Reunahuomautuksia eläkeratkaisusta

8.9.2014 · Aihe: Eduskuntatyö, _ 

Kun eläkeratkaisua vielä hiotaan, esitän siitä muutaman huomautuksen:

  • Nyt vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana siirtyvällä on elinvuosia jäljellä noin 19 vuotta. (Tämä luku ei ole tarkka vaan muistinvarainen. En löytänyt tietoa tilastokeskuksen sivuilta) Keskimäärin työvuosia on takana 35. Niinpä työelämään siirtymisen jälkeisestä ajasta ollaan keskimäärin noin 65 % työssä ja 35 % eläkkeellä. Luvusta on laskettu pois työelämään kuuluvat katkokset. Jos elinajanodote kasvaa, pitäisi tästä kasvusta siirtyä pidempään työaikaan siis 65 %, jotta työssäoloajan ja eläkkeelläoloajan suhde ei muuttuisi. Tämä kuvaa periaatetta. Ihan näin yksinkertaista tämä ei ole, koska nekin ovat maksaneet eläkettä, jotka kuolevat ennen eläkkeellesiirtymisikää ja sitten jotkut siirtyvät eläkkeelle nuorempina. Olennaista on, että vuoden kasvu eliniän odotteessa ei merkitse, että eläkeikää pitäisi nostaa vuodella.

  • Jos eläkeikää ei nostettaisi, vaan annettaisiin elinaikakertoimen pitää huolta järjestelmän kestävyydestä, tästä kärsisivät ne, joiden terveys ei kestä jatkamista yli 63 vuoden, sillä heidän eläkkeensä pienenisi kohtuuttoman pieneksi. Jos eläkeikä olisi 65-vuotta jase joka tulisi työkyvyttömäksi 63-vuotiaana, saisi puuttuvasta kahdesta vuodesta korvaukseksi tulevan ajan karttuman, eli eläke laskettaisiin kuin he olisivat olleet töissä. Superkarttumaa ei kuitenkaan tulisi. Terveydeltään heikkojen kannattaa siis tukea eläkeiän nostamista. Vastaavasti hyväosdaiset olisivat yhä useammin 68-vuotiaiksi, saisivat superkartuman ansiosta roiman eläkkeen ja nauttisivat sitä pitkään.
  • Superkarttuma suosii akateemista väkeä ja syrjii duunareita. Siitä hyötyvät ne, joiden terveys mahdollistaa työnteon jatkamisen ja jotka ovat ikääntyneinäkin palkkakehityksensä huipulla. Nämä ovat yleensä koulutettuja. Nämä myös elävät pitkään, joten he nauttivat korotettua eläkettään pidempään. Erityisen epäoikeudenmukaisen tästä tekee se, että duunarit, jotka ovat siirtyneet nuorina työelämään, eivät ole ansainneet eläkettä lainkaan työvuosistaan ennen 23 vuoden eläkeikää. Tämä on nyt korjattu, mutta nykyiset eläkkeelle siirtyvät eivät tästä korjauksesta pääse osallisiksi. Jos duunari on töissä 20 – 63 vuotiaana ja akateeminen 25 – 68 vuotiaana, akateeminen saa ansiotasoonsa nähden huomattavasti parempaa eläkettä.
  • Superkarttuma on myös aktuaarisesti väärä tapa palkita työssä jatkamisesta. Palkita pitäisi siitä, että ottaa eläkkeensä ulos myöhemmin, jolloin palkinto riippuu siitä, kuinka paljon on ansainnut eläkettä ennen 63 ikävuottaan. Nyt palkitaan siitä, kuinka paljon pystyy tienaamaan viimeisinä työvuosinaan, vaikka eläkejärjestelmä hyötyy yhtä paljon siitä, joka jatkaa töissä pienellä palkalla kuin siitä, joka puurtaa ylitöissä ansiotasoaan nostaen. Kannustin on myös epäterve: olisi luonnollista jäädä eläkkeelle pikkuhiljaa, eikä näännyttävän loppukirin jälkeen. Tiettävästi superkarttumaa ollaankin korvaamassa lykkäyskorotuksella. Lykkäyskorotus pitäisi antaa kaikille, jotka ottavat eläkkeen ulos myöhemmin, niillekin, jotka eivät olisi ansiotyössä lainkaan.
  • Jos superkarttuma korvataan lykkäyskorotuksella, siitä älähtävät naiset, joilla on useinkin perhesyistä katkoksia työurassaan. Heille superkarttuma on edullisempi. Ei pidä kuitenkaan korjata yhtä virhettä toisella. Jos halutaan eläkettä perhevapaiden ajalta, maksetaan eläkettä siitä, eikä sormeilla karttumismallia.

 

Kommentit

96 Vastausta artikkeliin “Reunahuomautuksia eläkeratkaisusta”

  1. punamulta kirjoitti 8.9.2014 kello 22:33

    Eläkeikä 55 vuoteen ja eläkerahasto lihoiksi 15 vuodessa. Sitten onkin jo kestävyysvaje selätetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. Pirjo kirjoitti 8.9.2014 kello 22:58

    Olisi mukava nähdä tilasto, paljonko superkarttumaa käytetään yksityisellä ja julkisella puolella. Onkohan tuollaista vertailua?

    Ainakin Valtion korkeampiin palkkoihin, lyhyempään työaikaan ja pidempiin lomiin superkarttuma sopii oikeinn hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  3. Pirjo kirjoitti 8.9.2014 kello 23:03

    Jos lykkäyskorotuksiin mennään, niin ryhmäeläkkeiden suosio kasvaa. Ryhmäeläkeratkaisu tulisi miettiä samalla uusisksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  4. Janne Virkajärvi kirjoitti 8.9.2014 kello 23:21

    Vähän luulen, että historia toistaa itseään.

    Valtion eläkesysteemi kaatuu, kiitos pitkittyneen laman ja politiikan. Yksityiset eläkkeet voisivat pelastaa, mutta se avunanto tulpataan lainsäädännöllä (on jo tulpattu). Eläkeikä nostetaan 70:een vuoteen ja rajataan edellä mainituilla käytännön syistä vain virkam… Akateemisille ihmisille. Sitten onkin jo niin kuin vuonna 1820.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  5. Marko Hamilo kirjoitti 9.9.2014 kello 0:38

    Työeläkejärjestelmä on yksi esimerkki siitä, että meillä iso osa julkisen vallan kautta kulkevista tulonsiirroista, joiden järjestelmää kokonaisuutena legitimoidaan solidaarisuudella, siirtää tuloja köyhiltä rikkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  6. GranpaIgor kirjoitti 9.9.2014 kello 6:02

    Pieniä täydennyksiä.

    Työkyvyttömälle eläkkeeseen laskettava tulevan ajan karttuma on nykyään pienempi kuin jos olisi saman ajan työssä. Sitä et mainitse.

    Jos näitä eläkejärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia tarkastelee niin lisätä pitäisi miesten ja naisten huomattava ero elinajan odotteessa. Nykyisellä molemmille sukupuolille samansuruiseksi arvioidulla elinajanodotekertoimella naiset nostavat eläkettä huomattavasti pidempään kuin miehet. Lisätään tämä nyt tuohon epäoikeudenmukaisuustarkasteluun, jossa mainitsit vain että akateemisten elinajanodote on todennäköisesti korkeampi kuin rasvanahkaduunarin.

    On mielenkiintoista tarkastella pitääkö nouseva elinajanodote todella ottaa korjaamaan eläkejärjestelmää kahteen kertaan kuten nyt suunnitellaan. Ensin eläkkeen määrää alennetaan elinajanodotteen korjauskertoimella huomattavasti ja sitten nyt ehdotetusti toiseen kertaan nostamalla eläköitymisikää. Tuntuu hiukan tårta-på-tårta jutulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  7. Tomia kirjoitti 9.9.2014 kello 8:55

    Naiset valitsevat lastenhoidon. Sen sijaan miehet eivät valitse niitä geenejä, joiden takia he kuolevat pari vuotta aiemmin kuin samantapaisen elämän eläneet naiset. Käytännössä miehet päätyvät elämään sen verran kuluttavampaa elämää, että ero venähtää seitsemään vuoteen.

    Mutta vain toiset, ne parempiosaiset, yleensä älähtävät. Ja hyvä niin, koska hukkaan tuppaa menemään miesten tasa-arvoälähtely.

    (Huomattavasti järkevämpää on suunnata energiansa omaehtoisiin pyrintöihin.

    Seuraavaksi jatkankin sen selvittelyä, miten pystyn pyörittämään bisnestä veroparatiisissa. Miten suuret tulot voi piilottaa netin syövereihin?

    Kai tästä vielä ehtii kerätä eläkesäästöt, kunhan ei päästä Suomen verottajaa rahoihin käsiksi. Jos ei muuten ehdi, suunnittelen muuttavani ulkomaille. Mitään laitonta en tietenkään suunnittele vaan nimenomaan selvittelen laillisuuden rajaa kuten kaikki muutkin “verosuunnittelijat”.

    Työttömällä on aikaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  8. Syltty kirjoitti 9.9.2014 kello 8:57

    En ymmärrä miksi perhevapaiden aikana pitäisi maksaa eläkettä.

    Jos haluaa eläkettä perhevapaiden ajalta, niin voi ainahan voi ottaa eläkevakuutuksen. Jos ei rahat riitä niin voi, voi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2014 kello 16:14

    En ymmärrä miksi perhevapaiden aikana pitäisi maksaa eläkettä.

    Jos haluaa eläkettä perhevapaiden ajalta, niin voi ainahan voi ottaa eläkevakuutuksen. Jos ei rahat riitä niin voi, voi.

    Siksi, että lapset maksavat eläkkeet. Nykyiset työssäolevat maksavat vanhempiensa eläkettä. Itseasiassa eläkejärjestelmä on valtava tulonsiirto lapsiperheiltä lapsettomille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Raimo K kirjoitti 9.9.2014 kello 9:30

    Miksi ajetaan Prokrusteen mallia, joka on kaikille sama, vaikka työolot vaihtelevat? Aikaisemmin käytössä ollut järjestelmä, jossa eri ammateissa oli eri eläkeikä, ei ollut vailla perusteita.

    Yksinkertainen ratkaisu olisi myös sitoa eläkkeelle pääsy työvuosiin: eläkeoikeus alkaisi, kun työvuosia on kertynyt tarpeeksi.
    Ja tietysti pitäisi soveltaa sitä OECD:n ‘viisaiden’ mallia, että eläkeikää nostetaan asteittain.

    Nykyinen neuvottelumalli, että isketään vuosikausia päätä seinään, ei tunnu järkevältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  11. Andy kirjoitti 9.9.2014 kello 9:36

    Hyvä kirjoitus jälleen!
    Eliniän ja eläkeiän noston selvitys kerrassaan mainio!

    Sitä kuitenkin ihmettelen, onko esim. superkarttumiin tulevaisuudessa varaa? Miten eläkerahat saadaan riittämään? Pitäisikö “kohtuuttomia” eläkkeitä kohtuullistaa?
    Rikkaathan eivät täysimääräisesti tarvitse kovia eläkkeitään jatkaakseen elintasoaan. Matalapalkkaisemmat tarvitsevat joka pennin, eikä riitäkään.

    Työssä pidempään olemisen kannustin pitäisi olla kertakorvaus jokaisesta lisävuodesta, ei koko eläketasoa prosentuaalisesti nostava. Prosentuaalisista nostoista hyötyvät myös eniten tienaavat suhteellisesti enemmän kuin vähemmän tienaavat. Jos kannustin olis kertakorvaus lisävuodesta, se kohtelisi kaikkia samalla tavalla vaikka olisikin laskettu prosenttina palkkatasosta!

    Tässä uusi ajatus valtiontalouden suunnitteluun:
    Prosenttiosuus sopii ottamiseen eli varojen keräämiseen, mutta absoluuttinen summa sopii antamiseen. Tätä kannattaisi enemmän pohtia erityisesti kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun sekä valtion talouden kestävyyden kannoilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  12. R.Silfverberg kirjoitti 9.9.2014 kello 10:38

    Korjatkaa jos olen väärässä mutta mun ymmärtääkseni superkarttumista ovat hyötyneet yhtä lailla duunarit kuin toimihenkilöt. Niitä saadakseen on työpaikoila ollut tapana korottaa lojaalin ja ahkeran duunarin palkkaa viimeiseksi 3 vuodeksi ennen eläkeikää ikään kuin palkinnoksi. 3 vuotta korkeammalla palkalla on työnantajalle pieni kustannus loppujen lopuksi kun halutaan sitouttaa työntekijä.

    En tiedä miten käytäntö on nykyään, enää työnantajat eivät halua sitouttaa ketään vaan ihmisiä potkitaan pois surutta ja otetaan uusia tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. Liian vanha kirjoitti 9.9.2014 kello 10:51

    Suurin ongelma ja epäoikeudenmukaisuus on työttömyys ennen eläkeikää.

    Suuri osa työurista päättyy työttömyyteen ja kun putken pää on nostettu korkeaksi niin lisäpäiville pääsee vain pieni osa ikääntyneistä työttömistä.

    Työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta ei kerry eläkettä eli +50-vuotiaana työttömäksi jääneestä tulee köyhä eläkeläinen

    Meillä on työttömiä jo 485000 eli tuo työn tarjonnan lisäämispolitiikka on onnistunut. Näistä virallisia +50-vuotiaita työttömiä on 120000, mutta kun työvoiman ulkopuoliseksi luokiteltuja työttömiä on 90000, pääosin +50-vuotiaita, niin +50-vuotiaiden työttömyys on yli 200000.

    Kun tämän ryhmän kertymä 14-23-vuotiaana on ollut nolla niin työttömyys leikkaa eläkkeen hyvin pieneksi.

    Tämä on sosiaalinen katastrofi, mutta ei näköjään kiinnosta ketään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 40

  14. Liian vanha kirjoitti 9.9.2014 kello 10:57

    Ikääntyneiden työmarkkinat ovat jakaantuneet hyvin voimakkaastai, julksiela puolella palkakehitys jatkuu ja irtisanomissuoja takaa sen, että työtä voi keventää omaan tahtiin.

    Yksityisellä sektorilla sen sijaan palkkakehitys on laskeva ja potkut ehtivät ennen kuin eläkeikä.

    Tämä näkyy työvoimaosuuksissa , kun kaikista työllisistä julkisen sektorin työntekijöitä on 25 % niin +50-vuotiaissa työllisissä julkisen sektorin osuus on jo yli 50 %.

    Mikäli löytyisi tarkemaa aineistoa, niin +55-vuotiaissa julkisen osuus työllisistä olisi varmaan 60 % ja +60-vuotiaissa varmana paljon korkeampi.

    ETK selvityksen mukaan eläkeiän nosto ei ole nostanut misään maassa ikääntyneiden työllisyysastetta.Tanskassa kävi päinvastoin, ikääntyneiden työllisyys romahti alle Suomen tason

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  15. Evert The NeveRest kirjoitti 9.9.2014 kello 10:57

    Minun mielestäni pitäisi tehdä toimia, jotka nostavat eläköitymisikää.

    Eläkeiän nosto ei välttämättä työuria pidennä. Sillä on sama vaikutus kuin jos kaivettaisiin vainajia takaisin haudoista.

    Suomessa on yli 100 000 yli 50-vuotiasta työtön työnhakijaa. Eläkeiän nosto vain tarkoittaisi, että he olisivat pidempään yhteskunnan tukiean varassa samaan aikaan, kun eläkerahastot yksityisellä puolella näyttävät vain kasvavan.

    Ykstyiseltä puolelta työuria voitaisin helposti pidentää poistamalla työnantajien eläkemaksut yli 55-vuotiailta.

    Työnantajan työeläkemaksu vuonna 2014 on keskimäärin 17,75 prosenttia palkasta Tilapäisen työnantajan prosentti on peräti 24,2 %.

    Jos nämä poistettaisiin iäkkäiltä työntekijöiltä, potkujen sijaan työurat pitenisivät hetkessä.

    Valtio on oma lukunsa. Siellä on pitkät hyvä työsuhdeturva, lomat ja kertymät ja eläkeprosentit ovat jotain, jota yksityisellä puolella voi vain uneksia. Ja meno vain kiihtyy.

    Tänään julkistetun tilaston mukaan valtiolla työtunnin kustannus nousi peräti 5,9 prosenttia. Samaan aikaan valtiolta palkkaa nostava Aalto yliopiston europrofessori vaatii sisäistä devalvaatiota – yksityisen sektorin duunareille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  16. Lauri Ojala kirjoitti 9.9.2014 kello 12:15

    Itse ihmettelen eniten miksi vanhuuseläkeiän nostoa vastustetaan sillä, että kaikki eivät nytkään jaksa vanhuuseläkeikään.

    Väistämättä aina tulee olemaan osa henkilöistä, jotka eivät jaksa töissä vanhuuseläkkeelle. Näitä varten on mm. työkyvyttömyyseläkkeet, joiden riittävästä tasosta on pidettävä huoli. Vanhuuseläkeiän jättäminen nykyiselleen ei ainakaan auta tätäkään asiaa. On jokaisen nykyisen ja varsinkin tulevan eläkkeensaajan etu, että mahdollisimman moni, joka pystyy töissä käymään, myös tekee niin. Mitä ylempänä vanhuuseläkeikä on, sitä useampi tekee näin. Kohtuuden nimissä on tässä täydennettävä, ettei vanhuuseläkeikää silti saa nostaa mielivaltaisen ylös. Eliniän nousuun sidottu suhteellinen osuus on periaatteena juuri oikein.

    Superkarttumasta olen samaa mieltä. Totta kai sitä puolustavat ne, jotka järjestelystä eniten olettavat hyötyvänsä. Lykkäyskorotus/varhennusvähennys on kuitenkin oikeudenmukaisempi tapa, vaikkei sekään toki ole täydellinen ainakaan ilman mm. vanhempainvapaista maksettavaa eläkettä.

    On tavallaan surullista, että yksilön kannalta työskentelyn jatkamiseen tarvittava kannustinvaikutus on suurempi kuin yhteiskunnan kokonaisedun kannalta neutraali korotus. Tämänkin takia vanhuuseläkeikä pitää saada riittävän ylös, jotta emme joudu kompensoimaan alhaista vanhuuseläkeikää kohtuuttomilla lisäkarttumilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. Tiedemies kirjoitti 9.9.2014 kello 12:17

    En ihan ymmärrä eläkejärjestelmän perustelua. Miksi ihmeessä ei sovita, että siirrytään vähitellen tasasuuruisiin eläkkeisiin, joita saa vapaasti täydentää omilla säästöillä? Koko homman “korjaaminen” näyttää — ja toistan taas itseäni — futurologiselta kongressilta taas kerran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  18. Raimo K kirjoitti 9.9.2014 kello 12:20

    R.Silfverberg:
    Korjatkaa jos olen väärässä mutta mun ymmärtääkseni superkarttumista ovat hyötyneet yhtä lailla duunarit kuin toimihenkilöt. Niitä saadakseen on työpaikoila ollut tapana korottaa lojaalin ja ahkeran duunarin palkkaa viimeiseksi 3 vuodeksi ennen eläkeikää ikään kuin palkinnoksi. 3 vuotta korkeammalla palkalla on työnantajalle pieni kustannus loppujen lopuksi kun halutaan sitouttaa työntekijä.
    ‘snip’

    Aikoinaan eläke määräytyi 4 viimeisen työvuoden mukaan, nykyisin koko työuran ansioiden mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Raimo K kirjoitti 9.9.2014 kello 12:31

    Evert The NeveRest:
    ‘snip’
    Valtio on oma lukunsa. Siellä on pitkät hyvä työsuhdeturva, lomat ja kertymät ja eläkeprosentit ovat jotain, jota yksityisellä puolella voi vain uneksia. Ja meno vain kiihtyy.
    ‘snip’

    Uneksia voi, mutta eläkkeen karttuma ja prosentti on nykyisin sama.
    Ja meno tosiaan kiihtyy, jopa puolustusvoimat irtisanoo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  20. Harri Myllyniemi kirjoitti 9.9.2014 kello 12:39

    Valtion palkat nousevat, koska pienipalkkaisten töitä ulkoistetaan ja jäljelle jää hankalammin ulkoistettavia asiantuntijoita. Keskipalkka siis nousee. Tämä ei kuvaa työhön jääneiden palkka kehitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  21. åke kirjoitti 9.9.2014 kello 13:04

    R.Silfverberg:
    Korjatkaa jos olen väärässä mutta mun ymmärtääkseni superkarttumista ovat hyötyneet yhtä lailla duunarit kuin toimihenkilöt. Niitä saadakseen on työpaikoila ollut tapana korottaa lojaalin ja ahkeran duunarin palkkaa viimeiseksi 3 vuodeksi ennen eläkeikää ikään kuin palkinnoksi. 3 vuotta korkeammalla palkalla on työnantajalle pieni kustannus loppujen lopuksi kun halutaan sitouttaa työntekijä.

    Korjataan pyynnöstä: kyllä sä olet väärässä. Ei tuommoista tapahdu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  22. Evert The NeveRest kirjoitti 9.9.2014 kello 14:26

    Raimo K: Uneksia voi, mutta eläkkeen karttuma ja prosentti on nykyisin sama.
    Ja meno tosiaan kiihtyy, jopa puolustusvoimat irtisanoo!

    Valtiolla vanhan systeemin paremmat kertymät periytyvät ym.

    http://www.keva.fi/fi/elakkeet/elakkeen_maara/miten_valtion_elake_karttuu/Sivut/Default.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  23. Timo Sallas kirjoitti 9.9.2014 kello 14:27

    Ainoa täyspäinen ratkaisu on joko tasaeläkkeet kaikille tai eläkekatto. HS tänään, ylisuuria eläkkeitä nauttivista tulee bisnes perikunnalle, jos saadaan jollain pidettyä eläkkeensaaja hengissä mahdollisimman pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  24. Mikko kirjoitti 9.9.2014 kello 14:30

    “Superkarttuma suosii akateemista väkeä ja syrjii duunareita. Siitä hyötyvät ne, joiden terveys mahdollistaa työnteon jatkamisen ja jotka ovat ikääntyneinäkin palkkakehityksensä huipulla.”

    Tämä joukko on suurin häviäjä jo tässä nykyisessä eläkejärjestelmässä. Jos on ikääntyneenä palkkakehityksensä huipulla, on eläkkeen suhde palkkaan huono esimerkiksi jopa alle 40 %. Tämä tarkoittaa totutun elintavan muuttamista eläkkeelle jäädessä, koska eläke ei riitä enää työnaikaiseen elintasoon. On väärin tutkia vain eläkekarttumaa vaan pitää katsoa myös jo tätä korvausastetta (eläkkeen suhdetta aiempaan ansioon).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. Raimo K kirjoitti 9.9.2014 kello 15:18

    Osmo: “Superkarttuma on myös aktuaarisesti väärä tapa palkita työssä jatkamisesta. Palkita pitäisi siitä, että ottaa eläkkeensä ulos myöhemmin, jolloin palkinto riippuu siitä, kuinka paljon on ansainnut eläkettä ennen 63 ikävuottaan. Nyt palkitaan siitä, kuinka paljon pystyy tienaamaan viimeisinä työvuosinaan”.

    Eläke määräytyy nykyään koko työuran ajalta, joten superkarttuma ei palkitse “siitä, kuinka paljon pystyy tienaamaan viimeisinä työvuosinaan”.

    Ja siksi superkarttumaa onkin vaikea perustella , kuka lienee moisen keksinyt? Mutta tarkoituksena on tietysti työurien pidentäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2014 kello 16:10

    Superkarttuma on 4,5 prosenttia sen vuoden ansioista. Kyllä se palkitsee siitä, että viimeiset vuodet huhkii töitä ja rasnkaisee siitä, että siirtyy vaikka osa-aikatyöhön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. nsaspy kirjoitti 9.9.2014 kello 15:43

    olisiko hyvä muistuttaa että meidän eläkejärjestelmä toimii suorilla rahansiirroilla eli siis työeläkemaksut joita työnantajat ja työntekijät maksaa menee suoraan eläkkeiden maksuun. eläke on vain laskennallinen etuus menneistä palkoista.

    eli siis tulevat sukupolvet maksaa vanhojen sukupolvien eläkkeet suoraan.

    niin sanotut 160 miljardia mitä työeläkeyhtiöt panttaa pahan päivän varalle on loppujen lopuksi pieni summa. jos työeläkemaksut terminoitaisiin kestäisi 160 miljardia vain 7 vuotta työeläkkeisiin. valtio tuhlaisi 160 miljardia 3 vuodessa.

    voisi vielä mainita että eläkeläiset käyttää paljon terveydenhuoltoa jonka maksaa myös tulevat sukupolvet.

    löysin mielenkiintoisen linkin
    http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto?contentPath=fi/tiedotteet_uusi/05092014_tulonsiirtojen_painopiste_kaantynyt_ikaantyneisiin&date=05.09.2014&tab=notices

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  28. yksityistäjä kirjoitti 9.9.2014 kello 16:26

    Harri Myllyniemi:
    Valtion palkat nousevat, koska pienipalkkaisten töitä ulkoistetaan ja jäljelle jää hankalammin ulkoistettavia asiantuntijoita. Keskipalkka siis nousee. Tämä ei kuvaa työhön jääneiden palkka kehitystä.

    Mitähän nuo “hankalammin ulkoistettavat asiantuntijat” ovat? Nykyään ei ole sellaista tehtävää, jota ei pystyttäisi ostamaan yksityiseltä puolelta. Lainsäädännöllä tietysti voidaan suojata jonkun eturyhmän virat viroiksi, mutta miksi esimerkiksi Tilastokeskus on virasto eikä liikelaitos tai yritys? Ei tilastojen tekeminen mitään rakettitiedettä ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. diodi kirjoitti 9.9.2014 kello 16:32

    Pertti Haaparannan pohdintaa Akateemisessa talousblogissa:

    Pitäisikö eläkeikää laskea vai nostaa?
    8.9.2014

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  30. GranpaIgor kirjoitti 9.9.2014 kello 17:07

    Osmo Soininvaara:
    Superkarttuma on 4,5 prosenttia sen vuoden ansioista. Kyllä se palkitsee siitä, että viimeiset vuodet huhkii töitä ja rasnkaisee siitä, että siirtyy vaikka osa-aikatyöhön.

    Näissä on helposti useita näkökulmia eikä vain yhtä totuutta.

    Itse olin osa-aikaeläkkeellä useita vuosia enen eläkkeelle jäämistäni 65 v iässä. Helpottunut työrasitus mahdollisti työuran jatkamista ja olin ajatellut jatkavani 68 ikävuoteen asti (IT alan työtä). Lähestyessäni 65 v ikää sain erilaisia eläköitymisesitteitä ja minulle vasta sieltä paljastui ettei henkilö joka on osa-aikaeläkkeellä saakaan tuota superkarttumaa.

    Päätökseni oli ihan yksinkertainen. Lopetan työnteon ja ryhdyn nostamaan täyttä vanhuuseläkettä kun ei ollut riittävää kannustetta. Kalliimmaksi tämä eläkejärjestelmälle tuli. Laskin joskus huvittuneena, että osa-aikaeläkkeelläkin maksoin paljon enemmän veroja kuin mitä nostin osa-aikaeläkettä. Mutta pykälät on pykäliä.

    Mutta sen voin sanoa vastoin Soininvaaran käsitystä, että en minä ainakaan olisi jaksanut “huhkia töitä” mitenkään ylimääräisesti sen superkarttuman aikana vaikka olinkin periaatteessa suhteellisen terve. Enkä sitä “huhkimista” olisi saanut tehdäkään menettämättä koko osa-aikaeläkettä. Nytkin olin jo joutunut palauttamaan eläkkeeni muutamalta kuukaudelta kun olin saanut jotain ylimääräisiä bonuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  31. GranpaIgor kirjoitti 9.9.2014 kello 17:13

    Pitää vielä lisätä edelliseen kommenttiini. Eräänä vuonna jouduin pyytämään jopa palkan alennusta kun olisin ylittänyt palkan ja osa-aikaeläkkeen yhteensovitussäännön määrittelemän rajan. Ja syy oli jopa niin huvittava kuin verottajan seuraavalle vuodelle kovasti kerralla nostamat luontoisetujen verotusarvot. Henkilöstöpäällikkö kertoi, että että tämä oli hänen uransa ensimmäinen palkanalennuspyyntö. Mutta luonnollisesti hyväksyi pyyntöni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  32. TimoT kirjoitti 9.9.2014 kello 17:17

    Tarvitaanko yleistä eläkeikää ollenkaan? Eikö jokainen voisi jäädä silloin eläkkeelle, kun työkykyä ei enää ole? Metsurilla se tulee huomattavasti ennemmin vastaan kuin työnjohtajalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2014 kello 17:21

    Yleistä eläkeikä tarvitaan eläkkeen tason määräämiseen. Jos metsuri joutuu jäämään eläkkeelle 55-vuotiaana, hänen eläkkeestään tulisi aivan olematon, mutta paranee olennaisesti, kun saa hyväkseen tulevanajankarttuman, muistaakseni 1,2 % palkasta vujodessa siihen saakka kun täyttää 63 vuotta, myöhemmin 65 vuotta. Lisäksi yleinen eläkeikä tarkoittaa, että työnantajan kannattaa sopåeuttaa työolot niin, että alle eläkeikäinen niistä selviää, koska muuten joutuu maksamaan. Eläkeiässä olevan savustaminen pois ei maksa mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. uusi kasvo täällä kirjoitti 9.9.2014 kello 17:38

    – Mistään perhevapaista ei voi kertyä eläkettä(vrt armeija).

    – Eläkekatto, vaikkapa 4000e/kk (hatusta vedetty).
    Jos jokin työnantaja haluaa tarjota ostoeläkkeen niin maksakoon sen katon ylimenevän osuuden täysimääräisesti omasta pussistaan.

    – Ns. työttömyyseläkeputki vaikka vuodella tai kahdella ylös (poliittisesti mahdotonta?).

    – Työnantajalle lisää porkkanaa ikäihmisten eläkemaksuihin, siis sivukuluihin.

    – Superkarttuma vasta 64 ikävuodesta alkaen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2014 kello 18:42

    Jos eläkekatto on 4000 euroa, ylimeneviä tuloja ei vakuuteta ja säästyneillä eläkemaksuilla työnantaja ostaa sen lisäeläkkeen, eikä mikään muutu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liian vanha kirjoitti 9.9.2014 kello 19:00

    Osmo Soininvaara:
    Yleistä eläkeikä tarvitaan eläkkeen tason määräämiseen. Jos metsuri joutuu jäämään eläkkeelle 55-vuotiaana, hänen eläkkeestään tulisi aivan olematon, mutta paranee olennaisesti, kun saa hyväkseen tulevanajankarttuman, muistaakseni 1,2 % palkasta vujodessa siihen saakka kun täyttää 63 vuotta, myöhemmin 65 vuotta. Lisäksi yleinen eläkeikä tarkoittaa, että työnantajan kannattaa sopåeuttaa työolot niin, että alle eläkeikäinen niistä selviää, koska muuten joutuu maksamaan. Eläkeiässä olevan savustaminen pois ei maksa mitään.

    Kun tietteävästi vain muutama metsuri on jäänyt normaalile vanhuuseläkkeelle niin yleinne eläkeikä tai työkyvyttömyyseläke ovat epäikuedenmukaisia.Ei virkamiehen tarvitse repiä itseään hajalle töissä päästäkseen eläkkeelle ja nämä virkamiehet palkitaan kun he dementikkoina hiihtelevät viraston käytävillä.

    Eläkejärjestelmän kestävyysvajehan syntyy pääasiassa julkisen sektorin ylikorkeista eläkkeistä.Itse asiassa julkisen sektorin eläkeikää pitäsi nostaa 4 vuodella, julkisella puolellahan tehdään aidosti töitä tai ainakin viihdytään työpaikalla vanhuuseläkeikään saakka

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  37. GranpaIgor kirjoitti 9.9.2014 kello 19:00

    Osmo Soininvaara:
    Jos eläkekatto on 4000 euroa, ylimeneviä tuloja ei vakuuteta ja säästyneillä eläkemaksuilla työnantaja ostaa sen lisäeläkkeen, eikä mikään muutu.

    Tuossa on ajatusvirhe. Eläkemaksuista vain parikymmentä prosenttia on rahastoitu eikä edes jättimäisten eläkerahastojen tuotot riitä kattamaan ulosmaksettuja eläkkeitä.

    Eli tosi isotkin eläkkeet maksatetaan suurelta osin tulevalla sukupolvella.

    Yksityistä eläkevakuutusta myyvät yritykset veloittavat täysimääräisesti arvioidut tulevat eläkemaksut eikä niitä maksa seuraava sukupolvi eläkemaksuissa.

    Eli kyllä tilanne muuttuisi ainakin minun logiikkani mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2014 kello 19:57

    Ei siinä ole ajatusvirhettä. Jos eläkevakuutuksen piuiriin ovat vain euromäärää X pienemmät tulot, vai niistä maksetaan eläkemaksua. Suurituloisista maksettavat maksut pienenevät. Heille jää näin tilaa vapaaehtoiseen, kokonaan maksettavaan eläkkeeseen, jolla ei vastata menneiden sukupolvien eläkkeistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 9.9.2014 kello 19:03

    Osmo Soininvaara:
    Superkarttuma on 4,5 prosenttia sen vuoden ansioista. Kyllä se palkitsee siitä, että viimeiset vuodet huhkii töitä ja rasnkaisee siitä, että siirtyy vaikka osa-aikatyöhön.

    Julkisella sektorilla ei juurikana huhkita, lähes kaikki superkarttumaa keräävät tekevät töitä julkisella puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  40. Samuli Saarelma kirjoitti 9.9.2014 kello 19:05

    Osmo Soininvaara: Siksi, että lapset maksavat eläkkeet. Nykyiset työssäolevat maksavat vanhempiensa eläkettä. Itseasiassa eläkejärjestelmä on valtava tulonsiirto lapsiperheiltä lapsettomille.

    Millä logiikalla? Sanotaan, että eläkesysteemimme voisi muuttaa taikaiskulla täysin rahastoivaksi. Jos kaikki maksaisivat edelleen samoja eläkemaksuja ja nostaisivat samoja eläkkeitä, niin eikö tämä olisi jokaisen henkilön kannalta ihan samanlainen? Mikä tulonsiirto lapsettomille tässä jäisi tapahtumatta, mikä sinusta nykysysteemissä tapahtuu?

    Minusta ajattelusi menee jotenkin niin, että sukupolven N lapsia hankkineille kuuluu jotenkin ansio siitä, että heidän lapsensa sukupolvessa N+1 maksaa sukupolven N eläkkeet. Tämä tarkoittaisi sitten sitä, että tuo ansio eläkemaksujen maksamisesta ei kuuluisi sukupolven N+1 ihmisille, jotka konkreettisesti maksavat ne eläkemaksut, vaan heidän vanhemmilleen. Eli kun minä maksan eläkemaksuja, niin tästä kiitos kuuluu vanhemmilleni, ei minulle. Minusta tämä logiikka ei ole kovin kantavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2014 kello 19:55

    Jos siirrymme kerralla rahastoivaan eläkejärjestelmään hja pidämme vanhat lupaukset, eläkemaksut kaksinkertaistuvat. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että lapsettomat siirtyvät reahastoivaan eläkejärjestelmään ja vain heidän maksunsa kaksinkertaistuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Liian vanha kirjoitti 9.9.2014 kello 19:36

    Meidän eläkejärjestelmän ongelma on, että kaikki munat on pistetty yhteen koriin.

    Eurooppalaisessa systeemissä eläkeläisen tulo tulee monesta lähteestä:
    1.Kansaneläke, se maksetaan kaikille asumisperusteisesti ja on tasasuuruinen

    2.Työeläke, se maksetaan työperusteisesti ja on sidottu työskentelyvuosiin.Tässä eläkkeesä on se kuuluisa eläkekatto, mikä sisältää myös maksukaton

    3.Lisäeläkkeet , ne ovat työnantaja,ammatti, henkilökohtaisia eläkkeitä ja niitä ei ole välttämttä kaikilla

    4.Henkilöstörahasto, siihen kertyy tyypillisesti 1-1,5 kuukauden palkka työvuotta kohti ja sen voi nostaa kun irtisanotaan tai jää eläkkeelle

    Kun useimpiin eläkejärjestelmiin sisältyy varhennusmahdollisuus niin käytännössä työelämästä voi poistua edelleen 55-60-vuotiaana
    useimmissa maissa vaikka muodollinen eläkeikä on 65-67-vuotta, se koskee vain kaikkien köyhimpiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  43. uusi kasvo täällä kirjoitti 9.9.2014 kello 19:40

    Osmo Soininvaara:
    Jos eläkekatto on 4000 euroa, ylimeneviä tuloja ei vakuuteta ja säästyneillä eläkemaksuilla työnantaja ostaa sen lisäeläkkeen, eikä mikään muutu.

    Korjataan nyt sitten sen verran: ei OSTA vaan reaalisesti maksaa sen eläkkeen myös.

    Nythän tilanne on se esim. huippujohtajat saavat ostetun eläkkeen, mutta tähän myös veronmaksajat ottavat osaa eläkejärjestelmän kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  44. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 9.9.2014 kello 19:46

    Puhutaan paljon eläkkeelle siirtymisiästä. Sitä pitäisi korottaa nykyisestä n 62 vuodesta, jotta luottoluokittajat eivät rankaisisi. Haluaisin tietää miten eläkkeelle siirtymisikä määritellään.

    Mikäli työntekijä haluaa jatkaa työissä käyntiä täytettyään 63 vuotta, hänellä on periaatteessa kaksi mahdollisuutta.

    Hän voi jatkaa työntekoa entisellään ja siirtää eläköitymisensä myöhempään. Yhteiskunta palkitsee hänet tästä tulevan eläkkeen superkarttumalla. Eläkkeellä oloaika kuitenkin lyhenee, joten henkilön saama kokonaiseläkesumma voi jatkamisen takia olle suurempi tai pienempi kuin 63-vuotiaana eläköityneellä.

    Toinen mahdollisuus, jota nykyisin käytetään yhä useammin, on siirtyä 63-vuotiaana eläkkeelle ja alkaa nauttia ns “täyttä eläkettä. Samalla tämä “eläkeläinen” voi jatkaa työn tekemistä uutena työntekijänä joko entisellä tai uudella tynantajalla. Tällöin hän saa eläkkeensä lisäksi työehtosopimuksen mukaisen tai erikseen sovitun suuruisen palkan. Tämä toinen työ tuottaa eläkeläiselle lisää eläkettä superkarttumalla.

    Lienee selvää, kumpi tapa on “eläkeläiselle” edukkaampi. Siinä syy miksi kaikki joilla on mahdollisuus saada uusi työpaikka käyttävät tätä mahdollisuutta. Siinä myös syy huoleeni.

    Minua kiinnostaa se, miten jatkamisen valinta vaikuttaa keskimääräiseen eläkkeelle siirtymisikään. Miten on henkilö, joka on eläkkeella mutta samaan aikaan töissä. Lasketaanko hänet sekä eläkeläiaseksi, että työssä olijaksi? Minkä ikäisenä hänen katsotaan siirtyneen eläkkeelle? Onko meille virallisesti ilmoitettu eläkkeelle siirtymisikä todellinen vai sisältyykö siihen tilastoinnissa syntynyt vääristymä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2014 kello 19:50

    Jos tekee työtä eläkkeellä, ansaitsee eläkettä, mutta ei superkarttumalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Petja Y kirjoitti 9.9.2014 kello 20:08

    Voisihan tuon kannustimen jatkaa töissä hoitaa niinkin että palkansaanti ei olisi este eläkkeen saamiselle, tämä olisi hyvä insentiivi jatkaa työntekoa eläkeiän jälkeen.
    Sitten jos oikein saan optimoida niin lopettaisin iän mukaan syrjinnän ja maksaisin eläkettä kaikille täysi-ikäisille. Korvaisi samalla toimeentulotuen, opintotuen, ja työttömyyskorvaukset ja niiden aiheuttamat samanlaiset insentiiviongelmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2014 kello 21:33

    Palkansaaminen ei ole este eläkkeelle siirtymiseen. Ityse asiassa miesten kannattaisi pääsääntöisesti tehdä näin, koska he nauttivat eläkettä sen verran lyhemmän ajan, että tästä aiheutuva huonompi eläke ei ole niin suuri katastrofi. Eläkkeelle jääminen ja työn jatkaminen on erityisen kannattavaa, jos on joka tapauksessa siirtymässä alempipalkkaiseen duuniin.
    (Yli 63-vuotias ansaitsee eläkettä 4,5% vuodessa, jos ei ole eläkkeellä ja 1,5 % jos on. Viidessä vuodessa jää siis jälkeen 15 % palkastaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Krtek kirjoitti 9.9.2014 kello 21:05

    Osmo Soininvaara:
    Jos siirrymme kerralla rahastoivaan eläkejärjestelmään hja pidämme vanhat lupaukset, eläkemaksut kaksinkertaistuvat. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että lapsettomat siirtyvät reahastoivaan eläkejärjestelmään ja vain heidän maksunsa kaksinkertaistuvat.

    Voisin siinä tapauksessa siirtyä myös lastentarhattomaan ja kouluttomaan järjestelmään.

    Toki tiedät sen, mutta on aika mutkien oikaisua suoriksi sanoa, että lapselliset maksavat lapsettomien eläkkeet. Yhtä älyllistä kuin sanoa, että tappamalla vanhempasi säästät.

    Maahanmuuttajat maksavat pitkäikäisten suomalaisten eläkkeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  49. punamulta kirjoitti 9.9.2014 kello 23:14

    Krtek: Yhtä älyllistä kuin sanoa, että tappamalla vanhempasi säästät.

    Tätä leikkiä voi jatkaa edelleen.

    Mitä enemmän maailmaan syntyy ihmisiä, sitä paremmin taloudella menee, jos ylivelkaantuneille sallitaan eutanasia.

    Jokaiselle aikuistuvalle nuorelle 100 000 euroa käteen opintolainaa ja lupa eutanasiaan.

    Näin markkinatalous voisi jatkaa “ikuista” kasvuaan, Maapallon ja Aurinkokunnan rajallisen materian ehdoilla.

    Sairaat, työttömät ja ylivelkaantuneet, eläkeläisistä puhumattakaan, ovat vain turha taakka markkinataloudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  50. Raimo K kirjoitti 9.9.2014 kello 23:25

    Osmo Soininvaara:
    Superkarttuma on 4,5 prosenttia sen vuoden ansioista.
    ‘snip’

    Kun työntekijä täyttää 63 vuotta, hänen ansioistaan karttuu eläkettä superkarttuman mukaisesti 4,5% vuodessa, mutta eläke lasketaan kuitenkin koko työuran ajalta. Onhan siitä hyötyä, kun normaali karttuma on 1,5%, mutta ei niin dramaattisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Raimo K kirjoitti 9.9.2014 kello 23:30

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Eläkejärjestelmän kestävyysvajehan syntyy pääasiassa julkisen sektorin ylikorkeista eläkkeistä.
    ‘snip’

    Mihinkähän tämä on perustuvinaan?

    Julkisen sektorin eläkkeet maksetaan julkisen sektorin eläkelaitosten toimesta eikä sillä ole mitään vaikutusta muiden, esim. liian vanhojen eläkkeisiin. Ja ne ovat paremmin rahastoituja kuin yksityisen sektorin eläkkeet.

    Ja karttumat ovat samat, joten ne ovat aivan yhtä ylikorkeat kuin liian vanhojenkin eläkkeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  52. tcrown kirjoitti 10.9.2014 kello 0:41

    Tiedemies:
    En ihan ymmärrä eläkejärjestelmän perustelua. Miksi ihmeessä ei sovita, että siirrytään vähitellen tasasuuruisiin eläkkeisiin, joita saa vapaasti täydentää omilla säästöillä? Koko homman “korjaaminen” näyttää — ja toistan taas itseäni — futurologiselta kongressilta taas kerran.

    Koska siitä seuraisi krooninen kauppataseen alijäämä. (Tämä on yksi harvoja Osmon argumentteja jota en ymmärrä alkuunkaan ja joka ei minun mielestäni kestä minkäänlaista kvantitatiivista eikä kvalitatiivista analyysiä)

    Osmo Soininvaara: Jos eläkekatto on 4000 euroa, ylimeneviä tuloja ei vakuuteta ja säästyneillä eläkemaksuilla työnantaja ostaa sen lisäeläkkeen, eikä mikään muutu.

    Ja tämä on toinen. En ymmärrä mikä on se luonnonlaki, että eläkekatosta seuraa eläkemaksujen katto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.9.2014 kello 7:36

    Jos puhutaan ansioeläkkeistä, eläkemaksua maksetaan vain niistä ansioista, jotka vakuutetaan. Voidaan tietysti päättää, että ansioeläkejärjestelmä romutetaan ja siirrytään jonkinlaiseen valtion kustantamaan tulosidonnaiseen kansaneläkkeeseen, mutta se on sitten aivan eri logiikalla toimiva ja aika huonosti sovitettavissa yhteen esimerkiksi ulkomailla työskentelyn kanssa.
    Niissä maissa, joissa on eläkekatto, vakuutusmaksuilla on myös katto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. JMKM kirjoitti 10.9.2014 kello 8:12

    Osmo Soininvaara:
    Jos siirrymme kerralla rahastoivaan eläkejärjestelmään hja pidämme vanhat lupaukset, eläkemaksut kaksinkertaistuvat. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että lapsettomat siirtyvät reahastoivaan eläkejärjestelmään ja vain heidän maksunsa kaksinkertaistuvat.

    Olisiko nyt lapsettoman henkilön mahdollista irtisanoutua täysin eläkejärjestelmästä; siis todeta, etten halua valtion ansioeläkettä, ja välttyä maksuilta? Vaihtoehtoisesti työnantaja voisi tilittää nyt hänen eläkemaksuihinsa käytetyn osuuden rahaa suoraan hänen tililleen.

    Ajatusleikkiä jatkaen: jos henkilölle sallittaisiin “poistuminen” järjestelmästä, mikä logiikka velvoittaisi hänet silti vielä osallistumaan järjestelmän edellisten sukupolvien kustantamiseen? Tätä on erittäin vaikea ymmärtää.

    Tällaista mahdollisuuttahan ei voi antaa, koska eläkejärjestelmä lakkaisi muutamassa viikossa.

    Eläkemaksujen nousuhan johtuu osin juuri siitä, että on olemassa sukupolvi joka ei ole itse maksanut juuri minkäänmoisia eläkkeitä juuri kenellekään (omille vanhemmilleen siis), mutta katsoo oikeudekseen velvoittaa (Osmon logiikassa) tulevat sukupolvet maksamaan näitä itselleen. Tämä sukupolvi on nyt eläkkeellä.

    Olisiko oikeudenmukaista leikellä hieman heidän eläkkeitään, vai onko järjestelmän perustaja Jumalan armosta oikeutettu vetämään välistä? Onko hyvinvointiyhteiskunta siis järjestelmä, jossa voittaja on se sukupolvi, joka järjestelmän perustaa ja velvoittaa tulevat sukupolvet kustantamaan oman muhkean elämänsä, muttei itse halua maksaa vastaavaa edeltäjilleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  55. nsaspy kirjoitti 10.9.2014 kello 10:05

    aikansa mietiskelin omia näkemyksiä ja ne ovat kahdessa osassa

    osa a: jos elettäisiin nollajärjestelmässä ja tämän pitäisi olla pitkän ajan tavoite (yli 25 vuotta).
    kannattaisin peruseläkejärjestelmää jossa voi olla jotain lisiä joittenkin syitten perusteella. jos eläkejärjestelmä toimii suorilla rahansiirroilla sitä ei saisi sitoa menneittein vuosien tuloihin tai ansiohin.

    osa b: kun ollaan nykyisessä tilanteessa ja lyhyen ajan tavoite (alle 25 vuotta)
    on esitettävä muutoksia nykyjärjestelmään. ehdottaisin leikkausia progressiivisesti 20% keskieläkkeisiin ja 40% suurempiin (varsinkin uusiin eläkkeisiin). tällä konstin saadaan eläkejärjestelmän kestävyys jonkin verran paremmalla uralle. muita konsteja on eläkeiän nosto. eläkekatto voi olla myös mutta eläkemaksukattoa ei saa tulla koska se pahentaa eläkkeiden rahoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Syltty kirjoitti 10.9.2014 kello 10:08

    Osmo Soininvaara:Niissä maissa, joissa on eläkekatto, vakuutusmaksuilla on myös katto.

    Voidaan olettaa, että Suomessa ei varmasti tule mitään maksukattoa, jos eläkkeisiin tulisikin sellainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  57. Liian vanha kirjoitti 10.9.2014 kello 10:19

    Raimo K: Mihinkähän tämä on perustuvinaan?

    Julkisen sektorin eläkkeet maksetaan julkisen sektorin eläkelaitosten toimesta eikä sillä ole mitään vaikutusta muiden, esim. liian vanhojen eläkkeisiin. Ja ne ovat paremmin rahastoituja kuin yksityisen sektorin eläkkeet.

    Ja karttumat ovat samat, joten ne ovat aivan yhtä ylikorkeat kuin liian vanhojenkin eläkkeet.

    Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaj mainitsi juuri, että kunnallisen sektorin eläkemaksu on 10 %-yksikköä korkeampi kuin yksityisen sektorin ja nousussa, koska superkarttumat rasittavat juuri julkista sektoria.

    Jukisen sektorin henkilöstöstä yli 50 % on yli 50-vuotiaita, joten rasitus on muutenkin korkeampi ja kun eläkkeelle siirrytään seuraavan 10-20 vuoden kuluessa massoittain niin maksu nousee entisestään.

    Julkisen sektorin eläkkeet rahoitetaan verovaroista pääosin, myös nuo rahastot on luotu pääosin verovaroilla. Eikä julkisellakan sektorilla ole lakisääteistä enemmän rahastoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. hukkaan meni kirjoitti 10.9.2014 kello 10:55

    Raimo K:
    Yksinkertainen ratkaisu olisi myös sitoa eläkkeelle pääsy työvuosiin: eläkeoikeus alkaisi, kun työvuosia on kertynyt tarpeeksi.
    Ja tietysti pitäisi soveltaa sitä OECD:n ‘viisaiden’ mallia, että eläkeikää nostetaan asteittain.

    Sukupuolten yhdenvertainen kohtelu vaan roskiin (perhevapaat), ja työttömät älköön pääskö ikinä eläkkeelle. Pariskunnillekin ihan yhdentekevää jos toisen on pakko jatkaa vuosikausia pidempään, kun nuorena on ollut epävarmemmissa pätkätöissä (ikäero on tiedossa jo pariutuessa, työvuodet ei). Ja alanvaihto (omasta valinnasta sekä rakennemuutoksen takia) rankaisisi vielä eläkemahdollisuuden myöhentämisellä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  59. Tiedemies kirjoitti 10.9.2014 kello 12:16

    En nyt oikein ymmärrä, miksi emme voi tehdä niin, että vuonna 2040 eläkekatto on (nykyrahassa) vaikkapa 600 euroa kuussa. Siihen päästään niin, että nykyisistä pay-as-you-go osuuksista maksetaan eläkkeitä sellaisella laskevalla trajektorialla, että vuoden 2040 eläkerahastot on käytetty mutatis mutandis ja siirrytty systeemiin jossa pay-as-you-go osuus on maksimissaan tuon 600 euron takuueläkkeen maksamiseen. Sitä ennen eläköityvät saavat vähän isomman tuloon sidotun eläkkeen niin, että tänään eläkkeelle jäävät menevät tämän päivän systeemillä ja osuus putoaa vuosi vuodelta pikkuisen. Tässä on 26 vuotta aikaa, eli jos leikkuri leikkaa 4% vuodessa tuosta erotuksesta, niin vuonna 2040 systeemi on jo muuttunut.

    Minä ehdotan tätä siksi, että minusta on ihan selvää, että tuollainen on edessä, ja joka vuosi kun sitä lykätään, niin se leikkurin jota tullaan lopulta käyttämään, jyrkkenee ja se takuueläke pienenee. Minä en tule saamaan nykymenolla pennin hyrrää maksamistani eläkemaksuista, joita laskujeni mukaan menee tälläkin hetkellä minun palkastani liki 15 000 euroa vuodessa.

    Jos saisin itse laittaa tuon 15 000 euroa vuodessa johonkin itseäni varten säästöön, niin mutatis mutandis minulla olisi säästössä vajaa 400 000 eläköityessäni. Oletuksella että alkaisin säästää nyt ja jäisin eläkkeelle vuonna 2040. Tai jos joutuisin tekemään työtä 70-vuotiaaksi, niin summa olisi jo lähempänä 500 000 euroa. Vaikka aloittaisin nyt.

    En tiedä, mikä osuus tuosta rahasta menee nykyisten eläkkeiden maksamiseen. Veikkaan että kaikki, todennäköisesti ei riitäkään. Siksi on vähän epäreilua, että systeemiä pidetään yllä, vaikka kaikki tietätävät että se on Ponzi-huijaus. Mutta kun demokraattisesti on suurten ikäluokkien osalta näin päätetty, niin näin se nyt sitten menee. Kiitos. Kiitos paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  60. uusi kasvo täällä kirjoitti 10.9.2014 kello 13:10

    Eläke keskusteluun vielä yksi ehdotelma:
    Kaikki julkisella sektorilla työskentelevät JOUTUVAT jäämään 65v täytettyään pois virastaan, siis eläkkeelle. Tulee siitäkin säästöä, edes vähän ja se ei ole keneltäkään pois paitsi edunsaajalta.

    Menkööt sitten vaikka yksityiselle puolelle hankkimaan lisätuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  61. Teppo X kirjoitti 10.9.2014 kello 13:16

    Osmo Soininvaara:Itseasiassa eläkejärjestelmä on valtava tulonsiirto lapsiperheiltä lapsettomille.

    Se on nykymuodossa myös valtava tulonsiirto yksityisen sektorin ikääntyviltä palkansaajilta jotka saavat viisikymppisinä kenkää julkisen sektorin “keventäville superkerryttäjille”, eli suoraan sanoen loisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  62. Sepi kirjoitti 10.9.2014 kello 15:05

    Osmo Soininvaara:
    Jos eläkekatto on 4000 euroa, ylimeneviä tuloja ei vakuuteta ja säästyneillä eläkemaksuilla työnantaja ostaa sen lisäeläkkeen, eikä mikään muutu.

    Kiristetään samalla reippaasti valtion tuloveroprogressiota tuosta eläkemaksukaton yläpuolelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Viherinssi kirjoitti 10.9.2014 kello 15:09

    yksityistäjä: Mitähän nuo “hankalammin ulkoistettavat asiantuntijat” ovat? Nykyään ei ole sellaista tehtävää, jota ei pystyttäisi ostamaan yksityiseltä puolelta.

    Kävisivätkö vaikka ne ihmiset, jotka tekevät hankinnat…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  64. antti kirjoitti 10.9.2014 kello 15:18

    Raimo K: Julkisen sektorin eläkkeet maksetaan julkisen sektorin eläkelaitosten toimesta eikä sillä ole mitään vaikutusta muiden, esim. liian vanhojen eläkkeisiin. Ja ne ovat paremmin rahastoituja kuin yksityisen sektorin eläkkeet.

    Samaan aikaan eläketurvakeskuksen sivulla:

    Valtion palveluksessa olleiden eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. Valtion Eläkerahastosta siirretään vuosittain eläkemaksuilla kerättyjä varoja talousarvioon (40 prosenttia eläkkeiden aiheuttamista kustannuksista). Loput 60 prosenttia maksetuista eläkkeistä rahoitetaan suoraan kunkin vuoden talousarviosta.

    Eli valtion työntekijät voivat nukkua yönsä rauhassa. Teidän eläkerahanne rahoitetaan tarvittaessa verorahoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  65. Viherinssi kirjoitti 10.9.2014 kello 15:25

    Timo Sallas:
    Ainoa täyspäinen ratkaisu on joko tasaeläkkeet kaikille tai eläkekatto. HS tänään, ylisuuria eläkkeitä nauttivista tulee bisnes perikunnalle, jos saadaan jollain pidettyä eläkkeensaaja hengissä mahdollisimman pitkään.

    Reality check:

    Monisairaan vanhuksen yksityinen hoito maksaa suuruusluokkaa 20 000 €/kk. Jotta tämä tulisi maksettua, tarvitaan noin 500 000 €/vuosi oleva eläke. Tällaisen eläkkeen saa, jos koko työuran keskiansiot ovat olleet suuruusluokkaa 800 000 €/vuosi.

    Koska kenelläkään ei ole tuollaisia ansioita uran loppupäässä, se käytännössä vaatii uran loppupäässä useamman miljoonan vuosituloja. Optiotulot eivät riitä, ne eivät ole eläkepalkkaa.

    Tällaisia ihmisiä löytyy Suomen työssäkäyvistä noin kymmenen. Tosin Suomesta ei välttämättä löydy yhtään eläkeläistä, joka saisi normaalin eläkejärjestelmän kautta 20 000 €/kk nettona eläkettä.

    Hesarin kolumnisti epäili hoitamisen tulevan tulevaisuudessa halvemmaksi, jolloin kannattavuus paranisi. Toisaalta jos vanhusten hoitaminen tulee tulevaisuudessa halvemmaksi, kestävyysvajeesta iso osa häviää sen sileän tien. Eipä tunnu ihan todennäköiseltä.

    Käytännössä on niin, että jos vanhus on yksityisessä hoidossa, eläke ei kata hoitokuluja.

    Toinen juttu on se, että jos ihmisten moraali arvioidaan tälle tasolle, niin itse asiassa nyt yksityisessä hoidossa olevien varakkaiden vanhusten omaisten kannattaisi syöttää mummoille ja papoille strykniiniä, jottei perintö valuisi hoivayrittäjille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  66. Aaltonen kirjoitti 10.9.2014 kello 16:15

    No mutta miten olisi regressiivinen kertymä? Kertymä olisi nykyinen 1,5 % vaikkapa 10 000 €:n kuukausituloihin asti, jonka ylimenevältä osalta kertymä on 1,4 %. Jokainen ylimenevä täysi 1 000 € pienentää ylimenevän osuuden kertymää prosenttiyksikön kymmenyksellä 0,3 % kertymään asti, mitä pienemmäksi kertymä ei pienene.

    Eläkemaksuihin ei siis koskettaisi.

    Paremmasta palkasta saisi edelleen paremman eläkkeen, mutta tuo malli kohtuullistaisi eroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. pekka kirjoitti 10.9.2014 kello 17:27

    Liian vanha: Eläkejärjestelmän kestävyysvajehan syntyy pääasiassa julkisen sektorin ylikorkeista eläkkeistä.

    Ei kai. Eläkejärjestelmämme on rahastoinnin ja elinaikakertoimen ansiosta itsessään varsin kestävällä pohjalla.

    Eläkeiän korottamistarve ja yhteys kestävyysvajeeseen tulee sitä kautta, että eläkeläiset maksavat vähemmän veroja (koska eläkkeet ovat reilusti palkkoja pienemmät). Eläkeläisten suhteellista osuutta vanhemmista ikäluoista pitää laskea, jotta kunnat ja valtio saisivat riittävästi verotuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  68. Satu Klemola kirjoitti 10.9.2014 kello 17:43

    Sepi: Kiristetään samalla reippaasti valtion tuloveroprogressiota tuosta eläkemaksukaton yläpuolelta.

    Juuri niin. Yli 40 v. Yhteiskuntaa palvelleena jäin eläkkeelle 61-vuotiaana (olisin saanut jatkaa, mutta haluan antaa nuorille työtä). Saan eläkettä 1760 e/kk, ja vaikka asun Hgin kantakaupungissa, elän oikein hyvin pienessä asunnossani tällä rahalla. Kyllä 4000 e/kk pitäisi olla eläkekatto, on se monessa muussakin ns. hyvinvointivaltiossa ( nimenomaan sinne se kuuluukin). Jos saa enemmän, verotetaan rajusti meidän pienellä tulevien ja julkisten palvelujen hyväksi.

    Osmo Soininvaara:
    Jos eläkekatto on 4000 euroa, ylimeneviä tuloja ei vakuuteta ja säästyneillä eläkemaksuilla työnantaja ostaa sen lisäeläkkeen, eikä mikään muutu.

    Miksi se joissain maissa onnistuu? Ei kukaan tarvitse yli 4000/kk eläkettä, etenkin kun niillä, jotka sen saavat, on usein perintöä/sijoituksia ym. elääkseen.? Oma eläkkeeni yli 40 vuoden palveluksista yhteiskunnalle on 1760, mikä kyllä riittää. Veroja voisin maksaa enemmänkin, jos ne eivät menisi yksityisille palveluntuottajille/veroparatiiseihin.

    Osmo Soininvaara:
    Jos eläkekatto on 4000 euroa, ylimeneviä tuloja ei vakuuteta ja säästyneillä eläkemaksuilla työnantaja ostaa sen lisäeläkkeen, eikä mikään muutu.

    Sepi: Kiristetään samalla reippaasti valtion tuloveroprogressiota tuosta eläkemaksukaton yläpuolelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. uusi kasvo täällä kirjoitti 10.9.2014 kello 19:24

    Ymmärrän hyvin blogin pitäjän vastustuksen eläkekatosta, koska sattuuhan O.S kuulumaan tähän eliittiin jonka eläke (osittain muiden maksamana) sattuu olemaan niin korkea ettei se sovi omaan ajattelumalliin.

    Näin minäkin tekisin jos saisin suuren eläkkeen ja joku ehdottaisi eläkkeeseeni leikkausta.

    Ensin oma napa, sitten kavereitten napa ja sitten vasta maailmanparantaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  70. Raimo K kirjoitti 10.9.2014 kello 20:12

    hukkaan meni: Sukupuolten yhdenvertainen kohtelu vaan roskiin (perhevapaat), ja työttömät älköön pääskö ikinä eläkkeelle.
    ‘snip’

    Yhdenvertaisuudesta on jokseenkin jokaisella oma käsitys. Eläkkeen perusteena on kuitenkin maksettu eläkemaksu, jos sitä ei ole maksanut, mikä on yhdenvertaisuus silloin?

    Ja jos ei saa riittävää työeläkettä, saa kansaneläkettä (onko se sitten riittävä, se on toinen kysymys).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. tcrown kirjoitti 10.9.2014 kello 20:16

    Osmo Soininvaara: Jos puhutaan ansioeläkkeistä, eläkemaksua maksetaan vain niistä ansioista, jotka vakuutetaan.

    Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. (Tai ilmeisesti tuo on nykyään muutettu) Minun jokavuotisessa(?) eläkekertymäraportissani lukee eksplisiittisesti, että osasta minun maksamistani eläkevakuutusmaksuista ei eläkettä ole kertynyt. En tiedä miten tuo on sovitettu ulkomaisten järjestelmien kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  72. Liian vanha kirjoitti 10.9.2014 kello 20:48

    “Kyllä 4000 e/kk pitäisi olla eläkekatto, on se monessa muussakin ns. hyvinvointivaltiossa ( nimenomaan sinne se kuuluukin). Jos saa enemmän, verotetaan rajusti meidän pienellä tulevien ja julkisten palvelujen hyväksi.”

    Ei missään maassa ole tosiasiallista eläkekattoa, se rikotaan noilla lisäeläkkeillä.

    Eläkekaton vaatiminen on pelkkää kateutta, jos halutaan parantaa pieniä eläketuloja niin pitäisi vaatia minimieläkkeen nostoa esim 1300 euroon.

    Verojen korottaminen ajaa hyvätuloisen esim Portugaliin, joka antaa eläkeläiselle 10 vuoden verovapauden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  73. Liian vanha kirjoitti 10.9.2014 kello 20:51

    pekka: Ei kai. Eläkejärjestelmämme on rahastoinnin ja elinaikakertoimen ansiosta itsessään varsin kestävällä pohjalla.

    Eläkeiän korottamistarve ja yhteys kestävyysvajeeseen tulee sitä kautta, että eläkeläiset maksavat vähemmän veroja (koska eläkkeet ovat reilusti palkkoja pienemmät). Eläkeläisten suhteellista osuutta vanhemmista ikäluoista pitää laskea, jotta kunnat ja valtio saisivat riittävästi verotuloja.

    Tuokaan ei pidä paikkaansa, eläkeläinen maksaa n 5 % korotettua veroa palkansaajaan verrattuna mikä vastaa palkansaajan veroa+eläkemaksua.

    Mutta palkansaajan eläkemaksu menee vakuutusyhtiölle, eläkeläisen korotusosa julkisen sektorin budjetin tilkkeeksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.9.2014 kello 21:13

    Eläkeläiset maksavat pääsääntöisesti vähemmän veroa kuin palkansaajat samasta tulosta (eläketulovähennys) Vain suurta eläkettä saavat maksavat palkansaajaa enemmän (“tulonhankkimisvähennys” puuttuu).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Liian vanha kirjoitti 10.9.2014 kello 20:56

    “Monisairaan vanhuksen yksityinen hoito maksaa suuruusluokkaa 20 000 €/kk. Jotta tämä tulisi maksettua, tarvitaan noin 500 000 €/vuosi oleva eläke. ”

    Ei men aivan noin.Olen nyt joutunut selvittelemään vanhusten hoitoa ja näyttää siltä, että yksityinen hoitaa harvoin vanhuksen loppuun saakka eli kun vanhus menee arpeeksi huonoon kuntoon niin hänet siirretään julkiselle puolelle.

    Ja kun vanhus on tarpeeksi huonossa kunnossa niin hänen annetaan kuolla ja minusta se on inhimillinen teko, se on parempi vaihtoehto kuin arvoton elämä sängyn pohjalla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  76. Tapio kirjoitti 10.9.2014 kello 21:15

    uusi kasvo täällä: Ensin oma napa, sitten kavereitten napa ja sitten vasta maailmanparantaminen.

    Varmaan joku on tehnyt laskelmat siitä, mitä eläkekatto ja vastaava maksukatto tekisivät järjestelmälle. Intuitiivisesti ajatellen nimenomaan hyvätuloiset suosivat eläkekattoa ja maksurajoitusta.

    Maksukatottomaan, mutta eläkerajoitteeseen järjestelmään siirtyminen olisi mielenkiintoinen poliittinen prosessi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  77. åke kirjoitti 11.9.2014 kello 0:03

    OS: ■Jos superkarttuma korvataan lykkäyskorotuksella, siitä älähtävät naiset, joilla on useinkin perhesyistä katkoksia työurassaan.

    Jos sukupuolta tarkastellaan niin miesten olisi syytä älähtää nykyisistä eläkeratkaisuista. Varsinkin duunarimiesten jotka eivät keskimääräisestä eliniästä johtuen juuri pääse eläkkeistään nauttimaan vaan heidän maksunsa menevät keskimäärin naisten hyävksi.

    Tätähän ei juuri ole julkisesssa keskustelussa huomioitu vaikka muuten sukupuolesta johtuvia vinoutumia nostetaan kernaasti esille. Ehkäpä asia on liian kiusallinen duunaripuolueiden ajettavaksi.

    Noh, itse en ole duunarimies joten ei ole oma lehmä ojassa. En siis valita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  78. Viherinssi kirjoitti 11.9.2014 kello 0:20

    Liian vanha:
    “Monisairaan vanhuksen yksityinen hoito maksaa suuruusluokkaa 20 000 €/kk. Jotta tämä tulisi maksettua, tarvitaan noin 500 000 €/vuosi oleva eläke. ”

    Ei men aivan noin.Olen nyt joutunut selvittelemään vanhusten hoitoa ja näyttää siltä, että yksityinen hoitaa harvoin vanhuksen loppuun saakka eli kun vanhus menee arpeeksi huonoon kuntoon niin hänet siirretään julkiselle puolelle.

    En ole kanssasi eri mieltä, koska noinhan se menee. Huonokuntoisen vanhuksen yksityinen hoito on niin kallista, että sitä hyvin harva hankkii.

    Tässä kohdassa muuten julkinen on tehokkaampi kuin yksityinen, hoito ei maksa noin paljon julkisella. Hoidon laadusta en mene enempää sanomaan, mutta sen verran olen asiaa nähnyt, että tiedän yksityisellä puolella laskutuksen toimivan varsin sujuvasti. (Kyyninen teoriani on se, että varakkaiden vanhusten jälkeläisten ahdistusta ja huono omaatuntoa on helppo rahastaa.)

    Oma pointtini oli kuitenkin se, että Hesarin kolumnistin ajatus siitä, että vanhuksia pidettäisiin elossa eläkkeen saamiseksi, on sekä inhimillisesti että taloudellisesti absurdi. Jos sitten hyvätuloinen vanhus siirretään julkiselle hoitomaksujen säästämiseksi, hoidosta päättää julkinen puoli omien kriteeriensä mukaan.

    Ja kun vanhus on tarpeeksi huonossa kunnossa niin hänen annetaan kuolla ja minusta se on inhimillinen teko, se on parempi vaihtoehto kuin arvoton elämä sängyn pohjalla.

    Olen tästäkin pitkälti samaa mieltä. Meillä tulee vielä eteemme epämiellyttävä keskustelu siitä, miten vanhuksia pitäisi hoitaa, onko elinikä hyvinvoinnin mittari, ja mikä on ihmisarvoista elämää. Kysymykset ovat vanhustenhoidossa arkipäivää, mutta ihmisten fyysisen eliniän pidentyessä ne tulevat koko ajan tärkeämmäksi.

    Keskustelu on siitä inhottava, että siinä ei voida vetää kategorisia rajoja, kummassakin päässä vastassa on ikäihmisten epäinhimillinen kohtelu. Jonkun pitää tehdä päätökset jollain kriteereillä, ja niillä päätöksillä päätetään ihmisen elämästä ja kuolemasta. Valitettavasti samoilla päätöksillä on isoja taloudellisia vaikutuksia.

    Aihe ei ole niitä kevyimpiä smalltalk-aiheita sivistyneelle sunnuntaibrunssille. Toivottavasti sillä ei myöskään ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  79. Viherinssi kirjoitti 11.9.2014 kello 1:00

    uusi kasvo täällä: Ymmärrän hyvin blogin pitäjän vastustuksen eläkekatosta, koska sattuuhan O.S kuulumaan tähän eliittiin jonka eläke (osittain muiden maksamana) sattuu olemaan niin korkea ettei se sovi omaan ajattelumalliin.

    Jos eläkejärjestelmä olisi terveellä pohjalla, se voisi antaa eläkemaksujen maksajalle vapauden päättää eläkemaksujensa suuruudesta jossain rajoissa.

    Voitaisiin todeta esimerkiksi, että jos eläkemaksua maksaa 1000 e, sillä saa eläkkeeseensä 5 e/kk lisää, mikäli jää vanhuuseläkkeen alarajalla eläkkeelle. (Tämä vastaa suunnilleen nykyistä 25 % eläkemaksutasoa, jolla saa 1,5 % eläkkeeseen.)

    Tähän tarvitaan lisäksi minimisumma. Voidaan esimerkiksi vaatia, että jokainen maksaa vähintään 400 €/kk eläkemaksua, jotta takuueläkkeen verran ehtisi kertyä työuralla. (Ja tähän sitten jokin klausuuli pienipalkkaisimpien armahdukseksi.)

    Mukana pitää tietysti olla eläkkeellejäämisen myöhäistämisestä jokin porkkana. Ylärajaa ei maksuille tarvitse säätää.

    Sen jälkeen jokainen voisi itse miettiä, minkälaista eläkettä haluaa työeläkejärjestelmän kautta säästää. Samalla tietysti pitäisi siirtyä bruttopalkkajärjestelmään, josta näkyisivät kaikki työntekijältä nyt piilotetut sivukulut. Sekin toisi vähän järkeä eläkekeskusteluun.

    (Juu, tiedän, tällainen järjestelmä romauttaisi ponzin, joten sitä emme tule näkemään.)

    = = =

    Ettekö pidä ideastani? Ei se mitään, minulla on toinenkin, josta ette pidä.

    Jokaisen ihmisen kohdalta lasketaan kaikki hänen työuransa aikana maksamansa eläkemaksut yhteen. Näin saadaan laskettua kyseisen henkilön eläkedinaarit. Indeksinä käytetään ansiotasoindeksiä.

    Kun henkilö jää vanhuuseläkkeelle (tai työkyvyttömyyseläkkeelle), dinaarien määrä korjataan iästä riippuvalla kertoimella. Tästä tulee henkilön lopullinen eläke dinaareina. Jos sen jälkeen painaa duunia, dinaarit karttuvat edelleen aivan nykytyyliin.

    Dinaarin ja euron suhde riippuu eläkejärjestelmään sisään tulevan rahan määrästä. Ihan vuosittaisella tasolla asiaa ei pidä tarkastella, mutta euron ja dinaarin suhde voisi olla vaikka sellainen, että viiden edellisen vuoden sisääntulevat ja uloslähtevät rahavirrat ovat balanssissa.

    Tässä järjestelmässä eläkemaksu on pysyvä kiinteä osa palkasta (esimerkiksi 25 %), ja sitä numeroa ei ronkita. Jos kansantalouden palkkasumma nousee vauhdilla tuottavuuden noustessa, eläkeläisetkin pääsevät bileisiin mukaan. Ja jos taas maksajien määrä vähenee ja saajien kasvaa, eläkkeet pienenvät euroissa.

    Järjestelmään siirtyminen ei aiheuta mitään tarvetta purkaa rahastoja. Dinaarin ja euron kurssilla huolehditaan siitä, että rahastojen puskurit keskimäärin pysyvät, vaikka tietenkin notkahduksessa puskureita puretaan ja vauhtipaikoissa kerätään. (Voi olla, että ehdottamani viiden vuoden liukuva on liian värähtelyherkkä, mutta jotain sinne päin.)

    Systeemi olisi sikäli reilu, että se ei missään vaiheessa aiheuta kestävyysvajetta tai tukehduta tulevia sukupolvia eläketaakan alle. Toisaalta eläkeläiset pääsevät nauttimaan täysimääräisenä talouskasvusta, ei taitettuja indeksejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  80. uusi kasvo täällä kirjoitti 11.9.2014 kello 8:20

    Myönnetään, että eläkekatto on kuolleena syntynyt ajatus(vaikka se ilmeisesti joissain maissa toimii).

    Sen sijaan ostoeläke kautta rantain pitäisi perustua vain oman/yrityksen sijoitettuun pääomaan.
    Ei mudsen eläkkeensaajien kustannuksella, vrt huippujohtajien ostoeläkkeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. uusi kasvo täällä kirjoitti 11.9.2014 kello 9:37

    Vielä näihin yksityisen ostoeläkkeisiin:
    Muistaakseni 80-luvun lopulla hallitus leikkasi takautuvasti näitä yksityisiä ostoeläkkeitä.

    Samaten taisi olla 2000-luvun alkupuolella kun hallitus leikkasi takautuvasti ostoeläkkeitä, eli ei voinut jäädä 57-vuotiaana eläkkeelle vaikka niin oli sopimusta tehdessään uskonut.

    Eli mikä tahansa laki voidaan muuttaa vaikka takautuvasti jos hallitus niin haluaa ja eduskunta niin päättää, ainakin eläkkeiden kohdalta.

    Jostain syystä nämä leikkaukset eivät kohdistuneet ns. eliitin suureläkkeisiin siis ikärajaan.
    Vaan tavallisen keskituloisen pieneen ostoeläkkeeseen.

    eli ostakaa vaan perk…..sti ostoeläkkeitä, rahanne ja tulevaisuutenne on turvattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  82. Liian vanha kirjoitti 11.9.2014 kello 10:24

    “Oma pointtini oli kuitenkin se, että Hesarin kolumnistin ajatus siitä, että vanhuksia pidettäisiin elossa eläkkeen saamiseksi, on sekä inhimillisesti että taloudellisesti absurdi. Jos sitten hyvätuloinen vanhus siirretään julkiselle hoitomaksujen säästämiseksi, hoidosta päättää julkinen puoli omien kriteeriensä mukaan.”

    Kunnat kyttäävätkin vanhuksen säästöjä, kaivelin entisen oman kuntani veloistusperiaatteita , kun isäni on lähellä hoitolaitosta ja kauhistuin, kuinka vapaata riistaa vanhukset ovat ja täysin suojattomia.Konkreettisena esimerkkinä oli äitini täti, joka kuoli keväällä hoitolaitoksessa.

    Tuo Osmon mainostama veloituskatto on lähinnä tarua, poliittista propagandaa,se on niin helppo kiertää.

    Palveluasumisessa mikään laki ei säätele veloitusta,joten vanhus voidaan ryöstää kunnan avustuksella.

    Entinen kuntani on ulkoistanut lähes kaiken vanhustenhuollon ja takaa näille yksityisille toimijoille huikeat voitot ja monopolin, sillä kapasiteettia ei ole tarpeeksi.Näin hinnoittelu voidaan vetää taivaisiin.

    Palveuasumisessa asunnon vuokra on korkeampi kuin Helsingissä ja kuitenkin asunto on vanha oppilasasuntolasta muokattu palvelutalo 60 km kunnan keskusasta. Yrittäjä sai asuntolan pilkkahinnalla, koska muita ostajia ei ollut ja remonttikin on varsin minimaalinen.

    Ruuasta veloitetaan 16 euroa päivä , ruoka on tavanomaista laitosruokaa , armeijassa varusmies ruokitaan 1,7 eurolla ja varusmies sentään kuluttaa ravintoa 3-4 kertaa enemmän ja mukana on kallista sissimuonaa.

    Hoito on hinnoiteltu siten että hoitomaksu ylittää aina hoidettavan eläkkeen määrän

    Näin kunta pääsee käsiksi vanhuksen säästöihin ja kunnan tavoitteena on tyhjentää vanhuksen säästötilit.

    Näin kävi äitini tädille ja ellei hän olisi kuollut niin asunto olisi ollut myytävä, koska hoitomaksut ylittivät tädin eläkkeen eikä eläkkeestä jäänyt rahaa asunnon vastikkeeseen vaan se rahoitettiin säästöistä.Sen jälkeen tilillä oliis ollut taas rahaa , jonkan kunta olisi ryöstänyt.

    Kunta on myös huolehtinut, että vain kolme n 25 palvelutuottajsta pitää yksityisiä hoidokkeja vain kolme ja hintaan, joka on taivaissa

    Naapurikunnasta löytyy jo kohtuuhintaisia palvelutaloja, mutta kun kunnan pinta-ala on valtava niin ne ovat 120 km päässä, joten tosiasiallista kilpailua ei ole.

    Hintavertailun perusteella kunta ja yksityiset vetävät n tuplahintaa palveluista tuotantokustannuksiin verrattuna.
    Kunta on huolehtinut, että arvostelijoita ei ole:Sosiaaliasiamies on yritys eli kunta on palkannut yksityisen firman valvomaan itseään eikä kukaan valvojista uskalla puuttua/arvostella kuntaa.

    Valvira ilmoitti, etti kuulu heille, STM ilmoitti samoin .Olen tehnyt kantelun ELYyn , mutta siellä asian käsittely kestää vuosia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  83. Evert The NeveRest kirjoitti 11.9.2014 kello 10:26

    Työssä käyvät suomalaiset maksavat joka vuosi yli sadan miljoonan euron laskun johtajien ja ylempien toimihenkilöiden lisäeläkkeistä.

    Asia kävi ilmi, kun Helsingin Sanomat pyysi Eläketurvakeskusta (Etk) selvittämään Suomen suurimpien työeläkkeiden koostumusta.

    Lähde: http://www.hs.fi/talous/a1305553425960

    Suomeen ei saada eläkekattoa, koska eläkkeistä päättävät ne, jotka nauttivat korkeista eläkkeistä. Sitten ihmetellään, kun köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  84. Samuli Saarelma kirjoitti 11.9.2014 kello 14:50

    Osmo Soininvaara:
    Jos siirrymme kerralla rahastoivaan eläkejärjestelmään hja pidämme vanhat lupaukset, eläkemaksut kaksinkertaistuvat. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että lapsettomat siirtyvät reahastoivaan eläkejärjestelmään ja vain heidän maksunsa kaksinkertaistuvat.

    Huoh. Et selvästikään ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Sillä “taikaiskulla” tarkoitin tietenkin sitä, että taikaiskusta rahastot olisivat täynnä siinä määrin, ettei sinne jouduttaisi maksamaan kaksinkertaisesti rahaa. Oletus oli siis, että eläkemaksut ja eläkerahastoista nostettavat eläkkeet olisivat ihan samat kuin nykyisin. Kysymys oli, että mikä olisi se tulonsiirto, joka tässä tilanteessa jäisi tapahtumatta lapsiperheiltä lapsettomille, joka sinusta nyt tapahtuu?

    Onko yksikään lapsiperhe tuossa tilanteessa yhtään köyhempi kuin on nykyisin? Olisiko yksikään lapseton yhtään rikkaampi? Minun nähdäkseni ei, mutta jos sinusta nykyisin joku tulonsiirto tapahtuu, niin kerrot varmaan sen, miksei se näy yhtään missään sen puoleen lapsiperheiden kuin lapsettomienkaan elämässä?

    Ymmärtäisin ehkä logiikkasi, jos siirryttäisiin nykysysteemistä sellaiseen systeemiin, jossa lapset maksavat omien vanhempiensa, muttei muiden eläkkeitä. Mutta eihän tästä olisi tuollaisessa rahastoivassa systeemissä kyse.

    Joka tapauksessa sinulta on edelleen selittämättä, miksi nykysysteemissä minun pitäisi saada siitä jotain erityistä etua, että minun lapseni osallistuvat minun sukupolveni eläkkeiden maksuun? Enhän minä siinä urakoi niiden eläkemaksujen kanssa, vaan lapseni. Minusta ansio eläkemaksujen maksamisesta kuuluu heille, ei minulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  85. Samuli Saarelma kirjoitti 11.9.2014 kello 15:25

    Tapio: Maksukatottomaan, mutta eläkerajoitteeseen järjestelmään siirtyminen olisi mielenkiintoinen poliittinen prosessi.

    Eikö tuo tarkoittaisi vain samaa kuin, että tuloveron ylintä progressiota kiristettäisiin? Tai no, raha menisi valtion sijaan eläkerahastolle, mutta maksajan kannalta sillä ei olisi mitään eroa. Tietenkin progression kiristäminen on mielenkiintoinen poliittinen prosessi, mutta miksi se toteutettaisiin eläkemaksujen eikä valtion tuloveron kautta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  86. Aaltonen kirjoitti 12.9.2014 kello 9:54

    Samuli Saarelma: Eikö tuo tarkoittaisi vain samaa kuin, että tuloveron ylintä progressiota kiristettäisiin? Tai no, raha menisi valtion sijaan eläkerahastolle, mutta maksajan kannalta sillä ei olisi mitään eroa. Tietenkin progression kiristäminen on mielenkiintoinen poliittinen prosessi, mutta miksi se toteutettaisiin eläkemaksujen eikä valtion tuloveron kautta?

    Siinä mielessä olet oikeassa, että käteen jäävä palkka pienenisi kummassakin tapauksessa. Regressiivisellä verokertymällä koskematta eläkemaksuihin olisi kuitenkin tarkoitus puuttua työeläkejärjestelmän ongelmiin, joita tässä keskustelussa on käsitelty:
    1. Riittääkö tulevaisuudessa rahat eläkkeisiin? Leikkaamalla suurimpia eläkkeitä riittää ainakin paremmin kuin nyt.
    2. Suurimpia eläkkeitä pidetään epäoikeudenmukaisina verrattuna pienimpiin eläkkeisiin.

    Työläkejärjestelmän ongelmat on syytä ratkaista eläkejärjestelmää korjaamalla, eikä tuloveroilla. Paitsi jos kaikki lakkautetaan nykyiset eläkeyhtiöt ja -rahastot ja siirretään koko järjestelmä valtiolle budjettirahoitteiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. Raimo K kirjoitti 12.9.2014 kello 19:58

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Hoito on hinnoiteltu siten että hoitomaksu ylittää aina hoidettavan eläkkeen määrän

    Näin kunta pääsee käsiksi vanhuksen säästöihin ja kunnan tavoitteena on tyhjentää vanhuksen säästötilit.
    ‘snip’

    Rautaista logiikkaa – kuten aina – mutta eiväthän ne rahat kunnalle tule, vaan sen hirmuhintaisen palveluntuottajan tilille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  88. Viherinssi kirjoitti 13.9.2014 kello 11:02

    Evert The NeveRest: Työssä käyvät suomalaiset maksavat joka vuosi yli sadan miljoonan euron laskun johtajien ja ylempien toimihenkilöiden lisäeläkkeistä.

    Kylläkyllä, mutta tämä on vanha virhe, jota on vaikea enää korjata. Noita eläkkeitä ei enää voi rakentaa, ts. kyse on isosta kertaluonteisesta tempauksesta, jonka vanhat määräykset mahdollistivat. Mikään nykyjärjestelmän viilaaminen ei tuohon auta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  89. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.9.2014 kello 11:04

    Nuo yhteisestä kassasta maksettavat lisäeläkkeet olivat törkeä kaappaus, johon pitäisi löytää syyllinen. Yksi syyllinen t6ietysti oli eliniän nousu, jolloin ne tulivat oletettua kalliimmaksi, mutta silti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Kalle kirjoitti 13.9.2014 kello 12:38

    Pirjo:
    …Ainakin Valtion korkeampiin palkkoihin, lyhyempään työaikaan ja pidempiin lomiin superkarttuma sopii oikeinn hyvin.

    Valtiolla vain yksinkertaisista suoritusportaan töistä maksetaan enemmän kuin yksityisellä. Asiantuntija ja johtotehtävissä palkat ovat pienempiä kuin yksityisellä.

    Asiasta tekee vielä ikävämmän 🙁 , kun vertaillaan koko EU-aluetta. Suomessa kokonaisuutena suoritusportaan palkat ovat kohtuuttoman kovia, kun taas asinatuntijat ja johtajat ovat ilmaistyövoimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  91. Kalle kirjoitti 13.9.2014 kello 12:53

    Itse olen sitä mieltä, että eläkekatosta kannattaa keskustella. Samalla tulee kuitenkin muistaa, että se tarkoittaa samalla kattoa sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksuille.

    Monille kovapalkkkaisille olisi kannattavampaa sijoittaa eläkerahat itse, eikä kierrättää niitä yhteisen eläkekassan kautta. Nythän suuripalkkaiset käytännössä maksavat pienipalkkaisten eläkkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Austrian kirjoitti 13.9.2014 kello 22:35

    Kalle,

    ehkä vain työkyvyttömyyseläkkeiden osalta subventio menee juuri noin.

    Mutta miten luulet superkarttuman vaikuttavan?

    Toivottavasti se lakkautetaan vaikka itse siitä olisin aiemmin valtion palkkalaisena hyötynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  93. Austrian kirjoitti 13.9.2014 kello 22:39

    Sivutoimiseen yrittäjyyteen ansiotulo-osingot ja eläkemaksujen maksamattomuus sopii hyvin, eihän sitä tiedä vaikka kollektiivinen eläkesysteemi olisikin huono diili uudempien sukupolvien osalta.. 🙂

    Voisimme kaikki olla Laura Rätyjä ja ostaa palveluita toisiltamme käyttäen välissä laskuttajana oy:tä.. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. tcrown kirjoitti 13.9.2014 kello 22:58

    Viherinssi: Kylläkyllä, mutta tämä on vanha virhe, jota on vaikea enää korjata. Noita eläkkeitä ei enää voi rakentaa, ts. kyse on isosta kertaluonteisesta tempauksesta, jonka vanhat määräykset mahdollistivat. Mikään nykyjärjestelmän viilaaminen ei tuohon auta.

    Osmo Soininvaara: Nuo yhteisestä kassasta maksettavat lisäeläkkeet olivat törkeä kaappaus, johon pitäisi löytää syyllinen. Yksi syyllinen t6ietysti oli eliniän nousu, jolloin ne tulivat oletettua kalliimmaksi, mutta silti.

    syyllisten löytämiseen en osaa auttaa, mutta ratkaisu on kyllä aika helppo keksiä. Muutetaan eläkkeiden verotusta niin, että mediaanipalkan ylittvästä eläkkeen osasta maksetaan veroa esimerkiksi 99,8%. Jos kertyville varoille ei parempaa käyttöä keksitä, niillä voidaan vaikka keventää muuta eläketulon verotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  95. Syltty kirjoitti 14.9.2014 kello 9:33

    Kalle:
    Itse olen sitä mieltä, että eläkekatosta kannattaa keskustella. Samalla tulee kuitenkin muistaa, että se tarkoittaa samalla kattoa sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksuille.

    Tulee kuitenkin muistaa, että elämme suomalaisessa veroparatiisissa. Vaikka kuinka keskusteltaisiin kumastakin katosta, niin ainoa realistinen vaihtoehto on että katto tulee vain ja ainoastaan eläkkeisiin, ei tietenkään veroluonteisiin maksuihin. Pitäähän rikkaiden maksaa oma osuuntensa ja silleen, moneenkin kertaan. Tietenkin.

    Semmoinen about 90% marginaalivero ei varmasti kuulosta yhtään pahalta vasemmiston korvissa ja sinne ysikymppiinhän se marginaalivero nousee, kun laitetaan eläkekatto, mutta jätetään maksut ennalleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  96. Kalle kirjoitti 14.9.2014 kello 19:11

    Syltty: Tulee kuitenkin muistaa, että elämme suomalaisessa veroparatiisissa. Vaikka kuinka keskusteltaisiin kumastakin katosta, niin ainoa realistinen vaihtoehto on että katto tulee vain ja ainoastaan eläkkeisiin, ei tietenkään veroluonteisiin maksuihin…

    Tuolta se tällä hetkellä tuntuu 🙁 , mutta tosiasiassa meillä on kaksi tapaa hoitaa asia. Joko puramme ylisuurta sosiaaliturvaa ja verotusta hallitusti tai sitten itkemme ja puramme sen hallitsemattomasti. Itse pidän ensimmäistä parempana vaihtoehtona. Nykyisen kaltaiseen, pöhöttyneeseen järjestelmään meillä ei ole varaa.

    Kun katsoo valtioita, joissa sosiaaliturva on jouduttu romuttamaan kertaheitolla, jälki on karua. Viimeisin hyvinvointivaltion romahdus oli Uusi-Seelanti. Nyt siellä sosiaalisektoria ylläpitää kirkko ja valtio ei enää sotkeudu siihen. Jotkut pitävät kehitystä hyvänä, minusta hallittu sosiaaliturvajärjestelmän sopeuttaminen olemassa oleviin voimavaroihin olisi parempi ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus