Liikennevirasto yrittää lopettaa asuntotuotannon Helsingissä

Lii­ken­ne­vi­ras­to on valit­ta­nut Hel­sin­gin uudes­ta yleis­kaa­vas­ta, tar­kem­min sanot­tu­na sii­hen sisäl­ty­väs­tä moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­ses­ta bule­var­deik­si. Ovat­ko­han he valit­taes­saan tul­leet ollen­kaan aja­tel­leek­si mah­dol­li­suut­ta, että vali­tus meni­si läpi ja kumoai­si koko yleiskaavan.

Vali­tus ei nimit­täin koh­dis­tu vain nii­hin kym­me­niin tuhan­siin asuk­kai­siin, joi­den asun­not lii­ken­ne­vi­ras­to halu­aa uhra­ta autoi­lul­le, vaan koko yleis­kaa­van pika­ra­ti­koi­hin perus­tu­van lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään. Ilman lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää ei ole yleis­kaa­vaa. Koko yleis­kaa­va jou­dut­tai­siin opti­moi­maan uudes­taan, myös niil­tä osin, joi­hin Lii­ken­ne­vi­ras­ton vali­tus ei koh­dis­tu. Läpi men­nes­sään vali­tus mer­kit­si­si, että Hel­sin­ki jou­tui­si aloit­ta­maan koko yleis­kaa­van val­mis­te­lun alusta. 

Sii­hen meni­si nel­jä vuot­ta alkaen ajan­koh­das­ta, jol­loin KHO:n pää­tös tulee eli noin vuo­des­ta 2019. Uusi yleis­kaa­va oli­si val­mis aikai­sin­taan 2023, min­kä jäl­keen vali­tuk­sia käsi­tel­täi­siin vuo­teen 2025 saak­ka. Ase­ma­kaa­vo­ja voi­tai­siin uuden yleis­kaa­van perus­teel­la alkaa val­mis­tel­la vuon­na 2025. Lain­voi­mai­sik­si ne tuli­si­vat aikai­sin­taan vuon­na 2028.

Ilman yleis­kaa­vaa Hel­sin­gil­tä lop­pui­si raken­nus­maa nopeas­ti. Sama val­tio, joka MAL-sopi­muk­ses­sa vaa­tii kau­pun­kia nopeut­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa, vaa­tii kaa­va­va­li­tuk­sel­la lopet­ta­maan asun­to­tuo­tan­non jok­seen­kin koko­naan. Mitä siel­lä val­tiol­la oikein ajatellaan?

No ihan kaik­kea raken­ta­mis­ta ei ehkä sit­ten­kään pitäi­si lopet­taa. Nurin­ku­ris­ta kyl­lä, Mal­min len­to­ken­tän raken­ta­mis­ta Lii­ken­ne­vi­ras­ton vali­tus ei estä, kos­ka sen lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt eivät ole bule­var­deis­ta kiinni.

230 thoughts on “Liikennevirasto yrittää lopettaa asuntotuotannon Helsingissä”

  1. Nurin­ku­ris­ta kyl­lä, Mal­min len­to­ken­tän raken­ta­mis­ta Lii­ken­ne­vi­ras­ton vali­tus ei estä, kos­ka sen lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt eivät ole bule­var­deis­ta kiinni.”

    No just. 25 000 asuk­kaan alue ei spo­raa tar­vit­se, kul­ke­kaa bus­seil­la. Kruu­nu­vuo­ren 5000 asu­kas­ta taas vaa­tii nime­no­maan spo­ran, eivät mil­lään voi kul­kea busseilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mal­min ken­tän spo­ra kul­kee Lah­den­tien vier­tä pit­kin, eikä sen raken­ta­mi­nen ole kiin­ni väy­län muut­ta­mi­ses­ta bule­var­dik­si. Lää­ja­sa­los­sa tulee asu­maan noin 40 000 ihmis­tä, pekäs­tään Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa liki 15 000. Lisäk­si mah­dol­li­set Var­tio­saa­ren 8 000 asukasta

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Sama val­tio, joka MAL-sopi­muk­ses­sa vaa­tii kau­pun­kia nopeut­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa, vaa­tii kaa­va­va­li­tuk­sel­la lopet­ta­maan asun­to­tuo­tan­non jok­seen­kin koko­naan. Mitä siel­lä val­tiol­la oikein ajatellaan?’
    Oli­si­ko niin, että sii­lo-orga­ni­saa­tios­sa tämä on Jon­kun Muun Ongel­ma ja Joku Muu on vas­tuus­sa aiheu­tet­tu­jen ongel­mien ratkaisemisesta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tätä ihan samaa valitus“oikeutta” on kyl­lä käy­tet­ty jo vuo­si­kausia kaut­ta Suo­men. Yleen­sä var­sin “vih­rei­siin” luon­to- ja ympä­ris­tö­ar­voi­hin perustuen. 

    Vaik­ka vali­tuk­sis­sa ei oli­si pää­tä eikä hän­tää, työ­maat eivät läh­de käyn­tiin ennen kuin käsit­te­ly on saa­tet­tu muo­dol­li­ses­ti lop­puun asi­aa käsit­te­le­vis­sä ruuh­kau­tu­neis­sa viras­tois­sa. Joku sen­kin maksaa.

    Vih­reät, olet­te luo­neet hirviön.…!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Mitä siel­lä val­tiol­la oikein ajatellaan?”

    No siel­lä aja­tel­laan sitä samaa, mitä luke­mat­to­mat kan­sa­lai­set­kin ajat­te­le­vat: bule­var­di­sys­tee­mi hidas­taa koko sisäi­sen lii­ken­teen sie­tä­mät­tö­mäl­le tasol­le rapaut­taes­saan mil­jar­deil­la raken­ne­tun infran. Lii­ken­ne­vi­ras­ton fokus on — yllä­tys yllä­tys — liikenteessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Bule­var­dit kyl­lä vähen­tä­vät yhteen las­ket­tua mat­kus­tusai­kaa, kos­ka vaik­ka kehys­kun­nis­ta mat­ka-ajat muu­ta­mal­la minuu­til­la piden­ty­vät­kin, vas­taa­vas­ti ne 80 000, jot­ka pää­se­vät bule­var­dien var­rel­le voit­ta­vat ajas­sa pal­jon enem­män kuin kehys­kun­nis­sa menetetään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Sii­nä vali­tuk­ses­sa on pari muu­ta­kin outout­ta. Ensim­mäi­nen on, että aina­kin jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan (en ole aina­kaan näh­nyt, että se itse vali­tus oli­si mis­sään jul­kais­tu) vali­tus kes­kit­tyy kaa­van sisäl­töön. Siis sii­hen mil­lai­nen rat­kai­su on valit­tu. Näil­lä­hän on yleen­sä täy­sin ole­mat­to­mat­to­mat läpi­me­no­mah­dol­li­suu­det, kos­ka kaa­vas­sa pitäi­si olla jotain hyvin sel­keäs­ti pie­les­sä, että se nousi­si riit­tä­vän vaka­vak­si perus­tel­lak­seen kaa­van kumoamisen.

    Pel­käs­tään epä­op­ti­maa­li­nen lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä ei sitä ole vaik­ka ole­tet­tai­siin­kin, että LiVi oli­si sen koh­dal­la oikeas­sa. Toi­saal­ta tuo­kin ole­tus vai­kut­taa kovin hei­kol­ta, kos­ka lais­sa tuol­ta osin sano­taan, että kaa­vas­sa pitää huo­leh­tia “lii­ken­teen, eri­tyi­ses­ti jouk­ko­lii­ken­teen” mah­dol­li­suuk­sis­ta. Onkin siis ihan perus­tel­tua sanoa, että rat­kai­su, jos­sa auto­lii­ken­ne han­ka­loi­tuu, mut­ta saa­daan pika­rai­tio­tiet on juu­ri sel­lai­nen rat­kai­su, joka lain mukaan sen pitäi­si olla.

    Onhan vali­tuk­ses­sa muka­na sisäl­tö­va­li­tuk­sen lisäk­si se “ei ole tut­kit­tu tar­peek­si” ‑väi­te, mut­ta se nyt näyt­tää tosi hei­kol­ta. Kun kat­soo kau­pun­ki­bu­le­var­dien sel­vi­tyk­siä, on vai­ke­aa nime­tä yhtään mitään yleis­kaa­va­rat­kai­sua mis­tään päin Suo­mea, jota oli­si täs­sä vai­hees­sa kaa­vaa tut­kit­tu perus­teel­li­sem­min. Sikä­li siis tuon vali­tuk­sen perus­teet näyt­tä­vät ole­van kovin hute­ria — niin hute­ria, että ihme­tyt­tää miten viran­omais­ta­ho nii­den perus­teel­la viit­sii valittaa.

    Toi­nen eri­koi­suus on se, mil­lai­nen ennak­ko­luon­ne tuon vali­tuk­sen läpi­me­nol­la oli­si kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­liin. Jos se meni­si läpi, sehän antai­si mel­kein vapaan veto-oikeu­den LiVil­le mihin tahan­sa kaa­voi­tus­rat­kai­suun, jos­sa ollaan val­ta­tei­den, rau­ta­tei­den tai len­to­kent­tien ympä­ris­tös­sä. Jos nämä Hel­sin­gin sel­vi­tyk­set oli­si­vat riit­tä­mät­tö­miä, Suo­mes­sa ei ole yhtä­kään kun­taa, joka voi­si teh­dä riit­tä­vät sel­vi­tyk­set vas­taa­vien aluei­den muu­tos­ten “alu­eel­li­sis­ta ja val­ta­kun­nal­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta”. Käy­tän­nös­sä se siis antai­si LiVil­le siis lähes vapaan oikeu­den kaa­taa kaa­va, jol­la voi­si edes teo­reet­ti­ses­ti olla täl­lai­sia vai­ku­tuk­sia. Ei se viran­omais­ten vali­tusoi­keus kaa­voi­hin ihan täl­lai­sen oikeu­den takia siel­lä ole…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Hyvä että lii­ken­ne­vi­ras­tos­sa on sen­tään tolk­ku tal­lel­la. Sipoo on jää­nyt ryös­tö­ret­ken jäl­keen jät­tö­maak­si, Met­ro ram­pau­tet­tiin auto­ma­ti­soin­nin möh­li­mi­sel­lä ja kah­den vau­nun niis­tä­mi­sel­lä jokai­ses­ta junas­ta. Kapa­si­teet­ti lop­pui ja tilal­le kek­sit­tiin puo­len mil­jar­din pyö­rä­tie joka toki perus­te­lui­den tulee ole­maan glo­baa­li nähtävyys. 

    Kun mitään ei saa­daa laa­duk­kaas­ti lop­puun ryh­dy­tään suun­nit­te­le­maan seu­raa­vaa kes­ken jää­vää kata­stro­fia joka on nyt tren­dik­kääs­ti bule­var­dit ja “met­ro­po­li­saa­tio”.

    Samal­la fik­sut ihmi­set ja yri­tyk­set äänes­tä­vät jaloil­laan jol­loin Hel­sin­gins­tä tulee kah­vi­loi­den ja kirp­pis­ten luvat­tu taa­ja­ma, työ­pai­kat mene­vä sin­ne min­ne vie­lä pää­see. Nimit­täin autol­la. Van­taa ja Espoo kiittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Lii­ken­ne­vi­ras­ton huo­leen tur­val­li­suu­den heik­ke­ne­mi­ses­tä voi var­maan­kin vas­ta­ta las­ke­mal­la nopeus­ra­joi­tuk­sia bule­var­deil­la sel­lai­sel­le tasol­le, jol­la tur­val­li­suus on riittävä.
    Tai sit­ten Van­taan Tam­mis­ton tyyp­pi­nen rat­kai­su, jos­sa lii­ken­ne­va­lot on 30 met­rin välein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bule­var­dit kyl­lä vähen­tä­vät yhteen las­ket­tua mat­kus­tusai­kaa, kos­ka vaik­ka kehys­kun­nis­ta mat­ka-ajat muu­ta­mal­la minuu­til­la piden­ty­vät­kin, vas­taa­vas­ti ne 80 000, jot­ka pää­se­vät bule­var­dien var­rel­le voit­ta­vat ajas­sa pal­jon enem­män kuin kehys­kun­nis­sa menetetään.

    En käyt­täi­si sanaa pää­se­vät vaan jou­tu­vat. On pal­jon mie­lek­kääm­pää asua kylä­mäi­ses­ti pal­ve­lui­den äärel­lä kuin vain jon­kun lii­ken­ne­väy­län var­rel­la odot­ta­mas­sa rai­tio­vau­nua, joka vie keskustaan.
    Sitä pait­si nykyi­sel­lä polii­ti­kal­la kes­kus­ta menet­tää työ­paik­ko­ja hel­pom­min saa­vu­tet­ta­vil­le alueille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Ja ongel­ma on mikä? Jos te teet­te lain­vas­tai­sia pää­tök­siä, niin eikö nii­tä sai­si pur­kaa? Ja tur­ha täs­sä maas­sa on pora­ta raken­nus­maan lop­pu­mi­ses­ta. Tyh­jää tilaa riit­tää vaik­ka kuin­ka. Jos­tain syys­tä ainoat, jot­ka tuo­ta eivät tun­nu tajua­van ovat eri­lai­set viher­pi­per­tä­jät, jot­ka halu­aa mei­dät kaik­ki asu­maan jol­le­kin 100 km^2 alu­eel­le yksiöi­hin, kos­ka ilmas­ton­muu­tos ja silleen…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Siis sisään­tu­lo­väy­lien bule­var­di­soin­nis­ta ei saa valit­taa sii­tä syys­tä, että se vai­keut­tai­si kaa­voit­ta­mis­ta muuallakin? 

    Yksin­ker­tai­nen rat­kai­su Hel­sin­gin raken­nus­maa­puut­tee­seen: yhdis­te­tään Hel­sin­ki ja Van­taa. Ei ole pulaa raken­nus­maas­ta sen jälkeen!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Jos­sain vai­hees­sa sta­di­lai­sil­le kir­kas­tuu, mitä vih­rei­den poli­tiik­ka oikeas­ti on ja sil­loin ne päät­tä­jät vaa­leis­sa vaih­tu­vat. Tähän menee aikaa, mut­ta se on hyvin­kin mah­dol­lis­ta jo ennen vuot­ta 2028. Sitä ennen vih­reät voi­vat mat­kail­la vaik­ka Sipool­ta napat­tuun alu­ee­seen, jon­ne on tar­koi­tus jat­kaa metro.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Ai “muu­ta­mal­la minuu­til­la”? Älä jau­ha skei­daa. Sä Ode tie­dät nimit­täin aivan hyvin, että bule­var­di­soin­nin toi­mi­vuu­den edel­ly­tyk­se­nä pide­tään auto­lii­ken­teen mää­rän puo­liin­tu­mis­ta. Eli mil­lä­hän hel­ve­til­lä tuo puo­li osaa jen­giä sit­ten enää mil­lään jär­ke­väl­lä aika­vas­teel­la kehys­kun­nas­ta duu­niin tulee, jos te impli­siit­ti­ses­ti tai ekspli­siit­ti­ses­ti bän­näät­te nii­den autot? 

    Toi­vot­ta­vas­ti menee val­tion keis­si läpi ja täs­tä itse­kes­kei­ses­tä bule­var­di­per­sei­lys­tä pääs­tään eroon!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ei pide­tä auto­lii­ken­teen mää­rän puo­liin­tu­mis­ta. Mis­tä­hän tuo­kin epä­to­si väi­te on peräi­sin? Niis­tä pää­see läpi suun­nil­leen yhtä pal­jon auto­ja kuin nyt­kin, kos­ka pul­lon­kau­la on ja tulee ole­maan moot­to­ri­tien pääs­sä sen liit­tyes­sä ahtaa­seen katuverkkoon.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ei tuo vali­tus aina­kaan sil­lä peri­aat­teel­la mene läpi, että val­ta­kun­nal­li­set väy­lät joten­kin meni­si­vät pilal­le. Kehä III on sitä var­ten, että pää­see Turus­ta Pie­ta­riin. Val­ta­kun­nal­li­ses­ti on “ihan sama” näyt­tää­kö Län­si­väy­lä Laut­ta­saa­res­sa mota­ril­ta vai Mäkelänkadulta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Aika sini­sil­mäi­siä kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat oli­vat, jol­lei­vät osan­neet varau­tua tällaiseen.

    On ollut äärim­mäi­sen naii­via lait­taa kaik­ki pau­kut asun­to­tuo­tan­non suh­teen pää­osin yhteen kiis­tat­to­man hute­raan koriin.

    Kan­nat­tai­si­ko­han sit­ten­kin panos­taa vaik­ka­pa Lou­nais-Sipoo­seen, jon­ka Hel­sin­ki aika­naan ryös­ti samal­la jalo­mie­li­syy­del­lä kuin mitä itä­naa­pu­rin joh­to on har­joit­ta­nut Kri­min suunnalla…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kan­nat­tai­si­ko Hel­sin­gin ensin sii­vo­ta omaa pesää? Edul­li­sem­mat asun­not eivät ole­kaan mikään mah­dot­to­muus vaik­ka sel­lais­ta­kin tääl­lä on epäilty.

    Raken­ta­mi­nen on Itä­val­las­sa sel­väs­ti Suo­mea hal­vem­paa – laa­tu, pal­kat tai hin­nat eivät seli­tä eroa

    Hel­sin­gis­sä myös pai­kal­li­set, kan­sal­lis­ten raken­ta­mis­mää­räys­ten pääl­le tule­vat vaa­ti­muk­set nos­ta­vat hintaa.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kun asun­nois­ta on pulaa, nii­den hin­ta ei mää­räy­dy raken­ta­mis­kus­tan­nus­ten mukaan. Raken­nus­kus­ta­nuk­set tle­vat kuvaan vas­ta, kun ton­teis­ta on yli­tar­jon­taa, niin kuin suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea on. Jos val­tio estää Hel­sin­kiä raken­ta­mas­ta riit­tä­väs­ti asun­to­ja, nii­den mark­ki­na­hin­ta pomp­paa ylös, vaik­ka rakenb­ta­mi­nen sinän­sä oli­si kuin­ka hal­paa hyvänsä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Miten haa­vei­le­man­ne bule­var­dit raken­ne­taan? Moot­to­ri­tie sul­je­taan illal­la ja bule­var­di ava­taan seu­raa­va­na aamu­na. Vai käy­kö niin että kadun ja liit­ty­mien raken­ta­mi­nen kes­tää usei­ta vuo­sia ja häi­rit­see liikennettä?
    Bule­var­dien kan­nat­ta­jat ovat var­maan laa­ti­neet muu­tos­työn ympä­ris­tö- ja ener­gia­ta­se­las­kel­mat. Mis­sä ne ovat mei­dän veron­mak­sa­jien nähtävänä?

    Ei pidä aloit­taa ja kan­nat­taa näin suur­ta han­ket­ta niin että salaa tär­keim­mät asiat maksajalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ei tuo vali­tus, jos nyt menee jopa läpi, miten­kään lope­ta raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä eikä edes sitä hidas­ta. Ymmär­tääk­se­ni se kos­ki vain Län­si­väy­lää, Turun­väy­lää, Hämeen­lin­nan­väy­lää ja Lah­den­väy­lää. Sen ulko­puo­lel­le jäi­vät Vih­din­tie, Tuusu­lan­väy­lä ja Itäväylä.

    Lisäk­si käy­tet­tä­vis­sä ovat jo käyn­nis­sä ole­vien (mm. Kala­sa­ta­ma, Jät­kä­saa­ri, Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta) lisäk­si edel­leen ne kaik­ki muut tule­vat laa­jem­mat koh­teet alkaen Mal­mis­ta, Koi­vusaa­res­ta, Her­ne­saa­res­ta, Telak­ka­ran­nas­ta, Laa­ja­sa­los­ta, Var­tio­saa­res­ta, Pasi­las­ta rata­pi­hoi­neen ja mitäs nii­tä nyt onkaan. Ynnä lopu­ton mää­rä täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Lisäk­si rato­jen var­sil­la ja eri­tyi­ses­ti juna- ja met­roa­se­mil­la oli­si mah­dol­li­suuk­sia vaik­ka mihin. Ja sit­ten vie­lä iso ja mah­ta­va Sipoo. Jos­pa aloit­tai­sit­te niil­lä. Yhteen­sä yli 200 000 uut­ta asu­kas­ta ilman Sipoo­ta­kin. Tuo jos saa­daan teh­dyk­si ennen noin vuo­den 2042 yleis­kaa­vaa, voi­daan olla tyytyväisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Otta­mat­ta kan­taa itse asi­aan, niin mitä ELY-kes­kuk­sen sit­ten pitäi­si teh­dä, jos se näkee, että kaa­va ei ole kun­nol­li­nen? Nykyi­nen kaa­va­jär­jes­tel­mä on raken­net­tu niin, että val­tion viran­omais­ten ainoa muo­dol­li­nen vai­kut­ta­mis­kei­no on vali­tus. Käy­tän­nös­sä tämän pitäi­si tie­ten­kin olla pelk­kä pelo­te, jol­la kau­pun­git ja kun­nat saa­daan neu­vot­te­le­maan val­tion viran­omais­ten kans­sa ja etsi­mään kai­kil­le sopi­vaa ratkaisua.

    Mut­ta kun ELY-kes­kus on teh­nyt vali­tuk­sen, ker­too se sii­tä, että Hel­sin­gin kau­pun­ki on vie­nyt kaa­vaa eteen­päin vaik­ka se ei ole­kaan pääs­syt sopuun val­tion lii­ken­ne­vi­ran­omais­ten kans­sa toi­mi­vas­ta rat­kai­sus­ta. Eli voi kysyä myös niin päin, että onko kau­pun­ki nyt toi­mi­nut varo­mat­to­mas­ti, kun se ei ole näh­nyt tar­peel­li­sek­si etsiä sopua, vaan on ehkä kyy­ni­ses­ti luot­ta­nut sii­hen, että val­tion viran­omai­set eivät vain uskal­la lopul­ta­kaan valit­taa. Juu­rin­kin kos­ka kaa­van kaa­tu­mi­nen oli­si niin han­ka­la asia. Eli että Hel­sin­gin kau­pun­ki taval­laan kuu­lui­si iso­jen lii­ke­pank­kien kans­sa jouk­koon “lii­an suu­rin kaa­tuak­seen”, joka antaa luvan teh­dä mitä haluaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Aina löy­tyy kes­kus­vi­ras­to, joka tie­tää asiat pai­kal­li­sia paremmin.
    Ympä­ris­tö­asiois­sa varsinkin.
    Natu­ra alu­eet valit­tiin kes­kus­vi­ras­tos­sa. Sii­nä ei pai­kal­lis­ta viki­nää pal­jon kuunneltu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kukaan ei jou­du asu­maan bule­var­dien var­rel­la. Jos halu­aa raken­taa itse­lö­leen talon kaem­mas, saa sen teh­dä. Tulee myös halvemmaksi.

    No minä kysyn: ket­kä sit­ten halua­vat asua noi­den bule­var­dien varrella?

    Mä olen ihan samaa miel­tä että kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta pitää saa­da lisää, mut­ta onko tämä oikea keino?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Yleis­kaa­va on met­ka pää­tök­sen­te­ko­vä­li­ne, kun mis­tään sii­hen liit­ty­väs­tä ei voi valit­taa eikä mitään sii­hen liit­ty­vää voi muut­taa sen jäl­keen kun kaa­va on hyväk­syt­ty. Samas­ta syys­tä­hän mitään muu­tok­sia ei voi­nut myös­kään teh­dä yleis­kaa­vaeh­do­tuk­seen ennen sen hyväksymistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Lee­na: Sitä pait­si nykyi­sel­lä polii­ti­kal­la kes­kus­ta menet­tää työ­paik­ko­ja hel­pom­min saa­vu­tet­ta­vil­le alueille.

    Kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuus para­nee sii­hen rat­kai­suun ver­rat­tu­na, että bule­var­de­ja ei teh­dä. Myös auto­lii­ken­teen saa­vu­tet­ta­vuus, siis se, kuin­ka mon­ta kotia ja työ­paik­kaa tie­tys­sä ajas­sa on mah­dol­lis­ta saa­vut­taa, para­nee kehien sisä­puo­lel­la. Tämä joh­tuu sii­tä, että nämä kodit ja työ­pai­kat on nyt mah­dol­lis­ta raken­taa pal­jon lähem­mäs, mil­lä on suu­rem­pi mer­ki­tys kuin autoi­lu­no­peu­del­la. Hel­sin­gin kes­kus­ta tulee ole­maan seu­dun saa­vu­tet­ta­vin paik­ka koko­nai­suu­te­na edel­leen hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien ansios­ta. Kan­nat­taa ottaa huo­mioon, että tilan käy­töl­li­ses­ti ja kapa­si­tee­til­taan jouk­ko­lii­ken­ne, käve­ly ja pyö­räi­ly ovat yli­voi­mai­sia hen­ki­lö­au­toi­luun nähden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Voi se ollan niin­kii, voi olla toi­sin­kiin. Jos vaik­ka Hyvin­kää, Hämeen­lin­na ja monet muut muu­tai­si­vat oman osan­sa Hel­sin­ki-Tam­pe­re ties­tä bule­var­dik­si, niin oli­si se vähän han­ka­laa. Val­tio nuo moot­to­ri­tiet lie­nee raken­ta­nut jot­ta Suo­meen saa­tai­siin teho­kas­ta kau­ko­lii­ken­nettt­tä ja kun­nat tyy­ty­kööt sii­hen, että tiet vie­vät tilaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Kau­pun­ki­bu­le­var­dien kes­kei­sim­mät ter­veys­haas­teet liit­ty­vät ilman­laa­tuun ja meluun. Nii­hin liittyviä
    kysy­myk­siä ei täs­sä työs­sä ole sel­vi­tet­ty, kos­ka nämä vai­ku­tuk­set ovat hyvin pai­kal­li­sia, eivät seudulli-
    sia” (Kau­pun­ki­bu­le­var­dien seu­dul­li­set vaikutukset)

    Kun bule­var­din var­teen asu­te­taan tuhan­sia ihmi­siä on asu­kas­mää­rän perus­teel­la noi­ta kysy­myk­siä tar­kas­tel­ta­va. Kyl­lä ne ovat seu­dul­li­sia vaik­ka seu­dun pin­ta-ala onkin nyt pieni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Kos­ka tie­däm­me Lii­ken­ne­vi­ras­ton vali­tuk­sen melu­pö­ly­käy­tä­vis­tä, eli elä­mää hait­taa­vis­ta ja saas­tut­ta­vis­ta bule­var­deis­ta mene­vän läpi, voim­me KHO:n pää­tös­tä odo­tel­les­sa jo val­miik­si jat­kaa suun­nit­te­lua niil­lä pali­koil­la, joi­ta meil­le jää bule­var­dien pois­tues­sa. Kan­nat­taa siis toi­mia heti, eikä sit­ten, kun ollaan kau­hian yllät­ty­nei­tä ja jär­kyt­ty­nei­tä lopul­li­ses­ta pää­tök­ses­tä. Jär­ke­vin­tä ja hal­vin­ta oli­si heit­tää bule­var­di­hans­kat nau­laan heti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö kuyi­ten­kin voi­si tehdcä mah­dol­li­sek­si Hel­sin­kiin muut­ta­mis­ta niil­le, jot­ka sitä haluavat.?

    Lain rik­ko­mi­seen on siis joku oikein hyvä yle­vä syy :-). Tätä pup­pua ei ole­kaan kuul­tu aiem­min. Lait ne kos­kee vih­rei­tä­kin vaik­ka mones­ti koet­te ole­van­ne­kin sel­las­ten ylä­puo­lel­la. Mel­ko teko­py­hää teil­tä muu­ten arvos­tel­la mui­ta jat­ku­vas­ti mil­lon min­kä­kin lain rik­ko­mi­ses­ta, kun itsel­lä ei ole halua elää nii­den mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. OS kir­joit­ti

    Nurin­ku­ris­ta kyl­lä, Mal­min len­to­ken­tän raken­ta­mis­ta Lii­ken­ne­vi­ras­ton vali­tus ei estä, kos­ka sen lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt eivät ole bule­var­deis­ta kiinni.”

    Soi­nin­vaa­ran olet­taiis tietävä
    nm, että len­to­keät eivät kuu­lu lii­ken­ne­vi­ras­ton toim­mia­laan, joten sil­lä ei myös­kään ole kom­pe­tens­sa esit­tä mil­lään perus­teel­la vali­tus­ta Mal­min len­to­ken­tän suhteen.

    Lii­ke­nen­vi­rat­sol­la on perus­teen­sa, eikä vält­tä­mät­tä huo­not vali­tuk­sen teke­mi­seen Sii­hen sil­lä on sekä oikeus että vel­vol­li­suus, jos sii­hen on hyvät syyt.

    Suo­raan sanoen näis­sä kau­pun­ki­bu­le­var­deis­sa on nyt niin pal­jon tuu­baa, että kaik­kien — var­sin­kin kau­pun­ki­bu­le­var­dien kan­nat­ta­jien — kan­naal­ta on paras­ta, jos­jo­ku vihel­tää pelin poikki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun asun­nois­ta on pulaa, nii­den hin­ta ei mää­räy­dy raken­ta­mis­kus­tan­nus­ten mukaan. Raken­nus­kus­ta­nuk­set tle­vat kuvaan vas­ta, kun ton­teis­ta on yli­tar­jon­taa, niin kuin suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea on. Jos val­tio estää Hel­sin­kiä raken­ta­mas­ta riit­tä­väs­ti asun­to­ja, nii­den mark­ki­na­hin­ta pomp­paa ylös, vaik­ka rakenb­ta­mi­nen sinän­sä oli­si kuin­ka hal­paa hyvänsä.

    No, jos raken­nus­kus­tan­nuk­set eivät muu­ten jul­ke­aa sek­to­ria kiin­nos­ta, niin luu­li­si jon­kun ATT:n mak­sa­van mie­luus­ti alem­pia raken­nus­kus­tan­nuk­sia. Mut­ta ilmei­ses­ti ei — kyse­hän ei ole omis­ta rahois­ta ja jos sete­li­vir­ta tai­ka­sei­näs­tä uhkaa supis­tua, niin aina­han voi nos­taa vero­ja ja lai­na­ta lisää veron­mak­sa­jien piikkiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Miten oli­si jos raken­net­tai­siin nopea met­ro Mänt­sä­lään ja Nas­to­laan. Näin Mäns­tä­läs­sä ei oli­si enää ruuh­kia ja Nas­to­las­ta saa­tai­siin kun­nal­lis­tek­nii­kan osaa­jia Hel­sin­kiin töihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Met­ro ram­pau­tet­tiin auto­ma­ti­soin­nin möh­li­mi­sel­lä ja kah­den vau­nun niis­tä­mi­sel­lä jokai­ses­ta junasta. 

    Ram­pau­tet­tiin! Nii­den kym­me­nen ja puo­len vuo­den aika­na, jot­ka olen asu­nut met­ron käyt­tö­alu­eel­la, tämä junien lyhen­tä­mi­nen yhdis­tet­ty­nä vuo­ro­vä­lin tihen­tä­mi­seen on ollut yli­voi­mai­ses­ti suu­rin met­roon liit­ty­vä muu­tos parem­paan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Ei yri­tä eikä se edes voi­si niin teh­dä. Kai sä Osmo tie­dät, että vir­ka­mies­ten on viras­saan tar­koin nou­da­tet­ta­va lakia. Mitään lakia, jol­la Lii­ken­ne­vi­ras­to voi­si estää Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­non ei ole ole­mas­sa. Jos otsik­ko oli ns. sar­kas­ti­nen, niin ennen­kin on todet­tu että sel­lai­nen ei kannata.

    Mitä toden­nä­köi­sim­min tätä­kään ei oli­si koet­tu, jos Hel­sin­gin kun­nan­työn­te­ki­jät oli­si­vat otta­neet yhteyt­tä Lii­ken­ne­vi­ras­toon asian otta­mi­sek­si käsit­te­lyyn. Eli asia on käyn­nis­ty­nyt vää­räs­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Vaik­ka kun­nil­la on itse­hal­lin­to, niin val­tio­ta vas­taan niil­lä ei ole resurs­se­ja. Hel­sin­ki voi­daan vaik­ka lak­kaut­taa jos sii­tä sää­de­tään laki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Haluai­sin asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, niin kuin nyt­kin, ja pys­tyä jat­kos­sa­kin kul­ke­maan autol­la­ni käte­väs­ti muu­al­le Suo­meen. Nykyi­sin yti­mes­tä pää­see nopeas­ti Län­si­väy­läl­le ja itään. Tuusu­lan­tiel­le ja var­sin­kin kol­mos­tiel­le pää­sy ovat sie­tä­mät­tö­män hitai­ta. Bule­var­di­soin­ti tun­tuu todel­la vas­ten­mie­li­sel­tä ja type­räl­tä aja­tuk­sel­ta. Hyvin toi­mi­vat ja kal­liit väy­lät pila­taan ehdoin tah­doin. Taka­pe­rois­ta kehi­tys­tä. Jul­ki­sil­la kuke­mi­nen jon­ne­kin Hyvin­kään tai Tam­pe­reen­kin lie­peil­le (ei kes­kus­taan) on aivan lii­an hidas­ta ja han­ka­laa ja tulee sel­lai­se­na aina pysymään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Ensi vuon­na­han saa­daan esi­ma­kua vih­reäs­tä lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­ta, kun Hämeen­tiel­tä kiel­le­tään yksi­tyi­sau­toi­lu ennen kuin Kala­sa­ta­man lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­tä on saa­tu kun­toon. Kan­nat­tai­si jos­kus ajaa itse­kin autol­la ja huo­ma­ta, että lii­ken­ne on kuin vesi. Se ei mene sin­ne, mihin joku ajat­te­lee kyl­teil­lä sitä ohja­ta, vaan etsii kaik­ki mah­dol­li­set rei­tit mis­tä vain se voi pää­mää­rään­sä päästä. 

