Tulotasojen eriytyminen kaupunkiseutujen sisällä

14.3.2012 · Aihe: _ 

Yksi osa ja hyvin merkittävä osa kuntauudistuksen tarvetta on kuntien välinen sosiaalinen eriytyminen kaupunkiseuduilla. Tämä näkyy alla olevissa kuvissa, joissa on kuvattu kuntaan muuttaneiden ja kunnasta pois muuttaneiden tulotaso. 
Keskuskuntiin muuttaa pienituloista väkeä ja niistä muuttaa ulos suurituloista. Kehyskunnat vastaavasti keräävät muuttoliikkeen ansiosta suurituloista väkeä. Kehitys on täysin luonnollista. Merkittävä osa hyvätuloisista pyrkii asumaan suurissa omakotitaloissa ja merkittävä osa pienituloisista asuu kerrostaloissa.
Olisi hyvin luonnotonta rakentaa vuokrakerrostalo Pornaisten keskustaan ja aivan tolkutonta alkaa raivata väljiä omakotitontteja keskeltä kaupunkia vaikkapa Helsingin keskuspuistosta. Helsingillä on toki mahdollisuus varata hyvätuloisilla houkuttelevia kerrostalotontteja satamilta vapautuneilta rannoilta, mutta se lisäisi Helsingin sisäistä segregaatiota.

Hyvinvointiyhteiskunta nojaa meillä kuntiin. Ajatuksena on, että kunnissa on rikkaita ja köyhiä suunnilleen samassa suhteessa. Tätä eriytymiskehitystä ei voi pitkään jatkaa. Kaupunkiseuduilla oikea yksikkö tähän vastuunjakoon ei selvästikään ole nykyisen kokoinen kunta vaan työssäkäyntialue. Tämä voidaan tehdä joko yhdistämällä kunnat tai keräämällä verot ja maksamalla terveydenhoidon menot työssäkäyntialueittain.

Miksi veroja ei tasata koko maassa? Tasataankin. Yli 80 prosenttia kunnista saa tosiasiassa verotulonsa valtiolta, noin 3000 euroa asukasta kohden. (Siksi ne yrittävät estää opiskelijoita kirjautumasta opiskelukunnan asukkaiksi.) Omaa rahaa ne saavat vain siltä osin, kun veroprosentti ylittää maan keskiarvon. Kaikilla ei voi ylittää. Ne joilla se alittaa, kärsivät omien asukkaidensa korkeista tuloista! Vain kasvavilla kaupunkiseuduilla omilla verotuloilla on suurempaa merkitystä.

Koko maassa veroja ei olisi oikeudenmukaista tasata, koska kasvavilla kaupunkiseuduilla on korkeampi hinta- ja palkkataso. Nimellisesti kunnilla on isot tulot, mutta ne hupenevat siihen, että pitää maksaa muuta maata korkeampia palkkoja. Se on välttämätöntä asumisen kalleuden vuoksi. Lisäksi kasvu tuottaa paljon menoja, koska pitää rakentaa teitä, metroja, kouluja, terveyskeskuksia ja kaikkea muuta, mitä kasvu tuo mukanaan.

Kommentit

149 Vastausta artikkeliin “Tulotasojen eriytyminen kaupunkiseutujen sisällä”

  1. tpyyluoma kirjoitti 14.3.2012 kello 10:01

    Ehkä on hyvä todeta että tässä on kaksi eri ongelmaa, ja nuo hyvä ja huonotuloiset ovat samoja ihmisiä. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi että ihmisillä on kolme elämänvaihetta, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus.

    Nuorina asutaan, opiskellaan ja tehdään jotain töitäkin keskemmällä. Sitten aikuisina on lapsia, niin tarvitaan tilaa, jolloin muutetaan syrjemmälle. Vanhana kun lapset lähdetään kotoa muutetaan takaisin keskemmälle.

    Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta tässä on ongelma jos keskemmällä ja syrjemmällä on eri julkinen kukkaro. Nuorista ei ole niin kovin paljon menoja, muttei kyllä tulojakaan. Vanhoista tulee paremmin tuloja ja kahta kauheammin menoja. Aikuiset taas tienaavat hyvin, mutta eivät vielä tarvitse kovin paljon kalliita palveluita. Ei ynnää.

    Kaupunkirakenteellinen ongelma on ihan eri asia. Haulikkokaavoituksella se syrjällä on todella syrjässä, esimerkiksi Lopella eikä Tuomarilassa. Tämä on huono asia mm. siksi että juuri kukaan ei halua asua mahdollisimman kaukana ja tuollainen rakenne tulee hyvin kalliiksi. Ja keskemmälläkin on sitten levinnyt semmoiseksi lähiömatoksi, josta puuttuu keskuskaupungin elämä ja lähipalvelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jari Mustonen kirjoitti 14.3.2012 kello 10:13

    Ensinnäkin, käppyräsi ovat todennäköisesti harhaanjohtavia. Piirrä noiden sijaan käyrät, jossa näkyy kuinka paljon kukin muuttava asukas tuottaa tuloja kunnalle ja kuinka paljon hän kuluttaa kunnan palveluja. Luulen, että käppyröistäsi tulee aikalailla toisen näköisiä.

    Toisekseen. Helsinki ei siis voi rakentaa varakkaille asuntoja, koska sisäinen segregaatio. Puheittesi perusteella koko nykyisen kuntajaon ongelma on työssäkäyntialueen sisäinen segregaatio. Ratkaisusi on kuntaliitos. Voisitko selvittää, miten suunnitelit estäväsi sisäisen segregaation Suur-Helsingissä? Espoolaisena olen erittäin kiinnostunut miten olet suunnitellut käyttäväsi uutta suur-kuntaa segregaation poistamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Liian vanha kirjoitti 14.3.2012 kello 10:15

    Metron tulo on näköjään vaikuttanut Espoonkin muuttoliikkeeseen. Köyhäkammoisimmat rebuplikaanit muuttavat nyt pois.

    Muuten tämä kuvo vain vahvistaa tarvetta kuntaremonttiin.Valtion pitäsi vain ottaa voimakkaampi rooli saneeraukseen, kunnissa ei ole kokenutta saneeraukseen perehtynyttä henkilöstöä ja etu menetetään helposti, jos entiset toimintamallit ja organisaatiot jäävät toimimaan uuden organisaation sisälle

    Aina ei oikein ymmärretä , että organisaatiossa on aina useita epäevirallisia organisaatioitaja myöskin nämäkin pitää muuttaa tukemaan tuota pääorganisaatiota

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. insinööri kirjoitti 14.3.2012 kello 10:20

    Nykyiselläkin kuntajaolla asumisen kallleudelle voisi tehdä paljonkin.

    Kaavaprosessin tauloudellisen ohjauksen tarkentaminen ja avoimuuden lisääminen ei maksaisi mitään suhteessa rakennusoikeudesta saataviin tuloihin.

    Kaupunkisuunnittelulautakunta voisi uutta kaavoitushanketta käsiteltäessä tukeutua asuntostrategiaan ja tilata kaavoittajilta tietynhintaista ja määritellyille segmenteille sopivaa asumista.

    Kaavaposessin valmistelussa ja välivaiheissa edellytettäisiin kaava-arkkitehtiä laatimaan realistisia viitesuunnitelmia ja niille kustannusasiantuntija laskee hinnan.

    Esittelijä haastetaan kauniiden kuvien lisäksi argumentoimaan numeraalisilla tavoitteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Taneli kirjoitti 14.3.2012 kello 10:28

    Mielenkiintoisia graafeja. Missä määrin näitä muuttavien tuloeroja voidaan selittää keskuskuntien funktiolla koulutuskeskuksina? Tässä mallissa esimerkiksi Helsingin muuttoliikkeen tulotasojen erot selittyisivät sillä, että sisään tulee köyhiä opiskelijoita kehyskunnista ja ulos siirtyy työelämässä olevia. Kuntien välistä segregoitumista voisi kuvata ehkä selvemmin muuttoliikkeen sijaan kuntalaisten keskituloilla. Niin kuvattuna kuntien erot eivät ehkä ole näin dramaattisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2012 kello 13:22

    Tosin opiskelijat vaihtavat usein kirjansa vasta myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juho Laatu kirjoitti 14.3.2012 kello 10:49

    Vähän taas helsinkipatriootin silmälasien läpi nähtynä. Jos tiivis asuminen on syy siihen, että parempituloiset muuttavat pois, niin hyvä strategia voisi olla asuttaa Helsinkiin 400 000 asukasta lisää, niin varmasti syntyisi oikeus liittää naapurikunnat ja niiden rikkaat asukkaat Helsinkiin. Miksi Helsinki ei rakenna omaa aluettaan viihtyisäksi? Ai niin, onhan Helsinki viihtyisä, koska asuntojen hinnat ovat niin korkeita.

    Asiakohtia kirjoituksessa oli paljon, mutta niin tiukassa ja suuressa vyyhdissä, että on vaikea tarttua yhteenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2012 kello 13:22

    Juho Laatu
    Helsingissä tilanne on niin, että mitä tiiviimmin rakennettu kaupunginosa on, sitä varakkaampaa väeä siellä asuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. spottu kirjoitti 14.3.2012 kello 11:07

    Helsingin tilanne on helposti tasapainotettavissa kaavoittamalla kerrostaloasuntoja hyvätuloisille, ja segregaatiota voi torjua kadottamalla ajalliset etäisyydet niin että pieni- ja keskituloisen työssäkäyvän on mukavampi asua ongelmalähiöissä.

    Ei gentrifikaation tarvitse rajoittua pelkästään kantakaupungin laita-alueisiin.

    Käytännössä tämä tarkoittaisi aika isoa tulonsiirtoa työssäkäyville eli esimerkiksi sekä Pisaraa, silmukkametroa että raidejokeria, mutta sivutuotteena saataisiin edellytykset tiiviille ja toimivalle kaupungille ja parhaassa tapauksessa koko kaupunkirakenteen hajautumistrendi käännettyä kuten näppituntumalta vaikuttaisi toimitilarakentamisessa jo käyneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Heikki L kirjoitti 14.3.2012 kello 11:08

    tpyyluoma:
    Ehkä on hyvä todeta että tässä on kaksi eri ongelmaa, ja nuo hyvä ja huonotuloiset ovat samoja ihmisiä.

    Vähän vielä yksinkertaistaen: Köyhä opiskelija muuttaa keskuskuntaan opiskelemaan. Saa opinnot päätökseen, menee töihin, ja muuttuu hyvätuloiseksi. Sitten alkaa kaipaamaan enemmän tilaa, ja muttaa kehyskuntaan. Olisi kiva kuulla kuinka paljon tämä ilmiö selittää nuo tuloerot sisään- ja ulosmuuttaneiden kesken

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tuomas kirjoitti 14.3.2012 kello 11:11

    tpyyluoma: Ehkä on hyvä todeta että tässä on kaksi eri ongelmaa, ja nuo hyvä ja huonotuloiset ovat samoja ihmisiä. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi että ihmisillä on kolme elämänvaihetta, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus.

    Minä luulen, että Helsingin muuttoliike selittyy paljolti maahanmuuttajista. Keskiluokkainen kantaväestö muuttaa kehyskuntiin ja Helsingin väestönlisäys on maahanmuttajien ansiota.
    Maahanmuuttajien työllistyminen on heikompaa ja nekin jotka työllistyvät ovat matalapalkka-aloilla. Siinä missä helsinkiläinen maahanmuutaja siivoaa tai ajaa bussia, espoolainen maahanmuuttaja työskentelee Nokialla.

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216×303.pdf?MOD=AJPERES

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. mertsi kirjoitti 14.3.2012 kello 12:09

    Siirretään ne yliopistot maaseudulle kuten Gambridge niin tilastot muuttuu päinvastaisiksi. Olen kuullut sanottavan että Tampereella istuu päivittäin koulunpenkillä 70000 henkeä, joten se ei oikeastaan ole kunta vaan suuri valtion rahoilla pyörivä koulutuslaitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. E. Juhani Tenhunen kirjoitti 14.3.2012 kello 12:41

    Ode on omalta osaltaan ollut tekemässä kalliita metropäätöksiä ja hidastamassa joukkoliikennettä pääkaupungissa. Bussien matka-ajat Helsingissä ovat koko ajan kasvaneet. Matka-aika esim. Lauttasaaresta Viikkiin on nykyisin pitempi kuin Kirveskoskelta (Pornaisten kirkonkylä) Viikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juho Laatu kirjoitti 14.3.2012 kello 13:51

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Helsingissä tilanne on niin, että mitä tiiviimmin rakennettu kaupunginosa on, sitä varakkaampaa väeä siellä asuu.

    Ok, korjaan strategiaani. Otetaan 400 000 asukasta lisää, niin rikkat palaavat Helsinkiin, ja kuntaliitokset voidaan unohtaa. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Marko Hamilo kirjoitti 14.3.2012 kello 14:26

    Länsibulevardi ja pilvenpiirtäjiä Koivusaareen, jos lähelle kantakaupunkia halutaan lisää keski- ja hyvätuloisille kelpaavia asuntoja. Onnistuisi nakertamatta virkistysalueita ja samalla jopa vähentämällä meluhaittoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 14.3.2012 kello 14:35

    Tuomas: Minä luulen, että Helsingin muuttoliike selittyy paljolti maahanmuuttajista. Keskiluokkainen kantaväestö muuttaa kehyskuntiin ja Helsingin väestönlisäys on maahanmuttajien ansiota.Maahanmuuttajien työllistyminen on heikompaa ja nekin jotka työllistyvät ovat matalapalkka-aloilla. Siinä missä helsinkiläinen maahanmuutaja siivoaa tai ajaa bussia, espoolainen maahanmuuttaja työskentelee Nokialla.http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216×303.pdf?MOD=AJPERES

    Niin no. Kuten vaika tuossa linkkaamassasi tutkimuksessa todetaan:

    Maahanmuuttajien keskittyminen sinänsä ei ole ongelma, vaan huono-osaisuuden keskittyminen samoille alueille. Tämä saattaa johtaa asuinalueen ja sen palveluiden kurjistumisen kierteeseen, mikäli parempituloinen keskiluokka –sekä valtaväestö että maahanmuuttajat –muuttavat alueelta muualle.

    Siis jos vakioidaan tulot, ikä, perhetilanne, jne. niin maahanmuuttajat sijoittuvat siinä kuin muukin. Jotain eroja toki on, mutta niin on muidenkin ryhmien välillä. Täysin mutuna kokemuspohjalta väittäisin että esimerkiksi Varsinais-Suomesta muuttaneet asuvat keskimääräistä enemmän länsiosissa seutua.

    Kyse on siitä että tuo esimerkki-ihmiseni voi hyvinkin olla maahanmuuttaja. Tulee Suomeen opiskelemaan ja kitkuttelee HOASin kämpässä. Valmistuu, työllistyy ja menee naimisiin, sekä sitten muuttaa isompien neliöiden perässä vaikka Tuusulaan. (Muuten toisen tutkimuksen mukaan, noin puolet kehyskuntiin muuttaneista ilmoittivat muuttaneensa vain siksi ettei ollut varaa sopivaan asuntoon lähempänä.) Sitten kun lapset lähtee kotoa, niin vaihdetaan pienempään asuntoon, joka on sitten varaa ostaa lähempää.

    Eli en näe miten maahanmuutto suoranaisesti liittyy asiaan. Jos ei olisi lainkaan maahanmuuttajia, niin ihan sama prosessi pyörisi kotimaisin voimin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. KariS kirjoitti 14.3.2012 kello 14:36

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Helsingissä tilanne on niin, että mitä tiiviimmin rakennettu kaupunginosa on, sitä varakkaampaa väeä siellä asuu.

    Marjaniemi, Kuusisaari, Kaivopuisto, Tahvonlahti Lehtisaari, Munkkiniemi, Eira… Noissa asuu varakkain väki

    Nuoko muka tiiveimmin rakennettuja?

    Tiiviisti rakennetut Jakomäki, Vallila, Kontula, Malminkartano ovat tiiviisti rakennettuja, mutta ei kovinkaan varakasta väkeä noilla kulmilla näy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2012 kello 15:12

    Varakkain väki asuu Eirassa. Töölön merkitys on myös kovin suuri. Munkkiniemi on tiiviisti rakennettu, paljon tiiviimmin kuin Myllypuro. Samoin kaivopuisto on paljon tiiviimmin rakennettu kuin Myllypuro. Jopa Marjaniemi on aluetehokkuudeltaan kohtalaisen tiivistä, vaikka onkin omakotialuetta. Näihin Helsinhgin rikkaisiin kaupunginosiin verrattuna Östersundom on kovin väljä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. spottu kirjoitti 14.3.2012 kello 14:54

    tpyyluoma: Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta tässä on ongelma jos keskemmällä ja syrjemmällä on eri julkinen kukkaro.

    Joka taas palautuu ikuisuuskysymykseen urbaaniliberaalista puolueesta kun vihreillä ei ole eikä tule olemaan riittävää kannatuspohjaa osallistua täysipainoisesti hyvinvointiyhteiskunnan uudelleenorganisointiin.

    Nykyisen käytännön jatkuessa kunnat joiden ikä- ja sosioekonominen rakenne on kuntatasolla optimaalinen ovat niitä jotka ovat hoitaneet “asiansa hyvin”.

    Jos työhypoteesiksi otetaan että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät, noin karkeasti helsinkiläisen näkökulmasta vaihtoehtoja on kaksi:

    1. Odotetaan nelisenkymmentä vuotta ikärakenteen tasaantumista ja katsotaan sitten uudestaan. Jos Helsingin osalta ulos/sisäänmuuton tilanne on edelleen sama, ei voi mitään, kyseessä on ilmeisesti luonnonlaki. Jos ei, on varmaankin olemassa poliittinen tahtotila kuntien ja valtion välisen työnjaon muuttamiseksi (eli siis se tahtotila jota nyt ei ole koska not urbaaniliberaali puolue).

    2. Pelataan samoilla säännöillä kuin muutkin. Sisään/ulosmuuton ongelmat tasaantuvat ja lopputulos on sama kuin odotellessa jotain altruistista ihmettä joka lopettaa kuntien välisen hyvistä asukkaista ja yrityksistä kilpailun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 14.3.2012 kello 15:24

    spottu, Ode, mitä jos tää menee näin:

    Oletetaan joku mekanismi jolla on kaksi ominaisuutta. Sen kautta Helsingiin tulee lisää varakkaita asukkaita ja asuntojen hinnat Helsingissä nousevat.

    Näiden ei tarvitse välttämättä liittyä suoraan toisiinsa, jos esimerkiksi kaavoitetaan vaikka lisää omakotitaloja Helsinkiin, niin niihin muuttavat kyllä on varakkaita koska kysyntä on niin suuri ettei noihin normaalituloisella ole varaa. Talojen määrä on kuitenkin sen verran pieni ettei tuo sinänsä muuta hintoja, mutta toisaalta asuntojen kokonaismäärä Helsingissä jää reilusti pienemmäksi kun ei tehty kerrostaloja mikä nostaa hintoja.

    Tai joku muu mekanismi joka toteuttaa saman, sillä mikä se on ei ole niin väliä. Jos noin, niin tuo toiseen suuntaan taas lisää keskituloisten lapsiperheiden poismuutoa, koska heillä ei ole varaa asua kaupungissa, mikä heikentää muuttovirran tulotasetta.

    Tunnistetaanko tuollainen mekanismi, vai sössitäänkö vielä siinäkin kun kilpailusyistä houkutellaan parempituloisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. migul kirjoitti 14.3.2012 kello 15:30

    ” Helsingillä on toki mahdollisuus varata hyvätuloisilla houkuttelevia kerrostalotontteja satamilta vapautuneilta rannoilta, mutta se lisäisi Helsingin sisäistä segregaatiota. ”

    Jaa sinne sitten niitä kovanrahanasuntoja. Ja hyvä olisi jos tuotojset myös näyttäivisivät hintaiseltaan. Ei kiitos enää oskareita , eiranrantaa ja mitä nyt ne lähiölaatikot Aleksis Kiven kadulla on. Merellisuus on valtti , jota ei tässä tilanteessa voi jättää käyttämättä.

    Liian vanha:
    Metron tulo on näköjään vaikuttanut Espoonkin muuttoliikkeeseen. Köyhäkammoisimmat rebuplikaanit muuttavat nyt pois.

    En epäile , että joku ajattelisi näin. Pidän tuota pelkoa turhana. Mielestäni monessa paikassa metron piikkiin pistetään liian paljon. Nythän oranssit junat kulkevat vain kaakkoisiin esikaupunkeihin. Espoon varakkaat asukkaat ovat siellä teollisuuden takia. Mitä jos tkk olisi perustettu herttoniemeen? Ei se metro siinä paljon paina, eikä muuta espoota siksi ylihypetetyksi itä-helsingiksi.

    Idässä metro on paljolti rakennettu suoraan vilkkaiden kulkuväylien viereen. Itäkeskusta on paljon syystäkin haukuttu nuhjuiseksi ja epäviihtyisäksi. Itäkeskuksen ‘ongelma’ ei ole metro vaan sijainti käytännössä motarin päällä. Ilman metroa tai muuta joukkoliikennejärjestelmää olisi vain itäväylä.

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3c/It%C3%A4keskus_seen_from_Prisma.jpg/800px-It%C3%A4keskus_seen_from_Prisma.jpg

    Tuossa alueessa olisi paljon kehitettävää. Ratikkaväki koko ajan jaksaa muistuttaa liityntäliikenteen tarpeellisuudesta. Tiivistettävää sitten on. Hyvien liikenneyhteyksien lähettyvillä oleva maa on nähtävä mahdollisuutena. Kaikista autoilun haitoista ei tietysti päästä eroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. LRa kirjoitti 14.3.2012 kello 15:36

    Tulot/henkilö – 10 suurinta

    Tahvonlahti, Kaivopuisto, Kuusisaari, Eira, Kaartinkaupunki, Karhusaari, Lehtisaari, Tammisalo, Kulosaari, Marjaniemi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. RS kirjoitti 14.3.2012 kello 15:46

    Kärjistäen voisi sanoa että yhdyskuntarakenne hajoaa siksi että perheissä “äidit” päättävät minne perhe muuttaa. “Äidin” mielestä on yhdentekevää miten isä pääsee töihin kunhan asunto on iso, piha on oma, ja lapsille on tilaa leikkiä pihalla. Se on “äidin” mielestä hyvä asia jos julkista liikennettä ei ole koska silloin isän on pakko tulla aina autolla kotiin ja se rajoittaa isän mahdollisuuksia käydä kapakoissa.

    Suomalaista arkirealismia on sitä että perheissä “äidit” päättävät missä asutaan, minne matkustetaan tai mitä tehdään lomalla, mitä huonekaluja ostetaan, mitä syödään, miten pukeudutaan. Isälle määrätään maksajan rooli ja hän saa päättää korkeintaan minkä merkkisellä autolla ajetan tai mitä jääkiekkojoukkuetta kannatetaan. Jos tällainen perusperhe on joskus päättänyt muuttaa kaupungin ulkopuolelle niin ei se sieltä takaisin muuta.

    Sellaiset perheet joissa isillä on enemmän sananvaltaa ovat vähemmistössä. He ovat vielä joko niin nuoria että lapsia ei ole tai sitten ne ovat ns uusperheitä tai maahanmuuttajataustaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Juhani Salovaara kirjoitti 14.3.2012 kello 16:16

    Ratkaisuna osaltaan olisi uudistaa ajatus kerrostalosta. Nyt sana tarkoittaa lähiökuutiota, kun kaupunkitalojen rakentaminen loppui viimeistään heti sotien jälkeen. Sillä miltä talo näyttää on suuri merkitys itse asuntoa hakevalle, mutta myös koko kaupungille. Kuka haluaa olohuoneeseensa rumia esineitä, joista näkee ettei niihin ole panostettu tai esitellä sellaista olohuonetta vieraille, joka on täynnä esineitä joihin ei ole panostettu?

    Maailmalla on hyviä esimerkkejä taloista, jotka ovat kauniita ja arvokkaita muiltakin osin kuin hinnalta, kuten meillä. Eivät kuitenkaan ole mitään kopiota entisajoista. Omakotitalo on ehkä unelmana niillä, jotka eivät ole niissä asuneet. Kuitenkin se tarkoittaa vastuuta omasta kiinteistöstä ja usein pitkiä matkoja työn ja kaupan välillä, jotka tuhlaavat vapaa-aikaa. Samalla se on lasten lentäessä pesästä usein aivan turhan suuri ja syrjässä, vapaata elämää viettäville eläkeläisille. Sitä paitsi se mahdollistaa turhan romun keräämisen nurkkiin ja rahan tuhlaamisen kaikkeen mahdolliseen turhuuteen.

    Miksei voisi ajatella kuten muualla ja tuoda omakotitalon hyvät puolet kerrostaloasumiseen. On monta esimerkkiä taloista, jotka näyttävät enemmänkin riippuvilta puutarhoilta, kuin taloilta. Tällaisen ideoiminen ja toimimaan saaminen talvisissa olesuhteissa olisi jo mahdollinen vientituote.

    Koska Helsingin keskusta vetää varakasta väkeä, kertoo se siitä ettei kaupunkiasuminen ole pois muodista ja omakotitalot ainoita rikkaalle sopivia. Ongelma onkin, että sellaista kaupunkimaista aluetta, jossa jokainen talo on kuin taideteos, on aivan liian vähän. Miksi maksaa elementtitalosta, kun korjaamallakin se on vain elementtitalo? Miksi maksaa sijainnista keskustan liepeillä, kun se ei ole kuitenkaan enää sellaista elävää kaupunkia, kuten vaikkapa Punavuori.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. KariS kirjoitti 14.3.2012 kello 16:17

    Osmo Soininvaara:
    Varakkain väki asuu Eirassa. Töölön merkitys on myös kovin suuri. Munkkiniemi on tiiviisti rakennettu, paljon tiiviimmin kuin Myllypuro. Samoin kaivopuisto on paljon tiiviimmin rakennettu kuin Myllypuro. Jopa Marjaniemi on aluetehokkuudeltaan kohtalaisen tiivistä, vaikka onkin omakotialuetta. Näihin Helsinhgin rikkaisiin kaupunginosiin verrattuna Östersundom on kovin väljä.

    Taloussanomien selvityksen mukaan Eira on Helsingin TOP 20 varakkaimpien asuinalueiden listalla juuri sijalla 20. Töölö pari sijaa korkeammalla.

    Eiran ja Töölön edellä ovat mm. Lehtisaari, Kuusisaari, Kaartinkaupunki, Tammisalo, Kaivopuisto, Kaitalahti, Kulosaari, Östersundom, Jollas, Vattuniemi, Paloheinä ja Länsi-Pakila. Eiran edellä vielä Itä-Pakilakin.

    Varsin harvaa asutusta suurin osa tuolla TOP 20 listalla.

    Oikeastaan vain Punavuori ja Katajanokka nousevat tiheästi asutuista tuolle listalle (sijat 11 ja 13) Eiran ja Töölön joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Marko V kirjoitti 14.3.2012 kello 16:38

    Helsinki kuitenkin haalii maakunnista perus- ja ammattikoulutetut nuoret aikuiset. Kuvittelisin siis Helsingin olevan nettosaaja. Jos nuo nuoret aikuiset sitten myöhemmin siirtyvät rajojen ulkopuolelle kasvattamaan lapsia, niin eikö se vaan helpota kaupungin kassaa?

    Osmo Soininvaara:
    Varakkain väki asuu Eirassa. Töölön merkitys on myös kovin suuri.

    Eira ja Töölö ovatkin hienoja asuinalueita. Hienoa että Helsinki pystyy tarjoamaan rikkaimmille laadukasta asumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elmo Allén kirjoitti 14.3.2012 kello 16:58

    KariS: Tiiviisti rakennetut Jakomäki, Vallila, Kontula, Malminkartano ovat tiiviisti rakennettuja, mutta ei kovinkaan varakasta väkeä noilla kulmilla näy.

    Noista oikeasti tiivistä aluetta taitaa olla vain Vallila. Merkitystä ei tosin ole ainoastaan sillä, missä nyt asuu rikkaita, vaan mihin suuntaan alueet ovat menossa. Kallio, Helsingin kai oikeasti tihein kaupunginosa, on ollut kovassa nousussa eikä todellakaan ole enää mikään prolekaupunginosa. Varallisuus muuttuu hitaasti 1960-luvun lähiöviehätyksestä, mutta suunta on selvä.

    Vallila on menossa samaan suuntaan. Helpoiten päätelmän tekee siitä, että Vallila on pitkään ollut aktiivisimpia työpaikkarakentamisen seutuja Helsingissä. Ja mitä sinne on muuttanut? Pankkeja. Tosin Vallilan renessanssi vaatinee, että Sturenkadulle tehdään jotain. Mutta asuinalue Pasilan ja Kalasataman välissä, ratikkayhteyksillä ympäri kantakaupunkia, noinkin hyvällä korttelikaupunkirakenteella (vrt. Itä-Pasilaan) ei voi jäädä kovin varattomien kaupunginosaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2012 kello 17:07

    Jakomäki, Myllypuro Kontula ja Malminkartano on varmasti väljemmin rakennettuja kuin Kaartinkaupunki, Munkkiniemi tai Kaivopisto. Listassa ei ollut, mutta varmaankin siihen kuuluisi vielä Kruununhaka, joa on hyvin tiivis. Tiiviydellä ja väljyydellä ei taida olla asiankanssa kovin johdonmukaista korrelaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. KariS kirjoitti 14.3.2012 kello 17:48

    Halusin vain korjata Osmon väitteen, että varakkain väki asuisi tiiviimmin rakennetuilla alueilla. Tilastot osoittaa ihan muuta. Jos Helsingin TOP 20 varaikkaimpien listalle mahtuu 5 kantakaupungin kerrostalovaltaista postinumeroaluetta ja loput on pientalovaltaisia alueita kaupungin laidalla, niin eikös siitä voi päätellä, että varakkain väki haluaa asua pientaloissa. Siitä taas voi johtaa, että täydennysrakentamalla pientaloja townhouse konseptilla mahdollisimman lähelle kantakaupunkia niille saataisiin niitä asukkaita jotka nyt karkaavat Espooseen tai Kirkkonummelle.

    Hyvien veronmaksajien saaminen kantakaupunkiin tai sen kylkeen on hyvä tavoite. Osmon pitäisi vaan toimia sen tavoitteen puolesta eikä sitä vastaan kuten nyt. Esimerkkinä juuri tuo townhouse konsepti jota ollaan toteuttamassa 20 km:n päähän Helsingin keskustasta, ei 5 km:n kuten pitäisi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2012 kello 21:29

    kari S
    Paljonko niillä keskiarvoltaan varakkailla alueilla asuaa väkeä neliökilometriä kohden?
    Jos kaupungin tarkoituksena olisi saada neliökilometriä kohden mahdollisimman paljon ylijäämää (verot-menot) ei kannattaisi rakentaa pientaloja vaan Merikadun, Töölön ja Kruununhaan kaltaista kerrostaloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. spottu kirjoitti 14.3.2012 kello 18:22

    tpyyluoma: Tunnistetaanko tuollainen mekanismi, vai sössitäänkö vielä siinäkin kun kilpailusyistä houkutellaan parempituloisia?

    No ei ihan heti jollei ylimitoitetun toimitilakaavoituksen seurannaisvaikutuksia lasketa parempituloisten houkutteluksi. Vai tarkoitatko että olemassaolevilta rikkaiden omakotikeitailta pitäisi saada parempi verotuotto per hehtaari ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2012 kello 21:24

    Kaikki kunnat Suomessa ovat kaavoittaneet toimitiloja yli tarpeen. Tämä ei kerro mitään houkuttelusta. Helsingissä varmaanprosentuaalinen ylikaavoitus on pieneintä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. migul kirjoitti 14.3.2012 kello 18:26

    Noniin merenläheiset pientaloalueet sijoittuivat hyvin tuolla listalla. Kysymys on nyt mitä tiiviydellä tarkoitetaan. Aluetehokkuutta ,rakennustyyppiä vai jotain muuta?

    Malminkartanon ja Kontula ovat metsälähiöita. Pientalomattoa löytyy kanssa. Useimmat eivät käyttäisi sanaa tiivis tässä. Ehkä sellaista suomalaista puutarhakaupunkia tms. Kaartinkaupunki taas on kivikaupunkia.

    Pakilassa saattaa hyvinkin olla näytillä naapurille paljon enemmän kuin kerrostaloasunnossa. Muuallakin näkee joskus esimerkkejä miten alunperin maaseudulle suuniteltuja omakotitalopaketteja on tungettu tyylin jonkun entiselle takapihalle. Nuo helsinkipientalot ovat hyvä idea. Hyvin toteuttuna voisivat tarjota jonkun verran suojaa naapurin katseilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Antero kirjoitti 14.3.2012 kello 18:27

    En ymmärrä, miksei tuota Helsingin Keskusröteikköä muka voisi kaavoittaa ja rakentaa (kantakaupunkimaisesti) Ruskeasuon ja L-Pasilan väliltä. Aivan liian suuri röteikkö niinkin lähellä kaupungin sydäntä.

    Östersundomin suunnitelmia ei voi hyväksyä, uusi megalähiö, vaikka tilaa kyllä riittää lähempänäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. H.K. kirjoitti 14.3.2012 kello 19:19

    KariS: Marjaniemi, Kuusisaari, Kaivopuisto, Tahvonlahti Lehtisaari, Munkkiniemi, Eira… Noissa asuu varakkain väki

    Nuoko muka tiiveimmin rakennettuja?

