Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuon­na 2013 Juhana Var­ti­aisen kanssa raportin ”Lisää mata­la­palkkatyötä”. Pro­voka­torisen otsikon takana oli näke­mys, että rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den suuri mas­sa on vähän koulute­tuis­sa. Tälle joukolle sovel­tuvia töitä on liian vähän.

Rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si arvioiti­in 1980-luvun lop­ul­la vähän yli kak­si pros­ent­tia, nyt jo yli seit­semän pros­ent­tia. ja näyt­tää ole­van yhä kasvussa.

Suomes­sa vieroksu­taan mata­latuot­toisen työn mah­dol­lis­tamista, kos­ka ehdimme tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vielä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasais­es­ti koko väestöön. Suo­mi oli matkalla sosi­aaliseen onnelaan.

Tämä ilo tyssäsi 1990-luvun lamaan. Lama vain joudut­ti sitä, mikä tule­man piti. Dig­i­tal­isaa­tio ja glob­al­isaa­tio on vähen­tänyt hyvä­palkkaisia duu­nar­i­ammat­te­ja tahti­in, joka on ver­rat­tavis­sa maatilo­jen lopet­tamiseen 1960-luvul­la. Unel­ma tasa-arvois­es­ta työelämästä meni pirstaleiksi.

Ikävistä asioista ei pääse eroon kieltämäl­lä niiden olemassaolo.

Edessä uhkaa olla joko kas­va­va työt­tömien joukko tai Yhdys­val­tain tapaan työssä käyvien köy­hien kur­ju­us. Molem­mat pitäisi osa­ta vält­tää yhtä aikaa.

Markki­na­t­aloudessa yri­tyk­set eivät voi mak­saa työstä enem­män kuin se tuottaa.

Joka tässä kohdin valit­taa sol­i­daarisu­u­den puutet­ta, voi etsiä syyl­listä peilistä. Poten­ti­aaliset mata­latuot­toiset työ­paikat ovat palvelu­am­mateis­sa. Jot­ta niis­sä voitaisi­in mak­saa parem­pia palkko­ja, pitäisi asi­akkaiden olla valmi­ita mak­samaan korkeampia hintoja.

Kos­ka kukaan ei halua Suomeen työssä käyvien köy­hien alalu­okkaa, mata­latuot­toista työtä on sub­ven­toita­va. On myös yhteiskun­nalle halvem­paa tukea pieniä palkko­ja vähän kuin mak­saa työt­tömien elinku­lut kokonaan.

Yhteiskun­nan tulo­tu­ki voidaan antaa täy­den­tävänä, perus­tu­lon kaltaise­na tulon­si­ir­tona suo­raan pieni­palkkaiselle itselleen, tai se voidaan mak­saa tämän työ­nan­ta­jalle, jot­ta tämä voi mak­saa työn­tek­i­jälle kun­nol­lista palkkaa.

Sil­lä mak­se­taanko tuki suo­raan palka­nsaa­jalle vai yri­tyk­sen kaut­ta kier­rät­täen, ei luulisi ole­van suur­ta merk­i­tys­tä, mut­ta on sil­lä. Yri­tyk­sen kaut­ta kier­rätet­ty tuki näyt­tää paljon parem­mal­ta, kos­ka muodol­lis­es­ti palkkaa ei ole las­ket­tu. Sik­si se parem­min on ay-liik­keen nieltävissä.

Asial­lis­es­ti yri­tyk­sen kaut­ta kier­rätet­ty palkkatu­ki on huonom­pi vai­h­toe­hto kuin perus­tu­lon kaltainen täy­den­tävä tulon­si­ir­to suo­raan palkansaajalle.

Suo­ma­lainen muo­to palkkat­ues­ta sovel­tuu vain täysi­aikaisi­in ja pysyvi­in työ­suhteisi­in. Tar­jol­la olisi kuitenkin yhä enem­män osa-aikaista ja lyhy­taikaista työtä. Niitä tekevät vas­ta ovatkin täy­den­tävien tulo­jen tarpeessa.

Palkkat­ues­sa työn­tek­i­jän vapaudet jäävät pieniksi. Työ­paikkaa ei voi vai­h­taa, kos­ka tukea ei saa mukaansa.

Ruot­si on valin­nut palkkat­uen, Sak­sa täy­den­tävät tulon­si­ir­rot. Olen­naista on, että molem­mis­sa val­tio tukee mata­latuot­toista työtä parem­pana vai­h­toe­htona työt­tömyy­delle. Kum­mas­sakin työl­lisyys on olen­nais­es­ti Suomea parempi.

Palkkatu­ki on sidot­tu henkilöön. Samas­sa tehtävässä Lah­tis­es­ta mak­se­taan palkkatukea, mut­ta Vir­tases­ta ei mak­se­ta. Takana on aja­tus, että Lah­tisen työt­tömyys johtuu Lah­tisen itsen­sä omi­naisuuk­sista. Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kolminker­tais­tu­mises­sa ei voi olla kyse vain työt­tömien henkilöko­htai­sista puut­teista. Se on talouden ominaisuus.

Mata­la­palkkatyön tukem­i­nen ei ole ongel­ma­ton­ta. Lasku julkiselle taloudelle voi nous­ta suurek­si, jos tuki alkaa naker­taa palkko­ja asteikon alapäässä. Ammat­ti­jär­jestö­jen halu suo­jel­la palkkata­soa on sik­si tiet­tyyn rajaan asti perusteltua.

Sak­san työt­tömyys­ti­las­to­ja kau­nistanei­den mini­jo­bi­en piti olla tie oikeille työ­markki­noille, mut­ta useim­mille ne ovat olleet ansa, kos­ka kyn­nys taval­lisille työ­markki­noille on liian korkea.

Sama ongel­ma on Suomen palkkatuk­i­jär­jestelmässä. Myös siitä puut­tuu luiska nor­maaleille työ­markki­noille. Automaat­tisi­in matalia palkko­ja täy­den­tävi­in tulon­si­ir­toi­hin täl­lainen luiska kuu­luu itses­tään­selvyytenä. Läh­es tuhan­nen euron palkkatu­ki on myös kovasti ylimitoitettu.

Mata­la­palkkaisen työn lisäämistä on vas­tustet­tu sil­lä, että emme me voi kil­pail­la kiinalais­ten kanssa palkkata­sos­sa. Tarkoi­tus on kil­pail­la suo­ma­lais­ten ostovoimas­ta Kiinas­sa tehtyä rihka­maa vastaan.

Koti­talousvähen­nys on erään­lainen – mielestäni ylim­i­toitet­tu — palkkatu­ki. Se on syn­nyt­tänyt paljon työ­paikko­ja esimerkik­si kotisiivoukseen.

Jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa vain palve­lut voivat työl­listää lisää. Tarvit­taisi­in vähem­män mata­la­palkkatukea, jos palveluelinkeino­jen ase­maa paran­net­taisi­in yleisesti.

Suomes­sa lain­säädän­töä on ajatel­tu teol­lisu­u­den näkökul­mas­ta. Ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia on sysät­ty palvelu­aloille, jot­ta teol­lisu­us pysy­isi kilpailukykyisenä.

Yksi täl­lainen asia on äitiy­destä yri­tyk­sille aiheutu­vien kus­tan­nusten jakami­nen työ­nan­ta­jien kesken. Teol­lisu­us, jon­ka palveluk­ses­sa on suh­teessa vähem­män nuo­ria naisia kuin palvelu­aloil­la, ei ole suos­tunut näi­den kus­tan­nusten jakamiseen.

Var­ti­aisen ja min­un mata­la­palkkara­port­timme suosi­tuk­sista on mon­ta toteutet­tu, viimeisim­pänä könt­tä­sum­mako­r­vaus työ­nan­ta­jalle työn­tek­i­jän äitiys­lo­mas­ta. Sen ensisi­jainen tarkoi­tus on vähen­tää nuori­in naisi­in kohdis­tu­vaa syr­jin­tää työhöno­to­ssa, mut­ta lisää se vähän myös palvelu­alo­jen kannattavuutta.

Ajat voivat myös paran­tua. Mata­la­palkkatu­ki ei saa jar­rut­taa siir­tymistä tuot­tavam­paan työhön, jos sel­l­aista joskus taas on tarjolla.

= = =

Mei­dän raport­timme kiis­tanalaisin koh­ta kos­ki sitä, että on real­is­tista mak­saa nuo­rille koke­mat­tomille työn­tek­i­jöille huonom­paa palkkaa kujin osaav­ille ammat­ti­laisille. Esitimme tämän peri­aat­teen saat­tamista kaikki­in työe­htosopimuk­si­in – nyt sel­l­ainen on lähin­nä vain SAK:n teke­mis­sä sopimuk­sis­sa – JA samal­la nuorten tuloveron alen­tamista samaan tapaan kuin vielä 1970-klu­vun alus­sa nuoret mak­soi­vat alem­paa veroa kuin yli 24-vuotiaat.

Nyt raken­nus­li­it­to on men­nyt sopi­maan nuo­rille mak­set­tavas­ta kuu­den euron tun­tipalka­s­ta ILMAN nuo­rille suun­nat­tua verotukea.

 

= = =

Tämä kir­joi­tus on julka­istu hie­man lyhyem­mässä muo­dos­sa Näkökul­ma-artikke­li­na 9.9.2016 ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä

135 vastausta artikkeliin “Matalapalkkatyö nostaa tunteita”

  1. “Mata­la­palkkatu­ki ei saa jar­rut­taa siir­tymistä tuot­tavam­paan työhön, jos sel­l­aista joskus taas on tarjolla.”

    Mikä estää kehi­tyk­sen, jos­sa osaamista vaa­tivia ammat­te­ja siir­retään mata­la­palkkatöik­si? Oma puolisoni, jol­la on ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to aikaisem­min eri­no­mais­es­ti työl­listäneeltä alal­ta, on ajau­tunut pitkäaikaistyöt­tömäk­si. Jopa har­joit­telui­hin (työtä sosi­aalietuuk­sia vas­taan) on vaikea päästä, kos­ka niistä kil­pail­laan. Siis korkeak­oulute­tut kil­pail­e­vat toisi­aan vas­taan siitä, että pää­sevät tekemään työtä palkatta.

    Suo­mi ylik­oulut­taa väestön­sä hal­patyövoimak­si. Jos met­säkonekuskeista on yli­tar­jon­taa, mik­si työ­nan­ta­jat heistä mak­saisi­vat? Moni konekus­ki kuitenkin työl­listymisen toivos­sa tekee töitä kor­vauk­sil­la — etenkin sen jäl­keen, jos mitään muu­takaan järkevää ei vuosien mit­taan löydy. 

    Epäilen myös palvelu­iden työl­listävyyt­tä tule­vaisu­udessa. Vaikut­taa siltä, että onpa kyseessä mikä tahansa palvelu, niin ihmiset siir­tyvät mielel­lään itsepa­lvelu­un. He palvel­e­vat mielu­um­min itselleen junalipun kän­nykkään kuin käyvät osta­mas­sa sen luukulta. 

    He käyt­tävät mielu­um­min lyhyen jonon itsepa­lvelukas­saa kuin jonot­ta­vat varsi­naiselle kassalle.

    Jos palve­lu­työ­paikoil­la on tarkoi­tus työl­listää ensisi­jais­es­ti mata­lan osaamisen ihmisiä, niin mitä nämä palve­lut ovat käytännössä? 

    Minus­ta liik­keelle kan­nat­taisi lähteä koulu­tusjär­jestelmän täy­del­lis­es­tä uud­is­tamis­es­ta. Koulu­tus­ta pitäisi tar­jo­ta tarpeeseen ja käytän­töön. Esimerkik­si nykyi­nen mais­ter­imyl­ly johtaa vain kulu­jen kasvu­un, kos­ka työt­tömät mais­ter­it luo­vat paineen kas­vat­taa julk­isten työ­paikko­jen määrää.

    Olemme siir­tyneet laske­van elin­ta­son maail­maan. Täystyöl­listämi­nen on keinotekoinen tavoite. Pitäisi keskit­tyä siihen, kuin­ka elin­ta­so aje­taan alas hal­li­tusti ja oikeu­den­mukaises­ti. Ihmiset kyl­lä oppi­vat tule­maan toimeen vähem­mäl­läkin, kun koke­vat vain ole­vansa tur­vas­sa ja pär­jäävän­sä arjessa.

  2. Minus­ta tei­dän raport­tinne oli oikein hyvä, mut­ta olin sil­loin tuoreeltaan ja olen yhä sitä mieltä, että sen Lisää mata­la­palkkatyötä — jota itsekin luon­nehdit yllä pro­voka­torisek­si — oli psykol­o­gis­es­ti hyvin epäon­nis­tunut. Se antoi hel­posti kuvan, että olitte jostain syys­tä peräänku­u­lut­ta­mas­sa palkko­jen alen­tamista työ­suhteista, jot­ka ovat nyky­isin työ­nan­ta­jalle kan­nat­tavia ihan hyvä­palkkaisi­nakin.

    Kun san­ot tuos­sa, ettei kukaan halua Suomeen työssäkäyvien köy­hien alalu­okkaa — no, se otsikko antoi täysin per­verssisti ymmärtää, että te halusitte Suomeen sellaisen.

  3. Voisiko nuorten ja rak­en­teel­lis­es­ti työt­tömien pienem­mät palkkakus­tan­nuk­set toteut­taa siten, että työ­nan­ta­ja ja työn­tek­i­jä vapautet­taisi­in siitä osas­ta eläke­mak­su­ja joka menevät läh­es suo­raan nyky­is­ten eläkeläis­ten ansioeläkkeeseen? 

    Ansioeläk­keet tietysti leikkau­tu­isi­vat täl­lä summalla. 

    Käsit­tääk­seni van­hu­usku­lut ovat suurem­pi osa kestävyys­va­jet­ta kuin pitkäaikaistyöt­tömät. Leikataan sieltä mis­tä voi leika­ta kil­pailukyvyn ja kan­nus­timien kärsimättä. 

    Suuret ikälu­okat eivät ole ansain­neet ylisu­uria ansioeläkkeitään. He mak­soi­vat heitä edeltänei­den pien­ten ikälu­okkien pienet eläk­keet ja äänes­tivät oma­lle sukupolvelleen kestämät­tömän suuret eläk­keet jota nuoret eivät voi maksaa. 

    Sukupolvien väli­nen sota on käyn­nis­sä. Van­hat käyvät sitä nuo­ria vastaan.

  4. Mata­la­palkkatyö on toisaal­ta vähiten tuot­tavin­ta työtä yhteiskun­nas­sa. Hie­man kär­jis­te­tysti voidaan sanoa että mata­la­palkkatyötä tuke­mal­la käytän­nössä kek­sitään tuot­ta­mat­tomille ihmisille muka-työtä jot­ta heil­läkin olisi jotain tekemistä samal­la kun korkean tuot­tavu­u­den (ja palkan) töis­sä oikeasti tuote­taan kaik­ki mitä yhteiskun­ta tarvitsee.

    Mata­la­palkkatöi­den kek­simis­es­tä (taloudel­lis­es­ti) tuot­ta­mat­tomille ihmisille kir­joit­ti äsket­täin Matthew Clein Finan­cial Time­sille: http://ftalphaville.ft.com/2016/09/08/2173904/the-great-american-make-work-programme/ (saat­taa vaa­tia ilmaisen rek­isteröi­tymisen). Tuon mukaan vuo­den 2000 jäl­keen 94% uusista työ­paik­s­ta Yhdys­val­lois­sa on syn­tynyt mata­lan tuot­tavu­u­den aloille (rav­in­to­latyön­tek­i­jät, baarim­ikot, hoito­työn­tek­i­jät, yms.). Näil­lä aloil­la työsken­teli vuon­na 2000 ain­oas­taan 36% Yhdys­val­tain työvoimas­ta, mikä käytän­nössä ker­too sen että nämä työ­paikat eivät ehkä ole niin kovin välttämättömiä.

    Talout­ta voidaan toki pitää käyn­nis­sä lait­ta­mal­la mas­sat pesemään tois­t­en­sa pyykkiä ja tar­joile­maan toisilleen ruokaa rahas­ta, mut­ta onko siinä mitään järkeä?

  5. Suomes­sa on tapana, että ajatuk­set lok­sah­ta­vat heti lukkoon, kun joku lausuu ääneen tiet­tyjä tabu­ja. Näitä ovat esimerkik­si työn hin­nan alen­t­a­mi­nen tai yleis­si­tovien työe­htosopimusten joustavoittaminen.

    Näin käy, vaik­ka puhu­jan tarkoituk­se­na olisi helpot­taa pait­si yhteiskun­nan niin myös mei­dän kaikkien, mukaan lukien kaikkein heikoim­mat, tilan­net­ta. Ajatuk­sia ei edes yritetä miet­tiä avoimin mielin, vaan heti aloite­taan tor­jun­tatais­telu saavutet­tu­jen etu­jen puolustamiseksi.

    Toivon laa­jaa keskustelua näistä Osmo Soinini­vaaran vii­saista ajatuk­sista, vaikken uskokaan niiden men­estyk­seen. Totis­es­ti Suo­mi tarvit­see uusia avauk­sia ja niiden poh­jal­ta uuden­laisia toimen­piteitä, sil­lä muuten emme saa nyky­istä huonoa kier­ret­tä katkaistua.

    Maail­man­laa­juiset taloudel­liset voima­suh­teet ovat muu­tok­ses­sa ja Suo­mi kuu­luu tässä tilanteessa muiden län­si­maid­en tavoin häviäji­in. Se ei tarkoi­ta vält­tämät­tä huonoa tule­vaisu­ut­ta, mut­ta mitä jääräpäisem­min pitäy­dymme van­haan, sen huonom­pi tule­vaisu­utemme on.

    On meil­lä tietysti toinenkin mah­dol­lisu­us: syn­nytetään uusi Nokia, parikin, niin johan helpot­taa. Mik­sei kukaan ole jo tehnyt sitä?

  6. Anonyy­mi:

    Talout­ta voidaan toki pitää käyn­nis­sä lait­ta­mal­la mas­sat pesemään tois­t­en­sa pyykkiä ja tar­joile­maan toisilleen ruokaa rahas­ta, mut­ta onko siinä mitään järkeä?

    Erikois­tu­mi­nen, taito, ajankäyt­tö ja skaalaedut?

  7. dio­di:
    Voisiko nuorten ja rak­en­teel­lis­es­ti työt­tömien­pienem­mät palkkakus­tan­nuk­set toteut­taa siten, että työ­nan­ta­ja ja työn­tek­i­jä vapautet­taisi­in siitä osas­ta eläke­mak­su­ja joka menevät läh­es suo­raan nyky­is­ten eläkeläis­ten ansioeläkkeeseen? 

    Ansioeläk­keet tietysti leikkau­tu­isi­vat täl­lä summalla. 

    Käsit­tääk­seni van­hu­usku­lut ovat suurem­pi osa kestävyys­va­jet­ta kuin pitkäaikaistyöt­tömät. Leikataan sieltä mis­tä voi leika­ta kil­pailukyvyn ja kan­nus­timien kärsimättä. 

    Suuret ikälu­okat eivät ole ansain­neet ylisu­uria ansioeläkkeitään. He mak­soi­vat heitä edeltänei­den pien­ten ikälu­okkien pienet eläk­keet ja äänes­tivät oma­lle sukupolvelleen kestämät­tömän suuret eläk­keet jota nuoret eivät voi maksaa. 

    Sukupolvien väli­nen sota on käyn­nis­sä. Van­hat käyvät sitä nuo­ria vastaan.

    Oletko lukenut liikaa Osku Pajamäen kirjoituksia?

    On toki niin että tiet­ty van­hempi­en ikälu­okkien ryh­mä saa mak­suilleen parem­man tuo­ton kuin nyky­is­ten nuorien olete­taan saavan.

    Mut­ta sys­tee­mi on eläke­meno­jen suh­teen tas­apain­os­sa, sote on se jut­tu johon ei ole kun­nol­la varauduttu…

  8. “Koti­talousvähen­nys on erään­lainen – mielestäni ylim­i­toitet­tu – palkkatuki.”
    Olisin kiin­nos­tunut tästä, miten itse jär­jestäisit kotitalousvähennyksen?

  9. Anonyy­mi:
    Mata­la­palkkatyö on toisaal­ta vähiten tuot­tavin­ta työtä yhteiskun­nas­sa. Hie­man kär­jis­te­tysti voidaan sanoa että mata­la­palkkatyötä tuke­mal­la käytän­nössä kek­sitään tuot­ta­mat­tomille ihmisille muka-työtä jot­ta heil­läkin olisi jotain tekemistä samal­la kun korkean tuot­tavu­u­den (ja palkan) töis­sä oikeasti tuote­taan kaik­ki mitä yhteiskun­ta tarvitsee.

    Mata­la­palkkatöi­den kek­simis­es­tä (taloudel­lis­es­ti) tuot­ta­mat­tomille ihmisille kir­joit­ti äsket­täin Matthew Clein Finan­cial Time­sille: http://ftalphaville.ft.com/2016/09/08/2173904/the-great-american-make-work-programme/ (saat­taa vaa­tia ilmaisen rek­isteröi­tymisen). Tuon mukaan vuo­den 2000 jäl­keen 94% uusista työ­paik­s­ta Yhdys­val­lois­sa on syn­tynyt mata­lan tuot­tavu­u­den aloille (rav­in­to­latyön­tek­i­jät, baarim­ikot, hoito­työn­tek­i­jät, yms.). Näil­lä aloil­la työsken­teli vuon­na 2000 ain­oas­taan 36% Yhdys­val­tain työvoimas­ta, mikä käytän­nössä ker­too sen että nämä työ­paikat eivät ehkä ole niin kovin välttämättömiä.

    Talout­ta voidaan toki pitää käyn­nis­sä lait­ta­mal­la mas­sat pesemään tois­t­en­sa pyykkiä ja tar­joile­maan toisilleen ruokaa rahas­ta, mut­ta onko siinä mitään järkeä?

    Onko parem­pi vai­h­toe­hto se, että jotkut tekevät kaik­ki asi­at itse ja hei­hin kohdis­tuu kova tulovero­tus kun samal­la joku muu ryh­mä saa val­ti­ol­ta muu­ta­man lan­tin asun­toa ja ruokaa varten? Nykyti­la on juuri tuo, jos­sa osa on syr­jäy­tynyt tai syr­jäytet­ty työmarkkinoilta.

    Myös mata­la­palk­ka-alo­jen työ on arvokas­ta kun se mah­dol­lis­taa muille keskit­tymisen tuot­tavim­paan mah­dol­liseen työhön.

  10. Blogikir­joit­ta­ja:
    Jos palve­lu­työ­paikoil­la on tarkoi­tus työl­listää ensisi­jais­es­ti mata­lan osaamisen ihmisiä, niin mitä nämä palve­lut ovat käytännössä?

    Siivous­palve­lut, rav­in­to­la­palve­lut, hoiva­palve­lut, eri­laiset kul­je­tus­palve­lut, toimis­to­jen tukipalve­lut, sih­teer­it, assis­ten­tit etc.

    On val­tavasti työtä jota tehdään epäam­mat­ti­mais­es­ti ja tehot­tomasti, ja toisaal­ta sel­l­aista työtä jota tekee ylik­oulu­tute­tut ihmiset. Jopa kau­pan alal­la tapah­tu­va itsepa­lvelu­lo­gis­ti­ik­ka (eli jen­gi menee oma­l­la autol­la keskus­varas­toa vas­taavaan hyper­mar­ket­ti­in) on val­tavaa resurssien tuh­laus­ta, jon­ka muut­ta­mi­nen ammat­ti­maisek­si logis­ti­ikak­si tuot­taisi sekä työtä että ihan oikeaa lisäarvoa.

  11. teekkari: Siivous­palve­lut, rav­in­to­la­palve­lut, hoiva­palve­lut, eri­laiset kul­je­tus­palve­lut, toimis­to­jen tukipalve­lut, sih­teer­it, assis­ten­tit etc.

    Nuo ovat sel­l­aisia ammat­te­ja, joista on aikaisem­min mak­set­tu ihan oikea palk­ka, jol­la on jotenkuten tul­lut toimeen. Esimerkik­si lähi­hoita­jan koulu­tus ei teo­reet­tiselta tai käytän­nöl­liseltä sisäl­löltään järin vaa­ti­va ole, mut­ta silti siitä on mak­set­tu palk­ka, jol­la on tul­lut edes aut­tavasti toimeen. Tule­vaisu­udessako työ­nan­ta­jat eivät elät­tävää palkkaa mak­sa, vaan se tulee osit­tain veronmaksajilta? 

    Ymmär­rän Soin­in­vaaran näke­myk­sen niin, ettei helpoista, nopeasti opit­tavista ammateista, tulisi enää mak­saa kuin pieni palk­ka, jota yhteiskun­ta tukisi.

    Jos Soin­in­vaaran näke­mys toteu­tuu, niin mik­si hyvin mon­en­laiset ammatit eivät muut­tuisi yhteiskun­nan tukemiksi?

    Mik­si vaik­ka sih­teeri tai assis­tent­ti olisi veroista mak­set­ta­va ammat­ti, mut­ta met­säkoneenkul­jet­ta­ja, bus­sikus­ki tai hit­sari ei? Melkein kuka tahansa ihmi­nen oppii aja­maan bus­sia. Mik­si siitä pitäisi mak­saa elät­tävää palkkaa, kun läh­es kuka tahansa siihen pystyy? 

    Koneet kor­vaa­vat ihmiset, ja nyt näille konei­den kor­vaamille ruve­taan Soin­in­vaaran mukaan mak­samaan palk­ka veroista. Lie­neekö kuin­ka kestävä järjestelmä? 

    Korkeak­oulutet­tu human­isti pakkaa ostok­sia kas­san päässä asi­akkaan pus­si­in. Onko­han tässä jär­ki mukana? Eikö järkeväm­pää olisi estää human­istin koulu­tus jo ennal­ta? Tiedos­sa­han on jo koulu­tuk­sen alka­es­sa, että jos human­is­teil­ta viedään suo­raan tai välil­lis­es­ti veroista mak­se­tut työ­paikat, niin varsin har­vat heistä työl­listyvät, ellei heil­lä ole liike-elämään sopi­vaa per­soon­al­lisu­ut­ta, johon kuu­luu mm. ulospäinsuuntautuneisuus.

    1. Jos vähän koulu­tus­ta vaa­tivista ammateista työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan vähem­män, niitä tulee enem­män. Kuten kir­joituk­ses­sa sanoin, joka tätä vas­tus­taa, val­itse korkean rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den. Hänen pitäisi osa­ta puo­lus­taa sitä, mitä hyvää tässä työt­tömyy­dessä on.
      Hyvä esimerk­ki tästä jous­tos­ta on kotisi­ivous, jon­ka kysyn­tä on moninker­tais­tunut koti­talousvähen­nyk­sen kautta.

  12. Tom­mi Uschanov:

    Kun san­ot tuos­sa, ettei kukaan halua Suomeen työssäkäyvien köy­hien alalu­okkaa – no, se otsikko antoi täysin per­verssisti ymmärtää, että te halusitte Suomeen sellaisen.

    Mielestäni otsikko oli hyvä. Joka ymmärtää sen väärin, ymmärtää sen väärin ja saa asi­aan tutus­tut­tuaan oivan läksy­tyk­sen, mikä paran­taa hänen ymmärtämys­tään ja itseym­märtämys­tään. Toki jotkut ovat niin pieniä, että syyt­tävät mui­ta omista virheistään.

  13. Osmo Soin­in­vaara: Jos vähän koulu­tus­ta vaa­tivista ammateista työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan vähem­män, niitä tulee enemmän. 

    Mik­si? Ei kaup­pias palkkaa kuin tarvit­se­mansa määrän myyjiä, vaik­ka myyjien palkko­ja kuin­ka painet­taisi­in alas. Ylimääräis­ten palkkaami­nen olisi hänen voitostaan pois.

    Ja kun kaup­pi­aan on edullisem­paa ottaa käyt­töön tekni­ikkaa kuin palkata myyjiä, hän ottaa käyt­töön tekniikkaa. 

    Siilas­maakin ehdot­taa mas­satyöt­tömyy­den yhteiskun­taan ratkaisuk­si mon­en­laista ket­teryyt­tä, mut­ta sopii epäil­lä, pystytäänkö ket­teryy­del­lä kor­vaa­maan katoa­va keskilu­ok­ka, joka on ollut aikaisem­min kansaa pystyssä pitävä voima. 

    Pidän täystyöl­lisyy­teen pyrkimistä van­han maail­man ajat­telu­na. Se on hirt­täy­tymistä ideaan, jon­ka automa­ti­soi­tu­mi­nen on jo suurelta osin tuhon­nut ja jon­ka se tulee tule­vaisu­udessa tuhoa­maan kokon­aan. Nyt ollaan vas­ta kehi­tyk­sen alussa. 

    http://www.hs.fi/talous/a1472618536614

    1. Eri­tyis­es­ti myyjien palkkaamises­sa on selkeä hin­ta­jous­to, kos­ka vähem­män väkeä kas­soil­la tarkoit­taa ajoit­tain pitk­iä jono­ja, mikä karkot­taa asi­akkai­ta, mut­ta enem­män tarkoit­taa, että välil­lä kas­sal­la ei ole yhtään asi­akas­ta. Opti­mi riip­puu todel­la jyrkästi työn hinnasta.
      P.S. Stock­an Herkus­sa on liian vähän kas­so­ja, kos­ka siel­lä on jono jok­seenkin aina. Kanat­taisi tutus­tua jonoteoriaan.

  14. Lisään vielä, että en kek­si mitään syytä, mik­si tue­tut palkat eivät johtaisi tämän jutun kuvaa­maan kehi­tyk­seen. Onhan oma puolisonikin esimerk­ki ammat­ti­lais­es­ta, joka suos­tuu tekemään korkeak­oulu­tus­ta vaa­ti­vaa työtä tukia vastaan.

    “Liiton neu­vot­telupääl­likön Mat­ti Orko­vaaran mukaan räikein esimerk­ki — omaan entiseen työhön­sä har­joit­teli­jak­si pää­tynyt insinööri — on yksit­täistapaus, mut­ta suuri lin­ja on se, että koke­neet ammat­ti­laiset löytävät itsen­sä yhä use­am­min har­joit­telus­ta tai tuk­i­työstä. Use­ampi Uuden Suomen luk­i­ja on tosin ker­tonut pahim­mankin tapauk­sen ole­van “tut­tu juttu”.”

    https://www.uusisuomi.fi/raha/103777-tyonantajien-torkytemput-keskiossa-insinoori

    Yrit­täjil­lä ei ole moraalia. Vaik­ka jol­lain olisikin, niin hänenkin on luovut­ta­va siitä pär­jätäk­seen kil­pailus­sa. Jos tuk­i­työ ote­taan käyt­töön, se ei tule rajoit­tumaan pieni­palkkaisi­in vaan yhtä lail­la ammattilaisiin.

  15. Ode itse tuo esi­in pahim­man aukon perusteluis­saan, nim­itäin sen että tässä mallis­sa puut­tuu luiska nor­maaleille työ­markki­noille. Sil­lä tosi­asi­as­sa kyse ei ole siitä etteivätkö työt tuot­taisi omaa hin­taansa vaan työ­nan­ta­jien ja sijoit­ta­jien jatku­vasti kas­vav­ista voit­to-odotuk­sista, jot­ka ovat kat­teet­to­mot, sil­lä käyt­tämme maa­pal­lon vuosit­taiset varat lop­puu jo nyt eloku­us­sa. Siitä huoli­mat­ta joidenkin on pakkomielis­es­ti kiskot­ta­va öky­ilevä elin­ta­son­sa tois­t­en selkänahasta.

    Ode on myös jälleen sin­isilmäisyyt­tää val­in­ut seu­ransa huonos­ti, sil­lä Var­ti­ainen edus­taa tahoa, joka halu­aa Suomeen työssä käyvien köy­hien alalu­okkaa. Tahon, joiden oma men­estys ei tun­nu täy­del­liseltä, jos kaikil­la menee hyvin. Suosit­te­len tutus­tu­maan kokoomus­lais­ten ajat­telu­un, jos­sa hyvää tulosta teke­vistä fir­moista irti­san­o­taan työn­tek­i­jöitä, jot­ta voitaisi­in mak­saa suurem­pia osinko­ja. YT-menet­te­lykin perusteti­in käyt­tet­täväk­si tap­pi­ol­lisi­in tilanteisi­in ja silti tähän on tultu.

    Jos aidosti halu­taan ratkaisua, niin mei­dän tulisi leika­ta palkko­ja rajusti haitarin yläpäästä. Luokat­toman huonoon johtamiseen näh­den mei­dän johto­por­taalle mak­se­taan älyt­tömän suuria palkko­ja ja lisäe­tuuk­sia, jopa siitä tapauk­ses­sa, että toim­inta on katas­troofil­lisen tap­pi­ol­lista. Aivovuo­toa on turha pelätä, sil­lä nämä ”huip­pu­jo­hta­jat” on help­po kor­va­ta kenel­lä tahansa ja silti kokon­ais­tu­los voi vain parantua.

    Tutk­i­tusti paras tuot­tavu­us saavute­taan, kun fir­man sisäi­nen palkkaero jää kuusinker­taisek­si ja täl­löin myös keski­t­u­lois­t­en ansiot lask­i­si­vat suh­teessa johta­jien palkkoi­hin ja myös elinkus­tan­nuk­set lask­i­si­vat tasolle, jol­la mata­la­palkkaiset kykeni­sivät han­kki­maan oman elan­ton­sa. Tilan­net­ta helpot­taisi lisää, jos asun­not Kuuban mallin mukaan ottet­taisi­in val­tion omis­tuk­seen. Täl­lä lopetet­taisi­in myös ihmis­ten kodeil­la keinottelu.

    Ehdo­tuk­seni ain­oa heikkous on se, että omis­ta­va luok­ka alka­isi taas tap­paa näitä uud­is­tuk­sia vaa­tivia, vaik­ka hei­dän mallinsa hävitää ihmiset sukupu­u­toon sadan vuo­den kuluessa.

  16. Blogikir­joit­ta­ja: Korkeak­oulutet­tu human­isti pakkaa ostok­sia kas­san päässä asi­akkaan pus­si­in. Onko­han tässä jär­ki mukana? Eikö järkeväm­pää olisi estää human­istin koulu­tus jo ennalta?

    Yleen­sä ajatel­laan että yhteiskun­nan kan­nat­taa estää ja ehkäistä asioi­ta jot­ka ovat haitallisia, esimerkik­si rikok­sia, sairauk­sia, kur­ju­ut­ta, henkilöko­htaisia ja kollek­ti­ivisia trage­dioi­ta jnpp.

    Jot­ta koulu­tuk­sen estämi­nen olisi järkevää, on jos­sain olta­va joukko ihmisiä joille siis koulu­tus itsessään on haitallista ja tuot­taa sel­l­aisia harme­ja sekä yksilö- että kollek­ti­iv­i­ta­sol­la joi­ta per­in­teis­es­ti on pyrit­ty välttämään.

    Ylipäätään, koko liikak­oulu­tuk­sen käsite imp­likoi että vas­taval­is­tus on jois­sain piireis­sä edelleen hengis­sä ja voi hyvin.

  17. Uusia työ­paikko­ja tulisi myös, jos korkeak­oulute­tut tek­i­sivät lyhyem­pää työpäivää. On paljon työt­tömiä korkeak­oulutet­tu­ja, joten mik­si keskit­tyä vain mata­la­palkkatöi­hin. Tiedän kyl­lä jo vas­tauk­senkin: kos­ka yri­tys­ten kulut kas­vaisi­vat ja voitot pieneni­sivät. Saavute­tu­ista eduista luop­umi­nen yhteiskun­nan hyväk­si kos­kee aina vain mui­ta ihmisiä. Oma työ on aina vaa­ti­vaa ja voitot ansait­tu­ja, muut ovat laisko­ja ja ahteita.

  18. dio­di: Sukupolvien väli­nen sota on käyn­nis­sä. Van­hat käyvät sitä nuo­ria vastaan.

    Ja kun nuori­son otsa­lohko kehit­tyy sen ver­ran että nenä irtoaa navas­ta jos­sain 30 ikävuot­ta läh­estyt­täessä, hekin huo­maa­vat että suurten ikälu­okkien eläk­keet ovat ohimenevä sivu­seik­ka a) tuotan­non tehokku­u­den ja b) tehokku­udel­la luo­dun var­al­lisu­u­den uus­jaon rinnalla.

    Juuri nyt näyt­tää siltä että Suo­mi on epäon­nis­tu­mas­sa sekä a) että b) ‑koh­tien suh­teen, ja jos vielä vas­tuste­taan EU:n kehit­tymistä tulon­jak­ounioniksi, ei siitäkään suun­nas­ta ole odotet­tavis­sa apua.

  19. Blogikir­joit­ta­ja:
    Lisään vielä, että en kek­si mitään syytä, mik­si tue­tut palkat eivät johtaisi tämän jutun kuvaa­maan kehi­tyk­seen. Onhan oma puolisonikin esimerk­ki ammat­ti­lais­es­ta, joka suos­tuu tekemään korkeak­oulu­tus­ta vaa­ti­vaa työtä tukia vastaan. 

    Eipä se ole kyl­lä kovinkaan vaa­ti­vaa työtä, jos sitä ker­ran saa han­kit­tua ilmaisek­sikin. Tai sit­ten kyseisessä työssä on TES-ehdot niin hyviä, että kan­nat­taa tehdä ilmaisek­sikin, jos on edes minkään­laiset mah­dol­lisu­udet päästä sisäpi­iri­in ja samaan aikaan niin paljon työt­tömiä, että ilmaistyön tek­i­jöitä piisaa. 

    En minä ymmär­rä minkälaista osaamista on henkilöil­lä, jot­ka voidaan kan­nat­tavasti kor­va­ta ilmaistyövoimal­la. Aika heikkoa, luulisin.

    Mei­dän työn­tek­i­jöi­den kohdal­la se ei vain onnis­tu. Vaik­ka minä työ­nan­ta­jana saisin aivan var­masti vaik­ka kuin­ka paljon ilmaisia har­joit­telijoi­ta, ei niiden käyt­tämisessä työn tekoon ole minkään­laista taloudel­lista mieltä. Vak­i­tuiset ja hyvin motivoituneet miehet ovat tehokkaampia, parem­pia, osaavampia. Har­joit­teli­jat kun eivät keskimäärin ole aivan paras­ta A‑ryhmää.

    Sat­un­naiset ja vai­h­tu­vat ilmaishar­joit­teli­jat eivät käy kuin yksinker­taiseen avus­tavaan hom­maan ja siinäkin niistä on yleen­sä enem­män riesaa kuin hyö­tyä. On paljon kan­nat­tavam­paa palkata kun­nol­lista väkeä sem­moi­sel­la pal­ka­lla, että he pysyvät talos­sa ja oppi­vat hommat.

    JOs työn­tek­i­jö oikeasti osaa jotain sel­l­aista, jos­ta joku on valmis mak­samaan, niin kyl­lä sille kan­nat­taa mak­saa oikeaa palkkaa. Näis­sä mata­la­palkkatis­sä ongel­ma on juurikin se, ettei sel­l­aisa mak­savia asi­akkai­ta löy­dy, joil­la saisi kus­tan­net­tua työn­tek­i­jöille kunnnon palkat. 

    Sum­ma sum­m­marum: jos alal­la vak­i­tu­is­ten työn­tek­i­jöi­den panos voidaan laadun ja kan­nat­tavu­u­den pahem­min kär­simät­tä kor­va­ta ilmaisil­la har­joit­telijoil­la, alan palkkauk­ses­sa ja työe­hdois­sa on jotakin todela pahasti vial­la. Toden­näköis­es­ti palkat ovat liian korkeat, kun työn­tek­i­jät ovat valmi­ita ilmaishar­joit­telu­un vakipaikan toivos­sa (eli työ­paikko­ja on liian vähän, kun työt­tömiä työn­tek­i­jöitä liian paljon).

  20. Rauno Halme: Tilan­net­ta helpot­taisi lisää, jos asun­not Kuuban mallin mukaan ottet­taisi­in val­tion omis­tuk­seen. Täl­lä lopetet­taisi­in myös ihmis­ten kodeil­la keinottelu. 

    Kuu­ba onkin paik­ka, mis­tä kan­nat­taa ottaa oppia. Mik­sei samantien kopi­oi­da Venezue­laa taik­ka Pohjois-Koreaa?

  21. Blogikir­joit­ta­ja:
    Yrit­täjil­lä ei ole moraalia. 

    Ja työt­tömät alko­holisoitunei­ta ja epäpäte­viä laiskure­i­ta. Eiväthän he muuten olisi työt­tömiä. Kukaan täysi­järki­nen ei usko enää suun­nitel­mat­alouteen, joten kaik­ki vasem­mis­to­laiset ovat yksinker­taisti tyh­miä. Ja tietenkin kateel­lisia. Mikään muu ei selitä vasem­mis­to­lais­ten vero­tus­in­toa parem­min kuin tyh­myys, laisku­us ja kateellisuus. 

    Oliko vielä mui­ta hyviä ja osu­via yleistyksiä?

  22. Jokin tässä vim­mas­sa lisätä mata­la­palkkatyötä häir­it­see minua.

    Jos nyt vähän futur­is­tis­es­ti visioi, jos­sain vai­heessa teknologi­nen ja taloudelli­nen kehi­tys on siinä pis­teessä, että kaikkien, ehkä useimpi­en ei “oikeasti” tarvit­sisi käy­dä töis­sä. Ts. hei­dän työssäkäyn­ti ei merkit­täväl­lä taval­la kas­vat­taisi kansantaloutta.

    Täl­laisessäkin yltäkyl­läisyy­dessä olisi kuitenkin mah­dol­lista pakot­taa ihmiset tekemään töitä riit­tävän niukalla sosi­aal­i­tur­val­la. Rikkail­la on tun­netusti kyky kek­siä kaiken­laista pikkupu­uhasteltavaa palveluskun­nalleen, varsinkin mais­sa jois­sa köy­hiä saa pikku­ra­hal­la juok­sutet­tua mie­len­sä mukaan. Vähin­täänkin he tarvit­se­vat var­ti­joi­ta suo­jele­maan alaluokalta.

    Niin kauan kuin työt­tömyy­teen suh­taudu­taan kat­e­goris­es­ti huonona asiana, mis­tä tiedämme saa­puneemme tule­vaisu­u­teen? Eikö siinä syn­ny hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, jos työt­tömät vai­h­ta­vat niukan sosi­aal­i­tur­van pakot­ta­mana vapaa-aikaansa johonkin hyvin vähän tuot­tavaan työhön? Eikö min­imi­palkan yksi funk­tio voisi ajatel­la ole­van ihmis­ten suo­jelu turhan­päiväisiltä hanttihommilta?

    Markki­nal­ib­er­aali sanoisi, että annetaan markki­noiden päät­tää mikä on turhan­päivästä ja mikä ei. Kumpi hin­ta vapaa-ajalle on sil­loin oikea: se, jol­la köy­hä on valmis vapaa-aikansa myymään vai se, jol­la saadaan ennestään toimeen­tule­va liikaut­ta­maan evään­sä? Var­maan kuitenkin molem­mat arvosta­vat vapaa-aikaansa yhtä paljon.

  23. “Suomes­sa vieroksu­taan mata­latuot­toisen työn mah­dol­lis­tamista, kos­ka ehdimme tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vielä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasais­es­ti koko väestöön. Suo­mi oli matkalla sosi­aaliseen onnelaan.”
    Ei tilanne 1980-luvul­la ihan ter­ve ollut. Raken­nusalan erikoistöi­den palkat karka­si­vat pil­vi­in, kun tek­i­jöitä ei ollut; yksi­ty­ishenkilön oli läh­es mah­do­ton­ta löytää taval­lista remont­timi­estäkään muuten kuin mak­samal­la pimeästi ja silti korkea hin­ta. Lama ja viro­laiset raken­nus­miehet puhkaisi­vat kuplan.

  24. Blogikir­joit­ta­ja: Jos tuk­i­työ ote­taan käyt­töön, se ei tule rajoit­tumaan pieni­palkkaisi­in vaan yhtä lail­la ammattilaisiin.

    Perus­tu­lo­ma­lli­nen mata­la­palkkatyön tukem­i­nen­han kohdis­tuu automaat­tis­es­ti kaikki­in työn­tek­i­jöi­hin, ja sää­tyy por­taat­tomasti vero­tuk­sen kau­ta. Se on jär­jestelmään sisään­raken­net­tu omi­naisu­us, enkä näe mik­si “ammat­ti­laisen” pitäisi olla yhtään enem­pää suo­jas­sa palkkak­il­pailul­ta kuin ammat­ti­maisen palvelutyöntekijänkään.

    En näe mitään syytä, mik­si mata­la­palkkaista työtä pitäisi kohdel­la mil­lään lail­la eri­tavoin kuin mitään muu­takaan työtä. Mut­ta tukea (tai kos­ka kyseessä on lähin­nä veroki­ila, vähem­män kep­piä) mata­lam­man tuot­tavu­usas­teen työt tarvit­se­vat, kos­ka muuten ne tehdään tehot­tomasti itsepa­lvelu­na, ja kaik­ki kärsivät.

  25. theta:
    Jokin tässä vim­mas­sa lisätä mata­la­palkkatyötä häir­it­see minua.

    Jos nyt vähän futur­is­tis­es­ti visioi, jos­sain vai­heessa teknologi­nen ja taloudelli­nen kehi­tys on siinä pis­teessä, että kaikkien, ehkä useimpi­en ei “oikeasti” tarvit­sisi käy­dä töis­sä. Ts. hei­dän työssäkäyn­ti ei merkit­täväl­lä taval­la kas­vat­taisi kansantaloutta.

    Täl­laisessäkin yltäkyl­läisyy­dessä olisi kuitenkin mah­dol­lista pakot­taa ihmiset tekemään töitä riit­tävän niukalla sosi­aal­i­tur­val­la. Rikkail­la on tun­netusti kyky kek­siä kaiken­laista pikkupu­uhasteltavaa palveluskun­nalleen, varsink­in­mais­sa jois­sa köy­hiä saa pikku­ra­hal­la juok­sutet­tua mie­len­sä mukaan. Vähin­täänkin he tarvit­se­vat var­ti­joi­ta suo­jele­maan alaluokalta.

    Niin kauan kuin työt­tömyy­teen suh­taudu­taan kat­e­goris­es­ti huonona asiana, mis­tä tiedämme saa­puneemme tule­vaisu­u­teen? Eikö siinä syn­ny hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, jos työt­tömät vai­h­ta­vat niukan sosi­aal­i­tur­van pakot­ta­mana vapaa-aikaansa johonkin hyvin vähän tuot­tavaan työhön? Eikö min­imi­palkan yksi funk­tio voisi ajatel­la ole­van ihmis­ten suo­jelu turhan­päiväisiltä hanttihommilta?

    Markki­nal­ib­er­aali sanoisi, että annetaan markki­noiden päät­tää mikä on turhan­päivästä ja mikä ei. Kumpi hin­ta vapaa-ajalle on sil­loin oikea: se, jol­la köy­hä on valmis vapaa-aikansa myymään vai se, jol­la saadaan ennestään toimeen­tule­va liikaut­ta­maan evään­sä? Var­maan kuitenkin molem­mat arvosta­vat vapaa-aikaansa yhtä paljon.

    hyvä point­ti ja olen samaa mieltä. Tässä on kuitenkin ongel­ma. Jos joku keskit­ty­isi “huip­pu­osaamiseen” ja opiske­lisi ja tek­isi töitä vaik­ka 50h/vko, saisi hän tod­näk huonom­man elin­ta­son kuin ne, jot­ka ottaisi­vat ren­nos­ti. Ren­nos­ti ottavil­la olisi laa­jat sosi­aaliset piir­it, iloa, leikkiä samaan aikaan kun ahkeroivaa harmittaisi.

    Yksi vai­h­toe­hto olisi perus­tu­lo, jol­la voisi min­i­mal­is­tis­es­ti elää ilman työtä ja suurien palkkaero­jen sal­lim­i­nen ja esim. sosi­aalisen asun­non­tuo­ton lakkaut­ta­mi­nen. Voisi vali­ta, halu­aako leikkiä tai panos­taa materiaan.

  26. vv: Tiedän kyl­lä jo vas­tauk­senkin: kos­ka yri­tys­ten kulut kas­vaisi­vat ja voitot pieneni­sivät. Saavute­tu­ista eduista luop­umi­nen yhteiskun­nan hyväk­si kos­kee aina vain mui­ta ihmisiä. 

    Mut­ta hyvä her­ra, yri­tys­ten Suomes­sa tekemät voitot ja pää­man tuot­to on jo jous­tanut. Sik­si­hän tänne ei investoi kukaan, kun pääo­man tuot­to on laskenut. 

    Pääo­man tuot­to rom­ahti 2008, eikä ole siitä vielä toipunut. Näkyy hyvin tässä Suomen Pankin blo­gin kuvios­sa 7:

    “Pääo­man tuot­to mitat­tuna arvon­lisäl­lä suh­teessa pääo­makan­taan on laskenut viime vuosi­na (kuvio 7). ”

    http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/kuihtuva-paaoma/

  27. spot­tu: Yleen­sä ajatel­laan että yhteiskun­nan kan­nat­taa estää ja ehkäistä asioi­ta jot­ka ovat haitallisia, esimerkik­si rikok­sia, sairauk­sia, kur­ju­ut­ta, henkilöko­htaisia ja kollek­ti­ivisia trage­dioi­ta jnpp.

    Jot­ta koulu­tuk­sen estämi­nen olisi järkevää, on jos­sain olta­va joukko ihmisiä joille siis koulu­tus itsessään on haitallista ja tuot­taa sel­l­aisia harme­ja sekä yksilö- että kollek­ti­iv­i­ta­sol­la joi­ta per­in­teis­es­ti on pyrit­ty välttämään.

    Ylipäätään, koko liikak­oulu­tuk­sen käsite imp­likoi että vas­taval­is­tus on jois­sain piireis­sä edelleen hengis­sä ja voi hyvin.

    Viestis­säsi on loogi­nen ristiriita: 

    Laa­jamit­tainen koulu­tus aloille, joil­ta ei löy­dy työtä muille kuin alan parhaille tai niille, joiden van­hem­mil­la on suhtei­ta, sano­jasi lainat­en “tuot­taa sel­l­aisia harme­ja sekä yksilö- että kollek­ti­iv­i­ta­sol­la joi­ta per­in­teis­es­ti on pyrit­ty välttämään”.

  28. theta: Jos nyt vähän futur­is­tis­es­ti visioi, jos­sain vai­heessa teknologi­nen ja taloudelli­nen kehi­tys on siinä pis­teessä, että kaikkien, ehkä useimpi­en ei “oikeasti” tarvit­sisi käy­dä töis­sä. Ts. hei­dän työssäkäyn­ti ei merkit­täväl­lä taval­la kas­vat­taisi kansantaloutta.

    Ongel­ma on se, että työn tekem­i­nen lisää yksilön hyv­in­voin­tia monel­la muul­lakin taval­la kuin rahan putoamisel­la tilille. Ehkäisee syr­jäy­tymistä, pitää elämässä jonkin­laista sään­nöl­listä ryt­miä yllä (niille, jot­ka sel­l­aista kaipaa­vat), paran­taa sosi­aal­ista sta­tus­ta, lisää oma­nar­von­tun­toa, luo sisältöä elämään jne. 

    Min­ul­la ei ole kovin kum­moisia harhaku­vitelmia sen suh­teen, että aika merkit­tävä osa kansas­ta ei pää­ty­isi lähiöräkälä-syr­jäy­timiskier­teeseen töi­den hävitessä. Toki on myös merkit­tävä osa kansaa, joka pystyy pitämään mie­len­sä virkeänä työt­tömänäkin. Mut­ta yhtä selvää kuin se, että mata­la­palkkatyön veroki­ilan pienen­tämi­nen on helpoin ja tehokkain tie mata­la-palk­ka-alo­jen työl­lisyys­ti­lanteen paran­tamisek­si, on se, että tuo ei ole kuin oras­tavien oirei­den hoita­mista, ja jos­sain vai­heessa joudu­taan paina­maan tosis­saan sen kanssa, että miten saadaan niiden ihmis­ten elämään sisältöä, joiden työ­panos­ta ei yksinker­tais­es­ti tarvi­ta. Epäilen, että koko työn käsitet­tä joudu­taan miet­timään aika radikaal­isti uusik­si jol­lain aikataululla.

  29. Sylt­ty: Toden­näköis­es­ti palkat ovat liian korkeat, kun työn­tek­i­jät ovat valmi­ita ilmaishar­joit­telu­un vakipaikan toivos­sa (eli työ­paikko­ja on liian vähän, kun työt­tömiä työn­tek­i­jöitä liian paljon).

    Kysymys on ilmaistyöhön pakote­tus­ta työvoimas­ta. Edim useimpi­in opin­toi­hin sisäl­tyy pakolli­nen har­joit­telu yri­tyk­sessä, kesto 6–18 kk riip­puen alasta

    Kun päästö­todis­tuk­sen ehtona on suoritet­tu har­joit­telu niin 10 vuodessa tilanne on kään­tynyt siihen , että har­joit­telu tehdään palkatta.

    Itse asi­as­sa tilanne on kään­tynyt siihen, että oppi­laitok­set mak­sa­vat yri­tyk­sille, jot­ta nämä otta­vat vas­taan ilmaisen työvoiman.

    Ilmaista työvoimaa tuot­ta­vat myös työkkärit, jot­ka uit­ta­vat työn­haku­sop­parei­hin palkat­to­mia harjoitusjaksoja

    Ilmaisel­la työvoimal­la voi tehdä korkea­tuot­tois­takin työtä, jos osaa organ­isoi­da työn

    Nykyään näitä ilmaisia työn­tek­i­jöitä on n 350000 vuodessa ja ne syövät n 170000 palkkatyöpaikkaa

  30. vv: Uusia työ­paikko­ja tulisi myös, jos korkeak­oulute­tut tek­i­sivät lyhyem­pää työpäivää. On paljon työt­tömiä korkeak­oulutet­tu­ja, joten mik­si keskit­tyä vain mata­la­palkkatöi­hin. Tiedän kyl­lä jo vas­tauk­senkin: kos­ka yri­tys­ten kulut kas­vaisi­vat ja voitot pieneni­sivät. Saavute­tu­ista eduista luop­umi­nen yhteiskun­nan hyväk­si kos­kee aina vain mui­ta ihmisiä. Oma työ on aina vaa­ti­vaa ja voitot ansait­tu­ja, muut ovat laisko­ja ja ahteita

    Ruot­sis­sa ja Euroopas­sa yleiseti työtä on jaet­tu osa-aikatyön kautta

    Tyyp­il­liseti osa-aikaisia on n 25 % työl­lisitä, SDuomes­sa vain alle 15 %

    Jos Suomes­sa olisi yhtä paljon osa-aikaisa kuin muual­la Euroopas­sa niin työl­lisyysaste olisi liki 80 % ja työt­tömyys 5 % luokkaa

    Mut­ta Suomes­sa työai­ka jae­taan työt­tömyy­den ja syr­jäyt­tämisen kautta

  31. “…Kiinas­sa tehtyä rihkamaa…”

    Soin­in­vaaran luulisi ole­van sen ver­ran van­ha että muis­taa kuin­ka 60-luvul­la japani­laiset tekivät rihka­maa. Pari vuosikym­men­tä myöhem­min japani­laiset tuot­teet oli­vat laadun tae. Kiinalaiset tekevät samaa parhaillaan.

    Kuvitel­ma siitä että val­tio spon­soroisi verora­hoil­la mata­la­palkkatyötä on kuolleena syn­tynyt aja­tus. Kiinaan on jo siir­tynyt läh­es kaik­ki tuotan­to­työ, ja parhail­laan sinne siir­tyy kaik­ki korkeak­oulu­tus­ta vaa­ti­va työ. Korkeak­oulute­tun saa siel­lä töi­hin e500/kk ja uusia valmis­tuu vuodessa pelkästään Kiinas­sa läh­es 2 ker­taa Suomen asukaslu­vun verran.

    Län­si­mai­hin jää siis täysin olema­ton määrä niin korkea­palkkaista työtä että sitä verot­ta­mal­la voitaisi­in mak­saa tuki­ra­ho­ja koko muulle väestölle.

    1. Tuotan­to­työ on häviävän pieni osa kaikesta siitä työstä, mitä kansan­taloudessa tehdään. Mik­si aina huomio kiin­nit­tyy siihen?

  32. theta: Markki­nal­ib­er­aali sanoisi, että annetaan markki­noiden päät­tää mikä on turhan­päivästä ja mikä ei. 

    Markki­nal­ib­er­aali ei yleen­sä suos­tu sanomaan, mitä markki­nat päät­tävät, jos kulu­tuk­seen tarvit­tavaan tuotan­toon ei yksinker­tais­es­ti tarvi­ta kaikkia ihmisiä. Markki­nat toimi­vat niukku­u­den ehdoil­la: Jos niukku­ut­ta ei ole, työl­lä ei ole hin­taa ja markki­nat romahtavat.

  33. Aus­tri­an
    Mut­ta sys­tee­mi on eläke­meno­jen suh­teen tas­apain­os­sa, sote on se jut­tu johon ei ole kun­nol­la varauduttu…

    Sys­tee­mi on tas­apain­os­sa vain jos ei ote­ta huomioon eläke­meno­jen vaiku­tus­ta työl­lisyy­teen ja talouskasvu­un tai val­tion bud­jetista tule­vaa osu­ut­ta. Eläke­meno­jen kokon­ais­vaiku­tus kuris­taa Suomen talout­ta ja nuoria. 

    Olet oike­as­sa sin­nä, että Sote-menot kas­va­vat kovasti van­hus­ten takia. Tämä on toinen kohde johon voitaisi­in siirtää rahaa ansioeläkkeistä. Van­huk­set mak­sakoon suurem­man osan van­hus­ten sote-menoista.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Eri­tyis­es­ti myyjien palkkaamises­sa on selkeä hin­ta­jous­to, kos­ka vähem­män väkeä kas­soil­la tarkoit­taa ajoit­tain pitk­iä jono­ja, mikä karkot­taa asi­akkai­ta, mut­ta enem­män tarkoit­taa, että välil­lä kas­sal­la ei ole yhtään asi­akas­ta. Opti­mi riip­puu todel­la jyrkästi työn hinnasta.
    P.S. Stock­an Herkus­sa on liian vähän kas­so­ja, kos­ka siel­lä on jono jok­seenkin aina. Kanat­taisi tutus­tua jonoteoriaan. 

    Tyyp­il­lis­es­ti kaupois­sa myyjät tekevät myös mui­ta töitä, kuten täyt­tävät hyl­lyjä, hake­vat tuot­tei­ta varas­tos­ta ja tyh­jen­tävät pul­lon­palau­tusautomaat­te­ja. Täl­löin kas­so­jen miehi­tys­tä voidaan jous­tavasti lisätä tai vähen­tää ruuhkati­lanteen mukaan.

  35. Blogikir­joit­ta­ja: Olemme siir­tyneet laske­van elin­ta­son maailmaan. 

    Siis tarkoi­tat var­maa laske­van elin­ta­son Suomeen. Euron ulkop­uolel­la (karkeasti luokitellen) on talous kas­vanut jo seit­semisen vuot­ta — vaik­ka toki hiukan hitaam­min kuin mihin totut­tu on.

    Suomeen jäävien onkin var­maan totutelta­va laske­vaan elin­ta­soon. Mut­ta jo län­tisessä naa­puris­sa talous kas­vaa ihan hyvin. Ja sinne saa vielä tois­taisek­si muut­taa tuos­ta vain.

  36. spot­tu: Yleen­sä ajatel­laan että yhteiskun­nan kan­nat­taa estää ja ehkäistä asioi­ta jot­ka ovat haitallisia, esimerkik­si rikok­sia, sairauk­sia, kur­ju­ut­ta, henkilöko­htaisia ja kollek­ti­ivisia trage­dioi­ta jnpp.

    Jot­ta koulu­tuk­sen estämi­nen olisi järkevää, on jos­sain olta­va joukko ihmisiä joille siis koulu­tus itsessään on haitallista ja tuot­taa sel­l­aisia harme­ja sekä yksilö- että kollek­ti­iv­i­ta­sol­la joi­ta per­in­teis­es­ti on pyrit­ty välttämään.

    Ylipäätään, koko liikak­oulu­tuk­sen käsite imp­likoi että vas­taval­is­tus on jois­sain piireis­sä edelleen hengis­sä ja voi hyvin.

    Tämä on hyvin kir­joitet­tu. Jos lähde­tään siitä että ain­oas­taan sel­l­ainen koulu­tus on järkevää mikä nos­taa brut­tokansan­tuotet­ta, pitäisi suurim­mas­ta omas­ta human­is­tisia alo­ja ja oikeas­t­aan suurim­mas­ta osas­ta perusti­eteitäkin han­kki­u­tua kokon­aan eroon.

    Joskus aikoinaan kun yliopis­to­ja ja niiden koulu­tu­so­hjelmia on perustet­tu, ihmisil­lä tapasi vielä olla muitakin arvo­ja kuin neolib­er­al­isti­nen taloudel­lisen tehokku­u­den (lokaali) mak­si­moin­ti anta­mat­ta mitään arvoa asioille joi­ta ei voi­da suo­raan mita­ta tai tuo­da markki­na­t­alouden sään­tö­jen piiri­in. Luulen että nuo arvot tule­vat heräämään taas tule­vaisu­udessa kun huo­mataan että robot­tien domi­noimas­sa työ­maail­mas­sa ihmisil­lä ei enää ole suuren suur­ta roo­lia. Toiv­ot­tavasti vain kaikkea sivistys­tä ei ehditä hävit­tämään ennen sitä.

  37. Ahis­taa: Siis tarkoi­tat var­maa laske­van elin­ta­son Suomeen.

    Mun mielestä jos­sain ulko­maan kielel­lä raa­pute­tus­sa lehdessä oli jut­tu siitä, että köy­htyvät sukupol­vet ovat län­ti­nen ilmiö, jota eivät rajaa maat vaan syn­tymävuodet. Jenkkien keskilu­okan ahdin­gostakin ja laskev­as­ta ase­mas­ta on puhut­tu jo ainakin kymme­nen vuotta.

    Olisiko ollut tämä?

    https://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980–1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat

    “Wils­ka puhuu sukupolvien välis­es­tä tulon­jaos­ta ja taloudel­lis­es­ta tasa-arvos­ta. Aihet­ta käsit­teli täl­lä viikol­la brit­tile­hti The Guardian, jon­ka selvi­tyk­sen mukaan Y‑sukupolvi eli vuosi­na 1980–1995 syn­tynyt sukupolvi on ”petet­ty” taloudel­lis­es­ti useim­mis­sa suuris­sa län­si­mais­sa. Nuorten aikuis­ten tulota­so on rom­ah­tanut suh­teessa muuhun yhteiskun­taan samal­la, kun eri­tyis­es­ti eläkeläis­ten tulot ovat nousseet.”

    Koulu­tuk­ses­ta toteaisin sen ver­ran, että oman koke­muk­seni mukaan aka­teem­i­nen human­is­tisy­hteiskun­nalli­nen koulu­tus ehkä kiel­ten opiskelua luku­un otta­mat­ta on surullisen teho­ton­ta. Sivistyk­sen vaal­im­ista ei tulisikaan sitoa muodol­liseen koulu­tuk­seen. Sitä voi luo­da muutenkin kuin turhia tutk­in­to­ja tehtailemalla.

    Oppimisp­sykol­o­gis­es­ti tait­en tehtyjä sivistäviä kokon­aisuuk­sia voisi laa­tia kansan huviksi ja hyödyk­si net­ti­in. Kun niis­sä olisi opetuk­selli­nen aines, joka olisi sidot­tu kir­joi­hin, ja lisäk­si tehtäviä ja teste­jä, joil­la oppi­jat voisi­vat tes­ta­ta ja ker­ra­ta tieto­jaan, niin siitä voisi jokainen halukas ammentaa. 

    Sivistyshän ei tarkoi­ta tutk­in­toa. Joka vuosi suo­ma­lai­sis­takin yliopis­toista valmis­tuu suuri määrä opiske­li­joi­ta, joiden opiskelu­mo­ti­vaa­tio on läh­es yksi­no­maan väli­neelli­nen. Yliopis­toille täl­laiset opiske­li­jat ovat etu, kos­ka selvi­tys­ten mukaan väli­neelli­nen oppimis­mo­ti­vaa­tio on yhtey­dessä opin­to­jen suorit­tamiseen tavoitea­jas­sa ja ylipään­sä valmis­tu­miseen. Vaik­ka arvosanoil­la ei voi kehua, niin tutk­in­to valmistuu.

  38. Ville:
    “Suomes­sa vieroksu­taan mata­latuot­toisen työn mah­dol­lis­tamista, kos­ka ehdimme tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vielä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasais­es­ti koko väestöön. Suo­mi oli matkalla sosi­aaliseen onnelaan.”
    Ei tilanne 1980-luvul­la ihan ter­ve ollut. Raken­nusalan erikoistöi­den palkat karka­si­vat pil­vi­in, kun tek­i­jöitä ei ollut; yksi­ty­ishenkilön oli läh­es mah­do­ton­ta löytää taval­lista remont­timi­estäkään muuten kuin mak­samal­la pimeästi ja silti korkea hin­ta. Lama ja viro­laiset raken­nus­miehet puhkaisi­vat kuplan.

    Olo se kauheaa, kun taitaville, vas­tu­un­tun­toiselle ja neu­vokkaille ruu­umi­il­lisen työ ntek­i­jöille mak­set­ti­in ihan kim­naasin lehtorin palkkoja.

  39. Jori Pus­ka: Kuvitel­ma siitä että val­tio spon­soroisi verora­hoil­la mata­la­palkkatyötä on kuolleena syn­tynyt aja­tus. Kiinaan on jo siir­tynyt läh­es kaik­ki tuotan­to­työ, ja parhail­laan sinne siir­tyy kaik­ki korkeak­oulu­tus­ta vaa­ti­va työ. 

    Kiinan teol­lisuu kär­sii aivan samas­ta työ­paikkaka­dos­ta kuin län­ti­nenkin maailma

    Kiinan teol­lisu­u­den työvoimahuip­pu oli 1996, sen jäl­keen työn­tek­i­jämäärä on vähentynyt.

    Kun kil­pailu on kovaa niin jokainen pyrkii pitämään tuotan­non työ­paikat ja ne jois­sa on paljon tuon­tia pyrkivät luo­maan kotimaista 

    Kun kan­sain­vä­li­nen työn­jako on häviämässä ja tavarat tehdään kulu­tus­maas­sa niin maail­man vien­ti rom­ah­taa, kuten on jo käynyt

  40. toisaal­ta kaikki­han tietävät, että työn­teossa on käyn­nis­sä val­ta­va teesken­te­lyn kult­tuuri. Mikään ei viit­taa siihen, että kaikkien olisi tehtävä 40h viikos­sa töitä, mut­ta silti näin teesken­nel­lään asian olevan.

  41. Outoa, jotenkin 1800-luku­laista tuo puhe työn lop­pumis­es­ta. Pystyn heti kek­simään kym­meniä töitä, joista voisin mak­saa, jos palkat oli­si­vat riit­tävän matalia. 

    Mie­lenki­in­nol­la olen tsekkail­lut Postin a postin­jaka­jien pon­nis­telu­ja työn­sä lisäämisek­si. Main­iol­ta kuu­lostaa pihatöi­den teko (tosin kor­vaus on ollut joidekin tieto­jen mukaan kovin huono). Koh­ta joku kek­sii, että voi alkaa duu­na­ta pien­tä remont­tia, kerätä ome­nat, käy­dä kau­pas­sa, tehdä ruokaa, pitää seu­raa ulkoilut­taa koiraa — ja jakaa ehkä vielä postin, jos aika riittää. 

    Suurem­pi kuvio menee toiv­ot­tavasti niin, että talkoil­la net­ti­in ilmestyy yhä enem­män alus­to­ja, jois­sa voi han­kkia pikkuhom­mia. Esimerkik­si van­hus­ten ajami­nen asioille ker­ran, pari viikos­sa toisi pienen lisän tuloi­hin. Tosin Per­sut on täl­laisia suu­nitelmia innokkaasti sabotoimassa.

  42. Markku af Heurlin: Olo se kauheaa, kun taitaville, vas­tu­un­tun­toiselle ja neu­vokkaille ruu­umi­il­lisen­työ ntek­i­jöille mak­set­ti­in ihan kim­naasin lehtorin palkkoja. 

    Kim­naasin lehtorit ovat yli­palkat­tu­ja jos kuka 😉 Olisi­han se hienoa, että muillekin kuin paper­im­iehille mak­set­taisi­in min­is­terin palkkaa ja vielä parem­pi jos verottomasti 😉

  43. Ahis­taa:
    Outoa, jotenkin 1800-luku­laista tuo puhe työn lop­pumis­es­ta. Pystyn heti kek­simään kym­meniä töitä, joista voisin mak­saa, jos palkat oli­si­vat riit­tävän matalia. 

    Mie­lenki­in­nol­la olen tsekkail­lut Postin a postin­jaka­jien pon­nis­telu­ja työn­sä lisäämisek­si. Main­iol­ta kuu­lostaa pihatöi­den teko (tosin kor­vaus on ollut joidekin tieto­jen mukaan kovin huono). Koh­ta joku kek­sii, että voi alkaa duu­na­ta pien­tä remont­tia, kerätä ome­nat, käy­dä kau­pas­sa, tehdä ruokaa, pitää seu­raa ulkoilut­taa koiraa – ja jakaa ehkä vielä postin, jos aika riittää. 

    Suurem­pi kuvio menee toiv­ot­tavasti niin, että talkoil­la net­ti­in ilmestyy yhä enem­män alus­to­ja, jois­sa voi han­kkia pikkuhom­mia. Esimerkik­si van­hus­ten ajami­nen asioille ker­ran, pari viikos­sa toisi pienen lisän tuloi­hin. Tosin Per­sut on täl­laisia suu­nitelmia innokkaasti sabotoimassa.

    Kuvaile­masi malli vaatii perus­tu­lon tai muun sosi­aal­i­tur­van täysremontin.

  44. spot­tu: hekin huo­maa­vat että suurten ikälu­okkien eläk­keet ovat ohimenevä sivuseikka 

    Niin, muu­ta­ma vuosikym­men nuoren paras­ta työikää on ohimenevä asia, mut­ta vaiku­tus näkyy läpi nuorten elämän pienemp­inä tuloina ja varallisuutena.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuotan­to­työ on häviävän pieni osa kaikesta siitä työstä, mitä kansan­taloudessa tehdään. Mik­si aina huomio kiin­nit­tyy siihen?

    Jos tuotan­to­työ tarkoit­taa suh­teel­lisen alhaisen koulu­tus­ta­son tuot­tei­ta jalostavaa työtä (tuot­tei­ta jalosta­va = ei palvelu­am­mat­ti), niin se muo­dostaa varsin suuren osan kansanalouk­sis­sa tehtävästä työstä.

    Huomio voi kiin­nit­tyä tuotan­to­työhön esimerkik­si sik­si, että kaikissa yhteiskun­nis­sa on paljon suh­teel­lisen alhaisen koulu­tus­ta­son ihmisiä, joille kan­nat­taa kek­siä jotain tuot­tavaa työtä.

    Tuotan­to­työhön viit­taami­nen voi olla myös näpäy­tys OS:lle, joka tun­tuu usko­van, että kaikkien siir­tymi­nen palvelu­am­mat­tei­hin olisi ratkaisu yhteiskun­nan ongelmiin. 🙂

  46. Blogikir­joit­ta­ja: Mun mielestä jos­sain ulko­maan kielel­lä raa­pute­tus­sa lehdessä oli jut­tu siitä, että köy­htyvät sukupol­vet ovat län­ti­nen ilmiö, jota eivät rajaa maat vaan syn­tymävuodet. Jenkkien keskilu­okan ahdin­gostakin ja laskev­as­ta ase­mas­ta on puhut­tu jo ainakin kymme­nen vuotta.

    Olisiko ollut tämä?

    https://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980–1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat

    En lukenut artikke­lia, mut­ta epäilen voisiko kuitenkaan koskea esim. Ruot­sia jos­sa ostovoimako­r­jat­tu bkt per capi­ta ottaa niin huikei­ta loikkia ja on luon­nol­lis­es­ti ATH-luke­mis­sa. Ja var­masti löy­tyy muitakin mai­ta. Yhdys­val­lat on kyl­lä epäon­nis­tunut kokeilu. Ehkä turhan mas­si­ivi­nen kokon­aisu­us. Veikkaan, että pienet kehit­tyneet maat, vaik­ka ovat valmi­ik­si vau­rai­ta, ei ole mitään rajaa kuin­ka vau­raak­si ne voivat vielä tul­la. Suo­mi ei vält­tämät­tä ole näi­den maid­en joukos­sa. Tilanteen voi tietysti selit­tää siten, että vauras­tu­vat nuoret asu­vat joka tapauk­ses­sa jos­sakin ja onnekkaat val­tio vain poimi­vat rusi­nat pullasta.

  47. Yhteiskun­nan kannal­ta­han mata­la­palkkatyötä pitää tarkastel­la nimeno­maan työt­tömyy­den vai­h­toe­htona. Sel­l­aise­na se on minus­ta ehdot­toman hyväksyt­tävää. Toteu­tuk­sen pitää toki olla inhimilli­nen työn­tek­i­jän kannal­ta ja muutenkin järkevä. Tässä kuten kaikessa muus­sakin pätee se, että hyväkin idea voidaan pila­ta huonol­la toteutuksella.

    Tätä vas­tus­tavien on hyvä pitää mielessä, että “puo­lik­sikin” työl­lis­tet­ty mata­la­palkkatyötä tekevä on yhteiskun­nalle kaksinker­tainen voit­to. Mak­set­ta­van tuen määrä puolit­tuu ja teh­dyn työn arvon­lisä kas­vaa puo­likkaal­la. Tätä vaiku­tus­ta ei pitäisi väheksyä ollenkaan.

    Jär­jestelmä pitäisi rak­en­taa ja tarvit­taes­sa sitä tulisi jatku­vasti muut­taa niin, että se todel­la toimisi täysin työkyky­isille pon­nah­dus­lau­tana kohti “täysi­palkkaista” työtä eikä olisi pysyvä loukku. Tämän pitäisi olla mah­dol­lista. Ja vaik­ka jostain syys­tä olet­taisimme, että näin ei olisi, niin yhteiskun­ta voit­taisi jo siinäkin tapauk­ses­sa paljon.

    Siitäkin olen täysin samaa mieltä, että mata­la­palkkatu­ki pitäisi kohden­taa suo­raan ihmiselle eikä työ­nan­ta­jalle. Ay-liike on luon­nol­lis­es­ti omista itsekkäistä lähtöko­hdis­taan tätä vas­taan, mut­ta yhteiskun­nan kokon­aise­dun pitäisi ajaa täl­laisen mus­ta­sukkaisen oman edun valvon­nan edelle.

    Helpoin ja kevyin tapa rak­en­taa täl­lainen jär­jestelmä rak­en­tu­isi minus­ta perus­tu­lon ja voimakkaasti rukatun tuloveroast­ekon varaan. Negati­ivi­nen tulovero voisi hyvin olla osa tätä, mut­ta tietysti vas­ta kokon­ais­val­taisen harkin­nan perus­teel­la — minus­ta tämä ei ole mikään itseis­ar­voinen välttämättömyys.

    Val­taosa muista tuista pitäisi pystyä kar­si­maan samal­la, etunenässä yleinen asum­is­tu­ki ainakin nykyisessä laa­ju­udessaan. Toimeen­tu­lo­tu­ki pitäisi var­masti jät­tää edelleen ole­maan, tosin sen tarpeen pitäisi olla aidosti vähäistä, jos muu jär­jestelmä olisi tehty hyvin. Muitakin tukia tarvit­taisi­in var­masti edelleen, mut­ta sekä tukimuo­to­ja että niiden saa­jia pitäisi olla dra­maat­tis­es­ti nyky­istä vähemmän.

  48. Mata­la­palkkatyöt taita­vat olla niitä, jot­ka automa­ti­soidaan ja roboti­ik­ka kor­vaa ihmistyön.

    Alla ole­va esimerk­ki hoita­jien työstä eivät ole mata­la­palkkatyötä, mut­ta niis­säkin on tehtäviä joi­hin ei hoita­jan koulu­tus­ta tarvita.

    “Elinkei­noelämän Val­tu­uskun­nan, EVA:n uusim­mas­sa rapor­tis­sa las­ke­taan, että roboti­ikkaa ja automati­ikkaa hyö­dyn­tämäl­lä voitaisi­in tehdä ainakin 20 pros­ent­tia sairaaloiden sairaan­hoita­jien ja van­hus­ten pitkäaikaishoidon lähi­hoita­jien työtehtävistä.”
    http://yle.fi/uutiset/eva-raportin_raju_vaite_robotit_voisivat_tehda_viidenneksen_hoitajien_tyosta/9161578

  49. Mielu­um­min sos­supum­mik­si tai rikol­lisek­si kuin mata­la­palkkatöi­hin, tapasi edes­men­nyt isäni sanoa. Ja oli/on täysin oikeassa.

  50. spot­tu:
    Jot­ta koulu­tuk­sen estämi­nen olisi järkevää, on jos­sain olta­va joukko ihmisiä joille siis koulu­tus itsessään on haitallista ja tuot­taa sel­l­aisia harme­ja sekä yksilö- että kollek­ti­iv­i­ta­sol­la joi­ta per­in­teis­es­ti on pyrit­ty välttämään. 

    Val­it­sisiko human­isti edelleen pitkän koulu­tuk­sen niukalla tuel­la, jos tietäisi valmis­tut­tuaan pää­tyvän­sä pakkaa­maan ostok­sia? Väärin suun­nat­ul­la koulu­tuk­sel­la on huo­mat­ta­va inhimilli­nen hin­ta. Jos koulu­tus­ta ei ole tarkoi­tuskaan hyö­dyn­tää työelämässä, yleis­sivistävät opin­not työn ohel­la oli­si­vat sekä yksilön että yhteiskun­nan kannal­ta järkevämpi ja jous­tavampi vaihtoehto.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuotan­to­työ on häviävän pieni osa kaikesta siitä työstä, mitä kansan­taloudessa tehdään. Mik­si aina huomio kiin­nit­tyy siihen?

    Tuotan­to­työ on se työ jon­ka tuo­toil­la teetetään kaik­ki muu työ kansantaloudessa.

    1. Jos tuotan­to­työl­lä tarkoite­taan tavaratuotan­toa, sen tuo­toil­la ei tehdä kaikkea tuotan­toa kansan­taloudessa. Voi olla maa, joka elää pelkäl­lä turismilla.

  52. Lau­ri Ojala:
    Yhteiskun­nan kannal­ta­han mata­la­palkkatyötä pitää tarkastel­la nimeno­maan työt­tömyy­den vaihtoehtona.

    Mata­la­palkkatyö on huono vai­h­toe­hto, kos­ka se katoaa. Jos yritämme luo­da nyt jär­jestelmän, jos­sa ihmisiä työl­lis­tetään mata­la­palkkatyöl­lä, niin juuri kun jär­jestelmän pitäisi alkaa toimia, joudumme huo­maa­maan, että mata­la­palkkatyö on kadon­nut. Sik­si pidän mata­la­palkkaratkaisua men­neisyy­teen hirttäytymisenä.

    Ettekö näe ris­tiri­itaa siinä, että yhtäältä pyrimme koulut­ta­maan ihmisiä ja van­nomme koulu­tuk­sen nimeen, mut­ta samal­la tah­domme lisätä matalapalkkatyötä. 

    Koh­ta yhteiskun­nas­samme ei ole enää ihmisiä, jot­ka eivät ole saa­neet perusk­oulun jälkeistä koulu­tus­ta. Myös korkeak­oulu­tuk­sen saanei­den osu­us väestöstä nousee pian huomattavaksi.

    Sik­si mata­la­palkkatyö johtaa tilanteisi­in, jois­sa koulute­tut ihmiset, esimerkik­si AMK-trade­nomit, pakkaa­vat ostok­sia pussiin.

    Ehkä tähän aiheeseen liit­tyy sukupolvi­harhaakin. Kypsem­mässä iässä ole­vat koulute­tut eivät ehkä koke­muk­sel­lis­es­ti hok­saa, että nykya­jan mais­tereille voi olla ihan todel­li­nen vai­h­toe­hto, että he joutu­vat KILPAILEMAAN matalapalkkatyöstä. 

    He eivät pääse kil­paile­maan oman alansa työstä eivätkä vält­tämät­tä pär­jää kil­pailus­sa edes matalapalkkatyöstä.

    Tästä kehi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta koulu­tuk­sen itseis­ar­voa jak­se­taan hokea.

    Paras uutiskokoomaketju teknis­ten ratkaisu­jen eten­e­mis­es­tä lie­nee Murobb­sis­sa. Sinne ilmestyy sään­nöl­lisin väli­a­join asiantun­ti­joiden ennus­tuk­sia siitä, kuin­ka paljon työstä tule­vaisu­udessa katoaa. Uusin ketju­un postat­tu ennus­tus ker­too, että viidessä vuodessa työ­paikoista läh­tee 6 %. Katoavien työ­paikko­jen joukkoon on nimet­ty palvelualat.

    http://murobbs.muropaketti.com/threads/tulevaisuudessa-robotit-tekee-duunit-ei-ihmiset.888000/page-104

  53. Jor­ma Nordlin:
    Mata­la­palkkatyöt taita­vat olla niitä, jot­ka automa­ti­soidaan ja roboti­ik­ka kor­vaa ihmistyön.

    Kyl­lä minä enem­män olisin huolis­sani AMK-tason insinööri­työstä, eikä DI tai KTM koulu­tuskaan tule­vaisu­udessa vält­tämät­tä kovin pitkälle kan­na. Lääkärien kor­vaami­nen diag­nos­ti­ikas­sa keskustelti­in jo aikaisemmin.

    Tekoä­lyl­lä kor­vaa hel­posti kood­i­or­jat ja esimerkik­si raken­nus­te­ol­lisu­u­den insinööri­työt, niis­sä kun on kyse pitkälti lasken­nal­lis­es­ta opti­moin­nista. Ja taloushallinnon excel-pyöri­tyk­sen olisi voin­ut automa­ti­soi­da jo viime vuosikymmenellä. 

    Tietokoneen sisäl­lä tapah­tu­va työ on lähtöko­htais­es­ti helpom­pi kor­va­ta koneel­la kuin fyy­sisessä maail­mas­sa käytävä ihmis­ten väli­nen vuorovaiku­tus. Joku robot­ti­hyl­je on kuitenkin aika kalpea imi­taa­tio inhimil­lis­es­tä kosketuksesta.

  54. Kun mata­la­palkka­mallia sor­vataan pitää sit­ten ottaa huomioon kak­si asiaa:

    1. Ei saisi tukea työtä jon­ka tekem­i­nen on tarpee­ton­ta tai jopa pahasta.
    2. Ei saisi syn­tyä mallia jol­la työtä tehdään tehot­tomasti sik­si, kos­ka se on niin halpaa.

    Min­ulle soit­ti juuri lehtikaup­pias joka tuput­ti aikakausile­hteä tien monen­nenko ker­ran ja keskeyt­ti jälleen ajatuk­seni ja työn­tekoni. Eihän markki­noin­nis­sa sinän­sä mitään pahaa ole kun­han se tehdään oikein, mut­ta tälle kaup­pi­aalle olisi parem­pi jos hänelle mak­set­taisi­in siitä, että tek­isi jotain muuta.

    Sel­l­ainenkin ske­naario on mah­dolli­nen, jos­sa esim joku upporikas ylläpitäisi omaa pri­vaat­tia kar­tanoa ja puu­tarhaa ja val­tio mak­saisi osan tästä toimin­nas­ta palkkat­uen muo­dos­sa. Tietysti jos ko pohat­ta mak­saisi tämän veroina takaisin niin se olisi ok. (Siis sikäli kun on ok että pohatat ylläpitävät kartanoitaan)

    Konet­ta ei myöskään pitäisi kor­va­ta ihmisel­lä vain sik­si että ihmisil­lä olisi töitä, jos kone muuten tulee ihmistä halvem­mak­si. Meil­lä on robot­tipelkoisia ihmisiä ja “käs­in­te­hty” on mon­elle itsesar­vo, vaik­ka se tarkoit­taisi että täl­löin on tehty huonommin.

    Pitäisi hakea tuot­teis­tet­taviksi sel­l­aisia töitä joil­la ihmiset rasit­ta­vat turhaan itseään tekemäl­lä niitä tehot­tomasti esim. puut­teel­lisil­la osaamisel­la, työkaluil­la, puut­teel­lises­sa tilas­sa, epäer­gonomis­es­ti, epäekol­o­gis­es­ti ja polt­ta­mal­la niihin liikaa vapaa-aikaansa, her­mo­jaan, polt­toainet­ta jne

    Näitä töitä riit­tää lop­ut­tomasti: auton imuroin­tia, kaatopaikalla (siis kier­rä­tysase­mal­la) käyn­tiä, polkupörän kor­jaus­ta, paket­tien kul­je­tus­ta, ruuan valmis­tus­ta, huonekalu­jen kokoamista, terassin rakentamista

  55. OS: “On myös yhteiskun­nalle halvem­paa tukea pieniä pa(l)kkoja vähän kuin mak­saa työt­tömien elinku­lut kokonaan.”

    Tässäpä asian ydin.

  56. sint­ti: Val­it­sisiko human­isti edelleen pitkän koulu­tuk­sen niukalla tuel­la, jos tietäisi valmis­tut­tuaan pää­tyvän­sä pakkaa­maan ostoksia?

    On turha speku­loi­da infor­maa­ti­ol­la jota ei ole eikä voikaan tietyl­lä ajan­hetkel­lä olla ole­mas­sa. Jos korkeasti koulutet­tuna ostosten pakkaa­ja on omas­ta mielestään enem­män kuin koulut­ta­mat­tomana, on koulu­tuk­ses­ta ollut jotain hyötyä.

    sint­ti: Väärin suun­nat­ul­la koulu­tuk­sel­la on huo­mat­ta­va inhimilli­nen hinta. 

    Tämä tun­tuu imp­likoivan että “väärin suun­nat­tu koulu­tus” ei suinkaan tarkoi­ta sel­l­aista koulu­tus­ta jon­ka opiske­li­ja kokee itselleen vier­aak­si, vaan koulu­tus­ta jol­la on juuri täl­lä het­kel­lä val­lit­se­van talouskeskeisen poli­it­tisen par­a­dig­man tai yleisen mutu-tun­tu­man puit­teis­sa joku hyväksyt­tävänä pidet­ty funktio.

    sint­ti: Jos koulu­tus­ta ei ole tarkoi­tuskaan hyö­dyn­tää työelämässä, yleis­sivistävät opin­not työn ohel­la oli­si­vat sekä yksilön että yhteiskun­nan kannal­ta järkevämpi ja jous­tavampi vaihtoehto.

    Human­is­tiselle koulu­tuk­selle on omi­naista ettei se useinkaan varsi­nais­es­ti valmista mihinkään ammat­ti­in. Minus­ta on parem­pi että ihmiset joil­la ei ole selkeää ammatil­lista kut­sumus­ta pyrkivät täyspäiväis­es­ti sivistämään itseään niin pitkään kuin se käytän­nössä on mahdollista.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos tuotan­to­työl­lä tarkoite­taan tavaratuotan­toa, sen tuo­toil­la ei tehdä kaikkea tuotan­toa kansan­taloudessa. Voi olla maa, joka elää pelkäl­lä turismilla.

    Tot­ta, mut­ta useim­mis­sa mais­sa tur­is­mi ei ole pääasialli­nen työl­listäjä, joten tuotan­to­työ on useim­mis­sa mais­sa hyvin merkit­tävä osa kansantaloutta.

    Tur­is­mi on mie­lenki­in­toinen erikoistapaus, kos­ka se on palvelu­ala, joka on samal­la myös ko. maan vien­ti­tuote. Useim­mat muut palve­lut ovat sen sijaan maan sisäiseen työn­jakoon liit­tyviä, ja sik­si paini­vat eri luokas­sa kuin tuotantotyö.

    Täl­laista työn­jakoa toteut­tavaa palve­lu­työtä on esimerkik­si kotisi­ivoo­jan ammat­ti. Kotisi­ivoo­ja siivoaa johta­jan kotona, ja täl­lä aikaa johta­ja voi tehdä (siivoustyötä rahal­lis­es­ti) tuot­tavam­paa työtä fir­mas­saan. Täl­laista työtä voi yhdessä maas­sa olla vain rajal­lis­es­ti. Tuotan­to­työtä voi sen sijaan olla niin paljon kuin tuot­teille on maail­mal­la kysyn­tää. Ja näin maa vauras­tuu, toisin kuin maan sisäisiä (puh­tai­ta työn­jako-) palvelui­ta rajat­ta lisäämällä.

    Tur­is­mil­la voi siis elää, mut­ta työn­jakopalve­lut eivät elätä, jos niitä on enem­män kuin maan taloudelle sopi­va määrä. Puh­taat työn­jakopalve­lutkin ovat kan­nat­tavia niiltä osin kuin esim. johta­jan työaikaa vapau­tuu kotisi­ivoo­jan avun myötä.

    1. Muista nyt kuitenkin, että palve­lut muo­dosta­vat myös ylivoimais­es­ti suurim­man osan maail­mankau­pas­ta. Tavaratuotan­to on taloudel­lis­es­ti merk­i­tys­tään vähen­tävää toimintaa.

  58. Aikoinaan val­tion virkamiehillä oli lyhyt työai­ka ja hyvä palk­ka. Paasikiveä moitiskelti­in liian ahk­er­ak­si, kun hän jäi töi­hin iltapäiväl­lä kah­den jäl­keen, kun vah­times­tari jo halusi koti­in. Näin ainakin muis­teli Paasikiv­en myöhempi sih­teeri Toi­vo Heikkilä. Yliopis­ton pro­fes­sorin pal­ka­lla saat­toi elää komeasti keskus­tas­sa ja palkata kod­in­hoita­jan. Juu­rakon Hul­da ker­too tästä maailmasta. 

    On tot­ta, että olisi help­po kek­siä kaiken­laista työtä teetet­täväk­si. Palveluy­hteiskun­ta vaatii suuria palkkaero­ja, kos­ka miten muuten voi mak­saa palvelusta?

  59. spot­tu: On turha speku­loi­da infor­maa­ti­ol­la jota ei ole eikä voikaan tietyl­lä ajan­hetkel­lä olla ole­mas­sa. Jos korkeasti koulutet­tuna ostosten pakkaa­ja on omas­ta mielestään enem­män kuin koulut­ta­mat­tomana, on koulu­tuk­ses­ta ollut jotain hyötyä.

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn, kun en ole näh­nyt koskaan: mis­sä Suo­ma­laises­sa kau­pas­sa pakataan asi­akkaiden ostok­set? Joulu­paket­tien pake­toin­tia kyl­lä on ollut, mut­ta amerikkalaista tapaa en ole tavan­nut. Näitä pakkaa­jia varten on USA:ssa eri­ty­isia Fed­er­al pro­grame­ja ja tarkoituk­se­na on työl­listää mm. kehi­tys­vam­maisia, entisiä vanke­ja ja ns. sosi­aalis­es­ti työra­joit­teisia. Toki koul­u­laiset ja opiske­li­jat näitä tekevät min­imi­pal­ka­lla, kun muu­ta rahaa ei saa.

    Mie­lenki­in­toista olisi myös tietää, mihin perus­tuu nimeno­maan human­istien työl­listymi­nen kau­pan alalle avus­tavi­in tehtävi­in? Tom­mi Uschanovia lainat­en: “lähde”?

  60. Blogikir­joit­ta­ja: Mata­la­palkkatyö on huono vai­h­toe­hto, kos­ka se katoaa. Jos yritämme luo­da nyt jär­jestelmän, jos­sa ihmisiä työl­lis­tetään mata­la­palkkatyöl­lä, niin juuri kun jär­jestelmän pitäisi alkaa toimia, joudumme huo­maa­maan, että mata­la­palkkatyö on kadon­nut. Sik­si pidän mata­la­palkkaratkaisua men­neisyy­teen hirttäytymisenä.

    Ei mata­la­palkkatyö mihinkään katoa. Aina on ollut ja tulee ole­man työtä, jota ei kan­na­ta teet­tää markki­nahin­noil­la. Pienel­lä tai vähän suurem­mal­la palkkat­uel­la moni näistä tehtävistä muut­tuu kan­nat­tavak­si niin työn tek­i­jälle kuin teet­täjällekin. Mata­la­palkkatyö tulee kyl­lä var­masti muut­ta­maan muo­toaan niin kuin työ ylipään­sä, mut­ta se on täysin uusi­u­tu­va luonnonvara.

  61. Real­isti:
    Mielu­um­min sos­supum­mik­si tai rikol­lisek­si kuin mata­la­palkkatöi­hin, tapasi edes­men­nyt isäni sanoa. Ja oli/on täysin oikeassa.

    Mut­ta muut­tuisiko tilanne, jos “mata­la­palkkatyön” poh­jal­la olisikin kohta­lainen perus­tu­lo, jol­loin ansio­ta­so yhteen­sä ei enää olisikaan niin matala?

    Toinen merkit­tävä asia on se, että yksilö voi ja saa toki tehdä omat ratkaisun­sa jär­jestelmän aset­tamis­sa rajois­sa. Jos täl­laista yhteiskun­nalle haitallista käyt­täy­tymistä esi­in­tyy laa­jasti, on kuitenkin yhteiskun­nan tehtävä tarvit­ta­vat muu­tok­set, joil­la työn­teko saadaan houkut­tel­e­vam­mak­si. Olisi kovin sisään­päinkään­tynyt­tä ajatel­la tätä pelkkänä kepin tar­joamise­na työt­tömälle. Oikein toteutet­tuna palkkat­ue­tun työn tekemis­es­tä hyö­tyy taloudel­lis­es­ti merkit­tävästi myös työn tekijä.

  62. Juho Laatu: Täl­laista työn­jakoa toteut­tavaa palve­lu­työtä on esimerkik­si kotisi­ivoo­jan ammat­ti. Kotisi­ivoo­ja siivoaa johta­jan kotona, ja täl­lä aikaa johta­ja voi tehdä (siivoustyötä rahal­lis­es­ti) tuot­tavam­paa työtä fir­mas­saan. Täl­laista työtä voi yhdessä maas­sa olla vain rajal­lis­es­ti. Tuotan­to­työtä voi sen sijaan olla niin paljon kuin tuot­teille on maail­mal­la kysyn­tää. Ja näin maa vauras­tuu, toisin kuin maan sisäisiä (puh­tai­ta työn­jako-) palvelui­ta rajat­ta lisäämällä.

    NO, sit­ten pitää ilmeis­es­ti ruve­ta kut­su­mu­maan palvelu­vi­en­tiä tuotan­to­työk­si. Ei tähän oikein muu­ta vas­taus­ta tai­da olla kun ker­ran kehit­tyneet maat vievät paljon enem­män palvelu­ja kuin tavaraa.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Muista nyt kuitenkin, että palve­lut muo­dosta­vat myös ylivoimais­es­ti suurim­man osan maail­mankau­pas­ta. Tavaratuotan­to on taloudel­lis­es­ti merk­i­tys­tään vähen­tävää toimintaa.

    Suomes­sa Koneen hissien huolto on tur­is­min kaltaista palvelu­iden vien­tiä. Googlen har­joit­ta­man globaalin main­os­ten myyn­nin voi kai laskea palveluk­si. Tuol­lais­ten palvelin­ten ylläpi­to Suomes­sa on myös palvelun myyntiä.

    Ohjelmis­to­tuotan­to on tässä luokit­telus­sa tuotan­to­työtä, kos­ka tekee myytäviä tuot­tei­ta (ei vain tee jotain työtä tois­t­en puoles­ta palve­lu­tyylis­es­ti). Tuotan­to­työn ei siis tarvitse olla aina vain tavaratuotantoa.

    Alku­peräi­nen kir­joit­ta­ja viit­tasi tuotan­to­työl­lä kai lähin­nä alhaisen taito­ta­son tuotan­totöi­hin. Näitä tarvi­taan sik­si, että jokainen työkykyi­nen kan­nat­taa työl­listää. Sopivia vien­ti­in kel­paavia palvelupuolen alhaisen taito­ta­son töitä ei ole help­po kaikille kek­siä (ja väit­teeni mukaises­ti maan sisäis­ten palve­lutöi­den määrää ei voi rajat­ta kasvattaa).

    Alhaisen taito­ta­son palvelu­iden myyn­nis­sä maail­man­markki­noille on samo­ja ongelmia kuin tuotan­to­työn myyn­nis­sä, eli joku myy hel­posti halvem­mal­la. Intia on esimerkik­si kun­nos­tau­tunut puhe­lin­palvelu­iden myyn­nis­sä. Jokaisen maan kan­nat­ta rak­en­taa molem­pi­en pilarei­den varaan. Suomes­sa työn­tek­i­jät ovat suh­teel­lisen hyvin koulutet­tu­ja, ja maas­sa on esimerkik­si puu­raa­ka-ainet­ta, joten jonkin­laista kil­pailue­t­u­akin löy­tyy sopivil­la aloil­la. Jonkin­laista mekaanista teol­lisu­ut­ta (konepa­jat puu jne.) on läh­es joka kun­nas­sa, ja nuo työ­paikat ovat osa Suomen talouden runk­oa. Suh­teel­lisen alhaisen taito­ta­son palvelu­vi­en­tiä Suomes­sa lie­nee vähemmän.

    Johtopäätök­seni tästä on, että tuotan­to­työ ei ole Suomes­sa mikään häviävän pieni osa kansan­talout­ta, vaan sen keskeinen osa, nyt ja pitkään tulevaisuudessakin.

  64. Blogikir­joit­ta­ja:
    Ettekö näe ris­tiri­itaa siinä, että yhtäältä pyrimme koulut­ta­maan ihmisiä ja van­nomme koulu­tuk­sen nimeen, mut­ta samal­la tah­domme lisätä matalapalkkatyötä. 

    Ris­tiri­ita­han näyt­täy­tyy vain niille ihmisille, joiden mielestä kaik­ki ovat tasaista mas­saa, jos­ta voi muo­va­ta ihan mitä haluaa.

    Sen­si­jaan jos ymmärtää, ettei kaik­ista ole käymään yliopis­toa, ei AMK­ta, eikä edes perusk­oulua. Noin 15% ikälu­okas­ta ei saa *mitään* koulua käytöä perusk­oulun jäl­keen, ei edes keski­astet­ta. Tämä 15% on pelkkään huip­pu­osaaamiseen perus­tu­vas­sa yheiskun­nas­sa tuomit­tu ikuiseen työttömyyteen.

    Koh­ta yhteiskun­nas­samme ei ole enää ihmisiä, jot­ka eivät ole saa­neet perusk­oulun jälkeistä koulutusta.

    Tämä on aivan puh­das­ta toivea­jat­telua. Koulu­tus ei jää han­kki­mat­ta kos­ka sitä ei olisi tar­jol­la, vaan sik­si ettei elämän­hallinta ole kunnossa.

    Sik­si mata­la­palkkatyö johtaa tilanteisi­in, jois­sa koulute­tut ihmiset, esimerkik­si AMK-trade­nomit, pakkaa­vat ostok­sia pussiin.

    Tietenkin aina jollekin käy noin. 

    Mut­ta olisiko parem­pi, että nuo trade­nomit ovat työt­tömänä? Itse olen sitä mieltä että meil­lä olisi var­maankin jo varaa vähen­tää yliopis­to­jen ja ammat­tiko­rkeak­oulu­jen sisäänot­tomääriä. Kar­rikoiden insinööril­lä, joka ei osaa edes laskea ja trade­nomil­la, joka ei tajua talout­ta, ei tee mitään. Varsinkin ammat­tiko­rkeak­oulus­sa on opiske­li­joi­ta, jot­ka ovat täysin väärässä paikas­sa ja jot­ka kuu­luisi­vat enem­män lapi­on var­teen kuin kont­torin puolelle. Eikä useim­mis­sa kau­pal­li­sis­sa asi­akas­palve­lute­htävis­sä tarvi­ta mitään tradenomikoulutusta.

    Tästä kehi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta koulu­tuk­sen itseis­ar­voa jak­se­taan hokea.

    Tätä minäkin ihmette­len. En jak­sa uskoa että kovinkaan moni mais­teri on täysin tyy­tyväi­nen han­kki­maansa koulu­tuk­seen, jos joutuu ole­maan ikuis­es­ti työtön. Min­ul­la on yliopis­to­tutk­in­to. En olisi kyl­lä ollut tyy­tyväi­nen, jos olisin jäänyt työt­tömäk­si ja joutunut mata­la­palkkatyöhön, sil­lä olis­in­han aina voin­ut ylio­pi­ton sijas­ta men­nä suo­raan matalapalkkatyöhön.

  65. Lau­ri Ojala: Ei mata­la­palkkatyö mihinkään katoa. Aina on ollut ja tulee ole­man työtä, jota ei kan­na­ta teet­tää markkinahinnoilla.

    Minkä markki­nahin­nal­la? Työnkö? 

    Ei työl­lä vält­tämät­tä ole mitään markki­nahin­taa, vaan työ­markki­naos­a­puolten sun­nit­telukok­ouk­sis­sa päätet­ty TES-hinta.

  66. Ahis­taa: NO, sit­ten pitää ilmeis­es­ti ruve­ta kut­su­mu­maan palvelu­vi­en­tiä tuotan­to­työk­si. Ei tähän oikein muu­ta vas­taus­ta tai­da olla kun ker­ran kehit­tyneet maat vievät paljon enem­män palvelu­ja kuin tavaraa.

    Nimet voi vali­ta vapaasti, kun­han ovat luon­te­via. Palvelu­vi­en­tiä voisi kut­sua myös yksinker­tais­es­ti palvelu­vi­en­niksi. Minus­ta on hyvä, että jotain uut­ta fyy­sistä tai vir­tu­aal­ista rak­en­tavalle työllekin on oma nimi, kuten vaikka­pa tuotantotyö.

    Tärkeitä on tietenkin se, että on töitä, ja myös suh­teel­lisen alhaisen kolu­tus- / taito­ta­son töitä. Palve­lut käyvät siinä, mis­sä tavaroiden ja vir­tu­aal­i­tuot­tei­den tuot­ta­mi­nenkin. Mut­ta ole­tan siis, että palvelu­vi­en­ti ei tule lähi­aikoina domi­noimaan palkka­haitarin alapään töis­sä Suomessa.

  67. Blogikir­joit­ta­ja: He eivät pääse kil­paile­maan oman alansa työstä eivätkä vält­tämät­tä pär­jää kil­pailus­sa edes matalapalkkatyöstä.
    Tästä kehi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta koulu­tuk­sen itseis­ar­voa jak­se­taan hokea.

    Juuri tästä kehi­tyk­ses­tä johtuen koulu­tuk­sen itseis­ar­vo on keskeistä. Työn vähen­tyessä elämän­sisältö pitää hakea jostain muualta.

    Tule­vaisu­udessa taloud­es­ta syr­jäy­tynei­den joukko vain kas­vaa. Koulu­tus on keino vält­tää yhteiskun­nas­ta ja kult­tuurista syrjäytyminen.

  68. Hyödyl­lisimpiä kir­jo­ja. joi­ta olen lukenut, oli joskus 1976 Fontana Mod­ern Mas­ters sar­jan Keynyes.

    Kir­joit­t­jaa aloiti selosta­mal­la Arrown paradoksin. joka muuten on nmatemaat­ti­nen filt­teri­teo­ri­an teo­reema, jos oikein ymmärsin. 

    Sit­ten hän huo­maut­ti Maarx­in merkit­tävim­mästä ansios­ta talo­su­ti­eteil­i­jänä: Marx oli ensim­mäinne talo­su­ti­eteil­i­jä, joka ymmär­si työt­tömyy­den merk­i­tyk­sen. Kla­sis­esa talousti­eteessä olete­taan aina val­lit­se­van täystyöllisyys.

    Nyt sitä yritetään väk­isin luoda.

    Edes­men­nyt O.E. Niita­mo ker­ran tavates­samme tote­si Marx­in ja Key­nesin toi­sis­taan riip­pumat­ta osoit­ta­neen, että kap­i­tal­isti­nen markki­na­t­alous voi pysyä stabi­ili­na vain niin kauan kuin se kasvaa.

    Voiko kasvu jatkus ad infinitum?

    Pelieo­ri­an luen­noil­laan Gustaf Elfv­ing esi­ti erimerkin, miten peli­teo­ri­an mukaan kalansaalis jae­taan, kun yhdel­lä on vene,toisella verkko.kolmannella airo jne. Sen osu­us, jol­la ei ollut muu­ta annet­tavaa kuin työvoimansa ei ollut kum­moinen, yksi kala. En ole koskaan ollut niin hil­jaises­sa auditoriossa.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Muista nyt kuitenkin, että palve­lut muo­dosta­vat myös ylivoimais­es­ti suurim­man osan maailmankaupasta. 

    Palve­lu­tuotan­to on myös tuotan­to­työtä. Sekin siir­tyy siihen maail­mankolkkaan mis­sä sitä halvim­min tehdään.

    Maan sisäiset palve­lu­työt eivät myöskään pysy maan sisäl­lä. Kun se yllä­maini­tun johta­jan fir­ma siir­tyy Kiinaan niin kotisi­ivoo­jan työ siir­tyy myös sinne. Niinkuin paljon muu­takin palvelutyötä.

  70. Ihan vaan viit­teek­si, tässä­ki asi­as­sa Sveit­si on kovin eri­lainen, vain noin 20% ikälu­okas­ta käy lukion. Lukio on teo­reet­ti­nen ja vaa­ti­va. Lukion jäl­keen on suo­ra pääsy yliopis­toon jos­sa karsin­ta sit­ten suorite­taan myöhem­min jos opin­not eivät etenä tai hom­ma muuten suju.

    Yli puo­let (jopa reilusti läh­teestä riip­puen) aloit­taa oppisopimuk­sel­la, joka ei kuitenkaan ole koulu­tus­putken pää jos ei niin halua, jopa yliopis­to on mah­dolli­nen sitä kautta. 

    Eli koulu­tus on hyvin työelämä painoitteista

  71. Markku af Heurlin:
    Pelieo­ri­an luen­noil­laan Gustaf Elfv­ing esi­ti erimerkin, miten peli­teo­ri­an mukaan kalansaalis jae­taan, kun yhdel­lä on vene,toisella verkko.kolmannella airo jne. Sen osu­us, jol­la ei ollut­muu­ta annet­tavaa kuin työvoimansa ei ollut kum­moinen, yksi kala. 

    Työvoima tekee mato-ongen ja käy hake­mas­sa kalansa itse. Parin päivän päästä hänen arvon­sa nousee kum­masti kun veneen­o­mis­ta­jalle tulee nälkä.

  72. Mik­si raja­ta mata­la­palkkatyö mata­lasti koulutet­tui­hin tehtäviin? 

    Kyl­lä elinkei­noelämästä var­masti löy­ty­isi lisää kysyn­tää esim. sovel­tuvaa työkoke­mus­ta omaav­ille juris­teille, diplo­mi-insinööreille ja ekonomeille, jos kap­palekus­tan­nus olisi sivuku­luineen luokkaa 2000e/kk. Ohjel­moin­ti­taitoisia tilas­to- ja talousti­eteil­i­jöitäkin voisi var­maan jokusen lisää palkata, jos hal­val­la saa.

  73. Sylt­ty: Minkä markki­nahin­nal­la? Työnkö? 

    Ei työl­lä vält­tämät­tä ole mitään markki­nahin­taa, vaan työ­markki­naos­a­puolten sun­nit­telukok­ouk­sis­sa päätet­ty TES-hinta.

    Tarkoitin tässä nimeno­maan TES:n mukaista hin­taa. Sehän työ­markki­noil­la pitää mak­saa, jos halu­aa työn teettää.

    Har­maa talous on oma markki­nansa, mut­ta siitä en tässä puhunut eikä kai kukaan pidä sitä tässä rel­e­vant­ti­na lähtöko­htanakaan muuten kuin siinä mielessä, että jos on tekemätön­tä työtä, jota ei TES:n mukaisil­la palkoil­la kan­na­ta teet­tää, niin aina joku kek­sii yrit­tää kiertää sään­töjä. Tämänkin takia olisi parem­pi tukea työn tekemistä ja teet­tämistä lail­lisin keinoin. Toki jokin muu vielä vähäar­voisem­pi työ muut­tuu täl­löin hämäräbis­nek­senä houkut­tel­e­vam­mak­si, mut­ta valitet­tavasti jär­jestelmästä ei voi­da koskaan saa­da täy­del­listä. Parem­paan kan­nat­taa silti aina pyrkiä.

  74. Lau­ri Ojala: Ei mata­la­palkkatyö mihinkään katoa. 

    Näin on. On mie­lenki­in­toista tode­ta, että usein se mikä miel­letään ihmiselle vaikeak­si on koneelle help­poa ja päinvastoin.

    Esimerkik­si hotel­li­huoneen siivoami­nen on koneelle vaikeam­paa kuin hotellin huonei­den siivoamisen organ­isoin­ti. Veikkaisin, että nykyään se ihmistyö joka hotellin näitä toim­into­ja on pyörit­tänyt on jo nykyään kor­vat­tu ohjelmis­tol­la. Varsinkin kun hotellin pyörit­tämis­es­tä on var­maankin saanut parem­paa palkkaa kuin huonei­den siivoamisesta.

  75. Muuten vaan:

    Kan­nat­taa lukea päivän Le Monde.

    Alstom, merkit­tävä (ran­skalainen) ver­tur­in­valmis­ta­ja lopet­taa yhden tehtaansa Belfor­tis­sa, Koil­lis-Ran­skas­sa. 1300 ammat­timi­estä jää työttöäksi.

    Muis­taak­seni Alstom on toimit­tanut myös Suomeen rautatiekalustoa.

  76. Olen­nainen kysymyshän tässä on se, että jos kansalainen saa jostain parin tun­nin tai parin päivän tai parin viikon hom­man, niin mikä moti­vaa­tio hänel­lä on ilmoit­taa verot­ta­jalle siitä, että on täm­möisen keikan ottanut vas­taan, ts. mitä iloa siitä henkilölle on?

    Jos val­tio rankaisee ilmoit­tamis­es­ta, niin ilmoi­tus­ta joko ei tehdä tai töitä ei ote­ta vas­taan -> molem­mat huono­ja suuntauksia.

    Yhdys­val­lois­sa joku muis­taak­seni ehdot­ti tuloveros­ta luop­umista kokon­aan — en tiedä miten se toimisi — mut­ta se ainakin ratkai­sisi tuon ilmoi­tus-ongel­man. Vero mak­set­taisi­in sit­ten vas­ta kun kulut­taa jotain.

    http://www.cato.org/multimedia/cato-daily-podcast/which-states-might-end-income-tax

    Jos taas ajatel­laan, että töitä syn­ty­isi palkko­ja alen­ta­mal­la — en ehkä usko siihen, että tänne syn­tyy kovin paljoa lisää nimeno­maan mata­la­palkkaisia töitä, kos­ka kuten Osmo on pyrkinyt osoit­ta­maan aikaisem­min, työt syn­tyvät sinne mis­sä asumisen kus­tan­nuk­set ovat korkei­ta ja täm­möisil­lä alueil­la ei oikein voi tehdä töitä mata­lal­la palkalla.

    Ja etenkin jos nämä työt syn­tyvät palvelui­hin ne vaa­ti­vat läs­näoloa. Mut­ta tänne voi syn­tyä kovin paljon lyhytkestoisia töitä. Tai kausilu­on­toisia töitä. Yhdis­tämäl­lä näitä niin että siir­tyy alal­ta tai alueelta toiselle voi saa­da aikaan jo kohtuu hyvänkin tulotason.

    Tähän on jo kek­sit­ty mekanis­mi: yri­tys. Yksi lähtöko­h­ta voisi olla ajatel­la kaikkia oikeushenkilöitä kuten yrityksiä.

  77. Jus­si Lep­pä­nen: Näin on. On mie­lenki­in­toista tode­ta, että usein se mikä miel­letään ihmiselle vaikeak­si on koneelle help­poa ja päinvastoin.

    Ei kai kukaan väitäkään, että kaik­ki suorit­ta­va työ katoaa. Mut­ta jos siitä häviää 40–50 %, niin se jo riit­tää siihen, että yhteiskun­ta on raken­net­ta­va jotenkin muuten kuin työn tekemisen varaan.

  78. Otsikkoon viitat­en, pitäisiköhän mei­dän lopet­taa puhumi­nen mata­la­palkkatöistä ja siir­tyä keskustele­maan työ­nan­ta­jan näkemistä ihmistyön kokon­aiskus­tan­nuk­sista. Kek­sitään vaik­ka uud­is­sana “mata­lakus­tan­nustyö”. Käsit­teeseen ei liit­ty­isi niin paljon intohimoja.

    Työ­nan­ta­jalle on tärkeää, mitä työn teet­tämi­nen mak­saa, ei se, mitä työn­tek­i­jälle jää käteen. Toki vain, joskus sekin on työ­nan­ta­jalle tärkeää.

  79. Tero Tolo­nen: Yhdys­val­lois­sa joku muis­taak­seni ehdot­ti tuloveros­ta luop­umista kokon­aan – en tiedä miten se toimisi – mut­ta se ainakin ratkai­sisi tuon ilmoi­tus-ongel­man. Vero mak­set­taisi­in sit­ten vas­ta kun kulut­taa jotain. 

    Voin ker­toa: se ei toimisi.

    Sil­lä ei kerätä riit­tävästi vero­tu­lo­ja, pimeä talous kas­vaa järkyt­tävi­in mit­toi­hin, kun kokon­aiset tuotan­to- ja kulu­tus­ketjut astu­vat pois vero­tuk­sen ja valvon­nan piiristä, ja tulo- ja omaisu­userot räjähtävät käsi­in, kun varakkaat käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen lopet­ta­vat veron­mak­sun ja köy­hät joutu­vat maksumiehiksi.

    Ei ole kauhean yllät­tävää, että poli­it­tis­es­ti akti­ivis­ten, itse­val­tais­ten mil­jardööriv­el­jesten perus­ta­ma oikeis­tolib­er­taari aja­tushau­to­mo tuo­ta ehdottaa..

  80. Tero Tolo­nen: Olen­nainen kysymyshän tässä on se, että jos kansalainen saa jostain parin tun­nin tai parin päivän tai parin viikon hom­man, niin mikä moti­vaa­tio hänel­lä on ilmoit­taa verot­ta­jalle siitä, että on täm­möisen keikan ottanut vas­taan, ts. mitä iloa siitä henkilölle on?

    Ihan sama ongel­ma on joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, oli perus­tu­loa tai ei.

    Tero Tolo­nen:

    Tähän on jo kek­sit­ty mekanis­mi: yri­tys. Yksi lähtöko­h­ta voisi olla ajatel­la kaikkia oikeushenkilöitä kuten yrityksiä.

    Yri­tyk­sen hallinnol­liset velvol­lisu­udet ovat aika raskaat yksi­ty­ishenkilöille, muuten hyvä ajatus 🙂

  81. Jori Pus­ka: Työvoima tekee mato-ongen ja käy hake­mas­sa kalansa itse. Parin päivän päästä hänen arvon­sa nousee kum­masti kun veneen­o­mis­ta­jalle tulee nälkä.

    Elfvin­gin eis­merk­ki oli tetenkin otet­tu havain­nol­list­maan tilan­net­ta kap­i­tal­is­tis­esa markkinataloudessa.…

    Mato-ongel­la saa aikansa mukavasti kulutet­tua mut­ta ei leipää koko perheelle.

  82. Kan­nat­taa muuten lukea huolel­la Smithin Kan­so­jen varallisuudesta.Hän mm. huo­maut­ti, että oppin­ut on suun­nilleen samas­sa kuin ker­jäläi­nen . Yliopis­tol­lisen oppi­ar­von suorit­tanei­ta oli niin paljon, eikä kaikille riit­tänyt töitä.

    Smith myös huo,mautti, etä var­al­lisu­u­den lisääntuessä varan­to­jen (siis pääo­man ) tuot­to ale­nee. Pidämme tätä Marx­in havaintona)Samoin siitä, että taloudel­lisn kasvun lop­pues­sa köy­hien tilanne tulee etodel­la kurjaksi.

    Eritäin hyödylli­nen val­is­tusa­jat­telun luon­nonoikeu­teen perus­tu­va opus.

    Smith ei muuten kir­joit­tanut mitään talous­teo­ri­aa. Mainit­si vain markki­navoimien näkymät­tömän käden. (dead hand?)

    Ja olin myös lukev­inani, että ei suinkaan vien­ti vaan koti­mainen kysyn­tä on hyv­in­voin­nin avain.

    Olen luon­nol­listi lukenut Smith­miä key­ne­siläisyy­den vääristämil­lä silmillä.

  83. Lakkaut­takaa asum­is­tu­ki ja työ­markki­natu­ki ja kor­vatkaa ne palkkatuella.

  84. Jos tekee ver­tailu­parin Sak­san mini­jobeista ja suomen kuntout­tavas­ta työ­toimin­nas­ta, niin miltä se ver­tailu näyttää?

  85. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Lakkaut­takaa asum­is­tu­ki ja työ­markki­natu­ki ja kor­vatkaa ne palkkatuella. 

    Miten olisi ihan per­in­teinen hätäa­putyö? Eikö yrit­täjien tukem­i­nen valikoiden ole yrit­täjyy­den näkökul­mas­ta han­kala kysymys? Vai mak­saisiko val­tio ilmaisia tai halpo­ja työn­tek­i­jöitä kaikille työ­nana­jille sit­tenkin, kun astumme mas­satyöt­tömyy­den vaiheeseen?

    Esimerkik­si lumitöi­den teet­tämi­nen lapi­o­hom­mi­na lisäisi työl­lisyyt­tä. Ei tarvit­sisi trak­tor­eil­la jurruuttaa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4t%C3%A4aputy%C3%B6t

    Jos keinotekois­es­ti tah­do­taan ihmisiä työl­listää, on luo­ma­l­la luo­ta­va yksinker­taisia töitä, mis­tä Sak­san esimerkkikin kertoo. 

    http://urly.fi/F6r

  86. Ft maail­mal­ta:
    Jos tekee ver­tailu­parin Sak­san mini­jobeista ja suomen kuntout­tavas­ta työ­toimin­nas­ta, niin miltä se ver­tailu näyttää?

    Mini­jobeis­sa on tarkoi­tus tehdä oikei­ta töitä yri­tys­ten palveluk­ses­sa, ja niistä mak­se­taan alle 450 € kuus­sa palkkaa.

    Kuntout­ta­va työ­toim­inta on sosi­aali­palvelua, jos­ta ei mak­se­ta palkkaa. Lain mukaan se ei saa kor­va­ta oikeaa työtä, eikä sitä saa tehdä yri­tyk­sis­sä. Lakia kuitenkin riko­taan jatkuvasti.

  87. Blogikir­joit­ta­ja: Ei kai kukaan väitäkään, että kaik­ki suorit­ta­va työ katoaa. Mut­ta jos siitä häviää 40–50 %, niin se jo riit­tää siihen, että yhteiskun­ta on raken­net­ta­va jotenkin muuten kuin työn tekemisen varaan.

    Noin halu­aisin minäkin asian nähdä. Se vain, että tule­vaisu­udessa mon­en­laista hup­pailua tul­laan kut­sumaan työk­si. Kalle Pää­talon isäkin taisi olla sitä mieltä, että pojan pitäisi tehdä kir­joit­tamisen sijaan töitä.

    Siteer­aan tässä Björn Wahlroosia joka puhui juuri liikemiesy­hdis­tyk­sen 120-vuotisjuhlassa.
    “Työ­paikko­ja voi syntya kuin­ka paljon tahansa kun­han vaan insti­tu­tion­aaliset olo­suh­teet vero­tuk­sen suh­teen ja hin­tata­so ovat oikeat”

  88. Palkataan työt­tömät mata­lal­la pal­ka­lla ja karenssin uhal­la sei­so­maan TE-keskusten pihoil­la asennossa. 

    Täl­löin kukaan ei pääse hyö­tymään hei­dän mata­las­ta palka­s­taan, eivätkä he var­mas­tikaan pol­je kenenkään palkko­ja (ongel­ma, joka tun­tuu ole­van vasem­mis­tolle pääasialli­nen huole­nai­he näisäs matalapalkkatöissä).

    Tämän jäl­keen työn­teon kan­nus­teet ovat jälleen kun­nos­sa ilman, että kap­i­tal­isti tek­isi fyrkkaa. 

    Tämähän on työtömille, oikeis­tolle ja vasem­mis­tolle aivan täy­delli­nen win-win-win-tilanne!

  89. Blogikir­joit­ta­ja:

    Esimerkik­si lumitöi­den teet­tämi­nen lapi­o­hom­mi­na lisäisi työl­lisyyt­tä. Ei tarvit­sisi traktoreilla .

    Ei onnis­tu!

    Viime tal­ve­na joku yrit­ti käyt­tää tur­va­paikan­hak­i­joi­ta put­saa­maan kadun­var­sia. Ei voin­ut, sil­lä noi­hinkin töi­hin tarvi­taan joku eri­tyi­nen “kat­u­aluelu­men­lu­on­tidiplo­mi”.

  90. Sylt­ty:Täl­löin kukaan ei pääse hyö­tymään hei­dän mata­las­ta palkastaan

    Eikö työt­tömien hyö­dyn­tämisen ongel­ma liity siihen, että yhtäältä mata­lasti koulute­tut ajau­tu­vat yhteiskun­nan puo­lior­jik­si ja toisaal­ta yhä pätevämpi työvoima ajau­tuu tukitöihin?

    Jär­jestelmän kai kuitenkin pitäisi olla sil­lä taval­la oikeu­den­mukainen, että mukana oli­si­vat niin mata­lasti koulute­tut kuin nämä korkeasti koulutetutkin:

    http://www.akava.fi/files/19182/01_B_Tyottomat_koulutusaloittain_yleisimmat_akavalaistutkinnot.jpg

    Onko ole­mas­sa perustet­ta, mik­si työtön­tä mais­te­ria tai muu­ta koulutet­tua ei voisi pistää tekemään opet­ta­jan sijaisu­ut­ta tukia vas­taan? Nythän niitä tekevät mm. opiske­li­jat. Tuil­la opet­ta­va mais­teri olisi ope­tus­toimelle muka­va mah­dol­lisu­us säästää.

  91. Sylt­ty:
    Palkataan työt­tömät mata­lal­la pal­ka­lla ja karenssin uhal­la sei­so­maan TE-keskusten pihoil­la asennossa. 

    Täl­löin kukaan ei pääse hyö­tymään hei­dän mata­las­ta palka­s­taan, eivätkä he var­mas­tikaan pol­je kenenkään palkko­ja (ongel­ma, joka tun­tuu ole­van vasem­mis­tolle pääasialli­nen huole­nai­he näisäs matalapalkkatöissä).

    Tämän jäl­keen työn­teon kan­nus­teet ovat jälleen kun­nos­sa ilman, että kap­i­tal­isti tek­isi fyrkkaa. 

    Tämähän on työtömille, oikeis­tolle ja vasem­mis­tolle aivan täy­delli­nen win-win-win-tilanne!

    Itseasi­as­sa jotain täl­läistä voisi aivan hyvin toteut­taa. Mut­ta sen sijaan, että seisote­taan asen­nos­sa, voitaisi­in toteut­taa vapaae­htoistyötä rahkei­den mukaan. 

    Yksi täl­läi­nen voisi olla Zooni­versen kaltaisi­in tutkimus­pro­jek­tei­hin osal­lis­tu­mi­nen. Pere­hdy­tys kestää viisi min­u­ut­tia ja yhdessä päivässä seu­loo suuren määrän dataa.

    Toisin sanoen työt­tömiä voisi käyt­tää apuna tieteen tekemisessä esimerkik­si juurikin datan käsittelyssä. 

    Zooni­vers­essä voit vaikka­pa tarkas­taa Mar­sista otet­tu­ja kuvia ja merk­itä niihin yksinker­taisel­la verkko­sivu­työkalul­la, että onko kuvas­sa jotain tiet­tyä maan­pin­nan muodostumaa. 

    Eräässä pro­jek­tis­sa taas on maan kier­toradal­ta otet­tu­ja kuvia, joista pitää bon­ga­ta pil­viä. Tähän pystyy kuka tahansa, jol­la on vähin­tään yksi raa­ja ja toim­intakun­toiset silmät.

    Met­sästyk­ses­tä pitävät työt­tömät voisi­vat ottaa osaa riista­lasken­toi­hin, riis­taruok­in­toi­hin ja yleiseen havain­to­jen tekoon.

    Henkilöko­htais­es­ti voisin osal­lis­tua vapaae­htois­es­ti vaikka­pa vael­luskalala­jien kutu­aluei­den kunnostuksiin.

    Maail­mas­sa on val­tavasti työtä jolle ei ole tek­i­jöitä ja johon ei kan­na­ta palkata vak­i­tu­ista työntekijää.

    Joitakin ongel­mako­htia:

    a) pere­hdy­tyk­sen pitäisi olla nopea
    b) työt­tömän ei pitäisi joutua mak­samaan jär­jeste­lyku­lu­ja, kuten polt­toainei­ta tai työkaluja
    c) jonkun täy­tyy olla vastuussa
    d) miellekkäi­den pro­jek­tien riittävyys

  92. Jus­si Lep­pä­nen: N
    ———-
    Siteer­aan tässä Björn Wahlroosia joka puhui juuri liikemiesy­hdis­tyk­sen 120-vuotisjuhlassa.
    “Työ­paikko­ja voi syntya kuin­ka paljon tahansa kun­han vaan insti­tu­tion­aaliset olo­suh­teet vero­tuk­sen suh­teen ja hin­tata­so ovat oikeat”

    Tämä klas­sisen talaous­teo­ri­an ole­tus, joka ei vältämät­tä poidä paikkaansa. Tuot­tavu­u­den nouste­sa se edel­lyt­tää kulu­tuk­sen nousua ja myös tyäön­tek­i­jöi­den riittvää kulutuskykyä.

    Väin’ Lin­na kiteyt­ti asian hyvin:“Keynes tote­si, etä ker­jököiselle ei voi myy­dä mitään.”

    Milenki­in­toista on, että Sveitis­sä on sekä täsy­työl­lisyys että korkea palkkata­so, myös usorit­tavalle por­taalle. (Ja korkea hinttaso9.

    Täystyöl­lisyyyt­tä on taidet­tu ylläpitää potki­mal­la vierastyövoimaa ulos,kun siät ei enää tarvitti.

  93. Toden­näköis­in­tä on, että maail­mas­ta katoa­vat yksinker­taiset , mata­lan tuot­tavu­u­den työt

    Ainakin tähän saak­ka on käynyt niin, paimen­po­jan kor­va­si­vat piikki­lan­ka ja sähköpaimen
    Mar­jo­ja poim­i­taan vielä käsin, mut­ta se on vain kehit­tymät­tömyyt­tä, val­taosa maail­man mar­joista poim­i­taan koneelliseti

  94. Omn myös kyse­nalaista suos­tukko esim 20–30 % kansa­ta tekemään työtä alle torihintojen ?

    Jos ei ole parem­mas­ta tule­vaisu­ud­es­ta niin osa kansas­ta radikalisoituu ja rupeaa kap­inaan , joka johtaa vallankumoukseen

    Lop­putule­ma voi olla hyvin arvaamaton

    1. Liian cvan­ha, suos­tuuko 20 — 30 % kansas­ta elämään työ­markki­nat­uen varas­sa työt­töminä, vai voisiko sekin johtaa radikalisoi­tu­miseen ja kap­inaan. Ker­ro mitä pitäisi tehdä?

  95. teekkari: Perus­tu­lo­ma­lli­nen mata­la­palkkatyön tukem­i­nen­han kohdis­tuu automaat­tis­es­ti kaikki­in työn­tek­i­jöi­hin, ja sää­tyy por­taat­tomasti vero­tuk­sen kau­ta. Se on jär­jestelmään sisään­raken­net­tu omi­naisu­us, enkä näe mik­si “ammat­ti­laisen” pitäisi olla yhtään enem­pää suo­jas­sa palkkak­il­pailul­ta kuin ammat­ti­maisen palvelutyöntekijänkään.

    En näe mitään syytä, mik­si mata­la­palkkaista työtä pitäisi kohdel­la mil­lään lail­la eri­tavoin kuin mitään muu­takaan työtä. Mut­ta tukea (tai kos­ka kyseessä on lähin­nä veroki­ila, vähem­män kep­piä) mata­lam­man tuot­tavu­usas­teen työt tarvit­se­vat, kos­ka muuten ne tehdään tehot­tomasti itsepa­lvelu­na, ja kaik­ki kärsivät.

    Perus­tu­lon ja mata­la­palkkat­uen ero on, että perus­tu­loa saisi­vat kaik­ki, ja mata­la­palkkatukea vain työtä tekevät. En ymmär­rä, mik­si pääo­mia omis­tavien varhaista eläköi­tymistä pitäisi tukea perus­tu­lol­la, mut­ta ymmär­rän mik­si veroki­ila (ml. sivuku­lut) pitäisi saa­da pois pien­im­mistä palkoista.

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian cvan­ha, suos­tuuko 20 – 30 % kansas­ta elämään työ­markki­nat­uen varas­sa työt­töminä, vai voisiko sekin johtaa radikalisoi­tu­miseen ja kap­inaan. Ker­ro mitä pitäisi tehdä?

    Työn jakami­nen on 100 vuot­ta van­ha keksin­tö, vahinko ettei sitä ole oival­let­tu Suomessa.

    Suo­mi lie­nee ain­oa maa, jos­sa pyritään työaikaa pidentämään.

    Ja tuos­sa näkyi ver­tailu palkko­jen kehi­tyk­ses­tä, Suomes­sa kehi­tys oli negati­ivi­nen, muual­la positiivinen

    Ei ole ihme , jos bkt sakkaa kun palk´kkoja leikataan. Muual­la syn­tyy kasvua kun palkka­sum­ma kasvaa

  97. Blogikir­joit­ta­ja: Onko ole­mas­sa perustet­ta, mik­si työtön­tä mais­te­ria tai muu­ta koulutet­tua ei voisi pistää tekemään opet­ta­jan sijaisu­ut­ta tukia vastaan? 

    Ihan se yleinen peruste, että ketään työtön­tä ei tule lait­taa tekemään palkat­ta töitä, joista nor­maal­isti mak­se­taan palkkaa. Mikäli näin tehtäisi­in, kaik­ki palkkatyö muut­tuisi palkat­tomak­si. Itse asi­as­sa — ja har­mi kyl­lä — tämä on jo tapahtumassa.

  98. Tämä kom­ment­tio­sio pur­suaa 70-luku­laista maail­manku­vaa jos­sa miehen työ on miehen mit­ta ja töi­hin pääsee kuka vain jos halu­aa. Mietitään ilmeisen vakavis­saan temp­putyöl­listämisen etu­ja ja koulu­tuk­sen kar­simista ikäänkuin koulus­sa käytäisi­in töitä varten.

    Eiköhän näitäkin asioi­ta kan­nat­taisi ajatel­la sen reali­teetin mukaan että väistämät­tä — siis täysin riip­pumat­ta mis­tään mitä kukaan tänään tekee tai päät­tää — työt­tömyyspros­ent­ti tulee ole­maan vuon­na 2100 yli 99%, luul­tavasti maail­man­laa­juis­es­ti. Tämä sik­si, että työn absolu­ut­ti­nen tarve maail­mas­sa läh­estyy nol­laa koko ajan tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen vuok­si. Sen sijaan että mietitte uusia temp­putyöl­listämisen muo­to­ja ja miten mais­ter­it saadaan alen­tu­maan siivoo­jik­si, suosit­telisin pohti­maan miten yhteiskun­ta valmis­tel­laan toim­i­maan aikana jol­loin enää vain paras pros­ent­ti työn­hak­i­joista kel­paa minkään­laisi­in töihin.

  99. Markku af Heurlin: Milenki­in­toista on, että Sveitis­sä on sekä täsy­työl­lisyys että korkea palkkata­so, myös usorit­tavalle por­taalle. (Ja korkea hinttaso9.
    Täystyöl­lisyyyt­tä on taidet­tu ylläpitää potki­mal­la vierastyövoimaa ulos,kun siät ei enää tarvitti.

    Muis­tan kauan kauan sit­ten luke­neeni, että Sveit­si on esimerk­ki maas­ta, joka on pilat­tu liial­la maahanmuutolla.

    Luulen silti, että yleisel­lä tasol­la eri maid­en men­estyk­seen vaikut­taa enem­män geopoli­it­ti­nen niiden sijain­ti. Jos Suomikin sijait­sisi vau­raan pohjois-Ital­ian ja etelä-Sak­san välis­sä mei­dän olisi paljon helpom­pi pärjätä. 

    Kyse on siis siitä syn­tyykö tänne tai ympäristöömme työl­listäviä klus­tere­i­ta — meri­te­ol­lisu­us on yksi täm­möi­nen, nous­sut otsikoi­hin taas hyvien tilausten vuoksi.

  100. sole­noi­di: Tämä kom­ment­tio­sio pur­suaa 70-luku­laista maail­manku­vaa jos­sa miehen työ on miehen mit­ta ja töi­hin pääsee kuka vain jos halu­aa. Mietitään ilmeisen vakavis­saan temp­putyöl­listämisen etu­ja ja koulu­tuk­sen kar­simista ikäänkuin koulus­sa käytäisi­in töitä varten.

    Ei se työl­listymi­nen ollut itses­tään selvää 70-luvul­lakaan. Ruot­si­in jou­tui lähtemään liki 400000 ja muual­la maail­maan 100000–150000 henkeä

    Ja silti työt­tömiä oli 70-luvun jälkipuolel­la liki 300000.

    Ja työelämä oli hyvin epä­vakaa­ta, potkut tuli­vat, jos naa­ma ei miel­lyt­tänyt pomoa .

    Pätkä ja silp­putyöt oli­vat yleisiä ja palkkasaata­vat oli­vat epä­var­mo­ja saatavia

    Näin se aika kul­taa muistot

  101. R. V.: Ihan se yleinen peruste, että ketään työtön­tä ei tule lait­taa tekemään palkat­ta töitä, joista nor­maal­isti mak­se­taan palkkaa. Mikäli näin tehtäisi­in, kaik­ki palkkatyö muut­tuisi palkat­tomak­si. Itse asi­as­sa – ja har­mi kyl­lä – tämä on jo tapahtumassa.

    No höpö höpö sen­tään. Jo Stal­in­in Neu­vos­toli­itossa huo­mat­ti­in, ettei se palkaton työvoima nyt sit­ten ihan lop­pu­jen­lopuk­si niin tehokas­ta ollutkaan.

    Voit aivan hyvin mil­loin tahansa lait­taa palkat­tomat jant­ter­it kil­paile­maan mei­dän kanssa. Takaan että ennem­min tai myöhem­min te häviätte ne hommat.

  102. Sylt­ty: Voit aivan hyvin mil­loin tahansa lait­taa palkat­tomat jant­ter­it kil­paile­maan mei­dän kanssa. Takaan että ennem­min tai myöhem­min te häviätte ne hommat.

    Hau­taus­maat ovat täyn­nä kor­vaa­mat­to­mia. Ennem­min tai myöhem­min jokainen voit­ta­ja on löytänyt parem­pansa, kor­vaa­mat­to­mia ei ole.

    Eivätkä kaik­ki voit­ta­jat ole tavoitelleet rahaa esim maail­man yleisn pc-käyt­töjär­jestelmä eli Lin­ux kehitelti­in talkoilla

    Ja työelämä on opet­tanut, että kaik­ki ovat korvattavissa.Kun avain­henkilö kuolee niin jol­lakin hänet on korvattava.Samanlaista ei löy­dy, mut­ta kor­vaa­va jär­jeste­ly kyllä.

    Ja jos “kor­vaam­a­ton” fir­ma menee konkurssi­in niin ei oike­as­sa elämässä jäädä itkemään men­neen perään vaan kor­vataan uudella

    Uusi on aina parem­pi kuin entinen

  103. Liian van­ha:
    Näin se aika kul­taa muistot 

    Näin­pä. Sitä auvois­in­ta aikaa kesti var­maankin noin vuodes­ta 1980 about vuo­teen 1990 eli vain 10 vuotta.

  104. Mielestäni on perustel­tua pohtia tätä myös tukien mak­sajien kannal­ta, kos­ka he elät­tävät sadat tuhan­net työikäiset ihmiset. Edelleen olen sitä mieltä, että vastik­keet­toman tuen sijaan olisi reilumpaa heitä kohtaan, että sen tuen vasti­neek­si pitäisi tehdä jotain yhteiskun­taa edis­tävää ja yleishyödyl­listä työtä.

    Juuri tänään uuti­soiti­in, että Suomes­sa on 150 000 “piilo­työtön­tä” eli työtön­tä, jot­ka eivät ole neljään viikkoon hak­e­neet töitä.

    Niin, luitte oikein.

    Neljään viikkoon eivät ole hak­e­neet töitä.

    Eivät ole hak­e­neet töitä.

    Mut­ta neljän viikon ajal­ta mak­se­taan var­masti työt­tömyysko­r­vaus, toimeen­tu­lo­tu­ki, asum­is­tu­ki ja ehkä jotain muu­takin tukea vielä kau­pan päälle.

  105. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Mielestäni on perustel­tua pohtia tätä myös tukien mak­sajien kannal­ta, kos­ka he elät­tävät sadat tuhan­net työikäiset ihmiset. 

    Tai sit­ten asian voi nähdä niin, että täl­lä het­kel­lä töitä tekevät eivät anna työt­tömille reilua mah­dol­lisu­ut­ta tehdä omaa osu­ut­taan töistä (ja saa­da omas­ta osu­ud­estaan palkkaa), jol­loin on vain oikeu­den­mukaista, että he mak­sa­vat myös työt­tömien elämän. Tässä työt­tömien elinkus­tan­nusten mak­samisen sijaan vai­h­toe­htona on siis töi­den tasaisem­pi jakami­nen, jol­loin työt­tömien määrä saadaan lasku­un vaik­ka kansan­talouden tasol­la työ­tun­nit pysyvät samoina. Tulon­jako on myös täl­löin tasaisempi.

    Onko esit­tämäni näke­mys mielestäsi jotenkin väärä? Jos on, niin miten?

  106. Työvoima­pu­lan takia on lisät­tävä maa­han­muut­toa, minkä seu­raa­muk­se­na tulee olla matalapalkkatuki.

  107. Liian van­ha:

    Eivätkä kaik­ki voit­ta­jat ole tavoitelleet rahaa esim maail­man yleisn pc-käyt­töjär­jestelmä eli Lin­ux kehitelti­in talkoilla 

    Niin ehkä aluk­si, mut­tei enää.

    https://www.linux.com/blog/top-10-developers-and-companies-contributing-linux-kernel-2015–2016

    ***
    Com­pa­ny Changes Per­cent of total
    Intel 14,384 12.9%
    Red Hat 8,987 8.0%
    None 8,571 7.7%
    Unknown 7,582 6.8%
    Linaro 4,515 4.0%
    Sam­sung 4,338 3.9%
    SUSE 3,619 3.2%
    IBM 2,995 2.7%
    Con­sul­tants 2,938 2.6%
    Rene­sas Elec­tron­ics 2,239 2.0%
    ***
    Tuskin Lin­ux olisi koskaan saavut­tanut ase­maansa ilman voit­toa havit­tele­via suuryrityksiä.

  108. Liian van­ha: Hau­taus­maat ovat täyn­nä kor­vaa­mat­to­mia. Ennem­min tai myöhem­min jokainen voit­ta­ja on löytänyt parem­pansa, kor­vaa­mat­to­mia ei ole. 

    Miten tämä vuo­da­tus liit­tyy palkat­toman ja pal­ka­llisen työvoiman tuottavuuseroon? 

    Ei mei­dän tarvitse pelätä ilmaishar­joit­telijoi­ta. Jos on pätevä tek­i­jä, on jo palkkatöis­sä. Mikäli kaipaisin ilmaista työvoimaa, sitä tulisi, kun vain oven avaisi. Työkkärin kurssien kaut­ta (syksyk­si tar­jot­ti­in ilmaishar­joit­telijoi­ta, ei otet­tu), ilmaisia opiske­li­ja-har­joit­telijoi­ta riit­täisi jne. Mut­ta kun ei se oikein kan­na­ta, ellei aio miestä har­joit­telun jäl­keen palkata.

    Jos hom­ma toimisi samal­la taval­la kuin vasem­mis­ton orjafan­ta­siois­sa, niin voisi­han tuos­sa yhtä har­joit­teli­jaa aina pitää. Mut­ta kun en näe ilmaistyövoimaa tuot­ta­vana, niin ei kannata.

  109. R. V.:Tässä työt­tömien elinkus­tan­nusten mak­samisen sijaan vai­h­toe­htona on siis töi­den tasaisem­pi jakami­nen, jol­loin työt­tömien määrä saadaan lasku­un vaik­ka kansan­talouden tasol­la työ­tun­nit pysyvät samoina. Tulon­jako on myös täl­löin tasaisempi.

    Onko esit­tämäni näke­mys mielestäsi jotenkin väärä? Jos on, niin miten? 

    Kun ei työtä voi noin jakaa. Keskimääräi­nen työtön ei kel­paa keskimääräisen työn­tek­i­jän korvaajaksi. 

    Ääries­imerkkinä tästä ovat lääkärit. Mitä tapah­tuu, jos lääkärei­den työaikaa lyhen­netään? Löy­tyykö kortis­tos­ta sopivia henkilöitä tilalle?

    Ihan sama jut­tu se on melkein kaikissa hom­mis­sa. Ei niitä nyt vain voi tuos­ta vain men­nä jaka­maan ilman, että työn tehokku­us kär­sii ja paljon. Jos esimerkik­si 10 asiantun­ti­jan työaikaa vähen­netään ja nos­tetään henkilöstön määrä viiteen­toista, se tarkoit­taa että tarvi­taan 50% enem­män toimis­toti­laa, 50% enem­män rahaa työvä­lineisi­in, sof­t­aan, henkilöstöhallintoon, koulu­tuk­seen, pere­hdy­tyk­seen, ihan kaikkeen. 

    Kaik­ki niistä uusista on alus­sa keltanokkia, eikä puo­let kuitenki­aan pär­jää hommissaan.

    Onko tämä tehokas­ta? No ei ole. Kyl­lä myös tun­tipalkan pitäisi sil­loin ropista alaspäin.

  110. Sylt­ty: Kun ei työtä voi noin jakaa. Keskimääräi­nen työtön ei kel­paa keskimääräisen työn­tek­i­jän korvaajaksi. 

    Ääries­imerkkinä tästä ovat lääkärit. Mitä tapah­tuu, jos lääkärei­den työaikaa lyhen­netään? Löy­tyykö kortis­tos­ta sopivia henkilöitä tilalle?

    Ihan sama jut­tu se on melkein kaikissa hom­mis­sa. Ei niitä nyt vain voi tuos­ta vain men­nä jaka­maan ilman, että työn tehokku­us kär­sii ja paljon. Jos esimerkik­si 10 asiantun­ti­jan työaikaa vähen­netään ja nos­tetään henkilöstön määrä viiteen­toista, se tarkoit­taa että tarvi­taan 50% enem­män toimis­toti­laa, 50% enem­män rahaa työvä­lineisi­in, sof­t­aan, henkilöstöhallintoon, koulu­tuk­seen, pere­hdy­tyk­seen, ihan kaikkeen. 

    Kaik­ki niistä uusista on alus­sa keltanokkia, eikä puo­let kuitenki­aan pär­jää hommissaan.

    Onko tämä tehokas­ta? No ei ole. Kyl­lä myös tun­tipalkan pitäisi sil­loin ropista alaspäin. 

    Lis­taa­masi ongel­mat hyökkäävät tekemääsi olk­iukkoa vas­taan. En esimerkik­si vaat­in­ut ketään lyhen­tämään työaikaansa, ain­oas­taan ymmärtämään, että he olen­nais­es­ti vievät muil­ta mah­dol­lisu­u­den tien­ata elan­ton­sa ja mak­sa­vat tästä hyvästä muille työttömyyskorvausta.

  111. Sylt­ty: Ääries­imerkkinä tästä ovat lääkärit. Mitä tapah­tuu, jos lääkärei­den työaikaa lyhen­netään? Löy­tyykö kortis­tos­ta sopivia henkilöitä tilalle?

    Työt­tömän on otet­ta­va vas­taan mitä työtä tahansa, ei ehdos­sa puhuta mitään osaamisesta.

    Teuras­ta­jan on otet­ta­va lääkärin vir­ka vas­taan, jos työkkäri määrää

    Lääkäreistä liki 20% tekee osa-aikaa , se on paljon ver­rat­tuna keskimääräiseen 11 %:iin
    joten lääkärit ovat oival­ta­ne­et systeemin.

    Eri­tyis­es­ti nuoret lääkärit tekevät osa-aikaa

  112. Sylt­ty: Jos esimerkik­si 10 asiantun­ti­jan työaikaa vähen­netään ja nos­tetään henkilöstön määrä viiteen­toista, se tarkoit­taa että tarvi­taan 50% enem­män toimis­toti­laa, 50% enem­män rahaa työvä­lineisi­in, sof­t­aan, henkilöstöhallintoon, koulu­tuk­seen, pere­hdy­tyk­seen, ihan kaikkeen.

    Ajat­telet van­hanaikaises­ti, nykyään suun­taus on pois kop­pikont­tor­eista ja jopa avokonttoreista.

    Työpis­teitä on n puolelle ja työn­tek­i­jä ottaa sen paikan mikä on vapaana . Kun läh­es kaik­ki tekevät myös etäpäiviä niin tilavaa­timus tip­puu alle 5 m² per työntekijä

  113. Noin lääkärin työstä voin sanoa, että se taipuu erit­täin huonos­ti aika­palkkaan. Jos työaikaani piden­net­täisi­in 10%:lla, uskallan väit­tää tuo­tok­sen _pienenevän_ läh­es mil­lä hyvän­sä mit­tar­il­la mitat­tuna, pait­si tietysti työ­maal­la vietet­tyä aikaa mitat­taes­sa. Toisaal­ta jos työaikaani lyhen­net­täisi­in 25%, mikään ei muut­tuisi. Tästäkin on koke­mus­ta. Sik­sipä en teekään lyhen­net­tyä. Työmäärä on sama, joskus jopa suurem­pi, mut­ta palk­ka vaan pienempi.

    Käytän tilaisu­ut­ta myös kom­men­toidak­seni tekoä­lyn lääkrin työtä. Tässä ei pidä tui­jot­taa diag­nos­ti­ikkaa. Diag­noosit ovat enim­mäk­seen aivan ilmeisiä, ja niitä on yleen­sä jo valmi­ik­si enem­män kuin paljon. Koke­muk­seni mukaan yleis­lääkärin työstä n 80% on sen miet­timistä, mikä on järkevää juuri siinä tilanteessa.

  114. Liian van­ha:
    Työpis­teitä on n puolelle ja työn­tek­i­jä ottaa sen paikan mikä on vapaana . Kun läh­es kaik­ki tekevät myös etäpäiviä niin tilavaa­timus tip­puu alle 5 m² per työntekijä

    No tämä on taas täm­möi­nen tyhjän­päiväi­nen trendi.
    Läp­päri kainalos­sa taloa ympäri juok­se­vat työn­tek­i­jät hohhoi­jakkaa, no ehkä toimii hyvin jos­sain uus­me­di­a­toimis­tossa tai sof­t­at­alois­sa, jos­sa viis veisa­taan työn­tek­i­jöi­den har­tioista tai ranteista. 

    Läp­päri kun on niin surkea työvä­line, ettei sil­lä ole mitään rajaa, enkä ole kyl­lä koskaan näh­nyt mis­sään tren­di­toimis­ton esit­telyssä läp­pärei­den telakointiasemia.

    Kotikeit­tiön pöytä on kyl­lä epäer­gonomisen hart­ian-selän-ranteen-tap­pa­jatyöpis­teen kruunu! 

    Kaikkein kätev­in­tä on, että jokaisel­la on oma työpiste, mis­sä on omat kynät, paper­it, kan­siot ja ohjeet. Ja tietenkin kolme vähin­tään 24″, mielum­min 27″ näyt­töä. Takaan että työte­ho­ja tulee kun­nol­lisel­la työpis­teel­lä enem­män, neliöis­sä pihis­telemäl­lä voi säästää.

    Voihan sitä kaikkea trendikästä kokeil­la, mut­ta on ihan satavar­ma ettei nuo jää käyt­töön kuin hyvin pienel­lä osal­la yri­tyk­siä. Jos ei toimip­iste sijaitse Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa, on yksinker­tais­es­ti halvem­paa han­kkia riit­tävästi toimis­toti­laa ja kun­non työpisteet. 

    Tosin eivät kaik­ki yri­tyk­set ymär­rä työpis­tei­den päälle tuon taivaal­lista. Se ei tarkoi­ta, että työpis­teetön trendikont­tori olisi hyvä ratkaisu.

  115. PTT oli tutk­in­ut kohtaan­to-ongel­maa ja se pal­jasti tilastoharhan

    Ensin­näkin , 25 ‑30 % on palkat­to­mia feikki­työ­paikko­ja, niihin ote­taan henkilö puolek­si vuodek­si ja sen jäl­keen vai­hde­taan uusi uunotettava.

    Ja samat paikat ovat mon­en työn­välit­täjän lis­toil­la eli yksi paik­ka voi olla auki 3–10 välittäjällä

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ptt-osa-avointen-tyopaikkojen-kasvusta-tilastoharhaa/KX2av2r6

    Sama harha kos­kee vien­tiä, sil­lä palvelu­jen vien­nin tilas­toin­ti on heikkoa eikä täytä mitään laatu­vaa­timuk­sia . Tähän ryh­mään kuu­lu­vat esim IT-palvelut

    Niin­pä vien­ti on tilas­tois­sa ainakin 5 mil­jar­dia todel­lista pienempi

    Näyt­tää siltä, että Suomes­sa päätök­siä tehdään hutkimalla

  116. Liian van­ha:
    Lääkäreistä liki 20% tekee osa-aikaa , se on paljon ver­rat­tuna keskimääräiseen 11 %:iin
    joten lääkärit ovat oival­ta­ne­et systeemin.

    Eri­tyis­es­ti nuoret lääkärit tekevät osa-aikaa 

    Lääkärei­den kohdal­la osa-aikatyöhön on selvä syy. Se on korkeat palkat, joil­la lääkäri pär­jää mukavasti 2/3 tai 1/2 osa tulotasollakin.

    Vähän paradok­saalis­es­ti tehokkain tapa saa­da nuoret lääkärit tekemään enem­män töitä olisi palkko­jen alen­t­a­mi­nen, jol­loin muka­van elin­ta­son saamisek­si pitäisi enem­män töitä.

  117. No tämä on taas täm­möi­nen tyhjän­päiväi­nen trendi.
    Läp­päri kainalos­sa taloa ympäri juok­se­vat työn­tek­i­jät hohhoi­jakkaa, no ehkä toimii hyvin jos­sain uus­me­di­a­toimis­tossa tai sof­t­at­alois­sa, jos­sa viis veisa­taan työn­tek­i­jöi­den har­tioista tai ranteista.
    Läp­päri kun on niin surkea työvä­line, ettei sil­lä ole mitään rajaa, enkä ole kyl­lä koskaan näh­nyt mis­sään tren­di­toimis­ton esit­telyssä läp­pärei­den telakointiasemia.
    Kotikeit­tiön pöytä on kyl­lä epäer­gonomisen hart­ian-selän-ranteen-tap­pa­jatyöpis­teen kruunu!
    Kaikkein kätev­in­tä on, että jokaisel­la on oma työpiste, mis­sä on omat kynät, paper­it, kan­siot ja ohjeet. Ja tietenkin kolme vähin­tään 24″, mielum­min 27″ näyt­töä. Takaan että työte­ho­ja tulee kun­nol­lisel­la työpis­teel­lä enem­män, neliöis­sä pihis­telemäl­lä voi säästää.

    Vai­moni tekee etä­työtä 2 pv per viikko.Työpaikalla on telak­ka ja suuri näyt­tö ja enem­män tarvit­seville useita.

    Kun työase­mat ja telakat on stan­dar­d­oitu niin yhteen­sopivu­u­songelmia ei ole

    Myös kotona on työpiste suurine näyt­töi­neen ja näppiksineen

    Eikä vai­moni ole tarvin­nut juos­ta ympäri taloa, samas­sa kul­mauk­sesa on aina tyhjiä työpis­teitä vaik­ka työpis­teitä on vain n puolelle

    Työvä­li­neet ovat halvem­pia kuin 10 m² lisää tilaa

  118. Sekin pitää ottaa huomioon, että mitä kauem­min henkilö on pois­sa työelämästä, sitä vaikeam­paa on siihen palaaminen. 

    Pelkästään 40 tun­tia töitä viikos­sa voi äkkiseltään olla todel­la raskas koke­mus fyy­sis­es­ti ja henkises­ti. Koulu­tus ja osaami­nen rapis­tuu ajan myötä, ellei pysty koulut­ta­maan itseään ja työt­tömäl­lä ei ole tähän varaa ellei pääse TE-toimis­ton päätök­sel­lä opiskelemaan.

    Vaik­ka se työ olisi mitä tahansa, niin se kuitenkin pitää ihmisen mukana työelämässä toisin kuin työt­tömänä oleminen.

    Yri­tyk­set eivät voi alkaa hyvän­tek­i­jöik­si, joten jäl­jelle jää valtio. 

    Palkkatu­ki on mielestäni paljon reilumpi ratkaisu kuin se, että nos­te­taan tukia ja ollaan kotona.

    Joku yhteiskun­tati­eteil­i­jä osaisi var­maan ker­toa, että onko työt­tömiä ja palkkat­uel­la työsken­tele­vien ero­ja tutkit­tu Suomessa.

    Olen muuten itse ollut palkkat­uel­la töis­sä ja tuol­loin net­topalkkani oli 900 euroa kuukaudessa. Se oli työt­tömyys­jak­son jäl­keen luk­sus­ta ja uusien ihmis­ten kohtaami­nen piristi todel­la paljon.

  119. Catili­na: Koke­muk­seni mukaan yleis­lääkärin työstä n 80% on sen miet­timistä, mikä on järkevää juuri siinä tilanteessa.

    Tämä var­maan pitää jokapäiväisessä työssä paikkansa. Tekoä­ly aut­taisi kuitenkin tilanteis­sa, jot­ka eivät ole jokapäiväisiä.

    Catili­na: Käytän tilaisu­ut­ta myös kom­men­toidak­seni tekoä­lyn lääkrin työtä. Tässä ei pidä tui­jot­taa diag­nos­ti­ikkaa. Diag­noosit ovat enim­mäk­seen aivan ilmeisiä, ja niitä on yleen­sä jo valmi­ik­si enem­män kuin paljon.

    Siinäpä se, minkä niistä val­it­set. Se ei ole vält­tämät­tä oikea.

    Oman lähipi­iri­ni diag­noosi­his­to­ri­as­sa on turhan paljon vääriä veikkauk­sia. Yhdessä oireet tulkit­ti­in migreeniksi, vaik­ka kysymys oli ahdaskul­maglaukoomas­ta (hoito viivästyi 12 h), toises­sa väsymys ja alati tois­tuneet suuret mustel­mat tulkit­ti­in “per­heon­gel­mak­si”, vaik­ka kysymys oli leukemi­as­ta (hoito viivästyi 5 kk) , kol­man­nes­sa tapauk­ses­sa pitkit­tynyt­tä rip­u­lia ja lai­h­tu­mista hoidet­ti­in tehokkail­la suolen toim­intaa lamaav­il­la lääkkeil­lä, jol­loin pak­susuolen syövän toteami­nen ja hoidot viivästyivät 6 kuukaudel­la, jne.

    Ahdaskul­maglaukooma olisi voitu tode­ta muu­ta­man euron silmän­paineen­mit­tauk­sel­la, leukemia muu­ta­man kympin veriko­keel­la, pak­susuolen syövän toteami­nen olisi toki vaat­in­ut kalli­im­paa colonoskopi­aa, mut­ta ei kai tääl­lä Suomes­sa ter­veet kuukau­sia ripuloi…

    Virheitä sat­tuu meille kaikille, joten kai myös lääkäreille. Väit­teeni on, että tekoä­ly diag­nos­ti­ikan tuke­na vähen­täisi virheitä oleel­lis­es­ti. Ennen kaikkea se aut­taisi kyseenalais­ta­maan “melkein kaik­ki täs­mää” ‑diag­noose­ja.

  120. Liian van­ha:
    Kaikkein kätev­in­tä on, että jokaisel­la on oma työpiste, mis­sä on omat kynät, paper­it, kan­siot ja ohjeet.

    Toki kai myös rei­jitin, nito­ja ja paper­ili­it­tim­iä…? Ja pul­lolli­nen kor­jaus­lakkaa jol­la saa vuo­den 1982 kalen­terin päivitet­tyä nykypäivään.…?

  121. Lau­ri Kumpu­lainen: Pelkästään 40 tun­tia töitä viikos­sa voi äkkiseltään olla todel­la raskas koke­mus fyy­sis­es­ti ja henkises­ti. Koulu­tus ja osaami­nen rapis­tuu ajan myötä, ellei pysty koulut­ta­maan itseään ja työt­tömäl­lä ei ole tähän varaa ellei pääse TE-toimis­ton päätök­sel­lä opiskelemaan.

    Enpä ole vielä koskaan palkan­nut ihmistä, joka osaisi kaiken työhön­sä liittyvän.Jopa talon sisältä tehtävssä rekry­toin­nis­sa joutuu ihmisen koulut­ta­maan työhön,toki helpom­min kuin ulkoa tulleen.

    Asiantun­ti­ja ja jopa toim­i­tusjo­hta­ja on ensin pere­hdytet­tävä taloon ja saata­va ajat­tele­maan talon ongelmia ja suuntaa

    Ei koulun­penkiltä valmis­tu valmi­ita ihmisiä eikä niitä löy­dy työelämästäkään.

    Ja useim­mil­la on nykyään har­ras­tuk­sia ja/tai osal­lis­tuu vapaae­htois­toim­intaan . Niis­säkin pelataan sään­nöil­lä ja ne pitävät elämän­ryt­miä yllä.

    Suurin ongel­ma tule niille, jot­ka tip­pu­vt peruspäivärahan/sossun rahalle , se eristää ihmisen yhteiskun­nas­ta, kos­ka harrastukset/vapaaehtoistoiminta on lopettetava.

    Työkkäri edis­tää eristäy­tymistä jakele­mal­la vapaae­htois­toimin­nas­ta karensse­ja mielivaltaisesti

    Kun karensse­ja ei ole saatu tarpeek­si täl­lä keinoin niin on kek­sit­ty haas­tat­telu eli yksi­ty­isille yri­tyk­sille mak­se­taan likaises­ta työstä kor­vaus­ta eli jokaises­ta karenssista saa toden­näköis­es­ti palkkion.Se säästää työttömyyskorvauksissa

    Ilman näitä lisäkarensse­ja ei säästö­tavoite toteudu

  122. Gia­r­diniera: Toki kai myös rei­jitin, nito­ja ja paper­ili­it­tim­iä…? Ja pul­lolli­nen kor­jaus­lakkaa jol­la saa vuo­den 1982 kalen­terin päivitet­tyä nykypäivään….?

    Tietenkin tarvi­taan kaik­ki nuo ja myös tasku­laskin. Mut­ta nykyään kyl­lä käytetään kor­jaus­rol­le­ria eikä mitään lakkaa 🤓

  123. Gia­r­diniera: Toki kai myös rei­jitin, nito­ja ja paper­ili­it­tim­iä…? Ja pul­lolli­nen kor­jaus­lakkaa jol­la saa vuo­den 1982 kalen­terin päivitet­tyä nykypäivään….?

    Paperin käyt­tö väheni 90-luvul­la 2010 ‑luvul­la paper­il­la ei juuri asioi­da muual­la kuin asi­akas­palveluis­sa, han­k­in­nas­sa ja lakiosos­tol­la ja jonkin ver­ran HR:ssa.

    Ohjeet ja man­u­aalit ovat olleet sähköisiä jo ainakin 15 vuotta .

    Kalen­ter­itkin löy­tyvät netistä ja läp­päril­lä voi tehdä kor­jauk­set ilman lakkaa.

    Toimis­to­tarvikkei­ta saa respan noutohyllystä,jos tarvit­see, mut­ta näyt­tää riit­tävän kynä ja pari-kolme ruutuvihkoa

  124. Taitaa johtua tuos­ta paperit­to­muud­es­ta, että nykyään tun­tuu tule­van niin paljon turhia virheitä.

    Tilasin pult­te­ja ja mut­tere­i­ta, sain vääränkokoisia. Tilasin palve­li­men, tuli väärät osat ja rikkinäiset muis­tit, viime viikol­la saati­in mak­suke­hoi­tus laskus­ta, joka oli jo aikapäiviä sit­ten mak­set­tu ja niin edelleen ja niin edelleen. Tun­tuu että myyjät tekevät tar­jouk­set ja lyövät ent­ter­iä vilkaise­mat­ta, mitä tulikaan kirjoitettua.

    Taas saati­in ohjeis­tus­ta, joiden etu­sivul­la oli selviä virheitä, sel­l­aisia, jot­ka olisi kyl­lä heti huo­man­nut, jos ohjeet olisi tulostanut ja lukenut. 

    Merkit­tävä osa työa­jas­tani kuluu siihen, että kor­jaan tois­t­en tekemiä virheitä.

    En muista, että 10v sit­ten tilauk­seen kuin tilauk­seen olisi jäänyt virheitä. Toisaal­ta, sil­loin tuli tilail­tua kaiken­laista vähem­män, ehkä aika kul­taa muis­tot. Tun­tuu siltä että tänä päivänä mikään ei mene ker­ral­la putkeen. 

    Sik­si olen sitä mieltä, että tark­istamista varten kaikkein paras­ta on tulostaa ne lap­puset ja lukea paperi­sta punakynän kanssa. PDF-doku­men­tista ei kukaan löy­dä niin hyvin virheitä. Jos ihmiset lopetaisi­vat tämän kaiken­laisen säh­läämisen ja hutiloin­nin, nousisi työn tuot­tavu­us vähin­tään sen 5%.

    Pitää lopet­taa mar­mat­ta­mi­nen, min­ul­la on tuos­sa pöy­däl­lä parin sadan sivun paperipink­ka, joka pitää lukea läpi, tark­istaa ja kom­men­toi­da. Ja tietenkin punakynän ja kor­jaus­rol­lerin avulla.

  125. Osmo Soin­in­vaara: «

    En käy stokkalla, enkä ylipään­sä val­itse ruokakaup­paani kas­san odotusa­jan vaan kau­pan valikoiman ja etäisyy­den perusteella.

    Eläk­keel­lä ole­valle ex-kansane­dus­ta­jalle/min­is­ter­ille täl­laiset kri­teer­it saat­ta­vat olla out­o­ja, kos­ka aikaa ja rahaa on.

    Jos joku uskoo, että Suo­mi nousee kaup­pa-apu­lais­ten palkkaa laske­mal­la, niin nos­takoon käten­sä ylös. NYT!

  126. Liian van­ha: Paperin käyt­tö väheni 90-luvul­la 2010 ‑luvul­la paper­il­la ei juuri asioi­da muual­la kuin asi­akas­palveluis­sa, han­k­in­nas­sa ja lakiosos­tol­la ja jonkin ver­ran HR:ssa.

    Ja sat­tuneesta syys­tä eräin osin on palat­tu paperisi­in koneel­la kir­joitet­tui­hin asi­akir­joi­hin sekä kuri­ir­ili­iken­teeseen. Myös sähköi­nen kalen­teri on kauhis­tus eräille henkiöille.

  127. “Neljään viikkoon eivät ole hak­e­neet töitä.
    Eivät ole hak­e­neet töitä.”

    Olen jo täl­lainen van­hempi täti-ihmi­nen, enkä ole koskaan ollut varsi­nais­es­ti työtön.

    Sen sijaan tun­nen monia nuo­ria, jot­ka ovat sitä parhail­laan, ja ymmär­rän erit­täin hyvin, että hakuin­to hiipuu, kun kuukausi­in ei tule yhtään kut­sua edes mata­la­palk­ka-alan haas­tat­telu­un, vaik­ka kyseessä olisi raitis, kun­nolli­nen, miel­lyt­tävä, kieli­taitoinen ja IT-taitoinen nuori.

    Ja sitäkin mieltä olen, että ketään ei pidä pakot­taa puhe­lin­myyjäk­si, joten älkää ker­toko, että niihn töi­hin pääsee.

  128. Mata­la­palkkatyötä on, sitä ei tarvitse luo­ma­l­la luo­da. Jos olisitte oikeasti luke­neet tuon Oden ja Var­ti­aisen raportin, niin siel­lä lukee taas, että se ettei työtä ole, on kestämätön argu­ment­ti. Riip­puu mil­lä hin­nal­la ja mitä työtä halu­taan ostaa.
    Moni kom­men­toi­ja ei tunne nyky­isiä työ­markki­noi­ta. Har­avoin­ti on nykyään kihu-alaa, eli kiin­teistön­huoltoa. Ja edes pitkäaik­a­sityöt­tömistä täy­tyy olla todel­la sairas, jos ei pysty har­avoimaan. Kihu-alalle peruste­taan uusia yri­tyk­siä koko ajan ja työtä on ja ala kas­vaa. Siivous- ja hoi­va-alan yri­tyk­sistä on pulaa.
    Hoi­va-avus­ta­jan työtä on joka laitok­ses­sa. Kun­nis­sa vaan täy­tyy uudelleen­jär­jestel­lä palka­n­mak­sukanavia, että siitäkin työstä mak­set­taisi­in palkkaa.
    Ehdot­tomasti kan­natan matalapalkkatukea.
    Nudge-poli­ti­ikan hengessä halu­aisin julk­istaa kan­nustinkil­pailun nyky­poli­itikoille: Sille 100 000 euron bonus, joka onnis­tuu kan­nustin­loukko­jen purus­sa ja mata­la­palkkat­uen luon­nis­sa. Se on pieni sum­ma siihen näh­den, mitä on käytet­ty ihmis­ten köy­hdyt­tämiseen ja huonoi­hin ratkaisui­hin, joi­hin on men­nyt mil­jarde­ja. Nyky­hal­li­tuk­sel­la on pääl­lä ainakin tais­telu ay-jyräkonet­ta vastaan.
    Se voi vaikut­taa meistä turhaut­taval­ta, mut­ta se on erit­täin tarpeel­lista. “Sopimisen kult­tuurista” on aika luop­ua. Oikeasti se on aina tarkoit­tanut sanelupoli­ti­ikkaa. Kuka­han halu­aisi jäädä hyv­in­voin­ti­val­tion historiaan??

Vastaa käyttäjälle Giardiniera Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.