Matalapalkkatyö nostaa tunteita

10.9.2016 · Aihe: Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka 

Teimme vuonna 2013 Juhana Vartiaisen kanssa raportin ”Lisää matalapalkkatyötä”. Provokatorisen otsikon takana oli näkemys, että rakenteellisen työttömyyden suuri massa on vähän koulutetuissa. Tälle joukolle soveltuvia töitä on liian vähän.

Rakenteelliseksi työttömyydeksi arvioitiin 1980-luvun lopulla vähän yli kaksi prosenttia, nyt jo yli seitsemän prosenttia. ja näyttää olevan yhä kasvussa.

Suomessa vieroksutaan matalatuottoisen työn mahdollistamista, koska ehdimme tuudittautua niin hyvään. Vielä 1980-luvulla työn kasvava kysyntä suuntautui tasaisesti koko väestöön. Suomi oli matkalla sosiaaliseen onnelaan.

Tämä ilo tyssäsi 1990-luvun lamaan. Lama vain joudutti sitä, mikä tuleman piti. Digitalisaatio ja globalisaatio on vähentänyt hyväpalkkaisia duunariammatteja tahtiin, joka on verrattavissa maatilojen lopettamiseen 1960-luvulla. Unelma tasa-arvoisesta työelämästä meni pirstaleiksi.

Ikävistä asioista ei pääse eroon kieltämällä niiden olemassaolo.

Edessä uhkaa olla joko kasvava työttömien joukko tai Yhdysvaltain tapaan työssä käyvien köyhien kurjuus. Molemmat pitäisi osata välttää yhtä aikaa.

Markkinataloudessa yritykset eivät voi maksaa työstä enemmän kuin se tuottaa.

Joka tässä kohdin valittaa solidaarisuuden puutetta, voi etsiä syyllistä peilistä. Potentiaaliset matalatuottoiset työpaikat ovat palveluammateissa. Jotta niissä voitaisiin maksaa parempia palkkoja, pitäisi asiakkaiden olla valmiita maksamaan korkeampia hintoja.

Koska kukaan ei halua Suomeen työssä käyvien köyhien alaluokkaa, matalatuottoista työtä on subventoitava. On myös yhteiskunnalle halvempaa tukea pieniä palkkoja vähän kuin maksaa työttömien elinkulut kokonaan.

Yhteiskunnan tulotuki voidaan antaa täydentävänä, perustulon kaltaisena tulonsiirtona suoraan pienipalkkaiselle itselleen, tai se voidaan maksaa tämän työnantajalle, jotta tämä voi maksaa työntekijälle kunnollista palkkaa.

Sillä maksetaanko tuki suoraan palkansaajalle vai yrityksen kautta kierrättäen, ei luulisi olevan suurta merkitystä, mutta on sillä. Yrityksen kautta kierrätetty tuki näyttää paljon paremmalta, koska muodollisesti palkkaa ei ole laskettu. Siksi se paremmin on ay-liikkeen nieltävissä.

Asiallisesti yrityksen kautta kierrätetty palkkatuki on huonompi vaihtoehto kuin perustulon kaltainen täydentävä tulonsiirto suoraan palkansaajalle.

Suomalainen muoto palkkatuesta soveltuu vain täysiaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin. Tarjolla olisi kuitenkin yhä enemmän osa-aikaista ja lyhytaikaista työtä. Niitä tekevät vasta ovatkin täydentävien tulojen tarpeessa.

Palkkatuessa työntekijän vapaudet jäävät pieniksi. Työpaikkaa ei voi vaihtaa, koska tukea ei saa mukaansa.

Ruotsi on valinnut palkkatuen, Saksa täydentävät tulonsiirrot. Olennaista on, että molemmissa valtio tukee matalatuottoista työtä parempana vaihtoehtona työttömyydelle. Kummassakin työllisyys on olennaisesti Suomea parempi.

Palkkatuki on sidottu henkilöön. Samassa tehtävässä Lahtisesta maksetaan palkkatukea, mutta Virtasesta ei makseta. Takana on ajatus, että Lahtisen työttömyys johtuu Lahtisen itsensä ominaisuuksista. Rakenteellisen työttömyyden kolminkertaistumisessa ei voi olla kyse vain työttömien henkilökohtaisista puutteista. Se on talouden ominaisuus.

Matalapalkkatyön tukeminen ei ole ongelmatonta. Lasku julkiselle taloudelle voi nousta suureksi, jos tuki alkaa nakertaa palkkoja asteikon alapäässä. Ammattijärjestöjen halu suojella palkkatasoa on siksi tiettyyn rajaan asti perusteltua.

Saksan työttömyystilastoja kaunistaneiden minijobien piti olla tie oikeille työmarkkinoille, mutta useimmille ne ovat olleet ansa, koska kynnys tavallisille työmarkkinoille on liian korkea.

Sama ongelma on Suomen palkkatukijärjestelmässä. Myös siitä puuttuu luiska normaaleille työmarkkinoille. Automaattisiin matalia palkkoja täydentäviin tulonsiirtoihin tällainen luiska kuuluu itsestäänselvyytenä. Lähes tuhannen euron palkkatuki on myös kovasti ylimitoitettu.

Matalapalkkaisen työn lisäämistä on vastustettu sillä, että emme me voi kilpailla kiinalaisten kanssa palkkatasossa. Tarkoitus on kilpailla suomalaisten ostovoimasta Kiinassa tehtyä rihkamaa vastaan.

Kotitalousvähennys on eräänlainen – mielestäni ylimitoitettu – palkkatuki. Se on synnyttänyt paljon työpaikkoja esimerkiksi kotisiivoukseen.

Jälkiteollisessa yhteiskunnassa vain palvelut voivat työllistää lisää. Tarvittaisiin vähemmän matalapalkkatukea, jos palveluelinkeinojen asemaa parannettaisiin yleisesti.

Suomessa lainsäädäntöä on ajateltu teollisuuden näkökulmasta. Ylimääräisiä kustannuksia on sysätty palvelualoille, jotta teollisuus pysyisi kilpailukykyisenä.

Yksi tällainen asia on äitiydestä yrityksille aiheutuvien kustannusten jakaminen työnantajien kesken. Teollisuus, jonka palveluksessa on suhteessa vähemmän nuoria naisia kuin palvelualoilla, ei ole suostunut näiden kustannusten jakamiseen.

Vartiaisen ja minun matalapalkkaraporttimme suosituksista on monta toteutettu, viimeisimpänä könttäsummakorvaus työnantajalle työntekijän äitiyslomasta. Sen ensisijainen tarkoitus on vähentää nuoriin naisiin kohdistuvaa syrjintää työhönotossa, mutta lisää se vähän myös palvelualojen kannattavuutta.

Ajat voivat myös parantua. Matalapalkkatuki ei saa jarruttaa siirtymistä tuottavampaan työhön, jos sellaista joskus taas on tarjolla.

= = =

Meidän raporttimme kiistanalaisin kohta koski sitä, että on realistista maksaa nuorille kokemattomille työntekijöille huonompaa palkkaa kujin osaaville ammattilaisille. Esitimme tämän periaatteen saattamista kaikkiin työehtosopimuksiin – nyt sellainen on lähinnä vain SAK:n tekemissä sopimuksissa – JA samalla nuorten tuloveron alentamista samaan tapaan kuin vielä 1970-kluvun alussa nuoret maksoivat alempaa veroa kuin yli 24-vuotiaat.

Nyt rakennusliitto on mennyt sopimaan nuorille maksettavasta kuuden euron tuntipalkasta ILMAN nuorille suunnattua verotukea.

 

= = =

Tämä kirjoitus on julkaistu hieman lyhyemmässä muodossa Näkökulma-artikkelina 9.9.2016 ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä

Kommentit

135 Vastausta artikkeliin “Matalapalkkatyö nostaa tunteita”

  1. Blogikirjoittaja kirjoitti 10.9.2016 kello 15:38

    “Matalapalkkatuki ei saa jarruttaa siirtymistä tuottavampaan työhön, jos sellaista joskus taas on tarjolla.”

    Mikä estää kehityksen, jossa osaamista vaativia ammatteja siirretään matalapalkkatöiksi? Oma puolisoni, jolla on ylempi korkeakoulututkinto aikaisemmin erinomaisesti työllistäneeltä alalta, on ajautunut pitkäaikaistyöttömäksi. Jopa harjoitteluihin (työtä sosiaalietuuksia vastaan) on vaikea päästä, koska niistä kilpaillaan. Siis korkeakoulutetut kilpailevat toisiaan vastaan siitä, että pääsevät tekemään työtä palkatta.

    Suomi ylikouluttaa väestönsä halpatyövoimaksi. Jos metsäkonekuskeista on ylitarjontaa, miksi työnantajat heistä maksaisivat? Moni konekuski kuitenkin työllistymisen toivossa tekee töitä korvauksilla – etenkin sen jälkeen, jos mitään muutakaan järkevää ei vuosien mittaan löydy.

    Epäilen myös palveluiden työllistävyyttä tulevaisuudessa. Vaikuttaa siltä, että onpa kyseessä mikä tahansa palvelu, niin ihmiset siirtyvät mielellään itsepalveluun. He palvelevat mieluummin itselleen junalipun kännykkään kuin käyvät ostamassa sen luukulta.

    He käyttävät mieluummin lyhyen jonon itsepalvelukassaa kuin jonottavat varsinaiselle kassalle.

    Jos palvelutyöpaikoilla on tarkoitus työllistää ensisijaisesti matalan osaamisen ihmisiä, niin mitä nämä palvelut ovat käytännössä?

    Minusta liikkeelle kannattaisi lähteä koulutusjärjestelmän täydellisestä uudistamisesta. Koulutusta pitäisi tarjota tarpeeseen ja käytäntöön. Esimerkiksi nykyinen maisterimylly johtaa vain kulujen kasvuun, koska työttömät maisterit luovat paineen kasvattaa julkisten työpaikkojen määrää.

    Olemme siirtyneet laskevan elintason maailmaan. Täystyöllistäminen on keinotekoinen tavoite. Pitäisi keskittyä siihen, kuinka elintaso ajetaan alas hallitusti ja oikeudenmukaisesti. Ihmiset kyllä oppivat tulemaan toimeen vähemmälläkin, kun kokevat vain olevansa turvassa ja pärjäävänsä arjessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  2. Tommi Uschanov kirjoitti 10.9.2016 kello 16:59

    Minusta teidän raporttinne oli oikein hyvä, mutta olin silloin tuoreeltaan ja olen yhä sitä mieltä, että sen Lisää matalapalkkatyötä – jota itsekin luonnehdit yllä provokatoriseksi – oli psykologisesti hyvin epäonnistunut. Se antoi helposti kuvan, että olitte jostain syystä peräänkuuluttamassa palkkojen alentamista työsuhteista, jotka ovat nykyisin työnantajalle kannattavia ihan hyväpalkkaisinakin.

    Kun sanot tuossa, ettei kukaan halua Suomeen työssäkäyvien köyhien alaluokkaa – no, se otsikko antoi täysin perverssisti ymmärtää, että te halusitte Suomeen sellaisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 43

  3. diodi kirjoitti 10.9.2016 kello 17:15

    Voisiko nuorten ja rakenteellisesti työttömien pienemmät palkkakustannukset toteuttaa siten, että työnantaja ja työntekijä vapautettaisiin siitä osasta eläkemaksuja joka menevät lähes suoraan nykyisten eläkeläisten ansioeläkkeeseen?

    Ansioeläkkeet tietysti leikkautuisivat tällä summalla.

    Käsittääkseni vanhuuskulut ovat suurempi osa kestävyysvajetta kuin pitkäaikaistyöttömät. Leikataan sieltä mistä voi leikata kilpailukyvyn ja kannustimien kärsimättä.

    Suuret ikäluokat eivät ole ansainneet ylisuuria ansioeläkkeitään. He maksoivat heitä edeltäneiden pienten ikäluokkien pienet eläkkeet ja äänestivät omalle sukupolvelleen kestämättömän suuret eläkkeet jota nuoret eivät voi maksaa.

    Sukupolvien välinen sota on käynnissä. Vanhat käyvät sitä nuoria vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 66

  4. Anonyymi kirjoitti 10.9.2016 kello 17:18

    Matalapalkkatyö on toisaalta vähiten tuottavinta työtä yhteiskunnassa. Hieman kärjistetysti voidaan sanoa että matalapalkkatyötä tukemalla käytännössä keksitään tuottamattomille ihmisille muka-työtä jotta heilläkin olisi jotain tekemistä samalla kun korkean tuottavuuden (ja palkan) töissä oikeasti tuotetaan kaikki mitä yhteiskunta tarvitsee.

    Matalapalkkatöiden keksimisestä (taloudellisesti) tuottamattomille ihmisille kirjoitti äskettäin Matthew Clein Financial Timesille: http://ftalphaville.ft.com/2016/09/08/2173904/the-great-american-make-work-programme/ (saattaa vaatia ilmaisen rekisteröitymisen). Tuon mukaan vuoden 2000 jälkeen 94% uusista työpaiksta Yhdysvalloissa on syntynyt matalan tuottavuuden aloille (ravintolatyöntekijät, baarimikot, hoitotyöntekijät, yms.). Näillä aloilla työskenteli vuonna 2000 ainoastaan 36% Yhdysvaltain työvoimasta, mikä käytännössä kertoo sen että nämä työpaikat eivät ehkä ole niin kovin välttämättömiä.

    Taloutta voidaan toki pitää käynnissä laittamalla massat pesemään toistensa pyykkiä ja tarjoilemaan toisilleen ruokaa rahasta, mutta onko siinä mitään järkeä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  5. Pekka T. kirjoitti 10.9.2016 kello 17:50

    Suomessa on tapana, että ajatukset loksahtavat heti lukkoon, kun joku lausuu ääneen tiettyjä tabuja. Näitä ovat esimerkiksi työn hinnan alentaminen tai yleissitovien työehtosopimusten joustavoittaminen.

    Näin käy, vaikka puhujan tarkoituksena olisi helpottaa paitsi yhteiskunnan niin myös meidän kaikkien, mukaan lukien kaikkein heikoimmat, tilannetta. Ajatuksia ei edes yritetä miettiä avoimin mielin, vaan heti aloitetaan torjuntataistelu saavutettujen etujen puolustamiseksi.

    Toivon laajaa keskustelua näistä Osmo Soininivaaran viisaista ajatuksista, vaikken uskokaan niiden menestykseen. Totisesti Suomi tarvitsee uusia avauksia ja niiden pohjalta uudenlaisia toimenpiteitä, sillä muuten emme saa nykyistä huonoa kierrettä katkaistua.

    Maailmanlaajuiset taloudelliset voimasuhteet ovat muutoksessa ja Suomi kuuluu tässä tilanteessa muiden länsimaiden tavoin häviäjiin. Se ei tarkoita välttämättä huonoa tulevaisuutta, mutta mitä jääräpäisemmin pitäydymme vanhaan, sen huonompi tulevaisuutemme on.

    On meillä tietysti toinenkin mahdollisuus: synnytetään uusi Nokia, parikin, niin johan helpottaa. Miksei kukaan ole jo tehnyt sitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  6. Jouni Martikainen kirjoitti 10.9.2016 kello 17:51

    Näppärintä olisi tehdä matalapalkkatuki vääntämällä progressio palkkasidonnaisiin sivukuluihin: https://jounimartikainen.wordpress.com/2016/08/24/ilmainen-matalapalkkatuki/

    Perustulokeskustelussa en ole nähnyt taklattavan mahdollisuutta heittäytyä sen ja pienehkön pääomatulon varaan. Yhteensä ne mahdollistaisivat aika monelle varhaisen eläköitymisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  7. TTK kirjoitti 10.9.2016 kello 18:09

    Anonyymi:

    Taloutta voidaan toki pitää käynnissä laittamalla massat pesemään toistensa pyykkiä ja tarjoilemaan toisilleen ruokaa rahasta, mutta onko siinä mitään järkeä?

    Erikoistuminen, taito, ajankäyttö ja skaalaedut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  8. Austrian kirjoitti 10.9.2016 kello 18:18

    diodi:
    Voisiko nuorten ja rakenteellisesti työttömienpienemmät palkkakustannukset toteuttaa siten, että työnantaja ja työntekijä vapautettaisiin siitä osasta eläkemaksuja joka menevät lähes suoraan nykyisten eläkeläisten ansioeläkkeeseen?

    Ansioeläkkeet tietysti leikkautuisivat tällä summalla.

    Käsittääkseni vanhuuskulut ovat suurempi osa kestävyysvajetta kuin pitkäaikaistyöttömät. Leikataan sieltä mistä voi leikata kilpailukyvyn ja kannustimien kärsimättä.

    Suuret ikäluokat eivät ole ansainneet ylisuuria ansioeläkkeitään. He maksoivat heitä edeltäneiden pienten ikäluokkien pienet eläkkeet ja äänestivät omalle sukupolvelleen kestämättömän suuret eläkkeet jota nuoret eivät voi maksaa.

    Sukupolvien välinen sota on käynnissä. Vanhat käyvät sitä nuoria vastaan.

    Oletko lukenut liikaa Osku Pajamäen kirjoituksia?

    On toki niin että tietty vanhempien ikäluokkien ryhmä saa maksuilleen paremman tuoton kuin nykyisten nuorien oletetaan saavan.

    Mutta systeemi on eläkemenojen suhteen tasapainossa, sote on se juttu johon ei ole kunnolla varauduttu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. Arja kirjoitti 10.9.2016 kello 18:20

    “Kotitalousvähennys on eräänlainen – mielestäni ylimitoitettu – palkkatuki.”
    Olisin kiinnostunut tästä, miten itse järjestäisit kotitalousvähennyksen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Austrian kirjoitti 10.9.2016 kello 18:28

    Anonyymi:
    Matalapalkkatyö on toisaalta vähiten tuottavinta työtä yhteiskunnassa. Hieman kärjistetysti voidaan sanoa että matalapalkkatyötä tukemalla käytännössä keksitään tuottamattomille ihmisille muka-työtä jotta heilläkin olisi jotain tekemistä samalla kun korkean tuottavuuden (ja palkan) töissä oikeasti tuotetaan kaikki mitä yhteiskunta tarvitsee.