    Tiiviisti rakennetut Jakomäki, Vallila, Kontula, Malminkartano ovat tiiviisti rakennettuja, mutta ei kovinkaan varakasta väkeä noilla kulmilla näy.

    Toki, mutta on myös mm. Töölö, Eira, Lauttasaari, Munkkiniemi, Kamppi, Punavuori jne. Ovat tiiviisti rakennettuja, ja asuntojen hinnat ovat korkeita. Sitten taas on kaukana keskustasta esim. Pohjois-Helsingissä Suutarilat, Tapulikaupungit, Metsälät yms, väljemmin rakennettuja ja käsittääkseni hintataso ei ole niin korkea kuin em. kaupunginosissa?

    Yleensä pientaloalueet ovat väljemmin rakennettuja kuin kerrostaloalueet. Yleensä kerrostaloalueet ovat keskustassa tai aluekeskusten tuntumassa. Myös metron varteen kaavoitetaan tiiviisti, koska kulkuyhteydet ovat hyvät. Ovat silti usein hyvin kalliita neliöitä, ja kalliita asuntoja (ainakin Länsi-Metron varteen kaavoitetut ja rakennetut uudet kerrostalot). Asia ei siis välttämättä ole niin yksioikoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. terve kirjoitti 14.3.2012 kello 19:24

    RS:
    Kärjistäen voisi sanoa että yhdyskuntarakenne hajoaa siksi että perheissä “äidit” päättävät minne perhe muuttaa. “Äidin” mielestä on yhdentekevää miten isä pääsee töihin kunhan asunto on iso, piha on oma, ja lapsille on tilaa leikkiä pihalla. Se on “äidin” mielestä hyvä asia jos julkista liikennettä ei ole koska silloin isän on pakko tulla aina autolla kotiin ja se rajoittaa isän mahdollisuuksia käydä kapakoissa.

    Suomalaista arkirealismia on sitä että perheissä “äidit” päättävät missä asutaan, minne matkustetaan tai mitä tehdään lomalla, mitä huonekaluja ostetaan, mitä syödään, miten pukeudutaan. Isälle määrätään maksajan rooli ja hän saa päättää korkeintaan minkä merkkisellä autolla ajetan tai mitä jääkiekkojoukkuetta kannatetaan. Jos tällainen perusperhe on joskus päättänyt muuttaa kaupungin ulkopuolelle niin ei se sieltä takaisin muuta.

    Sellaiset perheet joissa isillä on enemmän sananvaltaa ovat vähemmistössä. He ovat vielä joko niin nuoria että lapsia ei ole tai sitten ne ovat ns uusperheitä tai maahanmuuttajataustaisia.

    Voi hyvä ihme… Ainakin omassa tuttavapiirissäni nimen omaan miehet tahtovat “maalle” tai isompiin asuntoihin ja naiset huolehtivat kulkuyhteyksistä ja tyytyisivät vähempiinkin neliöihin. Ihmeellinen yleistys sinulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Janne kirjoitti 14.3.2012 kello 20:16

    Miten nuo tulot on laskettu? Aika pieniä tuloja, jos koko maan mediaani palkka on noin 3000 euroa kuukaudessa. Ainakin minun on vaikea tulkita noita lukuja. Mistä ne kertovat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2012 kello 21:09

    Janne
    Kaikki eivät ole töissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. R. Silfverberg kirjoitti 14.3.2012 kello 21:10

    Marko V:
    Helsinki kuitenkin haalii maakunnista perus- ja ammattikoulutetut nuoret aikuiset. Kuvittelisin siis Helsingin olevan nettosaaja. Jos nuo nuoret aikuiset sitten myöhemmin siirtyvät rajojen ulkopuolelle kasvattamaan lapsia, niin eikö se vaan helpota kaupungin kassaa?

    Helsinkikö se vain vie nuoret maalta? Eivätkö Tampere, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Vaasa ja Turku vie yhtään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Emilia kirjoitti 14.3.2012 kello 21:27

    Osmo, voitko hieman avata tätä:

    “Kehyskunnat vastaavasti keräävät muuttoliikkeen ansiosta suurituloista väkeä. Kehitys on täysin luonnollista. Merkittävä osa hyvätuloisista haluaa pyrkii asumaan suurissa omakotitaloissa ja merkittävä osa pienituloisista asuu kerrostaloissa. ”

    Mutta kuitenkin:

    “Helsingillä on toki mahdollisuus varata hyvätuloisilla houkuttelevia kerrostalotontteja satamilta vapautuneilta rannoilta, mutta se lisäisi Helsingin sisäistä segregaatiota.”

    Suuremmilla kaupunkiseuduilla segregaatio on luonnollista, mutta Helsingin sisällä epätoivottua? Miksi näin? Mahdollisten kuntaliitosten myötä kaupunkiseudun luonnollisesta segregaatiosta tulisi kaupungin sisäistä – olisiko se silloin pienempi vai isompi ongelma?

    Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että kuntarakennetta on uusittava ja kaupunkiseutujen hallinto ei nykymallissa toimi ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2012 kello 22:10

    Emilia.
    Sinänsä hyvä kysymys, johon voi olla parempiakin vastauksia. Jos me alamme tehdä vielä kerrostaloasumiseenkin soveltuvilla alueilla käytäntöjä, jotka sulkevat pienituloiset pois joiltain alueilta, lopputuloksena on, että syntyy kerrostalovaltaisia alueita, joissa on vain huono-osaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. KariS kirjoitti 14.3.2012 kello 21:36

    Osmo Soininvaara:
    kari S
    Paljonko niillä keskiarvoltaan varakkailla alueilla asuaa väkeä neliökilometriä kohden?
    Jos kaupungin tarkoituksena olisi saada neliökilometriä kohden mahdollisimman paljon ylijäämää (verot-menot) ei kannattaisi rakentaa pientaloja vaan Merikadun, Töölön ja Kruununhaan kaltaista kerrostaloa.

    Hyvä. Siis Kivinokalle, Talin golfkentälle, Vallilan ja Kumpulan siirtolaputarhoihin ja muihin asuinkäyttöön soveltuviin paikkoihin kunnon tehokkuutta. Samoin Mäkelänkadun varteen, Koskelan varikon kohdalle ja muihin vajaakäytössä keskustaa lähellä oleviin kohteisiin. Juuri tuota sinulta odotetaan. Toivotavasti näemme vielä ennen kuntavaaleja kunnon konkreettidsia aloitteita jotta puheesi ja tekosi kohtaavat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Ville kirjoitti 14.3.2012 kello 22:17

    Asuntojen myyntihinta ei ole järkevässä suhteessa siihen, miten talot on rakennettu tai millaista rakennustyyppiä ne ovat. Esim. 1920/30-luvun kerrostaloista tai 1950/60-luvun rivitaloista löytyy halvalla ja huonosti tehtyjä – mutta niiden asunnoista voidaan maksaa korkea hinta ja niissä asuu siten hyvätuloisia ihmisiä. Tärkein tekijä arvostukseen on maantieteellinen sekä sosiaalinen sijainti. Jos kritisoidaan niitä kuntia, jotka ovat luoneet sosiaalisesti arvostettua ympäristöä maantieteellisesti huonommassa sijainnissa, miltä näyttää se, että itse ryhdytään kehittelemään asuinalueita korkealla sosiaalisella profiililla…? Yksinkertaisinta olisi, että valtio hoitaisi ne asiat, jotka valtion kuuluu hoitaa (rahoittaa), niin kuntien välisen kilpailun tarve ja fokus muuttuisivat terveempään suuntaan – riippumatta kuntien yhdistämisestä tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. JPK kirjoitti 14.3.2012 kello 23:49

    Eli nykyinen kuntauudistus on Helsingin seudun eritytymisen näkökulmasta riittämätön? Mutta mihin asti Helsingin työssäkäyntialueen raja pitäisi vetää? Siuntuosta, Riihminäen ja Mänstälän kautta Porvooseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. mielipiteeni kirjoitti 15.3.2012 kello 1:19

    Varakkain väki asuu siellä, missä on kalliita asuntoja. Niitä kalliita asuntoja on viihtyisillä ja hyvämaineisilla asuinalueilla. Sellaisen asuinalueen tärkeimmät ominaisuudet ovat: hieno arkkitehtuuri, mukava ilmapiiri, hyvät palvelut ja liikenneyhteydet.

    Voisin väittää, että suomalaiset arkkitehdit, kaupunkisuunnittelijat sekä rakennusyhtiöt ovat syypäitä siihen, että näitä hyviä asuinalueita ei ole Helsinkiin rakennettu viime vuosina ollenkaan.

    Kaikki arkkitehdit tulisi laittaa pakkopaitaan ja kysyä heiltä seuraava kysymys: Suunnittelettevatko he niitä taloja ihmisiä varten vai ovatko taloissa asuvat ihmiset vain jotain koe-eläimiä tässä epäonnistuneessa modernin betonilaatikkoarkkitehtuurin kokeilussa.

    Helsingin tulisi vaatia uusille alueille ainoastaan Kartanonkosken tyylistä uustraditionaalista arkkitehtuuria, joka on todettu hienoksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Töölön ja Punavuoren vanhoista taloista voitaisiin ottaa suoraan kopioita ja rakentaa niitä uusille alueille tiiviinä ja viihtyisinä umpikortteleina. Jos arkkitehdit alkavat jotain lässytämään, niin aina voidaan palkata arkkitehdit ulkomailta. Kartanonkoskenkin suunnitellut arkkitehti oli ruotsalainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2012 kello 8:07

    Töölön ja Punavuoren vanhoista taloista voitaisiin ottaa suoraan kopioita ja rakentaa niitä uusille alueille tiiviinä ja viihtyisinä umpikortteleina.

    Tätä tehtäisiin mielellään. Punavuorta tai Töölöä ei kuitenkaan saa enää rakentaa, koska tällaiseen rakenteeseen ei mahdu normin mukaista määrää autoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Tapio Peltonen kirjoitti 15.3.2012 kello 7:50

    Perusongelma tuntuu olevan siinä, että Helsinkiä kaavoitetaan ylipäätään aivan liian vähän. Ja sekin vähä kummallisesti hajalleen ja huonojen yhteyksien päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tiedemies kirjoitti 15.3.2012 kello 7:51

    Helsingissä ei ole ahdasta. Siellä on vaan liikaa NIMBYjä ja snobeja. Muutin pari viikkoa sitten Singaporeen. Täällä asukastiheys on liki kymmenkertainen Helsinkiin verrattuna, kaikki tieväylät 4-8 kaistaisia, tavallinen perheasunto kerrostalossa on 125 neliöinen 5 h+k, joka puolella on metsää ja viheralueita. Lapsikuolleisuus on Suomea matalampi.

    Suomessa ei vaan oikeasti haluta tehdä niitä päätöksiä, jotka tarvitaan. Niitä ei haluta tehdä, koska on tahoja, jotka hyötyvät liikaa siitä että niukkuutta on enemmän.

    Tosin, on täällä asuminenkin kallista, neliöhinnat kun ovat Helsingin tasoa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Marko V kirjoitti 15.3.2012 kello 8:24

    R. Silfverberg: Helsinkikö se vain vie nuoret maalta? Eivätkö Tampere, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Vaasa ja Turku vie yhtään?

    Maakunnilla tarkoitin juuri noita kaupunkeja. Meillekin on töihin palkattu viime vuosina lukuisia oululaisia diplomi-insinöörejä. Eikö olisi oikeudenmukaista, että kasvattajakaupunki saisi osuutensa heidän työpanoksestaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Paula kirjoitti 15.3.2012 kello 8:33

    Voi hyvää päivää. Olipa katkeroituneen, “sorretun miehen” kommentti RS:ltä.
    Ainakaan minun lähipiirissä miehet ovat järjestään halunneet maalle, naiset kaupunkiin. Naiset kun tupaa kulkemaan bussilla ja miehet autolla, niin hyvät julkiset yhteydet töihin on tärkeämiä naisille.
    Ja tuo muu löpinä, että naiset päättävät kaikesta… Siihenkin voisin sanoa jotain miehiä halventavaa, mutta jätän väliin, kun tiedän ettei suurin osa miehistä ansaitse kommenttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Simo Melenius kirjoitti 15.3.2012 kello 8:50

    Osmo Soininvaara: Tätä tehtäisiin mielellään. Punavuorta tai Töölöä ei kuitenkaan saa enää rakentaa, koska tällaiseen rakenteeseen ei mahdu normin mukaista määrää autoja.

    Onko muuten tämän normiston tarkoitus muuttua jossain vaiheessa? Kuka tai ketkä ajavat muutosta ja onko muutos realistinen?

    On aika turhaa yrittää saada kaupunkisuunnittelullisia erävoittoja kerta toisensa jälkeen, kun koko kaavoitusprosessin pitää kuitenkin aina toimia tällaisten reunaehtojen sisällä. Se on ihan sama, jos johonkin uudisrakennussaareen tulee pari korttelia tiiviimpää kuutiota, kun kokonaisuudessaan homma vuotaa reunoilta näiden autosekoilujen takia. Vähän kuin yrittäisi tehdä reiällistä pannukakkua siten, että kovasti kaapii siihen keskelle aukkoa, mutta piru kun se pannaritaikina valuu aina takaisin ja täyttää sen.

    Normit ovat varmasti syntyneet mokista. On huomattu, että autoja ei mahdu kaupunkiin, kun ei ole autopaikkoja. Sitten on normitettu, että autopaikkoja pitää uusilla alueilla olla “riittävä” määrä. Tai että liian lähelle junarataa ei saa rakentaa. Mutta huono puoli on, että tällainen normitus nostaa rimaa kaikilta, vaikka ihmiset ovat erilaisia. On kuitenkin ihmisiä, jotka mieluummin asuisivat halvemmalla ilman autopaikkaa tai lähellä junarataa tai lentomelussa kuin pehmopullanormitetulla alueella, kaukana kaikesta ja parkkipaikkojen keskellä, kun muuta ei saa rakentaa.

    Paljon fiksumpaa olisi jättää normittamatta ja antaa markkinoiden päättää, mitä tarvitaan. Joko alueelle valuu autottomia ihmisiä, vaikka etukäteen kukaan ei olisi sitä osannut kuvitellakaan. Tai sitten autopaikattomat alueet eivät kelpaisi ihmisille, jolloin asuntojen hinta laskisi riittävästi, kunnes alkavat kelpaamaan. Win-win.

    Paskin vaihtoehto olisi se, että alue on tehty sellaiseksi (kun ilman normeja kaikkeahan sai tehdä), ettei sinne halua muuttaa kukaan, jolloin sinne muuttaisivat he, joiden on pakko (esim. he, jotka eivät asuntoa muualta saa). En tiedä olisko tämäkään nyt huono vaihtoehto. Gentrifikaatiota ei voi ennustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Pasi kirjoitti 15.3.2012 kello 8:57

    Ilmainen idea:
    Kulosaaren metro ja Itäväylä tunneliin, päälle pari luksuskerrostaloa ja Townhouse -pilottiprojekti. Saa olla kallista niin suunnitelma alkaa kelvata Kulosaaren Nimbyillekin, jos hankaavat vastaan niin uhkaatte HITAS-taloilla 🙂
    Kaupaksi menee…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Tapio Peltonen kirjoitti 15.3.2012 kello 9:14

    Osmo Soininvaara: Tätä tehtäisiin mielellään. Punavuorta tai Töölöä ei kuitenkaan saa enää rakentaa, koska tällaiseen rakenteeseen ei mahdu normin mukaista määrää autoja.

    Voisiko sen Kehä III:n sisälle/eteläpuolelle jäävän alueen julistaa erityistalousalueeksi, jossa ei tarvitse välittää koko autopaikkanormista, vaan autopaikat rakennettaisiin ja rahoitettaisiin markkinaehtoisesti? Tästä hyötyisivät minun nähdäkseni kaikki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2012 kello 10:02

    Tapio Pelkonen
    Kannatan jyrkästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Liian vanha kirjoitti 15.3.2012 kello 9:32

    Katselin asuntojen hintoja Oulussa ja kiinnitin huomion siihen, että hinnat ovat todella halpoja Helsinkiin verrattuna.Jopa keskustassa ja ns hyvillä paikoilla hinnat eivät poikkea kovin paljon keskimääräisestä.Asunnon saa 1500-2900 euroa/m2, myös uuden. Kalleimmat olivat n 4500 euroa/m2 huippupaikalla

    http://www.jokakoti.fi/kohde/8681a/wicket:pageMapName/jk-kohde

    Omakotitalon 5 km päässä keskustasta saa n 250000 eurolla eli Helsingin kaksion-kolmion hinnalla

    http://www.jokakoti.fi/haku.13

    Oulukin on muuttovoittoalue ja siellä asuu hyvätuloista väkeä.

    Ero on tonttipolitiikassa: Kunnat ostavat ja lunastavat maata raakamaan hintaan,kaavoittavat, rakentavat kunnallistekniikan ja myyvät pikku voitolla

    Näin tonttikustannukset pysyvät kurissa ja kun ihmisillä on vaihtoehtoja rakentamiseen niin suuret rakennusfirmatkaan eivät pääse hallitsemaan markkinoita kuten Pääkaupunkiseudulla.

    Hintaeroa selittää eniten kaksisyytä ,miten kunnat edistävät kilpailua ja toisaalta harjoittavat järkevää tonttipolitiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2012 kello 10:02

    Oulussa on halvempaa, koska siellä on harjoitettu hyvää maapolitiikkaa. Halpaa voisi olla Helsingissäkin, jos kunnat vetäisivät asiassa yhtä köyttä. Asumisen hinta on yksi niistä asioista, joita maksamme tästä kuntarakenteen pirstoutumisesta.
    Kaupunkitalousiteteessä yksi perutotuuksista on, että hajanainen yhdyskuntarakenne nostaa asumisen hnintaa koko alueella. Niin lähellä keskustaa kuin kaukana keskustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Liian vanha kirjoitti 15.3.2012 kello 9:48

    Törmäsin kilpailun n rajoittamiseen myös korjausrakentamisessa.

    Tätini asunto remontoitiin ja hän ihmetteli hintaa.

    Niinpä olen selvitellyt hänne pyynnöstään mitä on tapahtunut.

    Taloyhtiön kirjanpidoista kävi ilmi ettei vesivahinkoja juuri ollut eikä niissäollut mitään muutosta ylöspäin

    Eli koko remontti lähti puhtaasti isännöitsijän ikäpelottelusta, teknistä syytä ei oikein löytynyt

    Miksi isännöitsijä harjoittaa tällaista ?

    Koska hän saa rahaa myös rakennusliikkeiltä.
    Sikis esimpinnoite ym vaihtoehtoja ei tutkita ja niiden epäonnistumisella pelotellaan

    Samaan nipuun pistettiin sähkönousujen uudistaminen, joka myös hämmästytti,sillä asunnoissa oli jo kolmevaihesyöttö ja sähköhella eikä sii uutta merkittävää kuormaa enää tule.
    Siis turha toimenpide.

    Ainoa hyödyllinen oli laajakaista- ja antenniverkon uudistaminen.
    Lisäksi pistettiin pesutilat uusiksi

    No urakasta tuli miljoonaurakka ja kun sellainen tekeminen vaatii taloudellisia muskeleita niin vain suuret kykenevät työhön ja ne taas jakavat sovussa markkinoita

    Niinpä YIT sai kaikki alueen korjausurakat ,usean talon tekeminen on tuottoisaa.
    Kilpailutus tehtiin talokohtaisesti.
    Hintaeroista saattoi päätellä, etteivät muut edes kilpailleet urakoista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Mika2 kirjoitti 15.3.2012 kello 9:52

    Kaavioden mukaan Espoon kannattaisi liittyä Kauniaisiin ja kirkkonummeen ja varauksella Vihtiin ja Nurmijärveen.
    Helsinki ja Vantaa olisi vaihto ehdoista viimeisimpinä vain pakonedessä. Niihin liittymistä pitäisi edeltää kaupungin omaisuuden jakoa Espoolaisille ennenkuin ne valuvat muillemaille.
    Jos Espoo laajenisi länteen ja pohjoiseen se olisi liian iso liittyäkseen villiin itään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. R. Silfverberg kirjoitti 15.3.2012 kello 10:14

    Marko V: Maakunnilla tarkoitin juuri noita kaupunkeja. Meillekin on töihin palkattu viime vuosina lukuisia oululaisia diplomi-insinöörejä. Eikö olisi oikeudenmukaista, että kasvattajakaupunki saisi osuutensa heidän työpanoksestaan?

    Oulun ongelma on että siellä luetetaan aina liikaa yhteen oljenkorteen. Ennen vanhaan terveporvareihin, nyt erääseen N:llä alkavaan elektroniikkayritykseen. Kun sillä mienee huonosti menee Oulullakin. Oulu on Murmanskin ohella maailman ainoa arktisen alueen yli 100.000 asukkaan kaupunki. Ei sinne asti saada aikaan merkittävää muuttoliikettä etelästä ellei yhteiskunta panosta rahallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Jaakko Hirvonen kirjoitti 15.3.2012 kello 10:15

    Osmo Soininvaara: Tätä tehtäisiin mielellään. Punavuorta tai Töölöä ei kuitenkaan saa enää rakentaa, koska tällaiseen rakenteeseen ei mahdu normin mukaista määrää autoja.

    Olet toistuvasti vedonnut tähän, ja saat sen kuulostamaan siltä, kuin kyseessä olisi joku luonnonlaki. Ei se sellainen kuitenkaan ole, vaan joku hallinnollinen päätös jossain, ja sellaisia voidaan yleisesti ottaen muuttaa.

    Uskotaan nyt kuitenkin, että se muuttaminen ei ole helppoa. Kaipaisin kuitenkin vähän tietoja miksi näin on. Voisitko siis sinä (tai joku valistunut lukija) vähän avata taustoja pysäköintinormin historiasta, argumenteista sen taustalla, ja siitä mikä nykyisessä poliittisessa tilanteessa aikaansaa sen, että normi on se mikä on. Ketkä sitä oikein kannattavat ja millä perusteilla, ja ketkä (vihreiden lisäksi) vastustavat? Eikö sitä vastaan ole kunnollisia vasta-argumentteja, tai riittävän suurta poliittista massaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2012 kello 11:46

    ON yritetty muuttaa vaikka kuinka monta kertaa. Luonnonlaki on, että ihmiset äänestävät puolueita, joiden mielestä parkkiapaikat ovat tärkeämpiä kuin asunnot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 15.3.2012 kello 10:30

    Liian vanha:
    Oulukin on muuttovoittoalue ja siellä asuu hyvätuloista väkeä.

    Taitaa olla vielä mielessä Oulun maine teknoboomin ajalta.

    Tällä hetkellä Oulun työttömyysprosentti on päälle kymmenen ja nuorisotyöttömyys lähellä kahtakymmentä.

    Muuttovoitto ei tarkoita aina sitä että tulijoille olisi töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. tpyyluoma kirjoitti 15.3.2012 kello 12:44

    Jaakko Hirvonen: Olet toistuvasti vedonnut tähän, ja saat sen kuulostamaan siltä, kuin kyseessä olisi joku luonnonlaki. Ei se sellainen kuitenkaan ole, vaan joku hallinnollinen päätös jossain, ja sellaisia voidaan yleisesti ottaen muuttaa.

    Oden syyttäminen yrityksen puutteesta on kohtuutonya. Kaikkea voidaan muuttaa jos on tahtoa, mutta kun pitäisi tahtoa. Se miksi ei tahdota tiiviistyy minusta kahteen asenteeseen:

    1) Pitäähän sitä nyt voida autolla… Henkilö kyllä ilmoittaa kannattavansa tiivistä kaupunkirakennetta, joukkoliikennennettä, pyöräilyä, laadukasta kävely-ympäristöä, lue vaikka Helsingin kokoomuksen kunnallisvaaliohjelma, MUTTA tämä pitää toteuttaa niin että autolla saa ajaa ja pysäköidä ihan miten huvittaa. Koska tämä nyt vaan on välttämätöntä, koska autoliikenne, siis ei joku autoliikenne vaan ihan yleensä laadullisesti autoilu, on jotenkin välttämätöntä, eli luonnonlaki.

    Kyseiselle henkilölle voi sanoa että nämä ovat täysin ristiriitaisia tavoitteita, semmoista kaupunkia esim. merkityksessä kortteleita ei voi rakentaa niin että siellä on kaikille ilmainen pysäköintipaikka. Tai että jos nyt käytetään mittarina hintoja, arkikokemusta, kuulopuheita, järkeä, silmiä, tms. niin kaupunginosien paremmuus on kääntäen verrannollinen siihen kuinka helppoa niissä on autoilu. Kaikki hyvät oikeat kaupunginosat (Kallio, Eira, Töölö… mistä nyt kukin tykkää) ovat autoilijalle ikäviä. Tämä ei johdu siitä että autoilun huonontaminen parantaa kaupunkia, vaan siitä että autoilun parantaminen huonontaa kaupunkia.

    Ja sitten vaihdetaan puheenaihetta, höpistään jotain autonpotkijoista, tai yleensä palataan siihen että mutku kun sillä autolla nyt vaan pitää… Kaupunkisuunnittelua huutomakuupotkimalla parkkipaikalla.

    2) Kun siitä voi joku suuttua. Ei tietenkään koske pelkkää autoilua ja vaivaa varsinkin virkamiehiä, se nyt on ihan inhimillistä ettei halua kiukkuisia puheluita. Tämä on vaan koomisemmalla tavalla älytön perustelu, koska ihan sama mitä tehdään tai vaikka ei tehtäisi mitään, niin aina joku suuttuu ja semmoiset 30% kaupunkilaisista ilmoittaa kysyttäessä vastustavansa. Tuo on ammatinvalintakysymys, jos ei tuota kestä niin on väärissä hommissa.

    Jos venäläinen hyväntekijä haluaisi rakentaa Töölönlahdelle ilmaisen karusellin köyhien lasten iloksi, niin: Aamu-TV:ssä lastenpsykologian dosentti opponoisi että liikekeskustan vaurauden näkeminen saattaa traumaatisoida köyhän lapsen, eli karuselli pitäisi sijoittaa Korsoon. Kruununhakaseura moittisi, että korusähkeen jolla heille erikseen käytiin henkilökohtaisesti kertomassa aiheesta mukana tullut kukkapuska oli nuhjaantunut, ja aiheutti ikääntyneelle naishenkilölle aivastuksen, joka kaikui lähes koko Liisankatu 8B rapussa, herättäen lemmikkimarsun nokkauniltaan. KSV:n autoliikennesuunnittelu pitäisi tärkeänä että karuselliliikenteen näkymäalueet ovat riittävät, ja että huomioon ottaen köyhien ihmisten autojen keskimääräistä korkeampi päästötaso karusellin saattoliikenne edellyttää Keskustatunnelia. Haltialan Evakkojen perinneyhdistyksen mielestä venäjältä ei saa tulla maan pääkaupunkiin edes muuttolintuja ennen kuin Terijoelta voi ostaa rantatontin, ja vaipat pitäisi vaihtaa. Museovirasto katsoisi ettei voi kannattaa hanketta, koska parkkipaikka jolle karuselli on tarkoitus sijoittaa kuoppaisine asvaltteineen, vinossa olevine pylväineen ja viisi mutkaa kolmekymmenen metrin matkalla tekevine kevyen liikenteen väylineen edustaa poikkeuksellisella tavalla ajalleen ominaista väliinpitämättömyyttä, muniinpuhahtelua ja ihmisvihamielisyyttä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan mielestä asiasta keskustelun aloittamisen pohtiminen ei ole ollut ajankohtaista ottaen huomion luminen talvi ja Helsingin strategiaohjelman viiveistelemättömyys.

    Uskotaan nyt kuitenkin, että se muuttaminen ei ole helppoa. Kaipaisin kuitenkin vähän tietoja miksi näin on. Voisitko siis sinä (tai joku valistunut lukija) vähän avata taustoja pysäköintinormin historiasta, argumenteista sen taustalla, ja siitä mikä nykyisessä poliittisessa tilanteessa aikaansaa sen, että normi on se mikä on. Ketkä sitä oikein kannattavat ja millä perusteilla, ja ketkä (vihreiden lisäksi) vastustavat? Eikö sitä vastaan ole kunnollisia vasta-argumentteja, tai riittävän suurta poliittista massaa?

    Ei se argumenttien puutteesta johdu, oma vaatimaton kontribuutioni esim.
    http://tolkku.blogspot.com/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html
    http://tolkku.blogspot.com/2012/01/asunto-voisi-olla-ihan-vaan-asunto.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Viherinssi kirjoitti 15.3.2012 kello 13:23

    ON yritetty muuttaa vaikka kuinka monta kertaa. Luonnonlaki on, että ihmiset äänestävät puolueita, joiden mielestä parkkiapaikat ovat tärkeämpiä kuin asunnot.

    Tämä on jotenkin sotkuista… Tuntuu siltä, etteivät poliitikot voi olla ihan niin tyhmiä kuin miltä näyttää. Enemmän ehkä kysymys on siitä, että poliitikot pitävät äänestäjiään tyhminä. (Mikä kyllä monen poliitikon kohdalla voi hyvinkin pitää paikkansa.)

    Mikä siis on pelkona siinä, että autopaikkanormista luovutaan? Kokoomuksen luulisi pitävän reguloinnin vähentämisestä, ja SDP:tä lukuunottamatta vasemmiston pitäisi pitää autoilun erityisaseman poistamisesta. Toisaalta SDP:n autollisia äänestäjiä tuskin asuu mitenkään pilvin pimein ruuhkaisempien alueitten kalliissa asunnoissa.

    Ilmeisesti poliitikot pelkäävät (tai pelkäävät äänestäjien pelkäävän) autopaikkanormien poiston vähentävän autopaikkojen rakentamista. Tämä taas voisi johtaa parkkikaaokseen kadulla, mikä taas ei ole hyvä kenenkään kannalta.

    Logiikka kuitenkin tuntuu klikkaavan siinä vaiheessa, että tälle ei osata tehdä mitään. Asiahan on helposti hoidettu. Nostetaan asukaspysäköinnin maksuja sen verran, että kadulle mahtuu vaivattomasti. Tämä on liike-elämällekin mieleen, koska silloin asiointipysäköinti helpottuu. Sama koskee tietysti asiointipysäköinnin maksuja; jos asiointiaikaan on liian vaikea pysäköidä, maksua pitää nostaa.

    Tämä tuntuu sellaiselta asialta, joka olisi parasta jättää markkinoiden päätettäväksi. Mitä ovat siis vasta-argumentit? On jotenkin vaikea kuvitella, että enemmistö äänestäjistä olisi asukaspysäköintitunnuksen käyttäjiä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Syltty kirjoitti 15.3.2012 kello 13:28

    Osmo Soininvaara:
    Oulussa on halvempaa, koska siellä on harjoitettu hyvää maapolitiikkaa. Halpaa voisi olla Helsingissäkin, jos kunnat vetäisivät asiassa yhtä köyttä.

    Oulussa kulkee motari keskeltä kaupunkia ja nimenomaan Oulun ympäryskuntien väestönkasvu on ollut suomenennätysluokkaa (=Kempeleeseen keskelle ei mitään okt-alueita). Ei tuo nyt minusta siltä vaikuttaisi, että olisi sovellettavissa Helsinkiin.

    R. Silf:
    “Oulun ongelma on että siellä luetetaan aina liikaa yhteen oljenkorteen.”

    Kyllä keskittyminen kannattaa. Oulun on valinnut tietotekniikan, ei siitä mitään tulisi jos yrittäisivät haalia yhtäaikaa tietotekniikkaa, konepajateollisuutta, energianteollisuutta ja kemianteollisuutta. Keskittymällä yhteen asiaan saadaan tarpeeksi kriittistä massaa, kuin ripottelemalla rahaa ympäriinsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Miika_ kirjoitti 15.3.2012 kello 14:05

    Tulotasojen eriytyminen ei näy Suomessa asumisessa.

    Täällä Halvimman ja kalliin vaihtoehdon väli on hyvin pieni lähes olematon. Halvimmasta asunnosta löytyy käytännössä samanlainen liesi, jääkaappi, vesijärjästelmä, lämmitys, kylpyhuone, sauna jne…
    Halvimmankin asunnon saa remontoimalla hienommaksi kuin kalleimman luokan asunnon jos omaa luovuutta.(ylen lähiöt sarjassa oli upeita esimerkkejä.) Ulkoisesti talot ovat hyvin samanlaisia erot ovat makuasioiden sisällä. Pk-seudulta puuttuu täysin halvat asunnot joista maailmalta voi poimia esimerkkeinä vaikka jenkkien asuntovaunu kylät ja Mongolian jurtta kulttuurin. Lisäksi on myös täysin uusia halpoja asumisenmuotoja jotka perustuu yhteisöllisyyteen niissä asuntojen vuokra “maksetaan” sen yhteydessä olevilla työpaikolla. Tälläisiä ovat esim kasvihuoneet ja maatilat joita yhteisö ylläpitää pääasiallisen työn ohessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 15.3.2012 kello 14:05

    Marko V: töihin palkattu viime vuosina lukuisia oululaisia diplomi-insinöörejä. Eikö olisi oikeudenmukaista, että kasvattajakaupunki saisi osuutensa heidän työpanoksestaan?

    Diplomi-insinöörejä kasvatetaan yliopistossa, ei kaupungilla. Kyllä Oulun kaupunki on jo saanut tekkiyritysten kautta huomattavaa hyötyä vaikka muutama dippainssi muuttaisikin etelään – tai pohjoiseen Kaliforniaan.

    Suuri osa “oululaisista” teekkareista on itse asiassa kuusamolaisia, sotkamolaisia, liminkalaisia jne.

    Heidän kotipaikoillaan ei vain ole työntekijän kannalta tarpeeksi alan työpaikkoja – ja sen vuoksi ei myöskään alan yritystä perustavan näkökulmasta tarpeeksi alan osaajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. willimies kirjoitti 15.3.2012 kello 14:09

    “Kaikki kunnat Suomessa ovat kaavoittaneet toimitiloja yli tarpeen. Tämä ei kerro mitään houkuttelusta. Helsingissä varmaanprosentuaalinen ylikaavoitus on pieneintä.”

    Lappeenranta jäi huomiotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 15.3.2012 kello 14:16

    mielipiteeni:
    Helsingin tulisi vaatia uusille alueille ainoastaan Kartanonkosken tyylistä uustraditionaalista arkkitehtuuria, joka on todettu hienoksi ja toimivaksi ratkaisuksi.

    Ne kaupunkisuunnittelulliset arkitehtuurin ongelmat joista täällä on puhuttu eivät niinkään ole liittyneet talojen tyyliin ja koristeluun kuin liikenteeseen, asukasrakenteeseen, palveluihin ja hintoihin.

    Kartanonkoski on pohjimmiltaan hyvin tyypillinen suomalaislähiö: ei työpaikkoja, ei lähipalveluita, muutama ohitse kulkeva bussilinja “keskustaan” ja autopaikkoja on kaikille tarpeeksi.

    Taloissa on kuitenkin mukatiiliset harjakatot ja elementtisaumat on saatu piilotettua rappauksen alle. Tämän kaltaisilla kosmeettisilla keinoilla on helppo saada suomalainen hyväksymään muuten niin väheksytty lähiörakentaminen.

    Toisaalta vaikuttaisikohan viihtyisyyden kokemiseen myös se että Kartanonkoskella ei ole kunnallista vuokra-asumista, syrjäytyneitä ja karaokepizzerioita…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Marko V kirjoitti 15.3.2012 kello 14:53

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Diplomi-insinöörejä kasvatetaan yliopistossa, ei kaupungilla.

    No ennen sitä yliopistoa on neuvola, tarha/kotihoito, alakoulu, yläkoulu ja lukio. Paljonko rahaa on palanut jo tuossa vaiheessa yhteen diplomi-insinööriin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Jaakko Hirvonen kirjoitti 15.3.2012 kello 15:06

    tpyyluoma: Oden syyttäminen yrityksen puutteesta on kohtuutonya.

    Täsmennettäköön, että en syyttänyt yrityksen puutteesta, uskon kyllä että töitä on tehdy. Lähinnä kiinnosti, miksei yritys toistaiseksi ole riittänyt, ja miten on päädytty tilanteeseen, jossa blogistin kommentista sai mielikuvan, että tilanteeseen on nykyisellään alistuttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 15.3.2012 kello 15:53

    Marko V: No ennen sitä yliopistoa on neuvola, tarha/kotihoito, alakoulu, yläkoulu ja lukio. Paljonko rahaa on palanut jo tuossa vaiheessa yhteen diplomi-insinööriin?

    Puhe oli käsittääkseni Oulun kaupungista “kasvattajakaupunkina”. Suurin osa Oulun yliopiston opiskelijoista tulee jostain muualta. Oulun kaupunki ei ole polttanut heihin lainkaan rahaa ennen akateemisen uran aloittamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Marko Hamilo kirjoitti 15.3.2012 kello 17:41

    Kartanonkoski on puoliksi onnistunut konsepti. Niitä pitäisi olla vierekkäin kymmenen jonkin aseman lähellä, niin palveluiden kannalta kriittinen massa ylittyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. a_l kirjoitti 15.3.2012 kello 18:45

    Viherinssi:
    Mikä siis on pelkona siinä, että autopaikkanormista luovutaan? Kokoomuksen luulisi pitävän reguloinnin vähentämisestä, ja SDP:tä lukuunottamatta vasemmiston pitäisi pitää autoilun erityisaseman poistamisesta. Toisaalta SDP:n autollisia äänestäjiä tuskin asuu mitenkään pilvin pimein ruuhkaisempien alueitten kalliissa asunnoissa.

    Ajattelet asiaa liian rationaalisesti.

    Me täällä Soininvaaran blogilla kirjoittavat kaupunkivihreät ihan oikeasti pidämme autoilua vain liikkumismuotona. Itsekin omistan auton lähinnä vaihtoehtojen puutteesta, jos omat olosuhteet muuttuisivat luopuisin mielelläni koko rakkineesta ja käyttäisin rahat elintasoni kohottamiseen.

    Huomattavan moni kuitenkin pitää autoa ja autoilua tavoittelemisen arvoisena asiana, se juuri on sitä elintasoa jonka eteen töitä tehdään. Näin ajattelevia on kaikissa tuloryhmissä ja sosiaaliluokissa ja heidän mielestään voi paljon mieluummin tinkiä kaupunkisuunnittelusta kuin autopaikoista. Mitä iloa on nätistä korttelista jos ei sinne saa edes autoa parkkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. "Parkkipaikkat" sisäpihalle kirjoitti 15.3.2012 kello 19:12

    Eikö noi parkkipaikkasäädökset voisi kiertää siten, että rakenentaan ne parkkipaikat nurmikolle umpikortteleiden sisäpihalle, mutta koska ne korttelit olisivat umpikortteileita, niin sinne “parkkipaikalle” pääisi vain jos sattuu omistaa lentävän auton :).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Kalle kirjoitti 15.3.2012 kello 19:22

    Osmo, tää on ihan höpö. 😀 Sinusta kaikilla siis pitää olla yhtä kurjaa? Sitä sanotaan sosialismiksi. Se ei toimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2012 kello 21:20

    Ensimmäinen kommentti kirjasta Kuinka tilastoilla valehdellaan.

    Skaalat aloitettu 14.000 egusta, mikä vääristää kuvaa. Alkeellinen temppu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2012 kello 22:48

    Markku. Tuo skaalaus johtui vain siitä, että kuvasta ei blogilla saa riittävän isoa. Nuo erot ovat isoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2012 kello 21:24

    Liian vanha:
    Metron tulo on näköjään vaikuttanut Espoonkin muuttoliikkeeseen. Köyhäkammoisimmat rebuplikaanit muuttavat nyt pois.

    —–

    Tjaah. Ystäväni asuu Matinkylässä, lähes tulevan metroasseman vieressä.. Hän kertoi naapuritalojen uusien asuntojen hinnan olevan 6000 e/m2. Mitäh! Melkein samalla rahalla saa peruskorjatusta 1800-luvun kerrostalosta Kaartinkaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2012 kello 21:34

    OS:

    “Olisi hyvin luonnotonta rakentaa vuokrakerrostalo Pornaisten keskustaan ja aivan tolkutonta alkaa raivata väljiä omakotitontteja keskeltä kaupunkia vaikkapa Helsingin keskuspuistosta.”

    Tuntuu Pornaisten keskustasta uutta pienkerrostaloa (2 kerrosta) löytyvän. Ihan milekäs ratkaisu joillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2012 kello 22:56

    Osmo Soininvaara:
    Markku. Tuo skaalaus johtui vain siitä, että kuvasta ei blogilla saa riittävän isoa. Nuo erot ovat isoja.

    Kuinka suuria? Eikö olisi ollut oikeinta esittää vaakapylväät kokonaisina ja antaa luvut ja niiden erotukset numeroarvoina? Tuostahan ei oikein saa selvää, ovatko erot kohtalaisia. suuria vai todella suuria. Tietenkin pienikin ero kerrottuna asukasmäärällä antaa ison luvun.

    Oletko muuten koskaan lukenut Myrdalin magnun opuksen Asian Draman ensimmäistä lukua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2012 kello 9:14

    Markku af
    Uskon, että ihmiset osaavat lukea graafeja.
    Ajattele millaiseen virfheeseen HS sääsivusto syyllistyy joka päivä, kun se ei esitä lämpötilagraafeja Kelsinasteina absoluuttinen nollapiste origona. >Näin se törkeästi liioittelee lämpötilaeroja. Ajatus, että kunnan tulotaossa nolla olisi jotenkin järkevällä kohdalla asteikkoa on vähän samanlainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Mikko Särelä kirjoitti 15.3.2012 kello 23:02

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Ne kaupunkisuunnittelulliset arkitehtuurin ongelmat joista täällä on puhuttu eivät niinkään ole liittyneet talojen tyyliin ja koristeluun kuin liikenteeseen, asukasrakenteeseen, palveluihin ja hintoihin.

    Kartanonkoski on pohjimmiltaan hyvin tyypillinen suomalaislähiö: ei työpaikkoja, ei lähipalveluita, muutama ohitse kulkeva bussilinja “keskustaan” ja autopaikkoja on kaikille tarpeeksi.

    Olisikohan kuitenkin niin, että ihmisille on väliä sillä, minkälainen visuaalinen ympäristö heidän ympärillään on. Jopa niin paljon, että perinteinen lähiö kaukana kaikesta (no, Jumbo on kävelymatkan päässä toki) nousee korkealle arvostuksessa ihan vain siksi, että näyttää kivalta.

    Ajattelepa kuinka paljon tuollaista arvostettaisiin, jos olisi oikeasti tiivistä kaupunkia, lähellä palvelut ja työpaikat ja kaiken lisäksi visuaalisesti miellyttävä ympäristö!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. tpyyluoma kirjoitti 16.3.2012 kello 7:38

    “Parkkipaikkat” sisäpihalle: Eikö noi parkkipaikkasäädökset voisi kiertää siten, että rakenentaan ne parkkipaikat nurmikolle umpikortteleiden sisäpihalle, mutta koska ne korttelit olisivat umpikortteileita, niin sinne “parkkipaikalle” pääisi vain jos sattuu omistaa lentävän auton .

    Pidän ajatuksesta mutta ei tää nyt toimi. Kattelin tuossa juuri yhtä ihan normiaalia helsinkiläistä umpikorttelia. Kuusi kerrosta itään ja pohjoiseen, neljä länteen ja etelään että tulee valoa sinne sisäpihalle. Tontti 8 500 m2 ja kerrosneliöitä 25 000 m2, teholuku kolme eli enemmän kuin mihin esimerkiksi niillä torneilla yleensä päästään. Noin 500 ihmisen koti ja parikymmentä pienyritystä. Ihan normaalia kaupunkia.

    Jonkinnäköisen sotimisen jälkeen saaduilla kevennetyillä kantakaupungin pysäköintinormeilla uuteen tuollaiseen pitäisi rakentaa 25 asiointi- ja vieraspaikkaa ja kaksi rekkapaikkaa, noi suurin piirtein vie kadunvarret korttelin ympäriltä.

    Tämän lisäksi tulisi tehdä 200 asukaspysäköintipaikkaa, joka tarkoittaa noin 7 000 neliötä pysäköintipaikkoja. Se sisäpiha on jotain 3 000 – 4 000 neliötä. Eli käytännössä tontin kokoinen autokerros.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2012 kello 9:11

    Rekkapaikkoja ei vaadita kantakaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Jouko Ollila kirjoitti 16.3.2012 kello 7:46

    Liian vanha:
    Törmäsin kilpailun n rajoittamiseen myös korjausrakentamisessa.

    Miten tämä kilpailun rajoittaminen toimi käytännössä? Kuka rajoitti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Jouko Ollila kirjoitti 16.3.2012 kello 7:52

    Liian vanha:
    Miksi isännöitsijä harjoittaa tällaista ?

    Koska hän saa rahaa myös rakennusliikkeiltä.

    Siis otti lahjuksia? Haastakaa oikeuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Jouko Ollila kirjoitti 16.3.2012 kello 7:56

    Liian vanha:
    Samaan nipuun pistettiin sähkönousujen uudistaminen, joka myös hämmästytti,sillä asunnoissa oli jo kolmevaihesyöttö ja sähköhella eikä sii uutta merkittävää kuormaa enää tule.
    Siis turha toimenpide.

    Olivatko kWh-mittarit ennen asunnoissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Jouko Ollila kirjoitti 16.3.2012 kello 8:04

    Liian vanha:
    No urakasta tuli miljoonaurakka ja kun sellainen tekeminen vaatii taloudellisia muskeleita niin vain suuret kykenevät työhön ja ne taas jakavat sovussa markkinoita

    Niinpä YIT sai kaikki alueen korjausurakat ,usean talon tekeminen on tuottoisaa.
    Kilpailutus tehtiin talokohtaisesti.
    Hintaeroista saattoi päätellä, etteivät muut edes kilpailleet urakoista

    Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on pilvin pimein pieniä ja keskisuuria rakennusliikkeitä, jotka pystyvät tekemään miljoonaluokan linjaremontteja. Kilpailu on viime vuosina ollut kovaa ja monet toimijoista kitkuttelevat kannattavuusrajoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2012 kello 9:09

    Ison alueen kilpailut pitäisi aina tehdä niin, että kilpailutetaan yhtäaikaa alue pieniin osiin pilkottuna ja niin, että voi tehdä kokonaistarjouksen kaikista. Jos kokonaistarjous on parfempi kuin nuo pilkotut yhteen laskettuna, kokonaistarjous voittaa. Silloin nähdään, miten pän skaalaetu toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. tcrown kirjoitti 16.3.2012 kello 8:22

    Kalle:
    Osmo, tää on ihan höpö. Sinusta kaikilla siis pitää olla yhtä kurjaa? Sitä sanotaan sosialismiksi. Se ei toimi.

    Makunsa ja toimimisen määritelmät kullakin, mutta tuolla itänaapurissamme on kokeiltu kumpaakin ääripäätä, sosialismia ja oligarkiaa. Minä en välittäisi että yhteiskuntamme valuisi kumpaankaan ääripäähän, vaikka se sitten tarkoittaakin, että minun mielipiteitteni päälle syljetään vastenmielisiä fundamentalistisia argumentteja joiden mukaan olen samaan aikaan aynrandilainen markkinasekopää ja toisaalta koko omistavan (nykyään entistä enemmän tosin paljon “ansaitsevan”) luokan Siperiaan mieluusti lähettävä leninisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Marko V kirjoitti 16.3.2012 kello 9:10

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Puhe oli käsittääkseni Oulun kaupungista “kasvattajakaupunkina”. Suurin osa Oulun yliopiston opiskelijoista tulee jostain muualta. Oulun kaupunki ei ole polttanut heihin lainkaan rahaa ennen akateemisen uran aloittamista.

    Oman keskutelunaloitukseni tarkoituksena ei ollut väitellä siitä, onko Oulu ollut todellinen kasvattajakaupunki vai ei. Täällä ehdotetaan nyt, että verotulot olisi oikeudenmukaista tasata työssäkäyntialueen sisällä. Halusin laajentaa tuota näkemystä ja ottamaan huomioon myös sen kunnan, joka sen veronmaksajan on tuottanut.

    Markku af Heurlin: Tjaah. Ystäväni asuu Matinkylässä, lähes tulevan metroasseman vieressä.. Hän kertoi naapuritalojen uusien asuntojen hinnan olevan 6000 e/m2. Mitäh! Melkein samalla rahalla saa peruskorjatusta 1800-luvun kerrostalosta Kaartinkaupungissa.

    Niin hyvät palvelut ja nopeat julkiset liikenneyhteydet. Meri lähellä. Espoossa tulee itse asiassa olemaan kolme vetovoimaista keskusta raideyhteyksien varrella. Tapiola, Leppävaara, Matinkylä. Samaan aikaan Helsingissä rakennetaan Kannelmäen Megaprismaa. Juna-asemalle matkaa 1 km, mutta onneksi autolla pääsee mukavasti parkkihalliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Jouko Ollila kirjoitti 16.3.2012 kello 9:28

    Osmo Soininvaara:
    Ison alueen kilpailut pitäisi aina tehdä niin, että kilpailutetaan yhtäaikaa alue pieniin osiin pilkottuna ja niin, että voi tehdä kokonaistarjouksen kaikista. Jos kokonaistarjous on parfempi kuin nuo pilkotut yhteen laskettuna, kokonaistarjous voittaa. Silloin nähdään, miten pän skaalaetu toimii.

    Ilmeisesti viittaat Liian Vanhan kirjoitukseen, jossa käsittääkseni puhuttiin erillisten asunto-osakeyhtiöiden remonttien kilpailuttamisesta. Niiden niputtaminen on yleensä aika vaikeaa, sillä remonttipäätös on jo yhtiön sisällä aika työläs prosessi puhumattakaan siitä, että erilliset yhtiöt tekevät keskenään yhteistyötä.

    Toki niputtamistakin harrastetaan, ja onnistuessaan siitä hyötyvät kaikki. Linjaremonttikohteet ovat todella harvoin jos koskaan sen kokoisia, etteikö keskisuuret rakennusliikkeet pystyisi niitä tekemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2012 kello 16:47

    Jouko Ollila
    Viittasin vaatimukseen kilpailuttaa kaupungin rakennuttamat tontit riittävän pieninä palasina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 16.3.2012 kello 9:34

    Mikko Särelä: Olisikohan kuitenkin niin, että ihmisille on väliä sillä, minkälainen visuaalinen ympäristö heidän ympärillään on.

    Tokitoki. Itsekin katselimme asuntoa tuolta muutama vuosi sitten juuri tyylin houkuttamana kunnes havahduimme siihen että lopulta nimenomaan ne asiat jotka nykyisessä asuinlähiössä oikeasti eniten arkielämässä harmittavat (eli palveluiden puute ja huonot joukkoliikenneyhteydet) olisivat sitten olleet tuolla vielä moninkerroin rasittavampia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Kalle K. kirjoitti 16.3.2012 kello 9:42

    “Parkkipaikkat” sisäpihalle: Eikö noi parkkipaikkasäädökset voisi kiertää siten, että rakenentaan ne parkkipaikat nurmikolle umpikortteleiden sisäpihalle, mutta koska ne korttelit olisivat umpikortteileita, niin sinne “parkkipaikalle” pääisi vain jos sattuu omistaa lentävän auton .

    Vaikka otsikko ei viittaakaan parkkipaikkakysymykseen, sitä on niin paljon kommentoitu, että lisään lusikkani soppaan.

    Kyse on kokonaisnäkemyksen puutteesta. Eihän autoa pitäisi olla pakko omistaa.

    Maailman todellisissa suurkaupungeissa oma auto on harvinaisempi kuin meillä, ja miksi? Koska taksi on olennainen osa joukkoliikenteen järjestelmää, ja hintakilpailukykyinen. Työmatkat ja isot volyymit hoidetaan raskaalla kalustolla, satunnaiset matkat taksilla. HSL:n pitäisi sosialisoida taksiyrittäjyys ja hankkia (hybridi-)kalusto, kunnat maksamaan kilometritukea jotta saadaan matkahinnat kohtuullisiksi ja vot, heti voidaan purkaa parkkipaikkanormit!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Jouko Ollila kirjoitti 16.3.2012 kello 10:08

    Linjaremontit ovat yleensä sen verran pieniä, etteivät suuret rakennusliikkeet ole niistä kiinnostuneita. Niputuksella projektin kokoa saadaan kasvatettua ja suurten kiinnostus heräämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Liian vanha kirjoitti 16.3.2012 kello 10:35

    “Olivatko kWh-mittarit ennen asunnoissa?”

    Kyllä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Outsider kirjoitti 16.3.2012 kello 10:39

    En voi käsittää miten suurkaupunki Pariisi vaikutti niin mukavalta ja ihmisläheiseltä. Pyöräilin yhden päivän siellä ja oikein rumaa seutua ei vastaan tullut. Asuin ihan keskustassa ja katujen varret oli kyllä just tarkkaan täynnä pysäköityjä autoja. En nähnyt missään isompia parkkialueita. Ehkä ei vain sattunut retken varrelle. Ruuhkat kyllä lähes taukoamattomia esim lentokentälle.
    Toisaalta kun Tukholmaan ajaa vaikkapa jostain Göteborgista päin, niin kyllä on ankean näköistä esikaupunkia.
    No Helsingin Punavuori oli aikaisemmin nimeltään pahamaineinen Rööperi. Nyt on kyllä haluttua varakkaiden aluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Liian vanha kirjoitti 16.3.2012 kello 10:48

    “Miten tämä kilpailun rajoittaminen toimi käytännössä? Kuka rajoitti?”

    Firmat maksavat isännöitsijoille bonuksia ja kilpailu käydään sopivasti valittujen urakoitsijoiden kesken. Kun hintaero voittaneeseen on suuri niin eipä muuhun johtopäätökseen voi tulla kuin,että taustalla on mätää.

    Suomessa yksityinen korruptio on laajaa.Esim minulle sattui vesivahinko,ja vakuutusyhtiö tilasi paikalle kosteusmittaajan.Hän mittasi vahingon laajaksi ja se herätti epäilyni,sillä talossa on ns rossipohja,joka on sen verran harva, että vesi valuu lävitse.Mittaaja tarjosi hyvää urakoitsijaa ja samoin vakuutusyhtiön vakuutuskäsittelijä suositteli samaa. Hinta oli n 10000 euroa.
    Juttu haisi sen verran,että päätin tehdä remontin itse ja kun aukaisin lattian niin epäilykseni osoittautui oikeaksi:Vesi oli valunut suoraan eristyksen läpi ja tuulisuojan raosta maahan
    Myöskään puolueeton mittaaja ei löytänyt tuota laajaa kosteutta.

    Imoitin asiasta vakuutusyhtiön turvaosastolle ja jonkun ajan kuluttua firmasta lensi muutama vahinkotarkastaja pihalle korruption vuoksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Markku af Heurlin kirjoitti 16.3.2012 kello 11:16

    Osmo Soininvaara:
    Markku af
    Uskon, että ihmiset osaavat lukea graafeja.
    Ajattele millaiseen virfheeseen HS sääsivusto syyllistyy joka päivä, kun se ei esitä lämpötilagraafeja Kelsinasteina absoluuttinen nollapiste origona. >Näin se törkeästi liioittelee lämpötilaeroja. Ajatus, että kunnan tulotaossa nolla olisi jotenkin järkevällä kohdalla asteikkoa on vähän samanlainen.

    Tämä alkaa olla vähän juupas-eipäs keskustelua.

    Mukavaa, että uskot vielä ihmisen suuren viisauteen.

    Kaikki eivät osaa,ja minullakin kesti vähän aikaa hiffata tuo nollakohdan sijainti. Huolimattomalle lukijalle, joita lienee palstan seuraajista valtaosa, tulee helposti väärä mielikuva.

    Lämpätiloja ei yleensä tavanomaisessa yhteydessä* esitetä kelvineinä (huom. e i kelvinasteina). Celsius- ja Fahrenheit-asteikoilla on luonnolliset ja luontevat nollapisteensä. Tuloilla on selvä nollataso, jolta lähteä.

    * En koskaan muista, onko auringon pintalämpötila 5700 kelviniä vai Celsius-astetta, mutta tiedolla en tee juuri mitään. Erolla merkitystä siinä, että tähden pintakirkkaus on verrannollinen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin, jos oikein muistan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2012 kello 16:43

    Kuntien tulotilastossa järkevä nollakohta olisi maan keskiarvo, ei nolla, kuten ei lämpötiloissakaan.
    Nolla on järkevä origo vain tilanteissa, joissa nolla on edes teoriassa mahdollinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Mari Heimala kirjoitti 16.3.2012 kello 12:40

    Turun seudun ongelma on aivan erilainen kuin muissa isoissa kaupungeissa. Täällä kehyskunnat ovat valmiita liittymään viimeisessä hädässä vaikka keskenään yhteen, kunhan ei tarvitse liittyä Turkuun. “Turun tauti” eli järjettömien päästösten teko, jotka ajavat Turun “POIKIEN” etua, maksavat kuntalaisille veronkorotuksia. Kehyskunnissa nähdään tämä pelin läpi, eikä kukaan halua Turun “järjestelyjä” maksaa. Viimeisimpänä pilataan kansallismaisema (kun on pakko rakentaa uusi silta), vajotetaan koko keskusta saveen (kun on pakko rakentaa toriparkki) ja lopetetaan kunnalliset lastenkodit, vaikka se ei olekaan edes taloudellisesti perustelua ja samalla rikotaan lastensuojelulakia (kun taloissa asuvat lapset joudutaan sijoittamaan “jonnekin muualle”, paikasta ei ole vielä tietoakaan).
    Ainut ratkaisu Turun seudulla olisi jakaa Turku muutamaan palaan ja jakaa kehyskunnille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Tuomas kirjoitti 16.3.2012 kello 12:52

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: .Kartanonkoski on pohjimmiltaan hyvin tyypillinen suomalaislähiö: ei työpaikkoja, ei lähipalveluita, muutama ohitse kulkeva bussilinja “keskustaan” ja autopaikkoja on kaikille tarpeeksi. …

    Kuinka lähellä niiden lähipalveluiden pitää olla, että ne ovat lähipalveluita? Karanonkoski on muutaman minuutin kävelymatkan päässä Jumbosta ja Tammistosta, niistä löytyy kyllä kaikki mitä ihminen tarvitsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Marko Hamilo kirjoitti 16.3.2012 kello 17:17

    Tuomas: Kuinka lähellä niiden lähipalveluiden pitää olla, että ne ovat lähipalveluita? Karanonkoski on muutaman minuutin kävelymatkan päässä Jumbosta ja Tammistosta, niistä löytyy kyllä kaikki mitä ihminen tarvitsee.

    Minusta se etäisyys Jumboon näyttäisi Google Mapsissa olevan sellainen 1,5km, 15 minuuttia reipasta kävelyä.

    Punavuorelainen odottaisi löytävänsä 1,5 km säteeltä noin 300 erikoisliikettä, kymmenen isoa ruokakauppaa, Pohjoismaiden suurimman tavaratalon, parisataa kapakkaa, muutaman Michelin-ruokalan ja laivayhteydet lähisaarille piknikille sekä pariin naapurimaahan.

    Lähikauppa on se joka on heti kadun toisella puolella. Lähibistro on se joka on oman korttelin kulmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Marko Hamilo kirjoitti 16.3.2012 kello 17:19

    Jumbosta tosiaan taisi saada sekä hampurilaisia että pizzaa, ihan kumpaa vain teki mieli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. MIVa kirjoitti 16.3.2012 kello 17:32

    Onko kukaan miettinyt joidenkin autotehtaiden (Saksa) käyttämää juttua? Rakennetaan pyöreä torni täynnä koloja autoille. Hissi nostaa autot omiinsa. Onko rakennelma kalliimpi kuin säästyvä parkkitila?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2012 kello 9:51

    MIV
    Olen yrittänyt inostaa virastoa näihin autoanvarasatointihyllyköihin. Niitä on muitakin. Asiaa käsiteltiin tällä blogilla vuosi- pari sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. pekko kirjoitti 16.3.2012 kello 17:32

    KariS:
    … Helsingin TOP 20 varaikkaimpien listalle mahtuu 5 kantakaupungin kerrostalovaltaista postinumeroaluetta ja loput on pientalovaltaisia alueita kaupungin laidalla, niin eikös siitä voi päätellä, että varakkain väki haluaa asua pientaloissa…

    Ennemminkin tuosta voisi päätellä että varakas väki haluaa asua tiiviissä kaupunkiympäristössä tai pientalossa. Noissa varakkaiden kantakaupunginosissa taitaa sitäpaitsi olla asukkaita enemmän kuin pientaloalueilla. Kun ottaa alueiden asuntojen hinnat huomioon, niin voisi edelleen päätellä, että nämä ovat varakkaiden asuinalueita siksi että vain heillä on varaa asua siellä.

    Mitä tulee ketjussa aiemmin mainittuihin kontuloihin, jakomäkiin, malminkartanoihin ja muihin metsälähiöihin, niin ne ovat VÄLJÄSTI rakennettuja kerrostaloalueita ja iso osa niissä asuvista asuu niissä, koska muuhun ei ole varaa. Toki siellä moni viihtyykin, mutta ei läheskään niin moni kuin siellä nyt joutuu asumaan.

    Suomessa on kysyntää tiiviistä kaupunkiympäristöstä, missä sekä julkiset että yksityiset palvelut, työpaikat, elämä, ihmiset ja viheralueetkin ovat lähellä. Tarjonta on kiinni kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelusta. Tarjonnan lisääntyessä hinnatkin asettuisivat kohdilleen ja ihmiset voisivat useammin aidosti valita lähiön, kaupungin tai pientalon väliltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 16.3.2012 kello 18:02

    Tuomas: Kuinka lähellä niiden lähipalveluiden pitää olla, että ne ovat lähipalveluita? Karanonkoski on muutaman minuutin kävelymatkan päässä Jumbosta ja Tammistosta, niistä löytyy kyllä kaikki mitä ihminen tarvitsee.

    Juu, varmasti löytyy tavaraa enemmänkin kuin mitä tarvitsee.

    Ei kuitenkaan löydy sellaista kaltaiseni poispilatun hyvinvointisnobin kaipaamaa asiaa kuin tunnelma. Jumbosta ainakaan. Ja Tammistossa asiointi kävellen on etäisyyksistä huolimatta melkoista parkkipaikkojen läpi vaeltamista.

    Itse käsitän lähipalvelussa sen läheisyyden vähemmän absoluuttisina kilometreinä ja enemmän kävelymatkan “mukavuutena” ja vaikkapa myymälän pienuutena. Kauppa tai kahvila ei ole “oma” kun sen jakaa sadantuhannen muun asiakkaan kanssa.

    Itsekästä ja turhan tunteilevaa varmaan ajatukseni. Tilastot todistanevat että olen väärässä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Elmo Allén kirjoitti 16.3.2012 kello 18:08

    Tuomas: Karanonkoski on muutaman minuutin kävelymatkan päässä Jumbosta ja Tammistosta, niistä löytyy kyllä kaikki mitä ihminen tarvitsee.

    Haluaisin nähdä sen ihmisen, joka kävelee 1,2 km matkan muutamassa minuutissa, tai sen joka kutsuu 15 minuuttia muutamaksi minuutiksi.

    Oikeassa kaupunkirakenteessa saman ajan päähän mahtuu koko Etu-Töölö ja puolet Kamppia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. MIVa kirjoitti 16.3.2012 kello 18:15

    Jos valtio ottaa hoitaakseen koko sairaanhoidon, miten se hoituisi verotuksellisesti? Kunnilla ei ne menot ole samanlaisia euroissa eikä prosenteissa. On tietty selvää, että valtion pitää verottaa silloin enemmän ja kunnan vähemmän, mutta olisiko se mahdollista tasapuolisesti ja samalla lopettaa pärjäävien kuntien “riistäminen”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Jouko Ollila kirjoitti 16.3.2012 kello 19:18

    Liian vanha:
    “Olivatko kWh-mittarit ennen asunnoissa?”

    Kyllä

    No sitten nousujohtoremontti tuli todella tarpeeseen. Jopa rapun kaikki asunnot ovat olleet samojen noususulakkeiden perässä. Yhden asunnon oikosulku on voinut vaikuttaa kaikkiin samojen sulakkeiden perässä olleisiin asuntoihin, tai kun yhdessä asunnossa on tehty hieman suurempaa sähköremonttia, sähkökatkokset eivät ole rajoittuneet vain tuohon asuntoon.

    Noususulakkeet ovat erittäin todennäköisesti käyneet todella kuumina ja tuollaisten kimppasulakkeiden palaminen on yleistä. Ja tietysti ne palavat juuri jouluaattona. 80- ja 90-luvuilla vanhojen taloyhtiöiden vanhentuneita sähköverkkoja saneerattiin laajamittaisesti. Nyt linjaremonttien yhteydessä viimeistenkin jääräyhtiöiden sähköverkot saatetaan 2000-luvulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Markku af Heurlin kirjoitti 16.3.2012 kello 19:25

    Osmo Soininvaara:
    Kuntien tulotilastossa järkevä nollakohta olisi maan keskiarvo, ei nolla, kuten ei lämpötiloissakaan.
    Nolla on järkevä origo vain tilanteissa, joissa nolla on edes teoriassa mahdollinen.

    Ihan mielenkiintoinen näkökulma. Itse asiassa se olisi parempoi kuin ottaa nollakohdaksi jokin siltä väliltä. Kuten OS teki.

    Lämpötilan Celsiusasteikon 0-kohta on piste jossa vesi jäätyy (normaalipaineessa), ei esim. tämän maan tai maapallon keskim. pintalämpötila. Fahrenheitin asteikolla elohopean jäätymispiste.

    Kun OS:n graafista puuttuivat pystyviivat, niin absoluuttisia suureita oli vaikea, oikeastan mahdoton arvioida.

    Joo. Luin aikoinani tilaston apron viikossa, ja tenttitulos oli sen mukainen eli rimaa hipoen yli. Kirja “Kuinka tilaastoilla valehdellaan” antoi oheislukemistona hyvän tiiviskurssin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2012 kello 9:47

    Kyllä se asteikko on siellä graafin alaosassa. Alkaa 14000 eurosta paitsi Pirkanmaalla 12 000 eurosta, jotta Tamperekin olisi mahtunut kuvaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. MIVa kirjoitti 16.3.2012 kello 19:32

    Hesaan siis muuttaa köyhempää väkeä, kuin pois. Kuitenkin asunnot sika kalliita. Tää juttu ei oikein toimi. Onko kalliilleille paikoille muuttavat vain eläkeläisiä tms ? No, eihän toi Hesan ero kovin paha ollutkaan. ei toki hyvä, mutta tänään täysin ymmärrettävä. Lisää kaikkia maahanmuuttajia yms, niin ero kasvaa. Eihän niin saisi olla. mutta niin vain on. Pitäisikö ihmisten muuttohaluja kieltää/rajoittaa? Jos pääkaupunkiseutu yhdistetään, niin ei sillä tätä ihmisten hinkua ns. paremmille alueille sillä estetä. Mikäli joka alueelle järjestetään “ongelmia”, muutto vaan siirtyy vielä kauemmas. Toki varmaan paljon asioita hoituu helpommin,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Ville kirjoitti 16.3.2012 kello 20:05

    Oulua kun on edellä kehuttu, olen käsityksessä että siellä kaupunki on onnistunut maanhankinnassa hyvin. Raakamaata on tarvittaessa lunastettu, eikä kuten pääkaupunkiseudulla, maksettu ylihintaa ja tehty maankäyttösopimuksia, koska lunastus on poliittisesti paha eikä sitä saa käyttää. Helsingin osalta tämä toki koskee lähinnä Östersundomia, joten jotain on tehty väärin jo ennenkin, kun kaupunki on itse ollut suurin maanomistaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Markku af Heurlin kirjoitti 16.3.2012 kello 20:13

    off topic

    kannattaa lukea

    http://bigbrowser.blog.lemonde.fr/2012/03/16/centre-despionnage-desert-americain/

    “16 mars 2012
    À L’ÉCOUTE – Un gigantesque centre d’espionnage en construction dans le désert américain”

    Ja minä kun kuvittelin että kehitys kehittyy kehittymistään vain Korean demokraattisessa kansantasavallassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Lahtiruoho kirjoitti 16.3.2012 kello 20:15

    Mikähän on tehokkuuden ero Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa.
    Asukkaasta lopputulos samankaltainen tiivistä ja tummaa molemmat.

    Jätkäsaaren autopaikkojen kaivaminen merenpinnan alapuolelle on tolkuttoman kallista. Pohjasta sisälle pukkaava vesi on eritettävä kalliilla rakenteella ja kaivannon tukeminen oma arbeettinsa tekovaiheessa.

    Kuka tässä oikein voittaa kaupunkikuva-arkkitehdit vai asukkaat. Ei ainakaan köyhät muuta vapaarahoitteisiin kun laitetaan sopivasti haastetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Timo H kirjoitti 17.3.2012 kello 0:06

    Pitkä ketju jossa puhuttiin ihmeen vähän siitä mahdollisuudesta että keskiluokka muuttaa pois keskustasta yksinkertaisesti neliöhinnan takia. Jos perheen bruttotulot on vaikkapa n. 3k€/kk per lärvi per pers., niin alappa siinä sitten miettiä ostatko kartellikaksion keskustasta vai 140m2 talon nurmijärveltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Touko Mettinen kirjoitti 17.3.2012 kello 1:44

    Terve Mari!

    Mari Heimala kirjoitti 16.3.2012 kello 12:40

    Olet oikeassa, kun kritisoit “Turun poikien” touhuja. Näyttää siltä, että haluaisit naapurikuntalaisena(kin) vaikuttaa turkulaiseen kunnallispolitiikkaan: Pennisiltaan, toriparkkiin jne.

    Tää nyt on tietysti vähän tylyä, mutta: MIKSI ET SITTEN HALUA OLLA OSA TURKUA, KUN KUMMINKIN SEN KESKUSTAN KAAVOITUS JA LASTENKOTIEN TILANNE JA KAIKKI MUU, JOKA TURUSSA ON VÄÄRIN, TEKEE SULLE PAISEITA.

    Niin ne tekee mullekin, mutta mä en valmistuttuani muuttanut Turusta pois. Täälläkin voi asua ja kaikkien ei ole pakko äänestää kokoomusta.

    Vielä haluaisin erityisesti kiittää hallitusta siitä että se on uskaltanut viedä kuntauudistusta eteenpäin vaikka se on pölhöpopulistien helppo maali. Ja erikseen haluaisn vielä paheksua Mari Kiviniemeä, jota ennemmin pidin fiksuna jalasjärveläisenä, nykyään enää tyypillisenä jalasjärveläisenä.

    Touko Mettinen
    turkulainen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Jari Jokiniemi kirjoitti 17.3.2012 kello 7:32

    70% suomalaisista haluaa asua pientalossa. Helsinki on tehnyt parhaansa, että tämä ei ainakaan Helsingissä onnistu. Tätä taustaa vasten kerrostalojen rakentaminen pitäisi välittömästi lailla kieltää eikä suinkaan yrittää selitellä, että kerrostalot ovat kiva, kun vähän stailataan. Ainoana poikkeuksena sallittakoon ydinkeskustojen täydennysrakentaminen mieluiten ylöspäin.

    Helsinki voisi yrittää edes vähän ottaa oppia muualta. Jostain kumman syystä Saksassa osataan rakentaa viihtyisää tiivismatalaa, jonne pääsee raitiovaunulla, ja omalla pienellä tontilla on riittävästi parkkipaikkoja useammallekin autolle. Ei kulu julkista katutilaa. Pitäisi kelvata sekä vihreille että republikaaneille.

    Mutta jos itseisarvona on pakata ihmiset kerrostaloihin ja estää autoilu, niin eihän se sitten onnistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2012 kello 9:40

    Jari Jokiniemi
    Voisiko ajatella, että markkinat ratkaisiswivat, minne kannattaa sijoitta kerros- ja minne omakotitaloja. Kumpi maksaa maaneliöstä enemmän, kolme kerrostaloasukasta vai yksi piental,oasukas. Tämä ei johtaisi siihen, että kaikkialle tulee kerrostaloja, mutta omakoititalot ja kerrostalot sijoittuisivat suhteellise3n edun periaatteen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Kimmo kirjoitti 17.3.2012 kello 9:26

    Mielenkiintoinen avaus, herätti muutaman kommentin:
    – sisään ja ulosmuuttaneiden tulotaso ei välttämättä kerro koko totuutta. Kiinnostavampaa olisi tietää tulot seuraavalta kymmeneltä vuodelta.
    – Onko tosiaan niin, että verotulot/hehtaari ovat korkeammat jos kaavoitetaan väljiä omakotitalotontteja kuin kovan rahan kerrostaloissa?
    – Kuinka paljon nettoverotuotto laskee seka-rakentamisessa, eli samalle alueella rakennetaan joko pelkkiä kovan rahan asuntoja versus että sinne rakennetaan 50/50 suhteessa vuokra-asuntoja? Voisi olettaa, että vuokra-asujien nettoverotuotto kaupungille on pienempi kuin kovan rahan asujilla, mutta kuinka paljon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Saara kirjoitti 17.3.2012 kello 9:53

    Viherinssi: Tämä on jotenkin sotkuista… Tuntuu siltä, etteivät poliitikot voi olla ihan niin tyhmiä kuin miltä näyttää. Enemmän ehkä kysymys on siitä, että poliitikot pitävät äänestäjiään tyhminä. (Mikä kyllä monen poliitikon kohdalla voi hyvinkin pitää paikkansa.)

    Fiksukin ihminen etenee aina enemmän tai vähemmän tunteen ja mielikuvien varassa. Tämä on meille ihan lajityypillinen ominaisuus, ja vaikka kokoomuslaiset ilmeisesti mielellään ajattelevatkin olevansa tässä asiassa jonkinlaisia yli-ihmisiä, niin..

    Kokoomuslaisuuteen näyttäisi kuuluvan kehityksen ja edistyksen rakastaminen – erityisesti teknologisen kehityksen. Eräs uljaimmista saavuttamistamme edistysaskeleista tällä saralla on autoilu. Lisäksi autoiluun liittyy voimakas tunnepohjainen vapauden elämys, josta lähes jokaisen ihmisen on yhteiskunnassamme mahdollista päästä osalliseksi. Tällainen yhdistelmä on omiaan nostattamaan intensiivistä tunnetason hullaantumista. Pidän siksi ymmärrettävänä, että autoilusta puhuttaessa moni väliaikaisesti menettää analyyttisen hahmotuskykynsä ja siirtyy tunneargumentaatioon.

    Niinpä autoiluun intohimoisesti suhtautuva helposti vastustaa mm. parkkimaksujen korotusta tai ruuhkamaksuja, ja näkee tällaiset ehdotukset jonkinlaisena autoilun “vihaamisena” tai taantumuksellisena edistyksen vastustamisena, vaikka tosiasiassa kaiken järjen mukaan ne helpottaisivat autoilua lisäämällä vapaita parkkipaikkoja ja vähentämällä ruuhkia.

    Itse pidän kovasti autoilusta ja sen tarjoamasta vapauden tunteesta, mutta pidän myös tiiviistä kantakaupunkikaavasta, lyhyistä välimatkoista, lähipalveluista ja mahdollisuudesta kävellä/pyöräillä kaupungilla ilman että pakokaasut tunkevat joka puolelta nenään. Mielestäni sellainen politiikka on hyvää, jossa pyritään mahdollistamaan nuo kaikki – ei ainoastaan yhtä muiden kustannuksella. Lisäksi minusta olisi hienoa, jos voisin itse valita tarvitsenko asuntooni kuuluvaa parkkipaikkaa vai en, ja maksaa siitä vain sellaista tarvitessani. Mutta kokoomuksen harjoittama sosialisoinnin paheksuminen ei näytä yltävän tähän autoilu-aihepiiriin saakka. Tokihan esim. autottomien köyhien kuuluu asuntojen hinnoissa maksaa osa autollisten parkkipaikoista. Turhaan sättivät vasemmistoa älyllisen rehellisyyden puutteesta, kun itsellään on näitä sokeita pisteitä yhtälailla.

    Kyllä sitä kaikenlaista saa ihannoida ja rakastaa, kunhan ei niin kovasti hullaannu, että järki lähtee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Jouko Ollila kirjoitti 17.3.2012 kello 10:16

    Liian vanha:
    “Miten tämä kilpailun rajoittaminen toimi käytännössä? Kuka rajoitti?”

    Firmat maksavat isännöitsijoille bonuksia ja kilpailu käydään sopivasti valittujen urakoitsijoiden kesken. Kun hintaero voittaneeseen on suuri niin eipä muuhun johtopäätökseen voi tulla kuin,että taustalla on mätää.

    Toki joka alalla on mätämunansa, mutta en ole kuullut tuolaista tapahtuvan. Sitä paitsi yleensä isännöitsijöiden rooli on linjaremonteissa aika pieni taloyhtiöiden palkatessa ammattilaiset hoitamaan rakennuttamisen. Tarjousten hintaeroista ei voi päätellä mitään muuta kuin tarjouspyyntöasiakirjojen laadun jos sitäkään. Linjaremontit ovat uudiskohteita paljon arvaamattomampia ja siksi hinnoittelu on vaikeampaa, mikä aiheuttaa väkisinkin tarjouksiin hintahajontaa.

    Jos kartelli olisi olemassa, eivät kartellifirmat paljastaisi sitä läpinäkyvällä hintahajonnalla (mitä se sitten onkaan – erot tasaprosentteina?). Mikäli joku tilaajapuolelta puolestaan paljastaisi suosikilleen muiden hinnat, tämän suosikkifirman kannattaisi mennä kisaan mukaan mahdollisimman pienellä hintaerolla, ei mahdollisimman suurella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Saara kirjoitti 17.3.2012 kello 10:20

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Juu, varmasti löytyy tavaraa enemmänkin kuin mitä tarvitsee.

    Ei kuitenkaan löydy sellaista kaltaiseni poispilatun hyvinvointisnobin kaipaamaa asiaa kuin tunnelma. Jumbosta ainakaan. Ja Tammistossa asiointi kävellen on etäisyyksistä huolimatta melkoista parkkipaikkojen läpi vaeltamista.

    Itse käsitän lähipalvelussa sen läheisyyden vähemmän absoluuttisina kilometreinä ja enemmän kävelymatkan “mukavuutena” ja vaikkapa myymälän pienuutena. Kauppa tai kahvila ei ole “oma” kun sen jakaa sadantuhannen muun asiakkaan kanssa.

    Itsekästä ja turhan tunteilevaa varmaan ajatukseni. Tilastot todistanevat että olen väärässä…

    Word.

    Minullekin olennainen lähipalveluita määrittävä elementti fyysisen läheisyyden lisäksi on laatu. Pienikokoiset, tunnelmalliset liikkeet kauniissa, orgaanisessa kaupunkiympäristössä (vs. insinöörin piirtämä megaluokan ostoskompleksi kiiltävine kivilattioineen, loisteputkineen ja meluisine äänimaisemineen). Henkilökunta, joka muistaa minut jos käyn liikkeessä säännöllisesti. Se, että palveluntarjoajan persoonallisuus näkyy valikoimassa ja myös liikkeessä visuaalisesti, vs. keskimääräiselle ihmiselle optimaalisen sopiviksi, hajuttomiksi, mauttomiksi ja tehokkaiksi konseptoidut megamarketit. Jne.

    Lähipalveluissa keskeistä on ihmisyys, inhimillisyys, kohtaaminen, elämä. Supermarketeissa tehokkuus, monotonisuus, omaan kuplaan sulkeutuminen, konemainen ja pelkistetty kuluttamisen prosessi. Suren sitä, että Kalasatamaan on ilmeisesti tulossa tätä jälkimmäistä. Olisin niin toivonut siitä aitoa kantakaupunkia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Jari Jokiniemi kirjoitti 17.3.2012 kello 11:57

    Osmo Soininvaara: Jari JokiniemiVoisiko ajatella, että markkinat ratkaisiswivat, minne kannattaa sijoitta kerros- ja minne omakotitaloja.

    Voisi. Sen toimiminen edes likipitäen kuten markkinateoriat arvelevat maailman toimivan tosin edellyttäisi, että markkinat olisivat vapaat. Käytännössä: poliitikot luopuisivat oikeudestaan päättää kaavoituksesta ja naapurit luopuisivat oikeudestaan valittaa naapuritontin rakentamisesta.

    En pidättelisi henkeäni. Yksikään pelissä nyt vahvoilla oleva osapuoli ei halua luopua omastaan. Että jatkamme kyllä nykyisellä järjestelmällä. Se vaan pitäisi saada tuottamaan enemmän sellaista, mitä hallintoalamaiset oikeasti haluavat.

    Heitettäköön myös pohdintaan sellainen matemaattinen tosiasia, että lukuisista paikallisista optimeista ei mitenkään erityisen välttämättä seuraa globaali optimi. Mikä puoltaa keskushallinnon olemassaoloa. Josta palaamme kohtaan Mitä Sen Keskushallinnon Pitäisi Tuottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2012 kello 15:27

    Jari
    Kerro missä asut, niin kaavoitetaan jotain kivaa siihen naapuritontillesi. Tarvittaisiin paikkaa jätteiden uudelleenlastyaustontille. Sinä kun et valita.
    Yritin juuri sanoa, että kaupunki tarjoaa tonttia eniten tarjoavalle luvaten kaavoittaa siihen mitä toinen haluaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Henri Weijo kirjoitti 17.3.2012 kello 12:14

    Erilaisiin mielipidekyseilyihin ja ilmaistuihin preferensseihin vetoaminen rakentamista ja yhdyskuntarakennetta suunniteltaessa on aika lyhytkatseista ja suoraan sanottuna aika “huonoa” tiedettä. Survey-tyyppisten kyselyiden vastaavuus tai ennustettavuus ihmisten toimintaan on usein aika kyseenalainen, jopa sattumanvarainen.

    Suomalainen toki “haluaa” asua meren rannalla halvassa ja tilavassa omakotitalossa ilman lähinaapureita 50 metrin päästä harrastuksista, lähikaupasta, terveyspalveluista ja kulttuupalveluista. Ja tietenkin, vaikka alueen on muuten oltava pelkkää idyllistä linnunlaulua, kun suomalainen itse lähtee ulos iltaa viettämään niin alueella olisi hyvä olla keskieurooppalaista kaupunkivilinää eikä pelkkää S-ryhmä -harmautta. Tämä vain on sattumoisin aika vaikea yhtälö toteuttaa.

    Tiheään asuttujen alueiden asuntojen hinnat kertovat kuitenkin aika karua kieltä että mistä näistä haluista tingitään ensin kun asumisen realiteetit ja budjetti tulevan yhtälöön mukaan. Tästä ei vain pääse yli eikä ympäri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. tpyyluoma kirjoitti 17.3.2012 kello 13:14

    Kimmo: Mielenkiintoinen avaus, herätti muutaman kommentin:- sisään ja ulosmuuttaneiden tulotaso ei välttämättä kerro koko totuutta. Kiinnostavampaa olisi tietää tulot seuraavalta kymmeneltä vuodelta.

    Niin olisi.

    – Onko tosiaan niin, että verotulot/hehtaari ovat korkeammat jos kaavoitetaan väljiä omakotitalotontteja kuin kovan rahan kerrostaloissa?

    Jos kerrostalolla tarkoitetaan yksinäistä pistetaloa isolla tontilla niin ehkä ei, mutta jos puhutaan kaupunkimaisesta rakentamisesta niin kerrosneliöissä ero on noin 15 – 30 kertainen, ja kun kerrostaloasunnot ovat vielä keskimäärin pienempiä, niin ihmisiä per neliömetri on 30 – 60 kertaa enemmän. Aika kovat tulot saa olla niillä omakotitaloasujille jotta kertyy enemmän. Toki nuo asukkaat tuottavat menoja vastaavalla kertoimella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. tpyyluoma kirjoitti 17.3.2012 kello 13:27

    Saara: Fiksukin ihminen etenee aina enemmän tai vähemmän tunteen ja mielikuvien varassa. Tämä on meille ihan lajityypillinen ominaisuus, ja vaikka kokoomuslaiset ilmeisesti mielellään ajattelevatkin olevansa tässä asiassa jonkinlaisia yli-ihmisiä, niin..Kokoomuslaisuuteen näyttäisi kuuluvan kehityksen ja edistyksen rakastaminen – erityisesti teknologisen kehityksen. Eräs uljaimmista saavuttamistamme edistysaskeleista tällä saralla on autoilu. Lisäksi autoiluun liittyy voimakas tunnepohjainen vapauden elämys, josta lähes jokaisen ihmisen on yhteiskunnassamme mahdollista päästä osalliseksi. Tällainen yhdistelmä on omiaan nostattamaan intensiivistä tunnetason hullaantumista. Pidän siksi ymmärrettävänä, että autoilusta puhuttaessa moni väliaikaisesti menettää analyyttisen hahmotuskykynsä ja siirtyy tunneargumentaatioon.

    Joo ja jatkan vähän. Autoilua nimenomaan myydään vapaudella. Ja maaseudulla se sitä tarjoaakin.

    Kaupunkiliikenteellä ei ole vaan tämän kanssa yhtään mitään tekemistä. Kaupunkiliikenne on jonottamista, jarruttelua, jatkuvaa valppaana oloa, parkkipaikan etsimästä, eli juuri siitä mitä automainoksessa ei koskaan näytetä. Yleensä niissä ei ole edes muita autoja, ja jos on niin niitä potkitaan (!) tai niiden yli hypitään.

    Kun se mökkitieltä repäisty mielikuva ja kaupunkiliikenteen todellisuus kohtaa, niin osan päässä tämä tuntuu kääntyvän niin ettei kysymys ole suinkaan siitä, että hänellä olisi myyty täyttää potaskaa, vaan että kaupunki kiusaa autolijaa. Tämä taas johtuu esimerkiksi pyöräilevistä liikennesuunnittelijoista jotka ihan puhdasta ilkeyttään tekevät hänen ajamisestaan vaikeaa.

    Tyhmempikin taksikuski myös ymmärrätää että kanssa-autoilija on vihollinen, koska hän ihan kirjaimellisesti on tiellä, eli vie sitä rajallista tilaa omalta autolta. Tätä taustaa vasten liikenneraivoaminen on itseasiassa ihan ymmärrettävää, oikeasti se on niiden muiden kuskien vika ettei oma auto kulje. Tai kuten se fillaristislogan menee, et ole ruuhkassa, olet ruuhka. Jos tämän saisi jotenkin kanavoitua niin että jokainen auto pois tieltä on yksi auto vähemmän sinun tielläsi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Liian vanha kirjoitti 17.3.2012 kello 13:32

    “Linjaremontit ovat uudiskohteita paljon arvaamattomampia ja siksi hinnoittelu on vaikeampaa, mikä aiheuttaa väkisinkin tarjouksiin hintahajontaa.”
    Kyllä ne vakavalla mielellä tehdyt tarjoukset ovatmuutamn % eroilla.Ne,jotka,eivät halua urakkaa laskevat hinnan sen verran korkeaksi, ettei sitä voi saada.Laskentakin on hintavaa, joten kulujen säästämiseksi torjuntatarjous on oltava reilusti yli.

    Yllätyksiin varaudutaan sopimusten poikkeuslausekkeilla ja suuremmat yllätykset tehdään lisäveloituksella.

    Kyllä se riski yllätyksistä pyritään siirtämään asiakkaalle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Liian vanha kirjoitti 17.3.2012 kello 13:43

    “No sitten nousujohtoremontti tuli todella tarpeeseen. Jopa rapun kaikki asunnot ovat olleet samojen noususulakkeiden perässä.”

    Sorry luin vähän väärin,kuvittelin, että tarkoitat oliko asuntokohtainen mittaus.

    Kyllä talon mittarit olivat alakerrassa ja kaikkin asuntoihin meni oma syöttö .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. lurkki kirjoitti 17.3.2012 kello 16:32

    ‘Se vaan pitäisi saada tuottamaan enemmän sellaista, mitä hallintoalamaiset oikeasti haluavat.’ (Jari Jokiniemi)
    Ja tämän haluamisen sinä mittaat jollain mielipidekyselyillä, joihin vastaaminen ei maksa vastaajalle yhtikäs mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Kimmo kirjoitti 17.3.2012 kello 18:15

    tpyyluoma: Niin olisi.

    Jos kerrostalolla tarkoitetaan yksinäistä pistetaloa isolla tontilla niin ehkä ei, mutta jos puhutaan kaupunkimaisesta rakentamisesta niin kerrosneliöissä ero on noin 15 – 30 kertainen, ja kun kerrostaloasunnot ovat vielä keskimäärin pienempiä, niin ihmisiä per neliömetri on 30 – 60 kertaa enemmän. Aika kovat tulot saa olla niillä omakotitaloasujille jotta kertyy enemmän. Toki nuo asukkaat tuottavat menoja vastaavalla kertoimella.

    Olennaista on tuo nettoveroaste, eli maksetut verot – saadut avustukset/palvelut. Nyt menee puhtaan veikkauksen puolelle, mutta veikkaan, että 80 % helsinkiläisistä on joko nettoveronsaajia tai lähellä plus miinus nollaa. Loput 20 % ovat sitten todellisia veronmaksajia ja näiden sielujen kilpailusta tässä perimmiltään taitaa olla kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2012 kello 18:47

    Kimmo. Luulen, että on toisin päin. Melkein kaikki ovat maksajia ja vain pieni osa saajia, mnutta saavatkin sitten paljon. Siis vuositarkastelussa. Elinkaaren aikana tasoittuu vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. tcrown kirjoitti 17.3.2012 kello 18:24

    Saara: Pidän siksi ymmärrettävänä, että autoilusta puhuttaessa moni väliaikaisesti menettää analyyttisen hahmotuskykynsä ja siirtyy tunneargumentaatioon.

    Minun hypoteesini on ollut, että tankkauksen yhteydessä vapautuvien polttoainehöyryjen vaikutusta aivotoimintaan pitäisi tutkia enemmän, mutta voihan siinä jotakin muutakin olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Jouni Martikainen kirjoitti 18.3.2012 kello 8:51

    Osmo Soininvaara:
    Kimmo. Luulen, että on toisin päin. Melkein kaikki ovat maksajia ja vain pieni osa saajia, mnutta saavatkin sitten paljon. Siis vuositarkastelussa. Elinkaaren aikana tasoittuu vähän.

    Pikaisella googletuksella vaikuttaisi siltä, että esim. vuonna 2008 noin 23 % helsinkiläisistä ei ole maksanut lainkaan kunnallisveroa. He nyt ovat ainakin 100-varmasti nettohyötyjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2012 kello 9:46

    Pikaisella googletuksella vaikuttaisi siltä, että esim. vuonna 2008 noin 23 % helsinkiläisistä ei ole maksanut lainkaan kunnallisveroa. He nyt ovat ainakin 100-varmasti nettohyötyjiä.

    Tarkastelu kannattaisi varmaankin tehdä kotitalouksissain eikä henkilöittäin. Sttatavt nettohyötyä muista perheenjäsenistä, puolisoistaan tai vanhemmistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Jouko Ollila kirjoitti 18.3.2012 kello 10:10

    Liian vanha:
    “Linjaremontit ovat uudiskohteita paljon arvaamattomampia ja siksi hinnoittelu on vaikeampaa, mikä aiheuttaa väkisinkin tarjouksiin hintahajontaa.”
    Kyllä ne vakavalla mielellä tehdyt tarjouksetovatmuutamn % eroilla.Ne,jotka,eivät halua urakkaa laskevat hinnan sen verran korkeaksi, ettei sitä voi saada.Laskentakin on hintavaa, joten kulujen säästämiseksi torjuntatarjous on oltava reilusti yli.

    Yllätyksiin varaudutaan sopimusten poikkeuslausekkeilla ja suuremmat yllätykset tehdään lisäveloituksella.

    Kyllä se riski yllätyksistä pyritään siirtämään asiakkaalle

    No tuo ei pidä alkuunkaan paikkansa. Urakkatarjouksen laskeminen on lopultakin vain ennustamista ja aina jälkiseuranta paljastaa, että jotkut ennusteen positiot ovat osuneet paremmin kohdalleen kuin toiset.

    Usein tulee yllätyksiä, mitä ei ole osannut huomioida, on lukenut laskentapaperit huolimattomasti tai tehnyt laskennassa huolimattomuusvirheitä. On myös ulkoisia tekijöitä joihin ei voi vaikuttaa kuten yllättävät tarvikehintojen korotukset, säähaitat, sairastumiset ja onnettomuudet, varkaudet, hankalat yhteistyökyvyttömät sopimuskumppanit, tavarantoimitusviiveet. Pelkkä yleisavaimen hukkaaminen voi tulla todella kalliiksi. Ja sitten tietenkin firmojen väliset erot kuten toimipisteen sijainti, ammattitaidon ja organisaation sopivuus kuuloiseenkin kohteeseen, käytettävissä oleva työvoima, aikataulun sopivuus, yrityksen kiinteät kulut jne.

    Oletetaan, että kaksi urakkatarjouksen laskijaa päätyy yllättäen täsmälleen samaan nettohintaan. Oletetaan myös, että kumpikin tavoittelee samaa kateprosenttia. Sovitaan, että tuo summa on 1.020.000 euroa. Toinen kirjoittaa tarjouspaperiin juuri tuon summan, mutta toinen ajattelee, että taktisesti on fiksumpaa mennä sisään alle miljoonan hinnalla ja päätyy summaan 999.000. Hintaero 2,1 prosenttia. Ja tämä pelkästään ”pyöristyserona”.

    Muuttujia on kuitenkin paljon ja ”oikeaa hintaa” ei ole olemassakaan. Tuon samaisen tarjouskilpailun kolmonen olisi esimerkiksi voinut päätyä muuten samaan loppusummaan, mutta kilpailijoistaan poiketen pitäytyessään kokonaan suomalaisessa työvoimassa, hinnoitellut itsensä reilusti pitkäksi.

    Luonnollisesti urakoitsija ei kanna kaikkia riskejä, mutta aivan riittävästi niitä on. Pohjimmiltaan on kysymys siitä, että urakoitsija ostaa itselleen riskejä ja niiden hinnoittelusta. Jos laskee liian monien riskien toteutuvan, hinnoittelee helposti itsensä ulos. Liian optimisten urakoitsija voi puolestaan huomata pienen vastoinkäymisen syövän koko katteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Jouko Ollila kirjoitti 18.3.2012 kello 10:16

    Täsmennys: tarkoitin, ettei tuo vain muutaman prosentin hintaero pidä paikkansa. Vakavasti kisassa mukana oleva voi olla vaikka 10% tai ennemmän kalliimpi kuin kisan voittaja. Voittaja on voinut laskea väärin, tai muista syistä olla edullisempi kuin muut.

    Yllätys- ja riskiasiassa olen jokseenkin samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. MV kirjoitti 18.3.2012 kello 11:22

    Hesarissa on tänään sunnuntaina 18.3. hyvä kirjoitus Vieraskynä-palstalla kuntarakenneuudistukseen liittyen. Toivottavasti tämä viesti tavoittaa hallituksen ja kansanedustajat:
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuntien+teht%C3%A4vi%C3%A4+tulisi+siirt%C3%A4%C3%A4+maakunnille/a1305558041337

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. tpyyluoma kirjoitti 18.3.2012 kello 14:49

    MV: Hesarissa on tänään sunnuntaina 18.3. hyvä kirjoitus Vieraskynä-palstalla kuntarakenneuudistukseen liittyen. Toivottavasti tämä viesti tavoittaa hallituksen ja kansanedustajat:http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuntien+teht%C3%A4vi%C3%A4+tulisi+siirt%C3%A4%C3%A4+maakunnille/a1305558041337

    Asiallisesti ottaen tuosta ollaan laajasti samaa mieltä, tarvitaan välitason hallinto kunnan ja valtion välille. Oden mukaan siinä on vaan perustuslaillinen kíemura, jonka takia sitä maakuntaa pitää kutsua kunnaksi ja kuntia sitten vaikka pitäjiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. MV kirjoitti 18.3.2012 kello 18:15

    tpyyluoma: Asiallisesti ottaen tuosta ollaan laajasti samaa mieltä, tarvitaan välitason hallinto kunnan ja valtion välille. Oden mukaan siinä on vaan perustuslaillinen kíemura, jonka takia sitä maakuntaa pitää kutsua kunnaksi ja kuntia sitten vaikka pitäjiksi.

    Valitettavasti en ole ihan yhtä vakuuttunut, että asiasta ollaan laajasti samaa mieltä. Ainakaan kokoomuksen piiristä en ole kuullut kenenkään puhuneen tällaisen mallin puolesta. Pahoin pelkään, että ko. puolue ei paljon piittaa paikallisdemokratiasta tai maan eri osien vahvuuksien tasapuolisesta kehittämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. pekka kirjoitti 18.3.2012 kello 18:37

    Jouni Martikainen:

    Pikaisella googletuksella vaikuttaisi siltä, että esim. vuonna 2008 noin 23 % helsinkiläisistä ei ole maksanut lainkaan kunnallisveroa. He nyt ovat ainakin 100-varmasti nettohyötyjiä.

    Ei maailma ole noin yksinkertainen. On varmasti ryhmiä, jotka eivät maksa kunnallisveroa, mutta ovat silti kunnan talouden kannalta nettomaksajia. Ihmiset tuovat nimittäin iästään riippuvan määrän valtionosuuksia. Esimerkiksi omistusasunnossa asuvat (=ei asumistukea) ja kohtuullisen terveet pienituloiset eläkeläiset ovat hyvinkin hyödyllisiä kunnan taloudelle (valtionosuus 85 täyttäneestä on 20600 euroa vuodessa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. tpyyluoma kirjoitti 19.3.2012 kello 13:22

    MV: Valitettavasti en ole ihan yhtä vakuuttunut, että asiasta ollaan laajasti samaa mieltä. Ainakaan kokoomuksen piiristä en ole kuullut kenenkään puhuneen tällaisen mallin puolesta. Pahoin pelkään, että ko. puolue ei paljon piittaa paikallisdemokratiasta tai maan eri osien vahvuuksien tasapuolisesta kehittämisestä.

    Perinteisesti kokoomus on pelännyt että verot nousevat jos tulee kolmas verottava taho valtion ja kunnan lisäksi. En tiedä miten nykyään, enkä oikein ymmärrä argumenttia; veroaste riippuu siitä mitä julkinen sektori tekee, ei siitä montako toimijaa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Pekka Taipale kirjoitti 19.3.2012 kello 17:37

    tpyyluoma: veroaste riippuu siitä mitä julkinen sektori tekee, ei siitä montako toimijaa on.

    Ai siis niin kuin siitä, montako kuntaa on?

    Itse kyllä ennustan, että veroaste tai menot riippuvat siitä, montako toimijaa on – mitä vähemmän kuntia, sitä enemmän voidaan veroja korottaa, ja kaikki mitä saadaan kerättyä menee aina, eikä riitäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. toke kirjoitti 20.3.2012 kello 1:44

    Tapio Peltonen: Voisiko sen Kehä III:n sisälle/eteläpuolelle jäävän alueen julistaa erityistalousalueeksi, jossa ei tarvitse välittää koko autopaikkanormista, vaan autopaikat rakennettaisiin ja rahoitettaisiin markkinaehtoisesti? Tästä hyötyisivät minun nähdäkseni kaikki.

    Sitten pitäs saada tähän maahan vielä se “vapaa” markkinatalous muutaman kartellisoituneen grynderin ja hyväveli-toimijan sijasta.
    Ehkä kuitenkin vaan olis helpompaa ottaa se punavuorelaiskortteki ja ennen kun se pudotetaan paikalleen, laittaa sen alle pari kerrosta parkkihallia.
    Jos sitten joskus ihmiset eivät halua enää autoa omistaa, kyllä niille halleille muuta käyttöä keksitään. Maanalainen tila on energiatehokasta sekä lämmityksen että jäähdytyksen suhteen ja perinteisestikin autotallissa on tehty kaikkea muuta paitsi säilytetty autoa. Autoista on muutenkin tulossa kuormahuippuja tasaavia energiavarastoja, joten energiaa voidaan jatkossa varastoida myös ilman kumipyöriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus