Vasemmistolaista markkinaliberalismia

Markki­na­t­alous näyt­ti toisen maail­man­so­dan jäl­keen lem­peät kasvon­sa teol­lisu­us­mais­sa. Jok­seenkin kaik­ki pää­sivät osal­lisik­si kulu­tus­ta­son nousus­ta. Ay-liike avit­ti kas­va­van kakun jakamises­sa, mut­ta pääsään­töis­es­ti siitä on kiit­tämi­nen hyvää tas­apain­oa työ­markki­noil­la. Läh­es kaik­ki kel­paisi­vat töi­hin eikä huonol­la pal­ka­lla saanut töi­hin ketään.

Sit­ten kaik­ki muut­tui. Muu­tos alkoi Yhdys­val­loista, jos­sa palk­ka-asteikon alim­man puoliskon reaali­palkat eivät ole kohon­neet 1970-luvun jäl­keen. Vähän koulutet­tu­ja tarvi­taan vähemmän.

Pres­i­dent­ti Trump syyt­tää glob­al­isaa­tio­ta. Valmis­tavaa teol­lisu­ut­ta on men­nyt Kiinaan, mut­ta val­taosa työ­paikkaka­dos­ta johtuu automaa­tios­ta, dig­i­tal­isaa­tios­ta ja kaupungistumisesta.

Suomes­sakin palkka­jakau­ma on polar­isoin­ut. Keskeltä on pois­tunut sato­jatuhan­sia hyviä ammat­tidu­u­nar­in töitä. Tilalle on tul­lut korkea­palkkaisia asiantun­ti­jate­htäviä ja mata­la­palkkaista palve­lu­työtä. Kasvu keskit­tyy viiden yliopis­tokaupun­gin ympärille.

Suomes­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on saanut hyvin kopin kehi­tyk­ses­tä. Eri­ar­voisu­us­mittareis­sa ei näy juuri muu­tos­ta vuo­den 2000 jäl­keen. Tulon­jakoa mit­taa­va gini-ker­roin esimerkik­si ei ole noussut.

Taidamme mita­ta eri­ar­voisu­ut­ta puut­teel­lis­es­ti. Jos menet­tää tule­vaisu­u­de­nuskon­sa, menet­tää läh­es kaiken. On ikävää, jos yksilö menet­tää tule­vaisu­u­de­nuskon­sa, mut­ta yhteiskun­ta­rauha vaaran­tuu, jos kokon­aiset alueet menettävät.

Vaik­ka Ran­skan keltali­ivimel­lakat alkoi­vat dieselöljyn hin­nas­ta, pon­ti­me­na oli tunne, että hal­li­tus tukee vain pari­isi­laista eli­it­tiä ja antaa suurim­man osan maas­ta taantua.

Lib­er­aali demokra­tia on hävin­nyt demokraat­ti­sis­sa vaalit toisen­sa jäl­keen pop­ulis­mille ja autoritääristä hallinto kaipaav­ille: Yhdys­val­lat, Bri­tan­nia, Puo­la, Unkari, Italia, Turk­ki ja Venäjä.

Ellemme halua joukon jatkok­si, poli­ti­ikas­sa tarvi­taan kun­non käänne vasempaan.

Käänne vasem­paan, mut­ta vasem­mistop­uoluei­den lääk­keet eivät tässä toi­mi. Kaipuu men­neisyy­teen ei kel­paa ohjeeksi.

Ay-liik­keen lääke eri­ar­voisu­ut­ta vas­taan on nos­taa alimpia palkko­ja. Se kuu­lostaa mukaval­ta, mut­ta siitä seu­raa kas­va­va työt­tömyys. Pelkän perusk­oulun suorit­ta­neet saa­vat keskimäärin samaa palkkaa kuin keski­as­teen suorit­ta­neet, mut­ta niin­pä hei­dän työt­tömyysas­teen­sa onkin 23 %.

Kun poli­ti­ik­ka tuot­taa työt­tömyyt­tä, kor­jataan ongel­ma lisäämäl­lä tulon­si­ir­to­ja. Tämän tien päässä ei siin­nä onnelaa, vaan hyv­in­voin­ti­val­tion hidas rapistuminen.

Ei pidä hin­noitel­la ihmisiä pois työ­markki­noil­ta, ellemme halua jakau­tunut­ta yhteiskun­taa, mut­ta työssä käyvien köy­hyyt­täkään emme tarvitse.

Tarvit­semme vapaam­min määräy­tyviä palkko­ja työl­lisyy­den vuok­si ja täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja tulo­ero­jen vuok­si. Kokon­aisu­us on sosi­aalis­es­ti tasa-arvoisem­pi kuin pien­ten palkkaero­jen ja korkean työt­tömyy­den vaihtoehto.

Täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja mak­se­taan vuosi vuodelta enem­män asum­istuen nimel­lä. Niiden huono puoli on tuen sit­o­mi­nen asumiseen, mikä häir­it­see asuntomarkkinoita.

Kan­natan niukkaa perus­tu­loa, mut­ta en kos­ka se yksinker­tais­taisi sosi­aal­i­tur­vaa vaan kos­ka se ratkai­sisi ris­tiri­idan työl­lisyy­den ja tulo­ero­jen välillä.

Markki­na­t­alous on osoit­tanut val­ta­van voimansa – hyvässä ja pahas­sa. Se on alis­tet­ta­va hyvän palvelu­un sen sijaan, että sen voima tuhottaisiin.

Vasem­mis­to esit­tää ratkaisuk­si täy­den­tävien tulon­si­ir­to­jen sijas­ta laa­jaa palkkat­uen käyt­töä. Se on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta rahan kier­rät­tämi­nen työ­nan­ta­jan kaut­ta sitoo työn­tek­i­jän työan­ta­jaan, oli tämä mil­lainen ääliö hyvän­sä. Mik­si työväen­li­ike täl­laista kan­nat­taa? Sen lisäk­si palkkatu­ki sovel­tuu vain vaki­in­tuneille työ­paikoille, jol­loin suuri osa poten­ti­aal­i­sista työ­paikoisa jää sivuun.

Tarvi­taan vasem­mis­to­laista markki­nal­ib­er­al­is­mia tuot­ta­maan samal­la korkea työl­lisyys että pienet tulo­erot! Mukaan tarvi­taan vah­va vihreä sävy tor­ju­maan hin­tao­h­jauk­sel­la pahan tekoa ympäristölle, mut­ta se on toisen tari­nan aihe. Sikäli se kuitenkin liit­tyy tähän aiheeseen, että paras keino ympäristö­tuho­ja vas­taan on hait­to­jen verot­ta­mi­nen – markki­namekanis­min käyt­tö on tehokas­ta myös ympäristöpoli­ti­ikas­sa. Se taas tuo kai­vat­tu­ja vero­tu­lo­ja ilman, että työn vero­tus­ta pitää nostaa.

Tässä on vain se han­kalu­us, että oikeal­la kan­nate­taan markki­nal­ib­er­al­is­mia mut­ta ei niin vah­vasti sosi­aal­ista tasa-arvoa ja vasem­mal­la sosi­aal­ista tasa-arvoa mut­ta ei markkinaliberalismia.

 

===

Kir­joi­tus on julka­istu vähän lyhyem­mässä muo­dos­sa Haas­ta­ja-pal­stal­la Nykypäivä-lehdessä.

87 vastausta artikkeliin “Vasemmistolaista markkinaliberalismia”

  1. “Tarvit­semme vapaam­min määräy­tyviä palkko­ja työl­lisyy­den vuok­si ja täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja tulo­ero­jen vuoksi. ”

    Ei tuo kyl­lä minus­ta ihan hirveän vasem­mis­to­laiselta kuu­losta, pikem­minkin maltil­liselta oikeistolaisuudelta.

    1. Jos seu­rauk­se­na on tasaiem­pi tulon­jako, se on jos­sain mielessä vasem­mis­to­laista. Mut­ta nämä akselithan ovat vähän liikkeessä.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos seu­rauk­se­na on tasaiem­pi tulon­jako, se on jos­sain mielessä vasem­mis­to­laista. Mut­ta nämä akselithan ovat vähän liikkeessä.

        Aika har­va oikeis­to­lainen kan­nat­taa epä­ta­saista tulon­jakoa itsessään, vaik­ka on valmis hyväksymään suurem­man epä­ta­saisu­u­den kuin vasem­mis­to­lainen. Jos hoide­taan talous­poli­ti­ik­ka hyvin, niin kyl­lä se hel­posti johtaa tasaisem­paan tulon­jakoon kuin palkko­jen ja työt­tömyy­den mak­si­moin­ti­in tähtäävä vasem­mis­to­lainen politiikka.

      2. Sylt­ty: Aika har­va oikeis­to­lainen kan­nat­taa epä­ta­saista tulon­jakoa itsessään

        Joo, mut­ta tarpeek­si oikeis­to­lainen voi vas­tus­taa sitä, että ote­taan veroil­la tulo­ja rikkaam­mil­ta ja annetaan köy­hem­mille. Vähin­tään Osmon kuvaa­ma poli­ti­ik­ka on vasem­mis­to­laisem­paa kuin vai­h­toe­hto, joka muuten sama pait­si ettei tulon­si­ir­to­ja olisi tai ne oli­si­vat pienempiä.

        Se, mis­sä oikeis­ton ja vasem­mis­ton raja menee, vähän subjektiivista.

      3. Sylt­ty: Aika har­va oikeis­to­lainen kan­nat­taa epä­ta­saista tulon­jakoa itsessään, vaik­ka on valmis hyväksymään suurem­man epä­ta­saisu­u­den kuin vasem­mis­to­lainen. Jos hoide­taan talous­poli­ti­ik­ka hyvin, niin kyl­lä se hel­posti johtaa tasaisem­paan tulon­jakoon kuin palkko­jen ja työt­tömyy­den mak­si­moin­ti­in tähtäävä vasem­mis­to­lainen politiikka.

        Mitä on “hyvin johdet­tu talous­poli­ti­ik­ka”? Ken­ties samaa kuin “oikeis­to­lainen talouspolitiikka”?

      4. Oikeis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka on his­to­ri­an val­os­sa ollut erit­täin huonoa. Aina suh­dan­tei­den kuuentues­sa ryhdytään kiihkomielisest6i alen­ta­maan vero­tus­ta ja kiih­duyt­tämään yliku­umwen­tu­mista. (1989, 2007 viimek­si) kun pitäisi tehdä toisin päin.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Oikeis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka on his­to­ri­an val­os­sa ollut erit­täin huonoa. Aina suh­dan­tei­den kuuentues­sa ryhdytään kiihkomielisest6i alen­ta­maan vero­tus­ta ja kiih­duyt­tämään yliku­umwen­tu­mista. (1989, 2007 viimek­si) kun pitäisi tehdä toisin päin.

        Onko (keskusta)vasemmistolainen talous­poli­ti­ik­ka ollut sen parem­paa? Suh­dan­nehuip­ul­la tehtail­laan urakalla uusia tulon­si­ir­to­ja ja mui­ta pysyviä menoau­tomaat­te­ja. Laskusuh­dan­teessa taas mis­tään ei voi leika­ta (kos­ka “saavute­tut edut”), joten talous hal­vaan­nute­taan lop­ullis­es­ti kiristämäl­lä verotusta.

        Kos­ka poli­itikot kaikissa aate­su­un­nis­sa pystyvät vain etupäässä sotke­maan talouden kier­tokulkua de fac­to myötäsyk­lisel­lä talous­poli­ti­ikalla, niin loogis­es­ti paras vai­h­toe­hto olisi antaa heille mah­dol­lisim­man vähän keino­ja sös­siä asioi­ta. Ei tässä nyt var­maan ihan yövar­ti­javal­tioon asti täy­dy men­nä, mut­ta pari aimo harp­paus­ta siihen suun­taan kuitenkin.

        Samal­la keskus­pankeil­ta pitäisi viedä myös mah­dol­lisu­udet elvy­tyk­seen yms. — ehkä keskus­panki­ir­it kan­nat­taisi kor­va­ta yksinker­taisel­la sähköaivol­la, joka simp­pelin algo­rit­min avul­la huole­htisi ain­oas­taan siitä, että liik­keel­lä ole­van rahan määrä on passeli.

        Kaik­ki tämä vaatisi tietysti sel­l­aisen aja­tus­ta­van muu­tok­sen, että hyväksyt­täisi­in talouden syk­lisyys ikään kuin luon­non­lak­i­na — ja tun­nustet­taisi­in se, että täl­lais­ten “luon­non­voimien” ohjailuyri­tyk­set saa­vat vain pahempaa tuhoa aikaiseksi.

      6. ksee: Onko (keskusta)vasemmistolainen talous­poli­ti­ik­ka ollut sen parempaa? 

        On?

        Kaik­ki tämä vaatisi tietysti sel­l­aisen aja­tus­ta­van muu­tok­sen, että hyväksyt­täisi­in talouden syk­lisyys ikään kuin luon­non­lak­i­na – ja tun­nustet­taisi­in se, että täl­lais­ten “luon­non­voimien” ohjailuyri­tyk­set saa­vat vain pahempaa tuhoa aikaiseksi. 

        Entiseen aikaan, sil­loin kun minäkin opiske­lin kansan­taloustiedet­tä ja vielä siihen aikaan kun työsken­telin talouselämässä, pula-aiko­ja, kri­ise­jä, pidet­ti­in ikäänkuin luon­nol­lisi­na ja asi­aanku­u­luvina ilmiöinä, jot­ka jok­seenkin sään­nöl­lis­es­ti pala­si­vat ja siis kuu­lui­v­at taloudel­lisen elämän nor­maali­in menoon. Kat­sot­ti­in, että ne oli jätet­tävä talouselämän itsep­a­ran­tavien voimien selvitet­täväk­si. Kansan­talousti­eteessä oli huo­mat­ta­vana osana eri­tyi­nen kon­junk­tu­u­ri­op­pi, joka käsit­teli näitä ilmiöitä. Pitkälle ei siinä kuitenkaan päästy. […] Olen havain­nut, että nyt­tem­min on, järkevästi kyl­lä, todet­tu: “Taloudel­liset lamati­lat ovat ihmis­ten teoista aiheutu­via ilmiöitä” – näin kir­joit­ti äsken eräs asiantun­ti­ja amerikkalaises­sa aikakausle­hdessä. Taloudel­liset kri­isit eivät ole luon­non voimista riip­pu­via vält­tämät­tömyyk­siä – katovu­o­sista yms. johtu­vat suh­dan­tei­den vai­hte­lut ovat paikallisia ja vähem­män merk­i­tyk­sel­lisiä. Tämän tosi­asian tun­nus­tamis­es­ta on tehty johtopäätök­set. […] Nyt­tem­min on huo­mat­tu tarkoituk­sen­mukaisim­mak­si jo ajois­sa ryhtyä toimi­in kri­isien estämisek­si. Niin­pä Yhdys­val­lois­sa on nyt­tem­min varaudut­tu mon­en­laisil­la hal­li­tuk­sen toimen­piteil­lä estämään suurem­man lamati­lan syn­tymistä. […] Tämä uusi kat­san­tokan­ta ja menet­te­ly on, luul­lak­seni, yksi­tyiseen yrit­teliäisyy­teen poh­jau­tu­van yhteiskun­nan men­estymisen kannal­ta vält­tämätön. Sel­l­aista taloudel­lista iskua ja rom­ah­dus­ta kuin vv. 1929–33, joka Amerikas­ta lev­isi Euroop­paan aiheut­taen ei vain taloudel­lista vaan myös pahaa poli­it­tista tuhoa, yhteiskun­ta tuskin enää kestäisi. Että hal­li­tusten toimen­piteet voivat johtaa ere­hdyk­si­in, on mah­dol­lista, mut­ta ne ovat vähem­män vahin­gol­lisia kuin sokeasti hävi­tys­tä ympärilleen levit­tävät pulat ja rom­ah­duk­set.

        (J. K. Paasikivi, uuden­vuo­den­puhe 1956)

      7. Tom­mi Uschanov:

        (J. K. Paasikivi, uuden­vuo­den­puhe 1956)

        Tot­ta kai talous on tulos yksit­täis­ten ihmis­ten toimista — haas­tavak­si tilanteen tekee vain se, ettei kyse ole mis­tään simp­pelistä sum­mauk­ses­ta vaan val­tavas­ta vuorovaiku­tusten verkos­tos­ta, jos­sa yksit­täis­ten “agent­tien” käytös muut­tuu jatku­vasti oppimisen ja mukau­tu­misen myötä. Täl­laisille jär­jestelmille on tyyp­il­listä voimakas itse­or­gan­isoi­tu­mi­nen — mikä taas tekee niiden kon­troil­loimis­es­ta vaikeaa (100% suun­nitel­mat­aloudessakin ihmiset luo­vat taustalle var­jo­talouden mus­tan pörssin kaup­poi­neen jne.)

        Toki yksinker­tainen mekanisti­nen näke­mys taloud­es­ta on viehät­tänyt län­si­maisi­akin päät­täjiä iät ajat — hui­pus­saan tämä taisi olla joskus 2. maail­man­so­dan jäl­keen, kun päät­täjil­lä oli suuria vaikeuk­sia sanoa hyvästit sotat­alouden heille tuo­ma­l­la val­lal­la. Oikeas­t­aan ain­oas­taan jos­sain hävin­neis­sä mais­sa uskallet­ti­in koit­taa jotain mut­ta — ja tulok­set oli­vatkin taloudel­liselta kannal­ta mah­tavia — kunnes vasem­mis­to pilasi asian tulo­jen tasauk­sil­la ja saavute­tu­il­la eduila (esim. Italia).

        No, vaik­ka Paasikiv­en turi­noi­ta viime­vu­osi­dan puolen­välin henkises­tä ilmapi­iristä tässä suh­teessa on tietysti mie­lenki­in­toista lukea, niin — vaik­ka poli­itikot ehkä niin halu­si­vat mielel­lään ajatel­la — ei talousti­eteis­sä vallinnut mikään yksimielisyys suun­nitel­mat­alouden suun­nat­tomas­ta ylivertaisuudesta.

        Esim. F. A. Hayek, The Use of Knowl­edge in Society

        D. Leen kir­joit­ta­mas­ta esittelytekstistä:

        If you want to learn as much as pos­si­ble about eco­nom­ics from just one arti­cle, read Friedrich A. Hayek’s “The Use of Knowl­edge in Soci­ety,” pub­lished in the Sep­tem­ber 1945 issue of The Amer­i­can Eco­nom­ic Review. First, no oth­er arti­cle explains the eco­nom­ic prob­lem as clear­ly. Sec­ond, none pro­vides a bet­ter under­stand­ing of the supe­ri­or­i­ty of mar­ket economies. Third, it expos­es one of the most deplorable fal­lac­i­es in the stan­dard approach to teach­ing eco­nom­ics. Final­ly, it throws a spot­light on the dan­ger­ous igno­rance of eco­nom­ic planning.

        Sinän­sä vähän has­sua, että suu­nitel­mat­alouden / “val­tio­jo­htoisen markki­na­t­alouden” kan­nat­ta­jat haukku­vat liber(t)alisteja naiveista näke­myk­sistä talouden lainalaisuuk­sien suh­teen — samaan aikaan ko. poruk­ka perus­taa koko oman uskon­sa johonkin mekanis­tiseen, deter­min­is­tiseen (kansan)talousaparaattiin — jon­ka sivus­ta tör­röt­tää vipu­ja, nup­pe­ja ja sää­tim­iä, joi­ta taitavasti hivelemäl­lä saa (kansan)talouden ohjat­tua vaik­ka tasku­parkki­in ahtaal­la sivukadulla.

        (PS. 1930-luvun lama on seu­raus­ta val­tion ja keskus­pankin toimil­laan rak­en­ta­mas­ta 1920-luvun kuplas­ta — ja laman pitu­us oli seu­raus­ta samo­jen taho­jen toilailus­ta, joka hidasti talouden elpymistä. Ja jostain kum­man syys­tä tätä sit­ten pide­tään vah­vana perustelu­na suun­nitel­mat­alouden puolesta…)

      8. ksee: 1930-luvun lama on seu­raus­ta val­tion ja keskus­pankin toimil­laan rak­en­ta­mas­ta 1920-luvun kuplas­ta – ja laman pitu­us oli seu­raus­ta samo­jen taho­jen toilailus­ta, joka hidasti talouden elpymistä.

        Lähin­nä kyse oli liian tiukas­ta rahapolitiikasta.

      9. Ossi Sare­so­ja: 1920

        Yhdys­val­tain tul­li päätös 1929 niin san­otul­la Smoot–Hawley lail­la aset­ti 20 000 tuon­ti tavar­alle tul­li jot­ka nousi­vat vuodessa 20 %:lla. Tätä tar­if­fi säädöstä on pidet­ty Yhdys­val­lois­sa suurim­pana syynä 1930-luvun lamalle. Pres­i­dent­ti FDR kumosi tul­lit 1934 osana New Deal elvytyspolitiikkaa

      10. Rahul Somani: Tätä tar­if­fi säädöstä on pidet­ty Yhdys­val­lois­sa suurim­pana syynä 1930-luvun lamalle.

        Min­un käsi­tyk­seni mukaan sitä on pidet­ty vain pienehkönä osana laman syitä, vaik­ka se lamaa pahen­sikin. Lama­han oli jo alka­nut ennen tuo­ta lakia.

      11. Ossi Sare­so­ja: Min­un käsi­tyk­seni mukaan sitä on pidet­ty vain pienehkönä osana laman syitä, vaik­ka se lamaa pahen­sikin. Lama­han oli jo alka­nut ennen tuo­ta lakia.

        Kyl­lä amerikkalaiset talousti­eteil­i­jät ihan val­tavir­ran tasol­la ovat pitäneet tuo­ta Smooth ja Haw­ley lakia yht­enä syynä lamaan. Vaik­ka pörssi oli yliku­umen­tunut jo 1920-luvun puolel­la niin Smooth ja Haw­ley laki oli laman pitu­u­den kannal­ta merkit­tävä tek­i­jä. Se vaikut­ti etenkin työl­lisyy­teen negati­ivis­es­ti. Smooth ja Haw­ley laki tuli itse asi­as­sa esi­in vuo­den 1993 pres­i­dentin­vaaleis­sa kun demokraat­tien vara­pres­i­dent­ti ehdokas Al Gore väit­teli talous­poli­ti­ikas­ta sitou­tu­mat­toman ehdokkaan Ross Per­otin kanssa tul­li poli­ti­ikas­ta. Al Gore viit­tasi juuri Per­otin kanssa NAFTA:sta. Taustal­la oli Smooth ja Haw­ley laki kos­ka Per­ot oli pro­tek­tion­is­min kan­nal­la ja Al Gore viit­tasi että korkeat tar­if­fit oli­vat Smooth ja Haw­ley lain takia merkit­tävä syy 1930-luvun laman pitu­u­teen. Tämä väit­te­ly löy­tyy YouTubesta CNN:in kanaval­ta . Olen sen itse kat­sonut. Suosit­te­len. Siinä Al Gore lopuk­si lahjoit­taa taulun Ross Per­otille jos­sa on senaat­tori Reed Smootin ja edus­ta­jain­huoneen edus­ta­jan Willis C. Haw­leyn ryhmäkuva.

      12. Rahul Somani: Kyl­lä amerikkalaiset talousti­eteil­i­jät ihan val­tavir­ran tasol­la ovat pitäneet tuo­ta Smooth ja Haw­ley lakia yht­enä syynä lamaan.

        Kuka esimerkik­si? (Olen siis toki samaa mieltä siitä, että laki oli haitalli­nen, mut­ta käsit­tääk­seni huono rahapoli­ti­ik­ka oli suurem­pi tekijä.)

      13. Ossi Sare­so­ja: Kuka esimerkik­si? (Olen siis toki samaa mieltä siitä, että laki oli haitalli­nen, mut­ta käsit­tääk­seni huono rahapoli­ti­ik­ka oli suurem­pi tekijä.)

        Vapaakaup­pakri­itikko Ian Fletch­et on Smooth-Haw­ley­hyn puut­tunut usein. Tässä ainakin yksi link­ki jos­sa esit­tää omia ja muidenkin argu­ment­te­ja siitä, että laman syynä ei ollut S+H:ssa.

      14. Hen­ri Wei­jo: Tässä ainakin yksi link­ki jos­sa esit­tää omia ja muidenkin argu­ment­te­ja siitä, että laman syynä ei ollut S+H:ssa.

        Tämä ei toki ole vas­taus kysymyk­seeni, vaan esimerk­ki päinvastaisesta.

      15. Ossi Sare­so­ja: Lähin­nä kyse oli liian tiukas­ta rahapolitiikasta.

        Öh? Kyl­lä rahapoli­ti­ik­ka oli 1920-luvul­la löysää ja kuplan syynä oli nimeno­maan se, että keskus­pank­ki kas­vat­ti rahan­määrää ja alhaiset lainako­rot johti­vat kaiken­laiseen (reaal­i­talouteen perus­tu­mat­tomaan) spekulointiin.

        Lud­vig von on hyvin todennut:

        Cred­it expan­sion can­not increase the sup­ply of real goods. It mere­ly brings about a rearrange­ment. It diverts cap­i­tal invest­ment away from the course pre­scribed by the state of eco­nom­ic wealth and mar­ket con­di­tions. It caus­es pro­duc­tion to pur­sue paths which it would not fol­low unless the econ­o­my were to acquire an increase in mate­r­i­al goods. As a result, the upswing lacks a sol­id base. It is not real pros­per­i­ty. It is illu­so­ry pros­per­i­ty. It did not devel­op from an increase in eco­nom­ic wealth. Rather, it arose because the cred­it expan­sion cre­at­ed the illu­sion of such an increase. Soon­er or lat­er it must become appar­ent that this eco­nom­ic sit­u­a­tion is built on sand.

        Joku voisi nähdä tässä varoituk­sia myös tämän päivän keskus­pankki­ireille, mut­ta tuskin­pa yksikään näkee tilanteessa mitään huolestut­tavaa — kunnes jotain osuu tuulet­timeen ja voimalla…

      16. ksee: Öh? Kyl­lä rahapoli­ti­ik­ka oli 1920-luvul­la löysää ja kuplan syynä oli nimeno­maan se, että keskus­pank­ki kas­vat­ti rahan­määrää ja alhaiset lainako­rot johti­vat kaiken­laiseen (reaal­i­talouteen perus­tu­mat­tomaan) spekulointiin.

        Kulut­ta­jahin­tain­flaa­tio ei käsit­tääk­seni ennen lamaa ollut korkea (ja taisi olla jopa negati­ivi­nen), joten rahapoli­ti­ik­ka ei ollut löysää vaan tiukkaa.

        Kuten Mil­ton Fried­man on sanonut, alhaiset korot eivät yleen­sä ker­ro siitä, että rahapoli­ti­ik­ka olisi löysää, vaan siitä, että se on ollut tiukkaa.

        Tässä video, jos­sa Fried­man puhuu laman syistä:

        https://youtu.be/7qR0aDvggS8

      17. ksee: 1930-luvun lama on seu­raus­ta val­tion ja keskus­pankin toimil­laan rak­en­ta­mas­ta 1920-luvun kuplasta 

        Perussyy tuo­hon lamaan oli paljon yksinker­taisem­pi: trak­tori.

        Trak­torin tulo maat­aloud­es­ta elävän USA:n pel­loille ajoi kym­meniä miljoo­nia yksinker­taisia maat­alouden perustöitä teke­viä työn­tek­i­jöitä pois pel­loil­ta. Tämän porukan työl­listymi­nen uusi­in tehtävi­in tapah­tui hitaam­min kuin mitä maat­aloud­es­ta vapau­tui uut­ta työvoimaa.

        Seurasi työt­tömyys.

      18. K‑Veikko: Perussyy tuo­hon lamaan oli paljon yksinker­taisem­pi: trak­tori.

        Trak­torin tulo maat­aloud­es­ta elävän USA:n pel­loille ajoi kym­meniä miljoo­nia yksinker­taisia maat­alouden perustöitä teke­viä työn­tek­i­jöitä pois pel­loil­ta. Tämän porukan työl­listymi­nen uusi­in tehtävi­in tapah­tui hitaam­min kuin mitä maat­aloud­es­ta vapau­tui uut­ta työvoimaa.

        Seurasi työt­tömyys.

        Tuo esimerkkisi pätee lähin­nä pree­ri­oiden plan­taasi talouteen. Trak­torin tulo oli var­maan vapaut­ti työvoimaa Yhdys­val­tain keskilän­nessä mut­ta myös niin san­otut Dust Bowl (“pöly­tu­uli”) vaikut­ti maat­alouden työt­tömyy­teen jon­ka seu­rauk­se­na moni lähti kaupunkei­hin itäran­nikolle etsimään töitä. Samaan aikaan pörssi yliku­umen­e­mi ja Smooth ja Haw­ley ase­tus astui voimaan. Dust Bowl­in (pöly­tu­uli) vaiku­tus on jäänyt uno­hduk­si­in mut­ta sitä kan­nat­taa tutkia lisää sen vaiku­tus­ta Yhdys­val­tain keskilän­nen maat­aloudessa 1930-luvun laman aikana. Maat­alouden vaiku­tus Yhdys­val­tain lamaan oli kyl­lä pieni mut­ta se aiheut­ti Yhdys­val­tain sisäisen muut­toli­ik­keen jota kut­su­taan The Great migra­tion to the North ter­mil­lä. Suurin osa väestöstä oli afroamerikkalaiset pienivil­jeli­jät jot­ka oli­vat toisen luokan kansalaisia ja koki­vat seg­re­gaa­tio­ta muun muas­sa työnhaussa.

      19. K‑Veikko: Trak­torin tulo maat­aloud­es­ta elävän USA:n pel­loille ajoi kym­meniä miljoo­nia yksinker­taisia maat­alouden perustöitä teke­viä työn­tek­i­jöitä pois pel­loil­ta. Tämän porukan työl­listymi­nen uusi­in tehtävi­in tapah­tui hitaam­min kuin mitä maat­aloud­es­ta vapau­tui uut­ta työvoimaa.

        Seurasi työt­tömyys.

        Vaik­ka tuo selit­täisi työt­tömyy­den (mitä en usko), se ei selit­täisi tuotan­non laskua laman aikana.

      20. Osmo Soin­in­vaara:
        Oikeis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka on his­to­ri­an val­os­sa ollut erit­täin huonoa. Aina suh­dan­tei­den kuuentues­sa ryhdytään kiihkomielisest6i alen­ta­maan vero­tus­ta ja kiih­duyt­tämään yliku­umwen­tu­mista. (1989, 2007 viimek­si) kun pitäisi tehdä toisin päin.

        On vähän vaikeaa nähdä, että vasem­mis­tol­la ei ollut mitään tekemistä 2007 jät­timäis­ten palkanko­ro­tusten kanssa. Ammat­tili­itot ja työväen­puolueet ovat käytän­nössä yhtä puu­ta (Antti Rinne, any­one?). Nehän Suomen lop­ullis­es­ti upot­ti­vat, kun kus­tan­nuk­set nousi­vat vuosi­t­u­loil­la, vaik­ka talous jo sukelsi.

        Nyt vielä nähdään kuin­ka Rinne näyt­tää tekevän ihan saman virheen kuin Katainen sairaan­hoita­jien kanssa, joten siitäkin valit­tamisen voi lopettaa.

      21. Sylt­ty: On vähän vaikeaa nähdä, että vasem­mis­tol­la ei ollut mitään tekemistä 2007 jät­timäis­ten palkanko­ro­tusten kanssa. Ammat­tili­itot ja työväen­puolueet ovat käytän­nössä yhtä puu­ta (Antti Rinne, any­one?). Nehän Suomen lop­ullis­es­ti upot­ti­vat, kun kus­tan­nuk­set nousi­vat vuosi­t­u­loil­la, vaik­ka talous jo sukelsi.

        Nyt vielä nähdään kuin­ka Rinne näyt­tää tekeväni­han saman virheen kuin Katainen sairaan­hoita­jien kanssa, joten siitäkin valit­tamisen voi lopettaa. 

        Eikö tämä läp­pä siitä miten Sari Sairaan­hoita­ja tuhosi Suomen talouden ole jo aika väsynyt? Palkanko­ro­tuk­set oli­vat suuria sik­si että vuosikau­sia oli kitkutel­tu nol­lal­in­jal­la tai vähän sen yli ja takana oli val­ta­va nousukausi jos­ta tietenkin tavalli­nenkin duu­nari halusi osansa. Ja Suo­mi ei kyl­lä tasan tarkkaan kyykän­nyt niihin. Nokian puhe­lim­ien menek­ki ei rom­ah­tanut sik­si että ne oli­vat liian kalliita.

      22. Niin olisi­han se has­sua jos poli­itikot voisi­vat noin hel­posti ja nopeasti tuho­ta talouden kuin Ode antaa ymmärtää. Oletet­tavasti parin mil­jardin elvy­tys­paket­ti kor­jaisi ihan vas­taavasti suurem­matkin ongelmat.

        Sehän tarkoit­taisi että Sip­ilä kikyi­neen käytän­nössä myös pelasti Suomen talouden, vaiku­tuk­set taisi­vat olla samaa luokkaa tai jopa enemmän.

        Kyl­lä Sari-kam­pan­ja olit tyh­mä, se oli taloudel­lista sab­o­taa­sia, mut­ta ei se yksin kyl­lä Suomen talout­ta kaatanut. Kyl­lä se oli ihan per­in­teinen työ­markki­napoli­ti­ik­ka joka vain pitkän hyvän kau­den päät­teek­si riistäy­tyi käsistä ja vielä eurossa, jota ei voi devalvoida.

        Uskon siis että ay-pomot osaa­vat pyytää nousukaudel­la muhkei­ta koro­tuk­sia ilman poliitikkojakin.

      23. Sari sairaan­hoita­ja oli ääliömäi­nen kam­pan­ja, mut­ta se rikos kansan­talout­ta kohtaan oli ryhtyä alen­ta­maan suu vaah­dos­sa vero­ja, kun yliku­umen­e­m­i­nen toi val­tion kas­saan niin paljon rahaa.

      24. Osmo Soin­in­vaara:
        Sari sairaan­hoita­ja oli ääliömäi­nen kam­pan­ja, mut­ta se rikos kansan­talout­ta kohtaan oli ryhtyä alen­ta­maan suu vaah­dos­sa vero­ja, kun yliku­umen­e­m­i­nen toi val­tion kas­saan niin paljon rahaa.

        Nyt olen utelias kuule­maan mihin ne rahat sit­ten olisi pitänyt käyt­tää, jos ei veronalen­nuk­si­in? Itse nimit­täin näen kyl­lä paljon vaar­al­lisem­piakin käyt­töko­htei­ta ylimääräisille varoille val­tion kas­sas­sa kuin sen, että niitä kerätään vähän vähem­män seu­raa­vana vuonna.

      25. Nyt olen utelias kuule­maan mihin ne rahat sit­ten olisi pitänyt käyt­tää, jos ei veronalennuksiin?

        Raho­ja ei olisi pitänyt käyt­tää lainkaan tai jos lain­o­ja oli erään­tymässä, mak­saa pois val­tion velkaa. Suh­dan­tei­dern yliku­umentues­sa val­tion tulee jäähdyt­tää suh­dan­tei­ta vetämäl­lä rahaa pois kansantaloudesta.

      26. Osmo Soin­in­vaara: Raho­ja ei olisi pitänyt käyt­tää lainkaan tai jos lain­o­ja oli erään­tymässä, mak­saa pois val­tion velkaa. Suh­dan­tei­dern yliku­umentues­sa val­tion tulee jäähdyt­tää suh­dan­tei­ta vetämäl­lä rahaa pois kansantaloudesta.

        Ok, en olisi uskonut sin­un ole­van näin niin­istöläi­nen, mut­ta samaa mieltä tuos­ta. Jos rahaa jää yli, mak­se­taan ennem­min velko­ja kuin las­ke­taan vero­ja tai luo­daan uusia syömäve­lan lähteitä. Mitään hillit­tömiä säästöjä val­tion ei nor­maal­isti ole tarkoi­tus kerätä, mut­ta siinäkin mei­dän väestöpyra­mi­di muo­dostaa sem­moi­sen poikkeusti­lan, että jokunen euro yli­jäämää laitet­tuna jon­nekin pahan päivän var­alle ei olisi ollenkaan huono idea. Nythän hal­li­tus näyt­tää pistävän rahaa haise­maan, vaik­ka bud­jet­ti on alijäämäinen.

      27. Jukkis: Ok, en olisi uskonut sin­un ole­van näin niin­istöläi­nen, mut­ta samaa mieltä tuosta. 

        Key­ne­siläi­nen vas­ta­syk­li­nen finanssipoli­ti­ik­ka ei todel­lakaan ole niin­istöläistä. Niin­istölle key­ne­siläisyys on niin suuri mörkö, että hän kymme­nen vuot­ta sit­ten haukkui sil­loista val­tio­varain­min­is­teri Jyr­ki Kataista “jonkin­lais­es­ta puo­likey­ne­siläisyy­destä”, kos­ka jo se oli hänelle liikaa.

      28. Tom­mi Uschanov: Key­ne­siläi­nen vas­ta­syk­li­nen finanssipoli­ti­ik­ka ei todel­lakaan ole niin­istöläistä. Niin­istölle key­ne­siläisyys on niin suuri mörkö, että hän kymme­nen vuot­ta sit­ten haukkui sil­loista val­tio­varain­min­is­teri Jyr­ki Kataista “jonkin­lais­es­ta puo­likey­ne­siläisyy­destä”, kos­ka jo se oli hänelle liikaa.

        Var­maankin, mut­ta toisaal­ta 90-luvun lop­ul­la val­tion­va­rain­min­is­teri Niin­istöä moitit­ti­in ”kiilu­vasilmäis­es­tä velan­mak­sus­ta”, kos­ka nousukau­den vero­tu­loil­la olisi pitänyt tehdä kaiken­laista hyvää. Ja viimeinen vm Niin­istön bud­jet­ti taisi olla puh­das vaal­ibud­jett­ti, muis­te­len minä.

        Kai tässä puhut­ti­in Sauli Niinistöstä?

      29. Sylt­ty: Varmaankin,mutta toisaal­ta 90-luvun lop­ul­la val­tion­va­rain­min­is­teri Niin­istöä moitit­ti­in ”kiilu­vasilmäis­es­tä velan­mak­sus­ta”, kos­ka nousukau­den vero­tu­loil­la olisi pitänyt tehdä kaiken­laista hyvää. Ja viimeinen vm Niin­istön bud­jet­ti taisi olla puh­das vaal­ibud­jett­ti, muis­te­len minä.

        Kai tässä puhut­ti­in Sauli Niinistöstä?

        Itse viit­tasin Sauli Niin­istöön ja nimeno­maan häneen ainakin min­un mielessäni henkilöi­tyneeseen draivi­in mak­saa Suomen velko­ja pois toimies­saan val­tion­va­rain­min­is­ter­inä. Nyt jälkivi­isaana voidaan tode­ta, että oli aiheelli­nen paik­ka sitä peli­v­araa siihen käyt­tää, kos­ka oli ensin Van­hasel­la ja sit­ten Kataisel­la enem­män peli­v­araa ottaa lisää lainaa (otti­vatko tarpeek­si / liikaa ja käyt­tivätkö sitä fik­susti / tyh­mästi, siihen en aio ottaa kan­taa, hoitakoon sen his­to­ri­ankir­joit­ta­jat sata vuot­ta eteen­päin). Saa nähdä mil­loin meil­lä seu­raa­van ker­ran on yhteiskun­tana mah­dol­lisu­us velko­ja lyhen­nel­lä, kun ainakin allekir­joit­tanut­ta väestöpyra­mi­di ja huolto­suhde huolestut­ta­vat kovasti.

      30. Tom­mi Uschanov
        Niin­istölle key­ne­siläisyys on niin suuri mörkö, että hän kymme­nen vuot­ta sit­ten haukkui sil­loista val­tio­varain­min­is­teri Jyr­ki Kataista “jonkin­lais­es­ta puo­likey­ne­siläisyy­destä”, kos­ka jo se oli hänelle liikaa. 

        Puo­likey­ne­siläisyys on sitä, että hyv­inä aikoina ote­taan velkaa ja laite­taan haise­maan, kun ker­ran on rahaa, ja huonoina aikoina sit­ten ote­taan velkaa ja laite­taan haise­maan, kos­ka elvytys. 

        Val­tio­varain­min­is­ter­inä Niin­istö ajoi itse kokokey­ne­siläistä poli­ti­ikkaa ja on sen jäl­keen valit­tanut, että vas­ta­syk­li­nen poli­ti­ik­ka nousukaudel­la on äärim­mäisen vaikeaa.

        Elvy­tyk­sessäkin Suomes­sa lisähankaluute­na on vien­tipain­ot­teinen talous, elvyt­tämi­nen ei pelas­ta vien­tiyri­tyk­siä. Raken­nus­puolel­lakin suuret infra­hankkeet ovat han­kalia, niiden käyn­nistämi­nen kestää vuosia. Toisaal­ta taas sit­ten vaik­ka asun­torak­en­tamises­sa on myös pul­lonkaulo­ja, viime laman aikaan elvytet­ti­in niin että kaupun­gin asun­to­tuotan­toimis­to valit­teli sosi­aaliseen tuotan­toon sopivien tont­tien lop­pu­van, kun Helsingis­sä ei halut­tu tois­taa 90-luvun laman virheitä ja rak­en­taa pelkkiä vuokrataloja.

      31. Pekka Pes­si: Val­tio­varain­min­is­ter­inä Niin­istö ajoi itse kokokey­ne­siläistä poli­ti­ikkaa ja on sen jäl­keen valit­tanut, että vas­ta­syk­li­nen poli­ti­ik­ka nousukaudel­la on äärim­mäisen vaikeaa.

        Ker­toisiko tämä siitä, että demokra­t­ian käyt­tämi­nen talouden ohjaamiseen, on varsin huono keino? Juuri nousukausi tun­tuu ole­van se kaikkein vaikein paik­ka, kun olisi varaa sekä val­tion lisäku­lu­tuk­seen että vero­jen alen­tamiseen ja molem­pi­in on val­ta­va huu­to kansan suun­nas­ta, joka edel­lis­es­tä lamas­ta toivut­tuaan vih­doinkin toivoo hie­man helpo­tus­ta tilanteeseen, mut­ta jon­ka huu­to poli­itikko­jen pitäisi jät­tää huomiotta ja sen sijaan kiristää vero­ja ja mak­saa velkaa pois. 

        Laskukaudel­la kansa on yleen­sä helpom­pi saa­da jopa jonkin­laisen vyönkiristyk­sen taakse, kos­ka se nähdään vält­tämät­tömänä toimena.

      32. Pekka Pes­si: Val­tio­varain­min­is­ter­inä Niin­istö ajoi itse kokokey­ne­siläistä politiikkaa 

        Ei ajanut, vaan jos puo­likey­ne­siläisyys määritel­lään niin kuin itse tulk­it­sit sen, tämän puo­likey­ne­siläisyy­den pei­liku­vaa: nousukaudel­la kiris­tetään ja laskukaudel­la kiris­tetään yhtä lailla.

        ja on sen jäl­keen valit­tanut, että vas­ta­syk­li­nen poli­ti­ik­ka nousukaudel­la on äärim­mäisen vaikeaa. 

        Mikä on lähde tälle häm­mästyt­tävälle väit­teelle? Mieleeni ei nimit­täin tule yhtään julk­ista lausun­toa, jos­sa Niin­istö olisi koskaan koko uransa aikana kan­nat­tanut yhtä ain­ut­ta meno­lisäys­tä mihinkään, saati että hän olisi kan­nat­tanut niitä perustellen tätä kan­na­tus­taan vas­ta­syk­lisel­lä finanssipolitiikalla.

      33. Tom­mi Uschanov: Ei ajanut 

        Niin­istön ollessa val­tio­varain­min­is­ter­inä ei ollut mitään varsi­naisia taan­tu­mia, mitä nyt kasvu 2002 vähän notkahti. Mut­ta toki 2003 bud­jet­ti oli Sylt­tyä lainatak­seni vähän sel­l­ainen vaalibudjetti.

        Mikä on lähde tälle häm­mästyt­tävälle väit­teelle? Mieleeni ei nimit­täin tule yhtään julk­ista lausun­toa, jos­sa Niin­istö olisi koskaan koko uransa aikana kan­nat­tanut yhtä ain­ut­ta meno­lisäys­tä mihinkään, saati että hän olisi kan­nat­tanut niitä perustellen tätä kan­na­tus­taan vas­ta­syk­lisel­lä finanssipolitiikalla. 

        Seu­raavak­si voisin häm­mästyt­tää var­maan ker­toma­l­la että vesi on märkää ja lumi kylmää? Vähän haastet­ta peli­in. Mut­ta eikun vain tänne hämmästymään: 

        http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2003&lang=fi&maindoc=/2003/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:

      34. Pekka Pes­si: Seu­raavak­si voisin häm­mästyt­tää var­maan ker­toma­l­la että vesi on märkää ja lumi kylmää? Vähän haastet­ta peli­in. Mut­ta eikun vain tänne hämmästymään: 

        http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2003&lang=fi&maindoc=/2003/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:

        Siltä osin kuin tuos­sa perustel­laan jotain, niin ensin­näkin siinä perustelee eduskun­nan val­tio­varain­valiokun­ta eikä Sauli Niin­istö, ja toisek­si peruste­lut eivät sisäl­lä mitään makro­talousti­eteel­lisiä koulukun­takan­nan­ot­to­ja suun­taan taik­ka toiseen. Mikä ei tule yllä­tyk­senä, kos­ka sel­l­aisia ei ole keltaises­sa bud­jet­tikir­jas­sa ollut tapana esit­tää ylipään­sä koskaan.

      35. Osmo Soin­in­vaara:
        Sari sairaan­hoita­ja oli ääliömäi­nen kam­pan­ja, mut­ta se rikos kansan­talout­ta kohtaan oli ryhtyä alen­ta­maan suu vaah­dos­sa vero­ja, kun yliku­umen­e­m­i­nen toi val­tion kas­saan niin paljon rahaa.

        Osa veronalen­nuk­sista osui todel­la pahasti suh­dan­ne­mielessä, mut­ta osa osui taas suo­raan jäähtymisen (tuuril­la).

        Mut­ta esimerkik­si oma­l­la alal­lani palkat läh­tivät aivan liian kovaan nousu­un jo lop­pu­vuodes­ta 2007 kun siis lop­pu­vuodes­ta 2007 alka­valle 12kk ajan­jak­solle tuli yli 6% yleisko­ro­tuk­set ja seu­raavalle 12 kk jak­solle vielä 5% lisää ajoit­tain lop­pu­vuodelle 2008 ja alku­vuodelta 2009, siis, keskelle pudo­tus­ta! Kaik­ki neu­votel­tu syksyl­lä 2007. Täl­laisil­la koro­tuk­sil­la bisnes kuin bisnes kyl­lä tyssää melko nopeasti.

        Tuskin­pa Van­hasen veronalen­nuk­set muu­ta­mas­sa kuukaudessa aiheut­ti­vat palkko­jen karkaamisen käsistä. Voidaan tietenkin speku­loi­da, paljonko tieto alen­nuk­sista vaikut­ti palkka­neu­vot­telui­hin ja paljonko ne vaikut­ti­vat lop­ul­ta liuku­mi­in, mut­ta vaik­ka myön­nän alen­nusten tulleen huonoon aikana (itsekin pahek­suin niitä aikanaan, minus­ta olisi pitänyt säästää ja inhosi Kokoomuk­sen SS-kam­pan­jaa alus­ta saak­ka) selvästi palkat karka­si­vat hyvis­sä ajoin ennen veronalen­nusten efek­ti­ivisen vaikutusta.

      36. Osmo Soin­in­vaara:
        Oikeis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka on his­to­ri­an val­os­sa ollut erit­täin huonoa. Aina suh­dan­tei­den kuuentues­sa ryhdytään kiihkomielisest6i alen­ta­maan vero­tus­ta ja kiih­duyt­tämään yliku­umwen­tu­mista. (1989, 2007 viimek­si) kun pitäisi tehdä toisin päin.

        Vuon­na 1989 Suomes­sa oli Holk­erin hal­li­tus jos­sa oli val­tio­varain­min­is­ter­inä Erk­ki Liika­nen joten oliko demarei­den poli­ti­ik­ka tuol­loin oikeis­to­laista? Vuon­na 2007 oli Van­hasen II hal­li­tus jos­sa oli val­tio­varain­min­is­ter­inä Jyr­ki Katainen mut­ta hal­li­tuk­ses­sa oli myös Vihreät. Oliko se oikeis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka. Hal­li­tuk­sen väri ei vaiku­ta mitenkään. Holk­erin hal­li­tus oli sinipuna. Van­hasen II hal­li­tus oli por­vari hal­li­tus jos­sa oli mukana Vihreät oliko se per­in­teinen por­vari hal­li­tus? Vuon­na 1989 talouden yliku­umen­e­misen syyt oli Suomen Pankin val­u­ut­ta poli­ti­ik­ka jos­sa puret­ti­in viimeinen sodan­jälkeinen val­u­ut­ta sään­te­ly. Vuon­na 2007 maail­man­laa­juinen talous oli vielä hyvässä hapes­sa. Ongel­ma tuli 2008 lokaku­us­sa . Vuo­den 1989 ongel­ma oli enem­män siinä että clear­ing kaup­pa Neu­vos­toli­iton kanssa lop­pui ja se aiheut­ti 15% aukon kansan­taloudessa mut­ta samal­la koti­maisen kysyn­nän ylläpitämisen takia tehti­in veron keven­nys päätös. Vihreät teki sil­loin bud­jet­ti sovun Holk­erin hal­li­tuk­sen kanssa. Tämä kaik­ki löy­tyy uud­es­ta Erk­ki Liikasen kir­jas­ta. Vuo­den 2007 kil­pailukyky menetet­ti­in kos­ka Tehy vaati hoita­jille suur­ta palkanko­ro­tus­ta joka oli ollut muille alo­jen kanssa jäl­jessä. Siinä kohtaa muu ay-liike tuli ahneek­si ja vaati lisäys. Yleis­lakko oli läh­es ovel­la ja hal­li­tus suos­tui kos­ka demar­it tekivät ay-liik­keen puoles­ta oppo­si­tios­sa poli­ti­ikkaa eduskun­nas­sa. Paa­vo Lip­po­nen itse piti Tehyn työ­markki­na tais­telua edes vas­tu­ut­tomana 2007. Kyl­lä ay-liike voi myös sotkea talouden Tupon kaut­ta yhtä hyvin kuin hal­li­tuk­set. Keskite­tyt tupot Suomes­sa ovat olleet myös talouden yliku­umen­e­misen syyt. Oli hal­li­tuk­sen väri mikä hyvän­sä niin yleis­lakko on ollut ay-liik­keelle aina kiristyk­sen avain. Vuo­den 1956 yleis­lakon jäl­keen ay-liike on aina pelotel­lut yleis­lakol­la. Demar­it ovat men­neet Ay-liikeen kelkkaan kos­ka he pelkäävät his­to­ri­al­lis­es­ti vuo­den 1956 tilan­net­ta. K.A. Fager­holm hävisi pres­i­dentin­vaalit kos­ka yrit­ti ottaa pesäeroa Ay-liikeeseen. Viimek­si kun demar­it otti­vat ison pesäeron Ay-liikeeseen oli Lip­posen hal­li­tusten kanssa.

      37. Liikasen bud­jet­tiesi­tys oli vielä kuo­sis­sa, mut­ta eduskun­nas­sa Iiro Viinasen johta­ma val­tio­va­rauin­valiokun­ta eki siitä todel­lisen vaal­ibud­jetin. Suomen pank­ki jou­tui REvalvoimaan markan hillitäk­seen yliku­umen­e­mista ja velka­an­tu­mista. Kaik­ki tämä ennen Venäjän kau­pan rom­ah­dus­ta. Kil­pailukyky onnis­tut­tii sös­simään sitä ennen.
        Vihreät eivät olleet Van­hasen hallituksessa.
        Tuo “bud­jet­ti­sopu” Liikkasen kanssa kos­ki maail­man ensim­mäistä hiilidik­sidi­veroa, jon­ka solmimis­es­ta olen perin ylpeä.

    2. Sylt­ty:
      “Tarvit­semme vapaam­min määräy­tyviä palkko­ja työl­lisyy­den vuok­si ja täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja tulo­ero­jen vuoksi. ”

      Ei tuo kyl­lä minus­ta ihan hirveän vasem­mis­to­laiselta kuu­losta, pikem­minkin maltil­liselta oikeistolaisuudelta.

      Kuten Osmo tote­si, akselit ovat vähän liik­keessä. Oikeis­to per­in­teis­es­ti on peräänku­u­lut­tanut henkilöko­htaista vas­tu­u­ta omas­ta elämästään, joka nyt on peri­aat­teessa hie­man ris­tiri­idas­sa täy­den­tävien tulon­si­ir­to­jen kanssa. Omat tulothan ovat, varsinkin oikeis­ton mielestä, lähtöko­htais­es­ti omaa ansio­ta ja aikaansaannosta.
      Lisäk­si oikeis­to vaali­ten­teis­sä aika selkeästi pää­tyy kan­nalle että ‘suurem­mat tulo­erot ovat perustel­tu­ja palkitsemis/kannustus mielessä’, sitä voi sit­ten pohtia että miten kään­telet ja ohjaat vero­tus­ta siten että alim­mille tulo­por­taille saadaan riitävä toimeen­tu­lo ja samaan aikaan pitäisi vielä palki­ta ylimpiä ryh­miä mata­la­mal­la vero­tuk­sel­la ja korkeam­mil­la tuloil­la jne. Toisin sanoen lupail­laan yhdek­sän hyvää ja kymme­nen kaunista.
      Itselle ei ole kyl­lä vielä selvin­nyt miten oikeis­to ihan käytän­nössä varmis­taa työstä kuin työstä elinkelpoisen palkkion, käytän­nön ehdo­tuk­set kun ovat luokkaa että lyödään AY-liike mai­hin niin palkat lähtevät jotenkin maagis­es­ti nousu­un. Yhdys­val­to­jen pitkäaikaisen palkkastag­naa­tion, minkä Osmokin mainit­si, on esitet­ty johtu­van mm. työväen heikos­ta neu­vot­telu­ase­mas­ta eli heikos­ta AY-liik­keestä. Oikeis­tokaan ei ole varsi­nainen suuri palkkat­uen kan­nat­ta­ja, joten odotan mie­lenki­in­nol­la lisäti­etoa miten Oikeis­to edes käytän­nössä toteut­taa nuo täy­den­tävät tulon­si­ir­rot jot­ka Sylt­ty mainit­see oikeis­to­laisek­si, läh­es kaik­ki Oikeis­ton aloit­teet tun­tu­vat pyrkivän vähen­tämään tulon­si­ir­to­ja ja myös levit­tämään veropo­h­jaa tasaisemmaksi.

      Ehkä kuitenkin oikea ero oikeis­ton ja vasem­mis­ton välil­lä on vain siinä minkälaiset tulo­erot ja alim­mat palkat ryh­mät näkevät kohtu­ullisik­si ja tätä kaut­ta tulon­si­ir­to­jen ‘sopi­va’ määrää riip­puu ihan siitä mis­sä se oman ryh­män tas­apain­opiste on. Suomes­sa oikeis­to ilmeis­es­ti näkee että tääl­lä on jo liiankin pienet tulo­erot ja täl­lä logi­ikalla myös tulon­si­ir­to­ja on liikaa.

      Vielä kyynisem­min voisi tode­ta, kuten on tieteel­lis­es­ti osoitet­tu melko luotet­tavasti, että ihmiset keskimäärin äänestävät oman etun­sa mukaises­ti, jol­loin suu­rit­u­loiset vas­tus­ta­vat vero­tus­ta ja tulon­si­ir­to­ja, suuren omaisu­u­den omis­ta­vat vas­tus­ta­vat omaisu­usvero­ja. Vastapuolel­la sairaat, työt­tömät ja pieni­palkkaiset kan­nat­ta­vat suurem­pia tulon­si­ir­to­ja itselleen jot­ka tietenkin kus­tan­netaan muiden mak­samil­la veroilla.

      1. Stadist:

        Ehkä kuitenkin oikea ero oikeis­ton ja vasem­mis­ton välil­lä on vain siinä minkälaiset tulo­erot ja alim­mat palkat ryh­mät näkevät kohtu­ullisik­si ja tätä kaut­ta tulon­si­ir­to­jen ‘sopi­va’ määrää riip­puu ihan siitä mis­sä se oman ryh­män tas­apain­opiste on. Suomes­sa oikeis­to ilmeis­es­ti näkee että tääl­lä on jo liiankin pienet tulo­erot ja täl­lä logi­ikalla myös tulon­si­ir­to­ja on liikaa.

        Itse tun­nus­taudun oikeis­to­laisem­min ajat­tel­e­vak­si ja näk­isin, että olet taval­laan oike­as­sa tiivis­telmäsi kanssa, mut­ta ainakin oma­l­la kohdal­lani molem­mis­sa on pieniä vivahde-ero­ja. Tulo­ero­jen osalta en näe mitään syytä tai järkeä ehdoin tah­doin kas­vat­taa niitä. Olen vaan enem­mänkin turhau­tunut siitä, että meil­lä on maail­man kahdek­san­nek­si pien­im­mät tulo­erot, jot­ka ovat kaiken lisäk­si pysyneet läh­es muut­tumat­tom­i­na viimeisen vuosikymme­nen ja siitä huoli­mat­ta vasen­ta laitaa kuun­tele­mal­la tulee sem­moinen olo, että Suomen suurin ongel­ma on mas­si­iviset tulo­erot ja niiden hyytävän nopea kasvu­tahti. Itse lait­taisin paukut ja resurssit jon­nekin ihan muualle yhteiskun­nal­lis­ten ongelmien kor­jaamisek­si (joi­ta ehdot­tomasti on ole­mas­sa ja joiden kor­jaamisek­si ilomielin mak­san vero­ja) ja miet­tisin tilanteen uudelleen tulo­ero­jen osalta, jos ja kun ne oli­si­vat kas­va­neet vaikka­pa niin, että Suomes­sa on maail­man 20. pien­im­mät tuloerot.

        Tulon­si­ir­to­jen osalta olet jälleen oike­as­sa, että niitä on mielestäni liikaa, mut­ta niitä on ennen kaikkea liikaa jois­sa rahaa siir­retään samal­ta porukalta samalle porukalle. Tulon­si­ir­to­ja pien­im­mille desi­ileille pidän ehdot­tomasti järkev­inä ja niiden määrän kas­vat­tamises­sa en näe mitään merkit­täviä ongelmia, mut­ta se, että keskilu­okkaiset mak­sa­vat tulon­si­ir­to­ja keskilu­okkaisille tai parhaas­sa tapauk­ses­sa vieläpä korkeam­mille tulode­si­ileille en näe mitään järkeä. Peri­aat­teessa voi ajatel­la, että kyse on vaan rahan siirtämis­es­tä taskus­ta toiseen eli hom­ma toimii enem­män tai vähem­män neu­traal­isti, mut­ta reaal­i­maail­mas­sa mikään transak­tio ei ikinä tapah­du ilman pien­tä kitkaa ja siihen kitkaan hukkuu merkit­tävä määrä lain­säätäjien, vira­nomais­ten ja kansalais­ten aikaa ja resursse­ja, kun mietitään miten suuret raha­sum­mat kulke­vat Suomes­sa kun­nal­lis­ten ja val­ti­ol­lis­ten elim­ien läpi. Aikaa ja resursse­ja, jot­ka jälleen olisi järkevämpi kohdis­taa siihen eniten tarpeessa ole­vaan porukkaan.

      2. Jukkis: Olen vaan enem­mänkin turhau­tunut siitä, että meil­lä on maail­man kahdek­san­nek­si pien­im­mät tulo­erot, jot­ka ovat kaiken lisäk­si pysyneet läh­es muut­tumat­tom­i­na viimeisen vuosikymme­nen ja siitä huoli­mat­ta vasen­ta laitaa kuun­tele­mal­la tulee sem­moinen olo, että Suomen suurin ongel­ma on mas­si­iviset tulo­erot ja niiden hyytävän nopea kasvutahti. 

        Itse olen mielestäni melko vasem­mis­to­lainen, mut­ta suo­raan san­ot­tuna vasem­mis­ton poli­it­ti­nen retori­ik­ka on karan­nut todel­lisu­ud­es­ta ja aikaa sit­ten ja keskit­tyy mielestäni lähin­nä saavutet­tu­jen etu­jen puo­lus­tamiseen. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kor­jaus parem­min nykypäivään sopi­vak­si pitäisi tehdä ja totu­us on kyl­lä se, että jos ei vasem­mis­to sitä kehitä eteen­päin niin kyl­lä sen oikeis­to ennen pitkää ‘kor­jaa’. Lop­putu­los tosin ei vält­tämät­tä sit­ten miel­lytä vasem­mis­toa. Kokoomuk­senkin ehdo­tuk­ses­sa on hyviä puo­lia, samoin Liberan/Lepomäen perustil­i­mallis­sa. Nyt olisi hal­li­tuk­sel­la hieno tilaisu­us poimia parhaat ideat kaik­il­ta ja tehdä se uud­is­tus ennen kuin joku muu tekee sen hei­dän puolestaan.

      3. Jukkis: Tulon­si­ir­to­ja pien­im­mille desi­ileille pidän ehdot­tomasti järkev­inä ja niiden määrän kas­vat­tamises­sa en näe mitään merkit­täviä ongelmia, mut­ta se, että keskilu­okkaiset mak­sa­vat tulon­si­ir­to­ja keskilu­okkaisille tai parhaas­sa tapauk­ses­sa vieläpä korkeam­mille tulode­si­ileille en näe mitään järkeä. 

        Jär­ki on moti­vaa­tiop­sykol­o­gi­sis­sa näköko­hdis­sa. Ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan vero­ja vain sel­l­ais­ten tois­t­en ihmis­ten hyväk­si, joiden he koke­vat kuu­lu­van samaan moraaliseen yhteisöön kuin he itse, ja tulon­si­ir­rot keskilu­okan sisäl­lä ovat eräs tärkeim­mistä tavoista sitout­taa tähän veronmaksuun.

        Että asia on näin, näkyy mielestäni a) siitä, ettei mis­sään päin maail­maa ole yhtään val­tio­ta, jos­sa alim­mat desi­ilit saisi­vat nyky­is­ten Pohjo­is­maid­en suu­ruiset tulon­si­ir­rot mut­ta keskidesi­ilit eivät; ja b) maa­pal­lon tasol­la köy­him­mät desi­ilit löy­tyvät ihan muual­ta kuin Suomes­ta, mut­ta kukaan ei silti ehdo­ta, että tulon­si­ir­rot tulisi suun­na­ta köy­hien suo­ma­lais­ten sijaan näille desi­ileille – argu­men­toiden itsesi kaltaiseen tapaan, että sil­loin samal­la rahal­la saataisi­in eniten aikaan.

        On myös hie­man kyynisem­pi näköko­h­ta, jon­ka eräs kom­ment­ti eräässä toises­sa blo­gis­sa yli kahdek­san vuot­ta sit­ten kiteyt­ti niin hyvin, että se jäi pysyvästi mieleeni ja muistin sen yhä ulkoa läh­es sanas­ta sanaan:

        On tärkeää taju­ta, ettei hyv­in­voin­ti­val­tio ole mikään köy­häi­na­pu­laitos. Ei ole mikään vahinko, että se jakaa rahaa avokä­tis­es­ti keskilu­okalle. Se on nimeno­maan sen tarkoi­tus. Keskilu­ok­ka halu­aa, että vero­jen vasti­neek­si voi olla huole­hti­mat­ta raha-asioista. Keskilu­ok­ka ei halua säästää las­ten tekoa, las­ten koulu­tus­ta, omaa eläket­tään tai mah­dol­lista työt­tömyyt­tä tai sairaut­ta varten. Onhan se tietysti vähän has­sua, mut­ta toisaal­ta myös tosi mukavaa.

      4. Tom­mi Uschanov: Jär­ki on moti­vaa­tiop­sykol­o­gi­sis­sa näköko­hdis­sa. Ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan vero­ja vain sel­l­ais­ten tois­t­en ihmis­ten hyväk­si, joiden he koke­vat kuu­lu­van samaan moraaliseen yhteisöön kuin he itse, ja tulon­si­ir­rot keskilu­okan sisäl­lä ovat eräs tärkeim­mistä tavoista sitout­taa tähän veronmaksuun.

        Että asia on näin, näkyy mielestäni a) siitä, ettei mis­sään päin maail­maa ole yhtään val­tio­ta, jos­sa alim­mat desi­ilit saisi­vat nyky­is­ten Pohjo­is­maid­en suu­ruiset tulon­si­ir­rot mut­ta keskidesi­ilit eivät; ja b) maa­pal­lon tasol­la köy­him­mät desi­ilit löy­tyvät ihan muual­ta kuin Suomes­ta, mut­ta kukaan ei silti ehdo­ta, että tulon­si­ir­rot tulisi suun­na­ta köy­hien suo­ma­lais­ten sijaan näille desi­ileille – argu­men­toiden itsesi kaltaiseen tapaan, että sil­loin samal­la rahal­la saataisi­in eniten aikaan.

        On myös hie­man kyynisem­pi näköko­h­ta, jon­ka eräs kom­ment­ti eräässä toises­sa blo­gis­sa yli kahdek­san vuot­ta sit­ten kiteyt­ti niin hyvin, että se jäi pysyvästi mieleeni ja muistin sen yhä ulkoa läh­es sanas­ta sanaan:

        On tärkeää taju­ta, ettei hyv­in­voin­ti­val­tio ole mikään köy­häi­na­pu­laitos. Ei ole mikään vahinko, että se jakaa rahaa avokä­tis­es­ti keskilu­okalle. Se on nimeno­maan sen tarkoi­tus. Keskilu­ok­ka halu­aa, että vero­jen vasti­neek­si voi olla huole­hti­mat­ta raha-asioista. Keskilu­ok­ka ei halua säästää las­ten tekoa, las­ten koulu­tus­ta, omaa eläket­tään tai mah­dol­lista työt­tömyyt­tä tai sairaut­ta varten. Onhan se tietysti vähän has­sua, mut­ta toisaal­ta myös tosi mukavaa.

        Ymmär­rän tämän näkökul­man ja en epäile sen ole­van osaltaan tätä oikeut­ta­mas­sa, mut­ta tämä kitkaan hukku­van ajan ja resurssien määrä on Suomen kaltaises­sa paljon tulon­si­ir­to­ja tekevässä val­tios­sa niin suuri, että kovasti silti kan­nat­taisin uudelleen­po­hd­in­taa. Vaik­ka sit­ten sitä kaut­ta, että tehdään tulon­si­ir­roista automaat­tisia perus­tu­lon kaltaisel­la jär­jeste­lyl­lä ja sitä kaut­ta saataisi­in hukkapros­ent­ti pienem­mäk­si val­tion ja kun­tien kaut­ta kier­räte­ty­istä rahoista. Sin­ga­poren kaltaista tili­jär­jestelmää blo­gisti on myös esitel­lyt niin posi­ti­ivises­sa sävyssä, että sen kokeilem­i­nen kiehtoisi, sil­lä siinähän kit­ka pois­tu­isi ihan niinkin yksinker­taisel­la keinol­la kuin lait­ta­mal­la ne rahat jokaisen kansalaisen omi­in nimi­in. Nyt meil­lä käytetään hyvin paljon ihmis­ten aikaa molem­mil­la puo­lil­la Kelan tiskiä min­un (ja mielestäni myös yhteiskun­nan) näkökul­mas­ta täysin hyödyt­tömään ja tuot­ta­mat­tomaan työhön, kun toinen osa­puoli perustelee eri doku­mentein mik­si tämä tulon­si­ir­to pitäisi tul­la ja toinen vahtii, että tuleeko se myön­tää vai ei.

        Lisäk­si sivunoot­ti­na tuo poim­intasi, että keskilu­okan ei tarvitse näitä jut­tu­ja miet­tiä vaan voi surut­ta sanoutua irti vas­tu­us­ta omas­ta elämästään on toden­näköis­es­ti häir­it­sevän tot­ta, mut­ta tulee samal­la pure­maan mon­taa 80- ja 90-luvul­la syn­tyneitä nilkkaan, kun eläke­jär­jestelmä vetelee viimeisiään mei­dän eläkeiän osues­sa kohdalle. Ani­har­va säästää mitään eläket­tään varten, joko kos­ka ei pysty tai kos­ka luot­taa eläke­jär­jestelmäämme ja kylmää tulee kyyti ole­maan, kun tämä todel­lisu­us lävähtää kasvoille.

      5. Juhana Var­ti­aisel­la on hyvä perustelu rahan jakamisel­la keskilu­okalle: hv-val­tio toimii käytän­nössä jät­timäisenä vaku­u­tus­laitok­se­na, eikä ihmis­ten tarvitse ottaa joka asi­aan eril­listä vaku­u­tus­ta tai säästää. Samal­la tulon­si­ir­to­jen ja palvelu­iden hyväksyt­tävyys säi­lyy korkeana, kos­ka ”ser­vices for the poor are poor services”. 

        Mut­ta liika on aina liikaa. Työt­tömyy­seläkeput­ki ja koti­hoidon tuki noin alka­jaisik­si. Rahaa pitäisi myös enem­män suun­na­ta sinne, mis­sä se vaikut­taa eniten sieltä, mis­sä se vaikut­taa vähiten. Esimerkik­si vaikka­pa van­hempi­en oikeut­ta pila­ta las­ten­sa elämä pitäisi rajoit­taa koval­la kädel­lä nykyis­es­tä (ehdo­tus, joka ei ole var­masti vasem­mis­to­laisu­ut­ta nähnytkään).

      6. Sylt­ty:
        Juhana Var­ti­aisel­la on hyvä perustelu rahan jakamisel­la keskilu­okalle: hv-val­tio toimii käytän­nössä jät­timäisenä vaku­u­tus­laitok­se­na, eikä ihmis­ten tarvitse ottaa joka asi­aan eril­listä vaku­u­tus­ta tai säästää. Samal­la tulon­si­ir­to­jen ja palvelu­iden hyväksyt­tävyys säi­lyy korkeana, kos­ka ”ser­vices for the poor are poor services”. 

        Niin — pelkässä hyväksyt­tävyy­den korostamises­sa uno­htuu asian toinen puoli — mit­ta­vat tulon­si­ir­rot kaikissa tulolu­okissa motivoivat myös ihmisiä mak­si­moimaan omaa etu­aan eli tässä tapauk­ses­sa vas­taan­ot­tami­aan tulon­si­ir­to­ja. Kak­si selkein­tä reit­tiä tähän on tietysti toisaal­ta oma­lle ryh­mälle tulon­si­ir­to­ja ajavien poli­itis­ten ryh­mien suosimi­nen ja toisaal­ta ahk­era eri­lais­ten por­saan­reikien hyödyntäminen.

        Var­maankin yksi­ty­ishenkilöi­den asun­tosi­joit­tamisen voisi nähdä asum­istuen (takaisin)rahastuksena? Entäpä sit­ten seka­va ja vaike­selkoinen tukivi­idakko, joka saa heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat luovut­ta­maan alkume­treil­lä ja kitu­ut­ta­maan ilman tukia — tämäkin var­maan sopii mon­elle jär­jestelmän hyö­dyn­tämisen hallitsevalle.

        Voisi kai väit­tää, että hyväksyt­tävyy­den tavoit­telu on johtanut jär­jestelmään, joka jät­tää mon­et todel­lisen avun tarvit­se­vat pulaan, jos­sa tuet suun­tau­tu­vat väärille ryh­mille ja jota on mah­do­ton muut­taa järkeväm­mäk­si tai päivit­tää muut­tuvia tarpei­ta vas­taavak­si — kos­ka kaikil­la on pelis­sä saavutet­tu­ja etu­ja. Kär­jis­tet­tynä väit­teenä voisi esit­tää sen, että muu­tok­set (leikkauk­set, “kan­nus­timet”) suun­tau­tu­vat vain heikoim­mis­sa ase­mis­sa ole­vi­in, kos­ka hei­dän poli­it­ti­nen voimansa on olematonta.

        Sosi­aalidemokraat­tisel­la uni­ver­saalien palvelu­iden ja tulosi­ir­to­jen sekamel­skalla on siis saatu luo­tua oikea osaop­ti­moin­tien suo, jota ei voi kui­v­at­taa, kos­ka kukaan ei ole valmis luop­umaan omas­ta kakunpalastaan.

      7. Sylt­ty:
        Juhana Var­ti­aisel­la on hyvä perustelu rahan jakamisel­la keskilu­okalle: hv-val­tio toimii käytän­nössä jät­timäisenä vaku­u­tus­laitok­se­na, eikä ihmis­ten tarvitse ottaa joka asi­aan eril­listä vaku­u­tus­ta tai säästää. Samal­la tulon­si­ir­to­jen ja palvelu­iden hyväksyt­tävyys säi­lyy korkeana, kos­ka ”ser­vices for the poor are poor services”. 

        Mut­ta liika on aina liikaa. Työt­tömyy­seläkeput­ki ja koti­hoidon tuki noin alkajaisiksi.Rahaa pitäisi myös enem­män suun­na­ta sinne, mis­sä se vaikut­taa eniten sieltä, mis­sä se vaikut­taa vähiten. Esimerkik­si vaikka­pa van­hempi­en oikeut­ta pila­ta las­ten­sa elämä pitäisi rajoit­taa koval­la kädel­lä nykyis­es­tä (ehdo­tus, joka ei ole var­masti vasemmistolaisuuttanähnytkään).

        Ilmiöl­lä on nimi “Para­dox of Redis­tri­b­u­tion” jon­ka lanseerasi tai ainakin pop­u­lar­isoi ruot­salais­tutk­i­jat vuon­na 1998. Näyt­tää tosi­aan siltä, että kun ennen kaikkea keskilu­ok­ka ote­taan julk­isten palvelu­jen piiri­in, niin niiden laatu para­nee ja–mikä tärkeintä–niiden vaikut­tavu­us niihin todel­lisi­in avun­tarvit­si­joi­hin (eli köy­hem­mät kansanosat) para­nee vielä entisestään. 

        Tämä on hyvin jär­keenkäypää. Keskilu­ok­ka on parem­pi pitämään poli­it­tista painet­ta palvelu­jen laadus­sa. Samaa näkee Yhdys­val­lois­sa myös siinä, että parem­min toimeen­tulevil­la asuinalueil­la on parem­mat julkiset koulut. Tämä ei johdu pelkästään suurem­mista vero­tu­loista vaan van­hempi­en suurem­mas­ta akti­ivi­su­ud­es­ta ja kyvys­tä koulu­jen “vah­timises­sa.” Samoin poli­isit par­tioi ahk­er­am­min ja sän­til­lisem­min keskilu­okkaisten alueil­la, kos­ka muuten äänestet­täisi­in poli­isipääl­likkö vaihtoon. 

        Se, että keskilu­ok­ka on palvelu­jen piiris­sä on myös omi­aan vähen­tämään niiden kan­ta­maa stig­maa. Yhdys­val­lois­sa esimerkik­si julki­nen liikenne miel­letään sosi­aali­palveluk­si, ikäänkuin köy­häi­navuk­si, eikä niinkään kaikkien kansalais­ten liiken­ner­atkaisuna. Ja tästä syys­tä sen laatu on usein niin surkeaa, kun ei äänestäjiä kiin­nos­ta sitä parantaa. 

        Eli jos halu­at paran­taa julk­isten palvelu­jen laat­ua (eri­tyis­es­ti niiden, joiden on tarkoi­tus aut­taa köy­himpiä), tar­joa niitä myös keskituloisille!

      8. Jukkis: Olen vaan enem­mänkin turhau­tunut siitä, että meil­lä on maail­man kahdek­san­nek­si pien­im­mät tulo­erot, jot­ka ovat kaiken lisäk­si pysyneet läh­es muut­tumat­tom­i­na viimeisen vuosikymme­nen ja siitä huoli­mat­ta vasen­ta laitaa kuun­tele­mal­la tulee sem­moinen olo, että Suomen suurin ongel­ma on mas­si­iviset tulo­erot ja niiden hyytävän nopea kasvutahti.

        Täysin samaa mieltä. Julk­isu­udessa puhutaan läh­es yksi­no­maan brut­to­tu­lo­jen eroista, jois­sa Suo­mi on gini-indek­sil­lä mitat­tuna kohta­laisen korkeal­la, ker­roin noin 0.43, ja uno­hde­taan, että tääl­lä tasa­taan ero­ja veroil­la ja tulon­si­ir­roil­la todel­la merkit­tävästi. Ne huomioi­va gini-ker­roin on noin 0.27. OECD-maista vain Irlan­ti tasaa tulo­ero­ja enemmän.

  2. > Markki­na­t­alous on osoit­tanut valtavan
    > voimansa hyvässä ja pahas­sa. Se on
    > alis­tet­ta­va hyvän palvelu­un sen sijaan,
    > että sen voima tuhottaisiin.

    Kuka sen alis­taa? Val­tioko? — Mut­ta sil­loin­han emme puhukaan enää markkinataloudesta.

    Sen määrit­telem­i­nen, mikä on hyvää ja mikä pahaa, kuu­luu yhteiskun­nalle, siis kansalle. Ei val­ti­olle. Val­tion tehtävä on toimia kansan hyväk­si. Ei alis­taa kansaa hyvän palvelukseen.

    1. K‑Veikko: Sen määrit­telem­i­nen, mikä on hyvää ja mikä pahaa, kuu­luu yhteiskun­nalle, siis kansalle. 

      Soin­in­vaara­han tuos­sa määrit­telee, mikä on hänestä hyvää ja mikä pahaa, eikö hänkin kuu­lu kansaan?

    2. K‑Veikko:
      > Markki­na­t­alous on osoit­tanut valtavan
      > voimansa hyvässä ja pahas­sa. Se on
      > alis­tet­ta­va hyvän palvelu­un sen sijaan,
      > että sen voima tuhottaisiin.

      Kuka sen alis­taa? Val­tioko? — Mut­ta sil­loin­han emme puhukaan enää markkinataloudesta.

      Sen määrit­telem­i­nen, mikä on hyvää ja mikä pahaa, kuu­luu yhteiskun­nalle, siis kansalle. Ei val­ti­olle. Val­tion tehtävä on toimia kansan hyväk­si. Ei alis­taa kansaa hyvän palvelukseen.

      Val­tiot eli hallinnot ympäri maail­man “alis­taa” markki­na­t­alout­ta men­nen tullen. Esimerkik­si ohjaa­mal­la kulu­tus­ta ja sitä kaut­ta tuotan­toa vero­jen kaut­ta. Sub­ven­toimal­la kus­tan­nuk­sia mieli­v­al­tais­es­ti mil­loin millekin alalle. Jät­tämäl­lä toimi­alo­ja tai asioi­ta sään­te­lyn ulkop­uolelle kun taas toisia sään­nel­lään. Lista on lop­u­ton. Suurim­mak­si osak­si näitä päätök­siä ohjailee valitet­tavasti se, kenel­lä on isoin säk­ki joka jollekin min­is­ter­in­retkulle kannetaan.

      Mitään lais­sez-fairea ei ole ole­mas­sakaan (hyvä niin, täyt­tä anarki­aa ei kaipaa kukaan), mut­ta pikem­minkin jonk­i­nasteista suun­nitel­mat­alout­ta. Aivan kuten liike-elämä on pääosin neljän­nesvu­osit­tain audi­toitavaa suunnitelmataloutta.

      Hyvän ja pahan erot­tamiseen ei mitään mon­imutkaisia miet­intöjä tarvi­ta. Hyväk­si voi laskea sel­l­aiset asi­at, joiden avul­la tur­vataan pitkäl­lä aikavälil­lä tuleville sukupolville vähin­tään se, mitä itsel­läm­mekin on. On sit­ten kyse kohtu­ullis­es­ta elin­ta­sos­ta, luon­nos­ta ja elinympäristöstä tai vaik­ka har­ras­tuk­sista ja niin edespäin. Valitet­tavasti täl­lä het­kel­lä men­nään siinä pahas­sa suun­nas­sa, että annetaan kaikkien kah­mia sen mitä irti saa ja seu­raav­ista ei niin väliä. 80-luvul­la Suomes­sakin val­lit­si vielä jokin alkeelli­nen sivistyk­sen ja suh­teel­lisu­u­den­ta­jun taso asioiden suh­teen, kun poh­jat­tomat ahmatit oli joten­sakin ruo­dus­sa. Ja syys­täkin oli­vat; mitä enem­män jokainen kah­mii itselleen, sitä kauem­mak­si ajaudumme yhteiskun­nan käsit­teestä, kun jokainen on vain invid­i­uaalis­es­ti itseään varten. Tämä tun­tuu unohtuneen. 

      Moraa­li­nen, sivistyk­selli­nen ja oikeu­den­mukaisu­u­den sekä suh­teel­lisu­u­den rap­pio johtaa lop­ul­ta yhteiskun­ta­rauhan tuhou­tu­miseen. Siinä mietittävää.

  3. Olen tästä täs­mälleen eri mieltä. Alhaisia palkko­ja ei tarvi­ta, kos­ka ne tuot­ta­vat tuot­tam­a­ton­ta työtä. Jos ihmi­nen uhraa täy­den työa­jan tehtävään, jota pide­tään tarpeel­lise­na, on hänen saata­va siitä kun­ni­al­liseen elämään riit­tävä elanto. 

    Jos taas teetetään tarpee­ton­ta työtä, se ei ole tarpeel­lista vaan alen­taa kansan­talouden keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta. Tarpee­ton­ta työtä, siis sel­l­aista, mis­tä ei halu­ta mak­saa täyt­tä hin­taa, voidaan yrit­tää teet­tää vaik­ka maa­han­muut­ta­jil­la, joil­la ei ole vai­h­toe­hto­ja kos­ka tarvit­se­vat perus­teen oleskelulu­paan. Pos­til­la on pitkäaikainen koke­mus maa­han­muut­ta­jatyövoimas­ta lajit­te­lute­htävis­sä, mis­sä työnopas­tus onnis­tuu vähäisel­läkin kieli­taidol­la ja Posti on siirtänyt tämän osaamisen­sa varhais­jakelu­un, mikä on nyky­isin pääkaupunkiseudul­la maa­han­muut­ta­jien käsis­sä kuten siivousalakin.

    Siivous on esimerk­ki tarpeel­lis­es­tä työstä jota väitetään tuot­ta­mat­tomak­si mut­ta auta armias jos pomon huone on aamul­la sotkuinen eikä aamun lehti ole tul­lut! Yön aher­ta­ja ei ole tehnyt tehtäväänsä! 

    Aja­tus, että ihmiset ylipäätään ansait­se­vat palkkansa, on kohtu­ullisen suuripi­irteinen käsi­tys todel­lisu­ud­es­ta. Suuri osa pieni­palkkai­sista töistä on kuitenkin sel­l­aisia, että niis­sä toim­inta on tarkkaan seu­rat­tavis­sa joten voisi olet­taa, että pieni­palkkaiset yleen­sä hoita­vat leiviskän­sä, mikä on myös mitat­tavis­sa ettei vahin­gos­sakaan mak­se­ta liikaa palkkaa kuten metron lyhen­täjille tai vas­taav­ille negati­ivisen tuot­tavu­u­den aiheuttajille.

    1. Olli Saari­nen:
      Olen tästä täs­mälleen eri mieltä. Alhaisia palkko­ja ei tarvi­ta, kos­ka ne tuot­ta­vat tuot­tam­a­ton­ta työtä. Jos ihmi­nen uhraa täy­den työa­jan tehtävään, jota pide­tään tarpeel­lise­na, on hänen saata­va siitä kun­ni­al­liseen elämään riit­tävä elanto. 

      Täl­laisen ay-henkisen ajat­telun vuok­si Suomes­sa on paljon ihmisiä työvoiman ulkop­uolel­la ja ver­rat­tain kehit­tymätön palvelusektori. 

      Jos ihmi­nen halu­aa tehdä työtä, mut­ta hänen tuot­tavuuten­sa ei ole häävi, kor­po­ra­tivis­es­ti on päätet­ty, ettei hänel­lä ole oikeut­ta tehdä työtä.

      1. Mauno Mon­ni: Täl­laisen ay-henkisen ajat­telun vuok­si Suomes­sa on paljon ihmisiä työvoiman ulkop­uolel­la ja ver­rat­tain kehit­tymätön palvelusektori. 

        Jos ihmi­nen halu­aa tehdä työtä, mut­ta hänen tuot­tavuuten­sa ei ole häävi, kor­po­ra­tivis­es­ti on päätet­ty, ettei hänel­lä ole oikeut­ta tehdä työtä. 

        Onko Suomes­sa paljonkin ihmisiä jot­ka halu­aisi­vat tehdä mata­lan tuot­tavu­u­den työtä mut­ta ei anneta? “Eppäil­lä tuo­ta soppii.”
        Var­maan Des­tia palkkaisi lapi­omiehiä jos he tuli­si­vat töi­hin sel­l­aisel­la pal­ka­lla että tuli­si­vat halvem­mak­si kuin kaivinkone. Mut­tei tai­da olla tulijoita.

    2. Olli Saari­nen: Alhaisia palkko­ja ei tarvi­ta, kos­ka ne tuot­ta­vat tuot­tam­a­ton­ta työtä. 

      Jos taas teetetään tarpee­ton­ta työtä, se ei ole tarpeel­lista vaan alen­taa kansan­talouden keskimääräistä tuottavuutta. 

      Esität uuden määritelmän työn tuot­tavu­udelle. Vaki­in­tunut määritelmä on oleel­lis­es­ti erilainen.

      Keskimääräi­nen tuot­tavu­us on tässä yhtey­dessä merk­i­tyk­setön, sil­lä myös mata­lan tuot­tavu­u­den työ lisää BKT:ä, jos se tuot­taa yhtään lisäarvoa.

      Olli Saari­nen: Jos ihmi­nen uhraa täy­den työa­jan tehtävään, jota pide­tään tarpeel­lise­na, on hänen saata­va siitä kun­ni­al­liseen elämään riit­tävä elanto. 

      Tämä on oikea ja inhimilli­nen näkökul­ma, mut­ta oleel­lista on, pitääkö pelkän työ­suorituk­sen tuot­taa kun­ni­al­liseen elämään riit­tävä elan­to, vai syn­tyykö kun­ni­al­liseen elämään riit­tävä elan­to työn ja siihen liit­tyvän tai liit­tymät­tömän (esim. perus­tu­lo) tuen turvin. 

      Ei mei­dän kaikkien työn tulos käy kau­pak­si markki­nahin­nal­la. Nykyi­nen sys­tee­mi ajaa hei­dät työt­tömäk­si. Ei hyvä, sil­lä töis­sä olosta seu­raa kuitenkin myös mui­ta “tulo­ja” kuin pelkkä palkka. 

      OS: “Vasem­mis­to esit­tää ratkaisuk­si täy­den­tävien tulon­si­ir­to­jen sijas­ta laa­jaa palkkat­uen käyt­töä. Se on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta rahan kier­rät­tämi­nen työ­nan­ta­jan kaut­ta sitoo työn­tek­i­jän työan­ta­jaan, oli tämä mil­lainen ääliö hyvän­sä. Mik­si työväen­li­ike täl­laista kannattaa? ”

      Todel­la hyvä kysymys. Olen vuosien var­rel­la näh­nyt mon­ta moni­tu­ista ker­taa, että yksi ja sama ihmi­nen on yhdessä työ­paikas­sa luuseri, mut­ta toises­sa mes­tari, ja mon­et sävyt siltä väliltä.

      1. Tapio:

        Keskimääräi­nen tuot­tavu­us on tässä yhtey­dessä merk­i­tyk­setön, sil­lä myös mata­lan tuot­tavu­u­den­työ lisää BKT:ä, jos se tuot­taa yhtään lisäarvoa.

        Vas­tasin tähän alem­pana Rol­lelle, kun oli lev­eämpi pals.

    3. Olli Saari­nen:
      Pos­til­la on pitkäaikainen koke­mus maa­han­muut­ta­jatyövoimasta­la­jit­te­lute­htävis­sä, mis­sä työnopas­tus onnis­tuu vähäisel­läkin kieli­taidol­la ja Posti on siirtänyt tämän osaamisen­sa varhais­jakelu­un, mikä on nyky­isin pääkaupunkiseudul­la maa­han­muut­ta­jien käsis­sä kuten siivousalakin. 

      Päästi­in siis ajanko­htaiseen aiheeseen. Tuoko on syy Postin työe­htoshop­pailulle? Suurin osa pos­ti­lai­sista joi­ta palka­nalen­nuk­set koske­vat ovat ymmärtääk­seni syn­type­r­äisiä Suomen kansalaisia.

      1. R.Silfverberg: Päästi­in siis ajanko­htaiseen aiheeseen. Tuoko on syy Postin työe­htoshop­pailulle? Suurin osa pos­ti­lai­sista joi­ta palka­nalen­nuk­set koske­vat ovat ymmärtääk­seni syn­type­r­äisiä Suomen kansalaisia.

        Kyseessä on maail­man paras kolmikan­tainen ja yleis­si­to­va jär­jestelmä ja tässäkin postin tapauk­ses­sa sehän toimii juuri kuten on ajatel­tukin toimi­van. Ei mitään paikallista sopimista, ehdot riip­pu­vat yleis­si­to­vas­ta tes­sistä joka on ole­mas­sa työn­tek­i­jöi­den parhaaksi. 

        😉

  4. Palkkatu­ki on kyl­lä ihan roskaa. Olen ker­ran käyt­tänyt, mut­ta henkilö olti­in palkkaa­mas­sa joka tapauksessa. 

    Postin kohdal­la nähdään hyvin negati­ivisen tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ongel­mallisu­us. Ennen yhtiölle arvokkaiden kir­jei­den jaka­jat jaka­vat nyt vitosel­la Kiinas­ta rahtei­neen tuo­tu­ja paket­te­ja, mut­ta palkkaus on yhä korkea män­nävu­osien TES, ja muu­tok­sia vas­taan tapel­laan kovasti. Yleistä mielipi­det­tä vas­taan väitän, että tj on miljoo­nansa ansain­nut jos saa tiputet­tua Postin palkkaku­lut kestävälle tasolle. Sen jäl­keen tosin jakelun luotet­tavu­ut­ta on parannettava.

    1. Krtek:
      Palkkatu­ki on kyl­lä ihan roskaa. Olen ker­ran käyt­tänyt, mut­ta henkilö olti­in palkkaa­mas­sa joka tapauksessa. 

      Postin kohdal­la nähdään hyvin negati­ivisen tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ongel­mallisu­us. Ennen yhtiölle arvokkaiden kir­jei­den jaka­jat jaka­vat nyt vitosel­la Kiinas­ta rahtei­neen tuo­tu­ja paket­te­ja, mut­ta palkkaus on yhä korkea män­nävu­osien TES, ja muu­tok­sia vas­taan tapel­laan kovasti. Yleistä mielipi­det­tä vas­taan väitän, että tj on miljoo­nansa ansain­nut jos saa tiputet­tua Postin palkkaku­lut kestävälle tasolle. Sen jäl­keen tosin jakelun luotet­tavu­ut­ta on parannettava.

      Pitäisikö ennem­min tehdö jotain sille että Suomen Posti ei joudu tap­pi­ol­la jaka­maan kiinalaiskrääsää?

    2. Krtek:
      Palkkatu­ki on kyl­lä ihan roskaa. Olen ker­ran käyt­tänyt, mut­ta henkilö olti­in palkkaa­mas­sa joka tapauksessa. 

      Postin kohdal­la nähdään hyvin negati­ivisen tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ongel­mallisu­us. Ennen yhtiölle arvokkaiden kir­jei­den jaka­jat jaka­vat nyt vitosel­la Kiinas­ta rahtei­neen tuo­tu­ja paket­te­ja, mut­ta palkkaus on yhä korkea män­nävu­osien TES, ja muu­tok­sia vas­taan tapel­laan kovasti. Yleistä mielipi­det­tä vas­taan väitän, että tj on miljoo­nansa ansain­nut jos saa tiputet­tua Postin palkkaku­lut kestävälle tasolle. Sen jäl­keen tosin jakelun luotet­tavu­ut­ta on parannettava.

      Täl­lä ker­taa Posti on alen­ta­mas­sa paket­til­o­gis­ti­ikan palkkaus­ta, jota varten on perustet­tu oma yhtiö, johon työn­tek­i­jät on siir­ret­ty liik­keen­lu­ovu­tuk­sel­la. Siir­to kos­kee lajit­telukeskuk­sia, jois­sa ei käsitel­lä kir­je- ja lehti­pos­tia, Van­taa, Lieto(Turku) ja Seinäjoki.

      Johto väit­tää halu­a­vansa kil­pail­i­joiden tasoiset “reilut ehdot”. Yksikään kil­pail­i­ja ei tai­da nou­dat­taa Media- ja teol­lisu­us­li­it­to­jen tekemää sopimus­ta, vaan esim. AKT:n terminaalisopimusta.
      Posti halu­aa alit­taa kil­pail­i­joiden työe­hdot halvem­mal­la medi­ali­iton sopimuk­sel­la. Herää kysymys, että halu­aako val­tio-omis­ta­ja aloit­taa logis­ti­ik­ka-alal­la negati­ivisen palkkak­il­pailun. Jos näin on, niin johto on tosi­aan ison palkkansa ansainnut.
      Eikä tässä ole kysymys johdon palkoista. Ison yri­tyk­sen johta­jal­la on iso palkka. 

      Tässä on per­suil­la tuhan­nen taalan paik­ka reilun kol­men vuo­den päästä iskeä demarien sivustaan.
      Keskus­ta on jo Sip­ilän toimes­ta menet­tänyt ase­mansa isona puolueena. Sip­ilä muuten yrit­ti jo neljä vuot­ta sit­ten alen­taa Postin palkko­ja, ilmoit­taen ettei asi­as­sa ole mitään neu­voteltavaa. Kunnes AKT uhkasi tuk­i­lakol­la ja Sip­ilä yllät­täen ilmoit­ti aina olleen­sa sopimusy­hteiskun­nan kannattaja.

      Nyt kun hom­ma tun­tuu onnis­tu­van demarien päämin­is­terikaudel­la, niin vaalien alle asti anta­vat asian olla, sit­ten per­sut aloit­ta­vat rum­mu­tuk­sen kuin­ka demar­it ovat olleet luo­mas­sa nälkä­palk­ka-alaa, johon rah­dataan hal­patyövoimaa Välimeren yli.

  5. “Sikäli se kuitenkin liit­tyy tähän aiheeseen, että paras keino ympäristö­tuho­ja vas­taan on hait­to­jen verot­ta­mi­nen – markki­namekanis­min käyt­tö on tehokas­ta myös ympäristöpoli­ti­ikas­sa. Se taas tuo kai­vat­tu­ja vero­tu­lo­ja ilman, että työn vero­tus­ta pitää nostaa.”

    Teo­ri­as­sa asia voisi olla noin. Mut­ta käytän­nössä ongel­mana on se, että maa­pal­losta suurin osa on verova­paa­ta aluet­ta. Ympäristöhait­to­jen vero­tus on ainakin tois­taisek­si pystyt­ty kohden­ta­maan vain pie­neen osan maa­pal­lon man­te­re­alueista. Meri­alueista pääosa on kokon­aan vero­tusten ulkop­uolel­la, ja man­tereestakin huo­mat­ta­va osa on joko verova­paa­ta hait­tavero­jen osalta tai alhais­es­ti verotet­tua. Joil­lain paikallista vahinkoa aiheut­tavil­la alueil­la ympäristövero­tus on ollut hyvin tehokas keino. Esimerkik­si suo­ma­lainen jätevero­tus on ollut vaiku­tuk­sil­taan suo­ras­taan lois­telias ja kyen­nyt saa­maan aikaan iso­ja muu­tok­sia. Hait­tavero­tus tun­tuu toimi­van etenkin lähi­hait­to­ja tuot­tavi­in asioi­hin. Eräil­lä toisil­la alueil­la ympäristöpoli­it­ti­nen ohjaus vero­tuk­sel­la ei ole tun­tunut kovin hyvin toim­i­neen, vaan johta­neen lähin­nä päästö­jen siir­tymiseen toiseen kohtaan maapalloa.

  6. Vuosikymmen­estä ja sadas­ta toiseen sosial­is­tit ovat olleet ongelmis­sa heti, kun kap­i­tal­is­mil­la koot­tu var­al­lisu­us on ehdit­ty jakaa ja uut­ta jaet­tavaa ei enää ker­ry. On jaet­ta­va sit­ten koot­tu sosial­isoimal­la (val­lanku­mouk­sen tapauk­ses­sa) tai verot­ta­mal­la (rauhanomaisem­man refor­maa­tion tapauk­ses­sa) aina se lop­ul­ta lop­puu. Ja val­lanku­mouk­sen tapauk­ses­sa hyvinkin nopeasti.

    Tähän saak­ka sosial­is­mi on perus­tunut lähin­nä oman maan kap­i­tal­istien keräämien pääomien hal­tu­unot­toon. Nyt pres­i­dent­ti Xi on kehit­tänyt teemas­ta uuden vari­aa­tion. Hän on päät­tänyt rosvota ensin kaik­ki maail­man kap­i­tal­is­tit ennen kuin jakaa kenellekään mitään. Saas nähdä, miten tämä tak­ti­ik­ka toimii.

    Länen demokra­ti­at, jot­ka Kiina on köy­hdyt­tänyt, muut­tuvat human­istin paina­jaisek­si. Rene­sanssinero­jen jälkeläi­sistä on tulos­sa fem­i­nis­te­jä tai pop­ulis­te­ja. Evanke­li­u­min nimi ei heille ole sosialismi. 

    Ymmär­rän Soin­in­vaaran huolen, vaik­ka en usko hänen hah­mot­tele­mansa teo­reet­tisen pako­r­e­itin houkut­tele­vu­u­teen. Oli antikap­i­tal­is­min nimenä sit­ten kom­mu­nis­mi, sosial­is­mi, kansal­lis­sosial­is­mi, fasis­mi, anrk­is­mi, anarkosyn­dikalis­mi tai peräti “vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi” niin aina päädytään jonkin­laiseen pulatalouteen. 

    Mitään asi­aa ei maail­mas­sa ole inhimil­lis­tet­ty niin paljon kuin kap­i­tal­is­mia. Se inhimil­listämi­nen on mak­sanut miljoo­nia ja taas miljoo­nia ihmishenkiä. Pelkästään Kiinas­sa teh­dyn ihmimil­listämisen osalta puhutaan yleen­sä selvästi yli viidestäkymmen­estä miljoonasta.

    Näkymätön käsi on. Sen voi antaa rikas­tut­taa yhteiskun­tia. Mut­ta jos sen suu­tut­taa, se kyl­lä pystyy kur­jis­ta­maankin mei­dät. Lisää tulon­si­ir­to­ja ja koh­ta meil­lä ei ole edes siir­tokalus­tolle enää mitään käyttöä.

  7. Niin­pä, kun aje­taan­vain ide­ol­o­gisil­la ajo­val­oil­la näin käy. Sys­teem­i­nen ajat­telu ei ole kovin help­poa. Yhtä hyvin voisi sanoa että ratkaisu on oikeis­to­lainen tasa-arvo kuin että vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi. Meil­lä ei kyl­lä tai­da olla ole­mas­sa markki­nal­ib­er­al­is­min mitään muo­toa juur nyt. Umpiko­r­po­rati­ivi­nen 70-luvun ajat­telu jyl­lää edelleen.

  8. Olli Saari­nen says:

    “Jos taas teetetään tarpee­ton­ta työtä, se ei ole tarpeel­lista vaan alen­taa kansan­talouden keskimääräistä tuottavuutta.”

    Argu­men­taa­tiosi on nyt hataraa ja ris­tiri­itaista. Ensin­näkään työ ei ole tarpee­ton­ta, jos siitä ollaan valmi­ita mak­samaan yhtään mitään. Toisek­seen, kansan­talouden keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta paran­taa kaik­ki työ. Jos ei tee työtä ollenkaan, sil­loin eri­tyis­es­ti alen­taa keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta. Ja kol­man­nek­si tietenkin on moraa­li­nen ongel­ma, että osa väestöstä ei tee työtä, vaan elää työtä teke­vien siiv­el­lä. Tämä vähen­tää kiin­nos­tus­ta veronmaksuun.

    1. Rolle:
      Olli Saari­nen says:

      “Jos taas teetetään tarpee­ton­ta työtä, se ei ole tarpeel­lista vaan alen­taa kansan­talouden keskimääräistä tuottavuutta.”

      Argu­men­taa­tiosi on nyt hataraa ja ristiriitaista.

      Keskimääräisen tuot­tavu­u­den tarkastelu riip­puu näkökul­mas­ta. Itse uskon tässä dynaamisi­in vaikutuksiin.

      On tot­ta, että jos työtön tekee tun­ninkin työtä viikos­sa, tilas­toituu se kansan­tuot­teen lisäyk­sek­si ja samal­la lisää työikäis­ten keskimääräistä tuo­to­s­ta pienen tun­tian­sion ver­ran. Käytän­nössä kuitenkin voi käy­dä, että työnopas­tuk­seen ja ‑ohjauk­seen kuluu parem­min palkat­tua aikaa niin paljon, että net­tomääräis­es­ti tuot­tavu­us alenee. 

      Tarkastel­laan tilan­net­ta, mis­sä työkykyi­nen ihmi­nen on palkat­tu ali­pal­ka­lla, mikä ei riitä elämiseen ja vaatii sos­sus­ta täy­den­nys­tä. Sit­ten vaa­di­taan, että kaikesta työstä on mak­set­ta­va kun­non palk­ka. Tässä on kak­si vai­h­toe­htoa: joko työ on tarpeel­lista, jol­loin siitä voidaan mak­saa kun­non palk­ka mis­tä nor­maalis­sa kil­pailu­ti­lanteessa tosin seu­raa tulon­jako­vaiku­tuk­sia, tai työ on tarpee­ton­ta, jol­loin tek­i­jä jää työttömäksi. 

      Työkykyi­nen työtön kuitenkin tun­tee työn imua, jos työstä mak­se­taan riit­tävästi eikä tarvitse jäädä roikku­maan jonkun avus­tuskepin päähän. 

      Sel­l­ainen työ­nan­ta­ja, jon­ka toim­inta on perus­tunut ali­palkat­tuun työhön, joutuu ehkä vaikeuk­si­in. Täl­löin on kak­si vai­h­toe­htoa: työ­nan­ta­ja järkeistää toim­intaansa tai työ­nan­ta­ja häipyy markkinoilta.

      Kaik­ki vai­h­toe­hdot ter­ve­hdyt­tävät taloutta. 

      (1) Kun tarpeel­lista työtä tekevä työn­tek­i­jä palkkau­tuu riit­tävän suurel­la ansi­ol­la tulon­jako­vaiku­tuksin, muut­tuvat tuotan­to­suh­teet ja tulon­jako terveemmiksi.
      (2) Jos palkanko­ro­tus tekee kykenevän työn­tek­i­jän työt­tömäk­si, kan­nus­taa kohon­nut palkkata­so hän­tä hakeu­tu­maan uuteen työhön.
      (3) Kun tarpee­ton­ta työtä teet­tänyt työan­ta­ja joutuu järkeistämään toim­inton­sa, saadaan sama tuo­tos ehkä vähem­mäl­lä mut­ta parem­min palkat­ul­la työvoimal­la tai kek­sitään uut­ta toimintaa.
      (4) Lopet­ta­neen kan­nat­ta­mat­toman työ­nan­ta­jan tuo­tok­seen liit­tynyt kysyn­tä ohjau­tuu muuanne luo­den uusia työtilaisuuksia.

      Ali­palkatun työn teet­tämi­nen johtaa kään­teisi­in negati­ivisi­in vaiku­tuk­si­in ja välit­tömi­in sosiaaliturvamenoihin.

      Olen kan­nat­tanut perus­tu­loa sosi­aal­i­tur­van tehokkaak­si toteut­ta­jak­si sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, ettei sen varas­sa tehdä tuot­tam­a­ton­ta palkkatyötä. Tämä edel­lyt­tää riit­tävän korkei­ta minim­i­tun­tipalkko­ja ja sovite­tu­ista työt­tömyyspäivära­hoista luopumisen.

      1. Olli Saari­nen: Käytän­nössä kuitenkin voi käy­dä, että työnopas­tuk­seen ja ‑ohjauk­seen kuluu parem­min palkat­tua aikaa niin paljon, että net­tomääräis­es­ti tuot­tavu­us alenee.

        (Ole­tan, että sekä Rolle että sinä tarkoitet­ti sanaa “tuotan­to” eikä “tuot­tavu­us”.)

        Jos parem­min palkat­tua aikaa kuluu niin paljon, ettei työ ole työ­nan­ta­jalle sen arvoista pienel­läkään pal­ka­lla, niin oletet­tavasti eivät sil­loin palkkaa. Työ­nan­ta­ja voi toki tehdä virheitä, mut­ta oletet­tavasti osaa ainakin mui­ta parem­min arvioi­da tätä.

        Tältä osin argu­ment­tisi ei ole kovin hyvä. Mitäpä luulisit vaik­ka liit­to­jen ajat­tel­e­van, jos heille argu­men­toisi, ettei ali­palkkaus­ta tarvitse TES:eissä kieltää, kos­ka se jo muutenkin työ­nan­ta­jille kan­nat­tam­a­ton­ta ja häviää sik­si itses­tään? Enpä usko, että menisi läpi.

        Olli Saari­nen: Tässä on kak­si vai­h­toe­htoa: joko työ on tarpeel­lista, jol­loin siitä voidaan mak­saa kun­non palk­ka mis­tä nor­maalis­sa kil­pailu­ti­lanteessa tosin seu­raa tulon­jako­vaiku­tuk­sia, tai työ on tarpee­ton­ta, jol­loin tek­i­jä jää työttömäksi.

        Sen, onko työ tarpee­ton­ta vai ei, raja ei mene siinä, onko palk­ka “kun­non palk­ka” tai riit­tääkö se elämiseen. Raja menee siinä, onko palkan arvo suurem­pi kuin (poten­ti­aalisen) työn­tek­i­jän vapaa-aika.

        Jos ihmi­nen joutuu elämään joko kokon­aan tai osit­tain tuil­la, ei ole syytä, mik­sei ainakin osa tuloista voisi tul­la myös palka­s­ta. Varsinkin, jos ihmi­nen vapaa-ehtois­es­ti menee töi­hin vaik­ka saa myös tukia, on sil­loin palk­ka selvästi sen arvoista (varsinkin, jos osa kuluu veroi­hin tai tukien alenemaan).

        Olli Saari­nen: Kun tarpeel­lista työtä tekevä työn­tek­i­jä palkkau­tuu riit­tävän suurel­la ansi­ol­la tulon­jako­vaiku­tuksin, muut­tuvat tuotan­to­suh­teet ja tulon­jako terveemmiksi.

        Oletet­tavasti työn­tek­i­jä kyl­lä menisi parem­min palkat­tuu töi­hin, jos hän sel­l­aiseen pää­sisi (eikä sel­l­ainen työ olisi jostain muus­ta syys­tä huonom­paa). Toden­näköis­es­ti matal­ien palkko­jen kieltämi­nen ei saa ihmisiä men­emään töi­hin korkeam­mal­la pal­ka­lla vaan vaan pois töistä kokonaan.

        Olli Saari­nen: Jos palkanko­ro­tus tekee kykenevän työn­tek­i­jän työt­tömäk­si, kan­nus­taa kohon­nut palkkata­so hän­tä hakeu­tu­maan uuteen työhön.

        Mut­ta se taas ei luo vas­taavaa työn kysyn­tää (johon työn­tek­i­jä olisi voin­ut hakea joka tapauk­ses­sa, jos sel­l­aista olisi ollut).

        Olli Saari­nen: Kun tarpee­ton­ta työtä teet­tänyt työan­ta­ja joutuu järkeistämään toim­inton­sa, saadaan sama tuo­tos ehkä vähem­mäl­lä mut­ta parem­min palkat­ul­la työvoimal­la tai kek­sitään uut­ta toimintaa.

        Mut­ta tämä on sit­ten oletet­tavasti vähem­män kus­tan­nuste­hokas vai­h­toe­hto, kos­ka muuten työ­nan­ta­ja olisi valin­nut sen joka tapauk­ses­sa, jol­loin olemme sit­ten kaik­ki köy­hempiä. Toim­inta voi myös lop­pua kokonaan.

        Olli Saari­nen: Lopet­ta­neen kan­nat­ta­mat­toman työ­nan­ta­jan tuo­tok­seen liit­tynyt kysyn­tä ohjau­tuu muuanne luo­den uusia työtilaisuuksia.

        Mut­ta ei kuitenkaan ihmisille, joiden tuot­tavu­us ei ylitä min­imi­palkan rajaa, kos­ka muuten­han se olisi ollut heil­lä vai­h­toe­htona muutenkin. He vain jäävät työt­tömik­si ja me kaik­ki olemme sit­ten köyhempiä.

      2. Ossi Sare­so­ja:
        Sen, onko työ tarpee­ton­ta vai ei, raja ei mene siinä, onko palk­ka “kun­non palk­ka” tai riit­tääkö se elämiseen. Raja menee siinä, onko palkan arvo suurem­pi kuin (poten­ti­aalisen) työn­tek­i­jän vapaa-aika. 

        Yleis­es­ti ottaen mul­la on sel­l­ainen käsi­tys että nor­mi hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa mata­la­palkkaisim­mat työt tekevät ne joil­la on aikaa ja ylimääräisen rahan tarvet­ta, vaik­ka saa­vat tukea elämiseen jostain muual­ta. Eli esim alaikäiset teinit jot­ka asu­vat van­hempi­en luona, opiske­li­jat jot­ka saa­vat opin­to­tukea, sairau­den tms syyn takia työra­joit­teiset jot­ka saa­vat eläket­tä tms, ja sitt­ten se ryh­mä jos­ta ei saa puhua mut­ta joi­ta kuitenkin on: luvat­tomasti maas­sa oleskel­e­vat. Joil­lakin aloil­la, kuten matkailus­sa, esi­in­tyy ihan työ­paikka­tur­is­mia. Pääsee unelmien matkako­hteeseen ja sulle mak­se­taan siitä että siivoat hotelleis­sa, tar­joi­let rav­in­tolois­sa tai hoi­dat hiihtohissiä.

        Ossi Sare­so­ja:
        Mut­ta ei kuitenkaan ihmisille, joiden tuot­tavu­us ei ylitä min­imi­palkan rajaa, kos­ka muuten­han se olisi ollut heil­lä vai­h­toe­htona muutenkin. He vain jäävät työt­tömik­si ja me kaik­ki olemme sit­ten köyhempiä. 

        Puhumi­nen ihmi­sistä joiden tuot­tavu­us ei ylitä min­imi­palkan rajaa on aika syyl­listävää. Mikä noin heikon tuot­tavu­u­den voi aiheut­taa? Muuten ter­ve aikuinen voi joutua väärälle alalle, tekemään töitä joi­ta hän ei hal­litse. Sil­loin hänen pitää vai­h­taa alaa ja työ­paikkaa ja ongel­ma ratkaistu. Tilalle tulee sel­l­ainen joka osaa työn paremmin. 

        Sivistys­maas­sa ei ole edes lail­lista mitoit­taa työtä niin raskaik­si että jos työtä tehdään nor­mi­työa­jal­la, ei se tuo­ta edes min­imi­palkan edestä, ja että “jonkun muun” on mak­set­ta­va ero­tus. Sel­l­aisia töitä voidaan olet­taa että vain van­git tai muul­la taval­la vapaut­en­sa menet­täneet voivat joutua tekemään, mut­ta ei vapail­la työ­markki­noil­la. Me emme elä 1800-lukua enää. Mis­tä tuol­laiset ajatuk­set oikein kumpuaa?

      3. R.Silfverberg: Puhumi­nen ihmi­sistä joiden tuot­tavu­us ei ylitä min­imi­palkan rajaa on aika syyllistävää. 

        Jos joku ihmi­nen ei saa työtä min­imi­pal­ka­lla mut­ta pienem­mäl­lä pal­ka­lla saisi, niin kai sit­ten hänen mar­gin­aa­li­nen tuot­tavuuten­sa on näi­den palkko­jen välis­sä, ainakin poten­ti­aalisen työ­nan­ta­jan mukaan. Ei kai siitä puhumi­nen ole syyl­listävää. Se, kenen “syytä” tilanne on, on aivan eri asia.

  9. Kuin tilauk­ses­ta kir­joit­ti (HS 2.9) emer­i­tus pro­fes­sori Antti Hautamäki:“Kiky-sopimus ei joh­da reaalisen kil­pailukyvyn parane­miseen eikä näytä lisäävän yri­tys­ten investoin­ti­halukku­ut­ta. Sen sijaan kiky-sopimus lisää työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien vas­takkainaset­telua. Se vaikeut­taa työe­htosopimusten saamista aikaan tilanteessa, jos­sa tarvit­taisi­in sel­l­aisia työelämän uud­is­tuk­sia, jot­ka luo­vat edel­ly­tyk­siä inno­vaa­tioille ja työn tuot­tavu­u­den kasvulle”

    Mis­tä saadaan työ­paikat? Näin minä sen olen ymmärtänyt :
    Ei hyv­in­voin­timme riipu työn­tek­i­jöi­den määrästä. Parem­pi olisi, että työn­tek­i­jöitä kor­vataan inno­vaa­tioil­la., siis uudel­la tekni­ikalla, uusil­la mate­ri­aaleil­la ja keksin­nöil­lä. Sel­l­ainen kas­vat­taa työn tuottavuutta.
    Tätä ter­miä poli­itikot eivät mielel­lään mainitse, kos­ka työn tuot­tavu­us ei parane ilman, että vähen­netään työväkeä. Työn tuot­tavu­u­den kas­vat­tamien on kuitenkin ter­veen talaouskasvun edel­ly­tys. Vas­ta kun työn­tek­i­jöitä on kor­vat­tu tehokkail­la inno­vaa­tioil­la, maamme on kil­pailukykyi­nen ja vien­ti vetää niin, että vauras­tumme muiden men­estyvien maid­en tahdissa.
    Sen­jäl­keen rahaa riit­tää myös kansalaisille jaet­tavak­si, jot­ta kulu­tuskysyn­tä kas­vaa. Tärkein työl­listäjä ovat kansalais­ten omas­ta kulu­tuk­ses­ta johtu­vat palve­lut, ei vien­nin työpaikat.

  10. Ainakin Tam­pereel­la on ollut työvoima­pu­la viimeiset 20 vuot­ta, ihan perus­ta­sonkin 2000€/kk työ­paikois­sa. Jos on sairas, alko­holisti, osatyökykyi­nen tms. niin tietenkin on vaikeam­paa työllistyä.

    Tekemät­tömiä töitä näkyy joka puolel­la. Itse IT-alan osaa­jana (palkkani on Suomen 10% kovat­u­loisim­man joukos­sa) teen suurim­man osan ajas­tani suorit­tavia perustöitä, kos­ka ei vain löy­dy tek­i­jöitä. Työ­paikko­ja on toimis­tooni auki jatku­vasti, mut­ta kukaan ei hae.

    Kaik­ki työikäiset suku­laiseni, jot­ka ovat työt­töminä, ovat jol­lain tapaa sairai­ta tai työkyvyt­tömiä. En vain oikein ymmär­rä keskustelua työ­paikko­jen puutteesta.

    1. Työ­paikko­ja on toimis­tooni auki jatku­vasti, mut­ta kukaan ei hae.

      Oletko ajatel­lut mak­saa parem­paa palkkaa. Kai se sin­un työsi kuitenkin kalli­im­paa on?

    2. TL: Työ­paikko­ja on toimis­tooni auki jatku­vasti, mut­ta kukaan ei hae.

      Anteek­si epäi­lyk­seni, mut­ta läh­es poikkeuk­set­ta, kun olen näh­nyt netis­sä työn­tek­i­jöi­den puut­teesta huutelijoi­ta ja kysynyt linkkiä ilmoituk­seen, en ole sitä saanut.

      Saisiko­han sin­ul­ta? Nyt olisi hyvä tilaisu­us main­os­taa täyt­tymät­tömiä työ­paikko­ja. Hyväl­lä onnel­la löy­ty­isi tekijäkin.

      1. Junt­tip­ul­la Savos­ta: Anteek­si epäi­lyk­seni, mut­ta läh­es poikkeuk­set­ta, kun olen näh­nyt netis­sä työn­tek­i­jöi­den puut­teesta huutelijoi­ta ja kysynyt linkkiä ilmoituk­seen, en ole sitä saanut.

        Saisiko­han sin­ul­ta? Nyt olisi hyvä tilaisu­us main­os­taa täyt­tymät­tömiä työ­paikko­ja. Hyväl­lä onnel­la löy­ty­isi tekijäkin. 

        http://www.mol.fi

        IT-alal­la on joil­lain osa-alueil­la vas­taa­va tilanne kuin lääkäreil­lä. Ketään ei löy­dy vaik­ka tar­joaisi 10000€/kk. Kaik­ki ovat jo töis­sä, ja lisä­palk­ka menisi vain veroihin.

        Tren­di on nykyään se, että osaa­jat siir­tyvät yksi­ty­isyrit­täjik­si laskut­ta­maan oman osakey­htiön kautta.

      2. TL: http://www.mol.fi

        IT-alal­la on joil­lain osa-alueil­la vas­taa­va tilanne kuin lääkäreil­lä. Ketään ei löy­dy vaik­ka tar­joaisi 10000€/kk. Kaik­ki ovat jo töis­sä, ja lisä­palk­ka menisi vain veroihin.

        Tren­di on nykyään se, että osaa­jat siir­tyvät yksi­ty­isyrit­täjik­si laskut­ta­maan oman osakey­htiön kautta. 

        Jep jep. Mut­ta tässähän ei sit­ten ole kiin­ni siitä etteivät ihmiset viit­sisi tul­la töi­hin kos­ka sos­sus­ta saa enem­män rahaa tjsp. Se viisikymp­pinen raken­nusinsinööri tai 25-vuo­tias amk­i­lainen ei muu­tu it-osaa­jak­si tai lääkärik­si sil­lä että häneltä ote­taan tuet pois ja san­o­taan että mene hip­pi töihin.

      3. Kyl­lähän nousukaudel­la töitä on, se vain saat­taa vaa­tia muut­tamista. Toisin kuin 70-luvul­la, tämä päivänä työt­tömät eivät lähde sankoin joukoin liik­keelle, eivät vält­tämät­tä toiseen maakun­taan eivätkä var­masti naa­puri­maa­han asti.

        Tämä lie­nee tukien tarkoi­tuskin, mut­ta turha väit­tää ettei töitä olisi, siitä vain ei vält­tämät­tä ”kan­na­ta” hakea pitkin Suomea kaiken vaivan, rahanku­lun, yms. takia. ( muut­to, ei enää vapaa-aikaa, palk­ka ei vält­tis kovin hyvä, työ raskas­ta, hom­mat voi lop­pua seu­raavas­sa taan­tu­mas­sa jne). 

        Tämä on sys­teemin omi­naisu­us ja tarkoituk­sel­la raken­net­tu sosi­aal­i­tukien avul­la. Ärsyt­tää kuitenkin väit­teet, että töitä vain ei löy­dy eikä sille mitään mah­da. Kun taan­tu­ma tulee niin tämäkin muut­tuu, mut­ta just nyt töitä kyl­lä löy­tyy ihan kohtu­udel­la, jos on valmis muut­ta­maan ja tekemään mitä tahansa ja on ylipäätän­sä työkykyinen.

      4. TL: http://www.mol.fi

        IT-alal­la on joil­lain osa-alueil­la vas­taa­va tilanne kuin lääkäreil­lä. Ketään ei löy­dy vaik­ka tar­joaisi 10000€/kk. Kaik­ki ovat jo töis­sä, ja lisä­palk­ka menisi vain veroihin.

        Tren­di on nykyään se, että osaa­jat siir­tyvät yksi­ty­isyrit­täjik­si laskut­ta­maan oman osakey­htiön kautta. 

        Toi sun linkkisi menee TE-toimis­ton sivulle.

        Olen IT-alal­la ja halukas tule­maan jopa alle 10.000 €/kk töi­hin, aika paljonkin, jos työ on pk-seudul­la ja vak­i­tu­inen työsuhde.

        Minne voin lähet­tää hakemuksen?

    3. TL:
      Ainakin Tam­pereel­la on ollut työvoima­pu­la viimeiset 20 vuot­ta, ihan perus­ta­sonkin 2000€/kk työ­paikois­sa. Jos on sairas, alko­holisti, osatyökykyi­nen tms. niin tietenkin on vaikeam­paa työllistyä.

      Tekemät­tömiä töitä näkyy joka puolel­la. Itse IT-alan osaa­jana (palkkani on Suomen 10% kovat­u­loisim­man joukos­sa) teen suurim­man osan ajas­tani suorit­tavia perustöitä, kos­ka ei vain löy­dy tek­i­jöitä. Työ­paikko­ja on toimis­tooni auki jatku­vasti, mut­ta kukaan ei hae.

      Kaik­ki työikäiset suku­laiseni, jot­ka ovat työt­töminä, ovat jol­lain tapaa sairai­ta tai työkyvyt­tömiä. En vain oikein ymmär­rä keskustelua työ­paikko­jen puutteesta.

      Itse kat­son työ­paikko­jen puutet­ta vähän laa­jem­mas­ta vinkke­listä. Ihan minä tahansa het­kenä julkises­sa haus­sa on 20–30 000 työ­paikkaa. Eli siel­lä TE-keskuk­sien lis­toil­la, joista useim­miten niitä kat­so­taan. Työt­tömiä taas on ihan minä tahansa het­kenä kym­menker­tainen määrä, riip­puu vähän luokit­te­lu­tavas­ta, mut­ta itse käytän “laa­jan työt­tömyy­den” luke­maa, joka on vähän lähempänä kaiketi todel­lisu­ut­ta. Tätä minä kut­sun työ­paikka­pu­lak­si. Ja onhan tuos­sakin vielä sel­l­ainen ongel­ma, että palka­n­mak­suhalukku­us on rom­ah­tanut kaiken­lais­ten palkat­tomien orjatyökokeilu­iden, ‑har­joit­telu­iden sun muiden vip­staakien vuoksi.

      Ihan kuriosi­teetista kysyn, että onko tuo sin­un avoin työ­paikkasi sel­l­ainen, jos­sa “alus­sa­han palk­ka ei ole kovin korkea”, johon hak­i­ja vas­taa “tuot­tavuuteni ei ole kovin korkea siihen asti, kunnes on” ? Useim­miten pitkään auki ole­vis­sa työ­paikois­sa on jokin oleelli­nen vika hak­i­jan kannalta.

      1. KooPee: Ihan kuriosi­teetista kysyn, että onko tuo sin­un avoin työpaikkasi 

        En ole työ­nan­ta­ja, mut­ta olen ollut mukana useis­sa kas­vavis­sa yri­tyk­sis­sä joi­hin on palkat­tu ja tasais­es­ti palkataan ihmisiä. Näis­sä yri­tyk­sis­sä on ollut avoimia paikko­ja usei­ta vuosia jatku­vasti auki.

        Tietyn­lai­sista osaa­jista on jatku­va pula, ja se estää esimerkik­si laa­jem­man kan­sain­välisen liiketoiminnan.

        Asiantun­ti­joista on ollut pulaa vuosia, samoin esimerkik­si hoita­jista, poli­i­seista, kul­jet­ta­jista tai rakennustyömiehistä.

        Ja tuo­ta työvoima­pu­laa on ollut viimeiset 10 vuot­ta. Mut­ta ymmär­rän toki että kaik­ista ei vain ole enää nykypäivän työelämään.

        Paikalli­nen sopimi­nen, perus­tu­lo, jous­tot työe­hdois­sa ja pien­ten töi­den helpom­pi teet­tämi­nen mah­dol­lis­es­ti aut­ta­vat asiaa.

  11. OSn “Vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi” on sana­pari-hirviö, jos­sa ei ole mitään järkeä.

    Vasem­mis­to viit­taa sosial­is­mi­in, jon­ka kokeilut ovat tun­netusti johta­neet tehot­tomaan talouteen, mit­taa­mat­tomi­in inhimil­lisi­in kär­simyk­si­in ja putoamiseen tekni­ikan kiihtyvästä kehityksestä.

    Sen sijaan mod­erni tekni­ik­ka yhdis­tet­tynä markki­na­tal­ib­er­al­is­mi­in on toimin­ut draive­ri­na sille, että mil­jar­di­en ihmis­ten hyv­in­voin­ti on nous­sut ennen­näkemät­tömälle tasolle.

    Jos ihan oikeasti halu­aa paran­taa Suomen talout­ta ja kansan hyv­in­voin­tia, pitää palaut­taa vapaalle suo­ma­laiselle miehelle ja naiselle hänen Perus­tus­lain 2 luvun mukaiset perusoikeutensa.

    6 § Yhden­ver­taisu­us: Ihmiset ovat yhden­ver­taisia lain edessä.

    Nythän tämä ei ole voimas­sa, sil­lä kuu­lumat­to­muus jonkun ulkopar­la­men­taarisen porukan perus­ta­maan ammat­tiy­hdis­tyk­seen tun­netusti vähen­tää oikeuksia.

    15 § Omaisu­u­den suo­ja: Jokaisen omaisu­us on tur­vat­tu. Omaisu­u­den pakkol­u­nas­tuk­ses­ta yleiseen tarpeeseen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sääde­tään lailla.

    Tämäkään ei ole voimas­sa, sil­lä pidän peru­soikeu­den vas­taise­na sitä, että vero­tuk­sel­la pakkol­u­naste­taan kansalaiselta jopa yli 50% hänen oma­l­la työl­lään ansait­se­mas­ta omaisuudesta.

    Lisäk­si kan­nat­taa ottaa huomioon Kil­pailu­la­ki 12.8.2011/948

    1 § Lain tarkoi­tus: Tämän lain tarkoituk­se­na on ter­veen ja toimi­van taloudel­lisen kil­pailun tur­vaami­nen vahin­gol­lisil­ta kilpailunrajoituksilta.
    Tätä lakia sovel­let­taes­sa on eri­tyis­es­ti otet­ta­va huomioon markki­noiden toim­intaedel­ly­tys­ten ja elinkeinon har­joit­tamisen vapau­den suo­jaami­nen niin, että myös asi­akkaat ja kulut­ta­jat hyö­tyvät kilpailusta.

    Ja sit­ten skan­daali: 2 § Tätä lakia ei sovel­leta sopimuk­si­in eikä jär­jeste­ly­i­hin, jot­ka koske­vat työmarkkinoita.

    Tästä johtu­vat, perus­tus­lain vas­taiset työvoimakartel­lit pitää heti lopettaa.

    Lisäk­si pitää purkaa Hakaniemen veroparatiisi.

  12. Muu­ta­ma näköko­h­ta työt­tömistä työn­hak­i­joista, joi­hin itsekin olen joskus kuu­lunut. Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la palkataan kyl­lä uut­ta väkeä, jos uusi työn­tek­i­jä tuot­taa työ­nan­ta­jalle palkkansa sekä sivuku­lu­jen­sa ver­ran + riskit ja pääo­man kat­ta­van kat­teen. On hie­man huonoa valit­taa työvoiman puut­teesta kär­sivälle työ­nan­ta­jalle, että nos­taisi palkko­ja. Palkko­ja voi nos­taa jos asi­akas mak­saa enem­män kuin ennen. Aina ei mak­sa. Lähtöko­hdan pitäisi olla, että tulon­si­ir­rot ovat sit­ten niille, joille ei tosi­aankaan töitä ole ja mah­dol­lis­es­ti pienen palkan päälle jos tuot­tavu­us ei muuten riitä. En kan­na­ta köy­hyyt­tä kenellekään, joten jonkin­lainen perus­tu­lo­ratkaisu tähän olisi min­unkin mielestäni paras ratkaisu.

    Isom­pi ongel­ma ovat työt, joi­hin ei kuka tahansa sovi ja joi­hin tarvi­taan yhä enem­män tek­i­jöitä, kuten sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltopalve­lut. Meil­lä ei ole oikein varaa siihen, että työvoimare­serviä on työt­tömänä eikä samaan aikaan tarpeel­lisi­in yhteiskun­nan töi­hin saa tek­i­jöitä. Tähän kaipaisin viisaam­mil­ta ratkaisuja.

    Sit­ten on yksi ongel­ma, jota harvem­min ääneen san­o­taan: työn­tek­i­jän arvo työ­paikalla voi olla myös negati­ivi­nen. Min­ul­lakin on ollut yksi työl­lis­tet­ty, joka koko ajan jär­jesti ohjauk­sen tarvet­ta niin, että henkilö oli liian kallis ilmaise­nakin. Toisaal­ta toimeen tart­tu­va ja oma-aloit­teinen opiske­li­ja ottaa työt hal­tu­un­sa pal­ka­llise­nakin har­joit­teli­jana ja jatkaa mielel­lään ja työ­paikan riemuk­si seu­raa­vanakin kesänä sekä talvel­la keikkailemassa.

    Sit­ten vielä: yhteiskun­nan kannal­ta olisi tärkeää, että vanki­las­ta vapau­tuneetkin työl­listy­i­sivät ja pää­si­sivät kiin­ni nor­maalielämään — puhu­mat­takaan entis­es­tä vangista itsestään.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Liikasen bud­jet­tiesi­tys oli vielä kuo­sis­sa, mut­ta eduskun­nas­sa Iiro Viinasen johta­ma val­tio­va­rauin­valiokun­ta eki siitä todel­lisen vaal­ibud­jetin. Suomen pank­ki jou­tui REvalvoimaan markan hillitäk­seen yliku­umen­e­mista ja velka­an­tu­mista. Kaik­ki tämä ennen Venäjän kau­pan rom­ah­dus­ta. Kil­pailukyky onnis­tut­tii sös­simään sitä ennen.
    Vihreät eivät olleet Van­hasen hallituksessa.
    Tuo “bud­jet­ti­sopu” Liikkasen kanssa kos­ki maail­man ensim­mäistä hiilidik­sidi­veroa, jon­ka solmimis­es­ta olen perin ylpeä.

    Clear­ing kau­pan viimeinen sopimus tehti­in juuri tuol­loin 1989. Siitä ei koskaan Neu­vos­toli­it­to mak­sanut lop­pu­un asti. Vuon­na 1989 rom­ah­dus­ta ei tul­lut. Se tuli suurel­la volyymil­la 1991 eloku­us­sa. Esko Ahol­ta voi tiedustel­la lisää. Kil­pailukyky onnis­tut­ti­in sös­simään Ay-liikeen toimes­ta kos­ka se ajoi laa­jamit­taista keskitet­tyä Tupoa jos­sa demar­it etenkin Louekos­ki tuki sitä. Syy oli koti­maiset sek­torit ei vien­ti teol­lisu­us. Vihreät oli­vat mukana Van­hasen II hal­li­tuk­ses­sa kun Sari sairaan­hoita­jas­ta päätet­ti­in. Min­is­tere­inä oli Tui­ja Brax (oikeusmin­is­teri), Anni Sin­nemä­ki ja Tar­ja Cron­berg (työmin­is­ter­inä). Siinäkin oli syynä se että vien­ti sek­tori oli saanut aiem­min suuret palkanko­ro­tuk­set mut­ta Tehyn palkat oli­vat jääneet jäl­keen ja näin ollen kun Sari sairaan­hoita­jas­ta päätet­ti­in niin muut liitot tuli­vat ahneek­si. Paa­vo Lip­po­nen itse tote­si asi­as­ta kun Ris­to Uimosen kir­ja Juha Sip­ilästä julkaistiin.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Sari sairaan­hoita­ja oli ääliömäi­nen kam­pan­ja, mut­ta se rikos kansan­talout­ta kohtaan oli ryhtyä alen­ta­maan suu vaah­dos­sa vero­ja, kun yliku­umen­e­m­i­nen toi val­tion kas­saan niin paljon rahaa.

    Yliku­umen­e­m­i­nen tuli siitä että kan­sain­vä­li­nen talous oli Kiinan kasvun takia hyvin vo

    Osmo Soin­in­vaara:
    Väite, että vasem­mis­to on syn­onyy­mi sosial­is­mille on yksinker­tais­es­ti epähistoriallinen.

    Vasem­mis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka johon liitetään markki­na­t­alouden logi­ik­ka on kut­sut­tu Län­si-Euroopas­sa joko blair­iläisek­si, lip­poslaisek­si, schöder­iläisek­si tai perssoni­laisek­si talous­poli­ti­ikak­si. Ran­s­ka on ollut tässä poikkeus. Siel­lä ei esimerkik­si Sosial­isti­nen puolue koskaan kun­nol­la hyväksyn­nyt markki­na­t­alouden. Fran­cois Mit­terandin pres­i­dentin kau­den toisel­la kaudel­la kurssia yritet­ti­in kään­tää kohti vasem­mis­to­laista markki­na­t­alout­ta mut­ta Ran­skan ay-liike pisti yleis­lakon päälle ran­skalaiseen tapaan. Nämä muut mainit­se­mani Län­si-Euroopan sosi­aalidemokraatit päämin­is­ter­it jou­tu­i­v­at kuitenkin oman puolueen­sa vasem­mis­to siiv­en kohteek­si. Blair, Schöder, Lip­po­nen ja Pers­son eivät ole kovinkaan suosit­tu­ja nykyään oman puolueen­sa kesku­udessa vaan poli­it­tisen oikeis­ton. Paa­vo Lip­po­nen on esimerk­ki hyvin suosit­tu kokoomuk­sen edus­ta­jien kesku­udessa kos­ka hänel­lä oli hyvä yhteistyö sil­loisen kokoomus­laisen val­tio­varain­min­is­teri Sauli Niin­istön kanssa. Pitäisikö vasem­mis­to­lainen markki­na­t­aloudelle kek­siä parem­pi nimi? Bri­tan­ni­as­sa sitä kut­su­taan blair­iläisek­si talous­poli­ti­ikak­si. Nyt Jere­my Cor­bynin lin­ja on ihan muu­ta se on van­han Harold Wilsonin uudem­pi muo­to. Sosialisointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.