Onnittelut tilastotieteen opiskelijoille

Kävin lau­an­tai­na pitä­mäs­sä juh­la­pu­heen Turun yolio­pis­ton tilas­to­tie­teen opis­ke­li­joi­den aina­jär­jes­tön, Sta­tis­ti­kan 35-vuo­tis­juh­las­sa. Täs­sä ulko­muis­tis­ta kir­joi­tet­tu puheen­vuo­ro­ni suun­nil­leen sel­lai­se­na kuin sen pidin.

Aluk­si haluan onni­tel­la tei­tä hyväs­tä aine­va­lin­nas­ta. Voin koke­muk­ses­ta sanoa, että tilas­to­tie­tei­li­jän elä­mä on mie­len­kiin­tois­ta. Tilas­to­tie­de aut­taa ymmär­tä­mään ja jäsen­tä­mään maa­il­maa ja sen ilmiöi­tä ehkä parem­min kuin mikään muu.

Tapa­sin jos­kus kou­lu­lai­se­na kie­li­kurs­sil­la Hei­del­ber­gis­sä bel­gia­lai­sen kave­rin, Phi­lip­pe van Parijs’n, jon­ka kans­sa meil­lä synk­ka­si todel­la hyvin. Jat­koim­me jon­kin aikaa kir­jeen­vaih­toa, mut­ta aikaa myö­ten yhteys kat­ke­si. Tapa­sin hänet odot­ta­mat­ta pari­kym­men­tä vuot­ta myö­hem­min erääs­sä semi­naa­ris­sa Tuk­hol­mas­sa. Me olim­me teh­neet elä­mäs­säm­me mel­kein samo­ja asioi­ta. Olim­me esi­mer­kik­si molem­mat kehit­tä­neet perus­tu­lo­mal­lin ja vie­lä­pä saman­lai­set mal­lin ja perus­tel­let sitä samal­la, aika poik­keuk­sel­li­sel­la tavalla.

Hän oli aloit­ta­nut opin­not käy­tän­nöl­li­ses­sä filo­so­fias­sa ja jat­ka­nut tilas­to­tie­tee­seen. ”Tilas­to­tie­tees­sä filo­so­fi­nen ajat­te­lu hui­pen­tuu”, hän sanoi. Vähän pidin tätä ensin yllät­tä­vä­nä, mut­ta todel­la. Mitä filo­so­fia sanoo todel­li­suu­den hah­mot­ta­mi­ses­ta, sen tilas­to­tie­de sanoo täsmällisemmin.

Kun filo­so­fi tyy­tyy sano­maan, että vaik­ka kaik­ki paloau­tot ovat punai­sia, ei täs­tä voi pää­tel­lä, että kaik­ki punai­set autot ovat paloau­to­ja, tilas­to­tie­de opet­taa las­ke­maan, mil­lä toden­nä­köi­syy­del­lä vas­taan tule­va punai­nen auto on paloauto.

Alus­sa oli mil­li­met­ri­pa­pe­ri ja pöytälaskin

Kun aloi­tin tilas­to­tie­teen, ei ollut tie­to­ko­nei­ta vaan pöy­tä­las­ki­mia eikä ollut elekt­ro­ni­sia tie­to­kan­to­ja. Tilas­tot naput­te­lim­me käsin pape­ri­sis­ta taulukoista.

Minut kaa­pat­tiin ensim­mäi­sen opis­ke­lu­vuo­den jäl­keen Pos­tin lii­ke­ta­lou­del­li­seen tut­ki­mus­lai­tok­seen, jota joh­ti pro­fes­so­ri Leo Törn­qvist. Tuos­sa lai­tok­ses­sa kou­lu­tet­tiin mel­kein kaik­ki Suo­men par­haat tilas­to­tie­tei­li­jät. En tie­dä, mitä pos­ti sii­tä hyö­tyi, mut­ta tuo­hon aikaan tilin­tar­kas­ta­jat oli­vat suu­ri­piir­tei­sem­piä kuin nykyisin.

Juu­ri tuol­loin tuli­vat ensim­mäi­set tie­to­ko­neet käyt­töön. Niis­sä ei ollut tilas­tol­li­sia ohjel­mia, vaan ne piti minun­kin ohjel­moi­da itse. Istah­din maa­nan­tai­aa­mu­na tuo­lil­le, jos­ta per­jan­tai­na oli läh­te­nyt Urpo Lep­pä­nen ja perin hänel­tä tele­ty­pe ‑päät­teen, jota minun piti ope­tel­la ohjel­moi­maan ilman mitään koulutusta.

Hyvä­nä puo­le­na täs­sä oli, että var­mas­ti tie­sin mitä kone tekee, kun olin sen itse ohjel­moi­nut. En voi ymmär­tää tut­ki­jaa, joka kysyt­täes­sä, miten tämä tulos on saa­tu, osaa ker­toa ohjel­man kau­pal­li­sen nimen mut­ta ei sitä, mitä tuo ohjel­ma tark­kaan ottaen aineis­tol­le tekee.

Törn­qvist opet­ti meil­le, että tilas­tol­li­nen tut­ki­mus on lähin­nä käsi­työ­tä, jos­sa abstrak­tit kaa­vat ovat vain apu­vä­li­ne. Tär­keäm­pää kuin että regres­sio­mal­lin sto­kas­ti­nen jään­nös­ter­mi ter­mi on oikein mää­ri­tel­ty, on että itse mal­li on jär­ke­vä ja kuvaa ilmiö­tä. Pahin­ta mitä saat­toi teh­dä oli ”dimen­sio­vir­he” – jos esi­mer­kik­si tulos muut­tuu, kun mit­tayk­sik­kö muu­te­taan met­reis­tä jaloik­si, on teh­ty dimensiovirhe.

Tut­ki­mus aloi­tet­tiin aina piir­tä­mäl­lä aineis­tos­ta kuvia. Aluk­si mil­li­met­ri­pa­pe­ril­le, mut­ta myö­hem­min toi­sen legen­daa­ri­sen pro­fes­so­rin, Sep­po ”Ollin isä” Mus­to­sen pien­tie­to­ko­ne Wang:ille kehit­tä­mäl­lä Survo-ohjelmistolla.

Tuo­hon aikaan alkoi­vat hie­nos­tu­neem­mat mate­maat­ti­set mal­lit tun­kea näyt­tä­möl­le. Mate­maat­ti­sem­pi tilas­to­tie­teen suun­taus ihas­tui esi­mer­kik­si Box-Jen­kins ‑mal­lei­hin, jos­sa aika­sar­jan jään­nös­ter­min ole­tet­tiin kiin­te­ää auto­regress­sii­vis­tä mal­lia. Meis­tä se oli ihan ros­kaa. Jos­sain pape­ri­teh­taan pro­ses­sis­sa voi aja­tel­la, että vii­ve­mal­li pysyy vakio­na, mut­ta ei yhteis­kun­nal­li­sis­sa aika­sar­jois­sa yli vuo­si­kym­men­ten. Me kut­suim­me­kin sitä Black-Box Jen­kins ‑mal­lik­si.

Tie­sim­me, mitä on tulos­sa. Las­ken­ta­ka­pa­si­teet­ti kehit­tyi­si hui­mas­ti ja tuli­si val­ta­van pal­jon suu­rem­pia data-aineis­to­ja, kun tilas­to­ja alet­tai­siin teh­dä sähköisesti.

Kuvit­te­lim­me, että yhteis­kun­nal­li­nen tie­to muut­tui­si tar­kas­ti ja ennus­teet para­ni­si­vat val­ta­vas­ti. Yrjö Ahma­vaa­ra puhui kyber­ne­tii­kas­ta, opis­ta yhteis­kun­nan opti­maa­li­ses­ta ohjaa­mi­ses­ta, kun kaik­ki vai­ku­tus­me­ka­nis­mit tunnettaisiin.

Vapau­dut­tai­siin esi­mer­kik­si mal­leis­sa pie­nim­män neliö­sum­man mene­tel­mis­tä, jot­ka ovat kovin herk­kiä poik­kea­vil­le havain­noil­le. Eihän kukaan kuvit­te­le, että maa­il­ma nou­dat­tai­si mul­ti­nor­maa­li­ja­kau­maa. Se on vain hel­pom­pi laskea.

Mut­ta nii­tä pie­nim­män neliö­sum­man mal­le­ja käy­te­tään edel­leen. Epä­li­ne­aa­ri­sia mal­le­ja nyt sen­tään on tarjolla.

Räjäh­dys­mäi­ses­ti kas­va­nee­seen las­ken­ta­ka­pa­si­teet­tiin ja val­ta­viin tie­toai­neis­toi­hin näh­den aika vähän on edis­tyt­ty ajois­ta, jol­loin me teim­me omia yksin­ker­tai­sia, mut­ta var­sin hyvin ennus­ta­via mallejamme.

Dataa on, mut­ta sitä ei osa­ta ana­ly­soi­da. Tilas­to­tie­tei­li­jöi­tä on aivan lii­an vähän. Kai­ken maa­il­man tohe­lot las­ke­vat ana­lyy­se­ja tie­to­ko­neoh­jel­mil­la, joi­den toi­min­taa he eivät ymmärrä.

Kuu­lun erää­seen Hel­sin­gin yli­opis­ton neu­vot­te­lu­kun­taan, johon kuu­luu myös Juha­na Var­tiai­nen. Erääs­sä kes­kus­te­lus­sa hän sanoi, että yli­opis­ton pitäi­si opet­taa kai­kil­le tut­ki­ja­kou­lu­tuk­sen saa­vil­le tilas­to­tie­det­tä syvällisesti.

Minun aika­na­ni ei ollut käsi­tet­tä työ­tön tilas­to­tie­tei­li­jä, eikä sel­lais­ta kuu­lem­ma ole löy­ty­nyt tääl­tä Turustakaan.

Todel­la mer­kit­tä­viä vää­rin­tul­kin­to­ja syn­tyy, kun kor­re­laa­tio samais­te­taan kausa­li­teet­tiin. Tie­däm­me esi­mer­kik­si, että työt­tö­mien ter­veys on hei­kom­paa kuin työs­sä ole­vien ter­veys ja että eri­tyi­sen huo­no ter­veys on pit­kään työt­tö­mä­nä olleil­la. Täs­tä on pää­tel­ty, että työt­tö­myys altis­taa ihmi­siä sai­ras­tu­maan ja sik­si työt­tö­myy­sa­jan ter­vey­den­huol­toon tulee panostaa.

Tosia­sias­sa sai­raus tekee työt­tö­mäk­si ja mitä huo­nom­pi on ter­veys työt­tö­myy­den alkaes­sa, sitä pidem­pään työt­tö­myys kes­tää. Työt­tö­myy­den aika­na ter­vey­den­ti­la ei heik­ke­ne – itsea­sias­sa vähän para­nee. Niin­pä rat­kai­su ongel­maa on muu­al­la – työ­elä­mäm­me on lii­an nir­so työn­te­ki­jöi­den ter­vey­den suhteen.

Tääl­lä Turus­sa jul­kis­tet­tiin tie­to, jon­ka mukaan lap­si kan­nat­taa pan­na mah­dol­li­sim­man nuo­re­na päi­vä­hoi­toon, kos­ka nuo­re­na päi­vä­hoi­toon menes­ty­vät opin­nois­saan paremmin.

Luu­len, että jokai­nen tilas­to­tie­det­tä osaa­va osa­si epäil­lä tulos­ta ja vää­rä se oli­kin. Äidin kou­lu­tus­ta­so ennus­taa lap­sen menes­tys­tä ja hyvin kou­lu­te­tut nai­set pane­vat lap­sen­sa päi­vä­hoi­toon ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä nopeam­min kuin vaik­ka­pa valin­ta­myy­mä­län kas­sal­la työs­ken­te­le­vät. Kun äidin kou­lu­tus­ta­so vakioi­daan, mitään seli­tys­tä ei jää päi­vä­hoi­don aloi­tusiän ja opin­to­me­nes­tyk­sen välille.

Ajat­te­lin lähet­tää tääl­tä ter­vei­siä Hel­sin­gin Sano­mil­le. Mel­kein jokai­nen tämän kal­tai­nen uuti­nen on leh­des­sä vää­rin tai aina­kin hyvin puut­teel­li­ses­ti seli­tet­ty. Kan­nat­tai­si pal­ka­ta päi­vys­tä­vä tilas­to­tie­tei­li­jä tar­kas­ta­maan uuti­set, jois­sa vii­ta­taan johon­kin tilas­tol­li­seen riip­pu­vuu­teen. Sama hen­ki­lö voi­si tar­kis­taa leh­des­sä jul­kais­ta­vat graa­fit, jot­ka ovat mel­kein aina joten­kin väärin.

Sanoin, että tilas­to­tie­teen opin­not aut­ta­vat teke­mään elä­mäs­tä mie­len­kiin­tois­ta. En voi kui­ten­kaan mie­len­kiin­tois­ta elä­mää kenel­le­kään luva­ta. Itse se pitää teh­dä, mut­ta tilas­to­tie­de antaa sii­hen hyvät eväät.

Jär­jes­tä­jät pyy­si­vät, ettei puhee­ni oli­si poliit­ti­ses­ti kovin kan­taa otta­va. Nyt tulee tuo pelät­ty yhteis­kun­nal­li­nen osuus.

Olem­me siir­ty­neet nopeas­ti totuu­den jäl­kei­seen aikaan. Tie­dät­te­hän: ”Tosi­asiat, niil­lä nyt voi perus­tel­la mitä hyvänsä.”

Tilas­to­tie­tei­li­jän pitäi­si olla fak­to­jen puo­lel­la ja ker­toa kär­si­väl­li­ses­ti myös sii­tä, mitä tie­däm­me kausa­li­tee­tis­ta – ja mitä emme tiedä.

Kun olem­me yli­opis­tol­la, ole­tan, että kuu­li­joi­na on pal­jon nii­tä, jot­ka ajat­te­le­vat täs­tä maa­il­mas­ta saman­suun­tai­ses­ti kuin minä. Haluan sanoa teil­le, että toi­ve esit­tää fak­to­ja vali­koi­den omaa maa­il­man­ku­vaa pön­kit­tä­väs­ti ei kos­ke vain ”nii­tä toi­sia”, vaan se kos­kee aika ajoin myös meitä.

Tei­dän­kin ”hei­mon­ne” odot­taa teil­tä puheen­vuo­ro­ja ja sel­lais­ta näyt­töä, joka tukee hei­mon omaa arvo­maa­il­maa. Jos­kus tosi­asiat puhu­vat omaa arvo­maa­il­maa vas­taan. Sil­loin­kin ne on roh­jet­ta­va tuo­da jul­ki. Sii­tä ei aina tule sel­kään taput­te­lua, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä se joh­taa kui­ten­kin parem­paan tulokseen.

Säi­lyt­tä­kää tut­ki­jan ute­liai­suus ja älyl­li­nen rehel­li­syys. Jou­kos­sa huu­ta­van elä­vä voi olla hel­pom­paa, mut­ta mie­len­kiin­tois­ta se ei ole.

38 vastausta artikkeliin “Onnittelut tilastotieteen opiskelijoille”

  1. Tilas­to­tie­de aut­taa ymmär­tä­mään parem­min maa­il­maa vain jos muka­na on ymmär­rys tut­kit­ta­van ilmiön luon­tees­ta. Esi­mer­kik­si mitä työt­tö­myys tai päi­vä­hoi­to vai­kut­ta­vat tilas­tol­li­ses­ti — on olta­va tun­tu­ma sii­hen, mitä ne ovat ja tar­koit­ta­vat eri­lais­ten ihmis­ten ja olo­suh­tei­den todellisuudessa.
    Esi­merk­ki teks­tis­tä­si: On vää­rin sanoa “työt­tö­myys altis­taa ihmi­siä…” kos­ka työt­tö­myys vai­kut­taa eri ihmi­siin eri tavoin. Var­mas­ti työt­tö­myys altis­taa monia sai­ras­tu­maan, toi­sia vah­vis­tu­maan — tilas­tol­li­ses­ti työt­tö­myy­den koko­nais­vai­ku­tus ter­vey­den­ti­laan nyky­olois­sa Suo­mes­sa ei siis ilmei­ses­ti ole suu­ri mut­ta vaik­ka oli­si, ei sil­ti voi sanoa “työt­tö­myys altis­taa ihmisiä”.
    Tilas­to­jen vää­rin­lu­ke­mi­nen ilman ilmiön parem­paa tun­te­mis­ta on mer­kit­tä­vä syy­pää nyky­maa­il­man ongel­miin kos­kien mm. lää­ke­tie­det­tä ja yhteis­kun­ta­po­li­tiik­kaa. Nume­ro­jen — tilas­to­jen — esit­tä­mi­nen on pal­jon uskot­ta­vam­paa kuin aidon ymmär­ryk­sen ja nii­hin tukeu­tu­van argu­men­toin­nin ja pohdiskelun.
    Tilas­tot ovat apu­vä­li­ne ja hyvä tapa kont­rol­loi­da ja kysyä. Ter­vei­se­si Hesa­ril­le ovat pai­kal­laan mut­ta kui­ten­kin val­lal­la on nume­rous­ko­vais­ten liit­to, jos­sa Hesa­ri nos­taa talous­tun­ti­jat ja muut nume­ron­pyö­rit­tä­jät kor­keim­paan kas­tiin asian­tun­ti­joik­si mis­tä tahan­sa aihees­ta — sel­väs­ti edes tilas­to­ja ymmär­tä­mät­tä siis.

  2. Tai­taa olla tuo blo­gi­teks­ti lii­tet­ty kah­teen ker­taan, kun alkoi teks­ti vai­kut­taa tutul­ta jos­sa­kin vaiheessa;) .

    Tut­ki­mus aloi­tet­tiin aina piir­tä­mäl­lä aineis­tos­ta kuvia. Aluk­si mil­li­met­ri­pa­pe­ril­le, mut­ta myö­hem­min toi­sen legen­daa­ri­sen pro­fes­so­rin, Sep­po ”Ollin isä” Mus­to­sen pien­tie­to­ko­ne Wang:ille kehit­tä­mäl­lä Survo-ohjelmistolla.”

    Jos­kus DNA-tie­to­ja tut­kies­sa­ni tör­mä­sin ilmai­seen tilas­to-ohjel­mis­toon nimel­tä R (https://www.r‑project.org/) ja sii­hen imple­men­toi­tuun Sur­vo-lisä­osaan (http://www.survo.fi/muste/).

  3. Tilas­to­tie­de on hyvä apu jon­kin muun alan asian­tun­ti­jal­le mut­ta jos tilas­toil­la ja tilas­to­tie­tei­li­jäl­lä halu­taan antaa selon­te­ko esim. työt­tö­mien työ­ha­lut­to­muu­teen, ollaan metsässä.

  4. Han­nu, mitä­pä tuol­la on väliä? Hesa­rin kes­ki­ver­to­lu­ki­ja lukee otsi­kon ja sit­ten onkin jo suu­vaah­dos­sa hak­kaa­mas­sa omaa pro­pa­gan­da­vies­ti­ään kommenttilootaan…

  5. Se, että työ­nan­ta­jat ovat lii­an nir­so­ja otta­maan kaik­kia töi­hin, tar­koit­taa, että työ­voi­ma on hin­noi­tel­tu lii­an kor­keal­le: pal­kat, irti­sa­no­mis­suo­ja ja muut edut. Sai­raat on hin­noi­tel­tu vie­lä­kin kor­keam­mal­le: sai­ras­lo­mat, sai­ra­se­läk­keet, uusi loma, jos sai­ras­taa lomal­la jne.

  6. Mai­nios­ti haas­tel­tu. Itse olen vuo­sien saa­tos­sa joi­ta­kui­ta ker­to­ja omal­la tilas­to­tie­teen perus­kurs­si ‑ymmär­ryk­sel­lä­ni muis­tut­ta­nut Hesa­rin kul­loi­sia­kin pää­toi­mit­ta­jia ja taval­li­sem­pia­kin sii­tä, että nämä asiat oli­si hyvä ottaa huo­mioon. Kyl­lä mei­dän toi­mit­ta­jien­kin, eikä vain tilas­to­tie­tei­li­jöi­den, pitäi­si aina olla fak­to­jen puo­lel­la. Eikä pel­käs­tään sopi­vas­ti vali­koi­tu­jen vaan kaik­kien faktojen.

  7. Ano­nyy­mi:
    Se, että työ­nan­ta­jat ovat lii­an nir­so­ja otta­maan kaik­kia töi­hin, tar­koit­taa, että työ­voi­ma on hin­noi­tel­tu lii­an korkealle 

    Entä­pä jos se onkin työ­nan­ta­ja, joka on hin­noi­tel­lut itsen­sä lii­an korkealle?

  8. Tilas­to­tie­tei­li­jän pitäi­si olla fak­to­jen puo­lel­la ja ker­toa kär­si­väl­li­ses­ti myös sii­tä, mitä tie­däm­me kausa­li­tee­tis­ta – ja mitä emme tiedä.”

    Ymmär­tä­mi­nen vaa­tii kak­si osa­te­ki­jää: tie­to ja ihmi­sen tiet­ty “sisäi­nen sisäl­tö”, joka mah­dol­lis­taa tie­don omak­su­mi­nen ja, joka on rajal­li­nen. Ihmi­set olem­me eri tasoil­la joka asias­sa ja ymmär­räm­me fak­to­jen mer­ki­tyk­set eri taval­la, riip­puen tie­dois­taan sekä jokai­sen “sisäi­ses­tä sisäl­lös­tä”, eli ymmär­ryk­ses­tään, joka on eri tasol­la yksi­löi­den välillä. 

    On mah­dol­lis­ta tie­tää ymmär­tä­mät­tä mut­ta on mah­do­ton­ta ymmär­tää tie­tä­mät­tä. Ymmär­tä­mi­nen on ihmi­sen sisäi­nen kyky, ja pys­tym­me ymmär­tä­mään ainoas­taan sitä, mikä vas­taa omaan sisäi­seen sisäl­töön. Tie­don hank­ki­mi­nen on help­poa, mut­ta ymmär­ryk­sen kehit­tä­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti vaativampaa.

    Fak­tan ymmär­tä­mi­nen ja tul­kin­ta riip­puu kult­tuu­ris­ta, uskon­nos­ta, perin­teis­tä, asen­teis­ta, jne., eli ihmi­sen mielikuvitukselta.

  9. Havai­tut fak­tat puhu­vat karua kiel­tä, todel­li­suu­des­sa datas­ta saa­daan infor­maa­tio­ta vain yhdis­tä­mäl­lä eri­lais­ta subs­tans­sio­saa­mis­ta näi­den nume­roi­den tulkitsemisessa.

  10. OS kir­joit­taa: “Tilas­to­tie­de aut­taa ymmär­tä­mään ja jäsen­tä­mään maa­il­maa ja sen ilmiöi­tä ehkä parem­min kuin mikään muu.”

    Se voi olla näin­kin, mut­ta ymmär­tääk­se­ni vaa­lien­nus­tei­den teos­sa ovat muka­na par­haat tilastotieteilijät?

    Tulok­sil­la ei kyl­lä kan­na­ta rehvastella?

    1. Se voi olla näin­kin, mut­ta ymmär­tääk­se­ni vaa­lien­nus­tei­den teos­sa ovat muka­na par­haat tilastotieteilijät?

      Hah! Minä kui­ten­kin pys­tyin ennus­ta­maan Trum­pin voi­ton vain tul­kit­se­mal­la gal­lup­pe­ja tilas­to­tie­tei­li­jän silmin.

  11. Hesa­rin ja leh­tien lähes jat­ku­vat vir­heet ja vää­ri­nym­mär­ryk­set ovat todel­li­suut­ta. Pää­toi­mit­ta­jat eivät huo­maa, että täl­lä on vaka­via seu­rauk­sia. Puo­lue­kan­na­tuk­ses­sa saa­daan höl­mö­jä pää­tel­miä. Huu­haa menee läpi. Yli­pää­tään kan­sa­lai­set saa­vat vää­rää tietoa. 

    Yli­pää­tään mate­ma­tii­kan perus­y­mär­rys on vähisssä. 

    Teh­kää jotain, arvon pää­toi­mit­ta­jat ja kustantajat.

  12. ano­nyy­mi: Entä­pä jos se onkin työ­nan­ta­ja, joka on hin­noi­tel­lut itsen­sä lii­an korkealle? 

    Minus­ta tun­tuu, että nyt pet­ti logiik­ka, kun joku kir­joit­ti jotain ikä­vää, omaa maa­il­man­ku­vaa horjuttavaa. 😀

  13. Kyvyt­tö­myys ymmär­tää tilas­to­ja ja tut­kit­tua tie­toa on todel­li­suut­ta. Usein kysy­mys on kyvyt­tö­myy­des­tä, toi­sin sanoen kou­lu­tus jon­ka on saa­nut, ei pidä mitään sisäl­lään tilas­to­jen tul­kin­nas­ta tai tilas­to­ma­te­ma­tii­kas­ta. Muis­tan itse­kin jos­kus pyö­ri­tel­lee­ni sil­miä­ni tilas­to­ma­te­ma­tii­kan tai toden­nä­köi­syyk­sien las­ke­mi­sen yhtey­des­sä, kos­ka tulos on ollut minul­le täy­sin epäin­tui­tii­vi­nen ennen kuin opin (erit­täin huo­nos­ti) ymmär­tä­mään asiaa.

    Pal­jon suu­rem­pi ongel­ma on halut­to­muus ymmär­tää tut­kit­tua tie­toa ja tie­teel­li­siä fak­to­ja, sil­loin kun ne kysee­na­lais­ta­vat oman maa­il­man­kat­so­muk­sen. Tämä on eri­tyi­sen help­po huo­ma­ta väit­te­ly­kump­pa­nin epä­to­sis­sa väit­teis­sä, mut­ta lähes mah­do­ton­ta huo­ma­ta omis­sa mie­li­pi­teis­sään. Rik­ka vel­jen silmässä…

    Hyvin usein uuti­sia lukies­sa tör­mää tie­toon, joka on ensin dis­se­koi­tu ja sen jäl­keen valit­tu todel­la har­ki­ten, jot­ta se ei mil­lään taval­la kysee­na­lais­tai­si val­lit­se­vaa käsi­tys­tä. Jos­kus tulee jopa tun­ne kuin­ka minua yri­te­tään vii­la­ta linssiin. 

    Osmon ter­vei­siin Hesa­ril­le voin hyvin yhtyä. Samal­la on ehkä hyvä palaut­taa miten olem­me täl­lai­seen tie­don­vä­lit­tä­mi­seen pää­ty­neet. Jul­ki­sen sanan neu­vos­ton jul­kai­se­mat jour­na­lis­tin ohjeet tote­si­vat vuon­na 1992 :”Hyvän jour­na­lis­ti­sen tavan perus­ta­na on kan­sa­lais­ten oikeus saa­da oikei­ta ja olen­nai­sia tie­to­ja, joi­den avul­la he voi­vat muo­dos­taa totuu­den­mu­kai­sen kuvan maa­il­mas­ta ja yhteis­kun­nas­ta. ” Vuon­na 2011 sama asia ilmais­taan muo­dos­sa ”Hyvä jour­na­lis­ti­nen tapa perus­tuu jokai­sen oikeu­teen vas­taa­not­taa tie­to­ja ja mie­li­pi­tei­tä.” Eli oikeat ja oleel­li­set tie­dot ovat­kin muut­tu­neet tie­doik­si ja mie­li­pi­teik­si. Väliä­kö sil­lä ovat­ko fak­tat oikein, kun­han mie­li­pi­de on!

    Kat­so itse jos et usko: http://www.jsn.fi/ohjeet_kautta_aikain/journalistin-ohjeet-2011/

  14. Ajat­te­lin lähet­tää tääl­tä ter­vei­siä Hel­sin­gin Sano­mil­le. Mel­kein jokai­nen tämän kal­tai­nen uuti­nen on leh­des­sä vää­rin tai aina­kin hyvin puut­teel­li­ses­ti seli­tet­ty. Kan­nat­tai­si pal­ka­ta päi­vys­tä­vä tilas­to­tie­tei­li­jä tar­kas­ta­maan uuti­set, jois­sa vii­ta­taan johon­kin tilas­tol­li­seen riippuvuuteen. 

    Leh­den avus­ta­ja­na olen täs­tä pahoil­la­ni. Idea on hyvä, mut­ta en vali­tet­ta­vas­ti tie­dä, kuin­ka elin­kel­poi­nen se käy­tän­nös­sä oli­si kau­pal­li­sen median nykyi­ses­sä taloustilanteessa.

    Kun et kai ole puhu­nut asias­ta mis­sään, niin en tien­nyt­kään, että Phi­lip­pe Van Parijs (Bel­gias­sa Van kir­joi­te­taan isol­la V:llä ja myös aak­kos­te­taan V‑kirjaimen mukaan) on van­ha tut­tusi. Hän on eräs suu­ris­ta intel­lek­tu­aa­li­sis­ta san­ka­reis­ta­ni, ja yhteis­kun­nal­li­ses­sa ajat­te­lus­sa­ni tapah­tui aikoi­naan eräs mer­kit­tä­vim­mis­tä kään­teis­tä uuteen suun­taan, kun löy­sin edus­kun­nan kir­jas­tos­ta sat­tu­mal­ta hänen kir­jan­sa Real Free­dom for All.

  15. Kal­le: Minus­ta tun­tuu, että nyt pet­ti logiik­ka, kun joku kir­joit­ti jotain ikä­vää, omaa maa­il­man­ku­vaa horjuttavaa. 

    Minus­ta tun­tuu, että joku ei nyt ymmär­tä­nyt lukemaansa.

  16. Sep­po Korp­poo:Se voi olla näin­kin, mut­ta ymmär­tääk­se­ni vaa­lien­nus­tei­den teos­sa ovat muka­na par­haat tilastotieteilijät?

    Tulok­sil­la ei kyl­lä kan­na­ta rehvastella

    Vaa­lien ennus­ta­mi­nen perus­tuu todennäköisyyksiin.

    Jos Nate Sil­ver sanoo, että nopal­la tulee muu­ta kuin 5 ja 6 toden­nä­köi­syy­del­lä 2/3, onko hän vää­räs­sä, jos hei­tol­la tulee 6?

    Itse arvioin vii­mei­se­nä päi­vä­nä Trum­pin mah­dol­li­suuk­sik­si alle 20%, mut­ta vähin­tään 10%. Poke­ris­sa se vas­tai­si toden­nä­köi­syyt­tä saa­da suo­ra täy­teen yhdel­lä kor­til­la. Kaik­ki tie­tää, että kun itsel­lä on ässä­pa­ri, vas­tus­ta­jan suo­ran veto onnis­tuu joka kerta 😉 

    Sil­ver ennus­ti, että Trum­pin mah­dol­li­suu­det ovat noin 30%. Arve­li­sin että hän oli enem­män oikeas­sa kuin minä. Mie­hen rekor­di ennus­ta­mi­ses­sa on kui­ten­kin aika vaikuttava.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hah! Minä kui­ten­kin pys­tyin ennus­ta­maan Trum­pin voi­ton vain tul­kit­se­mal­la gal­lup­pe­ja tilas­to­tie­tei­li­jän silmin.

    Jaa.

    Mis­tä­kö­hän tämän “ennus­tuk­se­si” löy­tää näin jäl­ki­kä­teen? Kum­ma kun et rum­mut­ta­nut “tie­toa­si” kovin äänek­kääs­ti etu­kä­teen. Pal­jon­ko löit vetoa asian puolesta?

    1. En lyö­nyt vetoa. Jos oli­si lylö­nyt, Trum­pin voit­to oli­si har­mit­ta­nut v äyhän vähem­män. Ker­roin kui­ten­kin ennus­tee­ni aika monel­le. Blo­gil­la tyy­dyin san omaan, että menee tiukaksi.

  18. Tom­mi Uscha­nov: Leh­den avus­ta­ja­na olen täs­tä pahoil­la­ni. Idea on hyvä, mut­ta en vali­tet­ta­vas­ti tie­dä, kuin­ka elin­kel­poi­nen se käy­tän­nös­sä oli­si kau­pal­li­sen median nykyi­ses­sä taloustilanteessa.

    Kun et kai ole puhu­nut asias­ta mis­sään, niin en tien­nyt­kään, että Phi­lip­pe Van Parijs (Bel­gias­sa Van kir­joi­te­taan isol­la V:llä ja myös aak­kos­te­taan V‑kirjaimen mukaan) on van­ha tut­tusi. Hän on eräs suu­ris­ta intel­lek­tu­aa­li­sis­ta san­ka­reis­ta­ni, ja yhteis­kun­nal­li­ses­sa ajat­te­lus­sa­ni tapah­tui aikoi­naan eräs mer­kit­tä­vim­mis­tä kään­teis­tä uuteen suun­taan, kun löy­sin edus­kun­nan kir­jas­tos­ta sat­tu­mal­ta hänen kir­jan­sa Real Free­dom for All.

    Jep, jep:

    Phi­lip­pe Van Parijs (French: [filip vɑ̃ paʁɛjs]; born 23 May 1951) is a left-liber­ta­rian Bel­gian phi­lo­sop­her and poli­tical eco­no­mist, main­ly known as a pro­po­nent and main defen­der of the basic inco­me concept.”

    Vas­sa­ri, joka heh­kut­taa perustuloa.

  19. Pro­met­heus:

    Vas­sa­ri, joka heh­kut­taa perustuloa.

    Emme me ihmi­set oikeas­ti työ­tä tar­vit­se, mut­ta kos­ka sosi­aa­li­nen jär­jes­tel­mäm­me on mil­lai­nen se on, niin sik­si työ­tä tarvitaan.

    Mut­ta seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä maa­il­maan syn­tyy 100–300 mil­joo­nan työt­tö­män aikui­sen jouk­ko, jos­sa riit­tää ruu­tia jos jon­kin­lai­seen kapi­naan. Tähän työt­tö­mien mas­saan tulee otta­maan osaa myös aika moni kes­ki­palk­kai­nen pikkupomo.

    Teko­ä­ly nääs tulee osak­si pro­jek­ti­työ­tä ja hal­li­tus­työs­ken­te­lyä, jol­loin tur­hat pönöt­tä­jät saa­vat kenkää.

  20. Sylt­ty: Sep­po Korppoo:Se voi olla näin­kin, mut­ta ymmär­tääk­se­ni vaa­lien­nus­tei­den teos­sa ovat muka­na par­haat tilastotieteilijät?
    Tulok­sil­la ei kyl­lä kan­na­ta rehvastella
    Vaa­lien ennus­ta­mi­nen perus­tuu todennäköisyyksiin.

    Niin. Jos olet ame­rik­ka­lai­nen tilas­to­tie­tei­li­jä, ja ennus­tat vää­rin Trum­pin voit­toa, on toden­nä­köi­syys saa­da ken­kää ja ajau­tua per­so­na non gra­tak­si lop­pue­lä­mäk­se­si mer­kit­tä­vä ver­rat­tu­na tilan­tee­seen jos­sa ennus­tat muun vii­te­ryh­män muka­na vää­rin Clin­to­nin voittoa.

    Ei ole vai­kea arva­ta kum­man vaih­toeh­don tilas­to­tie­tei­li­jä valit­see. Asun­to­lai­na, sai­raus­va­kuu­tus, las­ten kou­lu­tus­ra­has­to jnpp ovat aika oleel­li­sia point­te­ja joi­den rin­nal­la mui­den muka­na “ereh­ty­mi­nen” ei tun­nu missään.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hah! Minä kui­ten­kin pys­tyin ennus­ta­maan Trum­pin voi­ton vain tul­kit­se­mal­la gal­lup­pe­ja tilas­to­tie­tei­li­jän silmin.

    Kak­si seli­tys­mal­lia: joko a) val­tao­sa yhdys­val­ta­lai­sis­ta tilas­to­tie­tei­li­jöis­tä on niin tum­pe­loi­ta että jopa Suo­mes­ta käsin vaja­vai­sel­la aineis­tol­la pys­ty­tään yhden hen­ki­lön voi­min parem­paan tai b) jokin mitat­ta­van ilmiön ulko­puo­li­nen asia vai­kut­taa tulok­siin. Veik­kai­sin jälkimmäistä.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hah! Minä kui­ten­kin pys­tyin ennus­ta­maan Trum­pin voi­ton vain tul­kit­se­mal­la gal­lup­pe­ja tilas­to­tie­tei­li­jän silmin.

    Kiin­nos­ta­vaa! Ker­rot­ko mis­sä olet tämän ennus­teen kir­joit­ta­nut jul­ki ennen vaa­le­ja perusteluineen?

  22. Käsit­tääk­se­ni vedon­lyön­ti­suh­de oli hie­man ennen vaa­le­ja Clin­ton 75 % Trump 25 %

    Vaa­lit oli­vat todel­la tiu­kat. Clin­ton sai hie­man enem­mä­nää­niä, mut­ta vaa­lit rat­kai­si n. 3 x 30.000 ään­tä vaa’ankieliosavaltioissa.

    Voimm­me ihme­tel­lä Yhdys­val­tain vaa­li­jär­jes­tel­mää, mut­ta perus­tus­la­ki laa­dit­tiin v. 1787 kool­men­tois­ta osa­val­tion sopi­muk­sel­la. Ja aika­na, jol­loin hevos­kyy­ti oli nopein liikkumistapa.

    Ei ole aivan perus­tee­ton­ta, että pie­nemm­pien osal­va­tioi­den asuk­kail­la on hie­man suu­rem­pi pai­noar­vo. Alas­kas­sa on 500.000 asu­kas­ta ja se saa 3 vali­tis­ja­mies­tä (2 senaat­to­ri ja yksi edus­ta­jain­huo­ne­ne jäsen,)

  23. Muis­tan itse­kin, miten sil­loin kau­an sit­ten lukion pit­käs­sä mate­ma­tii­kas­sa ope­tet­tiin yhte­nä osa­na tilas­to­tie­det­tä ja toden­nä­köi­syys­las­ken­taa. Se ava­si sil­miä, ja olen mones­ti vuo­sien var­rel­la aja­tel­lut, että jos ihmi­set osai­si­vat ja ymmär­täi­si­vät tätä mate­ma­tii­kan osa-aluet­ta parem­min, edis­täi­si se myös elä­män ja yhteis­kun­nan parem­paa ymmärrystä.

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on ollut esil­lä tilas­to­tie­teel­li­nen näkö­kul­ma, mut­ta itse olen mai­nit­se­mas­ta­ni taus­tas­ta joh­tuen kyt­ke­nyt samaan koko­nai­suu­teen aina myös toden­nä­köi­syyk­sien ymmär­tä­mi­sen. Kovin usein pis­tää sil­mään, miten hute­ra on ihmis­ten ymmär­rys asioi­den toden­nä­köi­syyk­sis­tä. No, tähän kai monien raha­pe­lien­kin suo­sio perus­tuu: voit­ta­mi­nen näyt­tää niin kovin pal­jon hel­pom­mal­ta kuin mitä se todel­li­suu­des­sa on.

    Tilas­to­tie­de ja toden­nä­köi­syy­det kuu­lu­vat nii­hin tosi­asioi­hin, joi­hin poliit­tis­ten arvo­jen toi­voi­si nojaa­van. Niis­tä ei voi tie­ten­kään joh­taa näi­tä arvo­ja suo­raan, mut­ta jokai­sen poliit­ti­sen mie­li­pi­teen toi­voi­si ne läh­tö­koh­ti­na hyväk­sy­vän. Vali­tet­ta­vas­ti totuu­den­jäl­kei­nen aikam­me etään­tyy täs­tä ihan­tees­ta kovaa kyytiä.

  24. spot­tu: Kak­si seli­tys­mal­lia: joko a) val­tao­sa yhdys­val­ta­lai­sis­ta tilas­to­tie­tei­li­jöis­tä on niin tum­pe­loi­ta että jopa Suo­mes­ta käsin vaja­vai­sel­la aineis­tol­la pys­ty­tään yhden hen­ki­lön voi­min parem­paan tai b) jokin mitat­ta­van ilmiön ulko­puo­li­nen asia vai­kut­taa tulok­siin. Veik­kai­sin jälkimmäistä.

    Suo­mes­sa vaa­lien­nus­teis­sa oli taka­vuo­si­na tie­tääk­se­ni käy­tös­sä “kom­mu­nis­ti­kor­jaus”. Aina­kin SKDL:n osal­ta nii­tä kor­jat­tiin jon­kin ver­ran gal­lup­pien tulok­sia kor­keam­mal­le. Gal­lu­peis­sa ihmi­set eivät keh­dan­neet sanoa, että äänes­tä­vät SKDLää.

    Kor­jauk­sen suu­ruus perus­tui osin aikai­sem­piin tulok­siin, siis ero­tuk­siin, osin perstuntumaan.

  25. Mark­ku af Heur­lin: Voimm­me ihme­tel­lä Yhdys­val­tain vaa­li­jär­jes­tel­mää, mut­ta perus­tus­la­ki laa­dit­tiin v. 1787 kool­men­tois­ta osa­val­tion sopimuksella.

    Vaik­ka ihan jär­keen käy että LIIT­TO­val­tios­sa osa­val­tioil­la on kyl­lä­kin asu­kas­lu­vuil­la pai­no­tet­tu mut­ta suo­ris­ta asu­kas­lu­vuis­ta poik­kea­va pai­no — niin­kuin myös jäsen­val­tioil­la Euroo­pan Unio­nis­sa — Time-leh­des­sä oli mie­len­kiin­toi­nen esi­tys jär­jes­te­lyyn joh­ta­neis­ta syis­tä: orjuus.

    Poh­jois­val­tiot oli­si­vat jyrän­neet unio­nis­sa äänes­tys­kel­poi­sen väki­lu­kun­sa perus­teel­la, joten ete­lä­val­tiot eivät oli­si liit­ty­neet unio­niin ellei­vät oli­si saa­neet kom­pen­saa­tio­ta orja­po­pu­laa­tion­sa mukai­ses­ti — joi­ta ei kui­ten­kaan halut­tu pääs­tää äänes­tä­mään. Kukin orja vas­ta­si pai­noar­vol­taan 3/5 valkoihoista.

  26. Sylt­ty: Jos Nate Sil­ver sanoo, että nopal­la tulee muu­ta kuin 5 ja 6 toden­nä­köi­syy­del­lä 2/3, onko hän vää­räs­sä, jos hei­tol­la tulee 6?

    spot­tu: Jos olet ame­rik­ka­lai­nen tilas­to­tie­tei­li­jä, ja ennus­tat vää­rin Trum­pin voittoa,

    Täs­sä­pä tämä. Suu­ri osa ihmi­sis­tä on sitä miel­tä, että jos Trum­pin voi­ton toden­nä­köi­syys on 30%, ja Trump voit­taa, ennus­te on “vää­rin”. Ja häkel­lyt­tä­vän suu­ri osa nois­ta ei perus­teel­li­sen selit­tä­mi­sen­kään jäl­keen ymmär­rä mik­si tuo mie­li­pi­de on äly­tön (läh­de: ylei­nen elämänkokemus). 

    Demo­kra­tia, jos­sa kai­kil­le annet­tiin oikeus sanoa mie­li­pi­teen­sä yhteis­kun­nal­li­sis­sa asiois­sa, oli val­ta­va loik­ka hyvin­voin­nin luo­mi­ses­sa. Seu­raa­va loik­ka syn­tyy kun joku kek­sii demo­kra­tia 2.0:n mis­sä ihmi­sil­lä on toi­mi­vat kan­nus­teet olla käyt­tä­mät­tä ään­tään asiois­sa mis­tä eivät mitään ymmärrä.

  27. Pek­ka T.: No, tähän kai monien raha­pe­lien­kin suo­sio perus­tuu: voit­ta­mi­nen näyt­tää niin kovin pal­jon hel­pom­mal­ta kuin mitä se todel­li­suu­des­sa on. 

    Tämä ja tyh­myys­ve­ro-argu­ment­ti eivät lähes­kään rii­tä selit­tä­mään raha­pe­lien suo­sio­ta. Niis­sä nimit­täin oste­taan pik­ku­ra­hal­la pal­jon unel­mia. Ellei pelaa­mi­nen muo­dos­tu ongel­mak­si, tuo raha kului­si hel­pos­ti, jopa toden­nä­köi­ses­ti, vaik­ka­pa yhteen yli­mää­räi­seen pul­loon olut­ta tai muu­hun suo­raan kulu­tuk­seen. Yhden arvan voi­mal­la voi­daan myös kom­pen­soi­da vaik­ka­pa sata­sen ken­kien puut­teen aiheut­ta­ma kär­si­mys. Sehän on sel­vää sääs­töä ja hei­kos­sa talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa ole­va voi­si rik­koa talou­ten­sa todel­la pahas­ti hak­sah­ta­mal­la nii­hin sään­nöl­lis­ten arpaos­to­jen sijaan.

    Lisäk­si raha­pe­leis­sä­hän voit­ta­mi­nen nimeo­maan on help­poa! Se ei ole toden­nä­köis­tä, mut­ta se on help­poa. Miten muu­ten kuin raha­pe­leis­sä voit muka puo­len minuu­tin ajal­li­sel­la ja muu­ta­man euron rahal­li­sel­la panos­tuk­sel­la edes teo­reet­ti­ses­ti voit­taa mil­joo­nan? Mikä tahan­sa vaih­toeh­to on pal­jon vai­keam­paa. Sen tie­tää jo sii­tä, että mil­jo­nää­rien pro­sen­tu­aa­li­nen osuus on niin kovin pieni.

    tcrown: Seu­raa­va loik­ka syn­tyy kun joku kek­sii demo­kra­tia 2.0:n mis­sä ihmi­sil­lä on toi­mi­vat kan­nus­teet olla käyt­tä­mät­tä ään­tään asiois­sa mis­tä eivät mitään ymmärrä. 

    Eikö tämä estäi­si koh­tuut­to­man suu­ren osan myös edus­ta­jis­to­jen pää­tök­sis­tä? Siis myös niis­tä hyödyllisistä?

  28. tcrown:

    Demo­kra­tia, jos­sa kai­kil­le annet­tiin oikeus sanoa mie­li­pi­teen­sä yhteis­kun­nal­li­sis­sa asiois­sa, oli val­ta­va loik­ka hyvin­voin­nin luo­mi­ses­sa. Seu­raa­va loik­ka syn­tyy kun joku kek­sii demo­kra­tia 2.0:n mis­sä ihmi­sil­lä on toi­mi­vat kan­nus­teet olla käyt­tä­mät­tä ään­tään asiois­sa mis­tä eivät mitään ymmärrä.

    Heh — mie­len­kiin­toi­nen aja­tus. Nyt kun demo­kra­tial­la on ollut vai­keuk­sia, oli­si tär­ke­ää poh­tia voi­si­ko sitä joten­kin kehit­tää. Toki demo­kra­tia saat­taa voit­taa vai­keu­ten­sa muu­ten­kin. Ehkä tämä aika kaik­ki­ne totuu­den­jäl­kei­syyk­si­neen on vain väli­vai­he, jol­le on pian nouse­mas­sa vastareaktio?

    Olen itse vuo­sia moit­ti­nut demo­kra­ti­aa monis­ta sen puut­teis­ta (siis omis­sa pie­nis­sä pii­reis­sä­ni). Olen perään­kuu­lut­ta­nut tapo­ja paran­taa sen toi­mi­vuut­ta. Nyt, kun en ole enää var­ma demo­kra­tian tule­vai­suu­des­ta, on mie­les­sä tär­keim­mäk­si nous­sut sen puo­lus­ta­mi­nen, sil­lä onhan se kui­ten­kin mones­sa suh­tees­sa erin­omai­nen järjestelmä.

  29. tcrown: Demo­kra­tia, jos­sa kai­kil­le annet­tiin oikeus sanoa mie­li­pi­teen­sä yhteis­kun­nal­li­sis­sa asiois­sa, oli val­ta­va loik­ka hyvin­voin­nin luo­mi­ses­sa. Seu­raa­va loik­ka syn­tyy kun joku kek­sii demo­kra­tia 2.0:n mis­sä ihmi­sil­lä on toi­mi­vat kan­nus­teet olla käyt­tä­mät­tä ään­tään asiois­sa mis­tä eivät mitään ymmärrä.

    No, ns. lis­ta­vaa­lit ovat jo ole­mas­sa ole­va rat­kai­su tähän. 

    Niis­sä­kin on tai­pu­mus “kor­rup­toi­tua”, siis puo­lue-elii­tin pai­koil­leen jämäh­tä­mi­seen. Intui­tii­vi­ses­ti kan­na­tan jon­kin­lais­ta lis­ta- ja hen­ki­lö­vaa­lien yhdistelmää.

  30. tcrown: Täs­sä­pä tämä. Suu­ri osa ihmi­sis­tä on sitä miel­tä, että jos Trum­pin voi­ton toden­nä­köi­syys on 30%, ja Trump voit­taa, ennus­te on “vää­rin”. Ja häkel­lyt­tä­vän suu­ri osa nois­ta ei perus­teel­li­sen selit­tä­mi­sen­kään jäl­keen ymmär­rä mik­si tuo mie­li­pi­de on äly­tön (läh­de: ylei­nen elämänkokemus).

    Mie­li­pi­de ei ole lain­kaan äly­tön, kos­ka tilas­to­tie­tei­li­jä­kin jou­tuu osal­lis­tu­maan sii­hen peliin mitä kut­su­taan reaalitodellisuudeksi.

    Kos­ka pelin sisäl­lä väi­te ‘Suu­ri osa ihmi­sis­tä on sitä miel­tä, että jos Trum­pin voi­ton toden­nä­köi­syys on 30%, ja Trump voit­taa, ennus­te on “vää­rin”.’ pätee, tilas­to­tie­tei­li­jä jou­tuu teke­mään valin­nan jon­ka seu­rauk­se­na ennus­te on pelin sisäl­lä oikein tai vää­rin, ja valin­nal­la on tilas­to­tie­tei­li­jäl­le binää­ri­set seurauksensa.

    Aika har­va meis­tä on niin onnel­li­ses­sa ase­mas­sa että voi itse vali­ta pelit joi­hin osallistuu.

  31. spot­tu: Mie­li­pi­de ei ole lain­kaan äly­tön, kos­ka tilas­to­tie­tei­li­jä­kin jou­tuu osal­lis­tu­maan sii­hen peliin mitä kut­su­taan reaalitodellisuudeksi.

    En nyt vii­tan­nut ollen­kaan sii­hen miten tilas­to­tie­teil­jä asian ilmai­see, vaan käsi­tyk­seen, että ennus­te, joka arvioi nopan sil­mä­lu­ku­jen 5 tai 6 tule­mi­sen toden­nä­köi­syy­dek­si vain 33.3% on vää­rin jos nopas­ta sat­tuu tule­maan kuto­nen. Tuo käsi­tys on täy­sin äly­tön, ja se on äly­tön riip­pu­mat­ta sii­tä kuin­ka monel­la tuo käsi­tys on.

  32. tcrown: En nyt vii­tan­nut ollen­kaan sii­hen miten tilas­to­tie­teil­jä asian ilmaisee,

    Pelis­sä tilas­to­tie­tei­li­jä ei oikein voi olla ilmai­se­mat­ta. Kysy­mys on siis sii­tä mitä ilmai­see, ei miten ilmaisee. 

    tcrown: Tuo käsi­tys on täy­sin äly­tön, ja se on äly­tön riip­pu­mat­ta sii­tä kuin­ka monel­la tuo käsi­tys on.

    Käsi­tys on äly­tön vain jos teo­ria irroi­te­taan niis­tä peleis­tä joi­hin reaa­li­maa­il­mas­sa on pak­ko osallistua. 

    Jos ohi­tan lumi­au­ran sok­ko­na, en ole ohi­tuk­sen jäl­keen kuol­lut esi­mer­kik­si 5% toden­nä­köi­syy­del­lä, vaan joko tai. Huo­nol­la tuu­ril­la omai­set ovat ihan oikeas­sa sii­nä että valin­ta­ni oli väärä.

    Ymmär­rän kyl­lä mitä ajat takaa toden­nä­köi­syys­las­ken­nan näkö­kul­mas­ta mut­ta point­ti­ni on että reaa­li­maa­il­mas­sa asioi­ta tar­kas­tel­laan valin­to­jen ja kom­mu­ni­kaa­tion jäl­keen, ja sil­loin “oikein” ja “vää­rin” ovat käyt­tö­kel­poi­sia käsitteitä.

  33. Tapio: No, ns. lis­ta­vaa­lit ovat jo ole­mas­sa ole­va rat­kai­su tähän. 

    En oikein ymmär­rä, miten tämä muut­tai­si tilan­net­ta asian osal­ta mitenkään.

    Lis­ta­vaa­li on ongel­mal­li­nen, kos­ka se pois­taa kan­sa­lais­ten kyvyn vai­kut­taa äänes­tä­män­sä puo­lu­een lin­jaan ja estää hyvin tehok­kaas­ti puo­lu­een­si­säis­tä demo­kra­ti­aa. Pikem­min­kin kan­nat­tai­si pois­taa ääni­kyn­nys (luon­nol­li­nen ääni­kyn­nys toki pakos­ta­kin jäi­si) ja koros­taa pien­puo­luei­den pai­noar­voa ruk­kaa­mal­la hie­man d’Hond­tin ker­toi­mia, jol­loin nii­den äänes­tä­mis­tä kan­nat­tai­si har­ki­ta tar­kem­min ja jär­jes­tel­mä voi­si tuu­let­tua hie­man hel­pom­min. Ken­ties joku siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mä saat­tai­si myös­kin toi­mia ja aut­taa ihmi­siä äänes­tä­mään ensi­si­jai­ses­ti jon­kin puo­les­ta eikä jotain vastaan.

  34. spot­tu: eaa­li­maa­il­mas­sa asioi­ta tar­kas­tel­laan valin­to­jen ja kom­mu­ni­kaa­tion jäl­keen, ja sil­loin “oikein” ja “vää­rin” ovat käyt­tö­kel­poi­sia käsitteitä.

    On yksi asia sanoa, että arvaan, että nopas­ta ei tule vitos­ta eikä kutos­ta. Tuol­loin voi­daan sanoa, että jos kuto­nen tuli, arva­sin vää­rin. Toi­nen asia on sanoa, että vito­sen tai kuto­sen toden­nä­köi­syys on 33%. Ei ole mikään neu­vot­te­lu­ky­sy­mys, onko kuto­sen tul­les­sa mie­le­käs­tä sanoa, että tuo toden­nä­köi­syy­sar­vio oli vää­rä. Ei ole.

  35. ano­nyy­mi: En oikein ymmär­rä, miten tämä muut­tai­si tilan­net­ta asian osal­ta mitenkään.

    Lis­ta­vaa­li on ongel­mal­li­nen, kos­ka se pois­taa kan­sa­lais­ten kyvyn vai­kut­taa äänes­tä­män­sä puo­lu­een lin­jaan ja estää hyvin tehok­kaas­ti puo­lu­een­si­säis­tä demo­kra­ti­aa. Pikem­min­kin kan­nat­tai­si pois­taa ääni­kyn­nys (luon­nol­li­nen ääni­kyn­nys toki pakos­ta­kin jäi­si) ja koros­taa pien­puo­luei­den pai­noar­voa ruk­kaa­mal­la hie­man d’Hondtin ker­toi­mia, jol­loin nii­den äänes­tä­mis­tä kan­nat­tai­si har­ki­ta tar­kem­min ja jär­jes­tel­mä voi­si tuu­let­tua hie­man hel­pom­min. Ken­ties joku siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mä saat­tai­si myös­kin toi­mia ja aut­taa ihmi­siä äänes­tä­mään ensi­si­jai­ses­ti jon­kin puo­les­ta eikä jotain vastaan.

    No, vas­ta­sin tcrow­nin kom­ment­tiin, jos­sa hän toi­voi, että löy­tyi­si insen­tii­vi sil­le, että ihmi­set jät­tä­vät äänes­tä­mät­tä asiois­ta, joi­ta he eivät ymmärrä.

    Lis­ta­vaa­li on sii­nä mie­les­sä aina­kin osa­rat­kai­su, että ihmi­nen äänes­tää vain jotain “ideo­lo­gi­aa” ja jät­tää han­ka­lat kysy­myk­set ao puo­lu­een valit­se­mil­le edus­ta­jil­le. Puo­lu­een kan­nat­taa täl­löin vali­ta edus­ta­jik­seen ihmi­siä, jot­ka ovat sekä sopi­via että päte­viä. Hen­ki­lö­vaa­leis­sa­han ne jou­tu­vat kiin­nit­tä­mään koh­tuut­to­man pal­jon huo­mio­ta ehdok­kai­den pärstäkertoimeen. 

    Kyl­lä kan­sa­lai­nen voi vai­kut­taa puo­lu­een lin­jaan myös lis­ta­vaa­liym­pä­ris­tös­sä, mut­ta se tapah­tuu sisä­kaut­ta ja vaa­tii pal­jon työtä.

    Ruot­sin koke­muk­set ovat koh­tuul­li­sen hyviä, mut­ta kuten sanoin, puh­taat lis­ta­vaa­lit ennem­min tai myö­hem­min “kor­rup­toi­vat” puo­lu­eet. Joku seka­jär­jes­tel­mä oli­si ehkä paras.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.