    No, hen­ki­löil­tä, joi­den mie­les­tä on päräyt­tä­vää raken­taa puo­lel­la mil­jar­dil­la ideo­lo­gian­sa monu­ment­ti pää­kau­pun­gin kes­kus­taan, voi tie­tys­ti odot­taa täy­del­lis­tä piit­taa­mat­to­muut­ta nii­tä koh­taan, jot­ka las­kut maksavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Mikä ongel­ma täs­sä on? On teh­ty huo­no yleis­kaa­va ja sit­ten se kaa­tuu vali­tuk­seen. Bule­var­di aja­tus on just sitä todel­li­suu­des­ta irtaan­tu­nut­ta viher­pii­per­tä­mis­tä jota ei oikein jaksa. 

    Pahim­pia valit­ta­jia tai­taa olla vih­reät ja yleen­sä pal­jon huo­nom­min perustein

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tom­mi Uscha­nov: Ram­pau­tet­tiin! Nii­den kym­me­nen ja puo­len vuo­den aika­na, jot­ka olen asu­nut met­ron käyt­tö­alu­eel­la, tämä junien lyhen­tä­mi­nen yhdis­tet­ty­nä vuo­ro­vä­lin tihen­tä­mi­seen on ollut yli­voi­mai­ses­ti suu­rin met­roon liit­ty­vä muu­tos parem­paan.

    Vuo­ro­vä­lin lyhen­tä­mi­nen on mat­kus­ta­jan kan­nal­ta tot­ta kai hyvä asian — kun­han uusi vuo­ro­vä­li toi­mii niin että met­rot eivät jou­du odot­te­le­maan ratao­suuk­sien vapautumista. 

    Junien lyhen­tä­mi­ses­sä ei sen sijaan ole mitään hyvää, se vain vähen­tää met­ron kul­je­tus­ka­pa­si­teet­tia, eikä vähen­nys­tä voi rajat­ta kom­pen­soi­da vuo­ro­vä­lin tihen­tä­mi­sel­lä. Ongel­mak­si kapa­si­teet­ti muut­tuu sii­nä vai­hees­sa, kun itä­met­ron vart­ta on alet­tu yleis­kaa­van mukai­ses­ti tiivistämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. R.Silfverberg: No minä kysyn: ket­kä sit­ten halua­vat asua noi­den bule­var­dien varrella?

    Mä olen ihan samaa miel­tä että kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta pitää saa­da lisää, mut­ta onko tämä oikea keino?

    Sitä minä­kin ihmet­te­len. Kuka haluai­si vapaa­eh­toi­ses­ti muut­taa jon­ne­kin tien var­teen, jos vaih­toeh­to­na on “oma kylä” kuten tämä lähiö, jos­sa itse asun. Meil­lä on oma kirk­ko, kah­vi­lat, jos­sa tapaam­me tut­tu­ja, kak­si­kie­li­set kou­lut ja kat­ta­vat pal­ve­lut uima­ran­toi­neen käve­ly­mat­kan päässä. 

    Eikö oli­si pal­jon mie­lek­kääm­pää raken­taa mie­lum­min uusia täl­lai­siä täy­den­pal­ve­lun asui­na­luei­ta, joi­hin on nopeat met­ro- tai junayh­tey­det kuin asut­taa ihmi­siä nau­ha­mai­ses­ti sisään­tu­lo­tei­den var­sil­le melua­lu­eel­le. Teh­kää nyt aina­kin Mal­mis­ta paik­ka, joka itses­sään on viih­tyi­sä kylä kaupungissa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Jos vali­tus menee läpi,on rikot­tu Maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­kia. Nimit­täin vain lain vas­tai­suu­teen vetoa­mi­nen kel­paa vali­tus­pe­rus­teek­si oikeu­des­sa. Tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­har­kin­ta, kuten Sipoon tai jon­kun muun kär­si­mä vää­ryys puhu­mat­ta­kaan lii­as­ta vih­rei­den vai­ku­tuk­ses­ta, on polii­tik­ko­jen työn tulos­ta. Kos­ka Osmo pel­kää, että kaa­va voi­si kaa­tua, eikö sil­loin ole suo­ras­taan oikein, että oikeus tar­kaas­taa kaa­van lainmukaisuuden?

    MRL lain 1§ alkaa:“Tämän lain tavoit­tee­na on jär­jes­tää aluei­den käyt­tö ja raken­ta­mi­nen niin, että sii­nä luo­daan hyvät edel­ly­tyk­set hyväl­le eli­nym­pä­ris­töl­le sekä edis­te­tään eko­lo­gi­ses­ti, talou­del­li­ses­ti, sosi­aa­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti kes­tä­vää kehi­tys­tä.” Jos nämä tavoit­teet ja niis­tä joh­tu­vat lain lukui­sat mää­räyk­set koe­taan vää­rik­si, edus­kun­nan on kor­jat­ta­va lakia. Oikeus ei voi sitä teh­dä, se saa vain tul­ki­ta voi­mas­sa ole­via lakipykäliä.

    Var­maan löy­tyy viras­ton vali­tuk­sen taus­tal­ta jon­kun poliit­ti­sen tahon hil­jai­nen toi­mek­sian­to valit­taa. Kun mikään taho ei koe kär­si­vän­sä, sil­loin ei ole tapa­na valit­taa, vaik­ka vali­tuk­seen oli­si perus­teet eli siis kaa­va on lainvastainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Lee­na: Kuka haluai­si vapaa­eh­toi­ses­ti muut­taa jon­ne­kin tien var­teen, jos vaih­toeh­to­na on “oma kylä” kuten tämä lähiö, jos­sa itse asun.

    Täs­sä taas yksi ihmi­nen, joka ajat­te­lee, että kos­ka hän ei haluai­si asua jol­la­kin taval­la, niin kukaan ei saa asua sel­lai­sel­la taval­la. Ja rea­li­tee­tit pitää aina unoh­taa vaih­toeh­to­ja miet­ties­sä. Anna kun arvaan: sinus­ta Hel­sin­gis­sä ei ole asuntopulaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pyh, Mitä lakia on rikot­tu ja kuka on rikkonut? 

    No eihän mitään sel­vi­tyk­siä enää tarvita!

    Autoi­li­joi­den tove­ri­tuo­miois­tuin on päät­tä­nyt, että bule­var­di­soin­ti on kaik­kia lake­ja, mukaan­lu­kien New­to­nin ensim­mäis­tä ja tois­ta lakia sekä yleis­tä suh­teel­li­suus­teo­ri­aa, vastaan. 

    Täs­sä enää mitään KHO:ta tar­vi­ta päi­vän­sel­vää asi­aa toteamaan!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Kau­pun­ki­bu­le­var­dien yhtey­des­sä kiin­ni­te­tään aina huo­mio­ta nii­den aiheut­ta­maan meluun ja huo­noon ilman­laa­tuun. Bule­var­dien ilman­laa­tu ei kui­ten­kaan voi olla kovin huo­no, kos­ka aina­kaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton havain­ne­ku­vien mukaan niil­lä ei lii­ku lain­kaan autoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Osmo, tie­dän että jot­kut viran­omai­set koit­ta­vat ket­kuil­la ja juok­sut­taa hake­mas­sa doku­ment­te­ja ja siten vai­keut­taa tie­don saamista. 

    Kui­ten­kin laki sanoo (16§) “Tie­to asia­kir­jan jul­ki­ses­ta sisäl­lös­tä on annet­ta­va pyy­de­tyl­lä taval­la, jol­lei pyyn­nön nou­dat­ta­mi­nen asia­kir­jo­jen suu­ren mää­rän tai asia­kir­jan kopioin­nin vai­keu­den tai muun nii­hin ver­rat­ta­van syyn vuok­si aiheu­ta koh­tuu­ton­ta hait­taa virkatoiminnalle.”

    Jos ja kun vali­tus on ole­mas­sa säh­köi­se­nä niin hel­poin tapa on toi­mit­taa se PDF-doku­ment­ti­na annet­tuun säh­kö­pos­tiin. Olen pyy­tä­nyt ja saa­nut näin doku­ment­te­ja eri viranomaisilta. 

    Osaa on tosin täy­ty­nyt muis­tut­taa että on ole­mas­sa sel­lai­nen kuin “Laki viran­omais­ten toi­min­nan jul­ki­suu­des­ta” ja että tie­don toi­mit­ta­mi­sel­le on nor­maa­li­ta­pauk­se­sa kah­den vii­kon määräaika.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Tom­mi Uscha­nov: Ram­pau­tet­tiin! Nii­den kym­me­nen ja puo­len vuo­den aika­na, jot­ka olen asu­nut met­ron käyt­tö­alu­eel­la, tämä junien lyhen­tä­mi­nen yhdis­tet­ty­nä vuo­ro­vä­lin tihen­tä­mi­seen on ollut yli­voi­mai­ses­ti suu­rin met­roon liit­ty­vä muu­tos parem­paan.

    On ihan sel­vä, että ase­mat oli­si pitä­nyt lou­hia täy­si­mit­tai­sik­si riip­pu­mat­ta sii­tä, tulee­ko auto­maat­ti­met­roa vai ei tai min­kä­lai­sil­la vuo­ro­vä­leil­lä aje­taan, kos­ka nykyi­nen rat­kai­su mitä­töi suu­ren osan koko met­ron kapa­si­tee­tis­ta tulevaisuudessa. 

    Pel­käs­tään Laa­ja­sa­lon sil­lan suun­nit­te­lu­ra­hoil­la oli­si lai­tu­rit lou­hit­tu jo moneen kertaan.

    Jos ker­ran met­ro on aika­naan pää­tet­ty raken­taa kau­pun­gin läpi jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neek­si, niin kai sitä sit­ten pitäi­si myös voi­da käyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Huoh. Tääl­lä kysel­lään, mik­si joku haluai­si asua bule­var­din var­rel­la. No, syi­tä on usei­ta, mut­ta bule­var­dien kan­nal­ta oleel­li­sin­ta on, että siel­lä halu­taan asua.

    Ja kun kat­so­taan vas­taa­vis­sa pai­kois­sa sijait­se­vien asun­to­jen hin­to­ja, niin on sel­vää, että siel­lä halu­taan asua.

    Met­sä­lä­hiöi­den suo­sio on pal­jon epä­var­mem­pi, sil­ti monen mie­les­tä ne näyt­tä­vät ole­van ainoa, mitä saa raken­taa lisää. Eli lisää ruuh­kia Helsinkiin?

    Bule­var­di­soin­ti on paras pää­tös vuo­si­kym­me­niin. Sit­ten kun vie­lä auto­paik­ka­nor­mi pure­taan, ollaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa saa­vu­tet­tu se taso, jol­la Hel­sin­gis­tä teh­dään maa­il­man­luo­kan metropoli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Tämä­kin liit­tyy sii­hen, että vas­tus­ta­jien “puo­lue” on nykyi­sin niin vah­va. Kaik­kea muu­tos­ta ja mui­ta nyky­ajan “hör­hel­lyk­siä” vas­tus­te­taan. Ihme, että yli­pää­tään mitään kehi­tys­tä saa­daan enää aikaiseksi.

    Demo­kra­ti­aan kuu­luu tie­tys­ti tär­keä­nä osa­na se, että meil­lä kai­kil­la on ja pitää­kin olla oikeus vas­tus­taa päät­tä­jien höl­möi­ly­jä (minä­kin vas­tus­tan monia asioi­ta). Tun­tuu vain sil­tä, että välil­lä tämä kiih­keä vas­tus­ta­mi­nen lyö yli. Demo­kra­ti­aan kun kuu­luu myös se, että kaik­ki pää­tök­set eivät miel­ly­tä kaik­kia, vaik­ka ne kuin­ka huo­lel­li­ses­ti ja tas­a­puo­li­ses­ti tehtäisiin.

    Auto­mie­he­nä minä kan­na­tan kau­pun­ki­bu­le­var­dien rakentamista!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Ongel­ma on hiu­kan syvällisempi.

    Kyse on poh­jim­mil­taan sii­tä, että meil­lä vaih­tuu hal­li­tuk­sen poliit­ti­nen ideo­lo­gia nel­jän vuo­den välein. Kul­loin­kin vah­vim­mil­laan ole­va ideo­lo­gia pyr­kii alis­ta­maan koko maan samaan muottiin.

    Se on type­rää resurs­sien tuhlaamista.

    Hel­sin­gin seu­tua pitää kehit­tää met­ro­po­lik­si, joka haas­taa suo­raan Tuk­hol­man ja Pietarin.

    Suo­mes­sa riit­tää pie­nem­piä kau­pun­ke­ja nii­tä halajaville.

    Muu­al­la Suo­mes­sa taas pitää kehit­tää Tam­pe­ret­ta, Jyväs­ky­lää, Oulua, Kuo­pio­ta ja Joen­suu­ta (on nii­tä mui­ta­kin) kas­va­maan entis­tä suu­rem­mik­si, jot­ka haas­ta­vat toi­nen toi­si­aan. Jos nämä kas­va­vat ja vah­vis­tu­vat, niin myös tekee nii­den kehyskunnat.

    Sit­ten on Lap­pi, jota pitäi­si kehit­tää täy­sin irral­laan muus­ta maas­ta, kos­ka se on niin har­vaan asut­tua ja omaa omat erityispiirteensä.

    Lisäk­si on vie­lä Poh­jan­maa ja Lou­nais-Suo­mi vs. Itä-Suo­mi ja Kes­ki-Suo­mi, joil­la on esi­mer­kik­si kie­lel­li­ses­ti täy­sin eri­lai­set tarpeet.

    Itse ehdo­tan, että Suo­mes­ta teh­dään liit­to­val­tio, joka jae­taan vii­teen osaan. Uusi­maa, Itä-Suo­mi, Poh­jan­maa (Lou­nais-Suo­mi + Poh­jan­maa), Kes­ki-Suo­mi ja Itä-Suomi.

    Suo­men itse­näi­syy­den juh­la­vuo­den kun­niak­si voi­tai­siin vih­doin­kin lopet­taa tees­ken­te­le­mi­nen, että Suo­mi oli­si joten­kin homo­gee­ni­nen ja yhte­näi­nen kan­sa. Pas­kan­mar­jat se ole sel­lai­nen kos­kaan ollut­kaan. Eikä tar­vit­se ollakaan.

    Lapis­sa voi­daan sol­mia eri­tyis­ta­lous­a­lu­ees­ta Kii­nan ja mui­den suur­ten turis­mi­mai­den kans­sa. Samoin kai­vos­yh­tiöi­den kans­sa voi­daan sopia erik­seen mm. vero­tuk­ses­ta ja pai­kal­lis­ten osuu­des­ta luon­non­va­rois­ta. Kii­na­lai­set osoit­ta­vat kiin­nos­tus­ta bio­ener­gi­aan ja sel­luun, jol­loin sii­hen pitäi­si vas­ta­ta voi­mak­kaas­ti! Heil­lä on rahaa ja meil­lä on puuta.

    Vas­taa­vas­ti Poh­jan­maal­la Ruot­sin kans­sa ja Itä-Suo­mes­sa Venä­jän kanssa.

    Uudel­la­maal­la Hel­sin­gin kas­vua pitää tukea voi­mak­kaas­ti ja ava­ta maa­han­muut­toa. Hel­sin­gin kas­vu tar­vit­see kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia teke­mään kaup­paa, tut­ki­maan ja perus­ta­maan yri­tyk­siä Helsinkiin.

    Maa­han­muu­tos­ta puheen ollen myös Muu-Suo­mi tar­vit­see maa­han­muut­toa. Poh­jan­maal­la sitä tar­vi­taan esi­mer­kik­si maa­ta­lou­des­sa, kos­ka DDD-työt eivät enää nuo­ril­le kelpaa.

    Suo­ma­lais­ten syn­ty­vyys las­kee kuin leh­män­hän­tä, eikä sii­hen ole hel­po­tus­ta luvas­sa. Samaan aikaan popu­lis­tit vaa­ti­vat eläk­kei­siin indeksikorotuksia.

    Suo­mi voi aivan hyvin vali­koi­da maa­han­muut­ta­jia Kana­dan tapaan. Kana­da halu­aa pelas­taa elä­ke­jär­jes­tel­män­sä hal­li­tul­la maahanmuutolla. 

    Hel­sin­ki tar­vit­see nyt roh­kea­ta joh­ta­juut­ta, jol­la sin­ne saa­daan vih­doin­kin pil­ven­piir­tä­jiä ja lisää sitä kau­pun­kia. Suo­mes­sa on yli 300 muu­ta kun­taa, jos­sa elää puna­mul­ta­mö­kis­sä 70 tuu­man tele­vi­sios­ta lät­kää katsoen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joo, saa kir­jaa­mos­ta, jos mat­kus­taa kir­jaa­moon val­tion viras­tois­sa nou­da­tet­ta­va­na vir­ka-aika­na. Kenel­lä on aikaa moiseen?

    Käsit­tääk­se­ni ko asia­kir­jan voi tila­ta puhe­li­mit­se tai pos­tit­se asian­mu­kais­ta koh­tuul­lis­ta kor­vaus­ta vas­taan oikeu­den kir­jaa­mos­ta.. OS voi halu­tes­saan myös jul­kais­ta juli­sen tämän asia­kir­jan koo­nai­suu­des­san tai oleel­li­sil­ta osin täl­lä blo­gil­la. Juris­ti tei­tää paremmin.

    Sit­ten voi­mem sitä repostella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Mik­si moi­nen häsläys?
    Hel­sin­ki on Suo­men sisäi­sen muut­to­lii­ken­teen suh­teen muut­to­tap­pio­kun­ta lukuu­not­ta­mat­ta ikä­luok­kia 15–30 vuot­ta. Eli sama kuin ennen­kin, nuo­ret tule­vat opis­ke­le­maan ja val­mis­tut­tu­aaan muut­ta­vat työn­pe­rään. Osa jää pöy­ri­mään pai­kal­leen van­han kup­pi­loi­hin ym paikkoihin.
    Tapah­tu­nut väes­tön­kas­vu joh­tuu maa­ha­muu­tos­ta suu­rim­mak­si osak­si. Eli nyt kun­ta­vaa­lien yhtey­des­sä pitäi­si eri puo­luei­den ker­toa maa­han­muu­ton tavoit­teen­sa jot­ta väes­tö­en­nus­teet toteutuu.
    Net­to muut­to on ollut noin 3000 hen­keä vuo­des­sa suo­men sisäi­ses­ti eli noin 0,5 % kasvu:)
    vajaat 30000 muut­taa ulos ja rei­lut 30000 sisään.
    Toki asun­to­ja tar­vi­taan, lap­set aikuis­tu­vat ja parit eroa­vat eli tar­vi­taan tupla­mää­rä­asun­to­ja. Ja Kau­pun­gin kirs­tu pur­su­aa älyt­tö­mis­tä tonttihinnoista

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vuo­si­na 2014–2016 Hel­sin­gin väki­lu­ku on kas­va­nut 23336 hen­gel­lä. Täs­tä puut­tuu tämän vuo­den vii­mei­nen neljännes
      Täs­tä kas­vus­ta on
      Syn­ty­vyy­den enem­myyt­tä 5212 (22%)
      Net­to­maas­sa­muut­toa 9970 (43 %)
      Net­to­maa­han­muut­toa 8154 (35 %)

      Suu­rim­mak­si osak­si” on siis 35 %

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Cari­tas.:
    Kan­nat­tai­si jos­kus ajaa itse­kin autol­la ja huo­ma­ta, että lii­ken­ne on kuin vesi. Se ei mene sin­ne, mihin joku ajat­te­lee kyl­teil­lä sitä ohja­ta, vaan etsii kaik­ki mah­dol­li­set rei­tit mis­tä vain se voi pää­mää­rään­sä päästä. 

    Ajo­neu­vo­lii­ken­ne ei ole kuin vesi. On ihan empii­ri­ses­ti todet­tu, että eri­tyi­ses­ti auto­lii­ken­net­tä tulee lisää sitä mukaa kuin tei­tä raken­ne­taan lisää.

    Tämä joh­tuu sii­tä, että useam­pi ihmi­nen valit­see liik­kua uusil­la teil­lä, siir­tyy liik­ku­maan ruuh­ka-aikaan tai ajaa kau­em­mak­si. Täl­lä taval­la kau­pun­ki­seu­tu­jen hajaan­tu­mi­nen on juu­ri toi­mi­nut: on raken­net­tu val­ta­väy­liä, ja sit­ten nii­den var­rel­le on ollut käte­vää raken­taa lisää talo­ja. Ennen pit­kää lisä­ka­pa­si­teet­ti on lop­puun käy­tet­ty. Sama toi­mii toi­sin päin, jos tilaa ote­taan muil­le lii­ken­ne­muo­doil­le; nii­tä ale­taan käyt­tää enem­män ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne saat­taa supistua.

    Hämeen­tiel­tä siir­ty­vien auto­jen on muu­ten todet­tu mah­tu­van hyvin Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le, joten sii­tä ei ole huolta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Lee­na:
    Eikö oli­si pal­jon mie­lek­kääm­pää raken­taa mie­lum­min uusia täl­lai­siä täy­den­pal­ve­lun asui­na­luei­ta, joi­hin on nopeat met­ro- tai junayh­tey­det kuin asut­taa ihmi­siä nau­ha­mai­ses­ti sisään­tu­lo­tei­den var­sil­le melualueelle.

    Aika moni halu­aa asu­aa Man­ner­hei­min­tien ja Mäke­län­ka­dun var­rel­la, vaik­ka se ei ehkä kysyt­täes­sä lukeu­du monen suo­sik­kiym­pä­ris­töi­hin. Sii­tä on niin hyvät yhtey­det eri puo­lil­le. Bule­var­dien var­rel­le tulee rai­teet pika­ra­ti­koi­den myö­tä. Tämä on myös syy­tä muistaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Vali­tuk­sen luku vähän sel­vit­tää valit­ta­jan asi­aa. Ilmei­ses­ti suu­rin ongel­ma on että Län­si­väy­län bule­var­di­soin­tiin ei ole otet­tu huo­mioon Län­si­sa­ta­man tar­pei­ta ja siten yleis­kaa­va ei nou­da­ta maa­kun­ta­kaa­van tavoitteita.

    Oli­si­han sen län­si­väy­län bule­var­di­soin­nin voi­nut mää­räyk­sel­lä sitoa sata­man tava­ra­lii­ken­teen vähenemiseen. 

    Nyt jou­du­taan sit­ten kat­so­maan miten käy oikeu­des­sa. Toi­vot­ta­vas­ti ei käy kuin His­tal­le Espoos­sa. Tapaus ei kyl­lä miten­kään ole yhtä sel­vä rik­ko­mus, mut­ta tie­tyl­lä tapaa saman­ta­pai­nen. Raken­ta­mis­ta ei halu­ta sitoa toi­seen tapah­tu­maan, joka taas rik­koo kaavajärjestystä.

    Sel­vi­tyk­sien puu­te yms. jar­go­ni tun­tui kyl­lä hyvin tur­hal­ta ja seka­val­ta, että sii­tä en usko asian voi­van jää­dä kiin­ni. Lähin­nä tun­tuu että joku on ollut lii­ken­ne viras­tos­sa kiuk­ku­nen kun ei ole pääs­syt päsmäröimään.

    Myös on vali­tet­tu että Ilma­lan varik­ko vaa­ti­si lisää aluet­ta. Se kuul­los­ti enem­män pel­käl­tä inttämiseltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. R.Silfverberg: No minä kysyn: ket­kä sit­ten halua­vat asua noi­den bule­var­dien varrella?

    Jos jon­kun pro­fii­lin ihmis­la­jis­ta halu­aa, niin voi­nee aloit­taa niis­tä, jot­ka ovat vii­me aikoi­na hank­ki­neet asun­non Mäke­län­ka­dun tai Man­ner­hei­min­tien varrelta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Koi­tin nyt vähän sel­vit­tää asian sisältöpuoltakin.

    Lii­ken­ne­vi­ras­to ja lii­ken­ne-ELY perus­ta­vat vali­tuk­sen­sa oikeas­taan kah­teen asi­aan. Ensin­nä ongel­ma­na pide­tään sitä, että bule­var­di­soin­nin vai­ku­tuk­sia koko seu­dun lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään ei ole sel­vi­tet­ty. Tien­pi­tä­jä pel­kää ennen kaik­kea sitä, että rat­kai­su siir­tää lii­ken­teel­li­siä ongel­mia naa­pu­ri­kun­tiin ja val­tion tie­ver­kol­le pakot­taen kol­man­net osa­puo­let kal­lii­siin lii­ken­nein­frain­ves­toin­tei­hin. Pel­ko on perus­tel­tu, sil­lä epäi­le­mät­tä juu­ri näin tulee jos­sain mää­rin käy­mään. Bule­var­di­soin­ti var­mas­ti lisää lii­ken­net­tä aina­kin kehä­teil­lä. Asian pih­vi on tosin ymmär­tääk­se­ni sii­nä, että lii­ken­ne lisään­tyi­si pal­jon enem­män, jos bule­var­dien alu­eel­le suun­ni­tel­tu asu­kas­mää­rä sijoit­tusi naa­pu­ri­kun­tien puo­lel­le. Vaan tätä­pä ei ole­kaan sel­vi­tet­ty miten­kään. Eli valit­ta­jat ovat näh­däk­se­ni täl­tä osin aivan oikeassa.

    Eli tar­peen oli­si ollut teh­dä sel­vi­tys, jos­sa oli­si kat­sot­tu vai­ku­tuk­sia lii­ken­ne­verk­koon tilan­tees­sa, jos­sa bule­var­dit on teh­ty ja tilan­tees­sa, jos­sa Hel­sin­gin lii­ken­ne­verk­ko pide­tään ennal­laan, mut­ta uudet asuk­kaat sijoi­te­taan mui­hin seu­dun kun­tiin. Tulos oli­si epäi­le­mät­tä ollut, että koko­nai­suu­te­na kat­soen bule­var­di­soin­nin aiheut­ta­mat lii­ken­neon­gel­mat oli­si­vat kui­ten­kin pie­nem­pi paha. Hel­sin­gin kau­pun­ki kat­soo, että nämä tar­kas­te­lut tulee teh­dä osa­na seu­raa­vaa seu­dun lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­maa. Tämä on sinäl­lään loo­gis­ta, mut­ta jos näin mene­tel­lään, ei yleis­kaa­vaa­kaan voi hyväk­syä ennen kuin tämä lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­ma on val­mis. Nyt tilan­ne tosi­aan­kin oli­si se, että bule­var­di­soin­nin seu­dul­li­sia vai­ku­tuk­sia lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään ei tie­de­tä, eli val­tio ja naa­pu­ri­kun­nat taval­laan kir­joit­tai­si­vat Hel­sin­ginl­le avoi­men she­kin sitou­tuen hoi­ta­maan mah­dol­li­set ongel­mat tie­tä­mät­tä lain­kaan nii­den luon­net­ta tai kokoa. Sel­vi­tyk­sen tekoon oli­si voi­tu ottaa ELY:n ja LiVi:n edus­ta­jat ja var­mis­taa, että samal­la pie­nem­mät­kin huo­le­nai­heet, kuten kuor­ma-auton­kul­jet­ta­jien tau­ko­mah­dol­li­suu­det yms. oli­si riit­tä­väs­sä mää­rin sel­vi­tet­ty. Jos yhtei­sen sel­vi­tyk­sen tulos oli­si ollut sitä mitä arve­len­kin ja sel­vi­tyk­sen perus­teel­la yleis­kaa­vaan oli­si lai­tet­tu bule­var­deil­le toteut­ta­mis­jär­jes­tys (Län­si­väy­län sito­mi­nen Jät­kän­saa­ren ter­mi­naa­liin, yleen­sä toteu­tuk­sen sito­mi­nen asui­na­luei­den val­mis­tu­mi­seen ja mah­dol­li­siin tar­peel­li­siin lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­hin kau­pun­gin ulko­puo­lel­la), oli­si kaa­va toden­nä­köi­ses­ti ollut hyväk­syt­tä­vä val­tion liikenneviranomaisille.

    Muis­sa asiois­sa, ennen kaik­kea museo­vi­ras­ton ja ympäristö-ELY:n osin myös LiVi:n vali­tuk­sis­sa ongel­ma­na on lii­an suur­piir­tei­nen suun­nit­te­lu. Täs­sä­kin kau­pun­ki toi­mii sinäl­lään loo­gi­ses­ti ja on valin­nut tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sen suun­nit­te­lu­ta­son. Vaan ongel­ma­na on se, että mei­dän kaa­voi­tus­jär­jes­tel­mäs­sä vah­vis­tet­tu yleis­kaa­va kumo­aa alu­eel­laan maa­kun­ta­kaa­van. (Ja ase­ma­kaa­va yleis­kaa­van) Jos esi­mer­kik­si natu­ra-aluei­ta, kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jä jne. ei tuo­da tar­peek­si tar­kas­ti yleis­kaa­vaan, ne menet­tä­vät koko­naan oikeus­vai­ku­tuk­sen­sa. Eli kau­pun­ki nyt ei vain voi yksin päät­tää maa­kun­ta­kaa­vas­sa ole­vien mer­kin­tö­jen osal­ta, mil­lä tark­kuu­del­la ne tuo­daan yleis­kaa­vaan. Ne on tuo­ta­va niin tar­kas­ti, että yleis­kaa­va todel­la var­mis­taa esi­mer­kik­si riit­tä­vät suo­je­lua­lu­eet tai Len­to­kent­tä­ra­dan toteut­ta­mi­sen. Kau­pun­ki veto­aa täs­sä, että nämä asiat hoi­de­taan yksi­tyis­koh­tai­sem­mas­sa suun­nit­te­lus­sa. Mut­ta jos näin teh­dään, kau­pun­ki ottai­si val­lan, joka sil­le ei kuu­lu. Vaik­ka­pa museo­vi­ras­to ei voi mitään, jos jokin arvo­koh­de on uhat­tu­na, jos suo­je­lu­mää­räys­tä ei ole tuo­tu yleis­kaa­vaan. Koh­teen suo­je­lu oli­si täl­löin puh­taas­ti kau­pun­gin oma asia. Ohi­men­nen sanoen, Kes­kus­puis­ton kans­sa on jok­seen­kin vas­taa­va tilan­ne, eli kau­pun­ki lupaa huo­leh­tia sen säi­lyt­tä­mi­ses­tä yksi­tyis­koh­tai­ses­sa suun­nit­te­lus­sa, mut­ta ei ole val­mis juri­di­ses­ti sito­val­la taval­la siihen.

    Kaik­ki­nen­sa tulee vai­ku­tel­ma, että yleis­kaa­va­työs­sä on kes­ki­tyt­ty raken­ta­maan mah­dol­li­sim­man toi­mi­va kaa­va kau­pun­gin oman suun­nit­te­lun näkö­kul­mas­ta, mut­ta sivuu­tet­tu kaa­voi­tus­jär­jes­tel­män toi­mi­vuus koko­nai­suu­te­na. Vali­tuk­sil­le näkyy ole­van perus­tei­ta, mikä on todel­la sää­li, sil­lä itse kaa­van perus­a­ja­tus on todel­la kan­nat­te­va. Museo­vi­ras­ton sanoin: “…Museo­vi­ras­to pitää yleis­kaa­vaa var­sin onnis­tu­nee­na,” mut­ta “Hel­sin­gin uusi yleis­kaa­va para­ni­si tur­hat vir­heet korjaamalla.”

    ELY-kes­kuk­set valit­ta­vat kaa­vois­ta todel­la har­voin, noin 10 — 20 ker­taa vuo­des­sa ja ELY-kes­kuk­sen vali­tuk­set menes­ty­vät hyvin, sil­loin kun nii­tä on teh­ty. Täl­tä­kään kan­nal­ta tämä lupaa yleis­kaa­val­le hyvää.

    Eri­koi­ses­ti pis­tää sil­mään, että nämä kaik­ki vali­tuset vas­taa­vaat jok­seen­kin suo­raan alku­vuo­des­ta annet­tu­ja lausun­to­ja. Eli Hel­sin­gin kau­pun­ki ei ole välit­tä­nyt huo­mio­da näi­den viras­to­jen mie­li­pi­tei­tä mitenkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Miten oli­si jos raken­net­tai­siin nopea met­ro Mänt­sä­lään ja Nas­to­laan. Näin Mäns­tä­läs­sä ei oli­si enää ruuh­kia ja Nas­to­las­ta saa­tai­siin kun­nal­lis­tek­nii­kan osaa­jia Hel­sin­kiin töihin.

    Olen samaa miel­tä. Fak­kiu­tu­nei­den päät­tä­jien tuli­si kat­sel­la pitem­mäl­lä ja ava­ra­kat­sei­sem­min, ei kaik­kien ole pak­ko asua sta­dis­sa. Onko tääl­lä edes haluk­kail­le saman ver­ran töi­tä? Yksin­ker­tais­tet­tu­na, jos on, sen pitäi­si näkyä täys­työl­li­syy­te­nä ja tuhan­si­na avoi­mi­na työpaikkoina. 

    On hyvä, että on edes joku ins­tans­si, joka uskal­taa olla eri miel­tä sta­din päät­tä­jien rat­kai­suis­ta. Puo­lue-eliit­ti päät­tää, ei demokratia.
    Koko bule­var­dien raken­nuk­sen taka­na on vain aja­tus yksi aja­tus, tavoi­te, asun­to­ja sta­diin hai­kai­le­vil­le. Kus­tan­nuk­sis­ta viis. Tai miet­ti­mät­tä, mikä tie­tys­ti polii­ti­kon sil­min on mah­do­ton­ta, mil­lai­sia lähiöi­tä näis­tä alueis­ta syntyy?
    Maa­il­mal­la on monis­sa kau­pun­geis­sa juu­ri tulo­väy­lien var­teen raken­ne­tuis­ta asun­nois­ta muo­dos­tu­nut ”slum­me­ja”. Onko Hel­sin­ki niin poik­keuk­sel­li­nen paik­ka maa­il­mas­sa, että tämän pys­tyy välttämään. 

    Vih­rei­den joh­ta­ma Sta­di pak­ko­lu­nas­ti Sipool­ta maa-aluet­ta, mut­ta tätä aluet­ta ei tai­ta­mat­to­muut­taan ole vie­lä saa­tu käyt­töön­sä. Vali­tus­ten ja ym käsit­te­lyi­den perus­teel­la voi­daan kat­soa, että koko kau­pan val­mis­te­lu oli puut­teel­lis­ta. Hyö­dyn­tä­mi­nen on edel­leen vai­hees­sa. Samoin on nyt edes­sä kaupunkibulevardien.

    Vaik­ka vih­reät suo­si­vat­kin yksi­puo­li­ses­ti jul­kis­ta lii­ken­net­tä, unoh­ta­vat, että useat työ­pai­kat sijait­se­vat sta­din rajo­jen ulko­puo­lel­la, jota sta­din jul­kis­ten verk­ko ei miten­kään kata. Ker­to­kaa yksi­kin suu­ry­ri­tys, joka on päät­tä­nyt tuo­da työ­pai­kat stadiin.
    Eivät­kä bule­var­dien raken­ta­mi­nen tuo hel­po­tus­ta sta­din kas­saan eivät­kä vero­tu­lot tule kat­ta­maan niis­tä aiheu­tu­nei­ta kustannuksia. 

    Sta­din poliit­tis­ten päät­tä­jien aja­ma­na raken­net­tiin Palo­hei­nä­tun­ne­li jouk­ko­lii­ken­teel­le , jon­ka erää­nä perus­tee­na, koros­tan erää­nä, oli mah­dol­lis­taa Haku­nin­maan tai Palo­hei­nän alu­een ihmi­siä pää­se­mään töi­hin Vuo­saa­ren sata­maan. Ja vain jul­ki­sil­la. Han­ke mak­soi kym­me­niä mil­joo­nia, nyt bus­si kul­kee edel­leen Myyr­mäen — Mal­min välil­lä lähes tyh­jil­lään. Seu­raa­va vai­he on var­mas­ti muut­taa ase­ma­kaa­vaa ja alkaa bus­si­rei­tin var­si täy­teen asun­to­ja, että saa­daan lin­ja kannattavaksi. 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Johan­nes Kor­pi­jaak­ko: […]Ilmei­ses­ti suu­rin ongel­ma on että Län­si­väy­län bule­var­di­soin­tiin ei ole otet­tu huo­mioon Län­si­sa­ta­man tar­pei­ta ja siten yleis­kaa­va ei nou­da­ta maa­kun­ta­kaa­van tavoitteita.
    […]
    Myös on vali­tet­tu että Ilma­lan varik­ko vaa­ti­si lisää aluet­ta. Se kuul­los­ti enem­män pel­käl­tä inttämiseltä.

    Jos kehi­tys kehit­tyy niin kuin mil­tä näyt­tää, Län­si­sa­ta­man tava­ra­lii­ken­ne (ja pit­käl­ti myös hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne) niin kuin myös Ilma­lan varik­ko on jos­sain vai­hees­sa siir­ret­tä­vä kau­em­mas kau­pun­ki­kes­kus­tas­ta. Tämä pitäi­si maa­kun­ta­kaa­voit­ta­jien­kin tun­nis­taa. Auto­lii­ken­teen osal­ta suun­ni­tel­mis­sa on tun­ne­lien arma­da, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sekään ei rii­tä. Pasi­laan suun­ni­tel­tiin eri­lai­sia kan­si­rat­kai­su­ja, mut­ta ne todet­tiin talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mik­si ja niin vain rai­teet läh­ti­vät. Ilma­lan vari­kon toi­min­ta on vie­lä vähem­piar­vois­ta, joten kyl­lä sekin aika­naan väistyy…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Aika oudos­ti taval­li­sen pul­liai­sen kat­san­toon on käy­nyt kun perus­toi­meen­tu­lo­tues­sa esim. Hel­sin­gin koh­tuul­li­set asu­mis­me­noet yhden hen­gen ruo­ka­kun­nal­le on 675 €/kk mut­ta taas Van­taal­la vas­taa­va on 694€/kk.

    Läh­de:

    http://www.kela.fi/documents/10180/0/Totu+hyv%C3%A4ksytt%C3%A4v%C3%A4t+enimm%C3%A4isasumismenot/7cb773c4-c684-41b8-abc7-fc2d77a03d2c

    Noin­ko Hel­sin­ki ohjaa vähä­va­rai­sia vuo­kra­lai­si­aan parem­min pär­jää­vien asun­toa­lueil­le (täs­sä tapauk­ses­sa Vantaalle).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. qwer­ty:
    Mikä ongel­ma täs­sä on? On teh­ty huo­no yleis­kaa­va ja sit­ten se kaa­tuu valitukseen. 

    Mik­si se kaa­tui­si vali­tuk­seen? Ei siel­lä vali­tuk­ses­sa tun­nu ole­van oikein mitään sen kum­mem­paa vali­dia argu­ment­tia. Sisäl­tö on ihan samaa tasoa kuin “naa­pu­rin Mar­kun” tusinanimbyilyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Lee­na: Sitä minä­kin ihmet­te­len. Kuka haluai­si vapaa­eh­toi­ses­ti muut­taa jon­ne­kin tien var­teen, jos vaih­toeh­to­na on “oma kylä” kuten tämä lähiö, jos­sa itse asun. Meil­lä on oma kirk­ko, kah­vi­lat, jos­sa tapaam­me tut­tu­ja, kak­si­kie­li­set kou­lut ja kat­ta­vat pal­ve­lut uima­ran­toi­neen käve­ly­mat­kan päässä. 

    Eikö oli­si pal­jon mie­lek­kääm­pää raken­taa mie­lum­min uusia täl­lai­siä täy­den­pal­ve­lun asui­na­luei­ta, joi­hin on nopeat met­ro- tai junayh­tey­det kuin asut­taa ihmi­siä nau­ha­mai­ses­ti sisään­tu­lo­tei­den var­sil­le melua­lu­eel­le. Teh­kää nyt aina­kin Mal­mis­ta paik­ka, joka itses­sään on viih­tyi­sä kylä kaupungissa!

    Lee­na, ei sinun tar­vit­se muut­taa lähiös­tä pois. Lähiöt eivät katoa min­ne­kään – aina­kaan vie­lä. Ehkä katoa­vat sit­ten, kun lähiö­su­ku­pol­vi katoaa.

    Mut­ta hei­tä, jot­ka ihan vapaa­eh­toi­ses­ti tah­to­vat muut­taa “tien var­teen” on pal­jon, usko pois. Jos ver­tai­let vaik­ka­pa asun­to­jen hin­to­ja Man­ner­hei­min­tien tai Mäke­län­ka­dun var­res­sa ja tyy­pil­li­ses­sä radan­var­ren lähiös­sä, niin kysyn­tää “tien var­teen” on aika pal­jon enem­män. On jär­ke­vää raken­taa sel­lai­sia asun­to­ja, joil­le on enem­män kysyntää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. -e-:
    Haluai­sin asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, niin kuin nyt­kin, ja pys­tyä jat­kos­sa­kin kul­ke­maan autol­la­ni käte­väs­ti muu­al­le Suomeen.

    Epä­us­kot­ta­vaa trol­laa­mis­ta. Mik­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asu­van tar­vit­si­si pääs­tä muu­al­le Suomeen?

    Tai siis len­to­ken­tän ymmär­rän, mut­ten mitään tampereita.

    Johan­nes Kor­pi­jaak­ko:
    Vali­tuk­sen luku vähän sel­vit­tää valit­ta­jan asi­aa. Ilmei­ses­ti suu­rin ongel­ma on että Län­si­väy­län bule­var­di­soin­tiin ei ole otet­tu huo­mioon Län­si­sa­ta­man tar­pei­ta ja siten yleis­kaa­va ei nou­da­ta maa­kun­ta­kaa­van tavoitteita.

    Olis kyl­lä kiel­tä­mät­tä kome­aa, jos tuo Län­si­sa­ta­ma-tyh­mäi­ly kaa­tai­si yleiskaavan.

    Tai siis sur­ke­aa­han se olis, kos­ka kaa­va on hyvä, mut­ta Län­si­sa­ta­man ala­ti kas­va­va lii­ken­ne, län­ti­sen kan­ta­kau­pun­gin rek­ka­ral­li ja kau­pun­gin halut­to­muus ohja­ta rah­ti­lii­ken­net­tä sata­ma­mak­suil­la Vuo­saa­reen on suo­rit­ta­mis­ta, jota en ole onnis­tu­nut selit­tä­mään itsel­le­ni vie­lä muul­la kuin korruptiolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Bule­var­de­ja ilman auto­ja:
    Kau­pun­ki­bu­le­var­dien yhtey­des­sä kiin­ni­te­tään aina huo­mio­ta nii­den aiheut­ta­maan meluun ja huo­noon ilmanlaatuun. 

    Suun­nil­leen sama mää­rä saas­tet­ta tulee, kun ne autot aja­vat sitä mota­rin­pät­kää, jos­ta nii­tä bule­var­de­ja ollaan nyt veis­tä­mäs­sä. (Tai jonot­ta­vat sei­saal­laan, kos­ka siel­lä nopean mota­rin pääs­sä hoh­kaa­vat ne samat punai­set valot kuin tule­vai­suu­des­sa­kin.) Ongel­maa vaan ei ole, kos­ka mota­rien var­sil­la ei ole ihmi­siä eikä asutusta.

    Kysees­sä on siis täy­sin arvo­va­lin­ta, että teh­dään­kö asun­to­ja lii­ken­teen ehdoil­la vai lii­ken­net­tä asun­to­jen ehdoilla.

    Ei lie­ne yllä­tys, että Lii­ken­ne­vi­ras­to näkee asiat vain lii­ken­teen kan­nal­ta (ja parem­pi­kin niin, kos­ka sii­tä heil­le kai mak­se­taan) ja sik­si vali­tus täy­tyy suh­teut­taa koko­nais­ku­vaan, joka on kym­me­nien mui­den­kin asioi­den kompromissi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Tätä kau­pun­gin oli­si pitä­nyt miet­tiä suun­nit­te­lu­vai­hees­sa, menee­kö täl­lai­nen ama­töö­ri­mäi­ses­ti laa­dit­tu kaa­van­kö­tös­tys läpi. Vähän­kin asi­aa tajua­va sen oival­si, ettei täl­lai­nen junt­taa­mi­nen onnis­tu. Nyt aloi­te­taan alus­ta tai jäte­tään kaa­vas­ta bule­var­dit hyväksymättä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. R.Silfverberg: No minä kysyn: ket­kä sit­ten halua­vat asua noi­den bule­var­dien varrella?

    Mä olen ihan samaa miel­tä että kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta pitää saa­da lisää, mut­ta onko tämä oikea keino?

    http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005021899.html

    Havain­ne­ku­van mukaan tulos­sa ei suin­kaan ole kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta, vaan lähin­nä moder­ni lähiö. En tosin ymmär­rä mis­tä tuo­ta tilaa aio­taan saa­da kun sii­nä on yhtä pal­jon auto­kais­taa kuin nyky­ään­kin ja sen lisäk­si jää­kiek­ko­kau­ka­loa ja yhden moot­to­ri­tien levey­den ver­ran käve­ly­tie­tä ja puis­toa. Jokai­nen voi mie­les­sään kuvi­tel­la jää­kiek­ko­kau­ka­lon poi­kit­tain Espla­na­dil­le (tai sen “alku­pe­räi­sen” kau­pun­ki­bu­le­var­din kes­kel­le Mäke­län­ka­dul­le) ja miet­tiä miten rea­lis­ti­nen tai kau­pun­ki­mai­nen visio tuo on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Nämä vas­tauk­set ovat aivan päät­tö­miä. Jos 80000 ihmis­tä asu­te­taan hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pää­hän pur­ka­mal­la moot­to­ri­tie­tä pät­kä, se muka hidas­tai­si liik­ku­mis­ta. Se vas­ta hidas­tai­si, jos nuo 80000 ihmis­tä asu­tet­tai­siin huo­no­jen yhteyk­sien pää­hän ja he alkai­si­vat kul­kea omal­la autolla. 

    Asun Poh­jois-Haa­gas­sa ja se on ruuh­ka-aikaan aivan sama, onko nopeus­ra­joi­tus Tam­pe­reen moot­to­ri­tien lopus­sa 10 vai 110 km/h, kos­ka lii­ken­ne jumiu­tuu Haka­mäen­tien risteykseen. 

    Bule­var­di­soin­tia puo­lus­taa sekin, että vaik­ka miten Kehä I:ta paran­ne­taan, niin siel­lä ne autot aamu­ruuh­kas­sa seisovat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­si­na 2014–2016 Hel­sin­gin väki­lu­ku on kas­va­nut 23336 hen­gel­lä. Täs­tä puut­tuu tämän vuo­den vii­mei­nen neljännes
    Täs­tä kas­vus­ta on
    Syn­ty­vyy­den enem­myyt­tä 5212 (22%)
    Net­to­maas­sa­muut­toa 9970(43 %)
    Net­to­maa­han­muut­toa 8154(35 %)

    Suu­rim­mak­si osak­si” on siis 35 %

    Ovat­ko maa­han­muut­ta­jat ainoas­taan alim­mas­sa kate­go­rias­sa vai onko vaik­ka­pa rova­nie­me­läi­ses­tä vas­taan­ot­to­kes­kuk­ses­ta Hel­sin­kiin muut­ta­nut ira­ki­lai­nen kui­ten­kin maassamuuttanut? 

    On kyl­lä huo­mat­tu, että edel­leen myös suo­ma­lai­set halua­vat tun­kea jos­tain syys­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, vaik­ka heil­lä ei tän­ne mitään oike­aa asi­aa oli­si­kaan. Lap­suu­den trau­ma maa­lai­suu­des­ta on monil­le niin kova, että tule­vat mie­lel­lään ihan hant­ti­hom­miin­kin, vaik­ka se tar­koit­tai­si alem­paa elin­ta­soa kuin kotiseudulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. R.Silfverberg: No minä kysyn: ket­kä sit­ten halua­vat asua noi­den bule­var­dien varrella?

    Mei­tä on aika mon­ta, jot­ka jo nyt asum­me bule­var­din var­rel­la. Ja olem­ma val­miit mak­sa­maan sii­tä enem­män kuin asu­mi­ses­ta siel­lä lähiössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­si­na 2014–2016 Hel­sin­gin väki­lu­ku on kas­va­nut 23336 hen­gel­lä. Täs­tä puut­tuu tämän vuo­den vii­mei­nen neljännes
    Täs­tä kas­vus­ta on
    Syn­ty­vyy­den enem­myyt­tä 5212 (22%)
    Net­to­maas­sa­muut­toa 9970(43 %)
    Net­to­maa­han­muut­toa 8154(35 %)

    Suu­rim­mak­si osak­si” on siis 35 %

    Eikö kui­ten­kin ole niin, että täs­tä net­to­maas­sa­muu­tos­ta suu­ri osa on muu­al­le Suo­meen tul­lei­ta maa­han­muut­ta­jia. Olet­tai­sin, että suu­ri osa vii­me vuon­na Suo­meen tul­leis­ta siir­tyy myö­hem­min Hel­sin­kiin ja mui­hin isoi­hin kau­pun­kei­hin. Luu­li­sin myös, että naa­pu­ri­kun­tiin muut­ta­vat enem­män suo­men­kie­li­set kuin maa­han­muut­ta­jat. Muis­taak­se­ni jokin vuo­si sit­ten, jopa alun perin suo­men­kie­lis­ten osuus vähe­ni Helsingissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Count­ry­boy: Eikö kui­ten­kin ole niin, että täs­tä net­to­maas­sa­muu­tos­ta suu­ri osa on muu­al­le Suo­meen tul­lei­ta maahanmuuttajia. 

    Kyl­lä­hän se näin on:

    http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/tilastot-ja-tutkimukset/vaesto/vaesto-ja-vaestonmuutokset/

    luon­nol­li­nen väes­tön­kas­vu oli noin 1 800 henkeä”

    Suo­men­kie­li­sen väes­tön mää­rä kas­voi 2 750 hen­gel­lä vuo­den 2015 aika­na ja ruot­sin­kie­lis­ten mää­rä 159 hen­gel­lä. Ruot­sin­kie­li­siä on 36 004, eli 5,7 pro­sent­tia väes­tös­tä. Vie­ras­kie­li­sen väes­tön mää­rä kas­voi 4 583 hen­gel­lä ja on nyt 88 132 eli 14 pro­sent­tia helsinkiläisistä.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Sipe­ria: Ajo­neu­vo­lii­ken­ne ei ole kuin vesi. On ihan empii­ri­ses­ti todet­tu, että eri­tyi­ses­ti auto­lii­ken­net­tä tulee lisää sitä mukaa kuin tei­tä raken­ne­taan lisää.

    Tämä joh­tuu sii­tä, että useam­pi ihmi­nen valit­see liik­kua uusil­la teil­lä, siir­tyy liik­ku­maan ruuh­ka-aikaan tai ajaa kau­em­mak­si. Täl­lä taval­la kau­pun­ki­seu­tu­jen hajaan­tu­mi­nen on juu­ri toi­mi­nut: on raken­net­tu val­ta­väy­liä, ja sit­ten nii­den var­rel­le on ollut käte­vää raken­taa lisää talo­ja. Ennen pit­kää lisä­ka­pa­si­teet­ti on lop­puun käy­tet­ty. Sama toi­mii toi­sin päin, jos tilaa ote­taan muil­le lii­ken­ne­muo­doil­le; nii­tä ale­taan käyt­tää enem­män ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne saat­taa supistua.

    Hämeen­tiel­tä siir­ty­vien auto­jen on muu­ten todet­tu mah­tu­van hyvin Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le, joten sii­tä ei ole huolta.

    Kie­li­ku­vien käyt­tä­mi­nen on aina tiet­ty hie­man ris­kial­tis­ta. Meta­fo­ral­la vedes­tä halusin ker­toa, että estä­mäl­lä mas­san (veden/liikenteen) liik­keen sen kul­kusuun­nas­sa yhdel­lä rei­til­lä, sil­lä on tai­pu­mus hakea joka tapauk­ses­sa uusi väy­lä. Täs­sä tapauk­ses­sa lii­ken­ne ohjau­tuu osal­taan Kal­lion asun­to­ka­duil­le (Pen­ger­ka­tu, Port­ha­nin­ka­tu). Tämän muu­ten tie­tää jokai­nen, jol­la on ajo­kort­ti, auto ja empii­ri­nen koke­mus ajamisesta.

    Se seik­ka sit­ten, että jos raken­ne­taan uusia tei­tä, niin ihmi­sil­lä on tai­pu­mus nii­tä käyt­tää, on aivan nor­maa­lia. Yksi­tyi­sau­toi­lu on työ­mat­ka­lii­ken­tee­nä, sil­loin kun vih­reät idea­lis­tit eivät pyri sitä tie­toi­ses­ti van­da­li­soi­maan, yli­voi­mai­ses­ti muka­vin tapa mat­kus­taa. Sääs­tä riip­pu­ma­ton, nopein ja mah­dol­lis­taa pie­nen het­ken arjen indi­vi­dua­lis­mia. Voin vakuut­taa, ettei kukaan kes­ki­luok­kai­nen nor­maa­li ihmi­nen vaih­da audi­aan täyn­nä ole­vaan, kos­te­aan ja vetoi­saan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain joten­kin on hänel­le mah­dol­lis­ta. Sen­kin ymmär­tää jokai­nen, jol­la on ilo ajaa autoa, joka on teh­ty aja­mis­ta varten. 

    Hämeen­tien auto­vir­ta mah­tuu var­mas­ti­kin Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le. Kysy­mys kuu­luu­kin, miten sin­ne aje­taan seu­raa­van kol­men vuo­den ajan, kun Kala­sa­ta­man tie­jär­jes­te­lyt ovat kesken?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sör­näis­ten ran­ta­tien käyt­tä­mi­nen piden­si auto­mat­kaa muu­ta­man kym­men­tä sekun­tia. SWen väit­ta­mi­sek­si esi­tet­tiin, että voi­vat­han pylö­räi­li­jät ajaa ylos Kar­hu­puis­toon ja sielt6ä Port­ha­nin­ka­tua alas. Jos osoit­tau­tuu, että Kal­lion pik­ku­ka­tu­ja pit­kin on nopein reit­ti autol­la, niin tähän kyl­lä löy­tyy keinot. 🙂

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Count­ry­boy: Muis­taak­se­ni jokin vuo­si sit­ten, jopa alun perin suo­men­kie­lis­ten osuus vähe­ni Helsingissä.

    (Aiem­pi ver­sio täs­tä kom­men­tis­ta tai­si kado­ta bittiavaruuteen…)
    Alue­sar­jo­jen mukaan 2003–2008 suo­men­kie­lis­ten mää­rä vähe­nio abso­luut­ti­ses­ti­kin, sen jäl­keen mää­rä on taas nous­sut. Suh­teel­li­ses­ti suo­men­kie­lis­ten osuus on kui­ten­kin las­ke­nut 1990-luvun alun 90%:sta nykyi­seen 80%:iin ja suun­ta on alas­päin. Jos sama meno jat­kuu, Hel­sin­gis­sä on suo­men­kie­li­nen vähem­mis­tö vuo­si­sa­dan lopulla…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Olli Paja­nen:

    Mei­tä on aika mon­ta, jot­ka jo nyt asum­me bule­var­din var­rel­la. Ja olem­ma val­miit mak­sa­maan sii­tä enem­män kuin asu­mi­ses­ta siel­lä lähiössä.

    Hel­sin­gin nykyi­nen ja ainoa
    Bule­var­di on eri asia kuin nuo yleis­kaa­van kaupunkibulevardit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Tom­mi Uscha­nov: Ram­pau­tet­tiin! Nii­den kym­me­nen ja puo­len vuo­den aika­na, jot­ka olen asu­nut met­ron käyt­tö­alu­eel­la, tämä junien lyhen­tä­mi­nen yhdis­tet­ty­nä vuo­ro­vä­lin tihen­tä­mi­seen on ollut yli­voi­mai­ses­ti suu­rin met­roon liit­ty­vä muu­tos parem­paan.

    Koke­ma­si muu­tos parem­paan on vali­tet­ta­vas­ti väliai­kai­nen ja vaih­tuu tus­kaan kun Län­si­met­ro aloit­taa ja käyt­tä­jä­mää­rät lisääntyvät. 

    Kapa­si­teet­ti lop­puu eikä auto­ma­ti­soin­ti­kaan auta kol­mas­osan lyhyem­män junan pelas­ta­mi­seen. Lyhyen auto­ma­ti­soi­dun junan kapa­si­teet­ti 2 min vuo­ro­vä­lil­lä on kui­ten­kin pie­nem­pi kuin manu­aa­li­sen met­ron pit­kil­lä junil­la nykyi­sel­lä 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä. Möh­lit­ty case. 

    Nyky­met­ro on hie­no tapa kul­kea Itä­kes­kuk­ses­ta Kamp­piin mut­ta ei se oikea met­ro ole eikä sii­tä saa­da vas­ti­net­ta investoinneille.
    [Olen pois­ta­nut kom­ment­tiin sisäl­ty­vän val­heel­li­sen väitteen]

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Tapio Pel­to­nen:
    Huoh. Tääl­lä kysel­lään, mik­si joku haluai­si asua bule­var­din var­rel­la. No, syi­tä on usei­ta, mut­ta bule­var­dien kan­nal­ta oleel­li­sin­ta on, että siel­lä halu­taan asua.

    Ja kun kat­so­taan vas­taa­vis­sa pai­kois­sa sijait­se­vien asun­to­jen hin­to­ja, niin on sel­vää, että siel­lä halu­taan asua.

    Met­sä­lä­hiöi­den suo­sio on pal­jon epä­var­mem­pi, sil­ti monen mie­les­tä ne näyt­tä­vät ole­van ainoa, mitä saa raken­taa lisää. Eli lisää ruuh­kia Helsinkiin?

    Bule­var­di­soin­ti on paras pää­tös vuo­si­kym­me­niin. Sit­ten kun vie­lä auto­paik­ka­nor­mi pure­taan, ollaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa saa­vu­tet­tu se taso, jol­la Hel­sin­gis­tä teh­dään maa­il­man­luo­kan metropoli.

    Nyt on ris­ti­rii­ta sii­nä että halu­taan edul­li­sia asun­to­ja ja samal­la esi­te­tään että bule­var­dien var­rel­la onkin kova hin­ta­ta­so a la Man­ner­hei­min­tie. Puo­lit­tai­ses­sa­kin mark­ki­na­ta­lou­des­sa käy niin että edul­li­sia nois­ta ei tule millään. 

    Ja oli­si­han se kiva ett Hel­sin­ki voi­tai­siin “met­ro­po­li­soi­da”. Se vaa­tii kui­ten­kin pait­si asun­to­ja myös työ­paik­ko­ja ja veto­voi­maa joka ei syn­ny sii­tä että tar­joil­laan coca-colaa ohi­kii­tä­vil­le pyöräilijä-hipstereille. 

    Toki voi­daan aja­tel­la että Hel­sin­ki on vain nuk­ku­mis­ta ja illan kah­vi­la­kier­ros­ta var­ten ja työ­pai­kat ovat muu­al­la. Raken­ne tus­kin toi­mii kos­ka edul­li­sem­mat asu­mis­ku­lut ja han­ka­la liik­ku­mi­nen aja­vat työs­sä­käy­vät sit­ten sin­ne työ­paik­ko­jen perään Espoo­seen, Van­taal­le ja muualle. 

    Jää työt­tö­mät ja jul­ki­nen hal­lin­to. Ja kahvilat 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kyl­lä asun­to­ja kan­nat­taa raken­taa sin­ne, mis­sä ihmi­set halua­vat asua — siis mis­sä he mak­sa­vat niis­tä eni­ten. Se las­kee asu­to­jen hin­to­ja kaik­kial­la kau­pun­ki­seu­dul­la. Jo nyt ovat van­ho­jen ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hinat kään­ty­neet las­kuut kehys­kun­nis­sa. Mik­si tätä ilo­sa­no­maa ei julis­te­ta enem­män? Joka ei halua kan­ta­kau­pun­kiin tai muu­ten hyvil­le pai­koil­le vaan mie­lel­lään vähän syr­jem­mäl­le, saa asu­ton­sa aiem­paa­kin halvemmalla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olli Paja­nen piti bule­var­dei­na Man­ner­hei­min­tie­tä ja Mäke­län­ka­tua. Ne ovat hyvin saman­lai­sia kuin yleis­kaa­van kaupunkibulevardit.

    Minul­le on sinän­sä ihan sama raken­taa­ko Hel­sin­ki bule­var­din­sa vai ei, mut­ta ne tule­vat bule­var­dit eivät kyl­lä olr ihan saman­lai­sia. Ne ovat pal­jon kau­em­pa­na keskustasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Koke­ma­si muu­tos parem­paan on vali­tet­ta­vas­ti väliai­kai­nen ja vaih­tuu tus­kaan kun Län­si­met­ro aloit­taa ja käyt­tä­jä­mää­rät lisääntyvät. 

    Kapa­si­teet­ti lop­puu eikä auto­ma­ti­soin­ti­kaan auta kol­mas­osan lyhyem­män junan pelas­ta­mi­seen. Lyhyen auto­ma­ti­soi­dun junan kapa­si­teet­ti 2 min vuo­ro­vä­lil­lä on kui­ten­kin pie­nem­pi kuin manu­aa­li­sen met­ron pit­kil­lä junil­la nykyi­sel­lä 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä. Möh­lit­ty case. 

    Nyky­met­ro on hie­no tapa kul­kea Itä­kes­kuk­ses­ta Kamp­piin mut­ta ei se oikea met­ro ole eikä sii­tä saa­da vas­ti­net­ta investoinneille.
    [Olen pois­ta­nut kom­ment­tiin sisäl­ty­vän val­heel­li­sen väitteen]

    Val­heel­li­nen väi­te” tai­si olla se että met­ron kapa­si­teet­tion­gel­ma ‑itse aiheu­tet­tu sel­lai­nen — joh­ti Kruu­nu­vuo­ren sil­to­jen raken­ta­mis­pää­tök­seen ja noin puo­len mil­jar­din euron las­kuun veronmaksajille. 

    Mikä sii­nä ei ole tot­ta. Uut­ta Hel­sin­kiä — sivus­to tote­aa itse:“Joukkoliikennejärjestelmän
    kan­nal­ta rai­tio­tie­yh­teys aut­taa met­ron kapa­si­teet­tion­gel­maan Kalasataman
    ja Kulos­aa­ren väli­sel­lä osuudella.”

    Tosin ongel­mat alka­vat sit­ten siel­lä Kala­sa­ta­mas­sa jon­ne syn­tyy tulp­pa joten saa­ga jatkuu…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Cari­tas.: Kie­li­ku­vien käyt­tä­mi­nen on aina tiet­ty hie­man ris­kial­tis­ta. Meta­fo­ral­la vedes­tä halusin ker­toa, että estä­mäl­lä mas­san (veden/liikenteen) liik­keen sen kul­kusuun­nas­sa yhdel­lä rei­til­lä, sil­lä on tai­pu­mus hakea joka tapauk­ses­sa uusi väy­lä. Täs­sä tapauk­ses­sa lii­ken­ne ohjau­tuu osal­taan Kal­lion asun­to­ka­duil­le (Pen­ger­ka­tu, Port­ha­nin­ka­tu). Tämän muu­ten tie­tää jokai­nen, jol­la on ajo­kort­ti, auto ja empii­ri­nen koke­mus ajamisesta. 

    Toi­sin kuin lii­ken­ne, vet­tä on tiet­ty mää­rä ja se ei vähe­nee, vaan etsii reit­tin­sä jos­tain. Auto­lii­ken­teen mää­rä riip­puu vah­vas­ti sii­tä, kuin­ka pal­jon on raken­net­tu tie­ka­pa­si­teet­tia. Ihmi­set autoi­le­vat enem­män, useam­min ja pidem­mäl­le sitä mukaan, kun se teh­dään helpommaksi.

    Autoi­lu on toki nope­aa ja muka­vaa, kun se sel­lai­sek­si teh­dään. Nyt vaan täl­lai­nen kau­pun­ki­ke­hi­tys tekee vai­keak­si mui­den lii­ken­ne­muo­to­jen toteut­ta­mi­sen. Käve­ly ja pyö­räi­ly han­ka­loi­tu­vat, kun mat­kat piden­ty­vät ja elä­mä on mah­dol­lis­ta vain autol­la. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa vah­va suun­taus on sii­hen, että jouk­ko­lii­ken­teel­lä, pyö­räil­len ja kävel­len pär­jäi­si. Syy on autoi­lun pai­not­ta­mi­sen tilan, ympä­ris­tö­hait­to­jen ja kus­tan­nus­ten ongel­mis­sa. Eri­tyi­ses­ti tilaa ei ole sil­le, että kovin vah­vas­ti yri­te­tään tukea mah­dol­li­sim­man monen autoi­lua. Toi­sin päin onnis­tuu, sil­lä muut lii­ken­ne­muo­dot ovat yli­voi­mai­ses­ti autoi­lua tehok­kaam­pia tilan käyt­tä­jiä, mil­lä on suu­rin mer­ki­tys kau­pun­ki­mai­sil­la alueilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Väi­te sii­tä, että Hel­sin­kiin oli­si jon­ne­kin raken­net­tu tai suun­nit­teil­la puo­len mil­jar­din euron hin­tai­nen­pyö­rä­tieei pitä­nyt paikkaansa.

    Aina voi kysyä itsel­tään (ja muil­ta), onko Kruu­nu­vuo­ren­sil­lan ensi­si­jai­nen vai tois­si­jai­nen tavoi­te olla itä­suun­nan kes­kei­nen pyö­rä­tie. Mui­ta vaih­toeh­to­ja­han ei juu­ri ole (kuin ratik­ka tai pyörätie).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Väi­te sii­tä, että Hel­sin­kiin oli­si jon­ne­kin raken­net­tu tai suun­nit­teil­la puo­len mil­jar­din euron hin­tai­nen­pyö­rä­tieei pitä­nyt paikkaansa. 

    Kum­mas­ti Vih­reät muis­ta­vat aina mai­ni­ta auto­tei­den ja nii­den park­ki­paik­ko­jen vie­mät kus­tan­nuk­set mut­ta eivät kos­kaan pyö­rä­tei­den tai kävelykatujen.

    Tuo­hon baa­nan koh­dal­le oli­si saa­nut ihan hie­non nau­ha­mai­sen ker­ros­ta­lon läpi­ta­lon huo­neil­la ja voin sanoa, että oli­si ollut neliö­hin­nat koh­dal­laan sil­lä asuin­ra­ken­nuk­sel­la eli ei tai­da edes puo­li mil­jar­dia riittää.

    Mik­si­kö­hän kukaan (?) ei ehdot­ta­nut tuo­hon baa­nan tilal­le 6–8 ker­rok­sis­ta kerrostalonauhaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Ymmär­tääk­se­ni bule­var­di­soin­ti aloi­tet­tai­siin Vih­din­ties­tä. Onko tar­koi­tus teh­dä sii­tä kau­pun­ki­bu­le­var­di Van­taan rajal­le saak­ka vai Kehä I:een asti? Miten rati­kan kul­ku Haa­gan ympy­räs­sä rat­kais­taan? Entä pika­ra­ti­kan yhty­mi­nen nykyi­seen ratik­ka­verk­koon Mannerheimintiellä?

    Jos “jou­tui­sin” asu­maan Las­si­lan koh­dal­le kau­pun­ki­bu­le­var­din var­teen, käyt­täi­sin kyl­lä nope­aa junaa rati­kan sijasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Väi­te sii­tä, että Hel­sin­kiin oli­si jon­ne­kin raken­net­tu tai suun­nit­teil­la puo­len mil­jar­din euron hin­tai­nen­pyö­rä­tieei pitä­nyt paikkaansa.

    Puo­li mil­jar­dia on tie­tys­ti soo­paa. Mut­ta taus­tal­la ehkä on ajatustakin.

    Kruu­nusil­lat mui­ne lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­neen on koko­nai­suus, jos­ta ei ole kovin help­poa ero­tel­la, mikä osa on rai­tio­tien, mikä fil­la­rei­den ja mikä jalan­kul­ki­joi­den hinta.

    Sama kos­kee Joke­ria, joka tai­taa oikeas­taan olla Hel­sin­gin suu­rin fil­la­ri­han­ke kaut­ta aiko­jen – noin niin kuin rati­kan sivutuotteena.

    Jon­kun­lai­nen kus­tan­nus­ten jyvit­tä­mi­nen taval­laan hou­kut­te­li­si, kos­ka nyt ratik­ka “mak­saa” kaik­ki lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt. Mut­ta miten sel­lai­sen jyvit­tä­mi­sen teki­si jär­ke­väs­ti? Tai­taa olla mis­sion impossible.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä asun­to­ja kan­nat­taa raken­taa sin­ne, mis­sä ihmi­set halua­vat asua – siis mis­sä he mak­sa­vat niis­tä eni­ten. Se las­kee asu­to­jen hin­to­ja kaik­kial­la kau­pun­ki­seu­dul­la. Jo nyt ovat van­ho­jen ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hinat kään­ty­neet las­kuut kehys­kun­nis­sa. Mik­si tätä ilo­sa­no­maa ei julis­te­ta enem­män? Joka ei halua kan­ta­kau­pun­kiin tai muu­ten hyvil­le pai­koil­le vaan mie­lel­lään vähän syr­jem­mäl­le, saa asu­ton­sa aiem­paa­kin halvemmalla. 

    Onko tämä ilo­sa­no­ma myös kan­ta­kau­pun­gis­sa jo asuville?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Tämä on hie­man hyö­dy­tön­tä juu­pas-eipäs väittelyä.

    Bulevr­din tomi­vuus, lii­ken­teen väli­tys­ky­ky, keis­määä­räi­nen ajo­no­peusus ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la (n 30 km /h, muis­tet­ta­va valot ja lii­ken­neyn­py­rät) ja ääni­ta­so. Samoin nii­den asut­ta­va­vuus, todel­li­suú­dess tar­jol­la ole­vat pal­ve­lut jne. voi­da­na pää­tel­lä hyvin pit­käl­le ja nyky­hoi­sis­tä kau­pun­ki­bu­le­var­deis­ta: mm. Mann­ner­hei­min­tie, Huo­pa­lah­den­tie, Hämeen­tie, Mäke­län­ka­tu jne. 

    Oikeas­taan Vih­din­tie eli enti­nen Porin­tie on kau­pun­ki­bu­le­var­dia aina kehä III:lle saak­ka, Tosin sii­nä ei ole asu­tus­ta vaan toi­mi­ti­lo­ja lähes koko matkan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­ta ei mak­sa puol­ta miljardia,ei läheskään.Ratikoiden kus­tan­nuk­sia ei oikein voi kut­sua pyö­rä­tien kustannuksiksi.

    Spå­rao­suus sil­las­ta on Met­ron epä­on­nis­tu­mis­ten paik­kai­lua joten allo­koi­daan koko sil­lan kulu pyö­räi­lyl­le. Ei sil­ti, fil­la­reil­le tuos­ta on todel­lis­ta hyö­tyä sen 8 kk kun sää ei vähen­nä pyö­räi­lyä sllal­la lähel­le nollaa. 

    Ja nyt voim­me julis­taa veik­kaus­kil­pai­lun sil­lan todel­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta. Kau­pun­gin nykyi­sen pro­jek­tin­joh­to­ky­vyn perus­teel­la oma veik­kaus 497 mil­joo­naa tasan. 

    Ja btw: sil­lan kusu­mi­nen pyö­rä­tiek­si on yhtä tot­ta kuin väit­tää että lii­ken­ne­vi­ras­to lopet­taa asun­to­tuo­tan­non Helsingissä. 

    Anyway, erin­omais­ta Uut­ta Vuotta!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Spå­rao­suus sil­las­ta on Met­ron epä­on­nis­tu­mis­ten paik­kai­lua joten allo­koi­daan koko sil­lan kulu pyö­räi­lyl­le. Ei sil­ti, fil­la­reil­le tuos­ta on todel­lis­ta hyö­tyä sen 8 kk kun sää ei vähen­nä pyö­räi­lyä sllal­la lähel­le nollaa. 

    Ja nyt voim­me julis­taa veik­kaus­kil­pai­lun sil­lan todel­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta. Kau­pun­gin nykyi­sen pro­jek­tin­joh­to­ky­vyn perus­teel­la oma veik­kaus 497 mil­joo­naa tasan. 

    Ja btw: sil­lan kusu­mi­nen pyö­rä­tiek­si on yhtä tot­ta kuin väit­tää että lii­ken­ne­vi­ras­to lopet­taa asun­to­tuo­tan­non Helsingissä. 

    Anyway, erin­omais­ta Uut­ta Vuotta!

    Kruu­nu­vuo­ren sil­lan kus­tan­nuk­set on kyl­lä­kin las­ket­tu jopa hie­man ylä­kant­tiin. Se tulee nykyi­sen arvion perus­teel­la mak­sa­maan kilo­met­riä koh­ti vii­si ker­taa enem­män kuin Suo­men tähän men­nes­sä pisin silta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. hta:
    Mik­si­kö­hän kukaan (?) ei ehdot­ta­nut tuo­hon baa­nan tilal­le 6–8 ker­rok­sis­ta kerrostalonauhaa?

    Sik­si, että viral­li­ses­ti baa­na on ole­mas­sa vain välia­kai­ses­ti kun­nes sen pai­kal­le raken­ne­taan moot­to­ri­tie. Eli voit aivan hyvin las­kea baa­nan­kin aiheut­ta­man tont­ti­maan “haas­kauk­sen” hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen kustannuksiksi…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    Jos vali­tus menee läpi,on rikot­tu Maan­käyt­tö- ja rakennuslakia. 

    Maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­ki (132/1999) löy­tyy Fin­lexis­tä ja sen 86 a §:ssä sanotaankin:

    86 a § (29.6.2016/569)
    Maan­tien muut­ta­mi­nen kaduksi

    Ase­ma­kaa­vas­sa kaduk­si osoi­tet­tu maan­tie muut­tuu kadun­pi­to­pää­tök­sel­lä kaduk­si. Maan­tie lak­kaa, kun kadun­pi­to­pää­tös on tehty.

    Ase­ma­kaa­vas­sa muuk­si kuin kaduk­si osoi­tet­tu maan­tie lak­kaa, kun sen lii­ken­net­tä välit­tä­mään tar­koi­te­tun kadun raken­ta­mis­ta tai paran­ta­mis­ta kos­ke­va kadun­pi­to­pää­tös on tehty.

    Edel­lä 1 ja 2 momen­tis­sa tar­koi­te­tut kadun­pi­to­pää­tök­set tulee teh­dä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­si­na koko­nai­suuk­si­na ottaen huo­mioon kun­nos­sa­pi­don vaa­ti­muk­set ja maan­käy­tön sekä tie- ja katu­ver­kon toteutuminen. 

    Maan­tien laka­tes­sa 1 ja 2 momen­tin perus­teel­la lak­kaa samal­la tien­pi­tä­jän oikeus maan­tien tiealueeseen.

    Kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta 3. momen­tis­sa esi­tet­tyyn huo­mau­tuk­seen. Hal­lin­to-oikeus saat­taa hyvin­kin pää­tyä lop­pu­tu­le­maan, jos­sa kaik­kien yleis­kaa­vas­sa mai­nit­tu­jen moot­to­ri­tei­den tai joi­den­kin niis­tä muut­ta­mi­nen kaduk­si hait­tai­si tie­ver­kon toteu­tu­mis­ta ja kadun­pi­to­pää­tös­tä ei sik­si voi­tai­si teh­dä. Pää­tök­ses­tä voi vie­lä valit­taa Kor­keim­paan hallinto-oikeuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Mik­ko Num­me­lin: Hal­lin­to-oikeus saat­taa hyvin­kin pää­tyä lop­pu­tu­le­maan, jos­sa kaik­kien yleis­kaa­vas­sa mai­nit­tu­jen moot­to­ri­tei­den tai joi­den­kin niis­tä muut­ta­mi­nen kaduk­si hait­tai­si tie­ver­kon toteu­tu­mis­ta ja kadun­pi­to­pää­tös­tä ei sik­si voi­tai­si tehdä. 

    Kadun­pi­to­pää­tös on eri asia kuin kaa­va. Vaik­ka maan­tie osoi­tet­tai­siin kaa­vas­sa kaduk­si, se ei edel­ly­tä väli­tön­tä kaduk­si muut­ta­mis­ta: maan­tie voi sijai­ta katua­lu­eel­la sii­hen asti, että kun­nal­le muo­dos­tuu maan­käy­tön kehit­ty­mi­sen myö­tä kadun­pi­to­vel­vol­li­suus ja kun­ta tekee kadunpitopäätöksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olli Paja­nen piti bule­var­dei­na Man­ner­hei­min­tie­tä ja Mäke­län­ka­tua. Ne ovat hyvin saman­lai­sia kuin yleis­kaa­van kaupunkibulevardit.

    Jos uusis­ta bule­var­deis­ta on tar­koi­tus teh­dä Mäke­län­ka­dun kal­tai­sia tii­viis­ti raken­net­tu­ja kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja, niin osai­si­ko joku ker­toa, mitä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton havain­ne­ku­vat sit­ten oikein esittävät?

    Kuvis­sa on nykyis­tä Hämeen­lin­nan­väy­lää leveäm­pi katu­ti­la, jol­la ei lii­ku lain­kaan auto­ja, mut­ta kadun kes­kel­lä on val­ta­van leveä puo­li­tyh­jä puis­toa­lue, jos­sa luis­tel­laan ja pela­taan jää­kiek­koa ja sie­mail­laan glö­giä kah­vi­lois­sa ja pavil­jon­geis­sa. Mitä täl­lai­nen urhei­lu­puis­to tekee kes­kel­lä katuväylää?

    Kesäl­lä pela­taan kori­pal­loa ja lap­set syöt­tä­vät sor­sia ja kah­lai­le­vat uima-altais­sa ja lai­neet liplat­ta­vat. Aurin­ko pais­taa ja joku­nen pyö­räi­li­jä on sen­tään uskal­tau­tu­nut liik­keel­le. Ei näy­tä ihan Mäke­län­ka­dul­ta ainakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Hel­sin­kiin on sijoi­tet­tu pal­ve­lu­ja, jot­ka on tar­koi­tet­tu muun­kin maan käyt­töön. Ne pitää sil­loin olla myös muil­le saa­vu­tet­ta­vis­sa. Yhtey­det nii­hin pitää suun­ni­tel­la asian­omais­ten taho­jen kans­sa yhteis­työs­sä. Eli esim. Lii­ken­ne­vi­ras­toa oli­si pitä­nyt kuul­la jo ennen kaa­voi­tuk­sen aloit­ta­mis­ta. Niin minun­kin pitää kuul­la, jos aion raken­taa lähel­le tie­tä, vaik­ka asun­kin kes­kel­lä ei-mitään. Muu­rin raken­ta­mi­nen on kiel­let­tyä sekä minun tila­ni ympä­ril­le että Hel­sin­gin kau­pun­gin ympärille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­ta ei mak­sa puol­ta miljardia,ei läheskään.Ratikoiden kus­tan­nuk­sia ei oikein voi kut­sua pyö­rä­tien kustannuksiksi. 

    Ei mut­ta sil­ta on lii­an kal­lis, eikä sitä voi perus­tel­la mil­lään kei­nol­la. Samal­la rahal­la saa­daan koko alu­een kat­ta­va spå­ra, joka syöt­tää metroa.

    Tar­vi­taan vain täy­del­li­ses­ti epä­on­nis­tu­neen junan­ly­hen­nys­pää­tök­sen pyör­tä­mi­nen. Lii­an kal­lis sekoi­lu meil­le veron­mak­sa­jil­le. Joku tolk­ku pitää olla tuh­lauk­ses­sa­kin, kun ne rahat eivät ole polii­tik­ko­jen vaan minun, sinun ja mui­den veronmaksajien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kal­le se jak­saa aja­te­la, että jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät ovat jotain alem­piar­voi­sia olen­to­ja, joi­den ajal­la ei ole mitään arvoa. Vart­ti­tun­ti lisää mat­ka-aikaan ei jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­le merk­ti­se mitään, mut­ta autoi­li­joil­le 20 sekun­nin tap­pio sii­tä, ettei saa oikais­ta Hämeen­tie kaut­ta on suu­ri rikos.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le se jak­saa aja­te­la, että jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät ovat jotain alem­piar­voi­sia olen­to­ja, joi­den ajal­la ei ole mitään arvoa. Vart­ti­tun­ti lisää mat­ka-aikaan ei jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­le mer­kit­se mitään, mut­ta autoi­li­joil­le 20 sekun­nin tap­pio sii­tä, ettei saa oikais­ta Hämeen­tie kaut­ta on suu­ri rikos.

    Osmo, hau­kut vää­rää puu­ta. Käy­tän itse jouk­ko­lii­ken­net­tä päi­vit­täin ja tur­hat hidas­ta­vat teki­jät har­mit­ta­vat tot­ta kai, mut­ta ymmär­rän myös jouk­ko­lii­ken­teen ase­man kau­pun­ki­mai­sen ympä­ris­tön lii­ken­ne­muo­to­na. Sitä kau­pun­kia on Hel­sin­gis­sä kovin vähän.

    Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne ei ole verk­ko, vaan suo­raan 50-luvun kir­kon­ky­läs­tä, jos­sa lii­ken­teen sol­mu­pis­tei­tä on yksi, täs­sä tapauk­ses­sa Assa. Hel­sin­gis­sä ei ole jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to­jen hie­rar­ki­aa, jon­ka löy­tää kai­kis­ta suu­ris­ta ja kes­ki­suu­ris­ta kau­pun­geis­ta. Len­to­kent­tiä syö­te­tään rai­de­lii­ken­teel­lä. Ras­kas­ta rai­det­ta syö­te­tään light rail’l­la ja bus­seil­la. Pika­rai­tio­tei­tä lin­jo­ja syö­te­tään busseilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Aja­tus, että Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta pitäi­si kier­tää kes­kus­taan Hert­to­nie­men kaut­ta vas­taa sitä, että Laut­ta­saa­res­ta ei lisi sil­taa Ruo­ho­lah­teen, vaan laut­ta­saa­re­lai­set jou­tui­si­vat kier­tä­mään Kuusi­saa­ren ja Munk­ki­nie­men kautta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. TimoT:
    Hel­sin­kiin on sijoi­tet­tu pal­ve­lu­ja, jot­ka on tar­koi­tet­tu muun­kin maan käyt­töön. Ne pitää sil­loin olla myös muil­le saa­vu­tet­ta­vis­sa. Yhtey­det nii­hin pitää suun­ni­tel­la asian­omais­ten taho­jen kans­sa yhteis­työs­sä. Eli esim. Lii­ken­ne­vi­ras­toa oli­si pitä­nyt kuul­la jo ennen kaa­voi­tuk­sen aloit­ta­mis­ta. Niin minun­kin pitää kuul­la, jos aion raken­taa lähel­le tie­tä, vaik­ka asun­kin kes­kel­lä ei-mitään. Muu­rin raken­ta­mi­nen on kiel­let­tyä sekä minun tila­ni ympä­ril­le että Hel­sin­gin kau­pun­gin ympärille. 

    Täs­sä on jon­kin­lai­nen käsi­tys, että saa­vu­tet­ta­vuus Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin hei­ken­tyy bule­var­di­soin­nin myö­tä. Näin ei ole. Saa­vu­tet­ta­vuus on mää­ri­tel­män­sä mukaan sitä, että tiet­ty mää­rä työ­paik­ko­ja ja kote­ja on mah­dol­lis­ta saa­vut­taa jos­sain tie­tys­sä ajas­sa eri lii­ken­ne­vä­li­neil­lä. Ver­rat­tu­na sii­hen, ettei bule­var­di­soi­da, saa­vu­tet­ta­vuus Kehä I:n sisäl­lä para­nee myös hen­ki­lö­au­tol­la. Ei raken­ne­ta mitään muuria.

    Syy parem­paan saa­vu­tet­ta­vuu­teen on se, että suu­rem­pi mää­rä ihmi­siä asuu vaih­toeh­toon näh­den lähem­pä­nä kan­ta­kau­pun­kia, ja saa­daan toteu­tet­tua pika­ra­tik­ka­ver­kos­to, jol­la on yli­voi­mai­nen kul­je­tus­ka­pa­si­teet­ti auto­kais­toi­hin ver­rat­tu­na. Eri­tyi­ses­ti bule­var­di­soin­nis­sa saa­vu­tet­ta­vuus autol­la para­nee Kehä III:n hoo­deil­la (kos­ka siel­lä autoi­lee täl­löin rei­lus­ti vähem­män ihmisiä).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­ta ei mak­sa puol­ta miljardia,ei läheskään. 

    😀

    Tämä­hän on surul­li­sen­hu­pai­saa: joku uskoo vie­lä län­si­met­ron jäl­keen, että lopul­li­set kus­tan­nuk­set eivät vähin­tään­kin tuplaan­tui­si suh­tees­sa kus­tan­nusar­vioon. Vai osaat­ko sanoa mik­si län­si­met­roa vas­taa­va möh­läys ei tapah­tui­si nyt?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Sipe­ria: Täs­sä on jon­kin­lai­nen käsi­tys, että saa­vu­tet­ta­vuus Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin hei­ken­tyy bule­var­di­soin­nin myötä…

    Noin­han se on kaik­kien käy­tet­tä­vis­sä ole­vien läh­tei­den mukaan! Suo­sit­te­len kai­kil­le ihmi­sil­le, jot­ka luu­le­vat bule­var­di­soin­nin onnis­tu­van, mat­kaa Pariisiin.

    Bule­var­di on kau­pun­ki­lai­nen ilmiö. Toki kom­mu­nis­ti­ses­sa mais­sa on teh­ty paraa­ti­bu­le­var­de­ja, jot­ka kumi­se­vat tyh­jyyt­tä päi­vi­nä, jol­loin ei ole paraa­te­ja. Nor­maa­lis­ti noi­ta on yksi kom­mu­nis­tien joh­ta­man maan pää­kau­pun­gis­sa. Mis­sään ei tie­tääk­se­ni ole oltu niin suu­ruu­den­hul­lu­ja, että paraa­ti­bu­le­var­de­ja oli­si teh­ty useampia.

    Bule­var­di vaa­tii toi­miak­seen riit­tä­väs­ti ihmi­siä. Kau­pun­ki­mai­ses­ti raken­ne­tun ympä­ris­tön ja ras­kaan rai­de­lii­ken­teel­le ase­mia. Vain sil­loin bule­var­din ihmis­mas­sa mah­dol­lis­taa pal­ve­lut, jot­ka muo­dos­ta­vat miel­lyt­tä­vän ympäristön.

    Siis otta­kaa len­to­lip­pu, len­tä­kää Parii­siin, istu­kaa bule­var­dien vie­res­sä kah­vi­las­sa ja pal­kat­kaa vas­ta kun ymmär­rät­te mis­tä on kysy­mys. Nykyi­nen suun­ni­tel­ma on kel­vo­ton. Ensin pitää raken­taa kau­pun­ki ja sit­ten miet­tiä bulevardeja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Kal­le: Noin­han se on kaik­kien käy­tet­tä­vis­sä ole­vien läh­tei­den mukaan! Suo­sit­te­len kai­kil­le ihmi­sil­le, jot­ka luu­le­vat bule­var­di­soin­nin onnis­tu­van, mat­kaa Pariisiin.

    Parii­si on tosi­aan hyvä esi­merk­ki bule­var­dien raken­ta­mi­sen onnis­tu­mi­ses­ta. Kun Parii­sin bule­var­de­ja ryh­dyt­tiin 1800-luvul­la suun­nit­te­le­maan, Parii­si oli suu­rin­piir­tein nyky-Hel­sin­gin kokoi­nen kau­pun­ki (n. 1–1,5 mil­joo­naa asu­kas­ta). Nyt kau­pun­gis­sa asuu vähän mää­ri­tel­mäs­tä riip­puen 10–12 mil­joo­naa asukasta.

    Tie­ten­kään Hel­sin­gis­sä ei kan­na­ta täy­sin mat­kia Parii­sin esi­merk­kiä; se vaa­ti­si että ensin raken­net­tai­siin moot­to­ri­tei­den tilal­le täy­sin umpi­nai­nen raken­nus­mat­to, johon sit­ten pur­ka­mal­la rai­vat­tai­siin tilaa bulevadeille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vart­ti­tun­ti lisää mat­ka-aikaan ei jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­le merk­ti­se mitään, mut­ta autoi­li­joil­le 20 sekun­nin tap­pio sii­tä, ettei saa oikais­ta Hämeen­tie kaut­ta on suu­ri rikos.

    Kal­le on mah­dol­li­ses­ti oikeas­sa. Mut­ta tuo­hon jouk­ko­lii­ken­teen vart­ti­tun­tiin sen ver­ran, että suu­rem­pi asia oli­si saa­da jul­ki­nen lii­ken­ne pysy­mään aika­tau­lus­sa ja ennen kaik­kea vuo­ro­ja ei saa jää­dä väliin, kuten nyt tapah­tuu. Jouk­ko­lii­ken­net­tä käy­tet­täes­sä on aina varau­dut­ta­va 15–30 minuu­tin heit­toi­hin matka-ajassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus, että Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta pitäi­si kier­tää kes­kus­taan Hert­to­nie­men kaut­ta vas­taa sitä, että Laut­ta­saa­res­ta ei lisi sil­taa Ruo­ho­lah­teen, vaan laut­ta­saa­re­lai­set jou­tui­si­vat kier­tä­mään Kuusi­saa­ren ja Munk­ki­nie­men kautta.

    Ennem­min­kin sitä että met­ro­lin­jaus meni­si Kuusi­saa­res­ta ja lii­tyn­tä­lii­ken­ne oli­si Laut­ta­saa­res­ta sinne. 

    Nyt­hän Kruu­nu­vuo­ren etäi­syy­del­tä Laa­ja­sa­los­sa kes­tää bus­sil­la ruuh­ka-aikaan Hert­to­nie­meen noin 15 minuut­tia. Kes­kus­taan menee siten kes­ki­mää­rin hiu­kan vajaa 30 minuut­tia. Ja tämä nykyi­sil­lä yhteyk­sil­lä joi­ta oli­si voi­tu paran­taa hel­pos­ti ilman Met­ron kapasiteettiongelmaa. 

    Pika­rai­tio­tien esi­tet­ty 15 minuu­tin sääs­tö kos­kee vain lähim­pä­nä ran­taa Kruu­nu­vuo­res­sa asu­via ja hei­dän­kin koh­dal­laan sääs­tö on ennem­min 10 minuut­tia kuin vart­ti. Ylis­ky­läs­tä pika­rai­tio­tie­mat­ka venyy vii­si minuut­tia ja met­ro­vaih­toeh­to lyhe­nee saman joten hyö­ty sulaa käsiin. 

    Nyt herää kysy­mys min­kä muun kau­pun­gin­osan kul­ke­mis­ta rahoi­te­taan näin ran­kas­ti vero­ra­hoil­la. Kruu­nu­vuo­ren 30 000 asuk­kaan koh­dal­la jokai­nen saa 10 000 euroa kul­ke­mis­sub­ven­tio­ta. Sii­hen näh­den rei­lun kym­me­nen minuu­tin sääs­tö on pienehkö. 

    Pyö­rä­tien Laa­ja­sa­los­ta ymmär­rän var­sin hyvin mut­ta pika­rai­tio­tien värk­kää­mi­seen joh­ta­nut Met­ron tyri­mi­nen pitäi­si sel­vit­tää kos­ka sii­tä on tulos­sa veron­mak­sa­jil­le todel­la kal­lis “pro­jek­ti­joh­don” kisällintyö. 

    Sil­lan kus­tan­nuk­sis­ta voi tode­ta sen että raken­ta­mi­ses­sa on yli­kuu­me­ne­mi­sen merk­ke­jä ja sat­tu­mal­ta tie­dän että joku­nen var­sin var­tee­no­tet­ta­va teki­jä ei ole kiin­nos­tu­nut koko sil­las­ta kos­ka ei ole kapasiteettia. 

    Ja ris­ki­lis­ta on pit­kä kuten uut­ta­hel­sin­kiä — sivus­tol­ta voi tode­ta. Iso­na ris­ki­nä poh­ja­työt joi­den koh­dal­la kus­tan­nuk­set voi­vat kara­ta ker­ral­la pil­viin. Jot­kut muis­taa vie­lä Kluu­vin ruh­jeen ja sen suh­teen teh­dyn arviointivirheen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kruu­nu­vuo­ren 30 000 asuk­kaan koh­dal­la jokai­nen saa 10 000 euroa kulkemissubventiota.

      Onko tuo sit­ten pal­jon? Jät­kä­saa­res­sa jokai­sel­le autoi­li­jal­le raken­ne­taan auto­paik­ka 54 000 eurol­la. Sen mak­saa tosia­sias­sa kau­pun­ki, kos­ka rakenn­nus­yh­tiöt mak­sa­vat ton­tis­ta vas­taa­vas­ti vähem­män. Hin­ta­sään­nös­tel­lys­sä tuo­tan­nos­sa autoi­li­jat mak­sat­ta­vat sum­man naa­pu­reil­laan. Ara-tuo­tan­nos­sa sitä pää­seä­vät maks­maan kaik­ki Hel­sin­gin Ara-asukkaat.
      10 000 €/asukas on 25 €/k‑m2

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko tuo sit­ten pal­jon? Jät­kä­saa­res­sa jokai­sel­le autoi­li­jal­le raken­ne­taan auto­paik­ka 54 000 eurol­la. Sen mak­saa tosia­sias­sa kau­pun­ki, kos­ka rakenn­nus­yh­tiöt mak­sa­vat ton­tis­ta vas­taa­vas­ti vähem­män. Hin­ta­sään­nös­tel­lys­sä tuo­tan­nos­sa autoi­li­jat mak­sat­ta­vat sum­man naa­pu­reil­laan. Ara-tuo­tan­nos­sa sitä pää­seä­vät maks­maan kaik­ki Hel­sin­gin Ara-asukkaat.
    10 000 €/asukas on 25 €/k‑m2

    Nyt ver­ra­taan ome­noi­ta ja appel­sii­ne­ja. Raken­nus­yh­tiöl­tä jol­la­kin las­ken­nal­la saa­mat­ta jää­nyt kaup­pa­hin­ta ei ole veron­mak­sa­jien pus­sis­ta pois. Tie­ten­kin voi aja­tel­la että kaik­ki kau­pun­gin alle teo­reett­ti­sen mak­si­mi­hin­nan myy­mä hyö­dy­ke on kun­ta­laisl­ta pois. 

    Mut­ta on sii­nä ero ote­taan­ko raha kun­nal­lis­ve­rois­ta vai anne­taan­ko raken­nus­liik­keel­le alen­nus­ta. On myös eri asia raken­taa sil­ta kuin nou­dat­taa lain vel­voit­ta­via pykä­liä auto­paik­ko­jen osalta. 

    Ja toki auto­paik­ka­sää­dök­set osuu sii­hen mas­sii­vi­seen ja yhä lisään­ty­vään sään­te­lyn mää­rään jota ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö hal­lin­noi raken­ta­mi­sen osal­ta. Kysees­sä on byro­kraat­ti­nen sai­raus jos­ta oli­si pääs­tä­vä eroon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Raken­nus­yh­tiöl­tä jol­la­kin las­ken­nal­la saa­mat­ta jää­nyt kaup­pa­hin­ta ei ole veron­mak­sa­jien pus­sis­ta pois.

      Miten niin ei ole veron­mak­sa­jal­ta pois? Jos ton­til­le pitää raken­taa 100 väest6önsuojaa a’ 54 000 euroa kpl, joi­den arvo osta­jan sil­mis­sä on 10 000 €, koi­tuu täs­tä tap­pio­ta 44 000 x 100 € = 4,4 M€. Kun kau­pun­ki kil­pai­lut­taa ton­tin, raken­nus­liik­keet tar­joa­vat sii­tä ton­tis­ta 4,4 M€ vähem­män. Se on siis pois kau­pun­gin kas­sas­ta ja sen ver­ran enem­män pitää kerä­tä rahaa veroina.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus, että Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta pitäi­si kier­tää kes­kus­taan Hert­to­nie­men kaut­ta vas­taa sitä, että Laut­ta­saa­res­ta ei oli­si sil­taa Ruo­ho­lah­teen, vaan laut­ta­saa­re­lai­set jou­tui­si­vat kier­tä­mään Kuusi­saa­ren ja Munk­ki­nie­men kautta.

    Osmo on ennen­kin rin­nas­ta­nut Laa­ja­sa­lon rai­tio­tie­sil­lan raken­ta­mi­sen Laut­ta­saa­ren sil­taan. Rin­nas­tus on vähän outo. Laut­ta­saa­ren sil­taa pit­kin kul­kee Hel­sin­kiin koko Espoon ja Kirk­ko­num­men lii­ken­ne. Laa­ja­sa­lon kilo­met­rien pituis­ta jät­ti­sil­taa raken­ne­taan taas kah­ta Laa­ja­sa­lon rai­tio­vau­nu­lin­jaa ja muu­ta­maa pyö­räi­li­jää varten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei pide­tä auto­lii­ken­teen mää­rän puo­liin­tu­mis­ta. Mis­tä­hän tuo­kin epä­to­si väi­te on peräi­sin? Niis­tä pää­see läpi suun­nil­leen yhtä pal­jon auto­ja kuin nyt­kin, kos­ka pul­lon­kau­la on ja tulee ole­maan moot­to­ri­tien pääs­sä sen liit­tyes­sä ahtaa­seen katuverkkoon.

    Aina­kin Hämeen­lin­nan­väy­län osal­ta väi­te “ahtaas­ta katu­ver­kos­tos­ta” on kysee­na­lai­nen kos­ka väy­lä ei pää­ty katu­verk­koon vaan nopeas­ti avoindata.fi pal­ve­lun lii­ken­ne­mää­riä skaa­lai­le­mal­la vylän pääs­sä on Haka­mäen­tie joka pur­kaa mer­kit­tä­vän osuu­den lii­ken­ne­vir­ras­ta eteenpäin.

    Ris­teyk­sen inpu­tin huip­pu­het­ket ovat sii­nä 09:00 koh­dil­la jol­loin vih­din­tien syöt­tö on sii­nä 994 autoa ja hämeen­lin­nan­väy­län 2132 eli yhteen­sä 3100 ja samal­la het­kel­lä haka­mäen­tie 1080 ja 1644 (datas­ta ei pys­ty päät­te­le­mään sitä kum­pi itään, kum­pi län­teen) joten 1/3 — 1/2 sisään tule­vas­ta lii­ken­tees­tä ei pysäh­dy ahtaa­seen katu­verk­koon vaan jat­kaa eteen­päin sulavasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko tuo sit­ten pal­jon? Jät­kä­saa­res­sa jokai­sel­le autoi­li­jal­le raken­ne­taan auto­paik­ka 54 000 eurol­la. Sen mak­saa tosia­sias­sa kau­pun­ki, kos­ka rakenn­nus­yh­tiöt mak­sa­vat ton­tis­ta vas­taa­vas­ti vähemmän

    Jät­kä­saa­ren pysäköintihalli/VÄESTÖNSUOJAN raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat var­mas­ti tuon 54000 eur raken­net­tua auto­paik­kaa koh­den mut­ta kuin­ka pal­jon rahaa oli­si oikeas­ti sääs­ty­nyt jos tuo laki­sää­tei­nen väes­tön­suo­ja oli­si raken­net­tu nor­mien mukai­sek­si kal­li­suo­jak­si ilman autopaikoitusmahdollisuutta ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Jyri: Jät­kä­saa­ren pysäköintihalli/VÄESTÖNSUOJAN raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat var­mas­ti tuon 54000 eur raken­net­tua auto­paik­kaa koh­den mut­ta kuin­ka pal­jon rahaa oli­si oikeas­ti sääs­ty­nyt jos tuo laki­sää­tei­nen väes­tön­suo­ja oli­si raken­net­tu nor­mien mukai­sek­si kal­li­suo­jak­si ilman autopaikoitusmahdollisuutta ?

    Hal­vem­mak­si oli­si tul­lut raken­taa väes­tön­suo­jat talo­koh­tai­si­na teräs­be­to­ni­suo­ji­na, ja käyt­tää nii­tä esim. irtaimistovarastoina. 

    Tyh­mää­hän väes­tön­suo­jien raken­ta­mi­nen on joka tapau­kess­sa, mut­ta kal­lio­suo­jien raken­ta­mi­nen vie­lä monin ver­roin tyh­mem­pää. Pysä­köin­ti­pai­kat ovat ainoa syy raken­taa val­ta­via luo­lia maan alle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. teek­ka­ri: Hal­vem­mak­si oli­si tul­lut raken­taa väes­tön­suo­jat talo­koh­tai­si­na teräs­be­to­ni­suo­ji­na, ja käyt­tää nii­tä esim. irtaimistovarastoina. 

    Ymmär­tääk­se­ni kau­pun­ki­ku­vas­ta ja kau­pun­gin elä­vyy­des­tä huo­leh­ti­vat tahot eivät oli­si läm­men­neet sil­le että Jät­kä­saa­res­sa raken­nus­ten katu­ta­son ker­rok­set oli­si­vat olleet ikku­na­ton­ta sei­nä­mas­saa mitä tuo vaih­toeh­to oli­si sit­ten tar­koit­ta­nut + tok­ko­pa tuo oli­si aina­kaan talo­yh­tiöl­le elin­kaa­ri­kus­tan­nus­ten osal­ta vält­tä­mät­tä edullisempaa.

    Verk­ko­kel­la­ri­väes­tön­suo­ja katu­ta­sos­sa on pelk­kä kulue­rä. Vuo­krat­ta­vis­sa ole­va kiin­teis­tö (kah­vi­la, par­tu­ri, toi­mis­to, jne) taas tuo sisään jat­ku­vaa kas­sa­vir­taa vuokratuloina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko tuo sit­ten pal­jon? Jät­kä­saa­res­sa jokai­sel­le autoi­li­jal­le raken­ne­taan auto­paik­ka 54 000 eurolla. …
    10 000 €/asukas on 25 €/k‑m2

    54 000 euroa auto­paik­kaa koh­den vs äärim­mäi­sen kal­liik­si hau­kut­tu sil­ta­ra­ken­nel­ma 10 000 euroa asu­kas­ta kohden.

    Tämä on kan­san­ta­jui­nen ver­taus, joka kon­kreet­ti­ses­ti pal­jas­taa yksi­tyi­sau­toi­lun jär­jet­tö­mät pii­los­sa pide­tyt kus­tan­nuk­set tiheäs­ti asu­tus­sa kaupunkiympäristössä.

    Tähän kun ale­taan las­ke­maan pääl­le katu­pö­lys­tä ja ilman­saas­teis­ta aiheu­tu­via ennen­ai­kai­sia kuo­le­mia jne, on autoi­lun hin­ta­lap­pu jär­kyt­tä­vä. Samal­la kun sen avul­la voi­daan hoi­taa vain noin 20 % liik­ku­mis­tar­pees­ta ja auton omis­taa alle puo­let kotitalouksista.

    Ja edel­leen lii­ken­ne­vi­ras­to läh­tee sii­tä ole­tuk­ses­ta, että Kes­kus­puis­ton ja asu­tuk­sen välis­sä täy­tyi­si säi­lyt­tää moot­to­ri­tie kau­pun­gin sisääntuloväylänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Väes­tön­suo­ja ei mak­sa noin pal­jon, ei mis­sään päin Suomea.

    Myön­ne­tään. Nopeas­ti jos las­kee jul­ki­siin tie­toi­hin poh­ja­ten ( http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/P_356.html) niin 9000 asuk­kaan suo­ja­ti­lat oli­si­vat mak­sa­neet ~16 mil­joo­naa euroa (9000*0,75*2400) joten nykyi­nen toteu­tus tuli inves­toin­ti­kus­tan­nuk­si­neen mak­sa­maan ~38 mil­joo­naa enem­män jos vaih­toeh­to­na oli­si ollut maan­pääl­li­set beto­ni­sei­nät ja ikku­na­ton katu­ta­so. ( ja puut­tu­vat lii­ke­ti­lan vuo­kra­tu­lot taloyhtiöiltä.. )

    Mut­ta sit­ten on vie­lä tuos­sa park­ki­ruu­tu­las­kel­mas­sa yksi avoin kysy­mys. 54 000 paik­ka­hin­taan lie­nee pää­det­ty sil­lä että lou­hin­ta tuli mak­sa­maan ~54 mil­joo­naa ja luo­las­sa on tilaa vajaal­le tuhan­nel­le autol­le. Meni­kö oikein.

    Jos meni niin miten­käs sit­ten sen kans­sa että tuos­ta luo­las­ta on 20% Stara:n varik­koa joka ilmei­ses­ti oli­si pitä­nyt raken­taa jonnekkin. 

    Joten jos tuos­ta 38 mil­joo­nan hin­nas­ta loh­kai­see seu­raa­vat 10 mil­joo­naa tuol­le pakol­li­sel­le vari­kol­le niin jää­kö tuos­ta sit­ten 28 miljoonaa.

    28 mil­joo­naa jaet­tu­na 900 auto­pai­kal­le tekee sit­ten enää 31 000 euroa hin­taa. Ja jos tuo­ta sit­ten ver­taa alu­een auto­paik­ko­jen hin­ta­ta­soon (Jät­kä­saa­ren uudis­koh­teis­sa hin­ta­pyyn­tö auto­pai­kan osak­keil­le 25 000 eur) niin ollaan jo var­sin hyvin samas­sa suuruusluokassa.

    Tapah­tui­ko jos­sain välis­sä suu­rem­paa laskuvirhettä ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Jyri: […] kuin­ka pal­jon rahaa oli­si oikeas­ti sääs­ty­nyt jos tuo laki­sää­tei­nen väes­tön­suo­ja oli­si raken­net­tu nor­mien mukai­sek­si kal­li­suo­jak­si ilman autopaikoitusmahdollisuutta ? 

    Pysä­köin­ti­paik­ko­ja pitää teh­dä kar­keas­ti 25% ker­ro­sa­las­ta ja väes­tön­suo­jia 2% ker­ro­sa­las­ta, joten pysä­köin­nin mukaan mitoi­tet­tu kal­lio­suo­ja on pal­jon isompi.
    Pää­kau­pun­ki­seu­dun viran­omais­oh­jees­sa mää­rä­tään lisäk­si teke­mään varas­to­ja noin 10% ker­ro­sa­las­ta (sekä suo­si­tel­laan yhteis­ti­lo­ja noin 5%) — väes­tön­suo­jan neliöt uppoa­vat hel­pos­ti näihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten niin ei ole veron­mak­sa­jal­ta pois? Jos ton­til­le pitää raken­taa 100 väest6önsuojaa a’ 54 000 euroa kpl, joi­den arvo osta­jan sil­mis­sä on 10 000 €, koi­tuu täs­tä tap­pio­ta 44 000 x 100 € = 4,4 M€. Kun kau­pun­ki kil­pai­lut­taa ton­tin, raken­nus­liik­keet tar­joa­vat sii­tä ton­tis­ta 4,4 M€ vähem­män. Se on siis pois kau­pun­gin kas­sas­ta ja sen ver­ran enem­män pitää kerä­tä rahaa veroina.

    Vii­me kädes­sä kau­pun­ki kaa­voit­taa ja mää­rää auto­paik­ko­jen luvun. Täs­sä siis kau­pun­ki mää­rää auto­paik­ko­ja raken­net­ta­vak­si ja samal­la vali­te­taan että nyt “jou­du­taan” anta­maan alen­nus­ta ton­tin­hin­nas­ta juu­ri tuon mää­räyk­sen takia. “Tap­pio” on itse aiheu­tet­tu ja samal­la taval­la teo­reet­ti­nen kuin se että myö­hem­min myy­täes­sä ja hin­to­jen kohot­tua ton­tis­ta oli­si ehkä saa­nut kovem­man hinnan. 

    Mut­ta käsit­tääk­se­ni Vih­reil­lä on edus­ta­va sii­vu ympä­ris­tö­mi­nis­te­riös­tä jos­sa raken­ta­mi­sen nor­mit luo­daan. Sin­ne vies­tiä ja nor­me­ja pie­nem­mäk­si. Ener­gia­te­hok­kuu­des­ta on hyvä aloit­taa, sii­nä on seu­raa­va mii­na raken­nus­kus­tan­nuk­sia ajatellen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Et ymmär­tä­nyt point­tia­ni. Se kier­rät­tä­mi­nen Hert­to­nie­men kaut­ta oli­si piden­tä­nyt mat­ka-aikaa yhtä pal­jon kuin Laut­ta­saa­res­ta piden­täi­si pakol­li­nen kier­to Kuusi­saa­ren kautta.

    Minä en täy­sin ymmär­rä tätä ver­tai­lua. Puh­taas­ti maan­tie­teel­li­ses­ti ja väli­mat­ko­ja mita­ten se on oikea, mutta

    1) Huo­mat­ta­va osa Laa­ja­sa­lon asu­tuk­ses­ta on ja tulee ole­maan saa­ren saa­ren kes­ki- ja itäosassa.

    2) Hert­to­nie­mes­tä kes­kus­taan kul­kee met­ro (7,4 km mat­ka-aika r‑asemalle 15 min). Munk­ki­nie­mes­tä rai­to­vau­nu tai bus­si (n. 5 km mat­ka-aika n 20 min).
    3) Monien laa­ja­sa­lo­lais­ten työ­paik­ka, esim. Hel­sin­gin kie­li­lu­kio on Itä­kes­kuk­ses­sa tai Herttoniemessä.

    Vaik­ka Kruu­nu­vuo­ren ran­taa sil­ta­kin pal­ve­lee­kin – sitä e kiel­lä – niin sen vai­ku­tus voi muu­ten olla Laa­ja­sa­lol­le pikem­min nega­tii­vi­nen. Laa­ja­sa­loon suun­ni­tel­laan 40.000, siis osa­puil­leen Kera­van kokois­ta asuk­kaan satel­liit­ti­kau­pun­kia. Pal­ve­lu­jen kan­nal­ta on suo­ta­vaa, että oman saa­ren pal­ve­lut ovat ajal­li­ses­ti lähempänä.

    teek­ka­ri: Parii­si on tosi­aan hyvä esi­merk­ki bule­var­dien raken­ta­mi­sen onnis­tu­mi­ses­ta. Kun Parii­sin bule­var­de­ja ryh­dyt­tiin 1800-luvul­la suun­nit­te­le­maan, Parii­si oli suu­rin­piir­tein nyky-Hel­sin­gin kokoi­nen kau­pun­ki (n. 1–1,5 mil­joo­naa asu­kas­ta). Nyt kau­pun­gis­sa asuu vähän mää­ri­tel­mäs­tä riip­puen 10–12 mil­joo­naa asukasta.

    Tie­ten­kään Hel­sin­gis­sä ei kan­na­ta täy­sin mat­kia Parii­sin esi­merk­kiä; se vaa­ti­si että ensin raken­net­tai­siin moot­to­ri­tei­den tilal­le täy­sin umpi­nai­nen raken­nus­mat­to, johon sit­ten pur­ka­mal­la rai­vat­tai­siin tilaa bulevadeille.

    Täs­sä on sekoi­te­tu kak­si eri asi­aa: Parii­sin sydä­alue (int­ra muros), jon­ka asu­kas­lu­ku on sii­nä vajaat 3 mil­joo­naa. Ja Suur-Parii­si (tup 12,4 mil­joo­naa) asukasta.

    Hauss­ma­nin bule­var­del­le oli mon­ta­kin syy­tä: Yksi oli tar­jo­ta tykis­töl­le vapaa ama­pu­ma­suun­ta odo­te­ta­vis­sa ole­vien mel­la­koi­den varalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Mihin­kö­hän tuo Turun­väy­län “val­ta­kun­nal­li­suus” Lii­ken­ne­vi­ras­ton mie­les­tä perus­tuu? Tieluokitukseen?

    Turun­väy­läl­lä­hän ei kul­je mer­kit­tä­väs­ti rah­tia tai pit­kän mat­kan bus­si­lii­ken­net­tä. Lisäk­si sil­lä ei ole ainut­ta­kaan liit­ty­mää Kehä I:n ja Huo­pa­lah­den­tien lii­ken­ne­va­lo­jen välil­lä, joten kaik­ki Turun­väy­lää kantakaupunkiin/kantakaupungista aja­vat autot jou­tu­vat kul­ke­maan kyseis­ten valo­jen läpi. Eli Turun­väy­lä on jo nyt kapa­si­tee­til­taan bule­var­di (sin­ne ei mah­du enem­pää auto­ja kuin Huo­pa­lah­den­tie kyke­nee välit­tä­mään tai otta­maan vastaan).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Koti-isä: 54 000 euroa auto­paik­kaa koh­den vs äärim­mäi­sen kal­liik­si hau­kut­tu sil­ta­ra­ken­nel­ma 10 000 euroa asu­kas­ta kohden.

    Tämä on kan­san­ta­jui­nen ver­taus, joka kon­kreet­ti­ses­ti pal­jas­taa yksi­tyi­sau­toi­lun jär­jet­tö­mät pii­los­sa pide­tyt kus­tan­nuk­set tiheäs­ti asu­tus­sa kaupunkiympäristössä.

    Tähän kun ale­taan las­ke­maan pääl­le katu­pö­lys­tä ja ilman­saas­teis­ta aiheu­tu­via ennen­ai­kai­sia kuo­le­mia jne, on autoi­lun hin­ta­lap­pu jär­kyt­tä­vä. Samal­la kun sen avul­la voi­daan hoi­taa vain noin 20 % liik­ku­mis­tar­pees­ta ja auton omis­taa alle puo­let kotitalouksista.

    Ja edel­leen lii­ken­ne­vi­ras­to läh­tee sii­tä ole­tuk­ses­ta, että Kes­kus­puis­ton ja asu­tuk­sen välis­sä täy­tyi­si säi­lyt­tää moot­to­ri­tie kau­pun­gin sisääntuloväylänä.

    Ei vaan kysei­nen case pal­jas­taa älyt­tö­mät nor­mit joi­ta vir­ka­mi­se­ten vii­dak­ko on tähän maa­han raken­nel­lut ja joi­den pur­ka­mi­nen on han­ka­laa. Auto­paik­kaca­se on demo­kra­tian surul­li­nen sivujuonne. 

    Mut­ta heit­tä­mä­si luvut ovat edes­men­nees­tä esson baa­ris­ta. Hel­sin­gin nie­men rajal­la yksi­tyi­sau­toi­lun osuus on arki­sin 33% ja poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä rote­vat lähes 80%. 

    Ihan noin vaan autois­ta ei voi luo­pua enne­kuin kek­si­tään auto­ve­ron tilal­le mui­ta rahoi­tus­muo­to­ja, tal­vi pois­tuu suo­mes­ta jot­ta pyö­räi­ly ei kuo­le nel­jäk­si kuu­kau­dek­si ja jouk­ko­lii­ken­ne saa­daan mas­sa­rää­tä­löi­tyä siten että se kat­taa myös ne tar­peet jot­ka nyt vaa­ti­vat 2 vaih­toa tai enemmän. 

    Lii­ken­teen verois­ta saa­ta­va 7 mil­jar­dia sataa myös Hel­sin­gin laa­riin eikä sitä ole ihan help­po paikata. 

    Ja samal­la oli­si hyvä arvioi­da miten autoi­lun mur­ros vai­kut­taa tule­vai­suu­des­sa. Pel­käs­tään yhteis­käyt­tö­au­to­jen yleis­ty­mi­nen tekee Jät­kä­saa­ren inves­toin­nis­ta jär­jet­tö­män rei­lun kym­me­nen vuo­den sisäl­lä. Puhu­mat­ta­kaan auto­no­mi­sis­ta autois­ta ja sen vai­ku­tuk­sis­ta liikkumiseen. 

    Mut­ta mis­tä saa­tai­siin visio­nää­re­jä päät­tä­jik­si kun siel­lä tun­tuu ole­van pää­asias­sa historioitsijoita 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Mut­ta mis­tä saa­tai­siin visio­nää­re­jä päät­tä­jik­si kun siel­lä tun­tuu ole­van pää­asias­sa historioitsijoita 

    His­to­rioit­si­joi­ta löy­tyy myös Lii­ken­ne­vi­ras­tos­ta… Joten­kin liik­kis­tä luet­ta­vaa hei­dän vali­tus; ei ole huo­mioi­tu miten bus­siyh­tiöi­den talous kes­tää 2–7 minuu­tin mat­ka-aiko­jen lisäyk­set; ei ole simu­loi­tu sitä sun tätä; itse totea­vat että ruuh­kai­sim­mat moot­to­ri­tie­pät­kät on Kehä I ja Kehä III ulko­puo­lel­la ja että miten bule­var­di­soin­ti kes­tää jos sin­ne lisää­vät kapa­si­teet­tia niin kuin mie­len­sä tekee. Ja miten ovat huo­lis­saan hen­ki­lö­au­tois­ta jot­ka tule­vat yli 80 km pääs­tä; eikö joku koh­ta vali­ta miten perus­tus­lain vas­tais­ta on huo­les­tua vain kau­em­paa tule­vien autoi­li­joi­den moot­to­ri­tie­rei­teis­tä Kaup­pa­to­ril­le mut­ta vii­vyt­tää lähem­pää tule­via bule­var­deil­la 2–7 minuuttia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. ze:
    Mihin­kö­hän tuo Turun­väy­län “val­ta­kun­nal­li­suus” Lii­ken­ne­vi­ras­ton mie­les­tä perus­tuu? Tieluokitukseen?

    Turun­väy­läl­lä­hän ei kul­je mer­kit­tä­väs­ti rah­tia tai pit­kän mat­kan bussiliikennettä.

    Val­ta­kun­nan suu­rim­man ja kuu­den­nek­si suu­rim­man kau­pun­gin väli­nen moot­to­ri­tie on aika vai­kea luo­ki­tel­la muuk­si kuin val­ta­kun­nal­li­sek­si. Val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vin hen­ki­lö­lii­ken­teen muo­to on yksityisautoilu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Jyri: […] 9000 asuk­kaan suo­ja­ti­lat oli­si­vat mak­sa­neet ~16 mil­joo­naa euroa (9000*0,75*2400) joten nykyi­nen toteu­tus tuli inves­toin­ti­kus­tan­nuk­si­neen mak­sa­maan ~38 mil­joo­naa enem­män jos vaih­toeh­to­na oli­si ollut maan­pääl­li­set beto­ni­sei­nät ja ikku­na­ton katu­ta­so. ( ja puut­tu­vat lii­ke­ti­lan vuo­kra­tu­lot taloyhtiöiltä.. )

    Juu, mut­ta 1000 auto­paik­kaa ei vie­lä rii­tä 9000 asuk­kaal­le, joten ei sitä voi ver­ra­ta 9000 asuk­kaan väestönsuojiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Tähän kes­toai­hee­seen palatakseni

    Tra­fi on tes­tan­nut autoi­hin asen­net­ta­vaa “mus­taa laa­tik­koa”, joka ker­too viran­omai­sel­le mis­sä autoa on ajet­tu. Lisäk­si se voi pal­jas­taa muun muas­sa kul­jet­ta­jan ajotavan.

    http://yle.fi/uutiset/3–9379750

    ———

    Eli todel­li­suu­des­sa ajo­neu­vo­jen pai­kan­nus­jär­jes­tel­mäs­sä yksi­tyi­syy­den­suo­jas­ta ei edes *yri­te­tä* pitää kiin­ni. Todel­li­nen jär­jes­tel­mä tul­lee ole­maan saman­lai­nen, kuin polii­sien tut­kin­to­jär­jes­tel­mä, jos­sa yksi­tyi­syy­den­suo­ja perus­tuu vir­ka­mies­ten kun­nol­li­suut­ta. Eli kuka tahan­sa, jol­la on oikeu­det jär­jes­tel­mään, voi mil­loin tahan­sa tse­ka­ta kenen tahan­sa tiedot.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014032718161680_uu.shtml

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Val­ta­kun­nan suu­rim­man ja kuu­den­nek­si suu­rim­man kau­pun­gin väli­nen moot­to­ri­tie on aika vai­kea luo­ki­tel­la muuk­si kuin val­ta­kun­nal­li­sek­si. Val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vin hen­ki­lö­lii­ken­teen muo­to on yksityisautoilu.

    Jos Turun­väy­län val­ta­kun­nal­li­suus perus­tuu sii­hen, että se yhdis­tää Turun ja Hel­sin­gin, niin miten bule­var­di­soin­ti sitä muut­taa? Kuten edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni sanoin, Turun­väy­län vii­mei­set 3,5 kilo­met­ria ovat jo nyt bule­var­dia kapa­si­tee­til­taan. Ei sitä tie­tä olla koko­naan poistamassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Vil­le: Juu, mut­ta 1000 auto­paik­kaa ei vie­lä rii­tä 9000 asuk­kaal­le, joten ei sitä voi ver­ra­ta 9000 asuk­kaan väestönsuojiin.

    Ei rii­tä. Mut­ta tuo 1000 paik­kaa lie­nee se osuus joka aiheut­taa itkua ja porua. Mitä olen oiko­tien ja etuo­ven kaut­ta aluet­ta seu­rail­lut mie­le­niin­nos­ta niin ns kovan­ra­han­koh­teis­sa auto­paik­ko­ja on raken­net­tu talo­yh­tiö­koh­tai­ses­ti ja toi­sin­kuin on annet­tu olet­taa ei noi­den kus­tan­nuk­sia ole jyvi­tet­ty asun­toi­hin vaan paik­ko­jen hal­lin­taan oikeut­ta­vat osak­keet on myy­ty aina käy­pään mark­ki­na­hin­taan. Ja eipä noi­ta vapaa­na näy niis­sä talois­sa jot­ka ovat jo val­mis­tu­neet joten se sii­tä usein esi­te­tys­tä väit­tees­tä ettei­vät pai­kat löy­täi­si omis­ta­jaan­sa jos ne hin­noi­tel­laan todel­lis­ten kus­tan­nus­ten mukaan 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. ano­nil­li: Jot­ta voim­me kerä­rä vero­ja ihmis­ten on ostet­ta­va auto­ja, vaik­ka nii­tä ei tar­vit­tai­si liik­ku­mi­seen? Tämä auto­mies­ten logiik­ka on kyl­lä ver­taan­sa vailla.

    Ymmär­rä asia miten nyt sit­ten haluat mut­ta edel­leen autoi­lu tuot­taa 7 mil­jar­dia rahaa jol­la yllä­pi­de­tään esi­mer­kik­si koko päätieverkosto. 

    En ole “auto­mies” mut­ta en myös­kään pys­ty hah­mot­ta­maan miten tuo sum­ma kerä­tään jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­tä saa­ti sit­ten pyöräilijöiltä. 

    Rea­li­tee­tit on aika ran­kat, sel­lai­nen maa­il­ma jos­sa auto­ja ei tar­vi­ta liik­ku­mi­seen ei lie­ne ihan tuos­sa kul­man taka­na. Raha­kin on joil­le­kin ima­gi­naa­ri­nen asia mut­ta oikeas­sa elä­mäs­sä sitä tar­vi­taan aina sil­loin tällöin. 

    Mut­ta toki jos on hyviä ehdo­tuk­sia niin val­tion­va­rain­mi­nis­te­riö lie­nee kovas­ti kiinnostunut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. ant­ti: His­to­rioit­si­joi­ta löy­tyy myös Liikennevirastosta… 

    Pak­ko olla täy­sin samaa miel­tä. Niin tai onhan siel­lä nii­tä­kin joi­den mie­les­tä seu­raa­va ihan­pa­ras han­ke on hyperloop.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Hel­sin­ki hoi älä jätä:
    Lii­ken­teen verois­ta saa­ta­va 7 mil­jar­dia sataa myös Hel­sin­gin laa­riin eikä sitä ole ihan help­po paikata. 

    Autoi­li­ja mak­saa vero­ja samal­la, kun ostaa sak­sa­lai­sen auton ja sii­hen Lähi-Idäs­tä tai Venä­jäl­tä ostet­tua polt­toai­neek­si jalos­tet­tua öljyä, tai hioo nas­toil­la läpi tal­ven samas­ta öljys­tä koos­tu­vaa tie­pin­noi­tet­ta kans­saih­mis­ten hengitettäväksi.

    Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa enem­mis­tö koti­ta­louk­sis­ta ei omis­ta autoa. Ja käyt­tää rahan­sa lähi­pal­ve­lui­hin. Se on Hel­sin­gin kau­pun­gil­le monin­ker­tai­ses­ti arvok­kaam­paa kuin val­tion lii­ken­teen verois­ta saa­mat eurot.

    Tämän vuok­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on osto­voi­maa. Tämän vuok­si autoi­li­jat tuo­vat esi­mer­kik­si kes­kus­tan Stock­man­nin lii­ke­vaih­dos­ta vain noin kym­me­nes­osan. Tämän vuok­si kes­kus­tan yrit­tä­jät halua­vat lisää käve­ly­ka­tu­ja ja vähem­män autoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Itsea­sias­sa jos joku nyt sat­tuu kek­si­mään tur­val­li­sen kei­non varas­toi­da vetyä niin saa­tam­me näh­dä ilma­lai­va­kult­tuu­rin leviämisen.

    Heliu­mia ei oikein ole, mut­ta vetyä taas on, mut­ta vety on tur­va­ton­ta. Jos joku rat­kai­see tämän niin tuk­ki­re­kan sijaan voim­me näh­dä ilma­lai­van, joka vie puu­las­tin suo­raan hak­kuu­au­keal­ta teh­taal­le. Tai jon­kin muun las­tin suo­raan satamaan.

    Aivan samoin “interci­ty” tai no “inter­ky­lä” lii­ken­ne voi­si muut­tua ilma­lai­voil­la toi­mi­vak­si. Kyl­lä ne bus­sien 80–100 km/h nopeu­den hak­kaa men­nen tul­len ja ter­mi­naa­leil­le on tilaa.

    Se on vain sat­tu­mas­ta kiin­ni, että mik­si tämä maa­il­ma muut­tuu. Oli­sim­me saat­ta­neet näh­dä säh­kö­au­to­jen val­taa­van maan, jos joku oli­si kek­si­nyt parem­mat akut sata vuot­ta sitten.

    Kau­pun­kia kaa­voit­taes­sa pitäi­si näh­dä kau­as tule­vai­suu­teen, joka on vai­ke­aa. Mut­ta ehkä nyt voi jo teh­dä ole­tuk­sen, ettei ihmi­set ja rah­ti tule liik­ku­maan ikui­ses­ti kumi­pyö­ril­lä tai kiskoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Val­ta­kun­nan suu­rim­man ja kuu­den­nek­si suu­rim­man kau­pun­gin väli­nen moot­to­ri­tie on aika vai­kea luo­ki­tel­la muuk­si kuin val­ta­kun­nal­li­sek­si. Val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vin hen­ki­lö­lii­ken­teen muo­to on yksityisautoilu. 

    Kuin­ka­han moni auto vuo­ro­kau­des­sa jat­kaa Turun­väy­lää Hel­sin­gin seu­dun ulko­puo­lel­le Huo­pa­lah­den­tiel­tä? Muu­ta­ma tuhat ehkä? Tar­vit­see­ko näi­tä var­ten olla moottoritie?

    Hel­sin­ki on sii­tä poik­keuk­sel­li­nen kau­pun­ki, että lähes­tul­koon kai­kis­sa muis­sa maa­il­man kau­pun­geis­sa moot­to­ri­tiet pää­sään­töi­ses­ti kul­ke­vat kau­pun­gin ohi ja kan­ta­kau­pun­kiin lop­puu ehkä pari moot­to­ri­tie­tä. Hel­sin­gis­sä­kin piti alun perin (Yleis­kaa­va 1960) jat­kaa Turun­väy­lää, Lah­den­väy­lää ja Hämeen­lin­nan­väy­lää Pasi­laan ja siel­tä radan vart­ta ja tun­ne­lis­sa Kam­pin ali Län­si­väy­läl­le. Län­si­väy­lä ja Itä­väy­lä eivat tuon yleis­kaa­van mukaan oli­si olleet moot­to­ri­tei­tä vaan “pää­tei­tä” ja Tuusu­lan­tie oli­si ollut osin “pää­tie” ja osin kokoo­ja­ka­tu. Kan­ta­kau­pun­kiin oli­si siis lop­pu­nut yksi moot­to­ri­tie, ja sen­kin lii­ken­ne oli­si ohjat­tu tun­ne­liin kes­kus­tan ali, ei ahtail­le kaduil­le. Tätä suun­ni­tel­maa ei kos­kaan toteu­tet­tu vaan pää­tet­tiin raken­taa mon­ta kan­ta­kau­pun­kiin päät­ty­vää tyn­kä­moot­to­ri­tie­tä tuk­ki­maan kan­ta­kau­pun­gin katu­ja. Maa­il­mas­sa ei tai­da olla yhtään kau­pun­kia jos­sa kan­ta­kau­pun­gis­ta läh­tee 6 moot­to­ri­väy­lää 180 asteen sektorista. 

    Kun Tuk­hol­maan on raken­net­tu kehä­tie­tä vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na, aikai­sem­min kan­ta­kau­pun­kiin päät­ty­neet moot­to­ri­tiet on kään­net­ty kehä­tiel­le. Oslos­sa ei ole yhtään kan­ta­kau­pun­kiin lop­pu­vaa moottoritietä.

    Kos­ka moot­to­ri­tie­jär­jes­tel­mää ei kos­kaan raken­net­tu val­miik­si Hel­sin­gis­sä kehä I:n sisä­puo­lel­la, moot­to­ri­tiet voi­daan loo­gi­ses­ti lopet­taa, kos­ka ne eivät toteu­ta alku­pe­räis­tä funk­tio­ta. Suo­raan höl­mö­läs­tä on lii­ken­ne­vi­ras­ton aja­tus, että val­ta­va mää­rä lii­ken­ne­ka­pa­si­teet­tia pitää joh­taa paik­kaan johon lii­ken­net­tä ei mah­du kuin raja­tus­ti. 2+2 ‑kais­tai­sel­la kehä ykkö­sel­lä kul­kee 70 000 autoa/vrk itä-Paki­lan koh­dal­la, yleen­sä suht suju­vas­ti. Turun­väy­län, Hämeen­lin­nan­väy­län ja Tuusu­lan­väy­län alku­pään lii­ken­ne­mää­rä on rei­lu 30 000 autoa/vrk; ei sitä var­ten tar­vi­ta moot­to­ri­tie­tä, mut­ta lii­ken­ne ruuh­kau­tuu silti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pai­kat on myy­ty käy­pään mark­ki­na­hin­taan eli sii­hen hin­taan, mikä niis­tä on sdaa­tu. Lop­pu kust6abnnuksista on säly­tet­ty asun­to­jen hin­toi­hin. Mis­sä näet paik­ko­ja myy­dyn yli 50 000 euron kappalehintaan? 

    Kovan rahan asun­nois­sa­han ton­tis­ta mak­se­taan sen ver­ran vähem­män, mitä park­ki­pai­kois­ta tai maa­pe­rän laa­dus­ta tms. aiheu­tuu kus­tan­nuk­sia, joten asun­to­jen hin­toi­hin park­ki­pai­koil­la ei ole vai­ku­tus­ta. Mark­ki­nat voi­vat kehit­tyä niin­kin, että pai­kois­ta mak­se­taan pal­jon enem­män kuin 50 000 — Aasian met­ro­po­leis­ta löy­tyy esimerkkejä… 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kovan rahan asun­nois­sa­han ton­tis­ta mak­se­taan sen ver­ran vähem­män, mitä park­ki­pai­kois­ta tai maa­pe­rän laa­dus­ta tms. aiheu­tuu kus­tan­nuk­sia, joten asun­to­jen hin­toi­hin park­ki­pai­koil­la ei ole vaikutusta. 

      Tämä ooli alku­pe­räi­nen väit­tee­ni. Park­ki­pai­kat mak­saa siis ton­ti­no­mis­ta­ja eli kau­pun­ki. Se on siis vero­va­roin sub­ven­toi­tua toi­min­taa, johon ver­rat­tu­na jokin Kruu­nusil­lat on aika mitä­tön pro­jek­ti. Tähän menee sata mil­joo­naa euroa joka vuosi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Ymmär­rä asia miten nyt sit­ten haluat mut­ta edel­leen autoi­lu tuot­taa 7 mil­jar­dia rahaa jol­la yllä­pi­de­tään esi­mer­kik­si koko päätieverkosto. 

    Tuo­ta, mihin se raha hävi­ää, jos sil­lä oste­taan jotain muu­ta kuin auto­ja? Vero­tus voi­daan koh­dis­taa johon­kin muu­hun. Jos sys­tee­mi on niin käde­tön, että auto­ja ilman ei tul­la toi­meen, niin saa luvan kaatua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Jyri: Ei rii­tä. Mut­ta tuo 1000 paik­kaa lie­nee se osuus joka aiheut­taa itkua ja porua. Mitä olen oiko­tien ja etuo­ven kaut­ta aluet­ta seu­rail­lut mie­le­niin­nos­ta niin ns kovan­ra­han­koh­teis­sa auto­paik­ko­ja on raken­net­tu talo­yh­tiö­koh­tai­ses­ti ja toi­sin­kuin on annet­tu olet­taa ei noi­den kus­tan­nuk­sia ole jyvi­tet­ty asun­toi­hin vaan paik­ko­jen hal­lin­taan oikeut­ta­vat osak­keet on myy­ty aina käy­pään mark­ki­na­hin­taan. Ja eipä noi­ta vapaa­na näy niis­sä talois­sa jot­ka ovat jo val­mis­tu­neet joten se sii­tä usein esi­te­tys­tä väit­tees­tä ettei­vät pai­kat löy­täi­si omis­ta­jaan­sa jos ne hin­noi­tel­laan todel­lis­ten kus­tan­nus­ten mukaan 

    Var­maan ne onkin myy­ty käy­pään mark­ki­na­hin­taan, mut­ta nii­den toteut­ta­mi­nen on mak­sa­nut enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pai­kat on myy­ty käy­pään mark­ki­na­hin­taan eli sii­hen hin­taan, mikä niis­tä on sdaa­tu. Lop­pu kust6abnnuksista on säly­tet­ty asun­to­jen hin­toi­hin. Mis­sä näet paik­ko­ja myy­dyn yli 50 000 euron kappalehintaan? 

    Mis­sä oli­kaan pelk­kiä auto­paik­ko­ja raken­net­tu 50 000 kap­pa­le­hin­taan. Edel­leen­kään sen maa­na­lai­sen kal­lio­ti­lan kaik­kia raken­nus­kus­tan­nuk­sia ei voi jyvit­tää auto­paik­ko­jen hin­nak­si vaik­ka sil­lä saa­daan tari­nas­ta kivem­man kuuloinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tiwe­tä­mä­ni ennä­tys on WSOY:n talo Bule­var­dil­la. Raken­nus­liik­keen ilmoi­tuk­sen mukaan 120 000 €/paikka.
      Yli kym­me­nen vuot­ta sit­ten Ara­bian­ran­nas­sa auto­pai­kat mak­soi­vat tyy­pil­li­ses­ti 46 000 €. Kala­sa­ta­mas­sa vii­mei­sim­mäs­sä kaa­vas­sa auto­paik­ko­jen­hin­nat oli­vat liki 100 000 €. (Nel­jäs­sä ker­rok­ses­sa maan alla.)
      Raken­nus­liik­keet käyt­tä­vät omas­sa tie­do­tuk­ses­saan hin­ta­hai­ta­ria, joka ulot­tuu 70 000 euroon.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Ymmär­rä asia miten nyt sit­ten haluat mut­ta edel­leen autoi­lu tuot­taa 7 mil­jar­dia rahaa jol­la yllä­pi­de­tään esi­mer­kik­si koko päätieverkosto. 

    En ole “auto­mies” mut­ta en myös­kään pys­ty hah­mot­ta­maan miten tuo sum­ma kerä­tään jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­tä saa­ti sit­ten pyöräilijöiltä. 

    Väi­tät­kö siis, että jos auto­ve­ros­ta luo­vut­tai­siin tai veroa alen­net­tai­siin, niin uusien auto­jen osta­jien sääs­tä­mät rahat jäi­si­vät sukan­var­teen, pois kan­san­ta­lou­den kierrosta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Lii­ken­teen verois­ta saa­ta­va 7 mil­jar­dia sataa myös Hel­sin­gin laa­riin eikä sitä ole ihan help­po paikata. 

    Täs­sä ole­te­taan, ettei lii­ken­tee­seen käy­tet­tä­vää rahaa käy­tet­täi­si mihin­kään muu­hun. Jos lii­ken­tees­tä ei tuli­si vero­ja, kan­sa­lai­set kyl­lä käyt­täi­si­vät rahat niin, että verot tuli­si­vat toi­sis­ta tuot­teis­ta ja pal­ve­luis­ta. Pal­jon vähem­mil­lä sivu­hai­toil­la. Monet, jot­ka käyt­tä­vät vain jouk­ko­lii­ken­net­tä tai pyö­räi­le­vät, mak­sa­vat myös vero­ja. Näin tapah­tui­si entis­tä enem­män, mikä­li siir­ryt­täi­siin autoi­lun kehit­tä­mi­ses­tä jouk­ko­lii­ken­teen, pyö­räi­lyn ja käve­lyn kehittämiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Hel­sin­ki hoi älä jätä: En ole “auto­mies” mut­ta en myös­kään pys­ty hah­mot­ta­maan miten tuo sum­ma kerä­tään jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­tä saa­ti sit­ten pyöräilijöiltä. 

    Eivät ihmi­set raho­jaan käyt­tä­mät­tä jätä, käyt­tä­vät ne muul­la tavalla.

    Täy­tyy kom­men­toi­da, kun tun­nut usko­van, että autoi­li­jat oli­si­vat net­to­mak­sa­jia. Isois­sa kau­pun­geis­sa, kuten Hel­sin­gis­sä, autoi­li­ja on kui­ten­kin enem­män saa­ma­puo­lel­la kuin hyö­dyt­tä­mäs­sä vero­tu­lois­sa. Täs­sä hyvä teks­ti autoi­lun tuot­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta: http://www.sarela.fi/autoilun-verot-ja-kustannukset-helsingissa/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. ze: Jos Turun­väy­län val­ta­kun­nal­li­suus perus­tuu sii­hen, että se yhdis­tää Turun ja Hel­sin­gin, niin miten bule­var­di­soin­ti sitä muut­taa? Kuten edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni sanoin, Turun­väy­län vii­mei­set 3,5 kilo­met­ria ovat jo nyt bule­var­dia kapa­si­tee­til­taan. Ei sitä tie­tä olla koko­naan poistamassa.

    Turun­väy­län voi­si kyl­lä pois­taa koko­naan. Nyt se pilaa täy­sin kau­niin Tar­von ja Tar­vas­pään ympä­ris­tön. Har­mil­li­ses­ti se ehdit­tiin raken­taa 60-luvun autoi­lun huu­mas­sa, sil­lä nyky­ään sitä ei voi­tai­si rakentaa. 

    Hel­sin­ki hoi älä jätä: Ymmär­rä asia miten nyt sit­ten haluat mut­ta edel­leen autoi­lu tuot­taa 7 mil­jar­dia rahaa jol­la yllä­pi­de­tään esi­mer­kik­si koko päätieverkosto. 

    En ole “auto­mies” mut­ta en myös­kään pys­ty hah­mot­ta­maan miten tuo sum­ma kerä­tään jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­tä saa­ti sit­ten pyöräilijöiltä. 

    Rea­li­tee­tit on aika ran­kat, sel­lai­nen maa­il­ma jos­sa auto­ja ei tar­vi­ta liik­ku­mi­seen ei lie­ne ihan tuos­sa kul­man taka­na. Raha­kin on joil­le­kin ima­gi­naa­ri­nen asia mut­ta oikeas­sa elä­mäs­sä sitä tar­vi­taan aina sil­loin tällöin. 

    Mut­ta toki jos on hyviä ehdo­tuk­sia niin val­tion­va­rain­mi­nis­te­riö lie­nee kovas­ti kiinnostunut.

    Pidät­kö tär­keä­nä myös tupa­koin­tia, jot­ta tupa­koit­si­joil­ta saa­daan perit­tyä veroja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Koti-isä: Tämän vuok­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on osto­voi­maa. Tämän vuok­si autoi­li­jat tuo­vat esi­mer­kik­si kes­kus­tan Stock­man­nin lii­ke­vaih­dos­ta vain noin kym­me­nes­osan. Tämän vuok­si kes­kus­tan yrit­tä­jät halua­vat lisää käve­ly­ka­tu­ja ja vähem­män autoja. 

    Kan­nat­tai­si Vih­reän lan­gan lisäksi/sijasta lukea Hesa­rin talous­si­vu­ja, Talous­e­lä­mää, Tekniikka&Taloutta ja Kaup­pa­leh­teä. Stoc­kal­la ei mene eri­tyi­sen hyvin toi­sin kuin esim. Tokmannilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. ano­nil­li: Tuo­ta, mihin se raha hävi­ää, jos sil­lä oste­taan jotain muu­ta kuin auto­ja? Vero­tus voi­daan koh­dis­taa johon­kin muu­hun. Jos sys­tee­mi on niin käde­tön, että auto­ja ilman ei tul­la toi­meen, niin saa luvan kaatua.

    On tot­ta, että val­tao­sa ihmi­sis­tä käyt­tää joka tapauk­ses­sa rahan­sa johon­kin, kes­ki- ja iso­tu­loi­set toki lait­ta­vat myös “sukan­var­teen”, eli sääs­tä­vät ja sijoit­ta­vat. Spe­ku­loi­da ja väi­tel­lä voi aina, mut­ta kukaan ei voi var­muu­del­la sanoa miten pal­jon saa­vu­tet­tu kehi­tys on joh­tu­nut yksi­tyi­sau­toi­lun kehit­ty­mi­ses­tä tai päin­vas­toin. Totuus lie­nee sii­nä välis­sä, tek­ni­nen kehi­tys on mah­dol­lis­ta­nut yksi­tyi­sau­toi­lua, mut­ta myös yksi­tyi­sau­toi­lun ulot­tu­mi­nen taval­li­sen kan­san saa­ta­viin on luo­nut edel­ly­tyk­siä talouskasvulle. 

    Vaik­ka jul­ki­nen lii­ken­ne oli­si kuin­ka kehit­ty­nyt­tä, on yksi­tyi­sau­toi­lu jous­ta­vam­paa ja mah­dol­lis­taa ihmis­ten liik­ku­mi­sen moni­puo­li­sem­min ja hel­pom­min niin vapaa-aika­na kuin työn teke­mi­sek­si­kin, oli­pa kyse palk­ka­työs­tä tai yrit­tä­mi­ses­tä. Jul­ki­nen lii­ken­ne kes­kit­tää aina ihmi­set väy­lien var­teen ja kol­hoo­sei­hin. Toi­sil­le se sopii, mut­ta iso osa ihmi­sis­tä voi hen­ki­ses­ti huo­nos­ti sel­lai­ses­sa elä­män­ta­vas­sa, eten­kin kun resurs­sit eivät kos­kaan rii­tä tar­joa­maan viih­tyi­sää kau­pun­kiym­pä­ris­töä kuin vähem­mis­töl­le, enem­mis­tön osa on olla ahdet­tu­na tii­vii­siin lähiöihin. 

    Sii­tä voi tie­ten­kin kes­kus­tel­la filo­so­fi­ses­ti, mikä on ihmi­sel­le hyväk­si, mut­ta fak­ta on se, että lähes kaik­ki ihmi­set hakeu­tu­vat väl­jem­piin oloi­hin, jos varal­li­suus riit­tää. Liki pitäen jokai­nen öky­ri­kas tai rikas­tu­nut hank­kii kau­pun­gis­sa­kin oma­ko­ti­ta­lon vau­raal­ta, väl­jäl­tä alu­eel­ta, jos­sa on isot ton­tit ja yksi­tyi­syyt­tä. Ihmis­ten käy­tös varal­li­suu­den sal­lies­sa ei näy­tä puol­ta­van joi­den­kin mai­nos­ta­maa tii­vis­tä, yhtei­söl­lis­tä elä­män­ta­paa, sel­lai­sen mark­ki­noi­mi­nen lie­nee­kin vain poliit­ti­sen ja talou­del­li­sen elii­tin yri­tys mani­pu­loi­da rah­vas usko­maan, että ihmi­nen on onnel­li­nen eläes­sään tii­viis­sä lähiös­sä pie­nis­sä asun­nois­sa, kul­kien työ­hön ja takai­sin täy­teen ahde­tuis­sa bus­seis­sa kel­lo­kor­tin tah­dis­sa ja kulut­taen vähät rahan­sa perus­tar­pei­siin sekä inter­ne­tin ja äly­te­le­vi­sion tar­joa­maan viih­tee­seen ja sir­kus­hu­vei­hin. Jokai­nen joka kyke­nee nouse­maan eliit­tiin sit­ten nau­res­ke­lee rah­vaan elä­mäl­le öky­ta­lois­sa isoil­la ton­teil­la kau­pun­gis­sa tai rau­has­sa jär­ven ran­nal­la, kun rah­vas on saa­tu ajet­tua yksi­tyis­lii­ken­teen puut­tu­mi­sen ja muun kau­pun­gis­tu­mis­pa­kon avul­la pois häiritsemästä 🙂

    Vih­reä lii­ke on höl­möyt­tään ääri­ka­pi­ta­lis­tin talu­tus­nuo­ras­sa, luul­les­saan pelas­ta­van­sa luon­toa se ede­saut­taa paluu­ta sää­ty yhteis­kun­taan, jos­sa rah­vaan sel­kä­na­has­ta saa­ta­va hyö­ty mak­si­moi­daan pie­nen elii­tin super elin­ta­son aikaan­saa­mi­sek­si. Elii­tin joka aje­lee jat­kos­sa­kin “tur­hil­la” yksi­tyi­sau­toil­la, len­te­lee loma­pa­ra­tii­sei­hin, panos­taa öky­ve­nei­siin ja asuu jär­ven tai meren ran­nal­la tai väl­jäs­ti kau­pun­gis­sa kau­ka­na rah­vaan kol­hoo­seis­ta. Kan­saa on help­po sumut­taa, uusim­pia hui­jauk­sia on pelot­te­lu ihmi­sen aikaan­saa­mal­la ilmas­ton­muu­tok­sel­la ja var­sin­kin sen seu­rauk­sil­la, jois­ta ei ole edel­leen­kään ole­mas­sa kiis­ta­ton­ta tie­teel­lis­tä näyttöä. 

    Todel­li­suu­des­sa jos jokin uhkaa luon­toa ja sen resurs­sien käyt­töä, niin se on lii­ka­kan­soi­tus, sii­tä taas ei voi puhua poli­tii­kas­sa, kos­ka kaik­ki puo­lu­eet ovat sitou­tu­neet jat­ku­van kas­vun talous­po­li­tiik­kaan, jos­sa seu­raa­via suku­pol­via­kin tar­vi­taan enem­män kuin edel­li­siä. Se ei suin­kaan oli­si tar­peen, nyky­tek­no­lo­gial­la ja työ­me­ne­tel­mil­lä resurs­sit riit­täi­si­vät todel­li­suu­des­sa hyvään elin­ta­soon myös las­ke­val­la väes­töl­lä, mikä­li työn tulok­set jaet­tai­siin kohtuullisemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos olet niin var­ma, että jokai­nen, jol­la on varaa, asui­si mie­luum­min Nur­mi­jär­vel­lä oma­ko­ti­ta­los­sa kuin keros­ta­lo­käm­päs­sä Töö­lös­sä, miten seli­tät sden, että ker­ros­ta­lo­kämp­pä Töö­lös­sä on sel­väs­tyi kalliimpi?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Sipe­ria: Eivät ihmi­set raho­jaan käyt­tä­mät­tä jätä, käyt­tä­vät ne muul­la tavalla. 

    Ei se kyl­lä vält­tä­mät­tä noin­kaan mene. Esim. tuloe­ro­jen kas­vaes­sa käy juu­ri niin, että raha menee “sijoit­ta­mi­seen” eli jää käyt­tä­mät­tä ja sik­si talous koko­nai­suu­te­na heik­ke­nee. (Tämän efek­tin voi­si estää aset­ta­mal­la jon­kin lähes 100% varal­li­suus­ve­ron jol­le­kin rajal­le, jol­loin sii­tä yli mene­vä tulo oli­si pak­ko käyt­tää saman vuo­den aika­na joten­kin muu­ten kuin osta­mal­la arvon­sa säi­lyt­tä­vää tava­raa. Luu­len, että rik­kaat sil­ti valit­si­si­vat ennem­min erit­täin jyr­kän­kin progres­sion kai­kel­le tulol­le kuin tuol­lai­sen veron.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Koti-isä: Autoi­li­ja mak­saa vero­ja samal­la, kun ostaa sak­sa­lai­sen auton ja sii­hen Lähi-Idäs­tä tai Venä­jäl­tä ostet­tua polt­toai­neek­si jalos­tet­tua öljyä, tai hioo nas­toil­la läpi tal­ven samas­ta öljys­tä koos­tu­vaa tie­pin­noi­tet­ta kans­saih­mis­ten hengitettäväksi.

    Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa enem­mis­tö koti­ta­louk­sis­ta ei omis­ta autoa. Ja käyt­tää rahan­sa lähi­pal­ve­lui­hin. Se on Hel­sin­gin kau­pun­gil­le monin­ker­tai­ses­ti arvok­kaam­paa kuin val­tion lii­ken­teen verois­ta saa­mat eurot.

    Tämän vuok­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on osto­voi­maa. Tämän vuok­si autoi­li­jat tuo­vat esi­mer­kik­si kes­kus­tan Stock­man­nin lii­ke­vaih­dos­ta vain noin kym­me­nes­osan. Tämän vuok­si kes­kus­tan yrit­tä­jät halua­vat lisää käve­ly­ka­tu­ja ja vähem­män autoja.

    Hie­nos­ti kär­jis­tet­ty, eten­kin jos asuu kivi­hii­lel­lä läm­mi­tet­tä­väs­sä kerrsotalossa. 

    Stock­man­nin osal­ta haluai­sin vii­tet­tä tis­kiin, olkoon­kin että en kiis­tä että luvut oli­si­vat väärin. 

    Mut­ta Kaup­pa­ka­ma­ri on kovas­ti kans­sa­si eri miel­tä: http://yle.fi/uutiset/3–9383170. Ja jos kär­si­väl­li­syys ei rii­tä luke­mi­seen täs­sä tii­vis­te­tys­ti: “Yri­tyk­sil­le on tär­ke­ää, että nii­hin pää­see asioi­maan myös autol­la, Pasu­ri muistuttaa.Nyrkkisääntö on, että autoi­le­van asiak­kaan ker­taos­tos on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin käve­le­vän tai jouk­ko­lii­ken­teel­lä kulkevan”

    Autoi­lun estä­mi­nen siir­tää yri­tyk­set kes­kus­tas­ta eikä sii­nä mitään jos se on tah­to­ti­la. Seu­rauk­set voi­vat kui­ten­kin olla kausa­kan­toi­set ja nii­tä on vai­kea kor­ja­ta kun työ­pai­kat ker­ran läh­tee. Ydin­kes­kus­sa on mer­kit­tä­vä osa Hel­sin­gin työ­pai­kois­ta ja työ­pai­kat pitä­vät osal­taan kes­kus­tan vir­keä­nä kos­ka päi­vi­sin has­sua kyl­lä kes­kus­tas­ta mat­ka­taan työ­pai­koil­le jois­ta iso osa muualla. 

    Mut­ta kuin­ka vain. Kun yri­tyk­sem­me vii­mek­si muut­ti oli omal­la autol­la tule­mi­sen vai­keus syy sil­le että kat­soim­me toi­mis­ton pai­kan muu­al­ta, olkoon­kin että mer­kit­tä­vä mää­rä työn­te­ki­jäi­tä asuu tul­lin­puo­min sisäpuolella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kaup­pa­ka­ma­ri voi­si jos­kus aja­tel­la ensin ja sanoa sit­ten. Her­kul­li­sin oli hei­dän lausun­ton­sa, jon­ka mukaan 80 000 ihmi­sen asut­ta­mi­nen bule­var­dien ja kes­kus­taan jkoh­ta­vien pika­ra­ti­koi­den var­teen näio­vet­tää kes­kus­tan, kun 30 000 nur­mi­jär­ve­läis­ten mat­ka kes­kus­taan pite­nee muu­ta­mal­la minuu­til­la. Luu­li­si noi­den 80 000 hen­gen siir­tä­mi­sen jon­ne­kin Huit­sin neva­daan mer­kit­se­vän kes­kuis­tan elin­voi­mai­suu­del­le enemmän.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ooli alku­pe­räi­nen väit­tee­ni. Park­ki­pai­kat mak­saa siis ton­ti­no­mis­ta­ja eli kau­pun­ki. Se on siis vero­va­roin sub­ven­toi­tua toi­min­taa, johon ver­rat­tu­na jokin Kruu­nusil­lat on aika mitä­tön pro­jek­ti. Tähän menee sata mil­joo­naa euroa joka vuosi.

    En osaa kyl­lä edel­leen­kään veron­mak­sa­ja­na pitää sato­jen mil­joo­nien sil­taa mität­tö­mä­nä projektina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Sipe­ria: Täs­sä ole­te­taan, ettei lii­ken­tee­seen käy­tet­tä­vää rahaa käy­tet­täi­si mihin­kään muu­hun. Jos lii­ken­tees­tä ei tuli­si vero­ja, kan­sa­lai­set kyl­lä käyt­täi­si­vät rahat niin, että verot tuli­si­vat toi­sis­ta tuot­teis­ta ja pal­ve­luis­ta. Pal­jon vähem­mil­lä sivu­hai­toil­la. Monet, jot­ka käyt­tä­vät vain jouk­ko­lii­ken­net­tä tai pyö­räi­le­vät, mak­sa­vat myös vero­ja. Näin tapah­tui­si entis­tä enem­män, mikä­li siir­ryt­täi­siin autoi­lun kehit­tä­mi­ses­tä jouk­ko­lii­ken­teen, pyö­räi­lyn ja käve­lyn kehittämiseen.

    No ker­ta­luok­ka­na tulo­ve­ro­tus­ta pitäi­si kiris­tää 30% tai arvon­li­sä­ve­roa lähes 50% jot­ta saa­daan kerät­tyä sama verokertymä. 

    Aika pal­jon tuo­hon saa pyöräillä. 

    Ja edel­leen, en fani­ta auto­ja. Yhteis­käyt­tö­au­tot romut­ta­vat joka tapauk­ses­sa nykyi­sen vero­mal­lin. Mut­ta joku rat­kai­su pitäi­si olla eikä se ole se että aje­taan fil­la­ril­la ja oste­taan enem­män cokis­ta mat­kal­la ole­vis­ta tuhan­sis­ta kuppiloista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Autoi­lu ei ole eri­tyi­sen hyvä vero­tuk­sen koh­de, kos­ka se on tuon­ti­ta­va­raa. Koti­mai­sis­sa tuot­teis­sa on jok­seen­kin kai­kis­sa hin­nas­sa noin puo­let veroa, kun las­ke­taan työn­tye­ki­jöi­den pal­kois­ta mak­se­tut verot mukaan. Jos kulu­tus siir­tyy tuon­ti­au­tois­ta koti­mai­siin pal­ve­lui­hin, vero­ker­ty­mä ei aina­kaan alene.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Sipe­ria: Eivät ihmi­set raho­jaan käyt­tä­mät­tä jätä, käyt­tä­vät ne muul­la tavalla.

    Täy­tyy kom­men­toi­da, kun tun­nut usko­van, että autoi­li­jat oli­si­vat net­to­mak­sa­jia. Isois­sa kau­pun­geis­sa, kuten Hel­sin­gis­sä, autoi­li­ja on kui­ten­kin enem­män saa­ma­puo­lel­la kuin hyö­dyt­tä­mäs­sä vero­tu­lois­sa. Täs­sä hyvä teks­ti autoi­lun tuot­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta: http://www.sarela.fi/autoilun-verot-ja-kustannukset-helsingissa/

    Mitä hyvää tuos­sa on kun pyö­ri­te­tään kuvit­teel­liia luku­ja. Esi­mer­kik­si kaik­ki lii­ken­neon­net­to­muu­det on allo­koi­tu yksi­tyi­sau­to­lun syyk­si vaik­ka näin ei todel­la­kaan ole. 

    Ja suu­rim­pa­na ongel­ma­na on että autoi­lun hyö­ty­jä ei huo­mioi­da miten­kään. Mai­dot tulee kaup­paan, poti­laat siir­tyy sai­raa­loi­hin, bus­si­kin on sat­tu­mal­ta auto ja osa jouk­ko­lii­ken­net­tä, ihmi­set tule­vat töi­hin (rei­lu 30% Hel­sin­gin nie­men rajal­la) jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­lu ei ole eri­tyi­sen hyvä vero­tuk­sen koh­de, kos­ka se on tuon­ti­ta­va­raa. Koti­mai­sis­sa tuot­teis­sa on jok­seen­kin kai­kis­sa hin­nas­sa noin puo­let veroa, kun las­ke­taan työn­tye­ki­jöi­den pal­kois­ta mak­se­tut verot mukaan. Jos kulu­tus siir­tyy tuon­ti­au­tois­ta koti­mai­siin pal­ve­lui­hin, vero­ker­ty­mä ei aina­kaan alene.

    Täl­lai­se­naan kyl­lä osit­tain tot­ta jos ole­te­taan että kaik­ki siir­tää autoi­luun käyt­tä­män­sä rahat koti­mai­siin pal­ve­lui­hin. Epäi­li­sin kui­ten­kin että moni­kan­sal­li­set yri­tyk­set sai­si­vat tuos­ta osansa. 

    Osit­tain sik­si että polt­toai­nees­sa on veroa hulp­peat noin euro per lit­ra jol­la se hak­kaa men­nen tul­len lähes kai­ken muun verotuksen. 

    Autois­ta taas mak­se­taan sekä ALV että auto­ve­ro joten suh­teel­li­nen­kin tuot­to on iso. 

    Ja aina voi ostaa koti­mai­sen auton joi­ta teh­dään tänä vuon­na noin 70 000 kap­pa­let­ta ja lähi­vuo­si­na ehkä niin että olem­me auto­jen suh­teen nettoviejä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaup­pa­ka­ma­ri voi­si jos­kus aja­tel­la ensin ja sanoa sit­ten. Her­kul­li­sin oli hei­dän lausun­ton­sa, jon­ka mukaan 80 000 ihmi­sen asut­ta­mi­nen bule­var­dien ja kes­kus­taan jkoh­ta­vien pika­ra­ti­koi­den var­teen näio­vet­tää kes­kus­tan, kun 30 000 nur­mi­jär­ve­läis­ten mat­ka kes­kus­taan pite­nee muu­ta­mal­la minuu­til­la. Luu­li­si noi­den 80 000 hen­gen siir­tä­mi­sen jon­ne­kin Huit­sin neva­daan mer­kit­se­vän kes­kuis­tan elin­voi­mai­suu­del­le enemmän.

    Uskoi­sin että yrit­tä­jien etu­jär­jes­töä kan­nat­taa kuun­nel­la edes hiu­kan, on siel­lä kui­ten­kin kos­ke­tus­pin­taa todellisuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. Täs­sä on nyt jo aina­kin kym­me­nes­sä eri kir­joit­ta­jan vies­tis­sä todet­tu, että vero­tu­lot eivät mihin­kään katoa, vaik­ka autoi­lu lop­pui­si, kos­ka ihmi­set käyt­tä­vät rahan­sa muu­ten ja vie­lä toden­nä­köi­ses­ti niin, että suo­ma­lai­sia työl­lis­tyi­si enem­män, val­tio hyö­tyi­si enem­män kuin mitä jos rahat mene­vät autoiluun.

    En ole eri miel­tä, mut­ta kuka osai­si muo­toil­la asian niin, että kes­ki-ikäi­nen bens­alenk­ka­ri, jon­ka mie­les­tä köy­hyys on ainoa syy pyö­räil­lä, jon­ka mie­les­tä hyvä veron­mak­sa­ja liik­kuu autol­la, jon­ka mie­les­tä kes­kus­tan pal­ve­lut tar­vit­se­vat nur­mi­jär­ve­läi­siä autoi­li­joi­ta, ymmär­täi­si pointin?

    Onko teke­mä­tön paik­ka, vai löy­tyy­kö joku joka voi­mal­la ja viek­kau­del­la tait­tai­si rata­kis­kon sii­hen muo­toon, että tyh­mem­pi­kin ymmär­täi­si? Tois­to ei sel­väs­ti­kään toimi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  138. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos olet niin var­ma, että jokai­nen, jol­la on varaa, asui­si mie­luum­min Nur­mi­jär­vel­lä oma­ko­ti­ta­los­sa kuin keros­ta­lo­käm­päs­sä Töö­lös­sä, miten seli­tät sden, että ker­ros­ta­lo­kämp­pä Töö­lös­sä on sel­väs­tyi kalliimpi?

    Tjaa, ylen kyse­lyn mukaan “vain yksi kym­me­nes­tä halu­aa asua suur­kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, jos saa vali­ta vapaas­ti” http://yle.fi/uutiset/3–9251768

    Kes­kus­ta-asu­mi­nen on monel­le toi­ve­ti­la mut­ta monel­le myös vähi­ten huo­no kompromissi. 

    Ja sit­ten Turun Yli­opis­ton tut­ki­muk­ses­ta: “– 80 pro­sent­tia nuo­ris­ta haluai­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa, vah­vis­taa Kuh­mo­nen.” http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001850538.html

    Kaik­ki eivät onnek­si halua­kaan pak­kau­tua Kehä ykko­sen sisälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  139. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Uskoi­sin että yrit­tä­jien etu­jär­jes­töä kan­nat­taa kuun­nel­la edes hiu­kan, on siel­lä kui­ten­kin kos­ke­tus­pin­taa todellisuuteen. 

    Näin yrit­tä­jä­nä voin vakuut­ta, ettei­vät yrit­tä­jät, eikä kaup­pa­ka­ma­ri­kaan, ymmär­rä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta yhtään sen enem­pää kuin muutkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­lu ei ole eri­tyi­sen hyvä vero­tuk­sen kohde 

    Autoi­lu ja polt­toai­ne ovat hyviä vero­tuk­sen koh­tei­ta, kos­ka niis­sä vero aiheut­taa aika pal­jon vähem­män hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta moneen muu­teen vero­koh­tee­seen verrattuna.

    Kuvit­te­lee­ko joku, että polt­toai­ne­ve­ro on mitä on ympä­ris­tö­syil­lä vai ken­ties sik­si, että polt­toai­ne­ta on niin *hyvä* verot­taa? Ts. polt­toai­net­ta verot­ta­mal­la saaa kerät­tyä pal­jon vero­ja vain pie­nil­lä käyttäytymismuutoksilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  141. Minua rie­poo tuo ainai­nen vaih­toeh­dot­to­muus — Hel­sin­gin kes­kus­ta tai joku huit­sin neva­da, ei muka mitään muuta.
    Kui­ten­kin meil­lä on Tapio­lat, Lep­pä­vaa­rat, Tik­ku­ri­lat, Kera­vat jne, jois­sa asu­vil­la on kat­ta­vat pal­ve­lut omis­sa kylis­sään ja suju­vat yhtey­det moneen suun­taan. Kehi­te­tään nii­tä yhä isom­mik­si, jol­loin moni löy­tää myös työ­tä lähie­täi­syy­del­tä. Ja teh­dään Mal­min len­to­kent­tä­alu­ees­ta uusi, viih­tyi­sä pik­ku­kau­pun­ki. Näin yhä har­vem­man tar­vit­see tul­la Hel­sin­gin kes­kus­taan aina­kaan ostok­sil­le tai lef­faan. Aina­kin Sel­lo, jos­sa eilen tapa­sin jäl­ki­kas­vua, oli tupa­ten täyn­nä poruk­kaa ja elo­ku­vis­sa vain hajapaikkoja. 

    Monet työ­pai­kat ovat siir­ty­neet ja siir­ty­mäs­sä lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin pois Hel­sin­gin nie­mel­tä nyky­ai­kai­siin tiloi­hin. Län­si­met­ro mah­dol­lis­taa myös itä-hel­sin­ki­läis­ten suju­van työ­mat­kan Espoon työ­pai­koil­le, tämä kuu­lem­ma näkyy myös asun­to­jen haluttavuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  142. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Uskoi­sin että yrit­tä­jien etu­jär­jes­töä kan­nat­taa kuun­nel­la edes hiu­kan, on siel­lä kui­ten­kin kos­ke­tus­pin­taa todellisuuteen.

    Kaup­pa­ka­ma­ri tosin kes­kit­tyy aika sup­peas­ti aja­maan parin suu­ren yri­tyk­sen etua. Mis­tään kaik­kien yrit­tä­jien etu­jär­jes­tös­tä ei ole kyse. 

    Minus­ta sel­lai­set yri­tyk­set, jot­ka ovat koit­ta­neet raken­taa toi­min­taan­sa auto­lii­ken­teen varaan koko Suo­men han­ka­lim­min autoil­ta­val­la alu­eel­la ovat ihan itse sös­si­neet asiansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  143. Sylt­ty: Näin yrit­tä­jä­nä voin vakuut­ta, ettei­vät yrit­tä­jät, eikä kaup­pa­ka­ma­ri­kaan, ymmär­rä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta yhtään sen enem­pää kuin muutkaan.

    Yrit­tä­jiä­kin on moneen lähtöön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  144. Juk­ka­pal­mu: Kaup­pa­ka­ma­ri tosin kes­kit­tyy aika sup­peas­ti aja­maan parin suu­ren yri­tyk­sen etua. Mis­tään kaik­kien yrit­tä­jien etu­jär­jes­tös­tä ei ole kyse. 

    Minus­ta sel­lai­set yri­tyk­set, jot­ka ovat koit­ta­neet raken­taa toi­min­taan­sa auto­lii­ken­teen varaan koko Suo­men han­ka­lim­min autoil­ta­val­la alu­eel­la ovat ihan itse sös­si­neet asiansa.

    Kuten Stock­mann joka on ollut pai­kal­laan tovin.
    Mut­ta olet oikeil­la jäl­jil­lä. Sel­lai­set yri­tyk­set joi­den kan­nal­ta autoi­lu on taval­la tai toi­sel­la tär­ke­ää siir­ty­vät muu­al­le. Kysy­mys lie­nee sii­tä onko se sit­ten Hel­sin­gin etu vai ei. Var­maan sit­ten on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  145. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ajat­te­la, vain 550 000 haluai­si asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Nel­jä ker­taa enem­män kuin nyt.

    Nyt on pak­ko tuot­taa pet­ty­mys, käsi­te kuu­luu “suu­ren kau­pun­gin kes­kus­tas­sa” jol­loin otan­taan mah­tuu mei­dän olois­sa muu­ta­kin kuin Hel­sin­ki. Onnek­si. Suur­kau­pun­ke­ja­han meil­lä ei edes ole aina­kaan ennen­kuin Hel­sin­ki, Van­taa ja ehkä Espoo yhdis­te­tään. Samal­la tosin lop­pui­si puhe tont­ti­maan vähyydesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  146. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Läh­de­ran­ta ei tule yhtään lähem­mäs Hel­sin­gin kekus­taa, vaik­ka Espoo lii­tet­täi­siin Hel­sin­kiin. Pai­net­ta on nime­no­maan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin. Eivät edes kaik­ki Hel­sin­gin lähiöt vedo asukkaita.

    Yhtä­lö jos­sa raken­ne­taan kan­ta­kau­pun­kiin mata­laa ja har­vaa asun­to­kan­taa ei oiken toi­mi kun samaan aikaan pitäi­si saa­da asun­to­jen hin­to­ja alas vai mil­lai­sia neliö­hin­to­ja on päät­tä­jil­lä täs­sä mielessä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olli Paja­nen piti bule­var­dei­na Man­ner­hei­min­tie­tä ja Mäke­län­ka­tua. Ne ovat hyvin saman­lai­sia kuin yleis­kaa­van kaupunkibulevardit.

    Man­ner­hei­min­ties­tä voi­si teh­dä bule­var­din jär­ke­väl­lä täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­la. Katu­kui­lu on pai­koi­tel­len kapea, joten lii­ken­net­tä on pak­ko rajoit­taa ja tär­kein­tä on saa­da bus­sit pois jul­ki­sen lii­ken­teen tieltä.

    Mäke­län­ka­tu vaa­tii niin rank­kaa täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta, etten oikein usko sen tulevaisuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  148. Sipe­ria: Täs­sä ole­te­taan, ettei lii­ken­tee­seen käy­tet­tä­vää rahaa käy­tet­täi­si mihin­kään muu­hun. Jos lii­ken­tees­tä ei tuli­si vero­ja, kan­sa­lai­set kyl­lä käyt­täi­si­vät rahat niin, että verot tuli­si­vat toi­sis­ta tuot­teis­ta ja pal­ve­luis­ta. Pal­jon vähem­mil­lä sivu­hai­toil­la. Monet, jot­ka käyt­tä­vät vain jouk­ko­lii­ken­net­tä tai pyö­räi­le­vät, mak­sa­vat myös vero­ja. Näin tapah­tui­si entis­tä enem­män, mikä­li siir­ryt­täi­siin autoi­lun kehit­tä­mi­ses­tä jouk­ko­lii­ken­teen, pyö­räi­lyn ja käve­lyn kehittämiseen.

    Toki ne rahat käy­tet­täi­siin. Ulko­maan­mat­koi­hin, uusien vaat­tei­den tilaa­mi­seen englan­ti­lai­sis­ta net­ti­kau­pois­ta, elekt­ro­niik­kaan Sak­sas­ta jne. Lii­ken­ne on lois­ta­va vero­tus­koh­de juu­ri sen takia, että polt­toai­net­ta on pak­ko ostaa Suo­mes­ta ja vapaa­kau­pas­ta huo­li­mat­ta autot on onnis­tut­tu pitä­mään oma­na vero­tuk­sel­li­se­na kupla­naan, jos­sa ei ole mah­dol­lis­ta kier­tää koti­mai­sia vero­ja tilaa­mal­la auto puo­la­lai­ses­ta kaupasta.

    Ei vero­tuk­sen muu­tos mah­do­ton­ta oli­si, mut­ta ei se kyl­lä ole help­poa­kaan. Suo­ma­lai­nen super­ku­lut­ta­ja on netis­sä kyl­lä mas­si­mies, mut­ta kun pitäi­si tak­sis­ta mak­saa 40 euroa, niin alkaa itku ja vai­ker­rus. On pak­ko men­nä junt­ti­bus­sil­la juop­po­jen kans­sa tai tren­dik­kääs­ti Ube­ril­la vero­ja kiertäen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  149. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Haus­kaa, että välil­lä kri­ti­soi­daan noin­kin päin. Yleen­sä kri­ti­soi­daan sitä, että raken­ne­taan lii­an tiivistä.

    Kri­tii­kil­lä (mie­lui­ten myös yhtä ihmis­tä laa­jem­mal­le jou­kol­le esiin­tuo­tu­na) voi­ta­neen var­mis­taa, ettei “hul­luus”, mania tai ahneus leviä kyläs­sä rajat­ta, aina­kaan ilman ylärajaa!

    Mie­les­tä­ni on mie­le­käs­tä, jos kau­pun­gis­ta löy­tyy eri­lai­sil­le asu­mis­tar­peil­le ja ‑toi­veil­le eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja. Aika har­val­la ne (tar­peet, tavoit­teet ja toi­veet) kai­ke­ti säi­ly­vät samoi­na vau­va-ajas­ta aina van­huu­teen, esi­mer­kik­si 109-vuo­ti­aak­si asti. (Ai niin, yksi tai joku­nen poik­keus saat­taa sil­ti vah­vis­taa säännön.)

    Kau­pun­gis­ta voi tul­la aika ikä­vä, jos kaik­ki sen osat vale­taan yhdes­tä ja samas­ta, yksi­toik­koi­ses­ta ja tii­viis­tä ruu­tu­kaa­va­muo­tis­ta. Joku voi toki sel­lai­ses­ta­kin tykä­tä, vaan kuin­ka moni tyk­kää aidos­ti ja pel­käs­tään tehok­kuu­den ja tii­viy­den maksimoinnista? 

    Ei tii­viy­den mah­dol­li­ses­ti luo­ma (ole­tet­tu) tehok­kuus voi olla ainoa tavoi­te, joka jyrää kaik­kial­la alleen kaik­ki muut.

    Mui­ta­kin arvo­ja on.

    Tie­däm­me­kö sitä­kään, miten eri ihmi­set koke­vat (tai mikä osuus heis­tä kokee) eri etäi­syy­det vas­ta­päi­sen talon lähei­syy­teen, ja sii­hen, onko sii­nä välis­sä edes muu­ta­mia pui­ta, tai näkyy­kö asun­toon sisäl­le vain asfalt­tia, auto­ja, beto­nia, vas­ta­päi­nen talo ja ehkä myös ros­kik­sia, ilman vähää­kään veh­re­ää pihaa, valoa ja taivasta? 

    Kuka haluai­si asua, elää tai kul­kea jat­ku­vas­ti var­jo­jen maassa? 

    Tär­keim­mät arvot pai­na­vat vaa­ka­ku­pis­sa enem­män kuin mikään raha­mää­rä. Vii­mek­si­mai­ni­tun, hel­pon rahan tavoit­te­lu ja ahneus voi­vat tosin sumen­taa aika monen, ehkä aiem­min nor­maa­li­na, jär­ke­vä­nä­kin pide­tyn ihmi­sen pään ja jär­jen, kuten Hol­lan­nin tulp­paa­ni­ma­nia aikoi­naan. (Ks. esim. YLE TV1 8.1.2017 klo 10.00–11.00)

    Moraa­li­ses­ti eri­tyi­sen tuo­mit­ta­vaa lie­nee etu­jen (mm. rahan, mai­neen, kun­nian) ahneh­ti­mi­nen ja kerää­mi­nen vain itsel­le, jos se tapah­tuu muil­le aikaan­saa­ta­vil­la tai aiheu­te­tuil­la hai­toil­la, mm. ankeam­mak­si muut­tu­vil­la kau­pun­ki­nä­ky­mil­lä. On toki mah­dol­lis­ta, että joku pahan­te­ki­jä saat­taa halu­ta teh­dä tuol­lais­ta pahaa toiselle/toisille vain ajat­te­le­mat­to­muut­taan tai silk­kaa pahuut­taan, ehkä naa­mioi­den tekon­sa tiedostamatta/ tie­toi­ses­ti “hyvyy­den” (= siis sumen­tu­neen jär­jen, sini­sil­mäi­syy­den tai teko­py­hyy­den) viittaan. 

    Asui­si­ko esi­mer­kik­si OS mie­lel­lään (köy­hä­nä) yksiös­sä, jon­ka ainoa ikku­na on talon alim­mas­sa asuin­ker­rok­ses­sa, vaik­ka­pa vii­den met­rin pääs­sä ajoit­tain ruuh­kai­sas­ta Kehä I:stä tai Turun­väy­läs­tä, tie­täen, että lii­ken­teen lopet­ta­mi­nen kau­pun­gil­le tär­keil­lä lii­ken­ne­väy­lil­lä on uto­pi­aa, ellei halu­ta kuris­taa sen elinvoimaa? 

    Luu­li­sin (, kun en tuo­ta riit­tä­vän tar­koin tie­dä), että tähän päi­vään men­nes­sä täs­tä, tavat­to­man moni­ta­hoi­ses­ta ja mut­kik­kaas­ta asias­ta, nyt tar­koi­tan kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, ja tii­vis­tä asumista/rakentamista sen eri­tyis­ky­sy­myk­se­nä, oli­si jo kir­jal­li­suut­ta ja teh­ty tut­ki­muk­sia, joi­den (ole­tet­ta­vas­ti aina­kin lokaa­li­ses­ti luo­tet­ta­via) tulok­sia voi­si olet­taa kan­tau­tu­neen myös blo­gin­pi­tä­jän tietoisuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  150. Kivi­kau­pun­gis­sa aiem­min elä­nyt:
    Luu­li­sin (, kun en tuo­ta riit­tä­vän tar­koin tie­dä), että tähän päi­vään men­nes­sä täs­tä, tavat­to­man moni­ta­hoi­ses­ta ja mut­kik­kaas­ta asias­ta, nyt tar­koi­tan kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, ja tii­vis­tä asumista/rakentamistasen eri­tyis­ky­sy­myk­se­nä, oli­si jo kir­jal­li­suut­ta ja teh­ty tut­ki­muk­sia, joi­den (ole­tet­ta­vas­ti aina­kin lokaa­li­ses­ti luo­tet­ta­via) tulok­sia voi­si olet­taa kan­tau­tu­neen myös blo­gin­pi­tä­jän tietoisuuteen.

    Blo­gin­pi­tä­jän logiik­ka menee joten­kin näin: 550000 ihmis­tä halu­aa asua käve­ly­mat­kan pääs­sä Espan puis­tos­ta. Niin­pä näil­le on raken­net­ta­va asun­not Vih­din­tien var­teen ratik­ka­py­sä­kin vie­reen (eli hie­nos­ti sanot­tu­na bule­var­din var­teen). Täs­tä on seu­rauk­se­na pöhinä.

    Mal­min alu­een tai Öster­sun­do­min raken­ta­mi­nen oikeak­si kau­pun­gik­si ei tun­nu saa­van vastakaikua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  151. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Kuten Stock­mann joka on ollut pai­kal­laan tovin.
    Mut­ta olet oikeil­la jäl­jil­lä. Sel­lai­set yri­tyk­set joi­den kan­nal­ta autoi­lu on taval­la tai toi­sel­la tär­ke­ää siir­ty­vät muu­al­le. Kysy­mys lie­nee sii­tä onko se sit­ten Hel­sin­gin etu vai ei. Var­maan sit­ten on.

    Se ei vält­tä­mät­tä ole Hel­sin­gin etu, mut­ta koko kau­pun­ki­seu­dun kan­nal­ta se on hyvä. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta ei kan­na­ta koit­taa raken­taa autoi­li­jan para­tii­sia, kos­ka sel­lai­seen tar­koi­tuk­seen parem­min sopi­via paik­ko­ja on seu­dul­la jo val­miik­si. Yri­tyk­set, joil­le autoi­lu on tär­ke­ää, voi­vat aset­tua esi­mer­kik­si len­to­ken­tän ympäristöön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  152. Kivi­kau­pun­gis­sa aiem­min elä­nyt:
    Kau­pun­gis­ta voi tul­la aika ikä­vä, jos kaik­ki sen osat vale­taan yhdes­tä ja samas­ta, yksi­toik­koi­ses­ta ja tii­viis­tä ruu­tu­kaa­va­muo­tis­ta. Joku voi toki sel­lai­ses­ta­kin tykä­tä, vaan kuin­ka moni tyk­kää aidos­ti ja pel­käs­tään tehok­kuu­den ja tii­viy­den maksimoinnista? 

    Nyt­hän ongel­ma on se, että yksi­toik­kois­ta ja tii­vis­tä ruu­tu­kaa­vaa on aivan lii­an vähän (esi­mer­kik­si neliö­hin­nois­ta pää­tel­len). Se tar­koit­taa, että yksi­toik­kois­ta ja tii­vis­tä ruu­tu­kaa­vaa pitäi­si raken­taa lisää. Kukaan ei kai ole sano­nut, että kaik­ki pai­kat pitäi­si täyt­tää yksi­toik­koi­sel­la ja tii­viil­lä ruutukaavalla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  153. QTC: Kan­nat­tai­si Vih­reän lan­gan lisäksi/sijasta lukea Hesa­rin talous­si­vu­ja, Talous­e­lä­mää, Tekniikka&Taloutta ja Kaup­pa­leh­teä. Stoc­kal­la ei mene eri­tyi­sen hyvin toi­sin kuin esim. Tokmannilla.

    Kaup­pa­leh­ti ja Hesa­rin taloussivut 😀

    Stock­man­nil­la menee ilmei­sen huo­nos­ti, mut­ta se on Stock­man­nin ongel­ma. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun teh­tä­vä ei kai­ke­ti ole Stock­man­nin tulok­sen mak­si­moin­ti. Stock­man­nin ongel­mat tai­ta­vat tosin muu­ten­kin joh­tua ihan muus­ta kuin kes­kus­tan tava­ra­ta­los­ta ja sen saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta autolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  154. Juk­ka­pal­mu: Se ei vält­tä­mät­tä ole Hel­sin­gin etu, mut­ta koko kau­pun­ki­seu­dun kan­nal­ta se on hyvä. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta ei kan­na­ta koit­taa raken­taa autoi­li­jan para­tii­sia, kos­ka sel­lai­seen tar­koi­tuk­seen parem­min sopi­via paik­ko­ja on seu­dul­la jo val­miik­si. Yri­tyk­set, joil­le autoi­lu on tär­ke­ää, voi­vat aset­tua esi­mer­kik­si len­to­ken­tän ympäristöön.

    Työ­paik­ko­jen katoa­mi­nen kan­ta­kau­pun­gis­ta näi­vet­tää sen nuk­ku­ma­lä­hiök­si. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on yli 200 000 työ­paik­kaa joka osal­taan vai­kut­taa kan­ta­kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuu­teen asuinpaikkana. 

    Minun on vai­kea ymmär­tää kuvio­ta jos­sa työ­paik­ko­ja halut­tai­siin ehdoin tah­doin työn­tää muu­al­le kun seu­rauk­set ovat väis­tä­mät­tä negatiivisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  155. Juk­ka­pal­mu: Kaup­pa­leh­ti ja Hesa­rin taloussivut
    Stock­man­nil­la menee ilmei­sen huo­nos­ti, mut­ta se on Stock­man­nin ongel­ma. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun teh­tä­vä ei kai­ke­ti ole Stock­man­nin tulok­sen mak­si­moin­ti. Stock­man­nin ongel­mat tai­ta­vat tosin muu­ten­kin joh­tua ihan muus­ta kuin kes­kus­tan tava­ra­ta­los­ta ja sen saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta autolla. 

    Stock­man­nin hin­toi­hin on lei­vot­tu lisä­hin­taa kes­kus­tan kal­liin kiin­teis­tön takia.
    Ran­dom-suo­ma­lai­nen ei osta mitään Stock­man­nil­ta kos­ka kal­lis kiin­teis­tö Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ei anna hänel­le lisä­ar­voa. Hän ostaa S‑, K- tai Tok­man­nin ket­ju­jen kau­pois­ta arki­ta­va­ran­sa ja ulko­mai­sis­ta net­ti­kau­pois­ta hemmottelutavaransa. 

    Koko Stock­man­nin samoin kuin Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan ongel­ma on että se ei ole kyen­nyt uusiu­tu­maan. Se ei tar­joa mitään elä­myk­siä enää. Kan­ta­kau­pun­gin lai­ta­mat sen­si­jaan ovat tul­leet kiin­nos­ta­vam­mak­si, var­sin­kin ete­läs­sä on uima­ran­ta- ja sau­na­komplek­se­ja ja idäs­sä fes­ta­ria­lue jota tosin naa­pu­rus­to inho­aa melun takia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  156. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos olet niin var­ma, että jokai­nen, jol­la on varaa, asui­si mie­luum­min Nur­mi­jär­vel­lä oma­ko­ti­ta­los­sa kuin keros­ta­lo­käm­päs­sä Töö­lös­sä, miten seli­tät sden, että ker­ros­ta­lo­kämp­pä Töö­lös­sä on sel­väs­tyi kalliimpi?

    Lue­pa kir­joi­tuk­se­ni tar­kem­min. En todel­la­kaan vii­tan­nut nur­mi­jär­ve­läi­seen oma­ko­ti­ta­loa­lu­ee­seen. Kun luet jut­tu­ni uudes­taan, huo­maat että se on ihan tot­ta. Lähes jokai­nen kun­nol­la vau­ras­tu­va jät­tää taak­seen sekä sen Töö­lön ker­ros­ta­lo­käm­pän että Nur­mi­jär­ven oma­ko­ti­ta­lon ja valit­see kuvauk­se­ni mukai­sen asu­mis­muo­don, joko kau­pun­gis­ta tai maalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  157. Kuvi­tel­mat sii­tä, että autoi­luun ja moot­to­ri­pyö­räi­lyyn käy­te­tyt rahat siir­tyi­si­vät koti­mai­seen kysyn­tään, eivät oikein vakuuta. 

    Iso osa “tur­has­ta” lii­ken­tees­tä on koti­mais­ta mat­kai­lua ja “hupia­joa”, joka sekin on peri­aat­tees­sa koti­mais­ta mat­kai­lua, käyt­täen alan pal­ve­lui­ta. Lisäk­si mitään muu­ta ei saa vero­tet­tua niin ran­kas­ti kuin lii­ken­net­tä nyt verotetaan. 

    Kun noi­ta kuris­te­taan, iso osa rahois­ta siir­tyy ris­tei­ly- ja pidem­piin ulko­maan mat­koi­hin. Raha läh­tee Suo­mes­ta, samoin verotulot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  158. Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den mie­les­tä urbaa­ni kau­pun­ki tar­koit­taa sitä, että kau­pun­gis­sa ei lii­ku lain­kaan auto­ja, vaan että kaik­ki liik­ku­mi­nen tapah­tuu jal­kai­sin, rai­tio­vau­nuil­la tai polkupyörillä. 

    Pyö­räi­ly onkin ihan muka­va har­ras­tus, mut­ta kau­pun­gis­sa asuu kui­ten­kin monen­lai­sia ja mone­ni­käi­siä asuk­kai­ta ja per­hei­tä eri­lai­si­ne liik­ku­mis­tar­pei­neen. Kau­pun­gin lii­ken­ne­rat­kai­su­ja ei voi suun­ni­tel­la muu­ta­man hyvä­jal­kai­sen pol­ku­pyö­räi­li­jän muu­ta­man kesä­kuu­kau­den pyö­räi­ly­tar­pei­den mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  159. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Kaup­pa­ka­ma­ri… “Yri­tyk­sil­le on tär­ke­ää, että nii­hin pää­see asioi­maan myös autol­la, Pasu­ri muistuttaa.Nyrkkisääntö on, että autoi­le­van asiak­kaan ker­taos­tos on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin käve­le­vän tai jouk­ko­lii­ken­teel­lä kulkevan”

    Kaup­pa­ka­ma­ri elää omas­sa todel­li­suu­des­saan eikä halua näh­dä eroa Kehä III:n ja Hel­sin­gin kes­kus­tan välillä.

    Yllä ole­va viit­taus pätee Kehä III:n var­rel­la, jos­sa kaik­ki toi­min­ta on raken­net­tu perus­tu­maan yksi­tyi­sau­toi­luun. Kes­kus­tas­sa yksi auto tuo yhden asiak­kaan ja yksi rai­tio­vau­nu 50. Lisäk­si käve­li­jäl­le riit­tää ulkoo­vi ja tuu­li­kaap­pi, mut­ta autoi­li­jal­le pitää raken­taa park­ki­luo­las­to. Sii­nä ver­tai­lus­sa ei yksit­täi­sen autoi­li­jan isom­pi ostos pal­joa paina.

    Hel­sin­ki hoi älä jätä: Ja suu­rim­pa­na ongel­ma­na on että autoi­lun hyö­ty­jä ei huo­mioi­da miten­kään. Mai­dot tulee kaup­paan, poti­laat siir­tyy sai­raa­loi­hin, bus­si­kin on sat­tu­mal­ta auto ja osa jouk­ko­lii­ken­net­tä, ihmi­set tule­vat töi­hin (rei­lu 30% Hel­sin­gin nie­men rajal­la) jne.

    Yksi­tyi­sau­toi­lu on eri asia kuin huol­toa­jo, jake­lu­lii­ken­ne tai bus­si­lii­ken­ne. Ruuh­ka-aikoi­na yksi­tyi­sau­tois­sa on kes­ki­mää­rin 1 mat­kus­ta­ja eikä yhtään mai­to­purk­kia tai potilasta.

    Juk­ka­pal­mu: Stock­man­nin ongel­mat tai­ta­vat tosin muu­ten­kin joh­tua ihan muus­ta kuin kes­kus­tan tava­ra­ta­los­ta ja sen saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta autolla.

    Aina­kin sil­lä on lii­ke sekä tule­vas­sa käve­ly­kes­kus­tas­sa että Kehä III:n auto-onne­las­sa. Vii­me kier­rok­sel­la ei sul­jet­tu kum­paa­kaan, vaan lii­ke Oulussa.

    R.Silfverberg: Koko Stock­man­nin samoin kuin Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan ongel­ma on että se ei ole kyen­nyt uusiu­tu­maan. Se ei tar­joa mitään elä­myk­siä enää.

    Onko näin? Esi­mer­kik­si tänä vii­kon­lop­pu­na kes­kus­tan autoil­ta sul­je­tut kadut ovat tur­vok­siin asti täyn­nä Lux Hel­sin­ki tapah­tu­man kävi­jöi­tä. Kan­nat­taa käy­dä. Entä pal­jon­ko täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa esi­ku­va­na mai­nit­tu Drott­ning­ga­tan on näi­den kri­tee­rien mukaan uudis­tu­nut vii­me vuosikymmeninä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  160. Juk­ka­pal­mu: Kaup­pa­leh­ti ja Hesa­rin taloussivut 

    Stock­man­nil­la menee ilmei­sen huo­nos­ti, mut­ta se on Stock­man­nin ongel­ma. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun teh­tä­vä ei kai­ke­ti ole Stock­man­nin tulok­sen mak­si­moin­ti. Stock­man­nin ongel­mat tai­ta­vat tosin muu­ten­kin joh­tua ihan muus­ta kuin kes­kus­tan tava­ra­ta­los­ta ja sen saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta autolla.

    Stock­man­nin ongel­mat joh­tu­vat osit­tain sii­tä, että sen enti­set uskol­li­set töö­lö­läi­set kan­ta-asiak­kaat eivät pää­se sin­ne enää jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä sen jäl­keen, ratik­ka 2 (eli enti­nen 3) ja bus­si 24 eivät enää vie ovel­le kuten aikai­sem­min, kun rei­tit on muutettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  161. Kyl­lä Stock­mann ja eri­tyi­set­si Hel­sin­gin kes­kus­ta on uusiu­tu­nut. Mut­ta suu­ri mas­sa osta­jia asuu lähuiössä,joissa lähes samat pal­ve­lut ovat käy­tän­nöl­li­sen mat­kan pääs­sä. Otan vain esi­mer­ki­kis Sellon,Itäkeskuksen tai Ison Omenan.

    Mie­len­kiin­tois­ta oli­si tie­tää, miten Alek­sin Stock­man­nin myyn­ti on kehit­ty­nyt reaa­li­sin ter­mein ja suh­tee­sa palk­koi­hin sano­kaam­me vii­mei­sen 50 vuo­den aikana.

    Myös Sak­san suu­rin tava­ra­ta­lo ket­ju (oli­ko se Kauf­hof) on vaikeuksissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  162. Jalan­kul­ki­ja: Stock­man­nin ongel­mat joh­tu­vat osit­tain sii­tä, että sen enti­set uskol­li­set töö­lö­läi­set kan­ta-asiak­kaat eivät pää­se sin­ne enää jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä sen jäl­keen, ratik­ka 2 (eli entinen3) ja bus­si 24 eivät enää­vie ovel­le kuten aikai­sem­min, kun rei­tit on muutettu.

    Elo­kuus­sa pää­se­vät taas, perä­ti kah­den lin­jan voi­min. Lin­jat 1 ja 2 alka­vat kul­kea Rune­ber­gin­ka­dun ja Arka­dian­ka­dun kaut­ta Ylioppilastalolle.

    Vuon­na 2009 raken­net­tu Fre­dan rata jää vail­le liikennettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  163. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Työ­paik­ko­jen katoa­mi­nen kan­ta­kau­pun­gis­ta näi­vet­tää sen nuk­ku­ma­lä­hiök­si. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on yli 200 000 työ­paik­kaa joka osal­taan vai­kut­taa kan­ta­kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuu­teen asuinpaikkana. 

    Höp­sis­tä. Jos kan­ta­kau­pun­gis­sa on vuon­na 2050 esi­mer­kik­si 150 000 työ­paik­kaa nykyi­sen 200 000:n sijaan, se on edel­leen­kin todel­la kau­ka­na nuk­ku­ma­lä­hiös­tä. Sitä pait­si mitään merk­ke­jä kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­ka­mää­rien noin radi­kaa­lis­ta vähe­ne­mi­ses­tä ei edes ole näky­vis­sä. Täl­lä het­kel­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa sijait­se­vien lii­ke- ja toi­mis­to­ti­lo­jen kes­ki­vuo­krat (kysyn­tä) ovat huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pia kuin esi­mer­kik­si Kei­la­nie­mes­sä tai len­to­ken­tän lähei­syy­des­sä. Läh­de: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_01_25_Tilastoja_3_Hietaniemi.pdf
    s. 15–17

    Hel­sin­ki hoi älä jätä:Minun on vai­kea ymmär­tää kuvio­ta jos­sa työ­paik­ko­ja halut­tai­siin ehdoin tah­doin työn­tää muu­al­le kun seu­rauk­set ovat väis­tä­mät­tä negatiivisia. 

    Jut­tusi ovat kovin ris­ti­rii­tai­sia. Voim­me var­maan olla yhtä miel­tä sii­tä, että kan­ta­kau­pun­gis­sa ei ole kivaa ajaa autol­la eikä sii­tä kivaa oikein mil­lään saa­da­kaan. Sii­tä­kin lie­nem­me samaa miel­tä, että joil­le­kin yri­tyk­sil­le on tär­ke­ää sijai­ta pai­kas­sa, johon pää­see hyvin autol­la. Kukaan ei ole ehdoin tah­doin työn­tä­mäs­sä kysei­siä yri­tyk­siä mihin­kään, vaan ne saa­vat ihan vapaas­ti sijoit­tua itsel­leen par­hai­ten sopi­vaan paik­kaan. Näyt­täi­si pikem­min­kin sil­tä, että sinä haluat ehdoin tah­doin säi­lyt­tää kaik­ki mah­dol­li­set laf­kat kan­ta­kau­pun­gis­sa, vaik­ka niil­le oli­si parem­pia­kin paik­ko­ja ole­mas­sa. Tuol­lai­sen osaop­ti­moin­nin seu­rauk­set ovat väis­tä­mät­tä nega­tii­vi­sia koko seu­dun kil­pai­lu­ky­vyn kannalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  164. Urbaa­ni uto­pia:
    Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den mie­les­tä urbaa­ni kau­pun­ki tar­koit­taa sitä, että kau­pun­gis­sa ei lii­ku lain­kaan auto­ja, vaan että kaik­ki liik­ku­mi­nen tapah­tuu jal­kai­sin, rai­tio­vau­nuil­la tai polkupyörillä. 

    Aika löy­sää olkiukkoilua. 😀

    Urbaa­ni uto­pia: Pyö­räi­ly onkin ihan muka­va har­ras­tus, mut­ta kau­pun­gis­sa asuu kui­ten­kin monen­lai­sia ja mone­ni­käi­siä asuk­kai­ta ja per­hei­tä eri­lai­si­ne liik­ku­mis­tar­pei­neen. Kau­pun­gin lii­ken­ne­rat­kai­su­ja ei voi suun­ni­tel­la muu­ta­man hyvä­jal­kai­sen pol­ku­pyö­räi­li­jän muu­ta­man kesä­kuu­kau­den pyö­räi­ly­tar­pei­den mukaan.

    Ollaan aika kau­ka­na sii­tä tilan­tees­ta, että kau­pun­gin lii­ken­ne­rat­kai­sut suun­ni­tel­laan “muu­ta­man hyvä­jal­kai­sen pol­ku­pyö­räi­li­jän” ehdoil­la. Kuin­ka­han mon­ta pro­sent­tia Hel­sin­gin katu­pin­ta-alas­ta on täl­lä het­kel­lä pyhi­tet­ty pyö­rä­kais­toil­le? Lie­kö luok­kaa 5 %? Pal­jon­ko tule­vai­suu­des­sa? Tus­kin­pa yli 10 %:a?

    Uskoak­se­ni pyö­räi­ly ei tule iki­nä ole­maan Hel­sin­gis­sä yhtä mer­kit­tä­vä lii­ken­ne­muo­to kuin esi­mer­kik­si Köö­pen­ha­mi­nas­sa, mut­ta pyö­räi­lyl­lä on Hel­sin­gis­sä­kin poten­ti­aa­lia olla pal­jon nykyis­tä mer­kit­tä­väm­pi liik­ku­mis­muo­to. Ei Köpik­ses­sä­kään pyö­räi­ly ole aina ollut niin suo­sit­tua kuin nykyi­sin, vaan sen edis­tä­mi­sek­si on teh­ty pal­jon duu­nia vuo­si­kym­men­ten ajan. Tjeu: http://i.imgur.com/6N3gzOi.jpg

    Pyö­räi­lyn edis­tä­mi­nen lie­nee myös tehok­kain ja hal­vin kei­no saa­da myös auto­lii­ken­ne suju­vam­mak­si niil­le, jot­ka autoa tar­vit­se­vat. Hyvä, että tämä ollaan Hel­sin­gis­sä­kin vih­doin tajuamassa 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  165. Mat­hias V: Lue­pa kir­joi­tuk­se­ni tar­kem­min. En todel­la­kaan vii­tan­nut nur­mi­jär­ve­läi­seen oma­ko­ti­ta­loa­lu­ee­seen. Kun luet jut­tu­ni uudes­taan, huo­maat että se on ihan tot­ta. Lähes jokai­nen kun­nol­la vau­ras­tu­va jät­tää taak­seen sekä sen Töö­lön ker­ros­ta­lo­käm­pän että Nur­mi­jär­ven oma­ko­ti­ta­lon ja valit­see kuvauk­se­ni mukai­sen asu­mis­muo­don, joko kau­pun­gis­ta tai maalta.

    No jaa. Kyl­lä­hän joku Björn Wahl­roos asuu Norr­mal­mil­la ja Donald Trump Man­hat­ta­nil­la, vaik­ka varaa oli­si asua Lidin­gös­sä tai Long Islan­dil­la­kin :D. Ei ole mitään uni­ver­saa­lia toiveasumismuotoa.

    Luu­li­sin kui­ten­kin, että suu­rin osa kun­nol­la vau­ras­tu­neis­ta omis­taa usei­ta asun­to­ja ja ne voi­vat sijai­ta aika monen­lai­sis­sa­kin ympäristöissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  166. Cari­tas.: Yksi­tyi­sau­toi­lu on työ­mat­ka­lii­ken­tee­nä, sil­loin kun vih­reät idea­lis­tit eivät pyri sitä tie­toi­ses­ti van­da­li­soi­maan, yli­voi­mai­ses­ti muka­vin tapa mat­kus­taa. Sääs­tä riip­pu­ma­ton, nopein ja mah­dol­lis­taa pie­nen het­ken arjen indi­vi­dua­lis­mia. Voin vakuut­taa, ettei kukaan kes­ki­luok­kai­nen nor­maa­li ihmi­nen vaih­da audi­aan täyn­nä ole­vaan, kos­te­aan ja vetoi­saan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain joten­kin on hänel­le mah­dol­lis­ta. Sen­kin ymmär­tää jokai­nen, jol­la on ilo ajaa autoa, joka on teh­ty aja­mis­ta varten. 

    Sinä yleis­tät kovin innok­kaas­ti omat mie­li­pi­tee­si mui­den­kin mie­li­pi­teik­si. Minä en pidä itseä­ni miten­kään vih­reä­nä idea­lis­ti­na (en ole vegaa­ni, enkä edes kas­vis­syö­jä, minul­la on mon­ta las­ta, en ole “hömp­pä­tie­tei­tä opis­kel­lut huma­nis­ti”), mut­ta en sil­ti pidä auton aja­mis­ta miten­kään miel­lyt­tä­vä­nä asia­na, enkä sik­si aja­kaan autoa, vaik­ka minul­la on ajo­kort­ti, kuten myös vai­mol­la­ni. Per­hees­säm­me ei ole edes autoa ja sii­tä huo­li­mat­ta olem­me sel­vin­neet arjes­ta nel­jän lap­sen kanssa.

    Ehkä en ole “kes­ki­luok­kai­nen nor­maa­li ihmi­nen”, mut­ta minus­ta auto on iso rie­sa. Se on kal­lis omis­taa ja käyt­tää, sen aja­mi­nen on kur­jaa kes­kit­ty­mis­tä vaa­ti­vaa työ­tä. Kyl­lä, työ­tä, eikä mitään hupia, jos oikeas­ti seu­raa muu­ta lii­ken­net­tä ja nou­dat­taa sään­tö­jä, vaik­ka lii­ken­net­tä ei tar­vit­se­kaan seu­ra­ta kovin pit­kään huo­ma­tak­seen, että suu­ri osa autoi­li­jois­ta ei tai­da sään­tö­jä osa­ta tai ei aina­kaan nii­tä noudata. 

    Lisäk­si auton käyt­tä­jä ei voi vali­ta kul­ku­reit­te­jään vapaas­ti esi­mer­kik­si kes­kus­tas­sa käy­des­sään, sil­lä autol­le on aina pak­ko pala­ta. Jos jätän auton paik­kaan A ja haluan käy­dä myös koh­teis­sa B ja C, jou­dun sil­ti palaa­maan takai­sin paik­kaan A nou­ta­maan auton, vaik­ka pää­si­sin suo­raan C:stä kotiin. Tai sit­ten jou­dun siir­tä­mään auton ensin A:sta B:hen ja sit­ten B:stä C:hen, vaik­ka siir­toi­hin kulu­vas­sa ajas­sa ehdin hyvin kävel­lä koko rei­tin ja hoi­taa asiani.

    Mitä muka­vuut­ta se on, että autol­la liik­kues­sa­ni minun pitää teh­dä jotain, mis­tä en pidä (ajaa autoa) sen sijaan, että istun met­ros­sa luke­mas­sa kir­jaa? Edes käve­ly met­roa­se­mal­le ei ole ongel­ma, sil­lä sää on äärim­mäi­sen har­voin niin huo­no, että sii­tä oli­si oikeas­ti haittaa.

    Työ­mat­ka­ni jul­ki­sil­la vie noin 25–35 minuut­tia, jos­ta käve­lyn osuus on 11 minuut­tia, 10 minuut­tia met­ro­mat­kaa, 4 minuut­tia bus­si­mat­kaa ja loput satun­nais­ta odot­te­lua, jon­ka mää­rä vaih­te­lee. Pie­ni päi­vit­täi­nen rei­pas käve­ly tekee vain hyvää. Googlen mie­les­tä autol­la mat­kaan meni­si ruuh­ka-aikaan 16–26 minuut­tia, mut­ta sii­nä ajas­sa ei ole muka­na autol­le käve­lyä, auton pysä­köin­tiä peril­lä, eikä eten­kään kaik­kea sitä aikaa, min­kä kuluu auton tank­kaa­mi­seen, huol­toon, pesuun ja sii­voa­mi­seen, puh­dis­ta­mi­seen lumes­ta jne). Ei vai­ku­ta kovin­kaan pal­jon nopeam­mal­ta, eikä eten­kään vaivattomammalta.

    Oli­sim­me toki voi­neet vali­ta autol­li­sen elä­män­ta­van, mut­ta mik­si niin tekisimme?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  167. Juk­ka­pal­mu: Nyt­hän ongel­ma on se, että yksi­toik­kois­ta ja tii­vis­tä ruu­tu­kaa­vaa on aivan lii­an vähän (esi­mer­kik­si neliö­hin­nois­ta päätellen). 

    Täs­sä nyt unoh­tuu täy­sin raken­nus­ten ja muun ympä­ris­tön vai­ku­tus. Nuo kal­liit alu­eet­han eivät nimen­omai­ses­ti ole yksi­toik­koi­sia ympä­ris­töl­tään tai raken­nus­kan­nal­taan. Ruu­tu­kaa­val­la ei tuos­sa lie­ne suur­ta­kaan mer­ki­tys­tä, jos muu­ten menee put­keen. Vas­taa­vas­ti jos saman alu­een raken­taa lasi­kuu­tiois­ta ja/tai beto­nie­le­ment­ti­ta­lois­ta, se ei tuo­ta veto­voi­maa, vaik­ka ole­mas­sao­le­vaa sel­lais­ta ken­ties voi­si­kin alu­eel­la ylläpitää.

    Tii­veys on sivuseik­ka, jos teh­dään muu­ten viih­tyi­sää. Ongel­ma onkin sii­nä, ettei jos­tain syys­tä enää osa­ta tai halu­ta teh­dä ulko­puo­lel­ta viih­tyi­siä raken­nuk­sia. Täl­löin tii­vis­tä­mi­nen huo­non­taa ympä­ris­töä merkittävästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  168. Kivi­kau­pun­gis­sa aiem­min elä­nyt: Tie­däm­me­kö sitä­kään, miten eri ihmi­set koke­vat (tai mikä osuus heis­tä kokee) eri etäi­syy­det vas­ta­päi­sen talon lähei­syy­teen, ja sii­hen, onko sii­nä välis­sä edes muu­ta­mia pui­ta, tai näkyy­kö asun­toon sisäl­le vain asfalt­tia, auto­ja, beto­nia, vas­ta­päi­nen talo ja ehkä myös ros­kik­sia, ilman vähää­kään veh­re­ää pihaa, valoa ja taivasta?

    Kuka haluai­si asua, elää tai kul­kea jat­ku­vas­ti var­jo­jen maassa? 

    Näi­hin kysy­myk­siin voi­tai­siin hakea vas­taus kokeel­li­ses­ti: raken­ne­taan eri­lai­sia ympä­ris­tö­jä ja anne­taan ihmis­ten vali­ta asuinpaikkansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  169. Cari­tas.:

    Se seik­ka sit­ten, että jos raken­ne­taan uusia tei­tä, niin ihmi­sil­lä on tai­pu­mus nii­tä käyt­tää, on aivan nor­maa­lia. Yksi­tyi­sau­toi­lu on työ­mat­ka­lii­ken­tee­nä, sil­loin kun vih­reät idea­lis­tit eivät pyri sitä tie­toi­ses­ti van­da­li­soi­maan, yli­voi­mai­ses­ti muka­vin tapa mat­kus­taa. Sääs­tä riip­pu­ma­ton, nopein ja mah­dol­lis­taa pie­nen het­ken arjen indi­vi­dua­lis­mia. Voin vakuut­taa, ettei kukaan kes­ki­luok­kai­nen nor­maa­li ihmi­nen vaih­da audi­aan täyn­nä ole­vaan, kos­te­aan ja vetoi­saan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain joten­kin on hänel­le mah­dol­lis­ta. Sen­kin ymmär­tää jokai­nen, jol­la on ilo ajaa autoa, joka on teh­ty aja­mis­ta varten. 

    Isol­le osal­le yli 50-vuo­tiais­ta las­se­leh­ti­sis­tä, jot­ka ovat kas­va­neet köy­häs­sä, homo­gee­ni­ses­sa ja puri­ta­nis­ti­ses­sa Suo­mes­sa, autoi­lu on tär­ke­ää kos­ka se sym­bo­li­soi näil­le varak­kuut­ta, yksi­löl­li­syyt­tä ja vapaut­ta. Alle 40-vuo­ti­aat ovat elä­neet koko elä­män­sä auto­jen kans­sa eivät­kä nämä lii­tä nii­hin samo­ja mer­ki­tyk­siä kuin van­hem­mat suku­pol­vet ja osaa­vat myös suh­tau­tua asi­aan kriit­ti­ses­ti. Ja sekös van­hem­pia suku­pol­via har­mit­taa, ettei se Audi ole­kaan enää mikään sta­tus­sym­bo­li, vaik­ka sen han­kin­taan on pis­tet­ty iso osa tulois­ta, jot­ka oli­si voi­nut käyt­tää johon­kin oikeas­ti kivaan.

    Todel­li­suu­des­sa esim. pyö­räi­ly tar­jo­aa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­man vapau­den kuin oma auto, ja pyö­rä on usein myös autoa nopeam­pi, vaik­ka kuin­ka autoa suo­sit­tai­siin­kin. Rahat voi sit­ten käyt­tää vaik­ka ravin­to­las­sa syömiseen. 

    Autoi­lu on ihan kivaa kun aje­taan maa­seu­dun pik­ku­tei­tä kau­niis­sa mai­se­mis­sa, ei oikeas­taan muu­ten. Saman työ­mat­kan sahaa­mi­nen autol­la taas on ainoas­taan type­rää ajan­huk­kaa, joka tuot­taa huo­mat­ta­vas­ti hait­to­ja; lihas­voi­mal­la liik­kues­sa saa lii­kun­nan hyö­dyt ja ilot, jul­ki­sil­la kul­kies­sa voi teh­dä töi­tä tai ren­tou­tua vaik­ka kir­jan parissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  170. Cari­tas.:
    Yksi­tyi­sau­toi­lu on työ­mat­ka­lii­ken­tee­nä, sil­loin kun vih­reät idea­lis­tit eivät pyri sitä tie­toi­ses­ti van­da­li­soi­maan, yli­voi­mai­ses­ti muka­vin tapa mat­kus­taa. Sääs­tä riip­pu­ma­ton, nopein ja mah­dol­lis­taa pie­nen het­ken arjen indi­vi­dua­lis­mia. Voin vakuut­taa, ettei kukaan kes­ki­luok­kai­nen nor­maa­li ihmi­nen vaih­da audi­aan täyn­nä ole­vaan, kos­te­aan ja vetoi­saan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain joten­kin on hänel­le mah­dol­lis­ta. Sen­kin ymmär­tää jokai­nen, jol­la on ilo ajaa autoa, joka on teh­ty aja­mis­ta varten. 

    Sil­loin kun on ikää enem­män, ja näkö ja reak­tio­ky­ky ei enää samaa tasoa kuin kaks-kol­me­kymp­pi­sel­lä niin autol­la aja­mi­nen työ­mat­ka­ruuh­kas­sa Suo­men keli- ja näky­vyy­so­lois­sa ei ole mitään muka­vaa. Tuu­li­la­sil­le len­tä­vät vesi­pi­sa­rat saa­vat kadun näyt­tä­mään valo­me­rel­tä jos­ta ei ero­tu sen enem­pää muut autot kuin jalankulkijatkaan.
    Moot­to­ri­tiel­lä tun­tuu sil­tä että kaik­ki audis­tit yrit­tä­vät kii­la­ta sinut pen­kal­le, et pää­se liit­ty­mä­ram­pil­ta tiel­le ja kun tiel­le on vih­doin pääs­syt tul­laan perään kii­lau­tu­maan ja ohi­tus­ti­lan­teen jäl­keen pala­taan eteen rois­ki­maan kuraa tuu­li­la­sil­le. Edes­sä ajaa pal­jon auto­ja taka­va­lot pimei­nä (kos­ka EU sal­lii ja auto­teh­taat vaa­ti­vat) ja kukaan ei käy­tä vilk­kua kun vaih­taa kais­taa. Ainoat valot jot­ka Audis­sa palaa taka­na ovat jar­ru­va­lot nopeus­val­von­ta­ka­me­ran kohdalla.

    Tai­tan työ­mat­kat mie­lum­min läm­pi­mäs­sä ilmas­toi­dus­sa junas­sa kuin pik­kuau­tos­sa ja vih­reä idea­lis­mi saa minul­ta vank­ku­mat­to­man tuen. Lisäk­si en ole vapaa­mat­kus­ta­ja kos­ka omis­tan auton ja olen mak­sa­nut sii­tä kaik­ki verot ja tule­vai­suu­des­sa var­maan enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  171. Cari­tas.: Täs­sä tapauk­ses­sa lii­ken­ne ohjau­tuu osal­taan Kal­lion asun­to­ka­duil­le (Pen­ger­ka­tu, Port­ha­nin­ka­tu). Tämän muu­ten tie­tää jokai­nen, jol­la on ajo­kort­ti, auto ja empii­ri­nen koke­mus ajamisesta.


    Voin vakuut­taa, ettei kukaan kes­ki­luok­kai­nen nor­maa­li ihmi­nen vaih­da audi­aan täyn­nä ole­vaan, kos­te­aan ja vetoi­saan bussiin/sporaan/junaan, jos se vain joten­kin on hänel­le mah­dol­lis­ta. Sen­kin ymmär­tää jokai­nen, jol­la on ilo ajaa autoa, joka on teh­ty aja­mis­ta varten.

    Täs­sä vies­tis­sä tie­de­tään pal­jon tois­ten puolesta.

    Itse olen auto­miäs. Siis oikeas­ti. Pari har­ras­teau­toa, yksi käyt­tö­au­to, joka var­mas­ti Cari­tak­sen mukaan­kin on teh­ty aja­mis­ta var­ten. On ne har­ras­teau­tot­kin, mut­ta aika kau­an sitten.

    Olen myös ns. ex-ammat­ti­kat­so­ja, eli penk­ka­pel­le. Asian­har­ras­ta­jat tie­tä­vät mis­tä on kyse. You­tu­ben soit­to­lis­taa kun kat­soo, niin löy­tyy Road­kil­liä, mui­ta Motort­ren­din ohjel­mia, Pro­ject Bin­kyä ja rallivideoita.

    En sil­ti tee työ­mat­ko­ja­ni autol­la, vaan jul­ki­sil­la tai fil­la­ril­la. Kos­ka se on käte­väm­pää ja muka­vam­paa. Aina­kin kau­pun­gis­sa. Nur­mi­jär­ve­läis­ten puo­les­ta en voi puhua, enkä puhu. Mie­les­tä­ni myös muut lii­ken­ne­muo­dot kan­nat­taa pre­fe­roi­da kau­pun­gis­sa autoi­lun edel­le, jalan­kul­ku, pyö­räi­ly, jouk­ko­lii­ken­ne. Kos­ka se on jär­ke­vää ja insi­nöö­ri ei voi täl­lai­ses­sa asias­sa itsel­leen mitään. Hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne on teho­ton­ta resurs­sien huk­kaa. Se vaa­tii val­ta­vas­ti infraa suh­tees­sa kapa­si­teet­tiin. Kau­pun­gis­sa ei ole tilaa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen vaa­ti­mal­le infral­le. Jos on, niin vähän sii­nä ja täs­sä, onko kyse kau­pun­gis­ta. Ame­ri­kas­sa voi käy­dä kat­so­mas­sa, mil­tä näyt­tää, kun yhdys­kun­ta­ra­ken­teen mit­ta­kaa­va ei ole ihmi­nen, vaan auto. Ehkä se sit­ten on espoo­lai­sen audi­kus­kin päi­vä­uni, mene ja tie­dä, mut­ta itse en sel­lai­ses­sa viih­dy. Esim. Dal­las ja Flo­ri­dan kylät ovat todel­la epä­viih­tyi­sää auto­kau­pun­kia. Kan­nat­taa tutus­tua ihan sen vuok­si, että voi miet­tiä, onko tosis­saan, kun suol­taa suo­ma­lai­sil­le kes­kus­te­lu­pals­toil­le, että auto on niin käte­vä kau­pun­gis­sa liik­ku­mi­seen. Ei ole edes sil­loin, kun kau­pun­ki on suun­ni­tel­tu autolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  172. Lund­vis­tin Jul­le: Esim. Dal­las ja Flo­ri­dan kylät ovat todel­la epä­viih­tyi­sää auto­kau­pun­kia. Kan­nat­taa tutus­tua ihan sen vuok­si, että voi miet­tiä, onko tosis­saan, kun suol­taa suo­ma­lai­sil­le kes­kus­te­lu­pals­toil­le, että auto on niin käte­vä kau­pun­gis­sa liik­ku­mi­seen. Ei ole edes sil­loin, kun kau­pun­ki on suun­ni­tel­tu autolle.

    Auto­teol­li­suus on läh­te­nyt rat­kai­se­maan auto­kau­pun­gin ongel­maa kehit­tä­mäl­lä taka­kont­tiin mah­tu­van skoot­te­rin, jol­la voi käte­väs­ti ajaa laa­jo­jen pysä­köin­tia­luei­den hal­ki. Ja auto­no­mi­set autot ovat eri käte­viä, kos­ka istues­saan tun­ti­kausia ruuh­kas­sa voi käyt­tää aikan­sa johon­kin muu­hun kuin ratin pitelemiseen 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  173. Vil­le: Auto­teol­li­suus on läh­te­nyt rat­kai­se­maan auto­kau­pun­gin ongel­maa kehit­tä­mäl­lä taka­kont­tiin mah­tu­van skoot­te­rin, jol­la voi käte­väs­ti ajaa laa­jo­jen pysä­köin­tia­luei­den hal­ki. Ja auto­no­mi­set autot ovat eri käte­viä, kos­ka istues­saan tun­ti­kausia ruuh­kas­sa voi käyt­tää aikan­sa johon­kin muu­hun kuin ratin pitelemiseen 

    Auto­teol­li­suus kek­si aikoi­naan mat­ka­pu­he­li­met sik­si että kii­rei­nen lii­ke­mies voi hoi­taa työ­asioi­taan autos­sa joka istuu ruuhkassa.
    Ihan alus­sa­han mat­ka­pu­he­li­met oli asen­net­tu kiin­teäs­ti kojelautan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  174. Tuo­mas L.: Isol­le osal­le yli 50-vuo­tiais­ta las­se­leh­ti­sis­tä, jot­ka ovat kas­va­neet köy­häs­sä, homo­gee­ni­ses­sa ja puri­ta­nis­ti­ses­sa Suo­mes­sa, autoi­lu on tär­ke­ää kos­ka se sym­bo­li­soi näil­le varak­kuut­ta, yksi­löl­li­syyt­tä ja vapaut­ta. Alle 40-vuo­ti­aat ovat elä­neet koko elä­män­sä auto­jen kans­sa eivät­kä nämä lii­tä nii­hin samo­ja mer­ki­tyk­siä kuin van­hem­mat suku­pol­vet ja osaa­vat myös suh­tau­tua asi­aan kriit­ti­ses­ti. Ja sekös van­hem­pia suku­pol­via har­mit­taa, ettei se Audi ole­kaan enää mikään sta­tus­sym­bo­li, vaik­ka sen han­kin­taan on pis­tet­ty iso osa tulois­ta, jot­ka oli­si voi­nut käyt­tää johon­kin oikeas­ti kivaan.

    Todel­li­suu­des­sa esim. pyö­räi­ly tar­jo­aa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­man vapau­den kuin oma auto, ja pyö­rä on usein myös autoa nopeam­pi, vaik­ka kuin­ka autoa suo­sit­tai­siin­kin. Rahat voi sit­ten käyt­tää vaik­ka ravin­to­las­sa syömiseen. 

    Autoi­lu on ihan kivaa kun aje­taan maa­seu­dun pik­ku­tei­tä kau­niis­sa mai­se­mis­sa, ei oikeas­taan muu­ten. Saman työ­mat­kan sahaa­mi­nen autol­la taas on ainoas­taan type­rää ajan­huk­kaa, joka tuot­taa huo­mat­ta­vas­ti hait­to­ja; lihas­voi­mal­la liik­kues­sa saa lii­kun­nan hyö­dyt ja ilot, jul­ki­sil­la kul­kies­sa voi teh­dä töi­tä tai ren­tou­tua vaik­ka kir­jan parissa.

    Tai­dat olla vähän lii­an nuo­ri tie­tääk­se­si, miten me yli viis­kymp­pi­set on elet­ty 🙂 Vaik­ka olen 60 ‑luvun alus­sa syn­ty­nyt, niin en kyl­lä koe viet­tä­nee­ni nuo­ruut­ta­ni köy­häs­sä Suo­mes­sa ja auto­jen kans­sa on elet­ty myös 18 ‑vuo­ti­aas­ta asti, eikä se ole edus­ta­nut mitään sta­tus­ta, vaan ihan oikeas­ti sitä liik­ku­mi­sen vapaut­ta, samoin kuin moot­to­ri­pyö­rä. Olen kyl­lä har­ras­ta­nut pal­jon pol­ku­pyö­räi­lyä­kin, mut­ta se edus­taa enem­män kun­toi­lua ja lähi­nur­kis­sa pyö­ri­mis­tä, ei fil­la­ril­la viit­si ja ehdi kier­tää Suo­mea ja Eurooppaa. 

    Maa­il­maa on tul­lut kier­ret­tyä myös len­täen, bus­seil­la ja junil­la, mut­ta kier­to­mat­kat autol­la esim Euroo­pas­sa tai vuo­kra­tul­la moot­to­ri­pyö­räl­lä kau­ko­mail­la ovat ihan omaa luok­kaan­sa. Sen toki tie­dän, että toi­sil­le sekin on myrk­kyä, mut­ta monil­le se on ihan oikeas­ti todel­lis­ta vapaut­ta, jos­sa myös näkee maa­il­maa monin ver­roin enem­män. Toki myös junal­la ja bus­sil­la “rei­la­tes­sa” pää­see vähän samaan, mut­ta omal­la tai vuo­kra­tul­la ajo­neu­vol­la hom­ma on kyl­lä pal­jon vapaam­paa ja antoi­sam­paa, koet­tu on kaikkia. 

    Sii­nä olen kans­sa­si samaa miel­tä, että työ­mat­kan suhaa­mi­nen omal­la autol­la voi olla myrk­kyä, jos jou­tuu aja­maan kau­pun­kien ruuh­kis­sa ja pyö­rä on aina­kin osan vuot­ta käte­vä lyhyil­lä työ­mat­koil­la. Sen sijaan meil­le, jot­ka emme viih­dy kau­pun­geis­sa, työ­mat­kat­kin ovat pidem­piä ja 40 kilo­met­riä­kin suun­taan­sa alkaa olla pyö­räl­lä jo vähän lii­kaa työ­mat­kak­si. Jul­ki­set tup­paa taas ole­maan heti kehä kol­mo­sen ulko­puo­lel­la mones­ta pai­kas­ta aika köm­pe­lö ja kal­lis­kin vaih­toeh­to, vaik­ka nii­tä tue­taan­kin pal­jon ja autoi­li­joil­ta kerä­tään mak­su­ja monin­ker­tai­ses­ti kului­hin näh­den. Ja viih­ty­vyys jul­ki­sis­sa on tie­ten­kin myös makua­sia. Työ­mat­ka omal­la autol­la ruuh­kat­to­mil­la rei­teil­lä on monil­le kiva siir­ty­mis­riit­ti, aja­tuk­set irto­aa työ­ku­viois­ta, kun täy­tyy kes­kit­tyä aja­mi­seen, autos­sa on muka­van hil­jais­ta ja rauhallista. 

    Autoi­lun hyö­dyis­tä ja hai­tois­ta veis­te­tään pal­jon peis­tä. Se vapau­den koke­mus oman kul­ku­neu­von ratis­sa tai pui­kois­sa ei ole kui­ten­kaan mikään illuusio, se on ihan aito tun­ne. Ja oma kul­ku­neu­vo antaa myös oikeis­sa olo­suh­teis­sa par­haan liik­ku­mi­sen vapau­den niin työ- kuin loma­mat­kal­la­kin. Aina­han ihmi­nen on halun­nut omis­taa jon­kun rat­sun ja kär­ryt, jos rahat ovat sii­hen riit­tä­neet. Uskal­lan väit­tää myös, että yksi­tyi­sau­toi­lu on val­ta­va talou­den moot­to­ri. Se tukee, mah­dol­lis­taa ja hel­pot­taa hyvin monen­lais­ta lii­ke­toi­min­taa, oli­pa kyse pie­ny­rit­tä­jyy­des­tä tai mat­kai­lus­ta. Mikään ei kor­vaa sen jous­ta­vuut­ta ja help­pout­ta siel­lä, mis­sä on riit­tä­väs­ti tilaa liikkua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  175. ano­nyy­mi: Täs­sä nyt unoh­tuu täy­sin raken­nus­ten ja muun ympä­ris­tön vai­ku­tus. Nuo kal­liit alu­eet­han eivät nimen­omai­ses­ti ole yksi­toik­koi­sia ympä­ris­töl­tään tai raken­nus­kan­nal­taan. Ruu­tu­kaa­val­la ei tuos­sa lie­ne suur­ta­kaan mer­ki­tys­tä, jos muu­ten menee put­keen. Vas­taa­vas­ti jos saman alu­een raken­taa lasi­kuu­tiois­ta ja/tai beto­nie­le­ment­ti­ta­lois­ta, se ei tuo­ta veto­voi­maa, vaik­ka ole­mas­sao­le­vaa sel­lais­ta ken­ties voi­si­kin alu­eel­la ylläpitää.

    Tii­veys on sivuseik­ka, jos teh­dään muu­ten viih­tyi­sää. Ongel­ma onkin sii­nä, ettei jos­tain syys­tä enää osa­ta tai halu­ta teh­dä ulko­puo­lel­ta viih­tyi­siä raken­nuk­sia. Täl­löin tii­vis­tä­mi­nen huo­non­taa ympä­ris­töä merkittävästi.

    On asia on toki näin­kin. Ei kui­ten­kaan lie­ne lii­kaa vaa­dit­tu, että 2020-luvul­la kyet­täi­siin raken­ta­maan yhtä moni­puo­lis­ta kau­pun­kiym­pä­ris­töä kuin 1920-luvul­la. Luu­li­si, että tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen mah­dol­lis­tai­si sen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  176. Hel­sin­ki hoi älä jätä:
    Hyvä että lii­ken­ne­vi­ras­tos­sa on sen­tään tolk­ku tal­lel­la. Sipoo on jää­nyt ryös­tö­ret­ken jäl­keen jät­tö­maak­si, Met­ro ram­pau­tet­tiin auto­ma­ti­soin­nin möh­li­mi­sel­lä ja kah­den vau­nun niis­tä­mi­sel­lä jokai­ses­ta junas­ta. Kapa­si­teet­ti lop­pui ja tilal­le kek­sit­tiin puo­len mil­jar­din pyö­rä­tie joka toki perus­te­lui­den tulee ole­maan glo­baa­li nähtävyys. 

    Kun mitään ei saa­daa laa­duk­kaas­ti lop­puun ryh­dy­tään suun­nit­te­le­maan seu­raa­vaa kes­ken jää­vää kata­stro­fia joka on nyt tren­dik­kääs­ti bule­var­dit­ja “met­ro­po­li­saa­tio”.

    Samal­la fik­sut ihmi­set ja yri­tyk­set äänes­tä­vät jaloil­laan jol­loin Hel­sin­gins­tä tulee kah­vi­loi­den ja kirp­pis­ten luvat­tu taa­ja­ma, työ­pai­kat mene­vä sin­ne min­ne vie­lä pää­see. Nimit­täin autol­la. Van­taa ja Espoo kiittää.

    Juu­ri nän! Veit sanat suus­ta! Var­tio­saar­ta oli­si kehi­tet­tä­vä kau­pun­ki­lais­ten ulkoi­lua­lu­ee­na, kos­ka esim. Laa­ja­sa­lon luon­ne muut­tuu osas­sa Laa­ja­sa­loa aika radi­kaa­lis­ti. En ymmär­rä Vih­rei­den “vai­no­po­li­tiik­kaa”, joka alkaa muis­tut­ta­maan yhä enem­män eräs­tä 30-luvun kup­pi­kun­taa, jon­ka val­ta­kausi kes­ti 12 vuot­ta ja päät­tyi anka­raan konkrussiin.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  177. Lii­ken­ne­vi­ras­to, tulos­so­pi­mus 2017:
    Liikennevirasto
    — osal­lis­tuu maan­käy­tön ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­te­luun … kes­tä­vän yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ja liik­ku­mi­sen edistämiseksi
    — edis­tää kes­tä­vien kul­ku­muo­to­jen kul­ku­ta­pao­suuk­sien kasvua 

    *tirsk*

    Uude­maan ELY, Tulos­ta­voi­tea­sia­kir­ja 2017:
    Tavoit­te­lem­me sitä että jouk­ko­lii­ken­teen, pyö­räi­lyn ja käve­lyn osuus kul­ku­muo­dois­ta kas­vaa… Kun­tien kaa­vaoh­jauk­ses­sa huo­leh­di­taan, että maan­käy­tön ja lii­ken­teen yhteen­so­vit­ta­mi­nen saa sisäl­töä. Jokai­ses­sa kaa­vas­sa ja eri­tyi­ses­ti yleis­kaa­vois­sa tuo­daan mukaan toi­mi­van ja kes­tä­vän yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ja liik­ku­mis­rat­kai­su­jen tee­mat sel­vi­tet­tä­viin ja rat­kais­ta­viin suunnittelukysymyksiin. 

    *HAHAHA!*

    Samaan aikaan reaa­li­maa­il­mas­sa: Lii­ken­ne­vi­ras­to ja Uuden­maan ELY näyt­tä­vät nyt voit­ta­neen tämän erän tais­te­lus­saan ehe­ää yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta ja kes­tä­viä liik­ku­mis­muo­to­ja vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Jari Ihonen Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.