    Matalapalkkatöiden keksimisestä (taloudellisesti) tuottamattomille ihmisille kirjoitti äskettäin Matthew Clein Financial Timesille: http://ftalphaville.ft.com/2016/09/08/2173904/the-great-american-make-work-programme/ (saattaa vaatia ilmaisen rekisteröitymisen). Tuon mukaan vuoden 2000 jälkeen 94% uusista työpaiksta Yhdysvalloissa on syntynyt matalan tuottavuuden aloille (ravintolatyöntekijät, baarimikot, hoitotyöntekijät, yms.). Näillä aloilla työskenteli vuonna 2000 ainoastaan 36% Yhdysvaltain työvoimasta, mikä käytännössä kertoo sen että nämä työpaikat eivät ehkä ole niin kovin välttämättömiä.

    Taloutta voidaan toki pitää käynnissä laittamalla massat pesemään toistensa pyykkiä ja tarjoilemaan toisilleen ruokaa rahasta, mutta onko siinä mitään järkeä?

    Onko parempi vaihtoehto se, että jotkut tekevät kaikki asiat itse ja heihin kohdistuu kova tuloverotus kun samalla joku muu ryhmä saa valtiolta muutaman lantin asuntoa ja ruokaa varten? Nykytila on juuri tuo, jossa osa on syrjäytynyt tai syrjäytetty työmarkkinoilta.

    Myös matalapalkka-alojen työ on arvokasta kun se mahdollistaa muille keskittymisen tuottavimpaan mahdolliseen työhön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  11. teekkari kirjoitti 10.9.2016 kello 21:23

    Blogikirjoittaja:
    Jos palvelutyöpaikoilla on tarkoitus työllistää ensisijaisesti matalan osaamisen ihmisiä, niin mitä nämä palvelut ovat käytännössä?

    Siivouspalvelut, ravintolapalvelut, hoivapalvelut, erilaiset kuljetuspalvelut, toimistojen tukipalvelut, sihteerit, assistentit etc.

    On valtavasti työtä jota tehdään epäammattimaisesti ja tehottomasti, ja toisaalta sellaista työtä jota tekee ylikoulututetut ihmiset. Jopa kaupan alalla tapahtuva itsepalvelulogistiikka (eli jengi menee omalla autolla keskusvarastoa vastaavaan hypermarkettiin) on valtavaa resurssien tuhlausta, jonka muuttaminen ammattimaiseksi logistiikaksi tuottaisi sekä työtä että ihan oikeaa lisäarvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 49

  12. Blogikirjoittaja kirjoitti 10.9.2016 kello 23:29

    teekkari: Siivouspalvelut, ravintolapalvelut, hoivapalvelut, erilaiset kuljetuspalvelut, toimistojen tukipalvelut, sihteerit, assistentit etc.

    Nuo ovat sellaisia ammatteja, joista on aikaisemmin maksettu ihan oikea palkka, jolla on jotenkuten tullut toimeen. Esimerkiksi lähihoitajan koulutus ei teoreettiselta tai käytännölliseltä sisällöltään järin vaativa ole, mutta silti siitä on maksettu palkka, jolla on tullut edes auttavasti toimeen. Tulevaisuudessako työnantajat eivät elättävää palkkaa maksa, vaan se tulee osittain veronmaksajilta?

    Ymmärrän Soininvaaran näkemyksen niin, ettei helpoista, nopeasti opittavista ammateista, tulisi enää maksaa kuin pieni palkka, jota yhteiskunta tukisi.

    Jos Soininvaaran näkemys toteutuu, niin miksi hyvin monenlaiset ammatit eivät muuttuisi yhteiskunnan tukemiksi?

    Miksi vaikka sihteeri tai assistentti olisi veroista maksettava ammatti, mutta metsäkoneenkuljettaja, bussikuski tai hitsari ei? Melkein kuka tahansa ihminen oppii ajamaan bussia. Miksi siitä pitäisi maksaa elättävää palkkaa, kun lähes kuka tahansa siihen pystyy?

    Koneet korvaavat ihmiset, ja nyt näille koneiden korvaamille ruvetaan Soininvaaran mukaan maksamaan palkka veroista. Lieneekö kuinka kestävä järjestelmä?

    Korkeakoulutettu humanisti pakkaa ostoksia kassan päässä asiakkaan pussiin. Onkohan tässä järki mukana? Eikö järkevämpää olisi estää humanistin koulutus jo ennalta? Tiedossahan on jo koulutuksen alkaessa, että jos humanisteilta viedään suoraan tai välillisesti veroista maksetut työpaikat, niin varsin harvat heistä työllistyvät, ellei heillä ole liike-elämään sopivaa persoonallisuutta, johon kuuluu mm. ulospäinsuuntautuneisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2016 kello 9:04

    Jos vähän koulutusta vaativista ammateista työnantaja joutuu maksamaan vähemmän, niitä tulee enemmän. Kuten kirjoituksessa sanoin, joka tätä vastustaa, valitse korkean rakenteellisen työttömyyden. Hänen pitäisi osata puolustaa sitä, mitä hyvää tässä työttömyydessä on.
    Hyvä esimerkki tästä joustosta on kotisiivous, jonka kysyntä on moninkertaistunut kotitalousvähennyksen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. peruseläke kirjoitti 11.9.2016 kello 7:26

    Tommi Uschanov:

    Kun sanot tuossa, ettei kukaan halua Suomeen työssäkäyvien köyhien alaluokkaa – no, se otsikko antoi täysin perverssisti ymmärtää, että te halusitte Suomeen sellaisen.

    Mielestäni otsikko oli hyvä. Joka ymmärtää sen väärin, ymmärtää sen väärin ja saa asiaan tutustuttuaan oivan läksytyksen, mikä parantaa hänen ymmärtämystään ja itseymmärtämystään. Toki jotkut ovat niin pieniä, että syyttävät muita omista virheistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  15. Blogikirjoittaja kirjoitti 11.9.2016 kello 9:37

    Osmo Soininvaara: Jos vähän koulutusta vaativista ammateista työnantaja joutuu maksamaan vähemmän, niitä tulee enemmän.

    Miksi? Ei kauppias palkkaa kuin tarvitsemansa määrän myyjiä, vaikka myyjien palkkoja kuinka painettaisiin alas. Ylimääräisten palkkaaminen olisi hänen voitostaan pois.

    Ja kun kauppiaan on edullisempaa ottaa käyttöön tekniikkaa kuin palkata myyjiä, hän ottaa käyttöön tekniikkaa.

    Siilasmaakin ehdottaa massatyöttömyyden yhteiskuntaan ratkaisuksi monenlaista ketteryyttä, mutta sopii epäillä, pystytäänkö ketteryydellä korvaamaan katoava keskiluokka, joka on ollut aikaisemmin kansaa pystyssä pitävä voima.

    Pidän täystyöllisyyteen pyrkimistä vanhan maailman ajatteluna. Se on hirttäytymistä ideaan, jonka automatisoituminen on jo suurelta osin tuhonnut ja jonka se tulee tulevaisuudessa tuhoamaan kokonaan. Nyt ollaan vasta kehityksen alussa.

    http://www.hs.fi/talous/a1472618536614

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2016 kello 10:46

    Erityisesti myyjien palkkaamisessa on selkeä hintajousto, koska vähemmän väkeä kassoilla tarkoittaa ajoittain pitkiä jonoja, mikä karkottaa asiakkaita, mutta enemmän tarkoittaa, että välillä kassalla ei ole yhtään asiakasta. Optimi riippuu todella jyrkästi työn hinnasta.
    P.S. Stockan Herkussa on liian vähän kassoja, koska siellä on jono jokseenkin aina. Kanattaisi tutustua jonoteoriaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Blogikirjoittaja kirjoitti 11.9.2016 kello 10:07

    Lisään vielä, että en keksi mitään syytä, miksi tuetut palkat eivät johtaisi tämän jutun kuvaamaan kehitykseen. Onhan oma puolisonikin esimerkki ammattilaisesta, joka suostuu tekemään korkeakoulutusta vaativaa työtä tukia vastaan.

    “Liiton neuvottelupäällikön Matti Orkovaaran mukaan räikein esimerkki – omaan entiseen työhönsä harjoittelijaksi päätynyt insinööri – on yksittäistapaus, mutta suuri linja on se, että kokeneet ammattilaiset löytävät itsensä yhä useammin harjoittelusta tai tukityöstä. Useampi Uuden Suomen lukija on tosin kertonut pahimmankin tapauksen olevan “tuttu juttu”.”

    https://www.uusisuomi.fi/raha/103777-tyonantajien-torkytemput-keskiossa-insinoori

    Yrittäjillä ei ole moraalia. Vaikka jollain olisikin, niin hänenkin on luovuttava siitä pärjätäkseen kilpailussa. Jos tukityö otetaan käyttöön, se ei tule rajoittumaan pienipalkkaisiin vaan yhtä lailla ammattilaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  18. Rauno Halme kirjoitti 11.9.2016 kello 10:16

    Ode itse tuo esiin pahimman aukon perusteluissaan, nimitäin sen että tässä mallissa puuttuu luiska normaaleille työmarkkinoille. Sillä tosiasiassa kyse ei ole siitä etteivätkö työt tuottaisi omaa hintaansa vaan työnantajien ja sijoittajien jatkuvasti kasvavista voitto-odotuksista, jotka ovat katteettomot, sillä käyttämme maapallon vuosittaiset varat loppuu jo nyt elokuussa. Siitä huolimatta joidenkin on pakkomielisesti kiskottava ökyilevä elintasonsa toisten selkänahasta.

    Ode on myös jälleen sinisilmäisyyttää valinut seuransa huonosti, sillä Vartiainen edustaa tahoa, joka haluaa Suomeen työssä käyvien köyhien alaluokkaa. Tahon, joiden oma menestys ei tunnu täydelliseltä, jos kaikilla menee hyvin. Suosittelen tutustumaan kokoomuslaisten ajatteluun, jossa hyvää tulosta tekevistä firmoista irtisanotaan työntekijöitä, jotta voitaisiin maksaa suurempia osinkoja. YT-menettelykin perustetiin käyttettäväksi tappiollisiin tilanteisiin ja silti tähän on tultu.

    Jos aidosti halutaan ratkaisua, niin meidän tulisi leikata palkkoja rajusti haitarin yläpäästä. Luokattoman huonoon johtamiseen nähden meidän johtoportaalle maksetaan älyttömän suuria palkkoja ja lisäetuuksia, jopa siitä tapauksessa, että toiminta on katastroofillisen tappiollista. Aivovuotoa on turha pelätä, sillä nämä ”huippujohtajat” on helppo korvata kenellä tahansa ja silti kokonaistulos voi vain parantua.

    Tutkitusti paras tuottavuus saavutetaan, kun firman sisäinen palkkaero jää kuusinkertaiseksi ja tällöin myös keskituloisten ansiot laskisivat suhteessa johtajien palkkoihin ja myös elinkustannukset laskisivat tasolle, jolla matalapalkkaiset kykenisivät hankkimaan oman elantonsa. Tilannetta helpottaisi lisää, jos asunnot Kuuban mallin mukaan ottettaisiin valtion omistukseen. Tällä lopetettaisiin myös ihmisten kodeilla keinottelu.

    Ehdotukseni ainoa heikkous on se, että omistava luokka alkaisi taas tappaa näitä uudistuksia vaativia, vaikka heidän mallinsa hävitää ihmiset sukupuutoon sadan vuoden kuluessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  19. spottu kirjoitti 11.9.2016 kello 11:51

    Blogikirjoittaja: Korkeakoulutettu humanisti pakkaa ostoksia kassan päässä asiakkaan pussiin. Onkohan tässä järki mukana? Eikö järkevämpää olisi estää humanistin koulutus jo ennalta?

    Yleensä ajatellaan että yhteiskunnan kannattaa estää ja ehkäistä asioita jotka ovat haitallisia, esimerkiksi rikoksia, sairauksia, kurjuutta, henkilökohtaisia ja kollektiivisia tragedioita jnpp.

    Jotta koulutuksen estäminen olisi järkevää, on jossain oltava joukko ihmisiä joille siis koulutus itsessään on haitallista ja tuottaa sellaisia harmeja sekä yksilö- että kollektiivitasolla joita perinteisesti on pyritty välttämään.

    Ylipäätään, koko liikakoulutuksen käsite implikoi että vastavalistus on joissain piireissä edelleen hengissä ja voi hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  20. vv kirjoitti 11.9.2016 kello 11:52

    Uusia työpaikkoja tulisi myös, jos korkeakoulutetut tekisivät lyhyempää työpäivää. On paljon työttömiä korkeakoulutettuja, joten miksi keskittyä vain matalapalkkatöihin. Tiedän kyllä jo vastauksenkin: koska yritysten kulut kasvaisivat ja voitot pienenisivät. Saavutetuista eduista luopuminen yhteiskunnan hyväksi koskee aina vain muita ihmisiä. Oma työ on aina vaativaa ja voitot ansaittuja, muut ovat laiskoja ja ahteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  21. spottu kirjoitti 11.9.2016 kello 12:06

    diodi: Sukupolvien välinen sota on käynnissä. Vanhat käyvät sitä nuoria vastaan.

    Ja kun nuorison otsalohko kehittyy sen verran että nenä irtoaa navasta jossain 30 ikävuotta lähestyttäessä, hekin huomaavat että suurten ikäluokkien eläkkeet ovat ohimenevä sivuseikka a) tuotannon tehokkuuden ja b) tehokkuudella luodun varallisuuden uusjaon rinnalla.

    Juuri nyt näyttää siltä että Suomi on epäonnistumassa sekä a) että b) -kohtien suhteen, ja jos vielä vastustetaan EU:n kehittymistä tulonjakounioniksi, ei siitäkään suunnasta ole odotettavissa apua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  22. Syltty kirjoitti 11.9.2016 kello 12:24

    Blogikirjoittaja:
    Lisään vielä, että en keksi mitään syytä, miksi tuetut palkat eivät johtaisi tämän jutun kuvaamaan kehitykseen. Onhan oma puolisonikin esimerkki ammattilaisesta, joka suostuu tekemään korkeakoulutusta vaativaa työtä tukia vastaan.

    Eipä se ole kyllä kovinkaan vaativaa työtä, jos sitä kerran saa hankittua ilmaiseksikin. Tai sitten kyseisessä työssä on TES-ehdot niin hyviä, että kannattaa tehdä ilmaiseksikin, jos on edes minkäänlaiset mahdollisuudet päästä sisäpiiriin ja samaan aikaan niin paljon työttömiä, että ilmaistyön tekijöitä piisaa.

    En minä ymmärrä minkälaista osaamista on henkilöillä, jotka voidaan kannattavasti korvata ilmaistyövoimalla. Aika heikkoa, luulisin.

    Meidän työntekijöiden kohdalla se ei vain onnistu. Vaikka minä työnantajana saisin aivan varmasti vaikka kuinka paljon ilmaisia harjoittelijoita, ei niiden käyttämisessä työn tekoon ole minkäänlaista taloudellista mieltä. Vakituiset ja hyvin motivoituneet miehet ovat tehokkaampia, parempia, osaavampia. Harjoittelijat kun eivät keskimäärin ole aivan parasta A-ryhmää.

    Satunnaiset ja vaihtuvat ilmaisharjoittelijat eivät käy kuin yksinkertaiseen avustavaan hommaan ja siinäkin niistä on yleensä enemmän riesaa kuin hyötyä. On paljon kannattavampaa palkata kunnollista väkeä semmoisella palkalla, että he pysyvät talossa ja oppivat hommat.

    JOs työntekijö oikeasti osaa jotain sellaista, josta joku on valmis maksamaan, niin kyllä sille kannattaa maksaa oikeaa palkkaa. Näissä matalapalkkatissä ongelma on juurikin se, ettei sellaisa maksavia asiakkaita löydy, joilla saisi kustannettua työntekijöille kunnnon palkat.

    Summa summmarum: jos alalla vakituisten työntekijöiden panos voidaan laadun ja kannattavuuden pahemmin kärsimättä korvata ilmaisilla harjoittelijoilla, alan palkkauksessa ja työehdoissa on jotakin todela pahasti vialla. Todennäköisesti palkat ovat liian korkeat, kun työntekijät ovat valmiita ilmaisharjoitteluun vakipaikan toivossa (eli työpaikkoja on liian vähän, kun työttömiä työntekijöitä liian paljon).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  23. Syltty kirjoitti 11.9.2016 kello 12:32

    Rauno Halme: Tilannetta helpottaisi lisää, jos asunnot Kuuban mallin mukaan ottettaisiin valtion omistukseen. Tällä lopetettaisiin myös ihmisten kodeilla keinottelu.

    Kuuba onkin paikka, mistä kannattaa ottaa oppia. Miksei samantien kopioida Venezuelaa taikka Pohjois-Koreaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  24. Syltty kirjoitti 11.9.2016 kello 12:37

    Blogikirjoittaja:
    Yrittäjillä ei ole moraalia.

    Ja työttömät alkoholisoituneita ja epäpäteviä laiskureita. Eiväthän he muuten olisi työttömiä. Kukaan täysijärkinen ei usko enää suunnitelmatalouteen, joten kaikki vasemmistolaiset ovat yksinkertaisti tyhmiä. Ja tietenkin kateellisia. Mikään muu ei selitä vasemmistolaisten verotusintoa paremmin kuin tyhmyys, laiskuus ja kateellisuus.

    Oliko vielä muita hyviä ja osuvia yleistyksiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  25. theta kirjoitti 11.9.2016 kello 13:21

    Jokin tässä vimmassa lisätä matalapalkkatyötä häiritsee minua.

    Jos nyt vähän futuristisesti visioi, jossain vaiheessa teknologinen ja taloudellinen kehitys on siinä pisteessä, että kaikkien, ehkä useimpien ei “oikeasti” tarvitsisi käydä töissä. Ts. heidän työssäkäynti ei merkittävällä tavalla kasvattaisi kansantaloutta.

    Tällaisessäkin yltäkylläisyydessä olisi kuitenkin mahdollista pakottaa ihmiset tekemään töitä riittävän niukalla sosiaaliturvalla. Rikkailla on tunnetusti kyky keksiä kaikenlaista pikkupuuhasteltavaa palveluskunnalleen, varsinkin maissa joissa köyhiä saa pikkurahalla juoksutettua mielensä mukaan. Vähintäänkin he tarvitsevat vartijoita suojelemaan alaluokalta.

    Niin kauan kuin työttömyyteen suhtaudutaan kategorisesti huonona asiana, mistä tiedämme saapuneemme tulevaisuuteen? Eikö siinä synny hyvinvointitappiota, jos työttömät vaihtavat niukan sosiaaliturvan pakottamana vapaa-aikaansa johonkin hyvin vähän tuottavaan työhön? Eikö minimipalkan yksi funktio voisi ajatella olevan ihmisten suojelu turhanpäiväisiltä hanttihommilta?

    Markkinaliberaali sanoisi, että annetaan markkinoiden päättää mikä on turhanpäivästä ja mikä ei. Kumpi hinta vapaa-ajalle on silloin oikea: se, jolla köyhä on valmis vapaa-aikansa myymään vai se, jolla saadaan ennestään toimeentuleva liikauttamaan eväänsä? Varmaan kuitenkin molemmat arvostavat vapaa-aikaansa yhtä paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  26. Ville kirjoitti 11.9.2016 kello 13:46

    “Suomessa vieroksutaan matalatuottoisen työn mahdollistamista, koska ehdimme tuudittautua niin hyvään. Vielä 1980-luvulla työn kasvava kysyntä suuntautui tasaisesti koko väestöön. Suomi oli matkalla sosiaaliseen onnelaan.”
    Ei tilanne 1980-luvulla ihan terve ollut. Rakennusalan erikoistöiden palkat karkasivat pilviin, kun tekijöitä ei ollut; yksityishenkilön oli lähes mahdotonta löytää tavallista remonttimiestäkään muuten kuin maksamalla pimeästi ja silti korkea hinta. Lama ja virolaiset rakennusmiehet puhkaisivat kuplan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  27. teekkari kirjoitti 11.9.2016 kello 15:45

    Blogikirjoittaja: Jos tukityö otetaan käyttöön, se ei tule rajoittumaan pienipalkkaisiin vaan yhtä lailla ammattilaisiin.

    Perustulomallinen matalapalkkatyön tukeminenhan kohdistuu automaattisesti kaikkiin työntekijöihin, ja säätyy portaattomasti verotuksen kauta. Se on järjestelmään sisäänrakennettu ominaisuus, enkä näe miksi “ammattilaisen” pitäisi olla yhtään enempää suojassa palkkakilpailulta kuin ammattimaisen palvelutyöntekijänkään.

    En näe mitään syytä, miksi matalapalkkaista työtä pitäisi kohdella millään lailla eritavoin kuin mitään muutakaan työtä. Mutta tukea (tai koska kyseessä on lähinnä verokiila, vähemmän keppiä) matalamman tuottavuusasteen työt tarvitsevat, koska muuten ne tehdään tehottomasti itsepalveluna, ja kaikki kärsivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 40

  28. GOLAJTTI kirjoitti 11.9.2016 kello 18:03

    theta:
    Jokin tässä vimmassa lisätä matalapalkkatyötä häiritsee minua.

    Jos nyt vähän futuristisesti visioi, jossain vaiheessa teknologinen ja taloudellinen kehitys on siinä pisteessä, että kaikkien, ehkä useimpien ei “oikeasti” tarvitsisi käydä töissä. Ts. heidän työssäkäynti ei merkittävällä tavalla kasvattaisi kansantaloutta.

    Tällaisessäkin yltäkylläisyydessä olisi kuitenkin mahdollista pakottaa ihmiset tekemään töitä riittävän niukalla sosiaaliturvalla. Rikkailla on tunnetusti kyky keksiä kaikenlaista pikkupuuhasteltavaa palveluskunnalleen, varsinkinmaissa joissa köyhiä saa pikkurahalla juoksutettua mielensä mukaan. Vähintäänkin he tarvitsevat vartijoita suojelemaan alaluokalta.

    Niin kauan kuin työttömyyteen suhtaudutaan kategorisesti huonona asiana, mistä tiedämme saapuneemme tulevaisuuteen? Eikö siinä synny hyvinvointitappiota, jos työttömät vaihtavat niukan sosiaaliturvan pakottamana vapaa-aikaansa johonkin hyvin vähän tuottavaan työhön? Eikö minimipalkan yksi funktio voisi ajatella olevan ihmisten suojelu turhanpäiväisiltä hanttihommilta?

    Markkinaliberaali sanoisi, että annetaan markkinoiden päättää mikä on turhanpäivästä ja mikä ei. Kumpi hinta vapaa-ajalle on silloin oikea: se, jolla köyhä on valmis vapaa-aikansa myymään vai se, jolla saadaan ennestään toimeentuleva liikauttamaan eväänsä? Varmaan kuitenkin molemmat arvostavat vapaa-aikaansa yhtä paljon.

    hyvä pointti ja olen samaa mieltä. Tässä on kuitenkin ongelma. Jos joku keskittyisi “huippuosaamiseen” ja opiskelisi ja tekisi töitä vaikka 50h/vko, saisi hän todnäk huonomman elintason kuin ne, jotka ottaisivat rennosti. Rennosti ottavilla olisi laajat sosiaaliset piirit, iloa, leikkiä samaan aikaan kun ahkeroivaa harmittaisi.

    Yksi vaihtoehto olisi perustulo, jolla voisi minimalistisesti elää ilman työtä ja suurien palkkaerojen salliminen ja esim. sosiaalisen asunnontuoton lakkauttaminen. Voisi valita, haluaako leikkiä tai panostaa materiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  29. Syltty kirjoitti 11.9.2016 kello 18:29

    vv: Tiedän kyllä jo vastauksenkin: koska yritysten kulut kasvaisivat ja voitot pienenisivät. Saavutetuista eduista luopuminen yhteiskunnan hyväksi koskee aina vain muita ihmisiä.

    Mutta hyvä herra, yritysten Suomessa tekemät voitot ja pääman tuotto on jo joustanut. Siksihän tänne ei investoi kukaan, kun pääoman tuotto on laskenut.

    Pääoman tuotto romahti 2008, eikä ole siitä vielä toipunut. Näkyy hyvin tässä Suomen Pankin blogin kuviossa 7:

    “Pääoman tuotto mitattuna arvonlisällä suhteessa pääomakantaan on laskenut viime vuosina (kuvio 7). ”

    http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/kuihtuva-paaoma/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  30. Tapio kirjoitti 11.9.2016 kello 18:44

    spottu: Yleensä ajatellaan että yhteiskunnan kannattaa estää ja ehkäistä asioita jotka ovat haitallisia, esimerkiksi rikoksia, sairauksia, kurjuutta, henkilökohtaisia ja kollektiivisia tragedioita jnpp.

    Jotta koulutuksen estäminen olisi järkevää, on jossain oltava joukko ihmisiä joille siis koulutus itsessään on haitallista ja tuottaa sellaisia harmeja sekä yksilö- että kollektiivitasolla joita perinteisesti on pyritty välttämään.

    Ylipäätään, koko liikakoulutuksen käsite implikoi että vastavalistus on joissain piireissä edelleen hengissä ja voi hyvin.

    Viestissäsi on looginen ristiriita:

    Laajamittainen koulutus aloille, joilta ei löydy työtä muille kuin alan parhaille tai niille, joiden vanhemmilla on suhteita, sanojasi lainaten “tuottaa sellaisia harmeja sekä yksilö- että kollektiivitasolla joita perinteisesti on pyritty välttämään”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  31. tcrown kirjoitti 11.9.2016 kello 21:46

    theta: Jos nyt vähän futuristisesti visioi, jossain vaiheessa teknologinen ja taloudellinen kehitys on siinä pisteessä, että kaikkien, ehkä useimpien ei “oikeasti” tarvitsisi käydä töissä. Ts. heidän työssäkäynti ei merkittävällä tavalla kasvattaisi kansantaloutta.

    Ongelma on se, että työn tekeminen lisää yksilön hyvinvointia monella muullakin tavalla kuin rahan putoamisella tilille. Ehkäisee syrjäytymistä, pitää elämässä jonkinlaista säännöllistä rytmiä yllä (niille, jotka sellaista kaipaavat), parantaa sosiaalista statusta, lisää omanarvontuntoa, luo sisältöä elämään jne.

    Minulla ei ole kovin kummoisia harhakuvitelmia sen suhteen, että aika merkittävä osa kansasta ei päätyisi lähiöräkälä-syrjäytimiskierteeseen töiden hävitessä. Toki on myös merkittävä osa kansaa, joka pystyy pitämään mielensä virkeänä työttömänäkin. Mutta yhtä selvää kuin se, että matalapalkkatyön verokiilan pienentäminen on helpoin ja tehokkain tie matala-palkka-alojen työllisyystilanteen parantamiseksi, on se, että tuo ei ole kuin orastavien oireiden hoitamista, ja jossain vaiheessa joudutaan painamaan tosissaan sen kanssa, että miten saadaan niiden ihmisten elämään sisältöä, joiden työpanosta ei yksinkertaisesti tarvita. Epäilen, että koko työn käsitettä joudutaan miettimään aika radikaalisti uusiksi jollain aikataululla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  32. Liian vanha kirjoitti 11.9.2016 kello 23:47

    Syltty: Todennäköisesti palkat ovat liian korkeat, kun työntekijät ovat valmiita ilmaisharjoitteluun vakipaikan toivossa (eli työpaikkoja on liian vähän, kun työttömiä työntekijöitä liian paljon).

    Kysymys on ilmaistyöhön pakotetusta työvoimasta. Edim useimpiin opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelu yrityksessä, kesto 6-18 kk riippuen alasta

    Kun päästötodistuksen ehtona on suoritettu harjoittelu niin 10 vuodessa tilanne on kääntynyt siihen , että harjoittelu tehdään palkatta.

    Itse asiassa tilanne on kääntynyt siihen, että oppilaitokset maksavat yrityksille, jotta nämä ottavat vastaan ilmaisen työvoiman.

    Ilmaista työvoimaa tuottavat myös työkkärit, jotka uittavat työnhakusoppareihin palkattomia harjoitusjaksoja

    Ilmaisella työvoimalla voi tehdä korkeatuottoistakin työtä, jos osaa organisoida työn

    Nykyään näitä ilmaisia työntekijöitä on n 350000 vuodessa ja ne syövät n 170000 palkkatyöpaikkaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  33. Liian vanha kirjoitti 11.9.2016 kello 23:50

    vv: Uusia työpaikkoja tulisi myös, jos korkeakoulutetut tekisivät lyhyempää työpäivää. On paljon työttömiä korkeakoulutettuja, joten miksi keskittyä vain matalapalkkatöihin. Tiedän kyllä jo vastauksenkin: koska yritysten kulut kasvaisivat ja voitot pienenisivät. Saavutetuista eduista luopuminen yhteiskunnan hyväksi koskee aina vain muita ihmisiä. Oma työ on aina vaativaa ja voitot ansaittuja, muut ovat laiskoja ja ahteita

    Ruotsissa ja Euroopassa yleiseti työtä on jaettu osa-aikatyön kautta

    Tyypilliseti osa-aikaisia on n 25 % työllisitä, SDuomessa vain alle 15 %

    Jos Suomessa olisi yhtä paljon osa-aikaisa kuin muualla Euroopassa niin työllisyysaste olisi liki 80 % ja työttömyys 5 % luokkaa

    Mutta Suomessa työaika jaetaan työttömyyden ja syrjäyttämisen kautta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  34. Jori Puska kirjoitti 12.9.2016 kello 8:25

    “…Kiinassa tehtyä rihkamaa…”

    Soininvaaran luulisi olevan sen verran vanha että muistaa kuinka 60-luvulla japanilaiset tekivät rihkamaa. Pari vuosikymmentä myöhemmin japanilaiset tuotteet olivat laadun tae. Kiinalaiset tekevät samaa parhaillaan.

    Kuvitelma siitä että valtio sponsoroisi verorahoilla matalapalkkatyötä on kuolleena syntynyt ajatus. Kiinaan on jo siirtynyt lähes kaikki tuotantotyö, ja parhaillaan sinne siirtyy kaikki korkeakoulutusta vaativa työ. Korkeakoulutetun saa siellä töihin e500/kk ja uusia valmistuu vuodessa pelkästään Kiinassa lähes 2 kertaa Suomen asukasluvun verran.

    Länsimaihin jää siis täysin olematon määrä niin korkeapalkkaista työtä että sitä verottamalla voitaisiin maksaa tukirahoja koko muulle väestölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.9.2016 kello 15:43

    Tuotantotyö on häviävän pieni osa kaikesta siitä työstä, mitä kansantaloudessa tehdään. Miksi aina huomio kiinnittyy siihen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. anonyymi kirjoitti 12.9.2016 kello 10:26

    theta: Markkinaliberaali sanoisi, että annetaan markkinoiden päättää mikä on turhanpäivästä ja mikä ei.

    Markkinaliberaali ei yleensä suostu sanomaan, mitä markkinat päättävät, jos kulutukseen tarvittavaan tuotantoon ei yksinkertaisesti tarvita kaikkia ihmisiä. Markkinat toimivat niukkuuden ehdoilla: Jos niukkuutta ei ole, työllä ei ole hintaa ja markkinat romahtavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  37. diodi kirjoitti 12.9.2016 kello 11:17

    Austrian
    Mutta systeemi on eläkemenojen suhteen tasapainossa, sote on se juttu johon ei ole kunnolla varauduttu…

    Systeemi on tasapainossa vain jos ei oteta huomioon eläkemenojen vaikutusta työllisyyteen ja talouskasvuun tai valtion budjetista tulevaa osuutta. Eläkemenojen kokonaisvaikutus kuristaa Suomen taloutta ja nuoria.

    Olet oikeassa sinnä, että Sote-menot kasvavat kovasti vanhusten takia. Tämä on toinen kohde johon voitaisiin siirtää rahaa ansioeläkkeistä. Vanhukset maksakoon suuremman osan vanhusten sote-menoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  38. Mikko Nummelin kirjoitti 12.9.2016 kello 12:16

    Osmo Soininvaara:
    Erityisesti myyjien palkkaamisessa on selkeä hintajousto, koska vähemmän väkeä kassoilla tarkoittaa ajoittain pitkiä jonoja, mikä karkottaa asiakkaita, mutta enemmän tarkoittaa, että välillä kassalla ei ole yhtään asiakasta. Optimi riippuu todella jyrkästi työn hinnasta.
    P.S. Stockan Herkussa on liian vähän kassoja, koska siellä on jono jokseenkin aina. Kanattaisi tutustua jonoteoriaan.

    Tyypillisesti kaupoissa myyjät tekevät myös muita töitä, kuten täyttävät hyllyjä, hakevat tuotteita varastosta ja tyhjentävät pullonpalautusautomaatteja. Tällöin kassojen miehitystä voidaan joustavasti lisätä tai vähentää ruuhkatilanteen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. Ahistaa kirjoitti 12.9.2016 kello 12:59

    Blogikirjoittaja: Olemme siirtyneet laskevan elintason maailmaan.

    Siis tarkoitat varmaa laskevan elintason Suomeen. Euron ulkopuolella (karkeasti luokitellen) on talous kasvanut jo seitsemisen vuotta – vaikka toki hiukan hitaammin kuin mihin totuttu on.

    Suomeen jäävien onkin varmaan totuteltava laskevaan elintasoon. Mutta jo läntisessä naapurissa talous kasvaa ihan hyvin. Ja sinne saa vielä toistaiseksi muuttaa tuosta vain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  40. Anonyymi kirjoitti 12.9.2016 kello 15:15

    spottu: Yleensä ajatellaan että yhteiskunnan kannattaa estää ja ehkäistä asioita jotka ovat haitallisia, esimerkiksi rikoksia, sairauksia, kurjuutta, henkilökohtaisia ja kollektiivisia tragedioita jnpp.

    Jotta koulutuksen estäminen olisi järkevää, on jossain oltava joukko ihmisiä joille siis koulutus itsessään on haitallista ja tuottaa sellaisia harmeja sekä yksilö- että kollektiivitasolla joita perinteisesti on pyritty välttämään.

    Ylipäätään, koko liikakoulutuksen käsite implikoi että vastavalistus on joissain piireissä edelleen hengissä ja voi hyvin.

    Tämä on hyvin kirjoitettu. Jos lähdetään siitä että ainoastaan sellainen koulutus on järkevää mikä nostaa bruttokansantuotetta, pitäisi suurimmasta omasta humanistisia aloja ja oikeastaan suurimmasta osasta perustieteitäkin hankkiutua kokonaan eroon.

    Joskus aikoinaan kun yliopistoja ja niiden koulutusohjelmia on perustettu, ihmisillä tapasi vielä olla muitakin arvoja kuin neoliberalistinen taloudellisen tehokkuuden (lokaali) maksimointi antamatta mitään arvoa asioille joita ei voida suoraan mitata tai tuoda markkinatalouden sääntöjen piiriin. Luulen että nuo arvot tulevat heräämään taas tulevaisuudessa kun huomataan että robottien dominoimassa työmaailmassa ihmisillä ei enää ole suuren suurta roolia. Toivottavasti vain kaikkea sivistystä ei ehditä hävittämään ennen sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  41. Blogikirjoittaja kirjoitti 12.9.2016 kello 15:53

    Ahistaa: Siis tarkoitat varmaa laskevan elintason Suomeen.

    Mun mielestä jossain ulkomaan kielellä raaputetussa lehdessä oli juttu siitä, että köyhtyvät sukupolvet ovat läntinen ilmiö, jota eivät rajaa maat vaan syntymävuodet. Jenkkien keskiluokan ahdingostakin ja laskevasta asemasta on puhuttu jo ainakin kymmenen vuotta.

    Olisiko ollut tämä?

    https://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980-1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat

    “Wilska puhuu sukupolvien välisestä tulonjaosta ja taloudellisesta tasa-arvosta. Aihetta käsitteli tällä viikolla brittilehti The Guardian, jonka selvityksen mukaan Y-sukupolvi eli vuosina 1980–1995 syntynyt sukupolvi on ”petetty” taloudellisesti useimmissa suurissa länsimaissa. Nuorten aikuisten tulotaso on romahtanut suhteessa muuhun yhteiskuntaan samalla, kun erityisesti eläkeläisten tulot ovat nousseet.”

    Koulutuksesta toteaisin sen verran, että oman kokemukseni mukaan akateeminen humanistisyhteiskunnallinen koulutus ehkä kielten opiskelua lukuun ottamatta on surullisen tehotonta. Sivistyksen vaalimista ei tulisikaan sitoa muodolliseen koulutukseen. Sitä voi luoda muutenkin kuin turhia tutkintoja tehtailemalla.

    Oppimispsykologisesti taiten tehtyjä sivistäviä kokonaisuuksia voisi laatia kansan huviksi ja hyödyksi nettiin. Kun niissä olisi opetuksellinen aines, joka olisi sidottu kirjoihin, ja lisäksi tehtäviä ja testejä, joilla oppijat voisivat testata ja kerrata tietojaan, niin siitä voisi jokainen halukas ammentaa.

