Akateemisesti koulutetut nuoret aikuiset pakkautuvat Helsinkiin

Olen pit­kään seu­ran­nut erään­lai­se­na alue­po­liit­ti­se­na indi­kaat­to­ri­na nuor­ten aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen aikuis­ten sijoit­tu­mis­ta maas­sa. Yleen­sä ihmi­set ovat aset­tu­neet pai­kal­leen 35 vuot­ta täy­tet­ty­ään. Kou­lu­te­tut nuo­ret mää­rää­vät pal­jol­ti, mihin osaa­mis­ta vaa­ti­vat työ­pai­kat maas­sa syntyvät.

Olen tulos­ta­nut tilas­to­kes­kuk­sen aineis­tois­ta ikä­luok­kaan 25–34 ‑vuo­ti­aat kuu­lu­vat ylem­män aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet , siis mais­te­rit, lisen­si­aa­tit ja toh­to­rit. Tois­tai­sek­si olen saa­nut val­miik­si vas­ta Hel­sin­gin seu­tua kos­ke­van aineis­ton. (Pitä­nee var­maan har­joi­tel­la pivot-ope­raa­tion­käyt­tö’. Tämä sujui minul­ta aika hitaasti.)

Halusin kat­soa, mitä on tapah­tu­nut vuo­sien 2010 ja 2015 välillä.

Kaik­ki 25–34 vuotiaat

Jos kat­so­taan koko jouk­koa kou­lu­tuk­seen kat­so­mat­ta, ikä­luo­kan koko on kas­va­nut 14 120 hen­gel­lä. Tämä kas­vu on men­nyt enem­män kuin koko­naan Hel­sin­gin seu­dul­le. Hel­sin­gin seu­dun sisäl­lä se on men­nyt ennen kaik­kea Hel­sin­kiin ja Van­taal­le. Kas­vu Espoos­sa ja Kau­niai­sis­sa on ollut jon­kin ver­ran mal­til­li­sem­paa. Mut­ta kehys­kun­nat. Sen olen tien­nyt, että kehys­kun­tien väes­tön kas­vu on hidas­tu­nut, mut­ta pie­ni yllä­tys oli, että kehys­kun­nis­sa tämä ikä­luok­ka on pienentynyt.

Aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet 25–34 ‑vuo­ti­aat

Pie­ni yllä­tys minul­le oli, että täs­sä ikä­luo­kas­sa aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den mää­rä oli vähen­ty­nyt, ei pal­jon, mut­ta kui­ten­kin. Onko kou­lu­tus­ta supis­tet­tu vain onko kyse aivoviennistä?

Kor­keas­ti kou­lu­te­tut nuo­ret pak­kau­tu­vat yhä enem­män Hel­sin­gin seu­dul­le. Vaik­ka hei­dän mää­rän­sä koko maas­sa oli vähen­ty­nyt, oli se Hel­sin­gin seu­dul­la kas­va­nut mel­kein 1600:lla. Hel­sin­gin seu­dun osuus tuos­ta jou­kos­ta oli kas­va­nut 43,8 %:sta 45,8 %:iin.

Hel­sin­gin seu­dun sisäl­lä aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen nuor­ten aikuis­ten lisäys on tapah­tu­nut enem­män kuin koko­naan Hel­sin­gis­sä. Hei­dän mää­rän­sä oli pysy­nyt lähes ennal­laan Van­taal­la (vaik­ka ikä­luo­kan koko oli kas­va­nut) . Espoos­sa tämän jou­kon mää­rä oli vähen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti ja sel­väs­ti vie­lä enem­män kehys­kun­nis­sa. Kou­lu­tusas­te nousee Hel­sin­gis­sä ja las­kee muu­al­la Hel­sin­gin seudulla!

 

37 vastausta artikkeliin “Akateemisesti koulutetut nuoret aikuiset pakkautuvat Helsinkiin”

  1. Parem­pi­han sitä nuo­ren aikui­sen on olla “opis­ke­li­ja­na” kuin “työt­tö­mä­nä” (tai teh­dä hant­ti­hom­mia opis­ke­li­jan sta­tuk­sel­la kuin sitä ilman), mut­ta kun kun tämä talou­den kuop­pa on kes­tä­nyt jo koh­ta vuo­si­kym­me­nen, eikä lop­pua ole näky­vis­sä (sitä voi olla kuo­pas­sa, vaik­ka ei oli­si kaan ennä aivan kuo­an abso­luut­ti­ses­ti syvim­mäs­sä koh­das­sa) voi­nee­ko­han opis­ke­lu­jen vii­vyt­tä­mi­nen enää olla kovin mer­kit­tä­vä tekijä?

    Nuo­ret kou­lu­te­tut ovat jät­tä­mäs­sä maa­ta kiih­ty­väl­lä tah­dil­la: http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004891306.html
    En tie­dä, onko tämä ollut tie­toi­nen poli­tiik­ka, mut­ta tulok­set tus­kin toteu­tun inte­graa­tion taval­la oli­si­vat kovas­ti eri­lai­set, vaik­ka oli­si ollut­kin. Rajat ulko­mai­hin, eri­tyi­ses­ti EU:n ovat auen­neet, samal­la kun talous­po­liit­ti­ses­tä itse­näi­syy­des­tä on luo­vut­tu ja otet­tu euro-nään­ny­tys tilal­le. Ei kai ihme, jos kas­va­va mää­rä nuo­ris­ta kat­soo, että heil­lä ei ole tule­vai­suut­ta täällä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Tämä on kir­joi­tet­tu tääl­lä var­maan moneen ker­taan, mut­ta ker­ra­taan vie­lä. Tuo ilmiö esiin­tyy kaik­kial­la maailmassa. 

    Osaa­vat kou­lut­tau­tu­vat nuo­ret ovat jo useam­man vuo­si­kym­me­nen ajan muut­ta­neet maal­ta yli­opis­to­kau­pun­kei­hin ja työl­lis­ty­neet pää­osin sin­ne. Paluu­muut­to yli­opis­to­tut­kin­non jäl­keen maal­le tapah­tuu lähin­nä val­tion / kun­tien vir­koi­hin tai muu­ta­maan har­vaan perheyritykseen. 

    Hel­sin­ki luon­nol­li­ses­ti pää­kau­pun­ki­na ja maan ainoa­na mil­joo­na­kau­pun­ki­na imee osaa­vaa ja päte­vää työ­voi­maa jat­ku­vas­ti. Tam­pe­reel­la on myös usei­ta kym­me­niä kan­sain­vä­li­siä yri­tyk­siä ja aka­tee­mis­ta “pöhi­nää”. Tam­pe­reel­ta voi myös käy­dä junal­la tai autol­la Hel­sin­gis­sä töissä.

    Sama ilmiö näkyy muis­sa mais­sa. Alle 10 mil­joo­nan asuk­kaan mais­sa “kan­sain­vä­li­siä aka­tee­mi­sia kes­kuk­sia” on se 1–2. Nor­jas­sa on vain Oslo ja Tans­kas­sa on vain Köpis, Ruot­sis­sa on Tuk­hol­man lisäk­si Gothenburg. 

    Tuo­hon kan­sain­vä­li­sen tason aka­tee­mi­seen kau­pun­kiin vaa­di­taan käy­tän­nös­sä yli­opis­to + tek­ni­nen yli­opis­to ja lähes mil­joo­nan asuk­kaan elin­pii­ri. Tai maan pää­kau­pun­gin lähei­syys ja ne yliopistot.

    Kes­ki-Euroop­pa on hie­man eri asia, kos­ka siel­lä on suu­ria kes­kuk­sia tasai­ses­ti joka puo­lel­la, ja alue on ollut vuo­si­sa­to­ja his­to­rial­li­ses­ti rikasta.

    Ja käy­tän­nös­sä tuo tar­koit­taa Suo­men kan­nal­ta sitä, että tän­ne­kin syn­tyy jat­kos­sa­kin entis­tä jyr­kem­pi puna­nis­ka-ruos­te­vyö­hy­ke ja aka­tee­mi­nen kau­pun­ki­por­va­ris­to, joil­la on eri arvo­maa­il­mat. Las­ken itse­ni tuo­hon jäl­kim­mäi­seen jos pitää laskea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Se ei ollut yllä­tys, että nuo­ria aka­tee­mi­sia on kasaan­tu­nut eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, mut­ta aika iso muu­tos on sii­nä, että hei­dän mää­rän­sä esi­mer­kik­si Espoos­sa ja kehys­kun­nis­sa on voi­mak­kaas­ti vähen­ty­nyt, että Hel­sin­gin seu­dun sisäl­lä pyri­tään nime­no­maan Helsinkiin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den luku­mää­rän vähe­ne­mi­nen koko maan tasol­la tai­taa hei­jas­tel­la AMK-tut­kin­non suo­sion kas­vua, kos­ka alem­man kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den luku­mää­rä on kasvanut.

    On oikeas­taan aika ymmär­ret­tä­vää, että ankei­na aikoi­na tut­kin­non työ­elä­mä­orien­taa­tio nousee uuteen arvoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. TL:
    Sama ilmiö näkyy muis­sa mais­sa. Alle 10 mil­joo­nan asuk­kaan mais­sa “kan­sain­vä­li­siä aka­tee­mi­sia kes­kuk­sia” on se 1–2. Nor­jas­sa on vain Oslo ja Tans­kas­sa on vain Köpis, Ruot­sis­sa on Tuk­hol­man lisäk­si Gothenburg. 

    Omil­ta opis­ke­lua­joil­ta­ni 1980-luvul­ta muis­tan että Nor­jan ainoa kaup­pa­kor­kea­kou­lu oli tuo­hon aikaan Ber­ge­nis­sä ja tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu Trond­hei­mis­sa. En tie­dä onko Osloon perus­tet­tu sen jäl­keen tätä ope­tus­ta tar­joa­via yksi­köi­tä? Vai ovat­ko mah­dol­li­ses­ti osa oslo­lai­sis­ta opis­kel­leet Ruot­sis­sa Göte­bor­gis­sa joka on Trond­hei­mia ja Ber­ge­niä lähem­pä­nä tai Tans­kas­sa? (Huom, Göte­borg ei ole suo­mek­si Gothenburg)

    Mut­ta Nor­ja on muu­ten­kin vähän poi­kea­va maa elin­kei­no­jen­sa osal­ta että ei voi oikein ottaa mallia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se ei ollut yllä­tys, että nuo­ria aka­tee­mi­sia on kasaan­tu­nut eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, mut­ta aika iso muu­tos on sii­nä, että hei­dän mää­rän­sä esi­mer­kik­si Espoos­sa ja kehys­kun­nis­sa on voi­mak­kaas­ti vähen­ty­nyt, että Hel­sin­gin seu­dun sisäl­lä pyri­tään nime­no­maan Helsinkiin.

