Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (4/5): liikenteen rajoittaminen

29.7.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Kuvitteellisesta maailmasta, jossa liikenteen määrä on kiinnitetty ja autotunnelit parantavat olosuhteita maan päällä voi tehdä totta kahdella tavalla: poistamalla sama määrä kapasiteettia maan päältä tai ruuhkamaksuilla.

Suuressa liikennepoliittisessa kompromississa voitaisiin sopia tarpeellisimmista tunneleista, jos samalla sovittaisiin liikennettä rajoittavista toimista maan päällä. Tällöin tunnelit eivät sujuvoittaisi liikennettä, koska kapasiteetti ei kasvaisi ja liikenne ruuhkautuisi yhtä helposti kuin nyt. Jos ei ruuhkautuisi, sujuvuuden paraneminen houkuttelisi lisää liikennettä. Kun autoliikenne maan päällä vähenee, joukkoliikenteelle tulee enemmän tilaa ja aikaa liikennevaloissa eli joukkoliikenne sujuvoituisi. Tällainen kompromissi olisi nykytilaa parempi sekä vihreiden että valistuneiden kokoomuslaisten tavoitteiden kannalta. Liikennesuunnittelijat joutuisivat opettelemaan uudenlaista kustannus/hyötylaskentaa. Hyödyt eivät tulisi autoliikenteen aikasäästöistä vaan joukkoliikenteen sujuvuuden paranemisesta ja asumisviihtyisyyden paranemisesta sekä kauppojen parantuneesta kilpailukyvystä kehäteiden marketteihin nähden.

Vaikka tällainen kompromissi olisi tasaisesti parempi kuin nykytila, se ei olisi paras mahdollinen. Ongelmana on se, ettei liikenne sujuvoidu vaan tosiasiassa ruuhkautuu, kun kantakaupungin asukasluku kasvaa. Jos haluamme luoda kaupunkia, jossa on vahva keskusta ja jossa kehäteiden toimistot ja marketit eivät menesty,  liikkumista kantakaupungin sisällä on helpotettava. Ratkaisussa joukkoliikenne sujuvoituu, mutta on myös välttämätöntä tai ainakin tarpeellista autoliikennettä. Sen pitäisi sujuvoitua ilman, että sujuvuus houkuttelee lisää liikennettä.

Tarvitaan ruuhkamaksut. Sujuva liikenne on mahdotonta ilman ruuhkamaksuja aivan samasta syystä kuin parkkipaikan helppo löytyminen edellyttää, että paikat ovat maksullisia ja riittävän kalliita. Ruuhkamaksu merkitsisi keskimäärin, että autoilija joutuisi maksamaan ruuhkattomasta liikenteestä saamansa aikavoiton verran. Hinta on kuitenkin kahdella eri tavalla ruuhkautumista parempi liikenteen määrä säätelijä. Aikatappiot ruuhkasta vastaavat maahan kaadettua maitoa kun taas ruuhkamaksut tekevät mahdolliseksi alentaa muita veroja tai tehdä rahoilla jotain hyödyllistä. Toiseksi ruuhkien avulla säätelemällä suositaan niitä, joilla on aikaa istua ruuhkissa. Se on mitä ilmeisimmin huono suosimisperuste.

Kommentit

15 Vastausta artikkeliin “Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (4/5): liikenteen rajoittaminen”

  1. eri anonyymi kirjoitti 29.7.2013 kello 21:53

    Miten ruuhkamaksut käytännössä toteutettaisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  2. Poth1ue1 kirjoitti 29.7.2013 kello 23:20

    No, ottaen huomioon helsinkiläisen päätöksenteon ja hallinnon “notkeuden” voisi melkeinpä lyödä vetoa, että tulevaisuuden keskusta pilvenpiirtäjineen ynnä muineen tulee sijaitsemaan Espoossa akselilla Keilaniemi-Otaniemi-Leppävaara.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  3. Kalle kirjoitti 30.7.2013 kello 0:03

    Liikenteen rajoittaminen on yleensä yksi parhaita keinoja leikata elintasoa. Liikenteen rajoittaminen syö suoraan mm. pienten liikkeiden tulosta tullialueen sisällä. Vastustin aikaisemmin tietulleja.

    Kuulin kuitenkin muutamia vuosia sitten KTH:n kaavoitusproffa Vartiaisen haastattelun, jossa hän kertoi miten tietulllit olivat parantaneet tilannetta Tukholmassa. Hän keskusta-asujana sai parkkipaikan entistä todennäköisemmin ja samalla tullit valikoivat parempaa asiakaskuntaa keskustan liikkeille. Kukaan ei enää aja Rinkebystä (Itäkeskuksesta) keskustaan kauppaan. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Markku af Heurlin kirjoitti 30.7.2013 kello 8:34

    Kalle:
    Liikenteen rajoittaminen on yleensä yksi parhaita keinoja leikata elintasoa. Liikenteen rajoittaminen syö suoraan mm. pienten liikkeiden tulosta tullialueen sisällä. Vastustin aikaisemmin tietulleja.

    Kuulin kuitenkin muutamia vuosia sitten KTH:n kaavoitusproffa Vartiaisen haastattelun, jossa hän kertoi miten tietulllit olivat parantaneet tilannetta Tukholmassa. Hän keskusta-asujana sai parkkipaikan entistä todennäköisemmin ja samalla tullit valikoivat parempaa asiakaskuntaa keskustan liikkeille. Kukaan ei enää aja Rinkebystä (Itäkeskuksesta) keskustaan kauppaan.

    Onko kukaan sitä ennenkään ajanut Rinkebystä keskustaan kauppaan. Sinänsä oikea huomio

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. pekka kirjoitti 30.7.2013 kello 17:22

    Ode:

    Jos haluamme luoda kaupunkia, jossa on vahva keskusta ja jossa kehäteiden toimistot ja marketit eivät menesty, liikkumista kantakaupungin sisällä on helpotettava.

    Jos nyt ihan tosissasi olet esittämässä toimenpiteitä, jotka ajaisivat lähiöidenkin ostosliikenteen ja työpaikat kehäteiltä kantakaupunkiin, niin miten ihmeessä kuvittelet moisen toimivan käytännössä?
    Onneksi meillä sentään on vapaat vaalit ja valtaosa ihmisistä ei yksinkertaisesti halua moista palvelutason rajua huonontamista. Eivät Espoolaiset ja Vantaalaiset halua tulla miljoonalla vaihdolla julkisella liikenteellä ostoksille tai töihin Helsingin kantakaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  6. Kalle kirjoitti 31.7.2013 kello 0:35

    Markku af Heurlin: Onko kukaan sitä ennenkään ajanut Rinkebystä keskustaan kauppaan. Sinänsä oikea huomio

    Professori Vartiainen sanoi tietullien vaikuttaneen erittäin positiivisesti keskustaan. Hän mainitsi haastattelussa juuri nämä kaksi positiivista vaikutusta: keskustassa asuvien paikoitusmahdollisuuksien parantumisen ja turhan liikenteen loppumisen köyhistä lähiöistä. Sanankäänteet saattoivat olla himan erilaiset.

    Uskoisin samaan vaikutukseen Helsingissä, eli paikoituspaikat säästyvät Espoosta tuleville maksaville asiakkaille ja paikallisille, kun itä-helsinkiläiset jäävät Itikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. K. Uokka kirjoitti 31.7.2013 kello 7:38

    Jos haluamme luoda kaupunkia, jossa on vahva keskusta ja jossa kehäteiden toimistot ja marketit eivät menesty, liikkumista kantakaupungin sisällä on helpotettava.

    Nyt missasin sen pointin mitä vikaa menestyvissä kehäteissä on.

