Asuntoluento, osa 7: Asukkaiden valikointi

43 vastausta artikkeliin “Asuntoluento, osa 7: Asukkaiden valikointi”

1. Kuka lop­pu­jen lopuk­si kus­tan­taa net­tosaa­jan saa­mat tulon­si­ir­rot? Siis moniko pros­ent­tis­es­ti kun­ta moniko pros­ent­tis­es­ti val­tio tulon­si­ir­rot maksetaan. 

   Net­tosaa­jista ainakin osa tietysti aiheut­taa muu­takin hait­taa kuin tulon­si­ir­to­ja. Mukana­han on asosi­aal­ista väkeä alko­holis­te­ja, työn pakoil­i­joi­ta, narko­maane­ja jne.

   Jos kun­nalle tulee paljon kus­tan­nuk­sia tulon­si­ir­roista ongel­maa voisi ainakin pienen­tää sitä kaut­ta että val­tio kus­tan­ta­isi tulonsiirrot.
   Toisaal­ta tähän ongel­maan ei ole mitään tehokas­ta kokon­ais­ratkaisua. Kaikkien kun­nan meno­jen mak­sami­nen val­tion kas­sas­ta — ja kun­nan tehtävien 100% määräämi­nen val­tion toimes­ta — olisi tietysti erään­lainen ratkaisu mut­ta sil­loin lop­puisi kaik­ki ter­vekin kil­pailu kun­tien välil­lä ja samal­la kaik­ki kun­nalli­nen itsemääräämisoikeus ja omavastuu.

   Kun­nat tule­vat aina kil­paile­maan ja hyvä että tulevat.

   Vastaa

   1. Net­tosaa­jin­l­la tarkoitin net­tosaa­jia kun­nan kannal­ta. Juopot eivät ole kovin kalli­ita, pitkäaikais­sairaat ovat, eri­tyis­es­ti mie­len­ter­veyspoti­laat, joiden hoito on kallista ja pitkäaikaista.

      Vastaa

2. Ihan tarken­nuk­sek­si kysy­isin tuos­ta dia­gram­mista, että onko siinä tulota­so / hlö vai tulota­so / talous ja miten lapset on otet­tu huomioon.

   Vastaa

3. Tuos­ta huo­maa hyvin mil­lä turmion tiel­lä Helsin­ki on. Kaupunki­laiset jakaan­tu­vat kah­teen ryh­mään, hyvä­varaisi­in ja “köy­hi­in”. Veron­mak­sajien mas­sajoukko keski­t­u­loiset pak­enevat muualle. Ja kun noi­ta köy­hiä tup­paa ole­maan huo­mat­tavasti enem­män kuin varakkai­ta niin ei hyvältä näytä. Eikö juuri jos­sain otsikos­sa revitel­ty että kaupun­gin vuokra-asu­jien työl­lisyysaste on 55% vrt väestön nor­maaliluke­ma on 75%. Voi vain miet­tiä kuka tuonkin lystin mak­saa? Muiden vuokranan­ta­jien vuokrat huiken­tel­e­vat pil­vis­sä, ja taas ker­ran, asum­istuen saa­jille yksi ja sama lysti paljonko vuokranan­ta­ja kehtaa kupa­ta. Olet­teko vilkaisseet esim. Saton tarve­hark­in­taisia vuokra-asun­toil­moituk­sia? Kuka niitä vuokria mak­saa niil­lä tulorajoilla…niinpä.

   Helsin­ki on ihan mah­dot­toman hieno kaupun­ki, mut­ta se rupeaa ole­maan myös ihan mah­do­ton keski­t­u­loisille. Kaikesta kupataan viimeisen päälle, rikkaille ja sosi­aalisen tuen varas­sa oleville taas hin­noil­la ei ole liiem­min väliä. Ja jos tääl­lä nyt jokin sat­tuu mak­samaan vähem­män kuin naa­purikun­nis­sa niin eiköhän nekin hin­nat nos­te­ta vas­taa­maan “yleistä hin­tata­soa” seudun yht­enäistämisen nimissä.

   Rupeaa tuo lom­pakon poh­ja häämöt­tämään niin veron­mak­sajil­la kuin kaupungilla. Kun­nal­lisvero­pros­ent­ti­akaan on paha men­nä nos­ta­maan kos­ka pienikin muu­tos lisää entis­es­tään kaupun­gin kalleutta.

   No joukkoli­ikenne toimii hyvin. Kiitos siitä.

   Vastaa

   1. Poro
      Helsin­ki har­joit­taa par­jat­tua Hitas-poli­ti­ikkaa juuri tukeak­seen keski­t­u­loisia. Tässä on myös menestytty.

      Vastaa

4. Kil­pailu hyvistä kun­ta­lai­sista on kaikkien kun­tien väli­nen ilmiö, ei vain Helsin­gin seudun ongel­ma. Eikä kil­pailu ole vain paikallista. Kun­nille kel­paa­vat myös etääm­mältä muut­ta­vat asukkaat. Helsin­ki lie­nee mallies­imerk­ki tästä.

   Ehdotet­tu ratkaisu näyt­ti ole­van kun­tali­itos. Kun­tien rahoi­tus­mallis­sa on paljon epäko­htia, mut­ta ei niitä saa kor­jat­tua hallintora­jo­ja muut­ta­mal­la, vaan kor­jaa­mal­la rahoi­tus­mall­ia. Pelkkä Helsin­gin ongelmien ratkaisu ei riitä, vaan ongel­mat pitäisi kor­ja­ta koko maas­sa. Suur-Helsin­ki vain kil­pail­isi entistä tehokkaam­min van­hoil­l­la sään­nöil­lä muu­ta maa­ta vastaan.

   Helsin­gin kannal­ta olisi tietenkin houkut­tel­e­vaa liit­tää nykyiset kil­pakump­pan­it, Kau­ni­ainen ja Espoo Helsinki­in. Muut kun­nathan eivät ole Helsingille ongel­ma, kos­ka ne ovat häviäväl­lä puolella.

   Vastaa

5. Rohkea veto kir­joit­taa täl­lainen aika arka asia auki. Arvostan.

   Helsingillä on myös taskus­saan aikamoinen valt­tiko­rt­ti täl­lä sar­al­la, nimit­täin Kru­unuvuoren­ran­ta. Siitä voidaan tehdä joko puss­in­perä itälähiö taik­ka kan­takaupun­gin jatke. Soisi Helsin­gin “val­tio­varain­min­is­ter­iön” ymmärtävän, että näi­den kah­den vai­h­toe­hdon välil­lä valit­taes­sa val­i­taan samal­la myös aikamoinen ero­tus kun­nal­lisvero­tu­lois­sa. Joka vuosi.

   Jos ratikkasil­ta tehdään ja ole­tuk­se­na kru­unuvuore­laiset tuot­ta­vat vero­tu­lo­ja suurin piirtein saman ver­ran kuin nyky­is­ten ratikkalin­jo­jen hän­nät keskimäärin (Munkkinie­mi, Ruskea­suo, Pasi­la, Käpylä, Kumpu­la, Touko­la, Ara­bi­an­ran­ta), tulee kaupun­gin kas­saan joka vuosi 9 miljoon­aa euroa enem­män kuin jos vero­tu­lot tuli­si­vat sil­lat­toman puss­in­perälähiön keskimääräisen ker­tymän mukaan (vas­taaval­la etäisyy­del­lä Kon­tu­la, Var­tio­har­ju, Rasti­la, Meri-Rastila).

   Huo­mat­takoon muuten, että em. osa-aluei­ta ei ole valit­tu kovin tarkoi­tushakuis­es­ti, esim. Var­tio­har­ju tuot­taa korkeahkot vero­tu­lot kun taas Käpylä ja Kumpu­la eivät niinkään. Totu­us voi olla vielä tuo­ta 9 miljoon­aa­ki hurjempi.

   Niin, ja kau­pan päälle tietysti se maanarvonnousu.

   Kuka herät­telisi kaupung­in­jo­hta­jan ja rahoitusjohtajan?

   Vastaa

   1. Daniel.
      Olet aivan oike­as­sa. Olen yrit­tänyt herätellä.

      Vastaa

6. Kuvio vale­htelee juuri siitä syys­tä jon­ka Osmo esit­tää. Helsinki­in tul­laan opiskele­maan en masse. Ulos­muut­ta­jat ovat tuon mukaan vähä­tu­loisem­pia kuin Kau­ni­ai­sista tai Espoos­ta ulos muuttavat. 

   Espooseen muute­taan muual­ta maas­ta usein työn perässä. No, teekkare­i­ta tietysti muut­taa Otaniemeen jonkin verran. 

   Kat­sokaa nyt oikein tarkkaan kum­minkin. Keskimääräi­nen Espooseen muut­ta­ja on silti köy­hempi kuin keskimääräi­nen Helsingistä ulos muuttava. 

   Niin kauan kun tässä ei ole mui­ta selit­täviä tek­i­jöitä mukana, ei voi­da oikein sanoa mitään. Pitäisi kat­soa myös Helsinki­in jäävien, siis muut­tovoit­tona saatavien, elinkaaren tulo­ja. Veikkaan aika isoa plus­merkkistä net­toa. Toisaal­ta, Espoos­sa tehtäneen enem­män lap­sia per capi­ta. Ne mak­sa­vat, ja pen­teleet saat­ta­vat hyvinkin muut­taa muualle pääkaupunkiseudulle lukion jälkeen.

   Vastaa

   1. Yritin kor­ja­ta luku­ja pois­ta­mal­la muut­ta­jista ne, joiden ansio­tu­lot ovat niin pieniä, että he ovat toden­näköis­es­ti opiske­li­joi­ta. Tulos ei muut­tunut paljonkaan. Huo­mat­takoon, että nämä ovat (ole­tan) tulo­ja asukas­ta kohden, joten lapset pienen­tävät tulotasoa.

      Vastaa

7. Mietin tässä mil­lä taval­la tuo­ta kuvio­ta pitäisi lukea.

   Yksi tarkastelu on kat­soa ovatko sisään- ja ulos­muut­tanei­den osalta pylväät tas­apain­os­sa. Sil­loin­han ei valikoi­da jos tuli­ja tien­aa saman ver­ran minkä lähti­jä vei.

   Täl­löin “kär­si­jöitä” oli­si­vat Espoo, Helsin­ki, Kar­jalo­h­ja, sekä lievästi Ker­a­va, Van­taa ja Karkkila.

   Isoim­mat hyö­tyjät oli­vat täl­löin Siun­tio, Sipoo, Kau­ni­a­nen ja Por­nainen. Suhteessa
   pienem­piä hyö­tyjiä ovat sit­ten noin kaik­ki muut alueen kun­nat pait­si edel­lä luetellut.

   Mon­et indikaat­torit ovat viime aikoina näyt­täneet, että pääkaupunkiseudun kun­nista Espoo, Helsin­ki ja Van­taa ovat samas­sa veneessä (rak­en­ta­vat sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, menet­tävät muuttoliikkeessä).

   Niin­pä pääkaupunkiseudun kun­tien välisen rajan sijaan kan­nat­taisi kat­soa sitä seu­raavaa rajaa, sil­lä siinä kohtaa näyt­tää ole­van tilas­tolli­nen ero.

   Mitä sit­ten tehdä on kokon­aan toinen kysymys. Mut­ta selvää on että kun­tali­itok­sel­la ei ole (yähänkään) vaiku­tus­ta ellei alueek­si ote­ta mil­tei koko Uuttamaata.

   Vastaa

8. Mitäs jos annet­taisi­in nuo Kau­ni­ais­ten, Sipoon, Siun­tion ja Kirkkon­um­men sisään­muut­ta­jat men­nä sinne, he hake­vat kuitenkin iso­ja eril­listalo­ja omil­la tonteillaan.

   Helsin­gin tulisi keskit­tyä siihen keski­t­u­lois­t­en luokkaan joka kuitenkin määräl­lis­es­ti on suurin, siis pide­tään ne insinöörit, sairaan­hoita­jat ja muut jot­ka tänne köy­hinä opiske­li­joina muut­ta­vat, mut­ta jot­ka pakote­taan lähtemään halvem­pi­en asun­to­jen perässä Tuusu­la — Nur­mi­järvi — Vihti vyöhekkeelle. 

   Pelkkä ker­mankuor­in­ta suu­rit­u­loisim­mista saat­taa olla kaupun­gin kas­san kannal­ta hyvä, mut­ta se, että tarkoituk­sel­lis­es­ti karkoite­taan suuri mas­sa keski­t­u­loisia aiheutaa yhdyskun­tarak­en­teen hajoamisen, autoilun ja ruuhkien lisään­tymisen. Siis juuri ne ongel­mat joi­ta vas­taan sit­ten koete­taan käy­dä autopaikkanormein ja muin rajoituksin — tilan­net­ta siten vain entis­es­tään pahen­taen. Tehdään siis riit­tävän tiheää ja kohtu­ullisen hin­tata­son kaupunkia, sil­loin myös joukkoli­iken­teen käyt­tö tehos­tuu luon­nos­taan ja autoilun tarve vähenee.

   Vastaa

9. Autokaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen aiheut­taa täl­laisen pako luon­toon ilmiön. Mil­jar­di-investoin­ti kehätiehen olisi kan­nat­tanut ehkä käyt­tää poikit­tais­ten raidey­hteyk­sien kehittämiseen.

   Vastaa

10. Huonos­ti työl­listyvien maa­han­muut­ta­jien asut­ta­mi­nen on Helsingille kallista. Siinä lie­nee suuri syy mik­si Helsin­ki halu­aa kun­tali­itok­sil­la naa­purikun­nat mukaan vas­tu­unkan­to- ja maksutalkoisiin.

    Asun­to­min­is­teri Kiu­ru luen­noi kevääl­lä 2012 kun­tau­ud­is­tuk­sen Uuden­maan aluekier­roksel­la metropo­lialueen yhtek­si sisäl­löl­lisek­si pain­opis­teek­si viidestä maahanmuuttokysymyksiä.
    http://www.goodmood.fi/kuntauudistus/?videoId=32868104
    Eli pääkaupunkiseudul­la on kun­tali­itok­sis­sa kyse muista tavoit­teista kuin muual­la Suomessa.

    Taisi jos­sain olla main­in­takin että sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon pitää pääkaupunkiseudul­la saa­da lisää iso­ja asun­to­ja. Niihin on varaa vain toimeen­tu­lotuel­la elävil­lä suurper­heil­lä. Asum­is­tu­ki ei pääkaupunkiseudul­la vas­taa edes uusien sosi­aal­is­ten asun­to­jen vuokratasoa.

    Aihe on arkalu­on­toinen ja päälle on help­po lyödä rasis­mi leima lopet­ta­maan järkevä keskustelu.

    Vastaa

11. Helsingillä ei sit­ten ole varaa raken­nut­taa asun­to­ja taviksille tai köy­hille. Helsin­ki on altavastaaja.Kannattaa miet­tiä mitä olisi tapah­tunut jos opis­tot olisi aikoinaan siiret­ty Hert­toniemeen. Saman­näköi­nen teol­lisu­usalue sekin on. Eli kun­nol­lisia asun­to­ja rikkaa­malle väelle. Kun­han kohtu­us pysyy päässä ja keskus­puis­toa ei pilko­ta kar­tanopal­stoik­si ja muista viher­alueista tehdä siir­to­la­pu­u­tarho­ja. Vaik­ka sit­ten kaupunki­maista asum­ista. Var­masti suomes­sakin joku halu­aa asua näin. Mer­inäköalo­ja ihmisille. 

    Hitasjär­jestelmää pitäisi sit­ten pienen­tää. Itse kyl­lä antaisin ennem­min opiske­li­joiden asua alueil­la mihin varat eivät muuten riit­täisi. Joku opiske­li­ja­sun­to­la viereisessä talos­sa ei hait­taa ketään. Yllät­tävän rauhal­lista väkeä nuo opiske­li­jat. Ja jos joku ei ole , helpom­min tuo­hon voi vaikut­taa kuin syr­jäy­tyneeseen häirikköön viereisessä omis­tusasun­nos­sa. Muutenkin tun­tuu kuin nuoret ihmiset ovat nykyään tämän maan sylkykup­pi. Toiv­ot­tavasti sit­ten nämä voivat joskus muut­taa halu­a­maaseen osoitteeseen.

    Vastaa

12. Onko tuos­sa kuvaa­jan luvuis­sa kyse keskiar­voista vai mediaanista?

    Kysyn sik­si, että tulo­jen keskiar­vot ovat ainakin aiem­min olleet aika eri­laisia luvuil­taan kuin medi­aan­it. Esim. koti­talous­ta­sol­la tulo­jen keskiar­vo on Suomes­sa 20 % korkeampi kuin medi­aani. Johtuen siitä, että tulo­jen jakau­ma on vinoutunut, eikä esim. nor­maal­i­jakau­tunut. Esim. jokainen yli 100 000 euroa kuus­sa tien­aa­va nos­taa mukavasti keskiar­voluku­ja, kun taas medi­aanien kannal­ta sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, paljonko kukin 50 % kohdan jäl­keen tai sitä ennen tienaa.

    Vastaa

    1. Kyse on keskiar­vos­ta. Kun­nan tulo­jen kannal­ta keskiar­vo on olennaisempi.

       Vastaa

13. Mie­lenki­in­toinen kirjoitus.
    Kuinka­han tämä vaikut­taa koko alueeseen kokonaisuutena?

    Nyt min­ulle ainakin selvisi mik­si sairaan­hoito on jatku­van säästön kohde. Samoin sosi­aal­i­huolto jois­sa riko­taan kyl­lä ihan lake­ja, eikä pelkästään hyviä eet­teisiä periaatteita.

    Yritetään savus­taat huonot asukkaat pois.

    Sieltähän saa samal­la rahaa mui­hin menoihin.

    Vastaa

14. Kuvio on sikäli huono, että se kuvaa vain kah­ta staat­tista tilan­net­ta, sisään ja ulos­muut­ta­jien tulota­soa, eikä mitenkään huomioi tulo­jen muu­tos­ta ajan mukana. Huo­mat­tavasti kiin­nos­tavam­paa olisikin tietää mikä on ollut muut­ta­jien kumu­lati­iviset palkat esim. seu­raa­van 10 vuo­den aikana muu­tos­ta. Tästä voisi jo vetää jonk­i­nasteisia johtopäätök­siä mitkä kun­nat ovat “voit­ta­jia” ja mitkä “häviäjiä”.

    Sinän­sä ympäristökun­tien muut­ta­jien tulota­so ei yllätä. Ne pystyvät tar­joa­maan vielä siedet­tävän hin­taista asum­ista. Helsingis­sä edes hyvä­tu­loisen nuoren­parin on turha kuvitel­la osta­vansa omakoti­taloa, jol­loin kat­seet väistämät­tä kään­netään Kirkkon­um­melle, Sipooseen tai Tuusulaan.

    Ruma asia, jon­ka Soin­in­varaara jätt­ti mainit­se­mat­ta on, että tilas­tos­ta voidaan tehdä myös johtopäätös ns. white flight ‑ilmiöstä. Tämän vahvis­tamisek­si pitäisi tehdä myös kval­i­tati­ivista tutkimus­ta, eli haas­tatel­la muut­ta­jien moti­ive­ja, mut­ta veikkauk­seni on, että naa­purikun­ti­in muute­taan kood­is­ana “tur­valli­nen ympäristö” (=lue ei maa­han­muut­ta­jia) nimissä. 

    Itse olen­nainen asia, eli “yht­enäi­nen kun­tarakenne” (=lue kun­nat yhteen) on hyvin yksinker­tainen. Jos kun­ta­laisille annetataan mah­dol­lisu­us äänestää, ei Espoo + ympäristökun­nat tule liit­tymään Helsinki-Vantaaseen.

    Vastaa

15. Se on vaan niin help­poa syyt­tä aina mui­ta ongelmis­taan! “Ker­mankuor­in­ta”, “pakko muut­taa nur­mi­järville” ja “kun­tien kova kil­pailu hyvistä vero­mak­sajista” ovat itsepetok­sel­lista loit­simista, jon­ka hokemisel­la koete­taan kieltää se tosi­a­sia, että hyvin laa­ja joukko ihmisiä halu­aa kotin­sa ja sen ympäristön suh­teen jotain muu­ta kuin sitä, mitä Helsingillä on heille tarjota. 

    Ja sit­ten on vielä tämä Perus­tus­lain 9§ 1. moment­ti: “Suomen kansalaisel­la ja maas­sa lail­lis­es­ti oleskel­e­val­la ulko­maalaisel­la on vapaus liikkua maas­sa ja vali­ta asuin­paikkansa.” Tämä pykälä var­maankin pitäisi kumo­ta pois soin­in­vaar­alaisen yhdyskun­ta­su­u­nit­telun tieltä?

    PS. Oli­pas muuten mah­ta­va jut­tu, että juuri äsket­täin yhdelle KSVn Öster­sun­dom ‑sumu­tusyri­tyk­selle tuli stop­pi ELYssä! Aivan lois­ta­va ympäristöuu­ti­nen. http://www.mikkoniskasaari.fi/node/144

    Vastaa

16. Eri elämän­vai­heessa arvostaa eri­laisia asioita.
    Köy­hänä opiske­li­jana halua olla Punavuores­sa tai Kallios­sa pienem­mässkäkin loukos­sa lähel­lä tapah­tu­mia — tai lähel­lä opiskelu­paikkaa. Seu­raa­va asun­to kat­sel­laan sieltä mis­tä pääsee töi­hin ja mis­sä on varaa asua. Sen jäl­keen vähän väl­jem­pi paik­ka, jos­sa lapset pää­sevät pihalle ja on mar­ja­puskia. Lisäk­si ihmiset ovat eri­laisia mieltymyksiltään.

    Kun­nan monipuolisu­us aut­taa pysymään rajo­jen sisäl­lä. Helsin­gin sisäl­lä se on vähän vaieka järjestää. 

    Maa­han­muu­tol­la ei asumiseen ole merk­i­tys­tä, ihan koti­maisil­lakin negati­ivisil­la vetovoi­matek­i­jöil­lä on merk­i­tys­tä. Itseasi­as­sa maa­han­muut­ta­jat ovat merk­ki keskuk­sen elin­voimas­ta ja moni­ar­voisu­ud­es­ta, jota koulute­tumpi väki arvostaa.

    Vähän kär­jistäen: Helsin­gin pitäisi vähen­tää yliopis­to­jen ja ammat­tiko­rekak­oulu­jen sisäänot­toa, jot­ta tilanne tasapainottuisi.

    Vastaa

17. Luvuis­sa lienevät mukana myös maahanmuuttajat ?

    Pääkaupunkiseudul­la muut­tovoit­to syn­tyy läh­es kokon­aan maa­han­muu­tos­ta. Espoo hyö­tyy hie­man TTK:sta ja suurista pääkont­tor­eista , niihin pää­tyy enem­män hyvä­tu­loisia maa­han­muut­ta­jia ja paran­taa suhdetta.

    Maa­han­muut­ta­jat eivät myöskään kavah­da hapan­naa­maista sossutätiäkään,hymy koti­maan sos­sus­sa kun on vielä kylmempi .

    Kuvaa pitäisi tarken­taa jät­tämäl­lä muut­toli­ik­keestä pois maahanmuuttjat.

    Vastaa

    1. Maa­han­muut­ta­jat eivät pääsään­töis­es­ti ole oikeutet­tu­ja Suomen sosi­aal­i­tur­vaan elleivät ole tehd­neet työtä Suomes­sa riit­tävän kauan. Viro­laisen on haet­ta­va sosi­aal­i­tur­vansa viros­ta ja venäläisen Venäjältä. Vain pieni osa maa­han­muut­ta­jista, human­i­taarisil­la syil­lä maa­han tulelet, on oikeutet­tu Suomen sosiaaliturvaan.

       Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    Daniel.
    Olet aivan oike­as­sa. Olen yrit­tänyt herätellä.

    Jos ei järkevä keskustelu tuo­ta tulosta, niin tässä luot­ta­mus­miehet voisi­vat myös näyt­tää todel­lisen val­tansa: ei hyväksytä Kru­unuvuoren­ran­taan yhtäkään ase­makaavaa ennen kuin raiti­otiesil­las­ta on rak­en­tamis­päätös ja aikataulu.

    Mut­ta saisi­vatko vihreät täl­laiseen mukaan muitakin puoluei­ta? Vaik­ka vaalit läh­estyvät, kokoomus ja demar­it ovat hip­i­hil­jaa ratikkasil­las­ta. Kyl­lä niiden olisi aika ker­toa kantansa.

    Vastaa

19. Sosi­aal­i­tur­vaan oikeut­ta jo se, että on saanut vuo­den oleskeluluvan.

    Oleskelulu­paan ei tarvitse tehdä työtä, käytän­nössä kyl­lä useim­miten ainakin jonkin verran.

    Ja per­heen yhdis­tämi­nen moninker­tais­taa pako­lais­ten vaikutuksen

    Myöskin tois­taisek­si voimas­sa ole­va työ­sopimus tuo maa­han­muut­ta­jan sosi­aalirur­van piiriin.Pätkätyöläinekin pääsee kahdessa vuodessa

    Sen lisäk­si maa­han­muut­ta­ja on oikeutet­tu ter­vey­den­hoitoon, ei viro­laisen tarvitse matkus­taa Viron terkkariin

    “Oikeus sosi­aal­i­tur­vaan
    Maa­han­muut­ta­jal­la on oikeus asum­is­pe­rusteiseen sosi­aal­i­tur­vaan Suomes­sa maa­han tulosta
    alka­en, jos hänen tarkoituk­se­naan on jäädä tänne vak­i­nais­es­ti asumaan ja jos hänel­lä on
    lisäk­si yhden vuo­den oleskelu­un oikeut­ta­va lupa (jos häneltä täl­laista lupaa vaaditaan). ”

    “Asum­ista pide­tään vak­i­naise­na myös, kun muut­to johtuu per­hesy­istä tai kun henkilöl­lä on vak­i­nainen työ­suhde Suomes­sa tai kun työsken­te­ly tääl­lä kestää vähin­tään kak­si vuotta.”

    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/07_aineistot_kirjasto/01_esitteet/kotisuo/kotisuo_fin.pdf

    Vastaa

20. Täräyt­täviä kan­nan­ot­to­ja kun­ni­al­lisil­ta sosi­olo­geil­ta. Mat­ti Kort­teinen ja Mari Vaat­to­vaara: älkää asut­tako ääripäitä rinnan.

    Mitä sanoo blogi-isäntä?

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/138618-tutkija-alkaa-asuttako-rikkaita-ja-koyhia-rinnan

    Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­ta­jat eivät pääsään­töis­es­ti ole oikeutet­tu­ja Suomen sosi­aal­i­tur­vaan elleivät ole tehd­neet työtä Suomes­sa riit­tävän kauan. Viro­laisen on haet­ta­va sosi­aal­i­tur­vansa viros­ta ja venäläisen Venäjältä. Vain pieni osa maa­han­muut­ta­jista, human­i­taarisil­la syil­lä maa­han tulelet, on oikeutet­tu Suomen sosiaaliturvaan. 

    Human­i­taariset, inker­iläiset, sosi­aal­i­tur­vaan oikeutet­tu­jen puolisot… Kyl­lä noista jotain ker­tyy… Lisäk­si Helsin­gin kaupun­ki mak­saa rahaa ihmisille, joi­ta KELA ei huoli.
    http://yle.fi/uutiset/ulkomaalaisten_sosiaalituet_askarruttavat_viranomaisia/3383429

    Vastaa

22. Oletko sitä mieltä että vero­ja mak­samal­la ei saa sosiaaliturvaa?
    Jos olet EU-kansalainen niin veroil­la tuotet­tui­hin palvelui­hin on oikeus jos tekee työtä ja mak­saa veroja.

    Vain koti­maa mak­saa vaik­ka ei tek­isi mitään.

    Onko jotenkin väärin että veroil­la saa vastinetta??

    Liian van­ha:
    Sosi­aal­i­tur­vaan oikeut­ta jo se, että on saanut vuo­den oleskeluluvan.

    Oleskelulu­paan ei tarvitse tehdä työtä, käytän­nössä kyl­lä useim­miten ainakin jonkin verran.

    Ja per­heen yhdis­tämi­nen moninker­tais­taa pako­lais­ten vaikutuksen

    Myöskin­tois­taisek­si voimas­sa ole­va työ­sopimus tuo maa­han­muut­ta­jan sosi­aalirur­van piiriin.Pätkätyöläinekin pääsee kahdessa vuodessa

    Sen lisäk­si maa­han­muut­ta­ja on oikeutet­tu ter­vey­den­hoitoon, ei viro­laisen tarvitse matkus­taa Viron terkkariin

    “Oikeus sosi­aal­i­tur­vaan
    Maa­han­muut­ta­jal­laon oikeus asum­is­pe­rusteiseen sosi­aal­i­tur­vaan­Suomes­sa maa­han tulosta
    alka­en, jos hänen tarkoituk­se­naan onjäädä tänne vak­i­nais­es­ti asumaan ja jos hänel­lä on
    lisäk­si yhden vuo­den oleskelu­un oikeut­ta­va lupa (jos häneltä täl­laista lupaa vaaditaan). ”

    “Asum­ista pide­tään vak­i­naise­na myös, kun muut­to johtuu per­hesy­istä tai kun henkilöl­lä on vak­i­nainen työ­suhde Suomes­sa tai kun työsken­te­ly tääl­lä kestää vähin­tään kak­si vuotta.”

    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/07_aineistot_kirjasto/01_esitteet/kotisuo/kotisuo_fin.pdf

    Vastaa

23. Anna-Liisa:
    Täräyt­täviä kan­nan­ot­to­ja kun­ni­al­lisil­ta sosi­olo­geil­ta. Mat­ti Kort­teinen ja Mari Vaat­to­vaara: älkää asut­tako ääripäitä rinnan. 

    Onhan se kiva, että joku uskaltaa sanoa itses­tään­selvyyk­siä ääneen…

    Peru­songel­ma on sosi­aalis­es­ti ongel­mais­ten ihmis­ten ker­tymi­nen samaan paikkaan. On aika selvää, että pääosin sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa käsit­tävä alue on varsin mie­lenki­in­toinen kult­tuuril­taan ja atmos­fääriltään, eikä sieltä ole help­poa pon­nistaa ylös.

    Nyt asi­aan etsitään ratkaisua raken­nut­ta­mal­la Jätkäsaa­reen sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Ratkaisu on erit­täin kallis ja herät­tää erit­täin paljon närää naa­pureis­sa. Lisäk­si se tekee aika suur­ta eri­ar­voisu­ut­ta sosi­aalisen asun­to­tuotan­non asi­akkaiden paris­sa. (Ellei sit­ten asi­akkai­ta ide­olo­gian vas­tais­es­ti kuitenkin vähän valikoida…)

    Entäpä jos asia ratkaistaisi­in toisel­la taval­la… Kaupun­ki ostaa ja myy vuokra-asun­to­ja. Tois­es­ta laidas­ta kaupun­ki myy slum­mi­u­tu­misen uhas­sa olevil­ta alueil­ta vuokra-asun­to­ja omis­tusasun­noik­si. Pros­es­si­in voi liit­tyä asun­tokan­nan remontointia.

    Täl­lä taval­la estetään kur­jis­tu­mi­nen ja hajaute­taan sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Kaikkein kalleim­mat alueet kan­nat­taa ihan taloudel­li­sista syistä jät­tää rauhaan, mut­ta medi­aa­nialueil­la voidaan oikein hyvin operoida.

    Rahaa tämäkin mak­saa rutkasti, mut­ta per asukas tuot­to lie­nee ihan toista luokkaa kuin sosi­aalisen asun­to­tuotan­non väk­isin­rak­en­tamises­sa kalleim­mille alueille.

    Toinen — joskin paljon ufom­pi — vai­h­toe­hto olisi tehdä kaupungi­nosit­tain määräy­tyvä kun­nal­lisvero, jon­ka pros­ent­ti riip­puu kaupungi­nosan sosi­aalisen asumisen määrästä.

    Vastaa

    1. Viherinssi on keksinyt ratkaisun, jon­ka itse kehitin ja ajoin läpi 1980-luvul­la. Perustet­ti­in Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy, joka osti yli kol­me­tuhat­ta asunt­goa, lähin­nä yksiöitä ympäri kaupunkia. Tämä jou­tui kuitenkin kaupun­gin rahoi­tusjo­hdon ham­paisi­in. ja yhtö on nyt ajet­tu alas ja liitet­ty Helsin­gin toiseen asun­to­jen omis­tusy­htiöön. Enää se tietääk­seni han­ki mitään.
       Yhtiöl­lä oli verova­paus voitos­ta ja tämän vastapain­ona sitä on KIELLETTY myymästä yhtään asun­toa. Samoin ara­va-vuokrat­alo­ja ei saa myy­dä. Tosin moni kaupu­g­in vuokra-asun­to on jo vapau­tunut sään­telystä, mut­ta niitä ei myy­dä silti.
       Tämä asun­to­jen ost­a­mi­nen pitäisi aloit­taa uud­estaan samal­la kun laista pitäisi pois­taa kieltä asun­to­jen myymisestä.

       Vastaa

24. JouniL:
    Jos olet EU-kansalainen niin veroil­la tuotet­tui­hin palvelui­hin on oikeus jos tekee työtä ja mak­saa veroja. 

    Vero­jen mak­su toisin ei ole vält­tämät­tömyys, ei edes omako­htainen työn­teko kaikissa tilanteis­sa. Suo­mi mak­saa viro­laisen työn­tek­i­jän per­heelle lap­sil­isät ja kod­in­hoidontuet Viroonkin.

    Vastaa

25. Mis­tä sinä meinaat rahat noi­hin tule­van. Eikös ne tule palkkaveroista???

    Ihan samat jutut saa Suo­ma­laiset kun lähtevät EUalueel­la ulko­maille töihin.

    Meinaatko että Suomen pitäisi mak­saa Suo­ma­laisille kun ovat ulko­mail­la töissä?

    Ris­to: Vero­jen mak­su toisin ei ole vält­tämät­tömyys, ei edes omako­htainen työn­teko kaikissa tilanteis­sa. Suo­mi mak­saa viro­laisen työn­tek­i­jän per­heelle lap­sil­isät ja kod­in­hoidontuet Viroonkin.

    Vastaa

26. “Oletko sitä mieltä että vero­ja mak­samal­la ei saa sosiaaliturvaa?
    Jos olet EU-kansalainen niin veroil­la tuotet­tui­hin palvelui­hin on oikeus jos tekee työtä ja mak­saa veroja.”

    En todel­lakaan , vas­tasin vain Osmon väit­tämään, ettei Suomes­sa työsken­televä ole oikeutet­tu sosiaaliturvaan

    “Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­ta­jat eivät pääsään­töis­es­ti ole oikeutet­tu­ja Suomen sosiaaliturvaan ”

    Vastaa

27. “Tämä asun­to­jen ost­a­mi­nen pitäisi aloit­taa uud­estaan samal­la kun laista pitäisi pois­taa kieltä asun­to­jen myymisestä.”

    Tämä on juuri sitä julkisen puolen vedä­tys­tä, jol­la asun­to­jen hin­taa hilataan ylös pääkaupunkiseudulla.

    Ongel­ma on asun­torak­en­tamisen vähyys ja van­ho­jen asun­to­jen ost­a­mi­nen vain lisää asun­to­jen hin­nan nousua

    Vastaa

28. Viherinssi:
    Entäpä jos asia ratkaistaisi­in toisel­la taval­la… Kaupun­ki ostaa ja myy vuokra-asuntoja. 

    Tosin täl­löin kaupun­ki jää alakyn­teen talo­jen hallinnos­sa eikä virkamiehet pääsekään enää suun­nit­tele­maan asukkaan yli marssivia hallintolähtöisiä saneer­aus­pro­jek­te­ja kuten Puu-Käpylän piharemontti…

    Vastaa

29. Sit­ten olemme samaa mieltä.

    EU:ss on sisä­markki­nat jos­sa on vapaa liikku­vu­us. Per­heen sosi­aal­i­tur­van mak­sami­nen on sidot­tu työskentelyyn.

    Olen ollut 4 vuot­ta Briteis­sä ja noin­han se meni.

    EU:n ulkop­uo­lil­ta tule­vien tilan­net­ta en tunne, mut­ta peri­aat­teet on var­masti ainakin osit­tain eri­laiset. Ei ainaakaan voi muut­ta noin vain asumaan mihin vain ja työsken­te­lyyn tarvi­taan ymmärtääk­sen työlu­pa. Näin myös Briteissä.

    Ehkäpä tämä on pal­stan pitäjälle uut­ta oppia, joka kai vähän on täm­möisen keskustelun ylläpitämisen tarkoituskin.
    Arvelisin

    🙂

    Liian van­ha:
    “Oletko sitä mieltä että vero­ja mak­samal­la ei saa sosiaaliturvaa?
    Jos olet EU-kansalainen niin veroil­la tuotet­tui­hin palvelui­hin on oikeus jos tekee työtä ja mak­saa veroja.”

    En todel­lakaan , vas­tasin vain Osmon väit­tämään, ettei Suomes­sa työsken­televä ole oikeutet­tu sosiaaliturvaan

    “Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­ta­jat eivät pääsään­töis­es­ti ole oikeutet­tu­ja Suomen sosiaaliturvaan ”

    Vastaa

    1. Tun­nen kyl­lä lain­säädän­nön. Yritin sanoa, että oikeus suo­ma­laiseen sosi­aal­i­tur­vaan tulee tekemäl­lä työtä Suomes­sa ja mak­samal­la verot Suomeen. EU:ssa per­heen sosi­aal­i­tur­va sweu­raa miehen työn­teko­maa­ta (!) Tämä tuot­taa muuten välil­lä yllä­tyk­siä niille, jot­ka muu­ta­vat kir­jansa Espan­jan aurinko­ran­noille. Kansalaisu­ud­es­ta ei seu­raa oikeut­ta suo­ma­laiseen sosiaaliturvaan.

       Vastaa

30. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä asun­to­jen ost­a­mi­nen pitäisi aloit­taa uud­estaan samal­la kun laista pitäisi pois­taa kieltä asun­to­jen myymisestä.

    Siis mitä? Eli mei­dän per­heen verora­hoil­la (yli keski­t­u­loinen per­he) ostet­taisi­in asun­to­ja markki­noil­ta, joil­la on liian vähän tar­jon­taa. Eli lisät­täisi­in kysyn­tää! Häh? Sit­tenkö asun­not jaet­taisi­in alle markki­navuokril­la pien­i­t­u­loisille (eli ei meille). 

    Viherinssin mukaan Helsin­gin kaupun­gin pitäisi oper­oi­da “medi­aa­nialueil­la”. Ettekö te (###ruma sana###) tajua, että medi­aan­i­t­u­loinen pariskun­ta ei pysty osta­maan asun­toa Helsin­gin medi­aa­nialueelta, mut­ta kaupun­gin kämp­pään on samal­la liian rikas! Vieläkö markki­noille pitäisi lisätä kysyn­tää, mut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa tarjontaa.

    Ei naa­pureina ole­vien parasi­it­tikun­tien tarvitse vaivau­tua “nyppimään rusi­noi­ta pul­las­ta”. Lap­siper­heet aje­taan pois Helsingistä.

    Vastaa

31. JouniL:
    Mis­tä sinä meinaat rahat noi­hin tule­van. Eikös ne tule palkkaveroista???

    Verot kai mak­se­taan asuin­maan, ei työssäkäyn­ti­maan perus­teel­la(?) Saa kor­ja­ta, jos olen väärässä. 

    Ihan samat jutut saa Suo­ma­laiset kun lähtevät EUalueel­la ulko­maille töihin.

    Taitaa vain olla paljon vähem­män ihmisiä, jot­ka käyvät Suomes­sa asuen Virossa töis­sä kuin päin­vas­toin..? (Sosi­aalietuuk­sien tasokin on aika erilainen)

    Meinaatko että Suomen pitäisi mak­saa Suo­ma­laisille kun ovat ulko­mail­la töissä? 

    Minus­ta vain olisi järkeväm­pää, että asuin­maa vas­taisi sekä vero­tuk­ses­ta että sosiaalietuisuuksista

    Vastaa

    1. Jos viro­lainen raken­nus­mies (oman ilmoituk­sen­sa perus­teel­la) asuu Virossa ja pen­delöi aamuin illoin Tallinnaan, hänen sosi­aal­i­tur­vansa määräy­ty Viron sosi­aal­i­tur­van mukaan. Työt­tömyys­tur­va on tässä vähän han­kala, kos­ka työ­nan­ta­ja mak­saa työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut Suomeen.

       Vastaa

32. Mie­lenki­in­toinen graafi.

    Siitä voi lukea myös sen, mihin jäädään asumaan pysyvästi.

    Vastaa

33. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­ta­jat eivät pääsään­töis­es­ti ole oikeutet­tu­ja Suomen sosi­aal­i­tur­vaan elleivät ole tehd­neet työtä Suomes­sa riit­tävän kauan. Viro­laisen on haet­ta­va sosi­aal­i­tur­vansa viros­ta ja venäläisen Venäjältä. Vain pieni osa maa­han­muut­ta­jista, human­i­taarisil­la syil­lä maa­han tulelet, on oikeutet­tu Suomen sosiaaliturvaan. 

    Njaa. Miten on mah­dol­lista että meil­lä suun­nitel­laan Roman­ian ja Bul­gar­i­an ker­jäläis­ten asut­tamista vaik­ka eivät ole päivääkään tehneet (verotet­tavaa?) työtä Suomessa?

    Vastaa

34. Tässä on kyl­lä turhaa hurskastel­la kil­pailul­la hyvistä vero­mak­sajista. Todel­lisu­udessa kyse on raa’as­ta pelistä jol­la kuhunkin kaupunki­in yritetään haalia toisaal­ta omia äänestäjiä joil­la yritetään varmis­taa oma ase­ma val­lankah­vas­sa ja toisaal­ta sit­ten taas saa­da joku mak­samaan kivat jutut joil­la lahjo­taan niitä omia äänestäjiä. Espoo ja kokoomus on selvä jut­tu, niitä saadaan omakoti­talo­ja kaavoit­ta­mal­la ja kun­nal­lisvero­ker­tymääkin varmis­te­taan samal­la. Keskimäärin pien­i­t­u­loisem­man äänestäjäkun­nan kanssa on han­kalampi jut­tu, eri­laisil­la sosi­aalia­sum­isil­la saadaan haalit­tua hel­posti, mut­ta seu­rauk­se­na on sit­ten ikävä bude­jet­tikri­isi jos­ta taas seu­raa hel­posti äänestäjäkun­nan mene­tys pahim­mil­laan jopa per­su­jen suun­taan. Tilan­net­ta yritetään sit­ten tas­apain­oitel­la jät­tämäl­lä iso kokoomus­ta äänestävä keskilu­ok­ka pois ja rak­en­ta­mal­la vain ääret­tömän kallista vähälukuiselle määrälle tosirikkai­ta, ja lop­ut sosi­aal­ista. Demarien van­taa yrit­tää jatkaa edelleen demarien kohderyh­mää kosiskel­e­val­la lin­jal­la, kaavoit­ta­mal­la toiv­o­tulle äänestäjäkun­nalle eli alle keski­t­u­loiselle työssäkäyvälle sopi­vaa aluetta.

    Vastaa