    Sivistyshän ei tarkoita tutkintoa. Joka vuosi suomalaisistakin yliopistoista valmistuu suuri määrä opiskelijoita, joiden opiskelumotivaatio on lähes yksinomaan välineellinen. Yliopistoille tällaiset opiskelijat ovat etu, koska selvitysten mukaan välineellinen oppimismotivaatio on yhteydessä opintojen suorittamiseen tavoiteajassa ja ylipäänsä valmistumiseen. Vaikka arvosanoilla ei voi kehua, niin tutkinto valmistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  42. Markku af Heurlin kirjoitti 12.9.2016 kello 16:43

    Ville:
    “Suomessa vieroksutaan matalatuottoisen työn mahdollistamista, koska ehdimme tuudittautua niin hyvään. Vielä 1980-luvulla työn kasvava kysyntä suuntautui tasaisesti koko väestöön. Suomi oli matkalla sosiaaliseen onnelaan.”
    Ei tilanne 1980-luvulla ihan terve ollut. Rakennusalan erikoistöiden palkat karkasivat pilviin, kun tekijöitä ei ollut; yksityishenkilön oli lähes mahdotonta löytää tavallista remonttimiestäkään muuten kuin maksamalla pimeästi ja silti korkea hinta. Lama ja virolaiset rakennusmiehet puhkaisivat kuplan.

    Olo se kauheaa, kun taitaville, vastuuntuntoiselle ja neuvokkaille ruuumiillisen työ ntekijöille maksettiin ihan kimnaasin lehtorin palkkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  43. Liian vanha kirjoitti 12.9.2016 kello 16:48

    Jori Puska: Kuvitelma siitä että valtio sponsoroisi verorahoilla matalapalkkatyötä on kuolleena syntynyt ajatus. Kiinaan on jo siirtynyt lähes kaikki tuotantotyö, ja parhaillaan sinne siirtyy kaikki korkeakoulutusta vaativa työ.

    Kiinan teollisuu kärsii aivan samasta työpaikkakadosta kuin läntinenkin maailma

    Kiinan teollisuuden työvoimahuippu oli 1996, sen jälkeen työntekijämäärä on vähentynyt.

    Kun kilpailu on kovaa niin jokainen pyrkii pitämään tuotannon työpaikat ja ne joissa on paljon tuontia pyrkivät luomaan kotimaista

    Kun kansainvälinen työnjako on häviämässä ja tavarat tehdään kulutusmaassa niin maailman vienti romahtaa, kuten on jo käynyt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. GOLAJTTI kirjoitti 12.9.2016 kello 17:50

    toisaalta kaikkihan tietävät, että työnteossa on käynnissä valtava teeskentelyn kulttuuri. Mikään ei viittaa siihen, että kaikkien olisi tehtävä 40h viikossa töitä, mutta silti näin teeskennellään asian olevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  45. Ahistaa kirjoitti 12.9.2016 kello 17:57

    Outoa, jotenkin 1800-lukulaista tuo puhe työn loppumisesta. Pystyn heti keksimään kymmeniä töitä, joista voisin maksaa, jos palkat olisivat riittävän matalia.

    Mielenkiinnolla olen tsekkaillut Postin a postinjakajien ponnisteluja työnsä lisäämiseksi. Mainiolta kuulostaa pihatöiden teko (tosin korvaus on ollut joidekin tietojen mukaan kovin huono). Kohta joku keksii, että voi alkaa duunata pientä remonttia, kerätä omenat, käydä kaupassa, tehdä ruokaa, pitää seuraa ulkoiluttaa koiraa – ja jakaa ehkä vielä postin, jos aika riittää.

    Suurempi kuvio menee toivottavasti niin, että talkoilla nettiin ilmestyy yhä enemmän alustoja, joissa voi hankkia pikkuhommia. Esimerkiksi vanhusten ajaminen asioille kerran, pari viikossa toisi pienen lisän tuloihin. Tosin Persut on tällaisia suunitelmia innokkaasti sabotoimassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  46. Ville kirjoitti 12.9.2016 kello 21:09

    Markku af Heurlin: Olo se kauheaa, kun taitaville, vastuuntuntoiselle ja neuvokkaille ruuumiillisentyö ntekijöille maksettiin ihan kimnaasin lehtorin palkkoja.

    Kimnaasin lehtorit ovat ylipalkattuja jos kuka 😉 Olisihan se hienoa, että muillekin kuin paperimiehille maksettaisiin ministerin palkkaa ja vielä parempi jos verottomasti 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. karvinen kirjoitti 12.9.2016 kello 21:42

    Ahistaa:
    Outoa, jotenkin 1800-lukulaista tuo puhe työn loppumisesta. Pystyn heti keksimään kymmeniä töitä, joista voisin maksaa, jos palkat olisivat riittävän matalia.

    Mielenkiinnolla olen tsekkaillut Postin a postinjakajien ponnisteluja työnsä lisäämiseksi. Mainiolta kuulostaa pihatöiden teko (tosin korvaus on ollut joidekin tietojen mukaan kovin huono). Kohta joku keksii, että voi alkaa duunata pientä remonttia, kerätä omenat, käydä kaupassa, tehdä ruokaa, pitää seuraa ulkoiluttaa koiraa – ja jakaa ehkä vielä postin, jos aika riittää.

    Suurempi kuvio menee toivottavasti niin, että talkoilla nettiin ilmestyy yhä enemmän alustoja, joissa voi hankkia pikkuhommia. Esimerkiksi vanhusten ajaminen asioille kerran, pari viikossa toisi pienen lisän tuloihin. Tosin Persut on tällaisia suunitelmia innokkaasti sabotoimassa.

    Kuvailemasi malli vaatii perustulon tai muun sosiaaliturvan täysremontin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  48. diodi kirjoitti 13.9.2016 kello 2:28

    spottu: hekin huomaavat että suurten ikäluokkien eläkkeet ovat ohimenevä sivuseikka

    Niin, muutama vuosikymmen nuoren parasta työikää on ohimenevä asia, mutta vaikutus näkyy läpi nuorten elämän pienempinä tuloina ja varallisuutena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  49. Juho Laatu kirjoitti 13.9.2016 kello 7:31

    Osmo Soininvaara:
    Tuotantotyö on häviävän pieni osa kaikesta siitä työstä, mitä kansantaloudessa tehdään. Miksi aina huomio kiinnittyy siihen?

    Jos tuotantotyö tarkoittaa suhteellisen alhaisen koulutustason tuotteita jalostavaa työtä (tuotteita jalostava = ei palveluammatti), niin se muodostaa varsin suuren osan kansanalouksissa tehtävästä työstä.

    Huomio voi kiinnittyä tuotantotyöhön esimerkiksi siksi, että kaikissa yhteiskunnissa on paljon suhteellisen alhaisen koulutustason ihmisiä, joille kannattaa keksiä jotain tuottavaa työtä.

    Tuotantotyöhön viittaaminen voi olla myös näpäytys OS:lle, joka tuntuu uskovan, että kaikkien siirtyminen palveluammatteihin olisi ratkaisu yhteiskunnan ongelmiin. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. max kirjoitti 13.9.2016 kello 7:32

    Blogikirjoittaja: Mun mielestä jossain ulkomaan kielellä raaputetussa lehdessä oli juttu siitä, että köyhtyvät sukupolvet ovat läntinen ilmiö, jota eivät rajaa maat vaan syntymävuodet. Jenkkien keskiluokan ahdingostakin ja laskevasta asemasta on puhuttu jo ainakin kymmenen vuotta.

    Olisiko ollut tämä?

    https://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980-1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat

    En lukenut artikkelia, mutta epäilen voisiko kuitenkaan koskea esim. Ruotsia jossa ostovoimakorjattu bkt per capita ottaa niin huikeita loikkia ja on luonnollisesti ATH-lukemissa. Ja varmasti löytyy muitakin maita. Yhdysvallat on kyllä epäonnistunut kokeilu. Ehkä turhan massiivinen kokonaisuus. Veikkaan, että pienet kehittyneet maat, vaikka ovat valmiiksi vauraita, ei ole mitään rajaa kuinka vauraaksi ne voivat vielä tulla. Suomi ei välttämättä ole näiden maiden joukossa. Tilanteen voi tietysti selittää siten, että vaurastuvat nuoret asuvat joka tapauksessa jossakin ja onnekkaat valtio vain poimivat rusinat pullasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Lauri Ojala kirjoitti 13.9.2016 kello 8:39

    Yhteiskunnan kannaltahan matalapalkkatyötä pitää tarkastella nimenomaan työttömyyden vaihtoehtona. Sellaisena se on minusta ehdottoman hyväksyttävää. Toteutuksen pitää toki olla inhimillinen työntekijän kannalta ja muutenkin järkevä. Tässä kuten kaikessa muussakin pätee se, että hyväkin idea voidaan pilata huonolla toteutuksella.

    Tätä vastustavien on hyvä pitää mielessä, että “puoliksikin” työllistetty matalapalkkatyötä tekevä on yhteiskunnalle kaksinkertainen voitto. Maksettavan tuen määrä puolittuu ja tehdyn työn arvonlisä kasvaa puolikkaalla. Tätä vaikutusta ei pitäisi väheksyä ollenkaan.

    Järjestelmä pitäisi rakentaa ja tarvittaessa sitä tulisi jatkuvasti muuttaa niin, että se todella toimisi täysin työkykyisille ponnahduslautana kohti “täysipalkkaista” työtä eikä olisi pysyvä loukku. Tämän pitäisi olla mahdollista. Ja vaikka jostain syystä olettaisimme, että näin ei olisi, niin yhteiskunta voittaisi jo siinäkin tapauksessa paljon.

    Siitäkin olen täysin samaa mieltä, että matalapalkkatuki pitäisi kohdentaa suoraan ihmiselle eikä työnantajalle. Ay-liike on luonnollisesti omista itsekkäistä lähtökohdistaan tätä vastaan, mutta yhteiskunnan kokonaisedun pitäisi ajaa tällaisen mustasukkaisen oman edun valvonnan edelle.

    Helpoin ja kevyin tapa rakentaa tällainen järjestelmä rakentuisi minusta perustulon ja voimakkaasti rukatun tuloveroastekon varaan. Negatiivinen tulovero voisi hyvin olla osa tätä, mutta tietysti vasta kokonaisvaltaisen harkinnan perusteella – minusta tämä ei ole mikään itseisarvoinen välttämättömyys.

    Valtaosa muista tuista pitäisi pystyä karsimaan samalla, etunenässä yleinen asumistuki ainakin nykyisessä laajuudessaan. Toimeentulotuki pitäisi varmasti jättää edelleen olemaan, tosin sen tarpeen pitäisi olla aidosti vähäistä, jos muu järjestelmä olisi tehty hyvin. Muitakin tukia tarvittaisiin varmasti edelleen, mutta sekä tukimuotoja että niiden saajia pitäisi olla dramaattisesti nykyistä vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  52. Jorma Nordlin kirjoitti 13.9.2016 kello 9:11

    Matalapalkkatyöt taitavat olla niitä, jotka automatisoidaan ja robotiikka korvaa ihmistyön.

    Alla oleva esimerkki hoitajien työstä eivät ole matalapalkkatyötä, mutta niissäkin on tehtäviä joihin ei hoitajan koulutusta tarvita.

    “Elinkeinoelämän Valtuuskunnan, EVA:n uusimmassa raportissa lasketaan, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä.”
    http://yle.fi/uutiset/eva-raportin_raju_vaite_robotit_voisivat_tehda_viidenneksen_hoitajien_tyosta/9161578

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. Realisti kirjoitti 13.9.2016 kello 9:37

    Mieluummin sossupummiksi tai rikolliseksi kuin matalapalkkatöihin, tapasi edesmennyt isäni sanoa. Ja oli/on täysin oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  54. sintti kirjoitti 13.9.2016 kello 10:36

    spottu:
    Jotta koulutuksen estäminen olisi järkevää, on jossain oltava joukko ihmisiä joille siis koulutus itsessään on haitallista ja tuottaa sellaisia harmeja sekä yksilö- että kollektiivitasolla joita perinteisesti on pyritty välttämään.

    Valitsisiko humanisti edelleen pitkän koulutuksen niukalla tuella, jos tietäisi valmistuttuaan päätyvänsä pakkaamaan ostoksia? Väärin suunnatulla koulutuksella on huomattava inhimillinen hinta. Jos koulutusta ei ole tarkoituskaan hyödyntää työelämässä, yleissivistävät opinnot työn ohella olisivat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta järkevämpi ja joustavampi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  55. Jori Puska kirjoitti 13.9.2016 kello 11:18

    Osmo Soininvaara:
    Tuotantotyö on häviävän pieni osa kaikesta siitä työstä, mitä kansantaloudessa tehdään. Miksi aina huomio kiinnittyy siihen?

    Tuotantotyö on se työ jonka tuotoilla teetetään kaikki muu työ kansantaloudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.9.2016 kello 13:10

    Jos tuotantotyöllä tarkoitetaan tavaratuotantoa, sen tuotoilla ei tehdä kaikkea tuotantoa kansantaloudessa. Voi olla maa, joka elää pelkällä turismilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Blogikirjoittaja kirjoitti 13.9.2016 kello 13:28

    Lauri Ojala:
    Yhteiskunnan kannaltahan matalapalkkatyötä pitää tarkastella nimenomaan työttömyyden vaihtoehtona.

    Matalapalkkatyö on huono vaihtoehto, koska se katoaa. Jos yritämme luoda nyt järjestelmän, jossa ihmisiä työllistetään matalapalkkatyöllä, niin juuri kun järjestelmän pitäisi alkaa toimia, joudumme huomaamaan, että matalapalkkatyö on kadonnut. Siksi pidän matalapalkkaratkaisua menneisyyteen hirttäytymisenä.

    Ettekö näe ristiriitaa siinä, että yhtäältä pyrimme kouluttamaan ihmisiä ja vannomme koulutuksen nimeen, mutta samalla tahdomme lisätä matalapalkkatyötä.

    Kohta yhteiskunnassamme ei ole enää ihmisiä, jotka eivät ole saaneet peruskoulun jälkeistä koulutusta. Myös korkeakoulutuksen saaneiden osuus väestöstä nousee pian huomattavaksi.

    Siksi matalapalkkatyö johtaa tilanteisiin, joissa koulutetut ihmiset, esimerkiksi AMK-tradenomit, pakkaavat ostoksia pussiin.

    Ehkä tähän aiheeseen liittyy sukupolviharhaakin. Kypsemmässä iässä olevat koulutetut eivät ehkä kokemuksellisesti hoksaa, että nykyajan maistereille voi olla ihan todellinen vaihtoehto, että he joutuvat KILPAILEMAAN matalapalkkatyöstä.

    He eivät pääse kilpailemaan oman alansa työstä eivätkä välttämättä pärjää kilpailussa edes matalapalkkatyöstä.

    Tästä kehityksestä huolimatta koulutuksen itseisarvoa jaksetaan hokea.

    Paras uutiskokoomaketju teknisten ratkaisujen etenemisestä lienee Murobbsissa. Sinne ilmestyy säännöllisin väliajoin asiantuntijoiden ennustuksia siitä, kuinka paljon työstä tulevaisuudessa katoaa. Uusin ketjuun postattu ennustus kertoo, että viidessä vuodessa työpaikoista lähtee 6 %. Katoavien työpaikkojen joukkoon on nimetty palvelualat.

    http://murobbs.muropaketti.com/threads/tulevaisuudessa-robotit-tekee-duunit-ei-ihmiset.888000/page-104

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. teekkari kirjoitti 13.9.2016 kello 14:05

    Jorma Nordlin:
    Matalapalkkatyöt taitavat olla niitä, jotka automatisoidaan ja robotiikka korvaa ihmistyön.

    Kyllä minä enemmän olisin huolissani AMK-tason insinöörityöstä, eikä DI tai KTM koulutuskaan tulevaisuudessa välttämättä kovin pitkälle kanna. Lääkärien korvaaminen diagnostiikassa keskusteltiin jo aikaisemmin.

    Tekoälyllä korvaa helposti koodiorjat ja esimerkiksi rakennusteollisuuden insinöörityöt, niissä kun on kyse pitkälti laskennallisesta optimoinnista. Ja taloushallinnon excel-pyörityksen olisi voinut automatisoida jo viime vuosikymmenellä.

    Tietokoneen sisällä tapahtuva työ on lähtökohtaisesti helpompi korvata koneella kuin fyysisessä maailmassa käytävä ihmisten välinen vuorovaikutus. Joku robottihylje on kuitenkin aika kalpea imitaatio inhimillisestä kosketuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  59. Jussi Leppänen kirjoitti 13.9.2016 kello 15:41

    Kun matalapalkkamallia sorvataan pitää sitten ottaa huomioon kaksi asiaa:

    1. Ei saisi tukea työtä jonka tekeminen on tarpeetonta tai jopa pahasta.
    2. Ei saisi syntyä mallia jolla työtä tehdään tehottomasti siksi, koska se on niin halpaa.

    Minulle soitti juuri lehtikauppias joka tuputti aikakausilehteä tien monennenko kerran ja keskeytti jälleen ajatukseni ja työntekoni. Eihän markkinoinnissa sinänsä mitään pahaa ole kunhan se tehdään oikein, mutta tälle kauppiaalle olisi parempi jos hänelle maksettaisiin siitä, että tekisi jotain muuta.

    Sellainenkin skenaario on mahdollinen, jossa esim joku upporikas ylläpitäisi omaa privaattia kartanoa ja puutarhaa ja valtio maksaisi osan tästä toiminnasta palkkatuen muodossa. Tietysti jos ko pohatta maksaisi tämän veroina takaisin niin se olisi ok. (Siis sikäli kun on ok että pohatat ylläpitävät kartanoitaan)

    Konetta ei myöskään pitäisi korvata ihmisellä vain siksi että ihmisillä olisi töitä, jos kone muuten tulee ihmistä halvemmaksi. Meillä on robottipelkoisia ihmisiä ja “käsintehty” on monelle itsesarvo, vaikka se tarkoittaisi että tällöin on tehty huonommin.

    Pitäisi hakea tuotteistettaviksi sellaisia töitä joilla ihmiset rasittavat turhaan itseään tekemällä niitä tehottomasti esim. puutteellisilla osaamisella, työkaluilla, puutteellisessa tilassa, epäergonomisesti, epäekologisesti ja polttamalla niihin liikaa vapaa-aikaansa, hermojaan, polttoainetta jne

    Näitä töitä riittää loputtomasti: auton imurointia, kaatopaikalla (siis kierrätysasemalla) käyntiä, polkupörän korjausta, pakettien kuljetusta, ruuan valmistusta, huonekalujen kokoamista, terassin rakentamista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  60. vihreä lanta kirjoitti 13.9.2016 kello 17:01

    OS: “On myös yhteiskunnalle halvempaa tukea pieniä pa(l)kkoja vähän kuin maksaa työttömien elinkulut kokonaan.”

    Tässäpä asian ydin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  61. spottu kirjoitti 13.9.2016 kello 17:31

    sintti: Valitsisiko humanisti edelleen pitkän koulutuksen niukalla tuella, jos tietäisi valmistuttuaan päätyvänsä pakkaamaan ostoksia?

    On turha spekuloida informaatiolla jota ei ole eikä voikaan tietyllä ajanhetkellä olla olemassa. Jos korkeasti koulutettuna ostosten pakkaaja on omasta mielestään enemmän kuin kouluttamattomana, on koulutuksesta ollut jotain hyötyä.

    sintti: Väärin suunnatulla koulutuksella on huomattava inhimillinen hinta.

    Tämä tuntuu implikoivan että “väärin suunnattu koulutus” ei suinkaan tarkoita sellaista koulutusta jonka opiskelija kokee itselleen vieraaksi, vaan koulutusta jolla on juuri tällä hetkellä vallitsevan talouskeskeisen poliittisen paradigman tai yleisen mutu-tuntuman puitteissa joku hyväksyttävänä pidetty funktio.

    sintti: Jos koulutusta ei ole tarkoituskaan hyödyntää työelämässä, yleissivistävät opinnot työn ohella olisivat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta järkevämpi ja joustavampi vaihtoehto.

    Humanistiselle koulutukselle on ominaista ettei se useinkaan varsinaisesti valmista mihinkään ammattiin. Minusta on parempi että ihmiset joilla ei ole selkeää ammatillista kutsumusta pyrkivät täyspäiväisesti sivistämään itseään niin pitkään kuin se käytännössä on mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  62. Juho Laatu kirjoitti 13.9.2016 kello 19:53

    Osmo Soininvaara:
    Jos tuotantotyöllä tarkoitetaan tavaratuotantoa, sen tuotoilla ei tehdä kaikkea tuotantoa kansantaloudessa. Voi olla maa, joka elää pelkällä turismilla.

    Totta, mutta useimmissa maissa turismi ei ole pääasiallinen työllistäjä, joten tuotantotyö on useimmissa maissa hyvin merkittävä osa kansantaloutta.

    Turismi on mielenkiintoinen erikoistapaus, koska se on palveluala, joka on samalla myös ko. maan vientituote. Useimmat muut palvelut ovat sen sijaan maan sisäiseen työnjakoon liittyviä, ja siksi painivat eri luokassa kuin tuotantotyö.

    Tällaista työnjakoa toteuttavaa palvelutyötä on esimerkiksi kotisiivoojan ammatti. Kotisiivooja siivoaa johtajan kotona, ja tällä aikaa johtaja voi tehdä (siivoustyötä rahallisesti) tuottavampaa työtä firmassaan. Tällaista työtä voi yhdessä maassa olla vain rajallisesti. Tuotantotyötä voi sen sijaan olla niin paljon kuin tuotteille on maailmalla kysyntää. Ja näin maa vaurastuu, toisin kuin maan sisäisiä (puhtaita työnjako-) palveluita rajatta lisäämällä.

    Turismilla voi siis elää, mutta työnjakopalvelut eivät elätä, jos niitä on enemmän kuin maan taloudelle sopiva määrä. Puhtaat työnjakopalvelutkin ovat kannattavia niiltä osin kuin esim. johtajan työaikaa vapautuu kotisiivoojan avun myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.9.2016 kello 20:39

    Muista nyt kuitenkin, että palvelut muodostavat myös ylivoimaisesti suurimman osan maailmankaupasta. Tavaratuotanto on taloudellisesti merkitystään vähentävää toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Kauko kirjoitti 13.9.2016 kello 20:54

    Aikoinaan valtion virkamiehillä oli lyhyt työaika ja hyvä palkka. Paasikiveä moitiskeltiin liian ahkeraksi, kun hän jäi töihin iltapäivällä kahden jälkeen, kun vahtimestari jo halusi kotiin. Näin ainakin muisteli Paasikiven myöhempi sihteeri Toivo Heikkilä. Yliopiston professorin palkalla saattoi elää komeasti keskustassa ja palkata kodinhoitajan. Juurakon Hulda kertoo tästä maailmasta.

    On totta, että olisi helppo keksiä kaikenlaista työtä teetettäväksi. Palveluyhteiskunta vaatii suuria palkkaeroja, koska miten muuten voi maksaa palvelusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  65. newyorkista kirjoitti 13.9.2016 kello 21:04

    spottu: On turha spekuloida informaatiolla jota ei ole eikä voikaan tietyllä ajanhetkellä olla olemassa. Jos korkeasti koulutettuna ostosten pakkaaja on omasta mielestään enemmän kuin kouluttamattomana, on koulutuksesta ollut jotain hyötyä.

    Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun en ole nähnyt koskaan: missä Suomalaisessa kaupassa pakataan asiakkaiden ostokset? Joulupakettien paketointia kyllä on ollut, mutta amerikkalaista tapaa en ole tavannut. Näitä pakkaajia varten on USA:ssa erityisia Federal programeja ja tarkoituksena on työllistää mm. kehitysvammaisia, entisiä vankeja ja ns. sosiaalisesti työrajoitteisia. Toki koululaiset ja opiskelijat näitä tekevät minimipalkalla, kun muuta rahaa ei saa.

    Mielenkiintoista olisi myös tietää, mihin perustuu nimenomaan humanistien työllistyminen kaupan alalle avustaviin tehtäviin? Tommi Uschanovia lainaten: “lähde”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  66. Lauri Ojala kirjoitti 13.9.2016 kello 21:08

    Blogikirjoittaja: Matalapalkkatyö on huono vaihtoehto, koska se katoaa. Jos yritämme luoda nyt järjestelmän, jossa ihmisiä työllistetään matalapalkkatyöllä, niin juuri kun järjestelmän pitäisi alkaa toimia, joudumme huomaamaan, että matalapalkkatyö on kadonnut. Siksi pidän matalapalkkaratkaisua menneisyyteen hirttäytymisenä.

    Ei matalapalkkatyö mihinkään katoa. Aina on ollut ja tulee oleman työtä, jota ei kannata teettää markkinahinnoilla. Pienellä tai vähän suuremmalla palkkatuella moni näistä tehtävistä muuttuu kannattavaksi niin työn tekijälle kuin teettäjällekin. Matalapalkkatyö tulee kyllä varmasti muuttamaan muotoaan niin kuin työ ylipäänsä, mutta se on täysin uusiutuva luonnonvara.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  67. Lauri Ojala kirjoitti 13.9.2016 kello 21:15

    Realisti:
    Mieluummin sossupummiksi tai rikolliseksi kuin matalapalkkatöihin, tapasi edesmennyt isäni sanoa. Ja oli/on täysin oikeassa.

    Mutta muuttuisiko tilanne, jos “matalapalkkatyön” pohjalla olisikin kohtalainen perustulo, jolloin ansiotaso yhteensä ei enää olisikaan niin matala?

    Toinen merkittävä asia on se, että yksilö voi ja saa toki tehdä omat ratkaisunsa järjestelmän asettamissa rajoissa. Jos tällaista yhteiskunnalle haitallista käyttäytymistä esiintyy laajasti, on kuitenkin yhteiskunnan tehtävä tarvittavat muutokset, joilla työnteko saadaan houkuttelevammaksi. Olisi kovin sisäänpäinkääntynyttä ajatella tätä pelkkänä kepin tarjoamisena työttömälle. Oikein toteutettuna palkkatuetun työn tekemisestä hyötyy taloudellisesti merkittävästi myös työn tekijä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  68. Ahistaa kirjoitti 13.9.2016 kello 21:50

    Juho Laatu: Tällaista työnjakoa toteuttavaa palvelutyötä on esimerkiksi kotisiivoojan ammatti. Kotisiivooja siivoaa johtajan kotona, ja tällä aikaa johtaja voi tehdä (siivoustyötä rahallisesti) tuottavampaa työtä firmassaan. Tällaista työtä voi yhdessä maassa olla vain rajallisesti. Tuotantotyötä voi sen sijaan olla niin paljon kuin tuotteille on maailmalla kysyntää. Ja näin maa vaurastuu, toisin kuin maan sisäisiä (puhtaita työnjako-) palveluita rajatta lisäämällä.

    NO, sitten pitää ilmeisesti ruveta kutsumumaan palveluvientiä tuotantotyöksi. Ei tähän oikein muuta vastausta taida olla kun kerran kehittyneet maat vievät paljon enemmän palveluja kuin tavaraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. Juho Laatu kirjoitti 14.9.2016 kello 0:25

    Osmo Soininvaara:
    Muista nyt kuitenkin, että palvelut muodostavat myös ylivoimaisesti suurimman osan maailmankaupasta. Tavaratuotanto on taloudellisesti merkitystään vähentävää toimintaa.

    Suomessa Koneen hissien huolto on turismin kaltaista palveluiden vientiä. Googlen harjoittaman globaalin mainosten myynnin voi kai laskea palveluksi. Tuollaisten palvelinten ylläpito Suomessa on myös palvelun myyntiä.

    Ohjelmistotuotanto on tässä luokittelussa tuotantotyötä, koska tekee myytäviä tuotteita (ei vain tee jotain työtä toisten puolesta palvelutyylisesti). Tuotantotyön ei siis tarvitse olla aina vain tavaratuotantoa.

    Alkuperäinen kirjoittaja viittasi tuotantotyöllä kai lähinnä alhaisen taitotason tuotantotöihin. Näitä tarvitaan siksi, että jokainen työkykyinen kannattaa työllistää. Sopivia vientiin kelpaavia palvelupuolen alhaisen taitotason töitä ei ole helppo kaikille keksiä (ja väitteeni mukaisesti maan sisäisten palvelutöiden määrää ei voi rajatta kasvattaa).

    Alhaisen taitotason palveluiden myynnissä maailmanmarkkinoille on samoja ongelmia kuin tuotantotyön myynnissä, eli joku myy helposti halvemmalla. Intia on esimerkiksi kunnostautunut puhelinpalveluiden myynnissä. Jokaisen maan kannatta rakentaa molempien pilareiden varaan. Suomessa työntekijät ovat suhteellisen hyvin koulutettuja, ja maassa on esimerkiksi puuraaka-ainetta, joten jonkinlaista kilpailuetuakin löytyy sopivilla aloilla. Jonkinlaista mekaanista teollisuutta (konepajat puu jne.) on lähes joka kunnassa, ja nuo työpaikat ovat osa Suomen talouden runkoa. Suhteellisen alhaisen taitotason palveluvientiä Suomessa lienee vähemmän.

    Johtopäätökseni tästä on, että tuotantotyö ei ole Suomessa mikään häviävän pieni osa kansantaloutta, vaan sen keskeinen osa, nyt ja pitkään tulevaisuudessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  70. Syltty kirjoitti 14.9.2016 kello 6:08

    Blogikirjoittaja:
    Ettekö näe ristiriitaa siinä, että yhtäältä pyrimme kouluttamaan ihmisiä ja vannomme koulutuksen nimeen, mutta samalla tahdomme lisätä matalapalkkatyötä.

    Ristiriitahan näyttäytyy vain niille ihmisille, joiden mielestä kaikki ovat tasaista massaa, josta voi muovata ihan mitä haluaa.

    Sensijaan jos ymmärtää, ettei kaikista ole käymään yliopistoa, ei AMKta, eikä edes peruskoulua. Noin 15% ikäluokasta ei saa *mitään* koulua käytöä peruskoulun jälkeen, ei edes keskiastetta. Tämä 15% on pelkkään huippuosaaamiseen perustuvassa yheiskunnassa tuomittu ikuiseen työttömyyteen.

    Kohta yhteiskunnassamme ei ole enää ihmisiä, jotka eivät ole saaneet peruskoulun jälkeistä koulutusta.

    Tämä on aivan puhdasta toiveajattelua. Koulutus ei jää hankkimatta koska sitä ei olisi tarjolla, vaan siksi ettei elämänhallinta ole kunnossa.

    Siksi matalapalkkatyö johtaa tilanteisiin, joissa koulutetut ihmiset, esimerkiksi AMK-tradenomit, pakkaavat ostoksia pussiin.

    Tietenkin aina jollekin käy noin.

    Mutta olisiko parempi, että nuo tradenomit ovat työttömänä? Itse olen sitä mieltä että meillä olisi varmaankin jo varaa vähentää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sisäänottomääriä. Karrikoiden insinöörillä, joka ei osaa edes laskea ja tradenomilla, joka ei tajua taloutta, ei tee mitään. Varsinkin ammattikorkeakoulussa on opiskelijoita, jotka ovat täysin väärässä paikassa ja jotka kuuluisivat enemmän lapion varteen kuin konttorin puolelle. Eikä useimmissa kaupallisissa asiakaspalvelutehtävissä tarvita mitään tradenomikoulutusta.

    Tästä kehityksestä huolimatta koulutuksen itseisarvoa jaksetaan hokea.

    Tätä minäkin ihmettelen. En jaksa uskoa että kovinkaan moni maisteri on täysin tyytyväinen hankkimaansa koulutukseen, jos joutuu olemaan ikuisesti työtön. Minulla on yliopistotutkinto. En olisi kyllä ollut tyytyväinen, jos olisin jäänyt työttömäksi ja joutunut matalapalkkatyöhön, sillä olisinhan aina voinut yliopiton sijasta mennä suoraan matalapalkkatyöhön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  71. Syltty kirjoitti 14.9.2016 kello 7:56

    Lauri Ojala: Ei matalapalkkatyö mihinkään katoa. Aina on ollut ja tulee oleman työtä, jota ei kannata teettää markkinahinnoilla.

    Minkä markkinahinnalla? Työnkö?

    Ei työllä välttämättä ole mitään markkinahintaa, vaan työmarkkinaosapuolten sunnittelukokouksissa päätetty TES-hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  72. Juho Laatu kirjoitti 14.9.2016 kello 9:28

    Ahistaa: NO, sitten pitää ilmeisesti ruveta kutsumumaan palveluvientiä tuotantotyöksi. Ei tähän oikein muuta vastausta taida olla kun kerran kehittyneet maat vievät paljon enemmän palveluja kuin tavaraa.

    Nimet voi valita vapaasti, kunhan ovat luontevia. Palveluvientiä voisi kutsua myös yksinkertaisesti palveluvienniksi. Minusta on hyvä, että jotain uutta fyysistä tai virtuaalista rakentavalle työllekin on oma nimi, kuten vaikkapa tuotantotyö.

    Tärkeitä on tietenkin se, että on töitä, ja myös suhteellisen alhaisen kolutus- / taitotason töitä. Palvelut käyvät siinä, missä tavaroiden ja virtuaalituotteiden tuottaminenkin. Mutta oletan siis, että palveluvienti ei tule lähiaikoina dominoimaan palkkahaitarin alapään töissä Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. spottu kirjoitti 14.9.2016 kello 9:38

    Blogikirjoittaja: He eivät pääse kilpailemaan oman alansa työstä eivätkä välttämättä pärjää kilpailussa edes matalapalkkatyöstä.
    Tästä kehityksestä huolimatta koulutuksen itseisarvoa jaksetaan hokea.

    Juuri tästä kehityksestä johtuen koulutuksen itseisarvo on keskeistä. Työn vähentyessä elämänsisältö pitää hakea jostain muualta.

    Tulevaisuudessa taloudesta syrjäytyneiden joukko vain kasvaa. Koulutus on keino välttää yhteiskunnasta ja kulttuurista syrjäytyminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  74. Markku af Heurlin kirjoitti 14.9.2016 kello 10:09

    Hyödyllisimpiä kirjoja. joita olen lukenut, oli joskus 1976 Fontana Modern Masters sarjan Keynyes.

    Kirjoittjaa aloiti selostamalla Arrown paradoksin. joka muuten on nmatemaattinen filtteriteorian teoreema, jos oikein ymmärsin.

    Sitten hän huomautti Maarxin merkittävimmästä ansiosta talosutieteilijänä: Marx oli ensimmäinne talosutieteilijä, joka ymmärsi työttömyyden merkityksen. Klasisesa taloustieteessä oletetaan aina vallitsevan täystyöllisyys.

    Nyt sitä yritetään väkisin luoda.

    Edesmennyt O.E. Niitamo kerran tavatessamme totesi Marxin ja Keynesin toisistaan riippumatta osoittaneen, että kapitalistinen markkinatalous voi pysyä stabiilina vain niin kauan kuin se kasvaa.

    Voiko kasvu jatkus ad infinitum?

    Pelieorian luennoillaan Gustaf Elfving esiti erimerkin, miten peliteorian mukaan kalansaalis jaetaan, kun yhdellä on vene,toisella verkko.kolmannella airo jne. Sen osuus, jolla ei ollut muuta annettavaa kuin työvoimansa ei ollut kummoinen, yksi kala. En ole koskaan ollut niin hiljaisessa auditoriossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  75. Jori Puska kirjoitti 14.9.2016 kello 10:21

    Osmo Soininvaara:
    Muista nyt kuitenkin, että palvelut muodostavat myös ylivoimaisesti suurimman osan maailmankaupasta.

    Palvelutuotanto on myös tuotantotyötä. Sekin siirtyy siihen maailmankolkkaan missä sitä halvimmin tehdään.

    Maan sisäiset palvelutyöt eivät myöskään pysy maan sisällä. Kun se yllämainitun johtajan firma siirtyy Kiinaan niin kotisiivoojan työ siirtyy myös sinne. Niinkuin paljon muutakin palvelutyötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. hupsis kirjoitti 14.9.2016 kello 11:40

    Ihan vaan viitteeksi, tässäki asiassa Sveitsi on kovin erilainen, vain noin 20% ikäluokasta käy lukion. Lukio on teoreettinen ja vaativa. Lukion jälkeen on suora pääsy yliopistoon jossa karsinta sitten suoritetaan myöhemmin jos opinnot eivät etenä tai homma muuten suju.

    Yli puolet (jopa reilusti lähteestä riippuen) aloittaa oppisopimuksella, joka ei kuitenkaan ole koulutusputken pää jos ei niin halua, jopa yliopisto on mahdollinen sitä kautta.

    Eli koulutus on hyvin työelämä painoitteista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  77. Jori Puska kirjoitti 14.9.2016 kello 13:27

    Markku af Heurlin:
    Pelieorian luennoillaan Gustaf Elfving esiti erimerkin, miten peliteorian mukaan kalansaalis jaetaan, kun yhdellä on vene,toisella verkko.kolmannella airo jne. Sen osuus, jolla ei ollutmuuta annettavaa kuin työvoimansa ei ollut kummoinen, yksi kala.

    Työvoima tekee mato-ongen ja käy hakemassa kalansa itse. Parin päivän päästä hänen arvonsa nousee kummasti kun veneenomistajalle tulee nälkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  78. abc kirjoitti 14.9.2016 kello 13:47

    Miksi rajata matalapalkkatyö matalasti koulutettuihin tehtäviin?

    Kyllä elinkeinoelämästä varmasti löytyisi lisää kysyntää esim. soveltuvaa työkokemusta omaaville juristeille, diplomi-insinööreille ja ekonomeille, jos kappalekustannus olisi sivukuluineen luokkaa 2000e/kk. Ohjelmointitaitoisia tilasto- ja taloustieteilijöitäkin voisi varmaan jokusen lisää palkata, jos halvalla saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  79. Lauri Ojala kirjoitti 14.9.2016 kello 15:12

    Syltty: Minkä markkinahinnalla? Työnkö?

    Ei työllä välttämättä ole mitään markkinahintaa, vaan työmarkkinaosapuolten sunnittelukokouksissa päätetty TES-hinta.

    Tarkoitin tässä nimenomaan TES:n mukaista hintaa. Sehän työmarkkinoilla pitää maksaa, jos haluaa työn teettää.

    Harmaa talous on oma markkinansa, mutta siitä en tässä puhunut eikä kai kukaan pidä sitä tässä relevanttina lähtökohtanakaan muuten kuin siinä mielessä, että jos on tekemätöntä työtä, jota ei TES:n mukaisilla palkoilla kannata teettää, niin aina joku keksii yrittää kiertää sääntöjä. Tämänkin takia olisi parempi tukea työn tekemistä ja teettämistä laillisin keinoin. Toki jokin muu vielä vähäarvoisempi työ muuttuu tällöin hämäräbisneksenä houkuttelevammaksi, mutta valitettavasti järjestelmästä ei voida koskaan saada täydellistä. Parempaan kannattaa silti aina pyrkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. Jussi Leppänen kirjoitti 14.9.2016 kello 15:39

    Lauri Ojala: Ei matalapalkkatyö mihinkään katoa.

    Näin on. On mielenkiintoista todeta, että usein se mikä mielletään ihmiselle vaikeaksi on koneelle helppoa ja päinvastoin.

    Esimerkiksi hotellihuoneen siivoaminen on koneelle vaikeampaa kuin hotellin huoneiden siivoamisen organisointi. Veikkaisin, että nykyään se ihmistyö joka hotellin näitä toimintoja on pyörittänyt on jo nykyään korvattu ohjelmistolla. Varsinkin kun hotellin pyörittämisestä on varmaankin saanut parempaa palkkaa kuin huoneiden siivoamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  81. Markku af Heurlin kirjoitti 14.9.2016 kello 17:35

    Muuten vaan:

    Kannattaa lukea päivän Le Monde.

    Alstom, merkittävä (ranskalainen) verturinvalmistaja lopettaa yhden tehtaansa Belfortissa, Koillis-Ranskassa. 1300 ammattimiestä jää työttöäksi.

    Muistaakseni Alstom on toimittanut myös Suomeen rautatiekalustoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. Tero Tolonen kirjoitti 14.9.2016 kello 18:15

    Olennainen kysymyshän tässä on se, että jos kansalainen saa jostain parin tunnin tai parin päivän tai parin viikon homman, niin mikä motivaatio hänellä on ilmoittaa verottajalle siitä, että on tämmöisen keikan ottanut vastaan, ts. mitä iloa siitä henkilölle on?

    Jos valtio rankaisee ilmoittamisesta, niin ilmoitusta joko ei tehdä tai töitä ei oteta vastaan -> molemmat huonoja suuntauksia.

    Yhdysvalloissa joku muistaakseni ehdotti tuloverosta luopumista kokonaan – en tiedä miten se toimisi – mutta se ainakin ratkaisisi tuon ilmoitus-ongelman. Vero maksettaisiin sitten vasta kun kuluttaa jotain.

    http://www.cato.org/multimedia/cato-daily-podcast/which-states-might-end-income-tax

    Jos taas ajatellaan, että töitä syntyisi palkkoja alentamalla – en ehkä usko siihen, että tänne syntyy kovin paljoa lisää nimenomaan matalapalkkaisia töitä, koska kuten Osmo on pyrkinyt osoittamaan aikaisemmin, työt syntyvät sinne missä asumisen kustannukset ovat korkeita ja tämmöisillä alueilla ei oikein voi tehdä töitä matalalla palkalla.

    Ja etenkin jos nämä työt syntyvät palveluihin ne vaativat läsnäoloa. Mutta tänne voi syntyä kovin paljon lyhytkestoisia töitä. Tai kausiluontoisia töitä. Yhdistämällä näitä niin että siirtyy alalta tai alueelta toiselle voi saada aikaan jo kohtuu hyvänkin tulotason.

    Tähän on jo keksitty mekanismi: yritys. Yksi lähtökohta voisi olla ajatella kaikkia oikeushenkilöitä kuten yrityksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Blogikirjoittaja kirjoitti 15.9.2016 kello 10:14

    Jussi Leppänen: Näin on. On mielenkiintoista todeta, että usein se mikä mielletään ihmiselle vaikeaksi on koneelle helppoa ja päinvastoin.

    Ei kai kukaan väitäkään, että kaikki suorittava työ katoaa. Mutta jos siitä häviää 40-50 %, niin se jo riittää siihen, että yhteiskunta on rakennettava jotenkin muuten kuin työn tekemisen varaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  84. Tapio kirjoitti 15.9.2016 kello 12:07

    Otsikkoon viitaten, pitäisiköhän meidän lopettaa puhuminen matalapalkkatöistä ja siirtyä keskustelemaan työnantajan näkemistä ihmistyön kokonaiskustannuksista. Keksitään vaikka uudissana “matalakustannustyö”. Käsitteeseen ei liittyisi niin paljon intohimoja.

    Työnantajalle on tärkeää, mitä työn teettäminen maksaa, ei se, mitä työntekijälle jää käteen. Toki vain, joskus sekin on työnantajalle tärkeää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. anonyymi kirjoitti 15.9.2016 kello 12:48

    Tero Tolonen: Yhdysvalloissa joku muistaakseni ehdotti tuloverosta luopumista kokonaan – en tiedä miten se toimisi – mutta se ainakin ratkaisisi tuon ilmoitus-ongelman. Vero maksettaisiin sitten vasta kun kuluttaa jotain.

    Voin kertoa: se ei toimisi.

    Sillä ei kerätä riittävästi verotuloja, pimeä talous kasvaa järkyttäviin mittoihin, kun kokonaiset tuotanto- ja kulutusketjut astuvat pois verotuksen ja valvonnan piiristä, ja tulo- ja omaisuuserot räjähtävät käsiin, kun varakkaat käytännöllisesti katsoen lopettavat veronmaksun ja köyhät joutuvat maksumiehiksi.

    Ei ole kauhean yllättävää, että poliittisesti aktiivisten, itsevaltaisten miljardööriveljesten perustama oikeistolibertaari ajatushautomo tuota ehdottaa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  86. Ville kirjoitti 15.9.2016 kello 13:27

    Tero Tolonen: Olennainen kysymyshän tässä on se, että jos kansalainen saa jostain parin tunnin tai parin päivän tai parin viikon homman, niin mikä motivaatio hänellä on ilmoittaa verottajalle siitä, että on tämmöisen keikan ottanut vastaan, ts. mitä iloa siitä henkilölle on?

    Ihan sama ongelma on joka tapauksessa olemassa, oli perustuloa tai ei.

    Tero Tolonen:

    Tähän on jo keksitty mekanismi: yritys. Yksi lähtökohta voisi olla ajatella kaikkia oikeushenkilöitä kuten yrityksiä.

    Yrityksen hallinnolliset velvollisuudet ovat aika raskaat yksityishenkilöille, muuten hyvä ajatus 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  87. Markku af Heurlin kirjoitti 15.9.2016 kello 13:59

    Jori Puska: Työvoima tekee mato-ongen ja käy hakemassa kalansa itse. Parin päivän päästä hänen arvonsa nousee kummasti kun veneenomistajalle tulee nälkä.

    Elfvingin eismerkki oli tetenkin otettu havainnollistmaan tilannetta kapitalistisesa markkinataloudessa….

    Mato-ongella saa aikansa mukavasti kulutettua mutta ei leipää koko perheelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  88. Markku af Heurlin kirjoitti 15.9.2016 kello 15:23

    Kannattaa muuten lukea huolella Smithin Kansojen varallisuudesta.Hän mm. huomautti, että oppinut on suunnilleen samassa kuin kerjäläinen . Yliopistollisen oppiarvon suorittaneita oli niin paljon, eikä kaikille riittänyt töitä.

    Smith myös huo,mautti, etä varallisuuden lisääntuessä varantojen (siis pääoman ) tuotto alenee. Pidämme tätä Marxin havaintona)Samoin siitä, että taloudellisn kasvun loppuessa köyhien tilanne tulee etodella kurjaksi.

    Eritäin hyödyllinen valistusajattelun luonnonoikeuteen perustuva opus.

    Smith ei muuten kirjoittanut mitään talousteoriaa. Mainitsi vain markkinavoimien näkymättömän käden. (dead hand?)

    Ja olin myös lukevinani, että ei suinkaan vienti vaan kotimainen kysyntä on hyvinvoinnin avain.

    Olen luonnollisti lukenut Smithmiä keynesiläisyyden vääristämillä silmillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  89. Lauri Kumpulainen kirjoitti 15.9.2016 kello 17:12

    Lakkauttakaa asumistuki ja työmarkkinatuki ja korvatkaa ne palkkatuella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  90. Ft maailmalta kirjoitti 16.9.2016 kello 6:13

    Jos tekee vertailuparin Saksan minijobeista ja suomen kuntouttavasta työtoiminnasta, niin miltä se vertailu näyttää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  91. Blogikirjoittaja kirjoitti 16.9.2016 kello 7:21

    Lauri Kumpulainen:
    Lakkauttakaa asumistuki ja työmarkkinatuki ja korvatkaa ne palkkatuella.

    Miten olisi ihan perinteinen hätäaputyö? Eikö yrittäjien tukeminen valikoiden ole yrittäjyyden näkökulmasta hankala kysymys? Vai maksaisiko valtio ilmaisia tai halpoja työntekijöitä kaikille työnanajille sittenkin, kun astumme massatyöttömyyden vaiheeseen?

    Esimerkiksi lumitöiden teettäminen lapiohommina lisäisi työllisyyttä. Ei tarvitsisi traktoreilla jurruuttaa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4t%C3%A4aputy%C3%B6t

    Jos keinotekoisesti tahdotaan ihmisiä työllistää, on luomalla luotava yksinkertaisia töitä, mistä Saksan esimerkkikin kertoo.

    http://urly.fi/F6r

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  92. karvinen kirjoitti 16.9.2016 kello 8:20

    Ft maailmalta:
    Jos tekee vertailuparin Saksan minijobeista ja suomen kuntouttavasta työtoiminnasta, niin miltä se vertailu näyttää?

    Minijobeissa on tarkoitus tehdä oikeita töitä yritysten palveluksessa, ja niistä maksetaan alle 450 € kuussa palkkaa.

    Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua, josta ei makseta palkkaa. Lain mukaan se ei saa korvata oikeaa työtä, eikä sitä saa tehdä yrityksissä. Lakia kuitenkin rikotaan jatkuvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  93. Jussi Leppänen kirjoitti 16.9.2016 kello 10:34

    Blogikirjoittaja: Ei kai kukaan väitäkään, että kaikki suorittava työ katoaa. Mutta jos siitä häviää 40-50 %, niin se jo riittää siihen, että yhteiskunta on rakennettava jotenkin muuten kuin työn tekemisen varaan.

    Noin haluaisin minäkin asian nähdä. Se vain, että tulevaisuudessa monenlaista huppailua tullaan kutsumaan työksi. Kalle Päätalon isäkin taisi olla sitä mieltä, että pojan pitäisi tehdä kirjoittamisen sijaan töitä.

    Siteeraan tässä Björn Wahlroosia joka puhui juuri liikemiesyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa.
    “Työpaikkoja voi syntya kuinka paljon tahansa kunhan vaan institutionaaliset olosuhteet verotuksen suhteen ja hintataso ovat oikeat”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Syltty kirjoitti 16.9.2016 kello 11:09

    Palkataan työttömät matalalla palkalla ja karenssin uhalla seisomaan TE-keskusten pihoilla asennossa.

    Tällöin kukaan ei pääse hyötymään heidän matalasta palkastaan, eivätkä he varmastikaan polje kenenkään palkkoja (ongelma, joka tuntuu olevan vasemmistolle pääasiallinen huolenaihe näisäs matalapalkkatöissä).

    Tämän jälkeen työnteon kannusteet ovat jälleen kunnossa ilman, että kapitalisti tekisi fyrkkaa.

    Tämähän on työtömille, oikeistolle ja vasemmistolle aivan täydellinen win-win-win-tilanne!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  95. Tapio kirjoitti 16.9.2016 kello 16:26

    Blogikirjoittaja:

    Esimerkiksi lumitöiden teettäminen lapiohommina lisäisi työllisyyttä. Ei tarvitsisi traktoreilla .

    Ei onnistu!

    Viime talvena joku yritti käyttää turvapaikanhakijoita putsaamaan kadunvarsia. Ei voinut, sillä noihinkin töihin tarvitaan joku erityinen “katualuelumenluontidiplomi”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  96. Blogikirjoittaja kirjoitti 16.9.2016 kello 16:35

    Syltty:Tällöin kukaan ei pääse hyötymään heidän matalasta palkastaan

    Eikö työttömien hyödyntämisen ongelma liity siihen, että yhtäältä matalasti koulutetut ajautuvat yhteiskunnan puoliorjiksi ja toisaalta yhä pätevämpi työvoima ajautuu tukitöihin?

    Järjestelmän kai kuitenkin pitäisi olla sillä tavalla oikeudenmukainen, että mukana olisivat niin matalasti koulutetut kuin nämä korkeasti koulutetutkin:

    http://www.akava.fi/files/19182/01_B_Tyottomat_koulutusaloittain_yleisimmat_akavalaistutkinnot.jpg

    Onko olemassa perustetta, miksi työtöntä maisteria tai muuta koulutettua ei voisi pistää tekemään opettajan sijaisuutta tukia vastaan? Nythän niitä tekevät mm. opiskelijat. Tuilla opettava maisteri olisi opetustoimelle mukava mahdollisuus säästää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. Lauri Kumpulainen kirjoitti 16.9.2016 kello 17:33

    Syltty:
    Palkataan työttömät matalalla palkalla ja karenssin uhalla seisomaan TE-keskusten pihoilla asennossa.

    Tällöin kukaan ei pääse hyötymään heidän matalasta palkastaan, eivätkä he varmastikaan polje kenenkään palkkoja (ongelma, joka tuntuu olevan vasemmistolle pääasiallinen huolenaihe näisäs matalapalkkatöissä).

    Tämän jälkeen työnteon kannusteet ovat jälleen kunnossa ilman, että kapitalisti tekisi fyrkkaa.

    Tämähän on työtömille, oikeistolle ja vasemmistolle aivan täydellinen win-win-win-tilanne!

    Itseasiassa jotain tälläistä voisi aivan hyvin toteuttaa. Mutta sen sijaan, että seisotetaan asennossa, voitaisiin toteuttaa vapaaehtoistyötä rahkeiden mukaan.

    Yksi tälläinen voisi olla Zooniversen kaltaisiin tutkimusprojekteihin osallistuminen. Perehdytys kestää viisi minuuttia ja yhdessä päivässä seuloo suuren määrän dataa.

    Toisin sanoen työttömiä voisi käyttää apuna tieteen tekemisessä esimerkiksi juurikin datan käsittelyssä.

    Zooniversessä voit vaikkapa tarkastaa Marsista otettuja kuvia ja merkitä niihin yksinkertaisella verkkosivutyökalulla, että onko kuvassa jotain tiettyä maanpinnan muodostumaa.

    Eräässä projektissa taas on maan kiertoradalta otettuja kuvia, joista pitää bongata pilviä. Tähän pystyy kuka tahansa, jolla on vähintään yksi raaja ja toimintakuntoiset silmät.

    Metsästyksestä pitävät työttömät voisivat ottaa osaa riistalaskentoihin, riistaruokintoihin ja yleiseen havaintojen tekoon.

    Henkilökohtaisesti voisin osallistua vapaaehtoisesti vaikkapa vaelluskalalajien kutualueiden kunnostuksiin.

    Maailmassa on valtavasti työtä jolle ei ole tekijöitä ja johon ei kannata palkata vakituista työntekijää.

    Joitakin ongelmakohtia:

    a) perehdytyksen pitäisi olla nopea
    b) työttömän ei pitäisi joutua maksamaan järjestelykuluja, kuten polttoaineita tai työkaluja
    c) jonkun täytyy olla vastuussa
    d) miellekkäiden projektien riittävyys

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. Markku af Heurlin kirjoitti 16.9.2016 kello 18:22

    Jussi Leppänen: N
    ———-
    Siteeraan tässä Björn Wahlroosia joka puhui juuri liikemiesyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa.
    “Työpaikkoja voi syntya kuinka paljon tahansa kunhan vaan institutionaaliset olosuhteet verotuksen suhteen ja hintataso ovat oikeat”

    Tämä klassisen talaousteorian oletus, joka ei vältämättä poidä paikkaansa. Tuottavuuden noustesa se edellyttää kulutuksen nousua ja myös tyäöntekijöiden riittvää kulutuskykyä.

    Väin’ Linna kiteytti asian hyvin:”Keynes totesi, etä kerjököiselle ei voi myydä mitään.”

    Milenkiintoista on, että Sveitissä on sekä täsytyöllisyys että korkea palkkataso, myös usorittavalle portaalle. (Ja korkea hinttaso9.

    Täystyöllisyyyttä on taidettu ylläpitää potkimalla vierastyövoimaa ulos,kun siät ei enää tarvitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  99. Liian vanha kirjoitti 16.9.2016 kello 21:55

    Todennäköisintä on, että maailmasta katoavat yksinkertaiset , matalan tuottavuuden työt

    Ainakin tähän saakka on käynyt niin, paimenpojan korvasivat piikkilanka ja sähköpaimen
    Marjoja poimitaan vielä käsin, mutta se on vain kehittymättömyyttä, valtaosa maailman marjoista poimitaan koneelliseti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  100. Liian vanha kirjoitti 16.9.2016 kello 22:08

    Omn myös kysenalaista suostukko esim 20-30 % kansata tekemään työtä alle torihintojen ?

    Jos ei ole paremmasta tulevaisuudesta niin osa kansasta radikalisoituu ja rupeaa kapinaan , joka johtaa vallankumoukseen

    Lopputulema voi olla hyvin arvaamaton

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  101. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2016 kello 9:12

    Liian cvanha, suostuuko 20 – 30 % kansasta elämään työmarkkinatuen varassa työttöminä, vai voisiko sekin johtaa radikalisoitumiseen ja kapinaan. Kerro mitä pitäisi tehdä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Jouni Martikainen kirjoitti 17.9.2016 kello 7:23

    teekkari: Perustulomallinen matalapalkkatyön tukeminenhan kohdistuu automaattisesti kaikkiin työntekijöihin, ja säätyy portaattomasti verotuksen kauta. Se on järjestelmään sisäänrakennettu ominaisuus, enkä näe miksi “ammattilaisen” pitäisi olla yhtään enempää suojassa palkkakilpailulta kuin ammattimaisen palvelutyöntekijänkään.

    En näe mitään syytä, miksi matalapalkkaista työtä pitäisi kohdella millään lailla eritavoin kuin mitään muutakaan työtä. Mutta tukea (tai koska kyseessä on lähinnä verokiila, vähemmän keppiä) matalamman tuottavuusasteen työt tarvitsevat, koska muuten ne tehdään tehottomasti itsepalveluna, ja kaikki kärsivät.

    Perustulon ja matalapalkkatuen ero on, että perustuloa saisivat kaikki, ja matalapalkkatukea vain työtä tekevät. En ymmärrä, miksi pääomia omistavien varhaista eläköitymistä pitäisi tukea perustulolla, mutta ymmärrän miksi verokiila (ml. sivukulut) pitäisi saada pois pienimmistä palkoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  103. Liian vanha kirjoitti 18.9.2016 kello 0:34

    Osmo Soininvaara:
    Liian cvanha, suostuuko 20 – 30 % kansasta elämään työmarkkinatuen varassa työttöminä, vai voisiko sekin johtaa radikalisoitumiseen ja kapinaan. Kerro mitä pitäisi tehdä?

    Työn jakaminen on 100 vuotta vanha keksintö, vahinko ettei sitä ole oivallettu Suomessa.

    Suomi lienee ainoa maa, jossa pyritään työaikaa pidentämään.

    Ja tuossa näkyi vertailu palkkojen kehityksestä, Suomessa kehitys oli negatiivinen, muualla positiivinen

    Ei ole ihme , jos bkt sakkaa kun palk´kkoja leikataan. Muualla syntyy kasvua kun palkkasumma kasvaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  104. R. V. kirjoitti 18.9.2016 kello 10:58

    Blogikirjoittaja: Onko olemassa perustetta, miksi työtöntä maisteria tai muuta koulutettua ei voisi pistää tekemään opettajan sijaisuutta tukia vastaan?

    Ihan se yleinen peruste, että ketään työtöntä ei tule laittaa tekemään palkatta töitä, joista normaalisti maksetaan palkkaa. Mikäli näin tehtäisiin, kaikki palkkatyö muuttuisi palkattomaksi. Itse asiassa – ja harmi kyllä – tämä on jo tapahtumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  105. solenoidi kirjoitti 18.9.2016 kello 14:16

    Tämä kommenttiosio pursuaa 70-lukulaista maailmankuvaa jossa miehen työ on miehen mitta ja töihin pääsee kuka vain jos haluaa. Mietitään ilmeisen vakavissaan tempputyöllistämisen etuja ja koulutuksen karsimista ikäänkuin koulussa käytäisiin töitä varten.

    Eiköhän näitäkin asioita kannattaisi ajatella sen realiteetin mukaan että väistämättä – siis täysin riippumatta mistään mitä kukaan tänään tekee tai päättää – työttömyysprosentti tulee olemaan vuonna 2100 yli 99%, luultavasti maailmanlaajuisesti. Tämä siksi, että työn absoluuttinen tarve maailmassa lähestyy nollaa koko ajan teknologisen kehityksen vuoksi. Sen sijaan että mietitte uusia tempputyöllistämisen muotoja ja miten maisterit saadaan alentumaan siivoojiksi, suosittelisin pohtimaan miten yhteiskunta valmistellaan toimimaan aikana jolloin enää vain paras prosentti työnhakijoista kelpaa minkäänlaisiin töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  106. Tero Tolonen kirjoitti 19.9.2016 kello 10:04

    Markku af Heurlin: Milenkiintoista on, että Sveitissä on sekä täsytyöllisyys että korkea palkkataso, myös usorittavalle portaalle. (Ja korkea hinttaso9.
    Täystyöllisyyyttä on taidettu ylläpitää potkimalla vierastyövoimaa ulos,kun siät ei enää tarvitti.

    Muistan kauan kauan sitten lukeneeni, että Sveitsi on esimerkki maasta, joka on pilattu liialla maahanmuutolla.

    Luulen silti, että yleisellä tasolla eri maiden menestykseen vaikuttaa enemmän geopoliittinen niiden sijainti. Jos Suomikin sijaitsisi vauraan pohjois-Italian ja etelä-Saksan välissä meidän olisi paljon helpompi pärjätä.

    Kyse on siis siitä syntyykö tänne tai ympäristöömme työllistäviä klustereita – meriteollisuus on yksi tämmöinen, noussut otsikoihin taas hyvien tilausten vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  107. Liian vanha kirjoitti 19.9.2016 kello 15:22

    solenoidi: Tämä kommenttiosio pursuaa 70-lukulaista maailmankuvaa jossa miehen työ on miehen mitta ja töihin pääsee kuka vain jos haluaa. Mietitään ilmeisen vakavissaan tempputyöllistämisen etuja ja koulutuksen karsimista ikäänkuin koulussa käytäisiin töitä varten.

    Ei se työllistyminen ollut itsestään selvää 70-luvullakaan. Ruotsiin joutui lähtemään liki 400000 ja muualla maailmaan 100000-150000 henkeä

    Ja silti työttömiä oli 70-luvun jälkipuolella liki 300000.

    Ja työelämä oli hyvin epävakaata, potkut tulivat, jos naama ei miellyttänyt pomoa .

    Pätkä ja silpputyöt olivat yleisiä ja palkkasaatavat olivat epävarmoja saatavia

    Näin se aika kultaa muistot

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  108. Syltty kirjoitti 19.9.2016 kello 18:10

    R. V.: Ihan se yleinen peruste, että ketään työtöntä ei tule laittaa tekemään palkatta töitä, joista normaalisti maksetaan palkkaa. Mikäli näin tehtäisiin, kaikki palkkatyö muuttuisi palkattomaksi. Itse asiassa – ja harmi kyllä – tämä on jo tapahtumassa.

    No höpö höpö sentään. Jo Stalinin Neuvostoliitossa huomattiin, ettei se palkaton työvoima nyt sitten ihan loppujenlopuksi niin tehokasta ollutkaan.

    Voit aivan hyvin milloin tahansa laittaa palkattomat jantterit kilpailemaan meidän kanssa. Takaan että ennemmin tai myöhemmin te häviätte ne hommat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  109. Liian vanha kirjoitti 20.9.2016 kello 9:34

    Syltty: Voit aivan hyvin milloin tahansa laittaa palkattomat jantterit kilpailemaan meidän kanssa. Takaan että ennemmin tai myöhemmin te häviätte ne hommat.

    Hautausmaat ovat täynnä korvaamattomia. Ennemmin tai myöhemmin jokainen voittaja on löytänyt parempansa, korvaamattomia ei ole.

    Eivätkä kaikki voittajat ole tavoitelleet rahaa esim maailman yleisn pc-käyttöjärjestelmä eli Linux kehiteltiin talkoilla

    Ja työelämä on opettanut, että kaikki ovat korvattavissa.Kun avainhenkilö kuolee niin jollakin hänet on korvattava.Samanlaista ei löydy, mutta korvaava järjestely kyllä.

    Ja jos “korvaamaton” firma menee konkurssiin niin ei oikeassa elämässä jäädä itkemään menneen perään vaan korvataan uudella

    Uusi on aina parempi kuin entinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  110. Syltty kirjoitti 20.9.2016 kello 15:27

    Liian vanha:
    Näin se aika kultaa muistot

    Näinpä. Sitä auvoisinta aikaa kesti varmaankin noin vuodesta 1980 about vuoteen 1990 eli vain 10 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  111. Lauri Kumpulainen kirjoitti 20.9.2016 kello 18:21

    Mielestäni on perusteltua pohtia tätä myös tukien maksajien kannalta, koska he elättävät sadat tuhannet työikäiset ihmiset. Edelleen olen sitä mieltä, että vastikkeettoman tuen sijaan olisi reilumpaa heitä kohtaan, että sen tuen vastineeksi pitäisi tehdä jotain yhteiskuntaa edistävää ja yleishyödyllistä työtä.

    Juuri tänään uutisoitiin, että Suomessa on 150 000 “piilotyötöntä” eli työtöntä, jotka eivät ole neljään viikkoon hakeneet töitä.

    Niin, luitte oikein.

    Neljään viikkoon eivät ole hakeneet töitä.

    Eivät ole hakeneet töitä.

    Mutta neljän viikon ajalta maksetaan varmasti työttömyyskorvaus, toimeentulotuki, asumistuki ja ehkä jotain muutakin tukea vielä kaupan päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  112. R. V. kirjoitti 20.9.2016 kello 20:08

    Lauri Kumpulainen:
    Mielestäni on perusteltua pohtia tätä myös tukien maksajien kannalta, koska he elättävät sadat tuhannet työikäiset ihmiset.

    Tai sitten asian voi nähdä niin, että tällä hetkellä töitä tekevät eivät anna työttömille reilua mahdollisuutta tehdä omaa osuuttaan töistä (ja saada omasta osuudestaan palkkaa), jolloin on vain oikeudenmukaista, että he maksavat myös työttömien elämän. Tässä työttömien elinkustannusten maksamisen sijaan vaihtoehtona on siis töiden tasaisempi jakaminen, jolloin työttömien määrä saadaan laskuun vaikka kansantalouden tasolla työtunnit pysyvät samoina. Tulonjako on myös tällöin tasaisempi.

    Onko esittämäni näkemys mielestäsi jotenkin väärä? Jos on, niin miten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  113. nos kirjoitti 20.9.2016 kello 20:27

    Työvoimapulan takia on lisättävä maahanmuuttoa, minkä seuraamuksena tulee olla matalapalkkatuki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  114. Lauri Kumpulainen kirjoitti 20.9.2016 kello 20:52

    Liian vanha:

    Eivätkä kaikki voittajat ole tavoitelleet rahaa esim maailman yleisn pc-käyttöjärjestelmä eli Linux kehiteltiin talkoilla

    Niin ehkä aluksi, muttei enää.

    https://www.linux.com/blog/top-10-developers-and-companies-contributing-linux-kernel-2015-2016

    ***
    Company Changes Percent of total
    Intel 14,384 12.9%
    Red Hat 8,987 8.0%
    None 8,571 7.7%
    Unknown 7,582 6.8%
    Linaro 4,515 4.0%
    Samsung 4,338 3.9%
    SUSE 3,619 3.2%
    IBM 2,995 2.7%
    Consultants 2,938 2.6%
    Renesas Electronics 2,239 2.0%
    ***
    Tuskin Linux olisi koskaan saavuttanut asemaansa ilman voittoa havittelevia suuryrityksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  115. Syltty kirjoitti 20.9.2016 kello 20:59

    Liian vanha: Hautausmaat ovat täynnä korvaamattomia. Ennemmin tai myöhemmin jokainen voittaja on löytänyt parempansa, korvaamattomia ei ole.

    Miten tämä vuodatus liittyy palkattoman ja palkallisen työvoiman tuottavuuseroon?

    Ei meidän tarvitse pelätä ilmaisharjoittelijoita. Jos on pätevä tekijä, on jo palkkatöissä. Mikäli kaipaisin ilmaista työvoimaa, sitä tulisi, kun vain oven avaisi. Työkkärin kurssien kautta (syksyksi tarjottiin ilmaisharjoittelijoita, ei otettu), ilmaisia opiskelija-harjoittelijoita riittäisi jne. Mutta kun ei se oikein kannata, ellei aio miestä harjoittelun jälkeen palkata.

    Jos homma toimisi samalla tavalla kuin vasemmiston orjafantasioissa, niin voisihan tuossa yhtä harjoittelijaa aina pitää. Mutta kun en näe ilmaistyövoimaa tuottavana, niin ei kannata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  116. Syltty kirjoitti 21.9.2016 kello 11:41

    R. V.:Tässä työttömien elinkustannusten maksamisen sijaan vaihtoehtona on siis töiden tasaisempi jakaminen, jolloin työttömien määrä saadaan laskuun vaikka kansantalouden tasolla työtunnit pysyvät samoina. Tulonjako on myös tällöin tasaisempi.

    Onko esittämäni näkemys mielestäsi jotenkin väärä? Jos on, niin miten?

    Kun ei työtä voi noin jakaa. Keskimääräinen työtön ei kelpaa keskimääräisen työntekijän korvaajaksi.

    Ääriesimerkkinä tästä ovat lääkärit. Mitä tapahtuu, jos lääkäreiden työaikaa lyhennetään? Löytyykö kortistosta sopivia henkilöitä tilalle?

    Ihan sama juttu se on melkein kaikissa hommissa. Ei niitä nyt vain voi tuosta vain mennä jakamaan ilman, että työn tehokkuus kärsii ja paljon. Jos esimerkiksi 10 asiantuntijan työaikaa vähennetään ja nostetään henkilöstön määrä viiteentoista, se tarkoittaa että tarvitaan 50% enemmän toimistotilaa, 50% enemmän rahaa työvälineisiin, softaan, henkilöstöhallintoon, koulutukseen, perehdytykseen, ihan kaikkeen.

    Kaikki niistä uusista on alussa keltanokkia, eikä puolet kuitenkiaan pärjää hommissaan.

    Onko tämä tehokasta? No ei ole. Kyllä myös tuntipalkan pitäisi silloin ropista alaspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  117. R. V. kirjoitti 22.9.2016 kello 5:45

    Syltty: Kun ei työtä voi noin jakaa. Keskimääräinen työtön ei kelpaa keskimääräisen työntekijän korvaajaksi.

    Ääriesimerkkinä tästä ovat lääkärit. Mitä tapahtuu, jos lääkäreiden työaikaa lyhennetään? Löytyykö kortistosta sopivia henkilöitä tilalle?

    Ihan sama juttu se on melkein kaikissa hommissa. Ei niitä nyt vain voi tuosta vain mennä jakamaan ilman, että työn tehokkuus kärsii ja paljon. Jos esimerkiksi 10 asiantuntijan työaikaa vähennetään ja nostetään henkilöstön määrä viiteentoista, se tarkoittaa että tarvitaan 50% enemmän toimistotilaa, 50% enemmän rahaa työvälineisiin, softaan, henkilöstöhallintoon, koulutukseen, perehdytykseen, ihan kaikkeen.

    Kaikki niistä uusista on alussa keltanokkia, eikä puolet kuitenkiaan pärjää hommissaan.

    Onko tämä tehokasta? No ei ole. Kyllä myös tuntipalkan pitäisi silloin ropista alaspäin.

    Listaamasi ongelmat hyökkäävät tekemääsi olkiukkoa vastaan. En esimerkiksi vaatinut ketään lyhentämään työaikaansa, ainoastaan ymmärtämään, että he olennaisesti vievät muilta mahdollisuuden tienata elantonsa ja maksavat tästä hyvästä muille työttömyyskorvausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  118. Liian vanha kirjoitti 22.9.2016 kello 11:46

    Syltty: Ääriesimerkkinä tästä ovat lääkärit. Mitä tapahtuu, jos lääkäreiden työaikaa lyhennetään? Löytyykö kortistosta sopivia henkilöitä tilalle?

    Työttömän on otettava vastaan mitä työtä tahansa, ei ehdossa puhuta mitään osaamisesta.

    Teurastajan on otettava lääkärin virka vastaan, jos työkkäri määrää

    Lääkäreistä liki 20% tekee osa-aikaa , se on paljon verrattuna keskimääräiseen 11 %:iin
    joten lääkärit ovat oivaltaneet systeemin.

    Erityisesti nuoret lääkärit tekevät osa-aikaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  119. Liian vanha kirjoitti 22.9.2016 kello 11:49

    Syltty: Jos esimerkiksi 10 asiantuntijan työaikaa vähennetään ja nostetään henkilöstön määrä viiteentoista, se tarkoittaa että tarvitaan 50% enemmän toimistotilaa, 50% enemmän rahaa työvälineisiin, softaan, henkilöstöhallintoon, koulutukseen, perehdytykseen, ihan kaikkeen.

    Ajattelet vanhanaikaisesti, nykyään suuntaus on pois koppikonttoreista ja jopa avokonttoreista.

    Työpisteitä on n puolelle ja työntekijä ottaa sen paikan mikä on vapaana . Kun lähes kaikki tekevät myös etäpäiviä niin tilavaatimus tippuu alle 5 m2 per työntekijä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  120. Catilina kirjoitti 22.9.2016 kello 17:03

    Noin lääkärin työstä voin sanoa, että se taipuu erittäin huonosti aikapalkkaan. Jos työaikaani pidennettäisiin 10%:lla, uskallan väittää tuotoksen _pienenevän_ lähes millä hyvänsä mittarilla mitattuna, paitsi tietysti työmaalla vietettyä aikaa mitattaessa. Toisaalta jos työaikaani lyhennettäisiin 25%, mikään ei muuttuisi. Tästäkin on kokemusta. Siksipä en teekään lyhennettyä. Työmäärä on sama, joskus jopa suurempi, mutta palkka vaan pienempi.

    Käytän tilaisuutta myös kommentoidakseni tekoälyn lääkrin työtä. Tässä ei pidä tuijottaa diagnostiikkaa. Diagnoosit ovat enimmäkseen aivan ilmeisiä, ja niitä on yleensä jo valmiiksi enemmän kuin paljon. Kokemukseni mukaan yleislääkärin työstä n 80% on sen miettimistä, mikä on järkevää juuri siinä tilanteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  121. Syltty kirjoitti 23.9.2016 kello 7:31

    Liian vanha:
    Työpisteitä on n puolelle ja työntekijä ottaa sen paikan mikä on vapaana . Kun lähes kaikki tekevät myös etäpäiviä niin tilavaatimus tippuu alle 5 m2 per työntekijä

    No tämä on taas tämmöinen tyhjänpäiväinen trendi.
    Läppäri kainalossa taloa ympäri juoksevat työntekijät hohhoijakkaa, no ehkä toimii hyvin jossain uusmediatoimistossa tai softataloissa, jossa viis veisataan työntekijöiden hartioista tai ranteista.

    Läppäri kun on niin surkea työväline, ettei sillä ole mitään rajaa, enkä ole kyllä koskaan nähnyt missään trenditoimiston esittelyssä läppäreiden telakointiasemia.

    Kotikeittiön pöytä on kyllä epäergonomisen hartian-selän-ranteen-tappajatyöpisteen kruunu!

    Kaikkein kätevintä on, että jokaisella on oma työpiste, missä on omat kynät, paperit, kansiot ja ohjeet. Ja tietenkin kolme vähintään 24″, mielummin 27″ näyttöä. Takaan että työtehoja tulee kunnollisella työpisteellä enemmän, neliöissä pihistelemällä voi säästää.

    Voihan sitä kaikkea trendikästä kokeilla, mutta on ihan satavarma ettei nuo jää käyttöön kuin hyvin pienellä osalla yrityksiä. Jos ei toimipiste sijaitse Helsingin ydinkeskustassa, on yksinkertaisesti halvempaa hankkia riittävästi toimistotilaa ja kunnon työpisteet.

    Tosin eivät kaikki yritykset ymärrä työpisteiden päälle tuon taivaallista. Se ei tarkoita, että työpisteetön trendikonttori olisi hyvä ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  122. Liian vanha kirjoitti 23.9.2016 kello 9:13

    PTT oli tutkinut kohtaanto-ongelmaa ja se paljasti tilastoharhan

    Ensinnäkin , 25 -30 % on palkattomia feikkityöpaikkoja, niihin otetaan henkilö puoleksi vuodeksi ja sen jälkeen vaihdetaan uusi uunotettava.

    Ja samat paikat ovat monen työnvälittäjän listoilla eli yksi paikka voi olla auki 3-10 välittäjällä

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ptt-osa-avointen-tyopaikkojen-kasvusta-tilastoharhaa/KX2av2r6

    Sama harha koskee vientiä, sillä palvelujen viennin tilastointi on heikkoa eikä täytä mitään laatuvaatimuksia . Tähän ryhmään kuuluvat esim IT-palvelut

    Niinpä vienti on tilastoissa ainakin 5 miljardia todellista pienempi

    Näyttää siltä, että Suomessa päätöksiä tehdään hutkimalla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  123. Petteri kirjoitti 23.9.2016 kello 10:15

    Liian vanha:
    Lääkäreistä liki 20% tekee osa-aikaa , se on paljon verrattuna keskimääräiseen 11 %:iin
    joten lääkärit ovat oivaltaneet systeemin.

    Erityisesti nuoret lääkärit tekevät osa-aikaa

    Lääkäreiden kohdalla osa-aikatyöhön on selvä syy. Se on korkeat palkat, joilla lääkäri pärjää mukavasti 2/3 tai 1/2 osa tulotasollakin.

    Vähän paradoksaalisesti tehokkain tapa saada nuoret lääkärit tekemään enemmän töitä olisi palkkojen alentaminen, jolloin mukavan elintason saamiseksi pitäisi enemmän töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  124. Liian vanha kirjoitti 23.9.2016 kello 15:29

    No tämä on taas tämmöinen tyhjänpäiväinen trendi.
    Läppäri kainalossa taloa ympäri juoksevat työntekijät hohhoijakkaa, no ehkä toimii hyvin jossain uusmediatoimistossa tai softataloissa, jossa viis veisataan työntekijöiden hartioista tai ranteista.
    Läppäri kun on niin surkea työväline, ettei sillä ole mitään rajaa, enkä ole kyllä koskaan nähnyt missään trenditoimiston esittelyssä läppäreiden telakointiasemia.
    Kotikeittiön pöytä on kyllä epäergonomisen hartian-selän-ranteen-tappajatyöpisteen kruunu!
    Kaikkein kätevintä on, että jokaisella on oma työpiste, missä on omat kynät, paperit, kansiot ja ohjeet. Ja tietenkin kolme vähintään 24″, mielummin 27″ näyttöä. Takaan että työtehoja tulee kunnollisella työpisteellä enemmän, neliöissä pihistelemällä voi säästää.

    Vaimoni tekee etätyötä 2 pv per viikko.Työpaikalla on telakka ja suuri näyttö ja enemmän tarvitseville useita.

    Kun työasemat ja telakat on standardoitu niin yhteensopivuusongelmia ei ole

    Myös kotona on työpiste suurine näyttöineen ja näppiksineen

    Eikä vaimoni ole tarvinnut juosta ympäri taloa, samassa kulmauksesa on aina tyhjiä työpisteitä vaikka työpisteitä on vain n puolelle

    Työvälineet ovat halvempia kuin 10 m2 lisää tilaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  125. Lauri Kumpulainen kirjoitti 23.9.2016 kello 17:23

    Sekin pitää ottaa huomioon, että mitä kauemmin henkilö on poissa työelämästä, sitä vaikeampaa on siihen palaaminen.

    Pelkästään 40 tuntia töitä viikossa voi äkkiseltään olla todella raskas kokemus fyysisesti ja henkisesti. Koulutus ja osaaminen rapistuu ajan myötä, ellei pysty kouluttamaan itseään ja työttömällä ei ole tähän varaa ellei pääse TE-toimiston päätöksellä opiskelemaan.

    Vaikka se työ olisi mitä tahansa, niin se kuitenkin pitää ihmisen mukana työelämässä toisin kuin työttömänä oleminen.

    Yritykset eivät voi alkaa hyväntekijöiksi, joten jäljelle jää valtio.

    Palkkatuki on mielestäni paljon reilumpi ratkaisu kuin se, että nostetaan tukia ja ollaan kotona.

    Joku yhteiskuntatieteilijä osaisi varmaan kertoa, että onko työttömiä ja palkkatuella työskentelevien eroja tutkittu Suomessa.

    Olen muuten itse ollut palkkatuella töissä ja tuolloin nettopalkkani oli 900 euroa kuukaudessa. Se oli työttömyysjakson jälkeen luksusta ja uusien ihmisten kohtaaminen piristi todella paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  126. Tapio kirjoitti 23.9.2016 kello 18:57

    Catilina: Kokemukseni mukaan yleislääkärin työstä n 80% on sen miettimistä, mikä on järkevää juuri siinä tilanteessa.

    Tämä varmaan pitää jokapäiväisessä työssä paikkansa. Tekoäly auttaisi kuitenkin tilanteissa, jotka eivät ole jokapäiväisiä.

    Catilina: Käytän tilaisuutta myös kommentoidakseni tekoälyn lääkrin työtä. Tässä ei pidä tuijottaa diagnostiikkaa. Diagnoosit ovat enimmäkseen aivan ilmeisiä, ja niitä on yleensä jo valmiiksi enemmän kuin paljon.

    Siinäpä se, minkä niistä valitset. Se ei ole välttämättä oikea.

    Oman lähipiirini diagnoosihistoriassa on turhan paljon vääriä veikkauksia. Yhdessä oireet tulkittiin migreeniksi, vaikka kysymys oli ahdaskulmaglaukoomasta (hoito viivästyi 12 h), toisessa väsymys ja alati toistuneet suuret mustelmat tulkittiin “perheongelmaksi”, vaikka kysymys oli leukemiasta (hoito viivästyi 5 kk) , kolmannessa tapauksessa pitkittynyttä ripulia ja laihtumista hoidettiin tehokkailla suolen toimintaa lamaavilla lääkkeillä, jolloin paksusuolen syövän toteaminen ja hoidot viivästyivät 6 kuukaudella, jne.

    Ahdaskulmaglaukooma olisi voitu todeta muutaman euron silmänpaineenmittauksella, leukemia muutaman kympin verikokeella, paksusuolen syövän toteaminen olisi toki vaatinut kalliimpaa colonoskopiaa, mutta ei kai täällä Suomessa terveet kuukausia ripuloi…

    Virheitä sattuu meille kaikille, joten kai myös lääkäreille. Väitteeni on, että tekoäly diagnostiikan tukena vähentäisi virheitä oleellisesti. Ennen kaikkea se auttaisi kyseenalaistamaan “melkein kaikki täsmää” -diagnooseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  127. Giardiniera kirjoitti 23.9.2016 kello 21:54

    Liian vanha:
    Kaikkein kätevintä on, että jokaisella on oma työpiste, missä on omat kynät, paperit, kansiot ja ohjeet.

    Toki kai myös reijitin, nitoja ja paperiliittimiä…? Ja pullollinen korjauslakkaa jolla saa vuoden 1982 kalenterin päivitettyä nykypäivään….?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  128. Liian vanha kirjoitti 24.9.2016 kello 8:13

    Lauri Kumpulainen: Pelkästään 40 tuntia töitä viikossa voi äkkiseltään olla todella raskas kokemus fyysisesti ja henkisesti. Koulutus ja osaaminen rapistuu ajan myötä, ellei pysty kouluttamaan itseään ja työttömällä ei ole tähän varaa ellei pääse TE-toimiston päätöksellä opiskelemaan.

    Enpä ole vielä koskaan palkannut ihmistä, joka osaisi kaiken työhönsä liittyvän.Jopa talon sisältä tehtävssä rekrytoinnissa joutuu ihmisen kouluttamaan työhön,toki helpommin kuin ulkoa tulleen.

    Asiantuntija ja jopa toimitusjohtaja on ensin perehdytettävä taloon ja saatava ajattelemaan talon ongelmia ja suuntaa

    Ei koulunpenkiltä valmistu valmiita ihmisiä eikä niitä löydy työelämästäkään.

    Ja useimmilla on nykyään harrastuksia ja/tai osallistuu vapaaehtoistoimintaan . Niissäkin pelataan säännöillä ja ne pitävät elämänrytmiä yllä.

    Suurin ongelma tule niille, jotka tippuvt peruspäivärahan/sossun rahalle , se eristää ihmisen yhteiskunnasta, koska harrastukset/vapaaehtoistoiminta on lopettetava.

    Työkkäri edistää eristäytymistä jakelemalla vapaaehtoistoiminnasta karensseja mielivaltaisesti

    Kun karensseja ei ole saatu tarpeeksi tällä keinoin niin on keksitty haastattelu eli yksityisille yrityksille maksetaan likaisesta työstä korvausta eli jokaisesta karenssista saa todennäköisesti palkkion.Se säästää työttömyyskorvauksissa

    Ilman näitä lisäkarensseja ei säästötavoite toteudu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  129. Syltty kirjoitti 24.9.2016 kello 11:20

    Giardiniera: Toki kai myös reijitin, nitoja ja paperiliittimiä…? Ja pullollinen korjauslakkaa jolla saa vuoden 1982 kalenterin päivitettyä nykypäivään….?

    Tietenkin tarvitaan kaikki nuo ja myös taskulaskin. Mutta nykyään kyllä käytetään korjausrolleria eikä mitään lakkaa 🤓

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  130. Liian vanha kirjoitti 24.9.2016 kello 22:23

    Giardiniera: Toki kai myös reijitin, nitoja ja paperiliittimiä…? Ja pullollinen korjauslakkaa jolla saa vuoden 1982 kalenterin päivitettyä nykypäivään….?

    Paperin käyttö väheni 90-luvulla 2010 -luvulla paperilla ei juuri asioida muualla kuin asiakaspalveluissa, hankinnassa ja lakiosostolla ja jonkin verran HR:ssa.

    Ohjeet ja manuaalit ovat olleet sähköisiä jo ainakin 15 vuotta .

    Kalenteritkin löytyvät netistä ja läppärillä voi tehdä korjaukset ilman lakkaa.

    Toimistotarvikkeita saa respan noutohyllystä,jos tarvitsee, mutta näyttää riittävän kynä ja pari-kolme ruutuvihkoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  131. Syltty kirjoitti 26.9.2016 kello 7:56

    Taitaa johtua tuosta paperittomuudesta, että nykyään tuntuu tulevan niin paljon turhia virheitä.

    Tilasin pultteja ja muttereita, sain vääränkokoisia. Tilasin palvelimen, tuli väärät osat ja rikkinäiset muistit, viime viikolla saatiin maksukehoitus laskusta, joka oli jo aikapäiviä sitten maksettu ja niin edelleen ja niin edelleen. Tuntuu että myyjät tekevät tarjoukset ja lyövät entteriä vilkaisematta, mitä tulikaan kirjoitettua.

    Taas saatiin ohjeistusta, joiden etusivulla oli selviä virheitä, sellaisia, jotka olisi kyllä heti huomannut, jos ohjeet olisi tulostanut ja lukenut.

    Merkittävä osa työajastani kuluu siihen, että korjaan toisten tekemiä virheitä.

    En muista, että 10v sitten tilaukseen kuin tilaukseen olisi jäänyt virheitä. Toisaalta, silloin tuli tilailtua kaikenlaista vähemmän, ehkä aika kultaa muistot. Tuntuu siltä että tänä päivänä mikään ei mene kerralla putkeen.

    Siksi olen sitä mieltä, että tarkistamista varten kaikkein parasta on tulostaa ne lappuset ja lukea paperista punakynän kanssa. PDF-dokumentista ei kukaan löydä niin hyvin virheitä. Jos ihmiset lopetaisivat tämän kaikenlaisen sähläämisen ja hutiloinnin, nousisi työn tuottavuus vähintään sen 5%.

    Pitää lopettaa marmattaminen, minulla on tuossa pöydällä parin sadan sivun paperipinkka, joka pitää lukea läpi, tarkistaa ja kommentoida. Ja tietenkin punakynän ja korjausrollerin avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  132. Harri Leikari kirjoitti 29.9.2016 kello 15:10

    Osmo Soininvaara: «

    En käy stokkalla, enkä ylipäänsä valitse ruokakauppaani kassan odotusajan vaan kaupan valikoiman ja etäisyyden perusteella.

    Eläkkeellä olevalle ex-kansanedustajalle/ministerille tällaiset kriteerit saattavat olla outoja, koska aikaa ja rahaa on.

    Jos joku uskoo, että Suomi nousee kauppa-apulaisten palkkaa laskemalla, niin nostakoon kätensä ylös. NYT!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  133. Janis Petke kirjoitti 29.9.2016 kello 21:26

    Liian vanha: Paperin käyttö väheni 90-luvulla 2010 -luvulla paperilla ei juuri asioida muualla kuin asiakaspalveluissa, hankinnassa ja lakiosostolla ja jonkin verran HR:ssa.

    Ja sattuneesta syystä eräin osin on palattu paperisiin koneella kirjoitettuihin asiakirjoihin sekä kuriiriliikenteeseen. Myös sähköinen kalenteri on kauhistus eräille henkiöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  134. itsensätyöllistäjä kirjoitti 6.10.2016 kello 21:52

    “Neljään viikkoon eivät ole hakeneet töitä.
    Eivät ole hakeneet töitä.”

    Olen jo tällainen vanhempi täti-ihminen, enkä ole koskaan ollut varsinaisesti työtön.

    Sen sijaan tunnen monia nuoria, jotka ovat sitä parhaillaan, ja ymmärrän erittäin hyvin, että hakuinto hiipuu, kun kuukausiin ei tule yhtään kutsua edes matalapalkka-alan haastatteluun, vaikka kyseessä olisi raitis, kunnollinen, miellyttävä, kielitaitoinen ja IT-taitoinen nuori.

    Ja sitäkin mieltä olen, että ketään ei pidä pakottaa puhelinmyyjäksi, joten älkää kertoko, että niihn töihin pääsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  135. katja bloigu kirjoitti 9.10.2016 kello 23:04

    Matalapalkkatyötä on, sitä ei tarvitse luomalla luoda. Jos olisitte oikeasti lukeneet tuon Oden ja Vartiaisen raportin, niin siellä lukee taas, että se ettei työtä ole, on kestämätön argumentti. Riippuu millä hinnalla ja mitä työtä halutaan ostaa.
    Moni kommentoija ei tunne nykyisiä työmarkkinoita. Haravointi on nykyään kihu-alaa, eli kiinteistönhuoltoa. Ja edes pitkäaikasityöttömistä täytyy olla todella sairas, jos ei pysty haravoimaan. Kihu-alalle perustetaan uusia yrityksiä koko ajan ja työtä on ja ala kasvaa. Siivous- ja hoiva-alan yrityksistä on pulaa.
    Hoiva-avustajan työtä on joka laitoksessa. Kunnissa vaan täytyy uudelleenjärjestellä palkanmaksukanavia, että siitäkin työstä maksettaisiin palkkaa.
    Ehdottomasti kannatan matalapalkkatukea.
    Nudge-politiikan hengessä haluaisin julkistaa kannustinkilpailun nykypoliitikoille: Sille 100 000 euron bonus, joka onnistuu kannustinloukkojen purussa ja matalapalkkatuen luonnissa. Se on pieni summa siihen nähden, mitä on käytetty ihmisten köyhdyttämiseen ja huonoihin ratkaisuihin, joihin on mennyt miljardeja. Nykyhallituksella on päällä ainakin taistelu ay-jyräkonetta vastaan.
    Se voi vaikuttaa meistä turhauttavalta, mutta se on erittäin tarpeellista. “Sopimisen kulttuurista” on aika luopua. Oikeasti se on aina tarkoittanut sanelupolitiikkaa. Kukahan haluaisi jäädä hyvinvointivaltion historiaan??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus