Asuntoluento, osa 8: Joukkoliikenne tekee keskustasta vetovoimaisen

Kir­jas­saan Triumph of the City Edward Glae­ser poh­tii, mik­si joi­den­kin kau­pun­kien kes­kus­tat slum­miu­tu­vat jas toi­set kukois­ta­vat. Tämä kau­pun­ke­hi­tys­tä poh­ti­va eko­no­mis­ti selit­tää asian ajan­käy­töl­lä. Autoon perus­tu­vas­sa yhdys­kun­nas­sa kes­kus­ta on kau­pun­gin vai­keim­min saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­va alue ja sik­si epä­suo­sit­tu. Jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gis­sa asia on toi­sin päin. Kes­kus­tas­sa asu­vat käyt­tä­vät vähi­ten aikaa liik­ku­mi­seen, usein jal­kai­sin tai lyhyi­tä ratik­ka­mat­ko­ja teh­den. Tähän on lisät­tä­vä, että autoon perus­tu­vas­sa kau­pun­gis­sa moot­to­ri­tei­den pilk­ko­ma eli­nym­pä­ris­tö on kes­kus­tois­sa vastenmielinen.
Glea­ser esit­tää teo­rian jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gin ren­gas­mai­ses­ta rakenteesta:

•    Sisem­pi varak­kai­den ker­ros­ta­lo­kes­kus­ta (Töö­lö, Kruununhaka)
•    Ulom­pi kes­ki­tu­lois­ten ker­ros­ta­lo­kes­kus­ta (Val­li­la, Kallio)
•    Sisem­pi vara­kas auto­kau­pun­ki­vyö­hy­ke (Tapio­la)
•    Ulom­pi lähiövyöhyke

Täs­tä puut­tu­vat euroop­pa­lai­set radan­var­ren kerrostalolähiöt.

Voim­me pitää itses­tään sel­vyy­te­nä, että asun­not ovat kal­leim­pia kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Ei suin­kaan näin, ei edes aina Hel­sin­gis­sä. 1960-luvul­la Kruu­nun­haas­ta sai asun­non hal­vem­mal­la kuin Tapio­las­ta. Onnek­si Smith & Pol­vi­sen lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma ava­si sil­mät ja sai aikaan äkki­kään­nök­sen lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa. Pysä­köin­tiä kes­kus­tas­sa alet­tiin jar­rut­taa ja jouk­ko­lii­ken­net­tä tukea. Kun vie­lä talo­koh­tai­nen kok­si­läm­mi­tys kor­vat­tiin kau­ko­läm­möl­lä, asu­mi­so­lo­suh­teet kes­kus­tas­sa para­ni­vat olennaisesti.

Tuo mai­nit­tu suun­ni­tel­ma esit­ti, että yksi kort­te­li­ri­vi asun­to­ja puret­tai­siin Lii­san­ka­dul­ta moot­to­ri­tien alta ja Kruu­nun­vuo­ren seläl­le raken­net­tai­siin suu­ri moot­to­ri­tie­sil­muk­ka. Täl­lais­ta ympä­ris­töä voi käy­dä ihai­le­mas­sa Slus­se­nil­la. Kun val­tuus­tol­le näy­tet­tiin, mitä tämän tien pääs­sä odot­taa, val­tuus­to päät­ti vali­ta toi­sen tien.

1960-luvul­la mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan vei ruuh­ka-aika­na 40 minuut­tia. Nämä ruuh­kat eivät pois­tu­neet met­ron myö­tä, vaan jo ennen met­ron tuloa yksin­ker­tai­ses­ti vain otta­mal­la autoil­ta yksi kais­ta bussikaistaksi.

91 vastausta artikkeliin “Asuntoluento, osa 8: Joukkoliikenne tekee keskustasta vetovoimaisen”

  1. Kai­vat­tai­siin vähän tar­ken­nus­ta kuka Edward Glae­ser on, min­kä maa­lai­nen, mikä roo­li ja mit­kä meriitit. 

    Se mila­li­sek­si mikä­kin kau­pun­ki muo­dos­tuu on aika kulttuurisidonnaista. 

    Suo­ma­lai­set muis­tut­ta­vat ajat­te­lu­ta­val­taan poh­jois-ame­rik­ka­lai­sia hyvin pal­jon. Ehkä hiu­kan yleis­tän, mut­ta jo kehäyk­kö­sen ulko­puo­lel­la on val­lal­la käsi­tys per­heel­li­sen aikuis­väes­tön kes­ken että Hel­sin­gin kes­kus­ta on ankea paik­ka ja ettei kukaan siel­lä halua asua, ja jot­kut jopa vält­tä­vät siel­lä käy­mis­tä, jos omas­ta lähiös­tään saa kai­ken mitä tarvitsee.

    Kes­kus­tan pitä­vät elin­voi­mai­se­na vil­kas yli­opis­toe­lä­mä, lii­ke-elä­mä, mat­kai­lu, ravin­to­lat, eri­kois­liik­keet, kansainvälistyminen. 

    Hel­sin­gil­le omi­nais­ta alkaa olla myös se, kuten muis­sa­kin pie­nis­sä mais­sa, että se on ainoa iso kau­pun­ki koko maas­sa jos­sa on kan­sain­vä­li­syyt­tä ja hyvin­voi­va kas­va­va elin­kei­noe­lä­mä. Pie­nem­mät kau­pun­git taan­tu­vat tai kas­va­vat hitaam­min. Sil­lä on hait­ta­na asu­mi­sen ja mui­den elin­tär­kei­den toi­min­to­jen kal­leus maan ainoal­la var­si­nai­sel­la metropolialueella.

    Se taas on aiheut­ta­nut kit­kaa ja vas­ta­rin­ta­liik­kei­tä met­ro­po­li­ke­hi­tyk­sel­le. Auto­kau­pun­git ja kään­ty­vil­lä etu­pyö­ril­lä äänes­tä­mi­nen on osa sitä vas­ta­rin­ta­lii­ket­tä. (Anteek­si että alan kuu­los­taa jol­tain poli­ti­kol­ta). Ne taas jot­ka ovat aina asu­neet Hel­sin­gis­sä viih­ty­vät siel­lä eivät­kä haluai­si asua mis­sään mual­la, ellei sit­ten oli­si tar­jol­la jokin todel­la suu­ri maa­il­man­luo­kan kaupunki. 

    Muu­al­la Suo­mes­sa hal­vek­si­taan hiu­kan hel­sin­ki­läi­siä kos­ka he sul­lou­tu­vat beto­ni­bunk­ke­rei­hin ja met­roon, mut­ta samal­la ollaan kateel­li­sia vaik­ka ei myön­ne­tä. Kun peri­fe­rias­sa ainoa huvi on useim­mi­ten telk­ka­ri tai kat­soa kun auto­tal­lin ovi avau­tuu tai sul­keu­tuu kau­ko­sää­ti­mel­lä. On toki mui­ta­kin huve­ja, mut­ta ne mak­sa­vat aina enem­män kos­ka nii­den luo pää­see vain (tai pää­see takai­sin kotiin) vain tak­sil­la. Sii­tä on poh­jim­mil­lan kyse.

  2. Miten­kö­hän Espoon keskus(ta) sopii tuo­hon teo­ri­aan? Sen slum­mi­mai­suus ei joh­du niin­kään autois­ta, mut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta sitä­kin enem­män. Espoon kes­kuk­sen asun­to­jen hin­nat ovat alem­mal­la tasol­la kuin monis­sa muis­sa alueis­sa Espoota.

  3. Eikö­hän toi­nen tär­keä teki­jä kes­kus­tan veto­voi­mai­suu­den lisää­jä­nä ole se, että kes­kus­tas­sa ja sen tun­tu­mas­sa (lyhyt käve­ly) asuu pal­jon ihmi­siä — kes­kus­ta ei kuo­le kaup­pa-aiko­jen ulkopuolella.

  4. Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta puut­tuu yksi tär­keä viih­tyi­syy­den lisää­jä: kun­non leik­ki­kent­tä kau­pal­li­ses­ti mer­kit­tä­väl­lä alueella.

    Jos esi­mer­kik­si Espla­na­din puis­tos­sa oli­si kun­non leik­ki­kent­tä, oli­si per­hei­den hel­pom­paa käy­dä hoi­ta­mas­sa eri­koi­sos­tok­sen­sa kes­kus­tas­sa. Mut­ta kun ei ole. Lähim­mät ovat käve­le­mi­sen kan­nal­ta han­ka­lal­la etäi­syy­del­lä Rut­to­puis­tos­sa, Arka­dian puis­tos­sa ja jos­sain Kruu­nun­haas­sa. Tätä nykyä isom­pia vaa­teos­tok­sia teh­des­sä jou­tu­vat lap­set kul­ke­maan tyl­sän päi­vän van­hem­pien­sa mukana.

    Ver­tai­lu­koh­ta­na esim. Rans­kas­sa Lyon (leik­ki­kent­tä Bel­lecou­ril­la) tai Gre­noble (Jar­din de Vil­le), Ita­lian Nova­ra (Parco dei Bam­bi­ni on aivan mah­ta­va). Mila­nos­sa onkin sit­ten tilan­ne vie­lä huo­nom­pi kuin Helsingissä.

  5. R. Silf­ver­berg:
    Ehkä hiu­kan yleis­tän, mut­ta jo kehäyk­kö­sen ulko­puo­lel­la on val­lal­la käsi­tys per­heel­li­sen aikuis­väes­tön kes­ken että Hel­sin­gin kes­kus­ta on ankea paik­ka ja ettei kukaan siel­lä halua asua, ja jot­kut jopa vält­tä­vät siel­lä käy­mis­tä, jos omas­ta lähiös­tään saa kai­ken mitä tarvitsee.

    Niin­pä. Sori vaan ruu­tu­kaa­van rakas­ta­jat, mut­ta kaik­ki eivät pidä sitä aluet­ta taivaana.

    R. Silf­ver­berg:

    Kun peri­fe­rias­sa ainoa huvi on useim­mi­ten telk­ka­ri tai kat­soa kun auto­tal­lin ovi avau­tuu tai sul­keu­tuu kau­ko­sää­ti­mel­lä. On toki mui­ta­kin huve­ja, mut­ta ne mak­sa­vat aina enem­män kos­ka nii­den luo pää­see vain (tai pää­see takai­sin kotiin) vain taksilla. 

    R. Silf­ver­ber­gin näke­mys huvis­ta on hie­man sup­pea. Met­säs­tyk­sen, hau­lik­koam­mun­nan, puu­tar­han­hoi­don, sie­nes­tyk­sen, met­säs­sä käys­ken­te­lyn har­ras­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sien jne. osal­ta Hel­sin­gin nie­mi on todel­la onne­ton huvi­tus­ten suhteen.

  6. R. Silf­ver­berg:
    Kun peri­fe­rias­sa ainoa huvi on useim­mi­ten telk­ka­ri tai kat­soa kun auto­tal­lin ovi avau­tuu tai sul­keu­tuu kau­ko­sää­ti­mel­lä. On toki mui­ta­kin huve­ja, mut­ta ne mak­sa­vat aina enem­män kos­ka nii­den luo pää­see vain tak­sil­la. Sii­tä on poh­jim­mil­lan kyse. 

    Jaa‑a. Puu­tar­han­hoi­to, mar­jas­tus, lenk­kei­ly, nik­ka­roin­ti, ite-tai­de, maton­ku­to­mi­nen, lin­tu­bon­gai­lu, auto­tal­libän­di, koi­ran­kas­va­tus, kalas­tus, met­sän­hoi­to, kah­vit­te­lu naa­pu­rin kans­sa, palokuntatyö.

    Kaik­ki nämä ovat “peri­fe­rias­sa” asu­vien tut­ta­vie­ni tai suku­lais­te­ni puu­hai­lu­ja, joi­hin heil­lä ei oli­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mah­dol­li­suut­ta. Tai aina­kin nii­hin pitäi­si tääl­lä men­nä taksilla…! 

    Ei ole kovas­ti tren­di­käs­tä mut­ta kyl­lä he minus­ta ihan hyvin­voi­vil­ta ja tasa­pai­noi­sil­ta ovat vaikuttaneet.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Espoon kes­kus on nimes­tään huo­li­mat­ta syr­jäi­nen lähiö.

    Vaik­ka itse asun Espoon kes­kuk­sen lähel­lä, niin kyl­lä se kui­ten­kin on niin että Hel­sin­gin kes­kus­ta on mei­dän espoo­lais­ten kes­kus­ta ja vie­lä pitkään.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Espoon kes­kus on nimes­tään huo­li­mat­ta syr­jäi­nen lähiö.

