mien sel­vi­tet­tä­väk­si. Kan­san­ta­lous­tie­tees­sä oli huo­mat­ta­va­na osa­na eri­tyi­nen kon­junk­tuu­riop­pi, joka käsit­te­li näi­tä ilmiöi­tä. Pit­käl­le ei sii­nä kui­ten­kaan pääs­ty. […] Olen havain­nut, että nyt­tem­min on, jär­ke­väs­ti kyl­lä, todet­tu: “Talou­del­li­set lama­ti­lat ovat ihmis­ten teois­ta aiheu­tu­via ilmiöi­tä” – näin kir­joit­ti äsken eräs asian­tun­ti­ja ame­rik­ka­lai­ses­sa aika­kaus­leh­des­sä. Talou­del­li­set krii­sit eivät ole luon­non voi­mis­ta riip­pu­via vält­tä­mät­tö­myyk­siä – kato­vuo­sis­ta yms. joh­tu­vat suh­dan­tei­den vaih­te­lut ovat pai­kal­li­sia ja vähem­män mer­ki­tyk­sel­li­siä. Tämän tosi­asian tun­nus­ta­mi­ses­ta on teh­ty joh­to­pää­tök­set. […] Nyt­tem­min on huo­mat­tu tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sim­mak­si jo ajois­sa ryh­tyä toi­miin krii­sien estä­mi­sek­si. Niin­pä Yhdys­val­lois­sa on nyt­tem­min varau­dut­tu monen­lai­sil­la hal­li­tuk­sen toi­men­pi­teil­lä estä­mään suu­rem­man lama­ti­lan syn­ty­mis­tä. […] Tämä uusi kat­san­to­kan­ta ja menet­te­ly on, luul­lak­se­ni, yksi­tyi­seen yrit­te­liäi­syy­teen poh­jau­tu­van yhteis­kun­nan menes­ty­mi­sen kan­nal­ta vält­tä­mä­tön. Sel­lais­ta talou­del­lis­ta iskua ja romah­dus­ta kuin vv. 1929–33, joka Ame­ri­kas­ta levi­si Euroop­paan aiheut­taen ei vain talou­del­lis­ta vaan myös pahaa poliit­tis­ta tuhoa, yhteis­kun­ta tus­kin enää kes­täi­si. Että hal­li­tus­ten toi­men­pi­teet voi­vat joh­taa ereh­dyk­siin, on mah­dol­lis­ta, mut­ta ne ovat vähem­män vahin­gol­li­sia kuin sokeas­ti hävi­tys­tä ympä­ril­leen levit­tä­vät pulat ja romah­duk­set.

        (J. K. Paa­si­ki­vi, uuden­vuo­den­pu­he 1956)

      7. Tom­mi Uscha­nov:

        (J. K. Paa­si­ki­vi, uuden­vuo­den­pu­he 1956)

        Tot­ta kai talous on tulos yksit­täis­ten ihmis­ten toi­mis­ta — haas­ta­vak­si tilan­teen tekee vain se, ettei kyse ole mis­tään simp­pe­lis­tä sum­mauk­ses­ta vaan val­ta­vas­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ten ver­kos­tos­ta, jos­sa yksit­täis­ten “agent­tien” käy­tös muut­tuu jat­ku­vas­ti oppi­mi­sen ja mukau­tu­mi­sen myö­tä. Täl­lai­sil­le jär­jes­tel­mil­le on tyy­pil­lis­tä voi­ma­kas itseor­ga­ni­soi­tu­mi­nen — mikä taas tekee nii­den kont­roil­loi­mi­ses­ta vai­ke­aa (100% suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa­kin ihmi­set luo­vat taus­tal­le var­jo­ta­lou­den mus­tan pörs­sin kaup­poi­neen jne.)

        Toki yksin­ker­tai­nen meka­nis­ti­nen näke­mys talou­des­ta on vie­hät­tä­nyt län­si­mai­sia­kin päät­tä­jiä iät ajat — hui­pus­saan tämä tai­si olla jos­kus 2. maa­il­man­so­dan jäl­keen, kun päät­tä­jil­lä oli suu­ria vai­keuk­sia sanoa hyväs­tit sota­ta­lou­den heil­le tuo­mal­la val­lal­la. Oikeas­taan ainoas­taan jos­sain hävin­neis­sä mais­sa uskal­let­tiin koit­taa jotain mut­ta — ja tulok­set oli­vat­kin talou­del­li­sel­ta kan­nal­ta mah­ta­via — kun­nes vasem­mis­to pila­si asian tulo­jen tasauk­sil­la ja saa­vu­te­tuil­la edui­la (esim. Italia).

        No, vaik­ka Paa­si­ki­ven turi­noi­ta vii­me­vuo­si­dan puo­len­vä­lin hen­ki­ses­tä ilma­pii­ris­tä täs­sä suh­tees­sa on tie­tys­ti mie­len­kiin­tois­ta lukea, niin — vaik­ka polii­ti­kot ehkä niin halusi­vat mie­lel­lään aja­tel­la — ei talous­tie­teis­sä val­lin­nut mikään yksi­mie­li­syys suun­ni­tel­ma­ta­lou­den suun­nat­to­mas­ta ylivertaisuudesta.

        Esim. F. A. Hayek, The Use of Know­led­ge in Society

        D. Leen kir­joit­ta­mas­ta esittelytekstistä:

        If you want to learn as much as pos­sible about eco­no­mics from just one article, read Friedrich A. Hayek’s “The Use of Know­led­ge in Socie­ty,” publis­hed in the Sep­tem­ber 1945 issue of The Ame­rican Eco­no­mic Review. First, no other article explains the eco­no­mic problem as clear­ly. Second, none pro­vi­des a bet­ter unders­tan­ding of the supe­rio­ri­ty of mar­ket eco­no­mies. Third, it expo­ses one of the most deplo­rable fal­lacies in the stan­dard approach to teac­hing eco­no­mics. Final­ly, it throws a spot­light on the dan­ge­rous igno­rance of eco­no­mic planning.

        Sinän­sä vähän has­sua, että suu­ni­tel­ma­ta­lou­den / “val­tio­joh­toi­sen mark­ki­na­ta­lou­den” kan­nat­ta­jat hauk­ku­vat liber(t)alisteja nai­veis­ta näke­myk­sis­tä talou­den lai­na­lai­suuk­sien suh­teen — samaan aikaan ko. poruk­ka perus­taa koko oman uskon­sa johon­kin meka­nis­ti­seen, deter­mi­nis­ti­seen (kansan)talousaparaattiin — jon­ka sivus­ta tör­röt­tää vipu­ja, nup­pe­ja ja sää­ti­miä, joi­ta tai­ta­vas­ti hive­le­mäl­lä saa (kansan)talouden ohjat­tua vaik­ka tas­ku­park­kiin ahtaal­la sivukadulla.

        (PS. 1930-luvun lama on seu­raus­ta val­tion ja kes­kus­pan­kin toi­mil­laan raken­ta­mas­ta 1920-luvun kuplas­ta — ja laman pituus oli seu­raus­ta samo­jen taho­jen toi­lai­lus­ta, joka hidas­ti talou­den elpy­mis­tä. Ja jos­tain kum­man syys­tä tätä sit­ten pide­tään vah­va­na perus­te­lu­na suun­ni­tel­ma­ta­lou­den puolesta…)

      8. ksee: 1930-luvun lama on seu­raus­ta val­tion ja kes­kus­pan­kin toi­mil­laan raken­ta­mas­ta 1920-luvun kuplas­ta – ja laman pituus oli seu­raus­ta samo­jen taho­jen toi­lai­lus­ta, joka hidas­ti talou­den elpymistä.

        Lähin­nä kyse oli lii­an tiu­kas­ta rahapolitiikasta.

      9. Ossi Sare­so­ja: 1920

        Yhdys­val­tain tul­li pää­tös 1929 niin sano­tul­la Smoot–Hawley lail­la aset­ti 20 000 tuon­ti tava­ral­le tul­li jot­ka nousi­vat vuo­des­sa 20 %:lla. Tätä tarif­fi sää­dös­tä on pidet­ty Yhdys­val­lois­sa suu­rim­pa­na syy­nä 1930-luvun lamal­le. Pre­si­dent­ti FDR kumo­si tul­lit 1934 osa­na New Deal elvytyspolitiikkaa

      10. Rahul Soma­ni: Tätä tarif­fi sää­dös­tä on pidet­ty Yhdys­val­lois­sa suu­rim­pa­na syy­nä 1930-luvun lamalle.

        Minun käsi­tyk­se­ni mukaan sitä on pidet­ty vain pie­neh­kö­nä osa­na laman syi­tä, vaik­ka se lamaa pahen­si­kin. Lama­han oli jo alka­nut ennen tuo­ta lakia.

      11. Ossi Sare­so­ja: Minun käsi­tyk­se­ni mukaan sitä on pidet­ty vain pie­neh­kö­nä osa­na laman syi­tä, vaik­ka se lamaa pahen­si­kin. Lama­han oli jo alka­nut ennen tuo­ta lakia.

        Kyl­lä ame­rik­ka­lai­set talous­tie­tei­li­jät ihan val­ta­vir­ran tasol­la ovat pitä­neet tuo­ta Smooth ja Haw­ley lakia yhte­nä syy­nä lamaan. Vaik­ka pörs­si oli yli­kuu­men­tu­nut jo 1920-luvun puo­lel­la niin Smooth ja Haw­ley laki oli laman pituu­den kan­nal­ta mer­kit­tä­vä teki­jä. Se vai­kut­ti eten­kin työl­li­syy­teen nega­tii­vi­ses­ti. Smooth ja Haw­ley laki tuli itse asias­sa esiin vuo­den 1993 pre­si­den­tin­vaa­leis­sa kun demo­kraat­tien varapre­si­dent­ti ehdo­kas Al Gore väit­te­li talous­po­li­tii­kas­ta sitou­tu­mat­to­man ehdok­kaan Ross Pero­tin kans­sa tul­li poli­tii­kas­ta. Al Gore viit­ta­si juu­ri Pero­tin kans­sa NAFTA:sta. Taus­tal­la oli Smooth ja Haw­ley laki kos­ka Perot oli pro­tek­tio­nis­min kan­nal­la ja Al Gore viit­ta­si että kor­keat tarif­fit oli­vat Smooth ja Haw­ley lain takia mer­kit­tä­vä syy 1930-luvun laman pituu­teen. Tämä väit­te­ly löy­tyy You­Tu­bes­ta CNN:in kana­val­ta . Olen sen itse kat­so­nut. Suo­sit­te­len. Sii­nä Al Gore lopuk­si lah­joit­taa tau­lun Ross Pero­til­le jos­sa on senaat­to­ri Reed Smoo­tin ja edus­ta­jain­huo­neen edus­ta­jan Wil­lis C. Haw­leyn ryhmäkuva.

      12. Rahul Soma­ni: Kyl­lä ame­rik­ka­lai­set talous­tie­tei­li­jät ihan val­ta­vir­ran tasol­la ovat pitä­neet tuo­ta Smooth ja Haw­ley lakia yhte­nä syy­nä lamaan.

        Kuka esi­mer­kik­si? (Olen siis toki samaa miel­tä sii­tä, että laki oli hai­tal­li­nen, mut­ta käsit­tääk­se­ni huo­no raha­po­li­tiik­ka oli suu­rem­pi tekijä.)

      13. Ossi Sare­so­ja: Kuka esi­mer­kik­si? (Olen siis toki samaa miel­tä sii­tä, että laki oli hai­tal­li­nen, mut­ta käsit­tääk­se­ni huo­no raha­po­li­tiik­ka oli suu­rem­pi tekijä.)

        Vapaa­kaup­pa­krii­tik­ko Ian Fletc­het on Smooth-Haw­ley­hyn puut­tu­nut usein. Täs­sä aina­kin yksi link­ki jos­sa esit­tää omia ja mui­den­kin argu­ment­te­ja sii­tä, että laman syy­nä ei ollut S+H:ssa.

      14. Hen­ri Wei­jo: Täs­sä aina­kin yksi link­ki jos­sa esit­tää omia ja mui­den­kin argu­ment­te­ja sii­tä, että laman syy­nä ei ollut S+H:ssa.

        Tämä ei toki ole vas­taus kysy­myk­see­ni, vaan esi­merk­ki päinvastaisesta.

      15. Ossi Sare­so­ja: Lähin­nä kyse oli lii­an tiu­kas­ta rahapolitiikasta.

        Öh? Kyl­lä raha­po­li­tiik­ka oli 1920-luvul­la löy­sää ja kuplan syy­nä oli nime­no­maan se, että kes­kus­pank­ki kas­vat­ti rahan­mää­rää ja alhai­set lai­na­ko­rot joh­ti­vat kai­ken­lai­seen (reaa­li­ta­lou­teen perus­tu­mat­to­maan) spekulointiin.

        Lud­vig von on hyvin todennut:

        Cre­dit expan­sion can­not inc­rea­se the supply of real goods. It mere­ly brings about a rear­ran­ge­ment. It diverts capi­tal invest­ment away from the cour­se presc­ri­bed by the sta­te of eco­no­mic wealth and mar­ket con­di­tions. It causes pro­duc­tion to pur­sue paths which it would not fol­low unless the eco­no­my were to acqui­re an inc­rea­se in mate­rial goods. As a result, the upswing lacks a solid base. It is not real pros­pe­ri­ty. It is illuso­ry pros­pe­ri­ty. It did not deve­lop from an inc­rea­se in eco­no­mic wealth. Rat­her, it aro­se because the cre­dit expan­sion crea­ted the illusion of such an inc­rea­se. Soo­ner or later it must beco­me appa­rent that this eco­no­mic situa­tion is built on sand.

        Joku voi­si näh­dä täs­sä varoi­tuk­sia myös tämän päi­vän kes­kus­pank­kii­reil­le, mut­ta tus­kin­pa yksi­kään näkee tilan­tees­sa mitään huo­les­tut­ta­vaa — kun­nes jotain osuu tuu­let­ti­meen ja voimalla…

      16. ksee: Öh? Kyl­lä raha­po­li­tiik­ka oli 1920-luvul­la löy­sää ja kuplan syy­nä oli nime­no­maan se, että kes­kus­pank­ki kas­vat­ti rahan­mää­rää ja alhai­set lai­na­ko­rot joh­ti­vat kai­ken­lai­seen (reaa­li­ta­lou­teen perus­tu­mat­to­maan) spekulointiin.

        Kulut­ta­ja­hin­tain­flaa­tio ei käsit­tääk­se­ni ennen lamaa ollut kor­kea (ja tai­si olla jopa nega­tii­vi­nen), joten raha­po­li­tiik­ka ei ollut löy­sää vaan tiukkaa.

        Kuten Mil­ton Fried­man on sano­nut, alhai­set korot eivät yleen­sä ker­ro sii­tä, että raha­po­li­tiik­ka oli­si löy­sää, vaan sii­tä, että se on ollut tiukkaa.

        Täs­sä video, jos­sa Fried­man puhuu laman syistä:

        https://youtu.be/7qR0aDvggS8

      17. ksee: 1930-luvun lama on seu­raus­ta val­tion ja kes­kus­pan­kin toi­mil­laan raken­ta­mas­ta 1920-luvun kuplasta 

        Perus­syy tuo­hon lamaan oli pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi: trak­to­ri.

        Trak­to­rin tulo maa­ta­lou­des­ta elä­vän USA:n pel­loil­le ajoi kym­me­niä mil­joo­nia yksin­ker­tai­sia maa­ta­lou­den perus­töi­tä teke­viä työn­te­ki­jöi­tä pois pel­loil­ta. Tämän poru­kan työl­lis­ty­mi­nen uusiin teh­tä­viin tapah­tui hitaam­min kuin mitä maa­ta­lou­des­ta vapau­tui uut­ta työvoimaa.

        Seu­ra­si työttömyys.

      18. K‑Veikko: Perus­syy tuo­hon lamaan oli pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi: trak­to­ri.

        Trak­to­rin tulo maa­ta­lou­des­ta elä­vän USA:n pel­loil­le ajoi kym­me­niä mil­joo­nia yksin­ker­tai­sia maa­ta­lou­den perus­töi­tä teke­viä työn­te­ki­jöi­tä pois pel­loil­ta. Tämän poru­kan työl­lis­ty­mi­nen uusiin teh­tä­viin tapah­tui hitaam­min kuin mitä maa­ta­lou­des­ta vapau­tui uut­ta työvoimaa.

        Seu­ra­si työttömyys.

        Tuo esi­merk­ki­si pätee lähin­nä pree­rioi­den plan­taa­si talou­teen. Trak­to­rin tulo oli var­maan vapaut­ti työ­voi­maa Yhdys­val­tain kes­ki­län­nes­sä mut­ta myös niin sano­tut Dust Bowl (“pöly­tuu­li”) vai­kut­ti maa­ta­lou­den työt­tö­myy­teen jon­ka seu­rauk­se­na moni läh­ti kau­pun­kei­hin itä­ran­ni­kol­le etsi­mään töi­tä. Samaan aikaan pörs­si yli­kuu­me­ne­mi ja Smooth ja Haw­ley ase­tus astui voi­maan. Dust Bow­lin (pöly­tuu­li) vai­ku­tus on jää­nyt unoh­duk­siin mut­ta sitä kan­nat­taa tut­kia lisää sen vai­ku­tus­ta Yhdys­val­tain kes­ki­län­nen maa­ta­lou­des­sa 1930-luvun laman aika­na. Maa­ta­lou­den vai­ku­tus Yhdys­val­tain lamaan oli kyl­lä pie­ni mut­ta se aiheut­ti Yhdys­val­tain sisäi­sen muut­to­liik­keen jota kut­su­taan The Great migra­tion to the North ter­mil­lä. Suu­rin osa väes­tös­tä oli afroa­me­rik­ka­lai­set pie­ni­vil­je­li­jät jot­ka oli­vat toi­sen luo­kan kan­sa­lai­sia ja koki­vat segre­gaa­tio­ta muun muas­sa työnhaussa.

      19. K‑Veikko: Trak­to­rin tulo maa­ta­lou­des­ta elä­vän USA:n pel­loil­le ajoi kym­me­niä mil­joo­nia yksin­ker­tai­sia maa­ta­lou­den perus­töi­tä teke­viä työn­te­ki­jöi­tä pois pel­loil­ta. Tämän poru­kan työl­lis­ty­mi­nen uusiin teh­tä­viin tapah­tui hitaam­min kuin mitä maa­ta­lou­des­ta vapau­tui uut­ta työvoimaa.

        Seu­ra­si työttömyys.

        Vaik­ka tuo selit­täi­si työt­tö­myy­den (mitä en usko), se ei selit­täi­si tuo­tan­non las­kua laman aikana.

      20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Oikeis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka on his­to­rian valos­sa ollut erit­täin huo­noa. Aina suh­dan­tei­den kuu­en­tues­sa ryh­dy­tään kiihkomielisest6i alen­ta­maan vero­tus­ta ja kiih­du­yt­tä­mään yli­kuumwen­tu­mis­ta. (1989, 2007 vii­mek­si) kun pitäi­si teh­dä toi­sin päin.

        On vähän vai­ke­aa näh­dä, että vasem­mis­tol­la ei ollut mitään teke­mis­tä 2007 jät­ti­mäis­ten pal­kan­ko­ro­tus­ten kans­sa. Ammat­ti­lii­tot ja työ­väen­puo­lu­eet ovat käy­tän­nös­sä yhtä puu­ta (Ant­ti Rin­ne, any­one?). Nehän Suo­men lopul­li­ses­ti upot­ti­vat, kun kus­tan­nuk­set nousi­vat vuo­si­tu­loil­la, vaik­ka talous jo sukelsi.

        Nyt vie­lä näh­dään kuin­ka Rin­ne näyt­tää teke­vän ihan saman vir­heen kuin Katai­nen sai­raan­hoi­ta­jien kans­sa, joten sii­tä­kin valit­ta­mi­sen voi lopettaa.

      21. Sylt­ty: On vähän vai­ke­aa näh­dä, että vasem­mis­tol­la ei ollut mitään teke­mis­tä 2007 jät­ti­mäis­ten pal­kan­ko­ro­tus­ten kans­sa. Ammat­ti­lii­tot ja työ­väen­puo­lu­eet ovat käy­tän­nös­sä yhtä puu­ta (Ant­ti Rin­ne, any­one?). Nehän Suo­men lopul­li­ses­ti upot­ti­vat, kun kus­tan­nuk­set nousi­vat vuo­si­tu­loil­la, vaik­ka talous jo sukelsi.

        Nyt vie­lä näh­dään kuin­ka Rin­ne näyt­tää teke­vä­ni­han saman vir­heen kuin Katai­nen sai­raan­hoi­ta­jien kans­sa, joten sii­tä­kin valit­ta­mi­sen voi lopettaa. 

        Eikö tämä läp­pä sii­tä miten Sari Sai­raan­hoi­ta­ja tuho­si Suo­men talou­den ole jo aika väsy­nyt? Pal­kan­ko­ro­tuk­set oli­vat suu­ria sik­si että vuo­si­kausia oli kit­ku­tel­tu nol­la­lin­jal­la tai vähän sen yli ja taka­na oli val­ta­va nousu­kausi jos­ta tie­ten­kin taval­li­nen­kin duu­na­ri halusi osan­sa. Ja Suo­mi ei kyl­lä tasan tark­kaan kyy­kän­nyt nii­hin. Nokian puhe­li­mien menek­ki ei romah­ta­nut sik­si että ne oli­vat lii­an kalliita.

      22. Niin oli­si­han se has­sua jos polii­ti­kot voi­si­vat noin hel­pos­ti ja nopeas­ti tuho­ta talou­den kuin Ode antaa ymmär­tää. Ole­tet­ta­vas­ti parin mil­jar­din elvy­tys­pa­ket­ti kor­jai­si ihan vas­taa­vas­ti suu­rem­mat­kin ongelmat.

        Sehän tar­koit­tai­si että Sipi­lä kikyi­neen käy­tän­nös­sä myös pelas­ti Suo­men talou­den, vai­ku­tuk­set tai­si­vat olla samaa luok­kaa tai jopa enemmän.

        Kyl­lä Sari-kam­pan­ja olit tyh­mä, se oli talou­del­lis­ta sabo­taa­sia, mut­ta ei se yksin kyl­lä Suo­men talout­ta kaa­ta­nut. Kyl­lä se oli ihan perin­tei­nen työ­mark­ki­na­po­li­tiik­ka joka vain pit­kän hyvän kau­den päät­teek­si riis­täy­tyi käsis­tä ja vie­lä euros­sa, jota ei voi devalvoida.

        Uskon siis että ay-pomot osaa­vat pyy­tää nousu­kau­del­la muh­kei­ta koro­tuk­sia ilman poliitikkojakin.

      23. Sari sai­raan­hoi­ta­ja oli ääliö­mäi­nen kam­pan­ja, mut­ta se rikos kan­san­ta­lout­ta koh­taan oli ryh­tyä alen­ta­maan suu vaah­dos­sa vero­ja, kun yli­kuu­me­ne­mi­nen toi val­tion kas­saan niin pal­jon rahaa.

      24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sari sai­raan­hoi­ta­ja oli ääliö­mäi­nen kam­pan­ja, mut­ta se rikos kan­san­ta­lout­ta koh­taan oli ryh­tyä alen­ta­maan suu vaah­dos­sa vero­ja, kun yli­kuu­me­ne­mi­nen toi val­tion kas­saan niin pal­jon rahaa.

        Nyt olen ute­lias kuu­le­maan mihin ne rahat sit­ten oli­si pitä­nyt käyt­tää, jos ei veron­alen­nuk­siin? Itse nimit­täin näen kyl­lä pal­jon vaa­ral­li­sem­pia­kin käyt­tö­koh­tei­ta yli­mää­räi­sil­le varoil­le val­tion kas­sas­sa kuin sen, että nii­tä kerä­tään vähän vähem­män seu­raa­va­na vuonna.

      25. Nyt olen ute­lias kuu­le­maan mihin ne rahat sit­ten oli­si pitä­nyt käyt­tää, jos ei veronalennuksiin?

        Raho­ja ei oli­si pitä­nyt käyt­tää lain­kaan tai jos lai­no­ja oli erään­ty­mäs­sä, mak­saa pois val­tion vel­kaa. Suh­dan­tei­dern yli­kuu­men­tues­sa val­tion tulee jääh­dyt­tää suh­dan­tei­ta vetä­mäl­lä rahaa pois kansantaloudesta.

      26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Raho­ja ei oli­si pitä­nyt käyt­tää lain­kaan tai jos lai­no­ja oli erään­ty­mäs­sä, mak­saa pois val­tion vel­kaa. Suh­dan­tei­dern yli­kuu­men­tues­sa val­tion tulee jääh­dyt­tää suh­dan­tei­ta vetä­mäl­lä rahaa pois kansantaloudesta.

        Ok, en oli­si usko­nut sinun ole­van näin nii­nis­tö­läi­nen, mut­ta samaa miel­tä tuos­ta. Jos rahaa jää yli, mak­se­taan ennem­min vel­ko­ja kuin las­ke­taan vero­ja tai luo­daan uusia syö­mä­ve­lan läh­tei­tä. Mitään hil­lit­tö­miä sääs­tö­jä val­tion ei nor­maa­lis­ti ole tar­koi­tus kerä­tä, mut­ta sii­nä­kin mei­dän väes­tö­py­ra­mi­di muo­dos­taa sem­moi­sen poik­keus­ti­lan, että joku­nen euro yli­jää­mää lai­tet­tu­na jon­ne­kin pahan päi­vän varal­le ei oli­si ollen­kaan huo­no idea. Nyt­hän hal­li­tus näyt­tää pis­tä­vän rahaa hai­se­maan, vaik­ka bud­jet­ti on alijäämäinen.

      27. Juk­kis: Ok, en oli­si usko­nut sinun ole­van näin nii­nis­tö­läi­nen, mut­ta samaa miel­tä tuosta. 

        Key­ne­si­läi­nen vas­ta­sykli­nen finans­si­po­li­tiik­ka ei todel­la­kaan ole nii­nis­tö­läis­tä. Nii­nis­töl­le key­ne­si­läi­syys on niin suu­ri mör­kö, että hän kym­me­nen vuot­ta sit­ten hauk­kui sil­lois­ta val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Jyr­ki Katais­ta “jon­kin­lai­ses­ta puo­li­key­ne­si­läi­syy­des­tä”, kos­ka jo se oli hänel­le liikaa.

      28. Tom­mi Uscha­nov: Key­ne­si­läi­nen vas­ta­sykli­nen finans­si­po­li­tiik­ka ei todel­la­kaan ole nii­nis­tö­läis­tä. Nii­nis­töl­le key­ne­si­läi­syys on niin suu­ri mör­kö, että hän kym­me­nen vuot­ta sit­ten hauk­kui sil­lois­ta val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Jyr­ki Katais­ta “jon­kin­lai­ses­ta puo­li­key­ne­si­läi­syy­des­tä”, kos­ka jo se oli hänel­le liikaa.

        Var­maan­kin, mut­ta toi­saal­ta 90-luvun lopul­la val­tion­va­rain­mi­nis­te­ri Nii­nis­töä moi­tit­tiin ”kii­lu­va­sil­mäi­ses­tä velan­mak­sus­ta”, kos­ka nousu­kau­den vero­tu­loil­la oli­si pitä­nyt teh­dä kai­ken­lais­ta hyvää. Ja vii­mei­nen vm Nii­nis­tön bud­jet­ti tai­si olla puh­das vaa­li­bud­jett­ti, muis­te­len minä.

        Kai täs­sä puhut­tiin Sau­li Niinistöstä?

      29. Sylt­ty: Varmaankin,mutta toi­saal­ta 90-luvun lopul­la val­tion­va­rain­mi­nis­te­ri Nii­nis­töä moi­tit­tiin ”kii­lu­va­sil­mäi­ses­tä velan­mak­sus­ta”, kos­ka nousu­kau­den vero­tu­loil­la oli­si pitä­nyt teh­dä kai­ken­lais­ta hyvää. Ja vii­mei­nen vm Nii­nis­tön bud­jet­ti tai­si olla puh­das vaa­li­bud­jett­ti, muis­te­len minä.

        Kai täs­sä puhut­tiin Sau­li Niinistöstä?

        Itse viit­ta­sin Sau­li Nii­nis­töön ja nime­no­maan häneen aina­kin minun mie­les­sä­ni hen­ki­löi­ty­nee­seen drai­viin mak­saa Suo­men vel­ko­ja pois toi­mies­saan val­tion­va­rain­mi­nis­te­ri­nä. Nyt jäl­ki­vii­saa­na voi­daan tode­ta, että oli aiheel­li­nen paik­ka sitä peli­va­raa sii­hen käyt­tää, kos­ka oli ensin Van­ha­sel­la ja sit­ten Katai­sel­la enem­män peli­va­raa ottaa lisää lai­naa (otti­vat­ko tar­peek­si / lii­kaa ja käyt­ti­vät­kö sitä fik­sus­ti / tyh­mäs­ti, sii­hen en aio ottaa kan­taa, hoi­ta­koon sen his­to­rian­kir­joit­ta­jat sata vuot­ta eteen­päin). Saa näh­dä mil­loin meil­lä seu­raa­van ker­ran on yhteis­kun­ta­na mah­dol­li­suus vel­ko­ja lyhen­nel­lä, kun aina­kin alle­kir­joit­ta­nut­ta väes­tö­py­ra­mi­di ja huol­to­suh­de huo­les­tut­ta­vat kovasti.

      30. Tom­mi Uschanov
        Nii­nis­töl­le key­ne­si­läi­syys on niin suu­ri mör­kö, että hän kym­me­nen vuot­ta sit­ten hauk­kui sil­lois­ta val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Jyr­ki Katais­ta “jon­kin­lai­ses­ta puo­li­key­ne­si­läi­syy­des­tä”, kos­ka jo se oli hänel­le liikaa. 

        Puo­li­key­ne­si­läi­syys on sitä, että hyvi­nä aikoi­na ote­taan vel­kaa ja lai­te­taan hai­se­maan, kun ker­ran on rahaa, ja huo­noi­na aikoi­na sit­ten ote­taan vel­kaa ja lai­te­taan hai­se­maan, kos­ka elvytys. 

        Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä Nii­nis­tö ajoi itse koko­key­ne­si­läis­tä poli­tiik­kaa ja on sen jäl­keen valit­ta­nut, että vas­ta­sykli­nen poli­tiik­ka nousu­kau­del­la on äärim­mäi­sen vaikeaa.

        Elvy­tyk­ses­sä­kin Suo­mes­sa lisä­han­ka­luu­te­na on vien­ti­pai­not­tei­nen talous, elvyt­tä­mi­nen ei pelas­ta vien­tiy­ri­tyk­siä. Raken­nus­puo­lel­la­kin suu­ret infra­hank­keet ovat han­ka­lia, nii­den käyn­nis­tä­mi­nen kes­tää vuo­sia. Toi­saal­ta taas sit­ten vaik­ka asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa on myös pul­lon­kau­lo­ja, vii­me laman aikaan elvy­tet­tiin niin että kau­pun­gin asun­to­tuo­tan­toi­mis­to valit­te­li sosi­aa­li­seen tuo­tan­toon sopi­vien tont­tien lop­pu­van, kun Hel­sin­gis­sä ei halut­tu tois­taa 90-luvun laman vir­hei­tä ja raken­taa pelk­kiä vuokrataloja.

      31. Pek­ka Pes­si: Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä Nii­nis­tö ajoi itse koko­key­ne­si­läis­tä poli­tiik­kaa ja on sen jäl­keen valit­ta­nut, että vas­ta­sykli­nen poli­tiik­ka nousu­kau­del­la on äärim­mäi­sen vaikeaa.

        Ker­toi­si­ko tämä sii­tä, että demo­kra­tian käyt­tä­mi­nen talou­den ohjaa­mi­seen, on var­sin huo­no kei­no? Juu­ri nousu­kausi tun­tuu ole­van se kaik­kein vai­kein paik­ka, kun oli­si varaa sekä val­tion lisä­ku­lu­tuk­seen että vero­jen alen­ta­mi­seen ja molem­piin on val­ta­va huu­to kan­san suun­nas­ta, joka edel­li­ses­tä lamas­ta toi­vut­tu­aan vih­doin­kin toi­voo hie­man hel­po­tus­ta tilan­tee­seen, mut­ta jon­ka huu­to polii­tik­ko­jen pitäi­si jät­tää huo­miot­ta ja sen sijaan kiris­tää vero­ja ja mak­saa vel­kaa pois. 

        Las­ku­kau­del­la kan­sa on yleen­sä hel­pom­pi saa­da jopa jon­kin­lai­sen vyön­ki­ris­tyk­sen taak­se, kos­ka se näh­dään vält­tä­mät­tö­mä­nä toimena.

      32. Pek­ka Pes­si: Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä Nii­nis­tö ajoi itse koko­key­ne­si­läis­tä politiikkaa 

        Ei aja­nut, vaan jos puo­li­key­ne­si­läi­syys mää­ri­tel­lään niin kuin itse tul­kit­sit sen, tämän puo­li­key­ne­si­läi­syy­den pei­li­ku­vaa: nousu­kau­del­la kiris­te­tään ja las­ku­kau­del­la kiris­te­tään yhtä lailla.

        ja on sen jäl­keen valit­ta­nut, että vas­ta­sykli­nen poli­tiik­ka nousu­kau­del­la on äärim­mäi­sen vaikeaa. 

        Mikä on läh­de täl­le häm­mäs­tyt­tä­väl­le väit­teel­le? Mie­lee­ni ei nimit­täin tule yhtään jul­kis­ta lausun­toa, jos­sa Nii­nis­tö oli­si kos­kaan koko uran­sa aika­na kan­nat­ta­nut yhtä ainut­ta meno­li­säys­tä mihin­kään, saa­ti että hän oli­si kan­nat­ta­nut nii­tä perus­tel­len tätä kan­na­tus­taan vas­ta­sykli­sel­lä finanssipolitiikalla.

      33. Tom­mi Uscha­nov: Ei ajanut 

        Nii­nis­tön olles­sa val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä ei ollut mitään var­si­nai­sia taan­tu­mia, mitä nyt kas­vu 2002 vähän not­kah­ti. Mut­ta toki 2003 bud­jet­ti oli Sylt­tyä lai­na­tak­se­ni vähän sel­lai­nen vaalibudjetti.

        Mikä on läh­de täl­le häm­mäs­tyt­tä­väl­le väit­teel­le? Mie­lee­ni ei nimit­täin tule yhtään jul­kis­ta lausun­toa, jos­sa Nii­nis­tö oli­si kos­kaan koko uran­sa aika­na kan­nat­ta­nut yhtä ainut­ta meno­li­säys­tä mihin­kään, saa­ti että hän oli­si kan­nat­ta­nut nii­tä perus­tel­len tätä kan­na­tus­taan vas­ta­sykli­sel­lä finanssipolitiikalla. 

        Seu­raa­vak­si voi­sin häm­mäs­tyt­tää var­maan ker­to­mal­la että vesi on mär­kää ja lumi kyl­mää? Vähän haas­tet­ta peliin. Mut­ta eikun vain tän­ne hämmästymään: 

        http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2003&lang=fi&maindoc=/2003/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:

      34. Pek­ka Pes­si: Seu­raa­vak­si voi­sin häm­mäs­tyt­tää var­maan ker­to­mal­la että vesi on mär­kää ja lumi kyl­mää? Vähän haas­tet­ta peliin. Mut­ta eikun vain tän­ne hämmästymään: 

        http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2003&lang=fi&maindoc=/2003/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:

        Sil­tä osin kuin tuos­sa perus­tel­laan jotain, niin ensin­nä­kin sii­nä perus­te­lee edus­kun­nan val­tio­va­rain­va­lio­kun­ta eikä Sau­li Nii­nis­tö, ja toi­sek­si perus­te­lut eivät sisäl­lä mitään mak­ro­ta­lous­tie­teel­li­siä kou­lu­kun­ta­kan­nan­ot­to­ja suun­taan taik­ka toi­seen. Mikä ei tule yllä­tyk­se­nä, kos­ka sel­lai­sia ei ole kel­tai­ses­sa bud­jet­ti­kir­jas­sa ollut tapa­na esit­tää yli­pään­sä koskaan.

      35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sari sai­raan­hoi­ta­ja oli ääliö­mäi­nen kam­pan­ja, mut­ta se rikos kan­san­ta­lout­ta koh­taan oli ryh­tyä alen­ta­maan suu vaah­dos­sa vero­ja, kun yli­kuu­me­ne­mi­nen toi val­tion kas­saan niin pal­jon rahaa.

        Osa veron­alen­nuk­sis­ta osui todel­la pahas­ti suh­dan­ne­mie­les­sä, mut­ta osa osui taas suo­raan jääh­ty­mi­sen (tuu­ril­la).

        Mut­ta esi­mer­kik­si omal­la alal­la­ni pal­kat läh­ti­vät aivan lii­an kovaan nousuun jo lop­pu­vuo­des­ta 2007 kun siis lop­pu­vuo­des­ta 2007 alka­val­le 12kk ajan­jak­sol­le tuli yli 6% yleis­ko­ro­tuk­set ja seu­raa­val­le 12 kk jak­sol­le vie­lä 5% lisää ajoit­tain lop­pu­vuo­del­le 2008 ja alku­vuo­del­ta 2009, siis, kes­kel­le pudo­tus­ta! Kaik­ki neu­vo­tel­tu syk­syl­lä 2007. Täl­lai­sil­la koro­tuk­sil­la bis­nes kuin bis­nes kyl­lä tys­sää mel­ko nopeasti.

        Tus­kin­pa Van­ha­sen veron­alen­nuk­set muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa aiheut­ti­vat palk­ko­jen kar­kaa­mi­sen käsis­tä. Voi­daan tie­ten­kin spe­ku­loi­da, pal­jon­ko tie­to alen­nuk­sis­ta vai­kut­ti palk­ka­neu­vot­te­lui­hin ja pal­jon­ko ne vai­kut­ti­vat lopul­ta liu­ku­miin, mut­ta vaik­ka myön­nän alen­nus­ten tul­leen huo­noon aika­na (itse­kin pahek­suin nii­tä aika­naan, minus­ta oli­si pitä­nyt sääs­tää ja inho­si Kokoo­muk­sen SS-kam­pan­jaa alus­ta saak­ka) sel­väs­ti pal­kat kar­ka­si­vat hyvis­sä ajoin ennen veron­alen­nus­ten efek­tii­vi­sen vaikutusta.

      36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Oikeis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka on his­to­rian valos­sa ollut erit­täin huo­noa. Aina suh­dan­tei­den kuu­en­tues­sa ryh­dy­tään kiihkomielisest6i alen­ta­maan vero­tus­ta ja kiih­du­yt­tä­mään yli­kuumwen­tu­mis­ta. (1989, 2007 vii­mek­si) kun pitäi­si teh­dä toi­sin päin.

        Vuon­na 1989 Suo­mes­sa oli Hol­ke­rin hal­li­tus jos­sa oli val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä Erk­ki Lii­ka­nen joten oli­ko dema­rei­den poli­tiik­ka tuol­loin oikeis­to­lais­ta? Vuon­na 2007 oli Van­ha­sen II hal­li­tus jos­sa oli val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä Jyr­ki Katai­nen mut­ta hal­li­tuk­ses­sa oli myös Vih­reät. Oli­ko se oikeis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka. Hal­li­tuk­sen väri ei vai­ku­ta miten­kään. Hol­ke­rin hal­li­tus oli sini­pu­na. Van­ha­sen II hal­li­tus oli por­va­ri hal­li­tus jos­sa oli muka­na Vih­reät oli­ko se perin­tei­nen por­va­ri hal­li­tus? Vuon­na 1989 talou­den yli­kuu­me­ne­mi­sen syyt oli Suo­men Pan­kin valuut­ta poli­tiik­ka jos­sa puret­tiin vii­mei­nen sodan­jäl­kei­nen valuut­ta sään­te­ly. Vuon­na 2007 maa­il­man­laa­jui­nen talous oli vie­lä hyväs­sä hapes­sa. Ongel­ma tuli 2008 loka­kuus­sa . Vuo­den 1989 ongel­ma oli enem­män sii­nä että clea­ring kaup­pa Neu­vos­to­lii­ton kans­sa lop­pui ja se aiheut­ti 15% aukon kan­san­ta­lou­des­sa mut­ta samal­la koti­mai­sen kysyn­nän yllä­pi­tä­mi­sen takia teh­tiin veron keven­nys pää­tös. Vih­reät teki sil­loin bud­jet­ti sovun Hol­ke­rin hal­li­tuk­sen kans­sa. Tämä kaik­ki löy­tyy uudes­ta Erk­ki Lii­ka­sen kir­jas­ta. Vuo­den 2007 kil­pai­lu­ky­ky mene­tet­tiin kos­ka Tehy vaa­ti hoi­ta­jil­le suur­ta pal­kan­ko­ro­tus­ta joka oli ollut muil­le alo­jen kans­sa jäl­jes­sä. Sii­nä koh­taa muu ay-lii­ke tuli ahneek­si ja vaa­ti lisäys. Yleis­lak­ko oli lähes ovel­la ja hal­li­tus suos­tui kos­ka dema­rit teki­vät ay-liik­keen puo­les­ta oppo­si­tios­sa poli­tiik­kaa edus­kun­nas­sa. Paa­vo Lip­po­nen itse piti Tehyn työ­mark­ki­na tais­te­lua edes vas­tuut­to­ma­na 2007. Kyl­lä ay-lii­ke voi myös sot­kea talou­den Tupon kaut­ta yhtä hyvin kuin hal­li­tuk­set. Kes­ki­te­tyt tupot Suo­mes­sa ovat olleet myös talou­den yli­kuu­me­ne­mi­sen syyt. Oli hal­li­tuk­sen väri mikä hyvän­sä niin yleis­lak­ko on ollut ay-liik­keel­le aina kiris­tyk­sen avain. Vuo­den 1956 yleis­la­kon jäl­keen ay-lii­ke on aina pelo­tel­lut yleis­la­kol­la. Dema­rit ovat men­neet Ay-lii­keen kelk­kaan kos­ka he pel­kää­vät his­to­rial­li­ses­ti vuo­den 1956 tilan­net­ta. K.A. Fager­holm hävi­si pre­si­den­tin­vaa­lit kos­ka yrit­ti ottaa pesäe­roa Ay-lii­kee­seen. Vii­mek­si kun dema­rit otti­vat ison pesäe­ron Ay-lii­kee­seen oli Lip­po­sen hal­li­tus­ten kanssa.

      37. Lii­ka­sen bud­jet­tie­si­tys oli vie­lä kuo­sis­sa, mut­ta edus­kun­nas­sa Iiro Vii­na­sen joh­ta­ma val­tio­va­rauin­va­lio­kun­ta eki sii­tä todel­li­sen vaa­li­bud­je­tin. Suo­men pank­ki jou­tui REval­voi­maan mar­kan hil­li­täk­seen yli­kuu­me­ne­mis­ta ja vel­kaan­tu­mis­ta. Kaik­ki tämä ennen Venä­jän kau­pan romah­dus­ta. Kil­pai­lu­ky­ky onnis­tut­tii sös­si­mään sitä ennen.
        Vih­reät eivät olleet Van­ha­sen hallituksessa.
        Tuo “bud­jet­ti­so­pu” Liik­ka­sen kans­sa kos­ki maa­il­man ensim­mäis­tä hii­li­dik­si­di­ve­roa, jon­ka sol­mi­mi­ses­ta olen perin ylpeä.

    2. Sylt­ty:
      “Tar­vit­sem­me vapaam­min mää­räy­ty­viä palk­ko­ja työl­li­syy­den vuok­si ja täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja tuloe­ro­jen vuoksi. ”

      Ei tuo kyl­lä minus­ta ihan hir­veän vasem­mis­to­lai­sel­ta kuu­los­ta, pikem­min­kin mal­til­li­sel­ta oikeistolaisuudelta.

      Kuten Osmo tote­si, akse­lit ovat vähän liik­kees­sä. Oikeis­to perin­tei­ses­ti on perään­kuu­lut­ta­nut hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta omas­ta elä­mäs­tään, joka nyt on peri­aat­tees­sa hie­man ris­ti­rii­das­sa täy­den­tä­vien tulon­siir­to­jen kans­sa. Omat tulot­han ovat, var­sin­kin oikeis­ton mie­les­tä, läh­tö­koh­tai­ses­ti omaa ansio­ta ja aikaansaannosta.
      Lisäk­si oikeis­to vaa­li­ten­teis­sä aika sel­keäs­ti pää­tyy kan­nal­le että ‘suu­rem­mat tuloe­rot ovat perus­tel­tu­ja palkitsemis/kannustus mie­les­sä’, sitä voi sit­ten poh­tia että miten kään­te­let ja ohjaat vero­tus­ta siten että alim­mil­le tulo­por­tail­le saa­daan rii­tä­vä toi­meen­tu­lo ja samaan aikaan pitäi­si vie­lä pal­ki­ta ylim­piä ryh­miä mata­la­mal­la vero­tuk­sel­la ja kor­keam­mil­la tuloil­la jne. Toi­sin sanoen lupail­laan yhdek­sän hyvää ja kym­me­nen kaunista.
      Itsel­le ei ole kyl­lä vie­lä sel­vin­nyt miten oikeis­to ihan käy­tän­nös­sä var­mis­taa työs­tä kuin työs­tä elin­kel­poi­sen palk­kion, käy­tän­nön ehdo­tuk­set kun ovat luok­kaa että lyö­dään AY-lii­ke mai­hin niin pal­kat läh­te­vät joten­kin maa­gi­ses­ti nousuun. Yhdys­val­to­jen pit­kä­ai­kai­sen palk­kas­tag­naa­tion, min­kä Osmo­kin mai­nit­si, on esi­tet­ty joh­tu­van mm. työ­väen hei­kos­ta neu­vot­te­lua­se­mas­ta eli hei­kos­ta AY-liik­kees­tä. Oikeis­to­kaan ei ole var­si­nai­nen suu­ri palk­ka­tuen kan­nat­ta­ja, joten odo­tan mie­len­kiin­nol­la lisä­tie­toa miten Oikeis­to edes käy­tän­nös­sä toteut­taa nuo täy­den­tä­vät tulon­siir­rot jot­ka Sylt­ty mai­nit­see oikeis­to­lai­sek­si, lähes kaik­ki Oikeis­ton aloit­teet tun­tu­vat pyr­ki­vän vähen­tä­mään tulon­siir­to­ja ja myös levit­tä­mään vero­poh­jaa tasaisemmaksi.

      Ehkä kui­ten­kin oikea ero oikeis­ton ja vasem­mis­ton välil­lä on vain sii­nä min­kä­lai­set tuloe­rot ja alim­mat pal­kat ryh­mät näke­vät koh­tuul­li­sik­si ja tätä kaut­ta tulon­siir­to­jen ‘sopi­va’ mää­rää riip­puu ihan sii­tä mis­sä se oman ryh­män tasa­pain­opis­te on. Suo­mes­sa oikeis­to ilmei­ses­ti näkee että tääl­lä on jo lii­an­kin pie­net tuloe­rot ja täl­lä logii­kal­la myös tulon­siir­to­ja on liikaa.

      Vie­lä kyy­ni­sem­min voi­si tode­ta, kuten on tie­teel­li­ses­ti osoi­tet­tu mel­ko luo­tet­ta­vas­ti, että ihmi­set kes­ki­mää­rin äänes­tä­vät oman etun­sa mukai­ses­ti, jol­loin suu­ri­tu­loi­set vas­tus­ta­vat vero­tus­ta ja tulon­siir­to­ja, suu­ren omai­suu­den omis­ta­vat vas­tus­ta­vat omai­suus­ve­ro­ja. Vas­ta­puo­lel­la sai­raat, työt­tö­mät ja pie­ni­palk­kai­set kan­nat­ta­vat suu­rem­pia tulon­siir­to­ja itsel­leen jot­ka tie­ten­kin kus­tan­ne­taan mui­den mak­sa­mil­la veroilla.

      1. Sta­dist:

        Ehkä kui­ten­kin oikea ero oikeis­ton ja vasem­mis­ton välil­lä on vain sii­nä min­kä­lai­set tuloe­rot ja alim­mat pal­kat ryh­mät näke­vät koh­tuul­li­sik­si ja tätä kaut­ta tulon­siir­to­jen ‘sopi­va’ mää­rää riip­puu ihan sii­tä mis­sä se oman ryh­män tasa­pain­opis­te on. Suo­mes­sa oikeis­to ilmei­ses­ti näkee että tääl­lä on jo lii­an­kin pie­net tuloe­rot ja täl­lä logii­kal­la myös tulon­siir­to­ja on liikaa.

        Itse tun­nus­tau­dun oikeis­to­lai­sem­min ajat­te­le­vak­si ja näki­sin, että olet taval­laan oikeas­sa tii­vis­tel­mä­si kans­sa, mut­ta aina­kin omal­la koh­dal­la­ni molem­mis­sa on pie­niä vivah­de-ero­ja. Tuloe­ro­jen osal­ta en näe mitään syy­tä tai jär­keä ehdoin tah­doin kas­vat­taa nii­tä. Olen vaan enem­män­kin tur­hau­tu­nut sii­tä, että meil­lä on maa­il­man kah­dek­san­nek­si pie­nim­mät tuloe­rot, jot­ka ovat kai­ken lisäk­si pysy­neet lähes muut­tu­mat­to­mi­na vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen ja sii­tä huo­li­mat­ta vasen­ta lai­taa kuun­te­le­mal­la tulee sem­moi­nen olo, että Suo­men suu­rin ongel­ma on mas­sii­vi­set tuloe­rot ja nii­den hyy­tä­vän nopea kas­vu­tah­ti. Itse lait­tai­sin pau­kut ja resurs­sit jon­ne­kin ihan muu­al­le yhteis­kun­nal­lis­ten ongel­mien kor­jaa­mi­sek­si (joi­ta ehdot­to­mas­ti on ole­mas­sa ja joi­den kor­jaa­mi­sek­si ilo­mie­lin mak­san vero­ja) ja miet­ti­sin tilan­teen uudel­leen tuloe­ro­jen osal­ta, jos ja kun ne oli­si­vat kas­va­neet vaik­ka­pa niin, että Suo­mes­sa on maa­il­man 20. pie­nim­mät tuloerot.

        Tulon­siir­to­jen osal­ta olet jäl­leen oikeas­sa, että nii­tä on mie­les­tä­ni lii­kaa, mut­ta nii­tä on ennen kaik­kea lii­kaa jois­sa rahaa siir­re­tään samal­ta poru­kal­ta samal­le poru­kal­le. Tulon­siir­to­ja pie­nim­mil­le desii­leil­le pidän ehdot­to­mas­ti jär­ke­vi­nä ja nii­den mää­rän kas­vat­ta­mi­ses­sa en näe mitään mer­kit­tä­viä ongel­mia, mut­ta se, että kes­ki­luok­kai­set mak­sa­vat tulon­siir­to­ja kes­ki­luok­kai­sil­le tai par­haas­sa tapauk­ses­sa vie­lä­pä kor­keam­mil­le tulo­de­sii­leil­le en näe mitään jär­keä. Peri­aat­tees­sa voi aja­tel­la, että kyse on vaan rahan siir­tä­mi­ses­tä tas­kus­ta toi­seen eli hom­ma toi­mii enem­män tai vähem­män neut­raa­lis­ti, mut­ta reaa­li­maa­il­mas­sa mikään tran­sak­tio ei iki­nä tapah­du ilman pien­tä kit­kaa ja sii­hen kit­kaan huk­kuu mer­kit­tä­vä mää­rä lain­sää­tä­jien, viran­omais­ten ja kan­sa­lais­ten aikaa ja resurs­se­ja, kun mie­ti­tään miten suu­ret raha­sum­mat kul­ke­vat Suo­mes­sa kun­nal­lis­ten ja val­tiol­lis­ten eli­mien läpi. Aikaa ja resurs­se­ja, jot­ka jäl­leen oli­si jär­ke­väm­pi koh­dis­taa sii­hen eni­ten tar­pees­sa ole­vaan porukkaan.

      2. Juk­kis: Olen vaan enem­män­kin tur­hau­tu­nut sii­tä, että meil­lä on maa­il­man kah­dek­san­nek­si pie­nim­mät tuloe­rot, jot­ka ovat kai­ken lisäk­si pysy­neet lähes muut­tu­mat­to­mi­na vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen ja sii­tä huo­li­mat­ta vasen­ta lai­taa kuun­te­le­mal­la tulee sem­moi­nen olo, että Suo­men suu­rin ongel­ma on mas­sii­vi­set tuloe­rot ja nii­den hyy­tä­vän nopea kasvutahti. 

        Itse olen mie­les­tä­ni mel­ko vasem­mis­to­lai­nen, mut­ta suo­raan sanot­tu­na vasem­mis­ton poliit­ti­nen reto­riik­ka on karan­nut todel­li­suu­des­ta ja aikaa sit­ten ja kes­kit­tyy mie­les­tä­ni lähin­nä saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­mi­seen. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män kor­jaus parem­min nyky­päi­vään sopi­vak­si pitäi­si teh­dä ja totuus on kyl­lä se, että jos ei vasem­mis­to sitä kehi­tä eteen­päin niin kyl­lä sen oikeis­to ennen pit­kää ‘kor­jaa’. Lop­pu­tu­los tosin ei vält­tä­mät­tä sit­ten miel­ly­tä vasem­mis­toa. Kokoo­muk­sen­kin ehdo­tuk­ses­sa on hyviä puo­lia, samoin Liberan/Lepomäen perus­ti­li­mal­lis­sa. Nyt oli­si hal­li­tuk­sel­la hie­no tilai­suus poi­mia par­haat ideat kai­kil­ta ja teh­dä se uudis­tus ennen kuin joku muu tekee sen hei­dän puolestaan.

      3. Juk­kis: Tulon­siir­to­ja pie­nim­mil­le desii­leil­le pidän ehdot­to­mas­ti jär­ke­vi­nä ja nii­den mää­rän kas­vat­ta­mi­ses­sa en näe mitään mer­kit­tä­viä ongel­mia, mut­ta se, että kes­ki­luok­kai­set mak­sa­vat tulon­siir­to­ja kes­ki­luok­kai­sil­le tai par­haas­sa tapauk­ses­sa vie­lä­pä kor­keam­mil­le tulo­de­sii­leil­le en näe mitään järkeä. 

        Jär­ki on moti­vaa­tiop­sy­ko­lo­gi­sis­sa näkö­koh­dis­sa. Ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan vero­ja vain sel­lais­ten tois­ten ihmis­ten hyväk­si, joi­den he koke­vat kuu­lu­van samaan moraa­li­seen yhtei­söön kuin he itse, ja tulon­siir­rot kes­ki­luo­kan sisäl­lä ovat eräs tär­keim­mis­tä tavois­ta sitout­taa tähän veronmaksuun.

        Että asia on näin, näkyy mie­les­tä­ni a) sii­tä, ettei mis­sään päin maa­il­maa ole yhtään val­tio­ta, jos­sa alim­mat desii­lit sai­si­vat nykyis­ten Poh­jois­mai­den suu­rui­set tulon­siir­rot mut­ta kes­ki­de­sii­lit eivät; ja b) maa­pal­lon tasol­la köy­him­mät desii­lit löy­ty­vät ihan muu­al­ta kuin Suo­mes­ta, mut­ta kukaan ei sil­ti ehdo­ta, että tulon­siir­rot tuli­si suun­na­ta köy­hien suo­ma­lais­ten sijaan näil­le desii­leil­le – argu­men­toi­den itse­si kal­tai­seen tapaan, että sil­loin samal­la rahal­la saa­tai­siin eni­ten aikaan.

        On myös hie­man kyy­ni­sem­pi näkö­koh­ta, jon­ka eräs kom­ment­ti erääs­sä toi­ses­sa blo­gis­sa yli kah­dek­san vuot­ta sit­ten kiteyt­ti niin hyvin, että se jäi pysy­väs­ti mie­lee­ni ja muis­tin sen yhä ulkoa lähes sanas­ta sanaan:

        On tär­ke­ää taju­ta, ettei hyvin­voin­ti­val­tio ole mikään köy­häi­na­pu­lai­tos. Ei ole mikään vahin­ko, että se jakaa rahaa avo­kä­ti­ses­ti kes­ki­luo­kal­le. Se on nime­no­maan sen tar­koi­tus. Kes­ki­luok­ka halu­aa, että vero­jen vas­ti­neek­si voi olla huo­leh­ti­mat­ta raha-asiois­ta. Kes­ki­luok­ka ei halua sääs­tää las­ten tekoa, las­ten kou­lu­tus­ta, omaa elä­ket­tään tai mah­dol­lis­ta työt­tö­myyt­tä tai sai­raut­ta var­ten. Onhan se tie­tys­ti vähän has­sua, mut­ta toi­saal­ta myös tosi mukavaa.

      4. Tom­mi Uscha­nov: Jär­ki on moti­vaa­tiop­sy­ko­lo­gi­sis­sa näkö­koh­dis­sa. Ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan vero­ja vain sel­lais­ten tois­ten ihmis­ten hyväk­si, joi­den he koke­vat kuu­lu­van samaan moraa­li­seen yhtei­söön kuin he itse, ja tulon­siir­rot kes­ki­luo­kan sisäl­lä ovat eräs tär­keim­mis­tä tavois­ta sitout­taa tähän veronmaksuun.

        Että asia on näin, näkyy mie­les­tä­ni a) sii­tä, ettei mis­sään päin maa­il­maa ole yhtään val­tio­ta, jos­sa alim­mat desii­lit sai­si­vat nykyis­ten Poh­jois­mai­den suu­rui­set tulon­siir­rot mut­ta kes­ki­de­sii­lit eivät; ja b) maa­pal­lon tasol­la köy­him­mät desii­lit löy­ty­vät ihan muu­al­ta kuin Suo­mes­ta, mut­ta kukaan ei sil­ti ehdo­ta, että tulon­siir­rot tuli­si suun­na­ta köy­hien suo­ma­lais­ten sijaan näil­le desii­leil­le – argu­men­toi­den itse­si kal­tai­seen tapaan, että sil­loin samal­la rahal­la saa­tai­siin eni­ten aikaan.

        On myös hie­man kyy­ni­sem­pi näkö­koh­ta, jon­ka eräs kom­ment­ti erääs­sä toi­ses­sa blo­gis­sa yli kah­dek­san vuot­ta sit­ten kiteyt­ti niin hyvin, että se jäi pysy­väs­ti mie­lee­ni ja muis­tin sen yhä ulkoa lähes sanas­ta sanaan:

        On tär­ke­ää taju­ta, ettei hyvin­voin­ti­val­tio ole mikään köy­häi­na­pu­lai­tos. Ei ole mikään vahin­ko, että se jakaa rahaa avo­kä­ti­ses­ti kes­ki­luo­kal­le. Se on nime­no­maan sen tar­koi­tus. Kes­ki­luok­ka halu­aa, että vero­jen vas­ti­neek­si voi olla huo­leh­ti­mat­ta raha-asiois­ta. Kes­ki­luok­ka ei halua sääs­tää las­ten tekoa, las­ten kou­lu­tus­ta, omaa elä­ket­tään tai mah­dol­lis­ta työt­tö­myyt­tä tai sai­raut­ta var­ten. Onhan se tie­tys­ti vähän has­sua, mut­ta toi­saal­ta myös tosi mukavaa.

        Ymmär­rän tämän näkö­kul­man ja en epäi­le sen ole­van osal­taan tätä oikeut­ta­mas­sa, mut­ta tämä kit­kaan huk­ku­van ajan ja resurs­sien mää­rä on Suo­men kal­tai­ses­sa pal­jon tulon­siir­to­ja teke­väs­sä val­tios­sa niin suu­ri, että kovas­ti sil­ti kan­nat­tai­sin uudel­leen­poh­din­taa. Vaik­ka sit­ten sitä kaut­ta, että teh­dään tulon­siir­rois­ta auto­maat­ti­sia perus­tu­lon kal­tai­sel­la jär­jes­te­lyl­lä ja sitä kaut­ta saa­tai­siin huk­ka­pro­sent­ti pie­nem­mäk­si val­tion ja kun­tien kaut­ta kier­rä­te­tyis­tä rahois­ta. Sin­ga­po­ren kal­tais­ta tili­jär­jes­tel­mää blo­gis­ti on myös esi­tel­lyt niin posi­tii­vi­ses­sa sävys­sä, että sen kokei­le­mi­nen kieh­toi­si, sil­lä sii­nä­hän kit­ka pois­tui­si ihan niin­kin yksin­ker­tai­sel­la kei­nol­la kuin lait­ta­mal­la ne rahat jokai­sen kan­sa­lai­sen omiin nimiin. Nyt meil­lä käy­te­tään hyvin pal­jon ihmis­ten aikaa molem­mil­la puo­lil­la Kelan tis­kiä minun (ja mie­les­tä­ni myös yhteis­kun­nan) näkö­kul­mas­ta täy­sin hyö­dyt­tö­mään ja tuot­ta­mat­to­maan työ­hön, kun toi­nen osa­puo­li perus­te­lee eri doku­men­tein mik­si tämä tulon­siir­to pitäi­si tul­la ja toi­nen vah­tii, että tulee­ko se myön­tää vai ei.

        Lisäk­si sivu­noot­ti­na tuo poi­min­ta­si, että kes­ki­luo­kan ei tar­vit­se näi­tä jut­tu­ja miet­tiä vaan voi surut­ta sanou­tua irti vas­tuus­ta omas­ta elä­mäs­tään on toden­nä­köi­ses­ti häi­rit­se­vän tot­ta, mut­ta tulee samal­la pure­maan mon­taa 80- ja 90-luvul­la syn­ty­nei­tä nilk­kaan, kun elä­ke­jär­jes­tel­mä vete­lee vii­mei­si­ään mei­dän elä­keiän osues­sa koh­dal­le. Ani­har­va sääs­tää mitään elä­ket­tään var­ten, joko kos­ka ei pys­ty tai kos­ka luot­taa elä­ke­jär­jes­tel­määm­me ja kyl­mää tulee kyy­ti ole­maan, kun tämä todel­li­suus läväh­tää kasvoille.

      5. Juha­na Var­tiai­sel­la on hyvä perus­te­lu rahan jaka­mi­sel­la kes­ki­luo­kal­le: hv-val­tio toi­mii käy­tän­nös­sä jät­ti­mäi­se­nä vakuu­tus­lai­tok­se­na, eikä ihmis­ten tar­vit­se ottaa joka asi­aan eril­lis­tä vakuu­tus­ta tai sääs­tää. Samal­la tulon­siir­to­jen ja pal­ve­lui­den hyväk­syt­tä­vyys säi­lyy kor­kea­na, kos­ka ”ser­vices for the poor are poor services”. 

        Mut­ta lii­ka on aina lii­kaa. Työt­tö­myy­se­lä­ke­put­ki ja koti­hoi­don tuki noin alka­jai­sik­si. Rahaa pitäi­si myös enem­män suun­na­ta sin­ne, mis­sä se vai­kut­taa eni­ten siel­tä, mis­sä se vai­kut­taa vähi­ten. Esi­mer­kik­si vaik­ka­pa van­hem­pien oikeut­ta pila­ta las­ten­sa elä­mä pitäi­si rajoit­taa koval­la kädel­lä nykyi­ses­tä (ehdo­tus, joka ei ole var­mas­ti vasem­mis­to­lai­suut­ta nähnytkään).

      6. Sylt­ty:
        Juha­na Var­tiai­sel­la on hyvä perus­te­lu rahan jaka­mi­sel­la kes­ki­luo­kal­le: hv-val­tio toi­mii käy­tän­nös­sä jät­ti­mäi­se­nä vakuu­tus­lai­tok­se­na, eikä ihmis­ten tar­vit­se ottaa joka asi­aan eril­lis­tä vakuu­tus­ta tai sääs­tää. Samal­la tulon­siir­to­jen ja pal­ve­lui­den hyväk­syt­tä­vyys säi­lyy kor­kea­na, kos­ka ”ser­vices for the poor are poor services”. 

        Niin — pel­käs­sä hyväk­syt­tä­vyy­den koros­ta­mi­ses­sa unoh­tuu asian toi­nen puo­li — mit­ta­vat tulon­siir­rot kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa moti­voi­vat myös ihmi­siä mak­si­moi­maan omaa etu­aan eli täs­sä tapauk­ses­sa vas­taa­not­ta­mi­aan tulon­siir­to­ja. Kak­si sel­kein­tä reit­tiä tähän on tie­tys­ti toi­saal­ta omal­le ryh­mäl­le tulon­siir­to­ja aja­vien polii­tis­ten ryh­mien suo­si­mi­nen ja toi­saal­ta ahke­ra eri­lais­ten por­saan­rei­kien hyödyntäminen.

        Var­maan­kin yksi­tyis­hen­ki­löi­den asun­to­si­joit­ta­mi­sen voi­si näh­dä asu­mis­tuen (takaisin)rahastuksena? Entä­pä sit­ten seka­va ja vai­ke­sel­koi­nen tuki­vii­dak­ko, joka saa hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat luo­vut­ta­maan alku­met­reil­lä ja kituut­ta­maan ilman tukia — tämä­kin var­maan sopii monel­le jär­jes­tel­män hyö­dyn­tä­mi­sen hallitsevalle.

        Voi­si kai väit­tää, että hyväk­syt­tä­vyy­den tavoit­te­lu on joh­ta­nut jär­jes­tel­mään, joka jät­tää monet todel­li­sen avun tar­vit­se­vat pulaan, jos­sa tuet suun­tau­tu­vat vää­ril­le ryh­mil­le ja jota on mah­do­ton muut­taa jär­ke­väm­mäk­si tai päi­vit­tää muut­tu­via tar­pei­ta vas­taa­vak­si — kos­ka kai­kil­la on pelis­sä saa­vu­tet­tu­ja etu­ja. Kär­jis­tet­ty­nä väit­tee­nä voi­si esit­tää sen, että muu­tok­set (leik­kauk­set, “kan­nus­ti­met”) suun­tau­tu­vat vain hei­koim­mis­sa ase­mis­sa ole­viin, kos­ka hei­dän poliit­ti­nen voi­man­sa on olematonta.

        Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sel­la uni­ver­saa­lien pal­ve­lui­den ja tulos­iir­to­jen seka­mels­kal­la on siis saa­tu luo­tua oikea osaop­ti­moin­tien suo, jota ei voi kui­vat­taa, kos­ka kukaan ei ole val­mis luo­pu­maan omas­ta kakunpalastaan.

      7. Sylt­ty:
        Juha­na Var­tiai­sel­la on hyvä perus­te­lu rahan jaka­mi­sel­la kes­ki­luo­kal­le: hv-val­tio toi­mii käy­tän­nös­sä jät­ti­mäi­se­nä vakuu­tus­lai­tok­se­na, eikä ihmis­ten tar­vit­se ottaa joka asi­aan eril­lis­tä vakuu­tus­ta tai sääs­tää. Samal­la tulon­siir­to­jen ja pal­ve­lui­den hyväk­syt­tä­vyys säi­lyy kor­kea­na, kos­ka ”ser­vices for the poor are poor services”. 

        Mut­ta lii­ka on aina lii­kaa. Työt­tö­myy­se­lä­ke­put­ki ja koti­hoi­don tuki noin alkajaisiksi.Rahaa pitäi­si myös enem­män suun­na­ta sin­ne, mis­sä se vai­kut­taa eni­ten siel­tä, mis­sä se vai­kut­taa vähi­ten. Esi­mer­kik­si vaik­ka­pa van­hem­pien oikeut­ta pila­ta las­ten­sa elä­mä pitäi­si rajoit­taa koval­la kädel­lä nykyi­ses­tä (ehdo­tus, joka ei ole var­mas­ti vasemmistolaisuuttanähnytkään).

        Ilmiöl­lä on nimi “Para­dox of Redi­stri­bu­tion” jon­ka lan­see­ra­si tai aina­kin popu­la­ri­soi ruot­sa­lais­tut­ki­jat vuon­na 1998. Näyt­tää tosi­aan sil­tä, että kun ennen kaik­kea kes­ki­luok­ka ote­taan jul­kis­ten pal­ve­lu­jen pii­riin, niin nii­den laa­tu para­nee ja–mikä tärkeintä–niiden vai­kut­ta­vuus nii­hin todel­li­siin avun­tar­vit­si­joi­hin (eli köy­hem­mät kan­san­osat) para­nee vie­lä entisestään. 

        Tämä on hyvin jär­keen­käy­pää. Kes­ki­luok­ka on parem­pi pitä­mään poliit­tis­ta pai­net­ta pal­ve­lu­jen laa­dus­sa. Samaa näkee Yhdys­val­lois­sa myös sii­nä, että parem­min toi­meen­tu­le­vil­la asui­na­lueil­la on parem­mat jul­ki­set kou­lut. Tämä ei joh­du pel­käs­tään suu­rem­mis­ta vero­tu­lois­ta vaan van­hem­pien suu­rem­mas­ta aktii­vi­suu­des­ta ja kyvys­tä kou­lu­jen “vah­ti­mi­ses­sa.” Samoin polii­sit par­tioi ahke­ram­min ja sän­til­li­sem­min kes­ki­luok­kais­ten alueil­la, kos­ka muu­ten äänes­tet­täi­siin polii­si­pääl­lik­kö vaihtoon. 

        Se, että kes­ki­luok­ka on pal­ve­lu­jen pii­ris­sä on myös omi­aan vähen­tä­mään nii­den kan­ta­maa stig­maa. Yhdys­val­lois­sa esi­mer­kik­si jul­ki­nen lii­ken­ne miel­le­tään sosi­aa­li­pal­ve­luk­si, ikään­kuin köy­häi­na­vuk­si, eikä niin­kään kaik­kien kan­sa­lais­ten lii­ken­ne­rat­kai­su­na. Ja täs­tä syys­tä sen laa­tu on usein niin sur­ke­aa, kun ei äänes­tä­jiä kiin­nos­ta sitä parantaa. 

        Eli jos haluat paran­taa jul­kis­ten pal­ve­lu­jen laa­tua (eri­tyi­ses­ti nii­den, joi­den on tar­koi­tus aut­taa köy­him­piä), tar­joa nii­tä myös keskituloisille!

      8. Juk­kis: Olen vaan enem­män­kin tur­hau­tu­nut sii­tä, että meil­lä on maa­il­man kah­dek­san­nek­si pie­nim­mät tuloe­rot, jot­ka ovat kai­ken lisäk­si pysy­neet lähes muut­tu­mat­to­mi­na vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen ja sii­tä huo­li­mat­ta vasen­ta lai­taa kuun­te­le­mal­la tulee sem­moi­nen olo, että Suo­men suu­rin ongel­ma on mas­sii­vi­set tuloe­rot ja nii­den hyy­tä­vän nopea kasvutahti.

        Täy­sin samaa miel­tä. Jul­ki­suu­des­sa puhu­taan lähes yksi­no­maan brut­to­tu­lo­jen erois­ta, jois­sa Suo­mi on gini-indek­sil­lä mitat­tu­na koh­ta­lai­sen kor­keal­la, ker­roin noin 0.43, ja unoh­de­taan, että tääl­lä tasa­taan ero­ja veroil­la ja tulon­siir­roil­la todel­la mer­kit­tä­väs­ti. Ne huo­mioi­va gini-ker­roin on noin 0.27. OECD-mais­ta vain Irlan­ti tasaa tuloe­ro­ja enemmän.

  2. > Mark­ki­na­ta­lous on osoit­ta­nut valtavan
    > voi­man­sa hyväs­sä ja pahas­sa. Se on
    > alis­tet­ta­va hyvän pal­ve­luun sen sijaan,
    > että sen voi­ma tuhottaisiin.

    Kuka sen alis­taa? Val­tio­ko? — Mut­ta sil­loin­han emme puhu­kaan enää markkinataloudesta.

    Sen mää­rit­te­le­mi­nen, mikä on hyvää ja mikä pahaa, kuu­luu yhteis­kun­nal­le, siis kan­sal­le. Ei val­tiol­le. Val­tion teh­tä­vä on toi­mia kan­san hyväk­si. Ei alis­taa kan­saa hyvän palvelukseen.

    1. K‑Veikko: Sen mää­rit­te­le­mi­nen, mikä on hyvää ja mikä pahaa, kuu­luu yhteis­kun­nal­le, siis kansalle. 

      Soi­nin­vaa­ra­han tuos­sa mää­rit­te­lee, mikä on hänes­tä hyvää ja mikä pahaa, eikö hän­kin kuu­lu kansaan?

    2. K‑Veikko:
      > Mark­ki­na­ta­lous on osoit­ta­nut valtavan
      > voi­man­sa hyväs­sä ja pahas­sa. Se on
      > alis­tet­ta­va hyvän pal­ve­luun sen sijaan,
      > että sen voi­ma tuhottaisiin.

      Kuka sen alis­taa? Val­tio­ko? — Mut­ta sil­loin­han emme puhu­kaan enää markkinataloudesta.

      Sen mää­rit­te­le­mi­nen, mikä on hyvää ja mikä pahaa, kuu­luu yhteis­kun­nal­le, siis kan­sal­le. Ei val­tiol­le. Val­tion teh­tä­vä on toi­mia kan­san hyväk­si. Ei alis­taa kan­saa hyvän palvelukseen.

      Val­tiot eli hal­lin­not ympä­ri maa­il­man “alis­taa” mark­ki­na­ta­lout­ta men­nen tul­len. Esi­mer­kik­si ohjaa­mal­la kulu­tus­ta ja sitä kaut­ta tuo­tan­toa vero­jen kaut­ta. Sub­ven­toi­mal­la kus­tan­nuk­sia mie­li­val­tai­ses­ti mil­loin mil­le­kin alal­le. Jät­tä­mäl­lä toi­mia­lo­ja tai asioi­ta sään­te­lyn ulko­puo­lel­le kun taas toi­sia sään­nel­lään. Lis­ta on lopu­ton. Suu­rim­mak­si osak­si näi­tä pää­tök­siä ohjai­lee vali­tet­ta­vas­ti se, kenel­lä on isoin säk­ki joka jol­le­kin minis­te­rin­ret­kul­le kannetaan.

      Mitään lais­sez-fai­rea ei ole ole­mas­sa­kaan (hyvä niin, täyt­tä anar­ki­aa ei kai­paa kukaan), mut­ta pikem­min­kin jon­ki­nas­teis­ta suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta. Aivan kuten lii­ke-elä­mä on pää­osin nel­jän­nes­vuo­sit­tain audi­toi­ta­vaa suunnitelmataloutta.

      Hyvän ja pahan erot­ta­mi­seen ei mitään moni­mut­kai­sia mie­tin­tö­jä tar­vi­ta. Hyväk­si voi las­kea sel­lai­set asiat, joi­den avul­la tur­va­taan pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tule­vil­le suku­pol­vil­le vähin­tään se, mitä itsel­läm­me­kin on. On sit­ten kyse koh­tuul­li­ses­ta elin­ta­sos­ta, luon­nos­ta ja eli­nym­pä­ris­tös­tä tai vaik­ka har­ras­tuk­sis­ta ja niin edes­päin. Vali­tet­ta­vas­ti täl­lä het­kel­lä men­nään sii­nä pahas­sa suun­nas­sa, että anne­taan kaik­kien kah­mia sen mitä irti saa ja seu­raa­vis­ta ei niin väliä. 80-luvul­la Suo­mes­sa­kin val­lit­si vie­lä jokin alkeel­li­nen sivis­tyk­sen ja suh­teel­li­suu­den­ta­jun taso asioi­den suh­teen, kun poh­jat­to­mat ahma­tit oli joten­sa­kin ruo­dus­sa. Ja syys­tä­kin oli­vat; mitä enem­män jokai­nen kah­mii itsel­leen, sitä kau­em­mak­si ajau­dum­me yhteis­kun­nan käsit­tees­tä, kun jokai­nen on vain invi­diu­aa­li­ses­ti itse­ään var­ten. Tämä tun­tuu unohtuneen. 

      Moraa­li­nen, sivis­tyk­sel­li­nen ja oikeu­den­mu­kai­suu­den sekä suh­teel­li­suu­den rap­pio joh­taa lopul­ta yhteis­kun­ta­rau­han tuhou­tu­mi­seen. Sii­nä mietittävää.

  3. Olen täs­tä täs­mäl­leen eri miel­tä. Alhai­sia palk­ko­ja ei tar­vi­ta, kos­ka ne tuot­ta­vat tuot­ta­ma­ton­ta työ­tä. Jos ihmi­nen uhraa täy­den työ­ajan teh­tä­vään, jota pide­tään tar­peel­li­se­na, on hänen saa­ta­va sii­tä kun­nial­li­seen elä­mään riit­tä­vä elanto. 

    Jos taas tee­te­tään tar­pee­ton­ta työ­tä, se ei ole tar­peel­lis­ta vaan alen­taa kan­san­ta­lou­den kes­ki­mää­räis­tä tuot­ta­vuut­ta. Tar­pee­ton­ta työ­tä, siis sel­lais­ta, mis­tä ei halu­ta mak­saa täyt­tä hin­taa, voi­daan yrit­tää teet­tää vaik­ka maa­han­muut­ta­jil­la, joil­la ei ole vaih­toeh­to­ja kos­ka tar­vit­se­vat perus­teen oles­ke­lu­lu­paan. Pos­til­la on pit­kä­ai­kai­nen koke­mus maa­han­muut­ta­ja­työ­voi­mas­ta lajit­te­lu­teh­tä­vis­sä, mis­sä työ­no­pas­tus onnis­tuu vähäi­sel­lä­kin kie­li­tai­dol­la ja Pos­ti on siir­tä­nyt tämän osaa­mi­sen­sa var­hais­ja­ke­luun, mikä on nykyi­sin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la maa­han­muut­ta­jien käsis­sä kuten siivousalakin.

    Sii­vous on esi­merk­ki tar­peel­li­ses­tä työs­tä jota väi­te­tään tuot­ta­mat­to­mak­si mut­ta auta armias jos pomon huo­ne on aamul­la sot­kui­nen eikä aamun leh­ti ole tul­lut! Yön aher­ta­ja ei ole teh­nyt tehtäväänsä! 

    Aja­tus, että ihmi­set yli­pää­tään ansait­se­vat palk­kan­sa, on koh­tuul­li­sen suu­ri­piir­tei­nen käsi­tys todel­li­suu­des­ta. Suu­ri osa pie­ni­palk­kai­sis­ta töis­tä on kui­ten­kin sel­lai­sia, että niis­sä toi­min­ta on tark­kaan seu­rat­ta­vis­sa joten voi­si olet­taa, että pie­ni­palk­kai­set yleen­sä hoi­ta­vat lei­vis­kän­sä, mikä on myös mitat­ta­vis­sa ettei vahin­gos­sa­kaan mak­se­ta lii­kaa palk­kaa kuten met­ron lyhen­tä­jil­le tai vas­taa­vil­le nega­tii­vi­sen tuot­ta­vuu­den aiheuttajille.

    1. Olli Saa­ri­nen:
      Olen täs­tä täs­mäl­leen eri miel­tä. Alhai­sia palk­ko­ja ei tar­vi­ta, kos­ka ne tuot­ta­vat tuot­ta­ma­ton­ta työ­tä. Jos ihmi­nen uhraa täy­den työ­ajan teh­tä­vään, jota pide­tään tar­peel­li­se­na, on hänen saa­ta­va sii­tä kun­nial­li­seen elä­mään riit­tä­vä elanto. 

      Täl­lai­sen ay-hen­ki­sen ajat­te­lun vuok­si Suo­mes­sa on pal­jon ihmi­siä työ­voi­man ulko­puo­lel­la ja ver­rat­tain kehit­ty­mä­tön palvelusektori. 

      Jos ihmi­nen halu­aa teh­dä työ­tä, mut­ta hänen tuot­ta­vuu­ten­sa ei ole hää­vi, kor­po­ra­ti­vi­ses­ti on pää­tet­ty, ettei hänel­lä ole oikeut­ta teh­dä työtä.

      1. Mau­no Mon­ni: Täl­lai­sen ay-hen­ki­sen ajat­te­lun vuok­si Suo­mes­sa on pal­jon ihmi­siä työ­voi­man ulko­puo­lel­la ja ver­rat­tain kehit­ty­mä­tön palvelusektori. 

        Jos ihmi­nen halu­aa teh­dä työ­tä, mut­ta hänen tuot­ta­vuu­ten­sa ei ole hää­vi, kor­po­ra­ti­vi­ses­ti on pää­tet­ty, ettei hänel­lä ole oikeut­ta teh­dä työtä. 

        Onko Suo­mes­sa pal­jon­kin ihmi­siä jot­ka haluai­si­vat teh­dä mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­tä mut­ta ei anne­ta? “Eppäil­lä tuo­ta soppii.”
        Var­maan Des­tia palk­kai­si lapio­mie­hiä jos he tuli­si­vat töi­hin sel­lai­sel­la pal­kal­la että tuli­si­vat hal­vem­mak­si kuin kai­vin­ko­ne. Mut­tei tai­da olla tulijoita.

    2. Olli Saa­ri­nen: Alhai­sia palk­ko­ja ei tar­vi­ta, kos­ka ne tuot­ta­vat tuot­ta­ma­ton­ta työtä. 

      Jos taas tee­te­tään tar­pee­ton­ta työ­tä, se ei ole tar­peel­lis­ta vaan alen­taa kan­san­ta­lou­den kes­ki­mää­räis­tä tuottavuutta. 

      Esi­tät uuden mää­ri­tel­män työn tuot­ta­vuu­del­le. Vakiin­tu­nut mää­ri­tel­mä on oleel­li­ses­ti erilainen.

      Kes­ki­mää­räi­nen tuot­ta­vuus on täs­sä yhtey­des­sä mer­ki­tyk­se­tön, sil­lä myös mata­lan tuot­ta­vuu­den työ lisää BKT:ä, jos se tuot­taa yhtään lisäarvoa.

      Olli Saa­ri­nen: Jos ihmi­nen uhraa täy­den työ­ajan teh­tä­vään, jota pide­tään tar­peel­li­se­na, on hänen saa­ta­va sii­tä kun­nial­li­seen elä­mään riit­tä­vä elanto. 

      Tämä on oikea ja inhi­mil­li­nen näkö­kul­ma, mut­ta oleel­lis­ta on, pitää­kö pel­kän työ­suo­ri­tuk­sen tuot­taa kun­nial­li­seen elä­mään riit­tä­vä elan­to, vai syn­tyy­kö kun­nial­li­seen elä­mään riit­tä­vä elan­to työn ja sii­hen liit­ty­vän tai liit­ty­mät­tö­män (esim. perus­tu­lo) tuen turvin. 

      Ei mei­dän kaik­kien työn tulos käy kau­pak­si mark­ki­na­hin­nal­la. Nykyi­nen sys­tee­mi ajaa hei­dät työt­tö­mäk­si. Ei hyvä, sil­lä töis­sä olos­ta seu­raa kui­ten­kin myös mui­ta “tulo­ja” kuin pelk­kä palkka. 

      OS: “Vasem­mis­to esit­tää rat­kai­suk­si täy­den­tä­vien tulon­siir­to­jen sijas­ta laa­jaa palk­ka­tuen käyt­töä. Se on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta rahan kier­rät­tä­mi­nen työ­nan­ta­jan kaut­ta sitoo työn­te­ki­jän työ­an­ta­jaan, oli tämä mil­lai­nen ääliö hyvän­sä. Mik­si työ­väen­lii­ke täl­lais­ta kannattaa? ”

      Todel­la hyvä kysy­mys. Olen vuo­sien var­rel­la näh­nyt mon­ta moni­tuis­ta ker­taa, että yksi ja sama ihmi­nen on yhdes­sä työ­pai­kas­sa luuse­ri, mut­ta toi­ses­sa mes­ta­ri, ja monet sävyt sil­tä väliltä.

      1. Tapio:

        Kes­ki­mää­räi­nen tuot­ta­vuus on täs­sä yhtey­des­sä mer­ki­tyk­se­tön, sil­lä myös mata­lan tuot­ta­vuu­den­työ lisää BKT:ä, jos se tuot­taa yhtään lisäarvoa.

        Vas­ta­sin tähän alem­pa­na Rol­lel­le, kun oli leveäm­pi pals.

    3. Olli Saa­ri­nen:
      Pos­til­la on pit­kä­ai­kai­nen koke­mus maa­han­muut­ta­ja­työ­voi­mas­ta­la­jit­te­lu­teh­tä­vis­sä, mis­sä työ­no­pas­tus onnis­tuu vähäi­sel­lä­kin kie­li­tai­dol­la ja Pos­ti on siir­tä­nyt tämän osaa­mi­sen­sa var­hais­ja­ke­luun, mikä on nykyi­sin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la maa­han­muut­ta­jien käsis­sä kuten siivousalakin. 

      Pääs­tiin siis ajan­koh­tai­seen aihee­seen. Tuo­ko on syy Pos­tin työ­eh­tos­hop­pai­lul­le? Suu­rin osa pos­ti­lai­sis­ta joi­ta pal­kan­alen­nuk­set kos­ke­vat ovat ymmär­tääk­se­ni syn­ty­pe­räi­siä Suo­men kansalaisia.

      1. R.Silfverberg: Pääs­tiin siis ajan­koh­tai­seen aihee­seen. Tuo­ko on syy Pos­tin työ­eh­tos­hop­pai­lul­le? Suu­rin osa pos­ti­lai­sis­ta joi­ta pal­kan­alen­nuk­set kos­ke­vat ovat ymmär­tääk­se­ni syn­ty­pe­räi­siä Suo­men kansalaisia.

        Kysees­sä on maa­il­man paras kol­mi­kan­tai­nen ja yleis­si­to­va jär­jes­tel­mä ja täs­sä­kin pos­tin tapauk­ses­sa sehän toi­mii juu­ri kuten on aja­tel­tu­kin toi­mi­van. Ei mitään pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta, ehdot riip­pu­vat yleis­si­to­vas­ta tes­sis­tä joka on ole­mas­sa työn­te­ki­jöi­den parhaaksi. 

        😉

  4. Palk­ka­tu­ki on kyl­lä ihan ros­kaa. Olen ker­ran käyt­tä­nyt, mut­ta hen­ki­lö oltiin palk­kaa­mas­sa joka tapauksessa. 

    Pos­tin koh­dal­la näh­dään hyvin nega­tii­vi­sen tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­sen ongel­mal­li­suus. Ennen yhtiöl­le arvok­kai­den kir­jei­den jaka­jat jaka­vat nyt vito­sel­la Kii­nas­ta rah­tei­neen tuo­tu­ja paket­te­ja, mut­ta palk­kaus on yhä kor­kea män­nä­vuo­sien TES, ja muu­tok­sia vas­taan tapel­laan kovas­ti. Yleis­tä mie­li­pi­det­tä vas­taan väi­tän, että tj on mil­joo­nan­sa ansain­nut jos saa tipu­tet­tua Pos­tin palk­ka­ku­lut kes­tä­väl­le tasol­le. Sen jäl­keen tosin jake­lun luo­tet­ta­vuut­ta on parannettava.

    1. Krtek:
      Palk­ka­tu­ki on kyl­lä ihan ros­kaa. Olen ker­ran käyt­tä­nyt, mut­ta hen­ki­lö oltiin palk­kaa­mas­sa joka tapauksessa. 

      Pos­tin koh­dal­la näh­dään hyvin nega­tii­vi­sen tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­sen ongel­mal­li­suus. Ennen yhtiöl­le arvok­kai­den kir­jei­den jaka­jat jaka­vat nyt vito­sel­la Kii­nas­ta rah­tei­neen tuo­tu­ja paket­te­ja, mut­ta palk­kaus on yhä kor­kea män­nä­vuo­sien TES, ja muu­tok­sia vas­taan tapel­laan kovas­ti. Yleis­tä mie­li­pi­det­tä vas­taan väi­tän, että tj on mil­joo­nan­sa ansain­nut jos saa tipu­tet­tua Pos­tin palk­ka­ku­lut kes­tä­väl­le tasol­le. Sen jäl­keen tosin jake­lun luo­tet­ta­vuut­ta on parannettava.

      Pitäi­si­kö ennem­min teh­dö jotain sil­le että Suo­men Pos­ti ei jou­du tap­piol­la jaka­maan kiinalaiskrääsää?

    2. Krtek:
      Palk­ka­tu­ki on kyl­lä ihan ros­kaa. Olen ker­ran käyt­tä­nyt, mut­ta hen­ki­lö oltiin palk­kaa­mas­sa joka tapauksessa. 

      Pos­tin koh­dal­la näh­dään hyvin nega­tii­vi­sen tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­sen ongel­mal­li­suus. Ennen yhtiöl­le arvok­kai­den kir­jei­den jaka­jat jaka­vat nyt vito­sel­la Kii­nas­ta rah­tei­neen tuo­tu­ja paket­te­ja, mut­ta palk­kaus on yhä kor­kea män­nä­vuo­sien TES, ja muu­tok­sia vas­taan tapel­laan kovas­ti. Yleis­tä mie­li­pi­det­tä vas­taan väi­tän, että tj on mil­joo­nan­sa ansain­nut jos saa tipu­tet­tua Pos­tin palk­ka­ku­lut kes­tä­väl­le tasol­le. Sen jäl­keen tosin jake­lun luo­tet­ta­vuut­ta on parannettava.

      Täl­lä ker­taa Pos­ti on alen­ta­mas­sa paket­ti­lo­gis­tii­kan palk­kaus­ta, jota var­ten on perus­tet­tu oma yhtiö, johon työn­te­ki­jät on siir­ret­ty liik­keen­luo­vu­tuk­sel­la. Siir­to kos­kee lajit­te­lu­kes­kuk­sia, jois­sa ei käsi­tel­lä kir­je- ja leh­ti­pos­tia, Van­taa, Lieto(Turku) ja Seinäjoki.

      Joh­to väit­tää halua­van­sa kil­pai­li­joi­den tasoi­set “rei­lut ehdot”. Yksi­kään kil­pai­li­ja ei tai­da nou­dat­taa Media- ja teol­li­suus­liit­to­jen teke­mää sopi­mus­ta, vaan esim. AKT:n terminaalisopimusta.
      Pos­ti halu­aa alit­taa kil­pai­li­joi­den työ­eh­dot hal­vem­mal­la media­lii­ton sopi­muk­sel­la. Herää kysy­mys, että halu­aa­ko val­tio-omis­ta­ja aloit­taa logis­tiik­ka-alal­la nega­tii­vi­sen palk­ka­kil­pai­lun. Jos näin on, niin joh­to on tosi­aan ison palk­kan­sa ansainnut.
      Eikä täs­sä ole kysy­mys joh­don pal­kois­ta. Ison yri­tyk­sen joh­ta­jal­la on iso palkka. 

      Täs­sä on per­suil­la tuhan­nen taa­lan paik­ka rei­lun kol­men vuo­den pääs­tä iskeä dema­rien sivustaan.
      Kes­kus­ta on jo Sipi­län toi­mes­ta menet­tä­nyt ase­man­sa iso­na puo­lu­ee­na. Sipi­lä muu­ten yrit­ti jo nel­jä vuot­ta sit­ten alen­taa Pos­tin palk­ko­ja, ilmoit­taen ettei asias­sa ole mitään neu­vo­tel­ta­vaa. Kun­nes AKT uhka­si tuki­la­kol­la ja Sipi­lä yllät­täen ilmoit­ti aina olleen­sa sopi­musyh­teis­kun­nan kannattaja.

      Nyt kun hom­ma tun­tuu onnis­tu­van dema­rien pää­mi­nis­te­ri­kau­del­la, niin vaa­lien alle asti anta­vat asian olla, sit­ten per­sut aloit­ta­vat rum­mu­tuk­sen kuin­ka dema­rit ovat olleet luo­mas­sa näl­kä­palk­ka-alaa, johon rah­da­taan hal­pa­työ­voi­maa Väli­me­ren yli.

  5. Sikä­li se kui­ten­kin liit­tyy tähän aihee­seen, että paras kei­no ympä­ris­tö­tu­ho­ja vas­taan on hait­to­jen verot­ta­mi­nen – mark­ki­na­me­ka­nis­min käyt­tö on teho­kas­ta myös ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa. Se taas tuo kai­vat­tu­ja vero­tu­lo­ja ilman, että työn vero­tus­ta pitää nostaa.”

    Teo­rias­sa asia voi­si olla noin. Mut­ta käy­tän­nös­sä ongel­ma­na on se, että maa­pal­los­ta suu­rin osa on vero­va­paa­ta aluet­ta. Ympä­ris­tö­hait­to­jen vero­tus on aina­kin tois­tai­sek­si pys­tyt­ty koh­den­ta­maan vain pie­neen osan maa­pal­lon man­te­rea­lueis­ta. Meria­lueis­ta pää­osa on koko­naan vero­tus­ten ulko­puo­lel­la, ja man­te­rees­ta­kin huo­mat­ta­va osa on joko vero­va­paa­ta hait­ta­ve­ro­jen osal­ta tai alhai­ses­ti vero­tet­tua. Joil­lain pai­kal­lis­ta vahin­koa aiheut­ta­vil­la alueil­la ympä­ris­tö­ve­ro­tus on ollut hyvin teho­kas kei­no. Esi­mer­kik­si suo­ma­lai­nen jäte­ve­ro­tus on ollut vai­ku­tuk­sil­taan suo­ras­taan lois­te­lias ja kyen­nyt saa­maan aikaan iso­ja muu­tok­sia. Hait­ta­ve­ro­tus tun­tuu toi­mi­van eten­kin lähi­hait­to­ja tuot­ta­viin asioi­hin. Eräil­lä toi­sil­la alueil­la ympä­ris­tö­po­liit­ti­nen ohjaus vero­tuk­sel­la ei ole tun­tu­nut kovin hyvin toi­mi­neen, vaan joh­ta­neen lähin­nä pääs­tö­jen siir­ty­mi­seen toi­seen koh­taan maapalloa.

  6. Vuo­si­kym­me­nes­tä ja sadas­ta toi­seen sosia­lis­tit ovat olleet ongel­mis­sa heti, kun kapi­ta­lis­mil­la koot­tu varal­li­suus on ehdit­ty jakaa ja uut­ta jaet­ta­vaa ei enää ker­ry. On jaet­ta­va sit­ten koot­tu sosia­li­soi­mal­la (val­lan­ku­mouk­sen tapauk­ses­sa) tai verot­ta­mal­la (rau­han­omai­sem­man refor­maa­tion tapauk­ses­sa) aina se lopul­ta lop­puu. Ja val­lan­ku­mouk­sen tapauk­ses­sa hyvin­kin nopeasti.

    Tähän saak­ka sosia­lis­mi on perus­tu­nut lähin­nä oman maan kapi­ta­lis­tien kerää­mien pää­omien hal­tuun­ot­toon. Nyt pre­si­dent­ti Xi on kehit­tä­nyt tee­mas­ta uuden vari­aa­tion. Hän on päät­tä­nyt ros­vo­ta ensin kaik­ki maa­il­man kapi­ta­lis­tit ennen kuin jakaa kenel­le­kään mitään. Saas näh­dä, miten tämä tak­tiik­ka toimii.

    Länen demo­kra­tiat, jot­ka Kii­na on köyh­dyt­tä­nyt, muut­tu­vat huma­nis­tin pai­na­jai­sek­si. Rene­sans­si­ne­ro­jen jäl­ke­läi­sis­tä on tulos­sa femi­nis­te­jä tai popu­lis­te­ja. Evan­ke­liu­min nimi ei heil­le ole sosialismi. 

    Ymmär­rän Soi­nin­vaa­ran huo­len, vaik­ka en usko hänen hah­mot­te­le­man­sa teo­reet­ti­sen pako­rei­tin hou­kut­te­le­vuu­teen. Oli anti­ka­pi­ta­lis­min nime­nä sit­ten kom­mu­nis­mi, sosia­lis­mi, kan­sal­lis­so­sia­lis­mi, fasis­mi, anr­kis­mi, anar­ko­syn­di­ka­lis­mi tai perä­ti “vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi” niin aina pää­dy­tään jon­kin­lai­seen pulatalouteen. 

    Mitään asi­aa ei maa­il­mas­sa ole inhi­mil­lis­tet­ty niin pal­jon kuin kapi­ta­lis­mia. Se inhi­mil­lis­tä­mi­nen on mak­sa­nut mil­joo­nia ja taas mil­joo­nia ihmis­hen­kiä. Pel­käs­tään Kii­nas­sa teh­dyn ihmi­mil­lis­tä­mi­sen osal­ta puhu­taan yleen­sä sel­väs­ti yli vii­des­tä­kym­me­nes­tä miljoonasta.

    Näky­mä­tön käsi on. Sen voi antaa rikas­tut­taa yhteis­kun­tia. Mut­ta jos sen suu­tut­taa, se kyl­lä pys­tyy kur­jis­ta­maan­kin mei­dät. Lisää tulon­siir­to­ja ja koh­ta meil­lä ei ole edes siir­to­ka­lus­tol­le enää mitään käyttöä.

  7. Niin­pä, kun aje­taan­vain ideo­lo­gi­sil­la ajo­va­loil­la näin käy. Sys­tee­mi­nen ajat­te­lu ei ole kovin help­poa. Yhtä hyvin voi­si sanoa että rat­kai­su on oikeis­to­lai­nen tasa-arvo kuin että vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi. Meil­lä ei kyl­lä tai­da olla ole­mas­sa mark­ki­na­li­be­ra­lis­min mitään muo­toa juur nyt. Umpi­kor­po­ra­tii­vi­nen 70-luvun ajat­te­lu jyl­lää edelleen.

  8. Olli Saa­ri­nen says:

    Jos taas tee­te­tään tar­pee­ton­ta työ­tä, se ei ole tar­peel­lis­ta vaan alen­taa kan­san­ta­lou­den kes­ki­mää­räis­tä tuottavuutta.”

    Argu­men­taa­tio­si on nyt hata­raa ja ris­ti­rii­tais­ta. Ensin­nä­kään työ ei ole tar­pee­ton­ta, jos sii­tä ollaan val­mii­ta mak­sa­maan yhtään mitään. Toi­sek­seen, kan­san­ta­lou­den kes­ki­mää­räis­tä tuot­ta­vuut­ta paran­taa kaik­ki työ. Jos ei tee työ­tä ollen­kaan, sil­loin eri­tyi­ses­ti alen­taa kes­ki­mää­räis­tä tuot­ta­vuut­ta. Ja kol­man­nek­si tie­ten­kin on moraa­li­nen ongel­ma, että osa väes­tös­tä ei tee työ­tä, vaan elää työ­tä teke­vien sii­vel­lä. Tämä vähen­tää kiin­nos­tus­ta veronmaksuun.

    1. Rol­le:
      Olli Saa­ri­nen says:

      Jos taas tee­te­tään tar­pee­ton­ta työ­tä, se ei ole tar­peel­lis­ta vaan alen­taa kan­san­ta­lou­den kes­ki­mää­räis­tä tuottavuutta.”

      Argu­men­taa­tio­si on nyt hata­raa ja ristiriitaista.

      Kes­ki­mää­räi­sen tuot­ta­vuu­den tar­kas­te­lu riip­puu näkö­kul­mas­ta. Itse uskon täs­sä dynaa­mi­siin vaikutuksiin.

      On tot­ta, että jos työ­tön tekee tun­nin­kin työ­tä vii­kos­sa, tilas­toi­tuu se kan­san­tuot­teen lisäyk­sek­si ja samal­la lisää työi­käis­ten kes­ki­mää­räis­tä tuo­tos­ta pie­nen tun­tian­sion ver­ran. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin voi käy­dä, että työ­no­pas­tuk­seen ja ‑ohjauk­seen kuluu parem­min pal­kat­tua aikaa niin pal­jon, että net­to­mää­räi­ses­ti tuot­ta­vuus alenee. 

      Tar­kas­tel­laan tilan­net­ta, mis­sä työ­ky­kyi­nen ihmi­nen on pal­kat­tu ali­pal­kal­la, mikä ei rii­tä elä­mi­seen ja vaa­tii sos­sus­ta täy­den­nys­tä. Sit­ten vaa­di­taan, että kai­kes­ta työs­tä on mak­set­ta­va kun­non palk­ka. Täs­sä on kak­si vaih­toeh­toa: joko työ on tar­peel­lis­ta, jol­loin sii­tä voi­daan mak­saa kun­non palk­ka mis­tä nor­maa­lis­sa kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa tosin seu­raa tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­sia, tai työ on tar­pee­ton­ta, jol­loin teki­jä jää työttömäksi. 

      Työ­ky­kyi­nen työ­tön kui­ten­kin tun­tee työn imua, jos työs­tä mak­se­taan riit­tä­väs­ti eikä tar­vit­se jää­dä roik­ku­maan jon­kun avus­tus­ke­pin päähän. 

      Sel­lai­nen työ­nan­ta­ja, jon­ka toi­min­ta on perus­tu­nut ali­pal­kat­tuun työ­hön, jou­tuu ehkä vai­keuk­siin. Täl­löin on kak­si vaih­toeh­toa: työ­nan­ta­ja jär­keis­tää toi­min­taan­sa tai työ­nan­ta­ja häi­pyy markkinoilta.

      Kaik­ki vaih­toeh­dot ter­veh­dyt­tä­vät taloutta. 

      (1) Kun tar­peel­lis­ta työ­tä teke­vä työn­te­ki­jä palk­kau­tuu riit­tä­vän suu­rel­la ansiol­la tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­sin, muut­tu­vat tuo­tan­to­suh­teet ja tulon­ja­ko terveemmiksi.
      (2) Jos pal­kan­ko­ro­tus tekee kyke­ne­vän työn­te­ki­jän työt­tö­mäk­si, kan­nus­taa kohon­nut palk­ka­ta­so hän­tä hakeu­tu­maan uuteen työhön.
      (3) Kun tar­pee­ton­ta työ­tä teet­tä­nyt työ­an­ta­ja jou­tuu jär­keis­tä­mään toi­min­ton­sa, saa­daan sama tuo­tos ehkä vähem­mäl­lä mut­ta parem­min pal­ka­tul­la työ­voi­mal­la tai kek­si­tään uut­ta toimintaa.
      (4) Lopet­ta­neen kan­nat­ta­mat­to­man työ­nan­ta­jan tuo­tok­seen liit­ty­nyt kysyn­tä ohjau­tuu muu­an­ne luo­den uusia työtilaisuuksia.

      Ali­pal­ka­tun työn teet­tä­mi­nen joh­taa kään­tei­siin nega­tii­vi­siin vai­ku­tuk­siin ja välit­tö­miin sosiaaliturvamenoihin.

      Olen kan­nat­ta­nut perus­tu­loa sosi­aa­li­tur­van tehok­kaak­si toteut­ta­jak­si sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, ettei sen varas­sa teh­dä tuot­ta­ma­ton­ta palk­ka­työ­tä. Tämä edel­lyt­tää riit­tä­vän kor­kei­ta mini­mi­tun­ti­palk­ko­ja ja sovi­te­tuis­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­hois­ta luopumisen.

      1. Olli Saa­ri­nen: Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin voi käy­dä, että työ­no­pas­tuk­seen ja ‑ohjauk­seen kuluu parem­min pal­kat­tua aikaa niin pal­jon, että net­to­mää­räi­ses­ti tuot­ta­vuus alenee.

        (Ole­tan, että sekä Rol­le että sinä tar­koi­tet­ti sanaa “tuo­tan­to” eikä “tuot­ta­vuus”.)

        Jos parem­min pal­kat­tua aikaa kuluu niin pal­jon, ettei työ ole työ­nan­ta­jal­le sen arvois­ta pie­nel­lä­kään pal­kal­la, niin ole­tet­ta­vas­ti eivät sil­loin palk­kaa. Työ­nan­ta­ja voi toki teh­dä vir­hei­tä, mut­ta ole­tet­ta­vas­ti osaa aina­kin mui­ta parem­min arvioi­da tätä.

        Täl­tä osin argu­ment­ti­si ei ole kovin hyvä. Mitä­pä luu­li­sit vaik­ka liit­to­jen ajat­te­le­van, jos heil­le argu­men­toi­si, ettei ali­palk­kaus­ta tar­vit­se TES:eissä kiel­tää, kos­ka se jo muu­ten­kin työ­nan­ta­jil­le kan­nat­ta­ma­ton­ta ja hävi­ää sik­si itses­tään? Enpä usko, että meni­si läpi.

        Olli Saa­ri­nen: Täs­sä on kak­si vaih­toeh­toa: joko työ on tar­peel­lis­ta, jol­loin sii­tä voi­daan mak­saa kun­non palk­ka mis­tä nor­maa­lis­sa kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa tosin seu­raa tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­sia, tai työ on tar­pee­ton­ta, jol­loin teki­jä jää työttömäksi.

        Sen, onko työ tar­pee­ton­ta vai ei, raja ei mene sii­nä, onko palk­ka “kun­non palk­ka” tai riit­tää­kö se elä­mi­seen. Raja menee sii­nä, onko pal­kan arvo suu­rem­pi kuin (poten­ti­aa­li­sen) työn­te­ki­jän vapaa-aika.

        Jos ihmi­nen jou­tuu elä­mään joko koko­naan tai osit­tain tuil­la, ei ole syy­tä, mik­sei aina­kin osa tulois­ta voi­si tul­la myös pal­kas­ta. Var­sin­kin, jos ihmi­nen vapaa-ehtoi­ses­ti menee töi­hin vaik­ka saa myös tukia, on sil­loin palk­ka sel­väs­ti sen arvois­ta (var­sin­kin, jos osa kuluu veroi­hin tai tukien alenemaan).

        Olli Saa­ri­nen: Kun tar­peel­lis­ta työ­tä teke­vä työn­te­ki­jä palk­kau­tuu riit­tä­vän suu­rel­la ansiol­la tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­sin, muut­tu­vat tuo­tan­to­suh­teet ja tulon­ja­ko terveemmiksi.

        Ole­tet­ta­vas­ti työn­te­ki­jä kyl­lä meni­si parem­min pal­kat­tuu töi­hin, jos hän sel­lai­seen pää­si­si (eikä sel­lai­nen työ oli­si jos­tain muus­ta syys­tä huo­nom­paa). Toden­nä­köi­ses­ti mata­lien palk­ko­jen kiel­tä­mi­nen ei saa ihmi­siä mene­mään töi­hin kor­keam­mal­la pal­kal­la vaan vaan pois töis­tä kokonaan.

        Olli Saa­ri­nen: Jos pal­kan­ko­ro­tus tekee kyke­ne­vän työn­te­ki­jän työt­tö­mäk­si, kan­nus­taa kohon­nut palk­ka­ta­so hän­tä hakeu­tu­maan uuteen työhön.

        Mut­ta se taas ei luo vas­taa­vaa työn kysyn­tää (johon työn­te­ki­jä oli­si voi­nut hakea joka tapauk­ses­sa, jos sel­lais­ta oli­si ollut).

        Olli Saa­ri­nen: Kun tar­pee­ton­ta työ­tä teet­tä­nyt työ­an­ta­ja jou­tuu jär­keis­tä­mään toi­min­ton­sa, saa­daan sama tuo­tos ehkä vähem­mäl­lä mut­ta parem­min pal­ka­tul­la työ­voi­mal­la tai kek­si­tään uut­ta toimintaa.

        Mut­ta tämä on sit­ten ole­tet­ta­vas­ti vähem­män kus­tan­nus­te­ho­kas vaih­toeh­to, kos­ka muu­ten työ­nan­ta­ja oli­si valin­nut sen joka tapauk­ses­sa, jol­loin olem­me sit­ten kaik­ki köy­hem­piä. Toi­min­ta voi myös lop­pua kokonaan.

        Olli Saa­ri­nen: Lopet­ta­neen kan­nat­ta­mat­to­man työ­nan­ta­jan tuo­tok­seen liit­ty­nyt kysyn­tä ohjau­tuu muu­an­ne luo­den uusia työtilaisuuksia.

        Mut­ta ei kui­ten­kaan ihmi­sil­le, joi­den tuot­ta­vuus ei yli­tä mini­mi­pal­kan rajaa, kos­ka muu­ten­han se oli­si ollut heil­lä vaih­toeh­to­na muu­ten­kin. He vain jää­vät työt­tö­mik­si ja me kaik­ki olem­me sit­ten köyhempiä.

      2. Ossi Sare­so­ja:
        Sen, onko työ tar­pee­ton­ta vai ei, raja ei mene sii­nä, onko palk­ka “kun­non palk­ka” tai riit­tää­kö se elä­mi­seen. Raja menee sii­nä, onko pal­kan arvo suu­rem­pi kuin (poten­ti­aa­li­sen) työn­te­ki­jän vapaa-aika. 

        Ylei­ses­ti ottaen mul­la on sel­lai­nen käsi­tys että nor­mi hyvin­voin­ti­val­tiois­sa mata­la­palk­kai­sim­mat työt teke­vät ne joil­la on aikaa ja yli­mää­räi­sen rahan tar­vet­ta, vaik­ka saa­vat tukea elä­mi­seen jos­tain muu­al­ta. Eli esim alai­käi­set tei­nit jot­ka asu­vat van­hem­pien luo­na, opis­ke­li­jat jot­ka saa­vat opin­to­tu­kea, sai­rau­den tms syyn takia työ­ra­joit­tei­set jot­ka saa­vat elä­ket­tä tms, ja sitt­ten se ryh­mä jos­ta ei saa puhua mut­ta joi­ta kui­ten­kin on: luvat­to­mas­ti maas­sa oles­ke­le­vat. Joil­la­kin aloil­la, kuten mat­kai­lus­sa, esiin­tyy ihan työ­paik­ka­tu­ris­mia. Pää­see unel­mien mat­ka­koh­tee­seen ja sul­le mak­se­taan sii­tä että sii­voat hotel­leis­sa, tar­joi­let ravin­to­lois­sa tai hoi­dat hiihtohissiä.

        Ossi Sare­so­ja:
        Mut­ta ei kui­ten­kaan ihmi­sil­le, joi­den tuot­ta­vuus ei yli­tä mini­mi­pal­kan rajaa, kos­ka muu­ten­han se oli­si ollut heil­lä vaih­toeh­to­na muu­ten­kin. He vain jää­vät työt­tö­mik­si ja me kaik­ki olem­me sit­ten köyhempiä. 

        Puhu­mi­nen ihmi­sis­tä joi­den tuot­ta­vuus ei yli­tä mini­mi­pal­kan rajaa on aika syyl­lis­tä­vää. Mikä noin hei­kon tuot­ta­vuu­den voi aiheut­taa? Muu­ten ter­ve aikui­nen voi jou­tua vää­räl­le alal­le, teke­mään töi­tä joi­ta hän ei hal­lit­se. Sil­loin hänen pitää vaih­taa alaa ja työ­paik­kaa ja ongel­ma rat­kais­tu. Tilal­le tulee sel­lai­nen joka osaa työn paremmin. 

        Sivis­tys­maas­sa ei ole edes lail­lis­ta mitoit­taa työ­tä niin ras­kaik­si että jos työ­tä teh­dään nor­mi­työ­ajal­la, ei se tuo­ta edes mini­mi­pal­kan edes­tä, ja että “jon­kun muun” on mak­set­ta­va ero­tus. Sel­lai­sia töi­tä voi­daan olet­taa että vain van­git tai muul­la taval­la vapau­ten­sa menet­tä­neet voi­vat jou­tua teke­mään, mut­ta ei vapail­la työ­mark­ki­noil­la. Me emme elä 1800-lukua enää. Mis­tä tuol­lai­set aja­tuk­set oikein kumpuaa?

      3. R.Silfverberg: Puhu­mi­nen ihmi­sis­tä joi­den tuot­ta­vuus ei yli­tä mini­mi­pal­kan rajaa on aika syyllistävää. 

        Jos joku ihmi­nen ei saa työ­tä mini­mi­pal­kal­la mut­ta pie­nem­mäl­lä pal­kal­la sai­si, niin kai sit­ten hänen mar­gi­naa­li­nen tuot­ta­vuu­ten­sa on näi­den palk­ko­jen välis­sä, aina­kin poten­ti­aa­li­sen työ­nan­ta­jan mukaan. Ei kai sii­tä puhu­mi­nen ole syyl­lis­tä­vää. Se, kenen “syy­tä” tilan­ne on, on aivan eri asia.

  9. Kuin tilauk­ses­ta kir­joit­ti (HS 2.9) eme­ri­tus pro­fes­so­ri Ant­ti Hautamäki:“Kiky-sopimus ei joh­da reaa­li­sen kil­pai­lu­ky­vyn para­ne­mi­seen eikä näy­tä lisää­vän yri­tys­ten inves­toin­ti­ha­luk­kuut­ta. Sen sijaan kiky-sopi­mus lisää työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien vas­tak­kai­na­set­te­lua. Se vai­keut­taa työ­eh­to­so­pi­mus­ten saa­mis­ta aikaan tilan­tees­sa, jos­sa tar­vit­tai­siin sel­lai­sia työ­elä­män uudis­tuk­sia, jot­ka luo­vat edel­ly­tyk­siä inno­vaa­tioil­le ja työn tuot­ta­vuu­den kasvulle”

    Mis­tä saa­daan työ­pai­kat? Näin minä sen olen ymmärtänyt :
    Ei hyvin­voin­tim­me rii­pu työn­te­ki­jöi­den mää­räs­tä. Parem­pi oli­si, että työn­te­ki­jöi­tä kor­va­taan inno­vaa­tioil­la., siis uudel­la tek­nii­kal­la, uusil­la mate­ri­aa­leil­la ja kek­sin­nöil­lä. Sel­lai­nen kas­vat­taa työn tuottavuutta.
    Tätä ter­miä polii­ti­kot eivät mie­lel­lään mai­nit­se, kos­ka työn tuot­ta­vuus ei para­ne ilman, että vähen­ne­tään työ­vä­keä. Työn tuot­ta­vuu­den kas­vat­ta­mien on kui­ten­kin ter­veen talaous­kas­vun edel­ly­tys. Vas­ta kun työn­te­ki­jöi­tä on kor­vat­tu tehok­kail­la inno­vaa­tioil­la, maam­me on kil­pai­lu­ky­kyi­nen ja vien­ti vetää niin, että vau­ras­tum­me mui­den menes­ty­vien mai­den tahdissa.
    Sen­jäl­keen rahaa riit­tää myös kan­sa­lai­sil­le jaet­ta­vak­si, jot­ta kulu­tus­ky­syn­tä kas­vaa. Tär­kein työl­lis­tä­jä ovat kan­sa­lais­ten omas­ta kulu­tuk­ses­ta joh­tu­vat pal­ve­lut, ei vien­nin työpaikat.

  10. Aina­kin Tam­pe­reel­la on ollut työ­voi­ma­pu­la vii­mei­set 20 vuot­ta, ihan perus­ta­son­kin 2000€/kk työ­pai­kois­sa. Jos on sai­ras, alko­ho­lis­ti, osa­työ­ky­kyi­nen tms. niin tie­ten­kin on vai­keam­paa työllistyä.

    Teke­mät­tö­miä töi­tä näkyy joka puo­lel­la. Itse IT-alan osaa­ja­na (palk­ka­ni on Suo­men 10% kova­tu­loi­sim­man jou­kos­sa) teen suu­rim­man osan ajas­ta­ni suo­rit­ta­via perus­töi­tä, kos­ka ei vain löy­dy teki­jöi­tä. Työ­paik­ko­ja on toi­mis­too­ni auki jat­ku­vas­ti, mut­ta kukaan ei hae.

    Kaik­ki työi­käi­set suku­lai­se­ni, jot­ka ovat työt­tö­mi­nä, ovat jol­lain tapaa sai­rai­ta tai työ­ky­vyt­tö­miä. En vain oikein ymmär­rä kes­kus­te­lua työ­paik­ko­jen puutteesta.

    1. Työ­paik­ko­ja on toi­mis­too­ni auki jat­ku­vas­ti, mut­ta kukaan ei hae.

      Olet­ko aja­tel­lut mak­saa parem­paa palk­kaa. Kai se sinun työ­si kui­ten­kin kal­liim­paa on?

    2. TL: Työ­paik­ko­ja on toi­mis­too­ni auki jat­ku­vas­ti, mut­ta kukaan ei hae.

      Anteek­si epäi­lyk­se­ni, mut­ta lähes poik­keuk­set­ta, kun olen näh­nyt netis­sä työn­te­ki­jöi­den puut­tees­ta huu­te­li­joi­ta ja kysy­nyt link­kiä ilmoi­tuk­seen, en ole sitä saanut.

      Sai­si­ko­han sinul­ta? Nyt oli­si hyvä tilai­suus mai­nos­taa täyt­ty­mät­tö­miä työ­paik­ko­ja. Hyväl­lä onnel­la löy­tyi­si tekijäkin.

      1. Junt­ti­pul­la Savos­ta: Anteek­si epäi­lyk­se­ni, mut­ta lähes poik­keuk­set­ta, kun olen näh­nyt netis­sä työn­te­ki­jöi­den puut­tees­ta huu­te­li­joi­ta ja kysy­nyt link­kiä ilmoi­tuk­seen, en ole sitä saanut.

        Sai­si­ko­han sinul­ta? Nyt oli­si hyvä tilai­suus mai­nos­taa täyt­ty­mät­tö­miä työ­paik­ko­ja. Hyväl­lä onnel­la löy­tyi­si tekijäkin. 

        http://www.mol.fi

        IT-alal­la on joil­lain osa-alueil­la vas­taa­va tilan­ne kuin lää­kä­reil­lä. Ketään ei löy­dy vaik­ka tar­joai­si 10000€/kk. Kaik­ki ovat jo töis­sä, ja lisä­palk­ka meni­si vain veroihin.

        Tren­di on nyky­ään se, että osaa­jat siir­ty­vät yksi­tyis­yrit­tä­jik­si las­kut­ta­maan oman osa­keyh­tiön kautta.

      2. TL: http://www.mol.fi

        IT-alal­la on joil­lain osa-alueil­la vas­taa­va tilan­ne kuin lää­kä­reil­lä. Ketään ei löy­dy vaik­ka tar­joai­si 10000€/kk. Kaik­ki ovat jo töis­sä, ja lisä­palk­ka meni­si vain veroihin.

        Tren­di on nyky­ään se, että osaa­jat siir­ty­vät yksi­tyis­yrit­tä­jik­si las­kut­ta­maan oman osa­keyh­tiön kautta. 

        Jep jep. Mut­ta täs­sä­hän ei sit­ten ole kiin­ni sii­tä ettei­vät ihmi­set viit­si­si tul­la töi­hin kos­ka sos­sus­ta saa enem­män rahaa tjsp. Se vii­si­kymp­pi­nen raken­nusin­si­nöö­ri tai 25-vuo­tias amki­lai­nen ei muu­tu it-osaa­jak­si tai lää­kä­rik­si sil­lä että hänel­tä ote­taan tuet pois ja sano­taan että mene hip­pi töihin.

      3. Kyl­lä­hän nousu­kau­del­la töi­tä on, se vain saat­taa vaa­tia muut­ta­mis­ta. Toi­sin kuin 70-luvul­la, tämä päi­vä­nä työt­tö­mät eivät läh­de san­koin jou­koin liik­keel­le, eivät vält­tä­mät­tä toi­seen maa­kun­taan eivät­kä var­mas­ti naa­pu­ri­maa­han asti.

        Tämä lie­nee tukien tar­koi­tus­kin, mut­ta tur­ha väit­tää ettei töi­tä oli­si, sii­tä vain ei vält­tä­mät­tä ”kan­na­ta” hakea pit­kin Suo­mea kai­ken vai­van, rahan­ku­lun, yms. takia. ( muut­to, ei enää vapaa-aikaa, palk­ka ei vält­tis kovin hyvä, työ ras­kas­ta, hom­mat voi lop­pua seu­raa­vas­sa taan­tu­mas­sa jne). 

        Tämä on sys­tee­min omi­nai­suus ja tar­koi­tuk­sel­la raken­net­tu sosi­aa­li­tu­kien avul­la. Ärsyt­tää kui­ten­kin väit­teet, että töi­tä vain ei löy­dy eikä sil­le mitään mah­da. Kun taan­tu­ma tulee niin tämä­kin muut­tuu, mut­ta just nyt töi­tä kyl­lä löy­tyy ihan koh­tuu­del­la, jos on val­mis muut­ta­maan ja teke­mään mitä tahan­sa ja on yli­pää­tän­sä työkykyinen.

      4. TL: http://www.mol.fi

        IT-alal­la on joil­lain osa-alueil­la vas­taa­va tilan­ne kuin lää­kä­reil­lä. Ketään ei löy­dy vaik­ka tar­joai­si 10000€/kk. Kaik­ki ovat jo töis­sä, ja lisä­palk­ka meni­si vain veroihin.

        Tren­di on nyky­ään se, että osaa­jat siir­ty­vät yksi­tyis­yrit­tä­jik­si las­kut­ta­maan oman osa­keyh­tiön kautta. 

        Toi sun link­ki­si menee TE-toi­mis­ton sivulle.

        Olen IT-alal­la ja halu­kas tule­maan jopa alle 10.000 €/kk töi­hin, aika pal­jon­kin, jos työ on pk-seu­dul­la ja vaki­tui­nen työsuhde.

        Min­ne voin lähet­tää hakemuksen?

    3. TL:
      Aina­kin Tam­pe­reel­la on ollut työ­voi­ma­pu­la vii­mei­set 20 vuot­ta, ihan perus­ta­son­kin 2000€/kk työ­pai­kois­sa. Jos on sai­ras, alko­ho­lis­ti, osa­työ­ky­kyi­nen tms. niin tie­ten­kin on vai­keam­paa työllistyä.

      Teke­mät­tö­miä töi­tä näkyy joka puo­lel­la. Itse IT-alan osaa­ja­na (palk­ka­ni on Suo­men 10% kova­tu­loi­sim­man jou­kos­sa) teen suu­rim­man osan ajas­ta­ni suo­rit­ta­via perus­töi­tä, kos­ka ei vain löy­dy teki­jöi­tä. Työ­paik­ko­ja on toi­mis­too­ni auki jat­ku­vas­ti, mut­ta kukaan ei hae.

      Kaik­ki työi­käi­set suku­lai­se­ni, jot­ka ovat työt­tö­mi­nä, ovat jol­lain tapaa sai­rai­ta tai työ­ky­vyt­tö­miä. En vain oikein ymmär­rä kes­kus­te­lua työ­paik­ko­jen puutteesta.

      Itse kat­son työ­paik­ko­jen puu­tet­ta vähän laa­jem­mas­ta vink­ke­lis­tä. Ihan minä tahan­sa het­ke­nä jul­ki­ses­sa haus­sa on 20–30 000 työ­paik­kaa. Eli siel­lä TE-kes­kuk­sien lis­toil­la, jois­ta useim­mi­ten nii­tä kat­so­taan. Työt­tö­miä taas on ihan minä tahan­sa het­ke­nä kym­men­ker­tai­nen mää­rä, riip­puu vähän luo­kit­te­lu­ta­vas­ta, mut­ta itse käy­tän “laa­jan työt­tö­myy­den” luke­maa, joka on vähän lähem­pä­nä kai­ke­ti todel­li­suut­ta. Tätä minä kut­sun työ­paik­ka­pu­lak­si. Ja onhan tuos­sa­kin vie­lä sel­lai­nen ongel­ma, että pal­kan­mak­su­ha­luk­kuus on romah­ta­nut kai­ken­lais­ten pal­kat­to­mien orja­työ­ko­kei­lui­den, ‑har­joit­te­lui­den sun mui­den vips­taa­kien vuoksi.

      Ihan kurio­si­tee­tis­ta kysyn, että onko tuo sinun avoin työ­paik­ka­si sel­lai­nen, jos­sa “alus­sa­han palk­ka ei ole kovin kor­kea”, johon haki­ja vas­taa “tuot­ta­vuu­te­ni ei ole kovin kor­kea sii­hen asti, kun­nes on” ? Useim­mi­ten pit­kään auki ole­vis­sa työ­pai­kois­sa on jokin oleel­li­nen vika haki­jan kannalta.

      1. Koo­Pee: Ihan kurio­si­tee­tis­ta kysyn, että onko tuo sinun avoin työpaikkasi 

        En ole työ­nan­ta­ja, mut­ta olen ollut muka­na useis­sa kas­va­vis­sa yri­tyk­sis­sä joi­hin on pal­kat­tu ja tasai­ses­ti pal­ka­taan ihmi­siä. Näis­sä yri­tyk­sis­sä on ollut avoi­mia paik­ko­ja usei­ta vuo­sia jat­ku­vas­ti auki.

        Tie­tyn­lai­sis­ta osaa­jis­ta on jat­ku­va pula, ja se estää esi­mer­kik­si laa­jem­man kan­sain­vä­li­sen liiketoiminnan.

        Asian­tun­ti­jois­ta on ollut pulaa vuo­sia, samoin esi­mer­kik­si hoi­ta­jis­ta, polii­seis­ta, kul­jet­ta­jis­ta tai rakennustyömiehistä.

        Ja tuo­ta työ­voi­ma­pu­laa on ollut vii­mei­set 10 vuot­ta. Mut­ta ymmär­rän toki että kai­kis­ta ei vain ole enää nyky­päi­vän työelämään.

        Pai­kal­li­nen sopi­mi­nen, perus­tu­lo, jous­tot työ­eh­dois­sa ja pien­ten töi­den hel­pom­pi teet­tä­mi­nen mah­dol­li­ses­ti aut­ta­vat asiaa.

  11. OSn “Vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi” on sana­pa­ri-hir­viö, jos­sa ei ole mitään järkeä.

    Vasem­mis­to viit­taa sosia­lis­miin, jon­ka kokei­lut ovat tun­ne­tus­ti joh­ta­neet tehot­to­maan talou­teen, mit­taa­mat­to­miin inhi­mil­li­siin kär­si­myk­siin ja putoa­mi­seen tek­nii­kan kiih­ty­väs­tä kehityksestä.

    Sen sijaan moder­ni tek­niik­ka yhdis­tet­ty­nä mark­ki­na­ta­li­be­ra­lis­miin on toi­mi­nut drai­ve­ri­na sil­le, että mil­jar­dien ihmis­ten hyvin­voin­ti on nous­sut ennen­nä­ke­mät­tö­mäl­le tasolle.

    Jos ihan oikeas­ti halu­aa paran­taa Suo­men talout­ta ja kan­san hyvin­voin­tia, pitää palaut­taa vapaal­le suo­ma­lai­sel­le mie­hel­le ja nai­sel­le hänen Perus­tus­lain 2 luvun mukai­set perusoikeutensa.

    6 § Yhden­ver­tai­suus: Ihmi­set ovat yhden­ver­tai­sia lain edessä.

    Nyt­hän tämä ei ole voi­mas­sa, sil­lä kuu­lu­mat­to­muus jon­kun ulko­par­la­men­taa­ri­sen poru­kan perus­ta­maan ammat­tiyh­dis­tyk­seen tun­ne­tus­ti vähen­tää oikeuksia.

    15 § Omai­suu­den suo­ja: Jokai­sen omai­suus on tur­vat­tu. Omai­suu­den pak­ko­lu­nas­tuk­ses­ta ylei­seen tar­pee­seen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sää­de­tään lailla.

    Tämä­kään ei ole voi­mas­sa, sil­lä pidän perus­oi­keu­den vas­tai­se­na sitä, että vero­tuk­sel­la pak­ko­lu­nas­te­taan kan­sa­lai­sel­ta jopa yli 50% hänen omal­la työl­lään ansait­se­mas­ta omaisuudesta.

    Lisäk­si kan­nat­taa ottaa huo­mioon Kil­pai­lu­la­ki 12.8.2011/948

    1 § Lain tar­koi­tus: Tämän lain tar­koi­tuk­se­na on ter­veen ja toi­mi­van talou­del­li­sen kil­pai­lun tur­vaa­mi­nen vahin­gol­li­sil­ta kilpailunrajoituksilta.
    Tätä lakia sovel­let­taes­sa on eri­tyi­ses­ti otet­ta­va huo­mioon mark­ki­noi­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten ja elin­kei­non har­joit­ta­mi­sen vapau­den suo­jaa­mi­nen niin, että myös asiak­kaat ja kulut­ta­jat hyö­ty­vät kilpailusta.

    Ja sit­ten skan­daa­li: 2 § Tätä lakia ei sovel­le­ta sopi­muk­siin eikä jär­jes­te­lyi­hin, jot­ka kos­ke­vat työmarkkinoita.

    Täs­tä joh­tu­vat, perus­tus­lain vas­tai­set työ­voi­ma­kar­tel­lit pitää heti lopettaa.

    Lisäk­si pitää pur­kaa Haka­nie­men veroparatiisi.

  12. Muu­ta­ma näkö­koh­ta työt­tö­mis­tä työn­ha­ki­jois­ta, joi­hin itse­kin olen jos­kus kuu­lu­nut. Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la pal­ka­taan kyl­lä uut­ta väkeä, jos uusi työn­te­ki­jä tuot­taa työ­nan­ta­jal­le palk­kan­sa sekä sivu­ku­lu­jen­sa ver­ran + ris­kit ja pää­oman kat­ta­van kat­teen. On hie­man huo­noa valit­taa työ­voi­man puut­tees­ta kär­si­väl­le työ­nan­ta­jal­le, että nos­tai­si palk­ko­ja. Palk­ko­ja voi nos­taa jos asia­kas mak­saa enem­män kuin ennen. Aina ei mak­sa. Läh­tö­koh­dan pitäi­si olla, että tulon­siir­rot ovat sit­ten niil­le, joil­le ei tosi­aan­kaan töi­tä ole ja mah­dol­li­ses­ti pie­nen pal­kan pääl­le jos tuot­ta­vuus ei muu­ten rii­tä. En kan­na­ta köy­hyyt­tä kenel­le­kään, joten jon­kin­lai­nen perus­tu­lo­rat­kai­su tähän oli­si minun­kin mie­les­tä­ni paras ratkaisu.

    Isom­pi ongel­ma ovat työt, joi­hin ei kuka tahan­sa sovi ja joi­hin tar­vi­taan yhä enem­män teki­jöi­tä, kuten sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lut. Meil­lä ei ole oikein varaa sii­hen, että työ­voi­ma­re­ser­viä on työt­tö­mä­nä eikä samaan aikaan tar­peel­li­siin yhteis­kun­nan töi­hin saa teki­jöi­tä. Tähän kai­pai­sin vii­saam­mil­ta ratkaisuja.

    Sit­ten on yksi ongel­ma, jota har­vem­min ääneen sano­taan: työn­te­ki­jän arvo työ­pai­kal­la voi olla myös nega­tii­vi­nen. Minul­la­kin on ollut yksi työl­lis­tet­ty, joka koko ajan jär­jes­ti ohjauk­sen tar­vet­ta niin, että hen­ki­lö oli lii­an kal­lis ilmai­se­na­kin. Toi­saal­ta toi­meen tart­tu­va ja oma-aloit­tei­nen opis­ke­li­ja ottaa työt hal­tuun­sa pal­kal­li­se­na­kin har­joit­te­li­ja­na ja jat­kaa mie­lel­lään ja työ­pai­kan rie­muk­si seu­raa­va­na­kin kesä­nä sekä tal­vel­la keikkailemassa.

    Sit­ten vie­lä: yhteis­kun­nan kan­nal­ta oli­si tär­ke­ää, että van­ki­las­ta vapau­tu­neet­kin työl­lis­tyi­si­vät ja pää­si­si­vät kiin­ni nor­maa­lie­lä­mään — puhu­mat­ta­kaan enti­ses­tä van­gis­ta itsestään.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­ka­sen bud­jet­tie­si­tys oli vie­lä kuo­sis­sa, mut­ta edus­kun­nas­sa Iiro Vii­na­sen joh­ta­ma val­tio­va­rauin­va­lio­kun­ta eki sii­tä todel­li­sen vaa­li­bud­je­tin. Suo­men pank­ki jou­tui REval­voi­maan mar­kan hil­li­täk­seen yli­kuu­me­ne­mis­ta ja vel­kaan­tu­mis­ta. Kaik­ki tämä ennen Venä­jän kau­pan romah­dus­ta. Kil­pai­lu­ky­ky onnis­tut­tii sös­si­mään sitä ennen.
    Vih­reät eivät olleet Van­ha­sen hallituksessa.
    Tuo “bud­jet­ti­so­pu” Liik­ka­sen kans­sa kos­ki maa­il­man ensim­mäis­tä hii­li­dik­si­di­ve­roa, jon­ka sol­mi­mi­ses­ta olen perin ylpeä.

    Clea­ring kau­pan vii­mei­nen sopi­mus teh­tiin juu­ri tuol­loin 1989. Sii­tä ei kos­kaan Neu­vos­to­liit­to mak­sa­nut lop­puun asti. Vuon­na 1989 romah­dus­ta ei tul­lut. Se tuli suu­rel­la volyy­mil­la 1991 elo­kuus­sa. Esko Ahol­ta voi tie­dus­tel­la lisää. Kil­pai­lu­ky­ky onnis­tut­tiin sös­si­mään Ay-lii­keen toi­mes­ta kos­ka se ajoi laa­ja­mit­tais­ta kes­ki­tet­tyä Tupoa jos­sa dema­rit eten­kin Lou­e­kos­ki tuki sitä. Syy oli koti­mai­set sek­to­rit ei vien­ti teol­li­suus. Vih­reät oli­vat muka­na Van­ha­sen II hal­li­tuk­ses­sa kun Sari sai­raan­hoi­ta­jas­ta pää­tet­tiin. Minis­te­rei­nä oli Tui­ja Brax (oikeus­mi­nis­te­ri), Anni Sin­ne­mä­ki ja Tar­ja Cron­berg (työ­mi­nis­te­ri­nä). Sii­nä­kin oli syy­nä se että vien­ti sek­to­ri oli saa­nut aiem­min suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set mut­ta Tehyn pal­kat oli­vat jää­neet jäl­keen ja näin ollen kun Sari sai­raan­hoi­ta­jas­ta pää­tet­tiin niin muut lii­tot tuli­vat ahneek­si. Paa­vo Lip­po­nen itse tote­si asias­ta kun Ris­to Uimo­sen kir­ja Juha Sipi­läs­tä julkaistiin.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sari sai­raan­hoi­ta­ja oli ääliö­mäi­nen kam­pan­ja, mut­ta se rikos kan­san­ta­lout­ta koh­taan oli ryh­tyä alen­ta­maan suu vaah­dos­sa vero­ja, kun yli­kuu­me­ne­mi­nen toi val­tion kas­saan niin pal­jon rahaa.

    Yli­kuu­me­ne­mi­nen tuli sii­tä että kan­sain­vä­li­nen talous oli Kii­nan kas­vun takia hyvin vo

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Väi­te, että vasem­mis­to on syno­nyy­mi sosia­lis­mil­le on yksin­ker­tai­ses­ti epähistoriallinen.

    Vasem­mis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka johon lii­te­tään mark­ki­na­ta­lou­den logiik­ka on kut­sut­tu Län­si-Euroo­pas­sa joko blai­ri­läi­sek­si, lip­pos­lai­sek­si, schö­de­ri­läi­sek­si tai pers­so­ni­lai­sek­si talous­po­li­tii­kak­si. Rans­ka on ollut täs­sä poik­keus. Siel­lä ei esi­mer­kik­si Sosia­lis­ti­nen puo­lue kos­kaan kun­nol­la hyväk­syn­nyt mark­ki­na­ta­lou­den. Francois Mit­te­ran­din pre­si­den­tin kau­den toi­sel­la kau­del­la kurs­sia yri­tet­tiin kään­tää koh­ti vasem­mis­to­lais­ta mark­ki­na­ta­lout­ta mut­ta Rans­kan ay-lii­ke pis­ti yleis­la­kon pääl­le rans­ka­lai­seen tapaan. Nämä muut mai­nit­se­ma­ni Län­si-Euroo­pan sosi­aa­li­de­mo­kraa­tit pää­mi­nis­te­rit jou­tui­vat kui­ten­kin oman puo­lu­een­sa vasem­mis­to sii­ven koh­teek­si. Blair, Schö­der, Lip­po­nen ja Pers­son eivät ole kovin­kaan suo­sit­tu­ja nyky­ään oman puo­lu­een­sa kes­kuu­des­sa vaan poliit­ti­sen oikeis­ton. Paa­vo Lip­po­nen on esi­merk­ki hyvin suo­sit­tu kokoo­muk­sen edus­ta­jien kes­kuu­des­sa kos­ka hänel­lä oli hyvä yhteis­työ sil­loi­sen kokoo­mus­lai­sen val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Sau­li Nii­nis­tön kans­sa. Pitäi­si­kö vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­ta­lou­del­le kek­siä parem­pi nimi? Bri­tan­nias­sa sitä kut­su­taan blai­ri­läi­sek­si talous­po­li­tii­kak­si. Nyt Jere­my Cor­by­nin lin­ja on ihan muu­ta se on van­han Harold Wil­so­nin uudem­pi muo­to. Sosialisointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.