Liikennevirasto yrittää lopettaa asuntotuotannon Helsingissä

28.12.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Liikennevirasto on valittanut Helsingin uudesta yleiskaavasta, tarkemmin sanottuna siihen sisältyvästä moottoriteiden muuttamisesta bulevardeiksi. Ovatkohan he valittaessaan tulleet ollenkaan ajatelleeksi mahdollisuutta, että valitus menisi läpi ja kumoaisi koko yleiskaavan.

Valitus ei nimittäin kohdistu vain niihin kymmeniin tuhansiin asukkaisiin, joiden asunnot liikennevirasto haluaa uhrata autoilulle, vaan koko yleiskaavan pikaratikoihin perustuvan liikennejärjestelmään. Ilman liikennejärjestelmää ei ole yleiskaavaa. Koko yleiskaava jouduttaisiin optimoimaan uudestaan, myös niiltä osin, joihin Liikenneviraston valitus ei kohdistu. Läpi mennessään valitus merkitsisi, että Helsinki joutuisi aloittamaan koko yleiskaavan valmistelun alusta.

Siihen menisi neljä vuotta alkaen ajankohdasta, jolloin KHO:n päätös tulee eli noin vuodesta 2019. Uusi yleiskaava olisi valmis aikaisintaan 2023, minkä jälkeen valituksia käsiteltäisiin vuoteen 2025 saakka. Asemakaavoja voitaisiin uuden yleiskaavan perusteella alkaa valmistella vuonna 2025. Lainvoimaisiksi ne tulisivat aikaisintaan vuonna 2028.

Ilman yleiskaavaa Helsingiltä loppuisi rakennusmaa nopeasti. Sama valtio, joka MAL-sopimuksessa vaatii kaupunkia nopeuttamaan asuntotuotantoa, vaatii kaavavalituksella lopettamaan asuntotuotannon jokseenkin kokonaan. Mitä siellä valtiolla oikein ajatellaan?

No ihan kaikkea rakentamista ei ehkä sittenkään pitäisi lopettaa. Nurinkurista kyllä, Malmin lentokentän rakentamista Liikenneviraston valitus ei estä, koska sen liikennejärjestelyt eivät ole bulevardeista kiinni.

Kommentit

229 Vastausta artikkeliin “Liikennevirasto yrittää lopettaa asuntotuotannon Helsingissä”

  1. antti kirjoitti 28.12.2016 kello 15:28

    “Nurinkurista kyllä, Malmin lentokentän rakentamista Liikenneviraston valitus ei estä, koska sen liikennejärjestelyt eivät ole bulevardeista kiinni.”

    No just. 25 000 asukkaan alue ei sporaa tarvitse, kulkekaa busseilla. Kruunuvuoren 5000 asukasta taas vaatii nimenomaan sporan, eivät millään voi kulkea busseilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2016 kello 15:52

    Malmin kentän spora kulkee Lahdentien viertä pitkin, eikä sen rakentaminen ole kiinni väylän muuttamisesta bulevardiksi. Lääjasalossa tulee asumaan noin 40 000 ihmistä, pekästään Kruunuvuorenrannassa liki 15 000. Lisäksi mahdolliset Vartiosaaren 8 000 asukasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. anonilli kirjoitti 28.12.2016 kello 15:45

    ‘Sama valtio, joka MAL-sopimuksessa vaatii kaupunkia nopeuttamaan asuntotuotantoa, vaatii kaavavalituksella lopettamaan asuntotuotannon jokseenkin kokonaan. Mitä siellä valtiolla oikein ajatellaan?’
    Olisiko niin, että siilo-organisaatiossa tämä on Jonkun Muun Ongelma ja Joku Muu on vastuussa aiheutettujen ongelmien ratkaisemisesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sibbo San Sebastian kirjoitti 28.12.2016 kello 15:46

    Tätä ihan samaa valitus”oikeutta” on kyllä käytetty jo vuosikausia kautta Suomen. Yleensä varsin “vihreisiin” luonto- ja ympäristöarvoihin perustuen.

    Vaikka valituksissa ei olisi päätä eikä häntää, työmaat eivät lähde käyntiin ennen kuin käsittely on saatettu muodollisesti loppuun asiaa käsittelevissä ruuhkautuneissa virastoissa. Joku senkin maksaa.

    Vihreät, olette luoneet hirviön….!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jalankulkija kirjoitti 28.12.2016 kello 15:49

    “Mitä siellä valtiolla oikein ajatellaan?”

    No siellä ajatellaan sitä samaa, mitä lukemattomat kansalaisetkin ajattelevat: bulevardisysteemi hidastaa koko sisäisen liikenteen sietämättömälle tasolle rapauttaessaan miljardeilla rakennetun infran. Liikenneviraston fokus on – yllätys yllätys – liikenteessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2016 kello 15:56

    Bulevardit kyllä vähentävät yhteen laskettua matkustusaikaa, koska vaikka kehyskunnista matka-ajat muutamalla minuutilla pidentyvätkin, vastaavasti ne 80 000, jotka pääsevät bulevardien varrelle voittavat ajassa paljon enemmän kuin kehyskunnissa menetetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Antero kirjoitti 28.12.2016 kello 16:18

    Siinä valituksessa on pari muutakin outoutta. Ensimmäinen on, että ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan (en ole ainakaan nähnyt, että se itse valitus olisi missään julkaistu) valitus keskittyy kaavan sisältöön. Siis siihen millainen ratkaisu on valittu. Näillähän on yleensä täysin olemattomattomat läpimenomahdollisuudet, koska kaavassa pitäisi olla jotain hyvin selkeästi pielessä, että se nousisi riittävän vakavaksi perustellakseen kaavan kumoamisen.

    Pelkästään epäoptimaalinen liikennejärjestelmä ei sitä ole vaikka oletettaisiinkin, että LiVi olisi sen kohdalla oikeassa. Toisaalta tuokin oletus vaikuttaa kovin heikolta, koska laissa tuolta osin sanotaan, että kaavassa pitää huolehtia “liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen” mahdollisuuksista. Onkin siis ihan perusteltua sanoa, että ratkaisu, jossa autoliikenne hankaloituu, mutta saadaan pikaraitiotiet on juuri sellainen ratkaisu, joka lain mukaan sen pitäisi olla.

    Onhan valituksessa mukana sisältövalituksen lisäksi se “ei ole tutkittu tarpeeksi” -väite, mutta se nyt näyttää tosi heikolta. Kun katsoo kaupunkibulevardien selvityksiä, on vaikeaa nimetä yhtään mitään yleiskaavaratkaisua mistään päin Suomea, jota olisi tässä vaiheessa kaavaa tutkittu perusteellisemmin. Sikäli siis tuon valituksen perusteet näyttävät olevan kovin huteria – niin huteria, että ihmetyttää miten viranomaistaho niiden perusteella viitsii valittaa.

    Toinen erikoisuus on se, millainen ennakkoluonne tuon valituksen läpimenolla olisi kuntien kaavoitusmonopoliin. Jos se menisi läpi, sehän antaisi melkein vapaan veto-oikeuden LiVille mihin tahansa kaavoitusratkaisuun, jossa ollaan valtateiden, rautateiden tai lentokenttien ympäristössä. Jos nämä Helsingin selvitykset olisivat riittämättömiä, Suomessa ei ole yhtäkään kuntaa, joka voisi tehdä riittävät selvitykset vastaavien alueiden muutosten “alueellisista ja valtakunnallisista vaikutuksista”. Käytännössä se siis antaisi LiVille siis lähes vapaan oikeuden kaataa kaava, jolla voisi edes teoreettisesti olla tällaisia vaikutuksia. Ei se viranomaisten valitusoikeus kaavoihin ihan tällaisen oikeuden takia siellä ole…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 28.12.2016 kello 16:19

    Hyvä että liikennevirastossa on sentään tolkku tallella. Sipoo on jäänyt ryöstöretken jälkeen jättömaaksi, Metro rampautettiin automatisoinnin möhlimisellä ja kahden vaunun niistämisellä jokaisesta junasta. Kapasiteetti loppui ja tilalle keksittiin puolen miljardin pyörätie joka toki perusteluiden tulee olemaan globaali nähtävyys.

    Kun mitään ei saadaa laadukkaasti loppuun ryhdytään suunnittelemaan seuraavaa kesken jäävää katastrofia joka on nyt trendikkäästi bulevardit ja “metropolisaatio”.

    Samalla fiksut ihmiset ja yritykset äänestävät jaloillaan jolloin Helsinginstä tulee kahviloiden ja kirppisten luvattu taajama, työpaikat menevä sinne minne vielä pääsee. Nimittäin autolla. Vantaa ja Espoo kiittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jalonen kirjoitti 28.12.2016 kello 16:30

    Liikenneviraston huoleen turvallisuuden heikkenemisestä voi varmaankin vastata laskemalla nopeusrajoituksia bulevardeilla sellaiselle tasolle, jolla turvallisuus on riittävä.
    Tai sitten Vantaan Tammiston tyyppinen ratkaisu, jossa liikennevalot on 30 metrin välein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Leena kirjoitti 28.12.2016 kello 16:37

    Osmo Soininvaara:
    Bulevardit kyllä vähentävät yhteen laskettua matkustusaikaa, koska vaikka kehyskunnista matka-ajat muutamalla minuutilla pidentyvätkin, vastaavasti ne 80 000, jotka pääsevät bulevardien varrelle voittavat ajassa paljon enemmän kuin kehyskunnissa menetetään.

    En käyttäisi sanaa pääsevät vaan joutuvat. On paljon mielekkäämpää asua kylämäisesti palveluiden äärellä kuin vain jonkun liikenneväylän varrella odottamassa raitiovaunua, joka vie keskustaan.
    Sitä paitsi nykyisellä poliitikalla keskusta menettää työpaikkoja helpommin saavutettaville alueille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2016 kello 18:40

    Kukaan ei joudu asumaan bulevardien varrella. Jos haluaa rakentaa itselöleen talon kaemmas, saa sen tehdä. Tulee myös halvemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. pyh kirjoitti 28.12.2016 kello 17:26

    Ja ongelma on mikä? Jos te teette lainvastaisia päätöksiä, niin eikö niitä saisi purkaa? Ja turha tässä maassa on porata rakennusmaan loppumisesta. Tyhjää tilaa riittää vaikka kuinka. Jostain syystä ainoat, jotka tuota eivät tunnu tajuavan ovat erilaiset viherpipertäjät, jotka haluaa meidät kaikki asumaan jollekin 100 km^2 alueelle yksiöihin, koska ilmastonmuutos ja silleen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2016 kello 18:38

    Ketään ei pakoteta Helsinkiin. Maata riittää kehyskunnissa rakentaa vasikka kuinka paljon. Eikö kuyitenkin voisi tehdcä mahdolliseksi Helsinkiin muuttamista niille, jotka sitä haluavat.?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pete kirjoitti 28.12.2016 kello 17:38

    Siis sisääntuloväylien bulevardisoinnista ei saa valittaa siitä syystä, että se vaikeuttaisi kaavoittamista muuallakin?

    Yksinkertainen ratkaisu Helsingin rakennusmaapuutteeseen: yhdistetään Helsinki ja Vantaa. Ei ole pulaa rakennusmaasta sen jälkeen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Pohjois-Helsinkiläinen kirjoitti 28.12.2016 kello 17:40

    Jossain vaiheessa stadilaisille kirkastuu, mitä vihreiden politiikka oikeasti on ja silloin ne päättäjät vaaleissa vaihtuvat. Tähän menee aikaa, mutta se on hyvinkin mahdollista jo ennen vuotta 2028. Sitä ennen vihreät voivat matkailla vaikka Sipoolta napattuun alueeseen, jonne on tarkoitus jatkaa metro.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Eräs kirjoitti 28.12.2016 kello 17:42

    Ai “muutamalla minuutilla”? Älä jauha skeidaa. Sä Ode tiedät nimittäin aivan hyvin, että bulevardisoinnin toimivuuden edellytyksenä pidetään autoliikenteen määrän puoliintumista. Eli millähän helvetillä tuo puoli osaa jengiä sitten enää millään järkevällä aikavasteella kehyskunnasta duuniin tulee, jos te implisiittisesti tai eksplisiittisesti bännäätte niiden autot?

    Toivottavasti menee valtion keissi läpi ja tästä itsekeskeisestä bulevardiperseilystä päästään eroon!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2016 kello 18:35

    Ei pidetä autoliikenteen määrän puoliintumista. Mistähän tuokin epätosi väite on peräisin? Niistä pääsee läpi suunnilleen yhtä paljon autoja kuin nytkin, koska pullonkaula on ja tulee olemaan moottoritien päässä sen liittyessä ahtaaseen katuverkkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Daniel Federley kirjoitti 28.12.2016 kello 17:49

    Ei tuo valitus ainakaan sillä periaatteella mene läpi, että valtakunnalliset väylät jotenkin menisivät pilalle. Kehä III on sitä varten, että pääsee Turusta Pietariin. Valtakunnallisesti on “ihan sama” näyttääkö Länsiväylä Lauttasaaressa motarilta vai Mäkelänkadulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Pappa kirjoitti 28.12.2016 kello 18:00

    Aika sinisilmäisiä kaupunkisuunnittelijat olivat, jolleivät osanneet varautua tällaiseen.

    On ollut äärimmäisen naiivia laittaa kaikki paukut asuntotuotannon suhteen pääosin yhteen kiistattoman huteraan koriin.

    Kannattaisikohan sittenkin panostaa vaikkapa Lounais-Sipooseen, jonka Helsinki aikanaan ryösti samalla jalomielisyydellä kuin mitä itänaapurin johto on harjoittanut Krimin suunnalla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. ksee kirjoitti 28.12.2016 kello 18:15

    Kannattaisiko Helsingin ensin siivota omaa pesää? Edullisemmat asunnot eivät olekaan mikään mahdottomuus vaikka sellaistakin täällä on epäilty.

    Rakentaminen on Itävallassa selvästi Suomea halvempaa – laatu, palkat tai hinnat eivät selitä eroa

    “Helsingissä myös paikalliset, kansallisten rakentamismääräysten päälle tulevat vaatimukset nostavat hintaa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2016 kello 18:33

    Kun asunnoista on pulaa, niiden hinta ei määräydy rakentamiskustannusten mukaan. Rakennuskustanukset tlevat kuvaan vasta, kun tonteista on ylitarjontaa, niin kuin suurimmassa osassa Suomea on. Jos valtio estää Helsinkiä rakentamasta riittävästi asuntoja, niiden markkinahinta pomppaa ylös, vaikka rakenbtaminen sinänsä olisi kuinka halpaa hyvänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Helsinkiin autoileva kirjoitti 28.12.2016 kello 18:46

    Miten haaveilemanne bulevardit rakennetaan? Moottoritie suljetaan illalla ja bulevardi avataan seuraavana aamuna. Vai käykö niin että kadun ja liittymien rakentaminen kestää useita vuosia ja häiritsee liikennettä?
    Bulevardien kannattajat ovat varmaan laatineet muutostyön ympäristö- ja energiataselaskelmat. Missä ne ovat meidän veronmaksajien nähtävänä?

    Ei pidä aloittaa ja kannattaa näin suurta hanketta niin että salaa tärkeimmät asiat maksajalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Veikko Rinne kirjoitti 28.12.2016 kello 19:00

    Ei tuo valitus, jos nyt menee jopa läpi, mitenkään lopeta rakentamista Helsingissä eikä edes sitä hidasta. Ymmärtääkseni se koski vain Länsiväylää, Turunväylää, Hämeenlinnanväylää ja Lahdenväylää. Sen ulkopuolelle jäivät Vihdintie, Tuusulanväylä ja Itäväylä.

    Lisäksi käytettävissä ovat jo käynnissä olevien (mm. Kalasatama, Jätkäsaari, Kruunuvuorenranta) lisäksi edelleen ne kaikki muut tulevat laajemmat kohteet alkaen Malmista, Koivusaaresta, Hernesaaresta, Telakkarannasta, Laajasalosta, Vartiosaaresta, Pasilasta ratapihoineen ja mitäs niitä nyt onkaan. Ynnä loputon määrä täydennysrakentamismahdollisuuksia. Lisäksi ratojen varsilla ja erityisesti juna- ja metroasemilla olisi mahdollisuuksia vaikka mihin. Ja sitten vielä iso ja mahtava Sipoo. Jospa aloittaisitte niillä. Yhteensä yli 200 000 uutta asukasta ilman Sipootakin. Tuo jos saadaan tehdyksi ennen noin vuoden 2042 yleiskaavaa, voidaan olla tyytyväisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ville Turunen kirjoitti 28.12.2016 kello 19:15

    Ottamatta kantaa itse asiaan, niin mitä ELY-keskuksen sitten pitäisi tehdä, jos se näkee, että kaava ei ole kunnollinen? Nykyinen kaavajärjestelmä on rakennettu niin, että valtion viranomaisten ainoa muodollinen vaikuttamiskeino on valitus. Käytännössä tämän pitäisi tietenkin olla pelkkä pelote, jolla kaupungit ja kunnat saadaan neuvottelemaan valtion viranomaisten kanssa ja etsimään kaikille sopivaa ratkaisua.

    Mutta kun ELY-keskus on tehnyt valituksen, kertoo se siitä, että Helsingin kaupunki on vienyt kaavaa eteenpäin vaikka se ei olekaan päässyt sopuun valtion liikenneviranomaisten kanssa toimivasta ratkaisusta. Eli voi kysyä myös niin päin, että onko kaupunki nyt toiminut varomattomasti, kun se ei ole nähnyt tarpeelliseksi etsiä sopua, vaan on ehkä kyynisesti luottanut siihen, että valtion viranomaiset eivät vain uskalla lopultakaan valittaa. Juurinkin koska kaavan kaatuminen olisi niin hankala asia. Eli että Helsingin kaupunki tavallaan kuuluisi isojen liikepankkien kanssa joukkoon “liian suurin kaatuakseen”, joka antaa luvan tehdä mitä haluaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 28.12.2016 kello 19:16

    Aina löytyy keskusvirasto, joka tietää asiat paikallisia paremmin.
    Ympäristöasioissa varsinkin.
    Natura alueet valittiin keskusvirastossa. Siinä ei paikallista vikinää paljon kuunneltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. R.Silfverberg kirjoitti 28.12.2016 kello 19:18

    Osmo Soininvaara:
    Kukaan ei joudu asumaan bulevardien varrella. Jos haluaa rakentaa itselöleen talon kaemmas, saa sen tehdä. Tulee myös halvemmaksi.

    No minä kysyn: ketkä sitten haluavat asua noiden bulevardien varrella?

    Mä olen ihan samaa mieltä että kantakaupunkimaista rakentamista pitää saada lisää, mutta onko tämä oikea keino?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Turha valittaa kirjoitti 28.12.2016 kello 19:40

    Yleiskaava on metka päätöksentekoväline, kun mistään siihen liittyvästä ei voi valittaa eikä mitään siihen liittyvää voi muuttaa sen jälkeen kun kaava on hyväksytty. Samasta syystähän mitään muutoksia ei voinut myöskään tehdä yleiskaavaehdotukseen ennen sen hyväksymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Siperia kirjoitti 28.12.2016 kello 20:00

    Leena: Sitä paitsi nykyisellä poliitikalla keskusta menettää työpaikkoja helpommin saavutettaville alueille.

    Keskustan saavutettavuus paranee siihen ratkaisuun verrattuna, että bulevardeja ei tehdä. Myös autoliikenteen saavutettavuus, siis se, kuinka monta kotia ja työpaikkaa tietyssä ajassa on mahdollista saavuttaa, paranee kehien sisäpuolella. Tämä johtuu siitä, että nämä kodit ja työpaikat on nyt mahdollista rakentaa paljon lähemmäs, millä on suurempi merkitys kuin autoilunopeudella. Helsingin keskusta tulee olemaan seudun saavutettavin paikka kokonaisuutena edelleen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ansiosta. Kannattaa ottaa huomioon, että tilan käytöllisesti ja kapasiteetiltaan joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat ylivoimaisia henkilöautoiluun nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. erkki miini kirjoitti 28.12.2016 kello 20:07

    Voi se ollan niinkii, voi olla toisinkiin. Jos vaikka Hyvinkää, Hämeenlinna ja monet muut muutaisivat oman osansa Helsinki-Tampere tiestä bulevardiksi, niin olisi se vähän hankalaa. Valtio nuo moottoritiet lienee rakentanut jotta Suomeen saataisiin tehokasta kaukoliikennettttä ja kunnat tyytykööt siihen, että tiet vievät tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2016 kello 9:39

    Moottoritie vie Hämeenlinnan läpi, mutta Helsingin bulevardeiksi haluavien moottoteiden kautta ei poääse minnekään muualle kuin Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ahistaa kirjoitti 28.12.2016 kello 20:49
  32. Helsinkiin autoileva kirjoitti 28.12.2016 kello 20:56

    “Kaupunkibulevardien keskeisimmät terveyshaasteet liittyvät ilmanlaatuun ja meluun. Niihin liittyviä
    kysymyksiä ei tässä työssä ole selvitetty, koska nämä vaikutukset ovat hyvin paikallisia, eivät seudulli-
    sia” (Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset)

    Kun bulevardin varteen asutetaan tuhansia ihmisiä on asukasmäärän perusteella noita kysymyksiä tarkasteltava. Kyllä ne ovat seudullisia vaikka seudun pinta-ala onkin nyt pieni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Aarne Almila kirjoitti 28.12.2016 kello 21:05

    Koska tiedämme Liikenneviraston valituksen melupölykäytävistä, eli elämää haittaavista ja saastuttavista bulevardeista menevän läpi, voimme KHO:n päätöstä odotellessa jo valmiiksi jatkaa suunnittelua niillä palikoilla, joita meille jää bulevardien poistuessa. Kannattaa siis toimia heti, eikä sitten, kun ollaan kauhian yllättyneitä ja järkyttyneitä lopullisesta päätöksestä. Järkevintä ja halvinta olisi heittää bulevardihanskat naulaan heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. pyh kirjoitti 28.12.2016 kello 22:18

    Osmo Soininvaara:
    Eikö kuyitenkin voisi tehdcä mahdolliseksi Helsinkiin muuttamista niille, jotka sitä haluavat.?

    Lain rikkomiseen on siis joku oikein hyvä ylevä syy :-). Tätä puppua ei olekaan kuultu aiemmin. Lait ne koskee vihreitäkin vaikka monesti koette olevannekin sellasten yläpuolella. Melko tekopyhää teiltä muuten arvostella muita jatkuvasti millon minkäkin lain rikkomisesta, kun itsellä ei ole halua elää niiden mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2016 kello 9:35

    Pyh, Mitä lakia on rikottu ja kuka on rikkonut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 28.12.2016 kello 22:47

    OS kirjoitti

    “Nurinkurista kyllä, Malmin lentokentän rakentamista Liikenneviraston valitus ei estä, koska sen liikennejärjestelyt eivät ole bulevardeista kiinni.”

    Soininvaaran olettaiis tietävä
    nm, että lentokeät eivät kuulu liikenneviraston toimmialaan, joten sillä ei myöskään ole kompetenssa esittä millään perusteella valitusta Malmin lentokentän suhteen.

    Liikenenviratsolla on perusteensa, eikä välttämättä huonot valituksen tekemiseen Siihen sillä on sekä oikeus että velvollisuus, jos siihen on hyvät syyt.

    Suoraan sanoen näissä kaupunkibulevardeissa on nyt niin paljon tuubaa, että kaikkien – varsinkin kaupunkibulevardien kannattajien – kannaalta on parasta, josjoku viheltää pelin poikki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. ksee kirjoitti 29.12.2016 kello 0:12

    Osmo Soininvaara:
    Kun asunnoista on pulaa, niiden hinta ei määräydy rakentamiskustannusten mukaan. Rakennuskustanukset tlevat kuvaan vasta, kun tonteista on ylitarjontaa, niin kuin suurimmassa osassa Suomea on. Jos valtio estää Helsinkiä rakentamasta riittävästi asuntoja, niiden markkinahinta pomppaa ylös, vaikka rakenbtaminen sinänsä olisi kuinka halpaa hyvänsä.

    No, jos rakennuskustannukset eivät muuten julkeaa sektoria kiinnosta, niin luulisi jonkun ATT:n maksavan mieluusti alempia rakennuskustannuksia. Mutta ilmeisesti ei – kysehän ei ole omista rahoista ja jos setelivirta taikaseinästä uhkaa supistua, niin ainahan voi nostaa veroja ja lainata lisää veronmaksajien piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2016 kello 9:33

    ATT tekee hintasäännösteltyä tuotantoa. Siinä teitysti rakennuskustannukset vaikuttavat, mutta ei vapaarahoitteisissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Tavallinen Teknikko kirjoitti 29.12.2016 kello 0:14

    Miten olisi jos rakennettaisiin nopea metro Mäntsälään ja Nastolaan. Näin Mänstälässä ei olisi enää ruuhkia ja Nastolasta saataisiin kunnallistekniikan osaajia Helsinkiin töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Samuli Kallio kirjoitti 29.12.2016 kello 0:57

    Enpä usko että asuntotuotanto tyssää tähän, Helsingin on aika kasvaa ylöspäin: http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002848122.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Tommi Uschanov kirjoitti 29.12.2016 kello 1:13

    Helsinki hoi älä jätä: Metro rampautettiin automatisoinnin möhlimisellä ja kahden vaunun niistämisellä jokaisesta junasta.

    Rampautettiin! Niiden kymmenen ja puolen vuoden aikana, jotka olen asunut metron käyttöalueella, tämä junien lyhentäminen yhdistettynä vuorovälin tihentämiseen on ollut ylivoimaisesti suurin metroon liittyvä muutos parempaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. newyorkista kirjoitti 29.12.2016 kello 4:06

    Ei yritä eikä se edes voisi niin tehdä. Kai sä Osmo tiedät, että virkamiesten on virassaan tarkoin noudatettava lakia. Mitään lakia, jolla Liikennevirasto voisi estää Helsingin asuntotuotannon ei ole olemassa. Jos otsikko oli ns. sarkastinen, niin ennenkin on todettu että sellainen ei kannata.

    Mitä todennäköisimmin tätäkään ei olisi koettu, jos Helsingin kunnantyöntekijät olisivat ottaneet yhteyttä Liikennevirastoon asian ottamiseksi käsittelyyn. Eli asia on käynnistynyt väärässä järjestyksessä. Vaikka kunnilla on itsehallinto, niin valtiota vastaan niillä ei ole resursseja. Helsinki voidaan vaikka lakkauttaa jos siitä säädetään laki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. -e- kirjoitti 29.12.2016 kello 7:47

    Haluaisin asua Helsingin keskustassa, niin kuin nytkin, ja pystyä jatkossakin kulkemaan autollani kätevästi muualle Suomeen. Nykyisin ytimestä pääsee nopeasti Länsiväylälle ja itään. Tuusulantielle ja varsinkin kolmostielle pääsy ovat sietämättömän hitaita. Bulevardisointi tuntuu todella vastenmieliseltä ja typerältä ajatukselta. Hyvin toimivat ja kalliit väylät pilataan ehdoin tahdoin. Takaperoista kehitystä. Julkisilla kukeminen jonnekin Hyvinkään tai Tampereenkin liepeille (ei keskustaan) on aivan liian hidasta ja hankalaa ja tulee sellaisena aina pysymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Caritas. kirjoitti 29.12.2016 kello 8:44

    Ensi vuonnahan saadaan esimakua vihreästä liikennesuunnittelusta, kun Hämeentieltä kielletään yksityisautoilu ennen kuin Kalasataman liikennejärjestelyitä on saatu kuntoon. Kannattaisi joskus ajaa itsekin autolla ja huomata, että liikenne on kuin vesi. Se ei mene sinne, mihin joku ajattelee kylteillä sitä ohjata, vaan etsii kaikki mahdolliset reitit mistä vain se voi päämääräänsä päästä.

    No, henkilöiltä, joiden mielestä on päräyttävää rakentaa puolella miljardilla ideologiansa monumentti pääkaupungin keskustaan, voi tietysti odottaa täydellistä piittaamattomuutta niitä kohtaan, jotka laskut maksavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. qwerty kirjoitti 29.12.2016 kello 9:07

    Mikä ongelma tässä on? On tehty huono yleiskaava ja sitten se kaatuu valitukseen. Bulevardi ajatus on just sitä todellisuudesta irtaantunutta viherpiipertämistä jota ei oikein jaksa.

    Pahimpia valittajia taitaa olla vihreät ja yleensä paljon huonommin perustein

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Jari Ihonen kirjoitti 29.12.2016 kello 9:38

    Eikö ko. valitus viranomaisen tekemänä ole julkinen asiakirja, jonka saa Liikenneviraston kirjaamosta pyytämällä?

    Ja salaamiselle ei löydy perustetta Julkisuuslain §24:sta
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621#L6P24

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2016 kello 9:43

    Joo, saa kirjaamosta, jos matkustaa kirjaamoon valtion virastoissa noudatettavana virka-aikana. Kenellä on aikaa moiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. abc kirjoitti 29.12.2016 kello 10:37

    Tommi Uschanov: Rampautettiin! Niiden kymmenen ja puolen vuoden aikana, jotka olen asunut metron käyttöalueella, tämä junien lyhentäminen yhdistettynä vuorovälin tihentämiseen on ollut ylivoimaisesti suurin metroon liittyvä muutos parempaan.

    Vuorovälin lyhentäminen on matkustajan kannalta totta kai hyvä asian – kunhan uusi vuoroväli toimii niin että metrot eivät joudu odottelemaan rataosuuksien vapautumista.

    Junien lyhentämisessä ei sen sijaan ole mitään hyvää, se vain vähentää metron kuljetuskapasiteettia, eikä vähennystä voi rajatta kompensoida vuorovälin tihentämisellä. Ongelmaksi kapasiteetti muuttuu siinä vaiheessa, kun itämetron vartta on alettu yleiskaavan mukaisesti tiivistämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Leena kirjoitti 29.12.2016 kello 10:47

    R.Silfverberg: No minä kysyn: ketkä sitten haluavat asua noiden bulevardien varrella?

    Mä olen ihan samaa mieltä että kantakaupunkimaista rakentamista pitää saada lisää, mutta onko tämä oikea keino?

    Sitä minäkin ihmettelen. Kuka haluaisi vapaaehtoisesti muuttaa jonnekin tien varteen, jos vaihtoehtona on “oma kylä” kuten tämä lähiö, jossa itse asun. Meillä on oma kirkko, kahvilat, jossa tapaamme tuttuja, kaksikieliset koulut ja kattavat palvelut uimarantoineen kävelymatkan päässä.

    Eikö olisi paljon mielekkäämpää rakentaa mielummin uusia tällaisiä täydenpalvelun asuinalueita, joihin on nopeat metro- tai junayhteydet kuin asuttaa ihmisiä nauhamaisesti sisääntuloteiden varsille melualueelle. Tehkää nyt ainakin Malmista paikka, joka itsessään on viihtyisä kylä kaupungissa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Jyrki Patomäki kirjoitti 29.12.2016 kello 10:48

    Jos valitus menee läpi,on rikottu Maankäyttö- ja rakennuslakia. Nimittäin vain lain vastaisuuteen vetoaminen kelpaa valitusperusteeksi oikeudessa. Tarkoituksenmukaisuusharkinta, kuten Sipoon tai jonkun muun kärsimä vääryys puhumattakaan liiasta vihreiden vaikutuksesta, on poliitikkojen työn tulosta. Koska Osmo pelkää, että kaava voisi kaatua, eikö silloin ole suorastaan oikein, että oikeus tarkaastaa kaavan lainmukaisuuden?

    MRL lain 1§ alkaa:”Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan hyvät edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.” Jos nämä tavoitteet ja niistä johtuvat lain lukuisat määräykset koetaan vääriksi, eduskunnan on korjattava lakia. Oikeus ei voi sitä tehdä, se saa vain tulkita voimassa olevia lakipykäliä.

    Varmaan löytyy viraston valituksen taustalta jonkun poliittisen tahon hiljainen toimeksianto valittaa. Kun mikään taho ei koe kärsivänsä, silloin ei ole tapana valittaa, vaikka valitukseen olisi perusteet eli siis kaava on lainvastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. anonilli kirjoitti 29.12.2016 kello 11:45

    Leena: Kuka haluaisi vapaaehtoisesti muuttaa jonnekin tien varteen, jos vaihtoehtona on “oma kylä” kuten tämä lähiö, jossa itse asun.

    Tässä taas yksi ihminen, joka ajattelee, että koska hän ei haluaisi asua jollakin tavalla, niin kukaan ei saa asua sellaisella tavalla. Ja realiteetit pitää aina unohtaa vaihtoehtoja miettiessä. Anna kun arvaan: sinusta Helsingissä ei ole asuntopulaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Syltty kirjoitti 29.12.2016 kello 11:48

    Osmo Soininvaara:
    Pyh, Mitä lakia on rikottu ja kuka on rikkonut?

    No eihän mitään selvityksiä enää tarvita!

    Autoilijoiden toverituomioistuin on päättänyt, että bulevardisointi on kaikkia lakeja, mukaanlukien Newtonin ensimmäistä ja toista lakia sekä yleistä suhteellisuusteoriaa, vastaan.

    Tässä enää mitään KHO:ta tarvita päivänselvää asiaa toteamaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Bulevardeja ilman autoja kirjoitti 29.12.2016 kello 11:49

    Kaupunkibulevardien yhteydessä kiinnitetään aina huomiota niiden aiheuttamaan meluun ja huonoon ilmanlaatuun. Bulevardien ilmanlaatu ei kuitenkaan voi olla kovin huono, koska ainakaan kaupunkisuunnitteluviraston havainnekuvien mukaan niillä ei liiku lainkaan autoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Jari Ihonen kirjoitti 29.12.2016 kello 11:52

    Osmo, tiedän että jotkut viranomaiset koittavat ketkuilla ja juoksuttaa hakemassa dokumentteja ja siten vaikeuttaa tiedon saamista.

    Kuitenkin laki sanoo (16§) “Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle.”

    Jos ja kun valitus on olemassa sähköisenä niin helpoin tapa on toimittaa se PDF-dokumenttina annettuun sähköpostiin. Olen pyytänyt ja saanut näin dokumentteja eri viranomaisilta.

    Osaa on tosin täytynyt muistuttaa että on olemassa sellainen kuin “Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta” ja että tiedon toimittamiselle on normaalitapauksesa kahden viikon määräaika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Hölmöläiset metroa rakentamassa kirjoitti 29.12.2016 kello 12:02

    Tommi Uschanov: Rampautettiin! Niiden kymmenen ja puolen vuoden aikana, jotka olen asunut metron käyttöalueella, tämä junien lyhentäminen yhdistettynä vuorovälin tihentämiseen on ollut ylivoimaisesti suurin metroon liittyvä muutos parempaan.

    On ihan selvä, että asemat olisi pitänyt louhia täysimittaisiksi riippumatta siitä, tuleeko automaattimetroa vai ei tai minkälaisilla vuoroväleillä ajetaan, koska nykyinen ratkaisu mitätöi suuren osan koko metron kapasiteetista tulevaisuudessa.

    Pelkästään Laajasalon sillan suunnittelurahoilla olisi laiturit louhittu jo moneen kertaan.

    Jos kerran metro on aikanaan päätetty rakentaa kaupungin läpi joukkoliikennevälineeksi, niin kai sitä sitten pitäisi myös voida käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Tapio Peltonen kirjoitti 29.12.2016 kello 12:04

    Huoh. Täällä kysellään, miksi joku haluaisi asua bulevardin varrella. No, syitä on useita, mutta bulevardien kannalta oleellisinta on, että siellä halutaan asua.

    Ja kun katsotaan vastaavissa paikoissa sijaitsevien asuntojen hintoja, niin on selvää, että siellä halutaan asua.

    Metsälähiöiden suosio on paljon epävarmempi, silti monen mielestä ne näyttävät olevan ainoa, mitä saa rakentaa lisää. Eli lisää ruuhkia Helsinkiin?

    Bulevardisointi on paras päätös vuosikymmeniin. Sitten kun vielä autopaikkanormi puretaan, ollaan kaupunkisuunnittelussa saavutettu se taso, jolla Helsingistä tehdään maailmanluokan metropoli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Pekka T. kirjoitti 29.12.2016 kello 13:03

    Tämäkin liittyy siihen, että vastustajien “puolue” on nykyisin niin vahva. Kaikkea muutosta ja muita nykyajan “hörhellyksiä” vastustetaan. Ihme, että ylipäätään mitään kehitystä saadaan enää aikaiseksi.

    Demokratiaan kuuluu tietysti tärkeänä osana se, että meillä kaikilla on ja pitääkin olla oikeus vastustaa päättäjien hölmöilyjä (minäkin vastustan monia asioita). Tuntuu vain siltä, että välillä tämä kiihkeä vastustaminen lyö yli. Demokratiaan kun kuuluu myös se, että kaikki päätökset eivät miellytä kaikkia, vaikka ne kuinka huolellisesti ja tasapuolisesti tehtäisiin.

    Automiehenä minä kannatan kaupunkibulevardien rakentamista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Kari kirjoitti 29.12.2016 kello 13:21

    Täällä kaipailtiin niitä valitusasiakirjoja. Joku ystävällinen sielu on tehnyt jalkatyön, ja laittanut ne nettiin, kun virastot eivät ole moista oma-alotteisesti tehneet:
    https://www.dropbox.com/sh/h6yk1rjcmus5v7i/AAAHGRCdbQkutjM2rPtostLIa?dl=0

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2016 kello 15:12

    Kiitos, Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.12.2016 kello 13:58

    Ongelma on hiukan syvällisempi.

    Kyse on pohjimmiltaan siitä, että meillä vaihtuu hallituksen poliittinen ideologia neljän vuoden välein. Kulloinkin vahvimmillaan oleva ideologia pyrkii alistamaan koko maan samaan muottiin.

    Se on typerää resurssien tuhlaamista.

    Helsingin seutua pitää kehittää metropoliksi, joka haastaa suoraan Tukholman ja Pietarin.

    Suomessa riittää pienempiä kaupunkeja niitä halajaville.

    Muualla Suomessa taas pitää kehittää Tamperetta, Jyväskylää, Oulua, Kuopiota ja Joensuuta (on niitä muitakin) kasvamaan entistä suuremmiksi, jotka haastavat toinen toisiaan. Jos nämä kasvavat ja vahvistuvat, niin myös tekee niiden kehyskunnat.

    Sitten on Lappi, jota pitäisi kehittää täysin irrallaan muusta maasta, koska se on niin harvaan asuttua ja omaa omat erityispiirteensä.

    Lisäksi on vielä Pohjanmaa ja Lounais-Suomi vs. Itä-Suomi ja Keski-Suomi, joilla on esimerkiksi kielellisesti täysin erilaiset tarpeet.

    Itse ehdotan, että Suomesta tehdään liittovaltio, joka jaetaan viiteen osaan. Uusimaa, Itä-Suomi, Pohjanmaa (Lounais-Suomi + Pohjanmaa), Keski-Suomi ja Itä-Suomi.

    Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi voitaisiin vihdoinkin lopettaa teeskenteleminen, että Suomi olisi jotenkin homogeeninen ja yhtenäinen kansa. Paskanmarjat se ole sellainen koskaan ollutkaan. Eikä tarvitse ollakaan.

    Lapissa voidaan solmia erityistalousalueesta Kiinan ja muiden suurten turismimaiden kanssa. Samoin kaivosyhtiöiden kanssa voidaan sopia erikseen mm. verotuksesta ja paikallisten osuudesta luonnonvaroista. Kiinalaiset osoittavat kiinnostusta bioenergiaan ja selluun, jolloin siihen pitäisi vastata voimakkaasti! Heillä on rahaa ja meillä on puuta.

    Vastaavasti Pohjanmaalla Ruotsin kanssa ja Itä-Suomessa Venäjän kanssa.

    Uudellamaalla Helsingin kasvua pitää tukea voimakkaasti ja avata maahanmuuttoa. Helsingin kasvu tarvitsee korkeastikoulutettuja maahanmuuttajia tekemään kauppaa, tutkimaan ja perustamaan yrityksiä Helsinkiin.

    Maahanmuutosta puheen ollen myös Muu-Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Pohjanmaalla sitä tarvitaan esimerkiksi maataloudessa, koska DDD-työt eivät enää nuorille kelpaa.

    Suomalaisten syntyvyys laskee kuin lehmänhäntä, eikä siihen ole helpotusta luvassa. Samaan aikaan populistit vaativat eläkkeisiin indeksikorotuksia.

    Suomi voi aivan hyvin valikoida maahanmuuttajia Kanadan tapaan. Kanada haluaa pelastaa eläkejärjestelmänsä hallitulla maahanmuutolla.

    Helsinki tarvitsee nyt rohkeata johtajuutta, jolla sinne saadaan vihdoinkin pilvenpiirtäjiä ja lisää sitä kaupunkia. Suomessa on yli 300 muuta kuntaa, jossa elää punamultamökissä 70 tuuman televisiosta lätkää katsoen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Markku af Heurlin kirjoitti 29.12.2016 kello 14:39

    Osmo Soininvaara:
    Joo, saa kirjaamosta, jos matkustaa kirjaamoon valtion virastoissa noudatettavana virka-aikana. Kenellä on aikaa moiseen?

    Käsittääkseni ko asiakirjan voi tilata puhelimitse tai postitse asianmukaista kohtuullista korvausta vastaan oikeuden kirjaamosta.. OS voi halutessaan myös julkaista julisen tämän asiakirjan koonaisuudessan tai oleellisilta osin tällä blogilla. Juristi teitää paremmin.

    Sitten voimem sitä repostella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. harri kämäräinen kirjoitti 29.12.2016 kello 15:52

    Miksi moinen häsläys?
    Helsinki on Suomen sisäisen muuttoliikenteen suhteen muuttotappiokunta lukuunottamatta ikäluokkia 15-30 vuotta. Eli sama kuin ennenkin, nuoret tulevat opiskelemaan ja valmistuttuaaan muuttavat työnperään. Osa jää pöyrimään paikalleen vanhan kuppiloihin ym paikkoihin.
    Tapahtunut väestönkasvu johtuu maahamuutosta suurimmaksi osaksi. Eli nyt kuntavaalien yhteydessä pitäisi eri puolueiden kertoa maahanmuuton tavoitteensa jotta väestöennusteet toteutuu.
    Netto muutto on ollut noin 3000 henkeä vuodessa suomen sisäisesti eli noin 0,5 % kasvu:)
    vajaat 30000 muuttaa ulos ja reilut 30000 sisään.
    Toki asuntoja tarvitaan, lapset aikuistuvat ja parit eroavat eli tarvitaan tuplamääräasuntoja. Ja Kaupungin kirstu pursuaa älyttömistä tonttihinnoista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2016 kello 17:04

    Vuosina 2014-2016 Helsingin väkiluku on kasvanut 23336 hengellä. Tästä puuttuu tämän vuoden viimeinen neljännes
    Tästä kasvusta on
    Syntyvyyden enemmyyttä 5212 (22%)
    Nettomaassamuuttoa 9970 (43 %)
    Nettomaahanmuuttoa 8154 (35 %)

    “Suurimmaksi osaksi” on siis 35 %

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Siperia kirjoitti 29.12.2016 kello 15:59

    Caritas.:
    Kannattaisi joskus ajaa itsekin autolla ja huomata, että liikenne on kuin vesi. Se ei mene sinne, mihin joku ajattelee kylteillä sitä ohjata, vaan etsii kaikki mahdolliset reitit mistä vain se voi päämääräänsä päästä.

    Ajoneuvoliikenne ei ole kuin vesi. On ihan empiirisesti todettu, että erityisesti autoliikennettä tulee lisää sitä mukaa kuin teitä rakennetaan lisää.

    Tämä johtuu siitä, että useampi ihminen valitsee liikkua uusilla teillä, siirtyy liikkumaan ruuhka-aikaan tai ajaa kauemmaksi. Tällä tavalla kaupunkiseutujen hajaantuminen on juuri toiminut: on rakennettu valtaväyliä, ja sitten niiden varrelle on ollut kätevää rakentaa lisää taloja. Ennen pitkää lisäkapasiteetti on loppuun käytetty. Sama toimii toisin päin, jos tilaa otetaan muille liikennemuodoille; niitä aletaan käyttää enemmän ja henkilöautoliikenne saattaa supistua.

    Hämeentieltä siirtyvien autojen on muuten todettu mahtuvan hyvin Sörnäisten rantatielle, joten siitä ei ole huolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Siperia kirjoitti 29.12.2016 kello 16:09

    Leena:
    Eikö olisi paljon mielekkäämpää rakentaa mielummin uusia tällaisiä täydenpalvelun asuinalueita, joihin on nopeat metro- tai junayhteydet kuin asuttaa ihmisiä nauhamaisesti sisääntuloteiden varsille melualueelle.

    Aika moni haluaa asuaa Mannerheimintien ja Mäkelänkadun varrella, vaikka se ei ehkä kysyttäessä lukeudu monen suosikkiympäristöihin. Siitä on niin hyvät yhteydet eri puolille. Bulevardien varrelle tulee raiteet pikaratikoiden myötä. Tämä on myös syytä muistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Johannes Korpijaakko kirjoitti 29.12.2016 kello 16:13

    Valituksen luku vähän selvittää valittajan asiaa. Ilmeisesti suurin ongelma on että Länsiväylän bulevardisointiin ei ole otettu huomioon Länsisataman tarpeita ja siten yleiskaava ei noudata maakuntakaavan tavoitteita.

    Olisihan sen länsiväylän bulevardisoinnin voinut määräyksellä sitoa sataman tavaraliikenteen vähenemiseen.

    Nyt joudutaan sitten katsomaan miten käy oikeudessa. Toivottavasti ei käy kuin Histalle Espoossa. Tapaus ei kyllä mitenkään ole yhtä selvä rikkomus, mutta tietyllä tapaa samantapainen. Rakentamista ei haluta sitoa toiseen tapahtumaan, joka taas rikkoo kaavajärjestystä.

    Selvityksien puute yms. jargoni tuntui kyllä hyvin turhalta ja sekavalta, että siitä en usko asian voivan jäädä kiinni. Lähinnä tuntuu että joku on ollut liikenne virastossa kiukkunen kun ei ole päässyt päsmäröimään.

    Myös on valitettu että Ilmalan varikko vaatisi lisää aluetta. Se kuullosti enemmän pelkältä inttämiseltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Mikko H kirjoitti 29.12.2016 kello 19:21

    R.Silfverberg: No minä kysyn: ketkä sitten haluavat asua noiden bulevardien varrella?

    Jos jonkun profiilin ihmislajista haluaa, niin voinee aloittaa niistä, jotka ovat viime aikoina hankkineet asunnon Mäkelänkadun tai Mannerheimintien varrelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Ville Turunen kirjoitti 29.12.2016 kello 20:27

    Koitin nyt vähän selvittää asian sisältöpuoltakin.

    Liikennevirasto ja liikenne-ELY perustavat valituksensa oikeastaan kahteen asiaan. Ensinnä ongelmana pidetään sitä, että bulevardisoinnin vaikutuksia koko seudun liikennejärjestelmään ei ole selvitetty. Tienpitäjä pelkää ennen kaikkea sitä, että ratkaisu siirtää liikenteellisiä ongelmia naapurikuntiin ja valtion tieverkolle pakottaen kolmannet osapuolet kalliisiin liikenneinfrainvestointeihin. Pelko on perusteltu, sillä epäilemättä juuri näin tulee jossain määrin käymään. Bulevardisointi varmasti lisää liikennettä ainakin kehäteillä. Asian pihvi on tosin ymmärtääkseni siinä, että liikenne lisääntyisi paljon enemmän, jos bulevardien alueelle suunniteltu asukasmäärä sijoittusi naapurikuntien puolelle. Vaan tätäpä ei olekaan selvitetty mitenkään. Eli valittajat ovat nähdäkseni tältä osin aivan oikeassa.

    Eli tarpeen olisi ollut tehdä selvitys, jossa olisi katsottu vaikutuksia liikenneverkkoon tilanteessa, jossa bulevardit on tehty ja tilanteessa, jossa Helsingin liikenneverkko pidetään ennallaan, mutta uudet asukkaat sijoitetaan muihin seudun kuntiin. Tulos olisi epäilemättä ollut, että kokonaisuutena katsoen bulevardisoinnin aiheuttamat liikenneongelmat olisivat kuitenkin pienempi paha. Helsingin kaupunki katsoo, että nämä tarkastelut tulee tehdä osana seuraavaa seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Tämä on sinällään loogista, mutta jos näin menetellään, ei yleiskaavaakaan voi hyväksyä ennen kuin tämä liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmis. Nyt tilanne tosiaankin olisi se, että bulevardisoinnin seudullisia vaikutuksia liikennejärjestelmään ei tiedetä, eli valtio ja naapurikunnat tavallaan kirjoittaisivat Helsinginlle avoimen shekin sitoutuen hoitamaan mahdolliset ongelmat tietämättä lainkaan niiden luonnetta tai kokoa. Selvityksen tekoon olisi voitu ottaa ELY:n ja LiVi:n edustajat ja varmistaa, että samalla pienemmätkin huolenaiheet, kuten kuorma-autonkuljettajien taukomahdollisuudet yms. olisi riittävässä määrin selvitetty. Jos yhteisen selvityksen tulos olisi ollut sitä mitä arvelenkin ja selvityksen perusteella yleiskaavaan olisi laitettu bulevardeille toteuttamisjärjestys (Länsiväylän sitominen Jätkänsaaren terminaaliin, yleensä toteutuksen sitominen asuinalueiden valmistumiseen ja mahdollisiin tarpeellisiin liikennejärjestelyihin kaupungin ulkopuolella), olisi kaava todennäköisesti ollut hyväksyttävä valtion liikenneviranomaisille.

    Muissa asioissa, ennen kaikkea museoviraston ja ympäristö-ELY:n osin myös LiVi:n valituksissa ongelmana on liian suurpiirteinen suunnittelu. Tässäkin kaupunki toimii sinällään loogisesti ja on valinnut tarkoituksenmukaisen suunnittelutason. Vaan ongelmana on se, että meidän kaavoitusjärjestelmässä vahvistettu yleiskaava kumoaa alueellaan maakuntakaavan. (Ja asemakaava yleiskaavan) Jos esimerkiksi natura-alueita, kulttuuriympäristöjä jne. ei tuoda tarpeeksi tarkasti yleiskaavaan, ne menettävät kokonaan oikeusvaikutuksensa. Eli kaupunki nyt ei vain voi yksin päättää maakuntakaavassa olevien merkintöjen osalta, millä tarkkuudella ne tuodaan yleiskaavaan. Ne on tuotava niin tarkasti, että yleiskaava todella varmistaa esimerkiksi riittävät suojelualueet tai Lentokenttäradan toteuttamisen. Kaupunki vetoaa tässä, että nämä asiat hoidetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Mutta jos näin tehdään, kaupunki ottaisi vallan, joka sille ei kuulu. Vaikkapa museovirasto ei voi mitään, jos jokin arvokohde on uhattuna, jos suojelumääräystä ei ole tuotu yleiskaavaan. Kohteen suojelu olisi tällöin puhtaasti kaupungin oma asia. Ohimennen sanoen, Keskuspuiston kanssa on jokseenkin vastaava tilanne, eli kaupunki lupaa huolehtia sen säilyttämisestä yksityiskohtaisessa suunnittelussa, mutta ei ole valmis juridisesti sitovalla tavalla siihen.

    Kaikkinensa tulee vaikutelma, että yleiskaavatyössä on keskitytty rakentamaan mahdollisimman toimiva kaava kaupungin oman suunnittelun näkökulmasta, mutta sivuutettu kaavoitusjärjestelmän toimivuus kokonaisuutena. Valituksille näkyy olevan perusteita, mikä on todella sääli, sillä itse kaavan perusajatus on todella kannatteva. Museoviraston sanoin: “…Museovirasto pitää yleiskaavaa varsin onnistuneena,” mutta “Helsingin uusi yleiskaava paranisi turhat virheet korjaamalla.”

    ELY-keskukset valittavat kaavoista todella harvoin, noin 10 – 20 kertaa vuodessa ja ELY-keskuksen valitukset menestyvät hyvin, silloin kun niitä on tehty. Tältäkään kannalta tämä lupaa yleiskaavalle hyvää.

    Erikoisesti pistää silmään, että nämä kaikki valituset vastaavaat jokseenkin suoraan alkuvuodesta annettuja lausuntoja. Eli Helsingin kaupunki ei ole välittänyt huomioda näiden virastojen mielipiteitä mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. punarinta kirjoitti 29.12.2016 kello 21:01

    Tavallinen Teknikko:
    Miten olisi jos rakennettaisiin nopea metro Mäntsälään ja Nastolaan. Näin Mänstälässä ei olisi enää ruuhkia ja Nastolasta saataisiin kunnallistekniikan osaajia Helsinkiin töihin.

    Olen samaa mieltä. Fakkiutuneiden päättäjien tulisi katsella pitemmällä ja avarakatseisemmin, ei kaikkien ole pakko asua stadissa. Onko täällä edes halukkaille saman verran töitä? Yksinkertaistettuna, jos on, sen pitäisi näkyä täystyöllisyytenä ja tuhansina avoimina työpaikkoina.

    On hyvä, että on edes joku instanssi, joka uskaltaa olla eri mieltä stadin päättäjien ratkaisuista. Puolue-eliitti päättää, ei demokratia.
    Koko bulevardien rakennuksen takana on vain ajatus yksi ajatus, tavoite, asuntoja stadiin haikaileville. Kustannuksista viis. Tai miettimättä, mikä tietysti poliitikon silmin on mahdotonta, millaisia lähiöitä näistä alueista syntyy?
    Maailmalla on monissa kaupungeissa juuri tuloväylien varteen rakennetuista asunnoista muodostunut ”slummeja”. Onko Helsinki niin poikkeuksellinen paikka maailmassa, että tämän pystyy välttämään.

    Vihreiden johtama Stadi pakkolunasti Sipoolta maa-aluetta, mutta tätä aluetta ei taitamattomuuttaan ole vielä saatu käyttöönsä. Valitusten ja ym käsittelyiden perusteella voidaan katsoa, että koko kaupan valmistelu oli puutteellista. Hyödyntäminen on edelleen vaiheessa. Samoin on nyt edessä kaupunkibulevardien.

    Vaikka vihreät suosivatkin yksipuolisesti julkista liikennettä, unohtavat, että useat työpaikat sijaitsevat stadin rajojen ulkopuolella, jota stadin julkisten verkko ei mitenkään kata. Kertokaa yksikin suuryritys, joka on päättänyt tuoda työpaikat stadiin.
    Eivätkä bulevardien rakentaminen tuo helpotusta stadin kassaan eivätkä verotulot tule kattamaan niistä aiheutuneita kustannuksia.

    Stadin poliittisten päättäjien ajamana rakennettiin Paloheinätunneli joukkoliikenteelle , jonka eräänä perusteena, korostan eräänä, oli mahdollistaa Hakuninmaan tai Paloheinän alueen ihmisiä pääsemään töihin Vuosaaren satamaan. Ja vain julkisilla. Hanke maksoi kymmeniä miljoonia, nyt bussi kulkee edelleen Myyrmäen – Malmin välillä lähes tyhjillään. Seuraava vaihe on varmasti muuttaa asemakaavaa ja alkaa bussireitin varsi täyteen asuntoja, että saadaan linja kannattavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Ville kirjoitti 29.12.2016 kello 21:15

    Johannes Korpijaakko: […]Ilmeisesti suurin ongelma on että Länsiväylän bulevardisointiin ei ole otettu huomioon Länsisataman tarpeita ja siten yleiskaava ei noudata maakuntakaavan tavoitteita.
    […]
    Myös on valitettu että Ilmalan varikko vaatisi lisää aluetta. Se kuullosti enemmän pelkältä inttämiseltä.

    Jos kehitys kehittyy niin kuin miltä näyttää, Länsisataman tavaraliikenne (ja pitkälti myös henkilöautoliikenne) niin kuin myös Ilmalan varikko on jossain vaiheessa siirrettävä kauemmas kaupunkikeskustasta. Tämä pitäisi maakuntakaavoittajienkin tunnistaa. Autoliikenteen osalta suunnitelmissa on tunnelien armada, mutta pitkällä aikavälillä sekään ei riitä. Pasilaan suunniteltiin erilaisia kansiratkaisuja, mutta ne todettiin taloudellisesti kannattamattomiksi ja niin vain raiteet lähtivät. Ilmalan varikon toiminta on vielä vähempiarvoista, joten kyllä sekin aikanaan väistyy…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Tavallinen Teknikko kirjoitti 29.12.2016 kello 21:40

    Aika oudosti tavallisen pulliaisen katsantoon on käynyt kun perustoimeentulotuessa esim. Helsingin kohtuulliset asumismenoet yhden hengen ruokakunnalle on 675 €/kk mutta taas Vantaalla vastaava on 694€/kk.

    Lähde:

    http://www.kela.fi/documents/10180/0/Totu+hyv%C3%A4ksytt%C3%A4v%C3%A4t+enimm%C3%A4isasumismenot/7cb773c4-c684-41b8-abc7-fc2d77a03d2c

    Noinko Helsinki ohjaa vähävaraisia vuokralaisiaan paremmin pärjäävien asuntoalueille (tässä tapauksessa Vantaalle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Daniel Federley kirjoitti 30.12.2016 kello 0:05

    qwerty:
    Mikä ongelma tässä on? On tehty huono yleiskaava ja sitten se kaatuu valitukseen.

    Miksi se kaatuisi valitukseen? Ei siellä valituksessa tunnu olevan oikein mitään sen kummempaa validia argumenttia. Sisältö on ihan samaa tasoa kuin “naapurin Markun” tusinanimbyilyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Daniel Federley kirjoitti 30.12.2016 kello 0:09

    Leena: Sitä minäkin ihmettelen. Kuka haluaisi vapaaehtoisesti muuttaa jonnekin tien varteen, jos vaihtoehtona on “oma kylä” kuten tämä lähiö, jossa itse asun. Meillä on oma kirkko, kahvilat, jossa tapaamme tuttuja, kaksikieliset koulut ja kattavat palvelut uimarantoineen kävelymatkan päässä.

    Eikö olisi paljon mielekkäämpää rakentaa mielummin uusia tällaisiä täydenpalvelun asuinalueita, joihin on nopeat metro- tai junayhteydet kuin asuttaa ihmisiä nauhamaisesti sisääntuloteiden varsille melualueelle. Tehkää nyt ainakin Malmista paikka, joka itsessään on viihtyisä kylä kaupungissa!

    Leena, ei sinun tarvitse muuttaa lähiöstä pois. Lähiöt eivät katoa minnekään – ainakaan vielä. Ehkä katoavat sitten, kun lähiösukupolvi katoaa.

    Mutta heitä, jotka ihan vapaaehtoisesti tahtovat muuttaa “tien varteen” on paljon, usko pois. Jos vertailet vaikkapa asuntojen hintoja Mannerheimintien tai Mäkelänkadun varressa ja tyypillisessä radanvarren lähiössä, niin kysyntää “tien varteen” on aika paljon enemmän. On järkevää rakentaa sellaisia asuntoja, joille on enemmän kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Lundvistin Julle kirjoitti 30.12.2016 kello 0:15

    -e-:
    Haluaisin asua Helsingin keskustassa, niin kuin nytkin, ja pystyä jatkossakin kulkemaan autollani kätevästi muualle Suomeen.

    Epäuskottavaa trollaamista. Miksi Helsingin keskustassa asuvan tarvitsisi päästä muualle Suomeen?

    Tai siis lentokentän ymmärrän, mutten mitään tampereita.

    Johannes Korpijaakko:
    Valituksen luku vähän selvittää valittajan asiaa. Ilmeisesti suurin ongelma on että Länsiväylän bulevardisointiin ei ole otettu huomioon Länsisataman tarpeita ja siten yleiskaava ei noudata maakuntakaavan tavoitteita.

    Olis kyllä kieltämättä komeaa, jos tuo Länsisatama-tyhmäily kaataisi yleiskaavan.

    Tai siis surkeaahan se olis, koska kaava on hyvä, mutta Länsisataman alati kasvava liikenne, läntisen kantakaupungin rekkaralli ja kaupungin haluttomuus ohjata rahtiliikennettä satamamaksuilla Vuosaareen on suorittamista, jota en ole onnistunut selittämään itselleni vielä muulla kuin korruptiolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Simo Melenius kirjoitti 30.12.2016 kello 0:22

    Bulevardeja ilman autoja:
    Kaupunkibulevardien yhteydessä kiinnitetään aina huomiota niiden aiheuttamaan meluun ja huonoon ilmanlaatuun.

    Suunnilleen sama määrä saastetta tulee, kun ne autot ajavat sitä motarinpätkää, josta niitä bulevardeja ollaan nyt veistämässä. (Tai jonottavat seisaallaan, koska siellä nopean motarin päässä hohkaavat ne samat punaiset valot kuin tulevaisuudessakin.) Ongelmaa vaan ei ole, koska motarien varsilla ei ole ihmisiä eikä asutusta.

    Kyseessä on siis täysin arvovalinta, että tehdäänkö asuntoja liikenteen ehdoilla vai liikennettä asuntojen ehdoilla.

    Ei liene yllätys, että Liikennevirasto näkee asiat vain liikenteen kannalta (ja parempikin niin, koska siitä heille kai maksetaan) ja siksi valitus täytyy suhteuttaa kokonaiskuvaan, joka on kymmenien muidenkin asioiden kompromissi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. pentti sirola kirjoitti 30.12.2016 kello 9:31

    Tätä kaupungin olisi pitänyt miettiä suunnitteluvaiheessa, meneekö tällainen amatöörimäisesti laadittu kaavankötöstys läpi. Vähänkin asiaa tajuava sen oivalsi, ettei tällainen junttaaminen onnistu. Nyt aloitetaan alusta tai jätetään kaavasta bulevardit hyväksymättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Peter kirjoitti 30.12.2016 kello 10:23

    R.Silfverberg: No minä kysyn: ketkä sitten haluavat asua noiden bulevardien varrella?

    Mä olen ihan samaa mieltä että kantakaupunkimaista rakentamista pitää saada lisää, mutta onko tämä oikea keino?

    http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005021899.html

    Havainnekuvan mukaan tulossa ei suinkaan ole kantakaupunkimaista rakentamista, vaan lähinnä moderni lähiö. En tosin ymmärrä mistä tuota tilaa aiotaan saada kun siinä on yhtä paljon autokaistaa kuin nykyäänkin ja sen lisäksi jääkiekkokaukaloa ja yhden moottoritien leveyden verran kävelytietä ja puistoa. Jokainen voi mielessään kuvitella jääkiekkokaukalon poikittain Esplanadille (tai sen “alkuperäisen” kaupunkibulevardin keskelle Mäkelänkadulle) ja miettiä miten realistinen tai kaupunkimainen visio tuo on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Jokkis kirjoitti 30.12.2016 kello 10:26

    Nämä vastaukset ovat aivan päättömiä. Jos 80000 ihmistä asutetaan hyvien liikenneyhteyksien päähän purkamalla moottoritietä pätkä, se muka hidastaisi liikkumista. Se vasta hidastaisi, jos nuo 80000 ihmistä asutettaisiin huonojen yhteyksien päähän ja he alkaisivat kulkea omalla autolla.

    Asun Pohjois-Haagassa ja se on ruuhka-aikaan aivan sama, onko nopeusrajoitus Tampereen moottoritien lopussa 10 vai 110 km/h, koska liikenne jumiutuu Hakamäentien risteykseen.

    Bulevardisointia puolustaa sekin, että vaikka miten Kehä I:ta parannetaan, niin siellä ne autot aamuruuhkassa seisovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Peter kirjoitti 30.12.2016 kello 10:44

    Osmo Soininvaara:
    Vuosina 2014-2016 Helsingin väkiluku on kasvanut 23336 hengellä. Tästä puuttuu tämän vuoden viimeinen neljännes
    Tästä kasvusta on
    Syntyvyyden enemmyyttä 5212 (22%)
    Nettomaassamuuttoa 9970(43 %)
    Nettomaahanmuuttoa 8154(35 %)

    “Suurimmaksi osaksi” on siis 35 %

    Ovatko maahanmuuttajat ainoastaan alimmassa kategoriassa vai onko vaikkapa rovaniemeläisestä vastaanottokeskuksesta Helsinkiin muuttanut irakilainen kuitenkin maassamuuttanut?

    On kyllä huomattu, että edelleen myös suomalaiset haluavat tunkea jostain syystä pääkaupunkiseudulle, vaikka heillä ei tänne mitään oikeaa asiaa olisikaan. Lapsuuden trauma maalaisuudesta on monille niin kova, että tulevat mielellään ihan hanttihommiinkin, vaikka se tarkoittaisi alempaa elintasoa kuin kotiseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Olli Pajanen kirjoitti 30.12.2016 kello 11:13

    R.Silfverberg: No minä kysyn: ketkä sitten haluavat asua noiden bulevardien varrella?

    Meitä on aika monta, jotka jo nyt asumme bulevardin varrella. Ja olemma valmiit maksamaan siitä enemmän kuin asumisesta siellä lähiössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Countryboy kirjoitti 30.12.2016 kello 11:25

    Osmo Soininvaara:
    Vuosina 2014-2016 Helsingin väkiluku on kasvanut 23336 hengellä. Tästä puuttuu tämän vuoden viimeinen neljännes
    Tästä kasvusta on
    Syntyvyyden enemmyyttä 5212 (22%)
    Nettomaassamuuttoa 9970(43 %)
    Nettomaahanmuuttoa 8154(35 %)

    “Suurimmaksi osaksi” on siis 35 %

    Eikö kuitenkin ole niin, että tästä nettomaassamuutosta suuri osa on muualle Suomeen tulleita maahanmuuttajia. Olettaisin, että suuri osa viime vuonna Suomeen tulleista siirtyy myöhemmin Helsinkiin ja muihin isoihin kaupunkeihin. Luulisin myös, että naapurikuntiin muuttavat enemmän suomenkieliset kuin maahanmuuttajat. Muistaakseni jokin vuosi sitten, jopa alun perin suomenkielisten osuus väheni Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. JY kirjoitti 30.12.2016 kello 13:59

    Countryboy: Eikö kuitenkin ole niin, että tästä nettomaassamuutosta suuri osa on muualle Suomeen tulleita maahanmuuttajia.

    Kyllähän se näin on:

    http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/tilastot-ja-tutkimukset/vaesto/vaesto-ja-vaestonmuutokset/

    “luonnollinen väestönkasvu oli noin 1 800 henkeä”

    “Suomenkielisen väestön määrä kasvoi 2 750 hengellä vuoden 2015 aikana ja ruotsinkielisten määrä 159 hengellä. Ruotsinkielisiä on 36 004, eli 5,7 prosenttia väestöstä. Vieraskielisen väestön määrä kasvoi 4 583 hengellä ja on nyt 88 132 eli 14 prosenttia helsinkiläisistä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Caritas. kirjoitti 30.12.2016 kello 14:09

    Siperia: Ajoneuvoliikenne ei ole kuin vesi. On ihan empiirisesti todettu, että erityisesti autoliikennettä tulee lisää sitä mukaa kuin teitä rakennetaan lisää.

    Tämä johtuu siitä, että useampi ihminen valitsee liikkua uusilla teillä, siirtyy liikkumaan ruuhka-aikaan tai ajaa kauemmaksi. Tällä tavalla kaupunkiseutujen hajaantuminen on juuri toiminut: on rakennettu valtaväyliä, ja sitten niiden varrelle on ollut kätevää rakentaa lisää taloja. Ennen pitkää lisäkapasiteetti on loppuun käytetty. Sama toimii toisin päin, jos tilaa otetaan muille liikennemuodoille; niitä aletaan käyttää enemmän ja henkilöautoliikenne saattaa supistua.

    Hämeentieltä siirtyvien autojen on muuten todettu mahtuvan hyvin Sörnäisten rantatielle, joten siitä ei ole huolta.

    Kielikuvien käyttäminen on aina tietty hieman riskialtista. Metaforalla vedestä halusin kertoa, että estämällä massan (veden/liikenteen) liikkeen sen kulkusuunnassa yhdellä reitillä, sillä on taipumus hakea joka tapauksessa uusi väylä. Tässä tapauksessa liikenne ohjautuu osaltaan Kallion asuntokaduille (Pengerkatu, Porthaninkatu). Tämän muuten tietää jokainen, jolla on ajokortti, auto ja empiirinen kokemus ajamisesta.

    Se seikka sitten, että jos rakennetaan uusia teitä, niin ihmisillä on taipumus niitä käyttää, on aivan normaalia. Yksityisautoilu on työmatkaliikenteenä, silloin kun vihreät idealistit eivät pyri sitä tietoisesti vandalisoimaan, ylivoimaisesti mukavin tapa matkustaa. Säästä riippumaton, nopein ja mahdollistaa pienen hetken arjen individualismia. Voin vakuuttaa, ettei kukaan keskiluokkainen normaali ihminen vaihda audiaan täynnä olevaan, kosteaan ja vetoisaan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain jotenkin on hänelle mahdollista. Senkin ymmärtää jokainen, jolla on ilo ajaa autoa, joka on tehty ajamista varten.

    Hämeentien autovirta mahtuu varmastikin Sörnäisten rantatielle. Kysymys kuuluukin, miten sinne ajetaan seuraavan kolmen vuoden ajan, kun Kalasataman tiejärjestelyt ovat kesken?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2016 kello 17:31

    Sörnäisten rantatien käyttäminen pidensi automatkaa muutaman kymmentä sekuntia. SWen väittamiseksi esitettiin, että voivathan pylöräilijät ajaa ylos Karhupuistoon ja sielt6ä Porthaninkatua alas. Jos osoittautuu, että Kallion pikkukatuja pitkin on nopein reitti autolla, niin tähän kyllä löytyy keinot. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Ville kirjoitti 30.12.2016 kello 17:07

    Countryboy: Muistaakseni jokin vuosi sitten, jopa alun perin suomenkielisten osuus väheni Helsingissä.

    (Aiempi versio tästä kommentista taisi kadota bittiavaruuteen…)
    Aluesarjojen mukaan 2003-2008 suomenkielisten määrä vähenio absoluuttisestikin, sen jälkeen määrä on taas noussut. Suhteellisesti suomenkielisten osuus on kuitenkin laskenut 1990-luvun alun 90%:sta nykyiseen 80%:iin ja suunta on alaspäin. Jos sama meno jatkuu, Helsingissä on suomenkielinen vähemmistö vuosisadan lopulla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. R.Silfverberg kirjoitti 30.12.2016 kello 19:23

    Olli Pajanen:

    Meitä on aika monta, jotka jo nyt asumme bulevardin varrella. Ja olemma valmiit maksamaan siitä enemmän kuin asumisesta siellä lähiössä.

    Helsingin nykyinen ja ainoa
    Bulevardi on eri asia kuin nuo yleiskaavan kaupunkibulevardit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2016 kello 5:47

    Olli Pajanen piti bulevardeina Mannerheimintietä ja Mäkelänkatua. Ne ovat hyvin samanlaisia kuin yleiskaavan kaupunkibulevardit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 30.12.2016 kello 22:00

    Tommi Uschanov: Rampautettiin! Niiden kymmenen ja puolen vuoden aikana, jotka olen asunut metron käyttöalueella, tämä junien lyhentäminen yhdistettynä vuorovälin tihentämiseen on ollut ylivoimaisesti suurin metroon liittyvä muutos parempaan.

    Kokemasi muutos parempaan on valitettavasti väliaikainen ja vaihtuu tuskaan kun Länsimetro aloittaa ja käyttäjämäärät lisääntyvät.

    Kapasiteetti loppuu eikä automatisointikaan auta kolmasosan lyhyemmän junan pelastamiseen. Lyhyen automatisoidun junan kapasiteetti 2 min vuorovälillä on kuitenkin pienempi kuin manuaalisen metron pitkillä junilla nykyisellä 2,5 minuutin vuorovälillä. Möhlitty case.

    Nykymetro on hieno tapa kulkea Itäkeskuksesta Kamppiin mutta ei se oikea metro ole eikä siitä saada vastinetta investoinneille.
    [Olen poistanut kommenttiin sisältyvän valheellisen väitteen]

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 30.12.2016 kello 22:20

    Tapio Peltonen:
    Huoh. Täällä kysellään, miksi joku haluaisi asua bulevardin varrella. No, syitä on useita, mutta bulevardien kannalta oleellisinta on, että siellä halutaan asua.

    Ja kun katsotaan vastaavissa paikoissa sijaitsevien asuntojen hintoja, niin on selvää, että siellä halutaan asua.

    Metsälähiöiden suosio on paljon epävarmempi, silti monen mielestä ne näyttävät olevan ainoa, mitä saa rakentaa lisää. Eli lisää ruuhkia Helsinkiin?

    Bulevardisointi on paras päätös vuosikymmeniin. Sitten kun vielä autopaikkanormi puretaan, ollaan kaupunkisuunnittelussa saavutettu se taso, jolla Helsingistä tehdään maailmanluokan metropoli.

    Nyt on ristiriita siinä että halutaan edullisia asuntoja ja samalla esitetään että bulevardien varrella onkin kova hintataso a la Mannerheimintie. Puolittaisessakin markkinataloudessa käy niin että edullisia noista ei tule millään.

    Ja olisihan se kiva ett Helsinki voitaisiin “metropolisoida”. Se vaatii kuitenkin paitsi asuntoja myös työpaikkoja ja vetovoimaa joka ei synny siitä että tarjoillaan coca-colaa ohikiitäville pyöräilijä-hipstereille.

    Toki voidaan ajatella että Helsinki on vain nukkumista ja illan kahvilakierrosta varten ja työpaikat ovat muualla. Rakenne tuskin toimii koska edullisemmat asumiskulut ja hankala liikkuminen ajavat työssäkäyvät sitten sinne työpaikkojen perään Espooseen, Vantaalle ja muualle.

    Jää työttömät ja julkinen hallinto. Ja kahvilat 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2016 kello 5:45

    Kyllä asuntoja kannattaa rakentaa sinne, missä ihmiset haluavat asua – siis missä he maksavat niistä eniten. Se laskee asutojen hintoja kaikkialla kaupunkiseudulla. Jo nyt ovat vanhojen kerrostaloasuntojen hinat kääntyneet laskuut kehyskunnissa. Miksi tätä ilosanomaa ei julisteta enemmän? Joka ei halua kantakaupunkiin tai muuten hyville paikoille vaan mielellään vähän syrjemmälle, saa asutonsa aiempaakin halvemmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. JY kirjoitti 31.12.2016 kello 6:55

    Osmo Soininvaara:
    Olli Pajanen piti bulevardeina Mannerheimintietä ja Mäkelänkatua. Ne ovat hyvin samanlaisia kuin yleiskaavan kaupunkibulevardit.

    Minulle on sinänsä ihan sama rakentaako Helsinki bulevardinsa vai ei, mutta ne tulevat bulevardit eivät kyllä olr ihan samanlaisia. Ne ovat paljon kauempana keskustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Hesinki hoi älä jätä kirjoitti 31.12.2016 kello 11:23

    Helsinki hoi älä jätä: Kokemasi muutos parempaan on valitettavasti väliaikainen ja vaihtuu tuskaan kun Länsimetro aloittaa ja käyttäjämäärät lisääntyvät.

    Kapasiteetti loppuu eikä automatisointikaan auta kolmasosan lyhyemmän junan pelastamiseen. Lyhyen automatisoidun junan kapasiteetti 2 min vuorovälillä on kuitenkin pienempi kuin manuaalisen metron pitkillä junilla nykyisellä 2,5 minuutin vuorovälillä. Möhlitty case.

    Nykymetro on hieno tapa kulkea Itäkeskuksesta Kamppiin mutta ei se oikea metro ole eikä siitä saada vastinetta investoinneille.
    [Olen poistanut kommenttiin sisältyvän valheellisen väitteen]

    “Valheellinen väite” taisi olla se että metron kapasiteettiongelma -itse aiheutettu sellainen – johti Kruunuvuoren siltojen rakentamispäätökseen ja noin puolen miljardin euron laskuun veronmaksajille.

    Mikä siinä ei ole totta. Uutta Helsinkiä – sivusto toteaa itse:”Joukkoliikennejärjestelmän
    kannalta raitiotieyhteys auttaa metron kapasiteettiongelmaan Kalasataman
    ja Kulosaaren välisellä osuudella.”

    Tosin ongelmat alkavat sitten siellä Kalasatamassa jonne syntyy tulppa joten saaga jatkuu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2016 kello 12:35

    Väite siitä, että Helsinkiin olisi jonnekin rakennettu tai suunnitteilla puolen miljardin euron hintainenpyörätieei pitänyt paikkaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Siperia kirjoitti 31.12.2016 kello 13:27

    Caritas.: Kielikuvien käyttäminen on aina tietty hieman riskialtista. Metaforalla vedestä halusin kertoa, että estämällä massan (veden/liikenteen) liikkeen sen kulkusuunnassa yhdellä reitillä, sillä on taipumus hakea joka tapauksessa uusi väylä. Tässä tapauksessa liikenne ohjautuu osaltaan Kallion asuntokaduille (Pengerkatu, Porthaninkatu). Tämän muuten tietää jokainen, jolla on ajokortti, auto ja empiirinen kokemus ajamisesta.

    Toisin kuin liikenne, vettä on tietty määrä ja se ei vähenee, vaan etsii reittinsä jostain. Autoliikenteen määrä riippuu vahvasti siitä, kuinka paljon on rakennettu tiekapasiteettia. Ihmiset autoilevat enemmän, useammin ja pidemmälle sitä mukaan, kun se tehdään helpommaksi.

    Autoilu on toki nopeaa ja mukavaa, kun se sellaiseksi tehdään. Nyt vaan tällainen kaupunkikehitys tekee vaikeaksi muiden liikennemuotojen toteuttamisen. Kävely ja pyöräily hankaloituvat, kun matkat pidentyvät ja elämä on mahdollista vain autolla. Kaupunkisuunnittelussa vahva suuntaus on siihen, että joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen pärjäisi. Syy on autoilun painottamisen tilan, ympäristöhaittojen ja kustannusten ongelmissa. Erityisesti tilaa ei ole sille, että kovin vahvasti yritetään tukea mahdollisimman monen autoilua. Toisin päin onnistuu, sillä muut liikennemuodot ovat ylivoimaisesti autoilua tehokkaampia tilan käyttäjiä, millä on suurin merkitys kaupunkimaisilla alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Jalankulkija kirjoitti 31.12.2016 kello 14:04

    Osmo Soininvaara:
    Väite siitä, että Helsinkiin olisi jonnekin rakennettu tai suunnitteilla puolen miljardin euron hintainenpyörätieei pitänyt paikkaansa.

    Aina voi kysyä itseltään (ja muilta), onko Kruunuvuorensillan ensisijainen vai toissijainen tavoite olla itäsuunnan keskeinen pyörätie. Muita vaihtoehtojahan ei juuri ole (kuin ratikka tai pyörätie).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2016 kello 16:20

    Silta ei maksa puolta miljardia, ei läheskään. Ratikoiden kustannuksia ei oikein voi kutsua pyörätien kustannuksiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. hta kirjoitti 31.12.2016 kello 14:14

    Osmo Soininvaara:
    Väite siitä, että Helsinkiin olisi jonnekin rakennettu tai suunnitteilla puolen miljardin euron hintainenpyörätieei pitänyt paikkaansa.

    Kummasti Vihreät muistavat aina mainita autoteiden ja niiden parkkipaikkojen viemät kustannukset mutta eivät koskaan pyöräteiden tai kävelykatujen.

    Tuohon baanan kohdalle olisi saanut ihan hienon nauhamaisen kerrostalon läpitalon huoneilla ja voin sanoa, että olisi ollut neliöhinnat kohdallaan sillä asuinrakennuksella eli ei taida edes puoli miljardia riittää.

    Miksiköhän kukaan (?) ei ehdottanut tuohon baanan tilalle 6-8 kerroksista kerrostalonauhaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2016 kello 16:11

    Banaaneja paikalle suunnitellaan raskasta rakentamista, mutta se ei katkaise banaaneja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Leena kirjoitti 31.12.2016 kello 14:21

    Ymmärtääkseni bulevardisointi aloitettaisiin Vihdintiestä. Onko tarkoitus tehdä siitä kaupunkibulevardi Vantaan rajalle saakka vai Kehä I:een asti? Miten ratikan kulku Haagan ympyrässä ratkaistaan? Entä pikaratikan yhtyminen nykyiseen ratikkaverkkoon Mannerheimintiellä?

    Jos “joutuisin” asumaan Lassilan kohdalle kaupunkibulevardin varteen, käyttäisin kyllä nopeaa junaa ratikan sijasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2016 kello 15:55

    Vihdintien bulevardi alkaa Kehä I kohdalta. Liikenneympyrä ymmärtääkseni läpäisyperaatteella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. antti kirjoitti 31.12.2016 kello 15:45

    onko tuo valitus verkossa jossain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2016 kello 16:12

    Antti, katso Karin kommentti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Daniel Federley kirjoitti 31.12.2016 kello 16:23

    Osmo Soininvaara:
    Väite siitä, että Helsinkiin olisi jonnekin rakennettu tai suunnitteilla puolen miljardin euron hintainenpyörätieei pitänyt paikkaansa.

    Puoli miljardia on tietysti soopaa. Mutta taustalla ehkä on ajatustakin.

    Kruunusillat muine liikennejärjestelyineen on kokonaisuus, josta ei ole kovin helppoa erotella, mikä osa on raitiotien, mikä fillareiden ja mikä jalankulkijoiden hinta.

    Sama koskee Jokeria, joka taitaa oikeastaan olla Helsingin suurin fillarihanke kautta aikojen – noin niin kuin ratikan sivutuotteena.

    Jonkunlainen kustannusten jyvittäminen tavallaan houkuttelisi, koska nyt ratikka “maksaa” kaikki liikennejärjestelyt. Mutta miten sellaisen jyvittämisen tekisi järkevästi? Taitaa olla mission impossible.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. KariN kirjoitti 31.12.2016 kello 16:29

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä asuntoja kannattaa rakentaa sinne, missä ihmiset haluavat asua – siis missä he maksavat niistä eniten. Se laskee asutojen hintoja kaikkialla kaupunkiseudulla. Jo nyt ovat vanhojen kerrostaloasuntojen hinat kääntyneet laskuut kehyskunnissa. Miksi tätä ilosanomaa ei julisteta enemmän? Joka ei halua kantakaupunkiin tai muuten hyville paikoille vaan mielellään vähän syrjemmälle, saa asutonsa aiempaakin halvemmalla.

    Onko tämä ilosanoma myös kantakaupungissa jo asuville?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Markku af Heurlin kirjoitti 31.12.2016 kello 16:48

    Tämä on hieman hyödytöntä juupas-eipäs väittelyä.

    Bulevrdin tomivuus, liikenteen välityskyky, keismäääräinen ajonopeusus ruuhka-ajan ulkopuolella (n 30 km /h, muistettava valot ja liikenneynpyrät) ja äänitaso. Samoin niiden asuttavavuus, todellisuúdess tarjolla olevat palvelut jne. voidana päätellä hyvin pitkälle ja nykyhoisistä kaupunkibulevardeista: mm. Mannnerheimintie, Huopalahdentie, Hämeentie, Mäkelänkatu jne.

    Oikeastaan Vihdintie eli entinen Porintie on kaupunkibulevardia aina kehä III:lle saakka, Tosin siinä ei ole asutusta vaan toimitiloja lähes koko matkan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 31.12.2016 kello 18:22

    Osmo Soininvaara:
    Silta ei maksa puolta miljardia,ei läheskään.Ratikoiden kustannuksia ei oikein voi kutsua pyörätien kustannuksiksi.

    Spåraosuus sillasta on Metron epäonnistumisten paikkailua joten allokoidaan koko sillan kulu pyöräilylle. Ei silti, fillareille tuosta on todellista hyötyä sen 8 kk kun sää ei vähennä pyöräilyä sllalla lähelle nollaa.

    Ja nyt voimme julistaa veikkauskilpailun sillan todellisista kustannuksista. Kaupungin nykyisen projektinjohtokyvyn perusteella oma veikkaus 497 miljoonaa tasan.

    Ja btw: sillan kusuminen pyörätieksi on yhtä totta kuin väittää että liikennevirasto lopettaa asuntotuotannon Helsingissä.

    Anyway, erinomaista Uutta Vuotta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 31.12.2016 kello 19:12

    Helsinki hoi älä jätä: Spåraosuus sillasta on Metron epäonnistumisten paikkailua joten allokoidaan koko sillan kulu pyöräilylle. Ei silti, fillareille tuosta on todellista hyötyä sen 8 kk kun sää ei vähennä pyöräilyä sllalla lähelle nollaa.

    Ja nyt voimme julistaa veikkauskilpailun sillan todellisista kustannuksista. Kaupungin nykyisen projektinjohtokyvyn perusteella oma veikkaus 497 miljoonaa tasan.

    Ja btw: sillan kusuminen pyörätieksi on yhtä totta kuin väittää että liikennevirasto lopettaa asuntotuotannon Helsingissä.

    Anyway, erinomaista Uutta Vuotta!

    Kruunuvuoren sillan kustannukset on kylläkin laskettu jopa hieman yläkanttiin. Se tulee nykyisen arvion perusteella maksamaan kilometriä kohti viisi kertaa enemmän kuin Suomen tähän mennessä pisin silta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. teekkari kirjoitti 31.12.2016 kello 19:12

    hta:
    Miksiköhän kukaan (?) ei ehdottanut tuohon baanan tilalle 6-8 kerroksista kerrostalonauhaa?

    Siksi, että virallisesti baana on olemassa vain väliakaisesti kunnes sen paikalle rakennetaan moottoritie. Eli voit aivan hyvin laskea baanankin aiheuttaman tonttimaan “haaskauksen” henkilöautoliikenteen kustannuksiksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Mikko Nummelin kirjoitti 31.12.2016 kello 19:19

    Jyrki Patomäki:
    Jos valitus menee läpi,on rikottu Maankäyttö- ja rakennuslakia.

    Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) löytyy Finlexistä ja sen 86 a §:ssä sanotaankin:

    86 a § (29.6.2016/569)
    Maantien muuttaminen kaduksi

    Asemakaavassa kaduksi osoitettu maantie muuttuu kadunpitopäätöksellä kaduksi. Maantie lakkaa, kun kadunpitopäätös on tehty.

    Asemakaavassa muuksi kuin kaduksi osoitettu maantie lakkaa, kun sen liikennettä välittämään tarkoitetun kadun rakentamista tai parantamista koskeva kadunpitopäätös on tehty.

    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen.

    Maantien lakatessa 1 ja 2 momentin perusteella lakkaa samalla tienpitäjän oikeus maantien tiealueeseen.

    Kannattaa kiinnittää huomiota 3. momentissa esitettyyn huomautukseen. Hallinto-oikeus saattaa hyvinkin päätyä lopputulemaan, jossa kaikkien yleiskaavassa mainittujen moottoriteiden tai joidenkin niistä muuttaminen kaduksi haittaisi tieverkon toteutumista ja kadunpitopäätöstä ei siksi voitaisi tehdä. Päätöksestä voi vielä valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Ville kirjoitti 31.12.2016 kello 20:35

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Kruunuvuoren sillan kustannukset on kylläkin laskettu jopa hieman yläkanttiin. Se tulee nykyisen arvion perusteella maksamaan kilometriä kohti viisi kertaa enemmän kuin Suomen tähän mennessä pisin silta.

    Halvalla ei saa hyvää, joten parempi jos on kallista 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Ville kirjoitti 31.12.2016 kello 20:44

    Mikko Nummelin: Hallinto-oikeus saattaa hyvinkin päätyä lopputulemaan, jossa kaikkien yleiskaavassa mainittujen moottoriteiden tai joidenkin niistä muuttaminen kaduksi haittaisi tieverkon toteutumista ja kadunpitopäätöstä ei siksi voitaisi tehdä.

    Kadunpitopäätös on eri asia kuin kaava. Vaikka maantie osoitettaisiin kaavassa kaduksi, se ei edellytä välitöntä kaduksi muuttamista: maantie voi sijaita katualueella siihen asti, että kunnalle muodostuu maankäytön kehittymisen myötä kadunpitovelvollisuus ja kunta tekee kadunpitopäätöksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Urheilupuisto keskellä katua kirjoitti 1.1.2017 kello 11:00

    Osmo Soininvaara:
    Olli Pajanen piti bulevardeina Mannerheimintietä ja Mäkelänkatua. Ne ovat hyvin samanlaisia kuin yleiskaavan kaupunkibulevardit.

    Jos uusista bulevardeista on tarkoitus tehdä Mäkelänkadun kaltaisia tiiviisti rakennettuja kaupunkibulevardeja, niin osaisiko joku kertoa, mitä kaupunkisuunnitteluviraston havainnekuvat sitten oikein esittävät?

    Kuvissa on nykyistä Hämeenlinnanväylää leveämpi katutila, jolla ei liiku lainkaan autoja, mutta kadun keskellä on valtavan leveä puolityhjä puistoalue, jossa luistellaan ja pelataan jääkiekkoa ja siemaillaan glögiä kahviloissa ja paviljongeissa. Mitä tällainen urheilupuisto tekee keskellä katuväylää?

    Kesällä pelataan koripalloa ja lapset syöttävät sorsia ja kahlailevat uima-altaissa ja laineet liplattavat. Aurinko paistaa ja jokunen pyöräilijä on sentään uskaltautunut liikkeelle. Ei näytä ihan Mäkelänkadulta ainakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. TimoT kirjoitti 1.1.2017 kello 15:05

    Helsinkiin on sijoitettu palveluja, jotka on tarkoitettu muunkin maan käyttöön. Ne pitää silloin olla myös muille saavutettavissa. Yhteydet niihin pitää suunnitella asianomaisten tahojen kanssa yhteistyössä. Eli esim. Liikennevirastoa olisi pitänyt kuulla jo ennen kaavoituksen aloittamista. Niin minunkin pitää kuulla, jos aion rakentaa lähelle tietä, vaikka asunkin keskellä ei-mitään. Muurin rakentaminen on kiellettyä sekä minun tilani ympärille että Helsingin kaupungin ympärille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Kalle kirjoitti 1.1.2017 kello 17:05

    Osmo Soininvaara:
    Silta ei maksa puolta miljardia,ei läheskään.Ratikoiden kustannuksia ei oikein voi kutsua pyörätien kustannuksiksi.

    Ei mutta silta on liian kallis, eikä sitä voi perustella millään keinolla. Samalla rahalla saadaan koko alueen kattava spåra, joka syöttää metroa.

    Tarvitaan vain täydellisesti epäonnistuneen junanlyhennyspäätöksen pyörtäminen. Liian kallis sekoilu meille veronmaksajille. Joku tolkku pitää olla tuhlauksessakin, kun ne rahat eivät ole poliitikkojen vaan minun, sinun ja muiden veronmaksajien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.1.2017 kello 17:25

    Kalle se jaksaa ajatela, että joukkoliikenteen käyttäjät ovat jotain alempiarvoisia olentoja, joiden ajalla ei ole mitään arvoa. Varttitunti lisää matka-aikaan ei joukkoliikenteen käyttäjille merktise mitään, mutta autoilijoille 20 sekunnin tappio siitä, ettei saa oikaista Hämeentie kautta on suuri rikos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Kalle kirjoitti 1.1.2017 kello 17:37

    Osmo Soininvaara:
    Kalle se jaksaa ajatela, että joukkoliikenteen käyttäjät ovat jotain alempiarvoisia olentoja, joiden ajalla ei ole mitään arvoa. Varttitunti lisää matka-aikaan ei joukkoliikenteen käyttäjille merkitse mitään, mutta autoilijoille 20 sekunnin tappio siitä, ettei saa oikaista Hämeentie kautta on suuri rikos.

    Osmo, haukut väärää puuta. Käytän itse joukkoliikennettä päivittäin ja turhat hidastavat tekijät harmittavat totta kai, mutta ymmärrän myös joukkoliikenteen aseman kaupunkimaisen ympäristön liikennemuotona. Sitä kaupunkia on Helsingissä kovin vähän.

    Helsingin joukkoliikenne ei ole verkko, vaan suoraan 50-luvun kirkonkylästä, jossa liikenteen solmupisteitä on yksi, tässä tapauksessa Assa. Helsingissä ei ole joukkoliikennemuotojen hierarkiaa, jonka löytää kaikista suurista ja keskisuurista kaupungeista. Lentokenttiä syötetään raideliikenteellä. Raskasta raidetta syötetään light rail’lla ja busseilla. Pikaraitioteitä linjoja syötetään busseilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.1.2017 kello 19:46

    Ajatus, että Kruunuvuorenrannasta pitäisi kiertää keskustaan Herttoniemen kautta vastaa sitä, että Lauttasaaresta ei lisi siltaa Ruoholahteen, vaan lauttasaarelaiset joutuisivat kiertämään Kuusisaaren ja Munkkiniemen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Siperia kirjoitti 1.1.2017 kello 19:06

    TimoT:
    Helsinkiin on sijoitettu palveluja, jotka on tarkoitettu muunkin maan käyttöön. Ne pitää silloin olla myös muille saavutettavissa. Yhteydet niihin pitää suunnitella asianomaisten tahojen kanssa yhteistyössä. Eli esim. Liikennevirastoa olisi pitänyt kuulla jo ennen kaavoituksen aloittamista. Niin minunkin pitää kuulla, jos aion rakentaa lähelle tietä, vaikka asunkin keskellä ei-mitään. Muurin rakentaminen on kiellettyä sekä minun tilani ympärille että Helsingin kaupungin ympärille.

    Tässä on jonkinlainen käsitys, että saavutettavuus Helsingin kantakaupunkiin heikentyy bulevardisoinnin myötä. Näin ei ole. Saavutettavuus on määritelmänsä mukaan sitä, että tietty määrä työpaikkoja ja koteja on mahdollista saavuttaa jossain tietyssä ajassa eri liikennevälineillä. Verrattuna siihen, ettei bulevardisoida, saavutettavuus Kehä I:n sisällä paranee myös henkilöautolla. Ei rakenneta mitään muuria.

    Syy parempaan saavutettavuuteen on se, että suurempi määrä ihmisiä asuu vaihtoehtoon nähden lähempänä kantakaupunkia, ja saadaan toteutettua pikaratikkaverkosto, jolla on ylivoimainen kuljetuskapasiteetti autokaistoihin verrattuna. Erityisesti bulevardisoinnissa saavutettavuus autolla paranee Kehä III:n hoodeilla (koska siellä autoilee tällöin reilusti vähemmän ihmisiä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. R. V. kirjoitti 1.1.2017 kello 20:07

    Osmo Soininvaara:
    Silta ei maksa puolta miljardia,ei läheskään.

    😀

    Tämähän on surullisenhupaisaa: joku uskoo vielä länsimetron jälkeen, että lopulliset kustannukset eivät vähintäänkin tuplaantuisi suhteessa kustannusarvioon. Vai osaatko sanoa miksi länsimetroa vastaava möhläys ei tapahtuisi nyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.1.2017 kello 20:36

    Silta voidaan kilpailuttaa jokseenkin kokonaan yhdellä kertaa, jolloin urakkatarjiukssésta näkee, paljonko se maksaa. Jos tarjoukset ylittävät kustannusaerviot tuplasti, koko hanketta joudutan toki pohtimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Kalle kirjoitti 1.1.2017 kello 21:05

    Siperia: Tässä on jonkinlainen käsitys, että saavutettavuus Helsingin kantakaupunkiin heikentyy bulevardisoinnin myötä…

    Noinhan se on kaikkien käytettävissä olevien lähteiden mukaan! Suosittelen kaikille ihmisille, jotka luulevat bulevardisoinnin onnistuvan, matkaa Pariisiin.

    Bulevardi on kaupunkilainen ilmiö. Toki kommunistisessa maissa on tehty paraatibulevardeja, jotka kumisevat tyhjyyttä päivinä, jolloin ei ole paraateja. Normaalisti noita on yksi kommunistien johtaman maan pääkaupungissa. Missään ei tietääkseni ole oltu niin suuruudenhulluja, että paraatibulevardeja olisi tehty useampia.

    Bulevardi vaatii toimiakseen riittävästi ihmisiä. Kaupunkimaisesti rakennetun ympäristön ja raskaan raideliikenteelle asemia. Vain silloin bulevardin ihmismassa mahdollistaa palvelut, jotka muodostavat miellyttävän ympäristön.

    Siis ottakaa lentolippu, lentäkää Pariisiin, istukaa bulevardien vieressä kahvilassa ja palkatkaa vasta kun ymmärrätte mistä on kysymys. Nykyinen suunnitelma on kelvoton. Ensin pitää rakentaa kaupunki ja sitten miettiä bulevardeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. teekkari kirjoitti 1.1.2017 kello 22:10

    Kalle: Noinhan se on kaikkien käytettävissä olevien lähteiden mukaan! Suosittelen kaikille ihmisille, jotka luulevat bulevardisoinnin onnistuvan, matkaa Pariisiin.

    Pariisi on tosiaan hyvä esimerkki bulevardien rakentamisen onnistumisesta. Kun Pariisin bulevardeja ryhdyttiin 1800-luvulla suunnittelemaan, Pariisi oli suurinpiirtein nyky-Helsingin kokoinen kaupunki (n. 1-1,5 miljoonaa asukasta). Nyt kaupungissa asuu vähän määritelmästä riippuen 10-12 miljoonaa asukasta.

    Tietenkään Helsingissä ei kannata täysin matkia Pariisin esimerkkiä; se vaatisi että ensin rakennettaisiin moottoriteiden tilalle täysin umpinainen rakennusmatto, johon sitten purkamalla raivattaisiin tilaa bulevadeille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. newyorkista kirjoitti 1.1.2017 kello 23:04

    Osmo Soininvaara:
    Varttitunti lisää matka-aikaan ei joukkoliikenteen käyttäjille merktise mitään, mutta autoilijoille 20 sekunnin tappio siitä, ettei saa oikaista Hämeentie kautta on suuri rikos.

    Kalle on mahdollisesti oikeassa. Mutta tuohon joukkoliikenteen varttituntiin sen verran, että suurempi asia olisi saada julkinen liikenne pysymään aikataulussa ja ennen kaikkea vuoroja ei saa jäädä väliin, kuten nyt tapahtuu. Joukkoliikennettä käytettäessä on aina varauduttava 15-30 minuutin heittoihin matka-ajassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 1.1.2017 kello 23:21

    Osmo Soininvaara:
    Ajatus, että Kruunuvuorenrannasta pitäisi kiertää keskustaan Herttoniemen kautta vastaa sitä, että Lauttasaaresta ei lisi siltaa Ruoholahteen, vaan lauttasaarelaiset joutuisivat kiertämään Kuusisaaren ja Munkkiniemen kautta.

    Ennemminkin sitä että metrolinjaus menisi Kuusisaaresta ja liityntäliikenne olisi Lauttasaaresta sinne.

    Nythän Kruunuvuoren etäisyydeltä Laajasalossa kestää bussilla ruuhka-aikaan Herttoniemeen noin 15 minuuttia. Keskustaan menee siten keskimäärin hiukan vajaa 30 minuuttia. Ja tämä nykyisillä yhteyksillä joita olisi voitu parantaa helposti ilman Metron kapasiteettiongelmaa.

    Pikaraitiotien esitetty 15 minuutin säästö koskee vain lähimpänä rantaa Kruunuvuoressa asuvia ja heidänkin kohdallaan säästö on ennemmin 10 minuuttia kuin vartti. Yliskylästä pikaraitiotiematka venyy viisi minuuttia ja metrovaihtoehto lyhenee saman joten hyöty sulaa käsiin.

    Nyt herää kysymys minkä muun kaupunginosan kulkemista rahoitetaan näin rankasti verorahoilla. Kruunuvuoren 30 000 asukkaan kohdalla jokainen saa 10 000 euroa kulkemissubventiota. Siihen nähden reilun kymmenen minuutin säästö on pienehkö.

    Pyörätien Laajasalosta ymmärrän varsin hyvin mutta pikaraitiotien värkkäämiseen johtanut Metron tyriminen pitäisi selvittää koska siitä on tulossa veronmaksajille todella kallis “projektijohdon” kisällintyö.

    Sillan kustannuksista voi todeta sen että rakentamisessa on ylikuumenemisen merkkejä ja sattumalta tiedän että jokunen varsin varteenotettava tekijä ei ole kiinnostunut koko sillasta koska ei ole kapasiteettia.

    Ja riskilista on pitkä kuten uuttahelsinkiä – sivustolta voi todeta. Isona riskinä pohjatyöt joiden kohdalla kustannukset voivat karata kerralla pilviin. Jotkut muistaa vielä Kluuvin ruhjeen ja sen suhteen tehdyn arviointivirheen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2017 kello 8:17

    Kruunuvuoren 30 000 asukkaan kohdalla jokainen saa 10 000 euroa kulkemissubventiota.

    Onko tuo sitten paljon? Jätkäsaaressa jokaiselle autoilijalle rakennetaan autopaikka 54 000 eurolla. Sen maksaa tosiasiassa kaupunki, koska rakennnusyhtiöt maksavat tontista vastaavasti vähemmän. Hintasäännöstellyssä tuotannossa autoilijat maksattavat summan naapureillaan. Ara-tuotannossa sitä pääseävät maksmaan kaikki Helsingin Ara-asukkaat.
    10 000 €/asukas on 25 €/k-m2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 2.1.2017 kello 9:56

    Osmo Soininvaara: Onko tuo sitten paljon? Jätkäsaaressa jokaiselle autoilijalle rakennetaan autopaikka 54 000 eurolla. Sen maksaa tosiasiassa kaupunki, koska rakennnusyhtiöt maksavat tontista vastaavasti vähemmän. Hintasäännöstellyssä tuotannossa autoilijat maksattavat summan naapureillaan. Ara-tuotannossa sitä pääseävät maksmaan kaikki Helsingin Ara-asukkaat.
    10 000 €/asukas on 25 €/k-m2

    Nyt verrataan omenoita ja appelsiineja. Rakennusyhtiöltä jollakin laskennalla saamatta jäänyt kauppahinta ei ole veronmaksajien pussista pois. Tietenkin voi ajatella että kaikki kaupungin alle teoreetttisen maksimihinnan myymä hyödyke on kuntalaislta pois.

    Mutta on siinä ero otetaanko raha kunnallisveroista vai annetaanko rakennusliikkeelle alennusta. On myös eri asia rakentaa silta kuin noudattaa lain velvoittavia pykäliä autopaikkojen osalta.

    Ja toki autopaikkasäädökset osuu siihen massiiviseen ja yhä lisääntyvään sääntelyn määrään jota ympäristöministeriö hallinnoi rakentamisen osalta. Kyseessä on byrokraattinen sairaus josta olisi päästävä eroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2017 kello 14:31

    Rakennusyhtiöltä jollakin laskennalla saamatta jäänyt kauppahinta ei ole veronmaksajien pussista pois.

    Miten niin ei ole veronmaksajalta pois? Jos tontille pitää rakentaa 100 väest6önsuojaa a’ 54 000 euroa kpl, joiden arvo ostajan silmissä on 10 000 €, koituu tästä tappiota 44 000 x 100 € = 4,4 M€. Kun kaupunki kilpailuttaa tontin, rakennusliikkeet tarjoavat siitä tontista 4,4 M€ vähemmän. Se on siis pois kaupungin kassasta ja sen verran enemmän pitää kerätä rahaa veroina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Laajasalon lautturi kirjoitti 2.1.2017 kello 11:08

    Osmo Soininvaara:
    Ajatus, että Kruunuvuorenrannasta pitäisi kiertää keskustaan Herttoniemen kautta vastaa sitä, että Lauttasaaresta ei olisi siltaa Ruoholahteen, vaan lauttasaarelaiset joutuisivat kiertämään Kuusisaaren ja Munkkiniemen kautta.

    Osmo on ennenkin rinnastanut Laajasalon raitiotiesillan rakentamisen Lauttasaaren siltaan. Rinnastus on vähän outo. Lauttasaaren siltaa pitkin kulkee Helsinkiin koko Espoon ja Kirkkonummen liikenne. Laajasalon kilometrien pituista jättisiltaa rakennetaan taas kahta Laajasalon raitiovaunulinjaa ja muutamaa pyöräilijää varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2017 kello 14:27

    Et ymmärtänyt pointtiani. Se kierrättäminen Herttoniemen kautta olisi pidentänyt matka-aikaa yhtä paljon kuin Lauttasaaresta pidentäisi pakollinen kierto Kuusisaaren kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Jyri kirjoitti 2.1.2017 kello 11:39

    Osmo Soininvaara:
    Ei pidetä autoliikenteen määrän puoliintumista. Mistähän tuokin epätosi väite on peräisin? Niistä pääsee läpi suunnilleen yhtä paljon autoja kuin nytkin, koska pullonkaula on ja tulee olemaan moottoritien päässä sen liittyessä ahtaaseen katuverkkoon.

    Ainakin Hämeenlinnanväylän osalta väite “ahtaasta katuverkostosta” on kyseenalainen koska väylä ei pääty katuverkkoon vaan nopeasti avoindata.fi palvelun liikennemääriä skaalailemalla vylän päässä on Hakamäentie joka purkaa merkittävän osuuden liikennevirrasta eteenpäin.

    Risteyksen inputin huippuhetket ovat siinä 09:00 kohdilla jolloin vihdintien syöttö on siinä 994 autoa ja hämeenlinnanväylän 2132 eli yhteensä 3100 ja samalla hetkellä hakamäentie 1080 ja 1644 (datasta ei pysty päättelemään sitä kumpi itään, kumpi länteen) joten 1/3 – 1/2 sisään tulevasta liikenteestä ei pysähdy ahtaaseen katuverkkoon vaan jatkaa eteenpäin sulavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Jyri kirjoitti 2.1.2017 kello 11:41

    Osmo Soininvaara: Onko tuo sitten paljon? Jätkäsaaressa jokaiselle autoilijalle rakennetaan autopaikka 54 000 eurolla. Sen maksaa tosiasiassa kaupunki, koska rakennnusyhtiöt maksavat tontista vastaavasti vähemmän

    Jätkäsaaren pysäköintihalli/VÄESTÖNSUOJAN rakentamiskustannukset ovat varmasti tuon 54000 eur rakennettua autopaikkaa kohden mutta kuinka paljon rahaa olisi oikeasti säästynyt jos tuo lakisääteinen väestönsuoja olisi rakennettu normien mukaiseksi kallisuojaksi ilman autopaikoitusmahdollisuutta ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2017 kello 14:26

    Väestönsuoja ei maksa noin paljon, ei missään päin Suomea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. anonyymi kirjoitti 2.1.2017 kello 13:04

    newyorkista: Joukkoliikennettä käytettäessä on aina varauduttava 15-30 minuutin heittoihin matka-ajassa.

    Tämä yleensä johtuu muusta liikenteestä. Kielletään siis henkilöautot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. teekkari kirjoitti 2.1.2017 kello 14:21

    Jyri: Jätkäsaaren pysäköintihalli/VÄESTÖNSUOJAN rakentamiskustannukset ovat varmasti tuon 54000 eur rakennettua autopaikkaa kohden mutta kuinka paljon rahaa olisi oikeasti säästynyt jos tuo lakisääteinen väestönsuoja olisi rakennettu normien mukaiseksi kallisuojaksi ilman autopaikoitusmahdollisuutta ?

    Halvemmaksi olisi tullut rakentaa väestönsuojat talokohtaisina teräsbetonisuojina, ja käyttää niitä esim. irtaimistovarastoina.

    Tyhmäähän väestönsuojien rakentaminen on joka tapaukesssa, mutta kalliosuojien rakentaminen vielä monin verroin tyhmempää. Pysäköintipaikat ovat ainoa syy rakentaa valtavia luolia maan alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Jyri kirjoitti 2.1.2017 kello 15:22

    teekkari: Halvemmaksi olisi tullut rakentaa väestönsuojat talokohtaisina teräsbetonisuojina, ja käyttää niitä esim. irtaimistovarastoina.

    Ymmärtääkseni kaupunkikuvasta ja kaupungin elävyydestä huolehtivat tahot eivät olisi lämmenneet sille että Jätkäsaaressa rakennusten katutason kerrokset olisivat olleet ikkunatonta seinämassaa mitä tuo vaihtoehto olisi sitten tarkoittanut + tokkopa tuo olisi ainakaan taloyhtiölle elinkaarikustannusten osalta välttämättä edullisempaa.

    Verkkokellariväestönsuoja katutasossa on pelkkä kuluerä. Vuokrattavissa oleva kiinteistö (kahvila, parturi, toimisto, jne) taas tuo sisään jatkuvaa kassavirtaa vuokratuloina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Koti-isä kirjoitti 2.1.2017 kello 15:58

    Osmo Soininvaara: Onko tuo sitten paljon? Jätkäsaaressa jokaiselle autoilijalle rakennetaan autopaikka 54 000 eurolla. …
    10 000 €/asukas on 25 €/k-m2

    54 000 euroa autopaikkaa kohden vs äärimmäisen kalliiksi haukuttu siltarakennelma 10 000 euroa asukasta kohden.

    Tämä on kansantajuinen vertaus, joka konkreettisesti paljastaa yksityisautoilun järjettömät piilossa pidetyt kustannukset tiheästi asutussa kaupunkiympäristössä.

    Tähän kun aletaan laskemaan päälle katupölystä ja ilmansaasteista aiheutuvia ennenaikaisia kuolemia jne, on autoilun hintalappu järkyttävä. Samalla kun sen avulla voidaan hoitaa vain noin 20 % liikkumistarpeesta ja auton omistaa alle puolet kotitalouksista.

    Ja edelleen liikennevirasto lähtee siitä oletuksesta, että Keskuspuiston ja asutuksen välissä täytyisi säilyttää moottoritie kaupungin sisääntuloväylänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Jyri kirjoitti 2.1.2017 kello 16:16

    Osmo Soininvaara:
    Väestönsuoja ei maksa noin paljon, ei missään päin Suomea.

    Myönnetään. Nopeasti jos laskee julkisiin tietoihin pohjaten ( http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/P_356.html) niin 9000 asukkaan suojatilat olisivat maksaneet ~16 miljoonaa euroa (9000*0,75*2400) joten nykyinen toteutus tuli investointikustannuksineen maksamaan ~38 miljoonaa enemmän jos vaihtoehtona olisi ollut maanpäälliset betoniseinät ja ikkunaton katutaso. ( ja puuttuvat liiketilan vuokratulot taloyhtiöiltä.. )

    Mutta sitten on vielä tuossa parkkiruutulaskelmassa yksi avoin kysymys. 54 000 paikkahintaan lienee päädetty sillä että louhinta tuli maksamaan ~54 miljoonaa ja luolassa on tilaa vajaalle tuhannelle autolle. Menikö oikein.

    Jos meni niin mitenkäs sitten sen kanssa että tuosta luolasta on 20% Stara:n varikkoa joka ilmeisesti olisi pitänyt rakentaa jonnekkin.

    Joten jos tuosta 38 miljoonan hinnasta lohkaisee seuraavat 10 miljoonaa tuolle pakolliselle varikolle niin jääkö tuosta sitten 28 miljoonaa.

    28 miljoonaa jaettuna 900 autopaikalle tekee sitten enää 31 000 euroa hintaa. Ja jos tuota sitten vertaa alueen autopaikkojen hintatasoon (Jätkäsaaren uudiskohteissa hintapyyntö autopaikan osakkeille 25 000 eur) niin ollaan jo varsin hyvin samassa suuruusluokassa.

    Tapahtuiko jossain välissä suurempaa laskuvirhettä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Ville kirjoitti 2.1.2017 kello 16:51

    Jyri: […] kuinka paljon rahaa olisi oikeasti säästynyt jos tuo lakisääteinen väestönsuoja olisi rakennettu normien mukaiseksi kallisuojaksi ilman autopaikoitusmahdollisuutta ?

    Pysäköintipaikkoja pitää tehdä karkeasti 25% kerrosalasta ja väestönsuojia 2% kerrosalasta, joten pysäköinnin mukaan mitoitettu kalliosuoja on paljon isompi.
    Pääkaupunkiseudun viranomaisohjeessa määrätään lisäksi tekemään varastoja noin 10% kerrosalasta (sekä suositellaan yhteistiloja noin 5%) – väestönsuojan neliöt uppoavat helposti näihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 2.1.2017 kello 17:13

    Osmo Soininvaara: Miten niin ei ole veronmaksajalta pois? Jos tontille pitää rakentaa 100 väest6önsuojaa a’ 54 000 euroa kpl, joiden arvo ostajan silmissä on 10 000 €, koituu tästä tappiota 44 000 x 100 € = 4,4 M€. Kun kaupunki kilpailuttaa tontin, rakennusliikkeet tarjoavat siitä tontista 4,4 M€ vähemmän. Se on siis pois kaupungin kassasta ja sen verran enemmän pitää kerätä rahaa veroina.

    Viime kädessä kaupunki kaavoittaa ja määrää autopaikkojen luvun. Tässä siis kaupunki määrää autopaikkoja rakennettavaksi ja samalla valitetaan että nyt “joudutaan” antamaan alennusta tontinhinnasta juuri tuon määräyksen takia. “Tappio” on itse aiheutettu ja samalla tavalla teoreettinen kuin se että myöhemmin myytäessä ja hintojen kohottua tontista olisi ehkä saanut kovemman hinnan.

    Mutta käsittääkseni Vihreillä on edustava siivu ympäristöministeriöstä jossa rakentamisen normit luodaan. Sinne viestiä ja normeja pienemmäksi. Energiatehokkuudesta on hyvä aloittaa, siinä on seuraava miina rakennuskustannuksia ajatellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2017 kello 22:51

    Autopaikkanormi on Helsingin oma päätös. Vihreät ei vielä ole suurin puolue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Markku af Heurlin kirjoitti 2.1.2017 kello 17:35

    Osmo Soininvaara:
    Et ymmärtänyt pointtiani. Se kierrättäminen Herttoniemen kautta olisi pidentänyt matka-aikaa yhtä paljon kuin Lauttasaaresta pidentäisi pakollinen kierto Kuusisaaren kautta.

    Minä en täysin ymmärrä tätä vertailua. Puhtaasti maantieteellisesti ja välimatkoja mitaten se on oikea, mutta

    1) Huomattava osa Laajasalon asutuksesta on ja tulee olemaan saaren saaren keski- ja itäosassa.

    2) Herttoniemestä keskustaan kulkee metro (7,4 km matka-aika r-asemalle 15 min). Munkkiniemestä raitovaunu tai bussi (n. 5 km matka-aika n 20 min).
    3) Monien laajasalolaisten työpaikka, esim. Helsingin kielilukio on Itäkeskuksessa tai Herttoniemessä.

    Vaikka Kruunuvuoren rantaa siltakin palveleekin – sitä e kiellä – niin sen vaikutus voi muuten olla Laajasalolle pikemmin negatiivinen. Laajasaloon suunnitellaan 40.000, siis osapuilleen Keravan kokoista asukkaan satelliittikaupunkia. Palvelujen kannalta on suotavaa, että oman saaren palvelut ovat ajallisesti lähempänä.

    teekkari: Pariisi on tosiaan hyvä esimerkki bulevardien rakentamisen onnistumisesta. Kun Pariisin bulevardeja ryhdyttiin 1800-luvulla suunnittelemaan, Pariisi oli suurinpiirtein nyky-Helsingin kokoinen kaupunki (n. 1-1,5 miljoonaa asukasta). Nyt kaupungissa asuu vähän määritelmästä riippuen 10-12 miljoonaa asukasta.

    Tietenkään Helsingissä ei kannata täysin matkia Pariisin esimerkkiä; se vaatisi että ensin rakennettaisiin moottoriteiden tilalle täysin umpinainen rakennusmatto, johon sitten purkamalla raivattaisiin tilaa bulevadeille.

    Tässä on sekoitetu kaksi eri asiaa: Pariisin sydäalue (intra muros), jonka asukasluku on siinä vajaat 3 miljoonaa. Ja Suur-Pariisi (tup 12,4 miljoonaa) asukasta.

    Haussmanin bulevardelle oli montakin syytä: Yksi oli tarjota tykistölle vapaa amapumasuunta odotetavissa olevien mellakoiden varalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. ze kirjoitti 2.1.2017 kello 21:32

    Mihinköhän tuo Turunväylän “valtakunnallisuus” Liikenneviraston mielestä perustuu? Tieluokitukseen?

    Turunväylällähän ei kulje merkittävästi rahtia tai pitkän matkan bussiliikennettä. Lisäksi sillä ei ole ainuttakaan liittymää Kehä I:n ja Huopalahdentien liikennevalojen välillä, joten kaikki Turunväylää kantakaupunkiin/kantakaupungista ajavat autot joutuvat kulkemaan kyseisten valojen läpi. Eli Turunväylä on jo nyt kapasiteetiltaan bulevardi (sinne ei mahdu enempää autoja kuin Huopalahdentie kykenee välittämään tai ottamaan vastaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 2.1.2017 kello 23:47

    Koti-isä: 54 000 euroa autopaikkaa kohden vs äärimmäisen kalliiksi haukuttu siltarakennelma 10 000 euroa asukasta kohden.

    Tämä on kansantajuinen vertaus, joka konkreettisesti paljastaa yksityisautoilun järjettömät piilossa pidetyt kustannukset tiheästi asutussa kaupunkiympäristössä.

    Tähän kun aletaan laskemaan päälle katupölystä ja ilmansaasteista aiheutuvia ennenaikaisia kuolemia jne, on autoilun hintalappu järkyttävä. Samalla kun sen avulla voidaan hoitaa vain noin 20 % liikkumistarpeesta ja auton omistaa alle puolet kotitalouksista.

    Ja edelleen liikennevirasto lähtee siitä oletuksesta, että Keskuspuiston ja asutuksen välissä täytyisi säilyttää moottoritie kaupungin sisääntuloväylänä.

    Ei vaan kyseinen case paljastaa älyttömät normit joita virkamiseten viidakko on tähän maahan rakennellut ja joiden purkaminen on hankalaa. Autopaikkacase on demokratian surullinen sivujuonne.

    Mutta heittämäsi luvut ovat edesmenneestä esson baarista. Helsingin niemen rajalla yksityisautoilun osuus on arkisin 33% ja poikittaisliikenteessä rotevat lähes 80%.

    Ihan noin vaan autoista ei voi luopua ennekuin keksitään autoveron tilalle muita rahoitusmuotoja, talvi poistuu suomesta jotta pyöräily ei kuole neljäksi kuukaudeksi ja joukkoliikenne saadaan massaräätälöityä siten että se kattaa myös ne tarpeet jotka nyt vaativat 2 vaihtoa tai enemmän.

    Liikenteen veroista saatava 7 miljardia sataa myös Helsingin laariin eikä sitä ole ihan helppo paikata.

    Ja samalla olisi hyvä arvioida miten autoilun murros vaikuttaa tulevaisuudessa. Pelkästään yhteiskäyttöautojen yleistyminen tekee Jätkäsaaren investoinnista järjettömän reilun kymmenen vuoden sisällä. Puhumattakaan autonomisista autoista ja sen vaikutuksista liikkumiseen.

    Mutta mistä saataisiin visionäärejä päättäjiksi kun siellä tuntuu olevan pääasiassa historioitsijoita 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. anonilli kirjoitti 3.1.2017 kello 9:29

    Helsinki hoi älä jätä: Ihan noin vaan autoista ei voi luopua ennekuin keksitään autoveron tilalle muita rahoitusmuotoja

    Jotta voimme kerärä veroja ihmisten on ostettava autoja, vaikka niitä ei tarvittaisi liikkumiseen? Tämä automiesten logiikka on kyllä vertaansa vailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. antti kirjoitti 3.1.2017 kello 9:40

    Helsinki hoi älä jätä: Mutta mistä saataisiin visionäärejä päättäjiksi kun siellä tuntuu olevan pääasiassa historioitsijoita

    Historioitsijoita löytyy myös Liikennevirastosta… Jotenkin liikkistä luettavaa heidän valitus; ei ole huomioitu miten bussiyhtiöiden talous kestää 2-7 minuutin matka-aikojen lisäykset; ei ole simuloitu sitä sun tätä; itse toteavat että ruuhkaisimmat moottoritiepätkät on Kehä I ja Kehä III ulkopuolella ja että miten bulevardisointi kestää jos sinne lisäävät kapasiteettia niin kuin mielensä tekee. Ja miten ovat huolissaan henkilöautoista jotka tulevat yli 80 km päästä; eikö joku kohta valita miten perustuslain vastaista on huolestua vain kauempaa tulevien autoilijoiden moottoritiereiteistä Kauppatorille mutta viivyttää lähempää tulevia bulevardeilla 2-7 minuuttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Jouni Martikainen kirjoitti 3.1.2017 kello 12:14

    ze:
    Mihinköhän tuo Turunväylän “valtakunnallisuus” Liikenneviraston mielestä perustuu? Tieluokitukseen?

    Turunväylällähän ei kulje merkittävästi rahtia tai pitkän matkan bussiliikennettä.

    Valtakunnan suurimman ja kuudenneksi suurimman kaupungin välinen moottoritie on aika vaikea luokitella muuksi kuin valtakunnalliseksi. Valtakunnallisesti merkittävin henkilöliikenteen muoto on yksityisautoilu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Ville kirjoitti 3.1.2017 kello 13:12

    Jyri: […] 9000 asukkaan suojatilat olisivat maksaneet ~16 miljoonaa euroa (9000*0,75*2400) joten nykyinen toteutus tuli investointikustannuksineen maksamaan ~38 miljoonaa enemmän jos vaihtoehtona olisi ollut maanpäälliset betoniseinät ja ikkunaton katutaso. ( ja puuttuvat liiketilan vuokratulot taloyhtiöiltä.. )

    Juu, mutta 1000 autopaikkaa ei vielä riitä 9000 asukkaalle, joten ei sitä voi verrata 9000 asukkaan väestönsuojiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Syltty kirjoitti 3.1.2017 kello 13:18

    Tähän kestoaiheeseen palatakseni

    Trafi on testannut autoihin asennettavaa “mustaa laatikkoa”, joka kertoo viranomaiselle missä autoa on ajettu. Lisäksi se voi paljastaa muun muassa kuljettajan ajotavan.

    http://yle.fi/uutiset/3-9379750

    ———

    Eli todellisuudessa ajoneuvojen paikannusjärjestelmässä yksityisyydensuojasta ei edes *yritetä* pitää kiinni. Todellinen järjestelmä tullee olemaan samanlainen, kuin poliisien tutkintojärjestelmä, jossa yksityisyydensuoja perustuu virkamiesten kunnollisuutta. Eli kuka tahansa, jolla on oikeudet järjestelmään, voi milloin tahansa tsekata kenen tahansa tiedot.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014032718161680_uu.shtml

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. ze kirjoitti 3.1.2017 kello 16:54

    Jouni Martikainen: Valtakunnan suurimman ja kuudenneksi suurimman kaupungin välinen moottoritie on aika vaikea luokitella muuksi kuin valtakunnalliseksi. Valtakunnallisesti merkittävin henkilöliikenteen muoto on yksityisautoilu.

    Jos Turunväylän valtakunnallisuus perustuu siihen, että se yhdistää Turun ja Helsingin, niin miten bulevardisointi sitä muuttaa? Kuten edellisessä viestissäni sanoin, Turunväylän viimeiset 3,5 kilometria ovat jo nyt bulevardia kapasiteetiltaan. Ei sitä tietä olla kokonaan poistamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Jyri kirjoitti 3.1.2017 kello 17:13

    Ville: Juu, mutta 1000 autopaikkaa ei vielä riitä 9000 asukkaalle, joten ei sitä voi verrata 9000 asukkaan väestönsuojiin.

    Ei riitä. Mutta tuo 1000 paikkaa lienee se osuus joka aiheuttaa itkua ja porua. Mitä olen oikotien ja etuoven kautta aluetta seuraillut mieleniinnosta niin ns kovanrahankohteissa autopaikkoja on rakennettu taloyhtiökohtaisesti ja toisinkuin on annettu olettaa ei noiden kustannuksia ole jyvitetty asuntoihin vaan paikkojen hallintaan oikeuttavat osakkeet on myyty aina käypään markkinahintaan. Ja eipä noita vapaana näy niissä taloissa jotka ovat jo valmistuneet joten se siitä usein esitetystä väitteestä etteivät paikat löytäisi omistajaansa jos ne hinnoitellaan todellisten kustannusten mukaan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2017 kello 9:58

    Paikat on myyty käypään markkinahintaan eli siihen hintaan, mikä niistä on sdaatu. Loppu kust6abnnuksista on sälytetty asuntojen hintoihin. Missä näet paikkoja myydyn yli 50 000 euron kappalehintaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 3.1.2017 kello 17:25

    anonilli: Jotta voimme kerärä veroja ihmisten on ostettava autoja, vaikka niitä ei tarvittaisi liikkumiseen? Tämä automiesten logiikka on kyllä vertaansa vailla.

    Ymmärrä asia miten nyt sitten haluat mutta edelleen autoilu tuottaa 7 miljardia rahaa jolla ylläpidetään esimerkiksi koko päätieverkosto.

    En ole “automies” mutta en myöskään pysty hahmottamaan miten tuo summa kerätään joukkoliikenteen käyttäjiltä saati sitten pyöräilijöiltä.

    Realiteetit on aika rankat, sellainen maailma jossa autoja ei tarvita liikkumiseen ei liene ihan tuossa kulman takana. Rahakin on joillekin imaginaarinen asia mutta oikeassa elämässä sitä tarvitaan aina silloin tällöin.

    Mutta toki jos on hyviä ehdotuksia niin valtionvarainministeriö lienee kovasti kiinnostunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 3.1.2017 kello 17:28

    antti: Historioitsijoita löytyy myös Liikennevirastosta…

    Pakko olla täysin samaa mieltä. Niin tai onhan siellä niitäkin joiden mielestä seuraava ihanparas hanke on hyperloop.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Koti-isä kirjoitti 4.1.2017 kello 10:05

    Helsinki hoi älä jätä:
    Liikenteen veroista saatava 7 miljardia sataa myös Helsingin laariin eikä sitä ole ihan helppo paikata.

    Autoilija maksaa veroja samalla, kun ostaa saksalaisen auton ja siihen Lähi-Idästä tai Venäjältä ostettua polttoaineeksi jalostettua öljyä, tai hioo nastoilla läpi talven samasta öljystä koostuvaa tiepinnoitetta kanssaihmisten hengitettäväksi.

    Helsingin keskustassa enemmistö kotitalouksista ei omista autoa. Ja käyttää rahansa lähipalveluihin. Se on Helsingin kaupungille moninkertaisesti arvokkaampaa kuin valtion liikenteen veroista saamat eurot.

    Tämän vuoksi Helsingin keskustassa on ostovoimaa. Tämän vuoksi autoilijat tuovat esimerkiksi keskustan Stockmannin liikevaihdosta vain noin kymmenesosan. Tämän vuoksi keskustan yrittäjät haluavat lisää kävelykatuja ja vähemmän autoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Lauri Kumpulainen kirjoitti 4.1.2017 kello 10:19

    Itseasiassa jos joku nyt sattuu keksimään turvallisen keinon varastoida vetyä niin saatamme nähdä ilmalaivakulttuurin leviämisen.

    Heliumia ei oikein ole, mutta vetyä taas on, mutta vety on turvatonta. Jos joku ratkaisee tämän niin tukkirekan sijaan voimme nähdä ilmalaivan, joka vie puulastin suoraan hakkuuaukealta tehtaalle. Tai jonkin muun lastin suoraan satamaan.

    Aivan samoin “intercity” tai no “interkylä” liikenne voisi muuttua ilmalaivoilla toimivaksi. Kyllä ne bussien 80-100 km/h nopeuden hakkaa mennen tullen ja terminaaleille on tilaa.

    Se on vain sattumasta kiinni, että miksi tämä maailma muuttuu. Olisimme saattaneet nähdä sähköautojen valtaavan maan, jos joku olisi keksinyt paremmat akut sata vuotta sitten.

    Kaupunkia kaavoittaessa pitäisi nähdä kauas tulevaisuuteen, joka on vaikeaa. Mutta ehkä nyt voi jo tehdä oletuksen, ettei ihmiset ja rahti tule liikkumaan ikuisesti kumipyörillä tai kiskoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. Tuomas L. kirjoitti 4.1.2017 kello 10:43

    Jouni Martikainen: Valtakunnan suurimman ja kuudenneksi suurimman kaupungin välinen moottoritie on aika vaikea luokitella muuksi kuin valtakunnalliseksi. Valtakunnallisesti merkittävin henkilöliikenteen muoto on yksityisautoilu.

    Kuinkahan moni auto vuorokaudessa jatkaa Turunväylää Helsingin seudun ulkopuolelle Huopalahdentieltä? Muutama tuhat ehkä? Tarvitseeko näitä varten olla moottoritie?

    Helsinki on siitä poikkeuksellinen kaupunki, että lähestulkoon kaikissa muissa maailman kaupungeissa moottoritiet pääsääntöisesti kulkevat kaupungin ohi ja kantakaupunkiin loppuu ehkä pari moottoritietä. Helsingissäkin piti alun perin (Yleiskaava 1960) jatkaa Turunväylää, Lahdenväylää ja Hämeenlinnanväylää Pasilaan ja sieltä radan vartta ja tunnelissa Kampin ali Länsiväylälle. Länsiväylä ja Itäväylä eivat tuon yleiskaavan mukaan olisi olleet moottoriteitä vaan “pääteitä” ja Tuusulantie olisi ollut osin “päätie” ja osin kokoojakatu. Kantakaupunkiin olisi siis loppunut yksi moottoritie, ja senkin liikenne olisi ohjattu tunneliin keskustan ali, ei ahtaille kaduille. Tätä suunnitelmaa ei koskaan toteutettu vaan päätettiin rakentaa monta kantakaupunkiin päättyvää tynkämoottoritietä tukkimaan kantakaupungin katuja. Maailmassa ei taida olla yhtään kaupunkia jossa kantakaupungista lähtee 6 moottoriväylää 180 asteen sektorista.

    Kun Tukholmaan on rakennettu kehätietä viimeisten vuosikymmenten aikana, aikaisemmin kantakaupunkiin päättyneet moottoritiet on käännetty kehätielle. Oslossa ei ole yhtään kantakaupunkiin loppuvaa moottoritietä.

    Koska moottoritiejärjestelmää ei koskaan rakennettu valmiiksi Helsingissä kehä I:n sisäpuolella, moottoritiet voidaan loogisesti lopettaa, koska ne eivät toteuta alkuperäistä funktiota. Suoraan hölmölästä on liikenneviraston ajatus, että valtava määrä liikennekapasiteettia pitää johtaa paikkaan johon liikennettä ei mahdu kuin rajatusti. 2+2 -kaistaisella kehä ykkösellä kulkee 70 000 autoa/vrk itä-Pakilan kohdalla, yleensä suht sujuvasti. Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän alkupään liikennemäärä on reilu 30 000 autoa/vrk; ei sitä varten tarvita moottoritietä, mutta liikenne ruuhkautuu silti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Ville kirjoitti 4.1.2017 kello 12:14

    Osmo Soininvaara:
    Paikat on myyty käypään markkinahintaan eli siihen hintaan, mikä niistä on sdaatu. Loppu kust6abnnuksista on sälytetty asuntojen hintoihin. Missä näet paikkoja myydyn yli 50 000 euron kappalehintaan?

    Kovan rahan asunnoissahan tontista maksetaan sen verran vähemmän, mitä parkkipaikoista tai maaperän laadusta tms. aiheutuu kustannuksia, joten asuntojen hintoihin parkkipaikoilla ei ole vaikutusta. Markkinat voivat kehittyä niinkin, että paikoista maksetaan paljon enemmän kuin 50 000 – Aasian metropoleista löytyy esimerkkejä… 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 8:35

    Kovan rahan asunnoissahan tontista maksetaan sen verran vähemmän, mitä parkkipaikoista tai maaperän laadusta tms. aiheutuu kustannuksia, joten asuntojen hintoihin parkkipaikoilla ei ole vaikutusta.

    Tämä ooli alkuperäinen väitteeni. Parkkipaikat maksaa siis tontinomistaja eli kaupunki. Se on siis verovaroin subventoitua toimintaa, johon verrattuna jokin Kruunusillat on aika mitätön projekti. Tähän menee sata miljoonaa euroa joka vuosi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. anonilli kirjoitti 4.1.2017 kello 13:03

    Helsinki hoi älä jätä: Ymmärrä asia miten nyt sitten haluat mutta edelleen autoilu tuottaa 7 miljardia rahaa jolla ylläpidetään esimerkiksi koko päätieverkosto.

    Tuota, mihin se raha häviää, jos sillä ostetaan jotain muuta kuin autoja? Verotus voidaan kohdistaa johonkin muuhun. Jos systeemi on niin kädetön, että autoja ilman ei tulla toimeen, niin saa luvan kaatua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Daniel Federley kirjoitti 4.1.2017 kello 16:49

    Jyri: Ei riitä. Mutta tuo 1000 paikkaa lienee se osuus joka aiheuttaa itkua ja porua. Mitä olen oikotien ja etuoven kautta aluetta seuraillut mieleniinnosta niin ns kovanrahankohteissa autopaikkoja on rakennettu taloyhtiökohtaisesti ja toisinkuin on annettu olettaa ei noiden kustannuksia ole jyvitetty asuntoihin vaan paikkojen hallintaan oikeuttavat osakkeet on myyty aina käypään markkinahintaan. Ja eipä noita vapaana näy niissä taloissa jotka ovat jo valmistuneet joten se siitä usein esitetystä väitteestä etteivät paikat löytäisi omistajaansa jos ne hinnoitellaan todellisten kustannusten mukaan

    Varmaan ne onkin myyty käypään markkinahintaan, mutta niiden toteuttaminen on maksanut enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. Jyri kirjoitti 4.1.2017 kello 17:13

    Osmo Soininvaara:
    Paikat on myyty käypään markkinahintaan eli siihen hintaan, mikä niistä on sdaatu. Loppu kust6abnnuksista on sälytetty asuntojen hintoihin. Missä näet paikkoja myydyn yli 50 000 euron kappalehintaan?

    Missä olikaan pelkkiä autopaikkoja rakennettu 50 000 kappalehintaan. Edelleenkään sen maanalaisen kalliotilan kaikkia rakennuskustannuksia ei voi jyvittää autopaikkojen hinnaksi vaikka sillä saadaan tarinasta kivemman kuuloinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 8:32

    Tiwetämäni ennätys on WSOY:n talo Bulevardilla. Rakennusliikkeen ilmoituksen mukaan 120 000 €/paikka.
    Yli kymmenen vuotta sitten Arabianrannassa autopaikat maksoivat tyypillisesti 46 000 €. Kalasatamassa viimeisimmässä kaavassa autopaikkojenhinnat olivat liki 100 000 €. (Neljässä kerroksessa maan alla.)
    Rakennusliikkeet käyttävät omassa tiedotuksessaan hintahaitaria, joka ulottuu 70 000 euroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. Janne Peltola kirjoitti 4.1.2017 kello 18:05

    Helsinki hoi älä jätä: Ymmärrä asia miten nyt sitten haluat mutta edelleen autoilu tuottaa 7 miljardia rahaa jolla ylläpidetään esimerkiksi koko päätieverkosto.

    En ole “automies” mutta en myöskään pysty hahmottamaan miten tuo summa kerätään joukkoliikenteen käyttäjiltä saati sitten pyöräilijöiltä.

    Väitätkö siis, että jos autoverosta luovuttaisiin tai veroa alennettaisiin, niin uusien autojen ostajien säästämät rahat jäisivät sukanvarteen, pois kansantalouden kierrosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. Siperia kirjoitti 4.1.2017 kello 20:15

    Helsinki hoi älä jätä: Liikenteen veroista saatava 7 miljardia sataa myös Helsingin laariin eikä sitä ole ihan helppo paikata.

    Tässä oletetaan, ettei liikenteeseen käytettävää rahaa käytettäisi mihinkään muuhun. Jos liikenteestä ei tulisi veroja, kansalaiset kyllä käyttäisivät rahat niin, että verot tulisivat toisista tuotteista ja palveluista. Paljon vähemmillä sivuhaitoilla. Monet, jotka käyttävät vain joukkoliikennettä tai pyöräilevät, maksavat myös veroja. Näin tapahtuisi entistä enemmän, mikäli siirryttäisiin autoilun kehittämisestä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. Siperia kirjoitti 4.1.2017 kello 20:24

    Helsinki hoi älä jätä: En ole “automies” mutta en myöskään pysty hahmottamaan miten tuo summa kerätään joukkoliikenteen käyttäjiltä saati sitten pyöräilijöiltä.

    Eivät ihmiset rahojaan käyttämättä jätä, käyttävät ne muulla tavalla.

    Täytyy kommentoida, kun tunnut uskovan, että autoilijat olisivat nettomaksajia. Isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, autoilija on kuitenkin enemmän saamapuolella kuin hyödyttämässä verotuloissa. Tässä hyvä teksti autoilun tuottamista kustannuksista: http://www.sarela.fi/autoilun-verot-ja-kustannukset-helsingissa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 4.1.2017 kello 21:02

    ze: Jos Turunväylän valtakunnallisuus perustuu siihen, että se yhdistää Turun ja Helsingin, niin miten bulevardisointi sitä muuttaa? Kuten edellisessä viestissäni sanoin, Turunväylän viimeiset 3,5 kilometria ovat jo nyt bulevardia kapasiteetiltaan. Ei sitä tietä olla kokonaan poistamassa.

    Turunväylän voisi kyllä poistaa kokonaan. Nyt se pilaa täysin kauniin Tarvon ja Tarvaspään ympäristön. Harmillisesti se ehdittiin rakentaa 60-luvun autoilun huumassa, sillä nykyään sitä ei voitaisi rakentaa.

    Helsinki hoi älä jätä: Ymmärrä asia miten nyt sitten haluat mutta edelleen autoilu tuottaa 7 miljardia rahaa jolla ylläpidetään esimerkiksi koko päätieverkosto.

    En ole “automies” mutta en myöskään pysty hahmottamaan miten tuo summa kerätään joukkoliikenteen käyttäjiltä saati sitten pyöräilijöiltä.

    Realiteetit on aika rankat, sellainen maailma jossa autoja ei tarvita liikkumiseen ei liene ihan tuossa kulman takana. Rahakin on joillekin imaginaarinen asia mutta oikeassa elämässä sitä tarvitaan aina silloin tällöin.

    Mutta toki jos on hyviä ehdotuksia niin valtionvarainministeriö lienee kovasti kiinnostunut.

    Pidätkö tärkeänä myös tupakointia, jotta tupakoitsijoilta saadaan perittyä veroja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. QTC kirjoitti 5.1.2017 kello 10:06

    Koti-isä: Tämän vuoksi Helsingin keskustassa on ostovoimaa. Tämän vuoksi autoilijat tuovat esimerkiksi keskustan Stockmannin liikevaihdosta vain noin kymmenesosan. Tämän vuoksi keskustan yrittäjät haluavat lisää kävelykatuja ja vähemmän autoja.

    Kannattaisi Vihreän langan lisäksi/sijasta lukea Hesarin taloussivuja, Talouselämää, Tekniikka&Taloutta ja Kauppalehteä. Stockalla ei mene erityisen hyvin toisin kuin esim. Tokmannilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. Mathias V kirjoitti 5.1.2017 kello 10:24

    anonilli: Tuota, mihin se raha häviää, jos sillä ostetaan jotain muuta kuin autoja? Verotus voidaan kohdistaa johonkin muuhun. Jos systeemi on niin kädetön, että autoja ilman ei tulla toimeen, niin saa luvan kaatua.

    On totta, että valtaosa ihmisistä käyttää joka tapauksessa rahansa johonkin, keski- ja isotuloiset toki laittavat myös “sukanvarteen”, eli säästävät ja sijoittavat. Spekuloida ja väitellä voi aina, mutta kukaan ei voi varmuudella sanoa miten paljon saavutettu kehitys on johtunut yksityisautoilun kehittymisestä tai päinvastoin. Totuus lienee siinä välissä, tekninen kehitys on mahdollistanut yksityisautoilua, mutta myös yksityisautoilun ulottuminen tavallisen kansan saataviin on luonut edellytyksiä talouskasvulle.

    Vaikka julkinen liikenne olisi kuinka kehittynyttä, on yksityisautoilu joustavampaa ja mahdollistaa ihmisten liikkumisen monipuolisemmin ja helpommin niin vapaa-aikana kuin työn tekemiseksikin, olipa kyse palkkatyöstä tai yrittämisestä. Julkinen liikenne keskittää aina ihmiset väylien varteen ja kolhooseihin. Toisille se sopii, mutta iso osa ihmisistä voi henkisesti huonosti sellaisessa elämäntavassa, etenkin kun resurssit eivät koskaan riitä tarjoamaan viihtyisää kaupunkiympäristöä kuin vähemmistölle, enemmistön osa on olla ahdettuna tiiviisiin lähiöihin.

    Siitä voi tietenkin keskustella filosofisesti, mikä on ihmiselle hyväksi, mutta fakta on se, että lähes kaikki ihmiset hakeutuvat väljempiin oloihin, jos varallisuus riittää. Liki pitäen jokainen ökyrikas tai rikastunut hankkii kaupungissakin omakotitalon vauraalta, väljältä alueelta, jossa on isot tontit ja yksityisyyttä. Ihmisten käytös varallisuuden salliessa ei näytä puoltavan joidenkin mainostamaa tiivistä, yhteisöllistä elämäntapaa, sellaisen markkinoiminen lieneekin vain poliittisen ja taloudellisen eliitin yritys manipuloida rahvas uskomaan, että ihminen on onnellinen eläessään tiiviissä lähiössä pienissä asunnoissa, kulkien työhön ja takaisin täyteen ahdetuissa busseissa kellokortin tahdissa ja kuluttaen vähät rahansa perustarpeisiin sekä internetin ja älytelevision tarjoamaan viihteeseen ja sirkushuveihin. Jokainen joka kykenee nousemaan eliittiin sitten naureskelee rahvaan elämälle ökytaloissa isoilla tonteilla kaupungissa tai rauhassa järven rannalla, kun rahvas on saatu ajettua yksityisliikenteen puuttumisen ja muun kaupungistumispakon avulla pois häiritsemästä 🙂

    Vihreä liike on hölmöyttään äärikapitalistin talutusnuorassa, luullessaan pelastavansa luontoa se edesauttaa paluuta sääty yhteiskuntaan, jossa rahvaan selkänahasta saatava hyöty maksimoidaan pienen eliitin super elintason aikaansaamiseksi. Eliitin joka ajelee jatkossakin “turhilla” yksityisautoilla, lentelee lomaparatiiseihin, panostaa ökyveneisiin ja asuu järven tai meren rannalla tai väljästi kaupungissa kaukana rahvaan kolhooseista. Kansaa on helppo sumuttaa, uusimpia huijauksia on pelottelu ihmisen aikaansaamalla ilmastonmuutoksella ja varsinkin sen seurauksilla, joista ei ole edelleenkään olemassa kiistatonta tieteellistä näyttöä.

    Todellisuudessa jos jokin uhkaa luontoa ja sen resurssien käyttöä, niin se on liikakansoitus, siitä taas ei voi puhua politiikassa, koska kaikki puolueet ovat sitoutuneet jatkuvan kasvun talouspolitiikkaan, jossa seuraavia sukupolviakin tarvitaan enemmän kuin edellisiä. Se ei suinkaan olisi tarpeen, nykyteknologialla ja työmenetelmillä resurssit riittäisivät todellisuudessa hyvään elintasoon myös laskevalla väestöllä, mikäli työn tulokset jaettaisiin kohtuullisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 11:56

    Jos olet niin varma, että jokainen, jolla on varaa, asuisi mieluummin Nurmijärvellä omakotitalossa kuin kerostalokämpässä Töölössä, miten selität sden, että kerrostalokämppä Töölössä on selvästyi kalliimpi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. anonyymi kirjoitti 5.1.2017 kello 11:18

    Siperia: Eivät ihmiset rahojaan käyttämättä jätä, käyttävät ne muulla tavalla.

    Ei se kyllä välttämättä noinkaan mene. Esim. tuloerojen kasvaessa käy juuri niin, että raha menee “sijoittamiseen” eli jää käyttämättä ja siksi talous kokonaisuutena heikkenee. (Tämän efektin voisi estää asettamalla jonkin lähes 100% varallisuusveron jollekin rajalle, jolloin siitä yli menevä tulo olisi pakko käyttää saman vuoden aikana jotenkin muuten kuin ostamalla arvonsa säilyttävää tavaraa. Luulen, että rikkaat silti valitsisivat ennemmin erittäin jyrkänkin progression kaikelle tulolle kuin tuollaisen veron.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 11:52

    Ei kyllä ole riskiä, että autoilun vähetessä säästämisaste Suomessa nousisi niin kortkeaksi, että se veisi maan lamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 11:18

    Koti-isä: Autoilija maksaa veroja samalla, kun ostaa saksalaisen auton ja siihen Lähi-Idästä tai Venäjältä ostettua polttoaineeksi jalostettua öljyä, tai hioo nastoilla läpi talven samasta öljystä koostuvaa tiepinnoitetta kanssaihmisten hengitettäväksi.

    Helsingin keskustassa enemmistö kotitalouksista ei omista autoa. Ja käyttää rahansa lähipalveluihin. Se on Helsingin kaupungille moninkertaisesti arvokkaampaa kuin valtion liikenteen veroista saamat eurot.

    Tämän vuoksi Helsingin keskustassa on ostovoimaa. Tämän vuoksi autoilijat tuovat esimerkiksi keskustan Stockmannin liikevaihdosta vain noin kymmenesosan. Tämän vuoksi keskustan yrittäjät haluavat lisää kävelykatuja ja vähemmän autoja.

    Hienosti kärjistetty, etenkin jos asuu kivihiilellä lämmitettävässä kerrsotalossa.

    Stockmannin osalta haluaisin viitettä tiskiin, olkoonkin että en kiistä että luvut olisivat väärin.

    Mutta Kauppakamari on kovasti kanssasi eri mieltä: http://yle.fi/uutiset/3-9383170. Ja jos kärsivällisyys ei riitä lukemiseen tässä tiivistetysti: “Yrityksille on tärkeää, että niihin pääsee asioimaan myös autolla, Pasuri muistuttaa.Nyrkkisääntö on, että autoilevan asiakkaan kertaostos on huomattavasti suurempi kuin kävelevän tai joukkoliikenteellä kulkevan”

    Autoilun estäminen siirtää yritykset keskustasta eikä siinä mitään jos se on tahtotila. Seuraukset voivat kuitenkin olla kausakantoiset ja niitä on vaikea korjata kun työpaikat kerran lähtee. Ydinkeskussa on merkittävä osa Helsingin työpaikoista ja työpaikat pitävät osaltaan keskustan virkeänä koska päivisin hassua kyllä keskustasta matkataan työpaikoille joista iso osa muualla.

    Mutta kuinka vain. Kun yrityksemme viimeksi muutti oli omalla autolla tulemisen vaikeus syy sille että katsoimme toimiston paikan muualta, olkoonkin että merkittävä määrä työntekijäitä asuu tullinpuomin sisäpuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  173. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 11:41

    Kauppakamari voisi joskus ajatella ensin ja sanoa sitten. Herkullisin oli heidän lausuntonsa, jonka mukaan 80 000 ihmisen asuttaminen bulevardien ja keskustaan jkohtavien pikaratikoiden varteen näiovettää keskustan, kun 30 000 nurmijärveläisten matka keskustaan pitenee muutamalla minuutilla. Luulisi noiden 80 000 hengen siirtämisen jonnekin Huitsin nevadaan merkitsevän keskuistan elinvoimaisuudelle enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  174. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 11:24

    Osmo Soininvaara: Tämä ooli alkuperäinen väitteeni. Parkkipaikat maksaa siis tontinomistaja eli kaupunki. Se on siis verovaroin subventoitua toimintaa, johon verrattuna jokin Kruunusillat on aika mitätön projekti. Tähän menee sata miljoonaa euroa joka vuosi.

    En osaa kyllä edelleenkään veronmaksajana pitää satojen miljoonien siltaa mitättömänä projektina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  175. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 11:39

    Mutta sata miljoonaa joka vuosi parkkipaikkoihin on ihan OK?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  176. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 11:31

    Siperia: Tässä oletetaan, ettei liikenteeseen käytettävää rahaa käytettäisi mihinkään muuhun. Jos liikenteestä ei tulisi veroja, kansalaiset kyllä käyttäisivät rahat niin, että verot tulisivat toisista tuotteista ja palveluista. Paljon vähemmillä sivuhaitoilla. Monet, jotka käyttävät vain joukkoliikennettä tai pyöräilevät, maksavat myös veroja. Näin tapahtuisi entistä enemmän, mikäli siirryttäisiin autoilun kehittämisestä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseen.

    No kertaluokkana tuloverotusta pitäisi kiristää 30% tai arvonlisäveroa lähes 50% jotta saadaan kerättyä sama verokertymä.

    Aika paljon tuohon saa pyöräillä.

    Ja edelleen, en fanita autoja. Yhteiskäyttöautot romuttavat joka tapauksessa nykyisen veromallin. Mutta joku ratkaisu pitäisi olla eikä se ole se että ajetaan fillarilla ja ostetaan enemmän cokista matkalla olevista tuhansista kuppiloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  177. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 11:35

    Autoilu ei ole erityisen hyvä verotuksen kohde, koska se on tuontitavaraa. Kotimaisissa tuotteissa on jokseenkin kaikissa hinnassa noin puolet veroa, kun lasketaan työntyekijöiden palkoista maksetut verot mukaan. Jos kulutus siirtyy tuontiautoista kotimaisiin palveluihin, verokertymä ei ainakaan alene.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  178. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 11:43

    Siperia: Eivät ihmiset rahojaan käyttämättä jätä, käyttävät ne muulla tavalla.

    Täytyy kommentoida, kun tunnut uskovan, että autoilijat olisivat nettomaksajia. Isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, autoilija on kuitenkin enemmän saamapuolella kuin hyödyttämässä verotuloissa. Tässä hyvä teksti autoilun tuottamista kustannuksista: http://www.sarela.fi/autoilun-verot-ja-kustannukset-helsingissa/

    Mitä hyvää tuossa on kun pyöritetään kuvitteelliia lukuja. Esimerkiksi kaikki liikenneonnettomuudet on allokoitu yksityisautolun syyksi vaikka näin ei todellakaan ole.

    Ja suurimpana ongelmana on että autoilun hyötyjä ei huomioida mitenkään. Maidot tulee kauppaan, potilaat siirtyy sairaaloihin, bussikin on sattumalta auto ja osa joukkoliikennettä, ihmiset tulevat töihin (reilu 30% Helsingin niemen rajalla) jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  179. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 11:55

    Osmo Soininvaara:
    Autoilu ei ole erityisen hyvä verotuksen kohde, koska se on tuontitavaraa. Kotimaisissa tuotteissa on jokseenkin kaikissa hinnassa noin puolet veroa, kun lasketaan työntyekijöiden palkoista maksetut verot mukaan. Jos kulutus siirtyy tuontiautoista kotimaisiin palveluihin, verokertymä ei ainakaan alene.

    Tällaisenaan kyllä osittain totta jos oletetaan että kaikki siirtää autoiluun käyttämänsä rahat kotimaisiin palveluihin. Epäilisin kuitenkin että monikansalliset yritykset saisivat tuosta osansa.

    Osittain siksi että polttoaineessa on veroa hulppeat noin euro per litra jolla se hakkaa mennen tullen lähes kaiken muun verotuksen.

    Autoista taas maksetaan sekä ALV että autovero joten suhteellinenkin tuotto on iso.

    Ja aina voi ostaa kotimaisen auton joita tehdään tänä vuonna noin 70 000 kappaletta ja lähivuosina ehkä niin että olemme autojen suhteen nettoviejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  180. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 11:56

    Osmo Soininvaara:
    Mutta sata miljoonaa joka vuosi parkkipaikkoihin on ihan OK?

    Ei, pidän sitä poliittisena hölmöytenä kuten satojen miljoonien siltaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  181. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 11:58

    Osmo Soininvaara:
    Kauppakamari voisi joskus ajatella ensin ja sanoa sitten. Herkullisin oli heidän lausuntonsa, jonka mukaan 80 000 ihmisen asuttaminen bulevardien ja keskustaan jkohtavien pikaratikoiden varteen näiovettää keskustan, kun 30 000 nurmijärveläisten matka keskustaan pitenee muutamalla minuutilla. Luulisi noiden 80 000 hengen siirtämisen jonnekin Huitsin nevadaan merkitsevän keskuistan elinvoimaisuudelle enemmän.

    Uskoisin että yrittäjien etujärjestöä kannattaa kuunnella edes hiukan, on siellä kuitenkin kosketuspintaa todellisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  182. Lundvistin Julle kirjoitti 5.1.2017 kello 12:00

    Tässä on nyt jo ainakin kymmenessä eri kirjoittajan viestissä todettu, että verotulot eivät mihinkään katoa, vaikka autoilu loppuisi, koska ihmiset käyttävät rahansa muuten ja vielä todennäköisesti niin, että suomalaisia työllistyisi enemmän, valtio hyötyisi enemmän kuin mitä jos rahat menevät autoiluun.

    En ole eri mieltä, mutta kuka osaisi muotoilla asian niin, että keski-ikäinen bensalenkkari, jonka mielestä köyhyys on ainoa syy pyöräillä, jonka mielestä hyvä veronmaksaja liikkuu autolla, jonka mielestä keskustan palvelut tarvitsevat nurmijärveläisiä autoilijoita, ymmärtäisi pointin?

    Onko tekemätön paikka, vai löytyykö joku joka voimalla ja viekkaudella taittaisi ratakiskon siihen muotoon, että tyhmempikin ymmärtäisi? Toisto ei selvästikään toimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  183. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 12:15

    Osmo Soininvaara:
    Jos olet niin varma, että jokainen, jolla on varaa, asuisi mieluummin Nurmijärvellä omakotitalossa kuin kerostalokämpässä Töölössä, miten selität sden, että kerrostalokämppä Töölössä on selvästyi kalliimpi?

    Tjaa, ylen kyselyn mukaan “vain yksi kymmenestä haluaa asua suurkaupungin keskustassa, jos saa valita vapaasti” http://yle.fi/uutiset/3-9251768

    Keskusta-asuminen on monelle toivetila mutta monelle myös vähiten huono kompromissi.

    Ja sitten Turun Yliopiston tutkimuksesta: “– 80 prosenttia nuorista haluaisi asua omakotitalossa, vahvistaa Kuhmonen.” http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001850538.html

    Kaikki eivät onneksi haluakaan pakkautua Kehä ykkosen sisälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  184. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 15:10

    Ajattele, vain 550 000 haluaisi asua Helsingin keskustassa. Neljä kertaa enemmän kuin nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  185. Syltty kirjoitti 5.1.2017 kello 12:55

    Helsinki hoi älä jätä: Uskoisin että yrittäjien etujärjestöä kannattaa kuunnella edes hiukan, on siellä kuitenkin kosketuspintaa todellisuuteen.

    Näin yrittäjänä voin vakuutta, etteivät yrittäjät, eikä kauppakamarikaan, ymmärrä kaupunkisuunnittelusta yhtään sen enempää kuin muutkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  186. Syltty kirjoitti 5.1.2017 kello 12:57

    Osmo Soininvaara:
    Autoilu ei ole erityisen hyvä verotuksen kohde

    Autoilu ja polttoaine ovat hyviä verotuksen kohteita, koska niissä vero aiheuttaa aika paljon vähemmän hyvinvointitappioita moneen muuteen verokohteeseen verrattuna.

    Kuvitteleeko joku, että polttoainevero on mitä on ympäristösyillä vai kenties siksi, että polttoaineta on niin *hyvä* verottaa? Ts. polttoainetta verottamalla saaa kerättyä paljon veroja vain pienillä käyttäytymismuutoksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  187. Leena kirjoitti 5.1.2017 kello 13:44

    Minua riepoo tuo ainainen vaihtoehdottomuus – Helsingin keskusta tai joku huitsin nevada, ei muka mitään muuta.
    Kuitenkin meillä on Tapiolat, Leppävaarat, Tikkurilat, Keravat jne, joissa asuvilla on kattavat palvelut omissa kylissään ja sujuvat yhteydet moneen suuntaan. Kehitetään niitä yhä isommiksi, jolloin moni löytää myös työtä lähietäisyydeltä. Ja tehdään Malmin lentokenttäalueesta uusi, viihtyisä pikkukaupunki. Näin yhä harvemman tarvitsee tulla Helsingin keskustaan ainakaan ostoksille tai leffaan. Ainakin Sello, jossa eilen tapasin jälkikasvua, oli tupaten täynnä porukkaa ja elokuvissa vain hajapaikkoja.

    Monet työpaikat ovat siirtyneet ja siirtymässä liikenteen solmukohtiin pois Helsingin niemeltä nykyaikaisiin tiloihin. Länsimetro mahdollistaa myös itä-helsinkiläisten sujuvan työmatkan Espoon työpaikoille, tämä kuulemma näkyy myös asuntojen haluttavuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  188. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 15:08

    Niin, ja onhan siellä Espoossa tyhjää toimistotilaakin yli 20 % neliöistä. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  189. Jukkapalmu kirjoitti 5.1.2017 kello 13:55

    Helsinki hoi älä jätä: Uskoisin että yrittäjien etujärjestöä kannattaa kuunnella edes hiukan, on siellä kuitenkin kosketuspintaa todellisuuteen.

    Kauppakamari tosin keskittyy aika suppeasti ajamaan parin suuren yrityksen etua. Mistään kaikkien yrittäjien etujärjestöstä ei ole kyse.

    Minusta sellaiset yritykset, jotka ovat koittaneet rakentaa toimintaansa autoliikenteen varaan koko Suomen hankalimmin autoiltavalla alueella ovat ihan itse sössineet asiansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  190. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 15:46

    Syltty: Näin yrittäjänä voin vakuutta, etteivät yrittäjät, eikä kauppakamarikaan, ymmärrä kaupunkisuunnittelusta yhtään sen enempää kuin muutkaan.

    Yrittäjiäkin on moneen lähtöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  191. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 15:48

    Jukkapalmu: Kauppakamari tosin keskittyy aika suppeasti ajamaan parin suuren yrityksen etua. Mistään kaikkien yrittäjien etujärjestöstä ei ole kyse.

    Minusta sellaiset yritykset, jotka ovat koittaneet rakentaa toimintaansa autoliikenteen varaan koko Suomen hankalimmin autoiltavalla alueella ovat ihan itse sössineet asiansa.

    Kuten Stockmann joka on ollut paikallaan tovin.
    Mutta olet oikeilla jäljillä. Sellaiset yritykset joiden kannalta autoilu on tavalla tai toisella tärkeää siirtyvät muualle. Kysymys lienee siitä onko se sitten Helsingin etu vai ei. Varmaan sitten on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  192. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 15:58

    Osmo Soininvaara:
    Ajattela, vain 550 000 haluaisi asua Helsingin keskustassa. Neljä kertaa enemmän kuin nyt.

    Nyt on pakko tuottaa pettymys, käsite kuuluu “suuren kaupungin keskustassa” jolloin otantaan mahtuu meidän oloissa muutakin kuin Helsinki. Onneksi. Suurkaupunkejahan meillä ei edes ole ainakaan ennenkuin Helsinki, Vantaa ja ehkä Espoo yhdistetään. Samalla tosin loppuisi puhe tonttimaan vähyydesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  193. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 16:22

    Lähderanta ei tule yhtään lähemmäs Helsingin kekustaa, vaikka Espoo liitettäisiin Helsinkiin. Painetta on nimenomaan Helsingin kantakaupunkiin. Eivät edes kaikki Helsingin lähiöt vedä asukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  194. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 16:38

    Osmo Soininvaara:
    Lähderanta ei tule yhtään lähemmäs Helsingin kekustaa, vaikka Espoo liitettäisiin Helsinkiin. Painetta on nimenomaan Helsingin kantakaupunkiin. Eivät edes kaikki Helsingin lähiöt vedo asukkaita.

    Yhtälö jossa rakennetaan kantakaupunkiin matalaa ja harvaa asuntokantaa ei oiken toimi kun samaan aikaan pitäisi saada asuntojen hintoja alas vai millaisia neliöhintoja on päättäjillä tässä mielessä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  195. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2017 kello 16:54

    Hauskaa, että välillä kritisoidaan noinkin päin. Yleensä kritisoidaan sitä, että rakennetaan liian tiivistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  196. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 5.1.2017 kello 17:50

    Osmo Soininvaara:
    Hauskaa, että välillä kritisoidaan noinkin päin. Yleensä kritisoidaan sitä, että rakennetaan liian tiivistä.

    Lähinnä se oli epäsuora kysymys millaista neliöhintatasoa ollaan hakemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  197. Kalle kirjoitti 5.1.2017 kello 20:49

    Osmo Soininvaara:
    Olli Pajanen piti bulevardeina Mannerheimintietä ja Mäkelänkatua. Ne ovat hyvin samanlaisia kuin yleiskaavan kaupunkibulevardit.

    Mannerheimintiestä voisi tehdä bulevardin järkevällä täydennysrakentamisella. Katukuilu on paikoitellen kapea, joten liikennettä on pakko rajoittaa ja tärkeintä on saada bussit pois julkisen liikenteen tieltä.

    Mäkelänkatu vaatii niin rankkaa täydennysrakentamista, etten oikein usko sen tulevaisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  198. Peter kirjoitti 6.1.2017 kello 5:05

    Siperia: Tässä oletetaan, ettei liikenteeseen käytettävää rahaa käytettäisi mihinkään muuhun. Jos liikenteestä ei tulisi veroja, kansalaiset kyllä käyttäisivät rahat niin, että verot tulisivat toisista tuotteista ja palveluista. Paljon vähemmillä sivuhaitoilla. Monet, jotka käyttävät vain joukkoliikennettä tai pyöräilevät, maksavat myös veroja. Näin tapahtuisi entistä enemmän, mikäli siirryttäisiin autoilun kehittämisestä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseen.

    Toki ne rahat käytettäisiin. Ulkomaanmatkoihin, uusien vaatteiden tilaamiseen englantilaisista nettikaupoista, elektroniikkaan Saksasta jne. Liikenne on loistava verotuskohde juuri sen takia, että polttoainetta on pakko ostaa Suomesta ja vapaakaupasta huolimatta autot on onnistuttu pitämään omana verotuksellisena kuplanaan, jossa ei ole mahdollista kiertää kotimaisia veroja tilaamalla auto puolalaisesta kaupasta.

    Ei verotuksen muutos mahdotonta olisi, mutta ei se kyllä ole helppoakaan. Suomalainen superkuluttaja on netissä kyllä massimies, mutta kun pitäisi taksista maksaa 40 euroa, niin alkaa itku ja vaikerrus. On pakko mennä junttibussilla juoppojen kanssa tai trendikkäästi Uberilla veroja kiertäen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  199. Kivikaupungissa aiemmin elänyt kirjoitti 6.1.2017 kello 12:42

    Osmo Soininvaara:
    Hauskaa, että välillä kritisoidaan noinkin päin. Yleensä kritisoidaan sitä, että rakennetaan liian tiivistä.

    Kritiikillä (mieluiten myös yhtä ihmistä laajemmalle joukolle esiintuotuna) voitaneen varmistaa, ettei “hulluus”, mania tai ahneus leviä kylässä rajatta, ainakaan ilman ylärajaa!

    Mielestäni on mielekästä, jos kaupungista löytyy erilaisille asumistarpeille ja -toiveille erilaisia vaihtoehtoja. Aika harvalla ne (tarpeet, tavoitteet ja toiveet) kaiketi säilyvät samoina vauva-ajasta aina vanhuuteen, esimerkiksi 109-vuotiaaksi asti. (Ai niin, yksi tai jokunen poikkeus saattaa silti vahvistaa säännön.)

    Kaupungista voi tulla aika ikävä, jos kaikki sen osat valetaan yhdestä ja samasta, yksitoikkoisesta ja tiiviistä ruutukaavamuotista. Joku voi toki sellaisestakin tykätä, vaan kuinka moni tykkää aidosti ja pelkästään tehokkuuden ja tiiviyden maksimoinnista?

    Ei tiiviyden mahdollisesti luoma (oletettu) tehokkuus voi olla ainoa tavoite, joka jyrää kaikkialla alleen kaikki muut.

    Muitakin arvoja on.

    Tiedämmekö sitäkään, miten eri ihmiset kokevat (tai mikä osuus heistä kokee) eri etäisyydet vastapäisen talon läheisyyteen, ja siihen, onko siinä välissä edes muutamia puita, tai näkyykö asuntoon sisälle vain asfalttia, autoja, betonia, vastapäinen talo ja ehkä myös roskiksia, ilman vähääkään vehreää pihaa, valoa ja taivasta?

    Kuka haluaisi asua, elää tai kulkea jatkuvasti varjojen maassa?

    Tärkeimmät arvot painavat vaakakupissa enemmän kuin mikään rahamäärä. Viimeksimainitun, helpon rahan tavoittelu ja ahneus voivat tosin sumentaa aika monen, ehkä aiemmin normaalina, järkevänäkin pidetyn ihmisen pään ja järjen, kuten Hollannin tulppaanimania aikoinaan. (Ks. esim. YLE TV1 8.1.2017 klo 10.00-11.00)

    Moraalisesti erityisen tuomittavaa lienee etujen (mm. rahan, maineen, kunnian) ahnehtiminen ja kerääminen vain itselle, jos se tapahtuu muille aikaansaatavilla tai aiheutetuilla haitoilla, mm. ankeammaksi muuttuvilla kaupunkinäkymillä. On toki mahdollista, että joku pahantekijä saattaa haluta tehdä tuollaista pahaa toiselle/toisille vain ajattelemattomuuttaan tai silkkaa pahuuttaan, ehkä naamioiden tekonsa tiedostamatta/ tietoisesti “hyvyyden” (= siis sumentuneen järjen, sinisilmäisyyden tai tekopyhyyden) viittaan.

    Asuisiko esimerkiksi OS mielellään (köyhänä) yksiössä, jonka ainoa ikkuna on talon alimmassa asuinkerroksessa, vaikkapa viiden metrin päässä ajoittain ruuhkaisasta Kehä I:stä tai Turunväylästä, tietäen, että liikenteen lopettaminen kaupungille tärkeillä liikenneväylillä on utopiaa, ellei haluta kuristaa sen elinvoimaa?

    Luulisin (, kun en tuota riittävän tarkoin tiedä), että tähän päivään mennessä tästä, tavattoman monitahoisesta ja mutkikkaasta asiasta, nyt tarkoitan kaupunkisuunnittelua, ja tiivistä asumista/rakentamista sen erityiskysymyksenä, olisi jo kirjallisuutta ja tehty tutkimuksia, joiden (oletettavasti ainakin lokaalisesti luotettavia) tuloksia voisi olettaa kantautuneen myös bloginpitäjän tietoisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  200. JY kirjoitti 6.1.2017 kello 19:10

    Kivikaupungissa aiemmin elänyt:
    Luulisin (, kun en tuota riittävän tarkoin tiedä), että tähän päivään mennessä tästä, tavattoman monitahoisesta ja mutkikkaasta asiasta, nyt tarkoitan kaupunkisuunnittelua, ja tiivistä asumista/rakentamistasen erityiskysymyksenä, olisi jo kirjallisuutta ja tehty tutkimuksia, joiden (oletettavasti ainakin lokaalisesti luotettavia) tuloksia voisi olettaa kantautuneen myös bloginpitäjän tietoisuuteen.

    Bloginpitäjän logiikka menee jotenkin näin: 550000 ihmistä haluaa asua kävelymatkan päässä Espan puistosta. Niinpä näille on rakennettava asunnot Vihdintien varteen ratikkapysäkin viereen (eli hienosti sanottuna bulevardin varteen). Tästä on seurauksena pöhinä.

    Malmin alueen tai Östersundomin rakentaminen oikeaksi kaupungiksi ei tunnu saavan vastakaikua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  201. Jukkapalmu kirjoitti 7.1.2017 kello 15:02

    Helsinki hoi älä jätä: Kuten Stockmann joka on ollut paikallaan tovin.
    Mutta olet oikeilla jäljillä. Sellaiset yritykset joiden kannalta autoilu on tavalla tai toisella tärkeää siirtyvät muualle. Kysymys lienee siitä onko se sitten Helsingin etu vai ei. Varmaan sitten on.

    Se ei välttämättä ole Helsingin etu, mutta koko kaupunkiseudun kannalta se on hyvä. Helsingin kantakaupungista ei kannata koittaa rakentaa autoilijan paratiisia, koska sellaiseen tarkoitukseen paremmin sopivia paikkoja on seudulla jo valmiiksi. Yritykset, joille autoilu on tärkeää, voivat asettua esimerkiksi lentokentän ympäristöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  202. Jukkapalmu kirjoitti 7.1.2017 kello 15:08

    Kivikaupungissa aiemmin elänyt:
    Kaupungista voi tulla aika ikävä, jos kaikki sen osat valetaan yhdestä ja samasta, yksitoikkoisesta ja tiiviistä ruutukaavamuotista. Joku voi toki sellaisestakin tykätä, vaan kuinka moni tykkää aidosti ja pelkästään tehokkuuden ja tiiviyden maksimoinnista?

    Nythän ongelma on se, että yksitoikkoista ja tiivistä ruutukaavaa on aivan liian vähän (esimerkiksi neliöhinnoista päätellen). Se tarkoittaa, että yksitoikkoista ja tiivistä ruutukaavaa pitäisi rakentaa lisää. Kukaan ei kai ole sanonut, että kaikki paikat pitäisi täyttää yksitoikkoisella ja tiiviillä ruutukaavalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  203. Jukkapalmu kirjoitti 7.1.2017 kello 15:14

    QTC: Kannattaisi Vihreän langan lisäksi/sijasta lukea Hesarin taloussivuja, Talouselämää, Tekniikka&Taloutta ja Kauppalehteä. Stockalla ei mene erityisen hyvin toisin kuin esim. Tokmannilla.

    Kauppalehti ja Hesarin taloussivut 😀

    Stockmannilla menee ilmeisen huonosti, mutta se on Stockmannin ongelma. Kaupunkisuunnittelun tehtävä ei kaiketi ole Stockmannin tuloksen maksimointi. Stockmannin ongelmat taitavat tosin muutenkin johtua ihan muusta kuin keskustan tavaratalosta ja sen saavutettavuudesta autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  204. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 8.1.2017 kello 0:18

    Jukkapalmu: Se ei välttämättä ole Helsingin etu, mutta koko kaupunkiseudun kannalta se on hyvä. Helsingin kantakaupungista ei kannata koittaa rakentaa autoilijan paratiisia, koska sellaiseen tarkoitukseen paremmin sopivia paikkoja on seudulla jo valmiiksi. Yritykset, joille autoilu on tärkeää, voivat asettua esimerkiksi lentokentän ympäristöön.

    Työpaikkojen katoaminen kantakaupungista näivettää sen nukkumalähiöksi. Kantakaupungissa on yli 200 000 työpaikkaa joka osaltaan vaikuttaa kantakaupungin houkuttelevuuteen asuinpaikkana.

    Minun on vaikea ymmärtää kuviota jossa työpaikkoja haluttaisiin ehdoin tahdoin työntää muualle kun seuraukset ovat väistämättä negatiivisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  205. R.Silfverberg kirjoitti 8.1.2017 kello 0:32

    Jukkapalmu: Kauppalehti ja Hesarin taloussivut
    Stockmannilla menee ilmeisen huonosti, mutta se on Stockmannin ongelma. Kaupunkisuunnittelun tehtävä ei kaiketi ole Stockmannin tuloksen maksimointi. Stockmannin ongelmat taitavat tosin muutenkin johtua ihan muusta kuin keskustan tavaratalosta ja sen saavutettavuudesta autolla.

    Stockmannin hintoihin on leivottu lisähintaa keskustan kalliin kiinteistön takia.
    Random-suomalainen ei osta mitään Stockmannilta koska kallis kiinteistö Helsingin keskustassa ei anna hänelle lisäarvoa. Hän ostaa S-, K- tai Tokmannin ketjujen kaupoista arkitavaransa ja ulkomaisista nettikaupoista hemmottelutavaransa.

    Koko Stockmannin samoin kuin Helsingin ydinkeskustan ongelma on että se ei ole kyennyt uusiutumaan. Se ei tarjoa mitään elämyksiä enää. Kantakaupungin laitamat sensijaan ovat tulleet kiinnostavammaksi, varsinkin etelässä on uimaranta- ja saunakomplekseja ja idässä festarialue jota tosin naapurusto inhoaa melun takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  206. Mathias V kirjoitti 8.1.2017 kello 9:02

    Osmo Soininvaara:
    Jos olet niin varma, että jokainen, jolla on varaa, asuisi mieluummin Nurmijärvellä omakotitalossa kuin kerostalokämpässä Töölössä, miten selität sden, että kerrostalokämppä Töölössä on selvästyi kalliimpi?

    Luepa kirjoitukseni tarkemmin. En todellakaan viitannut nurmijärveläiseen omakotitaloalueeseen. Kun luet juttuni uudestaan, huomaat että se on ihan totta. Lähes jokainen kunnolla vaurastuva jättää taakseen sekä sen Töölön kerrostalokämpän että Nurmijärven omakotitalon ja valitsee kuvaukseni mukaisen asumismuodon, joko kaupungista tai maalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  207. Mathias V kirjoitti 8.1.2017 kello 9:07

    Kuvitelmat siitä, että autoiluun ja moottoripyöräilyyn käytetyt rahat siirtyisivät kotimaiseen kysyntään, eivät oikein vakuuta.

    Iso osa “turhasta” liikenteestä on kotimaista matkailua ja “hupiajoa”, joka sekin on periaatteessa kotimaista matkailua, käyttäen alan palveluita. Lisäksi mitään muuta ei saa verotettua niin rankasti kuin liikennettä nyt verotetaan.

    Kun noita kuristetaan, iso osa rahoista siirtyy risteily- ja pidempiin ulkomaan matkoihin. Raha lähtee Suomesta, samoin verotulot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  208. Urbaani utopia kirjoitti 8.1.2017 kello 12:27

    Kaupunkisuunnittelijoiden mielestä urbaani kaupunki tarkoittaa sitä, että kaupungissa ei liiku lainkaan autoja, vaan että kaikki liikkuminen tapahtuu jalkaisin, raitiovaunuilla tai polkupyörillä.

    Pyöräily onkin ihan mukava harrastus, mutta kaupungissa asuu kuitenkin monenlaisia ja monenikäisiä asukkaita ja perheitä erilaisine liikkumistarpeineen. Kaupungin liikenneratkaisuja ei voi suunnitella muutaman hyväjalkaisen polkupyöräilijän muutaman kesäkuukauden pyöräilytarpeiden mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  209. Koti-isä kirjoitti 8.1.2017 kello 13:18

    Helsinki hoi älä jätä: Kauppakamari… “Yrityksille on tärkeää, että niihin pääsee asioimaan myös autolla, Pasuri muistuttaa.Nyrkkisääntö on, että autoilevan asiakkaan kertaostos on huomattavasti suurempi kuin kävelevän tai joukkoliikenteellä kulkevan”

    Kauppakamari elää omassa todellisuudessaan eikä halua nähdä eroa Kehä III:n ja Helsingin keskustan välillä.

    Yllä oleva viittaus pätee Kehä III:n varrella, jossa kaikki toiminta on rakennettu perustumaan yksityisautoiluun. Keskustassa yksi auto tuo yhden asiakkaan ja yksi raitiovaunu 50. Lisäksi kävelijälle riittää ulkoovi ja tuulikaappi, mutta autoilijalle pitää rakentaa parkkiluolasto. Siinä vertailussa ei yksittäisen autoilijan isompi ostos paljoa paina.

    Helsinki hoi älä jätä: Ja suurimpana ongelmana on että autoilun hyötyjä ei huomioida mitenkään. Maidot tulee kauppaan, potilaat siirtyy sairaaloihin, bussikin on sattumalta auto ja osa joukkoliikennettä, ihmiset tulevat töihin (reilu 30% Helsingin niemen rajalla) jne.

    Yksityisautoilu on eri asia kuin huoltoajo, jakeluliikenne tai bussiliikenne. Ruuhka-aikoina yksityisautoissa on keskimäärin 1 matkustaja eikä yhtään maitopurkkia tai potilasta.

    Jukkapalmu: Stockmannin ongelmat taitavat tosin muutenkin johtua ihan muusta kuin keskustan tavaratalosta ja sen saavutettavuudesta autolla.

    Ainakin sillä on liike sekä tulevassa kävelykeskustassa että Kehä III:n auto-onnelassa. Viime kierroksella ei suljettu kumpaakaan, vaan liike Oulussa.

    R.Silfverberg: Koko Stockmannin samoin kuin Helsingin ydinkeskustan ongelma on että se ei ole kyennyt uusiutumaan. Se ei tarjoa mitään elämyksiä enää.

    Onko näin? Esimerkiksi tänä viikonloppuna keskustan autoilta suljetut kadut ovat turvoksiin asti täynnä Lux Helsinki tapahtuman kävijöitä. Kannattaa käydä. Entä paljonko tässäkin keskustelussa esikuvana mainittu Drottninggatan on näiden kriteerien mukaan uudistunut viime vuosikymmeninä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  210. Jalankulkija kirjoitti 8.1.2017 kello 13:23

    Jukkapalmu: Kauppalehti ja Hesarin taloussivut

    Stockmannilla menee ilmeisen huonosti, mutta se on Stockmannin ongelma. Kaupunkisuunnittelun tehtävä ei kaiketi ole Stockmannin tuloksen maksimointi. Stockmannin ongelmat taitavat tosin muutenkin johtua ihan muusta kuin keskustan tavaratalosta ja sen saavutettavuudesta autolla.

    Stockmannin ongelmat johtuvat osittain siitä, että sen entiset uskolliset töölöläiset kanta-asiakkaat eivät pääse sinne enää julkisella liikenteellä sen jälkeen, ratikka 2 (eli entinen 3) ja bussi 24 eivät enää vie ovelle kuten aikaisemmin, kun reitit on muutettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  211. Markku af Heurlin kirjoitti 8.1.2017 kello 16:14

    Kyllä Stockmann ja erityisetsi Helsingin keskusta on uusiutunut. Mutta suuri massa ostajia asuu lähuiössä,joissa lähes samat palvelut ovat käytännöllisen matkan päässä. Otan vain esimerkikis Sellon,Itäkeskuksen tai Ison Omenan.

    Mielenkiintoista olisi tietää, miten Aleksin Stockmannin myynti on kehittynyt reaalisin termein ja suhteesa palkkoihin sanokaamme viimeisen 50 vuoden aikana.

    Myös Saksan suurin tavaratalo ketju (oliko se Kaufhof) on vaikeuksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  212. korianteri kirjoitti 8.1.2017 kello 17:10

    Helsinki hoi älä jätä: Tjaa, ylen kyselyn mukaan “vain yksi kymmenestä haluaa asua suurkaupungin keskustassa, jos saa valita vapaasti” http://yle.fi/uutiset/3-9251768

    Uskoisin, että paras informaatio löytyy neliöhinnoista eikä Ylen kyselyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  213. Daniel Federley kirjoitti 8.1.2017 kello 18:03

    Jalankulkija: Stockmannin ongelmat johtuvat osittain siitä, että sen entiset uskolliset töölöläiset kanta-asiakkaat eivät pääse sinne enää julkisella liikenteellä sen jälkeen, ratikka 2 (eli entinen3) ja bussi 24 eivät enäävie ovelle kuten aikaisemmin, kun reitit on muutettu.

    Elokuussa pääsevät taas, peräti kahden linjan voimin. Linjat 1 ja 2 alkavat kulkea Runeberginkadun ja Arkadiankadun kautta Ylioppilastalolle.

    Vuonna 2009 rakennettu Fredan rata jää vaille liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  214. Jukkapalmu kirjoitti 8.1.2017 kello 20:54

    Helsinki hoi älä jätä: Työpaikkojen katoaminen kantakaupungista näivettää sen nukkumalähiöksi. Kantakaupungissa on yli 200 000 työpaikkaa joka osaltaan vaikuttaa kantakaupungin houkuttelevuuteen asuinpaikkana.

    Höpsistä. Jos kantakaupungissa on vuonna 2050 esimerkiksi 150 000 työpaikkaa nykyisen 200 000:n sijaan, se on edelleenkin todella kaukana nukkumalähiöstä. Sitä paitsi mitään merkkejä kantakaupungin työpaikkamäärien noin radikaalista vähenemisestä ei edes ole näkyvissä. Tällä hetkellä kantakaupungissa sijaitsevien liike- ja toimistotilojen keskivuokrat (kysyntä) ovat huomattavasti korkeampia kuin esimerkiksi Keilaniemessä tai lentokentän läheisyydessä. Lähde: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_01_25_Tilastoja_3_Hietaniemi.pdf
    s. 15-17

    Helsinki hoi älä jätä:Minun on vaikea ymmärtää kuviota jossa työpaikkoja haluttaisiin ehdoin tahdoin työntää muualle kun seuraukset ovat väistämättä negatiivisia.

    Juttusi ovat kovin ristiriitaisia. Voimme varmaan olla yhtä mieltä siitä, että kantakaupungissa ei ole kivaa ajaa autolla eikä siitä kivaa oikein millään saadakaan. Siitäkin lienemme samaa mieltä, että joillekin yrityksille on tärkeää sijaita paikassa, johon pääsee hyvin autolla. Kukaan ei ole ehdoin tahdoin työntämässä kyseisiä yrityksiä mihinkään, vaan ne saavat ihan vapaasti sijoittua itselleen parhaiten sopivaan paikkaan. Näyttäisi pikemminkin siltä, että sinä haluat ehdoin tahdoin säilyttää kaikki mahdolliset lafkat kantakaupungissa, vaikka niille olisi parempiakin paikkoja olemassa. Tuollaisen osaoptimoinnin seuraukset ovat väistämättä negatiivisia koko seudun kilpailukyvyn kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  215. Jukkapalmu kirjoitti 8.1.2017 kello 21:01

    Urbaani utopia:
    Kaupunkisuunnittelijoiden mielestä urbaani kaupunki tarkoittaa sitä, että kaupungissa ei liiku lainkaan autoja, vaan että kaikki liikkuminen tapahtuu jalkaisin, raitiovaunuilla tai polkupyörillä.

    Aika löysää olkiukkoilua. 😀

    Urbaani utopia: Pyöräily onkin ihan mukava harrastus, mutta kaupungissa asuu kuitenkin monenlaisia ja monenikäisiä asukkaita ja perheitä erilaisine liikkumistarpeineen. Kaupungin liikenneratkaisuja ei voi suunnitella muutaman hyväjalkaisen polkupyöräilijän muutaman kesäkuukauden pyöräilytarpeiden mukaan.

    Ollaan aika kaukana siitä tilanteesta, että kaupungin liikenneratkaisut suunnitellaan “muutaman hyväjalkaisen polkupyöräilijän” ehdoilla. Kuinkahan monta prosenttia Helsingin katupinta-alasta on tällä hetkellä pyhitetty pyöräkaistoille? Liekö luokkaa 5 %? Paljonko tulevaisuudessa? Tuskinpa yli 10 %:a?

    Uskoakseni pyöräily ei tule ikinä olemaan Helsingissä yhtä merkittävä liikennemuoto kuin esimerkiksi Kööpenhaminassa, mutta pyöräilyllä on Helsingissäkin potentiaalia olla paljon nykyistä merkittävämpi liikkumismuoto. Ei Köpiksessäkään pyöräily ole aina ollut niin suosittua kuin nykyisin, vaan sen edistämiseksi on tehty paljon duunia vuosikymmenten ajan. Tjeu: http://i.imgur.com/6N3gzOi.jpg

    Pyöräilyn edistäminen lienee myös tehokkain ja halvin keino saada myös autoliikenne sujuvammaksi niille, jotka autoa tarvitsevat. Hyvä, että tämä ollaan Helsingissäkin vihdoin tajuamassa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  216. Jukkapalmu kirjoitti 8.1.2017 kello 21:09

    Mathias V: Luepa kirjoitukseni tarkemmin. En todellakaan viitannut nurmijärveläiseen omakotitaloalueeseen. Kun luet juttuni uudestaan, huomaat että se on ihan totta. Lähes jokainen kunnolla vaurastuva jättää taakseen sekä sen Töölön kerrostalokämpän että Nurmijärven omakotitalon ja valitsee kuvaukseni mukaisen asumismuodon, joko kaupungista tai maalta.

    No jaa. Kyllähän joku Björn Wahlroos asuu Norrmalmilla ja Donald Trump Manhattanilla, vaikka varaa olisi asua Lidingössä tai Long Islandillakin :D. Ei ole mitään universaalia toiveasumismuotoa.

    Luulisin kuitenkin, että suurin osa kunnolla vaurastuneista omistaa useita asuntoja ja ne voivat sijaita aika monenlaisissakin ympäristöissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  217. N kirjoitti 9.1.2017 kello 18:57

    Caritas.: Yksityisautoilu on työmatkaliikenteenä, silloin kun vihreät idealistit eivät pyri sitä tietoisesti vandalisoimaan, ylivoimaisesti mukavin tapa matkustaa. Säästä riippumaton, nopein ja mahdollistaa pienen hetken arjen individualismia. Voin vakuuttaa, ettei kukaan keskiluokkainen normaali ihminen vaihda audiaan täynnä olevaan, kosteaan ja vetoisaan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain jotenkin on hänelle mahdollista. Senkin ymmärtää jokainen, jolla on ilo ajaa autoa, joka on tehty ajamista varten.

    Sinä yleistät kovin innokkaasti omat mielipiteesi muidenkin mielipiteiksi. Minä en pidä itseäni mitenkään vihreänä idealistina (en ole vegaani, enkä edes kasvissyöjä, minulla on monta lasta, en ole “hömppätieteitä opiskellut humanisti”), mutta en silti pidä auton ajamista mitenkään miellyttävänä asiana, enkä siksi ajakaan autoa, vaikka minulla on ajokortti, kuten myös vaimollani. Perheessämme ei ole edes autoa ja siitä huolimatta olemme selvinneet arjesta neljän lapsen kanssa.

    Ehkä en ole “keskiluokkainen normaali ihminen”, mutta minusta auto on iso riesa. Se on kallis omistaa ja käyttää, sen ajaminen on kurjaa keskittymistä vaativaa työtä. Kyllä, työtä, eikä mitään hupia, jos oikeasti seuraa muuta liikennettä ja noudattaa sääntöjä, vaikka liikennettä ei tarvitsekaan seurata kovin pitkään huomatakseen, että suuri osa autoilijoista ei taida sääntöjä osata tai ei ainakaan niitä noudata.

    Lisäksi auton käyttäjä ei voi valita kulkureittejään vapaasti esimerkiksi keskustassa käydessään, sillä autolle on aina pakko palata. Jos jätän auton paikkaan A ja haluan käydä myös kohteissa B ja C, joudun silti palaamaan takaisin paikkaan A noutamaan auton, vaikka pääsisin suoraan C:stä kotiin. Tai sitten joudun siirtämään auton ensin A:sta B:hen ja sitten B:stä C:hen, vaikka siirtoihin kuluvassa ajassa ehdin hyvin kävellä koko reitin ja hoitaa asiani.

    Mitä mukavuutta se on, että autolla liikkuessani minun pitää tehdä jotain, mistä en pidä (ajaa autoa) sen sijaan, että istun metrossa lukemassa kirjaa? Edes kävely metroasemalle ei ole ongelma, sillä sää on äärimmäisen harvoin niin huono, että siitä olisi oikeasti haittaa.

    Työmatkani julkisilla vie noin 25-35 minuuttia, josta kävelyn osuus on 11 minuuttia, 10 minuuttia metromatkaa, 4 minuuttia bussimatkaa ja loput satunnaista odottelua, jonka määrä vaihtelee. Pieni päivittäinen reipas kävely tekee vain hyvää. Googlen mielestä autolla matkaan menisi ruuhka-aikaan 16-26 minuuttia, mutta siinä ajassa ei ole mukana autolle kävelyä, auton pysäköintiä perillä, eikä etenkään kaikkea sitä aikaa, minkä kuluu auton tankkaamiseen, huoltoon, pesuun ja siivoamiseen, puhdistamiseen lumesta jne). Ei vaikuta kovinkaan paljon nopeammalta, eikä etenkään vaivattomammalta.

    Olisimme toki voineet valita autollisen elämäntavan, mutta miksi niin tekisimme?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  218. anonyymi kirjoitti 10.1.2017 kello 12:35

    Jukkapalmu: Nythän ongelma on se, että yksitoikkoista ja tiivistä ruutukaavaa on aivan liian vähän (esimerkiksi neliöhinnoista päätellen).

    Tässä nyt unohtuu täysin rakennusten ja muun ympäristön vaikutus. Nuo kalliit alueethan eivät nimenomaisesti ole yksitoikkoisia ympäristöltään tai rakennuskannaltaan. Ruutukaavalla ei tuossa liene suurtakaan merkitystä, jos muuten menee putkeen. Vastaavasti jos saman alueen rakentaa lasikuutioista ja/tai betonielementtitaloista, se ei tuota vetovoimaa, vaikka olemassaolevaa sellaista kenties voisikin alueella ylläpitää.

    Tiiveys on sivuseikka, jos tehdään muuten viihtyisää. Ongelma onkin siinä, ettei jostain syystä enää osata tai haluta tehdä ulkopuolelta viihtyisiä rakennuksia. Tällöin tiivistäminen huonontaa ympäristöä merkittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  219. KariN kirjoitti 10.1.2017 kello 15:07

    korianteri: Uskoisin, että paras informaatio löytyy neliöhinnoista eikä Ylen kyselyistä.

    Kaivopuistossa taitaa olla lähes kalleimmat neliöt. Eikö sinne siis pitäisi rakentaa lisää asuntoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  220. anonilli kirjoitti 10.1.2017 kello 15:10

    Kivikaupungissa aiemmin elänyt: Tiedämmekö sitäkään, miten eri ihmiset kokevat (tai mikä osuus heistä kokee) eri etäisyydet vastapäisen talon läheisyyteen, ja siihen, onko siinä välissä edes muutamia puita, tai näkyykö asuntoon sisälle vain asfalttia, autoja, betonia, vastapäinen talo ja ehkä myös roskiksia, ilman vähääkään vehreää pihaa, valoa ja taivasta?

    Kuka haluaisi asua, elää tai kulkea jatkuvasti varjojen maassa?

    Näihin kysymyksiin voitaisiin hakea vastaus kokeellisesti: rakennetaan erilaisia ympäristöjä ja annetaan ihmisten valita asuinpaikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  221. Tuomas L. kirjoitti 11.1.2017 kello 12:07

    Caritas.:

    Se seikka sitten, että jos rakennetaan uusia teitä, niin ihmisillä on taipumus niitä käyttää, on aivan normaalia. Yksityisautoilu on työmatkaliikenteenä, silloin kun vihreät idealistit eivät pyri sitä tietoisesti vandalisoimaan, ylivoimaisesti mukavin tapa matkustaa. Säästä riippumaton, nopein ja mahdollistaa pienen hetken arjen individualismia. Voin vakuuttaa, ettei kukaan keskiluokkainen normaali ihminen vaihda audiaan täynnä olevaan, kosteaan ja vetoisaan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain jotenkin on hänelle mahdollista. Senkin ymmärtää jokainen, jolla on ilo ajaa autoa, joka on tehty ajamista varten.

    Isolle osalle yli 50-vuotiaista lasselehtisistä, jotka ovat kasvaneet köyhässä, homogeenisessa ja puritanistisessa Suomessa, autoilu on tärkeää koska se symbolisoi näille varakkuutta, yksilöllisyyttä ja vapautta. Alle 40-vuotiaat ovat eläneet koko elämänsä autojen kanssa eivätkä nämä liitä niihin samoja merkityksiä kuin vanhemmat sukupolvet ja osaavat myös suhtautua asiaan kriittisesti. Ja sekös vanhempia sukupolvia harmittaa, ettei se Audi olekaan enää mikään statussymboli, vaikka sen hankintaan on pistetty iso osa tuloista, jotka olisi voinut käyttää johonkin oikeasti kivaan.

    Todellisuudessa esim. pyöräily tarjoaa huomattavasti suuremman vapauden kuin oma auto, ja pyörä on usein myös autoa nopeampi, vaikka kuinka autoa suosittaisiinkin. Rahat voi sitten käyttää vaikka ravintolassa syömiseen.

    Autoilu on ihan kivaa kun ajetaan maaseudun pikkuteitä kauniissa maisemissa, ei oikeastaan muuten. Saman työmatkan sahaaminen autolla taas on ainoastaan typerää ajanhukkaa, joka tuottaa huomattavasti haittoja; lihasvoimalla liikkuessa saa liikunnan hyödyt ja ilot, julkisilla kulkiessa voi tehdä töitä tai rentoutua vaikka kirjan parissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  222. R.Silfverberg kirjoitti 12.1.2017 kello 9:15

    Caritas.:
    Yksityisautoilu on työmatkaliikenteenä, silloin kun vihreät idealistit eivät pyri sitä tietoisesti vandalisoimaan, ylivoimaisesti mukavin tapa matkustaa. Säästä riippumaton, nopein ja mahdollistaa pienen hetken arjen individualismia. Voin vakuuttaa, ettei kukaan keskiluokkainen normaali ihminen vaihda audiaan täynnä olevaan, kosteaan ja vetoisaan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain jotenkin on hänelle mahdollista. Senkin ymmärtää jokainen, jolla on ilo ajaa autoa, joka on tehty ajamista varten.

    Silloin kun on ikää enemmän, ja näkö ja reaktiokyky ei enää samaa tasoa kuin kaks-kolmekymppisellä niin autolla ajaminen työmatkaruuhkassa Suomen keli- ja näkyvyysoloissa ei ole mitään mukavaa. Tuulilasille lentävät vesipisarat saavat kadun näyttämään valomereltä josta ei erotu sen enempää muut autot kuin jalankulkijatkaan.
    Moottoritiellä tuntuu siltä että kaikki audistit yrittävät kiilata sinut penkalle, et pääse liittymärampilta tielle ja kun tielle on vihdoin päässyt tullaan perään kiilautumaan ja ohitustilanteen jälkeen palataan eteen roiskimaan kuraa tuulilasille. Edessä ajaa paljon autoja takavalot pimeinä (koska EU sallii ja autotehtaat vaativat) ja kukaan ei käytä vilkkua kun vaihtaa kaistaa. Ainoat valot jotka Audissa palaa takana ovat jarruvalot nopeusvalvontakameran kohdalla.

    Taitan työmatkat mielummin lämpimässä ilmastoidussa junassa kuin pikkuautossa ja vihreä idealismi saa minulta vankkumattoman tuen. Lisäksi en ole vapaamatkustaja koska omistan auton ja olen maksanut siitä kaikki verot ja tulevaisuudessa varmaan enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  223. Lundvistin Julle kirjoitti 12.1.2017 kello 13:58

    Caritas.: Tässä tapauksessa liikenne ohjautuu osaltaan Kallion asuntokaduille (Pengerkatu, Porthaninkatu). Tämän muuten tietää jokainen, jolla on ajokortti, auto ja empiirinen kokemus ajamisesta.


    Voin vakuuttaa, ettei kukaan keskiluokkainen normaali ihminen vaihda audiaan täynnä olevaan, kosteaan ja vetoisaan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain jotenkin on hänelle mahdollista. Senkin ymmärtää jokainen, jolla on ilo ajaa autoa, joka on tehty ajamista varten.

    Tässä viestissä tiedetään paljon toisten puolesta.

    Itse olen automiäs. Siis oikeasti. Pari harrasteautoa, yksi käyttöauto, joka varmasti Caritaksen mukaankin on tehty ajamista varten. On ne harrasteautotkin, mutta aika kauan sitten.

    Olen myös ns. ex-ammattikatsoja, eli penkkapelle. Asianharrastajat tietävät mistä on kyse. Youtuben soittolistaa kun katsoo, niin löytyy Roadkilliä, muita Motortrendin ohjelmia, Project Binkyä ja rallivideoita.

    En silti tee työmatkojani autolla, vaan julkisilla tai fillarilla. Koska se on kätevämpää ja mukavampaa. Ainakin kaupungissa. Nurmijärveläisten puolesta en voi puhua, enkä puhu. Mielestäni myös muut liikennemuodot kannattaa preferoida kaupungissa autoilun edelle, jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne. Koska se on järkevää ja insinööri ei voi tällaisessa asiassa itselleen mitään. Henkilöautoliikenne on tehotonta resurssien hukkaa. Se vaatii valtavasti infraa suhteessa kapasiteettiin. Kaupungissa ei ole tilaa henkilöautoliikenteen vaatimalle infralle. Jos on, niin vähän siinä ja tässä, onko kyse kaupungista. Amerikassa voi käydä katsomassa, miltä näyttää, kun yhdyskuntarakenteen mittakaava ei ole ihminen, vaan auto. Ehkä se sitten on espoolaisen audikuskin päiväuni, mene ja tiedä, mutta itse en sellaisessa viihdy. Esim. Dallas ja Floridan kylät ovat todella epäviihtyisää autokaupunkia. Kannattaa tutustua ihan sen vuoksi, että voi miettiä, onko tosissaan, kun suoltaa suomalaisille keskustelupalstoille, että auto on niin kätevä kaupungissa liikkumiseen. Ei ole edes silloin, kun kaupunki on suunniteltu autolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  224. Ville kirjoitti 12.1.2017 kello 20:27

    Lundvistin Julle: Esim. Dallas ja Floridan kylät ovat todella epäviihtyisää autokaupunkia. Kannattaa tutustua ihan sen vuoksi, että voi miettiä, onko tosissaan, kun suoltaa suomalaisille keskustelupalstoille, että auto on niin kätevä kaupungissa liikkumiseen. Ei ole edes silloin, kun kaupunki on suunniteltu autolle.

    Autoteollisuus on lähtenyt ratkaisemaan autokaupungin ongelmaa kehittämällä takakonttiin mahtuvan skootterin, jolla voi kätevästi ajaa laajojen pysäköintialueiden halki. Ja autonomiset autot ovat eri käteviä, koska istuessaan tuntikausia ruuhkassa voi käyttää aikansa johonkin muuhun kuin ratin pitelemiseen 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  225. R.Silfverberg kirjoitti 13.1.2017 kello 16:04

    Ville: Autoteollisuus on lähtenyt ratkaisemaan autokaupungin ongelmaa kehittämällä takakonttiin mahtuvan skootterin, jolla voi kätevästi ajaa laajojen pysäköintialueiden halki. Ja autonomiset autot ovat eri käteviä, koska istuessaan tuntikausia ruuhkassa voi käyttää aikansa johonkin muuhun kuin ratin pitelemiseen

    Autoteollisuus keksi aikoinaan matkapuhelimet siksi että kiireinen liikemies voi hoitaa työasioitaan autossa joka istuu ruuhkassa.
    Ihan alussahan matkapuhelimet oli asennettu kiinteästi kojelautan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  226. Mathias V kirjoitti 17.1.2017 kello 20:59

    Tuomas L.: Isolle osalle yli 50-vuotiaista lasselehtisistä, jotka ovat kasvaneet köyhässä, homogeenisessa ja puritanistisessa Suomessa, autoilu on tärkeää koska se symbolisoi näille varakkuutta, yksilöllisyyttä ja vapautta. Alle 40-vuotiaat ovat eläneet koko elämänsä autojen kanssa eivätkä nämä liitä niihin samoja merkityksiä kuin vanhemmat sukupolvet ja osaavat myös suhtautua asiaan kriittisesti. Ja sekös vanhempia sukupolvia harmittaa, ettei se Audi olekaan enää mikään statussymboli, vaikka sen hankintaan on pistetty iso osa tuloista, jotka olisi voinut käyttää johonkin oikeasti kivaan.

    Todellisuudessa esim. pyöräily tarjoaa huomattavasti suuremman vapauden kuin oma auto, ja pyörä on usein myös autoa nopeampi, vaikka kuinka autoa suosittaisiinkin. Rahat voi sitten käyttää vaikka ravintolassa syömiseen.

    Autoilu on ihan kivaa kun ajetaan maaseudun pikkuteitä kauniissa maisemissa, ei oikeastaan muuten. Saman työmatkan sahaaminen autolla taas on ainoastaan typerää ajanhukkaa, joka tuottaa huomattavasti haittoja; lihasvoimalla liikkuessa saa liikunnan hyödyt ja ilot, julkisilla kulkiessa voi tehdä töitä tai rentoutua vaikka kirjan parissa.

    Taidat olla vähän liian nuori tietääksesi, miten me yli viiskymppiset on eletty 🙂 Vaikka olen 60 -luvun alussa syntynyt, niin en kyllä koe viettäneeni nuoruuttani köyhässä Suomessa ja autojen kanssa on eletty myös 18 -vuotiaasta asti, eikä se ole edustanut mitään statusta, vaan ihan oikeasti sitä liikkumisen vapautta, samoin kuin moottoripyörä. Olen kyllä harrastanut paljon polkupyöräilyäkin, mutta se edustaa enemmän kuntoilua ja lähinurkissa pyörimistä, ei fillarilla viitsi ja ehdi kiertää Suomea ja Eurooppaa.

    Maailmaa on tullut kierrettyä myös lentäen, busseilla ja junilla, mutta kiertomatkat autolla esim Euroopassa tai vuokratulla moottoripyörällä kaukomailla ovat ihan omaa luokkaansa. Sen toki tiedän, että toisille sekin on myrkkyä, mutta monille se on ihan oikeasti todellista vapautta, jossa myös näkee maailmaa monin verroin enemmän. Toki myös junalla ja bussilla “reilatessa” pääsee vähän samaan, mutta omalla tai vuokratulla ajoneuvolla homma on kyllä paljon vapaampaa ja antoisampaa, koettu on kaikkia.

    Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että työmatkan suhaaminen omalla autolla voi olla myrkkyä, jos joutuu ajamaan kaupunkien ruuhkissa ja pyörä on ainakin osan vuotta kätevä lyhyillä työmatkoilla. Sen sijaan meille, jotka emme viihdy kaupungeissa, työmatkatkin ovat pidempiä ja 40 kilometriäkin suuntaansa alkaa olla pyörällä jo vähän liikaa työmatkaksi. Julkiset tuppaa taas olemaan heti kehä kolmosen ulkopuolella monesta paikasta aika kömpelö ja kalliskin vaihtoehto, vaikka niitä tuetaankin paljon ja autoilijoilta kerätään maksuja moninkertaisesti kuluihin nähden. Ja viihtyvyys julkisissa on tietenkin myös makuasia. Työmatka omalla autolla ruuhkattomilla reiteillä on monille kiva siirtymisriitti, ajatukset irtoaa työkuvioista, kun täytyy keskittyä ajamiseen, autossa on mukavan hiljaista ja rauhallista.

    Autoilun hyödyistä ja haitoista veistetään paljon peistä. Se vapauden kokemus oman kulkuneuvon ratissa tai puikoissa ei ole kuitenkaan mikään illuusio, se on ihan aito tunne. Ja oma kulkuneuvo antaa myös oikeissa olosuhteissa parhaan liikkumisen vapauden niin työ- kuin lomamatkallakin. Ainahan ihminen on halunnut omistaa jonkun ratsun ja kärryt, jos rahat ovat siihen riittäneet. Uskallan väittää myös, että yksityisautoilu on valtava talouden moottori. Se tukee, mahdollistaa ja helpottaa hyvin monenlaista liiketoimintaa, olipa kyse pienyrittäjyydestä tai matkailusta. Mikään ei korvaa sen joustavuutta ja helppoutta siellä, missä on riittävästi tilaa liikkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  227. korianteri kirjoitti 18.1.2017 kello 12:13

    KariN: Kaivopuistossa taitaa olla lähes kalleimmat neliöt. Eikö sinne siis pitäisi rakentaa lisää asuntoja?

    Mikä ettei. Sehän on aika iso kaupunginosa, jossa on muutakin kuin se puisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  228. korianteri kirjoitti 18.1.2017 kello 12:15

    anonyymi: Tässä nyt unohtuu täysin rakennusten ja muun ympäristön vaikutus. Nuo kalliit alueethan eivät nimenomaisesti ole yksitoikkoisia ympäristöltään tai rakennuskannaltaan. Ruutukaavalla ei tuossa liene suurtakaan merkitystä, jos muuten menee putkeen. Vastaavasti jos saman alueen rakentaa lasikuutioista ja/tai betonielementtitaloista, se ei tuota vetovoimaa, vaikka olemassaolevaa sellaista kenties voisikin alueella ylläpitää.

    Tiiveys on sivuseikka, jos tehdään muuten viihtyisää. Ongelma onkin siinä, ettei jostain syystä enää osata tai haluta tehdä ulkopuolelta viihtyisiä rakennuksia. Tällöin tiivistäminen huonontaa ympäristöä merkittävästi.

    On asia on toki näinkin. Ei kuitenkaan liene liikaa vaadittu, että 2020-luvulla kyettäisiin rakentamaan yhtä monipuolista kaupunkiympäristöä kuin 1920-luvulla. Luulisi, että teknologian kehittyminen mahdollistaisi sen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  229. Pietu kirjoitti 9.9.2017 kello 0:23

    Helsinki hoi älä jätä:
    Hyvä että liikennevirastossa on sentään tolkku tallella. Sipoo on jäänyt ryöstöretken jälkeen jättömaaksi, Metro rampautettiin automatisoinnin möhlimisellä ja kahden vaunun niistämisellä jokaisesta junasta. Kapasiteetti loppui ja tilalle keksittiin puolen miljardin pyörätie joka toki perusteluiden tulee olemaan globaali nähtävyys.

    Kun mitään ei saadaa laadukkaasti loppuun ryhdytään suunnittelemaan seuraavaa kesken jäävää katastrofia joka on nyt trendikkäästi bulevarditja “metropolisaatio”.

    Samalla fiksut ihmiset ja yritykset äänestävät jaloillaan jolloin Helsinginstä tulee kahviloiden ja kirppisten luvattu taajama, työpaikat menevä sinne minne vielä pääsee. Nimittäin autolla. Vantaa ja Espoo kiittää.

    Juuri nän! Veit sanat suusta! Vartiosaarta olisi kehitettävä kaupunkilaisten ulkoilualueena, koska esim. Laajasalon luonne muuttuu osassa Laajasaloa aika radikaalisti. En ymmärrä Vihreiden “vainopolitiikkaa”, joka alkaa muistuttamaan yhä enemmän erästä 30-luvun kuppikuntaa, jonka valtakausi kesti 12 vuotta ja päättyi ankaraan konkrussiin….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus