Miksi kannatan Guggenheimin hanketta.

Kun kehys­ri­ih­estä tuli tieto, ettei val­tio osal­lis­tu Guggen­heim-museon perus­tamiskus­tan­nuk­si­in, ehdin jo tode­ta, että se oli siinä. Min­ulle Guggen­heim ei ole niinkään kult­tuuri­hanke, vaan ennen kaikkea tur­is­min edis­tämis­hanke. Tur­is­mista taas hyö­tyy lähin­nä val­tio, kos­ka tur­is­tit eivät mak­sa muu­ta veroa kuin arvon­lisäveroa, ja sen taas saa valtio.
Tulee siitä tietysti myös työ­paikko­ja Helsinki­in, mut­ta niistäkin hyö­tyy val­tio, kos­ka Helsin­gin asun­tokan­ta on täyn­nä, joten yhdet työ­paikat aja­vat täältä muualle toisia työpaikkoja.

Yksi­ty­is­ten lahjoit­ta­jien merkit­tävä panos sai min­ut miet­timään asi­aa uud­estaan. Jo on pakko sanoa, että vähän siihen tietysti vaikut­ti sekin, että kun Timo Soi­ni kaa­toi val­tion tuen vas­tus­taak­seen perus­suo­ma­lais­ten puolueo­hjel­man vaa­timusten mukaises­ti post­mod­er­nia teko­taidet­ta, min­un on vaikea olla samaa mieltä.

Sit­ten argumenteista:

Talous. Tämä on taloudenkannal­ta epä­var­ma ja saat­taa tuot­taa kaupungille meno­ja. Jos kar­sisimme pois kaik­ki sel­l­aiset investoin­nit, jot­ka tuot­ta­vat kaupungille meno­ja, kult­tuuri kävisi tässä kaupungis­sa peräti heikosti. Minus­ta taloudelli­nen ris­ki pysyy kohtu­udessa. Edelleen tosin risoo se, että suurin hyö­tyjä, val­tio ei osal­lis­tu. Jos las­ke­taan han­ke val­tion ja Helsin­gin kannal­ta yhteen, julki­nen sek­tori toden­näköis­es­ti hyö­tyy, eli val­tio voit­taa enem­män kuin Helsin­ki häviää.

Vas­ta-argu­men­tit. Loogis­es­ti ottaen ei pitäisi kan­nat­taa mitään vain sen takia, että sitä vas­tus­ta­vat argu­men­tit ovat pöljiä, mut­ta on myön­net­tävä, että sähkö­posti­in tul­vi­va vas­tus­ta­va argu­men­toin­ti saa min­ut kavah­ta­maan. Pääosa vas­tus­tavista viesteistä on luokiteltavis­sa vihakir­joituk­sik­si. Jokainen sel­l­ainen vahvis­taa halu­ani äänestää Guggen­heimin puolesta.

On vaikea ymmärtää sitä vihan tun­net­ta, jon­ka Guggen­heim-han­ke on syn­nyt­tänyt.  Siinä yhtyy koti­maisen kult­tuuriväen (osan siitä) umme­htunut nurkka­p­a­tri­oot­tisu­us, per­in­teinen anti­amerikkalaisu­us ja kum­malli­nen kau­pal­lisu­u­den vas­tus­t­a­mi­nen. On aika vaikea ajatel­la tur­is­minedis­tämis­hanket­ta, jos­sa ei olisi mitään kau­pal­lista. (Tai no, on sel­l­aisi­akin nähty, mut­ta se ei niille mikään ansio.)

Tämä ei syö kult­tuurimäärära­ho­ja. Mah­dot­tomasti on tul­lut pos­tia kult­tuuriväestä siitä, mitä kaikkea samal­la rahal­la voisi tehdä kult­tuurin edis­tämisek­si Suomes­sa alka­en taiteen peru­sopetuk­ses­ta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että län­simetroon uhrat­tavil­la rahoil­la voisi tukea koti­maista kult­tuuria, sil­lä tämä ei ole kult­tuuri­hanke, tai en minä ainakaan sitä sel­l­aise­na pidä. Tässä on ole­mas­sa jokin teo­ria siitä, miten rahat saadaan takaisin. Se kaik­ki kiva, johon halu­taan rahaa laitet­ta­van, voi olla kivaa, mut­ta ei tuo rahaa takaisin. Esimerkik­si Guggen­heimin ton­tille ehdotet­tu kale­vala-aiheinen museo ei var­maankaan olisi mikään val­ta­va kas­sa­m­ag­neet­ti, joka oitis toisi lip­putu­loina investoin­tiku­lut takaisin.

Tämä myös tukee Helsin­gin ase­maa kuvataidekaupunk­i­na. Min­un silmis­säni Kias­ma on ollut pet­tymys (vaik­ka juuri nyt siel­lä kuulem­ma on hyvä näyt­te­ly), kos­ka kalli­iseen taloon ei ole ollut varaa han­kkia mie­lenki­in­toisia näyt­te­lyjä. Amos Ander­son­in uud­es­ta museosta tulee toiv­ot­tavasti kiin­nos­tavampi. Yksi kiin­nos­ta­va taidenäyt­te­ly ei vähen­nä muiden suo­sio­ta vaan päin­vas­toin tukee sitä samas­ta syys­tä kuin rav­in­to­lat pyrkivät sull­ou­tu­maan kiin­nos­ta­van rav­in­to­lakadun äärelle. Juuri äsken tuli sähkö­posti­in kan­nan­ot­to, jos­sa kymmenet taiteil­i­jat ilmoit­ti­vat kan­nat­ta­vansa han­ket­ta juuri tästä syystä.

Guggen­heim tekee Helsingistä kiin­nos­tavam­man. Helsin­ki on viimeis­ten parin vuosikymme­nen aikana muut­tunut val­ta­van paljon parem­mak­si ja kiin­nos­tavam­mak­si kaupungik­si. Guggen­heim on toivoak­seni askel täl­lä tiellä.

Sel­l­ais­takin voi kan­nat­taa, jos­ta ei itse pidä. Moni vas­tus­ta­va kir­joit­ta­ja on sanonut, ettei kan­na­ta museo­hanket­ta, kos­ka ei itse tulisi kuu­lumaan sen kävi­jöi­hin. Minä en aio men­nä kat­so­maan lätkä­mat­se­ja HIFKin uuteen jäähal­li­in, kos­ka lätkä­mat­sit ovat minus­ta tyl­siä. Pitäisikö min­un vas­tus­taa jäähal­lia tämän takia vai pitäisikö ajatel­la niitäkin, jot­ka halu­a­vat kat­soa jääkiekkoa?

Mil­laista sisältöä Guggen­heimi­in tulee? No kun en todel­la tiedä. Tämä tässä on ihmeel­lis­in­tä. Museon sisäl­löl­lis­es­tä puoles­ta on ker­rot­tu aika vähän. Jos se aikoo keskit­tyä suo­ma­laiseen muo­toilu­un ja arkkite­htu­uri­in, se ei tule ole­maan sel­l­ainen kas­sa­m­ag­neet­ti kuin on uumoil­tu. Sopimuk­ses­sa säätiöl­lä on kuitenkin voimakas kan­nustin huole­htia kävi­jämääristä, joten luotan, että sisältö tulee ole­maan mie­lenki­in­toista. Kun val­tion taide­museo ei ole kau­palli­nen han­ke, sil­lä ei ole mitään kan­nustin­ta tur­va­ta Kias­maan mie­lenki­in­toisia näyt­te­lyjä eikä ole turvannutkaan.

Kaupunkiku­va. Tämä min­ua vähän huolestut­taa. Miltä se näyt­tää kaupunkiku­vas­sa? Toisaal­ta nykykäyt­töä (parkkipaik­ka) huonom­paa käyt­töä tuol­la ranta­ton­tille voi tuskin kuvitel­la, mut­ta on vaikea kuvitel­la mitään muu­ta han­ket­ta, jota kokoomus pitäisi parkkipaikkaa arvokkaam­pana maankäyttönä.

210 vastausta artikkeliin “Miksi kannatan Guggenheimin hanketta.”

  1. Min­un on kyl­lä todel­la vaikea nähdä, miten Guggen­heimin rak­en­t­a­mi­nen ei olisi pois muus­ta kuvataider­a­hoituk­ses­ta. Ja kyl­lä, myös Län­simetroon käyte­ty­il­la rahoil­la olisi voin­ut tukea koti­maista kulttuuria. 

    Raha on rahaa. Ei ole ole­mas­sa erik­seen “kult­tuuri­ra­haa”, “matkailunedis­tämis­ra­haa”, tai “infra­struk­tu­uri­ra­haa”. Kaik­ki raha on sama­nar­voista, ja kaik­ki mihinkään käytet­tävä raha on pois kaik­ista muista mah­dol­li­sista käyttötarkoituksista.

    Kyl­lähän se nyt on ihan selvä val­in­tati­lanne käyt­tää 200 miljoon­aa uusi­in seini­in samaan aikaan kun (kuten itse san­ot) Kias­mas­sa ei ole varaa näyt­te­ly­i­hin kalli­iden seinien vuok­si. HAM:n taide­hank­in­tara­ho­jakin leikat­ti­in juuri 60%, mut­ta ne nyt tietenkin oli­vatkin mität­tömän pieniä ropo­ja jo alun alka­enkin. Kyl­lä sil­lä 200 miljoon­al­la saisi aika mon­ta kiin­nos­tavaa näyt­te­lyä ilman uusia seiniäkin jos halut­taisi­in; Ateneu­min Picas­so-näyt­te­ly mak­soi muis­taak­seni n. 3 miljoon­aa, ja kat­toi kulun­sa lipputuloilla.

    Btw. suo­ma­lainen muo­toilu ja arkkite­htu­uri on kin­un­nut rahaa asian­mukaisi­in näyt­te­lytiloi­hin jo use­am­man vuosikymme­nen ajan. Näköjään olisi pitänyt pake­toi­da se ulko­maiseen kääreeseen, jot­ta rahaa olisi tullut…

    1. Aja­tus on, että tämä investoin­ti tuo rahat tai suuren osan siitä takaisin. Jos raha tulee tyakaisin, se ei ole pois mis­tään. Helsin­ki ei osta taidet­ta Kias­maan eikä Aten­e­mu­mi­in. ne ovat val­tion museoita.

  2. Tuos­sa viimeisessä kohtaa olikin ketun­hän­tä. Autosaatanoi­ta pitää vas­tus­taa kaikin mah­dol­lisin keinoin. Ei hait­taa, vaik­ka tont­ti tuot­taisi myy­tynä enem­män kuin vuokrat­tuna (mikä olisi edes käypä vuokra, jos sitä edes per­itään Guggen­heim­il­ta?). Jos kukkis-helsin­ki-tuk­isäätiöl­lä ei ole var­al­lisu­ut­ta eikä omaisu­ut­ta, niin säätiöla­ki sälyt­tää mah­dol­liset tap­pi­ot säätiön johdolle. Säädekir­ja on var­masti mielenkiintoinen.

  3. Kan­natan uuden­laisia matkailunähtävyyk­siä Helsinki­in. Siitä en ole var­ma onko Guggen­heim paras, mut­ta mitäs muu­ta kek­sit. Tähän asti tur­is­te­ja on kuskat­tu vain sibelius mon­u­men­tille ja Temp­peli­aukion kirkkoon ja Sta­dion­ille, ja ne nähtävyy­det on sit­ten siinä. Aika köy­hää suo­raan sanoen. Bil­baolle Guggen­heim on joka tapauk­ses­sa tehnyt ihmeitä, mut­ta onko se kopioitavissa?
    Mä ihmette­len myös, että kun Amos Ander­ssonin säätiö rak­en­taa uut­ta suur­museo­ta Lasi­palatsin ja van­han bus­si­ase­man alle, niin eikö Guggen­heim voisi olla vuokral­la siinä kiertävine näyt­te­lyi­neen? Tarvi­iko Guggen­heimista tehdä jättihanketta?

    Helsin­gin toinen ongel­ma on että sen kult­turel­liset arvo­raken­nuk­set ovat tyhjil­lään kesäl­lä, kun tur­is­tis­eson­ki on parhail­laan, tarkoi­tan Musi­ik­i­taloa, Fin­lan­dia-taloa, Ooppeer­aa ja teat­tere­i­ta. Eikö sille voisi tehdö jotain? Eikö Sibelius­ta voisi soit­taa tur­is­teille Musi­ikki­talos­sa vaik­ka ker­ran viikos­sa kesäl­lä, jos on kau­nis ilma, vaik­ka ulkona teras­sil­la. Ei sinne tarvitse Esa-Pekka Salosta rou­da­ta kapel­limes­tarik­si vaan joku tuore luopaus käy kanssa. Tur­is­tit odot­ta­vat kaupunkilo­ma­l­ta ren­toa yhdessäoloa, mukavaa musi­ikkia, hyvää ruokaa, viiniä ja naiskauneutta.

  4. Guggen­heimille kaavail­tu ranta­tont­ti on ihan pirun arvokas. Mitähän muu­ta sinne kan­nat­taisi rak­en­taa? Jos kaupun­ki ei tiedä, niin se voisi vuokra­ta ton­tin markki­noil­la huu­tokau­pal­la sille taholle, kenel­lä on eniten rahaa. Vaan Guggelta kaupun­ki ei tain­nut edes halu­ta per­iä siitä vuokraa, jos oikein jostain luin? Toiv­ot­tavasti olen väärässä, kos­ka jo pelkästään vuokrien menet­tämisessä kaupun­ki häviäisi paljon rahaa.

    Toisek­seen Guggen­heimin rak­en­t­a­mi­nen mak­sa­nee 2x-3x enem­män kuin on suun­nitel­tu. Niin käy nyky­isin aina, joten tämä ske­naario on mietit­tävä myös valmi­ik­si. Voi vaan arva­ta, että tuleeko se lisära­ha siinä vai­heessa helsinkiläisiltä veron­mak­sajil­ta vai yllät­täviltä yksi­ty­isiltä rahoit­ta­jil­ta, joil­la sat­tuu sopi­vasti ole­maan pari sataa miljoon­aa ylimääräistä alhaisel­la tuottovaatimuksella?

    Kol­man­nek­si, jos Guggen­heimin kävi­jämäärät ja tuo­tot eivät ylläkään ihan sinne asti, mihin silmät kiilu­en tehdyt laskel­mat osoit­ta­vat, niin ain­oas­taan se on var­ma, että oper­ati­ivista tap­pi­o­ta ei tule kan­ta­maan ainakaan emo-Guggen­heim. Vilkaisen tässä pikaises­ti taas sinne helsinkiläis­ten veron­mak­sajien suuntaan.

    Neljän­nek­si tuol­laisil­la taide­teosraken­nuk­sil­la on teknis­inä toteu­tuksi­na kohta­laisen huono maine. Kun Gugge-pytin­ki vaatii muu­ta­man kymme­nen miljoo­nan remon­tit (vain ajanko­h­ta on vielä epä­selvä) tai pohjolan lumet yllät­täen ja suun­nit­telemat­ta val­u­vat jostain lasien välistä sisään ja gugge­lainen lyp­sylehmä sul­je­taan puolek­si vuodek­si, kuka oikeasti ja lop­ul­ta mak­saa laskut remon­teista ja menete­ty­istä tuloista? Kukahan.

    (Joo, sanokaa vaan pes­simistik­si, mut­ta opti­mistit taas ovat niin huono­ja oppi­maan kan­tapään kaut­ta, että olen sit­ten mielu­um­min pessimisti.)

  5. Itseäni ihme­tyt­tää, miten kukaan voi pitää yksi­tyisen rahoituk­sen osu­ut­ta merkit­tävänä Guggen­heimin viimeisessä ehdotuksessa.

    STT:n mukaan rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista (130 miljoon­aa) yksi­tyiset kan­taisi­vat 15 miljoon­aa ja julki­nen sek­tori 80 miljoon­aa euroa. Puut­tuvat 35 miljoon­aa on tarkoi­tus han­kkia niin oudol­la lainanaamioin­nil­la, että sen näkem­i­nen yksi­tyisenä vaatii hyvin vah­vat peruste­lut. Lisäk­si ei ole ker­rot­tu siitä, kuka mak­saa kus­tan­nuk­set siitä, _kun_ rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ylitetään.

    Käyt­töku­luis­sa on sama ongel­ma. Jälleen STT:n luku­jen mukaan käyt­tökus­tan­nuk­set ovat 18,1 miljoonaa/vuosi (sis. tila- ja toim­intakus­tan­nuk­set), joista julki­nen sek­tori vas­taa kaavailu­jen mukaan 7,8 miljoon­aa vuodessa. Edelleenkään ei ole tietoa siitä, kuka mak­saa bud­jetin ylitykset.

    Taloudel­liselta kannal­ta museo tuo epämääräisen määrän lisä­tur­is­te­ja Helsinki­in (arviot ovat hatus­ta heit­et­tyjä). Lisä­tur­istien määrää voisi toki selvit­tää vaik­ka siten, että Guggen­heimin säätiö jär­jestää näyt­te­lyn jos­sakin Helsin­gin museossa, ja tämän vaiku­tuk­sia tutk­i­taan kyse­ly­tutkimuk­sel­la. Tähän ei jostain syys­tä vaiku­ta löy­tyvän halu­ja, vaan rak­en­tamista kiirehditään.

    Voisiko Soin­in­vaara kom­men­toi­da miten ihmeessä täl­läiset kus­tan­nuk­set nähdään (1) merkit­tävästi yksi­tyisenä ja (2) mitenkään julkisen sek­torin kannal­ta hyvinä?

    Pahoit­te­len jo etukä­teen tätä vihapuheviestiäni.

  6. Valin­nan voisi var­mas­tikin tehdä juuri siltä kannal­ta, sopi­iko museo kyseiselle paikalle, ja onko se arvioidun matkailun lisäämisen suh­teen kaupun­gin investointi­na kus­tan­nuste­hokas. Mut­ta tot­ta kai lop­ul­ta asi­as­sa isoin arvo on imagoar­vo, ja sikäli ima­goon liit­tyvät tun­neperäiset kom­men­tit ovat perustel­tu­ja. Ehkä Helsin­gin ima­go matkailukaupunk­i­na kas­vaa Guggen­heimin myötä, ehkä toisaal­ta tur­is­tit hak­i­si­vat Suomes­ta juuri eri­laisu­ut­ta ja pohjo­is­maalaisu­ut­ta amerikkalaisu­u­den sijaan. Tosin ei enem­mistön tur­is­teista tarvitse siitä välit­tää, kun­han riit­tävän moni on siitä kiin­nos­tunut. Harvem­pi kuitenkaan jät­täisi vierailemat­ta Helsingis­sä sen takia, että siel­lä olisi Guggen­heimin museo. Use­ampi saat­taisi var­maan perus­taa vierailupäätök­sen­sä siihen.

    Itse olin han­kkeen kan­nal­la kunnes kävin New Yorkin Guggen­heim-museossa. Minus­ta Tapi­olan Emmas­sa on paljon hienom­pia näyt­te­ly­itä, joskin mielip­i­teeni perus­tuu vain yhteen käyn­ti­in Guggen­heimis­sa. Itse muse­o­raken­nus on kyl­lä ihan hieno. Tämä käyn­ti kuitenkin riit­ti muut­ta­maan oman mielip­i­teeni negati­ivisek­si. Mut­ta onnek­si minä en ole päät­tämässä asiasta.

  7. Ei tässä ole hirveästi hävit­tävää; 10 puu­talon rak­en­t­a­mi­nen häviää ison kaupun­gin taseesta muu­ta­mas­sa vuodessa, vaik­ka pro­jek­tin kuin­ka möhlisi.

    Tämä tar­jot­tu malli, jos­sa isän­täkaupun­ki tar­joaa tilat ja kaupun­gin elinkei­noelämä tukee museon näyt­te­ly­toim­intaa on yleinen maail­mal­la, esimerkik­si Brys­selin Pom­pi­dou. Jos maail­man­lu­okan taide­museon tänne halu­aa, en muu­ta keinoa keksi.

    Onnistues­saan mah­dol­lisu­udet on mielet­tömät, Guggen­heim olisi ain­oa globaalia yleisöä tavoit­tel­e­va museo Itämerel­lä, Eremi­taasin ohella.

  8. R. V.: Lisä­tur­istien määrää voisi toki selvit­tää vaik­ka siten, että Guggen­heimin säätiö jär­jestää näyt­te­lyn jos­sakin Helsin­gin museossa, ja tämän vaiku­tuk­sia tutk­i­taan kyse­ly­tutkimuk­sel­la. Tähän ei jostain syys­tä vaiku­ta löy­tyvän halu­ja, vaan rak­en­tamista kiirehditään.

    Rohke­nen epäil­lä, että kohtu­ullisen merkit­tävä osa Bil­baon Guggen­heimis­sa vieraile­vista ei käy siel­lä jonkun tietyn näyt­te­lyn takia, vaan että he käyvät “Bil­baon Guggen­heimis­sa” ainakin osin riip­pumat­ta siitä, mitkä nimeno­maiset näyt­te­lyt siel­lä sil­lä het­kel­lä ovat. Eli eivät matkus­taisi kat­so­maan samo­ja näyt­te­lyjä, jos ne oli­si­vat vaik­ka Bil­bao Arenalla.

  9. bar­tol­mai:
    Onnistues­saan mah­dol­lisu­udet on mielet­tömät, Guggen­heim olisi ain­oa globaalia yleisöä tavoit­tel­e­va museo Itämerel­lä, Eremi­taasin ohella.

    Et voi olla tosis­sasi. Huhuu, Louisiana, Mod­er­na museet?

  10. No, jos ei Helsin­gin paraati­paikalle mieliku­vi­tus anna perik­si rak­en­taa mitään suo­ma­laista, niin leas­ing Amerikas­ta lie­nee sit­ten se ain­oa vaihtoehtö.
    Se siitä suo­ma­lais­es­ta innovaatiosta?

  11. Mik­si minä en äänestä Vihre­itä kuntavaalissa.

    Nyt ihan ensim­mäisek­si joku han­ket­ta kan­nat­ta­va voisi vaik­ka kaivaa Guggen­heimin muiden museoiden oleel­lisim­mat tiedot niin olisi edes jotain asi­apo­h­jaa. Muuten meil­lä on vain yhteistyöe­hdo­tus tahol­ta, joka jo ker­ran yrit­ti kusettaa.

    Näin se vain tun­tuu menevän, että kun ensin lyö jonkun ihan nau­ret­ta­van ehdo­tuk­sen pöytään, niin mikä tahansa kuse­tus näyt­tää sen jäl­keen kohtu­ulliselta. En ymmär­rä, mik­si ihmiset — etenkään luot­ta­muste­htävis­sä ole­vat — tähän vedä­tyk­seen menevät. Pikem­mink­in­hän ensim­mäi­nen ver­sio ker­too, ettei toiseen osa­puoleen ole luottamista.

  12. Itse olen innokas mod­ernin taiteen ystävä, olen käynyt New Yorkin Guggen­heimis­sa ja vaikut­tunut siitä kovasti, ja kammok­sun per­su­jen “sankari­pat­sai­ta ja järvi­maisemia koko rahal­la” antikult­tuuril­in­jaa. Silti kat­son ole­vani pakotet­tu vas­tus­ta­maan esi­tys­tä ihan sik­si, että rahoi­tus­malli ja sen laskel­mat ovat puh­das­ta törkeää vedä­tys­tä. Uusi ehdo­tus on ilmeis­es­ti laa­dit­tu asen­teel­la “kun ette tykän­neet mei­dän numeroista niin kek­simme sit­ten uusia”. Yksi­tyi­nen panos on vähäi­nen jo siinäkin tapauk­ses­sa, että kaik­ki menee täy­del­lis­es­ti nap­pi­in. Kun kulut ylit­tyvät ja tulot alit­tuvat, riskit kaatu­vat täysimääräis­es­ti kaupun­gin niskaan. Olisi kiva olla samaa mieltä Osmon kanssa, että ei tämä ole mis­tään pois kun rahat saadaan takaisin. Investoin­ti­laskelmien ammat­ti­laise­na en vain pysty hui­jaa­maan itseäni tarpeek­si huumaiseen toivea­jat­telu­un. Peukkua R.V.n perus­teel­lisem­malle kommentille!

  13. Guggen­heim tulisi ole­maan osa Helsin­gin taide­museokokon­aisu­ut­ta. Miten sen toim­intaku­lut voidaan irrot­taa muus­ta taidemusotoiminnasta?

    G on yrit­tänyt invaa­sio­ta 10 muuhun kaupunki­in ympäri maa­pal­lon viime vuosien aikana — ja rukkaset on tul­lut joka paikas­ta. Käytän­nössä jokaisel­la ker­ral­la hom­ma on tyre­htynyt yksi­tyisen rahan puut­teeseen. Tämä siis jo ennen 2008 rysäystä. 

    Tääl­lä Helsingis­sä on siis julk­istalouden riskinot­to­halua enem­män kuin mis­sään muual­la pal­lomme kol­ka­lla. Toiv­ot­tavasti tälle pok­eripöytä­porukalle löy­tyy kasvot, jos käykin niin kuin KAIKKI tun­tu­vat ennus­ta­van eli että tästä tulee kuris­ta­va kv-kuvataiteen torp­pariket­tin­ki jälkipolvillekin ihmeteltäväksi.

  14. Min­unkin on vaikea ymmärtää sitä kiihkeää vas­tus­tus­ta, jopa vihaa, jota Guggen­heim herät­tää. Näin siitä huoli­mat­ta, että olen itsekin hie­man varauk­selli­nen han­kkeen suhteen.

    Peri­aat­teessa suh­taudun myön­teis­es­ti kult­tuuri­hankkeisi­in, mut­ta niiden joukos­sa juuri Guggen­heim aiheut­taa arvelu­ja. Suuri investoin­ti, suuret ylläpi­toku­lut ja taustal­la amerikkalainen säätiö kaiken maail­man lisenssimaksuineen.

    Toisaal­ta: jos Guggen­heim ei toteudu, ei niitä raho­ja saa sit­ten mikään muukaan kult­tuuri­hanke. Kan­nat­taisi siis ehkä sit­tenkin ottaa tämä.

    Myöskin: Helsingille tek­isi hyvää saa­da lisää kult­tuuria, vetovoimaa ja myön­teistä säpinää. Miten se voisi onnis­tua, jos kaikkea uut­ta aina vain vas­tuste­taan? Miten ihmeessä Temp­peli­aukion kirkko, jos­ta on muo­dos­tunut huikea nähtävyys, on aikoinaan saatu toteutettua?

    Onnek­si en ole tästä päät­tämässä. Jos olisin, niin Osmo Soin­in­vaaran hyvän kir­joituk­sen jäl­keen taipuisin kai minäkin kannattamaan.

  15. Bil­baon Guggen­heim on erikoistapaus Guggen­heimien joukos­sa eikä sen men­estys­tä ole pystyt­ty tois­ta­maan mis­sään muual­la. Toiv­ot­tavasti ole tutus­tunut tutkimuk­si­in Bil­baon men­estyk­sen syistä ennen päätöstä.

  16. Pahoit­te­len jo etukä­teen tätä vihapuheviestiäni.

    Ei pidä olla liian herkkä. Tot­ta kai Guggen­heimia saa ja pitääkin myös vastustaa.

    On epäasial­lista lyödä yhtäläisyys­merk­it kaiken vas­tus­tamisen ja viha­puheen väli­in. Juuri täl­lainen leimo­jen lyömi­nen kiihdyt­tää sitä vas­takkainaset­telua, joka on maamme ja kai ylipäätään län­si­maid­en nou­se­va ongelma.

    Kokon­aan toinen jut­tu on sit­ten se, että osa vas­tus­tuk­ses­ta on selvää viha­puhet­ta. Sel­l­ainen tyre­hdyt­tää tehokkaasti asial­lisen keskustelun, jos­sa aidosti etsitään hyviä ja huono­ja puo­lia. Sel­l­ainen herät­tää rauhal­li­sis­sakin luon­teista ärtymys­tä. Emmekö osaa enää keskustel­la sivistyneesti?

    Mik­si niin mon­et asi­at, Guggen­hein vain yht­enä, herät­tää niin paljon suo­ranaista vihaa?

  17. Helsinkiläis­ten työt­tömien määrä on kas­vanut jatku­vasti vuo­den 2011 lokaku­us­ta nyt jo läh­es kaksinker­taisek­si, se on jo ylit­tänyt 40.000 ja työt­tömyysaste on 12%. Matkailu toisi työ­paikko­ja vähem­mänkin koulute­tulle työvoimalle rav­in­to­la- ja muille palvelu­aloille, ja meil­lä on mm. kas­va­va ulko­maalais­taus­tainen työt­tömien nuorten joukko täl­laisi­in tehtäviin.
    Tätä taus­taa vas­ten en voi muu­ta kuin ihme­tel­lä demarien keu­laku­va Osku Pajamäkeä, joka julis­taa ettei ottaisi Guggen­heim­iä Helsinki­in vaik­ka ilmaisek­si annettaisiin.

  18. Museo rantaan olis kova ja tur­is­minäkökul­ma on kan­natet­ta­va, mut­ta onko Guggen­heim ratkaisu? Eikö parem­paa ole saatavilla? 

    Noi­ta Guggen­heime­ja alkaa olla joka kylässä ja vähän on vaikea uskoa, että enää Helsinki­in riit­täisi mitään Bil­baoe­fek­tiä. Voin itse asi­as­sa luva­ta, ettei riitä. Olen jokuses­sa käynyt ja aika paskaa­han ne ovat. Bil­baon lato tosi­aan hieno, eikä siihen kylään paljon muu­ta asi­aa ole, mut­ta jos­sain Venet­si­as­sa on sit­ten paljon kiin­nos­tavam­paakin nähtävää puhu­mat­takaan New Yorkista.

    Tässä vaa­dit­taisi­in nyt malt­tia. Fran­chise-museot ovat kohtu­ullisen uusi jut­tu. Joko kan­nat­taisi lyödä kaik­ki peli­in ja yrit­tää Lou­vrea tai sit­ten odotel­la, että tulisi jotain parem­min Suomen brändi­in sopi­vaa tar­jolle, MoMA goes Europe tai vastaavaa.

    Tont­ti on ollut tyhjil­lään niin kauan, että nyt, vuon­na 2016, ei ole mitään syytä hätäil­lä ja vali­ta huonos­ta tar­jon­nas­ta ensim­mäi­nen. Fran­chise-museo on ihan hyvä idea ja nyt kun on idea läm­mitel­ty, niin kan­nat­taa alkaa akti­ivis­es­ti toimia sen puoles­ta, että Helsinki­in saataisi­in oikeasti merkit­tävä kv-museo.

  19. Pahoin pelkään, että Guggen­heim-nimen arvo on paljon pienem­pi kuin kuvitel­laan. Tämä nyt vain on taas täl­lainen pienen kansakun­nan ja sen päät­täjien heikkoon itse­tun­toon perus­tu­va puhal­lus, jos­ta mon­et vahvem­man iden­ti­teetin maat ovat osan­neet kieltäytyä. 

    -Berli­inin Guggen­heim on suljettu.
    ‑New Yorkin museon toinen haara on suljettu.
    ‑Las Veg­asin museo on suljettu.

    -Rio de Jane­iron museo­hanke kaatui.
    ‑Itä­val­lan Salzbur­gin han­ke kaa­tui, vaik­ka oli jo pitkällä.
    ‑Mek­sikon museo­hanke kaatui.
    ‑Liet­tuan Vil­nan museo­hanke kaatui.
    ‑Tokion han­ke ei toteutunut.
    ‑Hong Kon­gin han­ke ei toteutunut.
    ‑Espan­jan Urdaibain han­ke ei toteutunut.
    ‑Tai­wanin Taichin­gin suun­nitel­ma ei toteutunut.

    -Abu Dhabin eet­tis­es­ti kyseenalainen han­ke on rak­en­teil­la, ja rak­en­t­a­mi­nen aloitet­ti­in pahasti myöhässä

    Valmi­it museot ovat New Yorkissa, Bil­baos­sa ja Venetsiassa.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004882267.html

    Jos Nimen vetovoima on niin suuri kuin Soin­in­vaara antaa ymmärtää, niin ei voi kuin ihme­tel­lä, mik­si itseään akti­ivis­es­ti kaup­paa­va Guggen­heim ei käy kau­pak­si. Mik­si se joutuu myymään ja markki­noimaan itseään sen sijaan että maat ja kaupun­git kil­pail­i­si­vat siitä?

    Voihan museo ensim­mäis­inä vuosi­naan koval­la main­on­nal­la jonkin kävi­jän vetää, mut­ta viime kädessä totu­us lie­nee, että tur­is­tit, jot­ka tule­vat Suomeen, tekevät jo lähtöko­htais­es­ti poikkeuk­sel­lisen valin­nan ja tah­to­vat nähdä jotain muu­ta kuin kau­pal­lis­tet­tua höttöä.

  20. Joku joskus kom­men­toi mielestäni hyvin, että jos Bil­baon efek­ti halu­taan, museo pitäisi perus­taa Ker­avalle. Helsin­gin tur­is­timäärään täl­lä ei tule ole­maan mitään mainit­tavaa vaiku­tus­ta. Tur­is­tit tule­vat Helsinki­in kos­ka tämä on Helsin­ki. Eivät kat­so­maan Sibelius­mon­u­ment­tia tai Guggen­heimia. Väitän myös, että ne välilask­i­jat, jot­ka Guggen­heimin takia viet­tävät ylimääräisen yön Helsingis­sä ovat yhden käden sormin las­ket­tavis­sa per vuosi.

    Nythän lisään­tynyt tur­is­timäärä, siis arviot uusista tur­is­teista, jot­ka tule­vat vain Guggen­heimin takia, on arvioitu melkein lentokoneel­lisek­si per vuorokausi vuo­den jokaise­na päivänä. Aivan päätön arvio! Ja tältä poh­jal­ta jael­laan miljoonia.

    Tietysti olisi kiva olla väärässä, mut­ta tuskin­pa olen. Toiv­ot­tavasti vaan joku pitää tarkkaa kir­jaa ja seu­raa vuosien var­rel­la miten pieleen meni, jos tämä han­ke nyt run­no­taan läpi. Sel­l­aista har­raste­taan valitet­ta­van har­voin julk­isten investoin­tien kohdal­la. Ja kansan muisti on lyhyt.

  21. Suomes­sa pitäisi olla tur­is­ti­min­is­teri, joka toteut­taisi seu­raa­vat tarkasti kohden­netut spek­taakke­li­maiset tapah­tu­mat, joil­la olisi merkit­tävät main­oskamp­pan­jat kohdemaissa:

    >Hol­lati­laisille retk­iluis­te­lu­ta­pah­tu­ma Saimaalle
    >Ital­ialaisille maantiepyörä­ta­pah­tu­ma Lapin yöt­tömään kesään
    >Sak­salaisille vael­lus salpalinjalle
    >Ruot­salaisille pur­je­hduskisa saaristossa
    >Nor­jalaisille sulka­van­soutu maaot­telu hengessä
    >Briteille suopotkupallo
    >Ran­skalaisille jyväskylän ralli
    >Venäläisille uusivu­osi. johon kytket­ty lux Henlsin­ki, oop­pera, musi­ikkifes­tari ym

  22. Simo Mele­nius kirjoitti:

    Guggen­heimille kaavail­tu ranta­tont­ti on ihan pirun arvokas.

    On vaikea uskoa että olisi poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista myy­dä tuo ranta­tont­ti jollekin kokon­aan yksi­tyiselle taholle. Vaik­ka kaupun­ki toki tien­aisi ison kasan rahaa myymäl­lä sen vaik­ka jonkun fir­man pääkont­torik­si tai luk­susasun­noik­si, niin en jak­sa uskoa että moinen mitenkään kel­paisi kaupunginvaltuutetuille.

    Joten tont­ti pysynee tuot­ta­mat­tomana joutomaana parkkikent­tänä ellei siihen tule jotain melko yleis­es­ti hyväksyt­tä julk­ista projektia.

  23. Olen Mar­tikaisen kanssa täysin samaa mieltä. New Yorkin ja Bil­baon Guggen­heimeis­sä käy kum­mas­sakin noin miljoona tur­is­tia vuosit­tain, ja en jak­sa uskoa että edes puo­let heistä olisi tul­lut juuri jotain tiet­tyä näyt­te­lyä kat­so­maan. Uskon että nuo Guggen­heim­it ovat nähtävyyk­siä sinän­sä, ja niitä men­nään kat­so­maan pitkälti samal­la taval­la kuin vaik­ka Syd­neyn oop­pa­rat­aloa tai Lon­toos­sa Big Ben kellotornia.

    Se Bil­baon pytinki­hän on erit­täin onnis­tunut­ta vau-arkkite­htu­uria ja jo pelkästään kuvia kat­so­ma­l­la tulee vähän lapseno­mainen halu päästä tutkiskele­maan raken­nus­ta ja sen syövere­itä. Tämä kuu­lostaa tau­tolo­gial­ta, mut­ta uskon että Bil­baon Guggen­heim vetää tur­is­te­ja pääasi­as­sa sik­si että se on itsessään kuu­luisa nähtävyys. Kai siel­lä seinil­lä sit­ten lisä­maus­teena on jotain taidet­takin kat­selta­vana, mut­ta uskon että tur­istin pääasialli­nen halu on päästä näkemään nähtävyys. Vetäähän Syd­neyn oop­per­at­alokin tur­is­te­ja ihan vain raken­nus­ta kat­so­maan, poseer­aa­maan ja otta­maan kuvia, ilman että talos­sa on mitään taidenäyt­te­ly­itä edes.

    Täl­laista tur­i­s­tirysää on mah­do­ton tehdä pelkästään pitämäl­lä taidenäyt­te­ly­itä jo ole­mas­sa ole­vis­sa näyt­te­lytilois­sa, vaik­ka sit­ten kuin­ka hienoa taidet­ta olisi.

    Eri asia sit­ten jak­sam­meko uskoa että Helsinki­in onnis­tut­taisi­in saa­maan edes puo­lik­si yhtä vaikut­ta­van ja vetävän näköi­nen raken­nus kuin Bil­baos­sa on? Itse olen aika skeptinen.

    …Pikem­minkin uskon että mitä raflaavam­man ja vetäväm­män näköi­nen raken­nus ulko­maalais­ten tur­istien silmään olisi, sitä suurem­man vas­tus­tuk­sen se keräisi paikallisil­ta tahoil­ta juuri poikkeavuuten­sa takia. Kat­sokaa nyt tuo­ta Bil­baon avaru­usalus­ta. Helsingis­sä ollaan niin arko­ja kaupunkiku­vas­ta, että edes puo­lik­si noin raflaa­va raken­nus nos­taisi ties mitä kansan­li­ikkeitä protestoimaan vas­taan. Ja sit­ten päädyt­täisi­in johonkin laimeaan kom­pro­mis­si­in, joka jo pelkästään tämän takia epäon­nis­tu­isi eikä muo­dos­tu­isi kuu­luisak­si turistirysäksi.

  24. Puhutaan asioista niin kuin ne on. Taide on taidet­ta ja se on tärkeä asia, mut­ta Guggen­heimil­lä ei ole mitään tekemistä taiteen kanssa. 

    Guggen­heim on pelkkä suh­muroin­tipro­jek­ti. Helsin­gin pitäisi esimerkik­si mak­saa lisenssi­mak­su­ja sen nimestä? Eihän siinä ole mitään järkeä! Sama asia kuin mak­set­taisi­in iloise­na McDon­ald­sille, jot­ta saataisi­in naut­tia sen brändistä.

    Jos halu­taan kas­vat­taa tur­is­mia niin näin suurelle raha­sum­malle löy­tyy kyl­lä ehdot­tomasti paljon tehokkaampiakin käyt­töko­htei­ta. Sub­ven­toidaan vaik­ka lentolip­pu­jen hin­to­ja jos ei muuta! 

    Mikä tahansa on parem­paa kuin tämä Guggen­heimin roskakasa.

  25. On peräti outoa, että vihreäk­si lukeu­tu­va pain­os­taa lisäämään tur­is­mia, siis kaik­in­puolista ker­skaku­lu­tus­ta kun miet­tii minkä sort­tisia matkail­i­joi­ta Guggen­heim houkut­telee. Halu­at siis tehdä Helsin­gin eteläosas­ta uuden Venet­sian jon­ka amerikkalais­tul­via taval­liset suo­ma­laiset joutu­vat pak­en­e­maan jos halu­a­vat olla rauhassa? 

    Ja tois­tan, vihreät arvot eivät siis kiinnosta?

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Aja­tus on, että tämä investoin­ti tuo rahat tai suuren osan siitä takaisin. Jos raha tulee tyakaisin, se ei ole pois mis­tään. Helsin­ki ei osta taidet­ta Kias­maan eikä Aten­e­mu­mi­in. ne ovat val­tion museoita.

    Eli argu­ment­ti on, että kaik­ista mah­dol­li­sista investoin­tiko­hteista juuri Guggen­heimin muse­ol­la on suurin ROI, ja sen takia juuri siihen kan­nat­taa investoida?

    Ja mik­si Helsin­ki ei voisi ostaa taidet­ta Kias­maan tai Ateneu­mi­in? Tuskin val­tio pistäisi vas­taan, jos Helsin­ki lahjoit­taisi 200 miljoon­aa taide­hank­in­toi­hin. Tai perus­taisi säätiön, jon­ka tehtävänä on avus­taa Kias­man näyttelyitä.

  27. Tää on koomi­nen ja surulli­nen han­ke joka pitäisi jo kuopa­ta. Se tulee todel­la kalli­ik­si Helsingille ja tuskin hyödyt­tää ketää.

    - yksi­ty­istä rahaa todel­la vähän. JOs tämä olis puo­lik­sikaan niin hyvä kuin puo­lus­ta­jat väit­tää niin yksi­ty­istä rahaa olisi oikeasti, eikä tarvit­si tehdä sel­l­aista höpö esi­tys­tä mikä nyt tuli
    — kävi­jämäärä ennuste on real­is­tiseen ver­rat­tuna noin kuusinker­tainen. Kuka mak­saa puut­tuvan osan? Helsinkiläiset varmaan.
    — parhaal­la mah­dol­lisel­la paikalla ole­valle ton­tille löy­ty­isi var­maan käyt­töä joka tuot­taa eikä ime veron­mak­sajien rahoja.

    Bil­baos­sa on läm­mintä ja sieltä saa hal­paa viinaa. Molem­mat selit­tävät tur­isti määriä sinne parem­minkuin yksi museo.

  28. Itse olin alus­sa han­kkeen kan­nat­ta­ja, mut­ta olen alka­nut epäil­lä, onko Helsingillä juuri matkailun kannal­ta todel­la tarvet­ta viidelle suht isolle taide­muse­olle kaupun­gin keskus­tas­sa. Itse tur­isti­na tykkään käy­dä museois­sa mut­ta yleen­sä yksi taide­museo per kaupun­ki riit­tää. Sen lisäk­si pitäisi olla muu­takin museo­tar­jon­taa ja Helsin­gin tar­jon­ta museoiden suh­teen on surkeaa. Kansal­lis­museo ja Kaupung­in­museo ovat ihan ok, ne ovat sel­l­aisia kuin ehkä min­imis­sään maan pääkaupungilla pitäisi olla. 

    Lop­ut ovatkin sit­ten ihan onnet­to­mia jos nyt ver­rataan vaik­ka Tukhol­maan, jos­sa eri­lai­sis­sa eriko­is­museois­sa olisi nähtävää viikoik­si. Tukhol­mas­sa museot tapaa­vat olla 5–10 ker­taa Helsin­gin vas­taavia museoita suurem­pia ja kaikin tavoin nykyaikaisem­pia. Ver­rataan­pa vaik­ka Skanse­nia ja Seurasaar­ta, raitio­vaunumuseoita, val­oku­va­museoita, tekni­ikan museoita tai kaikkia niitä museoita, joi­ta Tukhol­mas­sa on ja Helsingis­sä ei ole. 

    Tur­is­te­jakin var­maan kiin­nos­taa muukin kuin pelkkä taide ja nähtävyyk­sien ja museoiden monipuolisu­us lie­nee paljon suurem­pi matkailu­valt­ti kuin se että on paljon taide­museoita ja jokin taide­museoiden jenkki­brän­di. Itsenäisen Suomen tari­na ja men­estys perus­tuu vah­vasti teknolo­giaan, tieteeseen, koulu­tuk­seen ja desig­ni­in, mut­ta tämä ei näy Helsin­gin museois­sa juuri mitenkään; mik­sei perustet­taisi mielum­min näi­hin panos­tavaa super­museo­ta Guggen­heimin sijaan. Ker­ro­taan tur­is­teille kiin­nos­tavasti omaa tari­naa, ei apinoi­da mui­ta. Se toden­näköis­es­ti kan­nat­taa parem­min pidem­mäl­lä aikavälillä.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ei osta taidet­ta Kias­maan eikä Aten­e­mu­mi­in. ne ovat val­tion museoita.

    Helsin­gin kaupun­gin taide­museo HAMin han­k­in­tara­hat on myös säästet­ty min­imi­in. Se on tietysti ter­vet­tä, että Guggen­heimin ei teesken­nel­lä ole­van kult­tuuri­hanke. Aika iso epä­suh­ta tässä tun­tuu kum­minkin ole­van, kun uuden museon kat­so­taan tuot­ta­van 140 miljoo­nan tms. investoin­nin edestä, mut­ta nykyiset museot eivät ole edes sadan ton­nin han­k­in­tara­ho­jen väärtejä.

  30. Blogikir­joit­ta­ja: Pahoin pelkään, että Guggen­heim-nimen arvo on paljon pienem­pi kuin kuvitellaan. 

    Venet­si­as­sa Peg­gy Guggen­heimin pienehkön (4000 m²) museon kävi­jämäärä on 400.000 vuodessa.

  31. Sam­po Smolan­der: Kat­sokaa nyt tuo­ta Bil­baon avaru­usalus­ta. Helsingis­sä ollaan niin arko­ja kaupunkiku­vas­ta, että edes puo­lik­si noin raflaa­va raken­nus nos­taisi ties mitä kansan­li­ikkeitä protestoimaan vas­taan. Ja sit­ten päädyt­täisi­in johonkin laimeaan kom­pro­mis­si­in, joka jo pelkästään tämän takia epäon­nis­tu­isi eikä muo­dos­tu­isi kuu­luisak­si turistirysäksi.

    Riip­puu paikas­ta. Helsingis­sähän olisi juuri nyt paras het­ki tehdä rak­en­teil­la oleville entisille sata­ma/rat­api­ha-alueille (Jätkäsaari, Her­ne­saari, Kalasa­ta­ma, Kes­ki-Pasi­la) näkyraken­nuk­sia. En usko, että tämä herät­täisi suur­ta vas­tus­tus­ta. Noil­la paikoil­la on tyhjää kent­tää mis­sä mel­las­taa, ja toisaal­ta uut­ta asuin­rak­en­tamista voidaan sovit­taa näkyraken­nuk­sen taus­tak­si. Näin­hän taval­laan toimit­ti­in myös Bil­baos­sa. Helsingis­sä Guggen­heim-säätiö vaan halusi ehdoin tah­doin kaikkein herkim­mälle paikalle ja ilmeis­es­ti vai­h­toe­hto­ja ei ole vakavasti juuri tutkittukaan.

  32. “…sähkö­posti­in tul­vi­va vas­tus­ta­va argu­men­toin­ti saa min­ut kavah­ta­maan. Pääa­sia vas­tus­tavista viesteistä on luokiteltavis­sa vihakir­joituk­sik­si. Jokainen sel­l­ainen vahvis­taa halu­ani äänestää Guggen­heimin puolesta.
    On vaikea ymmärtää sitä vihan tun­net­ta, jon­ka Guggen­heim-han­ke on synnyttänyt.” 

    Lop­ul­ta muu­takin kuin viileää talous­lakel­moin­tia. On sit­tenkin toivoa, että ymmär­retään ihmistä ja sen ansios­ta on parem­mat mah­dol­lisu­udet pelas­taa län­si­maat. Guggen­heimin vas­tus­t­a­mi­nen on niille, joil­la menee aikaisem­paa huonom­min tai jot­ka niin ainakin koke­vat, jälleen yksi kohde mikä pahen­taa hei­dän ase­maansa. Kuten Osmonkin päät­te­ly­istä pal­jas­tuu, hän ei ole ole var­ma han­kkeen kan­nat­tavu­ud­es­ta. Miten sil­loin tavalli­nen helsinkiläi­nen, puhu­mat­takaan Pihtiputaan mum­mos­ta, voisi olla muu­takuin sitä mieltä, että raken­nus­ra­ha on pois juuri häneltä. Ja sitä­pait­si siinä on tot­ta toinen puoli, vaik­ka kuin­ka selitetään, että val­tion rahaa ei kuluisi. Guggen­heimin vas­tus­tus siis kumpuaa ainakin osin juuri samoista nyt jo laa­jasti hyväksy­ty­istä perusteluista, joil­la selitetään Soinin Iso Jytky, Brex­it ja Trumpin vaalivoitto.

  33. R.Silfverberg: Mä ihmette­len myös, että kun Amos Ander­ssonin säätiö rak­en­taa uut­ta suur­museo­ta Lasi­palatsin ja van­han bus­si­ase­man alle, niin eikö Guggen­heim voisi olla vuokral­la siinä kiertävine näyt­te­lyi­neen? Tarvi­iko Guggen­heimista tehdä jättihanketta?

    Yksinker­tainen vas­taus: fol­low the mon­ey. Guggen­heim-säätiö on keräämässä lisenssi­mak­su­ja itselleen, ja se ei pien­imuo­toisem­mas­sa han­kkeessa onnistu.

  34. Talo­han jää joka tapauk­ses­sa Helsin­gin (kiin­teistöy­htiön) hal­tu­un. Jos Guggen­heim ei ota sku­latak­seen, voi siihen siir­tyä jokin kansalli­nen joulupuk­in­pa­ja-viritelmä. Pääa­sia, että saadaan hieno talo parkkipaikan tilalle. Koko Etelä-Sata­ma on käsit­tämät­tömän nuhjuinen paik­ka. Aika tehdä asialle jotain.

  35. Museon rak­en­tamista Eteläran­taan on perustel­tu sil­lä, että kyl­lähän museo sen­tään on parem­pi kuin parkkipaik­ka. Se ei todel­lakaan kuu­losta kovin vaku­ut­taval­ta perustelul­ta museon puolesta.

    Nyky­isin parkkipaikkana toimi­va tont­ti voitaisi­in istut­taa puis­tok­si, joka jatkaisi Tähti­torn­in­mäen puis­toaluet­ta meren­ran­taan ja säästäisi samal­la Kaup­pa­torin kansal­lis­maise­man rakentamiselta.

  36. Toisaal­ta lainattua:

    Bis­nesmies: “Halu­aisin ostaa teiltä ton­tin ja rak­en­taa sille korkean, näyt­tävän, työl­listävän ja houkut­tel­e­van hotellin oma­l­la rahallani”
    Helsin­gin kaupun­ki: “Ei käy”

    Bis­nesmies: “Halu­aisin teiltä mak­sut­ta ton­tin johon te rak­en­taisitte meille taide­museon ja mak­saisitte siitä meille vuosit­taista lisenssimaksua”
    Helsin­gin kaupun­ki: “Nyt kuu­lostaa hyvältä!”

  37. bar­tol­mai:
    Onnistues­saan mah­dol­lisu­udet on mielet­tömät, Guggen­heim olisi ain­oa globaalia yleisöä tavoit­tel­e­va museo Itämerel­lä, Eremi­taasin ohella. 

    Et tai­da tun­tea taide­museoalaa kovin hyvin. Lou­siana ja Mod­er­na Museet molem­mat tavoit­tel­e­vat ja men­estyk­sel­lis­es­ti saavut­ta­vat globaale­ja yleisöjä. Lou­siana vielä sijait­see kaukana kaupun­gin keskus­tas­ta. Kumpikaan ei ole fran­chise-museo, toisin kuin Guggen­heim, vaan omas­ta kult­tuurista kumpua­va aut­ent­ti­nen toim­i­ja. Minkälaisen viestin Helsin­gin ain­utk­er­taisu­ud­es­ta ja henkises­tä kap­a­siteetista ker­romme, jos se emme halua luo­da ja tukea itse omia museoita­mme, vaan tur­vaudumme fran­chiseen, jos­sa taiteel­liset päätök­set tehdään ulko­maalais­ten asiantun­ti­joiden talutushihnassa?

  38. Guggen­heim kuulem­ma houkut­telisi lisää matkail­i­joi­ta Helsinki­in. Mut­ta meil­lähän on jo maail­man­pyörä ja uimalaitos Kauppatorilla!

  39. Guggen­heim on brän­di joka voit­ti Bil­baos­sa loto­ssa. Sinne onnis­tut­ti­in tekemään museo, joka on käsit­tämät­tömän onnis­tunut. Se on mod­erni upea teos, joka läh­es kaikkien mielestä on kau­ni­in näköi­nen ja jos­ta on muo­dos­tunut suo­ras­taan palvot­tu kohde.

    Täl­lä maineel­la Guggen­heim on läht­enyt laa­jasti myymään brändiään kalli­il­la. Kuitenkin sen myymi­nen hiipui ja nyt juuri kukaan ei enää ole sitä osta­mas­sa. Suomenkin brändin hin­ta­lap­pu tip­pui kuin sala­mas­ta 10 miljoonaa.

    Han­ke on nyt sitä luokkaa että halu­taan siitä halu­taan Helsingille Eif­fel­torni, Big Ben, Sid­neyn oper­at­a­lo, Seat­tlen Space nee­dle, New Yorkin Empire State Buld­ing, Ateenan Alropo­lis, Chicagon Mil­le­ni­um Park, San Fran­ciskon Gold­en Gate, tai Bil­baon Guggen­heim. Jokin kohde joka vetää tur­is­te­ja ja jon­ka jokainen halu­aa kokea ja nähdä. Jon­ka jokainen Helsingistä tul­lut tur­isti ker­too olleen upea ja joka kan­nat­taa käy­dä katsomassa.
    Tämä ei ole kult­tuuri han­ke. Tämä on brän­di hanke.

    Kyse on siis siitä. Tar­joaako Guggen­heim tarpeek­si sitä. Uskoak­seni Guggen­heim on parem­pi kuin Kale­vala museo siinä. Se tun­netaan mail­mal­la ja han­kkeeseen varat­tu main­os bud­jet­tikin on jo val­ta­va. Kyl­lä Bil­baon Guggen­heim on antanut sanalle hyvän maun ja yleisti­etoa on että Guggen­heim on hieno museo.

    Uskoni kuitenkaan tähän han­kkeeseen ei riitä. Talous luvut jol­la sitä myy­dään on niin kenkku­ja, että han­kkeesta tulee todel­la paha maku ja sik­si sitä suo­ras­taan vihataan. Ei maini­ta suo­raan että ton­til­la on arvoa, juuri ja juuri maini­taan, että ei ole otet­tu laskel­maan alvia mukaan ja yksi­tyiseen tukeen las­ke­taan Finavia ja kum­malli­nen lainajärjestely.

    Siitä jää kansalaiselle käteen hir­muisen suh­muroitu kuva. Jos­sa han­ket­ta aje­taan kol­mat­ta ker­taa ihmeel­lisil­lä ihanteil­la väk­isin läpi. Ei ihme että sitä vihataan nok­ka pystyssä ole­vien por­sas­ten han­kkeena, joka vie viimeisetkin pen­noset kansalaisen taskus­ta amerikkalaiselle säätiölle.

  40. Blogikir­joit­ta­ja:
    Ja täy­tyy vielä lait­taa näkyvi­in link­ki tähän blogi­postauk­seen, joka toteaa minus­ta aivan oikein, että Guggen­heim on kurot­tamista men­neeseen eikä tulevaan.

    http://liljat.fi/2016/11/niita-parempia-ideoita/

    Ihan haus­ka kir­joi­tus — toki parem­pi jos olisi jotain omaa, nykyisessä Guggen­heimis­sa lähin­nä ärsyt­täv­in­tä on se, että raken­nuk­sen ulkoa­su on niin älyt­tömän ruma.

    Tuo kir­joit­ta­jan idea

    Maail­man ensim­mäi­nen Inter­net-kult­tuurin ja medi­ataiteen museo.

    Olisi ihan haus­ka. Esimerk­isi Future Crewn Sec­ond Real­i­ty sinne pyörimään 486 33MHz koneel­la, Gravis ultra­soundil­la varustet­tuna ja mui­ta ajat­to­mia klas­sikoi­ta. Slash­dotin “Top 10 Hacks of All Time” 

    https://news.slashdot.org/story/99/12/13/0943241/slashdots-top-10-hacks-of-all-time

    Museossa voisi olla vaik­ka oma osas­ton­sa demoscenelle, jos­ta mon­et peli­fir­mat Suomes­sa ovat saa­neet alkun­sa. Se on ehkä hie­man tun­tem­aton alakult­tuurin muo­to, mut­ta liit­tyy niin läheis­es­ti pelaamiseen ja pelin­tekemiseen että uskoisin että sen perus­tamiseen voisi täältä löy­tyä intoa ja osaamista, kun vain joku älyäisi sem­moi­sen tehdä.

  41. Anni­ka L.: Et voi olla tosis­sasi. Huhuu, Louisiana, Mod­er­na museet?

    Nuo eivät tavoit­tele globaalia yleisöä. Ne eivät main­os­ta maail­man suuris­sa metropoleis­sa. Ne vetävät yleisöä lähialueil­ta ja niistä, jot­ka ovat menos­sa Kööpen­ham­i­naan ja Tukhol­maan muutenkin

  42. alek­sis salusjärvi:

    G on yrit­tänyt invaa­sio­ta 10 muuhun kaupunki­in ympäri maa­pal­lon viime vuosien aikana – ja rukkaset on tul­lut joka paikas­ta. Käytän­nössä jokaisel­la ker­ral­la hom­ma on tyre­htynyt yksi­tyisen rahan puutteeseen. 

    Helsingis­sä asia nähdään toisel­la taval­la. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Vil­ja­nen tote­si muu­ta­ma vuosi sit­ten haas­tat­telus­sa ole­vansa otet­tu, että Helsin­ki on näin mie­lenki­in­toinen Guggen­heimin kaltaisen tun­netun museon näkökulmasta.

  43. Blo­gistin halu syyt­tää anti­amerikkalaisu­ud­es­ta toimii vihreis­sä kuin junan ves­sa, samoin Putinin ymmärtämisen yri­tys. Minus­ta asiansa on hävit­ty, kun viisaana pitämäni kir­joit­ta­ja menee tuol­laisi­in yksinker­tais­tuk­si­in ja mus­ta­maalauk­seen. Pidän amerikkalai­sista enkä päätä tuos­ta näyttelytilasta.

  44. Jouni Mar­tikainen: Rohke­nen epäil­lä, että kohtu­ullisen merkit­tävä osa Bil­baon Guggen­heimis­sa vieraile­vista ei käy siel­lä jonkun tietyn näyt­te­lyn takia, vaan että he käyvät “Bil­baon Guggen­heimis­sa” ainakin osin riip­pumat­ta siitä, mitkä nimeno­maiset näyt­te­lyt siel­lä sil­lä het­kel­lä ovat. Eli eivät matkus­taisi kat­so­maan samo­ja näyt­te­lyjä, jos ne oli­si­vat vaik­ka Bil­bao Arenalla. 

    Tämä on var­maan tot­ta. Tarvi­taan wau-arkkite­htu­uria mitä Bil­baos­sa ei ollut ennen Guggen­heimia eikä ole Helsingis­sä nytkään. Bil­bao on siis Helsin­gin kokoine syr­jäi­nen provinssikaupun­ki pohjois-Espana­js­sa, kaukana tur­is­tiko­hteista. Sitä Helsinkikin on.

  45. OS: “Mil­laista sisältöä Guggen­heimi­in tulee? No kun en todel­la tiedä. ”

    Olen­naisin kysymys ja olen­naisin peruste jää siis kokon­aan auki.

    On erikoista että raha, G‑brändi ja talon seinät ovat keskustelun aiheena, mut­ta sisältöä ei käsitel­lä lainkaan. Mitä niin eri­ty­istä SISÄLTÖÄ G Helsinki­in toisi, että Kias­man ja AA-ker­hon jäl­keen kan­nat­taisi heti ostaa sika sel­l­aises­sa säkissä, joka ei edes ole kau­nis? Kult­tuuria vain kult­tuurin vuoksi? 

    Omat koke­muk­seni maail­man Guggen­heim-sisäl­löistä eivät ole yhtään rohkai­se­via. Ain­oa, joka on elähdyt­tänyt, on ollut Bil­baon TALO, ei sisältö. Sel­l­ais­takaan ei olisi tiedos­sa Helsinkiin.

    Ain­oa peruste näkyy ole­van raha, ja sekin kovin, kovin epä­var­maa ja riskaa­belia pelaamista.

  46. Lund­vistin Julle: viha­puhe­vi­estiäni

    Tässäpä vas­ta järkevä näkemys!

    Vähän toinen jut­tu: OS:“On aika vaikea ajatel­la tur­is­minedis­tämis­hanket­ta, jos­sa ei olisi mitään kaupallista.”
    Eikö nyt lisään­tyvä luon­tomatkalilu olisi vähän “epäkau­pal­lista”?

    Suomen ain­oas­sa Luon­non Maail­man­per­in­töko­hteessa Merenkurkus­sa matkailu­vir­rat kehit­tyvät mukavasti. Eikä sitä juuri kau­pal­lisek­si voi väittää.

  47. Pekka T.:

    Mik­si niin mon­et asi­at, Guggen­heim vain yht­enä, herät­tää niin paljon suo­ranaista vihaa?

    Voisiko se osaltaan johtua siitä, miten museo­ta on jo vuosikaudet lobat­tu kaupun­gin kabi­neteis­sa. Tari­na­han alkoi jo Kata­janokalta, jos kukaan enää muistaa.

    Guggen­heim ja Pajusen ja Vil­jasen ja taustal­la puuhail­e­vat säätiöt eivät hevil­lä luovu­ta. Täl­lainen hirveä tin­kaami­nen alkaa kään­tyä jo itsessään museo­ta vastaan.

  48. Kuin­ka merkit­tävä se yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien panos edes on? Jo noil­la Gugge­heimin Helsin­gin tuk­isäätiön luvuil­la yksi­ty­istä rahaa on luvat­tu noin 33 miljoon­aa (siihen tulee se kiin­teistöy­htiön 35 miljoo­nan laina päälle, mut­ta eihän se ole yksi­ty­is­ten panos).

    Mut­ta Guggen­heimin papereis­sa on häivytet­ty se yksi­tyisko­h­ta, että edes tuo 33 miljoon­aa ei ole lahjoi­tus­ra­haa vaan siihen sisäl­tyy huo­mat­ta­va osu­us lainara­haa. Esimerkik­si tuo­hon sisäl­tyvät 7,5 miljoon­aa Tiina ja Antti Her­lin­in säätiöltä onkin lainara­haa: http://www.tahsaatio.fi/tuki-guggenheim-helsingin-tukisaatiolle/

    Eli parhaim­mas­sakin tapauk­ses­sa tuos­ta jää enin­tään 25,5 miljoon­aa lahjoi­tus­ra­ho­ja. Ja usei­ta kysymyk­siä: Mikä on lainan takaisin­mak­suai­ka? Miten säätiö aikoo sen hoitaa? Onko lis­ta­tuis­sa rahoituk­sista mui­ta laina­muo­toisia sitoumuk­sia, jol­loin todel­li­nen yksi­tyisen rahan määrä on paljon pienem­pi? Eri­tyis­es­ti se toinen puo­likas (7,5 miljoon­aa) raken­nus­ra­hoista Aatos Erkon säätiöltä aiheut­taa kysymyk­siä. Ja vielä, mik­si säätiö on ilmais­sut omis­sa papereis­saan keräämän­sä rahoituk­sen luon­teen niin epä­selvästi, että lainat ja lahjoituk­set menevät sekaisin?

    Itsel­läni eniten koko pro­jek­tis­sa tökkii se, että kaik­ki luvut ja rapor­tit pro­jek­tin puolelta vaikut­ta­vat val­heel­liselta markki­noin­nil­ta. Saatu rahoi­tus on ilmoitet­tu niin, että lahjoi­tusten ja lain­o­jen määrät sekoit­tuvat, kävi­jämäärät vaikut­ta­vat kovin opti­mistisil­ta ver­rat­tuna Lou­sianaan ja Mod­er­na Museetin, tulot/kävijä on oletet­tu tolkut­toman korkeik­si ver­rat­tuna mihin tahansa museoon maail­mal­la tai meil­lä, museon toimin­nas­ta ei ole mitään tietoa (joka on taas oleelli­nen kävi­jämäärien kannal­ta) ja sitoumuk­sista, jota Guggen­heimin Helsin­gin säätiö tekee kan­sain­välisen Guggen­heimin säätiön kanssa ei ole mitään tietoa.

    Joka osaa vähän raa­put­ta­mal­la aina pal­jas­tuu tieto­ja, jon­ka mukaan koko han­ke ei ole niin yksiselit­teisen selkeä ja hyvin rahoitet­tu ja suun­nitel­tu, kuin han­kkeen puuhamiehet anta­vat ymmärtää. Sik­si han­ke vaikut­taa todel­la riskialt­ti­il­ta kaupun­gin kannalta.

  49. Huikee­ta kau­pal­lisu­ut­ta juu. Veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat han­keen ja kan­ta­vat riskin, kun joku eli­itin edus­ta­ja pistää tuot­tot taskuunsa.

  50. Yksi­ty­is­ten rahoit­ta­jien sijoit­ta­mat rahamäärät pide­tään julk­isu­udelta piilos­sa, joten ei ole mitään tietoa miten suurel­la osu­udel­la he ovat mukana. Siten ei ole myöskään tietoa onko han­ke edes hei­dän näkökul­mas­taan uskottava.

    Toinen on itse sijoi­tus­ris­ki. Kuin­ka paljon uskalletaan sijoit­taa korkean riskin han­kkeeseen? Miten var­mana tuot­toa voidaan oikeasti pitää? En lähtisi sijoit­ta­maan ainakaan omia raho­jani noin koval­la riskillä. 

    Jos ris­ki real­isoituu, koko jut­tu kaatuu veron­mak­sajien syli­in ja sijoit­ta­jat menet­tävät rahansa. Epäilen, että eivät ole kovin iso­ja sum­mia sijoit­ta­neet suh­teessa han­kkeen kokoon. Muut­man miljoo­nan sijoi­tus suurelta yri­tyk­seltä ei ole kovin iso panos, sen ovat valmi­ita häviämään.

    Sit­ten val­tion yhtiöi­den osu­us, joka virheel­lis­es­ti las­ke­taan yksi­tyisen rahan osu­udek­si, kos­ka poli­it­tisel­la ohjauk­sel­la ne saadaan mukaan.

    Osmo tuskin lähtisi omista palkka‑, tai eläk­er­a­hoista kovinkaan isoa sum­ma täl­laiseen bis­nek­seen sijoita­maan. Helsingillä on ylimääräistä rahaa val­tavasti tuot­taa puoli mil­jar­dia euroa ylimääräistä ja lait­taa ilmeis­es­ti sukan var­teen ja säästää kouluis­sa ja vanhustenhuollossa.

  51. Ihmettelin ylem­pänä onko tuo toinen puo­likas 15 miljoo­nan “yksi­tyis­es­tä rahas­ta” raken­nuskus­tan­nuk­si­in lainaa vai avus­tus­ta. No kaivelin Jane ja Aatos Erkon säätiön avus­tus­päätök­siä ja sen perus­teel­la Guggen­heimin lisenssi­mak­sui­hin on myön­net­ty avus­tus­ta 5 miljoon­aa, mut­ta raken­nuskus­tan­nuk­si­in ei ole myön­net­ty avus­tus­ta — eikä se 7,5 miljoon­aa myöskään mah­tu­isi Erkko­jen säätiön kokonaisavustussummiin.

    Eli mitä ilmeisim­min Gugge­hiem Helsin­gin tuk­isäätiö on kerän­nyt lahjoi­tus­ra­ho­ja enin­tään 18,4 miljoon­aa euroa lisenssi­mak­su­un. Se koko 15 miljoon­aa raken­nuskus­tan­nuk­si­in, joka on “yksi­ty­istä rahaa” onkin säätiön ottamia lain­o­ja. Eli raken­nuskus­tan­nuk­sista kaupun­ki mak­saisi 80 miljoon­aa ja lainaa olisi 50 miljoonaa.

    Ottaen huomioon nuo muutenkin opti­mistiset laskut toimin­nan pyörit­tämis­es­tä, minä en näe miten Guggen­heim Helsin­gin tuk­isäätiö kykenisi hoita­maan kaiken tuon lainamäärän. Museo tekee tap­pi­o­ta jopa noil­la opti­mistisil­la ole­tuk­sil­la, joten säätiön pitäisi kyetä keräämään yksi­ty­isiltä joka vuosi sekä museon tap­pi­oiden peit­tämiseen että lain­o­jen mak­samiseen menevät rahat. Käytän­nössä ali­jäämät, joi­ta ei näin saisi peit­et­tyä, kaa­tu­isi­vat kaupun­gin niskoille, kos­ka se on ain­oa toimia tässä, joka ne kykenisi mak­samaan (ja sopimuk­ses­sa on jopa se koh­ta 6.4 joka käytän­nössä tämän takaa, kun PA säätiö ja kaupun­ki neu­vot­telisi­vat kumpi maksaa).

    Tämä näyt­tää enem­män ja enem­män siltä, että käytän­nössä kyseessä on kaupun­gin kokon­aan rahoit­ta­ma ja käytän­nössä pyörit­tämä museo. Ain­oas­taan lisenssi­mak­su ja se avus­tus­määrä, mitä säätiö saa vuosit­tain kerät­tyä (en odota tähän kovin suur­ta sum­maa) tulee yksi­ty­isiltä ja käytän­nön toim­intaa pyörit­tää säätiö, mut­ta rahoi­tus­vas­tuu jää kokon­aan kaupungille.

  52. Havain­neku­vis­sa paikalle näyt­täisi tule­van joku mustil­la päreil­lä päällystet­ty pöm­peli, ei toden­näköis­es­ti kovin säänkestävä. Mik­sei museo­ta tehtäisi ruos­tu­mat­tomas­ta teräk­ses­tä, joka on paljon puu­ta kestävämpi mate­ri­aali ja myös koti­mainen? Ehkä Bil­baos­sa ihmisiä ei vedä puoleen­sa museon nimi vaan se että se kiiltää.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Jo on pakko sanoa, että vähän siihen tietysti vaikut­ti sekin, että kun Timo Soi­ni kaa­toi val­tion vas­tus­taak­seen perus­suo­ma­lais­ten puolueo­hjel­man vaa­timusten mukaises­ti post­mod­er­nia teko­taidet­ta, min­un on vaikea olla samaa mieltä.

    Yllä ole­va lie­nee pilke silmäkul­mas­sa kir­joitet­tu, mut­ta Osmon omia ajatuk­sia helmiku­ul­ta lainatakseni:

    “On kuitenkin tyh­mää antaa vastapuolen määritel­lä oman ajat­telusi negaa­tion kaut­ta: noiden hul­lu­jen kanssa ei voi olla samaa mieltä mis­tään. Tämän älyl­lisen ansan vuok­si tupakoin­nin vas­tus­tus on Sak­sas­sa yhä vas­tatu­u­lessa. Oli­han Hitler tupakoin­nin vastustaja.”

    Osa Guggen­heimin vas­tus­ta­jista tun­tuu piehtaroivan väki­valtafan­ta­siois­sa ja salali­it­to­te­o­ri­ois­sa, mut­ta ei se tee min­un silmis­säni Guggen­heimista kan­nat­tamisen arvoista hanketta.

  54. Jos käyt­tää omien päätösten­sä perus­teena sitä että kon­traa Soinia, on poli­ti­ik­ka ja ajatuk­set todel­la vähissä.

    Museon sisäl­löstä onkin ollut vähem­män puhet­ta. Mitään post­mod­er­nia teko­taidet­ta sinne ei tule vaan suun­nitelmis­sa on muo­toilu­un erikois­tu­mi­nen. Eli toden­näköis­esi Guggen­heim-säätiö dump­paa varas­tois­taan kuusikym­men­lu­vun muovi­tuole­ja kansan ihasteltavaksi.

  55. Onko Guggen­heimin raken­nuk­sen “laatuon­gel­ma” jo tiedos­sa ennen kun on edes raken­nus­ta rakennettu?

    “Olenkin suuresti ihme­tel­lyt, mik­si suo­ma­laiset arkkite­hdit ja muut asiantun­ti­jat eivät ole sanoneet painavia sano­ja kil­pailun voit­ta­neen ehdo­tuk­sen kat­to­ma­te­ri­aalien ja puu­osien kestävyy­destä? Suomen talvi voi olla liian ankara mate­ri­aaleille ja suun­nitelmille, jot­ka muis­sa lämpimis­sä mais­sa eivät ole ongel­ma. Tänään HS:ssä pro­fes­sori emer­i­tus Mat­ti Sep­pä tart­tui aiheeseen mielipi­deosas­tol­la. Hyvä. ”
    “Mat­ti Sep­pä kiin­nit­tää hyvin huomio­ta suun­nitel­lun muse­o­raken­nuk­sen kat­toon, joka on kuin pyykki­lau­ta, ja se on vielä tehty lasista. Kat­to tulee ole­maan tasaisen lumen peitossa jo ennenkuin Helsingis­sä on satanut 30 sent­timetriä lun­ta. Lumi olisi saata­va pois, mut­ta lasika­tolle ei ole men­e­mistä lumitöi­hin. Lumi sulaa suo­jasääl­lä ja jää­tyy taas sään pakastues­sa. Läm­pölaa­jen­tu­mi­nen on erit­täin voimakas­ta ja vesi­vahin­got enem­män kuin todennäköisiä. ”
    http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227011-viimeinen-naula-guggenheimin-kattoon-tanaan

  56. Ongel­ma voi tosi­aan olla se että Guggen­heimin vetovoima nois­sa aiem­mis­sa sijain­neis­sa on nimeno­maan se talo, ei niinkään mitä siel­lä on sisäl­lä. Sekä New Yorkissa että Bil­baos­sa näin on. Guggen­heimil­la oli kai jokin haarakont­tori jos­sain muual­lakin, mut­ta juuri kukaan ei muista siitä mitään, kos­ka sisältö ei mas­sa­t­urim­ia kiinnosta. 

    Nythän on tin­git­ty hin­nas­ta — mahde­taanko vähem­mil­lä miljoonil­la saa­da riit­tävän ihmeelli­nen talo. Ainakaan esitet­ty­jen havain­neku­vien häkkyrät eivät ole mitään uut­ta ja ihmeel­listä. (kuten ei olisi noiden kah­den ensim­mäisen Guggen­heiminkaan kopi­ot nykyään.) Esim Abu Dabi­in suun­nitel­tu Guggen­heim talo on melko­lail­la saman­lainen kuin Bil­bao, enpä jak­sa uskoa että nousee tur­is­te­ja vetäväk­si voimak­si. Bil­bao on maino jatke New Yorkin museon arkkite­htu­urille, mut­ta tyyli on ilmeis­es­ti lop­pu­un kulutet­tu, tai sit­ten vaan pitäisi olla uusi ja parem­pi arkkitehti.

    Eli jos Guggen­haimista onnis­tu­taan tekemään mah­ta­va arkkite­htu­uri­nen elämys, jol­la päästään raken­nuk­se­na esille globaal­isti, niin sil­lä on onnis­tu­misen mah­dol­lisuuk­sia. Taiteel­lis­es­tä sisäl­löstä ei puhuta, kos­ka sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä — raken­nuk­sen voi täyt­tää vaik­ka päiväkoti­las­ten piirus­tuk­sil­la. Jos ei onnis­tu­ta siinä raken­nuk­ses­sa niin se on sit­ten yks ja sama. Ei kai kukaan kuvit­tele että esim. Syd­neyn oop­per­at­a­lo olisi tur­is­te­ja vetävä voima kos­ka siel­lä on niin hyvät esiintyjät?

    Tot­ta kai Guggen­heimin nimel­lä on help­po markki­noi­da uut­ta onnis­tunut­ta raken­nus­ta — mut­ta jos se raken­nus on vain Kias­man tapainen OK mut­tei mitään sen kum­mem­paa niin tuskim­pa se houkut­telee Helsinki­in yhtään uut­ta pidem­mäl­lä tähtäimel­lä. Toki van­hat tur­is­tit käy siel­lä vaikka­pa Kias­man sijas­ta, mut­ta ei se niitä lisää.

    Koti­maiset kuvataiteli­jat tiet­ty hyö­tyy, kun pakko­han se museo on jol­lain täyt­tää, ja suo­ma­lainen nyky­taide on hal­paa. Mut­ta voisi­han senkin hoitaa esmes osta­mal­la nyky­taidet­ta vaik­ka metroasemille. Siinä säästy­isi mon­ta miljoon­aa kun ei tart­tisi rak­en­taa sitä museo­ta erikseen?

  57. Tero:
    Valin­nan voisi var­mas­tikin tehdä juuri siltä kannal­ta, sopi­iko museo kyseiselle paikalle, ja onko se arvioidun matkailun lisäämisen suh­teen kaupun­gin investointi­na kus­tan­nuste­hokas. Mut­ta tot­ta kai lop­ul­ta asi­as­sa isoin arvo on imagoar­vo, ja sikäli ima­goon liit­tyvät tun­neperäiset kom­men­tit ovat perustel­tu­ja. Ehkä Helsin­gin ima­go matkailukaupunk­i­na kas­vaa Guggen­heimin myötä, ehkä toisaal­ta tur­is­tit hak­i­si­vat Suomes­ta juuri eri­laisu­ut­ta ja pohjo­is­maalaisu­ut­ta amerikkalaisu­u­den sijaan. Tosin ei enem­mistön tur­is­teista tarvitse siitä välit­tää, kun­han riit­tävän moni on siitä kiin­nos­tunut. Harvem­pi kuitenkaan jät­täisi vierailemat­ta Helsingis­sä sen takia, että siel­lä olisi Guggen­heimin museo. Use­ampi saat­taisi var­maan perus­taa vierailupäätök­sen­sä siihen.

    Itse olin han­kkeen kan­nal­la kunnes kävin New Yorkin Guggen­heim-museossa. Minus­ta Tapi­olan Emmas­sa on paljon hienom­pia näyt­te­ly­itä, joskin mielip­i­teeni perus­tuu vain yhteen käyn­ti­in Guggen­heimis­sa. Itse muse­o­raken­nus on kyl­lä ihan hieno. Tämä käyn­ti kuitenkin riit­ti muut­ta­maan oman mielip­i­teeni negati­ivisek­si. Mut­ta onnek­si minä en ole päät­tämässä asiasta.

    Vil­ja­nen on otet­tu: Helsingis­sä asia nähdään toisel­la taval­la. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Vil­ja­nen tote­si muu­ta­ma vuosi sit­ten haas­tat­telus­sa ole­vansa otet­tu, että Helsin­ki on näin mie­lenki­in­toinen Guggen­heimin kaltaisen tun­netun museon näkökulmasta.

    Tuo ker­too tietyn­lais­es­ta provin­si­aalis­es­ta kirkonkylä­mentli­teetista. Kun kaikkial­la muual­la han­kkeet on pysäytet­ty viimeistään siinä vai­heessa, kun sopimuse­hdot ja taloudel­liset jär­jeste­lyt ovat val­jen­neet, meiltä löy­tyy näitä xeno­maane­ja, joille ulko­maalainen on ihmeel­listä ja ihanaa. Ja juuri hei­dän kaltaisilleen näitä keis­arin uusia vaat­tei­ta vielä pystytään myymään.

  58. Olen köy­hä mut­ta erit­täin innokas kult­tuur­in­har­ras­ta­ja. Kun vielä olin keski­t­u­loinen, pystyin säästämään kolmeen New Yorkin matkaan (toki noin viiden vuo­den välein) ja tietysti kävin joka vierailul­la myös Guggen­heimin taide­museossa. Tiedän siis koke­muk­ses­ta, kuin­ka hienot kokoel­mat ko. säätiöl­lä on ja kuin­ka upei­ta näyt­te­lyjä se jär­jestää. Nyky­isil­lä noin tuhan­nen euron kuukausi­t­u­loil­lani New Yorkin tai Bil­baon matkat ovat vain kaukainen haave.

    Olen myös erit­täin innokas ja van­noutunut Vihrei­den kan­nat­ta­ja ja äänestäjä. Olen kun­nal­lis- ja eduskun­tavaaleis­sa äänestänyt Vihre­itä läh­es koko puolueen ole­mas­saoloa­jan ja niin aion tehdä myös jatkos­sa. Olen kokenut, että puolueen arvo­maail­ma on lähel­lä omaani min­ulle tärkeis­sä ympäristöön, tasa-arvoon ja sosi­aaliseen oikeu­den­mukaisu­u­teen liit­tyvis­sä kysymyksissä.

    Häm­mästyk­seni ja pet­tymyk­seni onkin suuri, kun Helsin­gin Sanomien kyse­lyn (23.11.) mukaan osa Vihrei­den val­tu­ute­tu­ista vas­tus­taa Guggen­heim-han­ket­ta. Minus­ta on suo­ras­taan käsit­tämätön­tä, että osa Vihreistä on läht­enyt Timo Soinin rin­nalle tähän kult­tuuri­vas­taiseen vasem­mistopop­ulis­tiseen vas­tus­tuk­seen. Eikö Vihrei­den nimeno­maan tule kaikin tavoin edis­tää kult­tuurista tasa-arvoa ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta? Guggen­heimin taide­museo Helsingis­sä tar­joaisi meille köy­hille kult­tuur­in­har­ras­ta­jille ain­ut­laa­tuisen mah­dol­lisu­u­den tutus­tua upeisi­in teok­si­in ja näyt­te­ly­i­hin, jot­ka muuten oli­si­vat pitkälti meille saavut­ta­mat­to­mia. Halu­a­vatko han­kkeen vas­tus­ta­jat todel­lakin riistää meiltä köy­hiltä sen mahdollisuuden?

    San­ot­takoon selvyy­den vuok­si, että käyt­tämässäni ter­mis­sä ”vasem­mistopop­ulisti­nen” sanaan ”vasem­mis­to” ei min­ul­la liity mitään negati­ivista. Määrit­telisin päin vas­toin itseni vihreäk­si, joka on ainakin vasem­malle kallel­laan. Valitet­tavasti tässä kysymyk­sessä vasem­mis­toon kuu­lu­vista val­tu­ute­tu­ista ain­oas­taan Sara Paavolainen näyt­tää pitävän yllä sivistyk­sen ja tasa-arvon val­oa, ehkä myös pari muuta.

    Myös ekol­o­giselta kannal­ta museon vas­tus­tus on jär­jetön­tä. Onhan nyt paljon ekol­o­gisem­paa ja vähäpäästöisem­pää, että museon näyt­te­lyt ovat helsinkiläisille, muille suo­ma­laisille ja myös lähi­maid­en asukkaille hel­posti saavutet­tavis­sa sen sijaan, että matkustet­taisi­in Bil­baoon tai New Yorki­in niitä katsomaan.

    Guggen­heim- han­ke on myös taloudel­lis­es­ti erit­täin järkevä ja kan­natet­ta­va han­ke. Mah­dol­li­sine pie­nine riskei­neenkin se on pitkäl­lä aikavälil­lä var­masti taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va ja tuo tänne tur­is­mi- ja vero­tu­lo­ja enem­män kuin siihen investoidaan. Onko meil­lä helsinkiläisil­lä vas­tus­ta­jien mielestä todel­lakin varaa jät­tää täl­lainen ain­ut­laa­tu­inen mah­dol­lisu­us käyt­tämät­tä ja kat­soa sit­ten kateel­lise­na sivus­ta, kun museo vetää kävi­jöitä ja tuot­taa tur­is­mi­t­u­lo­ja jos­sakin lähialueen maassa?

    Vas­tus­ta­jien esit­tämät heitot saman raha­sum­man sijoit­tamis­es­ta johonkin suo­ma­laiseen kult­tuuri­hankkeeseen ja sitä kaut­ta saavut­tavista hyödy­istä ovat vähin­täänkin täysin epäre­al­is­tisia jos eivät jopa epäre­hellisiä. Eivät kai vas­tus­ta­jat ihan tosis­saan usko, että ko. raha­sum­ma olisi oikeasti käytet­tävis­sä johonkin toiseen han­kkeeseen tai että tuo toinen han­ke mah­dol­lis­es­ti toteutues­saan houkut­telisi tänne ainakaan ulko­maalaisia tur­is­te­ja samas­sa mit­takaavas­sa kuin maail­mal­la hyvin tun­net­tu Guggen­heim? Jos raho­ja ei käytetä tähän han­kkeeseen, niitä ei käytetä mihinkään muuhunkaan kult­tuuri­hankkeeseen. Guggen­heim-han­kkeen vas­tus­t­a­mi­nen on siis kult­tuuri­ra­hoituk­sen lisäämisen vas­tus­tamista ja täten kult­tuuri­vas­taista toimintaa. 

    Min­ulle Guggen­heim-han­ke on niin perus­ta­van­laa­tu­inen ja tärkeä kysymys, että lupaan, että yksikään sitä vas­taan äänestänyt vihreä ei saa koskaan mis­sään vaaleis­sa min­un ään­täni. Teen myös parhaani muis­tut­taak­seni asi­as­ta lähipi­ir­iäni, johon kuu­luu run­saasti Vihre­itä äänestäviä ja Guggen­heimia kannattavia.

    Toivon, että kuun­telet todel­lisia taiteen ja museo­ken­tän asiantun­ti­joi­ta eli HAMin johta­jaa Mai­ja Tan­ni­nen-Mat­ti­laa, Ateneu­min johta­jaa Susan­na Pet­tersso­nia ja Kansal­lis­gal­ler­ian pääjo­hta­jaa Ris­to Ruo­hos­ta, jot­ka kaik­ki yhdessä monien muiden museon­jo­hta­jien kanssa kan­nat­ta­vat Guggen­heim-han­ket­ta (HS 28.11.). Vetoan sin­u­un, että äänestät kult­tuurisen tasa-arvon, talout­ta piristävän han­kkeen ja entistä kiehto­vam­man ja houkut­tel­e­vam­man Helsin­gin puolesta!

  59. Tero Tolo­nen: Museossa voisi olla vaik­ka oma osas­ton­sa demoscenelle, jos­ta mon­et peli­fir­mat Suomes­sa ovat saa­neet alkun­sa. Se on ehkä hie­man tun­tem­aton alakult­tuurin muo­to, mut­ta liit­tyy niin läheis­es­ti pelaamiseen ja pelin­tekemiseen että uskoisin että sen perus­tamiseen voisi täältä löy­tyä intoa ja osaamista, kun vain joku älyäisi sem­moi­sen tehdä. 

    Sin­ul­ta on ilmeis­es­ti men­nyt jotenkin kokon­aan ohi Suomen pelimuseo, joka aukeaa Tam­pereel­la tam­miku­us­sa (ensim­mäi­nen kut­su­vierasti­laisu­us on itse asi­as­sa jo tämän viikon per­jan­taina). Museon puuhamiehistä suurel­la osal­la on erit­täin läheiset ja kiin­teät yhtey­det demosce­neen, ja tämä tulee näkymään myös museon toiminnassa.

    Johannes Kor­pi­jaakko: Uskoni kuitenkaan tähän han­kkeeseen ei riitä. Talous luvut jol­la sitä myy­dään on niin kenkku­ja, että han­kkeesta tulee todel­la paha maku ja sik­si sitä suo­ras­taan vihataan. Ei maini­ta suo­raan että ton­til­la on arvoa, juuri ja juuri maini­taan, että ei ole otet­tu laskel­maan alvia mukaan ja yksi­tyiseen tukeen las­ke­taan Finavia ja kum­malli­nen lainajärjestely.

    Siitä jää kansalaiselle käteen hir­muisen suh­muroitu kuva. Jos­sa han­ket­ta aje­taan kol­mat­ta ker­taa ihmeel­lisil­lä ihanteil­la väk­isin läpi. 

    Niille, jot­ka kaipaa­vat vas­taus­ta tähän “mik­si vihataan” ‑kysymyk­seen: vas­taus on kaikessa yksinker­taisu­udessaan tässä. Sitä vihataan, kos­ka se nähdään suh­muroin­niksi, täs­mälleen samal­la taval­la kuin vaik­ka Tal­vi­vaaran kaivos tai Fen­novoiman ydin­voimala nähdään suh­muroin­niksi. On myös syytä huo­ma­ta, että tämä seli­tys on täysin riip­puma­ton siitä, kuin­ka paha suh­muroin­ti kyseessä todel­lisu­udessa on. Mieliku­va on mieliku­va, sen häl­ven­tämisek­si ei ole tehty riit­tävästi, ja nyt alkaa olla liian myöhäistä tehdäkään enää mitään.

  60. Osmo taitaa olla päätök­sen tehnyt puh­taasti tun­nesyi­den perusteella 😀

  61. Pekka: Venet­si­as­sa Peg­gy Guggen­heimin pienehkön (4000 m²) museon kävi­jämäärä on 400.000 vuodessa. 

    Paljonko on mak­savia kävi­jöitä (ilmais­lipuil­la saa kävi­jäämäärää hel­posti kas­vatet­tua). Helsin­gin Guggen­heimin on bud­je­toitu keräävän 40% nyky­is­ten G‑museoiden yhteen­las­ke­tus­ta lip­putu­loista. Ilmeis­es­ti Helsin­gin pitäisi men­nä Bil­baon ohi, vaik­ka Venet­sian osu­us olisi pikku­ru­inen. Tun­tuuko realistiselta?

  62. R.Silfverberg:

    Helsin­gin toinen ongel­ma on että sen kult­turel­liset arvo­raken­nuk­set ovat tyhjil­lään kesäl­lä, kun tur­is­tis­eson­ki on parhail­laan, tarkoi­tan Musi­ik­i­taloa, Fin­lan­dia-taloa, Ooppeer­aa ja teat­tere­i­ta. Eikö sille voisi tehdö jotain? Eikö Sibelius­ta voisi soit­taa tur­is­teille Musi­ikki­talos­sa vaik­ka ker­ran viikos­sa kesäl­lä, jos on kau­nis ilma, vaik­ka ulkona teras­sil­la. Ei sinne tarvitse Esa-Pekka Salosta rou­da­ta kapel­limes­tarik­si vaan joku tuore luopaus käy kanssa. 

    Tuo on kyl­lä ihan todel­li­nen ongel­ma. Aika mon­et ker­rat on ollut tekemistä kek­siä kesävieraille ohjel­maa, kun kaupun­ki on loma­l­la. Lähin­nä syömisek­si ja tenut­teluk­si se sit­ten menee.

    Kesäkon­serteista opiske­li­joille kesä­du­u­nia? Guggen­heimin rahoil­la ja vuo­tu­isil­la kuluil­la rahoit­taisi aika paljon ohjelmis­toa ja tapah­tu­mia kesäiseen Helsinkiin.

    Olis käyt­töä.

  63. Mat­ti H.:
    .…osa Vihreistä on läht­enyt Timo Soinin rin­nalle tähän kult­tuuri­vas­taiseen vasem­mistopop­ulis­tiseen vastustukseen. 

    Guggen­heim ei ole lib­er­aalia kult­tuuripoli­ti­ikkaa, globaalia ide­al­is­mia tai ihmiskun­nan hyv­in­voin­tia lisäävää hyväntekeväisyyttä.

    Se on bisnestä. Kaik­ki han­kkeeseen liit­tyvät peruste­lut lähtevät taloud­es­ta. Rahoit­ta­jille on ihan sama vaik­ka paikalle tulisi moskei­ja, ydin­voimala tai bor­del­li kun­han tuot­toa tulee.

    Bisnes on toki hyvä asia ja on yleen­sä lisän­nyt kaikkien osal­lis­ten hyv­in­voin­tia. Tässä tapauk­ses­sa sopimuk­seen sisäl­tyvät riskit ja poten­ti­aalit ovat kuitenkin pahasti epä­tas­apain­os­sa kuten fran­chi­sis­sa yleen­sä. Se ei ole laiskalle oikotie onneen, ja täl­lä ker­taa tun­tuu todel­lakin siltä että sekä päät­täjät että puolestapuhu­jat luule­vat keksi­neen­sä uuden Sammon.…

    Soinin otta­mi­nen suun­nan­näyt­täjäk­si on osoi­tus älyl­lis­es­tä ja retoris­es­ta laisku­ud­es­ta, vaik­ka se suun­ta olisikin päinvastainen.

  64. Tämä on taloudenkannal­ta epä­var­ma ja saat­taa tuot­taa kaupungille menoja.

    Miten niin “saat­taa”? G‑säätiön omas­ta bud­jet­tiesi­tyk­sen mukaan kaupun­ki mak­saa rak­en­tamis­es­ta suo­raan 80 miljon­aa ja takaa 35 miljoo­nan lainat. Edes niil­lä huo­maata­van opti­mistisil­la kävi­jämääril­lä mitä esi­tyk­sessä käytetään, tuo­ta lainaa ei ole saatu mak­set­tua pois laske­mis­sa käytetyl­lä 20 vuo­den tarkasteluperiodilla.

    Jos raken­nuskus­tan­nuk­set ylit­tävät bud­je­toidut (mikä tun­tuu ole­van sään­tö kun tässä maas­sa julkisel­la varoin raken­netaan mitään, mitä ei ole tehty kym­men­tä ker­taa aikaisem­min), vajeen kat­taa joko:

    A) Val­tio (joka ei ilmoit­tanut etukä­teen, että heiltä ei tipu mitään)
    B) Suo­ma­lainen tuk­isäätiö (jol­la ei alku­o­suuten­sa mak­set­tuaan ole mitään omaisu­ut­ta (ilmeis­es­ti jopa velkaa “lahjoit­ta­jilleen”))
    vai
    C) Helsin­gin kaupunki
    (veikkauk­sia ote­taan vastaan)

    Vuo­tu­i­sis­sa tulois­sa olete­taan lip­putu­lot (6,5 milj) esimerkkinä yli tuplat ver­rat­tuna ver­rat­tuna Tukhol­man mod­ernin taiteen museoon ja val­tion tuki (1,3 miljoon­aa), jon­ka lak­isääteisiä ehto­ja museo ei ainakaan aloit­taes­saan täytä. Jos näis­sä (tai sponsorituloissa)tulee vaje, niin kuka­han sen yllä olev­as­ta lis­tas­ta kor­vaa: A, B vai C? Muu­ta­man sata ton­nia museo tuot­ti jopa viral­lisil­la laskelmil­laankin tap­pi­o­ta, eikä oman kokel­man han­k­in­tavaroillekaan mitään muu­ta mak­sa­jaa kuin kaupun­ki ole osoitettu.

    kos­ka kalli­iseen taloon ei ole ollut varaa han­kkia mie­lenki­in­toisia näyttelyjä 

    Ja lääk­keek­si raken­netaan uusi kallis talo ilman, että sisäl­löstä puhut­taisi­in etukä­teen? Johtuuko sisältökeskustelun puute siitä, että Bil­bao pitää kiin­ni veto-oikeud­estaan estää kil­pail­i­ja euroop­palaisil­la markki­noil­la kuvataiteen osalta, jol­loin Helsingille jää se design ja arkkite­htu­uri, joil­la on vieläkin han­kalampi houkutel­la suur­ta yleisöä?

    Sopimuk­ses­sa säätiöl­lä on kuitenkin voimakas kan­nustin huole­htia kävi­jämääristä, joten luotan, että sisältö tulee ole­maan mielenkiintoista.

    Mil­lä säätiöl­lä? Museon ei olete­takaan tekevän muu­ta kuin tap­pi­o­ta, ja jos niitä tulee bud­je­toitua enem­män vain toisel­la sopimuskump­panil­la (se ei ole se suo­ma­laisel­la tuk­isäätiöl­lä) on varo­ja niiden kattamiseen. 

    Jos taat viit­taa amerikan Guggen­heim­säätiöön, niin väite saat­taisi jopa pitää paikkansa, mut­ta kun tämän ja tuk­isäätiön väli­nen sopimus ei ole julki­nen, jää arvailu­jen varaan se, kuin­ka hyvin he ovat onnis­tuneet tur­vaa­maan omat saata­vansa jos pro­jek­ti sekä pet­täisi laskel­mansa, ja kaupun­ki (yllät­täen) kieltäy­ty­isi lisä­mak­sum­iehen roolista.

  65. Lau­ri R:
    Eli jos Guggen­haimista onnis­tu­taan tekemään mah­ta­va arkkite­htu­uri­nen elämys, jol­la päästään raken­nuk­se­na esille globaal­isti, niin sil­lä on onnis­tu­misen mahdollisuuksia. 

    Mik­si jos­sitel­la? Arkkite­htu­urik­il­pailuha oli jo. Uno­htaen sen, onko tuo Mus­ta Torni sopi­va tuolle paikalle (ja sen rak­en­t­a­mi­nen lin­jas­sa vaikka­pa Kata­janokan hotel­lipro­jek­tin torp­paus­pe­rustelu­jen kanssa), niin onko tuo raken­nus ylipäätän­sä sen näköi­nen, että joku lentäisi vaik­ka Sak­sas­ta asti sitä kat­so­maan? Vaikea uskoa.

  66. R.Silfverberg:

    Helsin­gin toinen ongel­ma on että sen kult­turel­liset arvo­raken­nuk­set ovat tyhjil­lään kesäl­lä, kun tur­is­tis­eson­ki on parhail­laan, tarkoi­tan Musi­ik­i­taloa, Fin­lan­dia-taloa, Ooppeer­aa ja teat­tere­i­ta. Eikö sille voisi tehdö jotain? Eikö Sibelius­ta voisi soit­taa tur­is­teille Musi­ikki­talos­sa vaik­ka ker­ran viikos­sa kesäl­lä, jos on kau­nis ilma, vaik­ka ulkona teras­sil­la. Ei sinne tarvitse Esa-Pekka Salosta rou­da­ta kapel­limes­tarik­si vaan joku tuore luopaus käy kanssa. Tur­is­tit odot­ta­vat kaupunkilo­ma­l­ta ren­toa yhdessäoloa, mukavaa musi­ikkia, hyvää ruokaa, viiniä ja naiskauneutta.

    Joutaisi­vatko­han Sibik­sen opiske­li­jat soit­ta­maan kamarimusi­ikkia kesätöinä Musi­ikki­talol­la? Helsin­ki Young Sum­mer Ensem­ble (idea vapaasti käytettävissä).

  67. Nähtävästi Helsin­gin etu ei enää kiin­nos­ta. Hal­li­tus tuhoaa yliopis­ton ja soten maakun­tapelleilyi­neen, ja nyt sit­ten vielä pitäisi rak­en­taa museo jos­ta hyö­ty menee por­varieli­it­ille ja val­tion kas­saan, jos sel­l­aista tulee. Vaalit tulos­sa, mut­ta eli­itin etu­ja vas­taan ei voi enää äänestää. Ihan samaa talouseli­itin edun­valvon­taa kuin Clin­tonin porukalla Jenkeis­sä, oli kyseessä sit­ten ihmis­ten ter­veys tai vaik­ka kult­tuuri. Poli­ti­ik­ka naamioidaan miel­lyt­tämään lib­er­aalia, mut­ta sit­ten oikeasti val­ta myy­dään eniten tarjoavalle.

  68. Joten­sakin tuntuee siltä, että OS:n blo­gin alus­sa maini­tut ver­taus Län­simetroon voi olla yllät­tävän osuva…

    Yritämme vähen­tää liiken­tene, ml lentoli­iken­teen ener­gianku­lu­tus­ta. Se edel­lyt­tää myös matkus­tamisen vähentämistä.Millä ne tur­is­tit saa­pu­vat tänne Suomen perukoille?

  69. Pekka: Suosit­tele: Thumb up

    Vnet­sisaas on päivit­täi­in n. 50.000 tur­is­tia jak´heitäö käy siel­lä vuodessa läh­es 3 miljoonaa.

  70. Mark Ander­s­son:
    OS: “Mil­laista sisältöä Guggen­heimi­in tulee? No kun en todel­la tiedä. ”

    Olen­naisin kysymys ja olen­naisin peruste jää siis kokon­aan auki.

    Onhan se vähän huolestut­tavaa, jos han­ket­ta myy­dään suosit­tu­jen taidenäyt­te­lyi­den kävi­jämäärien avul­la vaik­ka sel­l­aisi­in ei ole vält­tämät­tä edes mahdollisuutta.

    HS mielipi­de: Arkkitehtuuri­näyttelyt eivät vedä yleisöä

    “Keräämieni tieto­jen mukaan Guggen­heim Helsinki­in koot­taisi­in näyt­teille kan­sain­välisen arkkite­htu­urin ja designin näyt­te­lyjä eikä suinkaan kuvataidet­ta, jon­ka esit­tämiseen Euroopas­sa Espan­jan Bil­baos­sa sijait­se­val­la Guggen­heimin taide­muse­ol­la on yksinoikeus.”

  71. En viit­si lukea kom­ment­tea joten olen pahoil­lani, jos tämä on jo san­ot­tu viisi ker­taa: Guggen­heim näyt­tää huijaukselta. 

    Kun ekalla ker­taa ei saatu tälle — aika huonolle — brändille rahoi­tus­ta, vään­net­ti­in uusi hus­tle, jos­sa näen­näis­es­ti saati­in mak­sajik­si ei-julkiset tahot. 

    Lop­ul­ta kuitenkin veron­mak­sa­jat kär­sivät, veikkaisin.

    Sinän­sä ihan kiva jut­tu. Var­maan menen käymään, jos joskus valmistuu.

  72. Kukaan ei oikein tun­nu tietävän, minkälaista sisältöä Guggen­heimin museoon tulee, eikä sitä tun­nu tietävän Guggen­heimin säätiö itsekään. Säätiö on yrit­tänyt vedel­lä kaik­ista mah­dol­li­sista naruista, että saisi Helsin­gin lähtemään han­kkeeseen mukaan. Tärkein­tä on, että museo rakennetaan.

    Vuosi sit­ten Säätiön apu­laisjo­hta­ja Nan­cy Spec­tor ker­toi Hesarin has­tat­telus­sa, että Guggen­heim ei rajoi­ta tar­jon­taa vain kuvataiteeseen, vaan museossa voi olla myös esi­tyk­siä, per­for­mansse­ja ja tanssia.

    Matkan var­rel­la museon kep­pi­hevose­na on myös jo ehdit­ty käyt­tää puu­rak­en­tamista ja design-pain­ot­teisu­ut­ta, ja vuosi sit­ten ker­rot­ti­in että museo voisi esimerkik­si edis­tää keskustelua ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Mitä kek­sitään seu­raavak­si? Itämeren suo­jelua, Mar­si­in matkailua ja pelimannimusiikkia?

  73. Osmo, sinä ihmettelet vihaa joka Guggen­heimi­in kohdis­tuu? Minä mietin sin­un ihmettelyäsi! 

    Funtsip­pa vähän, funtsi vaikka­pa mitä kaikkea on Sta­dion­in eteläpuolel­la tehty eli­itin ilok­si viimeis­inä vuosikym­meninä. Oop­pera (ja sen liput), Fin­lan­di­at­alon uudet mar­morit, Musi­ikki­ta­lo, jo päätet­ty Keskus­takir­jas­to, Kias­ma ja hän­nän huip­puna Hil­jaisu­u­den Pöm­peli lin­ja-autoase­man kupeessa. Nyt sit­ten nämä mus­tat laatikot! Tätä lajia alkaa olla tarpeek­si, joku rajavi­i­va saavutet­tu, tätä eli­itin paapomiseen käytet­tyä rahavir­taa väki vihaa. Sitä, että tälle tuh­laamiselle ja pröys­täi­lylle, näin se koetaan, ei näytä mil­lään tule­van lop­pua vaan aina lyödään uut­ta peli­in, kuin käärmet­tä pyssyyn. Että teille jot­ka maas­sa todel­lisu­udessa hal­lit­sette ei mikään tun­nu riittävän!

    Ei tässä Guggen­heimia sinän­sä viha­ta, se koetaan vain turhak­si, isoriskisek­si, sirkushom­mak­si, (Den Sto­ra Blås­nin­gen 😉 jota meille syöt­tää itseri­it­toinen hallintokoneis­to vähääkään taval­li­sista ihmi­sistä piittaamatta.
    Tiedän kyl­lä, sin­ul­la on paljon järkevää san­omista tuo­hon mitä äkkiä kir­joitin mut­ta anna olla. Funtsi sen sijaan mitä viha, oikeutet­tu tai väärinkin ajatel­tu, voi saa­da aikaisek­si kun se oikein pääsee patou­tu­maan. Tule­vaisu­us voi täl­läisenäänkin olla meille suo­ma­laisille arvaa­mat­toman hankala.

    Entäpä jos joskus jät­täisitte näitä hienouk­sia, jonkun niistä, tekemät­tä ja vaik­ka muodon vuok­si tek­isitte yhden “ylimääräisen” hoitokodin kas­vavalle, rai­h­nais­tu­valle van­husväestölle? hh

    1. Funtsip­pa vähän, funtsi vaikka­pa mitä kaikkea on Sta­dion­in eteläpuolel­la tehty eli­itin ilok­si viimeis­inä vuosikym­meninä. Oop­pera (ja sen liput), Fin­lan­di­at­alon uudet mar­morit, Musi­ikki­ta­lo, jo päätet­ty Keskus­takir­jas­to, Kias­ma ja hän­nän huip­puna Hil­jaisu­u­den Pöm­peli lin­ja-autoase­man kupeessa. Nyt sit­ten nämä mus­tat laatikot! Tätä lajia alkaa olla tarpeek­si, joku rajavi­i­va saavutet­tu, tätä eli­itin paapomiseen käytet­tyä rahavir­taa väki vihaa. Sitä, että tälle tuh­laamiselle ja pröys­täi­lylle, näin se koetaan, ei näytä mil­lään tule­van lop­pua vaan aina lyödään uut­ta peli­in, kuin käärmet­tä pyssyyn. Että teille jot­ka maas­sa todel­lisu­udessa hal­lit­sette ei mikään tun­nu riittävän!

      Tässä tuoti­in hyvin esille se, minkä takia kan­natan Guggen­heimia. Kan­natan myös oop­per­aa (en juurikaan käy itse) musikki­taloa ja Keskus­takir­jas­toa. Ylipään­sä kaikkea, mikä tekee Helsingistä mie­lenki­in­toisen paikan elää. 

  74. Mat­ti H.: Guggen­heim- han­ke on myös taloudel­lis­es­ti erit­täin järkevä ja kan­natet­ta­va hanke. 

    Luulen, että noil­la miljoonil­la saisi ostet­tua aika mon­ta näyt­te­lyä Guggen­heimin kokoelmista jo ole­mas­saole­vi­in suo­ma­laisi­in museoihin.

  75. Mat­ti H.: Guggen­heimin taide­museo Helsingis­sä tar­joaisi meille köy­hille kult­tuur­in­har­ras­ta­jille ain­ut­laa­tuisen mah­dol­lisu­u­den tutus­tua upeisi­in teok­si­in ja näyt­te­ly­i­hin, jot­ka muuten oli­si­vat pitkälti meille saavut­ta­mat­to­mia. Halu­a­vatko han­kkeen vas­tus­ta­jat todel­lakin riistää meiltä köy­hiltä sen mahdollisuuden?

    Tuo menee melko pak­suk­si. Guggen­heimin kaltaista han­ket­ta kaupun­gin lasku­un ei kyl­lä mitenkään päin voi pitää kaupun­gin velvol­lisuute­na niille asukkaille, joil­la ei ole varaa lentää New Yorkiin.

  76. Mikko H: Tuo menee melko pak­suk­si. Guggen­heimin kaltaista han­ket­ta kaupun­gin lasku­un ei kyl­lä mitenkään päin voi pitää kaupun­gin velvol­lisuute­na niille asukkaille, joil­la ei ole varaa lentää New Yorkiin.

    Kaupunki­han voisi ostaa vuosit­tain vaik­ka tuhat hal­paa paket­ti­matkaa Nyki­in ja arpoa ne kult­tuuri­mat­ka-arpa­jaisi­in osal­lis­tuneille (osal­lis­tu­mise­hdoik­si vaik­ka medi­aanin alle jäävät tulot ja jol­lain tavoin indikoitu kiin­nos­tus kult­tuuri­in). Var­maan tulisi halvemmaksi.

  77. Eteläsa­ta­man ton­tille voitaisi­in pystyt­tää sirkustelt­ta, jos­sa museo toimisi niin kauan kuin Helsin­gin rahat riit­tävät. Sen jäl­keen telt­ta voitaisi­in pan­na kasaan ja siirtää se johonkin muuhun kaupunki­in. Telt­ta olisi lois­ta­va ympäristö vai­h­tuville näyttelyille.

  78. Soin­in­vaara: “Minä en aio men­nä kat­so­maan lätkä­mat­se­ja HIFKin uuteen jäähal­li­in, kos­ka lätkä­mat­sit ovat minus­ta tyl­siä. Pitäisikö min­un vas­tus­taa jäähal­lia tämän takia vai pitäisikö ajatel­la niitäkin, jot­ka halu­a­vat kat­soa jääkiekkoa?”

    Mainit­sit eräässä aiem­mas­sa postauk­ses­sa (Lib­er­an ana­lyysi (4) Läpinäkyvyyt­tä maan myyn­ti­in ja vuokrauk­seen), että HIFK:ään ei mak­sa käypää hin­taa saa­mas­taan ton­tista. Sekään ei ole mielestäni kovinkaan hyvä asia. Olisi parem­pi, jos jääkiekon ystävät mak­saisi­vat omat huvi­tuk­sen­sa enim­mäk­seen itse. HIFK sen­tään ilmeis­es­ti mak­saa ton­tista kuitenkin jotain, toisin kuin Guggen­heimin olisi tarkoitus.

  79. Pekka: Suosit­tele: Thumb up

    Venet­si­as­sa on päivit­täi­in n. 50.000 tur­is­tia ja heitä käy siel­lä vuodessa läh­es 3 miljoon­aa. Jok­seenkin kaik­ki tiat­sr­ta ja arkkite­htu­urista kiin­nois­tunei­ta. Useim­mat rav­in­to­lat men­vät kiin­ni klo 22.

  80. Oletko Osmo lukenut huolel­la tuon tehtävän sopimuk­sen? Jos luet harkiten, niin huo­maat koko han­kkeen lop­ul­ta kaatu­van Helsin­gin mak­set­tavak­si. Sopimuse­hdot sellaiset.

    Onko han­ke edelleen kan­natet­ta­va, vaik­ka jäisi kokon­aan veron­mak­sajien kustannettavaksi?

  81. Venet­sian Peg­gy Guggen­heimin museon paras­ta antia on pysyvä näyttely.
    Saataisi­inko lisenssi­mak­suil­la näitä klas­sikoi­ta roikku­maan Helsinki­in pysyvästi..
    Ei tietenkään.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos han­ke kaatuu Helsin­gin mak­set­tavak­si, Helsingille jää myös rakennus.

    Mitä sel­l­aisel­la raken­nuk­sel­la tekee? Perus­taa oman ylimääräisen museon museo­markki­noille, jol­la siinä tapauk­ses­sa edelli­nenkään museo ei ole onnistunut?

    Museo­hankkeeseen on haet­tu jo ennakko­lausun­to Kult­tuuri- ja Ope­tus­min­is­ter­iltä saako han­ke val­tion­a­pua. Joten siltä osin sehän tulee saa­maan oman osuuten­sa val­tion­avus­ta ja vie kau­pal­lise­na han­kkeena osan muiden kult­tuu­ri­toim­i­joiden “kakus­ta”.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos han­ke kaatuu Helsin­gin mak­set­tavak­si, Helsingille jää myös rakennus.

    Ihan kivaa. Monip­u­li­nen ja muun­nelta­va, hel­posti­ja huokel­la ylläpi­det­tävä mod­ernin arkkite­htu­urin helm. Perusko­r­jaus ker­an 40 vuodessa ei mak­sa mitään.…

  84. Mikko H: Tuo menee melko pak­suk­si. Guggen­heimin kaltaista han­ket­ta kaupun­gin lasku­un ei kyl­lä mitenkään päin voi pitää kaupun­gin velvol­lisuute­na niille asukkaille, joil­la ei ole varaa lentää New Yorkiin.

    Lon­toos­sa on myös tar­jol­la eeitöin hieno nyky­taiteen näyt­te­ly. Halvin Nor­we­gian­in edsstkaine lento oli 124 eutoa, mut­ta täy­tyy vara­ta hyvis­sä ajoin. Jos hlu­at lähteä huomen­na , hin­nat alka­vat n 1200 egusta.

    Kävin tänään taas kävelemässä Kirkkon­um­mel­la Meikon luon­non­suo­jelu­alueen maise­mis­sa. Enpä juuri muu­ta taide-elämys­tä kaipaa ihan vähän aikaan. Täyt­tä mod­er­nia ei-esit­tävää taidetta.

    Sem­minkin kun kävin run­sas viiko sit­ten Taide­hal­lis­sa viimeisenä päivänä St Phallen näyt­telyssää ja per­jan­taina Modiglia­nia katsomassa.

    Tulin vähän kalli­ik­si, kun olin uno­htanut ostaa lisäaa arvoa matkalip­pu­un ja jouduin meno­matkas­ta pulit­ta­maan ker­ras­saan 8 euroa.

  85. Jotenkin on alka­nut tun­tu­maan tässä Guggen­heim-asi­as­sa, että Helsinki­in ollaankin rak­en­ta­mas­sa uut­ta sata­mater­mi­naalia jos­sa kävi­joille (ei ohikäveli­jöille rantautues­saan lau­tas­ta) esitel­lään sel­l­aista taidet­ta, mis­tä rantau­tunut kävi­jä ei tiedä yhtään mitään.

  86. TTK: Joutaisi­vatko­han Sibik­sen opiske­li­jat soit­ta­maan kamarimusi­ikkia kesätöinä Musi­ikki­talol­la? Helsin­ki Young Sum­mer Ensem­ble (idea vapaasti käytettävissä).

    Suomi­han on pul­lol­laan kesä­ta­pah­tu­mia, myös kamarimusi­ikkia, var­maan osaltaa opiske­li­joidenkin soit­ta­maa. Musi­ikki­talon kaltai­sis­sa laitok­sis­sa on vaan näi­den kannal­ta se vika, että kun laitos on loma­l­la, niin sitä ei hevin saa käyn­ti­in. Kär­jistäen san­ot­tuna val­omies ynnä muut pitäisi hakea kesälo­ma­l­ta ja mak­saa taulukkopalkkaa.

    hh: mitä kaikkea on Sta­dion­in eteläpuolel­la tehty eli­itin ilok­si viimeis­inä vuosikym­meninä. […] ja hän­nän huip­puna Hil­jaisu­u­den Pömpeli 

    Kampin kap­pelin siis raken­nut­ti ja mak­soi seu­rakun­ta ja siel­lä työsken­telee kaupun­gin sosi­aal­i­työn­tek­i­jöitä, joille lie­nee totista tarvet­ta. Jos tämä on eli­itin huvi­tus­ta niin aika yksinker­taiset ja ter­ve­henkiset on eli­itin huvi­tuk­set. Kap­pelil­la muuten luem­ma hin­taa 7,5 miljoon­aa euroa ja kävi­jöitä 200 000 vuodessa. Suhde siltä osin 15 ker­taa parem­pi kuin Guggen­heim-han­kkeen ruusu­isim­mis­sa esityksissä.

  87. Tom­mi Uschanov: Sin­ul­ta on ilmeis­es­ti men­nyt jotenkin kokon­aan ohi Suomen pelimuseo, joka aukeaa Tam­pereel­la tam­miku­us­sa (ensim­mäi­nen kut­su­vierasti­laisu­us on itse asi­as­sa jo tämän viikon per­jan­taina). Museon puuhamiehistä suurel­la osal­la on erit­täin läheiset ja kiin­teät yhtey­det demosce­neen, ja tämä tulee näkymään myös museon toiminnassa.

    No niin­pä tosi­aan on jäänytkin huo­ma­mat­ta. No, kyl­lähän siel­lä pitää entisenä demosceneläisenä käy­dä kat­so­mas­sa miten vaiku­tus näkyy 🙂

    Toki, tuom­moisia mah­tu­isi var­maan use­ampiakin Suomeen. Yksi idea voisi olla esim. peleis­sä esi­in­tyvän taiteen museo — peleis­sähän on paljon hah­mo­ja, musi­ikkia luon­nok­sia ja mui­ta tek­i­jöitä joi­ta ei äkkiä tule ajatelleeksi.

    Tuo em. blo­gistin ideoima tule­vaisu­us­museokin tar­joaisi paljon ideoin­ti­in aihei­ta: siel­lähän voisi olla uusin Tes­lan malli (uskoisin että Tes­la mielel­lään antaisi sem­moi­sen esit­te­lykäyt­töön), vir­tu­aal­i­maail­moi­ta, erikoisia 3D tulostimia, vaik­ka jotain Space X:n etc. Heureka­han on täm­möi­nen tiede­museo taval­laan jo onkin, mut­ta idoi­ta voisi kehittää.

    Jatko­jalostet­tuna siis Guggen­heimin “fran­schis­ing” idean voisi kopi­oi­da ja muo­dostaa siitä suo­ma­lainen tai Helsinkiläi­nen brän­di, jos­sa voisi ehkä kiertää eri alo­jen huip­punäyt­te­ly­itä? Kyl­lähän jo nyt museot tekevät paljonkin yhteistyötä. Vapri­ik­ki Tam­pereel­la on esimerk­ki täm­möis­es­tä eri alo­ja yhdis­tävästä museosta, jos­sa kiertää näyt­te­ly­itä ympäri maapallon.

    Tärkein­tä täm­möiselle “kult­tuuri­hu­bille” olisi hyvä sijain­ti. Todel­lakin, jos tuom­moinen Guggen­heimin kokoinen talo raken­netaan, mik­si se pitäisi pyhit­tää vain jollekin design ‑taiteelle, jon­ka kävi­jäkun­ta on mar­gin­aa­li­nen? Onhan esim. Vapri­ikissa lukuisia näyt­te­ly­itä menos­sa yhtäaikaa, näi­den sivu­jen mukaan “Täl­lä het­kel­lä Vapri­ikissa on 9 pysyvää ja 5 vai­h­tu­vaa näyttelyä”

    http://vapriikki.fi/nayttelyt/

    Tässä nyt muu­tamia vai­h­toe­hto­ja ja ideoin­tia. Help­poa­han täm­möis­ten eteen­päin­viem­i­nen ei ole, mut­ta kyl­lä museop­uolel­lakin var­maan olisi tilaa inno­vaa­tioille ja onhan se kehi­tys mitä on tapah­tunut viime­vu­osi­na ollut todel­la vaikut­tavaa. Esimerkik­si inter­ak­ti­ivi­su­us on lisään­tynyt näyt­te­lyis­sä huimasti.

  88. Soin­in­vaara: “Guggen­heim ei ole niinkään kult­tuuri-han­ke vaan ennen kaikkea tur­is­min edistämishanke.”

    ?… Mikä sit­ten on mielestäsi kult­tuuri­hanke? Ei tässä kuitenkaan mitään raa­ka-ainet­ta, tieto­jär­jestelmää tms. pääasi­as­sa väli­neel­listä olla osta­mas­sa. Kyseessä on myös keskel­lä kaupunkia sijait­se­va raken­nus, tarkem­min ottaen taide­museo. Sikäli en oikein ymmär­rä näke­mys­täsi miten kyseessä ei muka olisi kult­tuuri­hanke. Ylipäätään outoa ajatel­la tämänkaltaista pysyvää pro­jek­tia etunenässä ‘tur­is­min edis­tämis­hankkeena’ poiskytket­tynä sub­stanssista. Ts. näk­isin tur­is­mi­hankkei­denkin lähtevän ensin siitä sub­stanssista (nähdäk­seni tässä asi­as­sa nimeno­maan kulttuurista/taiteisiin liit­tyvästä kom­plek­sista); tai jos raken­netaan vaikka­pa suuri rav­in­to­lakom­plek­si (ruokakult­tuuria), tai huvipuis­to (vapaa-ajan viihdet­tä) tai mikä lie, aina tulee ensin itse sub­stanssi, jos­ta usko­taan seu­raa­van myös tur­is­mia. Vai olisiko sin­ul­la antaa jokin vas­taa­va esimerk­ki pysyvästä puh­taas­ta tur­is­min edis­tämis­hankkeesta, joka ei ole jonkin sortin väli­aikainen markkinointikampanja?

    Toisek­seen, mikä estää kaupunkia lait­ta­mas­ta Guggen­heimi­in kaavail­tu­ja raho­ja mui­hin pro­jek­tei­hin, kuten san­ot? Ohes­sa link­ki, jos­sa ver­rataan Bil­baon ja Mon­tre­alin tapo­ja kult­tuuriken­tän rak­en­tamises­sa: https://www.theguardian.com/cities/2015/apr/30/bilbao-effect-gehry-guggenheim-history-cities-50-buildings

    Muis­tut­taisin, että kyseessä ei ole kaupun­gin puolelta markki­nalähtöi­nen tavoit­teelli­nen pros­es­si, jos­sa vaikka­pa nyt Etelä-Sata­maa olisi strate­gis­es­ti pyrit­ty kehit­tämään pyytäen eri toim­i­joil­ta ideoita luvat­en rahoi­tus­ta (kuten nyt Guggen­heimille), jon­ka jäl­keen pomit­taisi­in val­in­tako­rista paras idea. Sen sijaan kyseessä on sat­tumankau­pal­la Guggen­heim-säätiön uuden suo­ma­laisjäse­nen kaut­ta Suomeen kan­tau­tunut tuotelähtöi­nen myyn­tipros­es­si, joka muu­ta­man esi­tyk­sen kaut­ta on nyt pää­tynyt tähän muotoon/tilanteeseen/sijantiin. Mikään ei kaiketi estäisi lait­ta­mas­ta Guggen­heimia vielä pöy­dälle, sikäli kun säätiön strate­giana on yhä tule­vaisu­udessakin myy­dä museoitaan/laajentua ulko­maille, ja han­ke on yhä ensim­mäis­ten ‘ota tai jätä’ puhei­den jäl­keen käyn­nis­sä. Tämän jäl­keen Etelä-Sata­maan voitaisi­in pyytää eri toim­i­joil­ta ehdo­tuk­sia, joka tarkoit­taisi myös kil­pailua paikas­ta; Guggen­heim voisi aivan hyvin tul­la joka tapauk­ses­sa val­i­tuk­si. Nyt huomises­sa kok­ouk­ses­sa paikalla on vain yksi myyjä yhden tuot­teen­sa kanssa, jon­ka vaku­ut­taa ole­van paras vai­h­toe­hto, vaik­ka mui­ta ei ole edes harkittu.

    Viimeisek­si, pyytäisin kaupunki­laise­na kuitenkin lait­ta­maan sen ver­ran ‘jäitä hat­tuun’ että äänestyspäätös muo­dos­tuu perustuen fak­toi­hin ja jär­keen tun­nekuo­hu­jen tai usko­musten sijaan.

  89. bar­tol­mai:
    Ei tässä ole hirveästi hävit­tävää; 10 puu­talon rak­en­t­a­mi­nen häviää ison kaupun­gin taseesta muu­ta­mas­sa vuodessa, vaik­ka pro­jek­tin kuin­ka möhlisi.

    Tämä tar­jot­tu malli, jos­sa isän­täkaupun­ki tar­joaa tilat ja kaupun­gin elinkei­noelämä tukee museon näyt­te­ly­toim­intaa on yleinen maail­mal­la, esimerkik­si Brys­selin Pom­pi­dou. Jos maail­man­lu­okan taide­museon tänne halu­aa, en muu­ta keinoa keksi.

    Onnistues­saan mah­dol­lisu­udet on mielet­tömät, Guggen­heim olisi ain­oa globaalia yleisöä tavoit­tel­e­va museo Itämerel­lä, Eremi­taasin ohella.

    Siinäpä se kor­vaan kalskah­ta­va ris­tiri­ita. Miljoon­ayleisöt. 10 piskuista puu­taloa, ja toisaal­la Eremitaasi.

    Tässä muuten suosi­tun matkailu­sivus­ton (Tri­pad­vi­sor) käyt­täjien arvostelu­jen poh­jal­ta maail­man parhaat 10 museo­ta. Ei löy­dy Guggen­heimia (ensim­mäisenä New Yorkin Met, kutose­na Eremi­taasi ja yhdek­sän­tenä parhaim­pana vuon­naan myös yli miljoon­ayleisöön yltänyt Vasa-Museo): http://www.thelocal.se/20150916/swedens-vasa-sails-into-worlds-top-museums-list

  90. Mat­ti H.: Eivät kai vas­tus­ta­jat ihan tosis­saan usko, että ko. raha­sum­ma olisi oikeasti käytet­tävis­sä johonkin toiseen han­kkeeseen tai että tuo toinen han­ke mah­dol­lis­es­ti toteutues­saan houkut­telisi tänne ainakaan ulko­maalaisia tur­is­te­ja samas­sa mit­takaavas­sa kuin maail­mal­la hyvin tun­net­tu Guggen­heim? Jos raho­ja ei käytetä tähän han­kkeeseen, niitä ei käytetä mihinkään muuhunkaan kulttuurihankkeeseen.

    ? Tois­taisek­si ei ole mitään muu­ta han­ket­ta, kos­ka val­tu­us­toon pää­tynyt han­ke on Guggen­heimista lähtöisin ole­van myyn­tipros­essin lop­putu­los. Mui­ta hankkeita/tahoja ei ole houkutel­tu. Ja kyl­lä, on ole­mas­sa asioi­ta, jot­ka kiin­nos­ta­vat ihmisiä enem­män kuin Guggen­heim. Mihin rahaan viit­taat? Kaupun­ki voinee tule­vaisu­udessa käyt­tää raho­jaan halu­a­mal­laan tavalla.

  91. Yksi­ty­is­ten rajoit­ta­jien osu­us ei taidakaan olla ihan niin merkit­tävä: http://yle.fi/uutiset/3–9322767

    Ja aika paljon muu­takin epä­selvää nois­sa laskelmis­sa: http://ammat.fi/blog/guggenheim/

    Min­un silmi­in tämä näyt­tää todel­la riskialt­ti­il­ta diililtä Helsingille. Helsin­gin Vihreille riskit ovat tosin vielä suurem­pia. Vasem­mis­ton vaal­i­ti­imien riemul­la tuskin on rajo­ja jos ehdo­tus menee Vihrei­den äänil­lä läpi.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos han­ke kaatuu Helsin­gin mak­set­tavak­si, Helsingille jää myös rakennus.

    Sein­istäkö Helsingis­sä on puute? Jos raken­netaan ja kaatuu Helsin­ki olisi siis mak­sanut miljoo­nia talosta jolle on pikaises­ti kek­sit­tävä joku, ihan mikä vaan, käyttötarkoitus.

    Talo olisi raken­net­tu Guggen­heimin toivei­den mukaan, mut­ta pitäisi pikaises­ti muut­taa jok­sikin muuk­si. Mitäs veikkaat, tuleeko halvaksi?

    Ylläpi­tokus­tan­nuk­set juok­si­si­vat joka tapauk­ses­sa, ja koh­ta remont­ti edessä kun liitok­set vuo­ta­vat ja ikku­nat ei kestä. 

    Sinäkö näyt­täisit sit­ten ylepeänä tur­is­teille että “we used to have Guggen­heim but it went to shit so now we have Puusepän­ver­stas and Kale­vala koru and Ikea-näyt­te­ly there. Also small San­ta Claus village”.

    Tämä olisi tietenkin liian kova pala nieltäväk­si helsinkiläis­poli­itikoille, joten Guggen­heimin ei voisi ikinä antaa faila­ta. Veron­mak­sajien kirstu on, kuten tun­net­tua, pohjaton.

    Mut­ta kär­siväl­lisyys ei.

  93. Sisäl­löstä ei mitään tietoa. Sokkon­ako päätetään ja annetaan tont­ti, raken­nus­ra­ho­ja ja luvataan mak­saa ylläpi­to tästä hamaan tulevaisuuteen?

    Mielum­min IFK:n hal­li siihen. Mak­saisi­vat edes vuokraa.

    Se kuitenkin tiede­tään, ettei säätiön luvut kävi­jämääristä ja lip­putu­loista ole tästä maail­mas­ta. Tök­erö kusetus!

    Koko aja­tus fran­chise museosta on kyl­lä Pajamäkeä lainat­en todel­la nolo. Eikö ole mitään omaa, kiin­nos­tavaa maal­la ja kaupungilla tarjota?

    Onko OS menet­tänyt järken­sä, jos argu­men­til­si todel­la riit­tää olla eri mieltä Soinin kanssa?

    Helsin­ki oli BTW ainakin 90-luvun lop­pupuolel­la nyky­istä merkit­tävästi kiin­nos­tavampi ja etenkin oma­leimaisem­pi paik­ka. Ei kon­sep­tien kopi­oimi­nen ja monist­a­mi­nen kan­na lop­ut­tomi­in ainakaan seu­rustelu­rav­in­to­la ja yökerhomaailmassa.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Aja­tus on, että tämä investoin­ti tuo rahat tai suuren osan siitä takaisin. Jos raha tulee tyakaisin, se ei ole pois mis­tään. Helsin­ki ei osta taidet­ta Kias­maan eikä Aten­e­mu­mi­in. ne ovat val­tion museoita.

    Jos Helsin­gin kaupun­ki lahjoit­taisi 80 miljon­aa euroa Kansal­lis­gal­le­ri­alle, val­ti­ol­ta tulisi vielä 200 miljon­aa lisää eli yhteen­sä Kansal­lis­gal­le­ria saisi 280 miljoon­aa euroa. Uskoisin, että 280 miljon­al­la eurol­la saa han­kit­tua sekä laadullis­es­ti että määräl­lis­es­ti aivan hillit­tömästi taidet­ta kokoelmaan.

  95. Ossi Sare­so­ja:
    Soin­in­vaara: “Minä en aio men­nä kat­so­maan lätkä­mat­se­ja HIFKin uuteen jäähal­li­in, kos­ka lätkä­mat­sit ovat minus­ta tyl­siä. Pitäisikö min­un vas­tus­taa jäähal­lia tämän takia vai pitäisikö ajatel­la niitäkin, jot­ka halu­a­vat kat­soa jääkiekkoa?”

    Mainit­sit eräässä aiem­mas­sa postauk­ses­sa (Lib­er­an ana­lyysi (4) Läpinäkyvyyt­tä maan myyn­ti­in ja vuokrauk­seen), että HIFK:ään ei mak­sa käypää hin­taa saa­mas­taan ton­tista. Sekään ei ole mielestäni kovinkaan hyvä asia. Olisi parem­pi, jos jääkiekon ystävät mak­saisi­vat omat huvi­tuk­sen­sa enim­mäk­seen itse. HIFK sen­tään ilmeis­es­ti mak­saa ton­tista kuitenkin jotain, toisin kuin Guggen­heimin olisi tarkoitus.

    Niin, tai sit­ten tuen pitäisi olla suo­raa, eikä ton­tin hin­toi­hin piilotet­tua. Jos annetaan alen­net­tuun hin­taan tont­ti, pitää olla myös selkärankaa myy­dä tont­ti käypään hin­taan ja sub­ven­toi­da HIFK:n toimintaa.

  96. Helsin­gin Guggengheimin his­to­ria alkaa vuodes­ta 2008 kun Guggen­heimin hal­li­tuk­seen nimitet­ti­in tun­netun suo­ma­lisen per­hee jäsen

    Edeltäjä, nor­jalainen, lensi pihalle, kos­ka ei saanut aikaan museo­ta Norjaan

    Var­maan hal­li­tu­s­paikan ehtona on , että Suomeen saadaan rahastusautomaatti

    Eli taustal­la on pieni poruk­ka, joka halu­aa tehdä muiden rahoil­la oman egon pönkitystä

    Tätä kut­su­taan nepo­tismis­ki, mikä on kor­rup­tion yksi muoto

    Eli suo­ma­lainen kor­rup­tio, hyvä-veli-sys­tee­mi toimii

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos han­ke kaatuu Helsin­gin mak­set­tavak­si, Helsingille jää myös rakennus.

    Ja sille onkin paljon käyt­töä ? Esim juhan­nuskokko ?Ulko­seinäthän ovat jo puo­lik­si polte­tut ? Tai asun­not­tomien majoi­tus ? Pako­laiskeskus ? Nakkikioski ?

  98. Etpä sit­ten funtsin­ut Osmo. Mah­doitko edes lukea?
    No, se siitä sitten.

  99. hh:

    Funtsip­pa vähän, funtsi vaikka­pa mitä kaikkea on Sta­dion­in eteläpuolel­la tehty eli­itin ilok­si viimeis­inä vuosikymmeninä. 

    No entä urheilu sit­ten? Olympias­ta­dion perusko­r­jataan isol­la rahal­la, HIFK:n jäähal­li, muut urheiluhal­lit. Urheilu­un upote­taan rahaa Suomes­sa paljon enem­män kuin Guggen­heimi­in. Yleisurheilu jääkiekko ja maas­to­hi­ih­to ovat lisäk­si sel­l­aisia laje­ja jot­ka eivät hirveän paljon tur­is­te­ja enää tuo. Kiva suo­ma­laisurheil­i­joille että pää­sevät joillekin har­joi­tus­matkoille etelä-Amerikkaan mut­ta mun mielestä saisi­vat har­joitel­la Suomessa.

  100. Osmo Soin­in­vaara: Tässä tuoti­in hyvin esille se, minkä takia kan­natan Guggen­heimia. Kan­natan myös oop­per­aa (en juurikaan käy itse) musikki­taloa ja Keskus­takir­jas­toa. Ylipään­sä kaikkea, mikä tekee Helsingistä mie­lenki­in­toisen paikan elää. 

    Helsin­ki on muu­takin kuin kan­takaupun­ki. Kos­ka saadaan kan­sain­väliset mitat täyt­tävä museo Jakomäkeen?

    Tuol­la pant­ti­na ole­val­la raken­nuk­sel­la­han ei oikeasti ole mitään arvoa sen jäl­keen, jos siitä museotoim­inta lop­puu. Se on päin­vas­toin tyyp­il­listä julkisen sek­torin omis­ta­maa raken­nusjätet­tä, jolle ei löy­dy käyt­töä kos­ka se on raken­net­tu tiet­tyyn tarkoituk­seen eikä oikein ole muutet­tavis­sa mihinkään muuhun käyt­töön. Hyvin vaikea päästä eroon ja ylläpi­toku­lut juok­se­vat jatku­vasti ja tap­pi­o­ta tulee. 

    Siitä ei siis ole tämän pro­jek­tin talouden takuuk­si. Sekin on vähän arve­lut­tavaa, että tätä ei myön­netä, vaik­ka ihan tasan tarkkaan tiede­tään näin olevan.

  101. Museo vaik­ka väk­isin:

    Guggen­heim ja Pajusen ja Vil­jasen ja taustal­la puuhail­e­vat säätiöt eivät hevil­lä luovu­ta. Täl­lainen hirveä tin­kaami­nen alkaa kään­tyä jo itsessään museo­ta vastaan.

    Onko tuos­sa jotain niin pahaa, että se perustelee viha­puheen vastustamisessa?

    Han­kkeel­la on vas­tus­ta­jansa, mut­ta toki myös kan­nat­ta­jansa, ja näke­myk­seen­sä heil­lä kaikil­la on täysi oikeus. Olen­naista olisi, että me kaik­ki kun­nioit­taisimme muiden oikeut­ta omi­in mielip­i­teeseen­sä, ja antaisimme demokraat­tisen pros­essin hoitaa päätökset.

    Kuten aikaisem­min kir­joitin, lukeudun itse Guggen­heimin osalta epä­var­moi­hin. Niin­pä min­ua huolestut­taa lop­putu­losta enem­män se, että päätök­sen­teko on demokra­ti­as­sa menos­sa täl­laisen kiihkomielisen kohkaamisen suuntaan. 

    Hyvähän se on, että yhteiskun­nal­liset päätök­set kiin­nos­ta­vat, mut­ta liian voimakkaat kiel­teiset tun­teet ovat ikäviä. Eri­tyis­es­ti vas­tus­t­a­mi­nen, asi­as­ta riip­pumat­ta, tun­tuu mon­esti ylit­tävän kaiken kohtuuden.

  102. Ja pikku hil­ja selviää tuon “yksi­tyisen” osu­u­den rakenne

    Sitä ei todel­lisu­udessa ole vaan osa on ennakkoon myy­tyjä pää­sylip­pu­ja eli rahoit­ta­ja saa sum­maa vas­taa­van määrän ilmais­lip­pu­ja eli pääsy­mak­su­tu­lot pienenevät vastaavasti.

    Toinen ryh­mä on velat eli todel­lisu­udessa sijoi­tus on velkaa 

    Ja kol­mas on val­tion yhtiöt ja muut julkiset yhtiöt, jois­sa viime kädessä mak­sa­jan on veronmaksaja

  103. Olen “lievästi” yllät­tynyt fak­to­jen jäämis­es­tä varjoon
    ‑kuin­ka vihreät tai ylipäätään Helsin­ki voi tukea säätiötä, jota kri­ti­soidaan voimakkaasti Abu Dhabin G:n orjatyövoimankäytöstä kan­saivälisessä lehdis­tössä mut­ta ei Suomessa?
    ‑kuin­ka ei ker­ro­ta lukui­sista han­kkeista, kun G on yrit­tänyt lukuisi­in mai­hin, ja kuin­ka ne ovat kaatuneet juuri epä­selvi­in sopimuk­si­in ja vastuisiin
    ‑mik­si ei tuo­da esille, että Rion tuomiois­tu­in tuomit­si G sopimuk­sen laittomana
    ‑mik­si ei tuo­da esille G taus­ta­henkilöi­den taus­toista, ja G:n johta­jista, joi­ta arvostel­laan seit­sen­nu­meroi­sista palkoista
    ‑sitä, että Bil­bao G, jota usein siteer­ataan, jää kauak­si kävi­jämääriltään mon­en “taval­lisen” museon taakse
    ‑jne…jne
    Suo­mi on jo lyönyt itsen­sä läpi jo monel­la tapaa, ei tarvi kuin lukea kan­sain­välistä medi­aa tai ker­toa ulko­mail­la, että olet Helsingistä vaik­ka Salzbur­gis­sa, “mitä sä tääl­lä teet, Helsin­ki on nas­ta paikka”
    Niin, Guggenene­heim pää­sisi rat­sas­ta­maan ilmaisek­si jo syn­tyneestä posi­ti­ivis­es­ta pöhinästä ja Helsin­ki on vielä valmis mak­samaan seu­raa­vat 20 vuotta.…
    nim­imerkil­lä Hämmästynyt…

  104. Vaikea sanoa, kun en ole per­il­lä muiden maid­en poli­it­tis­es­ta kult­tuurista, mut­ta ottaen huomioon, että Suo­mi on län­ti­nen demokra­tia ja markki­na­t­alous, niin kyl­lä tääl­lä tun­tuu ole­van suh­teet­toman vaikeaa ymmärtää ja tehdä eroa julkisen ja yksi­tyisen rahan välille.

    Onko tämä nyt sit­ten sitä poli­it­tisen broi­lerieli­itin todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tu­mista, että eroa ei ole, tai että yksi­tyisek­si rahak­si voi nimit­tää myös veron­mak­sajien rahaa, yksi­tyisek­si sijoituk­sek­si veron­mak­sajien takaa­maa lainaa jne.

    Minä kan­natan museo­ta tai mitä tahansa kult­tuuri-insti­tuu­tio­ta sinne rantaan, mut­ta kyl­lä vaan hävet­tää tämä Guggen­heimjunt­taus ja puhal­lusyri­tys. Hel­vetisti! Kuin­ka tyh­minä nämä Vil­jaset ja Lahdet ihmisiä oikein pitävät?

  105. Jos Guggen­heimin museo raken­netaan, seu­raavak­si voidaan kaivaa esi­in suun­nitel­mat muus­ta rak­en­tamis­es­ta alueelle. Eteläsa­ta­man ja Kaivopuis­ton maise­mat eivät siis olisi muut­tumas­sa pelkästään museon osalta, vaan muitakin muu­tok­sia on luvassa.

    Helsin­gin Sanomat kir­joit­ti pääkir­joituk­ses­saan 24.6.15., että jos museo raken­netaan, rak­en­tamista voitaisi­in jatkaa samal­la arkkite­htoonisel­la tyylil­lä kohti Olympiater­mi­naalia, ja että kan­sain­väliset hotel­liketjut kiiruh­taisi­vat kil­van kärkkymään museon naa­purista hotel­li­tont­tia upeal­ta paikalta. Sata­marekko­jen val­taa­maa parkkialuet­ta­han riit­tää Olympiater­mi­naalille asti, lehti toteaa.

    1. Var­maankin on painei­ta rak­en­taa joutomaa­ta Kaup­pa­torin molem­mil­la puo­lil­la ja ottaa alue laa­jem­min käy­ht­töön, mut­ta enpä usko hotellei­hin Etelä-Satamassa.Parkkipaikoista voidaan tehdä myös teras­sir­av­in­toloi­ta kesäajaksi.

  106. Serkku­ni Hele­na, perushoit­ja, joka käy hyvin usein eri taidenäyt­te­lyis­sä ja teat­teris­sa (en ehdi pitää lukua) kehot­ti min­ua oiken vas­tus­ta­maan Guggen­heimia. — Kallis eikö vas­taa kaupunki­lais­ten tarpeisiin.

    Jos 550.000 vieri­ak­li­jaa vie kävi­jöitä muil­ta taide­museoil­ta, sil­loin se toimii tarkoi­tus­taaa vas­taan. Meil­lä ei ole riit­tävää poh­jaa tarpeek­si lähellä. 

    Bil­bao on ykis Euroopan parhaista ranta­tur­is­mi­alueista. Kat­soin tiekart­taa. Uim­ran­to­ja aivan vieri vier­essä. — Tjuris­tit tule­vat läheltä.

  107. Pien­tä tilas­toa Guggen­heim New York­ista: suurin kävi­jämäärä 1,3 miljoon­aa. New Yorkin asukas­määrä 27 miljoon­aa, tur­is­te­ja 47 miljoonaa/vuosi. Minkälaisen kävi­jämäärän Helsin­gin Guggen­heim saisi samoil­la suhdelu­vuil­la? Helsin­gin suosi­tu­in käyn­tiko­hde on Mes­sukeskus. Kävi­jämäärä 1,2 miljoon­aa. Mes­sukeskuk­ses­sa vuosit­tain use­ta suuria yleisö­ta­pah­tu­mia. HAMin kävi­jämäärä alle 100 000/vuosi.

  108. Vas­tus­t­a­mi­nen on viha­puhet­ta? No huh huh. Luul­tavasti tul­lut kärkevää palautet­ta, mut­ta onko se syynä puol­ta jär­jetön­tä tuh­laavaa han­ket­ta? Meni maku.

  109. Jar­mo Nissi­nen:
    Pien­tä tilas­toa Guggen­heim New York­ista: suurin kävi­jämäärä 1,3 miljoon­aa. New Yorkin asukas­määrä 27 miljoon­aa, tur­is­te­ja 47 miljoonaa/vuosi. Minkälaisen kävi­jämäärän Helsin­gin Guggen­heim saisi samoil­la suhdelu­vuil­la? Helsin­gin suosi­tu­in käyn­tiko­hde on Mes­sukeskus. Kävi­jämäärä 1,2 miljoon­aa. Mes­sukeskuk­ses­sa vuosit­tain use­ta suuria yleisö­ta­pah­tu­mia. HAMin kävi­jämäärä alle 100 000/vuosi.

    HAM:n, Kias­man ja Ateneu­min pien­ten kävi­jämäärien ja maineen kas­vat­ta­mi­nen voisi olla parem­pi kuin Guggen­heim. Nyt HAMin Lasi­palat­sis­sa menevä Yay­oi Kusaman näyt­te­ly on tajun­nan­räjäyt­tävä kokemus.

    Luen sil­loin täl­löin Mousse-taidele­hteä (tai pikem­minkin kat­se­len kuvia, insinööri­aiv­ot eivät kestä taide­jar­gonia), jos­sa mon­et euroop­palaiset taide­museot ja ‑gal­le­ri­at ilmoit­ta­vat näyt­te­ly­istään. Suo­ma­lais­ten museoiden ja gal­le­ri­oiden main­ok­set lois­ta­vat poissaolollaan.

  110. Sanon vielä sen, että jos lähde­tään sille lin­jalle, että jonkun henkilön viestin­tä (s‑postin lähet­telijät) ärsyt­tää, niin eikö han­kkeen puuhami­esten tapa viestiä herätä moisia reak­tioi­ta? Ei toimi­ta niin, että avoimesti viestitään osta­van osa­puolen kanssa vas­tat­en huole­nai­heisi­in, vaan joka kään­teessä on ollut muiden vas­tu­ul­la löytää tarkat fak­tat. Yksi­tyisen sijoituk­sen määrä, tyyp­pi jne. Esi­tyk­sen olisi alku­nalku­jaan voin­ut tuo­da esi­in eksak­tien tieto­jen kera. Nyt jälkikä­teen selitetään “juu, A onkin oikeas­t­aan B jne..” (säätiöi­den tuet ovatkin lain­o­ja; Finavia = “Finavia Oyj on Suomen val­tion kokon­aan omis­ta­ma julki­nen osakey­htiö eli val­tiony­htiö…” yms.)

  111. Jar­mo Nissi­nen:
    New Yorkin asukas­määrä 27 miljoonaa

    Guggen­heimia yhtään puo­lus­telemat­ta kiin­nos­taisi mis­tä olet täl­laisen luke­man löytänyt. Ainakin wikipedi­an mukaan kaupungis­sa (NYC) on 8,5 miljoon­aa asukas­ta, ja metropo­lialueel­la (joka on pin­ta-alal­taan 4 ker­taa Uuden­maan kokoinen) on 23,7 miljoon­aa asukasta.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­maankin on painei­ta rak­en­taa joutomaa­ta Kaup­pa­torin molem­mil­la puo­lil­la ja ottaa alue laa­jem­min käy­ht­töön, mut­ta enpä usko hotellei­hin Etelä-Sata­mas­sa. Parkkipaikoista voidaan tehdä myös teras­sir­av­in­toloi­ta kesäajaksi.

    Kata­janokan ran­nan allashökö­tyk­sistä voi tosi­aan nähdä, miltä näyt­tää, kun parkkipaikoista tehdään teras­sir­av­in­toloi­ta kesäa­jak­si. Täl­laisia raken­nelmi­akin kaupungis­sa tarvi­taan, mut­ta ne sopi­vat parem­min uusille alueille esimerkik­si Hernesaareen.

  113. Veyye: metropo­lialueel­la (joka on pin­ta-alal­taan 4 ker­taa Uuden­maan kokoinen) on 23,7 miljoon­aa asukasta. 

    Niin on mei­dänkin lähialueil­la: Uusi­maa + Turun­maa + Viro + Stock­holms Län + Leningradin Oblast = n 20 miljoon­aa. Helsin­ki on aika keskel­lä tätä kokonaisuutta.

  114. Jos tämä huip­pukan­nat­ta­va museo raken­net­taisi­in yksi­tyisel­lä rahal­la, ei tarvit­sisi koko ajan venkoil­la näi­den lain­o­jen, lyhen­nys­ten, vuokrien ja kävi­jämäärien kanssa.

    1. Jos tämä huip­pukan­nat­ta­va museo raken­net­taisi­in yksi­tyisel­lä rahal­la, ei tarvit­sisi koko ajan venkoil­la näi­den lain­o­jen, lyhen­nys­ten, vuokrien ja kävi­jämäärien kanssa.

      Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kan­nat­tavu­us tulee kaupungille ulkois­t­en hyö­ty­jen kaut­ta, siitä, että se tuo kaupunki­in matkail­i­joi­ta ja matkail­i­jat tuo­vat rahaa ja myös verora­haa? Han­ke voi olla kaupu­g­in kannal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­taisi tappiota.

  115. Ranta­puis­to­ja Eteläsa­ta­maan: Kata­janokan ran­nan allashökö­tyk­sistä voi tosi­aan nähdä, miltä näyt­tää, kun parkkipaikoista tehdään teras­sir­av­in­toloi­ta kesäa­jak­si. Täl­laisia raken­nelmi­akin kaupungis­sa tarvi­taan, mut­ta ne sopi­vat parem­min uusille alueille esimerkik­si Hernesaareen.

    Kata­janokan hökö­tyk­set ovat junt­tinähtävyyk­siä joiden paik­ka on nimeno­maan uusis­sa kaup­pungi­nosis­sa eikä Helsin­gin his­to­ri­al­lises­sa keskustassa.

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleern­sä on niin, että taidenäyt­te­lyt tuke­vat taóisi­aan, tuo­vat siis toisilleen asi­akkai­ta eikä päin vastoin.

    Tämä on arkikoke­muk­sen mukaan päivän­selvä asia. Guggen­heim Helsingis­sä lisäisi myös Mod­er­na Museeetin ja Eremi­taasin kävijämäärää.

    Tämän päivän Hesaris­sa Esa-Pekka Salo­nen ja Jörn Don­ner kom­men­toi­vat han­ket­ta. Salo­nen: “Se ei olisi keneltäkään pois”, Don­ner: “Sata poroa voisi houkutel­la enem­män turisteja”.

    Tääl­lä kauem­pana on on ollut hauskaa seu­ra­ta yleen­sä järke­vien ihmis­ten sekoilua tämän han­kkeen tiimoilla.

  117. Osmo Soin­in­vaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kan­nat­tavu­us tulee kaupungille ulkois­t­en hyö­ty­jen kaut­ta, siitä, että se tuo kaupunki­in matkail­i­joi­ta ja matkail­i­jat tuo­vat rahaa ja myös verora­haa? Han­ke voi olla kaupu­g­in kannal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­taisi tappiota.

    No on asia sen puoles­ta vähän vaikea ymmärtää, että laskel­mat ovat epäre­al­is­tisem­pia kuin Län­simet­rossa aikoinaan. Eli turskaa tulee enem­män kuin on las­ket­tu ja hyödyt ovat pienem­mät kuin on arvioitu.

    Mut­ta jos koke­mus on jotain opet­tanut, niin sen, ettei sel­l­aista han­ket­ta olekaan, jon­ka H/K ‑suhdet­ta helsinkiläiset virkamiehet eivät halutes­saan reip­paasti posi­ti­ivisek­si laskisi.

    Käsit­tämätön­tä että lasku­taitoiseen ihmiseen uppoaa tuo potas­ka. Mene siitä Turku­un kehu­maan tilas­totiedet­tä, kuin­ka se aut­taa ymmärtämään maail­maa. Itkeä vaiko nauraa?

  118. Mik­si kan­natan Guggen­heimin hanketta?

    Sik­si, että halu­an nähdä, kun hom­ma haukkaa paskaa, veron­mak­sa­jat pää­sevät tekemään sitä mitä parhait­en osaa­vat ja pääsen ilkku­maan Soin­in­vaar­alle ja muulle broi­lerika­traalle kuin­ka he menivät tyh­myyk­sis­sään amerikkalaisen fran­chise-ketjun vedä­tyk­seen. Ja voisi ne par­it näyt­te­lytkin käy­dä katsomassa…

    Alkaa olla peruste­lut han­kkeelle sitä luokkaa, että hävet­tää oma viiteryh­mä: vihreät, korkeakult­tuuria har­ras­ta­vat kaupunkilaiset.

  119. Osmo Soin­in­vaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kan­nat­tavu­us tulee kaupungille ulkois­t­en hyö­ty­jen kaut­ta, siitä, että se tuo kaupunki­in matkail­i­joi­ta ja matkail­i­jat tuo­vat rahaa ja myös verora­haa? Han­ke voi olla kaupu­g­in kannal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­taisi tappiota.

    Ymmär­ränkö nyt oikein, että olen­naista onkin tur­is­min edis­tämi­nen? Mitä enem­män tur­is­te­ja Helsinki­in lentää ja ris­teilee raho­jaan tuh­laa­maan, niin sitä parem­pi. Miten vihreää talout­ta tuo oikein on? 

    Jos tavoite on tur­is­min edis­tämi­nen, niin sil­loin kan­nat­taisi pohtia, onko Guggen­heim siihen paras vai­h­toe­hto. Helsin­gin lähialueel­la on usei­ta merkit­täviä museoita, kuten Eremi­taasi ja Tukhol­man Mod­er­na Museet. Jos tur­isti taas halu­aa nähdä nimen omaan Guggen­heimin, niin mik­si hän tänne tulisi, jos voi men­nä Bil­baon Guggen­heimi­in tai New Yorkin aitoon ja alkuperäiseen?

    Kai tur­isti hakee jotain eri­laista, mitä ei muual­la ole, suo­ma­laista. Helsingillä on hienoa kult­tuuria, eikö siihen kan­nat­taisi sat­sa­ta? On upea luon­to, Suomen­lin­na ja Var­tiosaari, näitä ei Bil­baos­sa ole. Ennen kaikkea, mitä ihmettä kaupun­ki kuvit­telee osaa­vansa tur­is­mista, mitä eivät yksi­tyiset toim­i­jat osaisi. Ilmaiselle rahalle on tot­ta kai otta­jia Amerikkaa myöten, jos sitä on tarjolla.

    1. Helsin­gin lentoase­mal­la käy vuosit­tain miljoo­nia koneen vai­h­ta­jia, jot­ka mon­et joutu­vat viet­tämään siel­lä tun­tikau­sia. Heitäkin kan­nat­taa yrit­tää houkutel­la piipah­ta­maan kaupungissa.

  120. Osmo, miltä tun­tuu kan­nat­taa han­ket­ta jon­ka rahoi­tus­laskel­mat eivät vaiku­ta kestävän minkään­laista kri­it­tistä tarkastelua!?

    Joku voisi sanoa että kyse on pelkästään tahal­lis­es­ta oppur­tunis­tis­es­ta vale­htelus­ta ja harhaan­jo­htamis­es­ta, sil­lä kait nämä voisi laak­ista tehdä taval­la jos­ta selviäisi selkeästi vas­tu­ut ja minkälaisil­la ehdoil­la eri tahot ovat tähän han­kkeeseen sitoutumassa.

  121. R.Silfverberg: Niin on mei­dänkin lähialueil­la: Uusi­maa + Turun­maa + Viro + Stock­holms Län + Leningradin Oblast = n 20 miljoon­aa. Helsin­ki on aika keskel­lä tätä kokonaisuutta.

    Käsit­teel­lä “metropo­lialue” on kyl­lä määritelmäkin. Tuol­la sun peri­aat­teel­la voi saman tien laskea mukaan Mosko­van ja Berliinin.

  122. Osmo Soin­in­vaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kan­nat­tavu­us tulee kaupungille ulkois­t­en hyö­ty­jen kaut­ta, siitä, että se tuo kaupunki­in matkail­i­joi­ta ja matkail­i­jat tuo­vat rahaa ja myös verora­haa? Han­ke voi olla kaupu­g­in kannal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­taisi tappiota.

    Voisitko ker­toa, miten ehdo­tuk­sen 550 000 vuo­tuiseen mak­sa­van kävi­jän määrään on päästy? Etenkin itseäni kiin­nos­taa arvion luotet­tavu­us ja se, kuka vas­taa kus­tan­nuk­sista _kun_ arvio osoit­tau­tuu liian opti­mistisek­si _ja_ tuk­isäätiö ei saa riit­tävästi lahjoi­tus­varo­ja kat­ta­maan erotusta.

    Viha­puheeni vaikut­taa jatkuvan.

  123. En roiku sosi­aalises­sa medi­as­sa ja taitaa olla min­ulle ensim­mäi­nen ker­ta, kun osal­lis­tun täl­laiseen keskusteluun(2 viesti tälle pal­stalle) tämä pal­s­ta palaut­ti hie­man uskoa demokra­ti­aan ja maalaisjär­keen ja että on muitakin, jot­ka omaa­vat omaa ana­lyyt­tistä ajat­telua. Poli­ti­ikan seu­raamisen olen lopet­tanut, se on usko­ma­ton­ta juu­pas eipäs kinastelua, vaik­ka pitäisi toimia yhteistyössä väit­te­lyn sijas­ta, eikä keskit­tyä äänien saamiseen. Olen yllät­tynyt posi­ti­ivis­es­ti YLE net­ti­sivuil­la olleisi­in jut­tui­hin Guggen­heimista. Lehdis­tössä tun­tuu ole­van oudon “vaisua” kir­joit­telua. Uskon, että Suomes­ta löy­tyy huip­puta­son suun­nit­telua ja teol­lisu­u­den tah­toa näyt­tää kykymme, emme tarvitse siihen kulah­tanut­ta amerikkalaista säätiötä, joiden johta­jista ker­ro­taan skan­daalinkäry­isiä jut­tu­ja. Vähälle huomi­olle ei myöskään pitäisi jät­tää sitä, että Guggen­heimin tapaus­ta on ver­rat­tu ulko­maises­sa lehdis­tössä Enronin skan­daali­in. Niin, joku aiem­min otti esille arvioidut kävi­jämäärät, 550 000. Tilas­to­jen mukaan esim. Kias­mas­sa mak­sanei­ta on noin 50–60 % kokon­ais­määrästä, eli täl­lä tavoin tarkastel­tuna lip­putu­lot eivät ole real­is­tisia. Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta löy­tyy hyvin tilas­toa näistä asioista.

  124. Osmo Soin­in­vaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kan­nat­tavu­us tulee kaupungille ulkois­t­en hyö­ty­jen kaut­ta, siitä, että se tuo kaupunki­in matkail­i­joi­ta ja matkail­i­jat tuo­vat rahaa ja myös verora­haa? Han­ke voi olla kaupu­g­in kannal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­taisi tappiota.

    Tämä väite on aivan paikkansa pitävä ja taval­laan fak­ta. Fak­ta on myös, että seu­raav­ina vuosi­na tur­is­timäärät kas­vat jo muu­toinkin ja tuo­vat vero­hyö­tyjä kaupungille ja val­ti­olle. Ongel­mana­han meil­lä alkaa ole­maan jo yksinker­tais­es­ti kap­a­siteet­tion­gel­ma, hotel­li­ma­joi­tus­ta ei ole riit­tävästi. Nurinkurista on että tätä ongel­maa ei ole käsitel­ty riit­tävästi. Löy­lyn kaltaisia avauk­sia, jot­ka lev­iävät kulo­valkean tavoin sosi­aalises­sa medi­as­sa me tarvit­semme, tai Slush. Ja lop­pu­jen lopuk­si, matkailun edis­tämi­nen, ja sit­ten maa­pal­lon pelas­t­a­mi­nen, pitäisi päät­tää, mitä me halu­amme jät­tää tuleville sukupolville, täl­lä taval­la ei mitään, kun kaik­ki juok­see porkkanan perässä kuin aasit 🙂

  125. Don­ner­in kom­ment­ti on lois­ta­va, tosin se ei ota huomioon sitä että osa Gug­gis­ten ja muiden ideaa on siinä miten saa­da ihmiset kulut­ta­maan rahansa myös kotimaassa.

    Kaik­ki Hesalaisethan eivät ole saa­puneet sinne lentokoneel­la Japanista, eivät edes ne jot­ka ovat siel­lä vain tilapäis­es­ti — Suomes­sa on var­maan parisen miljoon­aa ihmistä jot­ka pyörivät siel­lä pääkaupunkiseudul­la syys­tä tai tois­es­ta, töi­den takia tai muu­toin. Esimerkik­si vaikka­pa työ­matkalla ole­via tai tilapäisel­lä komen­nuk­sel­la ole­via ihmisiä.

    Ei Guggen­hemin tarvitse siis tarkoit­taa sitä, että tur­is­te­ja tulisi enem­män — jo ole­mas­saole­vista tur­is­teista var­maan moni tun­nistaisi Guggen­heimin bränd­inä parem­min kuin vaikka­pa jonkun Ateneu­min. Tämä voisi muo­dostaa sem­moi­sen alem­man kyn­nyk­sen käy­dä edes jos­sain museossa, mikäli keli on huono, sataa, on pimeää tmv. Mon­tako huonos­ta kelistä kär­sivää tur­is­tia Helsingis­sä on yhden päivän aikana?

    Tuos­ta Guggen­heimin kävi­jämäärä­tavoit­teesta: esim. uuti­nen vuodelta 2013 ker­too, että Ateneu­mis­sa kävi 479000 vierailijaa.

    Ylen uuti­nen ilmoit­taa, että “Guggen­heim Helsin­ki tavoit­telee 550 000 kävi­jää vuodessa.”

    Jos tuo­ta ver­taa Ateneu­mi­in, niin en minä pidä tuo­ta epäre­al­is­tise­na tavoit­teena. Kias­mas­sa käy noin 200.000 kävi­jää vuodessa, joten kävi­jämäärät sijoit­tuisi­vat melkein var­masti 200.000 ja 550.000 väli­maas­toon ja mikäli kyseinen paik­ka jotenkin kykenisi uud­is­tu­maan ja otta­maan vähän inno­vati­ivisem­pia askelei­ta näyt­te­lyi­den sisäl­lön suh­teen, niin ei tuom­moinen kävi­jämäärä pitäisi olla mitenkään mah­do­ton. Parhaim­mil­laan kävi­jöitä voisi olla ehkä enemmänkin.

    Etenkin jos ajatel­laan, että Helsinkin asukasluku muutenkin kas­vaa jatkuvasti.

    Mielestäni Guggen­heimin idea ei ole vält­tämät­tä huono. Sitä ei kan­na­ta ajatel­la niinkään museona vaan lähtöko­htana jollekin. Jos parem­pia ideoita ei ole, niin kyl­lä sitä var­maan kan­nat­taisi yrittää.

  126. Osmo Soin­in­vaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kan­nat­tavu­us tulee kaupungille ulkois­t­en hyö­ty­jen kaut­ta, siitä, että se tuo kaupunki­in matkail­i­joi­ta ja matkail­i­jat tuo­vat rahaa ja myös verorahaa?

    Ei sitä ole vaikea ymmärtää, mut­ta sitä on vaikea uskoa.

  127. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin lentoase­mal­la käy vuosit­tain miljoo­nia koneen vai­h­ta­jia, jot­ka mon­et joutu­vat viet­tämään siel­lä tun­tikau­sia. Heitäkin kan­nat­taa yrit­tää houkutel­la piipah­ta­maan kaupungissa.

    Sinänäsä hyvä argumentti.

    Olen jok­su viet­tänyt mm. Ataturkrkin lentoasem­l­la tun­tikau­sia. Aja­tus lähteä käymään äkkiä kaupungille ei oikein innos­tanut, sil­lä min­un pitäisi ehtiä keskus­taan (30 min vai­h­to), tul­la takaisin, men­nä tur­vatarkas­tuk­sen läpi ja olla hyvis­sä ajoin por­tilla. Sen lisäk­si takana oli mon­en tun­nin lento ja edessä vielä pidem­pi. Ja joakisesa vai­heesa varaudut­ta­va myöhästymiseen.Kone ei odota.

    Söin, ostin Le Mon­den, kat­selin värikästä elämää. Ja seurasin viisaam­man nuoren matkus­ta­jan esimerkkiä ja venyttelin.

  128. R.Silfverberg: Niin on mei­dänkin lähialueil­la: Uusi­maa + Turun­maa + Viro + Stock­holms Län + Leningradin Oblast = n 20 miljoon­aa. Helsin­ki on aika keskel­lä tätä kokonaisuutta.

    Valitett­vat­si väölisäs vain­on meri tai viisumi­ra­ja. 300 km auto/junamatkan pääshelsingistä asuu ehkä 3 miljoon­aa ihmistä, joista kaik­ki eiväåt har­ras­ta museois­sa käyntiä.

  129. Osmo Soin­in­vaara: Onko nyt vaikea ymmärtää, että tämä kan­nat­tavu­us tulee kaupungille ulkois­t­en hyö­ty­jen kaut­ta, siitä, että se tuo kaupunki­in matkail­i­joi­ta ja matkail­i­jat tuo­vat rahaa ja myös verora­haa? Han­ke voi olla kaupu­g­in kannal­ta kan­nat­ta­va, vaik­ka itse museo tuot­taisi tappiota.

    Tämä peruste vaatisi edes jonkin­laista arvaus­ta, museon vaiku­tuk­ses­ta tur­istien määrään.

  130. Kum­malli­nen perustelu tuo, että posti­isi tule­vat vas­tus­tusvi­estit sai­vat kan­tasi myön­teisek­si. Eikö demokra­ti­as­sa pitäisi olla päi­vas­toin? Olemme äänestäneet sin­ut val­tu­us­toon paina­maan nap­pia mei­dän puolestamme, emme ker­tomaan miten väärässä ja tyh­miä olemme. 

    Ja mik­si se tont­ti väk­isin pitää mei­dän eli­naikanamme täyt­tää? Ehkä siihen kek­sitään hyvä idea 100 vuo­den päästä. Tai 200:n.

    1. Jos joku sanoo, että museo on yhtä huono aja­tus kuin keskus­takir­jas­to ja musi­ikki­ta­lo, kyl­lä se vähän niin kuin viit­taa siihen suun­taan, että sitä pitäisi kannattaa.

  131. En edelleenkään ymmär­rä, että mitä “vihre­itä” nämä 10 Guggen­heimin puoles­ta äänestänyt­tä ovat kan­nat­taes­saan kaiken­puolisen kulu­tuk­sen lisäämistä tur­is­ti­a­trappe­ja rak­en­ta­mal­la. Tuo­han on juuri sitä mikä vie meitä tuhoon maail­man täyt­tyessä ja köy­hien maid­en ottaes­sa meistä mallia.
    hh

  132. Ei tul­lut sit­ten Guggen­heimia. Luulen, että Odekin on salaa tyytyväinen.

    Mut­ta miten on, joko ryhdymme arvaa­maan, mil­loin tuo han­ke seu­raa­van ker­ran nousee tapetille? Meneekö siihen täl­lä ker­taa neljä vuot­ta, vaiko enem­män vai vähemmän?

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huono aja­tus kuin keskus­takir­jas­to ja musi­ikki­ta­lo, kyl­lä se vähän niin kuin viit­taa siihen suun­taan, että sitä pitäisi kannattaa.

    Mik­si on lähdet­tävä tähän lapsel­liseen jakoleikki­in, jos­sa asi­at jae­taan hyviksi ja pahoik­si ja sit­ten val­i­taan puoli? Mik­si ei voi suh­tau­tua asi­aan niin kuin se oli, kuten val­tu­utet­tu Ryd­man? Eilen ei päätet­ty museosta, ei ton­tin käytöstä, ei mis­tään muus­ta kuin Guggen­heim ‑säätiön tekemästä tarjouksesta. 

    Guggen­heimin ehdo­tus oli huono ja riskialtis, eikä sitä pitänyt hyväksyä. Ton­tille voi edelleen kan­nat­taa museo­ta tai muu­ta kult­tuuri­laitos­ta. Jopa Guggen­heimia, kun­han se vain toteu­tuu Helsin­gin kannal­ta parem­mil­la ehdoilla.

    On tämäkin, kun pitää kaivaa kokoomus­lainen esimerkik­si ratio­naalis­es­ta päätök­sen­teosta. Suurim­malle osal­la eilen puhuneista val­tu­ute­tu­ista tun­tui kuitenkin ole­van kyse itsen­sä iden­ti­fioimis­es­ta tiet­tyyn ryh­mään, niin puoles­ta kuin vas­taan olleil­la. Guggen­heimia ei nähty asi­akysymyk­senä, vaan se oli sym­boli, joka vahvis­taa iden­ti­teet­tiä. Jär­ki oli jäänyt ilmeis­es­ti koti­in, tai ehkä sitä ei ole koskaan ollutkaan.

    Lund­vistin Julle:

    Mik­si on lähdet­tävä tähän lapsel­liseen jakoleikki­in, jos­sa asi­at jae­taan hyviksi ja pahoik­si ja sit­ten val­i­taan puoli? Mik­si ei voi suh­tau­tua asi­aan niin kuin se oli, kuten val­tu­utet­tu Ryd­man? Eilen ei päätet­ty museosta, ei ton­tin käytöstä, ei mis­tään muus­ta kuin Guggen­heim ‑säätiön tekemästä tarjouksesta. 

    Guggen­heimin ehdo­tus oli huono ja riskialtis, eikä sitä pitänyt hyväksyä. Ton­tille voi edelleen kan­nat­taa museo­ta tai muu­ta kult­tuuri­laitos­ta. Jopa Guggen­heimia, kun­han se vain toteu­tuu Helsin­gin kannal­ta parem­mil­la ehdoilla.

    On tämäkin, kun pitää kaivaa kokoomus­lainen esimerkik­si ratio­naalis­es­ta päätök­sen­teosta. Suurim­malle osal­la eilen puhuneista val­tu­ute­tu­ista tun­tui kuitenkin ole­van kyse itsen­sä iden­ti­fioimis­es­ta tiet­tyyn ryh­mään, niin puoles­ta kuin vas­taan olleil­la. Guggen­heimia ei nähty asi­akysymyk­senä, vaan se oli sym­boli, joka vahvis­taa iden­ti­teet­tiä. Jär­ki oli jäänyt ilmeis­es­ti koti­in, tai ehkä sitä ei ole koskaan ollutkaan.

  134. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huono aja­tus kuin keskus­takir­jas­to ja musi­ikki­ta­lo, kyl­lä se vähän niin kuin viit­taa siihen suun­taan, että sitä pitäisi kannattaa. 

    Eli “joku” tekee päätök­set puolestasi.

  135. Minkälainen on kaupunkisu­un­nit­telus­ta päät­tävä ihmi­nen, joka on valin­nut mörkö­mau­soleu­min mus­taa­maan ran­nan? Vaik­ka kus­tan­net­taisi­in ulko­maille mitä, ei pitäisi pila­ta kaupunkiku­vaa. Rumuu­den esteti­ik­ka on ole­mas­sa, mut­ta ei se mitä tahansa oikeuta.

  136. Mik­seivät nuo nykya­jan rikkaat pistä pystyy taide­museo­ta tuo­hon Guggen­heimin paikalle ?

    Mik­si rikkat sijoit­ta­jat aja­vat museo­ta verovaroil­la rahoitettavaksi

    Amos Ander­son oli van­han­jan isän­maalli­nen rikas ja rak­en­si itse museon omil­la rahoillaan

  137. Jal­mari Jalo­nen: Kum­malli­nen perustelu tuo, että posti­isi tule­vat vas­tus­tusvi­estit sai­vat kan­tasi myön­teisek­si. Eikö demokra­ti­as­sa pitäisi olla päivastoin?

    Voisi­han se ollakin jos eivät mus­lim­it veisi kaikkia vieste­jä ja tek­isi niistä pom­me­ja! (Tämän iron­ian joko ymmärtää tai ei. Jos ei, on luul­tavasti sitä mieltä että älömölt­täjien ja öyhöt­täjiena pitisi hal­li­ta maail­maa. Demokra­t­ian nimissä.)

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku sanoo, että museo on yhtä huono aja­tus kuin keskus­takir­jas­to ja musi­ikki­ta­lo, kyl­lä se vähän niin kuin viit­taa siihen suun­taan, että sitä pitäisi kannattaa. 

    Poli­ti­ikas­sa toimii fik­su­ja asial­in­jal­la ole­via puur­ta­jia jot­ka jak­sa­vat ottaa asioista selvää ja perustel­e­vat mik­si ovat niiden takana vaik­ka ns. yleinen mielipi­de tai kansan syvät riv­it siitä pitäisikään.

    Poli­ti­ikas­sa toimii myös kansan syvien riv­ien tun­to­ja pin­nal­lis­es­ti hais­tele­via, jot­ka perustel­e­vat kan­taansa äänestäjien kuun­telemisel­la vaik­ka sit­ten jou­tu­isi­vatkin kään­tämään omaa mielipi­det­tään tai tekemään järk­isy­il­lä ajatel­tuna huono­ja ratkaisuja. 

    Mitä pitäisi ajatel­la poli­itikos­ta joka on aloit­tanut uransa ensin maini­t­ul­la tyylil­lä ja saanut sen myötä arvos­tus­ta, mut­ta viime vuosi­naan kään­tyy jälkim­mäiseen suun­taan, vieläpä toim­i­mal­la tahal­laan päin­vas­toin kuin mitä se kansan mielipi­de on jot­ta ei vaan tule leimatuk­si populistiksi.

    Jos joku esit­tää että toimi­va Malmin lento­kent­tä on yhtä hyvä idea kuin olisi ollut Guggen­heimin rak­en­t­a­mine, kään­nytkö vas­tus­ta­maan sen lopettamista? 

    Tai jos joku Malmin lento­kent­täalueen asuin­rak­en­tamisen kan­nat­ta­ja (tai sel­l­aise­na esin­tyvä) späm­mää aiheesta vihamaile­ja, vai­h­datko oman mielip­i­teesi kos­ka et halua olla samaa mieltä.

    Kiukut­telua? Turhau­tu­mis­tako? Joka tapauk­ses­sa noloa.

    1. Kyl­lä min­ul­la on oikeus sanoa, että Guggen­heimia vas­tus­taneis­sa sähkö­posteis­sa oli suuri osu­us silkkaa viha­puhet­ta, jon­ka taso muis­tut­ti viha­sivus­to­jen maa­han­muut­tokeskustelua ja jos­sa esitet­ti­in täysin paikkaansapitämät­tömiä väit­teitä niin paljon ettei niitä pystynyt enää oiko­maan. Mielestäni myös sanoin, että olisi aika epälo­ogista muoost­aa kan­tansa niiden negaa­tiona. Sanoin myös, että ihmis­mieli kuitenkin toimii niin, että jos jotain asia perustel­löaan täysin jär­jet­tömil­lä väit­teil­lä, kuuli­jalle muo­dos­tuu käsi­tys, että kan­ta ei huonos­ti perusteltu.
      Sitä, miten tästä han­kkeesta tuli täl­lainen Suuri Saatana, ei mah­du min­un järkeeni.
      Guggen­heimia vas­taan pystyi esit­tämään myös ihan järke­viä väit­teitä, mut­ta ne hukkui­v­at tämän suuren raivon alle.
      Se, mil­lä perus­teel­la muo­dostin oman kan­tani, käy ilmi kirjoituksestani.

  139. Matkailun edis­tämis­hankkei­ta on aika vaikea lait­taa järjestyk­seen. Pidän sitä hyvin epä­to­den­näköisenä – joskaan en mah­dot­tomana – että Guggen­heim olisi lisän­nyt Helsingis­sä vieraile­vien tur­istien määrää riit­tävästi ollak­seen yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va. Tiet­tävästi ainakin kiinalaiset tur­is­tit ravaa­vat tuol­lais­ten brän­di­en perässä ympäri maail­maa, ja Guggen­heim on bränd­inä min­ullekin tut­tu jo vuosien takaa, vaik­ka luokit­te­len itseni lähin­nä kult­tuurin viholliseksi.

    Ehkä ihan hyvä, että sitä raken­nus­ta ei nyt lop­ul­ta tul­lut, mut­ta enpä olisi harmis­tunut toisen­lais­es­takaan lopputuloksesta.

  140. OS: ” Tur­is­mista taas hyö­tyy lähin­nä val­tio, kos­ka tur­is­tit eivät mak­sa muu­ta veroa kuin arvon­lisäveroa, ja sen taas saa valtio.”
    Mis­tä täl­läi­nen käsi­tys? Helsingis­sähän jokaisen kau­pan oves­sa on tar­ra “Tax Free”. Tämähän tarkoit­taa, että ulko­maiselle (Non-EU) tur­is­tille palaute­taan tullis­sa hänen maas­ta viemistään tavaroista mak­samansa arvon­lisävero. Näin höveleitä me Suomes­sa olemme. Mis­sään muual­la en ole huo­man­nut asi­aa main­os­tet­ta­van noin näkyvästi, vaik­ka kyl­lä kait se on kan­sain­vä­li­nen käytän­tö. Suomes­sa kulut­tamis­taan tavaroista ja palveluista tur­is­titkaan eivät käsit­tääk­seni sen­tään tuo­ta veron­pau­tus­ta saa.

    1. Mis­tä täl­läi­nen käsi­tys? Helsingis­sähän jokaisen kau­pan oves­sa on tar­ra “Tax Free”. Tämähän tarkoit­taa, että ulko­maiselle (Non-EU) tur­is­tille palaute­taan tullis­sa hänen maas­ta viemistään tavaroista mak­samansa arvonlisävero. 

      No haloo. Tuo kos­kee TAVAROITA, ei hotel­liyöpymisiä eikä rav­in­to­las­sa syömistä, ei tak­si­matko­ja eikä edes museois­sa käymistä. Lisäk­si se ei koske niitä, jot­ka ovat itse kotoisin ETA-alueen maista ja ymmärtääk­seni ei niitäkään, jot­ka jatka­vat johonkin ETA-maahan.

  141. Osmo Soin­in­vaara:
    Eiköhän se pysy parkkipaikkana seu­raa­vat kymme­nen vuotta. 

    Eteläsa­ta­man kehit­tämisessä on paljon samaa kuin Töölön­lahdessa ja sitä ennen Kamp­is­sa. Vuosikymmenet yritetään luo­da suuri kokon­ais­val­tainen suun­nitel­ma — sil­lä välin alue on joutomaana tai parkkipaikkana. Kokon­aisu­us vaan on liian suuri ump­isol­mu ratkaistavak­si ja lop­pu­jen lopuk­si tehdään pikkuisen ker­ral­laan tai peri­aat­teel­la “kun­han jotain saadaan tehtyä”… Lop­putu­lok­ses­ta voimme vain nauttia 😉

  142. Osmo Soin­in­vaara: Sitä, miten tästä han­kkeesta tuli täl­lainen Suuri Saatana, se ei mah­du min­un järkeeni. 

    Tässähän se vas­taus on:

    Osmo Soin­in­vaara: Sanoin myös, että ihmis­mieli kuitenkin toimii niin, että jos jotain asia perustel­löaan täysin jär­jet­tömil­lä väit­teil­lä, kuuli­jalle muo­dos­tuu käsi­tys, että kan­ta ei huonos­ti perusteltu. 

    Sel­ven­nyk­senä: Guggen­heimin puoles­ta esite­tyt arviot eivät olleet luotet­tavia, vaan lähin­nä hihas­ta tiputel­tu­ja. Tämän vuok­si Guggen­heimin han­ke vaikut­ti hui­jauk­selta. On hyvin kum­mallista, että sel­l­aista päät­tää kannattaa.

    Viha­puheeni ei ota laantuakseen.

    1. Kaupungilla ei ollut tässä san­ot­tavaa riskiä. Jos kaik­ki olisi men­nyt päin seiniä, ja kävi­jöitä olisi ollut vuodessa kymme­nen tuhat­ta, hake olisi men­nyt nurin, kaupun­ki olisi kyl­lä menet­tänyt rahaa, mut­ta saanut sitä vas­taan hyvin arvokkaan raken­nuk­sen, jolle olisi kyl­lä löy­tynyt arvokas­ta käyt­töä — joka arvokkaam­paa, kun kansan syvien rivie3n vaa­ti­ma Kalevala-museo.

  143. Guggen­heimin esi­tys olisi kan­nat­tanut hyväksyä, sil­lä se ei olisi aiheut­tanut kus­tan­nuk­sia val­ti­olle tai Helsin­gin kaupungille. Val­tion mak­set­tavak­si tarkoitet­tu osu­ushan muutet­ti­in lainaksi, jon­ka Helsin­gin kaupun­ki takaa. Takauk­ses­ta ei aiheudu kustannuksia.

    Sen lisäk­si val­tio olisi luop­unut han­kkeen arvon­lisäveros­ta, mut­ta myöskään siitä ei aiheudu val­ti­olle minkään­laisia kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si kaupun­ki olisi luovut­tanut museon käyt­töön ton­tin Eteläsa­ta­mas­ta, mut­ta siitäkään ei olisi aiheutunut kus­tan­nuk­sia, kos­ka paik­ka toimii täl­lä het­kel­lä parkkipaikkana.

  144. Osmo, sinä itse kysy­it mis­tä viha?! Siihen minä vas­tasin. Luet­telin nuo raken­nuk­set joi­hin on men­nyt aika paljon rahaa perustelu­na siihen, että ihmiset ovat saa­neet ‘tarpeek­seen’ niistä. Jo riit­tää, ajat­telee kovin moni. 

    No, ei men­nyt per­ille. Tak­er­ruit Tuo­hon Sta­dion­ista etelään jne… jon­ka jäl­keen vas­ta selvitin tuo­ta monien ihmis­ten suut­tumuk­sen syyketjua! Mielestäni et miet­tinyt sitä miltä ihmi­sistä tun­tuu mikä kuitenkin lie­nee se todel­li­nen harmin tai todel­lisen vihankin oikea syy. Mon­et todel­la ajat­tel­e­vat, että eli­it­ti pain­os­taa hei­dät siihen mitä he eivät enää tah­do. Tun­te­vat tule­vansa hyväksikäytetyiksi.

    Useimpi­en ihmis­ten mielipi­de uusi­in asioi­hin nou­dat­taa järjestys­tä tunne, perustelu, vas­takkainen mielipi­de ja lop­ulli­nen päätös. Jos oppo­nentin perustelu on hyvä niin ‘insinööri’ hyväksyy sen. Tun­tei­den varas­sa ole­va (so. enem­mistö) vaatii lisää perustelu­ja jon­ka jäl­keen ehkä luop­uu ensim­mäis­es­tä ajatuk­ses­taan ja har­mitellen suos­tuu ‘järki­ratkaisu­un’. Nyt Guggen­heimis­sä tämä aja­tus­pros­es­si iteroiti­in (ah, mikä muo­ti­sana) mon­een ker­taan. Iteroin­nin viimeinen kier­ros oli sit­ten monille se pis­ara joka pani ämpärin vuotamaan.

    Omat syyni vas­tus­taa koos­t­u­vat kutakuinkin kaikesta siitä mitä tääl­läkin on esitet­ty. Olen ollut aika paljon tekemi­sis­sä kuvataiteen kanssa joten tietysti toivoin, että koti­maisia taiteil­li­joi­ta muis­tet­taisi­in tilauk­sil­la mielu­um­min kuin Amerikas­ta tule­vaa jättiä.

    Ok, ehkä tämä riit­tää ja vesi tyyn­tyy! hh

  145. Osmo Soin­in­vaara:
    …kaupun­ki olisi kyl­lä menet­tänyt rahaa, mut­ta saanut sitä vas­taan hyvin arvokkaan rakennuksen… 

    Kun ottaa huomioon raken­nus­pro­jek­tit, jois­sa kaupun­ki on viime aikoina ollut mukana, rahan­mene­tys ei vält­tämät­tä olisi pysynyt las­ke­tus­sa. Wow-arkkite­htu­urin tekem­i­nen suo­ma­laisel­la pro­jek­ti­jo­hdol­la ja asiantun­te­muk­sel­la on nimit­täin haaste jota ei ole kauheasti kokeiltu. 

    Kun perus­päiväko­tien tai joukkoli­iken­nepysäkkienkään rak­en­t­a­mi­nen ei tun­nu suju­van aikataulus­sa tai ilman raken­nusvirheitä, miten olisi onnis­tunut Guggen­heimin voit­ta­jatyön kaltainen taideteos.

    Myös ulko­mail­la isot exper­i­men­taaliset kult­tuuri­raken­nuk­set vievät usein kaavail­tua enem­män rahaa, Syd­neyn oop­per­at­alosta Ham­purin Elbphil­har­monieen. Val­tu­us­tolle esitet­ty­jen raken­nuskus­tan­nusten real­is­tisu­ud­es­ta ei ole mitään todisteita.

    1. Takauk­sille oli vas­tavaku­us, kyseinen kiin­teistö, joten kaupun­gin panos­tuk­selle olisi ollut täy­det vaku­udet. Talo olisi ollut hin­tansa arvoinen tuol­la sijain­nil­la, vaik­ka museo olisi flopannut.

  146. Osmo Soin­in­vaara:
    … jos jotain asia perustel­löaan täysin jär­jet­tömil­lä väit­teil­lä, kuuli­jalle muo­dos­tuu käsi­tys, että kan­ta ei huonos­ti perusteltu. 

    Kuten se että Suo­mi käper­tyy itseen­sä, impi­vaar­alais­tuu, antaa negati­ivisen kuvan ulko­maille, suh­tau­tuu vihamielis­es­ti ja jopa rasis­tis­es­ti kan­sain­välisi­in vaikut­teisi­in, on muukalaisvi­hamieli­nen ja antau­tuu trumpi­laisen epä­sivistyk­sen myötäiljäk­si jos nyt ei tajua kaataa julk­ista rahaa kan­sain­välisen tavaramerkin liisaamiseen.

    Älyt­tömyyk­siä on viral­lises­sa medi­as­sa laukonut kyl­lä ihan kumpikin puoli.

  147. Hyvä että huono han­ke kaa­tui. Oop­per­an, Fin­lan­di­at­alon, Musi­ikki­talon ja Kias­man jatkok­si ei todel­lakaan tarvit­tu viidet­tä, taas mega­lu­okan epäon­nis­tu­mista jok­seenkin täysin julkiseen rahaan perustuen. Vaar­al­lista on vas­taavien tule­vien han­kkei­den osalta se, miten mon­ta kun­tapäät­täjistä Lah­den rak­en­ta­ma “yksi­tyisen” rahan sumu­tus sai taakseen. 

    Päät­täjien kan­nat­taa todel­la sat­sa­ta em. ole­mas­sa ole­vien seinien parem­paan hyö­dyn­tämiseen vaikka­pa matkailu­tu­lo­jen kas­vat­tamisek­si. Enem­män ja parem­paa sisältöä, kiitos. Kovin tun­tu­vat tyhjinä seiso­van useimp­ina päivinä. 

    Ja kyl­lä se parkkipaik­ka vielä raken­netaan, mut­ta toiv­ot­tavasti kau­pal­lisi­in tarkoituk­si­in ja yksi­tyisel­lä rahal­la. Helsingistä puut­tuu esim. kylpylähotel­li. Siihen sopisi liit­tää lai­turis­sa pysyvästi seiso­va alus, johon sijoitet­taisi­in osa hotellin tiloista ja toimin­noista. Tai jotain muu­ta omil­laan pyörivää, mut­ta myös kaupunkia hyödyttävää.

  148. Nyky­isin parkkipaikkana toimi­va Guggen­heimille varat­tu tont­ti voitaisi­in muut­taa puis­tok­si, joka jatkaisi Tähti­torn­in­mäen puis­toaluet­ta meren­ran­taan ja säästäisi samal­la Kaup­pa­torin kansal­lis­maise­man rakentamiselta. 

    Myös vastapäi­nen Kata­janokan ranta maail­man­pyöri­neen ja uimaloi­neen pitäisi rak­en­taa puis­tok­si, kun­han alueen nykyi­nen vuokra-aika päät­tyy. Täl­lainen huvipuis­to ei sovi kaupunkiku­van kannal­ta näin keskeiselle paikalle. Meren­ran­nan puis­tot sen sijaan antaisi­vat hienot raamit Kaup­pa­torin maisemille.

  149. Osmo Soin­in­vaara:
    Eiköhän se pysy parkkipaikkana seu­raa­vat kymme­nen vuotta.

    Noin niinkuin ihan kiusal­laankin, kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­jan auktoriteetillä?

    1. Min­un kaut­eni kaupunkisu­un­nit­teloulau­takun­nas­sa päät­tyy toukoku­us­sa. Tätä paikkaa on yritet­ty saa­da hyö­tykäyt­töön vuosia, mut­ta jar­ru­tus on suuri.

  150. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupungilla ei ollut tässä san­ot­tavaa riskiä. Jos kaik­ki olisi men­nyt päin seiniä, ja kävi­jöitä olisi ollut vuodessa kymme­nen tuhat­ta, hake olisi men­nyt nurin, kaupun­ki olisi kyl­lä menet­tänyt rahaa, mut­ta saanut sitä vas­taan hyvin arvokkaan raken­nuk­sen, jolle olisi kyl­lä löy­tynyt arvokas­ta käyt­töä – joka arvokkaam­paa, kun kansan syvien rivie3n vaa­ti­ma Kalevala-museo. 

    Sinään­sä hyvä, että sen raken­nuk­sen voi vieläkin rak­en­taa! Toiv­ot­tavasti mainit­se­masi arvokas käyt­tö on arvoltaan yli 130 miljoon­aa (x2 vai mitä rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovatkaan oikeasti), kun vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set huomioidaan.

  151. Uuden Suomen pal­stal­la on kan­natet­tu huumorim­ielessä, että Jörn Don­ner­in heit­to poroista (Kou­lu­mies) Eteläsa­ta­maan olisi kan­nat­te­va ajatus. 

    Kansane­dus­ta­ja Mikko Kärnä Lapista puolestaan esit­ti, että Helsin­gin keskus­puis­toa voisi käyt­tää visent­tien palaut­tamiseen takaisin Suomen luontoon.

    Omas­ta mielestäni paras aja­tus tuli pal­stal­ta, jon­ka nimeä ei saa maini­ta tääl­lä; raken­net­taan “parkkipaikalle” bordelli.
    Tämä, jos mikään saisi Helsin­ki-Van­taan tran­sit­o­matkus­ta­jat ja ris­teilyalus­ten tur­is­tit pysähtymään Helsingi­in pitem­mäk­si aikaa.
    Suo­rat työ­paikkavaiku­tuk­set oli­si­vat use­ampia sato­ja ja välil­liset (esim. tak­sikuskit) mitat­taisi­in tuhansissa.

    Kävi­jämäärät Helsin­gin bor­del­lis­sa ylit­täi­sivät taa­tusti kaik­ki Helsin­gin museot yhteen­las­ket­tuna ja rahoituk­sen saamien yksi­tyis­sek­to­ril­ta tuskin olisi ongelma.

    Luul­tavasti ton­tis­takin saisi käyvän hin­nan kaupun­gin kas­saan — käytet­täväk­si Helsin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­nan lisämiseen.

  152. Sib­bo San Sebas­t­ian: Poli­ti­ikas­sa toimii fik­su­ja asial­in­jal­la ole­via puur­ta­jia jot­ka jak­sa­vat ottaa asioista selvää ja perustel­e­vat mik­si ovat niiden takana vaik­ka ns. yleinen mielipi­de tai kansan syvät riv­it siitä pitäisikään.

    Osmo Soin­in­vaara on ollut ja on edelleenkin täl­lainen poli­itikko. Sen hänen tämäkin kir­joituk­sen­sa hyvin osoit­taa, vaik­ka se ker­too myös turhau­tu­mis­es­ta nykyiseen vihapuheeseen.

    Suuri ongel­ma tässä on se viha­puhe. Sel­l­ainen lisään­tyy ja me olemme kaik­ki vähän ihmeis­sämme siitä mitä sen kanssa oikein pitäisi tehdä. Se on tavat­toman epäter­ve ilmiö, ja se syn­nyt­tää myös ikäviä sivuvaikutuksia.

    Yksi niistä on juuri tuo: fik­sut poli­itikot turhau­tu­vat. Itse olen ihme­tel­lyt Soin­in­vaaran kär­siväl­lisyyt­tä esimerkik­si tääl­lä hänen omas­sa blo­gis­saan välil­lä esi­in­tyviä epäasial­lisuuk­sia kohtaan. Enkä nyt siis puhu ollenkaan eri mieltä olemis­es­ta, sehän on hyvän keskustelun lähtöko­h­ta, vaan epäasiallisuudesta.

    Toinen seu­raus on se, että esimerkik­si tässä Guggen­heim-kysymyk­sessä joku saat­taa kir­joit­taa asial­lisen, mut­ta museo­ta vas­tus­ta­van puheen­vuoron, ja olla jo etukä­teen loukkaan­tunut siitä, että se leimataan viha­puheek­si. Ei leima­ta. Asioi­ta saa ja pitääkin sekä kan­nat­taa että vas­tus­taa. Viha­puhe on sit­ten eri asia. Sitä pitää vain ja ain­oas­taan vastustaa.

    Ja hyvä tava­ton: me puhumme taide­museosta! Mis­tä ihmeestä se viha oikein kumpuaa?

  153. hh:Olen ollut aika paljon tekemi­sis­sä kuvataiteen kanssa joten tietysti toivoin, että koti­maisia taiteil­li­joi­ta muis­tet­taisi­in tilauk­sil­la mielu­um­min kuin Amerikas­ta tule­vaa jättiä.

    Jos sata miljoon­aa jaet­taisi­in apu­ra­hoina, siitä riit­täisi 65 000 euroa 1500 taiteil­i­jalle tai 130 000 euroa 750 taiteilijalle. 

    Kun tuol­lainen joukko yrit­täisi, saat­taisi syn­tyä jotain omaakin.

    Olen tässä kurkkail­lut foo­rumei­ta ja näp­pitun­tu­mak­si jäi, että eniten Guggen­heimia vas­tuste­taan yliopis­to-opiske­li­joiden kan­soit­tamil­la foo­rumeil­la. Niil­lä ei ymmär­retä aja­tus­ta, että taide raken­netaan ulko­maisen nimen varaan.

    Ehkäpä tästä voisi aav­is­tel­la, että Suomeen on kas­va­mas­sa sukupolvia, jot­ka osaa­vat arvostaa omaa. Tämä selit­tynee osak­si sil­lä, että nykyään matkuste­taan paljon ja ihmiset koke­vat käytän­nössä, ettei ruo­ho ole vihreäm­pää aidan toisel­la puolel­la. Sik­si omaakin sisältöä osa­taan kunnioittaa.

    Olisi­han se kiva, että Guggen­heimin tilalle kek­sit­täisi­in jotain eläväm­pää, muu­ta kuin ylem­män luokan näyt­täy­tymisko­hde, sel­l­aista, jos­sa pääsee esi­in luovu­us, suo­ma­laisu­us ja paikallisuus.

  154. Turha venkoilu jatkui lop­pu­un asti. Jos kaik­ki olisi men­nyt Guggen­heimin taus­tavoimien suun­nitelmien mukaan, val­tu­us­to olisi päät­tänyt museosta lähet­tämäl­lä Guggen­heimin säätiölle säätiön lob­barei­den itse laa­ti­man vas­tae­hdo­tuk­sen hyväksyt­täväk­si. Se olisikin ollut hieno lop­pu kuusi vuot­ta kestäneelle näytelmälle.

  155. Osmo Talo olisi ollut hin­tansa arvoinen tuol­la sijain­nil­la, vaik­ka museo olisi flopannut.

    Mitä sijain­nil­la on asian kanssa tekemistä kun tont­ti on kaupun­gin nytkin? Se, että pitää itses­tään­selvyytenä, että tuol­laisen erikois­raken­nuk­sen jälleen­myyn­tiar­vo olisi yltänyt raken­nuskus­tan­nuk­si­in­sa, on minus­ta aika optimistista. 

    Siit­tä en ole erim­ieltä, että tont­ti pysyy toden­näköis­es­ti pitkään tyhjänä, mut­ta eikö tuo johdu pitkälti siitä, että kun maagi­nen ‘G’ ote­taan pois kuvas­ta, kaupun­gin vira­nomaiset ja luot­ta­mus­miehet eivät hevin anna raken­nuslu­paa tuo­ta Barad-duria kaunkiku­val­lis­es­ti vähem­män haas­tavillekaan raken­nuk­sille tuolle paikalle

  156. Guggen­heim on jakanut kansan kuin Trump rapakon takana. Yhdestä taide­museosta­han tässä vain oli kysymys. Päätös on nyt tehty ja sen kanssa eletään. Eiköhän kat­so­ta rak­en­tavasti eteen­päin sen sijaan, että vihoitel­laan vastapuol­ta maail­man tap­pi­in. Kukaan ei tiedä mil­lainen men­estys tai rahareikä Guggen­heimista olisi tullut.

  157. Poju Antsa­lo: Guggen­heim on jakanut kansan kuin Trump rapakon takana. 

    Eikä pelkästään kansaa. On syytä huo­ma­ta, että äänestys jakoi vasem­mis­toli­it­toa luku­un otta­mat­ta kaik­ki yli kah­den hen­gen val­tu­us­to­ryh­mät — kyl­lä vain, myös teko­taidet­ta vas­tus­ta­vat perussuomalaiset.

    Itse voin omako­htais­es­ti helsinkiläisenä äänestäjänä tode­ta, että viime kun­nal­lis­vaaleis­sa jahkailin kir­jaimel­lis­es­ti äänestyskop­pi­in saak­ka kah­den ehdokkaan välil­lä, joi­ta pidin itsel­leni ja omille intres­seil­leni täs­mälleen yhtä hyv­inä val­in­toina. Vaik­ka pystyin äänestämään heistä vain toista, niin kumpikin tuli val­i­tuk­si, ja toinen äänesti Guggen­heimille kyl­lä ja toinen ei.

    Mikä on siinä mielessä osu­vaa, että kos­ka keskustelu oli molem­mil­la puo­lil­la pahim­mil­laan kaiken arvostelun ala­puolel­la — eikä kyse kum­mal­lakaan puolel­la ollut vain yksit­täistapauk­sik­si jääneistä het­kel­li­sistä ylilyön­neistä — niin itse olisin luul­tavasti äänestänyt tyhjää. Ja ker­tonut julkises­ti tyhjää äänestämisen syyk­si tämän. (Ja jäänyt sit­ten odot­ta­maan viha­pos­tin vyöryä.)

  158. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un kaut­eni kaupunkisu­un­nit­teloulau­takun­nas­sa päät­tyy toukoku­us­sa. Tätä paikkaa on yritet­ty saa­da hyö­tykäyt­töön vuosia, mut­ta jar­ru­tus on suuri.

    Niin no, viimeiset viisi vuot­ta jar­ru­tus­ta on aiheut­tanut Guggen­heimin jääräpäi­nen junt­taami­nen, mikä on estänyt alueen jatkosuunnittelun. 

    Vuo­den 2012 huhtiku­us­sa Kir­ja­va Sata­ma ‑arkkite­htu­urik­il­pailun tuo­maris­to suosit­teli alueen suun­nit­telun jatkamista yhdessä kil­pailus­sa palk­in­tosi­joille tullei­den työryh­mien kanssa. Saman vuo­den toukoku­us­sa Kaupung­in­hal­li­tus tyr­mäsi ensim­mäisen Guggenheim-esityksen. 

    Jos Guggen­heim­iä ei oltaisi herätet­ty kuolleista aina vain uud­estaan, alueen kaavoitus olisi jo valmis ja lapi­ot maassa.

  159. Ville: Eteläsa­ta­man kehit­tämisessä on paljon samaa kuin Töölön­lahdessa ja sitä ennen Kamp­is­sa. Vuosikymmenet yritetään luo­da suuri kokon­ais­val­tainen suun­nitel­ma – sil­lä välin alue on joutomaana tai parkkipaikkana.

    Hyvä kom­ment­ti. Juuri tänään Hesari julka­isi 50 vuot­ta sit­ten teh­dyn val­tu­ustopäätök­sen, jos­sa lähdet­ti­in kehit­tämään Töölön­lah­den aluet­ta Alvar Aal­lon kokon­ais­su­un­nitel­man mukaises­ti teras­si­tor­ei­neen ym. Sit­ten seurasi reilun 40 vuo­den hil­jaisu­us ja suun­nitel­mas­ta toteu­tui vain Fin­lan­di­at­a­lo. Selvää on, että Kir­ja­va sata­ma ‑suun­nitel­ma ei toteudu, mik­si ihmeessä kaupun­gin kallein rak­en­tam­a­ton tont­ti met­sitet­täisi­in maas­sa, jos­sa Kehä ykkösen jäl­keen on 1300 km kor­pea. Var­masti alueelle löy­tyy jokin hotel­li­hanke, mut­ta näin tärkeä paik­ka pitää saa­da hyödyt­tämään sekä tur­is­te­ja että kaupunki­laisia. Eikä sel­l­aista han­ket­ta helpol­la syli­imme putoa, kun keskus­takir­jas­ton kaltainen pon­nis­tus kuiv­aa kaupun­gin kult­tuuribud­jetin pitkälle tule­vaisu­u­teen. Mut­ta jotain väli­aikaista voi tän­nekin syn­tyä Sedun pajasta.

  160. teekkari: Vuo­den 2012 huhtiku­us­sa Kir­ja­va Sata­ma ‑arkkite­htu­urik­il­pailun tuo­maris­to suosit­teli alueen suun­nit­telun jatkamista yhdessä kil­pailus­sa palk­in­tosi­joille tullei­den työryh­mien kanssa.

    Kaikissa 2. palkin­non saaneis­sa ehdo­tuk­sis­sa oli esitet­ty (useim­mis­sa julkiset) raken­nuk­set ikään kuin por­tik­si Eteläsa­ta­man molem­mille puo­lille. Nythän on sovitet­tu erinäisiä raken­nuk­sia kumpaankin paikkaan, eli kil­pailun tulosten mukaan on edetty…
    Kaikissa ehdo­tuk­sis­sa oli myös uud­is­raken­nusten rivi Kata­janokalla ja useim­mis­sa myös Olympiater­mi­naalin vier­essä. Vain yhdessä ehdo­tuk­ses­sa oli puis­toa tuo­tu rantaan, mitä ihan aiheesta pidet­ti­in vier­aana ele­ment­tinä Eteläsatamassa.
    Hil­jat­tain esitet­ty his­to­ri­alli­nen selvi­tys alueen suun­nit­telun poh­jak­si oli lupaa­va. Siinä oli uskallet­tu ehdot­taa myös Keis­arin­lu­odon­lai­turin purkamista, mikä Kir­ja­van Sata­man tuo­maris­tolle oli punainen vaate…

  161. Nor­jalainen hotel­lim­iljonääri Arthur Buchardt oli mukana Guggen­heimin tuk­isäätiössä jol­lain osu­udel­la museo­ta rahoit­ta­mas­sa, mut­ta hotel­li­ton­tit Eteläran­nas­ta var­maan kel­paisi­vat Buchardtille ilman museotakin.

  162. Pekka T.: Ja hyvä tava­ton: me puhumme taide­museosta! Mis­tä ihmeestä se viha oikein kumpuaa? 

    Siitä, ettei kukaan sitä kan­nat­ta­va tun­nu tajua­van sitä vas­tustet­ta­van ihan asi­a­pe­rusteil­la eikä rasis­mil­la ja taidevastaisuudella.

  163. R. V.:

    Pahoit­te­len jo etukä­teen tätä vihapuheviestiäni.

    R. V.:

    Viha­puheeni vaikut­taa jatkuvan.

    R. V.:

    Viha­puheeni ei ota laantuakseen.

    Hul­lunkuri­nen vitsinne ei ole jäänyt vaille huomio­ta. Olette var­masti eri haus­ka mies.

    Vaik­ka en itse Guggen­heimia kan­nat­tanut, niin kyl­lä “keskustelu” aiheen ympäril­lä oli harv­inaisen sotkuista. En muista saman­laista someraivoa ennen näh­neeni. Tääl­lä Oden blo­gis­sa keskustelu on toki ollut asial­lista, kuten aina.

  164. Pekka T.: me puhumme taide­museosta! Mis­tä ihmeestä se viha oikein kumpuaa?

    Osa ihmi­sistä naut­tii siitä, ja hake­mal­la hakee vihan ja kiukun aiheita.

  165. anonyy­mi: Siitä, ettei kukaan sitä kan­nat­ta­va tun­nu tajua­van sitä vas­tustet­ta­van ihan asi­a­pe­rusteil­la eikä rasis­mil­la ja taidevastaisuudella. 

    Niin, se eniten käytet­ty asi­a­pe­ruste taisi olla amerikkalaisvastaisuus?

  166. Tom­mi Uschanov: On syytä huo­ma­ta, että äänestys jakoi vasem­mis­toli­it­toa luku­un otta­mat­ta kaik­ki yli kah­den hen­gen val­tu­us­to­ryh­mät – kyl­lä vain, myös teko­taidet­ta vas­tus­ta­vat perussuomalaiset.

    Nähdäk­seni Keskus­tan kol­men hen­gen ryh­mä oli kokon­aan puoles­ta, mikä kieltämät­tä yllät­ti ainakin meikäläisen.

    R.Silfverberg: Niin, se eniten käytet­ty asi­a­pe­ruste taisi olla amerikkalaisvastaisuus?

    Kirkaasti eniten käytet­ty asi­a­pe­ruste oli se, että han­kkeen rahoi­tus­su­un­nitel­ma näyt­tää heikosti peit­el­lyltä puhallukselta.

  167. anonyy­mi: Siitä, ettei kukaan sitä kan­nat­ta­va tun­nu tajua­van sitä vas­tustet­ta­van ihan asi­a­pe­rusteil­la eikä rasis­mil­la ja taidevastaisuudella.

    Täl­laista aja­tus­ta jotkut hel­livät. Siis jotkut, jot­ka kuu­lu­vat tähän ryh­mään, jota voisi kut­sua vaikka­pa “eli­itin vas­taisik­si”. Paikkaansa se ei silti pidä.

    Omas­sa lähipi­iris­säni on ihmisiä, jot­ka kan­nat­ti­vat Guggen­heimia, ja toisia, jot­ka sitä vas­tus­ti­vat. Molem­mat asi­a­pe­rustein, ilman eri mieltä ole­vien sät­timistä, kuten sivistyneeseen keskustelu­un kuuluukin.

    On tietysti ihmisiä, jot­ka eivät osaa kun­nioit­taa tois­t­en mielip­iteitä. Hei­dän on vaikea hyväksyä eri­laisia näke­myk­siä. Ne herät­tävät heis­sä jopa vihaa. Tämä ei tietenkään ole eri­tyisen tyyp­il­listä Guggen­heimin kan­nat­ta­jille, vaik­ka löy­tyy sitä var­masti jonkin ver­ran siitäkin joukos­ta. Näitä somekeskustelu­ja lukies­sa syn­tyy käsi­tys, että ennen kaikkea moista esi­in­tyy näis­sä eli­itin vastustajissa.

    Jotenkin tun­tuu, että tämän päivän tren­de­jä on vas­tus­t­a­mi­nen. Mon­et ovat selvästi tyy­tymät­tömiä, mikä purkau­tuu kiihkeänä vas­tus­tamise­na. Se kohdis­tuu kutakuinkin kaik­keen uuteen, jota ei “van­hoina hyv­inä aikoina” ollut: EU:hun, euroon, maa­han­muut­ta­ji­in, tasa-arvoiseen avi­o­li­it­to­laki­in, ja jopa, näköjään, mod­erni­in taiteeseen museoineen.

    Vas­tus­t­a­mi­nen ei ole kuitenkaan oikea tapa rak­en­taa parem­paa tule­vaisu­ut­ta. Eikö sen tilal­la pitäisi olla näke­mys siitä, mitä näi­den eli­itin ajamien asioiden tilalle haluttaisiin?

  168. Lie­nee syytä huo­maut­taa, että eli­itis­säkin oli ja on aika paljon Guggen­heim-han­kkeen vas­tus­ta­jia, Jörn Don­ner­in lisäk­si. Mm. ystäväni, nyt eläk­keel­lä ole­va museonjohtaja.

    Hän kuu­lui pitkään EMYA:n (Euroopan vuo­den museo palk­in­to) tuo­maris­toon ja ja tuo­maris­ton jäse­nen omi­naisu­udessa kävi Bil­baon Guggen­heim-museossa ja ehdot­ti sille vuo­den 2000 Vuo­den museo­ta arvoa. Jon­ka Bil­bao saikin.

    Tähän Helsin­gen han­kkeeseen hän suh­tau­tui alus­ta alka­en perustel­lusti melkoisin varauksin ja myös julk­i­toi sen tutuilleen.“Tein myyräntyötä.”

    EMYA:n, nykyisen EMF (Euroopan muse­o­foo­ru­mi) pitkäaikainen suo­jeli­ja muuten oli nyt jo edes­men­nyt HKK Bel­gian leskikuningatar Fabiola.

  169. Osmo Soin­in­vaara: vas­taus

    Kyl­lä minä saan ostet­tua tax-freenä roinaa Suomes­ta vaik­ka olenkin sieltä kotoisin, mut­ta asun Sveit­sis­sä. Tämä on fak­ta, eli väit­teesi menee sanaan pinoon sen Sveitsin tont­ti­maan veto­tus­ta koske­van val­heesi kanssa.

  170. Osmo ja viimek­si näköjään Pekka T ovat järkyt­tyneet ja pöyristyneet tun­nereak­tioista, joit­ten ole­mas­sao­lo ei ilmeis­es­ti ole sinne kuplaan aiem­min välit­tynyt. Osmo yllät­tyi saa­mas­taan “läh­es viha­puhe­mais­es­ta” postista.
    Me voiman nuiv­al­la puolel­la olemme saa­neet naut­tia näistä tap­pouhkauk­sista, “me tiede­tään, mis­sä sä asut” vih­jailuista, aja­tus­rikosten ilmi­an­noista työ­nan­ta­jille ja jopa vira­nomaisille, paska­paketeista, fyy­sis­es­tä väki­val­las­takin yms. jo vuosia, minä jo muinaisen Ylevin ajoista läh­tien. Sanois­in, että on hienoa, jos te saat­te mais­taa omaa lääket­tänne. Tei­dän ylim­ielisyytenne ja omahyväisyytenne on tehnyt teille mah­dot­tomak­si ymmärtää, että teitä todel­la vihataan. Ihan. Visker­aal­isti. Vihataan. Tun­tekaa se.

  171. Catili­na: Me voiman nuiv­al­la puolel­la olemme saa­neet naut­tia näistä tap­pouhkauk­sista, “me tiede­tään, mis­sä sä asut” vih­jailuista, aja­tus­rikosten ilmi­an­noista työ­nan­ta­jille ja jopa vira­nomaisille, paska­paketeista, fyy­sis­es­tä väki­val­las­takin yms. jo vuosia, minä jo muinaisen Ylevin ajoista lähtien. 

    Kyl­lä nämä nyky­nat­sit ovat aika vässyköitä ja tis­si­poskia niihin aitoi­hin ja alku­peräisi­in ver­rat­tuina. Ei mul­la muuta.

  172. Catili­na:
    Sanois­in, että on hienoa, jos te saat­te mais­taa omaa lääket­tänne. Tei­dän ylim­ielisyytenne ja omahyväisyytenne on tehnyt teille mah­dot­tomak­si ymmärtää, että teitä todel­la vihataan. Ihan. Visker­aal­isti. Vihataan. Tun­tekaa se.

    Ker­rotko lisää? Min­ua poten­ti­aalise­na Osmon äänestäjänä kiin­nos­taisi tietää, että kenelle ja mis­sä hän on viha­puhe­vi­este­jä tai tap­pouhkauk­sia lähetellyt.

  173. Pekka T.: Vas­tus­t­a­mi­nen ei ole kuitenkaan oikea tapa rak­en­taa parem­paa tulevaisuutta. 

    Miten huono­ja päätök­siä sit­ten voidaan estää tai perua, jos asioi­ta ei saa vastustaa?

    Minkälaista “tule­vaisu­u­den rak­en­tamista” se sel­l­ainen on, ettei huono­ja ideoita torpata?

    Eikö sen tilal­la pitäisi olla näke­mys siitä, mitä näi­den eli­itin ajamien asioiden tilalle haluttaisiin? 

    Kuka tässä puhui mitään eli­itistä? Tai siis kaipa se menee jo määritelmäl­lis­es­ti niin, jos päät­täjät kat­so­taan jonkin­laisek­si eli­itik­si, mut­ta älä lykkää sanan kon­no­taa­tioi­ta min­un niskoil­leni. Val­it­sit tuon sanan aivan itse. Oletet­tavasti valin­nal­la oli tarkoi­tus niput­taa min­ut johonkin ihmis­ryh­mään jotakin tarkoi­tus­ta varten.

    Miten ihmeessä voi olla tilanne, jos­sa omas­ta mielestä huono­ja asioi­ta ei muka saa vas­tus­taa ilman, että esit­tää vai­h­toe­hdon ja usein vieläpä samal­la aikataul­ul­la ja yksi­tyisko­htaisu­udel­la kuin vas­tustet­ta­va asia?

    Jos eduskun­nas­sa ajet­taisi­in kaiken Suomen met­sä­maan raivaamista ja päällystämistä asfaltil­la, täl­lä samal­la asen­teel­la tätä vas­tus­tavil­ta vaa­dit­taisi­in samantien vai­h­toe­hto sille, mitä asfaltin tilalle laitet­taisi­in tai miten muuten met­sä otet­taisi­in samal­la taval­la täysimääräis­es­ti käyt­töön ja mil­lä syn­tyvän puu­tavaran myyn­nistä tule­va tuot­to kor­vat­taisi­in tässä vai­h­toe­hdos­sa. Täl­lainen asenne ei hyväksy nykyti­lan­net­ta vaan jostain syys­tä muu­tok­sen on pakko tapah­tua, kos­ka niin on päätet­ty. Mik­si ei riitä, että esitet­ty ehdo­tus on vain yksinker­tais­es­ti huono eikä sitä pidä toteuttaa?

    Vaik­ka nykyti­lan­nekin olisi huono, se ei siltikään tarkoi­ta, että kaik­ki muu­tos siihen on hyvästä. Se itsessään ei myöskään pako­ta asioi­ta mihinkään aikataulu­un tai kiireeseen. Se, ettei nykyti­lan­net­ta parem­paa tai muuten vain riit­tävän hyvää vai­h­toe­htoa ei ole esil­lä, ei tarkoi­ta sitä, etteikö täl­laista voisi löy­tyä tule­vaisu­udessa, kun ensin tutk­i­taan mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Mik­si on aina kiire tehdä edes jotain, mitä tahansa? Sik­sikö Suomes­sa kär­sitään laeista ja suun­nitelmista, jot­ka ovat kuin juosten kustuja?

    Entä mis­tä syn­tyy tämä älytön aja­tus, että vas­tus­ta­jien (tai kansalais­ten) pitäisi syn­nyt­tää vai­h­toe­htoisia (tai yleen­säkään mitään) suun­nitelmia? Julk­ishallinnol­la on viras­to­ja ja suun­nit­telu­lau­takun­tia, jot­ka tekevät tätä työk­seen. Heitä ohjaa­vat poli­it­tis­es­ti ihmiset, jot­ka on äänestet­ty tähän luot­ta­muste­htävään. Jos nämä ihmiset eivät kykene tuot­ta­maan suun­nitelmia tilanteessa, jos­sa huonok­si koe­tut ammu­taan alas, siel­lä on täysin vääriä ihmisiä puikois­sa. Jos taas tilalle ei saa­da parem­pia, meil­lä on käsis­sämme suuri rak­en­teelli­nen ongel­ma. Edus­ta­jis­to kuitenkin val­i­taan edus­ta­maan ihmisiä, päät­täjät päät­tämään ja virkamiehet valmis­tele­maan. Se on tarkoituk­selli­nen työn­jako ja hei­dän työtään. Mik­si heille mak­se­taan palkkaa, jos työt kuitenkin pitää tehdä hei­dän puolestaan? Mik­si kansalais­ten pitäisi aina tehdä kaik­ki itse?

  174. anonyy­mi:

    Entä mis­tä syn­tyy tämä älytön aja­tus, että vas­tus­ta­jien (tai kansalais­ten) pitäisi syn­nyt­tää vai­h­toe­htoisia (tai yleen­säkään mitään) suun­nitelmia? Julk­ishallinnol­la on viras­to­ja ja suun­nit­telu­lau­takun­tia, jot­ka tekevät tätä työk­seen. Heitä ohjaa­vat poli­it­tis­es­ti ihmiset, jot­ka on äänestet­ty tähän luot­ta­muste­htävään. Jos nämä ihmiset eivät kykene tuot­ta­maan suun­nitelmia tilanteessa, jos­sa huonok­si koe­tut ammu­taan alas, siel­lä on täysin vääriä ihmisiä puikois­sa. Jos taas tilalle ei saa­da parem­pia, meil­lä on käsis­sämme suuri rak­en­teelli­nen ongel­ma. Edus­ta­jis­to kuitenkin val­i­taan edus­ta­maan ihmisiä, päät­täjät päät­tämään ja virkamiehet valmis­tele­maan. Se on tarkoituk­selli­nen työn­jako ja hei­dän työtään. Mik­si heille mak­se­taan palkkaa, jos työt kuitenkin pitää tehdä hei­dän puolestaan? Mik­si kansalais­ten pitäisi aina tehdä kaik­ki itse?

    Aivan eri­no­mais­es­ti sanottu!

    Tämä tiivistää hyvin sen mikä on ehkä juurisyynä (tai ainakin yht­enä niistä) siinä, mik­si poli­iti­ikan arvos­tus on rom­ah­tanut ja mik­si mm. pop­ulisti­nen kap­ina­hen­ki on saanut val­lan monis­sa maissa.

    Edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian oikeu­tus on siinä ole­tuk­ses­sa, ettei kansalaisil­la ole aikaa pere­htyä kaikki­in päätet­täv­inä ole­vi­in asioi­hin ja sik­si on paras­ta vali­ta kansan­joukos­ta edus­ta­jia, joil­la olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet syven­tyä asioi­hin ja tehdä val­is­tunei­ta päätök­siä. Nykyaikana näyt­tää kuitenkin siltä, että nämä kansakun­nan val­i­tut eivät edus­ta mitään kog­ni­ti­ivisil­ta kyvy­iltään vaiku­tuk­sen tekevää joukkoa vaan lähin­nä todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunei­ta poli­it­tisia broil­ere­i­ta ja jääräpäis­es­ti aateisi­in­sa tak­er­tunei­ta kansan­miehiä ja ‑naisia. Kun ylim­mät virkamiehet vielä val­i­taan samas­ta porukas­ta puoluekir­jan mukaan ja mm. min­is­ter­iöi­den toim­intaa ohjaa­maan istute­taan politrukke­ja, niin eipä ihme, ettei hom­ma toimi.

    Kun päät­tävä poruk­ka tun­tuu ole­van pääasi­as­sa numero­taido­ton­ta tai numerot “poli­it­tisel­la tah­dol­la” kor­vaavia hörhöjä, joiden ain­oa keino vas­ta­ta kri­ti­ikki­in on kieltää kaik­ki arvostelu ja tak­er­tua entistä suurem­mal­la ehdot­to­muudel­la kaikkein pöljimpi­inki­in päätök­si­in, seu­rauk­se­na on — no, juuri sitä mitä olemme voineet jo pidem­pään todis­taa — surkeaa lain­säädän­töä, itseään vas­taan kään­tyviä säädök­siä, kokon­ais­ten teol­lisu­u­den alo­jen ram­paut­tamisia ja toisaal­la taas riskit­tömien raha-automaat­tien luomisia koi­jareille jne.

    Samaan aikaan kansan koulu­tus­ta­so on nous­sut — väki ei enää ole mitään pelkkiä met­sä­työmiehiä ja lyp­syti­lan emän­tiä vaan yhä use­am­min korkeasti koulutet­tu­ja asiantun­ti­joi­ta, joil­la on lisäk­si käytössä ennen­näkemätön määrä tietoa hel­posti saatavil­la. Näin päätösten arvostelu ei enää olekaan mitään jostain katkeru­ud­es­ta kumpuavaa her­rav­i­haa vaan ihan oikeaa ihmette­lyä siitä miten idioot­ti­maisia päätök­siä mei­dän demokra­ti­amme nykyään tuottaa.

    Kyl­lä tässä var­maankin alka­isi ole­maan aika kek­siä yhteiskun­ta ja poli­it­ti­nen jär­jestelmä uudestaan?

  175. ksee:

    Samaan aikaan kansan koulu­tus­ta­so on nous­sut – väki ei enää ole mitään pelkkiä met­sä­työmiehiä ja lyp­syti­lan emän­tiä vaan yhä use­am­min korkeasti koulutet­tu­ja asiantun­ti­joi­ta, joil­la on lisäk­si käytössä ennen­näkemätön määrä tietoa hel­posti saatavil­la. Näin päätösten arvostelu ei enää olekaan mitään jostain katkeru­ud­es­ta kumpuavaa her­rav­i­haa vaan ihan oikeaa ihmette­lyä siitä miten idioot­ti­maisia päätök­siä mei­dän demokra­ti­amme nykyään tuottaa.

    Tästä jäi vielä some — eli ihan samal­la taval­la kuin some toimii val­hei­den ja salali­it­to­te­o­ri­oiden lev­iämisväylänä se toimii myös oikean tiedon ja perustel­tu­jen epäi­ly­jen välit­täjänä. Tietysti vaatii tiet­tyä osaamis­ta­soa ja kri­it­tisyyt­tä seu­loa roskan seasta ne hel­met, mut­ta kyl­lähän nytkin esim. Guggen­heim-cases­sa verkos­ta löy­tyi hyvinkin perus­teel­lisia laskelmia siitä, miten perustel­tu­ja esite­tyt luvut oli­vat jne.

    Vaik­ka some halu­taan usein leima­ta vain hörhö­jen ja pop­ulistien pro­pa­gan­davä­li­neek­si, niin se on samal­la kuitenkin ilmeisen olelli­nen osa myös perustel­lun kri­it­tisyy­den kasvulle — toisaal­ta ihmiset pää­sevät hel­posti huo­maa­maan, etteivät ole yksin epäi­lyksi­neen, ja toisaal­ta kri­it­tistä ana­lyysia voidaan rak­en­taa joukkovoimal­la, mikä ylit­tää yksit­täisen “peräkam­marin pojan” kap­a­siteetin moninkertaisesti.

    Eli — poli­it­tisen jär­jestelmän päätök­sen­tekokyky tun­tuu jatku­vasti rapau­tu­van ja samaan aikaan kansan val­is­tuneisu­us ja tieton­saan­timah­dol­lisu­udet kas­va­vat. Tässä on sel­l­ainen ris­tiri­ita, jota “poli­it­ti­nen eli­it­ti” ei kovin kauaa pysty patoamaan…

  176. anonyy­mi: Miten huono­ja päätök­siä sit­ten voidaan estää tai perua, jos asioi­ta ei saa vastustaa?

    Minkälaista “tule­vaisu­u­den rak­en­tamista” se sel­l­ainen on, ettei huono­ja ideoita torpata?

    Kuka tässä puhui mitään eli­itistä? Tai siis kaipa se menee jo määritelmäl­lis­es­ti niin, jos päät­täjät kat­so­taan jonkin­laisek­si eli­itik­si, mut­ta älä lykkää sanan kon­no­taa­tioi­ta min­un niskoil­leni. Val­it­sit tuon sanan aivan itse. Oletet­tavasti valin­nal­la oli tarkoi­tus niput­taa min­ut johonkin ihmis­ryh­mään jotakin tarkoi­tus­ta varten.

    Olen tästä asi­as­ta Anonyymin kanssa samaa mieltä, vaik­ka hänen kir­joituk­sen­sa onkin vas­taus min­ulle. En tarkoit­tanut, etteikö kaikkea saisi vas­tus­taa, vaan ihmettelin sitä että jotkut tahot tun­tu­vat vas­tus­ta­van kaikkea.

    Demokra­t­ian idea­han on juuri se, että asioista keskustel­laan, niitä kan­nate­taan tai vas­tuste­taan, ja lop­ul­ta tehdään päätös. Guggen­heimin osalta pros­es­si taisi men­nä kutakuinkin näin.

    Laa­jem­pi pohdiskelu­ni syn­tyi siis siitä huomios­ta, että nyky­isin tun­tuu ole­van esil­lä ilmiö, jota voinee kut­sua vaikka­pa pop­ulis­mik­si. Sen käyt­tövoimana näyt­täisi ole­van ennen kaikkea läh­es kaikkien nyky­ilmiöi­den vas­tus­t­a­mi­nen. Minäkin vas­tus­tan monia asioi­ta, mut­ta samal­la mietin miten ne voisi tehdä paremmin.

    Eli­itistä kir­joit­taes­sani en viitan­nut Anonyymi­in henkilönä, enkä edes hänen kir­joituk­seen­sa, vaik­ka otinkin sen oman pohdiskelu­ni lähtäko­hdak­si. Kehit­telin vain ajatuk­siani vas­tus­tamis­es­ta yleisem­pään suun­taan. Pahoit­te­len, jos kir­joituk­ses­tani saat­toi saa­da väärän mielikuvan.

    Kir­joituk­sen ydin oli kuitenkin tämä: mik­si vas­tus­tus, jopa taide­museon vas­tus­tus, saa niin vihaisia sävyjä?

  177. ksee:

    Tämä tiivistää hyvin sen mikä on ehkä juurisyynä (tai ainakin yht­enä niistä) siinä, mik­si poli­iti­ikan arvos­tus on rom­ah­tanut ja mik­si mm. pop­ulisti­nen kap­ina­hen­ki on saanut val­lan monis­sa maissa.

    Edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian oikeu­tus on siinä ole­tuk­ses­sa, ettei kansalaisil­la ole aikaa pere­htyä kaikki­in päätet­täv­inä ole­vi­in asioi­hin ja sik­si on paras­ta vali­ta kansan­joukos­ta edus­ta­jia, joil­la olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet syven­tyä asioi­hin ja tehdä val­is­tunei­ta päätöksiä.

    Kun päät­tävä poruk­ka tun­tuu ole­van pääasi­as­sa numero­taido­ton­ta tai numerot “poli­it­tisel­la tah­dol­la” kor­vaavia hörhöjä, joiden ain­oa keino vas­ta­ta kri­ti­ikki­in on kieltää kaik­ki arvostelu ja tak­er­tua entistä suurem­mal­la ehdot­to­muudel­la kaikkein pöljimpi­inki­in päätök­si­in, seu­rauk­se­na on – no, juuri sitä mitä olemme voineet jo pidem­pään todis­taa – surkeaa lain­säädän­töä, itseään vas­taan kään­tyviä säädök­siä, kokon­ais­ten teol­lisu­u­den alo­jen ram­paut­tamisia ja toisaal­la taas riskit­tömien raha-automaat­tien luomisia koi­jareille jne.

    Kyl­lä tässä var­maankin alka­isi ole­maan aika kek­siä yhteiskun­ta ja poli­it­ti­nen jär­jestelmä uudestaan?

    Min­ul­la on poli­it­ti­sista päät­täjistämme parem­pi käsi­tys kuin Kseel­lä, vaik­ka tietysti joukos­sa on juuri noin epäkelpo­jakin tapauk­sia. Ihme­tys­tä herät­tää vain se mik­si kansa, jol­la on demokra­ti­as­sa kuitenkin jotain val­taa, ei tee asialle jotain? Mik­si äänestäjät halu­a­vat vain näpäyt­tää poli­it­tista eli­it­tiä, sen sijaan että val­it­si­si­vat tilalle sel­l­aisia, joil­la on kykyä tehdä noi­ta val­is­tunei­ta päätöksiä?

    Edus­tuk­sel­lista demokra­ti­aa kan­natan itsekin. Ei min­ul­lakaan ole aikaa ja mah­dol­lisuuk­sia pere­htyä jokaiseen päätet­tävään asi­aan, vaan halu­an äänestämäni poli­itikon sen tekevän. Hänet val­it­sen yhteis­ten arvo­jen perus­teel­la, en yksit­täis­ten mielip­itei­den mukaan.

    Nämä demokra­t­ian ongel­mat, pop­ulisti­nen kap­ina­hen­ki ja kaik­ki muu, ovat hyvin tärkeitä asioi­ta pohtia. Ei min­ul­la ole niihin valmi­ita vas­tauk­sia, vaik­ka koetankin niitä pienessä päässäni pohdiskel­la. Hyviä ainek­sia sille antaa avoin keskustelu.

  178. ksee: Tästä jäi vielä some – eli ihan samal­la taval­la kuin some toimii val­hei­den ja salali­it­to­te­o­ri­oiden lev­iämisväylänä se toimii myös oikean tiedon ja perustel­tu­jen epäi­ly­jen välittäjänä.

    Kun nyt olen vauhti­in päässyt niin kom­men­toin vielä tätäkin. Olen aivan samaa mieltä.

    On hienoa, että meil­lä on some, joka antaa meille taval­lisille ihmisille mah­dol­lisu­u­den saa­da äänemme kuu­lumaan (ja ainakin yksi poli­itikko tämänkin kir­joituk­sen jopa lukee — Osmo Soin­in­vaara­han joutuu tark­ista­maan etten aivan lev­ot­to­mia kir­joit­tele). Samaan aikaan on turhaut­tavaa miten paljon somes­sa on mata­lamielistä sät­timistä ja tahal­lista väärien tieto­jen levittämistä.

    Vaatii melkoista luku­taitoa erot­taa edel­lä maini­tut asi­at toi­sis­taan, eikä meil­lä kaikil­la sitä taitoa ole. Ehkä kyse on kuitenkin vain siitä, että uute­na ilmiönä some vielä hakee muo­toaan ja ajan myötä nuo kiel­teiset ilmiöt vähenevät. Toiv­otaan ainakin.

  179. Somerai­vo pon ikävä ilmiö. Mut­ta ilimö sinänäs ony­htö van­ha kuin ihmiskut­na itse. Nyt on vain tehokas keino tuo­da esi­in v…aa oloaan.

    Kuin­ka mon­ta someraivovoestiä sait jakuin­ka mon­elta eri henkilöltä? Ja kuin­ka mon­ta sekopäätä näinkin suures­ta kaupungista (ml koko pääkaupunkiseu­tu) löytyy?

  180. Pekka T.: Kir­joituk­sen ydin oli kuitenkin tämä: mik­si vas­tus­tus, jopa taide­museon vas­tus­tus, saa niin vihaisia sävyjä? 

    Kos­ka, esimerkkinä tämä taide­museo, aivan ilmi­selvästi ja helpon perustel­lusti huonot ideat elävät jonkin pienen sisäpi­iriryh­män aja­mana ja löytävät jostain oikoteitä päätök­sen­tekoon ja kansalaisia edus­ta­va jär­jestelmä saa ne vain vaivoin este­tyk­si. Tämäkään ei ole lop­ulli­nen tilanne vaan ne tuo­daan kuse­tuk­sensekaise­na väsy­tys­tais­telu­na alati uudelleen “päätet­täväk­si” hie­man eri muo­toon puet­tuna, jos halut­tua lop­putu­losta ei ole saatu.

    Onhan se vähän ongel­mallista ja päät­tävässä ase­mas­sa toimivia kohti vihaa syn­nyt­tävää, jos kuka tahansa, joka vielä kyke­nee sen­hetkisen älyl­lisen kap­a­siteet­tin­sa puoles­ta iskemään kolikoi­ta baari­tiskille, voi perustel­lusti kat­soa edes jol­lain merkit­täväl­lä käytän­nön tasol­la ymmärtävän­sä asi­as­sa yksinker­taisia, todel­lisia ongelmia, joi­ta merkit­tävä osa päät­tävää pros­es­sia ei edes suos­tu tun­nus­ta­maan vaan leimaa tämän asian esille otta­van epä­toiv­o­tuk­si henkilök­si, ja näkee, että asi­as­sa voisi samantien myös tehdä lop­ullisen päätök­sen eikä vei­va­ta sitä loputtomiin.

    Pekka T.: Ihme­tys­tä herät­tää vain se mik­si kansa, jol­la on demokra­ti­as­sa kuitenkin jotain val­taa, ei tee asialle jotain? Mik­si äänestäjät halu­a­vat vain näpäyt­tää poli­it­tista eli­it­tiä, sen sijaan että val­it­si­si­vat tilalle sel­l­aisia, joil­la on kykyä tehdä noi­ta val­is­tunei­ta päätöksiä? 

    Poli­it­ti­nen jär­jestelmä tuo jostain syys­tä aika heikosti tuol­laisia ihmisiä esille ja media ei tue kansalaista asi­apo­h­jaises­sa päätök­sen­teossa vaan vaa­likaudel­la kuin vaa­likaudel­la koko hom­ma usein jumit­tuu yhteen tai kah­teen puheenai­heeseen ja hyvin kapeisi­in näkökul­mi­in. Minus­ta on käsit­tämätön­tä, miten edes perusar­vo­ja ei kyetä tiedo­tusvä­lineis­sä välit­tämään äänestäjille, jol­loin pieni­palkkaiset sairaan­hoita­jat pää­tyvät äänestämään työväen ystävää Kokoomus­ta. Lisäk­si nämä kaik­ki tyy­tymät­tömät ihmiset myöskin edus­ta­vat eri poli­it­tisia ilman­su­un­tia, eivätkä siten kykene käyt­tämään joukkovoimaa jär­jestelmän uud­is­tamisek­si. Muuten­han hei­dän äänestämän­sä puolue pait­si uud­is­tu­isi nousisi myös heit­tämäl­lä johta­van puolueen asemaan.

    Tyy­tymät­tömyyt­tä, katkeru­ut­ta ja äänet­tömäk­si jätet­tyjä. Näille ihmisille kan­nat­taisi oikeast ite­hdä jotain siel­lä poli­it­ti­sis­sa elimis­sa — enkä tarkoi­ta objek­teina. Voisi aloit­taa vaik­ka akti­ivisel­la kuun­telemisel­la ja jatkaa vuorop­uhelu­un ja ymmärtämiseen.

  181. anonyy­mi: Kos­ka, esimerkkinä tämä taide­museo, aivan ilmi­selvästi ja helpon perustel­lusti huonot ideat elävät jonkin pienen sisäpi­iriryh­män aja­mana ja löytävät jostain oikoteitä päätök­sen­tekoon ja kansalaisia edus­ta­va jär­jestelmä saa ne vain vaivoin este­tyk­si. Tämäkään ei ole lop­ulli­nen tilanne vaan ne tuo­daan kuse­tuk­sensekaise­na väsy­tys­tais­telu­na alati uudelleen “päätet­täväk­si” hie­man eri muo­toon puet­tuna, jos halut­tua lop­putu­losta ei ole saatu.

    Eihän se niin ole, että Guggen­heim olisi ollut yksikäsit­teisen huono idea, jon­ka vain kansan viisaus pystyi estämään. Sil­lä oli kan­nat­ta­jansa ja vas­tus­ta­jansa ja molem­mil­la oli näke­myk­si­in­sä hyvät perus­teet. Kysymys oli arvoista, ei kiis­tat­tomista tosiasioista.

    En ymmär­rä myöskään tuo­ta väsy­tys­tais­telua. Ensin Guggen­heimia ei hyväksyt­ty, kos­ka kokon­aisu­ut­ta ei kat­sot­tu riit­tävän hyväk­si, joten han­kkeen puuhamiehet paran­si­vat kokon­aisu­ut­ta. Mikä tässä on arveluttavaa?

    Edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian kan­nat­ta­jana minus­ta on myös oikein, että päätök­sen tekivät kansan val­it­se­mat edus­ta­jat, ei gallupi­en huu­toäänestys. Poli­itikoil­la kun kuitenkin oli mah­dol­lisu­us pere­htyä suun­nitel­maan ja sen perusteisi­in parem­min kuin esimerkik­si minulla.

    Mikä tässä meni väärin? Mik­si poli­itikot eivät olisi toim­i­neet vil­pit­tömästi paras­ta ratkaisua hakien? Ja varsinkin: mik­si viha?

    Poli­it­ti­nen jär­jestelmä tuo jostain syys­tä aika heikosti tuol­laisia ihmisiä esille ja media ei tue kansalaista asi­apo­h­jaises­sa päätök­sen­teossa vaan vaa­likaudel­la kuin vaa­likaudel­la koko hom­ma usein jumit­tuu yhteen tai kah­teen puheenai­heeseen ja hyvin kapeisi­in näkökulmiin.

    Tyy­tymät­tömyyt­tä, katkeru­ut­ta ja äänet­tömäk­si jätet­tyjä. Näille ihmisille kan­nat­taisi oikeast ite­hdä jotain siel­lä poli­it­ti­sis­sa elimis­sa — enkä tarkoi­ta objek­teina. Voisi aloit­taa vaik­ka akti­ivisel­la kuun­telemisel­la ja jatkaa vuorop­uhelu­un ja ymmärtämiseen.

    Tämä on tärkeää pohdiskelua. Mikä on poli­it­tises­sa jär­jestelmässämme, demokra­ti­as­sa, vikana, jos se jät­tää kovin suuren joukon ihmisiä tyy­tymät­tömik­si? Mitä sille pitäisi ja voisi tehdä?

    Taustal­la on se vielä suurem­pi kysymys: mik­si län­si­mais­sa kansa jakaan­tuu enenevässä määrin kah­tia? Mik­si käsi­tyk­set suun­nas­ta, johon yhteiskun­taa halu­taan kehit­tää, eivät kohtaa? Mik­si nämä kah­ti­a­jakau­tuneet ryh­mät eivät kuule toisi­aan? Mitä tälle pitäisi ja voisi tehdä?

  182. Pekka T.: Eihän se niin ole, että Guggen­heim olisi ollut yksikäsit­teisen huono idea 

    Ei yksikäsit­teisen huono, mut­ta jol­lain taval­la ilmi­selvästi ja hel­posti perusteltavasti huono kuitenkin.

    Pekka T.: Ja varsinkin: mik­si viha? 

    Ilmeis­es­ti et nyt vain ymmär­rä, joten lope­ta kysyminen.

  183. Pekka T.: Tämä on tärkeää pohdiskelua. Mikä on poli­it­tises­sa jär­jestelmässämme, demokra­ti­as­sa, vikana, jos se jät­tää kovin suuren joukon ihmisiä tyy­tymät­tömik­si? Mitä sille pitäisi ja voisi tehdä?

    Onko­han se pelkästään demokra­t­ian syy? Osasyynä saat­taa olla neljäs valtiomahti. 

    On mie­lenki­ir­toista seu­ra­ta tänään julka­istu­jen PISA-tulosten rapor­toin­tia ja ana­lyy­se­jä medi­as­sa. Muu­tok­sia huonoon suun­taan on kiis­tat­ta tapah­tunut, mut­ta siinä, mikä nousee juurisyyk­si, on luul­tavasti melkoista hajontaa. 

    Jos aikaa on, asi­as­ta kiin­nos­tunei­den kan­nataa käy­dä itse OECDn PISA sivuilla.

  184. Tapio: On mie­lenki­ir­toista seu­ra­ta tänään julka­istu­jen PISA-tulosten rapor­toin­tia ja ana­lyy­se­jä medi­as­sa. Muu­tok­sia huonoon suun­taan on kiis­tat­ta tapah­tunut, mut­ta siinä, mikä nousee juurisyyk­si, on luul­tavasti melkoista hajontaa. 

    En mal­ta olla jatka­mat­ta: Kat­so­taan nyt kel­losta, mil­loin tulee ensim­mäi­nen seli­tys, “…, että huonon kehi­tyk­sen syynä ovat nykyisen hal­li­tuk­sen tekemät bud­jet­tileikkauk­set koulutukseen”.

  185. Tapio: En mal­ta olla jatka­mat­ta: Kat­so­taan nyt kel­losta, mil­loin tulee ensim­mäi­nen seli­tys, “…, että huonon kehi­tyk­sen syynä ovat nykyisen hal­li­tuk­sen tekemät bud­jet­tileikkauk­set koulutukseen”.

    Aamun uuti­sis­sa, tot­ta kai. Hymyä vain!

  186. Tapio: Muu­tok­sia huonoon suun­taan on kiis­tat­ta tapah­tunut, mut­ta siinä, mikä nousee juurisyyk­si, on luul­tavasti melkoista hajontaa.

    Tarkoi­tatko sitä, että tänne on tul­lut maahanmuuttajia?

    Talous­sanomis­sa oli täm­möi­nen jut­tu tänään:

    http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000004895108.html

    Samaan aikaan uuti­soidaan, että pos­tivä­ki pekää että jopa tuhan­sia ihmisiä joutuu työttömäksi.

    Ongel­ma on lyhyesti se, että yri­tyk­set, jot­ka eivät investoi koneisi­in ja automaa­tioon vaan investoi­vat ihmisi­in eivät pär­jää kil­pailus­sa — tai jos ihmisiä tarvi­taan, ne kan­nat­taa joko siirtää ulko­maille tai han­kkia ulkomailta.

    Tässä on esim. kak­si uutista samas­ta aiheesta, ensin vuodelta 2015 ilouutinen:

    http://rakennusliitto.fi/2015/11/13/lahes-tuhat-rakentajaa-tyollistyy-aanekoskella/

    “Äänekosken uuden sel­l­ute­htaan rak­en­t­a­mi­nen helpot­taa kum­masti rak­en­ta­jien työl­lisyys­ti­lan­net­ta Kes­ki-Suomes­sa. Jo lokaku­us­sa työ­maal­la pais­ki hom­mia 300 rak­en­ta­jaa, mut­ta ensi keväänä määrä kohoaa läh­es tuhanteen.”

    Sit­ten kat­saus tilanteeseen 2016:

    http://www.ksml.fi/talous/Harkimo-ihmettelee-Miksei-%C3%84%C3%A4nekosken-biotuotetehtaan-ty%C3%B6maa-ty%C3%B6llist%C3%A4-keskisuomalaisia/886464

    “Työ­maal­la oli lokaku­us­sa 1540 ulko­maista työn­tek­i­jää, mut­ta vain sata paikallista, Hjal­lis Harki­mo kir­joit­taa blogissaan”

  187. Tero Tolo­nen: Tarkoi­tatko sitä, että tänne on tul­lut maahanmuuttajia?

    Talous­sanomis­sa oli täm­möi­nen jut­tu tänään:

    http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000004895108.html

    Samaan aikaan uuti­soidaan, että pos­tivä­ki pekää että jopa tuhan­sia ihmisiä joutuu työttömäksi.

    Ongel­ma on lyhyesti se, että yri­tyk­set, jot­ka eivät investoi koneisi­in ja automaa­tioon vaan investoi­vat ihmisi­in eivät pär­jää kil­pailus­sa – tai jos ihmisiä tarvi­taan, ne kan­nat­taa joko siirtää ulko­maille tai han­kkia ulkomailta.

    Tässä on esim. kak­si uutista samas­ta aiheesta, ensin vuodelta 2015 ilouutinen:

    http://rakennusliitto.fi/2015/11/13/lahes-tuhat-rakentajaa-tyollistyy-aanekoskella/

    “Äänekosken uuden sel­l­ute­htaan rak­en­t­a­mi­nen helpot­taa kum­masti rak­en­ta­jien työl­lisyys­ti­lan­net­ta Kes­ki-Suomes­sa. Jo lokaku­us­sa työ­maal­la pais­ki hom­mia 300 rak­en­ta­jaa, mut­ta ensi keväänä määrä kohoaa läh­es tuhanteen.”

    Sit­ten kat­saus tilanteeseen 2016:

    http://www.ksml.fi/talous/Harkimo-ihmettelee-Miksei-%C3%84%C3%A4nekosken-biotuotetehtaan-ty%C3%B6maa-ty%C3%B6llist%C3%A4-keskisuomalaisia/886464

    “Työ­maal­la oli lokaku­us­sa 1540 ulko­maista työn­tek­i­jää, mut­ta vain sata paikallista, Hjal­lis Harki­mo kir­joit­taa blogissaan”

    Viit­tasin pelkästään 6.12. julka­is­tu­i­hin PISA-tutkimuk­sen tuloksiin. 

    Maa­han­muut­to huomioidaan PISAs­sa. Odotel­laan ammat­ti­lais­ten tekemiä kun­nol­lisia analyyseja.

  188. Tapio: En mal­ta olla jatka­mat­ta: Kat­so­taan nyt kel­losta, mil­loin tulee ensim­mäi­nen seli­tys, “…, että huonon kehi­tyk­sen syynä ovat nykyisen hal­li­tuk­sen tekemät bud­jet­tileikkauk­set koulutukseen”.

    hh: Aamun uuti­sis­sa, tot­ta kai. Hymyä vain!

    Pisa-kokeet pidet­ti­in kevääl­lä 2015, käsit­tääk­seni ennen Sip­ilän hal­li­tuk­sen nim­i­tys­tä. Sip­ilän 1. bud­jet­ti on vuo­den 2016 budjetti.

  189. anonyy­mi: Ei yksikäsit­teisen huono, mut­ta jol­lain taval­la ilmi­selvästi ja hel­posti perusteltavasti huono kuitenkin.

    Mielip­i­teesi Guggen­heimista on pätevä. Se on kuitenkin vain mielipi­de, ei tosi­a­sia. Mon­et ihmiset toisaal­ta kan­nat­ti­vat museo­ta ja tekivät sen yhtä lail­la pätevin perustein.

    Meil­lä ihmisil­lä on kovin eri­laisia arvo­ja ja sik­si voimme niiden poh­jal­ta pää­tyä aivan eri­laisi­in johtopäätök­si­in. Kun­nioite­taan tätä eri­laisu­ut­ta ja annetaan demokraat­tisen pros­essin hoitaa päätökset.

  190. Pekka T.: Mielip­i­teesi Guggen­heimista on pätevä. Se on kuitenkin vain mielipi­de, ei tosi­a­sia. Mon­et ihmiset toisaal­ta kan­nat­ti­vat museo­ta ja tekivät sen yhtä lail­la pätevin perustein. 

    Et käsit­tääk­seni kysynyt tuota.
    Han­kkeen kuin han­kkeen perusteluis­sa pitäisi pystyä paljon parempaan.

  191. Tom­mi Uschanov: Suomen pelimuseo, joka aukeaa Tam­pereel­la tammikuussa

    No vih­doin tuli käy­tyä ja oli­pa se hyvä — ylit­ti odotuk­set ja täy­tyy käy­dä vielä uud­estaankin, ei yhdel­lä käyn­nil­lä ehtinyt kuin kevyen yleisku­van saada.

Vastaa käyttäjälle Epätietoinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.