    Aijaa. Kyl­lä se on ihan rau­ta­tie­ra­dan var­res­sa ja hyvin tavoitettavissa.

  9. kom­ment­ti:
    Miten­kö­hän Espoon keskus(ta) sopii tuo­hon teo­ri­aan? Sen slum­mi­mai­suus ei joh­du niin­kään autois­ta, mut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta sitä­kin enem­män. Espoon kes­kuk­sen asun­to­jen hin­nat ovat alem­mal­la tasol­la kuin monis­sa muis­sa alueis­sa Espoota.

    Espoon kes­kus tar­koit­ta­nee Espoon rau­ta­tie­a­se­man ympä­ris­töä ja sen vie­re­sä ole­vaa viras­to­kes­kus­ta. Kau­ka­na kai­kes­ta, vähän edel­leen­kin. Kauklah­ti oli pal­jon elä­väm­pi. Muis­tan ajan, jol­loin Espoon ase­maa ja myös Lep­pä­vaa­ran ase­maa vas­ta­pää­tä oli puutavaraliike.

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten pai­kal­le yri­tet­tiin ylei­sö­kil­pai­lul­la löy­tää tois­ta nimeä. Odot­taes­sa­ni junaaa kek­sin yhden ehdo­tuk­sen: Ankea­la — Ångestby.

  10. ij:
    Eikö­hän toi­nen tär­keä teki­jä kes­kus­tan veto­voi­mai­suu­den lisää­jä­nä ole se, että kes­kus­tas­sa ja sen tun­tu­mas­sa (lyhyt käve­ly) asuu pal­jon ihmi­siä – kes­kus­ta ei kuo­le kaup­pa-aiko­jen ulkopuolella.

    Kun kes­kus­ta ei kuo­le ja sitä elä­mää tulee, kuten vaik­ka­pa pari skeit­ta­ria, niin alkaa asuk­kai­den vali­tus. Sil­loin Sau­rin joh­ta­ma putiik­ki toi­mii nopeas­ti — mut­ta ei kovin­kaan tyylikkäästi. 

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/valitukset_sulkivat_skeittareiden_suosiman_paikan-katso/?ref=tf_iOKboksi_news_p2

  11. Näin­kö vih­reil­le kävi? Aja­mal­la hyvää jouk­ko­lii­ken­net­tä se teki kes­kus­tas­ta niin suo­si­tun ettei omil­la kan­nat­ta­jil­la, ‘nuo­ril­la aikui­sil­la ja lap­si­per­heil­lä’, ole varaa asua siel­lä. No eihän jäl­jel­lä ole kuin sään­nös­te­lyn tie, kuk­ka­se­na Osmon idea ‘Vuo­kra-Hitak­ses­ta’. Kuten Osmo aiem­mas­sa kir­joi­tuk­ses­sa tote­si, Hitas arvon­ta on keh­no rat­kai­su. Mikä­hän parem­min puo­lus­tai­si ‘oikei­den arvo­jen’ ihmis­ten keskusta-asumista?

  12. Asia ei ole kui­ten­kaan mus­ta­val­koi­nen. Riip­puu kes­kus­tan koos­ta kuin­ka laa­jas­ti se kan­nat­taa olla jouk­ko­lii­ken­ne­poh­jai­nen. Pie­nes­sä kyläs­sä pitää kes­kus­taan pääs­tä autolla.
    Isom­mas­sa kau­pun­gis­sa lähistölle.
    Hel­sin­gis­sä lie­nee opti­maa­lis­ta, että kes­kus­tan tun­tu­maan pää­see autol­la pysä­köi­mään, pai­koil­le mis­sä on esi­mer­kis­ki elin­tar­vi­ke­liik­kei­tä tai mui­ta jois­ta ker­tyy hel­pos­ti ras­kai­ta kantamuksia.
    Jos pysä­köin­ti on kovin kau­ka­na joh­taa se ostos­pa­ra­tii­sien syn­ty­mi­seen kehä­tei­den var­rel­le. Jopa kes­kus­tan ihmi­set mene­vät nii­hin. Kes­kus­ta näi­vet­tyy. Näi­tä esi­merk­ke­jä on Suomessa.
    Kes­kus­ta kui­ten­kin pitäi­si olla lähia­lu­een kes­kus, johon­ka men­nään töi­hin, kaup­pa, ravin­to­laan kult­tuu­ri­tar­jon­taan yms. Kes­kus­tas­sa pitäi­si myös pys­tyä asu­maan viih­tyi­säs­ti, muut­kin kin ker­jä­läi­set ja juo­pot. (Hesa Kamp­pi, Rau­ta­tie­a­se­man seutu)
    Jot­ta kes­kus­ta on funk­tion­sa mukai­nen pitää se olla hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa autol­la ja jul­ki­sil­la. Se pitäi­si pitää myös siis­ti­nä ja viihtyisänä.
    Mal­li voi kat­soa perin­tei­sis­tä Sak­sa­lai­sis­ta kaupungeista.
    Vaik­ka Munc­hen sopi­si kokon­sa puo­les­ta mal­lik­si Helsingille.

    1. Muc­hen on oikein hyvä mal­li. Keds­kus­taan pää­see, mut­ta kes­kus­tan läpi ei voi ajaa. Kes­kus­ta on jaet­tu sek­to­rei­de­hin, jois­ta ei toi­ses­ta voi ajaa toi­seen. Näin alue on saa­vu­tet­ta­vis­sa, mut­ta sii­tä ei muo­dos­tu liikennehelvettiä.

  13. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Jaa‑a. Puu­tar­han­hoi­to, mar­jas­tus, lenk­kei­ly, nik­ka­roin­ti, ite-tai­de, maton­ku­to­mi­nen, lin­tu­bon­gai­lu, auto­tal­libän­di, koi­ran­kas­va­tus, kalas­tus, met­sän­hoi­to, kah­vit­te­lu naa­pu­rin kans­sa, palokuntatyö.Kaikki nämä ovat “peri­fe­rias­sa” asu­vien tut­ta­vie­ni tai suku­lais­te­ni puu­hai­lu­ja, joi­hin heil­lä ei oli­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mahdollisuutta. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi har­ras­taa kaik­kia noi­ta pait­si met­säs­tys­tä. Se että asuu maa­seu­dul­la­kaan ei takaa sitä että sitä saa har­ras­taa. Eräs lähi­su­ku­lai­se­ni Uudel­la­maal­la ei ole saa­nut koti­paik­ka­kun­nal­laan met­säs­tää kos­ka ei kuu­lu paik­ka­kun­nan ker­maan. Ainoat pai­kat mis­sä hän on saa­nut met­säs­tää on Met­sä­hal­li­tuk­sen mail­la Savos­sa ja sitä poh­joi­sem­pa­na. Aseen­kan­to­lu­vat ja met­säs­tys­kort­ti on, hän on asu­nut yhtä­jak­soi­ses­ti yli 50 vuot­ta paik­ka­kun­nal­la, mut­ta kun maa­no­mis­ta­jat ei anna lupaa niin ei anna. Oma käsi­tyk­se­ni maa­lai­sis­ta on että he ovat kie­ro­ja, tit­te­lin­ki­pei­tä ihmi­siä jot­ka kat­so­vat mui­ta nenän­vart­ta pit­kin, anteek­si vaan.

  14. Mark­ku af Heur­lin: Espoon kes­kus tar­koit­ta­nee Espoon rau­ta­tie­a­se­man ympä­ris­töä ja sen vie­re­sä ole­vaa viras­to­kes­kus­ta. Kau­ka­na kai­kes­ta, vähän edel­leen­kin. Kauklah­ti oli pal­jon elävämpi. 

    Espoon kes­kus on muu­ta­kin kuin viras­to­kes­kus, ostos­kes­kus, rau­ta­tie­a­se­ma ja Suve­lan lähiö.
    Heti viras­to­kes­kuk­sen takai­sen mäen toi­sel­la puo­lel­la on kes­kiai­kai­nen tuo­mio­kirk­ko van­hoi­ne huo­lel­la hoi­det­tui­ne kulttuurimiljöineen.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Espoon kes­kus on nimes­tään huo­li­mat­ta syr­jäi­nen lähiö.

    Mikä sii­tä tekee syr­jäi­sen, kun se kui­ten­kin on rai­de­lii­ken­neyh­tey­den var­rel­la, eli kir­joi­tuk­sen aihee­na ole­vien hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la? Mis­tä se tark­kaan ottaen on syr­jäs­sä, ver­rat­tu­na vaik­ka Kau­niai­siin tai Tikkurilaan?

  16. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Met­säs­tyk­sen, hau­lik­koam­mun­nan, puu­tar­han­hoi­don, sie­nes­tyk­sen, met­säs­sä käys­ken­te­lyn har­ras­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sien jne. osal­ta Hel­sin­gin nie­mi on todel­la onne­ton huvi­tus­ten suhteen.

    No sik­si kai aina­kin met­säs­tyk­sen ja hau­lik­koam­mun­nan kiel­tä­mi­nen on niin suo­sit­tua vih­rei­den pii­ris­sä. (vrt. Sauri.)

  17. R. Silf­ver­berg: Espoon kes­kus on muu­ta­kin kuin viras­to­kes­kus, ostos­kes­kus, rau­ta­tie­a­se­ma ja Suve­lan lähiö.
    Heti viras­to­kes­kuk­sen takai­sen mäen toi­sel­la puo­lel­la on kes­kiai­kai­nen tuo­mio­kirk­ko van­hoi­ne huo­lel­la hoi­det­tui­ne kulttuurimiljöineen.

    Tot­ta. Halusin olla lyhyt. Tia­taa siel­tä löy­tyä pappilakin.

  18. Vihe­rins­si: (Ruot­sin­kie­lis­tä folklo­rea tun­te­mat­to­mil­le ker­rot­ta­koon, että bembö­lin­gar = hölmöläiset.)

    Mai­nit­ta­koon, että folklo­ren mukaan kyse ei tie­ten­kään ollut oikeas­ti höl­möis­tä ihmi­sis­tä, vaan kylän väki alkoi tees­ken­nel­lä kog­ni­tii­vi­ses­ti työ­ra­joit­teis­ta, kun se kyl­läs­tyi ala­ti kas­va­vaan vel­voi­te­mää­rään jota jul­ki­nen val­ta sälyt­ti hei­dän nis­kaan­sa sik­si, että kylä sijait­si jul­ki­sen lii­ken­teen solmupisteessä.

    (Joo, tun­net­tu kie­va­ri 1730-luvul­ta on mel­kein­pä lähikahvilani.)

  19. R. Silf­ver­berg:Oma käsi­tyk­se­ni maa­lai­sis­ta on että he ovat kie­ro­ja, tit­te­lin­ki­pei­tä ihmi­siä jot­ka kat­so­vat mui­ta nenän­vart­ta pit­kin, anteek­si vaan. 

    Kuu­los­taa ihan vas­taa­val­ta mitä olen poh­joi­sem­mas­sa kuul­lut “hesa­lai­sis­ta” ajateltavan.

    Ajat­te­lin jo edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa ehdot­taa että samaan tapaan kuin ihmis­ten kan­nat­tai­si sekä pyö­räil­lä, autoil­la ja kul­kea jalan, myös asua elä­män­sä aika­na jon­kin aikaa sekä ison kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, lähiös­sä, pik­ku­paik­ka­kun­nal­la ja oikeas­ti maal­la. Tai aina­kin tun­tea ihmi­siä kaikista.

    Mut­ta oikeas­taan tur­hat ja kär­jis­ty­neet ennak­ko­luu­lot ovat kivo­ja ja per­soo­nal­li­sia lisiä ihmi­syy­teen ja kult­tuu­riin. Niis­tä saa jopa puhua inter­ne­tis­sä ihan vapaas­ti ilman sen­suu­rin pel­koa. Koh­de­ryh­mäs­tä riip­puen, toki.

    En muu­ten mai­nin­nut metsästystä.

  20. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Jaa‑a. Puu­tar­han­hoi­to, mar­jas­tus, lenk­kei­ly, nik­ka­roin­ti, ite-tai­de, maton­ku­to­mi­nen, lin­tu­bon­gai­lu, auto­tal­libän­di, koi­ran­kas­va­tus, kalas­tus, met­sän­hoi­to, kah­vit­te­lu naa­pu­rin kans­sa, palokuntatyö.Kaikki nämä ovat “peri­fe­rias­sa” asu­vien tut­ta­vie­ni tai suku­lais­te­ni puu­hai­lu­ja, joi­hin heil­lä ei oli­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mah­dol­li­suut­ta. Tai aina­kin nii­hin pitäi­si tääl­lä men­nä taksilla…! 

    Täh?
    http://kaupunkiviljely.fi/satokartta/
    http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/linturetkiopastus.shtml
    http://www.helsinginvpk.net/
    Ja niin edel­leen. En ihan heti kek­si mikä nois­ta vaa­tii tak­sin käyttöä.

  21. Meil­lä ei oli­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa kum­moi­sem­paa AUTO­lii­ken­neon­gel­maa, jos auto­lii­ken­ne kes­kus­tas­sa suun­ni­tel­tai­siin sil­tä poh­jal­ta että autol­la pää­see kes­kus­taan ja siel­tä pois, eikä aja­maan sen läpi. Käve­ly­alueil­le­kin oli­si enem­män tilaa.

    Haus­kaa täs­sä on mm. se että kes­ki­ver­rol­la autoa­lu­een oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­la läpia­jon esto on lähes itses­tään sel­vää ja asuk­kai­den vaa­ti­mus. Tai se että kes­kus­tan elin­kei­noe­lä­män edus­ta­ji­na esiin­ty­vät vas­tus­ta­vat läpia­jon rajoi­tuk­sia, kär­ki­hank­kee­naan tun­ne­li jol­la pää­see aja­maan kes­kus­tas­ta ali.

  22. Pek­ka Tai­pa­le: Mikä sii­tä tekee syr­jäi­sen, kun se kui­ten­kin on rai­de­lii­ken­neyh­tey­den var­rel­la, eli kir­joi­tuk­sen aihee­na ole­vien hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la? Mis­tä se tark­kaan ottaen on syr­jäs­sä, ver­rat­tu­na vaik­ka Kau­niai­siin tai Tikkurilaan?

    Se on syr­jäs­sä rahan vallasta.

  23. ij: Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta puut­tuu yksi tär­keä viih­tyi­syy­den lisää­jä: kun­non leik­ki­kent­tä kau­pal­li­ses­ti mer­kit­tä­väl­lä alueella.

    Haus­ka idea. Rau­ta­tien­to­ril­le esi­mer­kik­si mah­tui­si hel­pos­ti, ja paran­tai­si toria.

  24. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: muu­ten mai­nin­nut metsästystä.

    Met­säs­tys­tä mai­nit­si sinua edel­tä­vä kir­joit­ta­ja, jon­ka luet­te­lo ja vies­tin sisäl­tö muu­ten oli samankaltainen.

    Joka tapauk­ses­sa minun sano­ma­mi oli se ettei maa­seu­tu-onne­las­sa asu­mie­nen­kaan takaa lupaa met­säs­tää vaik­ka moni niin kuvittelee.

  25. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Kuu­los­taa ihan vas­taa­val­ta mitä olen poh­joi­sem­mas­sa kuul­lut “hesa­lai­sis­ta” ajateltavan.

    Kau­pun­gis­sa saa maa­lai­nen­kin sil­ti olla omis­sa olois­saan, mut­ta mene­pä vie­ras­paik­ka­kun­ta­lai­se­na johon­kin pik­ku­ky­län krou­viin kaljalle.

    Vie­ras­paik­ka­kun­ta­lai­sen” voi edel­li­ses­sä lausees­sa kor­va­ta vaik­ka tum­mai­hoi­sel­la, jul­ki­ho­mol­la tai mil­lä tahan­sa nor­mis­ta poik­kea­val­la henkilöllä.

    Myös vapaa­mie­li­nen ilma­pii­ri tekee kau­pun­geis­ta vetovoimaisia.

  26. Hel­sin­gin kes­kus­ta on elä­vä ja paran­ta­nut ilmet­tään ja toi­mi­vuut­taan mm jouk­ko­lii­ken­teen hyvän pal­ve­lu­ta­son ansios­ta. Jo 70-luvun alus­sa teh­ty peri­aa­te­lin­jaus raja­ta nie­men pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä 30000:een on hil­lin­nyt auton­käyt­töä ja sii­tä ovat hyö­ty­neet niin asuk­kaat kuin moni­puo­li­set kes­kus­tan palvelut.

    Kes­kus­tan veto­voi­ma säi­lyy, jos pide­tään koko ajan huol­ta sen virey­des­tä ja tavoi­tet­ta­vuu­des­ta. Seu­tu pai­suu koko ajan. Vaa­ra­na vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa täs­tä eteen­päin on pää­kes­kuk­sen jää­mi­nen lii­an kau­as maan­käy­tön pain­opis­tees­tä. Seu­dun maan­käy­tön tuli­si tii­vis­tyä, kos­ka sitä kaut­ta kau­pun­ki pysyy kes­tä­vän kehi­tyk­sen suunnassa.

    Hel­sin­gin yleis­kaa­vas­sa ymmär­ret­tiin vii­saas­ti tämä, kun maan­käy­tön yhdek­si kes­kei­sek­si kas­vua­lu­eek­si osoi­te­taan Laa­ja­sa­lo — Santahamina.

    Vali­tet­ta­vas­ti kau­pun­gin päät­tä­jät ovat käy­tän­nös­sä luo­pu­mas­sa täs­tä kas­vusuun­nas­ta. San­ta­ha­mi­na näyt­tää säi­ly­vän soti­la­sa­lu­ee­na ja Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan lisäk­si Laa­ja­sa­loon ei esi­te­tä mer­kit­tä­vää kasvua.

    Kun uusi yleis­kaa­va­kier­ros on käyn­nis­ty­mäs­sä, perus­ta­voit­te­na on olta­va nykyis­tä tii­viim­pi kau­pun­ki­ra­ken­ne. Jouk­ko­lii­ken­teen ver­kon kehit­tä­mi­nen on täs­sä avaintekijöitä.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muc­hen on oikein hyvä mal­li. Keds­kus­taan pää­see, mut­ta kes­kus­tan läpi ei voi ajaa. Kes­kus­ta on jaet­tu sek­to­rei­de­hin, jois­ta ei toi­ses­ta voi ajaa toi­seen. Näin alue on saa­vu­tet­ta­vis­sa, mut­ta sii­tä ei muo­dos­tu liikennehelvettiä.

    Täl­lai­nen voi­si onnis­tua, jos meil­lä oli­si kun­nol­li­nen keskustatunneli.

    Sii­hen asti jääm­me odot­ta­maan Kata­ja­no­kan sek­to­ria, jos­ta ei saa ajaa Mannerheimintielle.

  28. R. Silf­ver­berg: Se on syr­jäs­sä rahan vallasta.

    Ja tätä ei sit­ten yllät­täen voi­tu­kaan kor­ja­ta hyvil­lä jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sil­lä. Niinpä.

  29. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi käsit­tääk­se­ni met­säs­tää kaik­kea muu­ta pait­si kar­hu­ja. Hel­sin­gin­nie­mel­tä menee noin vii­si minuut­tia moot­to­ri­ve­neel­lä ulko­saa­ris­ton merilinnustuspaikoille.

  30. Jou­ni Mar­ti­kai­nen kirjoitti:
    “Sori vaan ruu­tu­kaa­van rakas­ta­jat, mut­ta kaik­ki eivät pidä sitä aluet­ta taivaana.”

    Jou­ni, ei täs­sä pitäi­si olla­kaan kyse sii­tä, että suu­ren kau­pun­gin kes­kus­ta ja ruu­tu­kaa­va miel­lyt­täi­si kaik­kia. Tai että tar­vit­si­si­kaan miel­lyt­tää. Mut­ta me kui­ten­kin tar­vit­sem­me suu­ria kau­pun­ke­ja ja nii­den kes­kus­to­ja, ja ne oli­si jär­ke­vää raken­taa ruu­tu­kaa­val­la ja tiiviisti.

    On pöl­jää, jos ihmi­set joil­la ei ole aiko­mus­ta­kaan asua suur­ten kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, yrit­tä­vät kui­ten­kin vai­kut­taa kes­kus­to­jen suun­nit­te­luun, vie­lä­pä sii­hen suun­taan että nii­tä pitäi­si suun­ni­tel­la vähem­män tiiviiksi.

    Ei se, että kau­pun­gil­la on tii­vis ja teho­kas kes­kus­ta (jos­sa myös tiet­ty osa kan­sas­ta, he jot­ka tyk­kää­vät urbaa­nis­ta ympä­ris­tös­tä ja “cityi­lys­tä”), ole pois heil­tä jot­ka tyk­kää­vät asua väl­jem­min lähiöis­sä, pik­ku­kau­pun­geis­sa ja haja-asutusalueilla.

    Päin­vas­toin, mitä tehot­to­mam­min suur­kau­pun­gin kes­kus­ta-alu­eet raken­ne­taan, sitä suu­rem­pi osa urbaa­nia asu­mis­ta kai­paa­vis­ta kes­kus­ta-asu­jik­si halua­vis­ta jou­tuu vas­ten tah­to­aan asu­maan lähiöis­sä. Ja sitä kau­em­mas kes­kus­tas­ta, kau­kai­sem­piin lähiöi­hin, jou­tu­vat hekin jot­ka tyk­kää­vät lähiö­asu­mi­ses­ta. Ja sitä pahem­piin ruuh­kiin, kun nuo­kin jot­ka haluai­si­vat asua kes­kus­tas­sa, eivät sin­ne mah­du, ja jou­tu­vat pen­de­löi­mään lähiöistään.

    Sii­nä että ihmi­nen joka halu­aa asua taval­la X, alkaa mää­rää­mään myös ihmi­siä jot­ka haluai­si­vat asua toi­sel­la taval­la Y, asu­maan taval­la X, on vain hävit­tä­vää kum­mal­le­kin osapuolelle.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tie­dän mon­ta kau­pun­ki­lais­ta, jot­ka har­ras­ta­vat metsästystä.

    Aivan. Muu­ta­mia har­vo­ja poik­keuk­sia lukuun otta­mat­ta he jou­tu­vat mat­kus­ta­maan maal­le har­ras­taak­seen met­säs­tys­tä. Vas­taa­vas­ti maa­lai­set jou­tu­vat pää­sään­töi­ses­ti mat­kus­ta­maan käupun­kiin voi­dak­seen har­ras­taa oopperaa.

    Point­ti on, että maal­la voi har­ras­taa monia mui­ta­kin asioi­ta, kuin auto­tal­lin oven kään­te­lyä. Osin samo­ja kuin kau­pun­gis­sa. Osin sel­lai­sia har­ras­tuk­sia, joi­ta oli­si vai­keam­pi har­ras­taa kau­pun­ki­lai­se­na. Osin toki tar­jon­ta on kau­pun­kia sup­peam­paa. Riip­puu mis­tä tykkää.

    Kai­kil­le oop­pe­ran, homo­baa­rien tai aidos­ti etnis­ten ravin­to­loi­den kir­jo yms. ei ole olen­nais­ta, vaan ihan eri asiat. Sil­loin ehkä mie­lui­sin asuin­paik­ka ei ole Hel­sin­gin ruutukaava-alueella.

  32. Aluk­si mai­nit­se­ma­ni lin­kin Ran­dall O’Too­len mukaan lii­al­li­nen suun­nit­te­lu ja jouk­ko­lii­ken­ne nos­taa asun­to­jen hin­to­ja USA:ssa.

    Floridasta/Lake Worth näyt­tää muu­ten saa­van nykyi­sin hyvän yli 100 m² asun­non uima-altaal­la 60000–90000 eurol­la. Sil­lä­hän ei saa edes yksiö­tä Hel­sin­gis­tä. Hin­tae­ro ei seli­ty pel­käl­lä ilmas­ton erolla.

  33. Tuk­hol­man van­ha­kau­pun­ki on hyvä esi­merk­ki kau­pun­gin­osas­ta joka on kes­kel­lä kaik­kea, mut­ta joka pää­si his­to­rian­sa saa­tos­sa pahas­ti slum­miu­tu­maan. Se oli 1800 luvun lopul­la ja 1900 luvun alus­sa hyvin paha­mai­nei­nen kau­pun­gin­osa ja vie­lä 1900-luvun puo­les­sa välis­sä poh­dit­tiin vaka­vas­ti sen pur­ka­mis­ta kehi­tyk­sen tiel­tä. Slus­sen van­han­kau­pun­gin kupees­sa muu­ten raken­net­tiin noi­hin aikoi­hin ja nyt on vaka­vat suun­ni­tel­mat sen pur­ka­mi­sek­si. Kay­kää ihas­te­le­mas­sa vie­lä kun ehditte.

  34. Sam­po Smo­lan­der:
    Jou­ni Mar­ti­kai­nen kirjoitti:
    “Sori vaan ruu­tu­kaa­van rakas­ta­jat, mut­ta kaik­ki eivät pidä sitä aluet­ta tai­vaa­na.”

    …On pöl­jää, jos ihmi­set joil­la ei ole aiko­mus­ta­kaan asua suur­ten kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, yrit­tä­vät kui­ten­kin vai­kut­taa kes­kus­to­jen suun­nit­te­luun, vie­lä­pä sii­hen suun­taan että nii­tä pitäi­si suun­ni­tel­la vähem­män tiiviiksi.…
    …Sii­nä että ihmi­nen joka halu­aa asua taval­la X, alkaa mää­rää­mään myös ihmi­siä jot­ka haluai­si­vat asua toi­sel­la taval­la Y, asu­maan taval­la X, on vain hävit­tä­vää kum­mal­le­kin osapuolelle.

    Olen itse samaa miel­tä. En vas­tus­ta teho­kas­ta raken­ta­mis­ta kes­kus­tois­sa — päin­vas­toin. Olen mm. vajaa vuo­si sit­ten kir­joit­ta­nut kor­ke­aa raken­ta­mis­ta puo­lus­ta­van kan­nan­o­ton: http://jounimartikainen.wordpress.com/2011/11/28/tornitaloja-helsinkiin/ Kun ruu­tu­ka­val­la ja kor­keis­sa raken­nuk­sis­sa asu­mis­ta halua­via on, se heil­le suotakoon.

    Vas­tus­tan sitä, jos tii­vis ruu­tu­kaa­va näh­dään ainoa­na oikea­na kau­pun­ki­muo­to­na. Esim. oma nykyi­nen koti­seu­tu­ni Mal­mil­la miel­lyt­tää minua. Se miel­lyt­tää minua osin juu­ri sik­si, että ympä­ris­tös­sä­ni on myös väl­jyyt­tä ja vihreyttä.

  35. Pek­ka Tai­pa­le: Mikä sii­tä tekee syr­jäi­sen, kun se kui­ten­kin on rai­de­lii­ken­neyh­tey­den var­rel­la, eli kir­joi­tuk­sen aihee­na ole­vien hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la? Mis­tä se tark­kaan ottaen on syr­jäs­sä, ver­rat­tu­na vaik­ka Kau­niai­siin tai Tikkurilaan? 

    Eli “hyvät jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det” = “ei syr­jäs­sä”. Jos jää Espoon junas­ta pois jo jos­sain Mäk­ky­läs­sä tai Koi­vu­ho­vis­sa, niin se muut­tuu heti auto­maat­ti­ses­ti väri­va­loa syk­ki­väk­si urbaa­nik­si kes­kuk­sek­si, kos­ka sin­ne pää­si junalla?

    Ei kai kukaan nyt ole täs­sä kes­kus­te­lus­sa väit­tä­nyt, että se, että johon­kin paik­kaan pää­see jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täen, tar­koit­taa jo yksis­tään auto­maat­ti­ses­ti, että tämä paik­ka on viih­tyi­sä ja vetovoimainen?

  36. Pek­ka Tai­pa­le: Ja tätä ei sit­ten yllät­täen voi­tu­kaan kor­ja­ta hyvil­lä jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sil­lä. Niinpä.

    Jos pk-seu­dul­la, kehä­kol­mo­sen tun­tu­mas­sa ja rato­jen var­sil­la on pari 1970-luvul­la pys­ty­tet­tyä “alue­kes­kus­ta” jot­ka ovat vähän nuh­jui­sia kos­ka ovat syr­jäs­sä rahan val­las­ta, niin ne ovat poik­keuk­sia jot­ka vah­vis­ta­vat säännön.

    Ennen­kuin yleis­tää mitään, pitää tun­tea alu­een his­to­ri­aa kans­sa. Espoo­han on kau­pun­ki­na hyvin nuo­ri. Espoon ongel­ma 1970-luvul­la oli että val­ta kau­pun­gin­suun­nit­te­lus­ta oli raken­nus­liik­keil­lä. Kau­pun­gin pää­tös kes­kit­tää hal­lin­nol­li­set toi­min­not Espoon kes­kuk­seen ei tuot­ta­nut halut­tua tulos­ta. Lep­pä­vaa­ran raken­ta­mi­sen Espoo esti tyh­myyt­tään kiusan­te­ko­mie­les­sä kos­ka maat omis­ti ark­ki­vi­hol­li­nen Hel­sin­gin kau­pun­ki. Raken­nus­liik­keet päät­ti­vät sik­si sat­sa­ta meren­ran­ta-alueil­le kos­ka vain niis­tä oli pika­voit­to­ja odotettavisa.

  37. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Aivan. Muu­ta­mia har­vo­ja poik­keuk­sia lukuun otta­mat­ta he jou­tu­vat mat­kus­ta­maan maal­le har­ras­taak­seen met­säs­tys­tä. Vas­taa­vas­ti maa­lai­set jou­tu­vat pää­sään­töi­ses­ti mat­kus­ta­maan käupun­kiin voi­dak­seen har­ras­taa oopperaa.

    Point­ti on, että maal­la voi har­ras­taa monia mui­ta­kin asioi­ta, kuin auto­tal­lin oven kään­te­lyä. Osin samo­ja kuin kau­pun­gis­sa. Osin sel­lai­sia har­ras­tuk­sia, joi­ta oli­si vai­keam­pi har­ras­taa kau­pun­ki­lai­se­na. Osin toki tar­jon­ta on kau­pun­kia sup­peam­paa. Riip­puu mis­tä tykkää.

    Kai­kil­le oop­pe­ran, homo­baa­rien tai aidos­ti etnis­ten ravin­to­loi­den kir­jo yms. ei ole olen­nais­ta, vaan ihan eri asiat. Sil­loin ehkä mie­lui­sin asuin­paik­ka ei ole Hel­sin­gin ruutukaava-alueella. 

    Työi­käi­sil­lä ihmi­sil­lä on vapaa-aika rajoi­tet­tua. Met­säs­tys­tä ja mui­ta tyy­pil­li­siä har­ras­tuk­sia joi­ta har­ras­te­taan luon­nos­sa ja vain maal­la voi har­ras­taa vain valoi­saan aikaan. Tal­vel­la kun on pime­ää ei onnis­tu muul­loin kuin vii­kon­lop­pui­na. Kau­pun­geis­sa jois­sa valais­tus toi­mii pimeäl­lä­kin monia asioi­ta on hel­pom­pi har­ras­taa vuode‑n ja vuo­ro­kau­de­na­jas­ta riip­pu­mat­ta kuin maal­la, ja mat­kat har­ras­tus­koh­tei­siin ovat lyhyem­mät ja voi teh­dä ilman autoa. Kun ollaan riip­pu­vai­sia autos­ta, ei pää­se edes hete­ro­baa­riin pokaa­maan emän­tää itsel­leen ilman että mat­ka kotiin mak­saa omai­suu­den. No, maal­la on tie­tys­ti nii­tä lava­tans­se­ja jois­sa ei nap­pail­la kah­via väke­väm­piä juoo­mia, mut­ta tal­vel­la tans­si­la­vat­kin ovat suljettuina.

  38. R. Silf­ver­berg: Jos pk-seu­dul­la, kehä­kol­mo­sen tun­tu­mas­sa ja rato­jen var­sil­la on pari 1970-luvul­la pys­ty­tet­tyä “alue­kes­kus­ta” jot­ka ovat vähän nuh­jui­sia kos­ka ovat syr­jäs­sä rahan val­las­ta, niin ne ovat poik­keuk­sia jot­ka vah­vis­ta­vat säännön.

    Ennen­kuin yleis­tää mitään, pitää tun­tea alu­een his­to­ri­aa kans­sa. Espoo­han on kau­pun­ki­na hyvin nuo­ri. Espoon ongel­ma 1970-luvul­la oli että val­ta kau­pun­gin­suun­nit­te­lus­ta oli raken­nus­liik­keil­lä. Kau­pun­gin pää­tös kes­kit­tää hal­lin­nol­li­set toi­min­not Espoon kes­kuk­seen ei tuot­ta­nut halut­tua tulos­ta. Lep­pä­vaa­ran raken­ta­mi­sen Espoo esti tyh­myyt­tään kiusan­te­ko­mie­les­sä kos­ka maat omis­ti ark­ki­vi­hol­li­nen Hel­sin­gin kau­pun­ki. Raken­nus­liik­keet päät­ti­vät sik­si sat­sa­ta­me­ren­ran­ta-alueil­le kos­ka vain niis­tä oli pika­voit­to­ja odotettavisa.

    Sivuat yhtä aihet­ta jon­ka Osmo on koko­naan unoh­ta­nut omas­ta esi­tyk­ses­tään. Maa­no­nis­tuk­sen ja sii­hen liit­ty­vät intressit. 

    Espoo ei halun­nut kaa­voit­taa Helsingille.

    Samal­la taval­la Hel­sin­ki ei halua kaa­voit­taa muil­le maa­no­mis­ta­jil­le kuin itsel­leen. Se näh­tii mm Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa. Yksi­tyi­set maat suo­jel­tiin, kau­pun­gin maat kaa­voi­tet­tiin rakennusmaaksi.

    Hel­sin­gil­lä on kau­pun­gin rajo­jen sisäl­lä mono­po­li sekä kaa­voi­tuk­ses­sa, että maa­no­mis­tuk­ses­sa, niin­pä kil­pai­lua voi­daan sään­nel­lä miten halu­taan. Muka­na on luot­togryn­de­rit, joil­le maat jae­taan. He saa­vat juu­ri sen ver­ran tont­te­ja mitä saa­vat asun­to­ja kau­pak­si, ei enen­pää eikä vähem­pää. Ris­ke­jä ei ole. Ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lui­hin osal­lis­tu­mi­sen kus­tan­nuk­set on pie­ni kulu, ei aito ris­ki. Hin­ta tap­piin, voi­tot tas­kuun, kau­pun­ki huo­leh­tii muus­ta. Huo­noil­le alueil­le ei tar­vit­se läh­teä kil­pai­lu-ura­koi­hin kun päät­tä­jät hoi­ta­vat tont­te­ja par­haan kat­teen tuot­ta­vil­ta pai­koil­ta. Lau­ta­kun­nat ovat täyn­nään näi­tä soi­nin­vaa­ro­ja ja män­nis­tö­jä jot­ka siu­naa­vat asiat poliit­ti­sel­la tasol­la. Helppoa

  39. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Niin­pä. Sori vaan ruu­tu­kaa­van rakas­ta­jat, mut­ta kaik­ki eivät pidä sitä aluet­ta taivaana. 

    Sik­si juu­ri on tär­ke­ää, että ruu­tu­kaa­va­kau­pun­kia on. Oma­ko­tiu­nel­maan pää­see kuka tahan­sa asu­maan, kun ajaa tar­peek­si kau­as, mut­ta kau­pun­kie­lä­mää halua­val­le ainoa vaih­toeh­to on kau­pun­kia­lue, jota ei ole riit­tä­väs­ti ja jota ei ensin­kään teh­dä riit­tä­väs­ti lisää.

  40. Pek­ka Tai­pa­le: Mikä sii­tä tekee syr­jäi­sen, kun se kui­ten­kin on rai­de­lii­ken­neyh­tey­den var­rel­la, eli kir­joi­tuk­sen aihee­na ole­vien hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien varrella? 

    Syr­jäi­syy­del­lä tar­koi­tet­ta­neen täs­sä on sitä, että alu­eel­la ei ole paik­ko­ja, jos­sa ihmi­set haluai­si­vat oleil­la ja että alu­eel­la ei hen­gai­le ketään muu­ta kuin pakos­ta, eli kos­ka kaup­pa, työ, tai kotio­vi. Pelk­kä jouk­ko­lii­ken­neyh­teys ei vie­lä pois­ta syr­jäi­syyt­tä. Useim­mat lähiöt ovat syr­jäi­siä ver­rat­tu­na elä­vään kan­ta­kau­pun­kiin. Usein kau­em­pa­na ole­vat pai­kat ovat syr­jäi­sem­piä, mut­ta ei aina.

  41. KariS:Muka­na on luot­togryn­de­rit, joil­le maat jaetaan. 

    Ja kun peliin on pyr­ki­mäs­sä uusia kil­pai­li­joi­ta, nii­tä ei halut­tai­si hyväk­syä teko­syi­hin vedo­ten kos­ka vakio­pe­lu­rei­den sul­le-mul­le ‑leik­ki meni­si sekai­sin (Eiran­ran­ta).

  42. Simo Mele­nius: Syr­jäi­syy­del­lä tar­koi­tet­ta­neen täs­sä on sitä, että alu­eel­la ei ole paik­ko­ja, jos­sa ihmi­set haluai­si­vat oleil­la ja että alu­eel­la ei hen­gai­le ketään muu­ta kuin pakos­ta, eli kos­ka kaup­pa, työ, tai kotiovi.

    Ai siis että Kata­ja­no­kal­la tai Käpy­läs­sä kotin­sa tai työn­sä lähel­lä olei­le­va, hen­gai­le­va ja shop­pai­le­va on sel­lai­nen mene­vä ja moder­ni hips­te­ri, ja Espoon kes­kuk­ses­sa kotin­sa tai työn­sä lähel­lä olei­le­va, hen­gai­le­va ja shop­pai­le­va on onne­ton ja jou­tu­nut syr­jäi­seen paik­kaan, kos­ka pakos­ta kaup­pa, työ tai kotio­vi… just.

    Jat­ka­kaa, tätä on haus­ka katsella!

    (Sivu­men­nen sanot­tu­na, Puna­vuo­ri oli jos­kus syr­jäi­nen, köy­hä ja hie­man arve­lut­ta­va alue, jos­sa asu­mi­nen oli joten­kin vähän nöy­ryyt­tä­vää. Nyt se on pop. Arve­len, että saman­lai­nen kehi­tys on edes­sä Espoon kes­kuk­sen alu­eel­la eli Kirk­ko­jär­vel­lä, Muu­ra­las­sa, Tuo­ma­ri­las­sa. Vink­ki­nä niil­le, joil­la on pätäk­kää sijoit­taa asuntoihin.)

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muc­hen on oikein hyvä mal­li. Kes­kus­taan pää­see, mut­ta kes­kus­tan läpi ei voi ajaa. Kes­kus­ta on jaet­tu sek­to­rei­de­hin, jois­ta ei toi­ses­ta voi ajaa toi­seen. Näin alue on saa­vu­tet­ta­vis­sa, mut­ta sii­tä ei muo­dos­tu liikennehelvettiä.

    Münc­he­nin sisim­män kehä­tien hal­kai­si­ja on rei­lu 1000–1500 met­riä. Hel­sin­gis­sä kes­kus­tan jaka­mi­nen samal­la lail­la sek­to­rei­hin kävi­si teke­mäl­lä Kai­vo­ka­dus­ta jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu ja kat­kai­se­mal­la Mans­ku Sokok­sen edestä.

  44. KariS: Samal­la taval­la Hel­sin­ki ei halua kaa­voit­taa muil­le maa­no­mis­ta­jil­le kuin itsel­leen. Se näh­tii mm Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa. Yksi­tyi­set maat suo­jel­tiin, kau­pun­gin maat kaa­voi­tet­tiin rakennusmaaksi.

    Eihän se niin men­nyt: jos yksi­tyi­nen omis­taa alu­een hel­men eli itse Kruu­nu­vuo­ren ja kau­pun­ki omis­taa (pää­osat) van­hois­ta öljy­säi­liö­alueis­ta, niin kan­nat­taa aina­kin het­ken miet­tiä, mikä oikees­ti rat­kai­si kaavoituksen. 

    Jos kau­an sit­ten oli hank­ki­nut luon­toar­vok­kaan alu­een aja­tuk­se­na saa­da se jos­kus raken­nus­maak­si, niin aika ja ylei­nen mie­li­pi­de tai­si­vat vain teh­dä han­kin­nas­ta virheinvestoinnin.

  45. R. Silf­ver­berg: Työi­käi­sil­lä ihmi­sil­lä on vapaa-aika rajoitettua. 

    Sik­si­pä monet lap­si­per­heet eivät oikein kek­si, mitä hel*ttiä teki­si­vät sil­lä Hel­sin­gin kes­kus­tan pal­ve­lu­tar­jon­nal­la kun ei muu­ten­kaan ker­keä teh­dä mitään. Kos­ka sen­si­jaan asu­mis­ti­las­ta on aina hyö­tyä, muut­ta­vat kauemmas. 

    Mikä ihme täs­sä on niin vai­kea­ta ymmärtää? 

    Itse olen vii­mei­sen 10v aika­na läh­te­nyt liik­keel­le ydin­kes­kus­tas­ta ja muut­ta­nut parin vuo­den välein kokoa­jan kau­em­mak­si ja joka ker­ta entis­tä suu­rem­paan asun­toon. Mik­si­kö? No sik­si että arvos­tuk­se­ni kes­kus­tan parem­pia pal­ve­lui­ta koh­taan suh­tees­sa asuin­pin­ta-alaan on muut­tu­nut elä­män­ti­lan­teen muu­tos­ten takia aika radi­kaa­lis­ti asu­mi­sa­lan hyväksi. 

    (asun kas­vu­kes­kuk­ses­sa, ei pks)

  46. Vähem­män elä­vää kes­kus­taa vpoi ihail­la vaik­ka Pasi­las­sa. Pöäi­vi­sin viras­tois­sa on kyl­lä run­saas­ti ihmi­siä, jul­ki­si­na pal­ve­lui­na kir­jas­to, uima­hal­li ja veldoromi (!).
    Sil­ti ilal­la kuol­lut­ta kuin mikä ja pal­ve­lut kioskiluokkaa.

    Alvar Aal­to tuho­si suo­ma­lai­sen rakent­mi­sen ja kau­pun­ki­suun­ni­tet­lun funk­tio­naa­li­suu­del­la, no, siis hänen pöl­höt seu­raa­jan­sa tuho­si­vat. Ei fun­tio­naa­li­nen viras­to­kes­kit­ty­mä tuo mitään elä­vyyt­tä. Ark­ki­teh­tuu­rin ja kau­pun­ki­suun­ni­tet­lun ideoil­la syn­tyy enem­pi iso ome­na kes­kus­to­ja, sel­lai­sia vähän teo­reet­ti­sia epäviihtyvyyksiä.

    Kes­kus­tas­ta tekee kes­kus­tan 24/7 akti­vi­tee­tit, päi­väl­lä toi­mis­to­työ­tä, illal­la viih­de-elä­mää ja kau­paa sii­nä samal­la. Lisäk­si tar­vi­taan asujiakin.

    Jää­kiek­ko­hal­li­sen suh­teen nykyi­nen hyvä idea on raken­taa ne kau­pun­gin kes­kus­taan, hyvien yhteyk­sien var­re­lel vaik­ka met­ro­lin­jo­jen sol­ku­koh­taan. Suur­hal­lin ravin­to­lat ja muut liik­keet ovat tapah­tu­mien ulko­puo­lel­la suun­nat­tu pai­ka­lal liik­ku­vil­le ja vain pelin ja mui­den tapah­tu­mien ilta-aikaan sei­nät ovat kiin­ni. Siis Aal­to-kou­lu­kun­na kuhis­te­le­ma hybri­di­hir­viö, joka hou­ku­ta­ta käy­mään ja tehos­taa tilo­jen tuottoa.

    Suo­mes­sa jok­seen­kin kaik­ki kau­pun­git kap­pa­le­vat kes­kus­to­jen­sa säi­lyt­tä­mi­ses­sä elä­vi­nä pal­ve­lu­kes­kuk­si­na. No, kun­na­lis­vaa­li­kam­pan­joi­den rahoi­tus hoi­tuu lähiö­mar­ket­tien rahoit­ta­jien kaut­ta pal­jon luon­te­vam­min eikä äänes­tä­jä podin tar­vit­ta­via vastapalveluksia.

  47. Tom­mi Uscha­nov: Eli “hyvät jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det” = “ei syr­jäs­sä”. Jos jää Espoon junas­ta pois jo jos­sain Mäk­ky­läs­sä tai Koi­vu­ho­vis­sa, niin se muut­tuu heti auto­maat­ti­ses­ti väri­va­loa syk­ki­väk­si urbaa­nik­si kes­kuk­sek­si, kos­ka sin­ne pää­si junalla?

    Ei kai kukaan nyt ole täs­sä kes­kus­te­lus­sa väit­tä­nyt, että se, että johon­kin paik­kaan pää­see jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täen, tar­koit­taa jo yksis­tään auto­maat­ti­ses­ti, että tämä paik­ka on viih­tyi­sä ja vetovoimainen?

    Väi­te oli “syr­jäi­nen lähiö” ja kri­tiik­ki että on ehkä ankea­kin lähiö, mut­tei syr­jäi­nen. Syr­jäi­nen ehkä jos­tain Skat­tal­ta kat­soen, kun siel­tä kes­tää pääs­tä yhtä kau­an lähi­ju­naan, kun mitä junal­la sit­ten sin­ne “syr­jään”.

  48. Pek­ka Tai­pa­le:
    (Sivu­men­nen sanot­tu­na, Puna­vuo­ri oli jos­kus syr­jäi­nen, köy­hä ja hie­man arve­lut­ta­va alue, jos­sa asu­mi­nen oli joten­kin vähän nöy­ryyt­tä­vää. Nyt se on pop. Arve­len, että saman­lai­nen kehi­tys on edes­sä Espoon kes­kuk­sen alu­eel­la eli Kirk­ko­jär­vel­lä, Muu­ra­las­sa, Tuo­ma­ri­las­sa. Vink­ki­nä niil­le, joil­la on pätäk­kää sijoit­taa asuntoihin.) 

    Kukas sen nyt sanoi­kaan, et tar­vi­taan vain 100 mil­joo­naa tai sata vuotta…
    Kun itse asuin Kirk­ko­jär­vel­lä ja kävin kou­lua Kauklah­des­sa, niin kum­mas­sa­kaan ei ollut mitään mui­ta pal­ve­lui­ta kuin viras­tot. Oli­si­kin mie­len­kiin­tois­ta kuul­la mit­kä pal­ve­lut ja akti­vi­tee­tit teke­vät Kök­ke­lis­tä nyky­ään niin pal­jon “elä­vem­män”?

  49. Tom­mi Uscha­nov: Ei kai kukaan nyt ole täs­sä kes­kus­te­lus­sa väit­tä­nyt, että se, että johon­kin paik­kaan pää­see jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täen, tar­koit­taa jo yksis­tään auto­maat­ti­ses­ti, että tämä paik­ka on viih­tyi­sä ja vetovoimainen?

    Tämän blo­gi­kir­joi­tuk­sen otsik­ko on “Jouk­ko­lii­ken­ne tekee kes­kus­tas­ta vetovoimaisen”.

    Mut­ta ehkä se sit­ten kui­ten­kin tar­koit­taa jotain sel­lais­ta, että jouk­ko­lii­ken­ne ei ole­kaan ollen­kaan mer­kit­tä­vä teki­jä veto­voi­mai­suu­dens­sa, vaan veto­voi­man aiheut­taa­kin jokin fysii­kan lake­ja uhmaa­va ylem­myy­den­tun­non sin­gu­la­ri­teet­ti tahi muu jumalhiukkanen.

    1. Pek­ka Taipale.
      Ei kai kukaan kuvit­te­le, että vetä­mäl­lä rau­ta­tie­yh­teys kes­kel­le pre­ri­aa, täs­tä ase­mas­ta tuli­si joten­kin cve­to­voi­mai­nen. Otsi­kon oli­si voi­nut kir­joit­taa niin­kin, että auto­pai­not­tei­nen lii­ken­ne­po­li­tiik­ka tuho­aa kau­pun­gin keskustan.

  50. Jep: Sik­si­pä monet lap­si­per­heet eivät oikein kek­si, mitä hel*ttiä teki­si­vät sil­lä Hel­sin­gin kes­kus­tan pal­ve­lu­tar­jon­nal­la kun ei muu­ten­kaan ker­keä teh­dä mitään. Kos­ka sen­si­jaan asu­mis­ti­las­ta on aina hyö­tyä, muut­ta­vat kau­em­mas. Mikä ihme täs­sä on niin vai­kea­ta ymmärtää? 

    Sen takia kau­pun­kien lie­peil­lä on lähiöi­tä, täyn­nä sekä ker­ros- että pien­ta­lo­ja että lap­si­per­heet löy­tä­vät itsel­leen sopi­van kodin. Sei­tä minä taas en ymmär­rä mik­si lähiöi­tä pide­tään niin epä­muo­dik­kai­na nyky­ään, että lap­si­per­heet pake­ne­vat niis­tä kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän maal­le. Sil­loi­han ollaan etääl­lä kai­kis­ta pal­ve­luis­ta ja täy­sin riip­pu­vai­sia autos­ta. Tyy­pil­li­ses­sä hyvin varus­tel­lus­sa lähiös­sä per­hee­seen riit­tää yksi auto, eikä sil­lä tar­vit­se kaik­kia mat­ko­ja tehdä.

  51. Pek­ka Tai­pa­le: Ai siis että Kata­ja­no­kal­la tai Käpy­läs­sä kotin­sa tai työn­sä lähel­lä olei­le­va, hen­gai­le­va ja shop­pai­le­va on sel­lai­nen mene­vä ja moder­ni hips­te­ri, ja Espoon kes­kuk­ses­sa kotin­sa tai työn­sä lähel­lä olei­le­va, hen­gai­le­va ja shop­pai­le­va on onne­ton ja jou­tu­nut syr­jäi­seen paik­kaan, kos­ka pakos­ta kaup­pa, työ tai kotio­vi… just. 

    Mihin­kä­hän pos­tauk­seen vas­ta­sit? En oikein tun­nis­ta omak­se­ni lai­naa­mia­si lauseita.

    Käpy­lä on syr­jäi­sem­pi kuin Kal­lio. Espoon kes­kus on sil­ti vie­lä pal­jon syr­jäi­sem­pi. Olen Espoon kes­kuk­sen läpi kul­ke­nut mon­ta ker­taa autol­la, junal­la ja fil­la­ril­la. Ei siel­lä kos­kaan kukaan olei­le: joku vali­koi­tu­nut jouk­ko saat­taa viet­tää aikaan­sa beto­nin kes­kel­lä, mut­ta ei siel­lä ole min­kään­lais­ta katue­lä­mää, kun ei siel­lä ole kau­pun­kia eikä kau­pun­ki­ka­tu­ja. Käpy­läs­sä on jon­kin ver­ran, mut­ta vain mur­to osa sii­tä, mitä muu­ta­maa kilo­met­riä lähem­pä­nä keskustaa.

    Asuin Län­si-Pasi­las­sa mon­ta vuot­ta: sekin on kovin syr­jäi­nen, vaik­ka rai­tio­tie kul­kee sen läpi. Paik­ka on ihan kuol­lut suu­rim­man osan päi­vää, pait­si aamul­la, kun ihmi­set tulevat/lähtevät töi­hin ja teke­vät ja ilta­päi­väl­lä, kun teke­vät saman siir­ty­män toi­seen suun­taan. Eli kodin tai työ­pai­kan tai kau­pan ovi tuo ihmi­set kaduil­le, eikä juu­ri muu ja kukaan ei “vain olei­le” siel­lä. Hel­sin­gis­sä on kui­ten­kin pal­jon aluei­ta, jot­ka eivät ole syrjäisiä—Espoossa taas syr­jäi­siä paik­ko­ja on val­tao­sa. Lep­pä­vaa­ra lie­nee suu­rim­pia kau­pun­ki­mai­sia aluei­ta Espoos­sa, mut­ta sekin on var­sin syr­jäi­nen ver­rat­tu­na vaik­ka vaan Tik­ku­ri­laan­kin. Ei siel­lä ilta-aikaan lii­ku moni­kaan, kadut ovat pää­osin tyh­jiä ihmisistä.

  52. JTS:
    Alvar Aal­to tuho­si suo­ma­lai­sen rakent­mi­sen ja kau­pun­ki­suun­ni­tet­lun funk­tio­naa­li­suu­del­la, no, siis hänen pöl­höt seu­raa­jan­sa tuhosivat. 

    Otto-Iiva­ri Meur­man ei ollut seu­raa­ja vaan aika­lai­nen. Hän oli se ase­ma­kaa­va­gu­ru ja poly­tee­kin ase­ma­kaa­va­pro­fes­so­ri joka kou­lut­ti lähiöi­den suun­nit­te­li­ja­pol­ven ja jon­ka Ase­ma­kaa­vaop­pi toi­mi lähiö­suun­nit­te­li­joi­den raamattuna.

  53. R. Silf­ver­berg:Sei­tä minä taas en ymmär­rä mik­si lähiöi­tä pide­tään niin epä­muo­dik­kai­na nyky­ään, että lap­si­per­heet pake­ne­vat niis­tä kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän maal­le. Sil­loi­han ollaan etääl­lä kai­kis­ta pal­ve­luis­ta ja täy­sin riip­pu­vai­sia autosta. 

    Aina­kin Oulun seu­dul­la siel­lä ympä­rys­kun­nis­sa on yksin­ker­tai­ses­ti ääret­tö­män pal­jon halvempaa. 

    Esi­merk­ki todel­li­ses­ta elmästä:
    7 km kes­kus­tas­ta 79 m² riva­ri on 5% hal­vem­pi kuin 10 km kau­em­pa­na ole­va 140 m² sama­ni­käi­sen pari­ta­lo. Mikä­li täm­möi­ses­sä tapauk­ses­sa lii­ken­neyh­tey­det jom­man­kum­man työ­pai­kal­le on edes suu­nil­leen samaa tasoa kuin lähiös­tä (ja hel­pos­ti­kin näin, aina­kin Oulus­sa!), niin ei kai sitä tar­vit­se pal­joa ihme­tel­lä, mik­si nii­hin kehys­kun­tien asun­toi­hin löy­tyy aina asukkaat? 

    Neliö­hin­to­jen ero­tus on tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa ihan jär­kyt­tä­vä kehys­kun­nan hyväk­si ja työ­mat­kaan tulee moot­to­ri­tien ansios­ta vain 10 minuut­tia lisää.

    1. Neliö­hin­to­jen ero­tus on tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa ihan jär­kyt­tä­vä kehys­kun­nan hyväk­si ja työ­mat­kaan tulee moot­to­ri­tien ansios­ta vain 10 minuut­tia lisää. 

      Tämä tekee kuu­kau­des­sa 30 tun­tia, jos työs­sä käy­viä on kak­si. Jos arvos­taa aikaan­sa 10 euroa/tunti, ero on 300 euroa, mihin tie­tys­ti tulee se auto, joka kuu­lem­ma mak­saa 45 sent­tiä jokai­sel­ta kilo­met­ril­tä. Hyvin­kin kan­nat­taa mak­saa kuu­kau­des­sa 400 euroa kuus­sa enem­män asun­nos­ta lähem­pä­nä, mikä myyn­ti­hin­ta­na on ehkä sata­tu­hat­ta euroa. Sik­si asun­not lähem­pä­nä ovat kalliimpia.

  54. R. Silf­ver­berg: Sei­tä minä taas en ymmär­rä mik­si lähiöi­tä pide­tään niin epä­muo­dik­kai­na nyky­ään, että lap­si­per­heet pake­ne­vat niis­tä kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän maal­le. Sil­loi­han ollaan etääl­lä kai­kis­ta pal­ve­luis­ta ja täy­sin riip­pu­vai­sia autosta.

    Suo­mes­sa kau­pun­kis­tu­mi­nen on tapah­tu­nut niin nopeas­ti, että kult­tuu­ri ja elä­män­ta­pa eivät ole ehti­neet seu­ra­ta kehi­tyk­sen muka­na. Sik­si tääl­lä arvos­te­taan niin pal­jon yksi­tyi­sau­toi­lua ja omis­tusa­su­mis­ta. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, joka perus­tuu agraa­riyh­teis­kun­nan arvoi­hin, ei kui­ten­kaan vaan toimi.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos arvos­taa aikaan­sa 10 euroa/tunti…

    Omal­la arvos­tuk­sel­la ei kui­ten­kaan saa tie­nat­tua nii­tä kon­kreet­ti­sia lisäeu­ro­ja jot­ka parem­pi sijain­ti mak­saa vaan se edel­lyt­tää sääs­te­tyn ajan käyt­tä­mis­tä ylitöihin. 

    Jot­ka eivät kai­kis­sa työ­suh­teis­sa ole vält­tä­mät­tä mah­dol­li­sia eikä sil­loin­kaan vero­tuk­sel­li­ses­ti kau­hean kannattavia.

    Itse­kin toki olen las­ke­nut juu­ri noi­ta teo­reet­ti­sia ansion­me­ne­tyk­siä sil­loin kun jou­duin viet­tä­mään päi­vit­täin pari tun­tia hel­sin­ki­läi­ses­sä jouk­ko­li­ken­tees­sä (tai oikeas­taan enim­mäk­seen pysä­keil­lä). Vaih­doin työ­paik­kaa, joku muu oli­si ehkä siir­ty­nyt omaan autoon.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Ei kai kukaan kuvit­te­le, että vetä­mäl­lä rau­ta­tie­yh­teys kes­kel­le pre­ri­aa, täs­tä ase­mas­ta tuli­si joten­kin vetovoimainen. 

    Mut­ta mikä tekee Espoon kes­kuk­ses­ta syr­jäi­sen? Heti ase­man vie­res­sä on esim. kol­me ruo­ka­kaup­paa (näis­tä aina­kin yksi vali­koi­mal­taan hyvin moni­puo­li­nen), pos­ti, iso kir­jas­to, usei­ta vaa­te­liik­kei­tä, usei­ta ravin­to­loi­ta (eikä pel­käs­tään mitään räkä­löi­tä, vaan ihan oikei­ta ruo­ka­paik­ko­ja, esim. intia­lai­nen ja kii­na­lai­nen), usei­ta kah­vi­loi­ta, pol­ku­pyö­rä­lii­ke, mon­ta optik­ko­lii­ket­tä, Alko, kam­paa­ji­ja, kun­to­sa­li, pank­ki, kul­ta­se­pän­liik­kei­tä jne. Lisäk­si alle kilo­met­rin käve­ly­mat­kan pääs­sä on esim. ter­veys­kes­kus, uima­hal­li, ala­kou­lu, lukio, musiik­kio­pis­to ja kirk­ko. Mitä vie­lä tar­vit­tai­siin, jot­ta pai­kas­ta saa­tai­siin elä­vä keskus?

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kepa,
    Olet­ko oikeas­ti sitä miel­tä, että Espoon kes­kus on vil­kas ja elä­vä keskus?

    En, mut­ta haluai­sin herät­tää poh­din­taa sii­tä, mik­si se ei ole sitä. Pal­ve­lui­den ja jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien puut­tees­ta ei aina­kaan ole kysymys.

    Tosin en myös­kään pidä Espoon kes­kus­ta niin syr­jäi­se­nä ja kur­ja­na paik­ka­na kuin monet muut tun­tu­vat sitä pitä­vän. Kul­jen itse alu­eel­la vii­koit­tain ja lap­se­ni vie­lä useam­min. Välis­sä tun­tuu sil­tä, että nega­tii­vi­sim­mat käsi­tyk­set alu­ees­ta ovat niil­lä, jot­ka ovat käy­neet siel­lä vii­mek­si mon­ta vuot­ta sitten.

    1. Kepa
      Kau­pun­ki­suun­nit­te­lö­ul­la on mer­ki­tys­tä. Kat­so nyt vaik­ka, mil­lai­nen on Kau­niai­nen ja mil­lai­nen paik­ka on Espoon kes­kus. Espoon kes­kuk­ses­ta jär­jes­tet­tiin oikein ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu, mut­ta sen jäl­keen Espoon päät­tä­jät vähän muok­kai­si­vat voit­ta­nut­ta ehdo­tus­ta talou­del­li­ses­ti edul­li­sem­mak­si. Sii­han paik­kaan oli­si voi­nut raken­taa todel­li­sen hel­men, pal­jon Kau­niai­sia parem­man, mut­ta raken­net­tiin mitä rakennettiin.
      Espoon kes­kuk­sen puo­lus­tuk­sek­si voi­daan sanoa, että se raken­net­tiin beto­ni­bru­ta­lis­min aika­na, jol­loin teh­tiin pää­asias­sa vain huo­noa. Aika hir­veäl­tä näyt­tää myös myö­hem­min raken­net­tu Lep­pä­vaa­ra, kun muis­te­lee, mitä Espoon kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan ark­ki­teh­dit sii­hen esit­ti­vät ja mil­lai­sek­si se sit­ten vir­ka­mies­joh­don ja/tai poliit­ti­sen joh­don siu­nauk­sel­la “deve­lo­pe­rien” käsit­te­lys­sä käsit­te­lys­sä muuttui.
      En siis miten­kään ytri­tä väit­tä, ettei Hel­sin­gis­sä oli­si teh­ty Meri­ha­kaa ja Itä-Pasi­laa ja ettei­kö myös Ruo­ho­lah­ti oli­si osoi­tus mene­te­tys­tä mahdollisuudesta.

  58. Sen takia kau­pun­kien lie­peil­lä on lähiöi­tä, täyn­nä sekä ker­ros- että pien­ta­lo­ja että lap­si­per­heet löy­tä­vät itsel­leen sopi­van kodin. Sei­tä minä taas en ymmär­rä mik­si lähiöi­tä pide­tään niin epä­muo­dik­kai­na nyky­ään, että lap­si­per­heet pake­ne­vat niis­tä kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän maal­le. Sil­loi­han ollaan etääl­lä kai­kis­ta pal­ve­luis­ta ja täy­sin riip­pu­vai­sia autos­ta. Tyy­pil­li­ses­sä hyvin varus­tel­lus­sa lähiös­sä per­hee­seen riit­tää yksi auto, eikä sil­lä tar­vit­se kaik­kia mat­ko­ja tehdä.”

    Lähiöt eivät ole kos­kaan olleet muo­dik­kai­ta. Ne ovat aina olleet ankei­ta, eikä kukaan ole kos­kaan halun­nut niis­sä asua. Nämä asu­mis­ko­neet, jot­ka yhdis­tä­vät maa­lai­suu­den ja kau­pun­ki­lai­suu­den huo­not puo­let, raken­net­tiin yhdel­le suku­pol­vel­le kun oli kii­rees­sä pak­ko, ja ne oli­si pitä­nyt vetää tak­ti­sel­la ydin­a­seel­la sileäk­si jo vuo­si­kym­men sitten.

    Viih­tyi­siä esi­kau­pun­ke­ja raken­net­tiin vie­lä 1950-luvul­la. Nii­tä ei kut­su­ta lähiöiksi.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä tekee kuu­kau­des­sa 30 tun­tia, jos työs­sä käy­viä on kak­si. Jos arvos­taa aikaan­sa 10 euroa/tunti, ero on 300 euroa mihin tie­tys­ti tulee se auto, joka kuu­lem­ma mak­saa 45 sent­tiä jokai­sel­ta kilometriltä. 

    1. Vero­tus puo­lit­taa kes­ki­tu­loi­sen paris­kun­nan kol­me hunttia

    2. Mar­gi­naa­lil­la autoi­lu ei mak­sa noin pal­joa. Lähiös­sä­kin on pak­ko omis­taa auto.

    3. Kehys­kun­nas­sa on 60 m² lisä­ne­liön lisäk­si pal­jon suu­rem­pi ja lap­si­tur­val­li­sem­pi piha sekä leik­ki­mök­ki. Kou­lu ja päi­vä­ko­ti ovat sil­ti usein käve­ly tai pyö­räi­ly­mat­kan päässä.

    4. useam­man kuin yhden lap­sen per­hees­sä toi­nen van­hem­mis­ta on usein vuo­sia koto­na, tämä puo­lit­taa työ­mat­ka-ajan lisääntymisen. 

    5. pank­ki ei huo­mioi työ­mat­ka-ajan sääs­tö­tu­loa eikä sitä yleen­sä saa muun­net­tua palk­ka­tu­lok­si, ts. kes­kus­ta-asun­toon ei edes saa vas­taa­vaa määrää
    rahoitusta 

    Kun ote­taan huo­mioon vero­tus ja koto­na ole­va äiti, työ­mat­kal­le voi las­kea vain 75e/kk. Sil­lä ei osta edes las­ken­nal­li­ses­ti kovin­kaan pal­jon kal­liim­paa asuntoa.

    Mikä­li kes­kus­to­jen asun­not mak­sai­si­vat saman ver­ran kuin kehys­kun­nis­sa ja tar­joai­si­vat kes­kus­tan pal­ve­lu­jen lisäk­si kehys­kun­tien tai edes lähiöi­den edut (enem­män tilaa), niin valin­ta oli­si aika iisi kes­kus­tan hyväksi.

    Myön­nän että monet ihmi­set eivät ota tuo­ta mat­ka-aikaa huo­mioon las­kel­mis­saan. Mut­ta eivät ihmi­set mie­les­tä­ni ota tar­peek­si mat­ka-aikaa huo­mioon edes kau­pun­gin sisäl­lä muut­taes­saan, vaan saat­ta­vat muut­taa kau­pun­gin vää­räl­lä puo­lel­la ole­vaan lähi­öön tai jopa kau­pun­gin ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la ihan vää­räl­le reu­nal­le kos­ka asun­to muu­ten sopi tarpeeseen.

    1. 2. Mar­gi­naa­lil­la autoi­lu ei mak­sa noin pal­joa. Lähiös­sä­kin on pak­ko omis­taa auto.

      Tämän saa var­maan­kin liit­tää kes­kus­te­luun kilometrikorvauksista.

  60. Minus­ta Vih­reät sahaa­vat omaa oksaan­sa, kun hal­vek­si­vat lähiöelämää. 

    Suu­rin osa pää­kau­pun­ki­seu­dun väes­tös­tä asuu muu­al­la kuin Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja ihan tyy­ty­väi­si­nä omis­sa tur­val­li­sis­sa kylis­sään, joi­ta myös lähiöik­si kut­su­taan. Niis­sä on yleen­sä hyvät lähi­pal­ve­lut, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat hel­pon arjen. 

    Itse asias­sa alu­eel­li­set kaup­pa­kes­kuk­set ovat hyviä paik­ko­ja tut­tu­jen tapaa­mi­seen — näin aina­kin mei­dän kyläl­lä, joka ei ole kau­ka­na kan­ta­kau­pun­gis­ta, mut­ta jos­sa on kaik­ki, mitä joka päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä tar­vi­taan. Hyvin har­voin tulee läh­det­tyä kes­kus­taan ja aina siel­tä on kii­re kotiin.

  61. Sylt­ty: Aina­kin Oulun seu­dul­la siel­lä ympä­rys­kun­nis­sa on yksin­ker­tai­ses­ti ääret­tö­män pal­jon hal­vem­paa. Esi­merk­ki todel­li­ses­ta elmästä:7 km kes­kus­tas­ta 79 m² riva­ri on 5% hal­vem­pi kuin 10 km kau­em­pa­na ole­va 140 m² sama­ni­käi­sen pari­ta­lo. Mikä­li täm­möi­ses­sä tapauk­ses­sa lii­ken­neyh­tey­det jom­man­kum­man työ­pai­kal­le on edes suu­nil­leen samaa tasoa kuin lähiös­tä (ja hel­pos­ti­kin näin, aina­kin Oulus­sa!), niin ei kai sitä tar­vit­se pal­joa ihme­tel­lä, mik­si nii­hin kehys­kun­tien asun­toi­hin löy­tyy aina asukkaat? 

    Oulu nyt on sen ver­ran pie­nem­pi kau­pun­ki kuin Hel­sin­ki ettei voi oikein ver­ra­ta. Hel­sin­gin seu­dul­la on men­tä­vä pal­jon kau­em­mas kun 10 km kau­em­mas että sai­si koh­tuu­kun­toi­sen asun­non tai ok-talon jos­sa kak­sin ver­roin asuin­pin­ta-alaa samaan hin­taan, kuin rivi- tai ker­ros­ta­lo­kol­mios­sa kehä­kol­mo­sen sisäpuolelta.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kepa,Oletko oikeas­ti sitä miel­tä, että Espoon kes­kus on vil­kas ja elä­vä keskus?

    Espoon kes­kuk­ses­ta on mie­li­pi­tei­tä joka läh­töön mut­ta en kyl­lä luon­neh­ti­si sitä hil­jai­sek­si. Vähän kau­ka­na se on, mut­ta se on nime­no­maan elä­vä ja vil­kas, mut­ta kos­ka väes­tös­tä nin suu­ri osa on mui­ta kuin supi­suo­ma­lai­sia niin sitä ei kai sit­ten lasketa 😀

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämän saa var­maan­kin liit­tää kes­kus­te­luun kilometrikorvauksista. 

    Peri­aat­tees­sa oikeu­den­mu­kais­ten km-kor­vaus­ten kans­sa pitäi­si aina kat­soa, onko hen­ki­lö hank­ki­nut auton työn takia. Jos on, sil­loin pitäi­si käyt­tää kes­ki­mää­räis­tä kus­tan­nus­ta. Jos ei, niin mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ta. Jos työn takia auto on kal­liim­pi kuin nor­maa­lis­ti, sil­loin tämä­kin pitäi­si huo­mioi­da. Esi­mer­kik­si kaup­pa­rat­sul­le voi­si muu­ten ihan hyvin kel­va­ta Ford Ka, mut­ta työn takia se ei kyl­lä miten­kään käy päin­sä, niin­pä tuo Ford Ka:n ja kaup­pa­rat­sun auton ero­tus pitäi­si mak­saa km-korvauksina.

    Kos­ka tämä on täy­sin mah­do­ton­ta, pitää minun mie­les­tä­ni km-korauk­sen pitää men­nä kes­ki­mää­räis­ten kus­tan­nus­ten mukaan. Sitä­pait­si jos auto­ton vuor­kaa auton fir­man piik­kiin, ei se vuo­kra­kaan mar­gi­naa­li­ki­lo­met­rien mukaan mene.

    Itse olen hank­ki­nut ensim­mäi­sen auto­ni vain ja ainoas­taan työn takia. Niin­pä olen sitä miel­tä että km-kor­vauk­sis­sa kes­ki­mää­räi­nen kor­vaus on se oikea taso.

  64. Hel­sin­ki on aset­ta­nut tavoit­teek­si raken­taa kau­pun­kia, jos­sa voi hyvin asua ilman autoa. Tämä onkin val­tao­sal­le asuk­kais­ta mah­dol­lis­ta. Jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii hyvin ja pol­ku­pyö­rän käyt­tö tulee myös vuo­si vuo­del­ta ihan oikeak­si liik­ku­mis­vaih­toeh­dok­si muil­le­kin kuin nuorille. 

    Auto­no­mis­tus on Hel­sin­gis­sä sel­väs­ti muu­ta maa­ta alhai­sem­paa. Auto­no­mis­ta­jat käy­vät työs­sä usein muil­la peleillä.Auto on monel­le vapaa-ajan liik­ku­mis­vä­li­ne eikä sitä oli­si han­kit­tu­kaan työmatkakäyttöön. 

    Suo­ma­lai­seen elä­män­ta­paan kuu­lu­va kak­ko­sa­sun­to — kesä­mök­ki, jon­ka varus­te­ta­soa nos­te­taan tal­via­sut­ta­vak­si yhä laa­jem­min — on auto­si­don­nais­ta elä­män­ta­paa ruok­ki­va. Tilas­to­jen mukaan pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­set ovat kesä­mök­kei­lys­sä­kin muu­ta maa­ta lai­meam­pia, mut­ta hul­vat­to­mat jonot ulos­me­no­teil­le saa­daan kesä­vii­kon­vaih­tei­na aikaan.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Syltty
    Mut­ta se auto­han oli joka tapauk­ses­sa välttämätön. 

    Jos on pak­ko ostaa auto työn takia, niin ei sit­ten ole kyl­lä enää mitään jär­keä asua kes­kus­tas­sa kos­ka jou­tuu pulit­ta­maan mm. park­kee­raa­mi­ses­ta -> muut­to lähiöön. 

    Näin minul­le kävi, ei ollut mitään jär­keä mak­saa kal­lis­ta kes­kus­ta­vuo­kraa sii­tä että pal­ve­lut on lähel­lä ettei tar­vit­se liik­kua mihin­kään ja kui­ten­kin samaan aikaan mak­saa kal­liis­ti autos­ta, että pää­see liik­ku­maan nopeas­ti ja kauas. 

    Niin­pä pak­ko ostaa auto työn takia joh­taa hel­pos­ti muut­ta­mi­seen pois kes­kus­tas­ta. Sit­ten Ode pää­see sano­maan että sul­la on joka­ta­pauk­ses­sa auto. No niin on, kun asu­mi­sa­lu­een valin­taan vai­kut­taa mm juu­ri­kin se, onko autoa vai ei.

  66. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii hyvin ja pol­ku­pyö­rän käyt­tö tulee myös vuo­si vuo­del­ta ihan oikeak­si liik­ku­mis­vaih­toeh­dok­si muil­le­kin kuin nuorille. 

    Kato­taan kun lumet sataa, kuin­ka hyvin fila­roin­ti työ­mat­koil­le taas sopii; “Tuun töi­hin heti kun väy­lät on aurattu”(=ensi viikolla).

  67. toke: Kato­taan kun lumet sataa, kuin­ka hyvin fila­roin­ti työ­mat­koil­le taas sopii; “Tuun töi­hin heti kun väy­lät on aurattu”(=ensi viikolla).

    Hyvin monet kau­pun­ki­lai­set kul­ke­vat jous­ta­vas­ti tilan­teen mukaan kul­ku­vä­li­neen­sä vali­ten. Pyö­räi­lyil­mo­ja riit­tää keväi­sin, kesäi­sin ja syk­syi­sin joka vii­kol­le. Tun­nen monia kes­kus­tas­sa työs­sä kävi­jöi­tä, jot­ka tal­vi­viik­koi­na kul­ke­vat jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja muul­loin val­tao­sin pyö­räl­lä. Yhä useam­pi kul­kee pyö­räl­lä lähes joka päivä.

    Taka­na ovat ajat, jol­loin Hesa­ri kir­joit­ti päi­vit­täin Töö­lös­sä töi­hin pyö­räi­le­väs­tä kirk­ko­her­ra Lau­nik­ses­ta omi­tui­se­na ilmiö­nä. Nyt näkee kes­ki-ikäi­siä ja ikään­ty­nei­tä pil­vin pimein pyö­rä­teil­lä ruuhka-aikoinakin.

    Pyö­rä ja juna ovat kave­rei­ta. Ase­mil­la on sato­ja pyö­riä pysä­köi­tyi­nä, kun nii­tä on käy­tet­ty lii­tyn­tä­mat­kaan. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­ti­lat tuli­si­kin vara­ta voit­to­puo­li­ses­ti polkupyörille.

  68. Oulus­sa aura­taan hyvin lumet pois ja pyö­rä­tiet ovat hyväs­sä kunnossa.

    Tuos­ta huo­li­mat­ta Oulun seu­dun kas­vu ja asu­mi­sen huo­keus perus­tu­vat kehys­kun­tiin, mot­to­ri­tie­hen ja peltomarketteihin.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oulus­sa pyö­räil­lään pal­jon kesät talvet.

    Ket­kä pyö­räi­le­vät kuin­ka pal­jon? Miten Oulun ilmas­to poik­ke­aa Hel­sin­gin ilmas­tost? (esim. luem­tu­lon suh­teen) Ja Oulu on tasais­ta, jos oikein muis­tan, tosin kuin Helsinginniemi…

  70. Oulus­sa pyö­räi­ly onnis­tuu tal­vel­la eri­tyi­ses­ti sik­si, että väy­lät aura­taan. Ja ne väy­lät aura­taan sik­si, että nii­tä käyt­tää niin moni, ettei nii­tä voi­da jät­tää auraa­mat­ta, tai tulee palau­tet­ta ja ruuh­kia (jos pyö­rä­tei­tä ei aura­ta -> pyö­rät siir­ty­vät auto­väy­lil­le). Lisäk­si tääl­lä on tal­vi sen ver­ran pit­kä, että monet rat­si­vat sijoit­taa tal­vi­ren­kai­siin ja kaupunki/alihankkijat aurauskalustoon.

    Oulus­sa pyö­rä­tie­ver­kos­to on hyvä kes­kus­tan ulko­puo­lel­le, ja kes­kus­ta on pie­ni. Lisäk­si tasa­maal­la ete­ne­mi­nen on help­poa myös huo­noil­la pyö­ril­lä, jopa tal­vel­la ja huo­nol­la kelillä.

    Toi­nen syy pyö­räi­lyn suo­sioon on että Oulus­sa ei ole jul­kis­ta lii­ken­net­tä samas­sa mer­ki­tyk­ses­sä kuin Hel­sin­gis­sä. Asia joku tai­si tut­kia, ja tulos oli että ruuh­ka-aikaan Oulus­sa on muu­ta­mia pysäk­ke­jä, joi­den lähei­syy­des­sä pal­ve­lu­ta­so ei ole sur­kea (oma tulkintani).

  71. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Pyö­rä ja juna ovat kave­rei­ta. Ase­mil­la on sato­ja pyö­riä pysä­köi­tyi­nä, kun nii­tä on käy­tet­ty lii­tyn­tä­mat­kaan. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­ti­lat tuli­si­kin vara­ta voit­to­puo­li­ses­ti polkupyörille. 

    Pait­si sil­loin kun pyö­rä pitäis saa­da junaan, kos­ka jom­mas­sa kum­mas­sa pääs­sä juna­mat­kaa jul­ki­nen toi­mii lii­an hitaas­ti ja kävel­len menee lii­kaa aikaa.

    1. Ams­ter­da­miss­sa, jos­sa pyö­rä — juna — pyö­rä mat­kus­ta­mis­ta har­joi­te­taan hyvin pal­jon, ihmi­sil­lä on kak­si pyö­rää. Pää­rau­ta­tie­a­se­mal­la on kol­mi­ker­rok­si­nen park­ki­ta­lo fil­la­reil­le. Sii­nä oli tuhan­sia pyöriä.

  72. toke: Pait­si sil­loin kun pyö­rä pitäis saa­da junaan, kos­ka jom­mas­sa kum­mas­sa pääs­sä juna­mat­kaa jul­ki­nen toi­mii lii­an hitaas­ti ja kävel­len menee lii­kaa aikaa.

    Kau­pun­ki­pyö­rä on tulos­sa, ei pie­ni­muo­toi­se­na kokei­lu­na vaan suu­ris­kaa­lai­se­na kau­pun­ki­lii­ken­teen perus­muo­to­na. Mai­nos­tu­lo­poh­ja ei kau­aa pys­ty laa­jen­ta­mis­ta rahoit­ta­maan, mut­ta kun kult­tuu­ri­kyn­nys on yli­tet­ty, rahoi­tus ei ole ongelma. 

    Mm näin tuo­hon ongel­maan saa­daan apua. Ase­mien perus­va­rus­tuk­se­na on jat­kos­sa kor­kea­ta­soi­nen pyö­rä­park­ki, joka osit­tain toi­mii kaupunkipyöräkonseptilla. 

    Nyt oli­si syy­tä kat­sel­la niil­le hyvät pai­kat ja jär­jes­tää kan­sain­vä­li­nen suun­nit­te­lu­kil­pai­lu perus­mal­lien löytämiseksi.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ams­ter­da­miss­sa, jos­sa pyö­rä – juna – pyö­rä mat­kus­ta­mis­ta har­joi­te­taan hyvin pal­jon, ihmi­sil­lä on kak­si pyö­rää. Pää­rau­ta­tie­a­se­mal­la on kol­mi­ker­rok­si­nen park­ki­ta­lo fil­la­reil­le. Sii­nä oli tuhan­sia pyöriä.

    Täs olis tosi pal­jon tosi hyvää ide­aa, jos toteu­te­taan hyvin ja yhdis­te­tään kaupunkipyöräkonseptiin.
    Uskoi­sin monen hyl­ki­vän autoi­lua jo pel­kän ben­san hin­nan takia, jos vaan vaih­toeh­to oli­si olemassa.
    Eli lukit­ta­via fil­la­ri­laa­ti­koi­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le alkuun vaik­ka tuhat ja saman ver­ran kaupunkifillareita.
    Fil­la­ri­laa­ti­kol­le sit­ten päi­vä­vuo­kra, joka las­ku­te­taan vaik­ka sil­lä viro­lai­sel­la hen­ki­lö­kor­til­la, joka toi­mii säh­köi­se­nä hen­ki­löl­li­syy­te­nä noin 30 tär­keim­mäs­sä pivit­täi­ses­sä tilanteessa.
    (Niin ja samal­la vois tiet­ty niil­tä ostaa suo­raan sen säh­köi­sen poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mön­kin koko Suo­meen. Sääs­töä tulis var­maan yli 90%..).

  74. toke: Eli lukit­ta­via fil­la­ri­laa­ti­koi­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le alkuun vaik­ka tuhat ja saman ver­ran kaupunkifillareita

    Mon­ta­ko lukit­ta­vaa fil­la­ri­laa­tik­koa muu­ten menee yhdel­le auton park­ki­pai­kal­le? Kuusi? Täl­löin­hän yhden fil­la­ri­laa­ti­kon hin­ta hui­te­lee haas­ta­vam­mil­la seu­duil­la lähem­pä­nä kym­men­tä­tu­hat­ta euroa, jos pysä­köin­ti­kes­kus­te­lua on usko­mi­nen. Vähin­tään se on vii­si tonnia. 

    Myy­dään­kö nuo laa­ti­kot rau­ta­tie­a­se­mal­la osak­kei­na? Ei hul­lum­pi idea, jos tuo hin­ta niis­tä saadaan.

  75. toke: Eli lukit­ta­via fil­la­ri­laa­ti­koi­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le alkuun vaik­ka tuhat ja saman ver­ran kaupunkifillareita.
    Fil­la­ri­laa­ti­kol­le sit­ten päi­vä­vuo­kra, joka las­ku­te­taan vaik­ka sil­lä viro­lai­sel­la hen­ki­lö­kor­til­la, joka toi­mii sähköisenä
    hen­ki­löl­li­syy­te­nä noin 30 tär­keim­mäs­sä pivit­täi­ses­sä tilanteessa.

    Fil­la­ri­laa­ti­kon päi­vä­vuo­kra voi­daan hoi­taa mat­ka­kor­til­la­kin. Mal­mön kau­pun­ki jär­jes­ti ark­ki­teh­ti­kil­pai­lun fil­la­ri­par­keis­ta ja sai tosi hyviä ehdo­tuk­sia. Yksi oli mm tor­ni­park­ki, jos­sa pyö­rä työn­ne­tään laa­tik­koon ja laa­tik­ko kii­pe­ää sit­ten koloon­sa tor­nis­sa. Autoil­le­han on saman­tyyp­pi­siä toteu­tet­tu ahtai­siin tiloi­hin. Kun tulet nou­ta­maan fil­la­ri­si, voit kän­ny­käl­lä kut­sua sen alas jo lähes­tyes­sä­si tornia.

  76. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Nyt oli­si syy­tä kat­sel­la niil­le hyvät pai­kat ja jär­jes­tää kan­sain­vä­li­nen suun­nit­te­lu­kil­pai­lu perus­mal­lien löytämiseksi.

    Mik­si kek­siä pyö­rää uudes­taan kun Vélib’ on jo tuotannossa ?

    Suo­men ilmas­tos­sa kor­kea­ta­soi­nen pyö­rä­park­ki tar­koit­taa sisä­ti­lo­ja ja suju­vuut­ta eli autoi­lu­ta­son käyt­tö­mu­ka­vuut­ta. Kum­mal­li­suuk­sia kuten Baa­nan integroi­mat­to­muus Pisa­ra-ase­maan ei juu­ri­kaan tar­vi­ta lisää.

  77. Hol­lan­ti­lais­tyyp­pi­siä pyö­rä­park­ke­ja jos raken­tai­si, niin yhden auto­pai­kan tilal­le mah­tui­si 15 — 20 pyö­rää, lisäk­si pyö­rien kul­je­tus pai­koi­tuk­seen vaa­ti­si huo­mat­tas­ti vähem­män tilaa.

    Ei nii­den tie­ten­kään kan­na­ta olla yksit­täi­siä kop­pe­ja jos­sain, vaan sil­lä muu­ta­man tuhan­nen pyö­rän par­kil­la on var­ti­ja ja kame­ra­val­von­ta. Tulee pal­jon hal­vem­mak­si koska:

    1. paik­ko­jen raken­ta­mi­nen on halvempaa
    2. nii­tä paik­ko­ja mah­tuu enemmän.
    3. nii­tä kop­pe­ja jos ei kukaan vah­di, niin mik­si ihmees­sä ne var­kaat ei mur­taus­tui­si niihin?

    Mah­dol­li­nen bonus on että voit vain jät­tää pyö­rän, eikä tar­vi huo­leh­tia sitä edes luk­koon, kun hen­ki­lö­kun­ta hoi­taa sen. Hen­ki­lö­kun­ta myös vaih­taa huo­non ren­kaan tai sää­tää vaih­teet, jos sel­lai­seen on tar­vet­ta. (mak­sua vas­taan tietysti.)

    (lukit­ta­vat kopit voi­si­vat toi­mia jos­sain pie­nil­lä ase­mil­la kau­ka­na kes­kus­tas­ta, jos­sa maa ei ole aivan niin kal­lis­ta eikä paik­ko­ja tar­vi­si niin paljoa.)

    Hol­lan­nis­sa osa nois­ta pyö­rä­par­keis­ta on yhteis­kunn­nan tuke­mia, eli ilmai­sia, osas­sa pitää maksaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.