Asuntoluento, osa 7: Asukkaiden valikointi

Hel­sin­gin seu­dun kun­tien välil­lä on voi­ma­kas kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta. Ohei­ses­sa kuvas­sa ovat sisään- ja ulos­muut­ta­jien tulo­ta­sot kun­nit­tain. Punai­nen kuvaa ulos­muut­toa ja sini­nen sisään­muut­toa. Kuvio on vähän hämää­vä, kos­ka opis­ke­li­jat ovat vähä­va­rai­sia muut­taes­saan sisään ja insi­nöö­rit ovat hyvä­tu­loi­sia muut­taes­saan ulos. Rajua on vali­koi­tu­mi­nen kuitenkin.


Kil­pai­lu veron­mak­sa­jis­ta kos­kee vain muut­to­voit­to­kun­tia. Muu­al­la ollaan vero­tu­lo­jen tasauk­sen pii­ris­sä. Rahaa tulee 3 000 euroa asu­kas­ta koh­den ihan omas­ta vero­poh­jas­ta riippumatta.

Kil­pai­lua käy­dään myös nega­tii­vi­ses­ti pal­jon pal­ve­lu­ja kulut­ta­vis­ta, sil­lä pal­ve­lu­jen käyt­tö – net­to­saa­jat– kasau­tuu aika pie­nel­le osal­le kun­nan asuk­kais­ta. Net­to­saa­ja on hen­ki­lö, joka käyt­tää pal­ve­lu­ja enem­män kuin tuo rahaa kun­taan joko vero­tu­loi­na tai val­tio­no­suuk­sia. Kou­lu­lai­nen käyt­tää pal­ve­lu­ja, mut­ta tuo kun­taan val­tion rahaa. Net­to­saa­jat kan­nat­taa kar­kot­taa naa­pu­rin taa­kak­si. Tämä kil­pai­lu kiris­tyi, kun siir­ryt­tiin pro­sen­tu­aa­li­sis­ta val­tio­no­suuk­sis­ta las­ken­nal­li­siin. Tosin kun­nat ovat huo­man­neet muut­tu­neen ase­tel­man viiveellä.

Jos halu­aa pitää kun­tan­sa hyväs­sä kun­nos­sa talou­del­li­ses­ti, kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta esi­mer­kik­si kol­meen seu­raa­vaan asiaan.

Älä raken­na sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa! Ongel­ma­na ei ole, että asuk­kaik­si kel­paa­vat vain pie­ni­tu­loi­set, vaan se, että jou­kos­sa on kes­ki­mää­räis­tä enem­män sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­ta tar­vit­se­via, siis net­to­saa­jia. Juu­ri yksi­kään kun­ta ei ole tek­ni­sis­tä syis­tä onnis­tu­nut toteut­ta­maan sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa alu­eel­laan. Uskoo ken haluaa.

Älä suo­si lii­ken­net­tä. Kera­val­la ja Jär­ven­pääs­sä asu­vat hyö­ty­vät tavat­to­mas­ti hyväs­tä junayh­tey­des­tä, mut­ta kun­tien kan­nal­ta juna mer­kit­see taak­kaa. Onhan Kera­van ja Jär­ven­pään asuk­kai­den tulo­ta­so pal­jon hei­kom­pi kuin mui­den Kuu­ma-kun­tien.  Sanoi­han Nur­mi­jär­ven enti­nen kun­nan­joh­ta­ja Kim­mo Behm  aika­naan, ettei Klauk­ka­laan tar­vi­ta rai­deyh­teyt­tä, kos­ka ”juna tuo huu­meet”. Nyt Nur­mi­jär­vi kui­ten­kin suh­tau­tuu rai­deyh­tey­teen aivan asiallisesti.

Lai­min­lyö huo­no-osais­ten pal­ve­lut. Hidas­te­le toi­meen­tu­lo­tu­ki­pää­tös­ten tekoa, älä nou­da­ta lakia vam­mais­pal­ve­luis­ta ja pelot­te­le hoi­toa tar­vit­se­vat van­huk­set mah­dol­li­sel­la kal­toin koh­te­lul­la. Näin ei saa teh­dä, mut­ta ei sii­tä mitään sank­tio­ta tule.

Tam­pe­re ja Tur­ku eivät voi kil­pail­la hyvis­tä ja huo­nois­ta veron­mak­sa­jis­ta kes­ke­nään, mut­ta saman kau­pun­ki­seu­dun asuk­kaat pys­ty­vät. Näis­sä olois­sa on tur­ha haa­veil­la, että kun­nat pys­tyi­si­vät min­kään­lai­seen yhteis­työ­hön maan­käy­tös­sä. Tämä on syy­nä sii­hen, että hal­li­tus halu­aa yhte­näis­tää kun­ta­ra­ken­teen kaupunkiseuduilla.

43 vastausta artikkeliin “Asuntoluento, osa 7: Asukkaiden valikointi”

  1. Kuka lop­pu­jen lopuk­si kus­tan­taa net­to­saa­jan saa­mat tulon­siir­rot? Siis moni­ko pro­sent­ti­ses­ti kun­ta moni­ko pro­sent­ti­ses­ti val­tio tulon­siir­rot maksetaan. 

    Net­to­saa­jis­ta aina­kin osa tie­tys­ti aiheut­taa muu­ta­kin hait­taa kuin tulon­siir­to­ja. Muka­na­han on aso­si­aa­lis­ta väkeä alko­ho­lis­te­ja, työn pakoi­li­joi­ta, nar­ko­maa­ne­ja jne.

    Jos kun­nal­le tulee pal­jon kus­tan­nuk­sia tulon­siir­rois­ta ongel­maa voi­si aina­kin pie­nen­tää sitä kaut­ta että val­tio kus­tan­tai­si tulonsiirrot.
    Toi­saal­ta tähän ongel­maan ei ole mitään teho­kas­ta koko­nais­rat­kai­sua. Kaik­kien kun­nan meno­jen mak­sa­mi­nen val­tion kas­sas­ta — ja kun­nan teh­tä­vien 100% mää­rää­mi­nen val­tion toi­mes­ta — oli­si tie­tys­ti erään­lai­nen rat­kai­su mut­ta sil­loin lop­pui­si kaik­ki ter­ve­kin kil­pai­lu kun­tien välil­lä ja samal­la kaik­ki kun­nal­li­nen itse­mää­rää­mi­soi­keus ja omavastuu.

    Kun­nat tule­vat aina kil­pai­le­maan ja hyvä että tulevat.

    1. Net­to­saa­jinl­la tar­koi­tin net­to­saa­jia kun­nan kan­nal­ta. Juo­pot eivät ole kovin kal­lii­ta, pit­kä­ai­kais­sai­raat ovat, eri­tyi­ses­ti mie­len­ter­veys­po­ti­laat, joi­den hoi­to on kal­lis­ta ja pitkäaikaista.

  2. Ihan tar­ken­nuk­sek­si kysyi­sin tuos­ta dia­gram­mis­ta, että onko sii­nä tulo­ta­so / hlö vai tulo­ta­so / talous ja miten lap­set on otet­tu huomioon.

  3. Tuos­ta huo­maa hyvin mil­lä tur­mion tiel­lä Hel­sin­ki on. Kau­pun­ki­lai­set jakaan­tu­vat kah­teen ryh­mään, hyvä­va­rai­siin ja “köy­hiin”. Veron­mak­sa­jien mass­ajouk­ko kes­ki­tu­loi­set pake­ne­vat muu­al­le. Ja kun noi­ta köy­hiä tup­paa ole­maan huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin varak­kai­ta niin ei hyväl­tä näy­tä. Eikö juu­ri jos­sain otsi­kos­sa revi­tel­ty että kau­pun­gin vuo­kra-asu­jien työl­li­syy­sas­te on 55% vrt väes­tön nor­maa­li­lu­ke­ma on 75%. Voi vain miet­tiä kuka tuon­kin lys­tin mak­saa? Mui­den vuo­kra­nan­ta­jien vuo­krat hui­ken­te­le­vat pil­vis­sä, ja taas ker­ran, asu­mis­tuen saa­jil­le yksi ja sama lys­ti pal­jon­ko vuo­kra­nan­ta­ja keh­taa kupa­ta. Olet­te­ko vil­kais­seet esim. Saton tar­ve­har­kin­tai­sia vuo­kra-asun­toil­moi­tuk­sia? Kuka nii­tä vuo­kria mak­saa niil­lä tulorajoilla…niinpä.

    Hel­sin­ki on ihan mah­dot­to­man hie­no kau­pun­ki, mut­ta se rupe­aa ole­maan myös ihan mah­do­ton kes­ki­tu­loi­sil­le. Kai­kes­ta kupa­taan vii­mei­sen pääl­le, rik­kail­le ja sosi­aa­li­sen tuen varas­sa ole­vil­le taas hin­noil­la ei ole lii­em­min väliä. Ja jos tääl­lä nyt jokin sat­tuu mak­sa­maan vähem­män kuin naa­pu­ri­kun­nis­sa niin eikö­hän nekin hin­nat nos­te­ta vas­taa­maan “yleis­tä hin­ta­ta­soa” seu­dun yhte­näis­tä­mi­sen nimissä.

    Rupe­aa tuo lom­pa­kon poh­ja hää­möt­tä­mään niin veron­mak­sa­jil­la kuin kau­pun­gil­la. Kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­tia­kaan on paha men­nä nos­ta­maan kos­ka pie­ni­kin muu­tos lisää enti­ses­tään kau­pun­gin kalleutta.

    No jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii hyvin. Kii­tos siitä.

    1. Poro
      Hel­sin­ki har­joit­taa par­jat­tua Hitas-poli­tiik­kaa juu­ri tukeak­seen kes­ki­tu­loi­sia. Täs­sä on myös menestytty.

  4. Kil­pai­lu hyvis­tä kun­ta­lai­sis­ta on kaik­kien kun­tien väli­nen ilmiö, ei vain Hel­sin­gin seu­dun ongel­ma. Eikä kil­pai­lu ole vain pai­kal­lis­ta. Kun­nil­le kel­paa­vat myös etääm­mäl­tä muut­ta­vat asuk­kaat. Hel­sin­ki lie­nee mal­lie­si­merk­ki tästä.

    Ehdo­tet­tu rat­kai­su näyt­ti ole­van kun­ta­lii­tos. Kun­tien rahoi­tus­mal­lis­sa on pal­jon epä­koh­tia, mut­ta ei nii­tä saa kor­jat­tua hal­lin­to­ra­jo­ja muut­ta­mal­la, vaan kor­jaa­mal­la rahoi­tus­mal­lia. Pelk­kä Hel­sin­gin ongel­mien rat­kai­su ei rii­tä, vaan ongel­mat pitäi­si kor­ja­ta koko maas­sa. Suur-Hel­sin­ki vain kil­pai­li­si entis­tä tehok­kaam­min van­hoill­la sään­nöil­lä muu­ta maa­ta vastaan.

    Hel­sin­gin kan­nal­ta oli­si tie­ten­kin hou­kut­te­le­vaa liit­tää nykyi­set kil­pa­kump­pa­nit, Kau­niai­nen ja Espoo Hel­sin­kiin. Muut kun­nat­han eivät ole Hel­sin­gil­le ongel­ma, kos­ka ne ovat häviä­väl­lä puolella.

  5. Roh­kea veto kir­joit­taa täl­lai­nen aika arka asia auki. Arvostan.

    Hel­sin­gil­lä on myös tas­kus­saan aika­moi­nen valt­ti­kort­ti täl­lä saral­la, nimit­täin Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta. Sii­tä voi­daan teh­dä joko pus­sin­pe­rä itä­lä­hiö taik­ka kan­ta­kau­pun­gin jat­ke. Soi­si Hel­sin­gin “val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön” ymmär­tä­vän, että näi­den kah­den vaih­toeh­don välil­lä valit­taes­sa vali­taan samal­la myös aika­moi­nen ero­tus kun­nal­lis­ve­ro­tu­lois­sa. Joka vuosi.

    Jos ratik­ka­sil­ta teh­dään ja ole­tuk­se­na kruu­nu­vuo­re­lai­set tuot­ta­vat vero­tu­lo­ja suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin nykyis­ten ratik­ka­lin­jo­jen hän­nät kes­ki­mää­rin (Munk­ki­nie­mi, Rus­kea­suo, Pasi­la, Käpy­lä, Kum­pu­la, Tou­ko­la, Ara­bian­ran­ta), tulee kau­pun­gin kas­saan joka vuo­si 9 mil­joo­naa euroa enem­män kuin jos vero­tu­lot tuli­si­vat sil­lat­to­man pus­sin­pe­rä­lä­hiön kes­ki­mää­räi­sen ker­ty­män mukaan (vas­taa­val­la etäi­syy­del­lä Kon­tu­la, Var­tio­har­ju, Ras­ti­la, Meri-Rastila).

    Huo­mat­ta­koon muu­ten, että em. osa-aluei­ta ei ole valit­tu kovin tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti, esim. Var­tio­har­ju tuot­taa kor­keah­kot vero­tu­lot kun taas Käpy­lä ja Kum­pu­la eivät niin­kään. Totuus voi olla vie­lä tuo­ta 9 mil­joo­naa­ki hurjempi.

    Niin, ja kau­pan pääl­le tie­tys­ti se maanarvonnousu.

    Kuka herät­te­li­si kau­pun­gin­joh­ta­jan ja rahoitusjohtajan?

  6. Kuvio valeh­te­lee juu­ri sii­tä syys­tä jon­ka Osmo esit­tää. Hel­sin­kiin tul­laan opis­ke­le­maan en mas­se. Ulos­muut­ta­jat ovat tuon mukaan vähä­tu­loi­sem­pia kuin Kau­niai­sis­ta tai Espoos­ta ulos muuttavat. 

    Espoo­seen muu­te­taan muu­al­ta maas­ta usein työn peräs­sä. No, teek­ka­rei­ta tie­tys­ti muut­taa Ota­nie­meen jon­kin verran. 

    Kat­so­kaa nyt oikein tark­kaan kum­min­kin. Kes­ki­mää­räi­nen Espoo­seen muut­ta­ja on sil­ti köy­hem­pi kuin kes­ki­mää­räi­nen Hel­sin­gis­tä ulos muuttava. 

    Niin kau­an kun täs­sä ei ole mui­ta selit­tä­viä teki­jöi­tä muka­na, ei voi­da oikein sanoa mitään. Pitäi­si kat­soa myös Hel­sin­kiin jää­vien, siis muut­to­voit­to­na saa­ta­vien, elin­kaa­ren tulo­ja. Veik­kaan aika isoa plus­merk­kis­tä net­toa. Toi­saal­ta, Espoos­sa teh­tä­neen enem­män lap­sia per capi­ta. Ne mak­sa­vat, ja pen­te­leet saat­ta­vat hyvin­kin muut­taa muu­al­le pää­kau­pun­ki­seu­dul­le lukion jälkeen.

    1. Yri­tin kor­ja­ta luku­ja pois­ta­mal­la muut­ta­jis­ta ne, joi­den ansio­tu­lot ovat niin pie­niä, että he ovat toden­nä­köi­ses­ti opis­ke­li­joi­ta. Tulos ei muut­tu­nut pal­jon­kaan. Huo­mat­ta­koon, että nämä ovat (ole­tan) tulo­ja asu­kas­ta koh­den, joten lap­set pie­nen­tä­vät tulotasoa.

  7. Mie­tin täs­sä mil­lä taval­la tuo­ta kuvio­ta pitäi­si lukea.

    Yksi tar­kas­te­lu on kat­soa ovat­ko sisään- ja ulos­muut­ta­nei­den osal­ta pyl­väät tasa­pai­nos­sa. Sil­loin­han ei vali­koi­da jos tuli­ja tie­naa saman ver­ran min­kä läh­ti­jä vei.

    Täl­löin “kär­si­jöi­tä” oli­si­vat Espoo, Hel­sin­ki, Kar­ja­loh­ja, sekä lie­väs­ti Kera­va, Van­taa ja Karkkila.

    Isoim­mat hyö­ty­jät oli­vat täl­löin Siun­tio, Sipoo, Kau­nia­nen ja Por­nai­nen. Suhteessa
    pie­nem­piä hyö­ty­jiä ovat sit­ten noin kaik­ki muut alu­een kun­nat pait­si edel­lä luetellut.

    Monet indi­kaat­to­rit ovat vii­me aikoi­na näyt­tä­neet, että pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nis­ta Espoo, Hel­sin­ki ja Van­taa ovat samas­sa venees­sä (raken­ta­vat sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, menet­tä­vät muuttoliikkeessä).

    Niin­pä pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien väli­sen rajan sijaan kan­nat­tai­si kat­soa sitä seu­raa­vaa rajaa, sil­lä sii­nä koh­taa näyt­tää ole­van tilas­tol­li­nen ero.

    Mitä sit­ten teh­dä on koko­naan toi­nen kysy­mys. Mut­ta sel­vää on että kun­ta­lii­tok­sel­la ei ole (yähän­kään) vai­ku­tus­ta ellei alu­eek­si ote­ta mil­tei koko Uuttamaata.

  8. Mitäs jos annet­tai­siin nuo Kau­niais­ten, Sipoon, Siun­tion ja Kirk­ko­num­men sisään­muut­ta­jat men­nä sin­ne, he hake­vat kui­ten­kin iso­ja eril­lis­ta­lo­ja omil­la tonteillaan.

    Hel­sin­gin tuli­si kes­kit­tyä sii­hen kes­ki­tu­lois­ten luok­kaan joka kui­ten­kin mää­räl­li­ses­ti on suu­rin, siis pide­tään ne insi­nöö­rit, sai­raan­hoi­ta­jat ja muut jot­ka tän­ne köy­hi­nä opis­ke­li­joi­na muut­ta­vat, mut­ta jot­ka pako­te­taan läh­te­mään hal­vem­pien asun­to­jen peräs­sä Tuusu­la — Nur­mi­jär­vi — Vih­ti vyöhekkeelle. 

    Pelk­kä ker­man­kuo­rin­ta suu­ri­tu­loi­sim­mis­ta saat­taa olla kau­pun­gin kas­san kan­nal­ta hyvä, mut­ta se, että tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti kar­koi­te­taan suu­ri mas­sa kes­ki­tu­loi­sia aiheu­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mi­sen, autoi­lun ja ruuh­kien lisään­ty­mi­sen. Siis juu­ri ne ongel­mat joi­ta vas­taan sit­ten koe­te­taan käy­dä auto­paik­ka­nor­mein ja muin rajoi­tuk­sin — tilan­net­ta siten vain enti­ses­tään pahen­taen. Teh­dään siis riit­tä­vän tihe­ää ja koh­tuul­li­sen hin­ta­ta­son kau­pun­kia, sil­loin myös jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö tehos­tuu luon­nos­taan ja autoi­lun tar­ve vähenee.

  9. Auto­kau­pun­gin raken­ta­mi­nen aiheut­taa täl­lai­sen pako luon­toon ilmiön. Mil­jar­di-inves­toin­ti kehä­tie­hen oli­si kan­nat­ta­nut ehkä käyt­tää poi­kit­tais­ten rai­deyh­teyk­sien kehittämiseen.

  10. Huo­nos­ti työl­lis­ty­vien maa­han­muut­ta­jien asut­ta­mi­nen on Hel­sin­gil­le kal­lis­ta. Sii­nä lie­nee suu­ri syy mik­si Hel­sin­ki halu­aa kun­ta­lii­tok­sil­la naa­pu­ri­kun­nat mukaan vas­tuun­kan­to- ja maksutalkoisiin.

    Asun­to­mi­nis­te­ri Kiu­ru luen­noi kevääl­lä 2012 kun­ta­uu­dis­tuk­sen Uuden­maan alue­kier­rok­sel­la met­ro­po­lia­lu­een yhtek­si sisäl­löl­li­sek­si pain­opis­teek­si vii­des­tä maahanmuuttokysymyksiä.
    http://www.goodmood.fi/kuntauudistus/?videoId=32868104
    Eli pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kun­ta­lii­tok­sis­sa kyse muis­ta tavoit­teis­ta kuin muu­al­la Suomessa.

    Tai­si jos­sain olla mai­nin­ta­kin että sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon pitää pää­kau­pun­ki­seu­dul­la saa­da lisää iso­ja asun­to­ja. Nii­hin on varaa vain toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­vil­lä suur­per­heil­lä. Asu­mis­tu­ki ei pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vas­taa edes uusien sosi­aa­lis­ten asun­to­jen vuokratasoa.

    Aihe on arka­luon­toi­nen ja pääl­le on help­po lyö­dä rasis­mi lei­ma lopet­ta­maan jär­ke­vä keskustelu.

  11. Hel­sin­gil­lä ei sit­ten ole varaa raken­nut­taa asun­to­ja tavik­sil­le tai köy­hil­le. Hel­sin­ki on altavastaaja.Kannattaa miet­tiä mitä oli­si tapah­tu­nut jos opis­tot oli­si aikoi­naan sii­ret­ty Hert­to­nie­meen. Saman­nä­köi­nen teol­li­suusa­lue sekin on. Eli kun­nol­li­sia asun­to­ja rik­kaa­mal­le väel­le. Kun­han koh­tuus pysyy pääs­sä ja kes­kus­puis­toa ei pil­ko­ta kar­ta­no­pals­toik­si ja muis­ta vihe­ra­lueis­ta teh­dä siir­to­la­puu­tar­ho­ja. Vaik­ka sit­ten kau­pun­ki­mais­ta asu­mis­ta. Var­mas­ti suo­mes­sa­kin joku halu­aa asua näin. Meri­nä­kö­alo­ja ihmisille. 

    Hitas­jär­jes­tel­mää pitäi­si sit­ten pie­nen­tää. Itse kyl­lä antai­sin ennem­min opis­ke­li­joi­den asua alueil­la mihin varat eivät muu­ten riit­täi­si. Joku opis­ke­li­ja­sun­to­la vie­rei­ses­sä talos­sa ei hait­taa ketään. Yllät­tä­vän rau­hal­lis­ta väkeä nuo opis­ke­li­jat. Ja jos joku ei ole , hel­pom­min tuo­hon voi vai­kut­taa kuin syr­jäy­ty­nee­seen häi­rik­köön vie­rei­ses­sä omis­tusa­sun­nos­sa. Muu­ten­kin tun­tuu kuin nuo­ret ihmi­set ovat nyky­ään tämän maan syl­ky­kup­pi. Toi­vot­ta­vas­ti sit­ten nämä voi­vat jos­kus muut­taa halua­maa­seen osoitteeseen.

  12. Onko tuos­sa kuvaa­jan luvuis­sa kyse kes­kiar­vois­ta vai mediaanista?

    Kysyn sik­si, että tulo­jen kes­kiar­vot ovat aina­kin aiem­min olleet aika eri­lai­sia luvuil­taan kuin medi­aa­nit. Esim. koti­ta­lous­ta­sol­la tulo­jen kes­kiar­vo on Suo­mes­sa 20 % kor­keam­pi kuin medi­aa­ni. Joh­tuen sii­tä, että tulo­jen jakau­ma on vinou­tu­nut, eikä esim. nor­maa­li­ja­kau­tu­nut. Esim. jokai­nen yli 100 000 euroa kuus­sa tie­naa­va nos­taa muka­vas­ti kes­kiar­vo­lu­ku­ja, kun taas medi­aa­nien kan­nal­ta sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä, pal­jon­ko kukin 50 % koh­dan jäl­keen tai sitä ennen tienaa.

  13. Mie­len­kiin­toi­nen kirjoitus.
    Kuin­ka­han tämä vai­kut­taa koko alu­ee­seen kokonaisuutena?

    Nyt minul­le aina­kin sel­vi­si mik­si sai­raan­hoi­to on jat­ku­van sääs­tön koh­de. Samoin sosi­aa­li­huol­to jois­sa riko­taan kyl­lä ihan lake­ja, eikä pel­käs­tään hyviä eet­tei­siä periaatteita.

    Yri­te­tään savus­taat huo­not asuk­kaat pois.

    Siel­tä­hän saa samal­la rahaa mui­hin menoihin.

  14. Kuvio on sikä­li huo­no, että se kuvaa vain kah­ta staat­tis­ta tilan­net­ta, sisään ja ulos­muut­ta­jien tulo­ta­soa, eikä miten­kään huo­mioi tulo­jen muu­tos­ta ajan muka­na. Huo­mat­ta­vas­ti kiin­nos­ta­vam­paa oli­si­kin tie­tää mikä on ollut muut­ta­jien kumu­la­tii­vi­set pal­kat esim. seu­raa­van 10 vuo­den aika­na muu­tos­ta. Täs­tä voi­si jo vetää jon­ki­nas­tei­sia joh­to­pää­tök­siä mit­kä kun­nat ovat “voit­ta­jia” ja mit­kä “häviä­jiä”.

    Sinän­sä ympä­ris­tö­kun­tien muut­ta­jien tulo­ta­so ei yllä­tä. Ne pys­ty­vät tar­joa­maan vie­lä sie­det­tä­vän hin­tais­ta asu­mis­ta. Hel­sin­gis­sä edes hyvä­tu­loi­sen nuo­ren­pa­rin on tur­ha kuvi­tel­la osta­van­sa oma­ko­ti­ta­loa, jol­loin kat­seet väis­tä­mät­tä kään­ne­tään Kirk­ko­num­mel­le, Sipoo­seen tai Tuusulaan.

    Ruma asia, jon­ka Soi­nin­va­raa­ra jätt­ti mai­nit­se­mat­ta on, että tilas­tos­ta voi­daan teh­dä myös joh­to­pää­tös ns. whi­te flight ‑ilmiös­tä. Tämän vah­vis­ta­mi­sek­si pitäi­si teh­dä myös kva­li­ta­tii­vis­ta tut­ki­mus­ta, eli haas­ta­tel­la muut­ta­jien motii­ve­ja, mut­ta veik­kauk­se­ni on, että naa­pu­ri­kun­tiin muu­te­taan koo­di­sa­na “tur­val­li­nen ympä­ris­tö” (=lue ei maa­han­muut­ta­jia) nimissä. 

    Itse olen­nai­nen asia, eli “yhte­näi­nen kun­ta­ra­ken­ne” (=lue kun­nat yhteen) on hyvin yksin­ker­tai­nen. Jos kun­ta­lai­sil­le anne­ta­taan mah­dol­li­suus äänes­tää, ei Espoo + ympä­ris­tö­kun­nat tule liit­ty­mään Helsinki-Vantaaseen.

  15. Se on vaan niin help­poa syyt­tä aina mui­ta ongel­mis­taan! “Ker­man­kuo­rin­ta”, “pak­ko muut­taa nur­mi­jär­vil­le” ja “kun­tien kova kil­pai­lu hyvis­tä vero­mak­sa­jis­ta” ovat itse­pe­tok­sel­lis­ta loit­si­mis­ta, jon­ka hoke­mi­sel­la koe­te­taan kiel­tää se tosia­sia, että hyvin laa­ja jouk­ko ihmi­siä halu­aa kotin­sa ja sen ympä­ris­tön suh­teen jotain muu­ta kuin sitä, mitä Hel­sin­gil­lä on heil­le tarjota. 

    Ja sit­ten on vie­lä tämä Perus­tus­lain 9§ 1. moment­ti: “Suo­men kan­sa­lai­sel­la ja maas­sa lail­li­ses­ti oles­ke­le­val­la ulko­maa­lai­sel­la on vapaus liik­kua maas­sa ja vali­ta asuin­paik­kan­sa.” Tämä pykä­lä var­maan­kin pitäi­si kumo­ta pois soi­nin­vaa­ra­lai­sen yhdys­kun­ta­suu­nit­te­lun tieltä?

    PS. Oli­pas muu­ten mah­ta­va jut­tu, että juu­ri äsket­täin yhdel­le KSVn Öster­sun­dom ‑sumu­tus­yri­tyk­sel­le tuli stop­pi ELYs­sä! Aivan lois­ta­va ympä­ris­tö­uu­ti­nen. http://www.mikkoniskasaari.fi/node/144

  16. Eri elä­män­vai­hees­sa arvos­taa eri­lai­sia asioita.
    Köy­hä­nä opis­ke­li­ja­na halua olla Puna­vuo­res­sa tai Kal­lios­sa pie­nem­mäss­kä­kin lou­kos­sa lähel­lä tapah­tu­mia — tai lähel­lä opis­ke­lu­paik­kaa. Seu­raa­va asun­to kat­sel­laan siel­tä mis­tä pää­see töi­hin ja mis­sä on varaa asua. Sen jäl­keen vähän väl­jem­pi paik­ka, jos­sa lap­set pää­se­vät pihal­le ja on mar­ja­pus­kia. Lisäk­si ihmi­set ovat eri­lai­sia mieltymyksiltään.

    Kun­nan moni­puo­li­suus aut­taa pysy­mään rajo­jen sisäl­lä. Hel­sin­gin sisäl­lä se on vähän vai­e­ka järjestää. 

    Maa­han­muu­tol­la ei asu­mi­seen ole mer­ki­tys­tä, ihan koti­mai­sil­la­kin nega­tii­vi­sil­la veto­voi­ma­te­ki­jöil­lä on mer­ki­tys­tä. Itsea­sias­sa maa­han­muut­ta­jat ovat merk­ki kes­kuk­sen elin­voi­mas­ta ja moniar­voi­suu­des­ta, jota kou­lu­te­tum­pi väki arvostaa.

    Vähän kär­jis­täen: Hel­sin­gin pitäi­si vähen­tää yli­opis­to­jen ja ammat­ti­ko­re­ka­kou­lu­jen sisään­ot­toa, jot­ta tilan­ne tasapainottuisi.

  17. Luvuis­sa lie­ne­vät muka­na myös maahanmuuttajat ?

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la muut­to­voit­to syn­tyy lähes koko­naan maa­han­muu­tos­ta. Espoo hyö­tyy hie­man TTK:sta ja suu­ris­ta pää­kont­to­reis­ta , nii­hin pää­tyy enem­män hyvä­tu­loi­sia maa­han­muut­ta­jia ja paran­taa suhdetta.

    Maa­han­muut­ta­jat eivät myös­kään kavah­da hapan­naa­mais­ta sossutätiäkään,hymy koti­maan sos­sus­sa kun on vie­lä kylmempi .

    Kuvaa pitäi­si tar­ken­taa jät­tä­mäl­lä muut­to­liik­kees­tä pois maahanmuuttjat.

    1. Maa­han­muut­ta­jat eivät pää­sään­töi­ses­ti ole oikeu­tet­tu­ja Suo­men sosi­aa­li­tur­vaan ellei­vät ole tehd­neet työ­tä Suo­mes­sa riit­tä­vän kau­an. Viro­lai­sen on haet­ta­va sosi­aa­li­tur­van­sa viros­ta ja venä­läi­sen Venä­jäl­tä. Vain pie­ni osa maa­han­muut­ta­jis­ta, huma­ni­taa­ri­sil­la syil­lä maa­han tule­let, on oikeu­tet­tu Suo­men sosiaaliturvaan.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Daniel.
    Olet aivan oikeas­sa. Olen yrit­tä­nyt herätellä.

    Jos ei jär­ke­vä kes­kus­te­lu tuo­ta tulos­ta, niin täs­sä luot­ta­mus­mie­het voi­si­vat myös näyt­tää todel­li­sen val­tan­sa: ei hyväk­sy­tä Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan yhtä­kään ase­ma­kaa­vaa ennen kuin rai­tio­tie­sil­las­ta on raken­ta­mis­pää­tös ja aikataulu.

    Mut­ta sai­si­vat­ko vih­reät täl­lai­seen mukaan mui­ta­kin puo­luei­ta? Vaik­ka vaa­lit lähes­ty­vät, kokoo­mus ja dema­rit ovat hipi­hil­jaa ratik­ka­sil­las­ta. Kyl­lä nii­den oli­si aika ker­toa kantansa.

  19. Sosi­aa­li­tur­vaan oikeut­ta jo se, että on saa­nut vuo­den oleskeluluvan.

    Oles­ke­lu­lu­paan ei tar­vit­se teh­dä työ­tä, käy­tän­nös­sä kyl­lä useim­mi­ten aina­kin jon­kin verran.

    Ja per­heen yhdis­tä­mi­nen monin­ker­tais­taa pako­lais­ten vaikutuksen

    Myös­kin tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­va työ­so­pi­mus tuo maa­han­muut­ta­jan sosi­aa­li­rur­van piiriin.Pätkätyöläinekin pää­see kah­des­sa vuodessa

    Sen lisäk­si maa­han­muut­ta­ja on oikeu­tet­tu ter­vey­den­hoi­toon, ei viro­lai­sen tar­vit­se mat­kus­taa Viron terkkariin

    Oikeus sosi­aa­li­tur­vaan
    Maa­han­muut­ta­jal­la on oikeus asu­mis­pe­rus­tei­seen sosi­aa­li­tur­vaan Suo­mes­sa maa­han tulosta
    alkaen, jos hänen tar­koi­tuk­se­naan on jää­dä tän­ne vaki­nai­ses­ti asu­maan ja jos hänel­lä on
    lisäk­si yhden vuo­den oles­ke­luun oikeut­ta­va lupa (jos hänel­tä täl­lais­ta lupaa vaaditaan). ”

    Asu­mis­ta pide­tään vaki­nai­se­na myös, kun muut­to joh­tuu per­he­syis­tä tai kun hen­ki­löl­lä on vaki­nai­nen työ­suh­de Suo­mes­sa tai kun työs­ken­te­ly tääl­lä kes­tää vähin­tään kak­si vuotta.”

    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/07_aineistot_kirjasto/01_esitteet/kotisuo/kotisuo_fin.pdf

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muut­ta­jat eivät pää­sään­töi­ses­ti ole oikeu­tet­tu­ja Suo­men sosi­aa­li­tur­vaan ellei­vät ole tehd­neet työ­tä Suo­mes­sa riit­tä­vän kau­an. Viro­lai­sen on haet­ta­va sosi­aa­li­tur­van­sa viros­ta ja venä­läi­sen Venä­jäl­tä. Vain pie­ni osa maa­han­muut­ta­jis­ta, huma­ni­taa­ri­sil­la syil­lä maa­han tule­let, on oikeu­tet­tu Suo­men sosiaaliturvaan. 

    Huma­ni­taa­ri­set, inke­ri­läi­set, sosi­aa­li­tur­vaan oikeu­tet­tu­jen puo­li­sot… Kyl­lä nois­ta jotain ker­tyy… Lisäk­si Hel­sin­gin kau­pun­ki mak­saa rahaa ihmi­sil­le, joi­ta KELA ei huoli.
    http://yle.fi/uutiset/ulkomaalaisten_sosiaalituet_askarruttavat_viranomaisia/3383429

  21. Olet­ko sitä miel­tä että vero­ja mak­sa­mal­la ei saa sosiaaliturvaa?
    Jos olet EU-kan­sa­lai­nen niin veroil­la tuo­tet­tui­hin pal­ve­lui­hin on oikeus jos tekee työ­tä ja mak­saa veroja.

    Vain koti­maa mak­saa vaik­ka ei teki­si mitään.

    Onko joten­kin vää­rin että veroil­la saa vastinetta??

    Lii­an van­ha:
    Sosi­aa­li­tur­vaan oikeut­ta jo se, että on saa­nut vuo­den oleskeluluvan.

    Oles­ke­lu­lu­paan ei tar­vit­se teh­dä työ­tä, käy­tän­nös­sä kyl­lä useim­mi­ten aina­kin jon­kin verran.

    Ja per­heen yhdis­tä­mi­nen monin­ker­tais­taa pako­lais­ten vaikutuksen

    Myös­kin­tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­va työ­so­pi­mus tuo maa­han­muut­ta­jan sosi­aa­li­rur­van piiriin.Pätkätyöläinekin pää­see kah­des­sa vuodessa

    Sen lisäk­si maa­han­muut­ta­ja on oikeu­tet­tu ter­vey­den­hoi­toon, ei viro­lai­sen tar­vit­se mat­kus­taa Viron terkkariin

    Oikeus sosi­aa­li­tur­vaan
    Maa­han­muut­ta­jal­laon oikeus asu­mis­pe­rus­tei­seen sosi­aa­li­tur­vaan­Suo­mes­sa maa­han tulosta
    alkaen, jos hänen tar­koi­tuk­se­naan onjää­dä tän­ne vaki­nai­ses­ti asu­maan ja jos hänel­lä on
    lisäk­si yhden vuo­den oles­ke­luun oikeut­ta­va lupa (jos hänel­tä täl­lais­ta lupaa vaaditaan). ”

    Asu­mis­ta pide­tään vaki­nai­se­na myös, kun muut­to joh­tuu per­he­syis­tä tai kun hen­ki­löl­lä on vaki­nai­nen työ­suh­de Suo­mes­sa tai kun työs­ken­te­ly tääl­lä kes­tää vähin­tään kak­si vuotta.”

    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/07_aineistot_kirjasto/01_esitteet/kotisuo/kotisuo_fin.pdf

  22. Anna-Lii­sa:
    Täräyt­tä­viä kan­nan­ot­to­ja kun­nial­li­sil­ta sosio­lo­geil­ta. Mat­ti Kort­tei­nen ja Mari Vaat­to­vaa­ra: älkää asut­ta­ko ääri­päi­tä rinnan. 

    Onhan se kiva, että joku uskal­taa sanoa itses­tään­sel­vyyk­siä ääneen…

    Perus­on­gel­ma on sosi­aa­li­ses­ti ongel­mais­ten ihmis­ten ker­ty­mi­nen samaan paik­kaan. On aika sel­vää, että pää­osin sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa käsit­tä­vä alue on var­sin mie­len­kiin­toi­nen kult­tuu­ril­taan ja atmosfää­ril­tään, eikä siel­tä ole help­poa pon­nis­taa ylös.

    Nyt asi­aan etsi­tään rat­kai­sua raken­nut­ta­mal­la Jät­kä­saa­reen sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa. Rat­kai­su on erit­täin kal­lis ja herät­tää erit­täin pal­jon närää naa­pu­reis­sa. Lisäk­si se tekee aika suur­ta eriar­voi­suut­ta sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non asiak­kai­den paris­sa. (Ellei sit­ten asiak­kai­ta ideo­lo­gian vas­tai­ses­ti kui­ten­kin vähän valikoida…)

    Entä­pä jos asia rat­kais­tai­siin toi­sel­la taval­la… Kau­pun­ki ostaa ja myy vuo­kra-asun­to­ja. Toi­ses­ta lai­das­ta kau­pun­ki myy slum­miu­tu­mi­sen uhas­sa ole­vil­ta alueil­ta vuo­kra-asun­to­ja omis­tusa­sun­noik­si. Pro­ses­siin voi liit­tyä asun­to­kan­nan remontointia.

    Täl­lä taval­la este­tään kur­jis­tu­mi­nen ja hajau­te­taan sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa. Kaik­kein kal­leim­mat alu­eet kan­nat­taa ihan talou­del­li­sis­ta syis­tä jät­tää rau­haan, mut­ta medi­aa­nia­lueil­la voi­daan oikein hyvin operoida.

    Rahaa tämä­kin mak­saa rut­kas­ti, mut­ta per asu­kas tuot­to lie­nee ihan tois­ta luok­kaa kuin sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non väki­sin­ra­ken­ta­mi­ses­sa kal­leim­mil­le alueille.

    Toi­nen — jos­kin pal­jon ufom­pi — vaih­toeh­to oli­si teh­dä kau­pun­gi­no­sit­tain mää­räy­ty­vä kun­nal­lis­ve­ro, jon­ka pro­sent­ti riip­puu kau­pun­gin­osan sosi­aa­li­sen asu­mi­sen määrästä.

    1. Vihe­rins­si on kek­si­nyt rat­kai­sun, jon­ka itse kehi­tin ja ajoin läpi 1980-luvul­la. Perus­tet­tiin Hel­sin­gin Asun­to­han­kin­ta Oy, joka osti yli kol­me­tu­hat­ta asunt­goa, lähin­nä yksiöi­tä ympä­ri kau­pun­kia. Tämä jou­tui kui­ten­kin kau­pun­gin rahoi­tus­joh­don ham­pai­siin. ja yhtö on nyt ajet­tu alas ja lii­tet­ty Hel­sin­gin toi­seen asun­to­jen omis­tus­yh­ti­öön. Enää se tie­tääk­se­ni han­ki mitään.
      Yhtiöl­lä oli vero­va­paus voi­tos­ta ja tämän vas­ta­pai­no­na sitä on KIELLETTY myy­mäs­tä yhtään asun­toa. Samoin ara­va-vuo­kra­ta­lo­ja ei saa myy­dä. Tosin moni kau­pu­gin vuo­kra-asun­to on jo vapau­tu­nut sään­te­lys­tä, mut­ta nii­tä ei myy­dä silti.
      Tämä asun­to­jen osta­mi­nen pitäi­si aloit­taa uudes­taan samal­la kun lais­ta pitäi­si pois­taa kiel­tä asun­to­jen myymisestä.

  23. Jou­niL:
    Jos olet EU-kan­sa­lai­nen niin veroil­la tuo­tet­tui­hin pal­ve­lui­hin on oikeus jos tekee työ­tä ja mak­saa veroja. 

    Vero­jen mak­su toi­sin ei ole vält­tä­mät­tö­myys, ei edes oma­koh­tai­nen työn­te­ko kai­kis­sa tilan­teis­sa. Suo­mi mak­saa viro­lai­sen työn­te­ki­jän per­heel­le lap­si­li­sät ja kodin­hoi­don­tuet Viroonkin.

  24. Mis­tä sinä mei­naat rahat noi­hin tule­van. Eikös ne tule palkkaveroista???

    Ihan samat jutut saa Suo­ma­lai­set kun läh­te­vät EUa­lu­eel­la ulko­mail­le töihin.

    Mei­naat­ko että Suo­men pitäi­si mak­saa Suo­ma­lai­sil­le kun ovat ulko­mail­la töissä?

    Ris­to: Vero­jen mak­su toi­sin ei ole vält­tä­mät­tö­myys, ei edes oma­koh­tai­nen työn­te­ko kai­kis­sa tilan­teis­sa. Suo­mi mak­saa viro­lai­sen työn­te­ki­jän per­heel­le lap­si­li­sät ja kodin­hoi­don­tuet Viroonkin.

  25. Olet­ko sitä miel­tä että vero­ja mak­sa­mal­la ei saa sosiaaliturvaa?
    Jos olet EU-kan­sa­lai­nen niin veroil­la tuo­tet­tui­hin pal­ve­lui­hin on oikeus jos tekee työ­tä ja mak­saa veroja.”

    En todel­la­kaan , vas­ta­sin vain Osmon väit­tä­mään, ettei Suo­mes­sa työs­ken­te­le­vä ole oikeu­tet­tu sosiaaliturvaan

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muut­ta­jat eivät pää­sään­töi­ses­ti ole oikeu­tet­tu­ja Suo­men sosiaaliturvaan ”

  26. Tämä asun­to­jen osta­mi­nen pitäi­si aloit­taa uudes­taan samal­la kun lais­ta pitäi­si pois­taa kiel­tä asun­to­jen myymisestä.”

    Tämä on juu­ri sitä jul­ki­sen puo­len vedä­tys­tä, jol­la asun­to­jen hin­taa hila­taan ylös pääkaupunkiseudulla.

    Ongel­ma on asun­to­ra­ken­ta­mi­sen vähyys ja van­ho­jen asun­to­jen osta­mi­nen vain lisää asun­to­jen hin­nan nousua

  27. Vihe­rins­si:
    Entä­pä jos asia rat­kais­tai­siin toi­sel­la taval­la… Kau­pun­ki ostaa ja myy vuokra-asuntoja. 

    Tosin täl­löin kau­pun­ki jää ala­kyn­teen talo­jen hal­lin­nos­sa eikä vir­ka­mie­het pää­se­kään enää suun­nit­te­le­maan asuk­kaan yli mars­si­via hal­lin­to­läh­töi­siä sanee­raus­pro­jek­te­ja kuten Puu-Käpy­län piharemontti…

  28. Sit­ten olem­me samaa mieltä.

    EU:ss on sisä­mark­ki­nat jos­sa on vapaa liik­ku­vuus. Per­heen sosi­aa­li­tur­van mak­sa­mi­nen on sidot­tu työskentelyyn.

    Olen ollut 4 vuot­ta Bri­teis­sä ja noin­han se meni.

    EU:n ulko­puo­lil­ta tule­vien tilan­net­ta en tun­ne, mut­ta peri­aat­teet on var­mas­ti aina­kin osit­tain eri­lai­set. Ei ainaa­kaan voi muut­ta noin vain asu­maan mihin vain ja työs­ken­te­lyyn tar­vi­taan ymmär­tääk­sen työ­lu­pa. Näin myös Briteissä.

    Ehkä­pä tämä on pals­tan pitä­jäl­le uut­ta oppia, joka kai vähän on täm­möi­sen kes­kus­te­lun yllä­pi­tä­mi­sen tarkoituskin.
    Arvelisin

    🙂

    Lii­an van­ha:
    “Olet­ko sitä miel­tä että vero­ja mak­sa­mal­la ei saa sosiaaliturvaa?
    Jos olet EU-kan­sa­lai­nen niin veroil­la tuo­tet­tui­hin pal­ve­lui­hin on oikeus jos tekee työ­tä ja mak­saa veroja.”

    En todel­la­kaan , vas­ta­sin vain Osmon väit­tä­mään, ettei Suo­mes­sa työs­ken­te­le­vä ole oikeu­tet­tu sosiaaliturvaan

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muut­ta­jat eivät pää­sään­töi­ses­ti ole oikeu­tet­tu­ja Suo­men sosiaaliturvaan ”

    1. Tun­nen kyl­lä lain­sää­dän­nön. Yri­tin sanoa, että oikeus suo­ma­lai­seen sosi­aa­li­tur­vaan tulee teke­mäl­lä työ­tä Suo­mes­sa ja mak­sa­mal­la verot Suo­meen. EU:ssa per­heen sosi­aa­li­tur­va sweu­raa mie­hen työn­te­ko­maa­ta (!) Tämä tuot­taa muu­ten välil­lä yllä­tyk­siä niil­le, jot­ka muu­ta­vat kir­jan­sa Espan­jan aurin­ko­ran­noil­le. Kan­sa­lai­suu­des­ta ei seu­raa oikeut­ta suo­ma­lai­seen sosiaaliturvaan.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä asun­to­jen osta­mi­nen pitäi­si aloit­taa uudes­taan samal­la kun lais­ta pitäi­si pois­taa kiel­tä asun­to­jen myymisestä.

    Siis mitä? Eli mei­dän per­heen vero­ra­hoil­la (yli kes­ki­tu­loi­nen per­he) ostet­tai­siin asun­to­ja mark­ki­noil­ta, joil­la on lii­an vähän tar­jon­taa. Eli lisät­täi­siin kysyn­tää! Häh? Sit­ten­kö asun­not jaet­tai­siin alle mark­ki­na­vuo­kril­la pie­ni­tu­loi­sil­le (eli ei meille). 

    Vihe­rins­sin mukaan Hel­sin­gin kau­pun­gin pitäi­si ope­roi­da “medi­aa­nia­lueil­la”. Ette­kö te (###ruma sana###) tajua, että medi­aa­ni­tu­loi­nen paris­kun­ta ei pys­ty osta­maan asun­toa Hel­sin­gin medi­aa­nia­lu­eel­ta, mut­ta kau­pun­gin kämp­pään on samal­la lii­an rikas! Vie­lä­kö mark­ki­noil­le pitäi­si lisä­tä kysyn­tää, mut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa tarjontaa.

    Ei naa­pu­rei­na ole­vien para­siit­ti­kun­tien tar­vit­se vai­vau­tua “nyp­pi­mään rusi­noi­ta pul­las­ta”. Lap­si­per­heet aje­taan pois Helsingistä.

  30. Jou­niL:
    Mis­tä sinä mei­naat rahat noi­hin tule­van. Eikös ne tule palkkaveroista???

    Verot kai mak­se­taan asuin­maan, ei työs­sä­käyn­ti­maan perus­teel­la(?) Saa kor­ja­ta, jos olen väärässä. 

    Ihan samat jutut saa Suo­ma­lai­set kun läh­te­vät EUa­lu­eel­la ulko­mail­le töihin.

    Tai­taa vain olla pal­jon vähem­män ihmi­siä, jot­ka käy­vät Suo­mes­sa asuen Viros­sa töis­sä kuin päin­vas­toin..? (Sosi­aa­lie­tuuk­sien taso­kin on aika erilainen)

    Mei­naat­ko että Suo­men pitäi­si mak­saa Suo­ma­lai­sil­le kun ovat ulko­mail­la töissä? 

    Minus­ta vain oli­si jär­ke­väm­pää, että asuin­maa vas­tai­si sekä vero­tuk­ses­ta että sosiaalietuisuuksista

    1. Jos viro­lai­nen raken­nus­mies (oman ilmoi­tuk­sen­sa perus­teel­la) asuu Viros­sa ja pen­de­löi aamuin illoin Tal­lin­naan, hänen sosi­aa­li­tur­van­sa mää­räy­ty Viron sosi­aa­li­tur­van mukaan. Työt­tö­myys­tur­va on täs­sä vähän han­ka­la, kos­ka työ­nan­ta­ja mak­saa työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut Suomeen.

  31. Mie­len­kiin­toi­nen graafi.

    Sii­tä voi lukea myös sen, mihin jää­dään asu­maan pysyvästi.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muut­ta­jat eivät pää­sään­töi­ses­ti ole oikeu­tet­tu­ja Suo­men sosi­aa­li­tur­vaan ellei­vät ole tehd­neet työ­tä Suo­mes­sa riit­tä­vän kau­an. Viro­lai­sen on haet­ta­va sosi­aa­li­tur­van­sa viros­ta ja venä­läi­sen Venä­jäl­tä. Vain pie­ni osa maa­han­muut­ta­jis­ta, huma­ni­taa­ri­sil­la syil­lä maa­han tule­let, on oikeu­tet­tu Suo­men sosiaaliturvaan. 

    Njaa. Miten on mah­dol­lis­ta että meil­lä suun­ni­tel­laan Roma­nian ja Bul­ga­rian ker­jä­läis­ten asut­ta­mis­ta vaik­ka eivät ole päi­vää­kään teh­neet (vero­tet­ta­vaa?) työ­tä Suomessa?

  33. Täs­sä on kyl­lä tur­haa hurs­kas­tel­la kil­pai­lul­la hyvis­tä vero­mak­sa­jis­ta. Todel­li­suu­des­sa kyse on raa’as­ta pelis­tä jol­la kuhun­kin kau­pun­kiin yri­te­tään haa­lia toi­saal­ta omia äänes­tä­jiä joil­la yri­te­tään var­mis­taa oma ase­ma val­lan­kah­vas­sa ja toi­saal­ta sit­ten taas saa­da joku mak­sa­maan kivat jutut joil­la lah­jo­taan nii­tä omia äänes­tä­jiä. Espoo ja kokoo­mus on sel­vä jut­tu, nii­tä saa­daan oma­ko­ti­ta­lo­ja kaa­voit­ta­mal­la ja kun­nal­lis­ve­ro­ker­ty­mää­kin var­mis­te­taan samal­la. Kes­ki­mää­rin pie­ni­tu­loi­sem­man äänes­tä­jä­kun­nan kans­sa on han­ka­lam­pi jut­tu, eri­lai­sil­la sosi­aa­lia­su­mi­sil­la saa­daan haa­lit­tua hel­pos­ti, mut­ta seu­rauk­se­na on sit­ten ikä­vä bude­jet­ti­krii­si jos­ta taas seu­raa hel­pos­ti äänes­tä­jä­kun­nan mene­tys pahim­mil­laan jopa per­su­jen suun­taan. Tilan­net­ta yri­te­tään sit­ten tasa­pai­noi­tel­la jät­tä­mäl­lä iso kokoo­mus­ta äänes­tä­vä kes­ki­luok­ka pois ja raken­ta­mal­la vain ääret­tö­män kal­lis­ta vähä­lu­kui­sel­le mää­räl­le tosi­rik­kai­ta, ja loput sosi­aa­lis­ta. Dema­rien van­taa yrit­tää jat­kaa edel­leen dema­rien koh­de­ryh­mää kosis­ke­le­val­la lin­jal­la, kaa­voit­ta­mal­la toi­vo­tul­le äänes­tä­jä­kun­nal­le eli alle kes­ki­tu­loi­sel­le työs­sä­käy­väl­le sopi­vaa aluetta.

Vastaa käyttäjälle Kimmo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.