    Voisiko menestymisen syy olla se tosiasia, että ne toimivat tosi hyvin ja vastaavat ihmisten tarpeisiin? Ainakin itsellä näin on. Sinne on helppo mennä ja sieltä löytyy myös ne erikoisliikkeet mitä tarvitsee.

    (Odotan innolla millon vihreät poliitkot alkavat keksimään keinoja keinotekoisesti estää niitä toimimasta liian hyvin.)

    Itsellä ei ole mitään halua tai tarvetta mennä keskustaan. Toisaalta tekisi mieli sanoa että tehkää siellä semmoinen keskusta kun haluatte.

    Kärjistäen jos ajattelisi itsekkääksti, niin ruuhkamaksut eivät siis paljoa haittaa, koska sinne ei kuitenkaan itse mene. Mutta kokonaisuuden kannalta, eivät tunnu reilulta. Ja autoilija osallistuu aikamoisella panoksella yhteiskunnan pyörittämiseen, luulisi sillä saavankin uusiakin teikä eikä pelkästään vääntöä siitä kuka tietä saa käyttää ja mitä autoilijan pitää siitä käyttämisestään lisää maksaa.

    Positiivista ruuhkamaksuissa on toki se että kaupunki saa lisää rahaa. Pitäähän ne kaupunginjohtajan palkankorotuksetkin jollain maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  8. antti kirjoitti 31.7.2013 kello 9:02

    K. Uokka: Toisaalta tekisi mieli sanoa että tehkää siellä semmoinen keskusta kun haluatte.

    Ja tehkää se omilla rahoillanne. Nyt lähiöistä kerätään asukkaiden verotulot ja käytetään ne keskustan “kehittämiseen”, siis siihen että puretaan sporakiskot yhdeltä kadulta pois ja asennetaan ne viereiselle kadulle. Jokerirataa ei nämä keskustan kehittäjät tule ikinä tekemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  9. Saara kirjoitti 31.7.2013 kello 10:19

    Kalle:
    Liikenteen rajoittaminen on yleensä yksi parhaita keinoja leikata elintasoa. Liikenteen rajoittaminen syö suoraan mm. pienten liikkeiden tulosta tullialueen sisällä.

    Millä tavoin ruuhkautuneilla väylillä seisovissa ajoneuvoissa istuminen kartuttaa keskustan pikkuliikkeiden tulosta? Jos meille tulee ruuhkamaksut, jotka mitoitetaan niin, että ruuhkassa seisominen loppuu ja autoilijoista ne, jotka todella tarvitsevat siirtymiseensä autoa, pääsevät nopeammin määränpäähänsä, millä tavalla tämä syö pikkuliikkeiden tulosta?

    (Loputhan voivat siirtyä muilla välineillä. Lopputuloksena kaikki pääsevät sinne keskustaan nopeammin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  10. Pekka Taipale kirjoitti 31.7.2013 kello 10:55

    Muistakaa nyt kuitenkin, että Suomessa ei puuhata mitään oikeita tietulleja, vaan “ruuhkamaksuja” joiden avulla pyritään keräämään rahaa erityisesti siellä missä ei ole ruuhkaa, vaan auto on ainoa vaihtoehto. Systeemi viritetään maksimaalisen tuoton mukaan. Suomen valtion track record osoittaa, että autoilun verotuksessa ollaan häpeilemättä valmiita myös lain rikkomiseen, kunhan saadaan tulot maksimoitua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  11. Anssi V kirjoitti 1.8.2013 kello 16:18

    antti: Ja tehkää se omilla rahoillanne. Nyt lähiöistä kerätään asukkaiden verotulot ja käytetään ne keskustan “kehittämiseen”,

    Tämäkään ei enää riitä keskustassa asuville helsingiläispoliitikoille vaan seuraavaksi kiikarissa on jo ympäristökuntien verorahat. Muutoin on vaarana, että joku keskustakirjasto tai guggenheim jää helsinginniemelle rakentamatta, jos nurmijärveläiset saavat käyttää verorahansa johonkin päiväkodin rakentamiseen Klaukkalaan tai muuhun turhuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  12. Saara kirjoitti 1.8.2013 kello 19:14

    Pekka Taipale:
    Muistakaa nyt kuitenkin, että Suomessa ei puuhata mitään oikeita tietulleja, vaan “ruuhkamaksuja” joiden avulla pyritään keräämään rahaa erityisesti siellä missä ei ole ruuhkaa, vaan auto on ainoa vaihtoehto. Systeemi viritetään maksimaalisen tuoton mukaan. Suomen valtion track record osoittaa, että autoilun verotuksessa ollaan häpeilemättä valmiita myös lain rikkomiseen, kunhan saadaan tulot maksimoitua.

    Kuka puuhaa ja missä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 2.8.2013 kello 11:08

    Ruuhkamaksu on ja sen pitää olla hinta niukasta hyödykkeestä eli liikennetilasta ruuhka-aikaan so työpäivisn 6.30 -9.30 ja iltapäivisin 15 – 17. (valistuntu lukija osaa lisätä sanan noin.)

    Järkevä hinta on kaksiportainen ja 4 -6 euroa / päivä. (Yrinkertianen veloitustapa kuvaamalal rekkarit) ja se peritään sekä sisääntuloteiltä että kehäteiltä

    Se peritään kerran päivässä eli aamuisin. Tämä vähentää todellisuduesa vähätarpeista työmatkaliikenettä.

    Lisättävä myäs yksi asia: Jos henkilö t a r v i t s e e auota työssäni kahtena päivänä viikossa, hänen e i k a n n a ta enä mennä julkisilla niinä kolmena muuna….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Mikko Kiviranta kirjoitti 4.8.2013 kello 18:18

    Poth1ue1 kirjoitti:

    Mitä tulee noihin “lämpenemisportaisiin” tilastollisena menetelmänä, niin mitäs jos meillä janipetterin, 30-vee, pituuskasuvsta tiedot: 0v – 50cm, 10v – 120cm, 20v – 180cm ja 30v – 180cm ja laskemme tästä 10-vuotiset keskiarvot eli 0-9v – 85cm, 10-19v – 150cm ja 20-29v – 180cm, niin pääsemme toteamaan, että janipetterin pituuskasvu on aivan ilmiselvästi jatkunut viimeisen kymmenen vuoden aikankin, vai?

    Juuri niin. Jos ainoa tietosi ovat kyseiset pituusnumerot, pituuskasvun jatkuminen on paras arvio tilanteesta.

    Jos pituusnumeroiden sijasta käytätkin apriorista tietoa että kyseessä on janipetteri, oletettavasti ihminen, voit täydentää annettuja pituuslukemia 7 miljardista ihmisyksilön perusteella saatavilla olevalla, huomattavasti tarkemmalla ja tiuhempaan sämplätyllä datalla. Kyseinen tilastotieto on keskivertoihmisen mielessä jalostunut siksi, mitä kutsutaan “yleiseksi elämänkokemukseksi”.

    Mutta maapallon lämpotilan kehityksestä ei samanlaista apriorista tietoa ole olemassa. Tai no, denialisteilla on omansa ja alarmisteilla on omansa. Mutta kriittisellä mielellä ei oikein saisi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. Poth1ue1 kirjoitti 4.8.2013 kello 18:58

    Mikko Kiviranta:

    Juuri niin. Jos ainoa tietosi ovat kyseiset pituusnumerot, pituuskasvun jatkuminen on paras arvio tilanteesta.

    Tämä lienee jotekin lipsahtanut väärään säikeeseen, mutta tarjonnet toki tilastotieteeseen pohjautuvat perustelut tälle väitteellesi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus