Miksi kannatan Guggenheimin hanketta.

28.11.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kun kehysriihestä tuli tieto, ettei valtio osallistu Guggenheim-museon perustamiskustannuksiin, ehdin jo todeta, että se oli siinä. Minulle Guggenheim ei ole niinkään kulttuurihanke, vaan ennen kaikkea turismin edistämishanke. Turismista taas hyötyy lähinnä valtio, koska turistit eivät maksa muuta veroa kuin arvonlisäveroa, ja sen taas saa valtio.
Tulee siitä tietysti myös työpaikkoja Helsinkiin, mutta niistäkin hyötyy valtio, koska Helsingin asuntokanta on täynnä, joten yhdet työpaikat ajavat täältä muualle toisia työpaikkoja.

Yksityisten lahjoittajien merkittävä panos sai minut miettimään asiaa uudestaan. Jo on pakko sanoa, että vähän siihen tietysti vaikutti sekin, että kun Timo Soini kaatoi valtion tuen vastustaakseen perussuomalaisten puolueohjelman vaatimusten mukaisesti postmodernia tekotaidetta, minun on vaikea olla samaa mieltä.

Sitten argumenteista:

Talous. Tämä on taloudenkannalta epävarma ja saattaa tuottaa kaupungille menoja. Jos karsisimme pois kaikki sellaiset investoinnit, jotka tuottavat kaupungille menoja, kulttuuri kävisi tässä kaupungissa peräti heikosti. Minusta taloudellinen riski pysyy kohtuudessa. Edelleen tosin risoo se, että suurin hyötyjä, valtio ei osallistu. Jos lasketaan hanke valtion ja Helsingin kannalta yhteen, julkinen sektori todennäköisesti hyötyy, eli valtio voittaa enemmän kuin Helsinki häviää.

Vasta-argumentit. Loogisesti ottaen ei pitäisi kannattaa mitään vain sen takia, että sitä vastustavat argumentit ovat pöljiä, mutta on myönnettävä, että sähköpostiin tulviva vastustava argumentointi saa minut kavahtamaan. Pääosa vastustavista viesteistä on luokiteltavissa vihakirjoituksiksi. Jokainen sellainen vahvistaa haluani äänestää Guggenheimin puolesta.

On vaikea ymmärtää sitä vihan tunnetta, jonka Guggenheim-hanke on synnyttänyt.  Siinä yhtyy kotimaisen kulttuuriväen (osan siitä) ummehtunut nurkkapatrioottisuus, perinteinen antiamerikkalaisuus ja kummallinen kaupallisuuden vastustaminen. On aika vaikea ajatella turisminedistämishanketta, jossa ei olisi mitään kaupallista. (Tai no, on sellaisiakin nähty, mutta se ei niille mikään ansio.)

Tämä ei syö kulttuurimäärärahoja. Mahdottomasti on tullut postia kulttuuriväestä siitä, mitä kaikkea samalla rahalla voisi tehdä kulttuurin edistämiseksi Suomessa alkaen taiteen perusopetuksesta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että länsimetroon uhrattavilla rahoilla voisi tukea kotimaista kulttuuria, sillä tämä ei ole kulttuurihanke, tai en minä ainakaan sitä sellaisena pidä. Tässä on olemassa jokin teoria siitä, miten rahat saadaan takaisin. Se kaikki kiva, johon halutaan rahaa laitettavan, voi olla kivaa, mutta ei tuo rahaa takaisin. Esimerkiksi Guggenheimin tontille ehdotettu kalevala-aiheinen museo ei varmaankaan olisi mikään valtava kassamagneetti, joka oitis toisi lipputuloina investointikulut takaisin.

Tämä myös tukee Helsingin asemaa kuvataidekaupunkina. Minun silmissäni Kiasma on ollut pettymys (vaikka juuri nyt siellä kuulemma on hyvä näyttely), koska kalliiseen taloon ei ole ollut varaa hankkia mielenkiintoisia näyttelyjä. Amos Andersonin uudesta museosta tulee toivottavasti kiinnostavampi. Yksi kiinnostava taidenäyttely ei vähennä muiden suosiota vaan päinvastoin tukee sitä samasta syystä kuin ravintolat pyrkivät sulloutumaan kiinnostavan ravintolakadun äärelle. Juuri äsken tuli sähköpostiin kannanotto, jossa kymmenet taiteilijat ilmoittivat kannattavansa hanketta juuri tästä syystä.

Guggenheim tekee Helsingistä kiinnostavamman. Helsinki on viimeisten parin vuosikymmenen aikana muuttunut valtavan paljon paremmaksi ja kiinnostavammaksi kaupungiksi. Guggenheim on toivoakseni askel tällä tiellä.

Sellaistakin voi kannattaa, josta ei itse pidä. Moni vastustava kirjoittaja on sanonut, ettei kannata museohanketta, koska ei itse tulisi kuulumaan sen kävijöihin. Minä en aio mennä katsomaan lätkämatseja HIFKin uuteen jäähalliin, koska lätkämatsit ovat minusta tylsiä. Pitäisikö minun vastustaa jäähallia tämän takia vai pitäisikö ajatella niitäkin, jotka haluavat katsoa jääkiekkoa?

Millaista sisältöä Guggenheimiin tulee? No kun en todella tiedä. Tämä tässä on ihmeellisintä. Museon sisällöllisestä puolesta on kerrottu aika vähän. Jos se aikoo keskittyä suomalaiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin, se ei tule olemaan sellainen kassamagneetti kuin on uumoiltu. Sopimuksessa säätiöllä on kuitenkin voimakas kannustin huolehtia kävijämääristä, joten luotan, että sisältö tulee olemaan mielenkiintoista. Kun valtion taidemuseo ei ole kaupallinen hanke, sillä ei ole mitään kannustinta turvata Kiasmaan mielenkiintoisia näyttelyjä eikä ole turvannutkaan.

Kaupunkikuva. Tämä minua vähän huolestuttaa. Miltä se näyttää kaupunkikuvassa? Toisaalta nykykäyttöä (parkkipaikka) huonompaa käyttöä tuolla rantatontille voi tuskin kuvitella, mutta on vaikea kuvitella mitään muuta hanketta, jota kokoomus pitäisi parkkipaikkaa arvokkaampana maankäyttönä.

Kommentit

186 Vastausta artikkeliin “Miksi kannatan Guggenheimin hanketta.”

  1. teekkari kirjoitti 28.11.2016 kello 22:41

    Minun on kyllä todella vaikea nähdä, miten Guggenheimin rakentaminen ei olisi pois muusta kuvataiderahoituksesta. Ja kyllä, myös Länsimetroon käytetyilla rahoilla olisi voinut tukea kotimaista kulttuuria.

    Raha on rahaa. Ei ole olemassa erikseen “kulttuurirahaa”, “matkailunedistämisrahaa”, tai “infrastruktuurirahaa”. Kaikki raha on samanarvoista, ja kaikki mihinkään käytettävä raha on pois kaikista muista mahdollisista käyttötarkoituksista.

    Kyllähän se nyt on ihan selvä valintatilanne käyttää 200 miljoonaa uusiin seiniin samaan aikaan kun (kuten itse sanot) Kiasmassa ei ole varaa näyttelyihin kalliiden seinien vuoksi. HAM:n taidehankintarahojakin leikattiin juuri 60%, mutta ne nyt tietenkin olivatkin mitättömän pieniä ropoja jo alun alkaenkin. Kyllä sillä 200 miljoonalla saisi aika monta kiinnostavaa näyttelyä ilman uusia seiniäkin jos haluttaisiin; Ateneumin Picasso-näyttely maksoi muistaakseni n. 3 miljoonaa, ja kattoi kulunsa lipputuloilla.

    Btw. suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri on kinunnut rahaa asianmukaisiin näyttelytiloihin jo useamman vuosikymmenen ajan. Näköjään olisi pitänyt paketoida se ulkomaiseen kääreeseen, jotta rahaa olisi tullut…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 71

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.11.2016 kello 22:46

    Ajatus on, että tämä investointi tuo rahat tai suuren osan siitä takaisin. Jos raha tulee tyakaisin, se ei ole pois mistään. Helsinki ei osta taidetta Kiasmaan eikä Atenemumiin. ne ovat valtion museoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tuen maksaja kirjoitti 28.11.2016 kello 23:01

    Tuossa viimeisessä kohtaa olikin ketunhäntä. Autosaatanoita pitää vastustaa kaikin mahdollisin keinoin. Ei haittaa, vaikka tontti tuottaisi myytynä enemmän kuin vuokrattuna (mikä olisi edes käypä vuokra, jos sitä edes peritään Guggenheimilta?). Jos kukkis-helsinki-tukisäätiöllä ei ole varallisuutta eikä omaisuutta, niin säätiölaki sälyttää mahdolliset tappiot säätiön johdolle. Säädekirja on varmasti mielenkiintoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  4. R.Silfverberg kirjoitti 28.11.2016 kello 23:06

    Kannatan uudenlaisia matkailunähtävyyksiä Helsinkiin. Siitä en ole varma onko Guggenheim paras, mutta mitäs muuta keksit. Tähän asti turisteja on kuskattu vain sibelius monumentille ja Temppeliaukion kirkkoon ja Stadionille, ja ne nähtävyydet on sitten siinä. Aika köyhää suoraan sanoen. Bilbaolle Guggenheim on joka tapauksessa tehnyt ihmeitä, mutta onko se kopioitavissa?
    Mä ihmettelen myös, että kun Amos Anderssonin säätiö rakentaa uutta suurmuseota Lasipalatsin ja vanhan bussiaseman alle, niin eikö Guggenheim voisi olla vuokralla siinä kiertävine näyttelyineen? Tarviiko Guggenheimista tehdä jättihanketta?

    Helsingin toinen ongelma on että sen kultturelliset arvorakennukset ovat tyhjillään kesällä, kun turistisesonki on parhaillaan, tarkoitan Musiikitaloa, Finlandia-taloa, Ooppeeraa ja teattereita. Eikö sille voisi tehdö jotain? Eikö Sibeliusta voisi soittaa turisteille Musiikkitalossa vaikka kerran viikossa kesällä, jos on kaunis ilma, vaikka ulkona terassilla. Ei sinne tarvitse Esa-Pekka Salosta roudata kapellimestariksi vaan joku tuore luopaus käy kanssa. Turistit odottavat kaupunkilomalta rentoa yhdessäoloa, mukavaa musiikkia, hyvää ruokaa, viiniä ja naiskauneutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  5. Simo Melenius kirjoitti 28.11.2016 kello 23:20

    Guggenheimille kaavailtu rantatontti on ihan pirun arvokas. Mitähän muuta sinne kannattaisi rakentaa? Jos kaupunki ei tiedä, niin se voisi vuokrata tontin markkinoilla huutokaupalla sille taholle, kenellä on eniten rahaa. Vaan Guggelta kaupunki ei tainnut edes haluta periä siitä vuokraa, jos oikein jostain luin? Toivottavasti olen väärässä, koska jo pelkästään vuokrien menettämisessä kaupunki häviäisi paljon rahaa.

    Toisekseen Guggenheimin rakentaminen maksanee 2x-3x enemmän kuin on suunniteltu. Niin käy nykyisin aina, joten tämä skenaario on mietittävä myös valmiiksi. Voi vaan arvata, että tuleeko se lisäraha siinä vaiheessa helsinkiläisiltä veronmaksajilta vai yllättäviltä yksityisiltä rahoittajilta, joilla sattuu sopivasti olemaan pari sataa miljoonaa ylimääräistä alhaisella tuottovaatimuksella?

    Kolmanneksi, jos Guggenheimin kävijämäärät ja tuotot eivät ylläkään ihan sinne asti, mihin silmät kiiluen tehdyt laskelmat osoittavat, niin ainoastaan se on varma, että operatiivista tappiota ei tule kantamaan ainakaan emo-Guggenheim. Vilkaisen tässä pikaisesti taas sinne helsinkiläisten veronmaksajien suuntaan.

    Neljänneksi tuollaisilla taideteosrakennuksilla on teknisinä toteutuksina kohtalaisen huono maine. Kun Gugge-pytinki vaatii muutaman kymmenen miljoonan remontit (vain ajankohta on vielä epäselvä) tai pohjolan lumet yllättäen ja suunnittelematta valuvat jostain lasien välistä sisään ja guggelainen lypsylehmä suljetaan puoleksi vuodeksi, kuka oikeasti ja lopulta maksaa laskut remonteista ja menetetyistä tuloista? Kukahan.

    (Joo, sanokaa vaan pessimistiksi, mutta optimistit taas ovat niin huonoja oppimaan kantapään kautta, että olen sitten mieluummin pessimisti.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 87

  6. R. V. kirjoitti 28.11.2016 kello 23:20

    Itseäni ihmetyttää, miten kukaan voi pitää yksityisen rahoituksen osuutta merkittävänä Guggenheimin viimeisessä ehdotuksessa.

    STT:n mukaan rakentamiskustannuksista (130 miljoonaa) yksityiset kantaisivat 15 miljoonaa ja julkinen sektori 80 miljoonaa euroa. Puuttuvat 35 miljoonaa on tarkoitus hankkia niin oudolla lainanaamioinnilla, että sen näkeminen yksityisenä vaatii hyvin vahvat perustelut. Lisäksi ei ole kerrottu siitä, kuka maksaa kustannukset siitä, _kun_ rakentamiskustannukset ylitetään.

    Käyttökuluissa on sama ongelma. Jälleen STT:n lukujen mukaan käyttökustannukset ovat 18,1 miljoonaa/vuosi (sis. tila- ja toimintakustannukset), joista julkinen sektori vastaa kaavailujen mukaan 7,8 miljoonaa vuodessa. Edelleenkään ei ole tietoa siitä, kuka maksaa budjetin ylitykset.

    Taloudelliselta kannalta museo tuo epämääräisen määrän lisäturisteja Helsinkiin (arviot ovat hatusta heitettyjä). Lisäturistien määrää voisi toki selvittää vaikka siten, että Guggenheimin säätiö järjestää näyttelyn jossakin Helsingin museossa, ja tämän vaikutuksia tutkitaan kyselytutkimuksella. Tähän ei jostain syystä vaikuta löytyvän haluja, vaan rakentamista kiirehditään.

    Voisiko Soininvaara kommentoida miten ihmeessä tälläiset kustannukset nähdään (1) merkittävästi yksityisenä ja (2) mitenkään julkisen sektorin kannalta hyvinä?

    Pahoittelen jo etukäteen tätä vihapuheviestiäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 91

  7. Tero kirjoitti 28.11.2016 kello 23:21

    Valinnan voisi varmastikin tehdä juuri siltä kannalta, sopiiko museo kyseiselle paikalle, ja onko se arvioidun matkailun lisäämisen suhteen kaupungin investointina kustannustehokas. Mutta totta kai lopulta asiassa isoin arvo on imagoarvo, ja sikäli imagoon liittyvät tunneperäiset kommentit ovat perusteltuja. Ehkä Helsingin imago matkailukaupunkina kasvaa Guggenheimin myötä, ehkä toisaalta turistit hakisivat Suomesta juuri erilaisuutta ja pohjoismaalaisuutta amerikkalaisuuden sijaan. Tosin ei enemmistön turisteista tarvitse siitä välittää, kunhan riittävän moni on siitä kiinnostunut. Harvempi kuitenkaan jättäisi vierailematta Helsingissä sen takia, että siellä olisi Guggenheimin museo. Useampi saattaisi varmaan perustaa vierailupäätöksensä siihen.

    Itse olin hankkeen kannalla kunnes kävin New Yorkin Guggenheim-museossa. Minusta Tapiolan Emmassa on paljon hienompia näyttelyitä, joskin mielipiteeni perustuu vain yhteen käyntiin Guggenheimissa. Itse museorakennus on kyllä ihan hieno. Tämä käynti kuitenkin riitti muuttamaan oman mielipiteeni negatiiviseksi. Mutta onneksi minä en ole päättämässä asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  8. bartolmai kirjoitti 28.11.2016 kello 23:26

    Ei tässä ole hirveästi hävittävää; 10 puutalon rakentaminen häviää ison kaupungin taseesta muutamassa vuodessa, vaikka projektin kuinka möhlisi.

    Tämä tarjottu malli, jossa isäntäkaupunki tarjoaa tilat ja kaupungin elinkeinoelämä tukee museon näyttelytoimintaa on yleinen maailmalla, esimerkiksi Brysselin Pompidou. Jos maailmanluokan taidemuseon tänne haluaa, en muuta keinoa keksi.

    Onnistuessaan mahdollisuudet on mielettömät, Guggenheim olisi ainoa globaalia yleisöä tavoitteleva museo Itämerellä, Eremitaasin ohella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  9. Jouni Martikainen kirjoitti 28.11.2016 kello 23:40

    R. V.: Lisäturistien määrää voisi toki selvittää vaikka siten, että Guggenheimin säätiö järjestää näyttelyn jossakin Helsingin museossa, ja tämän vaikutuksia tutkitaan kyselytutkimuksella. Tähän ei jostain syystä vaikuta löytyvän haluja, vaan rakentamista kiirehditään.

    Rohkenen epäillä, että kohtuullisen merkittävä osa Bilbaon Guggenheimissa vierailevista ei käy siellä jonkun tietyn näyttelyn takia, vaan että he käyvät “Bilbaon Guggenheimissa” ainakin osin riippumatta siitä, mitkä nimenomaiset näyttelyt siellä sillä hetkellä ovat. Eli eivät matkustaisi katsomaan samoja näyttelyjä, jos ne olisivat vaikka Bilbao Arenalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  10. Annika L. kirjoitti 28.11.2016 kello 23:52

    bartolmai:
    Onnistuessaan mahdollisuudet on mielettömät, Guggenheim olisi ainoa globaalia yleisöä tavoitteleva museo Itämerellä, Eremitaasin ohella.

    Et voi olla tosissasi. Huhuu, Louisiana, Moderna museet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  11. Harri Peterzens kirjoitti 28.11.2016 kello 23:52

    No, jos ei Helsingin paraatipaikalle mielikuvitus anna periksi rakentaa mitään suomalaista, niin leasing Amerikasta lienee sitten se ainoa vaihtoehtö.
    Se siitä suomalaisesta innovaatiosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  12. anonyymi kirjoitti 28.11.2016 kello 23:59

    Miksi minä en äänestä Vihreitä kuntavaalissa.

    Nyt ihan ensimmäiseksi joku hanketta kannattava voisi vaikka kaivaa Guggenheimin muiden museoiden oleellisimmat tiedot niin olisi edes jotain asiapohjaa. Muuten meillä on vain yhteistyöehdotus taholta, joka jo kerran yritti kusettaa.

    Näin se vain tuntuu menevän, että kun ensin lyö jonkun ihan naurettavan ehdotuksen pöytään, niin mikä tahansa kusetus näyttää sen jälkeen kohtuulliselta. En ymmärrä, miksi ihmiset — etenkään luottamustehtävissä olevat — tähän vedätykseen menevät. Pikemminkinhän ensimmäinen versio kertoo, ettei toiseen osapuoleen ole luottamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  13. Sinivihreä kirjoitti 29.11.2016 kello 0:05

    Itse olen innokas modernin taiteen ystävä, olen käynyt New Yorkin Guggenheimissa ja vaikuttunut siitä kovasti, ja kammoksun persujen “sankaripatsaita ja järvimaisemia koko rahalla” antikulttuurilinjaa. Silti katson olevani pakotettu vastustamaan esitystä ihan siksi, että rahoitusmalli ja sen laskelmat ovat puhdasta törkeää vedätystä. Uusi ehdotus on ilmeisesti laadittu asenteella “kun ette tykänneet meidän numeroista niin keksimme sitten uusia”. Yksityinen panos on vähäinen jo siinäkin tapauksessa, että kaikki menee täydellisesti nappiin. Kun kulut ylittyvät ja tulot alittuvat, riskit kaatuvat täysimääräisesti kaupungin niskaan. Olisi kiva olla samaa mieltä Osmon kanssa, että ei tämä ole mistään pois kun rahat saadaan takaisin. Investointilaskelmien ammattilaisena en vain pysty huijaamaan itseäni tarpeeksi huumaiseen toiveajatteluun. Peukkua R.V.n perusteellisemmalle kommentille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 64

  14. aleksis salusjärvi kirjoitti 29.11.2016 kello 0:07

    Guggenheim tulisi olemaan osa Helsingin taidemuseokokonaisuutta. Miten sen toimintakulut voidaan irrottaa muusta taidemusotoiminnasta?

    G on yrittänyt invaasiota 10 muuhun kaupunkiin ympäri maapallon viime vuosien aikana – ja rukkaset on tullut joka paikasta. Käytännössä jokaisella kerralla homma on tyrehtynyt yksityisen rahan puutteeseen. Tämä siis jo ennen 2008 rysäystä.

    Täällä Helsingissä on siis julkistalouden riskinottohalua enemmän kuin missään muualla pallomme kolkalla. Toivottavasti tälle pokeripöytäporukalle löytyy kasvot, jos käykin niin kuin KAIKKI tuntuvat ennustavan eli että tästä tulee kuristava kv-kuvataiteen torpparikettinki jälkipolvillekin ihmeteltäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  15. Pekka T. kirjoitti 29.11.2016 kello 0:15

    Minunkin on vaikea ymmärtää sitä kiihkeää vastustusta, jopa vihaa, jota Guggenheim herättää. Näin siitä huolimatta, että olen itsekin hieman varauksellinen hankkeen suhteen.

    Periaatteessa suhtaudun myönteisesti kulttuurihankkeisiin, mutta niiden joukossa juuri Guggenheim aiheuttaa arveluja. Suuri investointi, suuret ylläpitokulut ja taustalla amerikkalainen säätiö kaiken maailman lisenssimaksuineen.

    Toisaalta: jos Guggenheim ei toteudu, ei niitä rahoja saa sitten mikään muukaan kulttuurihanke. Kannattaisi siis ehkä sittenkin ottaa tämä.

    Myöskin: Helsingille tekisi hyvää saada lisää kulttuuria, vetovoimaa ja myönteistä säpinää. Miten se voisi onnistua, jos kaikkea uutta aina vain vastustetaan? Miten ihmeessä Temppeliaukion kirkko, josta on muodostunut huikea nähtävyys, on aikoinaan saatu toteutettua?

    Onneksi en ole tästä päättämässä. Jos olisin, niin Osmo Soininvaaran hyvän kirjoituksen jälkeen taipuisin kai minäkin kannattamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  16. diodi kirjoitti 29.11.2016 kello 0:28

    Bilbaon Guggenheim on erikoistapaus Guggenheimien joukossa eikä sen menestystä ole pystytty toistamaan missään muualla. Toivottavasti ole tutustunut tutkimuksiin Bilbaon menestyksen syistä ennen päätöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  17. Pekka T. kirjoitti 29.11.2016 kello 0:30

    Pahoittelen jo etukäteen tätä vihapuheviestiäni.

    Ei pidä olla liian herkkä. Totta kai Guggenheimia saa ja pitääkin myös vastustaa.

    On epäasiallista lyödä yhtäläisyysmerkit kaiken vastustamisen ja vihapuheen väliin. Juuri tällainen leimojen lyöminen kiihdyttää sitä vastakkainasettelua, joka on maamme ja kai ylipäätään länsimaiden nouseva ongelma.

    Kokonaan toinen juttu on sitten se, että osa vastustuksesta on selvää vihapuhetta. Sellainen tyrehdyttää tehokkaasti asiallisen keskustelun, jossa aidosti etsitään hyviä ja huonoja puolia. Sellainen herättää rauhallisissakin luonteista ärtymystä. Emmekö osaa enää keskustella sivistyneesti?

    Miksi niin monet asiat, Guggenhein vain yhtenä, herättää niin paljon suoranaista vihaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  18. Pekka kirjoitti 29.11.2016 kello 1:15

    Helsinkiläisten työttömien määrä on kasvanut jatkuvasti vuoden 2011 lokakuusta nyt jo lähes kaksinkertaiseksi, se on jo ylittänyt 40.000 ja työttömyysaste on 12%. Matkailu toisi työpaikkoja vähemmänkin koulutetulle työvoimalle ravintola- ja muille palvelualoille, ja meillä on mm. kasvava ulkomaalaistaustainen työttömien nuorten joukko tällaisiin tehtäviin.
    Tätä taustaa vasten en voi muuta kuin ihmetellä demarien keulakuva Osku Pajamäkeä, joka julistaa ettei ottaisi Guggenheimiä Helsinkiin vaikka ilmaiseksi annettaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  19. Lundvistin Julle kirjoitti 29.11.2016 kello 1:30

    Museo rantaan olis kova ja turisminäkökulma on kannatettava, mutta onko Guggenheim ratkaisu? Eikö parempaa ole saatavilla?

    Noita Guggenheimeja alkaa olla joka kylässä ja vähän on vaikea uskoa, että enää Helsinkiin riittäisi mitään Bilbaoefektiä. Voin itse asiassa luvata, ettei riitä. Olen jokusessa käynyt ja aika paskaahan ne ovat. Bilbaon lato tosiaan hieno, eikä siihen kylään paljon muuta asiaa ole, mutta jossain Venetsiassa on sitten paljon kiinnostavampaakin nähtävää puhumattakaan New Yorkista.

    Tässä vaadittaisiin nyt malttia. Franchise-museot ovat kohtuullisen uusi juttu. Joko kannattaisi lyödä kaikki peliin ja yrittää Louvrea tai sitten odotella, että tulisi jotain paremmin Suomen brändiin sopivaa tarjolle, MoMA goes Europe tai vastaavaa.

    Tontti on ollut tyhjillään niin kauan, että nyt, vuonna 2016, ei ole mitään syytä hätäillä ja valita huonosta tarjonnasta ensimmäinen. Franchise-museo on ihan hyvä idea ja nyt kun on idea lämmitelty, niin kannattaa alkaa aktiivisesti toimia sen puolesta, että Helsinkiin saataisiin oikeasti merkittävä kv-museo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  20. Blogikirjoittaja kirjoitti 29.11.2016 kello 3:00

    Pahoin pelkään, että Guggenheim-nimen arvo on paljon pienempi kuin kuvitellaan. Tämä nyt vain on taas tällainen pienen kansakunnan ja sen päättäjien heikkoon itsetuntoon perustuva puhallus, josta monet vahvemman identiteetin maat ovat osanneet kieltäytyä.

    -Berliinin Guggenheim on suljettu.
    -New Yorkin museon toinen haara on suljettu.
    -Las Vegasin museo on suljettu.

    -Rio de Janeiron museohanke kaatui.
    -Itävallan Salzburgin hanke kaatui, vaikka oli jo pitkällä.
    -Meksikon museohanke kaatui.
    -Liettuan Vilnan museohanke kaatui.
    -Tokion hanke ei toteutunut.
    -Hong Kongin hanke ei toteutunut.
    -Espanjan Urdaibain hanke ei toteutunut.
    -Taiwanin Taichingin suunnitelma ei toteutunut.

    -Abu Dhabin eettisesti kyseenalainen hanke on rakenteilla, ja rakentaminen aloitettiin pahasti myöhässä

    Valmiit museot ovat New Yorkissa, Bilbaossa ja Venetsiassa.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004882267.html

    Jos Nimen vetovoima on niin suuri kuin Soininvaara antaa ymmärtää, niin ei voi kuin ihmetellä, miksi itseään aktiivisesti kauppaava Guggenheim ei käy kaupaksi. Miksi se joutuu myymään ja markkinoimaan itseään sen sijaan että maat ja kaupungit kilpailisivat siitä?

    Voihan museo ensimmäisinä vuosinaan kovalla mainonnalla jonkin kävijän vetää, mutta viime kädessä totuus lienee, että turistit, jotka tulevat Suomeen, tekevät jo lähtökohtaisesti poikkeuksellisen valinnan ja tahtovat nähdä jotain muuta kuin kaupallistettua höttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 54

  21. Blogikirjoittaja kirjoitti 29.11.2016 kello 3:07

    Ja täytyy vielä laittaa näkyviin linkki tähän blogipostaukseen, joka toteaa minusta aivan oikein, että Guggenheim on kurottamista menneeseen eikä tulevaan.

    http://liljat.fi/2016/11/niita-parempia-ideoita/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  22. Peter kirjoitti 29.11.2016 kello 3:43

    Joku joskus kommentoi mielestäni hyvin, että jos Bilbaon efekti halutaan, museo pitäisi perustaa Keravalle. Helsingin turistimäärään tällä ei tule olemaan mitään mainittavaa vaikutusta. Turistit tulevat Helsinkiin koska tämä on Helsinki. Eivät katsomaan Sibeliusmonumenttia tai Guggenheimia. Väitän myös, että ne välilaskijat, jotka Guggenheimin takia viettävät ylimääräisen yön Helsingissä ovat yhden käden sormin laskettavissa per vuosi.

    Nythän lisääntynyt turistimäärä, siis arviot uusista turisteista, jotka tulevat vain Guggenheimin takia, on arvioitu melkein lentokoneelliseksi per vuorokausi vuoden jokaisena päivänä. Aivan päätön arvio! Ja tältä pohjalta jaellaan miljoonia.

    Tietysti olisi kiva olla väärässä, mutta tuskinpa olen. Toivottavasti vaan joku pitää tarkkaa kirjaa ja seuraa vuosien varrella miten pieleen meni, jos tämä hanke nyt runnotaan läpi. Sellaista harrastetaan valitettavan harvoin julkisten investointien kohdalla. Ja kansan muisti on lyhyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  23. Maahiskuninkaan vierailu kirjoitti 29.11.2016 kello 4:58

    Suomessa pitäisi olla turistiministeri, joka toteuttaisi seuraavat tarkasti kohdennetut spektaakkelimaiset tapahtumat, joilla olisi merkittävät mainoskamppanjat kohdemaissa:

    >Hollatilaisille retkiluistelutapahtuma Saimaalle
    >Italialaisille maantiepyörätapahtuma Lapin yöttömään kesään
    >Saksalaisille vaellus salpalinjalle
    >Ruotsalaisille purjehduskisa saaristossa
    >Norjalaisille sulkavansoutu maaottelu hengessä
    >Briteille suopotkupallo
    >Ranskalaisille jyväskylän ralli
    >Venäläisille uusivuosi. johon kytketty lux Henlsinki, ooppera, musiikkifestari ym

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  24. Sampo Smolander kirjoitti 29.11.2016 kello 6:25

    Simo Melenius kirjoitti:

    Guggenheimille kaavailtu rantatontti on ihan pirun arvokas.

    On vaikea uskoa että olisi poliittisesti mahdollista myydä tuo rantatontti jollekin kokonaan yksityiselle taholle. Vaikka kaupunki toki tienaisi ison kasan rahaa myymällä sen vaikka jonkun firman pääkonttoriksi tai luksusasunnoiksi, niin en jaksa uskoa että moinen mitenkään kelpaisi kaupunginvaltuutetuille.

    Joten tontti pysynee tuottamattomana joutomaana parkkikenttänä ellei siihen tule jotain melko yleisesti hyväksyttä julkista projektia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  25. Sampo Smolander kirjoitti 29.11.2016 kello 9:06

    Olen Martikaisen kanssa täysin samaa mieltä. New Yorkin ja Bilbaon Guggenheimeissä käy kummassakin noin miljoona turistia vuosittain, ja en jaksa uskoa että edes puolet heistä olisi tullut juuri jotain tiettyä näyttelyä katsomaan. Uskon että nuo Guggenheimit ovat nähtävyyksiä sinänsä, ja niitä mennään katsomaan pitkälti samalla tavalla kuin vaikka Sydneyn oopparataloa tai Lontoossa Big Ben kellotornia.

    Se Bilbaon pytinkihän on erittäin onnistunutta vau-arkkitehtuuria ja jo pelkästään kuvia katsomalla tulee vähän lapsenomainen halu päästä tutkiskelemaan rakennusta ja sen syövereitä. Tämä kuulostaa tautologialta, mutta uskon että Bilbaon Guggenheim vetää turisteja pääasiassa siksi että se on itsessään kuuluisa nähtävyys. Kai siellä seinillä sitten lisämausteena on jotain taidettakin katseltavana, mutta uskon että turistin pääasiallinen halu on päästä näkemään nähtävyys. Vetäähän Sydneyn oopperatalokin turisteja ihan vain rakennusta katsomaan, poseeraamaan ja ottamaan kuvia, ilman että talossa on mitään taidenäyttelyitä edes.

    Tällaista turistirysää on mahdoton tehdä pelkästään pitämällä taidenäyttelyitä jo olemassa olevissa näyttelytiloissa, vaikka sitten kuinka hienoa taidetta olisi.

    Eri asia sitten jaksammeko uskoa että Helsinkiin onnistuttaisiin saamaan edes puoliksi yhtä vaikuttavan ja vetävän näköinen rakennus kuin Bilbaossa on? Itse olen aika skeptinen.

    …Pikemminkin uskon että mitä raflaavamman ja vetävämmän näköinen rakennus ulkomaalaisten turistien silmään olisi, sitä suuremman vastustuksen se keräisi paikallisilta tahoilta juuri poikkeavuutensa takia. Katsokaa nyt tuota Bilbaon avaruusalusta. Helsingissä ollaan niin arkoja kaupunkikuvasta, että edes puoliksi noin raflaava rakennus nostaisi ties mitä kansanliikkeitä protestoimaan vastaan. Ja sitten päädyttäisiin johonkin laimeaan kompromissiin, joka jo pelkästään tämän takia epäonnistuisi eikä muodostuisi kuuluisaksi turistirysäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  26. Jonna kirjoitti 29.11.2016 kello 9:12

    Puhutaan asioista niin kuin ne on. Taide on taidetta ja se on tärkeä asia, mutta Guggenheimillä ei ole mitään tekemistä taiteen kanssa.

    Guggenheim on pelkkä suhmurointiprojekti. Helsingin pitäisi esimerkiksi maksaa lisenssimaksuja sen nimestä? Eihän siinä ole mitään järkeä! Sama asia kuin maksettaisiin iloisena McDonaldsille, jotta saataisiin nauttia sen brändistä.

    Jos halutaan kasvattaa turismia niin näin suurelle rahasummalle löytyy kyllä ehdottomasti paljon tehokkaampiakin käyttökohteita. Subventoidaan vaikka lentolippujen hintoja jos ei muuta!

    Mikä tahansa on parempaa kuin tämä Guggenheimin roskakasa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  27. hh kirjoitti 29.11.2016 kello 9:25

    On peräti outoa, että vihreäksi lukeutuva painostaa lisäämään turismia, siis kaikinpuolista kerskakulutusta kun miettii minkä sorttisia matkailijoita Guggenheim houkuttelee. Haluat siis tehdä Helsingin eteläosasta uuden Venetsian jonka amerikkalaistulvia tavalliset suomalaiset joutuvat pakenemaan jos haluavat olla rauhassa?

    Ja toistan, vihreät arvot eivät siis kiinnosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  28. teekkari kirjoitti 29.11.2016 kello 9:28

    Osmo Soininvaara:
    Ajatus on, että tämä investointi tuo rahat tai suuren osan siitä takaisin. Jos raha tulee tyakaisin, se ei ole pois mistään. Helsinki ei osta taidetta Kiasmaan eikä Atenemumiin. ne ovat valtion museoita.

    Eli argumentti on, että kaikista mahdollisista investointikohteista juuri Guggenheimin museolla on suurin ROI, ja sen takia juuri siihen kannattaa investoida?

    Ja miksi Helsinki ei voisi ostaa taidetta Kiasmaan tai Ateneumiin? Tuskin valtio pistäisi vastaan, jos Helsinki lahjoittaisi 200 miljoonaa taidehankintoihin. Tai perustaisi säätiön, jonka tehtävänä on avustaa Kiasman näyttelyitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  29. qwerty kirjoitti 29.11.2016 kello 10:03

    Tää on koominen ja surullinen hanke joka pitäisi jo kuopata. Se tulee todella kalliiksi Helsingille ja tuskin hyödyttää ketää.

    – yksityistä rahaa todella vähän. JOs tämä olis puoliksikaan niin hyvä kuin puolustajat väittää niin yksityistä rahaa olisi oikeasti, eikä tarvitsi tehdä sellaista höpö esitystä mikä nyt tuli
    – kävijämäärä ennuste on realistiseen verrattuna noin kuusinkertainen. Kuka maksaa puuttuvan osan? Helsinkiläiset varmaan.
    – parhaalla mahdollisella paikalla olevalle tontille löytyisi varmaan käyttöä joka tuottaa eikä ime veronmaksajien rahoja.

    Bilbaossa on lämmintä ja sieltä saa halpaa viinaa. Molemmat selittävät turisti määriä sinne paremminkuin yksi museo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  30. Tuomas L. kirjoitti 29.11.2016 kello 10:35

    Itse olin alussa hankkeen kannattaja, mutta olen alkanut epäillä, onko Helsingillä juuri matkailun kannalta todella tarvetta viidelle suht isolle taidemuseolle kaupungin keskustassa. Itse turistina tykkään käydä museoissa mutta yleensä yksi taidemuseo per kaupunki riittää. Sen lisäksi pitäisi olla muutakin museotarjontaa ja Helsingin tarjonta museoiden suhteen on surkeaa. Kansallismuseo ja Kaupunginmuseo ovat ihan ok, ne ovat sellaisia kuin ehkä minimissään maan pääkaupungilla pitäisi olla.

    Loput ovatkin sitten ihan onnettomia jos nyt verrataan vaikka Tukholmaan, jossa erilaisissa erikoismuseoissa olisi nähtävää viikoiksi. Tukholmassa museot tapaavat olla 5-10 kertaa Helsingin vastaavia museoita suurempia ja kaikin tavoin nykyaikaisempia. Verrataanpa vaikka Skansenia ja Seurasaarta, raitiovaunumuseoita, valokuvamuseoita, tekniikan museoita tai kaikkia niitä museoita, joita Tukholmassa on ja Helsingissä ei ole.

    Turistejakin varmaan kiinnostaa muukin kuin pelkkä taide ja nähtävyyksien ja museoiden monipuolisuus lienee paljon suurempi matkailuvaltti kuin se että on paljon taidemuseoita ja jokin taidemuseoiden jenkkibrändi. Itsenäisen Suomen tarina ja menestys perustuu vahvasti teknologiaan, tieteeseen, koulutukseen ja designiin, mutta tämä ei näy Helsingin museoissa juuri mitenkään; miksei perustettaisi mielummin näihin panostavaa supermuseota Guggenheimin sijaan. Kerrotaan turisteille kiinnostavasti omaa tarinaa, ei apinoida muita. Se todennäköisesti kannattaa paremmin pidemmällä aikavälillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  31. Mikko H kirjoitti 29.11.2016 kello 10:37

    Osmo Soininvaara:
    Helsinki ei osta taidetta Kiasmaan eikä Atenemumiin. ne ovat valtion museoita.

    Helsingin kaupungin taidemuseo HAMin hankintarahat on myös säästetty minimiin. Se on tietysti tervettä, että Guggenheimin ei teeskennellä olevan kulttuurihanke. Aika iso epäsuhta tässä tuntuu kumminkin olevan, kun uuden museon katsotaan tuottavan 140 miljoonan tms. investoinnin edestä, mutta nykyiset museot eivät ole edes sadan tonnin hankintarahojen väärtejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  32. Pekka kirjoitti 29.11.2016 kello 10:48

    Blogikirjoittaja: Pahoin pelkään, että Guggenheim-nimen arvo on paljon pienempi kuin kuvitellaan.

    Venetsiassa Peggy Guggenheimin pienehkön (4000 m2) museon kävijämäärä on 400.000 vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Mikko H kirjoitti 29.11.2016 kello 10:50

    Sampo Smolander: Katsokaa nyt tuota Bilbaon avaruusalusta. Helsingissä ollaan niin arkoja kaupunkikuvasta, että edes puoliksi noin raflaava rakennus nostaisi ties mitä kansanliikkeitä protestoimaan vastaan. Ja sitten päädyttäisiin johonkin laimeaan kompromissiin, joka jo pelkästään tämän takia epäonnistuisi eikä muodostuisi kuuluisaksi turistirysäksi.

    Riippuu paikasta. Helsingissähän olisi juuri nyt paras hetki tehdä rakenteilla oleville entisille satama/ratapiha-alueille (Jätkäsaari, Hernesaari, Kalasatama, Keski-Pasila) näkyrakennuksia. En usko, että tämä herättäisi suurta vastustusta. Noilla paikoilla on tyhjää kenttää missä mellastaa, ja toisaalta uutta asuinrakentamista voidaan sovittaa näkyrakennuksen taustaksi. Näinhän tavallaan toimittiin myös Bilbaossa. Helsingissä Guggenheim-säätiö vaan halusi ehdoin tahdoin kaikkein herkimmälle paikalle ja ilmeisesti vaihtoehtoja ei ole vakavasti juuri tutkittukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  34. Jyrki Patomäki kirjoitti 29.11.2016 kello 11:03

    “…sähköpostiin tulviva vastustava argumentointi saa minut kavahtamaan. Pääasia vastustavista viesteistä on luokiteltavissa vihakirjoituksiksi. Jokainen sellainen vahvistaa haluani äänestää Guggenheimin puolesta.
    On vaikea ymmärtää sitä vihan tunnetta, jonka Guggenheim-hanke on synnyttänyt.”

    Lopulta muutakin kuin viileää talouslakelmointia. On sittenkin toivoa, että ymmärretään ihmistä ja sen ansiosta on paremmat mahdollisuudet pelastaa länsimaat. Guggenheimin vastustaminen on niille, joilla menee aikaisempaa huonommin tai jotka niin ainakin kokevat, jälleen yksi kohde mikä pahentaa heidän asemaansa. Kuten Osmonkin päättelyistä paljastuu, hän ei ole ole varma hankkeen kannattavuudesta. Miten silloin tavallinen helsinkiläinen, puhumattakaan Pihtiputaan mummosta, voisi olla muutakuin sitä mieltä, että rakennusraha on pois juuri häneltä. Ja sitäpaitsi siinä on totta toinen puoli, vaikka kuinka selitetään, että valtion rahaa ei kuluisi. Guggenheimin vastustus siis kumpuaa ainakin osin juuri samoista nyt jo laajasti hyväksytyistä perusteluista, joilla selitetään Soinin Iso Jytky, Brexit ja Trumpin vaalivoitto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  35. Mikko H kirjoitti 29.11.2016 kello 11:04

    R.Silfverberg: Mä ihmettelen myös, että kun Amos Anderssonin säätiö rakentaa uutta suurmuseota Lasipalatsin ja vanhan bussiaseman alle, niin eikö Guggenheim voisi olla vuokralla siinä kiertävine näyttelyineen? Tarviiko Guggenheimista tehdä jättihanketta?

    Yksinkertainen vastaus: follow the money. Guggenheim-säätiö on keräämässä lisenssimaksuja itselleen, ja se ei pienimuotoisemmassa hankkeessa onnistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  36. Tero kirjoitti 29.11.2016 kello 11:21

    Talohan jää joka tapauksessa Helsingin (kiinteistöyhtiön) haltuun. Jos Guggenheim ei ota skulatakseen, voi siihen siirtyä jokin kansallinen joulupukinpaja-viritelmä. Pääasia, että saadaan hieno talo parkkipaikan tilalle. Koko Etelä-Satama on käsittämättömän nuhjuinen paikka. Aika tehdä asialle jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  37. Parempi kuin parkkipaikka kirjoitti 29.11.2016 kello 11:32

    Museon rakentamista Etelärantaan on perusteltu sillä, että kyllähän museo sentään on parempi kuin parkkipaikka. Se ei todellakaan kuulosta kovin vakuuttavalta perustelulta museon puolesta.

    Nykyisin parkkipaikkana toimiva tontti voitaisiin istuttaa puistoksi, joka jatkaisi Tähtitorninmäen puistoaluetta merenrantaan ja säästäisi samalla Kauppatorin kansallismaiseman rakentamiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  38. hare kirjoitti 29.11.2016 kello 11:35

    Toisaalta lainattua:

    Bisnesmies: “Haluaisin ostaa teiltä tontin ja rakentaa sille korkean, näyttävän, työllistävän ja houkuttelevan hotellin omalla rahallani”
    Helsingin kaupunki: “Ei käy”

    Bisnesmies: “Haluaisin teiltä maksutta tontin johon te rakentaisitte meille taidemuseon ja maksaisitte siitä meille vuosittaista lisenssimaksua”
    Helsingin kaupunki: “Nyt kuulostaa hyvältä!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 72

  39. Mr kirjoitti 29.11.2016 kello 11:40

    bartolmai:
    Onnistuessaan mahdollisuudet on mielettömät, Guggenheim olisi ainoa globaalia yleisöä tavoitteleva museo Itämerellä, Eremitaasin ohella.

    Et taida tuntea taidemuseoalaa kovin hyvin. Lousiana ja Moderna Museet molemmat tavoittelevat ja menestyksellisesti saavuttavat globaaleja yleisöjä. Lousiana vielä sijaitsee kaukana kaupungin keskustasta. Kumpikaan ei ole franchise-museo, toisin kuin Guggenheim, vaan omasta kulttuurista kumpuava autenttinen toimija. Minkälaisen viestin Helsingin ainutkertaisuudesta ja henkisestä kapasiteetista kerromme, jos se emme halua luoda ja tukea itse omia museoitamme, vaan turvaudumme franchiseen, jossa taiteelliset päätökset tehdään ulkomaalaisten asiantuntijoiden talutushihnassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  40. Kauppatorilla on jo maailmanpyörä kirjoitti 29.11.2016 kello 11:41

    Guggenheim kuulemma houkuttelisi lisää matkailijoita Helsinkiin. Mutta meillähän on jo maailmanpyörä ja uimalaitos Kauppatorilla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. Johannes Korpijaakko kirjoitti 29.11.2016 kello 11:43

    Guggenheim on brändi joka voitti Bilbaossa lotossa. Sinne onnistuttiin tekemään museo, joka on käsittämättömän onnistunut. Se on moderni upea teos, joka lähes kaikkien mielestä on kauniin näköinen ja josta on muodostunut suorastaan palvottu kohde.

    Tällä maineella Guggenheim on lähtenyt laajasti myymään brändiään kalliilla. Kuitenkin sen myyminen hiipui ja nyt juuri kukaan ei enää ole sitä ostamassa. Suomenkin brändin hintalappu tippui kuin salamasta 10 miljoonaa.

    Hanke on nyt sitä luokkaa että halutaan siitä halutaan Helsingille Eiffeltorni, Big Ben, Sidneyn operatalo, Seattlen Space needle, New Yorkin Empire State Bulding, Ateenan Alropolis, Chicagon Millenium Park, San Franciskon Golden Gate, tai Bilbaon Guggenheim. Jokin kohde joka vetää turisteja ja jonka jokainen haluaa kokea ja nähdä. Jonka jokainen Helsingistä tullut turisti kertoo olleen upea ja joka kannattaa käydä katsomassa.
    Tämä ei ole kulttuuri hanke. Tämä on brändi hanke.

    Kyse on siis siitä. Tarjoaako Guggenheim tarpeeksi sitä. Uskoakseni Guggenheim on parempi kuin Kalevala museo siinä. Se tunnetaan mailmalla ja hankkeeseen varattu mainos budjettikin on jo valtava. Kyllä Bilbaon Guggenheim on antanut sanalle hyvän maun ja yleistietoa on että Guggenheim on hieno museo.

    Uskoni kuitenkaan tähän hankkeeseen ei riitä. Talous luvut jolla sitä myydään on niin kenkkuja, että hankkeesta tulee todella paha maku ja siksi sitä suorastaan vihataan. Ei mainita suoraan että tontilla on arvoa, juuri ja juuri mainitaan, että ei ole otettu laskelmaan alvia mukaan ja yksityiseen tukeen lasketaan Finavia ja kummallinen lainajärjestely.

    Siitä jää kansalaiselle käteen hirmuisen suhmuroitu kuva. Jossa hanketta ajetaan kolmatta kertaa ihmeellisillä ihanteilla väkisin läpi. Ei ihme että sitä vihataan nokka pystyssä olevien porsasten hankkeena, joka vie viimeisetkin pennoset kansalaisen taskusta amerikkalaiselle säätiölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  42. Tero Tolonen kirjoitti 29.11.2016 kello 11:51

    Blogikirjoittaja:
    Ja täytyy vielä laittaa näkyviin linkki tähän blogipostaukseen, joka toteaa minusta aivan oikein, että Guggenheim on kurottamista menneeseen eikä tulevaan.

    http://liljat.fi/2016/11/niita-parempia-ideoita/

    Ihan hauska kirjoitus – toki parempi jos olisi jotain omaa, nykyisessä Guggenheimissa lähinnä ärsyttävintä on se, että rakennuksen ulkoasu on niin älyttömän ruma.

    Tuo kirjoittajan idea

    Maailman ensimmäinen Internet-kulttuurin ja mediataiteen museo.

    Olisi ihan hauska. Esimerkisi Future Crewn Second Reality sinne pyörimään 486 33MHz koneella, Gravis ultrasoundilla varustettuna ja muita ajattomia klassikoita. Slashdotin “Top 10 Hacks of All Time”

    https://news.slashdot.org/story/99/12/13/0943241/slashdots-top-10-hacks-of-all-time

    Museossa voisi olla vaikka oma osastonsa demoscenelle, josta monet pelifirmat Suomessa ovat saaneet alkunsa. Se on ehkä hieman tuntematon alakulttuurin muoto, mutta liittyy niin läheisesti pelaamiseen ja pelintekemiseen että uskoisin että sen perustamiseen voisi täältä löytyä intoa ja osaamista, kun vain joku älyäisi semmoisen tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  43. bartolmai kirjoitti 29.11.2016 kello 12:09

    Annika L.: Et voi olla tosissasi. Huhuu, Louisiana, Moderna museet?

    Nuo eivät tavoittele globaalia yleisöä. Ne eivät mainosta maailman suurissa metropoleissa. Ne vetävät yleisöä lähialueilta ja niistä, jotka ovat menossa Kööpenhaminaan ja Tukholmaan muutenkin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Viljanen on otettu kirjoitti 29.11.2016 kello 12:24

    aleksis salusjärvi:

    G on yrittänyt invaasiota 10 muuhun kaupunkiin ympäri maapallon viime vuosien aikana – ja rukkaset on tullut joka paikasta. Käytännössä jokaisella kerralla homma on tyrehtynyt yksityisen rahan puutteeseen.

    Helsingissä asia nähdään toisella tavalla. Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen totesi muutama vuosi sitten haastattelussa olevansa otettu, että Helsinki on näin mielenkiintoinen Guggenheimin kaltaisen tunnetun museon näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  45. noniin kirjoitti 29.11.2016 kello 12:27

    Blogistin halu syyttää antiamerikkalaisuudesta toimii vihreissä kuin junan vessa, samoin Putinin ymmärtämisen yritys. Minusta asiansa on hävitty, kun viisaana pitämäni kirjoittaja menee tuollaisiin yksinkertaistuksiin ja mustamaalaukseen. Pidän amerikkalaisista enkä päätä tuosta näyttelytilasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  46. R.Silfverberg kirjoitti 29.11.2016 kello 12:33

    Jouni Martikainen: Rohkenen epäillä, että kohtuullisen merkittävä osa Bilbaon Guggenheimissa vierailevista ei käy siellä jonkun tietyn näyttelyn takia, vaan että he käyvät “Bilbaon Guggenheimissa” ainakin osin riippumatta siitä, mitkä nimenomaiset näyttelyt siellä sillä hetkellä ovat. Eli eivät matkustaisi katsomaan samoja näyttelyjä, jos ne olisivat vaikka Bilbao Arenalla.

    Tämä on varmaan totta. Tarvitaan wau-arkkitehtuuria mitä Bilbaossa ei ollut ennen Guggenheimia eikä ole Helsingissä nytkään. Bilbao on siis Helsingin kokoine syrjäinen provinssikaupunki pohjois-Espanajssa, kaukana turistikohteista. Sitä Helsinkikin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  47. Mark Andersson kirjoitti 29.11.2016 kello 12:36

    OS: “Millaista sisältöä Guggenheimiin tulee? No kun en todella tiedä. ”

    Olennaisin kysymys ja olennaisin peruste jää siis kokonaan auki.

    On erikoista että raha, G-brändi ja talon seinät ovat keskustelun aiheena, mutta sisältöä ei käsitellä lainkaan. Mitä niin erityistä SISÄLTÖÄ G Helsinkiin toisi, että Kiasman ja AA-kerhon jälkeen kannattaisi heti ostaa sika sellaisessa säkissä, joka ei edes ole kaunis? Kulttuuria vain kulttuurin vuoksi?

    Omat kokemukseni maailman Guggenheim-sisällöistä eivät ole yhtään rohkaisevia. Ainoa, joka on elähdyttänyt, on ollut Bilbaon TALO, ei sisältö. Sellaistakaan ei olisi tiedossa Helsinkiin.

    Ainoa peruste näkyy olevan raha, ja sekin kovin, kovin epävarmaa ja riskaabelia pelaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  48. Tapio Osala kirjoitti 29.11.2016 kello 12:46

    Lundvistin Julle: vihapuheviestiäni

    Tässäpä vasta järkevä näkemys!

    Vähän toinen juttu: OS:”On aika vaikea ajatella turisminedistämishanketta, jossa ei olisi mitään kaupallista.”
    Eikö nyt lisääntyvä luontomatkalilu olisi vähän “epäkaupallista”?

    Suomen ainoassa Luonnon Maailmanperintökohteessa Merenkurkussa matkailuvirrat kehittyvät mukavasti. Eikä sitä juuri kaupalliseksi voi väittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  49. Museo vaikka väkisin kirjoitti 29.11.2016 kello 12:48

    Pekka T.:

    Miksi niin monet asiat, Guggenheim vain yhtenä, herättää niin paljon suoranaista vihaa?

    Voisiko se osaltaan johtua siitä, miten museota on jo vuosikaudet lobattu kaupungin kabineteissa. Tarinahan alkoi jo Katajanokalta, jos kukaan enää muistaa.

    Guggenheim ja Pajusen ja Viljasen ja taustalla puuhailevat säätiöt eivät hevillä luovuta. Tällainen hirveä tinkaaminen alkaa kääntyä jo itsessään museota vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  50. Antero kirjoitti 29.11.2016 kello 12:54

    Kuinka merkittävä se yksityisten sijoittajien panos edes on? Jo noilla Guggeheimin Helsingin tukisäätiön luvuilla yksityistä rahaa on luvattu noin 33 miljoonaa (siihen tulee se kiinteistöyhtiön 35 miljoonan laina päälle, mutta eihän se ole yksityisten panos).

    Mutta Guggenheimin papereissa on häivytetty se yksityiskohta, että edes tuo 33 miljoonaa ei ole lahjoitusrahaa vaan siihen sisältyy huomattava osuus lainarahaa. Esimerkiksi tuohon sisältyvät 7,5 miljoonaa Tiina ja Antti Herlinin säätiöltä onkin lainarahaa: http://www.tahsaatio.fi/tuki-guggenheim-helsingin-tukisaatiolle/

    Eli parhaimmassakin tapauksessa tuosta jää enintään 25,5 miljoonaa lahjoitusrahoja. Ja useita kysymyksiä: Mikä on lainan takaisinmaksuaika? Miten säätiö aikoo sen hoitaa? Onko listatuissa rahoituksista muita lainamuotoisia sitoumuksia, jolloin todellinen yksityisen rahan määrä on paljon pienempi? Erityisesti se toinen puolikas (7,5 miljoonaa) rakennusrahoista Aatos Erkon säätiöltä aiheuttaa kysymyksiä. Ja vielä, miksi säätiö on ilmaissut omissa papereissaan keräämänsä rahoituksen luonteen niin epäselvästi, että lainat ja lahjoitukset menevät sekaisin?

    Itselläni eniten koko projektissa tökkii se, että kaikki luvut ja raportit projektin puolelta vaikuttavat valheelliselta markkinoinnilta. Saatu rahoitus on ilmoitettu niin, että lahjoitusten ja lainojen määrät sekoittuvat, kävijämäärät vaikuttavat kovin optimistisilta verrattuna Lousianaan ja Moderna Museetin, tulot/kävijä on oletettu tolkuttoman korkeiksi verrattuna mihin tahansa museoon maailmalla tai meillä, museon toiminnasta ei ole mitään tietoa (joka on taas oleellinen kävijämäärien kannalta) ja sitoumuksista, jota Guggenheimin Helsingin säätiö tekee kansainvälisen Guggenheimin säätiön kanssa ei ole mitään tietoa.

    Joka osaa vähän raaputtamalla aina paljastuu tietoja, jonka mukaan koko hanke ei ole niin yksiselitteisen selkeä ja hyvin rahoitettu ja suunniteltu, kuin hankkeen puuhamiehet antavat ymmärtää. Siksi hanke vaikuttaa todella riskialttiilta kaupungin kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 47

  51. kl kirjoitti 29.11.2016 kello 12:56

    Huikeeta kaupallisuutta juu. Veronmaksajat kustantavat hankeen ja kantavat riskin, kun joku eliitin edustaja pistää tuottot taskuunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  52. Jorma Nordlin kirjoitti 29.11.2016 kello 13:10

    Yksityisten rahoittajien sijoittamat rahamäärät pidetään julkisuudelta piilossa, joten ei ole mitään tietoa miten suurella osuudella he ovat mukana. Siten ei ole myöskään tietoa onko hanke edes heidän näkökulmastaan uskottava.

    Toinen on itse sijoitusriski. Kuinka paljon uskalletaan sijoittaa korkean riskin hankkeeseen? Miten varmana tuottoa voidaan oikeasti pitää? En lähtisi sijoittamaan ainakaan omia rahojani noin kovalla riskillä.

    Jos riski realisoituu, koko juttu kaatuu veronmaksajien syliin ja sijoittajat menettävät rahansa. Epäilen, että eivät ole kovin isoja summia sijoittaneet suhteessa hankkeen kokoon. Muutman miljoonan sijoitus suurelta yritykseltä ei ole kovin iso panos, sen ovat valmiita häviämään.

    Sitten valtion yhtiöiden osuus, joka virheellisesti lasketaan yksityisen rahan osuudeksi, koska poliittisella ohjauksella ne saadaan mukaan.

    Osmo tuskin lähtisi omista palkka-, tai eläkerahoista kovinkaan isoa summa tällaiseen bisnekseen sijoitamaan. Helsingillä on ylimääräistä rahaa valtavasti tuottaa puoli miljardia euroa ylimääräistä ja laittaa ilmeisesti sukan varteen ja säästää kouluissa ja vanhustenhuollossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  53. Antero kirjoitti 29.11.2016 kello 13:18

    Ihmettelin ylempänä onko tuo toinen puolikas 15 miljoonan “yksityisestä rahasta” rakennuskustannuksiin lainaa vai avustusta. No kaivelin Jane ja Aatos Erkon säätiön avustuspäätöksiä ja sen perusteella Guggenheimin lisenssimaksuihin on myönnetty avustusta 5 miljoonaa, mutta rakennuskustannuksiin ei ole myönnetty avustusta – eikä se 7,5 miljoonaa myöskään mahtuisi Erkkojen säätiön kokonaisavustussummiin.

    Eli mitä ilmeisimmin Guggehiem Helsingin tukisäätiö on kerännyt lahjoitusrahoja enintään 18,4 miljoonaa euroa lisenssimaksuun. Se koko 15 miljoonaa rakennuskustannuksiin, joka on “yksityistä rahaa” onkin säätiön ottamia lainoja. Eli rakennuskustannuksista kaupunki maksaisi 80 miljoonaa ja lainaa olisi 50 miljoonaa.

    Ottaen huomioon nuo muutenkin optimistiset laskut toiminnan pyörittämisestä, minä en näe miten Guggenheim Helsingin tukisäätiö kykenisi hoitamaan kaiken tuon lainamäärän. Museo tekee tappiota jopa noilla optimistisilla oletuksilla, joten säätiön pitäisi kyetä keräämään yksityisiltä joka vuosi sekä museon tappioiden peittämiseen että lainojen maksamiseen menevät rahat. Käytännössä alijäämät, joita ei näin saisi peitettyä, kaatuisivat kaupungin niskoille, koska se on ainoa toimia tässä, joka ne kykenisi maksamaan (ja sopimuksessa on jopa se kohta 6.4 joka käytännössä tämän takaa, kun PA säätiö ja kaupunki neuvottelisivat kumpi maksaa).

    Tämä näyttää enemmän ja enemmän siltä, että käytännössä kyseessä on kaupungin kokonaan rahoittama ja käytännössä pyörittämä museo. Ainoastaan lisenssimaksu ja se avustusmäärä, mitä säätiö saa vuosittain kerättyä (en odota tähän kovin suurta summaa) tulee yksityisiltä ja käytännön toimintaa pyörittää säätiö, mutta rahoitusvastuu jää kokonaan kaupungille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  54. OlliS kirjoitti 29.11.2016 kello 13:22

    Havainnekuvissa paikalle näyttäisi tulevan joku mustilla päreillä päällystetty pömpeli, ei todennäköisesti kovin säänkestävä. Miksei museota tehtäisi ruostumattomasta teräksestä, joka on paljon puuta kestävämpi materiaali ja myös kotimainen? Ehkä Bilbaossa ihmisiä ei vedä puoleensa museon nimi vaan se että se kiiltää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. Jerry3 kirjoitti 29.11.2016 kello 13:26

    Osmo Soininvaara:
    Jo on pakko sanoa, että vähän siihen tietysti vaikutti sekin, että kun Timo Soini kaatoi valtion vastustaakseen perussuomalaisten puolueohjelman vaatimusten mukaisesti postmodernia tekotaidetta, minun on vaikea olla samaa mieltä.

    Yllä oleva lienee pilke silmäkulmassa kirjoitettu, mutta Osmon omia ajatuksia helmikuulta lainatakseni:

    “On kuitenkin tyhmää antaa vastapuolen määritellä oman ajattelusi negaation kautta: noiden hullujen kanssa ei voi olla samaa mieltä mistään. Tämän älyllisen ansan vuoksi tupakoinnin vastustus on Saksassa yhä vastatuulessa. Olihan Hitler tupakoinnin vastustaja.”

    Osa Guggenheimin vastustajista tuntuu piehtaroivan väkivaltafantasioissa ja salaliittoteorioissa, mutta ei se tee minun silmissäni Guggenheimista kannattamisen arvoista hanketta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  56. anonilli kirjoitti 29.11.2016 kello 13:26

    Pekka: Venetsiassa Peggy Guggenheimin pienehkön (4000 m2) museon kävijämäärä on 400.000 vuodessa.

    Venetsialla ei ole tarvetta houkutella turisteja, päinvastoin, kaupungin pitäisi rajoittaa turismia, ettei se tukehdu siihen tai muutu pelkäksi nähtävyydeksi ilman asukkaita: https://www.theguardian.com/world/shortcuts/2016/sep/27/dont-look-now-venice-tourists-locals-sick-of-you-cruise-liners

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  57. Sibbo San Sebastian kirjoitti 29.11.2016 kello 13:57

    Jos käyttää omien päätöstensä perusteena sitä että kontraa Soinia, on politiikka ja ajatukset todella vähissä.

    Museon sisällöstä onkin ollut vähemmän puhetta. Mitään postmodernia tekotaidetta sinne ei tule vaan suunnitelmissa on muotoiluun erikoistuminen. Eli todennäköisesi Guggenheim-säätiö dumppaa varastoistaan kuusikymmenluvun muovituoleja kansan ihasteltavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  58. Jorma Nordlin kirjoitti 29.11.2016 kello 14:06

    Onko Guggenheimin rakennuksen “laatuongelma” jo tiedossa ennen kun on edes rakennusta rakennettu?

    “Olenkin suuresti ihmetellyt, miksi suomalaiset arkkitehdit ja muut asiantuntijat eivät ole sanoneet painavia sanoja kilpailun voittaneen ehdotuksen kattomateriaalien ja puuosien kestävyydestä? Suomen talvi voi olla liian ankara materiaaleille ja suunnitelmille, jotka muissa lämpimissä maissa eivät ole ongelma. Tänään HS:ssä professori emeritus Matti Seppä tarttui aiheeseen mielipideosastolla. Hyvä. ”
    “Matti Seppä kiinnittää hyvin huomiota suunnitellun museorakennuksen kattoon, joka on kuin pyykkilauta, ja se on vielä tehty lasista. Katto tulee olemaan tasaisen lumen peitossa jo ennenkuin Helsingissä on satanut 30 senttimetriä lunta. Lumi olisi saatava pois, mutta lasikatolle ei ole menemistä lumitöihin. Lumi sulaa suojasäällä ja jäätyy taas sään pakastuessa. Lämpölaajentuminen on erittäin voimakasta ja vesivahingot enemmän kuin todennäköisiä. ”
    http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227011-viimeinen-naula-guggenheimin-kattoon-tanaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  59. Lauri R kirjoitti 29.11.2016 kello 14:11

    Ongelma voi tosiaan olla se että Guggenheimin vetovoima noissa aiemmissa sijainneissa on nimenomaan se talo, ei niinkään mitä siellä on sisällä. Sekä New Yorkissa että Bilbaossa näin on. Guggenheimilla oli kai jokin haarakonttori jossain muuallakin, mutta juuri kukaan ei muista siitä mitään, koska sisältö ei massaturimia kiinnosta.

    Nythän on tingitty hinnasta – mahdetaanko vähemmillä miljoonilla saada riittävän ihmeellinen talo. Ainakaan esitettyjen havainnekuvien häkkyrät eivät ole mitään uutta ja ihmeellistä. (kuten ei olisi noiden kahden ensimmäisen Guggenheiminkaan kopiot nykyään.) Esim Abu Dabiin suunniteltu Guggenheim talo on melkolailla samanlainen kuin Bilbao, enpä jaksa uskoa että nousee turisteja vetäväksi voimaksi. Bilbao on maino jatke New Yorkin museon arkkitehtuurille, mutta tyyli on ilmeisesti loppuun kulutettu, tai sitten vaan pitäisi olla uusi ja parempi arkkitehti.

    Eli jos Guggenhaimista onnistutaan tekemään mahtava arkkitehtuurinen elämys, jolla päästään rakennuksena esille globaalisti, niin sillä on onnistumisen mahdollisuuksia. Taiteellisestä sisällöstä ei puhuta, koska sillä ei ole mitään merkitystä – rakennuksen voi täyttää vaikka päiväkotilasten piirustuksilla. Jos ei onnistuta siinä rakennuksessa niin se on sitten yks ja sama. Ei kai kukaan kuvittele että esim. Sydneyn oopperatalo olisi turisteja vetävä voima koska siellä on niin hyvät esiintyjät?

    Totta kai Guggenheimin nimellä on helppo markkinoida uutta onnistunutta rakennusta – mutta jos se rakennus on vain Kiasman tapainen OK muttei mitään sen kummempaa niin tuskimpa se houkuttelee Helsinkiin yhtään uutta pidemmällä tähtäimellä. Toki vanhat turistit käy siellä vaikkapa Kiasman sijasta, mutta ei se niitä lisää.

    Kotimaiset kuvataitelijat tietty hyötyy, kun pakkohan se museo on jollain täyttää, ja suomalainen nykytaide on halpaa. Mutta voisihan senkin hoitaa esmes ostamalla nykytaidetta vaikka metroasemille. Siinä säästyisi monta miljoonaa kun ei tarttisi rakentaa sitä museota erikseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  60. ceterum censeo kirjoitti 29.11.2016 kello 15:22

    Tero:
    Valinnan voisi varmastikin tehdä juuri siltä kannalta, sopiiko museo kyseiselle paikalle, ja onko se arvioidun matkailun lisäämisen suhteen kaupungin investointina kustannustehokas. Mutta totta kai lopulta asiassa isoin arvo on imagoarvo, ja sikäli imagoon liittyvät tunneperäiset kommentit ovat perusteltuja. Ehkä Helsingin imago matkailukaupunkina kasvaa Guggenheimin myötä, ehkä toisaalta turistit hakisivat Suomesta juuri erilaisuutta ja pohjoismaalaisuutta amerikkalaisuuden sijaan. Tosin ei enemmistön turisteista tarvitse siitä välittää, kunhan riittävän moni on siitä kiinnostunut. Harvempi kuitenkaan jättäisi vierailematta Helsingissä sen takia, että siellä olisi Guggenheimin museo. Useampi saattaisi varmaan perustaa vierailupäätöksensä siihen.

    Itse olin hankkeen kannalla kunnes kävin New Yorkin Guggenheim-museossa. Minusta Tapiolan Emmassa on paljon hienompia näyttelyitä, joskin mielipiteeni perustuu vain yhteen käyntiin Guggenheimissa. Itse museorakennus on kyllä ihan hieno. Tämä käynti kuitenkin riitti muuttamaan oman mielipiteeni negatiiviseksi. Mutta onneksi minä en ole päättämässä asiasta.

    Viljanen on otettu: Helsingissä asia nähdään toisella tavalla. Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen totesi muutama vuosi sitten haastattelussa olevansa otettu, että Helsinki on näin mielenkiintoinen Guggenheimin kaltaisen tunnetun museon näkökulmasta.

    Tuo kertoo tietynlaisesta provinsiaalisesta kirkonkylämentliteetista. Kun kaikkialla muualla hankkeet on pysäytetty viimeistään siinä vaiheessa, kun sopimusehdot ja taloudelliset järjestelyt ovat valjenneet, meiltä löytyy näitä xenomaaneja, joille ulkomaalainen on ihmeellistä ja ihanaa. Ja juuri heidän kaltaisilleen näitä keisarin uusia vaatteita vielä pystytään myymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 43

  61. Matti H. kirjoitti 29.11.2016 kello 15:26

    Olen köyhä mutta erittäin innokas kulttuurinharrastaja. Kun vielä olin keskituloinen, pystyin säästämään kolmeen New Yorkin matkaan (toki noin viiden vuoden välein) ja tietysti kävin joka vierailulla myös Guggenheimin taidemuseossa. Tiedän siis kokemuksesta, kuinka hienot kokoelmat ko. säätiöllä on ja kuinka upeita näyttelyjä se järjestää. Nykyisillä noin tuhannen euron kuukausituloillani New Yorkin tai Bilbaon matkat ovat vain kaukainen haave.

    Olen myös erittäin innokas ja vannoutunut Vihreiden kannattaja ja äänestäjä. Olen kunnallis- ja eduskuntavaaleissa äänestänyt Vihreitä lähes koko puolueen olemassaoloajan ja niin aion tehdä myös jatkossa. Olen kokenut, että puolueen arvomaailma on lähellä omaani minulle tärkeissä ympäristöön, tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

    Hämmästykseni ja pettymykseni onkin suuri, kun Helsingin Sanomien kyselyn (23.11.) mukaan osa Vihreiden valtuutetuista vastustaa Guggenheim-hanketta. Minusta on suorastaan käsittämätöntä, että osa Vihreistä on lähtenyt Timo Soinin rinnalle tähän kulttuurivastaiseen vasemmistopopulistiseen vastustukseen. Eikö Vihreiden nimenomaan tule kaikin tavoin edistää kulttuurista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta? Guggenheimin taidemuseo Helsingissä tarjoaisi meille köyhille kulttuurinharrastajille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua upeisiin teoksiin ja näyttelyihin, jotka muuten olisivat pitkälti meille saavuttamattomia. Haluavatko hankkeen vastustajat todellakin riistää meiltä köyhiltä sen mahdollisuuden?

    Sanottakoon selvyyden vuoksi, että käyttämässäni termissä ”vasemmistopopulistinen” sanaan ”vasemmisto” ei minulla liity mitään negatiivista. Määrittelisin päin vastoin itseni vihreäksi, joka on ainakin vasemmalle kallellaan. Valitettavasti tässä kysymyksessä vasemmistoon kuuluvista valtuutetuista ainoastaan Sara Paavolainen näyttää pitävän yllä sivistyksen ja tasa-arvon valoa, ehkä myös pari muuta.

    Myös ekologiselta kannalta museon vastustus on järjetöntä. Onhan nyt paljon ekologisempaa ja vähäpäästöisempää, että museon näyttelyt ovat helsinkiläisille, muille suomalaisille ja myös lähimaiden asukkaille helposti saavutettavissa sen sijaan, että matkustettaisiin Bilbaoon tai New Yorkiin niitä katsomaan.

    Guggenheim- hanke on myös taloudellisesti erittäin järkevä ja kannatettava hanke. Mahdollisine pienine riskeineenkin se on pitkällä aikavälillä varmasti taloudellisesti kannattava ja tuo tänne turismi- ja verotuloja enemmän kuin siihen investoidaan. Onko meillä helsinkiläisillä vastustajien mielestä todellakin varaa jättää tällainen ainutlaatuinen mahdollisuus käyttämättä ja katsoa sitten kateellisena sivusta, kun museo vetää kävijöitä ja tuottaa turismituloja jossakin lähialueen maassa?

    Vastustajien esittämät heitot saman rahasumman sijoittamisesta johonkin suomalaiseen kulttuurihankkeeseen ja sitä kautta saavuttavista hyödyistä ovat vähintäänkin täysin epärealistisia jos eivät jopa epärehellisiä. Eivät kai vastustajat ihan tosissaan usko, että ko. rahasumma olisi oikeasti käytettävissä johonkin toiseen hankkeeseen tai että tuo toinen hanke mahdollisesti toteutuessaan houkuttelisi tänne ainakaan ulkomaalaisia turisteja samassa mittakaavassa kuin maailmalla hyvin tunnettu Guggenheim? Jos rahoja ei käytetä tähän hankkeeseen, niitä ei käytetä mihinkään muuhunkaan kulttuurihankkeeseen. Guggenheim-hankkeen vastustaminen on siis kulttuurirahoituksen lisäämisen vastustamista ja täten kulttuurivastaista toimintaa.

    Minulle Guggenheim-hanke on niin perustavanlaatuinen ja tärkeä kysymys, että lupaan, että yksikään sitä vastaan äänestänyt vihreä ei saa koskaan missään vaaleissa minun ääntäni. Teen myös parhaani muistuttaakseni asiasta lähipiiriäni, johon kuuluu runsaasti Vihreitä äänestäviä ja Guggenheimia kannattavia.

    Toivon, että kuuntelet todellisia taiteen ja museokentän asiantuntijoita eli HAMin johtajaa Maija Tanninen-Mattilaa, Ateneumin johtajaa Susanna Petterssonia ja Kansallisgallerian pääjohtajaa Risto Ruohosta, jotka kaikki yhdessä monien muiden museonjohtajien kanssa kannattavat Guggenheim-hanketta (HS 28.11.). Vetoan sinuun, että äänestät kulttuurisen tasa-arvon, taloutta piristävän hankkeen ja entistä kiehtovamman ja houkuttelevamman Helsingin puolesta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  62. Tommi Uschanov kirjoitti 29.11.2016 kello 15:46

    Tero Tolonen: Museossa voisi olla vaikka oma osastonsa demoscenelle, josta monet pelifirmat Suomessa ovat saaneet alkunsa. Se on ehkä hieman tuntematon alakulttuurin muoto, mutta liittyy niin läheisesti pelaamiseen ja pelintekemiseen että uskoisin että sen perustamiseen voisi täältä löytyä intoa ja osaamista, kun vain joku älyäisi semmoisen tehdä.

    Sinulta on ilmeisesti mennyt jotenkin kokonaan ohi Suomen pelimuseo, joka aukeaa Tampereella tammikuussa (ensimmäinen kutsuvierastilaisuus on itse asiassa jo tämän viikon perjantaina). Museon puuhamiehistä suurella osalla on erittäin läheiset ja kiinteät yhteydet demosceneen, ja tämä tulee näkymään myös museon toiminnassa.

    Johannes Korpijaakko: Uskoni kuitenkaan tähän hankkeeseen ei riitä. Talous luvut jolla sitä myydään on niin kenkkuja, että hankkeesta tulee todella paha maku ja siksi sitä suorastaan vihataan. Ei mainita suoraan että tontilla on arvoa, juuri ja juuri mainitaan, että ei ole otettu laskelmaan alvia mukaan ja yksityiseen tukeen lasketaan Finavia ja kummallinen lainajärjestely.

    Siitä jää kansalaiselle käteen hirmuisen suhmuroitu kuva. Jossa hanketta ajetaan kolmatta kertaa ihmeellisillä ihanteilla väkisin läpi.

    Niille, jotka kaipaavat vastausta tähän “miksi vihataan” -kysymykseen: vastaus on kaikessa yksinkertaisuudessaan tässä. Sitä vihataan, koska se nähdään suhmuroinniksi, täsmälleen samalla tavalla kuin vaikka Talvivaaran kaivos tai Fennovoiman ydinvoimala nähdään suhmuroinniksi. On myös syytä huomata, että tämä selitys on täysin riippumaton siitä, kuinka paha suhmurointi kyseessä todellisuudessa on. Mielikuva on mielikuva, sen hälventämiseksi ei ole tehty riittävästi, ja nyt alkaa olla liian myöhäistä tehdäkään enää mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  63. Jorma Nordlin kirjoitti 29.11.2016 kello 16:08

    Osmo taitaa olla päätöksen tehnyt puhtaasti tunnesyiden perusteella 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  64. Risto kirjoitti 29.11.2016 kello 16:13

    Pekka: Venetsiassa Peggy Guggenheimin pienehkön (4000 m2) museon kävijämäärä on 400.000 vuodessa.

    Paljonko on maksavia kävijöitä (ilmaislipuilla saa kävijäämäärää helposti kasvatettua). Helsingin Guggenheimin on budjetoitu keräävän 40% nykyisten G-museoiden yhteenlasketusta lipputuloista. Ilmeisesti Helsingin pitäisi mennä Bilbaon ohi, vaikka Venetsian osuus olisi pikkuruinen. Tuntuuko realistiselta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  65. Lundvistin Julle kirjoitti 29.11.2016 kello 16:19

    R.Silfverberg:

    Helsingin toinen ongelma on että sen kultturelliset arvorakennukset ovat tyhjillään kesällä, kun turistisesonki on parhaillaan, tarkoitan Musiikitaloa, Finlandia-taloa, Ooppeeraa ja teattereita. Eikö sille voisi tehdö jotain? Eikö Sibeliusta voisi soittaa turisteille Musiikkitalossa vaikka kerran viikossa kesällä, jos on kaunis ilma, vaikka ulkona terassilla. Ei sinne tarvitse Esa-Pekka Salosta roudata kapellimestariksi vaan joku tuore luopaus käy kanssa.

    Tuo on kyllä ihan todellinen ongelma. Aika monet kerrat on ollut tekemistä keksiä kesävieraille ohjelmaa, kun kaupunki on lomalla. Lähinnä syömiseksi ja tenutteluksi se sitten menee.

    Kesäkonserteista opiskelijoille kesäduunia? Guggenheimin rahoilla ja vuotuisilla kuluilla rahoittaisi aika paljon ohjelmistoa ja tapahtumia kesäiseen Helsinkiin.

    Olis käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  66. Sibbo San Sebastian kirjoitti 29.11.2016 kello 16:59

    Matti H.:
    ….osa Vihreistä on lähtenyt Timo Soinin rinnalle tähän kulttuurivastaiseen vasemmistopopulistiseen vastustukseen.

    Guggenheim ei ole liberaalia kulttuuripolitiikkaa, globaalia idealismia tai ihmiskunnan hyvinvointia lisäävää hyväntekeväisyyttä.

    Se on bisnestä. Kaikki hankkeeseen liittyvät perustelut lähtevät taloudesta. Rahoittajille on ihan sama vaikka paikalle tulisi moskeija, ydinvoimala tai bordelli kunhan tuottoa tulee.

    Bisnes on toki hyvä asia ja on yleensä lisännyt kaikkien osallisten hyvinvointia. Tässä tapauksessa sopimukseen sisältyvät riskit ja potentiaalit ovat kuitenkin pahasti epätasapainossa kuten franchisissa yleensä. Se ei ole laiskalle oikotie onneen, ja tällä kertaa tuntuu todellakin siltä että sekä päättäjät että puolestapuhujat luulevat keksineensä uuden Sammon….

    Soinin ottaminen suunnannäyttäjäksi on osoitus älyllisestä ja retorisesta laiskuudesta, vaikka se suunta olisikin päinvastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  67. Risto kirjoitti 29.11.2016 kello 17:03

    Tämä on taloudenkannalta epävarma ja saattaa tuottaa kaupungille menoja.

    Miten niin “saattaa”? G-säätiön omasta budjettiesityksen mukaan kaupunki maksaa rakentamisesta suoraan 80 miljonaa ja takaa 35 miljoonan lainat. Edes niillä huomaatavan optimistisilla kävijämäärillä mitä esityksessä käytetään, tuota lainaa ei ole saatu maksettua pois laskemissa käytetyllä 20 vuoden tarkasteluperiodilla.

    Jos rakennuskustannukset ylittävät budjetoidut (mikä tuntuu olevan sääntö kun tässä maassa julkisella varoin rakennetaan mitään, mitä ei ole tehty kymmentä kertaa aikaisemmin), vajeen kattaa joko:

    A) Valtio (joka ei ilmoittanut etukäteen, että heiltä ei tipu mitään)
    B) Suomalainen tukisäätiö (jolla ei alkuosuutensa maksettuaan ole mitään omaisuutta (ilmeisesti jopa velkaa “lahjoittajilleen”))
    vai
    C) Helsingin kaupunki
    (veikkauksia otetaan vastaan)

    Vuotuisissa tuloissa oletetaan lipputulot (6,5 milj) esimerkkinä yli tuplat verrattuna verrattuna Tukholman modernin taiteen museoon ja valtion tuki (1,3 miljoonaa), jonka lakisääteisiä ehtoja museo ei ainakaan aloittaessaan täytä. Jos näissä (tai sponsorituloissa)tulee vaje, niin kukahan sen yllä olevasta listasta korvaa: A, B vai C? Muutaman sata tonnia museo tuotti jopa virallisilla laskelmillaankin tappiota, eikä oman kokelman hankintavaroillekaan mitään muuta maksajaa kuin kaupunki ole osoitettu.

    koska kalliiseen taloon ei ole ollut varaa hankkia mielenkiintoisia näyttelyjä

    Ja lääkkeeksi rakennetaan uusi kallis talo ilman, että sisällöstä puhuttaisiin etukäteen? Johtuuko sisältökeskustelun puute siitä, että Bilbao pitää kiinni veto-oikeudestaan estää kilpailija eurooppalaisilla markkinoilla kuvataiteen osalta, jolloin Helsingille jää se design ja arkkitehtuuri, joilla on vieläkin hankalampi houkutella suurta yleisöä?

    Sopimuksessa säätiöllä on kuitenkin voimakas kannustin huolehtia kävijämääristä, joten luotan, että sisältö tulee olemaan mielenkiintoista.

    Millä säätiöllä? Museon ei oletetakaan tekevän muuta kuin tappiota, ja jos niitä tulee budjetoitua enemmän vain toisella sopimuskumppanilla (se ei ole se suomalaisella tukisäätiöllä) on varoja niiden kattamiseen.

    Jos taat viittaa amerikan Guggenheimsäätiöön, niin väite saattaisi jopa pitää paikkansa, mutta kun tämän ja tukisäätiön välinen sopimus ei ole julkinen, jää arvailujen varaan se, kuinka hyvin he ovat onnistuneet turvaamaan omat saatavansa jos projekti sekä pettäisi laskelmansa, ja kaupunki (yllättäen) kieltäytyisi lisämaksumiehen roolista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  68. Risto kirjoitti 29.11.2016 kello 17:15

    Lauri R:
    Eli jos Guggenhaimista onnistutaan tekemään mahtava arkkitehtuurinen elämys, jolla päästään rakennuksena esille globaalisti, niin sillä on onnistumisen mahdollisuuksia.

    Miksi jossitella? Arkkitehtuurikilpailuha oli jo. Unohtaen sen, onko tuo Musta Torni sopiva tuolle paikalle (ja sen rakentaminen linjassa vaikkapa Katajanokan hotelliprojektin torppausperustelujen kanssa), niin onko tuo rakennus ylipäätänsä sen näköinen, että joku lentäisi vaikka Saksasta asti sitä katsomaan? Vaikea uskoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  69. TTK kirjoitti 29.11.2016 kello 17:41

    R.Silfverberg:

    Helsingin toinen ongelma on että sen kultturelliset arvorakennukset ovat tyhjillään kesällä, kun turistisesonki on parhaillaan, tarkoitan Musiikitaloa, Finlandia-taloa, Ooppeeraa ja teattereita. Eikö sille voisi tehdö jotain? Eikö Sibeliusta voisi soittaa turisteille Musiikkitalossa vaikka kerran viikossa kesällä, jos on kaunis ilma, vaikka ulkona terassilla. Ei sinne tarvitse Esa-Pekka Salosta roudata kapellimestariksi vaan joku tuore luopaus käy kanssa. Turistit odottavat kaupunkilomalta rentoa yhdessäoloa, mukavaa musiikkia, hyvää ruokaa, viiniä ja naiskauneutta.

    Joutaisivatkohan Sibiksen opiskelijat soittamaan kamarimusiikkia kesätöinä Musiikkitalolla? Helsinki Young Summer Ensemble (idea vapaasti käytettävissä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  70. Augustus Koho kirjoitti 29.11.2016 kello 17:45

    Nähtävästi Helsingin etu ei enää kiinnosta. Hallitus tuhoaa yliopiston ja soten maakuntapelleilyineen, ja nyt sitten vielä pitäisi rakentaa museo josta hyöty menee porvarieliitille ja valtion kassaan, jos sellaista tulee. Vaalit tulossa, mutta eliitin etuja vastaan ei voi enää äänestää. Ihan samaa talouseliitin edunvalvontaa kuin Clintonin porukalla Jenkeissä, oli kyseessä sitten ihmisten terveys tai vaikka kulttuuri. Politiikka naamioidaan miellyttämään liberaalia, mutta sitten oikeasti valta myydään eniten tarjoavalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  71. Markku af Heurlin kirjoitti 29.11.2016 kello 18:06

    Jotensakin tuntuee siltä, että OS:n blogin alussa mainitut vertaus Länsimetroon voi olla yllättävän osuva…

    Yritämme vähentää liikentene, ml lentoliikenteen energiankulutusta. Se edellyttää myös matkustamisen vähentämistä.Millä ne turistit saapuvat tänne Suomen perukoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  72. Markku af Heurlin kirjoitti 29.11.2016 kello 18:18

    Pekka: Suosittele: Thumb up

    Vnetsisaas on päivittäiin n. 50.000 turistia jak´heitäö käy siellä vuodessa lähes 3 miljoonaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. ksee kirjoitti 29.11.2016 kello 18:25

    Mark Andersson:
    OS: “Millaista sisältöä Guggenheimiin tulee? No kun en todella tiedä. ”

    Olennaisin kysymys ja olennaisin peruste jää siis kokonaan auki.

    Onhan se vähän huolestuttavaa, jos hanketta myydään suosittujen taidenäyttelyiden kävijämäärien avulla vaikka sellaisiin ei ole välttämättä edes mahdollisuutta.

    HS mielipide: Arkkitehtuuri­näyttelyt eivät vedä yleisöä

    “Keräämieni tietojen mukaan Guggenheim Helsinkiin koottaisiin näytteille kansainvälisen arkkitehtuurin ja designin näyttelyjä eikä suinkaan kuvataidetta, jonka esittämiseen Euroopassa Espanjan Bilbaossa sijaitsevalla Guggenheimin taidemuseolla on yksinoikeus.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  74. Ahistaa kirjoitti 29.11.2016 kello 18:47

    En viitsi lukea kommenttea joten olen pahoillani, jos tämä on jo sanottu viisi kertaa: Guggenheim näyttää huijaukselta.

    Kun ekalla kertaa ei saatu tälle – aika huonolle – brändille rahoitusta, väännettiin uusi hustle, jossa näennäisesti saatiin maksajiksi ei-julkiset tahot.

    Lopulta kuitenkin veronmaksajat kärsivät, veikkaisin.

    Sinänsä ihan kiva juttu. Varmaan menen käymään, jos joskus valmistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  75. Sirkusta ja performanssia kirjoitti 29.11.2016 kello 18:54

    Kukaan ei oikein tunnu tietävän, minkälaista sisältöä Guggenheimin museoon tulee, eikä sitä tunnu tietävän Guggenheimin säätiö itsekään. Säätiö on yrittänyt vedellä kaikista mahdollisista naruista, että saisi Helsingin lähtemään hankkeeseen mukaan. Tärkeintä on, että museo rakennetaan.

    Vuosi sitten Säätiön apulaisjohtaja Nancy Spector kertoi Hesarin hastattelussa, että Guggenheim ei rajoita tarjontaa vain kuvataiteeseen, vaan museossa voi olla myös esityksiä, performansseja ja tanssia.

    Matkan varrella museon keppihevosena on myös jo ehditty käyttää puurakentamista ja design-painotteisuutta, ja vuosi sitten kerrottiin että museo voisi esimerkiksi edistää keskustelua ilmastonmuutoksesta. Mitä keksitään seuraavaksi? Itämeren suojelua, Marsiin matkailua ja pelimannimusiikkia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  76. hh kirjoitti 29.11.2016 kello 19:16

    Osmo, sinä ihmettelet vihaa joka Guggenheimiin kohdistuu? Minä mietin sinun ihmettelyäsi!

    Funtsippa vähän, funtsi vaikkapa mitä kaikkea on Stadionin eteläpuolella tehty eliitin iloksi viimeisinä vuosikymmeninä. Ooppera (ja sen liput), Finlandiatalon uudet marmorit, Musiikkitalo, jo päätetty Keskustakirjasto, Kiasma ja hännän huippuna Hiljaisuuden Pömpeli linja-autoaseman kupeessa. Nyt sitten nämä mustat laatikot! Tätä lajia alkaa olla tarpeeksi, joku rajaviiva saavutettu, tätä eliitin paapomiseen käytettyä rahavirtaa väki vihaa. Sitä, että tälle tuhlaamiselle ja pröystäilylle, näin se koetaan, ei näytä millään tulevan loppua vaan aina lyödään uutta peliin, kuin käärmettä pyssyyn. Että teille jotka maassa todellisuudessa hallitsette ei mikään tunnu riittävän!

    Ei tässä Guggenheimia sinänsä vihata, se koetaan vain turhaksi, isoriskiseksi, sirkushommaksi, (Den Stora Blåsningen 😉 jota meille syöttää itseriittoinen hallintokoneisto vähääkään tavallisista ihmisistä piittaamatta.
    Tiedän kyllä, sinulla on paljon järkevää sanomista tuohon mitä äkkiä kirjoitin mutta anna olla. Funtsi sen sijaan mitä viha, oikeutettu tai väärinkin ajateltu, voi saada aikaiseksi kun se oikein pääsee patoutumaan. Tulevaisuus voi tälläisenäänkin olla meille suomalaisille arvaamattoman hankala.

    Entäpä jos joskus jättäisitte näitä hienouksia, jonkun niistä, tekemättä ja vaikka muodon vuoksi tekisitte yhden “ylimääräisen” hoitokodin kasvavalle, raihnaistuvalle vanhusväestölle? hh

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.11.2016 kello 22:20

    Funtsippa vähän, funtsi vaikkapa mitä kaikkea on Stadionin eteläpuolella tehty eliitin iloksi viimeisinä vuosikymmeninä. Ooppera (ja sen liput), Finlandiatalon uudet marmorit, Musiikkitalo, jo päätetty Keskustakirjasto, Kiasma ja hännän huippuna Hiljaisuuden Pömpeli linja-autoaseman kupeessa. Nyt sitten nämä mustat laatikot! Tätä lajia alkaa olla tarpeeksi, joku rajaviiva saavutettu, tätä eliitin paapomiseen käytettyä rahavirtaa väki vihaa. Sitä, että tälle tuhlaamiselle ja pröystäilylle, näin se koetaan, ei näytä millään tulevan loppua vaan aina lyödään uutta peliin, kuin käärmettä pyssyyn. Että teille jotka maassa todellisuudessa hallitsette ei mikään tunnu riittävän!

    Tässä tuotiin hyvin esille se, minkä takia kannatan Guggenheimia. Kannatan myös oopperaa (en juurikaan käy itse) musikkitaloa ja Keskustakirjastoa. Ylipäänsä kaikkea, mikä tekee Helsingistä mielenkiintoisen paikan elää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. anonyymi kirjoitti 29.11.2016 kello 19:45

    Matti H.: Guggenheim- hanke on myös taloudellisesti erittäin järkevä ja kannatettava hanke.

    Luulen, että noilla miljoonilla saisi ostettua aika monta näyttelyä Guggenheimin kokoelmista jo olemassaoleviin suomalaisiin museoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  79. Mikko H kirjoitti 29.11.2016 kello 20:08

    Matti H.: Guggenheimin taidemuseo Helsingissä tarjoaisi meille köyhille kulttuurinharrastajille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua upeisiin teoksiin ja näyttelyihin, jotka muuten olisivat pitkälti meille saavuttamattomia. Haluavatko hankkeen vastustajat todellakin riistää meiltä köyhiltä sen mahdollisuuden?

    Tuo menee melko paksuksi. Guggenheimin kaltaista hanketta kaupungin laskuun ei kyllä mitenkään päin voi pitää kaupungin velvollisuutena niille asukkaille, joilla ei ole varaa lentää New Yorkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  80. ksee kirjoitti 29.11.2016 kello 20:40

    Mikko H: Tuo menee melko paksuksi. Guggenheimin kaltaista hanketta kaupungin laskuun ei kyllä mitenkään päin voi pitää kaupungin velvollisuutena niille asukkaille, joilla ei ole varaa lentää New Yorkiin.

    Kaupunkihan voisi ostaa vuosittain vaikka tuhat halpaa pakettimatkaa Nykiin ja arpoa ne kulttuurimatka-arpajaisiin osallistuneille (osallistumisehdoiksi vaikka mediaanin alle jäävät tulot ja jollain tavoin indikoitu kiinnostus kulttuuriin). Varmaan tulisi halvemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  81. Sirkusteltta Eteläsatamaan kirjoitti 29.11.2016 kello 20:56

    Eteläsataman tontille voitaisiin pystyttää sirkusteltta, jossa museo toimisi niin kauan kuin Helsingin rahat riittävät. Sen jälkeen teltta voitaisiin panna kasaan ja siirtää se johonkin muuhun kaupunkiin. Teltta olisi loistava ympäristö vaihtuville näyttelyille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  82. Ossi Saresoja kirjoitti 29.11.2016 kello 21:19

    Soininvaara: “Minä en aio mennä katsomaan lätkämatseja HIFKin uuteen jäähalliin, koska lätkämatsit ovat minusta tylsiä. Pitäisikö minun vastustaa jäähallia tämän takia vai pitäisikö ajatella niitäkin, jotka haluavat katsoa jääkiekkoa?”

    Mainitsit eräässä aiemmassa postauksessa (Liberan analyysi (4) Läpinäkyvyyttä maan myyntiin ja vuokraukseen), että HIFK:ään ei maksa käypää hintaa saamastaan tontista. Sekään ei ole mielestäni kovinkaan hyvä asia. Olisi parempi, jos jääkiekon ystävät maksaisivat omat huvituksensa enimmäkseen itse. HIFK sentään ilmeisesti maksaa tontista kuitenkin jotain, toisin kuin Guggenheimin olisi tarkoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  83. Markku af Heurlin kirjoitti 29.11.2016 kello 21:37

    Pekka: Suosittele: Thumb up

    Venetsiassa on päivittäiin n. 50.000 turistia ja heitä käy siellä vuodessa lähes 3 miljoonaa. Jokseenkin kaikki tiatsrta ja arkkitehtuurista kiinnoistuneita. Useimmat ravintolat menvät kiinni klo 22.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  84. Simo kirjoitti 29.11.2016 kello 22:29

    Oletko Osmo lukenut huolella tuon tehtävän sopimuksen? Jos luet harkiten, niin huomaat koko hankkeen lopulta kaatuvan Helsingin maksettavaksi. Sopimusehdot sellaiset.

    Onko hanke edelleen kannatettava, vaikka jäisi kokonaan veronmaksajien kustannettavaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.11.2016 kello 23:14

    Jos hanke kaatuu Helsingin maksettavaksi, Helsingille jää myös rakennus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. jukka pekka heikkilä kirjoitti 29.11.2016 kello 23:09

    Venetsian Peggy Guggenheimin museon parasta antia on pysyvä näyttely.
    Saataisiinko lisenssimaksuilla näitä klassikoita roikkumaan Helsinkiin pysyvästi..
    Ei tietenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  87. Jorma Nordlin kirjoitti 29.11.2016 kello 23:24

    Osmo Soininvaara:
    Jos hanke kaatuu Helsingin maksettavaksi, Helsingille jää myös rakennus.

    Mitä sellaisella rakennuksella tekee? Perustaa oman ylimääräisen museon museomarkkinoille, jolla siinä tapauksessa edellinenkään museo ei ole onnistunut?

    Museohankkeeseen on haettu jo ennakkolausunto Kulttuuri- ja Opetusministeriltä saako hanke valtionapua. Joten siltä osin sehän tulee saamaan oman osuutensa valtionavusta ja vie kaupallisena hankkeena osan muiden kulttuuritoimijoiden “kakusta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  88. Markku af Heurlin kirjoitti 29.11.2016 kello 23:26

    Osmo Soininvaara:
    Jos hanke kaatuu Helsingin maksettavaksi, Helsingille jää myös rakennus.

    Ihan kivaa. Monipulinen ja muunneltava, helpostija huokella ylläpidettävä modernin arkkitehtuurin helm. Peruskorjaus keran 40 vuodessa ei maksa mitään….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  89. Markku af Heurlin kirjoitti 29.11.2016 kello 23:38

    Mikko H: Tuo menee melko paksuksi. Guggenheimin kaltaista hanketta kaupungin laskuun ei kyllä mitenkään päin voi pitää kaupungin velvollisuutena niille asukkaille, joilla ei ole varaa lentää New Yorkiin.

    Lontoossa on myös tarjolla eeitöin hieno nykytaiteen näyttely. Halvin Norwegianin edsstkaine lento oli 124 eutoa, mutta täytyy varata hyvissä ajoin. Jos hluat lähteä huomenna , hinnat alkavat n 1200 egusta.

    Kävin tänään taas kävelemässä Kirkkonummella Meikon luonnonsuojelualueen maisemissa. Enpä juuri muuta taide-elämystä kaipaa ihan vähän aikaan. Täyttä modernia ei-esittävää taidetta.

    Semminkin kun kävin runsas viiko sitten Taidehallissa viimeisenä päivänä St Phallen näyttelyssää ja perjantaina Modigliania katsomassa.

    Tulin vähän kalliiksi, kun olin unohtanut ostaa lisäaa arvoa matkalippuun ja jouduin menomatkasta pulittamaan kerrassaan 8 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  90. Tavallinen Teknikko kirjoitti 29.11.2016 kello 23:44

    Jotenkin on alkanut tuntumaan tässä Guggenheim-asiassa, että Helsinkiin ollaankin rakentamassa uutta satamaterminaalia jossa kävijoille (ei ohikävelijöille rantautuessaan lautasta) esitellään sellaista taidetta, mistä rantautunut kävijä ei tiedä yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  91. Mikko H kirjoitti 29.11.2016 kello 23:47

    TTK: Joutaisivatkohan Sibiksen opiskelijat soittamaan kamarimusiikkia kesätöinä Musiikkitalolla? Helsinki Young Summer Ensemble (idea vapaasti käytettävissä).

    Suomihan on pullollaan kesätapahtumia, myös kamarimusiikkia, varmaan osaltaa opiskelijoidenkin soittamaa. Musiikkitalon kaltaisissa laitoksissa on vaan näiden kannalta se vika, että kun laitos on lomalla, niin sitä ei hevin saa käyntiin. Kärjistäen sanottuna valomies ynnä muut pitäisi hakea kesälomalta ja maksaa taulukkopalkkaa.

    hh: mitä kaikkea on Stadionin eteläpuolella tehty eliitin iloksi viimeisinä vuosikymmeninä. […] ja hännän huippuna Hiljaisuuden Pömpeli

    Kampin kappelin siis rakennutti ja maksoi seurakunta ja siellä työskentelee kaupungin sosiaalityöntekijöitä, joille lienee totista tarvetta. Jos tämä on eliitin huvitusta niin aika yksinkertaiset ja tervehenkiset on eliitin huvitukset. Kappelilla muuten luemma hintaa 7,5 miljoonaa euroa ja kävijöitä 200 000 vuodessa. Suhde siltä osin 15 kertaa parempi kuin Guggenheim-hankkeen ruusuisimmissa esityksissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  92. Tero Tolonen kirjoitti 29.11.2016 kello 23:50

    Tommi Uschanov: Sinulta on ilmeisesti mennyt jotenkin kokonaan ohi Suomen pelimuseo, joka aukeaa Tampereella tammikuussa (ensimmäinen kutsuvierastilaisuus on itse asiassa jo tämän viikon perjantaina). Museon puuhamiehistä suurella osalla on erittäin läheiset ja kiinteät yhteydet demosceneen, ja tämä tulee näkymään myös museon toiminnassa.

    No niinpä tosiaan on jäänytkin huomamatta. No, kyllähän siellä pitää entisenä demosceneläisenä käydä katsomassa miten vaikutus näkyy 🙂

    Toki, tuommoisia mahtuisi varmaan useampiakin Suomeen. Yksi idea voisi olla esim. peleissä esiintyvän taiteen museo – peleissähän on paljon hahmoja, musiikkia luonnoksia ja muita tekijöitä joita ei äkkiä tule ajatelleeksi.

    Tuo em. blogistin ideoima tulevaisuusmuseokin tarjoaisi paljon ideointiin aiheita: siellähän voisi olla uusin Teslan malli (uskoisin että Tesla mielellään antaisi semmoisen esittelykäyttöön), virtuaalimaailmoita, erikoisia 3D tulostimia, vaikka jotain Space X:n etc. Heurekahan on tämmöinen tiedemuseo tavallaan jo onkin, mutta idoita voisi kehittää.

    Jatkojalostettuna siis Guggenheimin “franschising” idean voisi kopioida ja muodostaa siitä suomalainen tai Helsinkiläinen brändi, jossa voisi ehkä kiertää eri alojen huippunäyttelyitä? Kyllähän jo nyt museot tekevät paljonkin yhteistyötä. Vapriikki Tampereella on esimerkki tämmöisestä eri aloja yhdistävästä museosta, jossa kiertää näyttelyitä ympäri maapallon.

    Tärkeintä tämmöiselle “kulttuurihubille” olisi hyvä sijainti. Todellakin, jos tuommoinen Guggenheimin kokoinen talo rakennetaan, miksi se pitäisi pyhittää vain jollekin design -taiteelle, jonka kävijäkunta on marginaalinen? Onhan esim. Vapriikissa lukuisia näyttelyitä menossa yhtäaikaa, näiden sivujen mukaan “Tällä hetkellä Vapriikissa on 9 pysyvää ja 5 vaihtuvaa näyttelyä”

    http://vapriikki.fi/nayttelyt/

    Tässä nyt muutamia vaihtoehtoja ja ideointia. Helppoahan tämmöisten eteenpäinvieminen ei ole, mutta kyllä museopuolellakin varmaan olisi tilaa innovaatioille ja onhan se kehitys mitä on tapahtunut viimevuosina ollut todella vaikuttavaa. Esimerkiksi interaktiivisuus on lisääntynyt näyttelyissä huimasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  93. W kirjoitti 30.11.2016 kello 0:49

    Soininvaara: “Guggenheim ei ole niinkään kulttuuri-hanke vaan ennen kaikkea turismin edistämishanke.”

    ?… Mikä sitten on mielestäsi kulttuurihanke? Ei tässä kuitenkaan mitään raaka-ainetta, tietojärjestelmää tms. pääasiassa välineellistä olla ostamassa. Kyseessä on myös keskellä kaupunkia sijaitseva rakennus, tarkemmin ottaen taidemuseo. Sikäli en oikein ymmärrä näkemystäsi miten kyseessä ei muka olisi kulttuurihanke. Ylipäätään outoa ajatella tämänkaltaista pysyvää projektia etunenässä ‘turismin edistämishankkeena’ poiskytkettynä substanssista. Ts. näkisin turismihankkeidenkin lähtevän ensin siitä substanssista (nähdäkseni tässä asiassa nimenomaan kulttuurista/taiteisiin liittyvästä kompleksista); tai jos rakennetaan vaikkapa suuri ravintolakompleksi (ruokakulttuuria), tai huvipuisto (vapaa-ajan viihdettä) tai mikä lie, aina tulee ensin itse substanssi, josta uskotaan seuraavan myös turismia. Vai olisiko sinulla antaa jokin vastaava esimerkki pysyvästä puhtaasta turismin edistämishankkeesta, joka ei ole jonkin sortin väliaikainen markkinointikampanja?

    Toisekseen, mikä estää kaupunkia laittamasta Guggenheimiin kaavailtuja rahoja muihin projekteihin, kuten sanot? Ohessa linkki, jossa verrataan Bilbaon ja Montrealin tapoja kulttuurikentän rakentamisessa: https://www.theguardian.com/cities/2015/apr/30/bilbao-effect-gehry-guggenheim-history-cities-50-buildings

    Muistuttaisin, että kyseessä ei ole kaupungin puolelta markkinalähtöinen tavoitteellinen prosessi, jossa vaikkapa nyt Etelä-Satamaa olisi strategisesti pyritty kehittämään pyytäen eri toimijoilta ideoita luvaten rahoitusta (kuten nyt Guggenheimille), jonka jälkeen pomittaisiin valintakorista paras idea. Sen sijaan kyseessä on sattumankaupalla Guggenheim-säätiön uuden suomalaisjäsenen kautta Suomeen kantautunut tuotelähtöinen myyntiprosessi, joka muutaman esityksen kautta on nyt päätynyt tähän muotoon/tilanteeseen/sijantiin. Mikään ei kaiketi estäisi laittamasta Guggenheimia vielä pöydälle, sikäli kun säätiön strategiana on yhä tulevaisuudessakin myydä museoitaan/laajentua ulkomaille, ja hanke on yhä ensimmäisten ‘ota tai jätä’ puheiden jälkeen käynnissä. Tämän jälkeen Etelä-Satamaan voitaisiin pyytää eri toimijoilta ehdotuksia, joka tarkoittaisi myös kilpailua paikasta; Guggenheim voisi aivan hyvin tulla joka tapauksessa valituksi. Nyt huomisessa kokouksessa paikalla on vain yksi myyjä yhden tuotteensa kanssa, jonka vakuuttaa olevan paras vaihtoehto, vaikka muita ei ole edes harkittu.

    Viimeiseksi, pyytäisin kaupunkilaisena kuitenkin laittamaan sen verran ‘jäitä hattuun’ että äänestyspäätös muodostuu perustuen faktoihin ja järkeen tunnekuohujen tai uskomusten sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  94. W kirjoitti 30.11.2016 kello 1:14

    bartolmai:
    Ei tässä ole hirveästi hävittävää; 10 puutalon rakentaminen häviää ison kaupungin taseesta muutamassa vuodessa, vaikka projektin kuinka möhlisi.

    Tämä tarjottu malli, jossa isäntäkaupunki tarjoaa tilat ja kaupungin elinkeinoelämä tukee museon näyttelytoimintaa on yleinen maailmalla, esimerkiksi Brysselin Pompidou. Jos maailmanluokan taidemuseon tänne haluaa, en muuta keinoa keksi.

    Onnistuessaan mahdollisuudet on mielettömät, Guggenheim olisi ainoa globaalia yleisöä tavoitteleva museo Itämerellä, Eremitaasin ohella.

    Siinäpä se korvaan kalskahtava ristiriita. Miljoonayleisöt. 10 piskuista puutaloa, ja toisaalla Eremitaasi.

    Tässä muuten suositun matkailusivuston (Tripadvisor) käyttäjien arvostelujen pohjalta maailman parhaat 10 museota. Ei löydy Guggenheimia (ensimmäisenä New Yorkin Met, kutosena Eremitaasi ja yhdeksäntenä parhaimpana vuonnaan myös yli miljoonayleisöön yltänyt Vasa-Museo): http://www.thelocal.se/20150916/swedens-vasa-sails-into-worlds-top-museums-list

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  95. W kirjoitti 30.11.2016 kello 2:06

    Matti H.: Eivät kai vastustajat ihan tosissaan usko, että ko. rahasumma olisi oikeasti käytettävissä johonkin toiseen hankkeeseen tai että tuo toinen hanke mahdollisesti toteutuessaan houkuttelisi tänne ainakaan ulkomaalaisia turisteja samassa mittakaavassa kuin maailmalla hyvin tunnettu Guggenheim? Jos rahoja ei käytetä tähän hankkeeseen, niitä ei käytetä mihinkään muuhunkaan kulttuurihankkeeseen.

    ? Toistaiseksi ei ole mitään muuta hanketta, koska valtuustoon päätynyt hanke on Guggenheimista lähtöisin olevan myyntiprosessin lopputulos. Muita hankkeita/tahoja ei ole houkuteltu. Ja kyllä, on olemassa asioita, jotka kiinnostavat ihmisiä enemmän kuin Guggenheim. Mihin rahaan viittaat? Kaupunki voinee tulevaisuudessa käyttää rahojaan haluamallaan tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  96. Pekka Klärck kirjoitti 30.11.2016 kello 2:20

    Yksityisten rajoittajien osuus ei taidakaan olla ihan niin merkittävä: http://yle.fi/uutiset/3-9322767

    Ja aika paljon muutakin epäselvää noissa laskelmissa: http://ammat.fi/blog/guggenheim/

    Minun silmiin tämä näyttää todella riskialttiilta diililtä Helsingille. Helsingin Vihreille riskit ovat tosin vielä suurempia. Vasemmiston vaalitiimien riemulla tuskin on rajoja jos ehdotus menee Vihreiden äänillä läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  97. Annika L. kirjoitti 30.11.2016 kello 2:58

    Osmo Soininvaara:
    Jos hanke kaatuu Helsingin maksettavaksi, Helsingille jää myös rakennus.

    Seinistäkö Helsingissä on puute? Jos rakennetaan ja kaatuu Helsinki olisi siis maksanut miljoonia talosta jolle on pikaisesti keksittävä joku, ihan mikä vaan, käyttötarkoitus.

    Talo olisi rakennettu Guggenheimin toiveiden mukaan, mutta pitäisi pikaisesti muuttaa joksikin muuksi. Mitäs veikkaat, tuleeko halvaksi?

    Ylläpitokustannukset juoksisivat joka tapauksessa, ja kohta remontti edessä kun liitokset vuotavat ja ikkunat ei kestä.

    Sinäkö näyttäisit sitten ylepeänä turisteille että “we used to have Guggenheim but it went to shit so now we have Puusepänverstas and Kalevala koru and Ikea-näyttely there. Also small Santa Claus village”.

    Tämä olisi tietenkin liian kova pala nieltäväksi helsinkiläispoliitikoille, joten Guggenheimin ei voisi ikinä antaa failata. Veronmaksajien kirstu on, kuten tunnettua, pohjaton.

    Mutta kärsivällisyys ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  98. Länsimainen demokratia kirjoitti 30.11.2016 kello 4:52

    Sisällöstä ei mitään tietoa. Sokkonako päätetään ja annetaan tontti, rakennusrahoja ja luvataan maksaa ylläpito tästä hamaan tulevaisuuteen?

    Mielummin IFK:n halli siihen. Maksaisivat edes vuokraa.

    Se kuitenkin tiedetään, ettei säätiön luvut kävijämääristä ja lipputuloista ole tästä maailmasta. Tökerö kusetus!

    Koko ajatus franchise museosta on kyllä Pajamäkeä lainaten todella nolo. Eikö ole mitään omaa, kiinnostavaa maalla ja kaupungilla tarjota?

    Onko OS menettänyt järkensä, jos argumentilsi todella riittää olla eri mieltä Soinin kanssa?

    Helsinki oli BTW ainakin 90-luvun loppupuolella nykyistä merkittävästi kiinnostavampi ja etenkin omaleimaisempi paikka. Ei konseptien kopioiminen ja monistaminen kanna loputtomiin ainakaan seurusteluravintola ja yökerhomaailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  99. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 30.11.2016 kello 5:32

    Osmo Soininvaara:
    Ajatus on, että tämä investointi tuo rahat tai suuren osan siitä takaisin. Jos raha tulee tyakaisin, se ei ole pois mistään. Helsinki ei osta taidetta Kiasmaan eikä Atenemumiin. ne ovat valtion museoita.

    Jos Helsingin kaupunki lahjoittaisi 80 miljonaa euroa Kansallisgallerialle, valtiolta tulisi vielä 200 miljonaa lisää eli yhteensä Kansallisgalleria saisi 280 miljoonaa euroa. Uskoisin, että 280 miljonalla eurolla saa hankittua sekä laadullisesti että määrällisesti aivan hillittömästi taidetta kokoelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  100. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 30.11.2016 kello 5:35

    Ossi Saresoja:
    Soininvaara: “Minä en aio mennä katsomaan lätkämatseja HIFKin uuteen jäähalliin, koska lätkämatsit ovat minusta tylsiä. Pitäisikö minun vastustaa jäähallia tämän takia vai pitäisikö ajatella niitäkin, jotka haluavat katsoa jääkiekkoa?”

    Mainitsit eräässä aiemmassa postauksessa (Liberan analyysi (4) Läpinäkyvyyttä maan myyntiin ja vuokraukseen), että HIFK:ään ei maksa käypää hintaa saamastaan tontista. Sekään ei ole mielestäni kovinkaan hyvä asia. Olisi parempi, jos jääkiekon ystävät maksaisivat omat huvituksensa enimmäkseen itse. HIFK sentään ilmeisesti maksaa tontista kuitenkin jotain, toisin kuin Guggenheimin olisi tarkoitus.

    Niin, tai sitten tuen pitäisi olla suoraa, eikä tontin hintoihin piilotettua. Jos annetaan alennettuun hintaan tontti, pitää olla myös selkärankaa myydä tontti käypään hintaan ja subventoida HIFK:n toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  101. Peter kirjoitti 30.11.2016 kello 8:51

    Kuvalinkki taiteilijan näkemykseen valmiista rakennuksesta, kun teippaukset ja logot on lyöty seiniin:
    https://sli.mg/AlJV3k

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  102. Liian vanha kirjoitti 30.11.2016 kello 9:07

    Helsingin Guggengheimin historia alkaa vuodesta 2008 kun Guggenheimin hallitukseen nimitettiin tunnetun suomalisen perhee jäsen

    Edeltäjä, norjalainen, lensi pihalle, koska ei saanut aikaan museota Norjaan

    Varmaan hallituspaikan ehtona on , että Suomeen saadaan rahastusautomaatti

    Eli taustalla on pieni porukka, joka haluaa tehdä muiden rahoilla oman egon pönkitystä

    Tätä kutsutaan nepotismiski, mikä on korruption yksi muoto

    Eli suomalainen korruptio, hyvä-veli-systeemi toimii

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  103. Liian vanha kirjoitti 30.11.2016 kello 9:08

    Osmo Soininvaara:
    Jos hanke kaatuu Helsingin maksettavaksi, Helsingille jää myös rakennus.

    Ja sille onkin paljon käyttöä ? Esim juhannuskokko ?Ulkoseinäthän ovat jo puoliksi poltetut ? Tai asunnottomien majoitus ? Pakolaiskeskus ? Nakkikioski ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  104. hh kirjoitti 30.11.2016 kello 9:28

    Etpä sitten funtsinut Osmo. Mahdoitko edes lukea?
    No, se siitä sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  105. R.Silfverberg kirjoitti 30.11.2016 kello 10:02

    hh:

    Funtsippa vähän, funtsi vaikkapa mitä kaikkea on Stadionin eteläpuolella tehty eliitin iloksi viimeisinä vuosikymmeninä.

    No entä urheilu sitten? Olympiastadion peruskorjataan isolla rahalla, HIFK:n jäähalli, muut urheiluhallit. Urheiluun upotetaan rahaa Suomessa paljon enemmän kuin Guggenheimiin. Yleisurheilu jääkiekko ja maastohiihto ovat lisäksi sellaisia lajeja jotka eivät hirveän paljon turisteja enää tuo. Kiva suomalaisurheilijoille että pääsevät joillekin harjoitusmatkoille etelä-Amerikkaan mutta mun mielestä saisivat harjoitella Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  106. Peter kirjoitti 30.11.2016 kello 10:06

    Osmo Soininvaara: Tässä tuotiin hyvin esille se, minkä takia kannatan Guggenheimia. Kannatan myös oopperaa (en juurikaan käy itse) musikkitaloa ja Keskustakirjastoa. Ylipäänsä kaikkea, mikä tekee Helsingistä mielenkiintoisen paikan elää.

    Helsinki on muutakin kuin kantakaupunki. Koska saadaan kansainväliset mitat täyttävä museo Jakomäkeen?

    Tuolla panttina olevalla rakennuksellahan ei oikeasti ole mitään arvoa sen jälkeen, jos siitä museotoiminta loppuu. Se on päinvastoin tyypillistä julkisen sektorin omistamaa rakennusjätettä, jolle ei löydy käyttöä koska se on rakennettu tiettyyn tarkoitukseen eikä oikein ole muutettavissa mihinkään muuhun käyttöön. Hyvin vaikea päästä eroon ja ylläpitokulut juoksevat jatkuvasti ja tappiota tulee.

    Siitä ei siis ole tämän projektin talouden takuuksi. Sekin on vähän arveluttavaa, että tätä ei myönnetä, vaikka ihan tasan tarkkaan tiedetään näin olevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  107. Pekka T. kirjoitti 30.11.2016 kello 10:26

    Museo vaikka väkisin:

    Guggenheim ja Pajusen ja Viljasen ja taustalla puuhailevat säätiöt eivät hevillä luovuta. Tällainen hirveä tinkaaminen alkaa kääntyä jo itsessään museota vastaan.

    Onko tuossa jotain niin pahaa, että se perustelee vihapuheen vastustamisessa?

    Hankkeella on vastustajansa, mutta toki myös kannattajansa, ja näkemykseensä heillä kaikilla on täysi oikeus. Olennaista olisi, että me kaikki kunnioittaisimme muiden oikeutta omiin mielipiteeseensä, ja antaisimme demokraattisen prosessin hoitaa päätökset.

    Kuten aikaisemmin kirjoitin, lukeudun itse Guggenheimin osalta epävarmoihin. Niinpä minua huolestuttaa lopputulosta enemmän se, että päätöksenteko on demokratiassa menossa tällaisen kiihkomielisen kohkaamisen suuntaan.

    Hyvähän se on, että yhteiskunnalliset päätökset kiinnostavat, mutta liian voimakkaat kielteiset tunteet ovat ikäviä. Erityisesti vastustaminen, asiasta riippumatta, tuntuu monesti ylittävän kaiken kohtuuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  108. Liian vanha kirjoitti 30.11.2016 kello 10:34

    Ja pikku hilja selviää tuon “yksityisen” osuuden rakenne

    Sitä ei todellisuudessa ole vaan osa on ennakkoon myytyjä pääsylippuja eli rahoittaja saa summaa vastaavan määrän ilmaislippuja eli pääsymaksutulot pienenevät vastaavasti.

    Toinen ryhmä on velat eli todellisuudessa sijoitus on velkaa

    Ja kolmas on valtion yhtiöt ja muut julkiset yhtiöt, joissa viime kädessä maksajan on veronmaksaja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  109. Haba kirjoitti 30.11.2016 kello 11:46

    Olen “lievästi” yllättynyt faktojen jäämisestä varjoon
    -kuinka vihreät tai ylipäätään Helsinki voi tukea säätiötä, jota kritisoidaan voimakkaasti Abu Dhabin G:n orjatyövoimankäytöstä kansaivälisessä lehdistössä mutta ei Suomessa?
    -kuinka ei kerrota lukuisista hankkeista, kun G on yrittänyt lukuisiin maihin, ja kuinka ne ovat kaatuneet juuri epäselviin sopimuksiin ja vastuisiin
    -miksi ei tuoda esille, että Rion tuomioistuin tuomitsi G sopimuksen laittomana
    -miksi ei tuoda esille G taustahenkilöiden taustoista, ja G:n johtajista, joita arvostellaan seitsennumeroisista palkoista
    -sitä, että Bilbao G, jota usein siteerataan, jää kauaksi kävijämääriltään monen “tavallisen” museon taakse
    -jne…jne
    Suomi on jo lyönyt itsensä läpi jo monella tapaa, ei tarvi kuin lukea kansainvälistä mediaa tai kertoa ulkomailla, että olet Helsingistä vaikka Salzburgissa, “mitä sä täällä teet, Helsinki on nasta paikka”
    Niin, Guggeneneheim pääsisi ratsastamaan ilmaiseksi jo syntyneestä positiivisesta pöhinästä ja Helsinki on vielä valmis maksamaan seuraavat 20 vuotta….
    nimimerkillä Hämmästynyt…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  110. Lundvistin Julle kirjoitti 30.11.2016 kello 11:52

    Vaikea sanoa, kun en ole perillä muiden maiden poliittisesta kulttuurista, mutta ottaen huomioon, että Suomi on läntinen demokratia ja markkinatalous, niin kyllä täällä tuntuu olevan suhteettoman vaikeaa ymmärtää ja tehdä eroa julkisen ja yksityisen rahan välille.

    Onko tämä nyt sitten sitä poliittisen broilerieliitin todellisuudesta vieraantumista, että eroa ei ole, tai että yksityiseksi rahaksi voi nimittää myös veronmaksajien rahaa, yksityiseksi sijoitukseksi veronmaksajien takaamaa lainaa jne.

    Minä kannatan museota tai mitä tahansa kulttuuri-instituutiota sinne rantaan, mutta kyllä vaan hävettää tämä Guggenheimjunttaus ja puhallusyritys. Helvetisti! Kuinka tyhminä nämä Viljaset ja Lahdet ihmisiä oikein pitävät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  111. Lisää rakentamista Eteläsatamaan kirjoitti 30.11.2016 kello 11:58

    Jos Guggenheimin museo rakennetaan, seuraavaksi voidaan kaivaa esiin suunnitelmat muusta rakentamisesta alueelle. Eteläsataman ja Kaivopuiston maisemat eivät siis olisi muuttumassa pelkästään museon osalta, vaan muitakin muutoksia on luvassa.

    Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 24.6.15., että jos museo rakennetaan, rakentamista voitaisiin jatkaa samalla arkkitehtoonisella tyylillä kohti Olympiaterminaalia, ja että kansainväliset hotelliketjut kiiruhtaisivat kilvan kärkkymään museon naapurista hotellitonttia upealta paikalta. Satamarekkojen valtaamaa parkkialuettahan riittää Olympiaterminaalille asti, lehti toteaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2016 kello 12:42

    Varmaankin on paineita rakentaa joutomaata Kauppatorin molemmilla puolilla ja ottaa alue laajemmin käyhttöön, mutta enpä usko hotelleihin Etelä-Satamassa.Parkkipaikoista voidaan tehdä myös terassiravintoloita kesäajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Markku af Heurlin kirjoitti 30.11.2016 kello 12:04

    Serkkuni Helena, perushoitja, joka käy hyvin usein eri taidenäyttelyissä ja teatterissa (en ehdi pitää lukua) kehotti minua oiken vastustamaan Guggenheimia. – Kallis eikö vastaa kaupunkilaisten tarpeisiin.

    Jos 550.000 vieriaklijaa vie kävijöitä muilta taidemuseoilta, silloin se toimii tarkoitustaaa vastaan. Meillä ei ole riittävää pohjaa tarpeeksi lähellä.

    Bilbao on ykis Euroopan parhaista rantaturismialueista. Katsoin tiekarttaa. Uimrantoja aivan vieri vieressä. – Tjuristit tulevat läheltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2016 kello 12:40

    Yleernsä on niin, että taidenäyttelyt tukevat taóisiaan, tuovat siis toisilleen asiakkaita eikä päin vastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Jarmo Nissinen kirjoitti 30.11.2016 kello 12:23

    Pientä tilastoa Guggenheim New Yorkista: suurin kävijämäärä 1,3 miljoonaa. New Yorkin asukasmäärä 27 miljoonaa, turisteja 47 miljoonaa/vuosi. Minkälaisen kävijämäärän Helsingin Guggenheim saisi samoilla suhdeluvuilla? Helsingin suosituin käyntikohde on Messukeskus. Kävijämäärä 1,2 miljoonaa. Messukeskuksessa vuosittain useta suuria yleisötapahtumia. HAMin kävijämäärä alle 100 000/vuosi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  116. Mikko kirjoitti 30.11.2016 kello 12:39

    Vastustaminen on vihapuhetta? No huh huh. Luultavasti tullut kärkevää palautetta, mutta onko se syynä puolta järjetöntä tuhlaavaa hanketta? Meni maku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  117. TTK kirjoitti 30.11.2016 kello 13:07

    Jarmo Nissinen:
    Pientä tilastoa Guggenheim New Yorkista: suurin kävijämäärä 1,3 miljoonaa. New Yorkin asukasmäärä 27 miljoonaa, turisteja 47 miljoonaa/vuosi. Minkälaisen kävijämäärän Helsingin Guggenheim saisi samoilla suhdeluvuilla? Helsingin suosituin käyntikohde on Messukeskus. Kävijämäärä 1,2 miljoonaa. Messukeskuksessa vuosittain useta suuria yleisötapahtumia. HAMin kävijämäärä alle 100 000/vuosi.

    HAM:n, Kiasman ja Ateneumin pienten kävijämäärien ja maineen kasvattaminen voisi olla parempi kuin Guggenheim. Nyt HAMin Lasipalatsissa menevä Yayoi Kusaman näyttely on tajunnanräjäyttävä kokemus.

    Luen silloin tällöin Mousse-taidelehteä (tai pikemminkin katselen kuvia, insinööriaivot eivät kestä taidejargonia), jossa monet eurooppalaiset taidemuseot ja -galleriat ilmoittavat näyttelyistään. Suomalaisten museoiden ja gallerioiden mainokset loistavat poissaolollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  118. W kirjoitti 30.11.2016 kello 13:23

    Sanon vielä sen, että jos lähdetään sille linjalle, että jonkun henkilön viestintä (s-postin lähettelijät) ärsyttää, niin eikö hankkeen puuhamiesten tapa viestiä herätä moisia reaktioita? Ei toimita niin, että avoimesti viestitään ostavan osapuolen kanssa vastaten huolenaiheisiin, vaan joka käänteessä on ollut muiden vastuulla löytää tarkat faktat. Yksityisen sijoituksen määrä, tyyppi jne. Esityksen olisi alkunalkujaan voinut tuoda esiin eksaktien tietojen kera. Nyt jälkikäteen selitetään “juu, A onkin oikeastaan B jne..” (säätiöiden tuet ovatkin lainoja; Finavia = “Finavia Oyj on Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö eli valtionyhtiö…” yms.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  119. Veyye kirjoitti 30.11.2016 kello 13:58

    Jarmo Nissinen:
    New Yorkin asukasmäärä 27 miljoonaa

    Guggenheimia yhtään puolustelematta kiinnostaisi mistä olet tällaisen lukeman löytänyt. Ainakin wikipedian mukaan kaupungissa (NYC) on 8,5 miljoonaa asukasta, ja metropolialueella (joka on pinta-alaltaan 4 kertaa Uudenmaan kokoinen) on 23,7 miljoonaa asukasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  120. Rantapuistoja Eteläsatamaan kirjoitti 30.11.2016 kello 14:12

    Osmo Soininvaara:
    Varmaankin on paineita rakentaa joutomaata Kauppatorin molemmilla puolilla ja ottaa alue laajemmin käyhttöön, mutta enpä usko hotelleihin Etelä-Satamassa. Parkkipaikoista voidaan tehdä myös terassiravintoloita kesäajaksi.

    Katajanokan rannan allashökötyksistä voi tosiaan nähdä, miltä näyttää, kun parkkipaikoista tehdään terassiravintoloita kesäajaksi. Tällaisia rakennelmiakin kaupungissa tarvitaan, mutta ne sopivat paremmin uusille alueille esimerkiksi Hernesaareen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  121. R.Silfverberg kirjoitti 30.11.2016 kello 14:33

    Veyye: metropolialueella (joka on pinta-alaltaan 4 kertaa Uudenmaan kokoinen) on 23,7 miljoonaa asukasta.

    Niin on meidänkin lähialueilla: Uusimaa + Turunmaa + Viro + Stockholms Län + Leningradin Oblast = n 20 miljoonaa. Helsinki on aika keskellä tätä kokonaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  122. Turhaa venkoilua kirjoitti 30.11.2016 kello 14:33

    Jos tämä huippukannattava museo rakennettaisiin yksityisellä rahalla, ei tarvitsisi koko ajan venkoilla näiden lainojen, lyhennysten, vuokrien ja kävijämäärien kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  123. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2016 kello 14:38

    Jos tämä huippukannattava museo rakennettaisiin yksityisellä rahalla, ei tarvitsisi koko ajan venkoilla näiden lainojen, lyhennysten, vuokrien ja kävijämäärien kanssa.

    Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kannattavuus tulee kaupungille ulkoisten hyötyjen kautta, siitä, että se tuo kaupunkiin matkailijoita ja matkailijat tuovat rahaa ja myös verorahaa? Hanke voi olla kaupugin kannalta kannattava, vaikka itse museo tuottaisi tappiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. R.Silfverberg kirjoitti 30.11.2016 kello 14:35

    Rantapuistoja Eteläsatamaan: Katajanokan rannan allashökötyksistä voi tosiaan nähdä, miltä näyttää, kun parkkipaikoista tehdään terassiravintoloita kesäajaksi. Tällaisia rakennelmiakin kaupungissa tarvitaan, mutta ne sopivat paremmin uusille alueille esimerkiksi Hernesaareen.

    Katajanokan hökötykset ovat junttinähtävyyksiä joiden paikka on nimenomaan uusissa kauppunginosissa eikä Helsingin historiallisessa keskustassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  125. Tapio kirjoitti 30.11.2016 kello 14:42

    Osmo Soininvaara:
    Yleernsä on niin, että taidenäyttelyt tukevat taóisiaan, tuovat siis toisilleen asiakkaita eikä päin vastoin.

    Tämä on arkikokemuksen mukaan päivänselvä asia. Guggenheim Helsingissä lisäisi myös Moderna Museeetin ja Eremitaasin kävijämäärää.

    Tämän päivän Hesarissa Esa-Pekka Salonen ja Jörn Donner kommentoivat hanketta. Salonen: “Se ei olisi keneltäkään pois”, Donner: “Sata poroa voisi houkutella enemmän turisteja”.

    Täällä kauempana on on ollut hauskaa seurata yleensä järkevien ihmisten sekoilua tämän hankkeen tiimoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  126. Lundvistin Julle kirjoitti 30.11.2016 kello 14:59

    Osmo Soininvaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kannattavuus tulee kaupungille ulkoisten hyötyjen kautta, siitä, että se tuo kaupunkiin matkailijoita ja matkailijat tuovat rahaa ja myös verorahaa? Hanke voi olla kaupugin kannalta kannattava, vaikka itse museo tuottaisi tappiota.

    No on asia sen puolesta vähän vaikea ymmärtää, että laskelmat ovat epärealistisempia kuin Länsimetrossa aikoinaan. Eli turskaa tulee enemmän kuin on laskettu ja hyödyt ovat pienemmät kuin on arvioitu.

    Mutta jos kokemus on jotain opettanut, niin sen, ettei sellaista hanketta olekaan, jonka H/K -suhdetta helsinkiläiset virkamiehet eivät halutessaan reippaasti positiiviseksi laskisi.

    Käsittämätöntä että laskutaitoiseen ihmiseen uppoaa tuo potaska. Mene siitä Turkuun kehumaan tilastotiedettä, kuinka se auttaa ymmärtämään maailmaa. Itkeä vaiko nauraa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  127. Lundvistin Julle kirjoitti 30.11.2016 kello 15:09

    Miksi kannatan Guggenheimin hanketta?

    Siksi, että haluan nähdä, kun homma haukkaa paskaa, veronmaksajat pääsevät tekemään sitä mitä parhaiten osaavat ja pääsen ilkkumaan Soininvaaralle ja muulle broilerikatraalle kuinka he menivät tyhmyyksissään amerikkalaisen franchise-ketjun vedätykseen. Ja voisi ne parit näyttelytkin käydä katsomassa…

    Alkaa olla perustelut hankkeelle sitä luokkaa, että hävettää oma viiteryhmä: vihreät, korkeakulttuuria harrastavat kaupunkilaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  128. Kauko kirjoitti 30.11.2016 kello 15:46

    Osmo Soininvaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kannattavuus tulee kaupungille ulkoisten hyötyjen kautta, siitä, että se tuo kaupunkiin matkailijoita ja matkailijat tuovat rahaa ja myös verorahaa? Hanke voi olla kaupugin kannalta kannattava, vaikka itse museo tuottaisi tappiota.

    Ymmärränkö nyt oikein, että olennaista onkin turismin edistäminen? Mitä enemmän turisteja Helsinkiin lentää ja risteilee rahojaan tuhlaamaan, niin sitä parempi. Miten vihreää taloutta tuo oikein on?

    Jos tavoite on turismin edistäminen, niin silloin kannattaisi pohtia, onko Guggenheim siihen paras vaihtoehto. Helsingin lähialueella on useita merkittäviä museoita, kuten Eremitaasi ja Tukholman Moderna Museet. Jos turisti taas haluaa nähdä nimen omaan Guggenheimin, niin miksi hän tänne tulisi, jos voi mennä Bilbaon Guggenheimiin tai New Yorkin aitoon ja alkuperäiseen?

    Kai turisti hakee jotain erilaista, mitä ei muualla ole, suomalaista. Helsingillä on hienoa kulttuuria, eikö siihen kannattaisi satsata? On upea luonto, Suomenlinna ja Vartiosaari, näitä ei Bilbaossa ole. Ennen kaikkea, mitä ihmettä kaupunki kuvittelee osaavansa turismista, mitä eivät yksityiset toimijat osaisi. Ilmaiselle rahalle on totta kai ottajia Amerikkaa myöten, jos sitä on tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2016 kello 21:04

    Helsingin lentoasemalla käy vuosittain miljoonia koneen vaihtajia, jotka monet joutuvat viettämään siellä tuntikausia. Heitäkin kannattaa yrittää houkutella piipahtamaan kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Mikke kirjoitti 30.11.2016 kello 16:23

    Osmo, miltä tuntuu kannattaa hanketta jonka rahoituslaskelmat eivät vaikuta kestävän minkäänlaista kriittistä tarkastelua!?

    Joku voisi sanoa että kyse on pelkästään tahallisesta oppurtunistisesta valehtelusta ja harhaanjohtamisesta, sillä kait nämä voisi laakista tehdä tavalla josta selviäisi selkeästi vastuut ja minkälaisilla ehdoilla eri tahot ovat tähän hankkeeseen sitoutumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  131. Mikko H kirjoitti 30.11.2016 kello 17:02

    R.Silfverberg: Niin on meidänkin lähialueilla: Uusimaa + Turunmaa + Viro + Stockholms Län + Leningradin Oblast = n 20 miljoonaa. Helsinki on aika keskellä tätä kokonaisuutta.

    Käsitteellä “metropolialue” on kyllä määritelmäkin. Tuolla sun periaatteella voi saman tien laskea mukaan Moskovan ja Berliinin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  132. R. V. kirjoitti 30.11.2016 kello 18:26

    Osmo Soininvaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kannattavuus tulee kaupungille ulkoisten hyötyjen kautta, siitä, että se tuo kaupunkiin matkailijoita ja matkailijat tuovat rahaa ja myös verorahaa? Hanke voi olla kaupugin kannalta kannattava, vaikka itse museo tuottaisi tappiota.

    Voisitko kertoa, miten ehdotuksen 550 000 vuotuiseen maksavan kävijän määrään on päästy? Etenkin itseäni kiinnostaa arvion luotettavuus ja se, kuka vastaa kustannuksista _kun_ arvio osoittautuu liian optimistiseksi _ja_ tukisäätiö ei saa riittävästi lahjoitusvaroja kattamaan erotusta.

    Vihapuheeni vaikuttaa jatkuvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  133. Haba kirjoitti 30.11.2016 kello 18:31

    En roiku sosiaalisessa mediassa ja taitaa olla minulle ensimmäinen kerta, kun osallistun tällaiseen keskusteluun(2 viesti tälle palstalle) tämä palsta palautti hieman uskoa demokratiaan ja maalaisjärkeen ja että on muitakin, jotka omaavat omaa analyyttistä ajattelua. Politiikan seuraamisen olen lopettanut, se on uskomatonta juupas eipäs kinastelua, vaikka pitäisi toimia yhteistyössä väittelyn sijasta, eikä keskittyä äänien saamiseen. Olen yllättynyt positiivisesti YLE nettisivuilla olleisiin juttuihin Guggenheimista. Lehdistössä tuntuu olevan oudon “vaisua” kirjoittelua. Uskon, että Suomesta löytyy huipputason suunnittelua ja teollisuuden tahtoa näyttää kykymme, emme tarvitse siihen kulahtanutta amerikkalaista säätiötä, joiden johtajista kerrotaan skandaalinkäryisiä juttuja. Vähälle huomiolle ei myöskään pitäisi jättää sitä, että Guggenheimin tapausta on verrattu ulkomaisessa lehdistössä Enronin skandaaliin. Niin, joku aiemmin otti esille arvioidut kävijämäärät, 550 000. Tilastojen mukaan esim. Kiasmassa maksaneita on noin 50-60 % kokonaismäärästä, eli tällä tavoin tarkasteltuna lipputulot eivät ole realistisia. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy hyvin tilastoa näistä asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  134. Haba kirjoitti 30.11.2016 kello 18:46

    Osmo Soininvaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kannattavuus tulee kaupungille ulkoisten hyötyjen kautta, siitä, että se tuo kaupunkiin matkailijoita ja matkailijat tuovat rahaa ja myös verorahaa? Hanke voi olla kaupugin kannalta kannattava, vaikka itse museo tuottaisi tappiota.

    Tämä väite on aivan paikkansa pitävä ja tavallaan fakta. Fakta on myös, että seuraavina vuosina turistimäärät kasvat jo muutoinkin ja tuovat verohyötyjä kaupungille ja valtiolle. Ongelmanahan meillä alkaa olemaan jo yksinkertaisesti kapasiteettiongelma, hotellimajoitusta ei ole riittävästi. Nurinkurista on että tätä ongelmaa ei ole käsitelty riittävästi. Löylyn kaltaisia avauksia, jotka leviävät kulovalkean tavoin sosiaalisessa mediassa me tarvitsemme, tai Slush. Ja loppujen lopuksi, matkailun edistäminen, ja sitten maapallon pelastaminen, pitäisi päättää, mitä me haluamme jättää tuleville sukupolville, tällä tavalla ei mitään, kun kaikki juoksee porkkanan perässä kuin aasit 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  135. Tero Tolonen kirjoitti 30.11.2016 kello 18:59

    Donnerin kommentti on loistava, tosin se ei ota huomioon sitä että osa Guggisten ja muiden ideaa on siinä miten saada ihmiset kuluttamaan rahansa myös kotimaassa.

    Kaikki Hesalaisethan eivät ole saapuneet sinne lentokoneella Japanista, eivät edes ne jotka ovat siellä vain tilapäisesti – Suomessa on varmaan parisen miljoonaa ihmistä jotka pyörivät siellä pääkaupunkiseudulla syystä tai toisesta, töiden takia tai muutoin. Esimerkiksi vaikkapa työmatkalla olevia tai tilapäisellä komennuksella olevia ihmisiä.

    Ei Guggenhemin tarvitse siis tarkoittaa sitä, että turisteja tulisi enemmän – jo olemassaolevista turisteista varmaan moni tunnistaisi Guggenheimin brändinä paremmin kuin vaikkapa jonkun Ateneumin. Tämä voisi muodostaa semmoisen alemman kynnyksen käydä edes jossain museossa, mikäli keli on huono, sataa, on pimeää tmv. Montako huonosta kelistä kärsivää turistia Helsingissä on yhden päivän aikana?

    Tuosta Guggenheimin kävijämäärätavoitteesta: esim. uutinen vuodelta 2013 kertoo, että Ateneumissa kävi 479000 vierailijaa.

    Ylen uutinen ilmoittaa, että “Guggenheim Helsinki tavoittelee 550 000 kävijää vuodessa.”

    Jos tuota vertaa Ateneumiin, niin en minä pidä tuota epärealistisena tavoitteena. Kiasmassa käy noin 200.000 kävijää vuodessa, joten kävijämäärät sijoittuisivat melkein varmasti 200.000 ja 550.000 välimaastoon ja mikäli kyseinen paikka jotenkin kykenisi uudistumaan ja ottamaan vähän innovatiivisempia askeleita näyttelyiden sisällön suhteen, niin ei tuommoinen kävijämäärä pitäisi olla mitenkään mahdoton. Parhaimmillaan kävijöitä voisi olla ehkä enemmänkin.

    Etenkin jos ajatellaan, että Helsinkin asukasluku muutenkin kasvaa jatkuvasti.

    Mielestäni Guggenheimin idea ei ole välttämättä huono. Sitä ei kannata ajatella niinkään museona vaan lähtökohtana jollekin. Jos parempia ideoita ei ole, niin kyllä sitä varmaan kannattaisi yrittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  136. ceterum censeo kirjoitti 30.11.2016 kello 19:22

    Osmo Soininvaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kannattavuus tulee kaupungille ulkoisten hyötyjen kautta, siitä, että se tuo kaupunkiin matkailijoita ja matkailijat tuovat rahaa ja myös verorahaa?

    Ei sitä ole vaikea ymmärtää, mutta sitä on vaikea uskoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 41

  137. Markku af Heurlin kirjoitti 1.12.2016 kello 0:20

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin lentoasemalla käy vuosittain miljoonia koneen vaihtajia, jotka monet joutuvat viettämään siellä tuntikausia. Heitäkin kannattaa yrittää houkutella piipahtamaan kaupungissa.

    Sinänäsä hyvä argumentti.

    Olen joksu viettänyt mm. Ataturkrkin lentoasemlla tuntikausia. Ajatus lähteä käymään äkkiä kaupungille ei oikein innostanut, sillä minun pitäisi ehtiä keskustaan (30 min vaihto), tulla takaisin, mennä turvatarkastuksen läpi ja olla hyvissä ajoin portilla. Sen lisäksi takana oli monen tunnin lento ja edessä vielä pidempi. Ja joakisesa vaiheesa varauduttava myöhästymiseen.Kone ei odota.

    Söin, ostin Le Monden, katselin värikästä elämää. Ja seurasin viisaamman nuoren matkustajan esimerkkiä ja venyttelin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  138. Markku af Heurlin kirjoitti 1.12.2016 kello 0:23

    R.Silfverberg: Niin on meidänkin lähialueilla: Uusimaa + Turunmaa + Viro + Stockholms Län + Leningradin Oblast = n 20 miljoonaa. Helsinki on aika keskellä tätä kokonaisuutta.

    Valitettvatsi väölisäs vainon meri tai viisumiraja. 300 km auto/junamatkan pääshelsingistä asuu ehkä 3 miljoonaa ihmistä, joista kaikki eiväåt harrasta museoissa käyntiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  139. Ossi Saresoja kirjoitti 1.12.2016 kello 2:13

    Osmo Soininvaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kannattavuus tulee kaupungille ulkoisten hyötyjen kautta, siitä, että se tuo kaupunkiin matkailijoita ja matkailijat tuovat rahaa ja myös verorahaa? Hanke voi olla kaupugin kannalta kannattava, vaikka itse museo tuottaisi tappiota.

    Tämä peruste vaatisi edes jonkinlaista arvausta, museon vaikutuksesta turistien määrään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  140. Jalmari Jalonen kirjoitti 1.12.2016 kello 4:53

    Kummallinen perustelu tuo, että postiisi tulevat vastustusviestit saivat kantasi myönteiseksi. Eikö demokratiassa pitäisi olla päivastoin? Olemme äänestäneet sinut valtuustoon painamaan nappia meidän puolestamme, emme kertomaan miten väärässä ja tyhmiä olemme.

    Ja miksi se tontti väkisin pitää meidän elinaikanamme täyttää? Ehkä siihen keksitään hyvä idea 100 vuoden päästä. Tai 200:n.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  141. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 9:11

    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huono ajatus kuin keskustakirjasto ja musiikkitalo, kyllä se vähän niin kuin viittaa siihen suuntaan, että sitä pitäisi kannattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. hh kirjoitti 1.12.2016 kello 10:01

    En edelleenkään ymmärrä, että mitä “vihreitä” nämä 10 Guggenheimin puolesta äänestänyttä ovat kannattaessaan kaikenpuolisen kulutuksen lisäämistä turistiatrappeja rakentamalla. Tuohan on juuri sitä mikä vie meitä tuhoon maailman täyttyessä ja köyhien maiden ottaessa meistä mallia.
    hh

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  143. Daniel Federley kirjoitti 1.12.2016 kello 10:36

    Ei tullut sitten Guggenheimia. Luulen, että Odekin on salaa tyytyväinen.

    Mutta miten on, joko ryhdymme arvaamaan, milloin tuo hanke seuraavan kerran nousee tapetille? Meneekö siihen tällä kertaa neljä vuotta, vaiko enemmän vai vähemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  144. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 17:04

    Eiköhän se pysy parkkipaikkana seuraavat kymmenen vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Lundvistin Julle kirjoitti 1.12.2016 kello 11:20

    Osmo Soininvaara:
    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huono ajatus kuin keskustakirjasto ja musiikkitalo, kyllä se vähän niin kuin viittaa siihen suuntaan, että sitä pitäisi kannattaa.

    Miksi on lähdettävä tähän lapselliseen jakoleikkiin, jossa asiat jaetaan hyviksi ja pahoiksi ja sitten valitaan puoli? Miksi ei voi suhtautua asiaan niin kuin se oli, kuten valtuutettu Rydman? Eilen ei päätetty museosta, ei tontin käytöstä, ei mistään muusta kuin Guggenheim -säätiön tekemästä tarjouksesta.

    Guggenheimin ehdotus oli huono ja riskialtis, eikä sitä pitänyt hyväksyä. Tontille voi edelleen kannattaa museota tai muuta kulttuurilaitosta. Jopa Guggenheimia, kunhan se vain toteutuu Helsingin kannalta paremmilla ehdoilla.

    On tämäkin, kun pitää kaivaa kokoomuslainen esimerkiksi rationaalisesta päätöksenteosta. Suurimmalle osalla eilen puhuneista valtuutetuista tuntui kuitenkin olevan kyse itsensä identifioimisesta tiettyyn ryhmään, niin puolesta kuin vastaan olleilla. Guggenheimia ei nähty asiakysymyksenä, vaan se oli symboli, joka vahvistaa identiteettiä. Järki oli jäänyt ilmeisesti kotiin, tai ehkä sitä ei ole koskaan ollutkaan.

    Lundvistin Julle:

    Miksi on lähdettävä tähän lapselliseen jakoleikkiin, jossa asiat jaetaan hyviksi ja pahoiksi ja sitten valitaan puoli? Miksi ei voi suhtautua asiaan niin kuin se oli, kuten valtuutettu Rydman? Eilen ei päätetty museosta, ei tontin käytöstä, ei mistään muusta kuin Guggenheim -säätiön tekemästä tarjouksesta.

    Guggenheimin ehdotus oli huono ja riskialtis, eikä sitä pitänyt hyväksyä. Tontille voi edelleen kannattaa museota tai muuta kulttuurilaitosta. Jopa Guggenheimia, kunhan se vain toteutuu Helsingin kannalta paremmilla ehdoilla.

    On tämäkin, kun pitää kaivaa kokoomuslainen esimerkiksi rationaalisesta päätöksenteosta. Suurimmalle osalla eilen puhuneista valtuutetuista tuntui kuitenkin olevan kyse itsensä identifioimisesta tiettyyn ryhmään, niin puolesta kuin vastaan olleilla. Guggenheimia ei nähty asiakysymyksenä, vaan se oli symboli, joka vahvistaa identiteettiä. Järki oli jäänyt ilmeisesti kotiin, tai ehkä sitä ei ole koskaan ollutkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  146. anonyymi kirjoitti 1.12.2016 kello 11:43

    Osmo Soininvaara:
    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huono ajatus kuin keskustakirjasto ja musiikkitalo, kyllä se vähän niin kuin viittaa siihen suuntaan, että sitä pitäisi kannattaa.

    Eli “joku” tekee päätökset puolestasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  147. Anna-Liisa kirjoitti 1.12.2016 kello 12:52

    Minkälainen on kaupunkisuunnittelusta päättävä ihminen, joka on valinnut mörkömausoleumin mustaamaan rannan? Vaikka kustannettaisiin ulkomaille mitä, ei pitäisi pilata kaupunkikuvaa. Rumuuden estetiikka on olemassa, mutta ei se mitä tahansa oikeuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  148. Liian vanha kirjoitti 1.12.2016 kello 12:54

    Mikseivät nuo nykyajan rikkaat pistä pystyy taidemuseota tuohon Guggenheimin paikalle ?

    Miksi rikkat sijoittajat ajavat museota verovaroilla rahoitettavaksi

    Amos Anderson oli vanhanjan isänmaallinen rikas ja rakensi itse museon omilla rahoillaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  149. Ahistaa kirjoitti 1.12.2016 kello 13:59

    Jalmari Jalonen: Kummallinen perustelu tuo, että postiisi tulevat vastustusviestit saivat kantasi myönteiseksi. Eikö demokratiassa pitäisi olla päivastoin?

    Voisihan se ollakin jos eivät muslimit veisi kaikkia viestejä ja tekisi niistä pommeja! (Tämän ironian joko ymmärtää tai ei. Jos ei, on luultavasti sitä mieltä että älömölttäjien ja öyhöttäjiena pitisi hallita maailmaa. Demokratian nimissä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  150. Sibbo San Sebastian kirjoitti 1.12.2016 kello 14:46

    Osmo Soininvaara:
    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huono ajatus kuin keskustakirjasto ja musiikkitalo, kyllä se vähän niin kuin viittaa siihen suuntaan, että sitä pitäisi kannattaa.

    Politiikassa toimii fiksuja asialinjalla olevia puurtajia jotka jaksavat ottaa asioista selvää ja perustelevat miksi ovat niiden takana vaikka ns. yleinen mielipide tai kansan syvät rivit siitä pitäisikään.

    Politiikassa toimii myös kansan syvien rivien tuntoja pinnallisesti haistelevia, jotka perustelevat kantaansa äänestäjien kuuntelemisella vaikka sitten joutuisivatkin kääntämään omaa mielipidettään tai tekemään järkisyillä ajateltuna huonoja ratkaisuja.

    Mitä pitäisi ajatella poliitikosta joka on aloittanut uransa ensin mainitulla tyylillä ja saanut sen myötä arvostusta, mutta viime vuosinaan kääntyy jälkimmäiseen suuntaan, vieläpä toimimalla tahallaan päinvastoin kuin mitä se kansan mielipide on jotta ei vaan tule leimatuksi populistiksi.

    Jos joku esittää että toimiva Malmin lentokenttä on yhtä hyvä idea kuin olisi ollut Guggenheimin rakentamine, käännytkö vastustamaan sen lopettamista?

    Tai jos joku Malmin lentokenttäalueen asuinrakentamisen kannattaja (tai sellaisena esintyvä) spämmää aiheesta vihamaileja, vaihdatko oman mielipiteesi koska et halua olla samaa mieltä.

    Kiukuttelua? Turhautumistako? Joka tapauksessa noloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  151. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 16:57

    Kyllä minulla on oikeus sanoa, että Guggenheimia vastustaneissa sähköposteissa oli suuri osuus silkkaa vihapuhetta, jonka taso muistutti vihasivustojen maahanmuuttokeskustelua ja jossa esitettiin täysin paikkaansapitämättömiä väitteitä niin paljon ettei niitä pystynyt enää oikomaan. Mielestäni myös sanoin, että olisi aika epäloogista muoostaa kantansa niiden negaationa. Sanoin myös, että ihmismieli kuitenkin toimii niin, että jos jotain asia perustellöaan täysin järjettömillä väitteillä, kuulijalle muodostuu käsitys, että kanta ei huonosti perusteltu.
    Sitä, miten tästä hankkeesta tuli tällainen Suuri Saatana, ei mahdu minun järkeeni.
    Guggenheimia vastaan pystyi esittämään myös ihan järkeviä väitteitä, mutta ne hukkuivat tämän suuren raivon alle.
    Se, millä perusteella muodostin oman kantani, käy ilmi kirjoituksestani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Viesti kirjoitti 1.12.2016 kello 14:50

    Matkailun edistämishankkeita on aika vaikea laittaa järjestykseen. Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä – joskaan en mahdottomana – että Guggenheim olisi lisännyt Helsingissä vierailevien turistien määrää riittävästi ollakseen yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Tiettävästi ainakin kiinalaiset turistit ravaavat tuollaisten brändien perässä ympäri maailmaa, ja Guggenheim on brändinä minullekin tuttu jo vuosien takaa, vaikka luokittelen itseni lähinnä kulttuurin viholliseksi.

    Ehkä ihan hyvä, että sitä rakennusta ei nyt lopulta tullut, mutta enpä olisi harmistunut toisenlaisestakaan lopputuloksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  153. TimoT kirjoitti 1.12.2016 kello 15:04

    OS: ” Turismista taas hyötyy lähinnä valtio, koska turistit eivät maksa muuta veroa kuin arvonlisäveroa, ja sen taas saa valtio.”
    Mistä tälläinen käsitys? Helsingissähän jokaisen kaupan ovessa on tarra “Tax Free”. Tämähän tarkoittaa, että ulkomaiselle (Non-EU) turistille palautetaan tullissa hänen maasta viemistään tavaroista maksamansa arvonlisävero. Näin höveleitä me Suomessa olemme. Missään muualla en ole huomannut asiaa mainostettavan noin näkyvästi, vaikka kyllä kait se on kansainvälinen käytäntö. Suomessa kuluttamistaan tavaroista ja palveluista turistitkaan eivät käsittääkseni sentään tuota veronpautusta saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  154. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 16:50

    Mistä tälläinen käsitys? Helsingissähän jokaisen kaupan ovessa on tarra “Tax Free”. Tämähän tarkoittaa, että ulkomaiselle (Non-EU) turistille palautetaan tullissa hänen maasta viemistään tavaroista maksamansa arvonlisävero.

    No haloo. Tuo koskee TAVAROITA, ei hotelliyöpymisiä eikä ravintolassa syömistä, ei taksimatkoja eikä edes museoissa käymistä. Lisäksi se ei koske niitä, jotka ovat itse kotoisin ETA-alueen maista ja ymmärtääkseni ei niitäkään, jotka jatkavat johonkin ETA-maahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Ville kirjoitti 1.12.2016 kello 17:43

    Osmo Soininvaara:
    Eiköhän se pysy parkkipaikkana seuraavat kymmenen vuotta.

    Eteläsataman kehittämisessä on paljon samaa kuin Töölönlahdessa ja sitä ennen Kampissa. Vuosikymmenet yritetään luoda suuri kokonaisvaltainen suunnitelma – sillä välin alue on joutomaana tai parkkipaikkana. Kokonaisuus vaan on liian suuri umpisolmu ratkaistavaksi ja loppujen lopuksi tehdään pikkuisen kerrallaan tai periaatteella “kunhan jotain saadaan tehtyä”… Lopputuloksesta voimme vain nauttia 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  156. R. V. kirjoitti 1.12.2016 kello 18:32

    Osmo Soininvaara: Sitä, miten tästä hankkeesta tuli tällainen Suuri Saatana, se ei mahdu minun järkeeni.

    Tässähän se vastaus on:

    Osmo Soininvaara: Sanoin myös, että ihmismieli kuitenkin toimii niin, että jos jotain asia perustellöaan täysin järjettömillä väitteillä, kuulijalle muodostuu käsitys, että kanta ei huonosti perusteltu.

    Selvennyksenä: Guggenheimin puolesta esitetyt arviot eivät olleet luotettavia, vaan lähinnä hihasta tiputeltuja. Tämän vuoksi Guggenheimin hanke vaikutti huijaukselta. On hyvin kummallista, että sellaista päättää kannattaa.

    Vihapuheeni ei ota laantuakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  157. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 18:39

    Kaupungilla ei ollut tässä sanottavaa riskiä. Jos kaikki olisi mennyt päin seiniä, ja kävijöitä olisi ollut vuodessa kymmenen tuhatta, hake olisi mennyt nurin, kaupunki olisi kyllä menettänyt rahaa, mutta saanut sitä vastaan hyvin arvokkaan rakennuksen, jolle olisi kyllä löytynyt arvokasta käyttöä – joka arvokkaampaa, kun kansan syvien rivie3n vaatima Kalevala-museo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. Ei olisi aiheuttanut kustannuksia kirjoitti 1.12.2016 kello 19:04

    Guggenheimin esitys olisi kannattanut hyväksyä, sillä se ei olisi aiheuttanut kustannuksia valtiolle tai Helsingin kaupungille. Valtion maksettavaksi tarkoitettu osuushan muutettiin lainaksi, jonka Helsingin kaupunki takaa. Takauksesta ei aiheudu kustannuksia.

    Sen lisäksi valtio olisi luopunut hankkeen arvonlisäverosta, mutta myöskään siitä ei aiheudu valtiolle minkäänlaisia kustannuksia. Lisäksi kaupunki olisi luovuttanut museon käyttöön tontin Eteläsatamasta, mutta siitäkään ei olisi aiheutunut kustannuksia, koska paikka toimii tällä hetkellä parkkipaikkana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  159. hh kirjoitti 1.12.2016 kello 19:14

    Osmo, sinä itse kysyit mistä viha?! Siihen minä vastasin. Luettelin nuo rakennukset joihin on mennyt aika paljon rahaa perusteluna siihen, että ihmiset ovat saaneet ‘tarpeekseen’ niistä. Jo riittää, ajattelee kovin moni.

    No, ei mennyt perille. Takerruit Tuohon Stadionista etelään jne… jonka jälkeen vasta selvitin tuota monien ihmisten suuttumuksen syyketjua! Mielestäni et miettinyt sitä miltä ihmisistä tuntuu mikä kuitenkin lienee se todellinen harmin tai todellisen vihankin oikea syy. Monet todella ajattelevat, että eliitti painostaa heidät siihen mitä he eivät enää tahdo. Tuntevat tulevansa hyväksikäytetyiksi.

    Useimpien ihmisten mielipide uusiin asioihin noudattaa järjestystä tunne, perustelu, vastakkainen mielipide ja lopullinen päätös. Jos opponentin perustelu on hyvä niin ‘insinööri’ hyväksyy sen. Tunteiden varassa oleva (so. enemmistö) vaatii lisää perusteluja jonka jälkeen ehkä luopuu ensimmäisestä ajatuksestaan ja harmitellen suostuu ‘järkiratkaisuun’. Nyt Guggenheimissä tämä ajatusprosessi iteroitiin (ah, mikä muotisana) moneen kertaan. Iteroinnin viimeinen kierros oli sitten monille se pisara joka pani ämpärin vuotamaan.

    Omat syyni vastustaa koostuvat kutakuinkin kaikesta siitä mitä täälläkin on esitetty. Olen ollut aika paljon tekemisissä kuvataiteen kanssa joten tietysti toivoin, että kotimaisia taiteillijoita muistettaisiin tilauksilla mieluummin kuin Amerikasta tulevaa jättiä.

    Ok, ehkä tämä riittää ja vesi tyyntyy! hh

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  160. Giardiniera kirjoitti 1.12.2016 kello 19:17

    Osmo Soininvaara:
    …kaupunki olisi kyllä menettänyt rahaa, mutta saanut sitä vastaan hyvin arvokkaan rakennuksen…

    Kun ottaa huomioon rakennusprojektit, joissa kaupunki on viime aikoina ollut mukana, rahanmenetys ei välttämättä olisi pysynyt lasketussa. Wow-arkkitehtuurin tekeminen suomalaisella projektijohdolla ja asiantuntemuksella on nimittäin haaste jota ei ole kauheasti kokeiltu.

    Kun peruspäiväkotien tai joukkoliikennepysäkkienkään rakentaminen ei tunnu sujuvan aikataulussa tai ilman rakennusvirheitä, miten olisi onnistunut Guggenheimin voittajatyön kaltainen taideteos.

    Myös ulkomailla isot experimentaaliset kulttuurirakennukset vievät usein kaavailtua enemmän rahaa, Sydneyn oopperatalosta Hampurin Elbphilharmonieen. Valtuustolle esitettyjen rakennuskustannusten realistisuudesta ei ole mitään todisteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  161. Giardiniera kirjoitti 1.12.2016 kello 19:20

    Ei olisi aiheuttanut kustannuksia:
    Takauksesta ei aiheudu kustannuksia.

    Tuli jotenkin mieleen ne 80-luvun pankinjohtajat jotka kertoivat tätä samaa pian konkurssiin päätyvien pk-yrittäjien ystäville ja sukulaisille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  162. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 19:28

    Takauksille oli vastavakuus, kyseinen kiinteistö, joten kaupungin panostukselle olisi ollut täydet vakuudet. Talo olisi ollut hintansa arvoinen tuolla sijainnilla, vaikka museo olisi flopannut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. Giardiniera kirjoitti 1.12.2016 kello 19:27

    Osmo Soininvaara:
    … jos jotain asia perustellöaan täysin järjettömillä väitteillä, kuulijalle muodostuu käsitys, että kanta ei huonosti perusteltu.

    Kuten se että Suomi käpertyy itseensä, impivaaralaistuu, antaa negatiivisen kuvan ulkomaille, suhtautuu vihamielisesti ja jopa rasistisesti kansainvälisiin vaikutteisiin, on muukalaisvihamielinen ja antautuu trumpilaisen epäsivistyksen myötäiljäksi jos nyt ei tajua kaataa julkista rahaa kansainvälisen tavaramerkin liisaamiseen.

    Älyttömyyksiä on virallisessa mediassa laukonut kyllä ihan kumpikin puoli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  164. Vesa kirjoitti 1.12.2016 kello 19:41

    Hyvä että huono hanke kaatui. Oopperan, Finlandiatalon, Musiikkitalon ja Kiasman jatkoksi ei todellakaan tarvittu viidettä, taas megaluokan epäonnistumista jokseenkin täysin julkiseen rahaan perustuen. Vaarallista on vastaavien tulevien hankkeiden osalta se, miten monta kuntapäättäjistä Lahden rakentama “yksityisen” rahan sumutus sai taakseen.

    Päättäjien kannattaa todella satsata em. olemassa olevien seinien parempaan hyödyntämiseen vaikkapa matkailutulojen kasvattamiseksi. Enemmän ja parempaa sisältöä, kiitos. Kovin tuntuvat tyhjinä seisovan useimpina päivinä.

    Ja kyllä se parkkipaikka vielä rakennetaan, mutta toivottavasti kaupallisiin tarkoituksiin ja yksityisellä rahalla. Helsingistä puuttuu esim. kylpylähotelli. Siihen sopisi liittää laiturissa pysyvästi seisova alus, johon sijoitettaisiin osa hotellin tiloista ja toiminnoista. Tai jotain muuta omillaan pyörivää, mutta myös kaupunkia hyödyttävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  165. Puistoja Eteläsatamaan kirjoitti 1.12.2016 kello 19:43

    Nykyisin parkkipaikkana toimiva Guggenheimille varattu tontti voitaisiin muuttaa puistoksi, joka jatkaisi Tähtitorninmäen puistoaluetta merenrantaan ja säästäisi samalla Kauppatorin kansallismaiseman rakentamiselta.

    Myös vastapäinen Katajanokan ranta maailmanpyörineen ja uimaloineen pitäisi rakentaa puistoksi, kunhan alueen nykyinen vuokra-aika päättyy. Tällainen huvipuisto ei sovi kaupunkikuvan kannalta näin keskeiselle paikalle. Merenrannan puistot sen sijaan antaisivat hienot raamit Kauppatorin maisemille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  166. teekkari kirjoitti 1.12.2016 kello 19:51

    Osmo Soininvaara:
    Eiköhän se pysy parkkipaikkana seuraavat kymmenen vuotta.

    Noin niinkuin ihan kiusallaankin, kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajan auktoriteetillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  167. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 21:47

    Minun kauteni kaupunkisuunnitteloulautakunnassa päättyy toukokuussa. Tätä paikkaa on yritetty saada hyötykäyttöön vuosia, mutta jarrutus on suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. R. V. kirjoitti 1.12.2016 kello 19:53

    Osmo Soininvaara:
    Kaupungilla ei ollut tässä sanottavaa riskiä. Jos kaikki olisi mennyt päin seiniä, ja kävijöitä olisi ollut vuodessa kymmenen tuhatta, hake olisi mennyt nurin, kaupunki olisi kyllä menettänyt rahaa, mutta saanut sitä vastaan hyvin arvokkaan rakennuksen, jolle olisi kyllä löytynyt arvokasta käyttöä – joka arvokkaampaa, kun kansan syvien rivie3n vaatima Kalevala-museo.

    Sinäänsä hyvä, että sen rakennuksen voi vieläkin rakentaa! Toivottavasti mainitsemasi arvokas käyttö on arvoltaan yli 130 miljoonaa (x2 vai mitä rakentamiskustannukset ovatkaan oikeasti), kun vaihtoehtoiskustannukset huomioidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  169. Rauli kirjoitti 1.12.2016 kello 20:00

    Uuden Suomen palstalla on kannatettu huumorimielessä, että Jörn Donnerin heitto poroista (Koulumies) Eteläsatamaan olisi kannatteva ajatus.

    Kansanedustaja Mikko Kärnä Lapista puolestaan esitti, että Helsingin keskuspuistoa voisi käyttää visenttien palauttamiseen takaisin Suomen luontoon.

    Omasta mielestäni paras ajatus tuli palstalta, jonka nimeä ei saa mainita täällä; rakennettaan “parkkipaikalle” bordelli.
    Tämä, jos mikään saisi Helsinki-Vantaan transitomatkustajat ja risteilyalusten turistit pysähtymään Helsingiin pitemmäksi aikaa.
    Suorat työpaikkavaikutukset olisivat useampia satoja ja välilliset (esim. taksikuskit) mitattaisiin tuhansissa.

    Kävijämäärät Helsingin bordellissa ylittäisivät taatusti kaikki Helsingin museot yhteenlaskettuna ja rahoituksen saamien yksityissektorilta tuskin olisi ongelma.

    Luultavasti tontistakin saisi käyvän hinnan kaupungin kassaan – käytettäväksi Helsingin kulttuuritarjonnan lisämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  170. Pekka T. kirjoitti 1.12.2016 kello 20:57

    Sibbo San Sebastian: Politiikassa toimii fiksuja asialinjalla olevia puurtajia jotka jaksavat ottaa asioista selvää ja perustelevat miksi ovat niiden takana vaikka ns. yleinen mielipide tai kansan syvät rivit siitä pitäisikään.

    Osmo Soininvaara on ollut ja on edelleenkin tällainen poliitikko. Sen hänen tämäkin kirjoituksensa hyvin osoittaa, vaikka se kertoo myös turhautumisesta nykyiseen vihapuheeseen.

    Suuri ongelma tässä on se vihapuhe. Sellainen lisääntyy ja me olemme kaikki vähän ihmeissämme siitä mitä sen kanssa oikein pitäisi tehdä. Se on tavattoman epäterve ilmiö, ja se synnyttää myös ikäviä sivuvaikutuksia.

    Yksi niistä on juuri tuo: fiksut poliitikot turhautuvat. Itse olen ihmetellyt Soininvaaran kärsivällisyyttä esimerkiksi täällä hänen omassa blogissaan välillä esiintyviä epäasiallisuuksia kohtaan. Enkä nyt siis puhu ollenkaan eri mieltä olemisesta, sehän on hyvän keskustelun lähtökohta, vaan epäasiallisuudesta.

    Toinen seuraus on se, että esimerkiksi tässä Guggenheim-kysymyksessä joku saattaa kirjoittaa asiallisen, mutta museota vastustavan puheenvuoron, ja olla jo etukäteen loukkaantunut siitä, että se leimataan vihapuheeksi. Ei leimata. Asioita saa ja pitääkin sekä kannattaa että vastustaa. Vihapuhe on sitten eri asia. Sitä pitää vain ja ainoastaan vastustaa.

    Ja hyvä tavaton: me puhumme taidemuseosta! Mistä ihmeestä se viha oikein kumpuaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  171. Blogikirjoittaja kirjoitti 1.12.2016 kello 21:16

    hh:Olen ollut aika paljon tekemisissä kuvataiteen kanssa joten tietysti toivoin, että kotimaisia taiteillijoita muistettaisiin tilauksilla mieluummin kuin Amerikasta tulevaa jättiä.

    Jos sata miljoonaa jaettaisiin apurahoina, siitä riittäisi 65 000 euroa 1500 taiteilijalle tai 130 000 euroa 750 taiteilijalle.

    Kun tuollainen joukko yrittäisi, saattaisi syntyä jotain omaakin.

    Olen tässä kurkkaillut foorumeita ja näppituntumaksi jäi, että eniten Guggenheimia vastustetaan yliopisto-opiskelijoiden kansoittamilla foorumeilla. Niillä ei ymmärretä ajatusta, että taide rakennetaan ulkomaisen nimen varaan.

    Ehkäpä tästä voisi aavistella, että Suomeen on kasvamassa sukupolvia, jotka osaavat arvostaa omaa. Tämä selittynee osaksi sillä, että nykyään matkustetaan paljon ja ihmiset kokevat käytännössä, ettei ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella. Siksi omaakin sisältöä osataan kunnioittaa.

    Olisihan se kiva, että Guggenheimin tilalle keksittäisiin jotain elävämpää, muuta kuin ylemmän luokan näyttäytymiskohde, sellaista, jossa pääsee esiin luovuus, suomalaisuus ja paikallisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  172. Turhaa venkoilua loppuun asti kirjoitti 1.12.2016 kello 21:22

    Turha venkoilu jatkui loppuun asti. Jos kaikki olisi mennyt Guggenheimin taustavoimien suunnitelmien mukaan, valtuusto olisi päättänyt museosta lähettämällä Guggenheimin säätiölle säätiön lobbareiden itse laatiman vastaehdotuksen hyväksyttäväksi. Se olisikin ollut hieno loppu kuusi vuotta kestäneelle näytelmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  173. Risto kirjoitti 1.12.2016 kello 21:28

    Osmo Talo olisi ollut hintansa arvoinen tuolla sijainnilla, vaikka museo olisi flopannut.

    Mitä sijainnilla on asian kanssa tekemistä kun tontti on kaupungin nytkin? Se, että pitää itsestäänselvyytenä, että tuollaisen erikoisrakennuksen jälleenmyyntiarvo olisi yltänyt rakennuskustannuksiinsa, on minusta aika optimistista.

    Siittä en ole erimieltä, että tontti pysyy todennäköisesti pitkään tyhjänä, mutta eikö tuo johdu pitkälti siitä, että kun maaginen ‘G’ otetaan pois kuvasta, kaupungin viranomaiset ja luottamusmiehet eivät hevin anna rakennuslupaa tuota Barad-duria kaunkikuvallisesti vähemmän haastavillekaan rakennuksille tuolle paikalle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  174. Poju Antsalo kirjoitti 1.12.2016 kello 21:54

    Guggenheim on jakanut kansan kuin Trump rapakon takana. Yhdestä taidemuseostahan tässä vain oli kysymys. Päätös on nyt tehty ja sen kanssa eletään. Eiköhän katsota rakentavasti eteenpäin sen sijaan, että vihoitellaan vastapuolta maailman tappiin. Kukaan ei tiedä millainen menestys tai rahareikä Guggenheimista olisi tullut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  175. Markku af Heurlin kirjoitti 1.12.2016 kello 23:24

    Osmo Soininvaara:
    Eiköhän se pysy parkkipaikkana seuraavat kymmenen vuotta.

    Haitanneeko tuo. Hyvinhän siitäö saa parkkimaksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  176. Tommi Uschanov kirjoitti 1.12.2016 kello 23:29

    Poju Antsalo: Guggenheim on jakanut kansan kuin Trump rapakon takana.

    Eikä pelkästään kansaa. On syytä huomata, että äänestys jakoi vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki yli kahden hengen valtuustoryhmät – kyllä vain, myös tekotaidetta vastustavat perussuomalaiset.

    Itse voin omakohtaisesti helsinkiläisenä äänestäjänä todeta, että viime kunnallisvaaleissa jahkailin kirjaimellisesti äänestyskoppiin saakka kahden ehdokkaan välillä, joita pidin itselleni ja omille intresseilleni täsmälleen yhtä hyvinä valintoina. Vaikka pystyin äänestämään heistä vain toista, niin kumpikin tuli valituksi, ja toinen äänesti Guggenheimille kyllä ja toinen ei.

    Mikä on siinä mielessä osuvaa, että koska keskustelu oli molemmilla puolilla pahimmillaan kaiken arvostelun alapuolella – eikä kyse kummallakaan puolella ollut vain yksittäistapauksiksi jääneistä hetkellisistä ylilyönneistä – niin itse olisin luultavasti äänestänyt tyhjää. Ja kertonut julkisesti tyhjää äänestämisen syyksi tämän. (Ja jäänyt sitten odottamaan vihapostin vyöryä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  177. teekkari kirjoitti 2.12.2016 kello 0:29

    Osmo Soininvaara:
    Minun kauteni kaupunkisuunnitteloulautakunnassa päättyy toukokuussa. Tätä paikkaa on yritetty saada hyötykäyttöön vuosia, mutta jarrutus on suuri.

    Niin no, viimeiset viisi vuotta jarrutusta on aiheuttanut Guggenheimin jääräpäinen junttaaminen, mikä on estänyt alueen jatkosuunnittelun.

    Vuoden 2012 huhtikuussa Kirjava Satama -arkkitehtuurikilpailun tuomaristo suositteli alueen suunnittelun jatkamista yhdessä kilpailussa palkintosijoille tulleiden työryhmien kanssa. Saman vuoden toukokuussa Kaupunginhallitus tyrmäsi ensimmäisen Guggenheim-esityksen.

    Jos Guggenheimiä ei oltaisi herätetty kuolleista aina vain uudestaan, alueen kaavoitus olisi jo valmis ja lapiot maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  178. Pekka kirjoitti 2.12.2016 kello 0:41

    Ville: Eteläsataman kehittämisessä on paljon samaa kuin Töölönlahdessa ja sitä ennen Kampissa. Vuosikymmenet yritetään luoda suuri kokonaisvaltainen suunnitelma – sillä välin alue on joutomaana tai parkkipaikkana.

    Hyvä kommentti. Juuri tänään Hesari julkaisi 50 vuotta sitten tehdyn valtuustopäätöksen, jossa lähdettiin kehittämään Töölönlahden aluetta Alvar Aallon kokonaissuunnitelman mukaisesti terassitoreineen ym. Sitten seurasi reilun 40 vuoden hiljaisuus ja suunnitelmasta toteutui vain Finlandiatalo. Selvää on, että Kirjava satama -suunnitelma ei toteudu, miksi ihmeessä kaupungin kallein rakentamaton tontti metsitettäisiin maassa, jossa Kehä ykkösen jälkeen on 1300 km korpea. Varmasti alueelle löytyy jokin hotellihanke, mutta näin tärkeä paikka pitää saada hyödyttämään sekä turisteja että kaupunkilaisia. Eikä sellaista hanketta helpolla syliimme putoa, kun keskustakirjaston kaltainen ponnistus kuivaa kaupungin kulttuuribudjetin pitkälle tulevaisuuteen. Mutta jotain väliaikaista voi tännekin syntyä Sedun pajasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  179. Ville kirjoitti 2.12.2016 kello 11:01

    teekkari: Vuoden 2012 huhtikuussa Kirjava Satama -arkkitehtuurikilpailun tuomaristo suositteli alueen suunnittelun jatkamista yhdessä kilpailussa palkintosijoille tulleiden työryhmien kanssa.

    Kaikissa 2. palkinnon saaneissa ehdotuksissa oli esitetty (useimmissa julkiset) rakennukset ikään kuin portiksi Eteläsataman molemmille puolille. Nythän on sovitettu erinäisiä rakennuksia kumpaankin paikkaan, eli kilpailun tulosten mukaan on edetty…
    Kaikissa ehdotuksissa oli myös uudisrakennusten rivi Katajanokalla ja useimmissa myös Olympiaterminaalin vieressä. Vain yhdessä ehdotuksessa oli puistoa tuotu rantaan, mitä ihan aiheesta pidettiin vieraana elementtinä Eteläsatamassa.
    Hiljattain esitetty historiallinen selvitys alueen suunnittelun pohjaksi oli lupaava. Siinä oli uskallettu ehdottaa myös Keisarinluodonlaiturin purkamista, mikä Kirjavan Sataman tuomaristolle oli punainen vaate…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  180. Tornihotelleja Eteläsatamaan kirjoitti 2.12.2016 kello 11:04

    Norjalainen hotellimiljonääri Arthur Buchardt oli mukana Guggenheimin tukisäätiössä jollain osuudella museota rahoittamassa, mutta hotellitontit Etelärannasta varmaan kelpaisivat Buchardtille ilman museotakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  181. anonyymi kirjoitti 2.12.2016 kello 11:12

    Pekka T.: Ja hyvä tavaton: me puhumme taidemuseosta! Mistä ihmeestä se viha oikein kumpuaa?

    Siitä, ettei kukaan sitä kannattava tunnu tajuavan sitä vastustettavan ihan asiaperusteilla eikä rasismilla ja taidevastaisuudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  182. pedantti jäbä kirjoitti 2.12.2016 kello 14:27

    R. V.:

    Pahoittelen jo etukäteen tätä vihapuheviestiäni.

    R. V.:

    Vihapuheeni vaikuttaa jatkuvan.

    R. V.:

    Vihapuheeni ei ota laantuakseen.

    Hullunkurinen vitsinne ei ole jäänyt vaille huomiota. Olette varmasti eri hauska mies.

    Vaikka en itse Guggenheimia kannattanut, niin kyllä “keskustelu” aiheen ympärillä oli harvinaisen sotkuista. En muista samanlaista someraivoa ennen nähneeni. Täällä Oden blogissa keskustelu on toki ollut asiallista, kuten aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  183. anonilli kirjoitti 2.12.2016 kello 16:25

    Pekka T.: me puhumme taidemuseosta! Mistä ihmeestä se viha oikein kumpuaa?

    Osa ihmisistä nauttii siitä, ja hakemalla hakee vihan ja kiukun aiheita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  184. R.Silfverberg kirjoitti 2.12.2016 kello 16:41

    anonyymi: Siitä, ettei kukaan sitä kannattava tunnu tajuavan sitä vastustettavan ihan asiaperusteilla eikä rasismilla ja taidevastaisuudella.

    Niin, se eniten käytetty asiaperuste taisi olla amerikkalaisvastaisuus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  185. Mikko H kirjoitti 2.12.2016 kello 17:52

    Tommi Uschanov: On syytä huomata, että äänestys jakoi vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki yli kahden hengen valtuustoryhmät – kyllä vain, myös tekotaidetta vastustavat perussuomalaiset.

    Nähdäkseni Keskustan kolmen hengen ryhmä oli kokonaan puolesta, mikä kieltämättä yllätti ainakin meikäläisen.

    R.Silfverberg: Niin, se eniten käytetty asiaperuste taisi olla amerikkalaisvastaisuus?

    Kirkaasti eniten käytetty asiaperuste oli se, että hankkeen rahoitussuunnitelma näyttää heikosti peitellyltä puhallukselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  186. Pekka T. kirjoitti 2.12.2016 kello 20:59

    anonyymi: Siitä, ettei kukaan sitä kannattava tunnu tajuavan sitä vastustettavan ihan asiaperusteilla eikä rasismilla ja taidevastaisuudella.

    Tällaista ajatusta jotkut hellivät. Siis jotkut, jotka kuuluvat tähän ryhmään, jota voisi kutsua vaikkapa “eliitin vastaisiksi”. Paikkaansa se ei silti pidä.

    Omassa lähipiirissäni on ihmisiä, jotka kannattivat Guggenheimia, ja toisia, jotka sitä vastustivat. Molemmat asiaperustein, ilman eri mieltä olevien sättimistä, kuten sivistyneeseen keskusteluun kuuluukin.

    On tietysti ihmisiä, jotka eivät osaa kunnioittaa toisten mielipiteitä. Heidän on vaikea hyväksyä erilaisia näkemyksiä. Ne herättävät heissä jopa vihaa. Tämä ei tietenkään ole erityisen tyypillistä Guggenheimin kannattajille, vaikka löytyy sitä varmasti jonkin verran siitäkin joukosta. Näitä somekeskusteluja lukiessa syntyy käsitys, että ennen kaikkea moista esiintyy näissä eliitin vastustajissa.

    Jotenkin tuntuu, että tämän päivän trendejä on vastustaminen. Monet ovat selvästi tyytymättömiä, mikä purkautuu kiihkeänä vastustamisena. Se kohdistuu kutakuinkin kaikkeen uuteen, jota ei “vanhoina hyvinä aikoina” ollut: EU:hun, euroon, maahanmuuttajiin, tasa-arvoiseen avioliittolakiin, ja jopa, näköjään, moderniin taiteeseen museoineen.

    Vastustaminen ei ole kuitenkaan oikea tapa rakentaa parempaa tulevaisuutta. Eikö sen tilalla pitäisi olla näkemys siitä, mitä näiden eliitin ajamien asioiden tilalle haluttaisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus