Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (4/5): liikenteen rajoittaminen

15 vastausta artikkeliin “Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (4/5): liikenteen rajoittaminen”

1. Miten ruuhka­mak­sut käytän­nössä toteutettaisiin?

   Vastaa

2. No, ottaen huomioon helsinkiläisen päätök­sen­teon ja hallinnon “notkeu­den” voisi melkein­pä lyödä vetoa, että tule­vaisu­u­den keskus­ta pil­ven­pi­irtäji­neen ynnä muineen tulee sijait­se­maan Espoos­sa akselil­la Keilaniemi-Otaniemi-Leppävaara.

   Vastaa

3. Liiken­teen rajoit­ta­mi­nen on yleen­sä yksi parhai­ta keino­ja leika­ta elin­ta­soa. Liiken­teen rajoit­ta­mi­nen syö suo­raan mm. pien­ten liikkei­den tulosta tul­lialueen sisäl­lä. Vas­tustin aikaisem­min tietulleja.

   Kuulin kuitenkin muu­tamia vuosia sit­ten KTH:n kaavoitus­prof­fa Var­ti­aisen haas­tat­telun, jos­sa hän ker­toi miten tietul­l­lit oli­vat paran­ta­neet tilan­net­ta Tukhol­mas­sa. Hän keskus­ta-asu­jana sai parkkipaikan entistä toden­näköisem­min ja samal­la tul­lit valikoi­vat parem­paa asi­akaskun­taa keskus­tan liikkeille. Kukaan ei enää aja Rinke­bystä (Itäkeskuk­ses­ta) keskus­taan kauppaan. 😉

   Vastaa

4. Kalle:
   Liiken­teen rajoit­ta­mi­nen on yleen­sä yksi parhai­ta keino­ja leika­ta elin­ta­soa. Liiken­teen rajoit­ta­mi­nen syö suo­raan mm. pien­ten liikkei­den tulosta tul­lialueen sisäl­lä. Vas­tustin aikaisem­min tietulleja.

   Kuulin kuitenkin muu­tamia vuosia sit­ten KTH:n kaavoitus­prof­fa Var­ti­aisen haas­tat­telun, jos­sa hän ker­toi miten tietul­l­lit oli­vat paran­ta­neet tilan­net­ta Tukhol­mas­sa. Hän keskus­ta-asu­jana sai parkkipaikan entistä toden­näköisem­min ja samal­la tul­lit valikoi­vat parem­paa asi­akaskun­taa keskus­tan liikkeille. Kukaan ei enää aja Rinke­bystä (Itäkeskuk­ses­ta) keskus­taan kauppaan. 

   Onko kukaan sitä ennenkään ajanut Rinke­bystä keskus­taan kaup­paan. Sinän­sä oikea huomio

   Vastaa

5. Ode:

   Jos halu­amme luo­da kaupunkia, jos­sa on vah­va keskus­ta ja jos­sa kehätei­den toimis­tot ja mar­ketit eivät men­esty, liikku­mista kan­takaupun­gin sisäl­lä on helpotettava.

   Jos nyt ihan tosis­sasi olet esit­tämässä toimen­piteitä, jot­ka ajaisi­vat lähiöi­denkin ostosli­iken­teen ja työ­paikat kehäteiltä kan­takaupunki­in, niin miten ihmeessä kuvit­telet moi­sen toimi­van käytännössä?
   Onnek­si meil­lä sen­tään on vapaat vaalit ja val­taosa ihmi­sistä ei yksinker­tais­es­ti halua moista palve­lu­ta­son rajua huonon­tamista. Eivät Espoolaiset ja Van­taalaiset halua tul­la miljoon­al­la vai­h­dol­la julkisel­la liiken­teel­lä ostok­sille tai töi­hin Helsin­gin kantakaupunkiin.

   Vastaa

6. Markku af Heurlin: Onko kukaan sitä ennenkään ajanut Rinke­bystä keskus­taan kaup­paan. Sinän­sä oikea huomio 

   Pro­fes­sori Var­ti­ainen sanoi tietul­lien vaikut­ta­neen erit­täin posi­ti­ivis­es­ti keskus­taan. Hän mainit­si haas­tat­telus­sa juuri nämä kak­si posi­ti­ivista vaiku­tus­ta: keskus­tas­sa asu­vien paikoi­tus­mah­dol­lisuuk­sien paran­tu­misen ja turhan liiken­teen lop­pumisen köy­histä lähiöistä. Sanankään­teet saat­toi­vat olla himan erilaiset. 

   Uskoisin samaan vaiku­tuk­seen Helsingis­sä, eli paikoi­tu­s­paikat säästyvät Espoos­ta tuleville mak­sav­ille asi­akkaille ja paikallisille, kun itä-helsinkiläiset jäävät Itikseen.

   Vastaa

7. Jos halu­amme luo­da kaupunkia, jos­sa on vah­va keskus­ta ja jos­sa kehätei­den toimis­tot ja mar­ketit eivät men­esty, liikku­mista kan­takaupun­gin sisäl­lä on helpotettava. 

   Nyt mis­sas­in sen pointin mitä vikaa men­estyvis­sä kehäteis­sä on.

   Voisiko men­estymisen syy olla se tosi­a­sia, että ne toimi­vat tosi hyvin ja vas­taa­vat ihmis­ten tarpeisi­in? Ainakin itsel­lä näin on. Sinne on help­po men­nä ja sieltä löy­tyy myös ne erikois­li­ik­keet mitä tarvitsee. 

   (Odotan innol­la mil­lon vihreät poli­itkot alka­vat kek­simään keino­ja keinotekois­es­ti estää niitä toim­i­mas­ta liian hyvin.)

   Itsel­lä ei ole mitään halua tai tarvet­ta men­nä keskus­taan. Toisaal­ta tek­isi mieli sanoa että tehkää siel­lä sem­moinen keskus­ta kun haluatte.

   Kär­jistäen jos ajat­telisi itsekkääk­sti, niin ruuhka­mak­sut eivät siis paljoa hait­taa, kos­ka sinne ei kuitenkaan itse mene. Mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta, eivät tun­nu reilul­ta. Ja autoil­i­ja osal­lis­tuu aikamoi­sel­la panok­sel­la yhteiskun­nan pyörit­tämiseen, luulisi sil­lä saa­vankin uusi­akin teikä eikä pelkästään vään­töä siitä kuka tietä saa käyt­tää ja mitä autoil­i­jan pitää siitä käyt­tämis­es­tään lisää maksaa.

   Posi­ti­ivista ruuhka­mak­su­is­sa on toki se että kaupun­ki saa lisää rahaa. Pitäähän ne kaupung­in­jo­hta­jan palkanko­ro­tuk­setkin jol­lain maksaa.

   Vastaa

8. K. Uok­ka: Toisaal­ta tek­isi mieli sanoa että tehkää siel­lä sem­moinen keskus­ta kun haluatte.

   Ja tehkää se omil­la rahoil­lanne. Nyt lähiöistä kerätään asukkaiden vero­tu­lot ja käytetään ne keskus­tan “kehit­tämiseen”, siis siihen että pure­taan spo­rakiskot yhdeltä kadul­ta pois ja asen­netaan ne viereiselle kadulle. Jok­eri­rataa ei nämä keskus­tan kehit­täjät tule ikinä tekemään.

   Vastaa

9. Kalle:
   Liiken­teen rajoit­ta­mi­nen on yleen­sä yksi parhai­ta keino­ja leika­ta elin­ta­soa. Liiken­teen rajoit­ta­mi­nen syö suo­raan mm. pien­ten liikkei­den tulosta tul­lialueen sisällä. 

   Mil­lä tavoin ruuhkau­tuneil­la väylil­lä seiso­vis­sa ajoneu­vois­sa istu­mi­nen kar­tut­taa keskus­tan pikkuli­ikkei­den tulosta? Jos meille tulee ruuhka­mak­sut, jot­ka mitoite­taan niin, että ruuhkas­sa sei­somi­nen lop­puu ja autoil­i­joista ne, jot­ka todel­la tarvit­se­vat siir­tymiseen­sä autoa, pää­sevät nopeam­min määrän­päähän­sä, mil­lä taval­la tämä syö pikkuli­ikkei­den tulosta? 

   (Lop­uthan voivat siir­tyä muil­la välineil­lä. Lop­putu­lok­se­na kaik­ki pää­sevät sinne keskus­taan nopeammin.)

   Vastaa

10. Muis­takaa nyt kuitenkin, että Suomes­sa ei puuha­ta mitään oikei­ta tietulle­ja, vaan “ruuhka­mak­su­ja” joiden avul­la pyritään keräämään rahaa eri­tyis­es­ti siel­lä mis­sä ei ole ruuhkaa, vaan auto on ain­oa vai­h­toe­hto. Sys­tee­mi viritetään mak­si­maalisen tuo­ton mukaan. Suomen val­tion track record osoit­taa, että autoilun vero­tuk­ses­sa ollaan häpeilemät­tä valmi­ita myös lain rikkomiseen, kun­han saadaan tulot maksimoitua.

    Vastaa

11. antti: Ja tehkää se omil­la rahoil­lanne. Nyt lähiöistä kerätään asukkaiden vero­tu­lot ja käytetään ne keskus­tan “kehit­tämiseen”,

    Tämäkään ei enää riitä keskus­tas­sa asuville helsingiläis­poli­itikoille vaan seu­raavak­si kiikaris­sa on jo ympäristökun­tien verora­hat. Muu­toin on vaarana, että joku keskus­takir­jas­to tai guggen­heim jää helsingin­niemelle rak­en­ta­mat­ta, jos nur­mi­järveläiset saa­vat käyt­tää verora­hansa johonkin päiväkodin rak­en­tamiseen Klaukkalaan tai muuhun turhuuteen.

    Vastaa

12. Pekka Taipale:
    Muis­takaa nyt kuitenkin, että Suomes­sa ei puuha­ta mitään oikei­ta tietulle­ja, vaan “ruuhka­mak­su­ja” joiden avul­la pyritään keräämään rahaa eri­tyis­es­ti siel­lä mis­sä ei ole ruuhkaa, vaan auto on ain­oa vai­h­toe­hto. Sys­tee­mi viritetään mak­si­maalisen tuo­ton mukaan. Suomen val­tion track record osoit­taa, että autoilun vero­tuk­ses­sa ollaan häpeilemät­tä valmi­ita myös lain rikkomiseen, kun­han saadaan tulot maksimoitua.

    Kuka puuhaa ja missä?

    Vastaa

13. Ruuhka­mak­su on ja sen pitää olla hin­ta niukas­ta hyödyk­keestä eli liiken­neti­las­ta ruuh­ka-aikaan so työpäivisn 6.30 ‑9.30 ja iltapäivisin 15 — 17. (val­is­tun­tu luk­i­ja osaa lisätä sanan noin.)

    Järkevä hin­ta on kak­si­por­tainen ja 4 ‑6 euroa / päivä. (Yrinker­tia­nen veloi­tustapa kuvaa­malal rekkar­it) ja se per­itään sekä sisään­tu­loteiltä että kehäteiltä

    Se per­itään ker­ran päivässä eli aamuisin. Tämä vähen­tää todel­lisudue­sa vähä­tarpeista työmatkaliikenettä.

    Lisät­tävä myäs yksi asia: Jos henkilö t a r v i t s e e auo­ta työssäni kaht­e­na päivänä viikos­sa, hänen e i k a n n a ta enä men­nä julk­isil­la niinä kol­me­na muuna.…

    Vastaa

14. Poth1ue1 kir­joit­ti:

    Mitä tulee noi­hin “läm­pen­e­mis­portaisi­in” tilas­tol­lise­na menetelmänä, niin mitäs jos meil­lä janipet­terin, 30-vee, pitu­uska­su­vs­ta tiedot: 0v – 50cm, 10v – 120cm, 20v – 180cm ja 30v – 180cm ja laskemme tästä 10-vuo­tiset keskiar­vot eli 0–9v – 85cm, 10–19v – 150cm ja 20–29v – 180cm, niin pääsemme totea­maan, että janipet­terin pitu­uskasvu on aivan ilmi­selvästi jatkunut viimeisen kymme­nen vuo­den aikankin, vai?

    Juuri niin. Jos ain­oa tietosi ovat kyseiset pitu­us­nu­merot, pitu­uskasvun jatku­mi­nen on paras arvio tilanteesta. 

    Jos pitu­us­nu­meroiden sijas­ta käytätkin apri­or­ista tietoa että kyseessä on janipet­teri, oletet­tavasti ihmi­nen, voit täy­den­tää annet­tu­ja pitu­us­lukemia 7 mil­jardista ihmisyk­silön perus­teel­la saatavil­la ole­val­la, huo­mat­tavasti tarkem­mal­la ja tiuhempaan säm­plätyl­lä datal­la. Kyseinen tilas­toti­eto on keskiver­toih­misen mielessä jalostunut sik­si, mitä kut­su­taan “yleisek­si elämänkokemukseksi”.

    Mut­ta maa­pal­lon läm­poti­lan kehi­tyk­ses­tä ei saman­laista apri­or­ista tietoa ole ole­mas­sa. Tai no, denial­is­teil­la on omansa ja alarmis­teil­la on omansa. Mut­ta kri­it­tisel­lä mielel­lä ei oikein saisi olla.

    Vastaa

15. Mikko Kivi­ran­ta:

    Juuri niin. Jos ain­oa tietosi ovat kyseiset pitu­us­nu­merot, pitu­uskasvun jatku­mi­nen on paras arvio tilanteesta. 

    Tämä lie­nee jotekin lip­sah­tanut väärään säi­keeseen, mut­ta tar­jon­net toki tilas­toti­eteeseen poh­jau­tu­vat peruste­lut tälle väitteellesi.

    Vastaa