Turvetuotanto maksakoon vesistöpäästöistään!

55 vastausta artikkeliin “Turvetuotanto maksakoon vesistöpäästöistään!”

1. Eläkeläisenä tun­nen itseni moraalit­tomak­si, kun asun Suomessä, siis suurten asun­tokuse­tan­nusten takia (lähin­nä ener­gia). Jos Kreik­ka devalvoisi vaik­ka 30%(älkää väit­täkö mah­dot­tomak­si, on ihmi­nen kuus­sakin käynyt) niin sinne voisi muut­taa ja hiil­i­jalan­jälkeni putoaisi puoleen.

   Vastaa

2. Saastevero on luon­te­va aja­tus sil­loin, kun yritetään elää samanaikaises­ti sekä markki­na­t­aloudessa että “luon­non­suo­je­lu­taloudessa”.

   Vastaa

3. Turve­tuotan­to ter­minä on mielestäni aivan väärä. Suo­han sitä turvet­ta on tuot­tanut tuhan­sia vuosia. Sit­ten Vapo menee ojit­ta­maan ja nos­ta­maan turvet­ta, jol­loin turpeen tuotan­to lop­puu. Ovatko teuras­ta­mot eläintentuotantolaitoksia?

   Muuten olen samaa mieltä, että turve­tuotan­non hai­tat ylit­tävät sen hyödyt.

   Vastaa

4. mitä päästöjä sieltä tulee?

   Ei mitään. Tiedät itsekin ettei sieltä tule minkään­laisia päästöjä vesistöihin.

   Turve on ympäristöys­täväl­lisin ener­gia­muo­to mitä on. Ja koti­mainen ja vieläpä uusi­u­tu­va sellainen.

   Vastaa

   1. Tiedät itsekin ettei sieltä tule minkään­laisia päästöjä vesistöihin.

      Ei mitään päästöjä, ei yhtään molekyyliä?
      Olen itse näh­nyt turve­tuotan­non tuhoamia järviä. Ton­neit­tain rav­in­tei­ta. Puhutaan nyt edes faktoilla.
      Tai lähde­tään sin­un fak­tois­si. Jos turve­tuotan­to tietää, ettei mitään tule, ei ikinä eikoä koskaan, niin var­maankin ne hyväksyvät esit­tämäni mak­sun päästöistä. Eihän se mak­sa mitään, kos­ka niitä ei ole eikä koskaan mis­sään olo­suhteis­sa tule.

      Vastaa

5. Olen näh­nyt sel­l­aisia pilat­tu­ja erä­maa­järviä, jois­sa poh­jaa peit­tää kym­me­nien sent­time­trien suo­mu­tak­er­ros. Käytän­nössä järvet ovat aivan ranto­ja luku­unot­ta­mat­ta täysin elottomia. 

   Mielestäni pelkkä vero ei riitä, vaan pitää myös olla velvol­lisu­us ennal­lis­taa tuho­tut vesistöt. 

   p.s. kyse on myös suo­ma­laisen hallinto­jär­jestelmän äärim­mäis­es­tä keskit­tymis­es­tä, mis­sä ei maakun­tien, ei kun­tien eikä kylien asukkail­ta kysytä, kun val­tio­ta­son oikeu­tuk­sel­la tul­laan tekemään, mitä lystää ja tuhotöitä.

   Vastaa

6. Olen huolis­sani Suomen masen­tavas­ta keskusteluilmastosta.

   Se näyt­tää ole­van pahasti sap­pipurkausten saastuttama.

   Puhutaan melkeim­pä pelkästään sinän­sä tärkeistä ongelmista, kuten turve­tuotan­non haitoista, Finnairin ym. johta­jien suurista eduista, Kreik­ka-paperei­den salaamis­es­ta, mon­en ihmisen kuole­maan johtaneista onnet­to­muuk­sista, jne.

   Näyt­tää aivan siltä, kuin olisi meneil­lään raju kil­pailu siitä, että kuka pystyy löytämään eniten syyl­lisiä, loi­h­ti­maan esi­in aina vaan suurem­pia ongelmia ja vääryyksiä.

   Siitä ei kuitenkaan puhuta paljon mitään, että maan vai­h­to­tase on ollut 7 kuukaut­ta pakkasella. 

   On paljon mah­dol­lista, että siitä on tul­lut pysyvä tila!

   Tämä asia ei kor­jaan­nu sapen vuo­datuk­sel­la, vaan vahvoil­la posi­ti­ivisil­la teoilla.

   Sep­po Korppoo
   Jon­ka sap­pi ei saastuta

   Vastaa

7. “Täl­lainen saastevero tai vaku­u­tus­mak­su tap­paisi­vat koko alan välittömästi.”

   Ainakaan vaku­u­tus­mak­su ei tap­paisi kokö alaa kyl­lä. Vero saat­taisi niin tehdäkin, jos se olisi kaikille haitoista huoli­mat­ta saman kokoinen. Kaikkial­la riskit eivät ole yhtä suuria. Kaikkien soiden läheisyy­dessä ei ole vesistöä.

   Vastaa

8. Höpö höpö, vapon vedet menevät pääasi­as­sa kah­den noin hehtaarin tekoal­taan läpi, joi­hin jää kiin­toaine ja se vähäi­nen fos­fori mitä soil­ta voi tul­la. Typpeä ei puhdista helsinkikään hyvin eikä sen puhdis­tamises­sa ole järkeäkään ainakaan sisävesis­sä, sil­lä vesistö­jen min­imi­ravinne on fos­fori ja jos se joskus on typ­pi sekin hoituu järke­vim­min vähen­tämäl­lä fos­foripäästöjä. Turvesoil­ta nykyään tule­vat vedet ovat puh­taampia kuin soiden käyt­töönot­toa edeltäneet vedet.

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara: Ei mitään päästöjä, ei yhtään molekyyliä?
   Olen itse näh­nyt turve­tuotan­non tuhoamia järviä. Ton­neit­tain ravinteita. 

   Kiin­toainet­ta voi tul­la paljonkin, mut­ta tuskin eri­tyisen ravinteikasta.

   Vastaa

10. Suol­ta ei tule rav­in­tei­ta vaan rav­in­tee­ton­ta suo­mu­taa ja hötyä, joka ei katoa koskaan. Jos siinä olisi rav­in­tei­ta, se ehkä maatuisi.

    Vastaa

11. Sat­un­pa tietämään, että ainakin yhdel­lä paikkakun­nal­la, jol­ta nyt läh­tee varuskun­ta, on turve­hankkeet nyt pilaa­mas­sa alueen pääjärveä ja sen mainet­ta. Ei kovin hyvä jut­tu, kun matkailun edis­tämisel­lä pyritään kor­vaa­maan osaa työ­paikoista. Muu­tos vedessä on omin silmin nähty ja tutk­i­joidenkin varmistama.

    Kum­malli­nen jut­tu, että jos maaseudun isän­tää varoit­taa, Helsingistä päin, kaivosten ja turve­tuotan­non vaaroista, niin palaute tulee on yleen­sä cityvihreästä pro­pa­gan­das­ta. Nyt vain sit­ten Kain­u­un isän­tää har­mit­taa, kun ei uskonut ja turve­hankkeet pilaa­vat muual­la mökki­ran­to­ja. Ehkäpä tääl­lä, maail­man saas­tuneim­man meren äärel­lä, jos­sa ui tinatut ahvenet, tiede­täänkin jotain ainakin saastumisesta.

    Jos joku on ulko­maille karkaavas­ta rahas­ta huolis­saan, niin ostakoot Suomes­sa kootun fil­lar­in ja jät­täkööt Audit sun muut osta­mat­ta. Helpot­taa heti.

    Vastaa

12. Oji­tus taitaa aiheut­taa yhtä paho­ja päästöjä, sil­lä K‑Suomessa olti­in saatu mit­tauk­sia saman­laisia ja joskus korkeampiakin humus­pi­toisuuk­sia niiden jok­ien var­sil­ta, joil­la ei ollut turvetuotantoa. 

    Jos näin on, niin mil­lä perus­teel­la turve­tuot­ta­jat laite­taan mak­samaan ojit­ta­jien aikaansaa­mat tuhot? Eli tilanne on kimu­rantimpi miltä ensisilmäyk­sel­lä näyttää.

    Ensim­mäisek­si voisi kyl­lä aloit­taa siitä että lopete­taan suo­rat tuet turpeen polt­tamiselle ja tuot­tamiselle. Ne ovat täysin jär­jet­tömiä, tuot­ti­pa turve vesion­gelmia tahi ei.

    Vastaa

13. Onpa Mert­si kovin aivopesty, jos kehtaa väit­tää turvesoiden kui­v­a­tusvesiä puhtaiksi.Menepä kat­so­maan aikaansaat­ua jälkeä ala­puoli­sis­sa vesistöissä.Puheesi vaikut­ta kovin Vap­o­laiselta pro­pa­gan­dal­ta, jos­sa ruskea vesi lasis­sa väitetään ole­van puh­das­ta. Ja kaiken lisäk­si ihan vakavissaan.
    Turve­tuotan­non aikaansaan­nok­set ovat Suomen suurin ympäristökatas­rofi, jon­ka syn­tymisen siu­naa­vat niin vira­nomaiset ja ne joille taloudelli­nen inter­es­si on suuri.

    Vastaa

    1. Kiitos Iiro Viinaselle osal­lis­tu­mis­es­ta keskusteluun!

       Vastaa

14. Turpeen työl­listävä vaiku­tuskin on pieni, esimerkik­si matkailu­un ver­rat­tuna. Vaik­ka ajet­taisi­in kolmes­sa vuorossa suo­ta ympäri, niin silti siinä on vain pari tyyp­piä trak­to­ria kohti ja joku ajaa kuor­ma-autol­la turvet­ta sit­ten voimalaan, jos­sa joku insinööri kat­soo tietokoneelta, kun turve palaa ja numerot pyörivät. 

    Matkailua ei pysty tehosta­maan koneil­la tähän tyyli­in, mut­ta tähän tyyli­in pystyy kadot­ta­maan matkailijat.

    Vastaa

15. Ylivoimais­es­ti tärkein mekanis­mi, jol­la turpeen­nos­to vaikut­taa vahin­gol­lis­es­ti vesistöi­hin, on jätet­ty suo­ras­taan olemattomalle
    huomi­olle ja sekin, jos­sa sitä on käsitel­ty, on osin harhaanjohtava.

    Turpeen­tuot­ta­jat muis­tut­ta­vat joh­dat­taak­seen harhaan, että turpeen­nos­to lisää perin vähän ravin­nepäästöjä vesistöi­hin. Siltä osin väite on aivan oikea, että turvesuol­ta val­u­vis­sa vesis­sä on mon­een muuhun päästöläh­teeseen näh­den niukasti vesistöjä rehevöit­tävää typpeä ja fosforia. 

    Kuitenkin turvesuon vaiku­tusalueel­la suo­je­lu­toimista huoli­mat­ta vesi­in karkaa
    turve­hiukka­sia. Niitä kulkeu­tuu suon kui­v­a­tusvesien mukana ja erit­täin haitallista on hieno­jakoinen turvepö­ly, kun sitä laskeu­tuu vesistöihin.

    Lahotes­saan vedessä turve­hiukkaset kulut­ta­vat hap­pea. Tämän seu­rauk­se­na vesistön hap­pip­i­toisu­us ale­nee. Sen­jäl­keen vähähap­pinen vesi liuottaa
    poh­jas­ta levien ja muiden kasvien käyt­töön aikaisem­pi­en vuosikym­menten ja jopa vuo­sisato­jen aikana poh­jaan ker­rostunei­ta rav­in­tei­ta, jot­ka ovat olleet pois luon­non kierroista.

    Ei sil­lä ole enää merk­i­tys­tä rehevöi­tymisen kannal­ta, ovatko näin liik­keelle läht­e­neet rav­in­teet aikaisem­pi­en vuosien metsäojitusten,
    maat­alouden, kalankas­vatuk­sen, van­han kaatopaikan tai asu­tuk­sen päästöjä ja aina on mukana luon­non omia, kuten kallioiden, kivien ja maa-ainesten
    rapau­tu­misen yhtey­dessä irronnei­ta rav­in­tei­ta. Rehevöi­tymisen voimis­tu­misen on laukaissut ja sitä edelleen kiihdyt­tää turpeen­nos­to, kos­ka on kiis­tat­ta aivan selvää, että se aiheut­taa ainakin ajoit­tan merkit­tävää vesistön happivajetta.

    Turpeen vaiku­tustapaa vesistöis­sä tulee ver­ra­ta 1960–70 luku­jen met­sä­te­ol­lisu­u­den aiheut­ta­maan vesistökuor­mi­tuk­seen ja sen onnistuneeseen
    vähen­tämiseen. Myös met­sä­te­ol­lisu­u­den suo­rat ravin­nepäästöt oli­vat vähäisiä suh­teessa hap­pika­to­jen aiheut­tami­in vaikutuksiin. 

    Sil­loin keskeisessä ase­mas­sa oli vähen­tää päästö­jen biol­o­gista hapenku­lu­tus­ta, mikä tapah­tui vähen­tämäl­lä puu­peräis­ten pienhiukkasten
    pääsyä vesistöi­hin. Mitä pienem­pi orgaa­ni­nen, siis lahoa­va, hiukka­nen on kyseessä, sitä tehokkaam­min se kulut­taa ympäröivän veden happea.
    Turve­hiukkaset käyt­täy­tyvät vesistöis­sä samaan tapaan kuin puuhiukkaset(ns. 0‑kuidut) ja eri­tyisen vahin­gol­lista on tuulen vesistöi­hin kul­jet­ta­ma turvepö­ly. Sitä­vas­toin vaikka­pa uppo­tuk­ki ei juurikaan kulu­ta hap­pea, koska
    sen pin­nan ala, joka voi reagoi­da hapen kanssa, on pieni suh­teessa puuaines­määrään, mut­ta jos yksikin uppo­tuk­ki jauhetaan puupö­lyk­si, happea
    imevien pin­to­jen ala kas­vaa suun­nat­tomasti, ja se voisi olla kokon­aiselle lam­melle tuhoisa.

    Vastaa

16. Turpeen­nos­ta­ja VAPO = Val­tion polttoainetoimisto.
    Omis­ta­ja Suomen val­tio (50,1 %)

    Minä vaan ihmette­len, että mik­si hal­li­tuk­ses­sa ole­van puolueen edus­ta­ja tilit­tää näistä meille kansalaisille eikä min­is­tereille. Kaik­ki kuprut tun­tu­vat aina tapah­tu­van yhtiöis­sä jois­sa on val­tiokytky, onko hom­ma karan­nut käsistä ja ren­ki käs­kee isäntää? 

    For­tum, Fin­grid ja VAPO yms. ener­giay­htiöt tulisi pilkkoa, palaut­taa rahat osak­keen­o­mis­ta­jille ja siirtää pois val­tion hallinnas­ta niin, että hyö­ty tulee nille jot­ka ovat investoin­nit mak­sa­neet (mm. sähköasi­akkaat). Val­tio käyt­tää ase­maansa ener­gia-alal­la niin että ener­gia­ra­has­tuk­ses­ta on tul­lut verolu­on­teinen lisä­mak­su, joka on aivan kestämätön tilanne => val­tio toimii kansalaisi­aan vastaan.

    Vastaa

17. Her­rat Soin­i­naara ja Viina­nen toiv­ot­tavasti tutus­tu­isi­vat tosiasioihin. 

    Esimerkik­si täl­laisia selvi­tyk­siä voisi tarkastella:

    - Pöyry, 2009. Kalvosar­ja: Eri maankäyt­tö­muo­to­jen huuhtoumat
    — Pöyry, 2010. Kalvosar­ja maankäyt­tö­muo­to­jen kiintoainekuormituksesta
    — VTT Tiedot­tei­ta 2550, Turpeen tuotan­to ja käyt­tö, yhteen­ve­to selvityksistä,2010
    — Soiden ja turve­maid­en strate­gia, 2011

    Koko Suomen kiin­toainekuor­mi­tus on 3 500 000 tonnia/vuosi
    — maat­alous suurin kiin­toainekuor­mit­ta­ja 80–90 %
    — met­sä­talous pelkästään oji­tusten osalta n. 70 000 tonnia/vuosi (70-luvul­la oji­tus­bu­umin aikana kuor­mi­tus oli moninkertainen)
    — turve­tuotan­non osu­us koko Suomen kiin­toainekuor­mi­tuk­ses­ta on vain 0.1 % eli 3000–4000 tn/v

    Eri maankäyt­tö­muo­to­jen huuh­toumat neliök­ilo­metriä kohti:
    — maat­alous 61 000 — 330 000 kg km2 a‑1
    — met­sä­talous 2 400 — 33 000 kg km2 a‑1
    — turve­tuotan­to 4036 kg km2 a‑1

    Lisäk­si on huo­mat­ta­va luon­tainen huuhtou­tu­ma eri alueil­ta. On myös hyvä tiedostaa, että järvet sois­tu­vat ihan luon­tais­es­tikin – eihän soi­ta olisi muuten edes syntynyt.

    Type­stä yli 50 % ja fos­forista yli 60 % tulee maat­aloud­es­ta, kun turve­tuotan­non osalta luvut vain 1 % luokkaa.

    Vastaa

18. Suomen soista on puo­let ojitet­tu. Ain­oa järkevä tapa käsitel­lä ne on ottaa sieltä turve pois.

    Vaik­ka puo­let soista on ojitet­tu siltikään puo­let Suomen vesistöistä ei ole pilaan­tunut. Turve­tuotan­to on puh­das­ta ja sen hai­tat ovat hyvin vähäiset. Turve­tuotan­to ei tapa mis­tään vesistöstä kalo­ja tai muu­takaan eläimistöä. 

    Oikea saas­tut­ta­ja vesistöis­sä on rav­in­tei­ta tuot­ta­vat päästöt lähin­nä pel­loil­ta, ei turvetuotanto.

    Suomen kan­nat­taisi ottaa kaik­ki liikenevät turve ylös. Toden­näköis­sti se tulee pakon edessä tapah­tu­maankin kun­han öljyn hin­ta nousee tarpeek­si. Meil­lä on turvesois­sa dieselin tarveainei­ta 500 vuodek­si ja sit­ten voidaan aloit­taa alus­ta kun turve myöskin uusiutuu.

    Vastaa

    1. Suomen kan­nat­taisi ottaa kaik­ki liikenevät turve ylös. Toden­näköis­sti se tulee pakon edessä tapah­tu­maankin kun­han öljyn hin­ta nousee tarpeeksi

       Mik­si vain Suomes­sa? Jor­ma var­maankin laa­jen­taa tuon ajatuk­sen kaikki­in maail­man soi­hin. Tiedätkö, mitä se merk­it­sisi ilmastolle?

       Vastaa

19. OS ” Jos turve­tuotan­to tietää, ettei mitään tule, ei ikinä eikoä koskaan, niin var­maankin ne hyväksyvät esit­tämäni mak­sun päästöistä”

    Kan­nat­taako mielestäsi sään­nel­lä asioi­ta jot­ka eivät ole ongelmia?

    Vastaa

20. Nimet­tömälle KIP:lle
    Pöyrynkin tutkimuk­set voi pistää ainakin osin paperinkeräyk­seen, sil­lä siel­lä mm esitetään kuin­ka 20v ajal­ta on mitat­tu olemat­to­mia humus­päästöjä ala­puolisi­in vesitöi­hin. Mit­tausa­janko­h­ta vaan sat­tuu ole­maan tam­mikuu joka ker­ta eli ajanko­h­ta jol­loin kui­v­a­tusvesiä ei ole juurikaan ole­mas­sa. Tai tutus­tua kevät tul­vien tai rankkasatei­den aikaan altaiden reunat ylit­tyvän moskan pelkkään ulkonäkööön. Hieno­jakoinne turve­hu­mushan se suurin ongel­ma onkin, mut­ta tarpeek­si har­vaa sihtiä mit­ta­lait­teessa käyt­täen päästöjä ei ole ollenkaan vaik­ka järvet täyt­tyvät turve­moskas­ta. iiro viinanen

    Vastaa

21. iiro viina­nen:
    Nimet­tömälle KIP:lle
    Pöyrynkin tutkimuk­set voi pistää ainakin osin paperinkeräyk­seen, sil­lä siel­lä mm esitetään kuin­ka 20v ajal­ta on mitat­tu olemat­to­mia humus­päästöjä ala­puolisi­in vesitöi­hin. Mit­tausa­janko­h­ta vaan sat­tuu ole­maan tam­mikuu joka ker­ta eli ajanko­h­ta jol­loin kui­v­a­tusvesiä ei ole juurikaan ole­mas­sa. Tai tutus­tua kevät tul­vien tai rankkasatei­den aikaan altaiden reunat ylit­tyvän moskan pelkkään ulkonäkööön. Hieno­jakoinne turve­hu­mushan se suurin ongel­ma onkin, mut­ta tarpeek­si har­vaa sihtiä mit­ta­lait­teessa käyt­täen päästöjä ei ole ollenkaan vaik­ka järvet täyt­tyvät turve­moskas­ta. iiro viinanen

    Vastaa

22. Läh­es­tulkoon kaik­ki nykyiset turvesuot ovat entisiä järviä jot­ka turpeen tuotan­to (ei siis nos­t­a­mi­nen vaan turpeen muo­dos­tu­mi­nen) on pilan­nut ja muut­tanut suok­si muu­ta­man tuhan­nen vuo­den aikana.

    Turpeen pois­t­a­mi­nen palaut­taa tilanteen lähem­mäk­si alku­peräistä järveä.

    Vastaa

23. Turve­tuotan­non pis­tekuor­mi­tus­ta ei voi ver­ra­ta koko Suomen alueen huuh­toumi­in. Ja mis­tä sitä fos­fo­ria erä­maas­ta tulisi. Humus kuitenkin tuke­hdut­taa ja pilaa vesistöt. 

    KIP saisi vielä vaku­ut­tavampia luku­ja, jos ver­taisi turve­tuotan­non luku­ja maail­man­laa­juis­es­ti kiin­toaine- ym. kuormituksineen.

    Vastaa

24. Kai Helsinkikin pis­tetään sit­ten mak­samaan lumenkaadon vesistöpäästöistä (link­ki uutiseen), mielel­lään takautuvasti?

    Vakavasti ottaen. Mitä turpeen tilalle Sisä-Suo­ma­laises­sa kaukoläm­pövoimalas­sa? Kivi­hi­ili ei ole kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto, ja rasit­taa vai­h­to­taset­ta. Puun käyt­tö nos­taa puun hin­taa, mikä voi ajaa alas paperite­htai­ta (Talouselämä män­nävi­ikol­la). Mil­loinkas Helsin­ki vai­h­taa kivi­hi­ilen puuhun)? Vai ovatko nämä niitä jut­tu­ja, jois­sa maakun­nil­ta vaa­di­taan eri asioi­ta kuin Helsingiltä?

    Vastaa

25. iiro viina­nen:
    Onpa Mert­si kovin aivopesty, jos kehtaa väit­tää turvesoiden kui­v­a­tusvesiä puhtaiksi.Menepä kat­so­maan aikaansaat­ua jälkeä ala­puoli­sis­sa vesistöissä.

    Olen kat­sel­lut näitä veden­jaka­jaseu­tu­jen dys­trofisia vesiä jo ennen turve­tuotan­non alkua, vedet oli­vat sil­loin ja nyt kupar­in­värisiä ja tum­minta vet­tä tulee suo­jelu­soil­ta laske­vis­sa ojis­sa. Järvis­sä osa liuen­neesta humuk­ses­ta saos­tuu poh­jaan ja sik­sipä vesistö­jen pohjista voidaan tehdä strati­grafisia tutkimuk­sia esimerkik­si jääkau­den jälkei­sistä lämpökausista.

    Viime aikoina vedet ovat edelleen tum­muneet hap­posade­päästö­jen pienen­nyt­tyä kun saos­tu­mi­nen on hidastunut.

    Diplo­mi-insinöörin mutu­tun­tun­tu­mal­la ei kan­nat­taisi yrit­tää selit­tää luon­non­tiedet­tä, limnologiaa.

    Nyt yritetään lait­taa turve­tuotan­non syyk­si myös luon­taisen sois­tu­misen tuhan­sien vuosien aikana aiheut­ta­ma pohjamuta.

    Turpeen­nos­ton jäl­keen alueen vedet yleen­sä kirkas­tu­vat kun vedet alka­vat suo­dat­tumaan kiven­näis­maan kaut­ta ja alueelle kas­vaa reheväm­pää metsäluontoa

    Vastaa

26. tot­takai muutkin toiminevat järkevästi ja hyö­dyn­tävät soitaan.

    Ilmas­tolle se ei tarkoi­ta mitään. Tai menee plus­salle kun metaa­nipäästöt lop­puu. Kun suo turpeeno­ton jäl­keen ennal­lis­te­taan se alkaa saman tien taas keräämää hiiltä. 

    Turve on uusi­u­tu­va ja puh­das ener­giantuotan­non raaka-aine.

    Vastaa

27. ei-city­ih­miset, jot­ka har­ras­ta­vat luon­touin­tia, tietävät osan järvistä ole­van “ruppa“pohjaisia aivan luon­nos­taan. Mutaan uppoaa muni­aan myöten, vaik­ka turpeen­nos­toa tai met­säo­ji­tus­ta ei ole samas­sa vesistössä.

    Muutenkin menee sulois­es­ti sekaisin luon­tainen “tausta“kuormitus ja ihmisen toim­inta. Turve­tuotan­non humuskuor­mi­tuk­ses­sa on var­masti paran­net­tavaa, mut­ta karkaa vankilo­is­takin vanke­ja ja kun­tien jäteve­den­puhdis­ta­moiden ohi menee tavaraa raakana kohti pääkaupunkiseudun juomavettä.

    EUssa merkit­täviä turve­varo­ja on Suomes­sa ja Irlan­nis­sa. Irlan­ti teki turpeestaan, jonkin EU-diilin (prof Mat­ti Kärkkäi­nen) Ei turve­tuotan­non hait­to­jen hallinta raket­ti­tiedet­tä voi olla clean-tech maalle. Vaik­ka Suomel­la olisi oma aurinko tai kuumia lähteitä, nekin suo­jeltaisi­in. Sehän olisi eppaa, jos muul­la EUl­la ei olisi. Ener­giakan­to­jenkin suo­jelua jo viritellään.

    Vastaa

    1. Saako myhös Indone­sia polt­taa turve­varansa taivaan tuuliin?

       Vastaa

28. Turpeel­la on myös hyvin merkil­lisiä kytkök­siä. Tulee ainakin mieleen se Jyväskylän Ener­gian toim­i­tusjo­hta­ja (Vapon ex-johta­ja, kuinkas muuten), joka yhtiön omis­ta­jaa, Jyväskylän val­tu­us­toa hui­jat­en tilasi puun­polt­tokat­ti­lan sijaan turvekat­ti­lan, ja pääsi kuin koira veräjästä… 

    http://yle.fi/alueet/teksti/keski-suomi/2010/03/jyvaskylan_energian_kiemurat_1570994.html?sort=first&defaultArticleId=1570994&browserArticleId=1570994&pageNumber=2

    http://www.vihrealanka.fi/node/6715/

    Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Saako myhös Indone­sia polt­taa turve­varansa taivaan tuuliin?

    jah­ka el ninot palaa­vat voimakkaina niin indone­sian turve­varat palavat omia aiko­jaan kuiv­u­udessa ja samaan aikaan voimalaitok­sis­sa palaa kivi­hi­ili kun turvet­ta ei saa käyt­tää. Sama tilanne on Suomes­sakin, turve­pel­lois­sa ja met­säo­ji­tusalueil­la turve hajoaa pikkuhil­jaa, mut­ta tekais­tu­il­la laskelmil­la ja uhkakuvil­la estetään näi­den turpei­den käyt­tö voimalaitok­sis­sa. Ennen kuningas ja kirkko määrit­te­liv­ät totu­u­den, mut­ta demokra­ti­as­sa se tapah­tuu näköjään suosit­tele merkkiä klikkaamalla

    Vastaa

30. Sama tilanne on Suomes­sakin, turve­pel­lois­sa ja met­säo­ji­tusalueil­la turve hajoaa pikkuhil­jaa, mut­ta tekais­tu­il­la laskelmil­la ja uhkakuvil­la estetään näi­den turpei­den käyt­tö voimalaitoksissa.

    Olet siinä ihan oike­as­sa, että suopel­loil­ta ja jo ojite­tu­il­ta alueil­ta turve kan­nat­taa kerätä pois ja polt­taa vau­ri­oiden minimoimiseksi. 

    Nykyisen tutkimustiedon val­os­sa päästömielessä kan­nat­taa käyt­tää jo ojitet­tu suo pois pala­mas­ta itsek­seen ja välit­tömästi lopet­taa soiden ojit­ta­mi­nen. Jos näin tehdään, min­ul­la ei ole enää kovin mon­ta pahaa sanaa san­ot­ta­vana turpeen­polton päästötaseesta.

    Valitet­tavasti täl­lä on aika vähän tekemistä VAPOn reali­teet­tien kanssa…

    Vastaa

31. Indone­sian turve­maid­en prob­lemati­ik­ka ei pois­tu tekemäl­lä Suomen turve­tuotan­nos­ta mah­do­ton­ta. Jos tuotan­toalue Suomes­sa ote­taan turpeen­nos­ton jäl­keen maa- tai met­sä­talouskäyt­töön paine Indone­sian suomet­sien kui­v­at­tamiseen sell­upuu- ja öljy­plan­taa­seik­si piene­nee promil­lel­la. Met­sä­palot ojite­tu­il­la soil­la ei ole ongel­ma Suomessa.

    Suo siel­lä vetelä tääl­lä. Jos Suomen lehmät tuot­ta­vat enem­män kasvi­huonekaa­su­ja kuin maan ajoneu­vot, voisim­meko opet­taa pai­men­to­laisia käyt­tämään märe­htimät­tömien eläin­ten lan­taa avo­tulel­la ruokaa laittaessaan?

    Vastaa

    1. Indone­si­as­sa tehdään juuri sitä, mitä tääl­läkin haaveil­laan. Soiden val­ta­vat hiili­varas­tot polte­taan ilmake­hään, jot­ta saataisi­in tilaa “uusi­u­tu­valle” palmuöljytuotannolle.
       Kasvi­huoneilmiössä on kyse varas­to­su­ureista, vir­ta­su­ureet ovat tois­si­jaisia. Jot­ta met­si­tys kor­vaisi suon hävit­tämisen, pitäisi met­sään ker­tyä hehtaaria kohden yhtä paljon sidot­tua hiiltä kuin suos­sa oli. Aika ohut pitää suon olla, että tämä olisi mahdollista.

       Vastaa

32. Hyvä Osmo Soininvaara,

    Valitet­tavasti oma kom­ment­ti­ni keskustelu­un tulee vas­ta nyt, mut­ta eletään­hän sitä eri aikavyöhykkeessäkin 
    Ehdo­tuk­senne saasteveros­ta on varsin hyvä!! Jos jopa maakaa­sulle määrät­ti­in aikanaan korkea veroaste, mik­si ihmeessä ei turpeen käyt­töön voi­da kohdis­taa todel­lisia ympäristö­vaiku­tuk­sia vas­taavia mak­su­ja – ja näin huomioiden koko pros­es­si tuotan­nos­ta aina turpeen polt­toon lämpövoimalaitoksissa?

    Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­ta kehkey­tyneen ja välil­lä kiivanakin käyneen keskustelun yhtey­dessä on esitet­ty mon­en­laisia näkökul­mia. Har­vas­sa niistä on kuitenkaan esitet­ty konkreet­tisia perustelu­ja. Näin varsinkin niiden kohdal­la, jot­ka puo­lus­ta­vat turvetuotantoa. 

    Omako­htainen koke­mus siitä, miten veden laatu muut­tuu turvesuol­ta eri tavoin (val­umare­it­ti, ilmatie) vesistöön pää­sevän turvepö­lyn vuok­si, on mielestäni nähtävä perustel­tuna kan­nan­ot­tona. Tun­nen mökkiläisiä ja kalas­ta­jia, jot­ka ovat seu­ran­neet kehi­tys­tä ns. aitiopaikalta vuosia. Toki on tot­ta, että vuosikym­me­nien takaiset met­säo­ji­tuk­set tekivät hal­laa, mut­ta asi­aan puu­tut­ti­in. Tutkimusten mukaan umpeenkas­va­neet ja sam­maloituneet ojat myös keräävät tehokkaasti aine­sosia, jot­ka muuten valuisi­vat kohti ala­puolisia vesistöjä. Ovatko turvesoiden laskuo­jat sammaleisia??

    Tarkastel­laan­pa hie­man eri­laisia päästöjä sekä niiden vaiku­tuk­sia. Typ­pi ja fos­fori esi­in­tyvät kyl­lä luon­tais­es­ti luon­nos­sa. Eri ele­ment­tien vain tulisi säi­lyä tas­apain­os­sa. Fos­fo­ria esi­in­tyy use­assa eri muo­dos­sa. Tutkimusten mukaan noin 30–50 % soiden fos­fori­r­a­situk­ses­ta on liukoista ns. fos­faat­ti­fos­fo­ria. Eiköhän se liene juuri liukoinen fos­fori, joka jatkaa matkaansa pisim­mälle vesistöön ja vaikut­taa rehevöittävästi.
    Esimerkik­si Keu­ru­un Per­misuon ala­puolisel­la Hyyryn­lam­mel­la on Pöyry mitan­nut korkei­ta fos­foripi­ikke­jä. Luvut löy­tyvät Pöyryn raporteista, osa ihan inter­netistä. Vapo taas on lupae­hto­jen tark­istushake­muk­ses­saan itse toden­nut, että alueel­la ei ole mui­ta pis­tekuor­mit­ta­jia turvesuon lisäk­si. Mihin mah­ta­vat siis jäl­jet johtaa.…
    Humus- ja kiin­toainekuor­mi­tuk­ses­ta tun­nu­taan puhu­van eniten, ja onhan se kaikkein silmi­in­pistävin osa turvesoiden aiheut­tamista ongelmista. Soil­ta val­u­va kiin­toaines ja humus on orgaanista hieno­jakoista mas­saa, joka kulut­taa vedestä hapen ja hil­jalleen tukah­dut­taa muun elämän. Esitet­ty uppo­tuk­ki-ver­taus oli eri­no­mainen käytän­nön esimerkki!

    Soiden aiheut­ta­mat ympäristör­a­situk­set riip­pu­vat luke­mat­tomista muut­tu­jista, jot­ka liit­tyvät maaperään ja säätek­i­jöi­hin. Niitä kaikkia Vapo ei pysty mil­lään hallitsemaan.
    Tilas­toti­eteil­i­jät taas tietävät, miten tilas­toil­la saadaan tilanne näyt­tämään juuri siltä, miltä tilaa­ja halu­aa. Pöyry laatii raport­tin­sa suurelta osin Vapon tilauk­ses­ta. Ei olisi tilaa­jan etu, jos tulok­set kaut­taal­taan puhuisi­vat tutkimuk­sen mak­sa­jan pussiin.

    Liike­taloudelli­nen puoli on vielä kokon­aan tarkastelemat­ta. Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen verkos­sa julka­is­tu­ista raporteista voi jokainen lukea, mil­lä tasol­la (vielä) turpeen verotuet liikku­vat. Vapon koti­sivuil­ta löy­tyvien viime vuosien liike­toimin­nan tulosluku­jen perus­teel­la voi suorit­taa lisää lasku­toim­i­tuk­sia turpeen­nos­ton vaiku­tuk­ses­ta veron­mak­sajien kukkarolle.
    Vapo ostaa soi­ta suo­maan käyväl­lä hin­nal­la. Myyjä on usein met­säy­htiön osa, kuten esim. Fin­sil­va. Hyvän­tah­tois­es­ti Vapo kuitenkin tar­joutuu vai­h­ta­maan suoaluei­ta tai myymään niitä Val­ti­olle eli enem­mistöosakkaalleen mah­dol­lis­es­ti kyseiseltä alueelta ylös saata­van turpeen markki­nahin­nal­la. Näinkin voi yri­tyk­sen talout­ta tietenkin pyrk­iä tasapainottamaan…

    Huip­pute­knolo­gian ja korkean koulu­tuk­sen maana tun­netun Suomen luulisi voivan ja halu­a­van pro­filoitua oikeana clean tech –maana. Muuten olemme koh­ta tilanteessa, jos­sa kiinalaiset myyvät meille veden­puhdis­tus- tms. palvelui­ta ja järjestelmiä.

    Mitä taas tulee väitet­tyyn soiden uusi­u­tu­miseen ja siihen, että 500 vuo­den päästä, kun ”turvediesel” on käytet­ty lop­pu­un, kaivu­ut voidaan aloit­taa alus­ta; Soidemme kes­ki-ikä on 6000–7000 vuot­ta. Van­him­mat suot ovat iältään noin 9000 vuot­ta. Mielestäni ei kuu­losta kauhean uusi­u­tu­val­ta ener­gia­muodol­ta, mikäli raa­ka-aineen syn­tymiseen kuluu, no karkeasti arvioiden, satakun­ta sukupolvea. 

    Suot ovat olen­nainen osa Suomen maise­maa ja luon­non­per­in­töä. Sel­l­aise­naan suot ovat kiehtovia aluei­ta, joil­la on oma tyyp­illi­nen eläimistön­sä ja kasvis­ton­sa. Kon­tak­tip­in­tani kes­ki-euroop­palaiseen yhteisöön on varsin vah­va. Tun­nen monia, jot­ka ovat suo­ras­taan Suo­mi-fane­ja. Pääl­lim­mäiset hehku­tuk­sen aiheet ovat luon­tomme ja eri­tyis­es­ti puh­taat vesistömme. Hei, ei meil­lä ole Alppe­ja eikä luke­mat­to­mia keski­aikaisia lin­no­ja! Suomes­ta haetaan aivan muu­ta! Onko Suomel­la varaa menet­tää ehkä tärkein matkailulli­nen vetovoi­matek­i­jän­sä? Eikä nyt kyse ole vain paikallis­es­ti Keu­ru­us­ta tai Kan­gas­niemestä, eteläis­es­tä tai pohjois­es­ta Suomes­ta. Kyse on koko imagostamme. Jos meno jatkuu van­haan malli­in, niin koh­ta en itsekään kehtaa esitel­lä maatamme.

    Rehellisyy­den nimis­sä on san­ot­ta­va, että olen vas­ta viimeisen 1,5 – 2 vuo­den aikana akti­ivis­es­ti seu­ran­nut tilan­net­ta ja keskustelua. Luon­to ei tosin ennenkään ole ollut min­ulle yhden­tekevä. Lukuisat par­tioretket ja erä­vael­luk­set ympäri Suomea anta­vat jo jonkin­laista poh­jaa analysoi­da luon­nos­sa vas­taan tule­via ilmiöitä. Yhdis­tämäl­lä koulu­tuk­sen, omat mie­lenki­in­non kohteet ja syven­tymäl­lä niin luon­non­suo­jelu­jär­jestö­jen kuin Vaponkin mate­ri­aalei­hin sekä tutus­tu­mal­la paikan pääl­lä tilanteeseen olen tul­lut siihen tulok­seen, että turpeen­tuotan­to ei ole oman etumme mukaista.
    Per­heenisänä min­ul­la on myös henkilöko­htainen vas­tuu siitä, että jätän jälkipolville jok­seenkin siedet­tävässä tilas­sa ole­van ympäristön.

    Vastaa

33. Pysty­isitkö mitenkään ajat­tele­maan soi­ta kokon­aisuute­na ja laskeskel­la minkälainen hiil­i­tase olisi jos turpeeno­ton jäl­keen suo ennal­lis­te­taan kas­vat­ta­maan uut­ta turvet­ta ja sit­ten­si­ir­ry­tään seu­raavalle suolle ja niin edespäin ja sit­ten 500 vuo­den päästä palataan sille ensim­mäiselle suolle ja aloite­taan alus­ta. Sitä turvet­ta meinaan syn­tyy oikeis­sa olo­suhteis­sa melkoisen nopeasti.

    En minä ole koskaan esit­tänyt kehi­tys­maaläh­estymistapaa jos­sa vain otet­taisi­in turpeet ylös ja se olisi siinä. Turvesuo pitää nähdä pidem­piaikaise­na asiana kuin että vain otet­taisi­in turpeet ker­ran ylös. Samas­ta suos­ta voidaan ottaa turpei­ta 500 vuo­den välein.

    Vastaa

34. Jos ajat­telee suon luon­nol­lista sukkessio­ta lop­pu­vai­heis­saan sadeve­den rav­in­tei­den varas­sa toimi­vana ekosys­teem­inä niin on vaikea kuvitel­la sieltä tule­van fos­foriryöp­sähdyk­siä, kuten nämä viral­lisi­in tutkimuk­si­in usko­mat­tomat mutu-ajat­teli­jat uskovat.
    Samoin aja­tus turve­hiukkas­ten suures­ta hapenku­lu­tus­vaiku­tuk­ses­ta ovat tuules­ta tem­mat­tu­ja sil­lä turve­hiukkaset ovat suon pin­tak­er­rosvai­heessaan olleet jo sato­ja vuosia mikro­bi­en hajotet­ta­vana, joten jäl­jelle jääneet osat ovat hyvin vaikeasti hajoavia toisin kuin esimerkik­si puut tai syksyn lehdet joi­ta vesistöis­sä on kuitenkin paljon enemmän.

    Mitä tulee indone­sian soi­hin , niin wikipedi­an mukaan: “Recent burn­ing of peat bogs in Indone­sia, with their large and deep growths con­tain­ing more than 50 bil­lion tons of car­bon, has con­tributed to increas­es in world car­bon diox­ide lev­els” Ja olisi kai hyvä jos niitä voitaisi­in käyt­tää myös voimalaitok­sis­sa. Siel­lä suot vain ovat niin puisia ja syviä että hyö­dyn­tämi­nen on vaikeaa.

    Olen ymmärtänyt että Indone­si­as­sa sademet­sät on paljolti jo hävitet­ty. Jäl­jel­lä on paljon pen­sasaluei­ta joi­ta pitäisi hyö­dyn­tää öljy­pal­mul­la ja met­sänkas­vatuk­ses­sakin, mut­ta ennenkaikkea entistää takaisin sademetsäksi

    Vastaa

35. Turpeeno­ton vesistöhaitoista piti olla puhe, hait­to­jen mit­taus tun­tuu ole­van yhtä heikosti hallinnas­sa kuin susien määrän mit­taus. Yksiselit­teistä ei tun­nu ole­van fos­forite­htaan laskuo­jan pitoisuuk­sien määrityskään.

    Hiil­i­ta­seista: var­maan löy­tyy ne kor­jausker­toimet, jot­ka osoit­ta­vat turpeen­polton hiilid­iok­sidiyk­sikön ole­van pahempi kuin kivi­hi­ilen polton hiilid­iok­sidiyk­sikkö. Kivi­hi­ilikai­vok­seen voi louhin­nan jäl­keen teo­ri­as­sa pumpa­ta ihmis­tekni­ikalla tal­teenotet­tua hiilid­iok­sidia, se on tietysti hienom­paa kuin luo­jan kas­vat­ta­ma uusi turve suolle.

    Suomes­sa on noin 10 milj. hehtaaria turve­maa­ta, turpeen määrä Suomen tasol­la nousee edelleen vaik­ka sitä vähäisessä määrin hyö­dyn­netään. Ekonomit osan­nee selit­tää mik­si Suomen tehtävä on toimia maail­man­taloudessa hiilin­ielu­na tai ainakin rahas­taa sil­lä, jos kansan­taloudel­lis­es­ti on parem­pi polt­taa kivihiiltä.

    Indone­sian kui­v­atet­tu­jen soiden laa­jat met­sä­palot ei pois­tu estämäl­lä turpeen nos­to Suomes­sa. Vesistöhai­tat taasen Suomes­sa on ilmeisiä, ja jot­ta toim­intaa pidet­täisi­in jatkos­sakin hyväksyt­tävänä pitää alan itsen­säkin kat­soa peili­in. Turvet­ta riit­tää hyö­dyn­net­täväk­si Suomes­sa vuo­sisadoik­si, nyt pitää vain saa­da tuotan­totekni­ik­ka hallintaan.

    Vastaa

36. Mie­lenki­in­toista; met­sä­te­ol­lisu­us oli takavu­osi­na aikamoinen päästölähde, mut­ta pikku hil­jaa on päästöt vähen­net­ty siedet­tavälle tasolle. Samankaltainen menet­te­ly ei sit­ten jostain ide­ol­o­gis­es­ta syys­tä sovi turveen­tuotan­nolle. Näem­mä vaan sel­l­aisia pyhiä lehmiä vihreille, ydin­voima ja turve­tuotan­to. Ilmeis­es­ti nyt saa turve­tuotan­to kär­siä kun ydin­voimaloi­ta raken­netaan ja tilataan?

    Vastaa

    1. antti
       Yritin esit­tää, että huono tur­vatuot­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan päästöistään mak­sua. Jos hyvältä turve­tuot­ta­jal­ta ei tule päästöjä, sil­loin ei tietenkään mak­su­ja tule.
       Olen vain näh­nyt niin hirveitä turve­tuotan­non pilaamia järviä, että en usko lupauk­si­in, että vaik­ka tämä meni näin, niin seu­raa­va tehdään kunnolla.

       Vastaa

37. mert­si:
    aja­tus turve­hiukkas­ten suures­ta hapenku­lu­tus­vaiku­tuk­ses­ta ovat tuules­ta tem­mat­tu­ja sil­lä turve­hiukkaset ovat suon pin­tak­er­rosvai­heessaan olleet jo sato­ja vuosia mikro­bi­en hajotet­ta­vana, joten jäl­jelle jääneet osat ovat hyvin vaikeasti hajoavia

    Mitä järkeä olisi nos­taa turvet­ta polt­toaineek­si, jollei se pala, siis reagoi hapen kanssa? Turpeen lahoami­nen on myös palamista, tosin hitaam­paa kuin syksyn lehtien, ja mikro­bi­en avul­la sekin tapah­tuu. Saman määrän se hap­pea kulut­taa kuin liekil­lä palami­nen, ts. paljon.
    Paikoin huo­mat­ta­va osa vesistö­jen turvepäästöistä ker­rostuu vesistö­jen poh­jalle, jos­sa sitä jää lahoa­mat­ta, kos­ka hap­pi ei riitä. Vaik­ka turpeen­nos­to ja päästöt lopete­taan, poh­jased­i­mentin lahoami­nen silti jatkuu ylläpitäen hap­pi­va­jaus­ta ja sen seu­rauk­se­na poh­jaan varas­toitunei­den rav­in­tei­den liikkeellelähtöä.

    Vastaa

38. Suurin soiden ja luon­non pilaa­ja on ollut soiden oji­tus. Kir­joit­takaan osoite kansalaisen karttapaikka.fi ja lähen­täkää kuva mihin tahansa Suomen maaseu­tua ja met­siä (pois­lukien peräLap­pi), niin näette todel­la karmean kuvan Suomen luonnosta.

    Vastaa

39. Turve­tuotan­to luokitel­laan Suomes­sa pis­tekuor­mi­tuk­sek­si. Sen vaiku­tus ei val­takun­nal­lisil­la kokon­ais­ar­voil­la mitat­tuna ole suuri, kuten VAPOn tahol­ta jak­se­taan tois­taa, mut­ta paikalli­nen vaiku­tus on usein merkit­tävä. Val­takun­nal­li­sis­sa veden­laatukar­tois­sa huonom­pia aluei­ta esi­in­tyy, tuskin sat­tumal­ta, merkit­tävien turve­tuotan­toaluei­den ala­puolel­la. Turve­tuotan­non, kuten met­säo­ji­tuk­sienkin, kiin­toainekuor­mi­tus tuo järvi­in pait­si hajoavaa ja hap­pea kulut­tavaa aines­ta, myös sel­l­aista, joka ei edes sato­jen tai tuhan­sien vuosien aikana ole suol­la tai maaperässä hajon­nut. Se ei hel­posti hajoa järvessäkään, vaan nuhraan­nut­taa pohjia ja heiken­tää kalakan­to­ja, kuten ovat kymmenet tuhan­net järvien ranta-asukkaat joutuneet huo­maa­maan. Turve­tuotan­non ravin­nekuor­mi­tuskaan ei paikallisel­la tasol­la ole merk­i­tyk­setön­tä. Hyvä, että Iiro Viinasen ja Osmo Soin­in­vaaran tapaiset “maal­likot” pitävät tärkeää vesien­suo­jelu­asi­aa julk­isu­udessa asi­aa vähät­tele­vistä “asiantun­ti­joiden” mielip­iteistä huoli­mat­ta — tai var­maan myös niiden takia.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara: Indone­si­as­sa tehdään juuri sitä, mitä tääl­läkin haaveil­laan. Soiden val­ta­vat hiili­varas­tot polte­taan ilmake­hään, jot­ta saataisi­in tilaa “uusi­u­tu­valle” palmuöljytuotannolle.Kasvihuoneilmiössä on kyse varas­to­su­ureista, vir­ta­su­ureet ovat tois­si­jaisia. Jot­ta met­si­tys kor­vaisi suon hävit­tämisen, pitäisi met­sään ker­tyä hehtaaria kohden yhtä paljon sidot­tua hiiltä kuin suos­sa oli. Aika ohut pitää suon olla, että tämä olisi mahdollista.

    Ei asia aivan näin yksinker­tainen ole. Oletko lukenut Ris­to Isomäen kir­jan Öljy­pal­mukysymys, mielestäni siinä käsitel­lään asi­aa monipuolis­es­ti ja seikkaperäisesti.

    Vastaa

41. Miten kivi­hi­ilen vero­tus, eet­tisyys ja alku­perä ? Eikö kivi­hi­ilen vero­tus­ta pitäisi nos­taa reippaasti ?

    Mik­sei Helsin­gin Ener­gia ole kiin­nos­tunut hiilen alku­perästä ja työoloista ? Vain For­tu­mia asia näyt­tää kiinos­ta­van edes jos­sain määrin Finnwatchin raportin mukaan ?

    Vastaa

42. Coun­try boy:
    Miten kivi­hi­ilen vero­tus, eet­tisyys ja alku­perä ? Eikö kivi­hi­ilen vero­tus­ta pitäisi nos­taa reippaasti ?

    Mik­sei Helsin­gin Ener­gia ole kiin­nos­tunut hiilen alku­perästä ja työoloista ? Vain For­tu­mia asia näyt­tää kiinos­ta­van edes jos­sain määrin Finnwatchin raportin mukaan ?
    Itse olen myös hie­man ihme­tel­lyt näi­den “cityvihrei­den” jatku­vaa hyökkäi­lyä koti­maisia polt­toainei­ta, eri­tyis­es­ti turvet­ta, vas­taan. Onko taustal­la se, että Soin­in­vaar­al­la, V. Niin­istöl­lä ja kump­paneil­la on hie­man huono omatun­to siitä, että oma ener­giantarve tyy­dytetään fos­si­il­isil­la uusi­u­tu­mat­tomil­la polt­toaineil­la (tai ovathan kivi­hi­ili ja maakaa­su uusi­u­tu­via, jos aika­jänne on miljoo­nia vuosia). Minäkin halu­aisin tietää esim. sen, minkälaisia ympäristöhait­to­ja Helsin­gin käyt­tämästä kivi­hi­ilestä aiheutuu kaivo­spaikkakun­nil­la ja minkälaiset ovat työn­tek­i­jöisen olo­suh­teet hiilikai­vok­sis­sa. Vai onko lähtöko­h­ta van­ha kun­non out of sight, out of mind ‑peri­aate?

    Vastaa

43. Viesteis­sä puhutaan vain ener­giatuotan­nos­ta. (Tosin en lukenut ihan kaikkia.) Onko kasvualus­tatuotan­to niin pien­tä, että sil­lä ei ole merkitystä?

    Vastaa

44. Evert The NeveR­est:
    Suol­ta ei tule rav­in­tei­ta vaan rav­in­tee­ton­ta suo­mu­taa ja hötyä, joka ei katoa koskaan. Jos siinä olisi rav­in­tei­ta, se ehkä maatuisi.

    antti:

    turve on jo maatunut…

    Vastaa

45. joopa joo.. turve ala on nyt koulu kiusattu.eikö koulus­sakin kiusat­tu pien­in­tä ja heikoin­ta ja kiusa­taan koko ajan.luulis päät­täjien jo tajua­van että turve ei ole se isoin kuor­mit­ta­ja nyky päivän vesi tekniikalla.ennen van­haan on var­masti tehty virheitä.virheistä pitää ottaa opiksi.kukaan ei ole kuollut.katsokaa japanin ydin tur­mas­ta doku­ment­tia ja niistä elämistä mitkä jäi saaste alueelle.kyllä meil­lä suomes­sa on vaan hyvin asiat.epä oikeu­den mukaisia vain.esim met­sää ojite­taan 80000 hehtaaria tänäkin vuonna.minne ne vedet menee.suoraan sade pilviinkö?en tiedä yhtään met­sää mis­sä olis pump­paamot ja pin­tava­l­u­tuk­set kuin turve suolla.minne menee asfalt­ti­tien pöly vedet?sora tei­den vedet?maatalous?kyllä maail­ma pelas­tuu sil­lä kun sak­sa ottaa venäjältä toisen kaa­su putken ja lopet­taa oman ydin voiman.arvata saat­taa niin venäjä tekee oman ener­gia turpeella.you tubesta voi kat­soa onko venäjäl­lä pintavalutuksia.eikö se olis hyvä tehdä koti­maista ener­giaa ku meil­lä on hom­ma hanskassa?aurinko ener­giaa on turve.kesällä aurinko kuiv­aa ja pakkasil­la, tyynel­lä, tuulisel­la, pimeässä, aina onnis­tuu turpeel­la tehdä energiaa.on se vaan kova aurinko voima.

    Vastaa

46. turpeet pois ja sil­loin on vesi suo­je­lut kunnossa.tuli siihen sit met­sää tai pel­toa turve tuotan­non jälkeen.turve työl­listää 12300 henkeä vuodessa ja välil­liset päälle.esim val­tran koneil­la aje­taan miljooona tun­tia vuodessa turve töis­sä. jos 3000 tun­nin välein vai­hde­taan uusi kone niin on kone määrä sil­loin 333kpl vuodessa.suolahden val­tra tuotan­to on 42 konet­ta viikossa.se vaikut­taa aika paljon myös moot­torite­htaaseen mikä on suomes­sa ja val­tran ojaamot ja muovi osiin.

    Vastaa

47. Tuve­touhu on lois­ta­va esimerk­ki, mitä tapahtuu
    kun yhdel­lä puolueel­la on yli­val­ta vuosikymmeniä.
    Että mikä puolue? Olisiko­han se tämä KEPU ja Kekkonen.
    Pikku mum­mun pikku mökikissä patis­te­taan rakenta-
    maan 3 ker­taiset puhdis­tus­pön­töt, ette luonto
    pilaannu.
    Maanvil­jeli­jä vetää armot­tomat fos­forit syksyisin
    pel­loille veron­mak­sajien rahoil­la tietysti,
    jot­ka tal­ven aikana val­u­vat vesistöihin.
    Turve­tuotan­to on ollut kokoa­jan tappiollista,
    eli veron­mak­sa­ja on pitänyt tätäkin keputouhua
    pystyssä..eli kaupunkilainen.
    Kaik­ki jot­ka tääl­lä puo­lus­ta­vat turve­touhua on
    oma lehmä ojassa.

    Vastaa

48. Sitä saa mitä tilaa, laulaa joku muusikko.…

    Vihreät saa kivi­hi­iltä kun tilaa, turve ja puuen­er­gia on täysin vas­tatu­u­lessa arvon vihrei­demme ansios­ta. Voimalaitok­sil­la ei ole varaa jäädä ihmettelemään, tuleeko niitä pui­ta tai lisäpin­ta-alo­ja turve­tuotan­toon. Arvoisa ympäristömin­is­ter­imme on masi­noin­ut AVI/ELYt siihen asen­toon, ettei han­kkei­ta edes kuu­lutel­la. Vihreä kivi­hi­ili kor­vaa jo nyt sisämään laitosten polt­toainei­ta, syy ei suinkaan ole sateisen kesän vaan jär­jestelmäl­lisen turvelupi­en vastustamisen/tai tak­tisen hidastelun. 

    Kivi­hi­ili ei ole tarkoitet­tu mon­enkaan laitok­sen pääpolt­toaineek­si, mut­ta nyt sitä jo polte­taan ja hiukkaspäästöt kas­vaa voimakkaasti. Voidaan nähdä tulev­ina talv­ina hangilla jotain epämääräistä mus­taa, sitä tulee pii­pus­ta ja varas­toista –yleen­säkkin kivi­hi­ilen käsit­telystä. Ja kuka häviää— oi armahin Suomenmaa — 

    pahim­mil­laan läm­mitel­lään pikku­pan­nu­jakin öljyl­lä puun sijaan, kat­ti­lat ei kestä kivi­hi­iltä. Puuen­er­gian han­k­in­takin on nimit­täin täysin jäis­sä, jälleen saamme kiit­tää nyky­hal­li­tus­ta. Puu ei tule koskaan laitok­selle ilman niitä tuki­aisia, muutenkin hakku­ut on ihan alavireessä. Jos kulu­van tal­ven met­sähak­keen käyt­tö on esim. 40 % CHP pan­nuis­sa, tulev­ina vuosi­na ikävä kyl­lä men­nään jopa alle 20%. 

    Vihreät vas­tut­taes­saan turve­tuotan­toa pääosin vain aat­teen vuok­si tekee karhun ‑palveluk­sen ympäristölle, Suomen taloudelle, bioen­er­gian käytön tavoit­tei­den saavuttamiselle.

    Vastaa

49. Samaa minäkin ihmette­len. Myös Sak­sas­sa kivi­hi­ilen ja rusko­hi­ilen käytön osu­us kas­vaa, vaik­ka siitä puhutaankin ener­giankäytön malli­maana. Siel­lä uusi­u­tu­vien osu­us on muis­taak­seni luokkaa 17%, kun se meil­lä on noin 30%. Parem­pi malli löy­tyy RUOTSISTA, siel­lä uusi­u­tu­vien osu­us on 48% luokkaa (paljon vesivoimaa ja bioen­er­giaa). Tukhol­mas­sakin uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den osu­us on noin 70% , kun taas Helsin­ki tuprut­telee maakaa­sul­la ja kivi­hi­ilel­lä 90%:sti. Sil­lähän saadaankin sit­ten tuotet­tua tulo­ja kaupungille ja alen­net­tua veroäyriä.

    Vastaa