Asuntoluento, osa 7: Asukkaiden valikointi

11.9.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Helsingin seudun kuntien välillä on voimakas kilpailu hyvistä veronmaksajista. Oheisessa kuvassa ovat sisään- ja ulosmuuttajien tulotasot kunnittain. Punainen kuvaa ulosmuuttoa ja sininen sisäänmuuttoa. Kuvio on vähän hämäävä, koska opiskelijat ovat vähävaraisia muuttaessaan sisään ja insinöörit ovat hyvätuloisia muuttaessaan ulos. Rajua on valikoituminen kuitenkin.


Kilpailu veronmaksajista koskee vain muuttovoittokuntia. Muualla ollaan verotulojen tasauksen piirissä. Rahaa tulee 3 000 euroa asukasta kohden ihan omasta veropohjasta riippumatta.

Kilpailua käydään myös negatiivisesti paljon palveluja kuluttavista, sillä palvelujen käyttö – nettosaajat– kasautuu aika pienelle osalle kunnan asukkaista. Nettosaaja on henkilö, joka käyttää palveluja enemmän kuin tuo rahaa kuntaan joko verotuloina tai valtionosuuksia. Koululainen käyttää palveluja, mutta tuo kuntaan valtion rahaa. Nettosaajat kannattaa karkottaa naapurin taakaksi. Tämä kilpailu kiristyi, kun siirryttiin prosentuaalisista valtionosuuksista laskennallisiin. Tosin kunnat ovat huomanneet muuttuneen asetelman viiveellä.

Jos haluaa pitää kuntansa hyvässä kunnossa taloudellisesti, kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi kolmeen seuraavaan asiaan.

Älä rakenna sosiaalista asuntotuotantoa! Ongelmana ei ole, että asukkaiksi kelpaavat vain pienituloiset, vaan se, että joukossa on keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevia, siis nettosaajia. Juuri yksikään kunta ei ole teknisistä syistä onnistunut toteuttamaan sosiaalista asuntotuotantoa alueellaan. Uskoo ken haluaa.

Älä suosi liikennettä. Keravalla ja Järvenpäässä asuvat hyötyvät tavattomasti hyvästä junayhteydestä, mutta kuntien kannalta juna merkitsee taakkaa. Onhan Keravan ja Järvenpään asukkaiden tulotaso paljon heikompi kuin muiden Kuuma-kuntien.  Sanoihan Nurmijärven entinen kunnanjohtaja Kimmo Behm  aikanaan, ettei Klaukkalaan tarvita raideyhteyttä, koska ”juna tuo huumeet”. Nyt Nurmijärvi kuitenkin suhtautuu raideyhteyteen aivan asiallisesti.

Laiminlyö huono-osaisten palvelut. Hidastele toimeentulotukipäätösten tekoa, älä noudata lakia vammaispalveluista ja pelottele hoitoa tarvitsevat vanhukset mahdollisella kaltoin kohtelulla. Näin ei saa tehdä, mutta ei siitä mitään sanktiota tule.

Tampere ja Turku eivät voi kilpailla hyvistä ja huonoista veronmaksajista keskenään, mutta saman kaupunkiseudun asukkaat pystyvät. Näissä oloissa on turha haaveilla, että kunnat pystyisivät minkäänlaiseen yhteistyöhön maankäytössä. Tämä on syynä siihen, että hallitus haluaa yhtenäistää kuntarakenteen kaupunkiseuduilla.

Kommentit

43 Vastausta artikkeliin “Asuntoluento, osa 7: Asukkaiden valikointi”

  1. Jukka kirjoitti 11.9.2012 kello 12:42

    Kuka loppujen lopuksi kustantaa nettosaajan saamat tulonsiirrot? Siis moniko prosenttisesti kunta moniko prosenttisesti valtio tulonsiirrot maksetaan.

    Nettosaajista ainakin osa tietysti aiheuttaa muutakin haittaa kuin tulonsiirtoja. Mukanahan on asosiaalista väkeä alkoholisteja, työn pakoilijoita, narkomaaneja jne.

    Jos kunnalle tulee paljon kustannuksia tulonsiirroista ongelmaa voisi ainakin pienentää sitä kautta että valtio kustantaisi tulonsiirrot.
    Toisaalta tähän ongelmaan ei ole mitään tehokasta kokonaisratkaisua. Kaikkien kunnan menojen maksaminen valtion kassasta – ja kunnan tehtävien 100% määrääminen valtion toimesta – olisi tietysti eräänlainen ratkaisu mutta silloin loppuisi kaikki tervekin kilpailu kuntien välillä ja samalla kaikki kunnallinen itsemääräämisoikeus ja omavastuu.