    Vuon­na 2010 oli ole­mas­sa Nokia Mobi­le Pho­nes. 2015 ei enää ollut. Vai­ku­tus suu­rin­ta Espoo, Salo, Tam­pe­re ja Oulu. Täl­lä vai­ku­tus­ta myös aka­tee­mi­seen aivo­tuon­tiin ja aka­tee­mi­seen aivovientiin. 

    Ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den työt­tö­myys on myös kak­sin­ker­tais­tu­nut ko. aikana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kyse ei ole sii­tä että tie­tyt ihmi­set oli­si­vat muut­ta­neet vii­den­tois­ta vuo­den aika­na kehien takaa Hel­sin­kiin. Vaan sii­tä että vii­des­sä­tois­ta vuo­des­sa ihmi­set van­he­ne­vat. Aika­naan asun­to­ja kehys­kun­tiin raken­nut­ta­neet nuo­ret aka­tee­mi­set eivät enää ole niin nuoria. 

    Onhan kuusi­kym­men­lu­vun lähiöis­sä­kin ollut tiet­ty elin­kaa­ri, mum­mou­tu­mi­nen tapah­tuu ihan kalen­te­ris­ta joh­tuen eikä niin­kään muut­to­poh­jai­ses­ta asu­mispre­fe­rens­sin ja tren­dien vaihdoksesta.

    Kan­nat­tai­si tut­kia ovat­ko nuo­ret aka­tee­mi­set jää­neet­kin vuo­kral­le minia­sun­toon Kal­lioon kos­ka eivät saa kiris­ty­nei­den lai­naeh­to­jen vuok­si lai­naa ja pys­ty raken­nut­ta­maan unel­mien­sa oma­ko­ti­ta­loa. Sitä ei saa tilas­tois­ta selville…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Joi­den­kin uutis­ten mukaan aka­tee­mis­ten työt­tö­myys on ollut kas­vus­sa mel­kein tuon ajan

    http://www.talouselama.fi/uutiset/59-kuukauden-kauhuputki-katkesi-korkeakoulutettujen-tyottomyys-kaantyi-laskuun-6609597

    Tuon uuti­sen mukaan siis lähes tuon 2010 — 2015 ajan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jan työl­li­syys­ti­lan­ne on heikentynyt.

    Onnek­si tuo kier­re on nyt vih­doin katkennut.

    Tilas­toon sai­si vähän tark­kuut­ta, jos se ker­toi­si vaik­ka­pa aka­tee­mis­ten työ­paik­ko­jen luku­mää­rän — eihän se ole kau­hean kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa, jos vaik­ka kie­len­kään­tä­jä on töis­sä vaik­ka­pa Stock­man­nin myy­jä­nä. Ongel­ma vaan tai­taa olla, että täm­möis­tä tilas­toa ei pys­ty­tä teke­mään — eli kuin­ka moni on todel­la kou­lu­tus­taan vas­taa­vas­sa työssä. 

    Ker­too­ko Hel­sin­gin kas­vu siis sii­tä että nime­no­maan aka­tee­mi­sia töi­tä on tul­lut lisää? Vai sii­tä, että Hel­sin­gis­sä on töi­tä, joi­hin nuor­ten aka­tee­mis­ten on hel­pom­pi pääs­tä. Vai ker­too­ko se työl­li­syy­des­tä lainkaan?

    Opis­ke­luai­ka­na sain näh­dä, että aika pal­jon aka­tee­mi­sia rii­vaa se, että jou­du­taan otta­maan vas­taan hom­mia siel­tä sun tääl­tä, kun oman alan töi­tä ei vain ole aluk­si tar­jol­la. Ja sit­ten kun nii­tä on, nekin saat­ta­vat olla joko huo­nos­ti pal­kat­tu­ja tai sit­ten osa- tai määräaikaisia.

    Toi­saal­ta nuo­ret aka­tee­mi­set ovat ihan halut­tua työ­voi­maa alal­la kuin alal­la, joten jos Hel­sin­kiin syn­tyy pal­jon uusia työ­paik­ko­ja tai vien­ti- tai tuon­ti­ve­toi­sia työ­paik­ko­ja, näis­sä töis­sä aka­tee­mis­ten osaa­mi­nen on yleen­sä kai kysyt­tyä, riip­pu­mat­ta sii­tä vas­taa­ko se kou­lu­tus­ta vai ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Arvel­laan, että ihmi­nen jou­tuu vah­ta­maan ammat­tia useam­man ker­ran elä­mäs­sään. Niin­pä ei kan­na­ta opis­kel­la lii­an pit­kää alus­sa, vaan jät­tää osa myö­hem­pään. Onpa hal­li­tuk­sel­la­kin tar­koi­tus lie­ven­tää noi­ta kelpoisuusvaatimuksia.
    Kun lama tulee, niin se kos­kee ensin teol­li­suus­vä­keä, joka siis saa palk­kan­sa asiakkailta/ostajilta. Kau­pun­ki­por­va­ris­to ei lamaa koe, yhteis­kun­ta mak­saa pal­kat vel­ka­ra­hal­la toi­voen että EU tai joku luon­non­la­ki pois­tai­si laman. Kun näin ei käy täy­tyy tähän­kin väes­tön­osaan koskea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. JY: Vuon­na 2010 oli ole­mas­sa Nokia Mobi­le Pho­nes. 2015 ei enää ollut. Vai­ku­tus suu­rin­ta Espoo, Salo, Tam­pe­re ja Oulu. Täl­lä vai­ku­tus­ta myös aka­tee­mi­seen aivo­tuon­tiin ja aka­tee­mi­seen aivovientiin. 

    Ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den työt­tö­myys on myös kak­sin­ker­tais­tu­nut ko. aikana.

    Mä komp­paan kans­sa tätä seli­tys­tä. Aivo­tuon­ti Intias­ta ja Itä-Euroo­pas­ta hii­pui Nokia Saa­gan vii­mei­ses­sä luvus­sa, ja koti­mais­ten aka­tee­mis­ten osal­ta veik­kaan että jon­kun ver­ran on saat­ta­nut muut­taa Hel­sin­kiin tai ulko­mail­le keik­ka­töi­den takia tai sik­si että per­heet ovat työt­tö­myy­den takia hajonneet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. R.Silfverberg: Omil­ta opis­ke­lua­joil­ta­ni 1980-luvul­ta muis­tan että Nor­jan ainoa­kaup­pa­kor­kea­kou­lu oli tuo­hon aikaan Ber­ge­nis­sä ja tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu Trond­hei­mis­sa. En tie­dä onko Osloon perus­tet­tu sen jäl­keen tätä ope­tus­ta tar­joa­via yksi­köi­tä? Vai ovat­ko mah­dol­li­ses­ti osa oslo­lai­sis­tao­pis­kel­leet Ruot­sis­sa Göte­bor­gis­sa joka on Trond­hei­mia ja Ber­ge­niä lähem­pä­nä tai Tans­kas­sa? (Huom, Göte­borg ei ole suo­mek­si Gothenburg)

    Mut­ta Nor­ja on muu­ten­kin vähän poi­kea­va maa­elin­kei­no­jen­sa osal­ta että ei voi oikein ottaa mallia.

    Puna­nis­ko­jen pää­maa USA muis­tut­taa hyvin pal­jon tuo­ta kuvai­le­maa­si Nor­jaa: siel­lä­kin aka­tee­mis­ten kou­lu­tus­pai­kat on haja­si­joi­tett­tu suu­rim­pien kau­pun­kien ulkopuolelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Lää­kä­ri­liit­to­han teki vuon­na 2013 tut­ki­muk­sen sii­tä, mis­sä sai­raan­hoi­to­pii­reis­sä 90- ja 2000-luvuil­la val­mis­tu­neet lää­ke­tie­teen lisen­si­aa­tin tut­kin­non suo­rit­ta­neet työs­ken­te­li­vät. 86% Hel­sin­gis­tä val­mis­tu­neis­ta Suo­mes­sa työs­ken­te­le­vis­tä työs­ken­te­li HUS pii­ris­sä, 6% TAYS, 4% TYKS, 2% OYS ja 2% KYS pii­ris­sä. Kuo­pios­ta val­mis­tu­neis­ta­kin 24% oli valu­nut HUS pii­riin. Tam­pe­reel­ta val­mis­tu­neis­ta 20%, Turus­ta val­mis­tu­neis­ta 22%, sekä Oulus­ta val­mis­tu­neis­ta­kin 15% oli siir­ty­nyt HUS pii­riin. Itse­kin muu­tin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le rei­lu vuo­si opis­ke­lui­den jäl­keen, ei sii­hen sen kum­mem­paa syy­tä ollut kuin ajat­te­lin, että elä­mä pää­kau­pun­gis­sa oli­si kivem­paa. Suu­niil­leen yhtä hyvä työ­paik­ka oli­si jär­jes­ty­nyt muualtakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. TimoT: Puna­nis­ko­jen pää­maa USA muis­tut­taa hyvin pal­jon tuo­ta kuvai­le­maa­si Nor­jaa: siel­lä­kin aka­tee­mis­ten kou­lu­tus­pai­kat on haja­si­joi­tett­tu suu­rim­pien kau­pun­kien ulkopuolelle.

    Jen­keis­sä on niin pal­jon yli­opis­to­ja, että nii­tä sik­si­kin löy­tyy vähän joka puo­lel­ta. Mut­ta kyl­lä suu­ris­ta kau­pun­geis­ta­kin lähes aina löy­tyy kor­kea­kou­lu tai pari. Siel­lä vaan kou­lut ovat yksi­tyi­siä ja sen takia pie­nem­piä yksi­köi­tä, mikä vähän hämär­tää kuvaa. Ei ole Hel­sin­gin Yli­opis­ton tyy­lis­tä kou­lua, jon­ka oli­si tar­koi­tus kou­lut­taa suu­rin osa ame­rik­ka­lai­sis­ta vir­ka­mie­his­tä yhdes­sä paikassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Pie­ni yllä­tys minul­le oli, että täs­sä ikä­luo­kas­sa aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den mää­rä oli vähen­ty­nyt, ei pal­jon, mut­ta kui­ten­kin. Onko kou­lu­tus­ta supis­tet­tu vain onko kyse aivoviennistä?”

    Tuo tai­taa olla se ikä­luok­ka, jos­sa huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa tapah­tuu eni­ten, eikä heil­lä tyy­pil­li­ses­ti ole kor­kea­kou­lu­tus­ta. Voi­si­ko se osal­taan selit­tää tilastoa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Yksi mer­kit­tä­vä seik­ka on val­tion alue­hal­lin­non alas­ajo. Se on vähen­tä­nyt mer­kit­tä­väs­ti aka­tee­mi­sia työ­paik­ko­ja maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa. Haja­si­joi­tus ei ole tuo­nut tilal­le vas­taa­via työ­paik­ko­ja ja moni haja­si­joi­tet­tu on reppuri. 

    Maa­kun­ta­kes­kuk­siin on jää­nyt niin vähän aka­tee­mi­sia työ­paik­ko­ja, ettei per­he, jos­sa molem­mat ovat kou­lu­tet­tu­ja, voi enää aja­tel­la­kaan muut­ta­van­sa työn peräs­sä maa­kun­taan. Siel­lä käy­dään vain kään­ty­mäs­sä, mut­ta per­he jää Helsinkiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Pet­ri:
    Lää­kä­ri­liit­to­han teki vuon­na 2013 tut­ki­muk­sen sii­tä, mis­sä sai­raan­hoi­to­pii­reis­sä 90- ja 2000-luvuil­la val­mis­tu­neet lää­ke­tie­teen lisen­si­aa­tin tut­kin­non suo­rit­ta­neet työs­ken­te­li­vät. 86% Hel­sin­gis­tä val­mis­tu­neis­ta Suo­mes­sa työs­ken­te­le­vis­tä työs­ken­te­li HUS pii­ris­sä, 6% TAYS, 4% TYKS, 2% OYS ja 2% KYS pii­ris­sä. Kuo­pios­ta val­mis­tu­neis­ta­kin 24% oli valu­nut HUS pii­riin. Tam­pe­reel­ta val­mis­tu­neis­ta 20%, Turus­ta val­mis­tu­neis­ta 22%, sekä Oulus­ta val­mis­tu­neis­ta­kin 15% oli siir­ty­nyt HUS pii­riin. Itse­kin muu­tin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le rei­lu vuo­si opis­ke­lui­den jäl­keen, ei sii­hen sen kum­mem­paa syy­tä ollut kuin ajat­te­lin, että elä­mä pää­kau­pun­gis­sa oli­si kivem­paa. Suu­niil­leen yhtä hyvä työ­paik­ka oli­si jär­jes­ty­nyt muualtakin.

    Nuo pro­sen­tit tuol­lai­se­naan ei ker­ro yhtään mitään. Ammat­ti­ba­ro­met­rin mukaan HUSin alu­eel­la on suu­rem­pi pula haki­jois­ta kuin Oulus­sa, Kuo­pios­sa tai Tam­pe­reel­la, niin yleis- kuin eri­kois­lää­kä­rei­den kohdalla.
    https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=16ii&ammattikoodi=2211&kieli=fi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Miten oli­si myös sel­lai­nen alue­po­liit­ti­nen indi­kaat­to­ri jos­sa kat­so­taan mihin ne kou­lut­ta­mat­to­mat, kie­li- ja ammat­ti­tai­dot­to­mat syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vat maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set “pak­kau­tu­vat”.…?

    — Hel­sin­kiin! Ja mitä sii­tä voi­daan päätellä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tuos­sa näkyy simp­pe­lis­ti se että kun Hel­sin­ki on kaa­voit­ta­nut ja raken­ta­nut hie­man aikais­ta enem­män niin ihmi­sil­le on hel­pom­paa jää­dä taik­ka muut­taa Hel­sin­kiin. Kehys­kun­tien aikai­sem­pi veto ollut ennem­min Hel­sin­gin työntöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Yli­opis­to-opis­ke­li­jat usein pyr­ki­vät avio­liit­toon toi­sen saman­lai­sen kans­sa. Suu­rel­la paik­ka­kun­nal­la on parem­mat mah­dol­li­suu­det löy­tää työ­paik­ka molem­mil­le. Toki mui­ta­kin etu­ja on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. TL:
    Tämä on kir­joi­tet­tu tääl­lä var­maan moneen ker­taan, mut­ta ker­ra­taan vie­lä. Tuo ilmiö esiin­tyy kaik­kial­la maailmassa. 

    Osaa­vat kou­lut­tau­tu­vat nuo­ret ovat jo useam­man vuo­si­kym­me­nen ajan muut­ta­neet maal­ta yli­opis­to­kau­pun­kei­hin ja työl­lis­ty­neet pää­osin sin­ne. Paluu­muut­to yli­opis­to­tut­kin­non jäl­keen maal­le tapah­tuu lähin­nä val­tion / kun­tien vir­koi­hin tai muu­ta­maan har­vaan perheyritykseen. 

    Hel­sin­ki luon­nol­li­ses­ti pää­kau­pun­ki­na ja maan ainoa­na mil­joo­na­kau­pun­ki­na imee osaa­vaa ja päte­vää työ­voi­maa jat­ku­vas­ti. Tam­pe­reel­la on myös usei­ta kym­me­niä kan­sain­vä­li­siä yri­tyk­siä ja aka­tee­mis­ta “pöhi­nää”. Tam­pe­reel­ta voi myös käy­dä junal­la tai autol­la Hel­sin­gis­sä töissä.

    Sama ilmiö näkyy muis­sa mais­sa. Alle 10 mil­joo­nan asuk­kaan mais­sa “kan­sain­vä­li­siä aka­tee­mi­sia kes­kuk­sia” on se 1–2. Nor­jas­sa on vain Oslo ja Tans­kas­sa on vain Köpis, Ruot­sis­sa on Tuk­hol­man lisäk­si Gothenburg. 

    Tuo­hon kan­sain­vä­li­sen tason aka­tee­mi­seen kau­pun­kiin vaa­di­taan käy­tän­nös­sä yli­opis­to + tek­ni­nen yli­opis­to ja lähes mil­joo­nan asuk­kaan elin­pii­ri. Tai maan pää­kau­pun­gin lähei­syys ja ne yliopistot.

    Kes­ki-Euroop­pa on hie­man eri asia, kos­ka siel­lä on suu­ria kes­kuk­sia tasai­ses­ti joka puo­lel­la, ja alue on ollut vuo­si­sa­to­ja his­to­rial­li­ses­ti rikasta.

    Ja käy­tän­nös­sä tuo tar­koit­taa Suo­men kan­nal­ta sitä, että tän­ne­kin syn­tyy jat­kos­sa­kin entis­tä jyr­kem­pi puna­nis­ka-ruos­te­vyö­hy­ke ja aka­tee­mi­nen kau­pun­ki­por­va­ris­to, joil­la on eri arvo­maa­il­mat. Las­ken itse­ni tuo­hon jäl­kim­mäi­seen jos pitää laskea.

    Århusin yli­opis­to on kann­sain­vä­li­ses­ti arvostettu.

    Samoin ups­lan ja Lundin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Sib­bo San Sebas­tian:
    Miten oli­si myös sel­lai­nen alue­po­liit­ti­nen indi­kaat­to­ri jos­sa kat­so­taan mihin ne kou­lut­ta­mat­to­mat, kie­li- ja ammat­ti­tai­dot­to­mat syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vat maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set “pak­kau­tu­vat”….?

    – Hel­sin­kiin! Ja mitä sii­tä voi­daan päätellä?

    Sii­tä voi­daan pää­tel­lä, että Hel­sin­ki (ja suu­ret kau­pun­git yli­pään­sä) ovat hyviä ja halut­tu­ja asuinpaikkoja.

    Kau­pun­gin suu­rin etu on elä­mi­seen liit­ty­vien ris­kien vähäi­syys. Jos työ­paik­ka menee alta, uuden löy­tä­mi­nen on help­poa. Jos avio­ero joh­taa asun­non pak­ko­myyn­tiin, osta­ja löy­tyy nopeas­ti. Jos ter­veys pet­tää, pal­ve­lut on lähellä.

    Haja-asu­tusa­lu­eel­la on hyvä ja hal­pa asua jos työ­paik­ka on var­ma, pal­ve­lu­tar­ve vähäi­nen ja ter­veys rau­tai­nen. Kau­pun­gis­sa myös köy­häl­le ja työt­tö­mäl­le on sijan­sa. Toi­saal­ta kau­pun­ki on kasaan­tu­mi­se­tu­jen vuok­si yli­voi­mai­nen asuin­paik­ka myös kor­kean osaa­mi­sen asian­tun­ti­ja-amma­teis­sa jois­sa kasaan­tu­mi­se­dut ovat mer­kit­tä­vät niin työn­te­ki­jän kuin työ­nan­ta­jan kan­nal­ta, eikä laa­duk­kai­den kah­vi­loi­den ja ravin­to­loi­den suu­ri tar­jon­ta aina­kaan hait­taa elämää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Tähän ei lie­ne las­ket­tu AMK-tut­kin­non suo­rit­ta­nei­ta. Käy­tän­nön aloil­la hei­tä on pal­jon,. ja palk­kaus usein vas­taa aka­tee­mis­ta koulutusta.J auein myös enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. OS: “Pie­ni yllä­tys minul­le oli, että täs­sä ikä­luo­kas­sa aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den mää­rä oli vähen­ty­nyt, ei pal­jon, mut­ta kui­ten­kin. Onko kou­lu­tus­ta supis­tet­tu vain onko kyse aivoviennistä?”

    Mää­rä on pien, mut­ta sel­vä. Nämä ikä­luo­kat ovia laman lap­sia monee­sa suh­tee­sa. Ehkä arvos­te­tan enm­män var­mem­man toi­me­ne­tu­lon takaa­vaa amma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta. — Eikä mais­te­ri­nar­voa notee­rat­ta niin kau­hian kummoiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se ei ollut yllä­tys, että nuo­ria aka­tee­mi­sia on kasaan­tu­nut eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, mut­ta aika iso muu­tos on sii­nä, että hei­dän mää­rän­sä esi­mer­kik­si Espoos­sa ja kehys­kun­nis­sa on voi­mak­kaas­ti vähen­ty­nyt, että Hel­sin­gin seu­dun sisäl­lä pyri­tään nime­no­maan Helsinkiin.

    Mikä­hän oli­si Espoon osuus jos tilas­tois­sa näkyi­si­vät myös lähes aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non oppi­mää­rän suo­rit­ta­neet mut­ta ennen val­mis­tu­mis­taan työllistyneet…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. teek­ka­ri: Toi­saal­ta kau­pun­ki on kasaan­tu­mi­se­tu­jen vuok­si yli­voi­mai­nen asuin­paik­ka myös kor­kean osaa­mi­sen asian­tun­ti­ja-amma­teis­sa jois­sa kasaan­tu­mi­se­dut ovat mer­kit­tä­vät niin työn­te­ki­jän kuin työ­nan­ta­jan kannalta, 

    Siis­pä koko Suo­men kan­nat­taa muut­taa kau­pun­kei­hin, eikös vaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Jos kysyn yli­opis­tos­sa opis­ke­le­val­ta nuo­rel­ta, että haluai­sit­ko työl­lis­tyä koti­seu­dul­le­si, niin useim­mi­ten hän vas­taa, että kyl­lä, mut­ta siel­lä ei ole töitä.

    Kor­kea­kou­lu­te­tut pak­kau­tu­vat Hel­sin­kiin, kos­ka siel­lä on töi­tä korkeakoulutetuille.

    Vir­ko­jen mää­rää on alen­net­tu Muu-Suo­mes­ta aika koval­la kädel­lä pit­kin 2000-lukua, eikä kor­kea­kou­lu­te­tuil­le oikein ole kivo­ja lah­ja­vir­ko­ja kuin Helsingissä.

    Pys­tyi­si­kö­hän Soi­nin­vaa­ra sel­vit­tä­mään, että miten Hel­sin­kiin suun­taa­vat kor­kea­kou­lu­te­tut ovat jakau­tu­neet tiedealoittain?

    Uskal­tai­sin väit­tää, että aika suu­ri osa heis­tä on paperinpyörittäjiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Verum Fal­sum:

    Vir­ko­jen mää­rää on alen­net­tu Muu-Suo­mes­ta aika koval­la kädel­lä pit­kin 2000-lukua, eikä kor­kea­kou­lu­te­tuil­le oikein ole kivo­ja lah­ja­vir­ko­ja kuin Helsingissä.

    Ker­ro minul­le mis­sä nii­tä kivo­ja lah­ja­vir­ko­ja oikein on? Olen asu­nut pk-seu­dul­la yli 50 vuot­ta ja olen aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu ja olen ollut työ­elä­mäs­sä mel­kein 30 vuot­ta yhtä­jak­soi­ses­ti. Mitään lah­ja­vir­ko­ja ei ole tul­lut vas­taan. Ne kai sit­ten täy­te­tään hyvä veli ja sis­ko menetelmällä?
    Hel­sin­gin seu­dul­la on jopa aka­tee­mi­sia työt­tö­miä pal­jon, ja osa jou­tuu teke­mään kou­lu­tus­ta vas­taaa­ma­ton­ta työ­tä. Aka­tee­mi­nen­kin tar­vit­see lei­pää ja katon pään­sä pääl­le että ei hir­veän kau­an voi sitä lah­ja­vir­kaa odotella. 

    Sen­si­jaan maa­kun­nis­sa on yli­opis­toa, val­tion tut­ki­mus­lai­tok­sia, met­sä­kes­kuk­sia ym. On pape­ri­teh­tai­ta, kai­vok­sia, elin­tar­vi­ke­teh­tai­ta ja lan­noi­te­teh­tai­ta ym jot­ka työl­lis­tä­vät kans­sa aka­tee­mi­sia. Mut­ta mikä koko jul­ki­sen sek­to­rin panos on kan­san­ta­lou­del­le, jos sotea ja ope­tus­sek­to­ria ei las­ke­ta? Tai mikä sen kuu­lui­si olla, yksi­tyi­seen ver­rat­tu­na? Mis­tä on herän­nyt sel­lai­nen into jul­ki­siin vir­koi­hin? Luin taan­noin että Suo­men halu­tuin työ­nan­ta­ja oli­si Suo­men Ympä­ris­tö­kes­kus SYKE? Onko yksi­tyi­sen sek­to­rin mai­ne niin ryvet­ty­nyt vai mis­tä on kyse?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Verum Fal­sum:
    Jos kysyn yli­opis­tos­sa opis­ke­le­val­ta nuo­rel­ta, että haluai­sit­ko työl­lis­tyä koti­seu­dul­le­si, niin useim­mi­ten hän vas­taa, että kyl­lä, mut­ta siel­lä ei ole töitä.

    Sieh­hä se var­si­nai­nen huu­mo­ri­mies olet!

    1) Minun yli­opis­to­ka­ve­rei­ta kukaan ei ole kyl­lä aina­kaan minun kuul­len hai­kail­lut takai­sin koti­seu­dul­len­sa. Epäi­len siis jo tämän perus­teel­la väit­teen paikkaansapitävyyttä. 

    Disclai­mer: väi­te voi pitää paik­kan­sa kun tam­pe­re­lai­nen, tur­ku­lai­nen, oulu­lai­nen pää­tyy jon­ne­kin toi­seen yli­opis­to­kau­pun­kiin opis­ke­le­maan. Sil­loin tosin kai­va­taan­kin kas­vu­kes­kuk­ses­ta toi­seen, ei niin­kään yli­opis­to­kau­pun­gis­ta maaseutupitäjään.

    2) Kun yli­opis­toih­mi­nen löy­tää itsel­leen parem­man puo­lis­kon ja vaik­ka kum­pi­kin haluai­si muut­taa koti­seu­dul­len­sa, käy niin ettei kum­pi­kaan halua muut­taa *toi­sen* koti­seu­dul­le. Sil­loin pitäy­dy­tään opis­ke­lu­paik­ka­kun­nal­la, tai siir­ry­tään vie­lä­kin suu­rem­paan kaupunkiin. 

    Eli väi­tän, kes­ki­mää­rin yli­opis­tois­sa opis­ke­le­vat eivät halua takai­sin omal­le paik­ka­kun­nal­leen, ellei se satu ole­maan yksi suu­ris­ta kau­pun­geis­ta. Ja vaik­ka haluai­si­vat, hei­dän puo­li­son­sa har­vem­min innos­tu­vat ajatuksesta.

    Ja jos ota­nie­mes­tä val­mis­tu­neen diplo­mi-insi­nöö­rin aka­tee­mi­nen vai­mo ei halua muut­taa Ääne­kos­ken uuden bio­tuo­te­teh­taan kupee­seen, niin se ei kyl­lä ole mitään “kes­kit­tä­mis­tä”. Se on ihan tavan­omais­ta halua asua siel­lä, mis­sä näkee elä­män­laa­tun­sa ole­van paras­ta. Ja jos joku ei näe Ääne­kos­kea halut­ta­va­na paik­ka­kun­ta­na, niin ei se ole hel­sin­ki­läis­ten vika.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Niin­pä. Itse täy­den­nän omaa ylem­pää tut­kin­toa­ni (lopul­ta n. ‘1,5 x mais­te­ri’) sii­nä toi­vos­sa, että työ­tä saa. Sijain­ti löy­ty­nee sii­nä tapauk­ses­sa pers­ta­ka­hi­kiäl­tä. Ei mikään ongel­ma minul­le – päinvastoin.

    Opet­ta­jat tai­ta­vat siis olla hie­noi­nen poik­keus tuos­sa tren­dis­sä. Entä­pä lää­kä­rit? Siis yli­pää­tään kai­ken­lai­nen pai­kal­li­suut­ta vaa­ti­va työ.

    Olen ihan tie­toi­ses­ti väl­tel­lyt pää­kau­pun­ki­seu­tua. En ole muut­ta­mas­sa asu­mis­kus­tan­nuk­sil­taan lii­an yli­hin­tai­siin paik­koi­hin (vaik­ka näkyi­si pal­kas­sa ja muualla).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. 2) Kun yli­opis­toih­mi­nen löy­tää itsel­leen parem­man puo­lis­kon ja vaik­ka kum­pi­kin haluai­si muut­taa koti­seu­dul­len­sa, käy niin ettei kum­pi­kaan halua muut­taa *toi­sen* koti­seu­dul­le. Sil­loin pitäy­dy­tään opis­ke­lu­paik­ka­kun­nal­la, tai siir­ry­tään vie­lä­kin suu­rem­paan kaupunkiin. 

    Myös sel­lais­ta tapah­tuu, että avio­puo­li­sot­kin muut­ta­vat eril­leen sik­si, että toi­nen muut­taa työn peräs­sä. Jos­kus täl­lai­nen toi­mii, hyvin usein ei, joh­taen sivusuh­tei­siin tai suh­teen romut­tu­mi­seen koko­naan. Yhden tapauk­sen tie­dän, jos­sa mies­hen­ki­lö irti­sa­nou­tui työs­tään Suo­mes­sa, kos­ka hänen vai­mon­sa oli muut­ta­nut työn peräs­sä Kes­ki-Euroop­paan ja halusi seu­ra­ta ennen kuin suh­de oli­si pääs­syt sik­si kariu­tu­maan. Puo­li­soi­den jou­tu­mi­nen asu­maan suu­ren osan ajas­ta eril­lään työn luon­teen vuok­si on sään­nön­mu­kais­ta siir­to­työ­läi­sil­lä, raken­nus­mie­hil­lä ja merimiehillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Tero Tolo­nen: Ongel­ma vaan tai­taa olla, että täm­möis­tä tilas­toa ei pys­ty­tä teke­mään – eli kuin­ka moni on todel­la kou­lu­tus­taan vas­taa­vas­sa työssä.

    Jul­ki­sis­sa virois­sa tiet­ty aka­tee­mi­nen tut­kin­to voi olla kel­poi­suuseh­to. Joi­den ammat­tien har­joit­ta­mi­ses­sa tiet­ty tut­kin­to on olla amma­tin­har­joi­tus­lu­van ehto. Tätä asi­aa tilas­tol­li­ses­ti tut­kies­sa asi­aa voi­daan kysyä otok­siin kuu­lu­vil­ta hen­ki­löil­tä itsel­tään. Tut­ki­muk­ses­sa voi­tai­siin kysyä tar­kem­min­kin mil­lä taval­la työ, jota tut­kit­ta­va tekee, vas­taa hänen saa­maan­sa kou­lu­tus­ta, eikä vain binää­ri­ses­ti mie­li­pi­det­tä sii­tä vas­taa­ko se kou­lu­tus­ta vai ei.

    Mie­les­tä­ni täl­lais­ta tut­ki­mus­ta pitäi­si ehdot­to­mas­ti teh­dä sään­nöl­li­ses­ti ja yli­opis­to­jen ja mui­den oppi­lai­tos­ten kou­lu­tus­oh­jel­mien sisään­ot­to­mää­rät pitäi­si sitoa näi­den tut­ki­mus­ten tulok­siin. Kou­lu­tus­ta pitäi­si tar­kas­tel­la jul­ki­ses­sa talou­des­sa ei vain menoe­rä­nä vaan inves­toin­ti­na. Tuot­ta­va inves­toin­ti kan­nat­taa vaik­ka 100% velkarahalla. 

    Jos nyt jokin jul­ki­sen sek­to­rin osa kan­nat­tai­si yli­pää­tään yhtiöit­tää ja lait­taa toi­mi­maan lii­ke­ta­lou­del­li­sil­la peri­aat­teil­la, niin yli­opis­to­jen, kor­kea­kou­lu­jen ja ammat­tiop­pi­lai­tos­ten sit­ten — lukuun otta­mat­ta nii­den yleis­hyö­dyl­lis­tä tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­toi­min­taa. Nii­den rahoit­ta­ja­ta­hoil­le (val­tio, kun­nat, kun­tayh­ty­mät) tuot­ta­ma vero­ker­ty­mä pitäi­si las­kea ja sen mukaan niil­le ohjat­tai­siin rahoit­ta­jien rahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.