    Kunnat tulevat aina kilpailemaan ja hyvä että tulevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2012 kello 14:15

    Nettosaajinlla tarkoitin nettosaajia kunnan kannalta. Juopot eivät ole kovin kalliita, pitkäaikaissairaat ovat, erityisesti mielenterveyspotilaat, joiden hoito on kallista ja pitkäaikaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jaakko Särelä kirjoitti 11.9.2012 kello 12:46

    Ihan tarkennukseksi kysyisin tuosta diagrammista, että onko siinä tulotaso / hlö vai tulotaso / talous ja miten lapset on otettu huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Poro kirjoitti 11.9.2012 kello 12:56

    Tuosta huomaa hyvin millä turmion tiellä Helsinki on. Kaupunkilaiset jakaantuvat kahteen ryhmään, hyvävaraisiin ja “köyhiin”. Veronmaksajien massajoukko keskituloiset pakenevat muualle. Ja kun noita köyhiä tuppaa olemaan huomattavasti enemmän kuin varakkaita niin ei hyvältä näytä. Eikö juuri jossain otsikossa revitelty että kaupungin vuokra-asujien työllisyysaste on 55% vrt väestön normaalilukema on 75%. Voi vain miettiä kuka tuonkin lystin maksaa? Muiden vuokranantajien vuokrat huikentelevat pilvissä, ja taas kerran, asumistuen saajille yksi ja sama lysti paljonko vuokranantaja kehtaa kupata. Oletteko vilkaisseet esim. Saton tarveharkintaisia vuokra-asuntoilmoituksia? Kuka niitä vuokria maksaa niillä tulorajoilla…niinpä.

    Helsinki on ihan mahdottoman hieno kaupunki, mutta se rupeaa olemaan myös ihan mahdoton keskituloisille. Kaikesta kupataan viimeisen päälle, rikkaille ja sosiaalisen tuen varassa oleville taas hinnoilla ei ole liiemmin väliä. Ja jos täällä nyt jokin sattuu maksamaan vähemmän kuin naapurikunnissa niin eiköhän nekin hinnat nosteta vastaamaan “yleistä hintatasoa” seudun yhtenäistämisen nimissä.

    Rupeaa tuo lompakon pohja häämöttämään niin veronmaksajilla kuin kaupungilla. Kunnallisveroprosenttiakaan on paha mennä nostamaan koska pienikin muutos lisää entisestään kaupungin kalleutta.

    No joukkoliikenne toimii hyvin. Kiitos siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2012 kello 14:13

    Poro
    Helsinki harjoittaa parjattua Hitas-politiikkaa juuri tukeakseen keskituloisia. Tässä on myös menestytty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Juho Laatu kirjoitti 11.9.2012 kello 13:16

    Kilpailu hyvistä kuntalaisista on kaikkien kuntien välinen ilmiö, ei vain Helsingin seudun ongelma. Eikä kilpailu ole vain paikallista. Kunnille kelpaavat myös etäämmältä muuttavat asukkaat. Helsinki lienee malliesimerkki tästä.

    Ehdotettu ratkaisu näytti olevan kuntaliitos. Kuntien rahoitusmallissa on paljon epäkohtia, mutta ei niitä saa korjattua hallintorajoja muuttamalla, vaan korjaamalla rahoitusmallia. Pelkkä Helsingin ongelmien ratkaisu ei riitä, vaan ongelmat pitäisi korjata koko maassa. Suur-Helsinki vain kilpailisi entistä tehokkaammin vanhoillla säännöillä muuta maata vastaan.

    Helsingin kannalta olisi tietenkin houkuttelevaa liittää nykyiset kilpakumppanit, Kauniainen ja Espoo Helsinkiin. Muut kunnathan eivät ole Helsingille ongelma, koska ne ovat häviävällä puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Daniel Federley kirjoitti 11.9.2012 kello 13:30

    Rohkea veto kirjoittaa tällainen aika arka asia auki. Arvostan.

    Helsingillä on myös taskussaan aikamoinen valttikortti tällä saralla, nimittäin Kruunuvuorenranta. Siitä voidaan tehdä joko pussinperä itälähiö taikka kantakaupungin jatke. Soisi Helsingin “valtiovarainministeriön” ymmärtävän, että näiden kahden vaihtoehdon välillä valittaessa valitaan samalla myös aikamoinen erotus kunnallisverotuloissa. Joka vuosi.

    Jos ratikkasilta tehdään ja oletuksena kruunuvuorelaiset tuottavat verotuloja suurin piirtein saman verran kuin nykyisten ratikkalinjojen hännät keskimäärin (Munkkiniemi, Ruskeasuo, Pasila, Käpylä, Kumpula, Toukola, Arabianranta), tulee kaupungin kassaan joka vuosi 9 miljoonaa euroa enemmän kuin jos verotulot tulisivat sillattoman pussinperälähiön keskimääräisen kertymän mukaan (vastaavalla etäisyydellä Kontula, Vartioharju, Rastila, Meri-Rastila).

    Huomattakoon muuten, että em. osa-alueita ei ole valittu kovin tarkoitushakuisesti, esim. Vartioharju tuottaa korkeahkot verotulot kun taas Käpylä ja Kumpula eivät niinkään. Totuus voi olla vielä tuota 9 miljoonaaki hurjempi.

    Niin, ja kaupan päälle tietysti se maanarvonnousu.

    Kuka herättelisi kaupunginjohtajan ja rahoitusjohtajan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2012 kello 14:12

    Daniel.
    Olet aivan oikeassa. Olen yrittänyt herätellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tiedemies kirjoitti 11.9.2012 kello 13:53

    Kuvio valehtelee juuri siitä syystä jonka Osmo esittää. Helsinkiin tullaan opiskelemaan en masse. Ulosmuuttajat ovat tuon mukaan vähätuloisempia kuin Kauniaisista tai Espoosta ulos muuttavat.

    Espooseen muutetaan muualta maasta usein työn perässä. No, teekkareita tietysti muuttaa Otaniemeen jonkin verran.

    Katsokaa nyt oikein tarkkaan kumminkin. Keskimääräinen Espooseen muuttaja on silti köyhempi kuin keskimääräinen Helsingistä ulos muuttava.

    Niin kauan kun tässä ei ole muita selittäviä tekijöitä mukana, ei voida oikein sanoa mitään. Pitäisi katsoa myös Helsinkiin jäävien, siis muuttovoittona saatavien, elinkaaren tuloja. Veikkaan aika isoa plusmerkkistä nettoa. Toisaalta, Espoossa tehtäneen enemmän lapsia per capita. Ne maksavat, ja penteleet saattavat hyvinkin muuttaa muualle pääkaupunkiseudulle lukion jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2012 kello 14:11

    Yritin korjata lukuja poistamalla muuttajista ne, joiden ansiotulot ovat niin pieniä, että he ovat todennäköisesti opiskelijoita. Tulos ei muuttunut paljonkaan. Huomattakoon, että nämä ovat (oletan) tuloja asukasta kohden, joten lapset pienentävät tulotasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tony Hagerlund kirjoitti 11.9.2012 kello 14:04

    Mietin tässä millä tavalla tuota kuviota pitäisi lukea.

    Yksi tarkastelu on katsoa ovatko sisään- ja ulosmuuttaneiden osalta pylväät tasapainossa. Silloinhan ei valikoida jos tulija tienaa saman verran minkä lähtijä vei.

    Tällöin “kärsijöitä” olisivat Espoo, Helsinki, Karjalohja, sekä lievästi Kerava, Vantaa ja Karkkila.

    Isoimmat hyötyjät olivat tällöin Siuntio, Sipoo, Kaunianen ja Pornainen. Suhteessa
    pienempiä hyötyjiä ovat sitten noin kaikki muut alueen kunnat paitsi edellä luetellut.

    Monet indikaattorit ovat viime aikoina näyttäneet, että pääkaupunkiseudun kunnista Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat samassa veneessä (rakentavat sosiaalista asuntotuotantoa, menettävät muuttoliikkeessä).

    Niinpä pääkaupunkiseudun kuntien välisen rajan sijaan kannattaisi katsoa sitä seuraavaa rajaa, sillä siinä kohtaa näyttää olevan tilastollinen ero.

    Mitä sitten tehdä on kokonaan toinen kysymys. Mutta selvää on että kuntaliitoksella ei ole (yähänkään) vaikutusta ellei alueeksi oteta miltei koko Uuttamaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. KariS kirjoitti 11.9.2012 kello 14:27

    Mitäs jos annettaisiin nuo Kauniaisten, Sipoon, Siuntion ja Kirkkonummen sisäänmuuttajat mennä sinne, he hakevat kuitenkin isoja erillistaloja omilla tonteillaan.

    Helsingin tulisi keskittyä siihen keskituloisten luokkaan joka kuitenkin määrällisesti on suurin, siis pidetään ne insinöörit, sairaanhoitajat ja muut jotka tänne köyhinä opiskelijoina muuttavat, mutta jotka pakotetaan lähtemään halvempien asuntojen perässä Tuusula – Nurmijärvi – Vihti vyöhekkeelle.

    Pelkkä kermankuorinta suurituloisimmista saattaa olla kaupungin kassan kannalta hyvä, mutta se, että tarkoituksellisesti karkoitetaan suuri massa keskituloisia aiheutaa yhdyskuntarakenteen hajoamisen, autoilun ja ruuhkien lisääntymisen. Siis juuri ne ongelmat joita vastaan sitten koetetaan käydä autopaikkanormein ja muin rajoituksin – tilannetta siten vain entisestään pahentaen. Tehdään siis riittävän tiheää ja kohtuullisen hintatason kaupunkia, silloin myös joukkoliikenteen käyttö tehostuu luonnostaan ja autoilun tarve vähenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Marko V kirjoitti 11.9.2012 kello 15:01

    Autokaupungin rakentaminen aiheuttaa tällaisen pako luontoon ilmiön. Miljardi-investointi kehätiehen olisi kannattanut ehkä käyttää poikittaisten raideyhteyksien kehittämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. GranpaIgor kirjoitti 11.9.2012 kello 15:37

    Huonosti työllistyvien maahanmuuttajien asuttaminen on Helsingille kallista. Siinä lienee suuri syy miksi Helsinki haluaa kuntaliitoksilla naapurikunnat mukaan vastuunkanto- ja maksutalkoisiin.

    Asuntoministeri Kiuru luennoi keväällä 2012 kuntauudistuksen Uudenmaan aluekierroksella metropolialueen yhteksi sisällölliseksi painopisteeksi viidestä maahanmuuttokysymyksiä.
    http://www.goodmood.fi/kuntauudistus/?videoId=32868104
    Eli pääkaupunkiseudulla on kuntaliitoksissa kyse muista tavoitteista kuin muualla Suomessa.

    Taisi jossain olla mainintakin että sosiaaliseen asuntotuotantoon pitää pääkaupunkiseudulla saada lisää isoja asuntoja. Niihin on varaa vain toimeentulotuella elävillä suurperheillä. Asumistuki ei pääkaupunkiseudulla vastaa edes uusien sosiaalisten asuntojen vuokratasoa.

    Aihe on arkaluontoinen ja päälle on helppo lyödä rasismi leima lopettamaan järkevä keskustelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. migul kirjoitti 11.9.2012 kello 16:47

    Helsingillä ei sitten ole varaa rakennuttaa asuntoja taviksille tai köyhille. Helsinki on altavastaaja.Kannattaa miettiä mitä olisi tapahtunut jos opistot olisi aikoinaan siiretty Herttoniemeen. Samannäköinen teollisuusalue sekin on. Eli kunnollisia asuntoja rikkaamalle väelle. Kunhan kohtuus pysyy päässä ja keskuspuistoa ei pilkota kartanopalstoiksi ja muista viheralueista tehdä siirtolapuutarhoja. Vaikka sitten kaupunkimaista asumista. Varmasti suomessakin joku haluaa asua näin. Merinäköaloja ihmisille.

    Hitasjärjestelmää pitäisi sitten pienentää. Itse kyllä antaisin ennemmin opiskelijoiden asua alueilla mihin varat eivät muuten riittäisi. Joku opiskelijasuntola viereisessä talossa ei haittaa ketään. Yllättävän rauhallista väkeä nuo opiskelijat. Ja jos joku ei ole , helpommin tuohon voi vaikuttaa kuin syrjäytyneeseen häirikköön viereisessä omistusasunnossa. Muutenkin tuntuu kuin nuoret ihmiset ovat nykyään tämän maan sylkykuppi. Toivottavasti sitten nämä voivat joskus muuttaa haluamaaseen osoitteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. komm kirjoitti 11.9.2012 kello 18:39

    Onko tuossa kuvaajan luvuissa kyse keskiarvoista vai mediaanista?

    Kysyn siksi, että tulojen keskiarvot ovat ainakin aiemmin olleet aika erilaisia luvuiltaan kuin mediaanit. Esim. kotitaloustasolla tulojen keskiarvo on Suomessa 20 % korkeampi kuin mediaani. Johtuen siitä, että tulojen jakauma on vinoutunut, eikä esim. normaalijakautunut. Esim. jokainen yli 100 000 euroa kuussa tienaava nostaa mukavasti keskiarvolukuja, kun taas mediaanien kannalta sillä ei ole merkitystä, paljonko kukin 50 % kohdan jälkeen tai sitä ennen tienaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2012 kello 19:41

    Kyse on keskiarvosta. Kunnan tulojen kannalta keskiarvo on olennaisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. JouniL kirjoitti 11.9.2012 kello 19:07

    Mielenkiintoinen kirjoitus.
    Kuinkahan tämä vaikuttaa koko alueeseen kokonaisuutena?

    Nyt minulle ainakin selvisi miksi sairaanhoito on jatkuvan säästön kohde. Samoin sosiaalihuolto joissa rikotaan kyllä ihan lakeja, eikä pelkästään hyviä eetteisiä periaatteita.

    Yritetään savustaat huonot asukkaat pois.

    Sieltähän saa samalla rahaa muihin menoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kimmo kirjoitti 11.9.2012 kello 19:22

    Kuvio on sikäli huono, että se kuvaa vain kahta staattista tilannetta, sisään ja ulosmuuttajien tulotasoa, eikä mitenkään huomioi tulojen muutosta ajan mukana. Huomattavasti kiinnostavampaa olisikin tietää mikä on ollut muuttajien kumulatiiviset palkat esim. seuraavan 10 vuoden aikana muutosta. Tästä voisi jo vetää jonkinasteisia johtopäätöksiä mitkä kunnat ovat “voittajia” ja mitkä “häviäjiä”.

    Sinänsä ympäristökuntien muuttajien tulotaso ei yllätä. Ne pystyvät tarjoamaan vielä siedettävän hintaista asumista. Helsingissä edes hyvätuloisen nuorenparin on turha kuvitella ostavansa omakotitaloa, jolloin katseet väistämättä käännetään Kirkkonummelle, Sipooseen tai Tuusulaan.

    Ruma asia, jonka Soininvaraara jättti mainitsematta on, että tilastosta voidaan tehdä myös johtopäätös ns. white flight -ilmiöstä. Tämän vahvistamiseksi pitäisi tehdä myös kvalitatiivista tutkimusta, eli haastatella muuttajien motiiveja, mutta veikkaukseni on, että naapurikuntiin muutetaan koodisana “turvallinen ympäristö” (=lue ei maahanmuuttajia) nimissä.

    Itse olennainen asia, eli “yhtenäinen kuntarakenne” (=lue kunnat yhteen) on hyvin yksinkertainen. Jos kuntalaisille annetataan mahdollisuus äänestää, ei Espoo + ympäristökunnat tule liittymään Helsinki-Vantaaseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Esa M kirjoitti 11.9.2012 kello 20:24

    Se on vaan niin helppoa syyttä aina muita ongelmistaan! “Kermankuorinta”, “pakko muuttaa nurmijärville” ja “kuntien kova kilpailu hyvistä veromaksajista” ovat itsepetoksellista loitsimista, jonka hokemisella koetetaan kieltää se tosiasia, että hyvin laaja joukko ihmisiä haluaa kotinsa ja sen ympäristön suhteen jotain muuta kuin sitä, mitä Helsingillä on heille tarjota.

    Ja sitten on vielä tämä Perustuslain 9§ 1. momentti: “Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.” Tämä pykälä varmaankin pitäisi kumota pois soininvaaralaisen yhdyskuntasuunittelun tieltä?

    PS. Olipas muuten mahtava juttu, että juuri äskettäin yhdelle KSVn Östersundom -sumutusyritykselle tuli stoppi ELYssä! Aivan loistava ympäristöuutinen. http://www.mikkoniskasaari.fi/node/144

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. JTS kirjoitti 11.9.2012 kello 20:41

    Eri elämänvaiheessa arvostaa erilaisia asioita.
    Köyhänä opiskelijana halua olla Punavuoressa tai Kalliossa pienemmässkäkin loukossa lähellä tapahtumia – tai lähellä opiskelupaikkaa. Seuraava asunto katsellaan sieltä mistä pääsee töihin ja missä on varaa asua. Sen jälkeen vähän väljempi paikka, jossa lapset pääsevät pihalle ja on marjapuskia. Lisäksi ihmiset ovat erilaisia mieltymyksiltään.

    Kunnan monipuolisuus auttaa pysymään rajojen sisällä. Helsingin sisällä se on vähän vaieka järjestää.

    Maahanmuutolla ei asumiseen ole merkitystä, ihan kotimaisillakin negatiivisilla vetovoimatekijöillä on merkitystä. Itseasiassa maahanmuuttajat ovat merkki keskuksen elinvoimasta ja moniarvoisuudesta, jota koulutetumpi väki arvostaa.

    Vähän kärjistäen: Helsingin pitäisi vähentää yliopistojen ja ammattikorekakoulujen sisäänottoa, jotta tilanne tasapainottuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 12.9.2012 kello 0:55

    Luvuissa lienevät mukana myös maahanmuuttajat ?

    Pääkaupunkiseudulla muuttovoitto syntyy lähes kokonaan maahanmuutosta. Espoo hyötyy hieman TTK:sta ja suurista pääkonttoreista , niihin päätyy enemmän hyvätuloisia maahanmuuttajia ja parantaa suhdetta.

    Maahanmuuttajat eivät myöskään kavahda hapannaamaista sossutätiäkään,hymy kotimaan sossussa kun on vielä kylmempi .

    Kuvaa pitäisi tarkentaa jättämällä muuttoliikkeestä pois maahanmuuttjat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.9.2012 kello 7:23

    Maahanmuuttajat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja Suomen sosiaaliturvaan elleivät ole tehdneet työtä Suomessa riittävän kauan. Virolaisen on haettava sosiaaliturvansa virosta ja venäläisen Venäjältä. Vain pieni osa maahanmuuttajista, humanitaarisilla syillä maahan tulelet, on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Daniel Federley kirjoitti 12.9.2012 kello 1:05

    Osmo Soininvaara:
    Daniel.
    Olet aivan oikeassa. Olen yrittänyt herätellä.

    Jos ei järkevä keskustelu tuota tulosta, niin tässä luottamusmiehet voisivat myös näyttää todellisen valtansa: ei hyväksytä Kruunuvuorenrantaan yhtäkään asemakaavaa ennen kuin raitiotiesillasta on rakentamispäätös ja aikataulu.

    Mutta saisivatko vihreät tällaiseen mukaan muitakin puolueita? Vaikka vaalit lähestyvät, kokoomus ja demarit ovat hipihiljaa ratikkasillasta. Kyllä niiden olisi aika kertoa kantansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 12.9.2012 kello 11:43

    Sosiaaliturvaan oikeutta jo se, että on saanut vuoden oleskeluluvan.

    Oleskelulupaan ei tarvitse tehdä työtä, käytännössä kyllä useimmiten ainakin jonkin verran.

    Ja perheen yhdistäminen moninkertaistaa pakolaisten vaikutuksen

    Myöskin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tuo maahanmuuttajan sosiaalirurvan piiriin.Pätkätyöläinekin pääsee kahdessa vuodessa

    Sen lisäksi maahanmuuttaja on oikeutettu terveydenhoitoon, ei virolaisen tarvitse matkustaa Viron terkkariin

    “Oikeus sosiaaliturvaan
    Maahanmuuttajalla on oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan Suomessa maahan tulosta
    alkaen, jos hänen tarkoituksenaan on jäädä tänne vakinaisesti asumaan ja jos hänellä on
    lisäksi yhden vuoden oleskeluun oikeuttava lupa (jos häneltä tällaista lupaa vaaditaan). ”

    “Asumista pidetään vakinaisena myös, kun muutto johtuu perhesyistä tai kun henkilöllä on vakinainen työsuhde Suomessa tai kun työskentely täällä kestää vähintään kaksi vuotta.”

    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/07_aineistot_kirjasto/01_esitteet/kotisuo/kotisuo_fin.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Anna-Liisa kirjoitti 12.9.2012 kello 12:14

    Täräyttäviä kannanottoja kunniallisilta sosiologeilta. Matti Kortteinen ja Mari Vaattovaara: älkää asuttako ääripäitä rinnan.

    Mitä sanoo blogi-isäntä?

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/138618-tutkija-alkaa-asuttako-rikkaita-ja-koyhia-rinnan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Risto kirjoitti 12.9.2012 kello 13:33

    Osmo Soininvaara:
    Maahanmuuttajat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja Suomen sosiaaliturvaan elleivät ole tehdneet työtä Suomessa riittävän kauan. Virolaisen on haettava sosiaaliturvansa virosta ja venäläisen Venäjältä. Vain pieni osa maahanmuuttajista, humanitaarisilla syillä maahan tulelet, on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan.

    Humanitaariset, inkeriläiset, sosiaaliturvaan oikeutettujen puolisot… Kyllä noista jotain kertyy… Lisäksi Helsingin kaupunki maksaa rahaa ihmisille, joita KELA ei huoli.
    http://yle.fi/uutiset/ulkomaalaisten_sosiaalituet_askarruttavat_viranomaisia/3383429

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. JouniL kirjoitti 12.9.2012 kello 14:09

    Oletko sitä mieltä että veroja maksamalla ei saa sosiaaliturvaa?
    Jos olet EU-kansalainen niin veroilla tuotettuihin palveluihin on oikeus jos tekee työtä ja maksaa veroja.

    Vain kotimaa maksaa vaikka ei tekisi mitään.

    Onko jotenkin väärin että veroilla saa vastinetta??

    Liian vanha:
    Sosiaaliturvaan oikeutta jo se, että on saanut vuoden oleskeluluvan.

    Oleskelulupaan ei tarvitse tehdä työtä, käytännössä kyllä useimmiten ainakin jonkin verran.

    Ja perheen yhdistäminen moninkertaistaa pakolaisten vaikutuksen

    Myöskintoistaiseksi voimassa oleva työsopimus tuo maahanmuuttajan sosiaalirurvan piiriin.Pätkätyöläinekin pääsee kahdessa vuodessa

    Sen lisäksi maahanmuuttaja on oikeutettu terveydenhoitoon, ei virolaisen tarvitse matkustaa Viron terkkariin

    “Oikeus sosiaaliturvaan
    Maahanmuuttajallaon oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaanSuomessa maahan tulosta
    alkaen, jos hänen tarkoituksenaan onjäädä tänne vakinaisesti asumaan ja jos hänellä on
    lisäksi yhden vuoden oleskeluun oikeuttava lupa (jos häneltä tällaista lupaa vaaditaan). ”

    “Asumista pidetään vakinaisena myös, kun muutto johtuu perhesyistä tai kun henkilöllä on vakinainen työsuhde Suomessa tai kun työskentely täällä kestää vähintään kaksi vuotta.”

    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/07_aineistot_kirjasto/01_esitteet/kotisuo/kotisuo_fin.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Viherinssi kirjoitti 12.9.2012 kello 15:00

    Anna-Liisa:
    Täräyttäviä kannanottoja kunniallisilta sosiologeilta. Matti Kortteinen ja Mari Vaattovaara: älkää asuttako ääripäitä rinnan.

    Onhan se kiva, että joku uskaltaa sanoa itsestäänselvyyksiä ääneen…

    Perusongelma on sosiaalisesti ongelmaisten ihmisten kertyminen samaan paikkaan. On aika selvää, että pääosin sosiaalista asuntotuotantoa käsittävä alue on varsin mielenkiintoinen kulttuuriltaan ja atmosfääriltään, eikä sieltä ole helppoa ponnistaa ylös.

    Nyt asiaan etsitään ratkaisua rakennuttamalla Jätkäsaareen sosiaalista asuntotuotantoa. Ratkaisu on erittäin kallis ja herättää erittäin paljon närää naapureissa. Lisäksi se tekee aika suurta eriarvoisuutta sosiaalisen asuntotuotannon asiakkaiden parissa. (Ellei sitten asiakkaita ideologian vastaisesti kuitenkin vähän valikoida…)

    Entäpä jos asia ratkaistaisiin toisella tavalla… Kaupunki ostaa ja myy vuokra-asuntoja. Toisesta laidasta kaupunki myy slummiutumisen uhassa olevilta alueilta vuokra-asuntoja omistusasunnoiksi. Prosessiin voi liittyä asuntokannan remontointia.

    Tällä tavalla estetään kurjistuminen ja hajautetaan sosiaalista asuntotuotantoa. Kaikkein kalleimmat alueet kannattaa ihan taloudellisista syistä jättää rauhaan, mutta mediaanialueilla voidaan oikein hyvin operoida.

    Rahaa tämäkin maksaa rutkasti, mutta per asukas tuotto lienee ihan toista luokkaa kuin sosiaalisen asuntotuotannon väkisinrakentamisessa kalleimmille alueille.

    Toinen – joskin paljon ufompi – vaihtoehto olisi tehdä kaupunginosittain määräytyvä kunnallisvero, jonka prosentti riippuu kaupunginosan sosiaalisen asumisen määrästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.9.2012 kello 15:19

    Viherinssi on keksinyt ratkaisun, jonka itse kehitin ja ajoin läpi 1980-luvulla. Perustettiin Helsingin Asuntohankinta Oy, joka osti yli kolmetuhatta asuntgoa, lähinnä yksiöitä ympäri kaupunkia. Tämä joutui kuitenkin kaupungin rahoitusjohdon hampaisiin. ja yhtö on nyt ajettu alas ja liitetty Helsingin toiseen asuntojen omistusyhtiöön. Enää se tietääkseni hanki mitään.
    Yhtiöllä oli verovapaus voitosta ja tämän vastapainona sitä on KIELLETTY myymästä yhtään asuntoa. Samoin arava-vuokrataloja ei saa myydä. Tosin moni kaupugin vuokra-asunto on jo vapautunut sääntelystä, mutta niitä ei myydä silti.
    Tämä asuntojen ostaminen pitäisi aloittaa uudestaan samalla kun laista pitäisi poistaa kieltä asuntojen myymisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Risto kirjoitti 12.9.2012 kello 15:26

    JouniL:
    Jos olet EU-kansalainen niin veroilla tuotettuihin palveluihin on oikeus jos tekee työtä ja maksaa veroja.

    Verojen maksu toisin ei ole välttämättömyys, ei edes omakohtainen työnteko kaikissa tilanteissa. Suomi maksaa virolaisen työntekijän perheelle lapsilisät ja kodinhoidontuet Viroonkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. JouniL kirjoitti 12.9.2012 kello 19:59

    Mistä sinä meinaat rahat noihin tulevan. Eikös ne tule palkkaveroista???

    Ihan samat jutut saa Suomalaiset kun lähtevät EUalueella ulkomaille töihin.

    Meinaatko että Suomen pitäisi maksaa Suomalaisille kun ovat ulkomailla töissä?

    Risto: Verojen maksu toisin ei ole välttämättömyys, ei edes omakohtainen työnteko kaikissa tilanteissa. Suomi maksaa virolaisen työntekijän perheelle lapsilisät ja kodinhoidontuet Viroonkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 12.9.2012 kello 20:03

    “Oletko sitä mieltä että veroja maksamalla ei saa sosiaaliturvaa?
    Jos olet EU-kansalainen niin veroilla tuotettuihin palveluihin on oikeus jos tekee työtä ja maksaa veroja.”

    En todellakaan , vastasin vain Osmon väittämään, ettei Suomessa työskentelevä ole oikeutettu sosiaaliturvaan

    “Osmo Soininvaara:
    Maahanmuuttajat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja Suomen sosiaaliturvaan ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 12.9.2012 kello 20:06

    “Tämä asuntojen ostaminen pitäisi aloittaa uudestaan samalla kun laista pitäisi poistaa kieltä asuntojen myymisestä.”

    Tämä on juuri sitä julkisen puolen vedätystä, jolla asuntojen hintaa hilataan ylös pääkaupunkiseudulla.

    Ongelma on asuntorakentamisen vähyys ja vanhojen asuntojen ostaminen vain lisää asuntojen hinnan nousua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.9.2012 kello 20:17

    Viherinssi:
    Entäpä jos asia ratkaistaisiin toisella tavalla… Kaupunki ostaa ja myy vuokra-asuntoja.

    Tosin tällöin kaupunki jää alakynteen talojen hallinnossa eikä virkamiehet pääsekään enää suunnittelemaan asukkaan yli marssivia hallintolähtöisiä saneerausprojekteja kuten Puu-Käpylän piharemontti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. JouniL kirjoitti 12.9.2012 kello 20:22

    Sitten olemme samaa mieltä.

    EU:ss on sisämarkkinat jossa on vapaa liikkuvuus. Perheen sosiaaliturvan maksaminen on sidottu työskentelyyn.

    Olen ollut 4 vuotta Briteissä ja noinhan se meni.

    EU:n ulkopuolilta tulevien tilannetta en tunne, mutta periaatteet on varmasti ainakin osittain erilaiset. Ei ainaakaan voi muutta noin vain asumaan mihin vain ja työskentelyyn tarvitaan ymmärtääksen työlupa. Näin myös Briteissä.

    Ehkäpä tämä on palstan pitäjälle uutta oppia, joka kai vähän on tämmöisen keskustelun ylläpitämisen tarkoituskin.
    Arvelisin

    🙂

    Liian vanha:
    “Oletko sitä mieltä että veroja maksamalla ei saa sosiaaliturvaa?
    Jos olet EU-kansalainen niin veroilla tuotettuihin palveluihin on oikeus jos tekee työtä ja maksaa veroja.”

    En todellakaan , vastasin vain Osmon väittämään, ettei Suomessa työskentelevä ole oikeutettu sosiaaliturvaan

    “Osmo Soininvaara:
    Maahanmuuttajat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja Suomen sosiaaliturvaan ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.9.2012 kello 21:14

    Tunnen kyllä lainsäädännön. Yritin sanoa, että oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan tulee tekemällä työtä Suomessa ja maksamalla verot Suomeen. EU:ssa perheen sosiaaliturva sweuraa miehen työntekomaata (!) Tämä tuottaa muuten välillä yllätyksiä niille, jotka muutavat kirjansa Espanjan aurinkorannoille. Kansalaisuudesta ei seuraa oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tero kirjoitti 12.9.2012 kello 21:06

    Osmo Soininvaara:
    Tämä asuntojen ostaminen pitäisi aloittaa uudestaan samalla kun laista pitäisi poistaa kieltä asuntojen myymisestä.

    Siis mitä? Eli meidän perheen verorahoilla (yli keskituloinen perhe) ostettaisiin asuntoja markkinoilta, joilla on liian vähän tarjontaa. Eli lisättäisiin kysyntää! Häh? Sittenkö asunnot jaettaisiin alle markkinavuokrilla pienituloisille (eli ei meille).

    Viherinssin mukaan Helsingin kaupungin pitäisi operoida “mediaanialueilla”. Ettekö te (###ruma sana###) tajua, että mediaanituloinen pariskunta ei pysty ostamaan asuntoa Helsingin mediaanialueelta, mutta kaupungin kämppään on samalla liian rikas! Vieläkö markkinoille pitäisi lisätä kysyntää, mutta ei missään tapauksessa tarjontaa.

    Ei naapureina olevien parasiittikuntien tarvitse vaivautua “nyppimään rusinoita pullasta”. Lapsiperheet ajetaan pois Helsingistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Risto kirjoitti 12.9.2012 kello 22:05

    JouniL:
    Mistä sinä meinaat rahat noihin tulevan. Eikös ne tule palkkaveroista???

    Verot kai maksetaan asuinmaan, ei työssäkäyntimaan perusteella(?) Saa korjata, jos olen väärässä.

    Ihan samat jutut saa Suomalaiset kun lähtevät EUalueella ulkomaille töihin.

    Taitaa vain olla paljon vähemmän ihmisiä, jotka käyvät Suomessa asuen Virossa töissä kuin päinvastoin..? (Sosiaalietuuksien tasokin on aika erilainen)

    Meinaatko että Suomen pitäisi maksaa Suomalaisille kun ovat ulkomailla töissä?

    Minusta vain olisi järkevämpää, että asuinmaa vastaisi sekä verotuksesta että sosiaalietuisuuksista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.9.2012 kello 22:34

    Jos virolainen rakennusmies (oman ilmoituksensa perusteella) asuu Virossa ja pendelöi aamuin illoin Tallinnaan, hänen sosiaaliturvansa määräyty Viron sosiaaliturvan mukaan. Työttömyysturva on tässä vähän hankala, koska työnantaja maksaa työttömyysvakuutusmaksut Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Pohjan Akka kirjoitti 12.9.2012 kello 23:11

    Mielenkiintoinen graafi.

    Siitä voi lukea myös sen, mihin jäädään asumaan pysyvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. GranpaIgor kirjoitti 13.9.2012 kello 16:19

    Osmo Soininvaara:
    Maahanmuuttajat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja Suomen sosiaaliturvaan elleivät ole tehdneet työtä Suomessa riittävän kauan. Virolaisen on haettava sosiaaliturvansa virosta ja venäläisen Venäjältä. Vain pieni osa maahanmuuttajista, humanitaarisilla syillä maahan tulelet, on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan.

    Njaa. Miten on mahdollista että meillä suunnitellaan Romanian ja Bulgarian kerjäläisten asuttamista vaikka eivät ole päivääkään tehneet (verotettavaa?) työtä Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. T. kirjoitti 14.9.2012 kello 9:04

    Tässä on kyllä turhaa hurskastella kilpailulla hyvistä veromaksajista. Todellisuudessa kyse on raa’asta pelistä jolla kuhunkin kaupunkiin yritetään haalia toisaalta omia äänestäjiä joilla yritetään varmistaa oma asema vallankahvassa ja toisaalta sitten taas saada joku maksamaan kivat jutut joilla lahjotaan niitä omia äänestäjiä. Espoo ja kokoomus on selvä juttu, niitä saadaan omakotitaloja kaavoittamalla ja kunnallisverokertymääkin varmistetaan samalla. Keskimäärin pienituloisemman äänestäjäkunnan kanssa on hankalampi juttu, erilaisilla sosiaaliasumisilla saadaan haalittua helposti, mutta seurauksena on sitten ikävä budejettikriisi josta taas seuraa helposti äänestäjäkunnan menetys pahimmillaan jopa persujen suuntaan. Tilannetta yritetään sitten tasapainoitella jättämällä iso kokoomusta äänestävä keskiluokka pois ja rakentamalla vain äärettömän kallista vähälukuiselle määrälle tosirikkaita, ja loput sosiaalista. Demarien vantaa yrittää jatkaa edelleen demarien kohderyhmää kosiskelevalla linjalla, kaavoittamalla toivotulle äänestäjäkunnalle eli alle keskituloiselle työssäkäyvälle sopivaa aluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus