Turvetuotanto maksakoon vesistöpäästöistään!

11.3.2012 · Aihe: _ 

Turvetuotanto on aivan järjenvastainen tapa pilata suomalaisia vesistöjä. Entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen on kiinnittänyt asiaan kiitettävästi huomiota. Ensin teollisuus ja taajamat puhdistavat jätevetensä suurin kustannuksin ja sitten turvesuo tekee tyhjäksi sen kaiken.

Jos asiaa hallinnoitaisiin rationaalisesti, turvetuotanto joutuisi maksamaan päästöistään saasteveroa. Veron taso on helppo päätellä taajamien ja teollisuuden lupaehdoista. Mikä on vesistöä kuormittavan päästön marginaalihinta lupaehdoissa – siis mitä maksavat viimeiset puhdistetut kilot, kun tiukkaa lupaehtoa vertaa astetta väljempään. Tämä hinta pitäisi velottaa myös vahingossa syntyneestä päästöstä, kun lumen yllättävä sulaminen keväällä esimerkiksi saa saostusaltaat tulvimaan. Vahinkoja sattuu, mutta vahinkoja vastaan voi ottaa vakuutuksen. Tällainen saastevero tai vakuutusmaksu tappaisivat koko alan välittömästi.

Minulle se kertoo, että turvatuotannon haitat ylittävät sen hyödyt.

(Tämäkin on poimittu tulevasta kirjastani, jonka aamulla kiikutan kustantajalle)

Kommentit

55 Vastausta artikkeliin “Turvetuotanto maksakoon vesistöpäästöistään!”

  1. seppo kirjoitti 11.3.2012 kello 18:09

    Eläkeläisenä tunnen itseni moraalittomaksi, kun asun Suomessä, siis suurten asuntokusetannusten takia (lähinnä energia). Jos Kreikka devalvoisi vaikka 30%(älkää väittäkö mahdottomaksi, on ihminen kuussakin käynyt) niin sinne voisi muuttaa ja hiilijalanjälkeni putoaisi puoleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Juho Laatu kirjoitti 11.3.2012 kello 18:17

    Saastevero on luonteva ajatus silloin, kun yritetään elää samanaikaisesti sekä markkinataloudessa että “luonnonsuojelutaloudessa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  3. Sakari Aaltonen kirjoitti 11.3.2012 kello 19:08

    Turvetuotanto terminä on mielestäni aivan väärä. Suohan sitä turvetta on tuottanut tuhansia vuosia. Sitten Vapo menee ojittamaan ja nostamaan turvetta, jolloin turpeen tuotanto loppuu. Ovatko teurastamot eläintentuotantolaitoksia?

    Muuten olen samaa mieltä, että turvetuotannon haitat ylittävät sen hyödyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  4. Jorma kirjoitti 11.3.2012 kello 19:45

    mitä päästöjä sieltä tulee?

    Ei mitään. Tiedät itsekin ettei sieltä tule minkäänlaisia päästöjä vesistöihin.

    Turve on ympäristöystävällisin energiamuoto mitä on. Ja kotimainen ja vieläpä uusiutuva sellainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  5. Evert The NeveRest kirjoitti 11.3.2012 kello 20:04

    Olen nähnyt sellaisia pilattuja erämaajärviä, joissa pohjaa peittää kymmenien senttimetrien suomutakerros. Käytännössä järvet ovat aivan rantoja lukuunottamatta täysin elottomia.

    Mielestäni pelkkä vero ei riitä, vaan pitää myös olla velvollisuus ennallistaa tuhotut vesistöt.

    p.s. kyse on myös suomalaisen hallintojärjestelmän äärimmäisestä keskittymisestä, missä ei maakuntien, ei kuntien eikä kylien asukkailta kysytä, kun valtiotason oikeutuksella tullaan tekemään, mitä lystää ja tuhotöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  6. Seppo Korppoo kirjoitti 11.3.2012 kello 20:21

    Olen huolissani Suomen masentavasta keskusteluilmastosta.

    Se näyttää olevan pahasti sappipurkausten saastuttama.

    Puhutaan melkeimpä pelkästään sinänsä tärkeistä ongelmista, kuten turvetuotannon haitoista, Finnairin ym. johtajien suurista eduista, Kreikka-papereiden salaamisesta, monen ihmisen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, jne.

    Näyttää aivan siltä, kuin olisi meneillään raju kilpailu siitä, että kuka pystyy löytämään eniten syyllisiä, loihtimaan esiin aina vaan suurempia ongelmia ja vääryyksiä.

    Siitä ei kuitenkaan puhuta paljon mitään, että maan vaihtotase on ollut 7 kuukautta pakkasella.

    On paljon mahdollista, että siitä on tullut pysyvä tila!

    Tämä asia ei korjaannu sapen vuodatuksella, vaan vahvoilla positiivisilla teoilla.

    Seppo Korppoo
    Jonka sappi ei saastuta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  7. komm kirjoitti 11.3.2012 kello 21:18

    “Tällainen saastevero tai vakuutusmaksu tappaisivat koko alan välittömästi.”

    Ainakaan vakuutusmaksu ei tappaisi kokö alaa kyllä. Vero saattaisi niin tehdäkin, jos se olisi kaikille haitoista huolimatta saman kokoinen. Kaikkialla riskit eivät ole yhtä suuria. Kaikkien soiden läheisyydessä ei ole vesistöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. mertsi kirjoitti 11.3.2012 kello 21:45

    Höpö höpö, vapon vedet menevät pääasiassa kahden noin hehtaarin tekoaltaan läpi, joihin jää kiintoaine ja se vähäinen fosfori mitä soilta voi tulla. Typpeä ei puhdista helsinkikään hyvin eikä sen puhdistamisessa ole järkeäkään ainakaan sisävesissä, sillä vesistöjen minimiravinne on fosfori ja jos se joskus on typpi sekin hoituu järkevimmin vähentämällä fosforipäästöjä. Turvesoilta nykyään tulevat vedet ovat puhtaampia kuin soiden käyttöönottoa edeltäneet vedet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 23:09

    Tiedät itsekin ettei sieltä tule minkäänlaisia päästöjä vesistöihin.

    Ei mitään päästöjä, ei yhtään molekyyliä?
    Olen itse nähnyt turvetuotannon tuhoamia järviä. Tonneittain ravinteita. Puhutaan nyt edes faktoilla.
    Tai lähdetään sinun faktoissi. Jos turvetuotanto tietää, ettei mitään tule, ei ikinä eikoä koskaan, niin varmaankin ne hyväksyvät esittämäni maksun päästöistä. Eihän se maksa mitään, koska niitä ei ole eikä koskaan missään olosuhteissa tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juho Laatu kirjoitti 11.3.2012 kello 23:15

    Osmo Soininvaara: Ei mitään päästöjä, ei yhtään molekyyliä?
    Olen itse nähnyt turvetuotannon tuhoamia järviä. Tonneittain ravinteita.

    Kiintoainetta voi tulla paljonkin, mutta tuskin erityisen ravinteikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Evert The NeveRest kirjoitti 11.3.2012 kello 23:43

    Suolta ei tule ravinteita vaan ravinteetonta suomutaa ja hötyä, joka ei katoa koskaan. Jos siinä olisi ravinteita, se ehkä maatuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. Juhani Salovaara kirjoitti 12.3.2012 kello 7:56

    Satunpa tietämään, että ainakin yhdellä paikkakunnalla, jolta nyt lähtee varuskunta, on turvehankkeet nyt pilaamassa alueen pääjärveä ja sen mainetta. Ei kovin hyvä juttu, kun matkailun edistämisellä pyritään korvaamaan osaa työpaikoista. Muutos vedessä on omin silmin nähty ja tutkijoidenkin varmistama.

    Kummallinen juttu, että jos maaseudun isäntää varoittaa, Helsingistä päin, kaivosten ja turvetuotannon vaaroista, niin palaute tulee on yleensä cityvihreästä propagandasta. Nyt vain sitten Kainuun isäntää harmittaa, kun ei uskonut ja turvehankkeet pilaavat muualla mökkirantoja. Ehkäpä täällä, maailman saastuneimman meren äärellä, jossa ui tinatut ahvenet, tiedetäänkin jotain ainakin saastumisesta.

    Jos joku on ulkomaille karkaavasta rahasta huolissaan, niin ostakoot Suomessa kootun fillarin ja jättäkööt Audit sun muut ostamatta. Helpottaa heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  13. Syltty kirjoitti 12.3.2012 kello 8:20

    Ojitus taitaa aiheuttaa yhtä pahoja päästöjä, sillä K-Suomessa oltiin saatu mittauksia samanlaisia ja joskus korkeampiakin humuspitoisuuksia niiden jokien varsilta, joilla ei ollut turvetuotantoa.

    Jos näin on, niin millä perusteella turvetuottajat laitetaan maksamaan ojittajien aikaansaamat tuhot? Eli tilanne on kimurantimpi miltä ensisilmäyksellä näyttää.

    Ensimmäiseksi voisi kyllä aloittaa siitä että lopetetaan suorat tuet turpeen polttamiselle ja tuottamiselle. Ne ovat täysin järjettömiä, tuottipa turve vesiongelmia tahi ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. iiro viinanen kirjoitti 12.3.2012 kello 8:26

    Onpa Mertsi kovin aivopesty, jos kehtaa väittää turvesoiden kuivatusvesiä puhtaiksi.Menepä katsomaan aikaansaatua jälkeä alapuolisissa vesistöissä.Puheesi vaikutta kovin Vapolaiselta propagandalta, jossa ruskea vesi lasissa väitetään olevan puhdasta. Ja kaiken lisäksi ihan vakavissaan.
    Turvetuotannon aikaansaannokset ovat Suomen suurin ympäristökatasrofi, jonka syntymisen siunaavat niin viranomaiset ja ne joille taloudellinen interessi on suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 42

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2012 kello 9:24

    Kiitos Iiro Viinaselle osallistumisesta keskusteluun!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Juhani Salovaara kirjoitti 12.3.2012 kello 9:29

    Turpeen työllistävä vaikutuskin on pieni, esimerkiksi matkailuun verrattuna. Vaikka ajettaisiin kolmessa vuorossa suota ympäri, niin silti siinä on vain pari tyyppiä traktoria kohti ja joku ajaa kuorma-autolla turvetta sitten voimalaan, jossa joku insinööri katsoo tietokoneelta, kun turve palaa ja numerot pyörivät.

    Matkailua ei pysty tehostamaan koneilla tähän tyyliin, mutta tähän tyyliin pystyy kadottamaan matkailijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  17. JP kirjoitti 12.3.2012 kello 10:08

    Ylivoimaisesti tärkein mekanismi, jolla turpeennosto vaikuttaa vahingollisesti vesistöihin, on jätetty suorastaan olemattomalle
    huomiolle ja sekin, jossa sitä on käsitelty, on osin harhaanjohtava.

    Turpeentuottajat muistuttavat johdattaakseen harhaan, että turpeennosto lisää perin vähän ravinnepäästöjä vesistöihin. Siltä osin väite on aivan oikea, että turvesuolta valuvissa vesissä on moneen muuhun päästölähteeseen nähden niukasti vesistöjä rehevöittävää typpeä ja fosforia.

    Kuitenkin turvesuon vaikutusalueella suojelutoimista huolimatta vesiin karkaa
    turvehiukkasia. Niitä kulkeutuu suon kuivatusvesien mukana ja erittäin haitallista on hienojakoinen turvepöly, kun sitä laskeutuu vesistöihin.

    Lahotessaan vedessä turvehiukkaset kuluttavat happea. Tämän seurauksena vesistön happipitoisuus alenee. Senjälkeen vähähappinen vesi liuottaa
    pohjasta levien ja muiden kasvien käyttöön aikaisempien vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen aikana pohjaan kerrostuneita ravinteita, jotka ovat olleet pois luonnon kierroista.

    Ei sillä ole enää merkitystä rehevöitymisen kannalta, ovatko näin liikkeelle lähteneet ravinteet aikaisempien vuosien metsäojitusten,
    maatalouden, kalankasvatuksen, vanhan kaatopaikan tai asutuksen päästöjä ja aina on mukana luonnon omia, kuten kallioiden, kivien ja maa-ainesten
    rapautumisen yhteydessä irronneita ravinteita. Rehevöitymisen voimistumisen on laukaissut ja sitä edelleen kiihdyttää turpeennosto, koska on kiistatta aivan selvää, että se aiheuttaa ainakin ajoittan merkittävää vesistön happivajetta.

    Turpeen vaikutustapaa vesistöissä tulee verrata 1960-70 lukujen metsäteollisuuden aiheuttamaan vesistökuormitukseen ja sen onnistuneeseen
    vähentämiseen. Myös metsäteollisuuden suorat ravinnepäästöt olivat vähäisiä suhteessa happikatojen aiheuttamiin vaikutuksiin.

    Silloin keskeisessä asemassa oli vähentää päästöjen biologista hapenkulutusta, mikä tapahtui vähentämällä puuperäisten pienhiukkasten
    pääsyä vesistöihin. Mitä pienempi orgaaninen, siis lahoava, hiukkanen on kyseessä, sitä tehokkaammin se kuluttaa ympäröivän veden happea.
    Turvehiukkaset käyttäytyvät vesistöissä samaan tapaan kuin puuhiukkaset(ns. 0-kuidut) ja erityisen vahingollista on tuulen vesistöihin kuljettama turvepöly. Sitävastoin vaikkapa uppotukki ei juurikaan kuluta happea, koska
    sen pinnan ala, joka voi reagoida hapen kanssa, on pieni suhteessa puuainesmäärään, mutta jos yksikin uppotukki jauhetaan puupölyksi, happea
    imevien pintojen ala kasvaa suunnattomasti, ja se voisi olla kokonaiselle lammelle tuhoisa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  18. Mika kirjoitti 12.3.2012 kello 10:48

    Turpeennostaja VAPO = Valtion polttoainetoimisto.
    Omistaja Suomen valtio (50,1 %)

    Minä vaan ihmettelen, että miksi hallituksessa olevan puolueen edustaja tilittää näistä meille kansalaisille eikä ministereille. Kaikki kuprut tuntuvat aina tapahtuvan yhtiöissä joissa on valtiokytky, onko homma karannut käsistä ja renki käskee isäntää?

    Fortum, Fingrid ja VAPO yms. energiayhtiöt tulisi pilkkoa, palauttaa rahat osakkeenomistajille ja siirtää pois valtion hallinnasta niin, että hyöty tulee nille jotka ovat investoinnit maksaneet (mm. sähköasiakkaat). Valtio käyttää asemaansa energia-alalla niin että energiarahastuksesta on tullut veroluonteinen lisämaksu, joka on aivan kestämätön tilanne => valtio toimii kansalaisiaan vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  19. KIP kirjoitti 12.3.2012 kello 10:48

    Herrat Soininaara ja Viinanen toivottavasti tutustuisivat tosiasioihin.

    Esimerkiksi tällaisia selvityksiä voisi tarkastella:

    – Pöyry, 2009. Kalvosarja: Eri maankäyttömuotojen huuhtoumat
    – Pöyry, 2010. Kalvosarja maankäyttömuotojen kiintoainekuormituksesta
    – VTT Tiedotteita 2550, Turpeen tuotanto ja käyttö, yhteenveto selvityksistä,2010
    – Soiden ja turvemaiden strategia, 2011

    Koko Suomen kiintoainekuormitus on 3 500 000 tonnia/vuosi
    – maatalous suurin kiintoainekuormittaja 80-90 %
    – metsätalous pelkästään ojitusten osalta n. 70 000 tonnia/vuosi (70-luvulla ojitusbuumin aikana kuormitus oli moninkertainen)
    – turvetuotannon osuus koko Suomen kiintoainekuormituksesta on vain 0.1 % eli 3000-4000 tn/v

    Eri maankäyttömuotojen huuhtoumat neliökilometriä kohti:
    – maatalous 61 000 – 330 000 kg km2 a-1
    – metsätalous 2 400 – 33 000 kg km2 a-1
    – turvetuotanto 4036 kg km2 a-1

    Lisäksi on huomattava luontainen huuhtoutuma eri alueilta. On myös hyvä tiedostaa, että järvet soistuvat ihan luontaisestikin – eihän soita olisi muuten edes syntynyt.

    Typestä yli 50 % ja fosforista yli 60 % tulee maataloudesta, kun turvetuotannon osalta luvut vain 1 % luokkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  20. Jorma kirjoitti 12.3.2012 kello 11:34

    Suomen soista on puolet ojitettu. Ainoa järkevä tapa käsitellä ne on ottaa sieltä turve pois.

    Vaikka puolet soista on ojitettu siltikään puolet Suomen vesistöistä ei ole pilaantunut. Turvetuotanto on puhdasta ja sen haitat ovat hyvin vähäiset. Turvetuotanto ei tapa mistään vesistöstä kaloja tai muutakaan eläimistöä.

    Oikea saastuttaja vesistöissä on ravinteita tuottavat päästöt lähinnä pelloilta, ei turvetuotanto.

    Suomen kannattaisi ottaa kaikki liikenevät turve ylös. Todennäköissti se tulee pakon edessä tapahtumaankin kunhan öljyn hinta nousee tarpeeksi. Meillä on turvesoissa dieselin tarveaineita 500 vuodeksi ja sitten voidaan aloittaa alusta kun turve myöskin uusiutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. Jorma kirjoitti 12.3.2012 kello 11:42

    OS ” Jos turvetuotanto tietää, ettei mitään tule, ei ikinä eikoä koskaan, niin varmaankin ne hyväksyvät esittämäni maksun päästöistä”

    Kannattaako mielestäsi säännellä asioita jotka eivät ole ongelmia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. iiro viinanen kirjoitti 12.3.2012 kello 11:55

    Nimettömälle KIP:lle
    Pöyrynkin tutkimukset voi pistää ainakin osin paperinkeräykseen, sillä siellä mm esitetään kuinka 20v ajalta on mitattu olemattomia humuspäästöjä alapuolisiin vesitöihin. Mittausajankohta vaan sattuu olemaan tammikuu joka kerta eli ajankohta jolloin kuivatusvesiä ei ole juurikaan olemassa. Tai tutustua kevät tulvien tai rankkasateiden aikaan altaiden reunat ylittyvän moskan pelkkään ulkonäkööön. Hienojakoinne turvehumushan se suurin ongelma onkin, mutta tarpeeksi harvaa sihtiä mittalaitteessa käyttäen päästöjä ei ole ollenkaan vaikka järvet täyttyvät turvemoskasta. iiro viinanen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  23. iiro viinanen kirjoitti 12.3.2012 kello 11:58

    iiro viinanen:
    Nimettömälle KIP:lle
    Pöyrynkin tutkimukset voi pistää ainakin osin paperinkeräykseen, sillä siellä mm esitetään kuinka 20v ajalta on mitattu olemattomia humuspäästöjä alapuolisiin vesitöihin. Mittausajankohta vaan sattuu olemaan tammikuu joka kerta eli ajankohta jolloin kuivatusvesiä ei ole juurikaan olemassa. Tai tutustua kevät tulvien tai rankkasateiden aikaan altaiden reunat ylittyvän moskan pelkkään ulkonäkööön. Hienojakoinne turvehumushan se suurin ongelma onkin, mutta tarpeeksi harvaa sihtiä mittalaitteessa käyttäen päästöjä ei ole ollenkaan vaikka järvet täyttyvät turvemoskasta. iiro viinanen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. T. kirjoitti 12.3.2012 kello 12:53

    Lähestulkoon kaikki nykyiset turvesuot ovat entisiä järviä jotka turpeen tuotanto (ei siis nostaminen vaan turpeen muodostuminen) on pilannut ja muuttanut suoksi muutaman tuhannen vuoden aikana.

    Turpeen poistaminen palauttaa tilanteen lähemmäksi alkuperäistä järveä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. Evert The NeveRest kirjoitti 12.3.2012 kello 13:50

    Turvetuotannon pistekuormitusta ei voi verrata koko Suomen alueen huuhtoumiin. Ja mistä sitä fosforia erämaasta tulisi. Humus kuitenkin tukehduttaa ja pilaa vesistöt.

    KIP saisi vielä vakuuttavampia lukuja, jos vertaisi turvetuotannon lukuja maailmanlaajuisesti kiintoaine- ym. kuormituksineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. ij kirjoitti 12.3.2012 kello 14:05

    Kai Helsinkikin pistetään sitten maksamaan lumenkaadon vesistöpäästöistä (linkki uutiseen), mielellään takautuvasti?

    Vakavasti ottaen. Mitä turpeen tilalle Sisä-Suomalaisessa kaukolämpövoimalassa? Kivihiili ei ole kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto, ja rasittaa vaihtotasetta. Puun käyttö nostaa puun hintaa, mikä voi ajaa alas paperitehtaita (Talouselämä männäviikolla). Milloinkas Helsinki vaihtaa kivihiilen puuhun)? Vai ovatko nämä niitä juttuja, joissa maakunnilta vaaditaan eri asioita kuin Helsingiltä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  27. mertsi kirjoitti 12.3.2012 kello 14:15

    iiro viinanen:
    Onpa Mertsi kovin aivopesty, jos kehtaa väittää turvesoiden kuivatusvesiä puhtaiksi.Menepä katsomaan aikaansaatua jälkeä alapuolisissa vesistöissä.

    Olen katsellut näitä vedenjakajaseutujen dystrofisia vesiä jo ennen turvetuotannon alkua, vedet olivat silloin ja nyt kuparinvärisiä ja tumminta vettä tulee suojelusoilta laskevissa ojissa. Järvissä osa liuenneesta humuksesta saostuu pohjaan ja siksipä vesistöjen pohjista voidaan tehdä stratigrafisia tutkimuksia esimerkiksi jääkauden jälkeisistä lämpökausista.

    Viime aikoina vedet ovat edelleen tummuneet happosadepäästöjen pienennyttyä kun saostuminen on hidastunut.

    Diplomi-insinöörin mututuntuntumalla ei kannattaisi yrittää selittää luonnontiedettä, limnologiaa.

    Nyt yritetään laittaa turvetuotannon syyksi myös luontaisen soistumisen tuhansien vuosien aikana aiheuttama pohjamuta.

    Turpeennoston jälkeen alueen vedet yleensä kirkastuvat kun vedet alkavat suodattumaan kivennäismaan kautta ja alueelle kasvaa rehevämpää metsäluontoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2012 kello 17:13

    Suomen kannattaisi ottaa kaikki liikenevät turve ylös. Todennäköissti se tulee pakon edessä tapahtumaankin kunhan öljyn hinta nousee tarpeeksi

    Miksi vain Suomessa? Jorma varmaankin laajentaa tuon ajatuksen kaikkiin maailman soihin. Tiedätkö, mitä se merkitsisi ilmastolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Jorma kirjoitti 12.3.2012 kello 18:03

    tottakai muutkin toiminevat järkevästi ja hyödyntävät soitaan.

    Ilmastolle se ei tarkoita mitään. Tai menee plussalle kun metaanipäästöt loppuu. Kun suo turpeenoton jälkeen ennallistetaan se alkaa saman tien taas keräämää hiiltä.

    Turve on uusiutuva ja puhdas energiantuotannon raaka-aine.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  30. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 12.3.2012 kello 19:22

    ei-cityihmiset, jotka harrastavat luontouintia, tietävät osan järvistä olevan “ruppa”pohjaisia aivan luonnostaan. Mutaan uppoaa muniaan myöten, vaikka turpeennostoa tai metsäojitusta ei ole samassa vesistössä.

    Muutenkin menee suloisesti sekaisin luontainen “tausta”kuormitus ja ihmisen toiminta. Turvetuotannon humuskuormituksessa on varmasti parannettavaa, mutta karkaa vankiloistakin vankeja ja kuntien jätevedenpuhdistamoiden ohi menee tavaraa raakana kohti pääkaupunkiseudun juomavettä.

    EUssa merkittäviä turvevaroja on Suomessa ja Irlannissa. Irlanti teki turpeestaan, jonkin EU-diilin (prof Matti Kärkkäinen) Ei turvetuotannon haittojen hallinta rakettitiedettä voi olla clean-tech maalle. Vaikka Suomella olisi oma aurinko tai kuumia lähteitä, nekin suojeltaisiin. Sehän olisi eppaa, jos muulla EUlla ei olisi. Energiakantojenkin suojelua jo viritellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  31. Krtek kirjoitti 12.3.2012 kello 19:48

    Turpeella on myös hyvin merkillisiä kytköksiä. Tulee ainakin mieleen se Jyväskylän Energian toimitusjohtaja (Vapon ex-johtaja, kuinkas muuten), joka yhtiön omistajaa, Jyväskylän valtuustoa huijaten tilasi puunpolttokattilan sijaan turvekattilan, ja pääsi kuin koira veräjästä…

    http://yle.fi/alueet/teksti/keski-suomi/2010/03/jyvaskylan_energian_kiemurat_1570994.html?sort=first&defaultArticleId=1570994&browserArticleId=1570994&pageNumber=2

    http://www.vihrealanka.fi/node/6715/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2012 kello 21:03

    Saako myhös Indonesia polttaa turvevaransa taivaan tuuliin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. mertsi kirjoitti 12.3.2012 kello 22:00

    Osmo Soininvaara:
    Saako myhös Indonesia polttaa turvevaransa taivaan tuuliin?

    jahka el ninot palaavat voimakkaina niin indonesian turvevarat palavat omia aikojaan kuivuudessa ja samaan aikaan voimalaitoksissa palaa kivihiili kun turvetta ei saa käyttää. Sama tilanne on Suomessakin, turvepelloissa ja metsäojitusalueilla turve hajoaa pikkuhiljaa, mutta tekaistuilla laskelmilla ja uhkakuvilla estetään näiden turpeiden käyttö voimalaitoksissa. Ennen kuningas ja kirkko määrittelivät totuuden, mutta demokratiassa se tapahtuu näköjään suosittele merkkiä klikkaamalla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. Viherinssi kirjoitti 12.3.2012 kello 22:17

    Sama tilanne on Suomessakin, turvepelloissa ja metsäojitusalueilla turve hajoaa pikkuhiljaa, mutta tekaistuilla laskelmilla ja uhkakuvilla estetään näiden turpeiden käyttö voimalaitoksissa.

    Olet siinä ihan oikeassa, että suopelloilta ja jo ojitetuilta alueilta turve kannattaa kerätä pois ja polttaa vaurioiden minimoimiseksi.

    Nykyisen tutkimustiedon valossa päästömielessä kannattaa käyttää jo ojitettu suo pois palamasta itsekseen ja välittömästi lopettaa soiden ojittaminen. Jos näin tehdään, minulla ei ole enää kovin monta pahaa sanaa sanottavana turpeenpolton päästötaseesta.

    Valitettavasti tällä on aika vähän tekemistä VAPOn realiteettien kanssa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  35. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 12.3.2012 kello 22:43

    Indonesian turvemaiden problematiikka ei poistu tekemällä Suomen turvetuotannosta mahdotonta. Jos tuotantoalue Suomessa otetaan turpeennoston jälkeen maa- tai metsätalouskäyttöön paine Indonesian suometsien kuivattamiseen sellupuu- ja öljyplantaaseiksi pienenee promillella. Metsäpalot ojitetuilla soilla ei ole ongelma Suomessa.

    Suo siellä vetelä täällä. Jos Suomen lehmät tuottavat enemmän kasvihuonekaasuja kuin maan ajoneuvot, voisimmeko opettaa paimentolaisia käyttämään märehtimättömien eläinten lantaa avotulella ruokaa laittaessaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Markku Seppänen kirjoitti 13.3.2012 kello 1:02

    Hyvä Osmo Soininvaara,

    Valitettavasti oma kommenttini keskusteluun tulee vasta nyt, mutta eletäänhän sitä eri aikavyöhykkeessäkin 
    Ehdotuksenne saasteverosta on varsin hyvä!! Jos jopa maakaasulle määrättiin aikanaan korkea veroaste, miksi ihmeessä ei turpeen käyttöön voida kohdistaa todellisia ympäristövaikutuksia vastaavia maksuja – ja näin huomioiden koko prosessi tuotannosta aina turpeen polttoon lämpövoimalaitoksissa?

    Soininvaaran kirjoituksesta kehkeytyneen ja välillä kiivanakin käyneen keskustelun yhteydessä on esitetty monenlaisia näkökulmia. Harvassa niistä on kuitenkaan esitetty konkreettisia perusteluja. Näin varsinkin niiden kohdalla, jotka puolustavat turvetuotantoa.

    Omakohtainen kokemus siitä, miten veden laatu muuttuu turvesuolta eri tavoin (valumareitti, ilmatie) vesistöön pääsevän turvepölyn vuoksi, on mielestäni nähtävä perusteltuna kannanottona. Tunnen mökkiläisiä ja kalastajia, jotka ovat seuranneet kehitystä ns. aitiopaikalta vuosia. Toki on totta, että vuosikymmenien takaiset metsäojitukset tekivät hallaa, mutta asiaan puututtiin. Tutkimusten mukaan umpeenkasvaneet ja sammaloituneet ojat myös keräävät tehokkaasti ainesosia, jotka muuten valuisivat kohti alapuolisia vesistöjä. Ovatko turvesoiden laskuojat sammaleisia??

    Tarkastellaanpa hieman erilaisia päästöjä sekä niiden vaikutuksia. Typpi ja fosfori esiintyvät kyllä luontaisesti luonnossa. Eri elementtien vain tulisi säilyä tasapainossa. Fosforia esiintyy useassa eri muodossa. Tutkimusten mukaan noin 30-50 % soiden fosforirasituksesta on liukoista ns. fosfaattifosforia. Eiköhän se liene juuri liukoinen fosfori, joka jatkaa matkaansa pisimmälle vesistöön ja vaikuttaa rehevöittävästi.
    Esimerkiksi Keuruun Permisuon alapuolisella Hyyrynlammella on Pöyry mitannut korkeita fosforipiikkejä. Luvut löytyvät Pöyryn raporteista, osa ihan internetistä. Vapo taas on lupaehtojen tarkistushakemuksessaan itse todennut, että alueella ei ole muita pistekuormittajia turvesuon lisäksi. Mihin mahtavat siis jäljet johtaa….
    Humus- ja kiintoainekuormituksesta tunnutaan puhuvan eniten, ja onhan se kaikkein silmiinpistävin osa turvesoiden aiheuttamista ongelmista. Soilta valuva kiintoaines ja humus on orgaanista hienojakoista massaa, joka kuluttaa vedestä hapen ja hiljalleen tukahduttaa muun elämän. Esitetty uppotukki-vertaus oli erinomainen käytännön esimerkki!

    Soiden aiheuttamat ympäristörasitukset riippuvat lukemattomista muuttujista, jotka liittyvät maaperään ja säätekijöihin. Niitä kaikkia Vapo ei pysty millään hallitsemaan.
    Tilastotieteilijät taas tietävät, miten tilastoilla saadaan tilanne näyttämään juuri siltä, miltä tilaaja haluaa. Pöyry laatii raporttinsa suurelta osin Vapon tilauksesta. Ei olisi tilaajan etu, jos tulokset kauttaaltaan puhuisivat tutkimuksen maksajan pussiin.

    Liiketaloudellinen puoli on vielä kokonaan tarkastelematta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen verkossa julkaistuista raporteista voi jokainen lukea, millä tasolla (vielä) turpeen verotuet liikkuvat. Vapon kotisivuilta löytyvien viime vuosien liiketoiminnan tuloslukujen perusteella voi suorittaa lisää laskutoimituksia turpeennoston vaikutuksesta veronmaksajien kukkarolle.
    Vapo ostaa soita suomaan käyvällä hinnalla. Myyjä on usein metsäyhtiön osa, kuten esim. Finsilva. Hyväntahtoisesti Vapo kuitenkin tarjoutuu vaihtamaan suoalueita tai myymään niitä Valtiolle eli enemmistöosakkaalleen mahdollisesti kyseiseltä alueelta ylös saatavan turpeen markkinahinnalla. Näinkin voi yrityksen taloutta tietenkin pyrkiä tasapainottamaan…

    Huipputeknologian ja korkean koulutuksen maana tunnetun Suomen luulisi voivan ja haluavan profiloitua oikeana clean tech –maana. Muuten olemme kohta tilanteessa, jossa kiinalaiset myyvät meille vedenpuhdistus- tms. palveluita ja järjestelmiä.

    Mitä taas tulee väitettyyn soiden uusiutumiseen ja siihen, että 500 vuoden päästä, kun ”turvediesel” on käytetty loppuun, kaivuut voidaan aloittaa alusta; Soidemme keski-ikä on 6000-7000 vuotta. Vanhimmat suot ovat iältään noin 9000 vuotta. Mielestäni ei kuulosta kauhean uusiutuvalta energiamuodolta, mikäli raaka-aineen syntymiseen kuluu, no karkeasti arvioiden, satakunta sukupolvea.

    Suot ovat olennainen osa Suomen maisemaa ja luonnonperintöä. Sellaisenaan suot ovat kiehtovia alueita, joilla on oma tyypillinen eläimistönsä ja kasvistonsa. Kontaktipintani keski-eurooppalaiseen yhteisöön on varsin vahva. Tunnen monia, jotka ovat suorastaan Suomi-faneja. Päällimmäiset hehkutuksen aiheet ovat luontomme ja erityisesti puhtaat vesistömme. Hei, ei meillä ole Alppeja eikä lukemattomia keskiaikaisia linnoja! Suomesta haetaan aivan muuta! Onko Suomella varaa menettää ehkä tärkein matkailullinen vetovoimatekijänsä? Eikä nyt kyse ole vain paikallisesti Keuruusta tai Kangasniemestä, eteläisestä tai pohjoisesta Suomesta. Kyse on koko imagostamme. Jos meno jatkuu vanhaan malliin, niin kohta en itsekään kehtaa esitellä maatamme.

    Rehellisyyden nimissä on sanottava, että olen vasta viimeisen 1,5 – 2 vuoden aikana aktiivisesti seurannut tilannetta ja keskustelua. Luonto ei tosin ennenkään ole ollut minulle yhdentekevä. Lukuisat partioretket ja erävaellukset ympäri Suomea antavat jo jonkinlaista pohjaa analysoida luonnossa vastaan tulevia ilmiöitä. Yhdistämällä koulutuksen, omat mielenkiinnon kohteet ja syventymällä niin luonnonsuojelujärjestöjen kuin Vaponkin materiaaleihin sekä tutustumalla paikan päällä tilanteeseen olen tullut siihen tulokseen, että turpeentuotanto ei ole oman etumme mukaista.
    Perheenisänä minulla on myös henkilökohtainen vastuu siitä, että jätän jälkipolville jokseenkin siedettävässä tilassa olevan ympäristön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2012 kello 7:26

    Indonesiassa tehdään juuri sitä, mitä täälläkin haaveillaan. Soiden valtavat hiilivarastot poltetaan ilmakehään, jotta saataisiin tilaa “uusiutuvalle” palmuöljytuotannolle.
    Kasvihuoneilmiössä on kyse varastosuureista, virtasuureet ovat toissijaisia. Jotta metsitys korvaisi suon hävittämisen, pitäisi metsään kertyä hehtaaria kohden yhtä paljon sidottua hiiltä kuin suossa oli. Aika ohut pitää suon olla, että tämä olisi mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Jorma kirjoitti 13.3.2012 kello 8:10

    Pystyisitkö mitenkään ajattelemaan soita kokonaisuutena ja laskeskella minkälainen hiilitase olisi jos turpeenoton jälkeen suo ennallistetaan kasvattamaan uutta turvetta ja sittensiirrytään seuraavalle suolle ja niin edespäin ja sitten 500 vuoden päästä palataan sille ensimmäiselle suolle ja aloitetaan alusta. Sitä turvetta meinaan syntyy oikeissa olosuhteissa melkoisen nopeasti.

    En minä ole koskaan esittänyt kehitysmaalähestymistapaa jossa vain otettaisiin turpeet ylös ja se olisi siinä. Turvesuo pitää nähdä pidempiaikaisena asiana kuin että vain otettaisiin turpeet kerran ylös. Samasta suosta voidaan ottaa turpeita 500 vuoden välein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. mertsi kirjoitti 13.3.2012 kello 10:26

    Jos ajattelee suon luonnollista sukkessiota loppuvaiheissaan sadeveden ravinteiden varassa toimivana ekosysteeminä niin on vaikea kuvitella sieltä tulevan fosforiryöpsähdyksiä, kuten nämä virallisiin tutkimuksiin uskomattomat mutu-ajattelijat uskovat.
    Samoin ajatus turvehiukkasten suuresta hapenkulutusvaikutuksesta ovat tuulesta temmattuja sillä turvehiukkaset ovat suon pintakerrosvaiheessaan olleet jo satoja vuosia mikrobien hajotettavana, joten jäljelle jääneet osat ovat hyvin vaikeasti hajoavia toisin kuin esimerkiksi puut tai syksyn lehdet joita vesistöissä on kuitenkin paljon enemmän.

    Mitä tulee indonesian soihin , niin wikipedian mukaan: “Recent burning of peat bogs in Indonesia, with their large and deep growths containing more than 50 billion tons of carbon, has contributed to increases in world carbon dioxide levels” Ja olisi kai hyvä jos niitä voitaisiin käyttää myös voimalaitoksissa. Siellä suot vain ovat niin puisia ja syviä että hyödyntäminen on vaikeaa.

    Olen ymmärtänyt että Indonesiassa sademetsät on paljolti jo hävitetty. Jäljellä on paljon pensasalueita joita pitäisi hyödyntää öljypalmulla ja metsänkasvatuksessakin, mutta ennenkaikkea entistää takaisin sademetsäksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 13.3.2012 kello 11:21

    Turpeenoton vesistöhaitoista piti olla puhe, haittojen mittaus tuntuu olevan yhtä heikosti hallinnassa kuin susien määrän mittaus. Yksiselitteistä ei tunnu olevan fosforitehtaan laskuojan pitoisuuksien määrityskään.

    Hiilitaseista: varmaan löytyy ne korjauskertoimet, jotka osoittavat turpeenpolton hiilidioksidiyksikön olevan pahempi kuin kivihiilen polton hiilidioksidiyksikkö. Kivihiilikaivokseen voi louhinnan jälkeen teoriassa pumpata ihmistekniikalla talteenotettua hiilidioksidia, se on tietysti hienompaa kuin luojan kasvattama uusi turve suolle.

    Suomessa on noin 10 milj. hehtaaria turvemaata, turpeen määrä Suomen tasolla nousee edelleen vaikka sitä vähäisessä määrin hyödynnetään. Ekonomit osannee selittää miksi Suomen tehtävä on toimia maailmantaloudessa hiilinieluna tai ainakin rahastaa sillä, jos kansantaloudellisesti on parempi polttaa kivihiiltä.

    Indonesian kuivatettujen soiden laajat metsäpalot ei poistu estämällä turpeen nosto Suomessa. Vesistöhaitat taasen Suomessa on ilmeisiä, ja jotta toimintaa pidettäisiin jatkossakin hyväksyttävänä pitää alan itsensäkin katsoa peiliin. Turvetta riittää hyödynnettäväksi Suomessa vuosisadoiksi, nyt pitää vain saada tuotantotekniikka hallintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. antti kirjoitti 13.3.2012 kello 12:00

    Mielenkiintoista; metsäteollisuus oli takavuosina aikamoinen päästölähde, mutta pikku hiljaa on päästöt vähennetty siedettavälle tasolle. Samankaltainen menettely ei sitten jostain ideologisesta syystä sovi turveentuotannolle. Näemmä vaan sellaisia pyhiä lehmiä vihreille, ydinvoima ja turvetuotanto. Ilmeisesti nyt saa turvetuotanto kärsiä kun ydinvoimaloita rakennetaan ja tilataan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2012 kello 13:53

    antti
    Yritin esittää, että huono turvatuottaja joutuisi maksamaan päästöistään maksua. Jos hyvältä turvetuottajalta ei tule päästöjä, silloin ei tietenkään maksuja tule.
    Olen vain nähnyt niin hirveitä turvetuotannon pilaamia järviä, että en usko lupauksiin, että vaikka tämä meni näin, niin seuraava tehdään kunnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. JP kirjoitti 13.3.2012 kello 16:58

    mertsi:
    ajatus turvehiukkasten suuresta hapenkulutusvaikutuksesta ovat tuulesta temmattuja sillä turvehiukkaset ovat suon pintakerrosvaiheessaan olleet jo satoja vuosia mikrobien hajotettavana, joten jäljelle jääneet osat ovat hyvin vaikeasti hajoavia

    Mitä järkeä olisi nostaa turvetta polttoaineeksi, jollei se pala, siis reagoi hapen kanssa? Turpeen lahoaminen on myös palamista, tosin hitaampaa kuin syksyn lehtien, ja mikrobien avulla sekin tapahtuu. Saman määrän se happea kuluttaa kuin liekillä palaminen, ts. paljon.
    Paikoin huomattava osa vesistöjen turvepäästöistä kerrostuu vesistöjen pohjalle, jossa sitä jää lahoamatta, koska happi ei riitä. Vaikka turpeennosto ja päästöt lopetetaan, pohjasedimentin lahoaminen silti jatkuu ylläpitäen happivajausta ja sen seurauksena pohjaan varastoituneiden ravinteiden liikkeellelähtöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. jouni lundqvist kirjoitti 13.3.2012 kello 19:01

    Suurin soiden ja luonnon pilaaja on ollut soiden ojitus. Kirjoittakaan osoite kansalaisen karttapaikka.fi ja lähentäkää kuva mihin tahansa Suomen maaseutua ja metsiä (poislukien peräLappi), niin näette todella karmean kuvan Suomen luonnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Ilkka kirjoitti 14.3.2012 kello 7:36

    Turvetuotanto luokitellaan Suomessa pistekuormitukseksi. Sen vaikutus ei valtakunnallisilla kokonaisarvoilla mitattuna ole suuri, kuten VAPOn taholta jaksetaan toistaa, mutta paikallinen vaikutus on usein merkittävä. Valtakunnallisissa vedenlaatukartoissa huonompia alueita esiintyy, tuskin sattumalta, merkittävien turvetuotantoalueiden alapuolella. Turvetuotannon, kuten metsäojituksienkin, kiintoainekuormitus tuo järviin paitsi hajoavaa ja happea kuluttavaa ainesta, myös sellaista, joka ei edes satojen tai tuhansien vuosien aikana ole suolla tai maaperässä hajonnut. Se ei helposti hajoa järvessäkään, vaan nuhraannuttaa pohjia ja heikentää kalakantoja, kuten ovat kymmenet tuhannet järvien ranta-asukkaat joutuneet huomaamaan. Turvetuotannon ravinnekuormituskaan ei paikallisella tasolla ole merkityksetöntä. Hyvä, että Iiro Viinasen ja Osmo Soininvaaran tapaiset “maallikot” pitävät tärkeää vesiensuojeluasiaa julkisuudessa asiaa vähättelevistä “asiantuntijoiden” mielipiteistä huolimatta – tai varmaan myös niiden takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  46. Country boy kirjoitti 15.3.2012 kello 18:31

    Osmo Soininvaara: Indonesiassa tehdään juuri sitä, mitä täälläkin haaveillaan. Soiden valtavat hiilivarastot poltetaan ilmakehään, jotta saataisiin tilaa “uusiutuvalle” palmuöljytuotannolle.Kasvihuoneilmiössä on kyse varastosuureista, virtasuureet ovat toissijaisia. Jotta metsitys korvaisi suon hävittämisen, pitäisi metsään kertyä hehtaaria kohden yhtä paljon sidottua hiiltä kuin suossa oli. Aika ohut pitää suon olla, että tämä olisi mahdollista.

    Ei asia aivan näin yksinkertainen ole. Oletko lukenut Risto Isomäen kirjan Öljypalmukysymys, mielestäni siinä käsitellään asiaa monipuolisesti ja seikkaperäisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Country boy kirjoitti 15.3.2012 kello 18:35

    Miten kivihiilen verotus, eettisyys ja alkuperä ? Eikö kivihiilen verotusta pitäisi nostaa reippaasti ?

    Miksei Helsingin Energia ole kiinnostunut hiilen alkuperästä ja työoloista ? Vain Fortumia asia näyttää kiinostavan edes jossain määrin Finnwatchin raportin mukaan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  48. PeNa kirjoitti 23.3.2012 kello 12:36

    Country boy:
    Miten kivihiilen verotus, eettisyys ja alkuperä ? Eikö kivihiilen verotusta pitäisi nostaa reippaasti ?

    Miksei Helsingin Energia ole kiinnostunut hiilen alkuperästä ja työoloista ? Vain Fortumia asia näyttää kiinostavan edes jossain määrin Finnwatchin raportin mukaan ?
    Itse olen myös hieman ihmetellyt näiden “cityvihreiden” jatkuvaa hyökkäilyä kotimaisia polttoaineita, erityisesti turvetta, vastaan. Onko taustalla se, että Soininvaaralla, V. Niinistöllä ja kumppaneilla on hieman huono omatunto siitä, että oma energiantarve tyydytetään fossiilisilla uusiutumattomilla polttoaineilla (tai ovathan kivihiili ja maakaasu uusiutuvia, jos aikajänne on miljoonia vuosia). Minäkin haluaisin tietää esim. sen, minkälaisia ympäristöhaittoja Helsingin käyttämästä kivihiilestä aiheutuu kaivospaikkakunnilla ja minkälaiset ovat työntekijöisen olosuhteet hiilikaivoksissa. Vai onko lähtökohta vanha kunnon out of sight, out of mind -periaate?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. tate kirjoitti 5.4.2012 kello 18:43

    Viesteissä puhutaan vain energiatuotannosta. (Tosin en lukenut ihan kaikkia.) Onko kasvualustatuotanto niin pientä, että sillä ei ole merkitystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. antti kirjoitti 22.7.2012 kello 10:42

    Evert The NeveRest:
    Suolta ei tule ravinteita vaan ravinteetonta suomutaa ja hötyä, joka ei katoa koskaan. Jos siinä olisi ravinteita, se ehkä maatuisi.

    antti:

    turve on jo maatunut…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. JPF kirjoitti 25.7.2012 kello 20:30

    joopa joo.. turve ala on nyt koulu kiusattu.eikö koulussakin kiusattu pienintä ja heikointa ja kiusataan koko ajan.luulis päättäjien jo tajuavan että turve ei ole se isoin kuormittaja nyky päivän vesi tekniikalla.ennen vanhaan on varmasti tehty virheitä.virheistä pitää ottaa opiksi.kukaan ei ole kuollut.katsokaa japanin ydin turmasta dokumenttia ja niistä elämistä mitkä jäi saaste alueelle.kyllä meillä suomessa on vaan hyvin asiat.epä oikeuden mukaisia vain.esim metsää ojitetaan 80000 hehtaaria tänäkin vuonna.minne ne vedet menee.suoraan sade pilviinkö?en tiedä yhtään metsää missä olis pumppaamot ja pintavalutukset kuin turve suolla.minne menee asfalttitien pöly vedet?sora teiden vedet?maatalous?kyllä maailma pelastuu sillä kun saksa ottaa venäjältä toisen kaasu putken ja lopettaa oman ydin voiman.arvata saattaa niin venäjä tekee oman energia turpeella.you tubesta voi katsoa onko venäjällä pintavalutuksia.eikö se olis hyvä tehdä kotimaista energiaa ku meillä on homma hanskassa?aurinko energiaa on turve.kesällä aurinko kuivaa ja pakkasilla, tyynellä, tuulisella, pimeässä, aina onnistuu turpeella tehdä energiaa.on se vaan kova aurinko voima.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. JPF kirjoitti 25.7.2012 kello 20:54

    turpeet pois ja silloin on vesi suojelut kunnossa.tuli siihen sit metsää tai peltoa turve tuotannon jälkeen.turve työllistää 12300 henkeä vuodessa ja välilliset päälle.esim valtran koneilla ajetaan miljooona tuntia vuodessa turve töissä. jos 3000 tunnin välein vaihdetaan uusi kone niin on kone määrä silloin 333kpl vuodessa.suolahden valtra tuotanto on 42 konetta viikossa.se vaikuttaa aika paljon myös moottoritehtaaseen mikä on suomessa ja valtran ojaamot ja muovi osiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Veronmaksaja kirjoitti 21.11.2012 kello 12:06

    Tuvetouhu on loistava esimerkki, mitä tapahtuu
    kun yhdellä puolueella on ylivalta vuosikymmeniä.
    Että mikä puolue? Olisikohan se tämä KEPU ja Kekkonen.
    Pikku mummun pikku mökikissä patistetaan rakenta-
    maan 3 kertaiset puhdistuspöntöt, ette luonto
    pilaannu.
    Maanviljelijä vetää armottomat fosforit syksyisin
    pelloille veronmaksajien rahoilla tietysti,
    jotka talven aikana valuvat vesistöihin.
    Turvetuotanto on ollut kokoajan tappiollista,
    eli veronmaksaja on pitänyt tätäkin keputouhua
    pystyssä..eli kaupunkilainen.
    Kaikki jotka täällä puolustavat turvetouhua on
    oma lehmä ojassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. kurre kirjoitti 22.1.2013 kello 13:54

    Sitä saa mitä tilaa, laulaa joku muusikko….

    Vihreät saa kivihiiltä kun tilaa, turve ja puuenergia on täysin vastatuulessa arvon vihreidemme ansiosta. Voimalaitoksilla ei ole varaa jäädä ihmettelemään, tuleeko niitä puita tai lisäpinta-aloja turvetuotantoon. Arvoisa ympäristöministerimme on masinoinut AVI/ELYt siihen asentoon, ettei hankkeita edes kuulutella. Vihreä kivihiili korvaa jo nyt sisämään laitosten polttoaineita, syy ei suinkaan ole sateisen kesän vaan järjestelmällisen turvelupien vastustamisen/tai taktisen hidastelun.

    Kivihiili ei ole tarkoitettu monenkaan laitoksen pääpolttoaineeksi, mutta nyt sitä jo poltetaan ja hiukkaspäästöt kasvaa voimakkaasti. Voidaan nähdä tulevina talvina hangilla jotain epämääräistä mustaa, sitä tulee piipusta ja varastoista –yleensäkkin kivihiilen käsittelystä. Ja kuka häviää— oi armahin Suomenmaa —

    pahimmillaan lämmitellään pikkupannujakin öljyllä puun sijaan, kattilat ei kestä kivihiiltä. Puuenergian hankintakin on nimittäin täysin jäissä, jälleen saamme kiittää nykyhallitusta. Puu ei tule koskaan laitokselle ilman niitä tukiaisia, muutenkin hakkuut on ihan alavireessä. Jos kuluvan talven metsähakkeen käyttö on esim. 40 % CHP pannuissa, tulevina vuosina ikävä kyllä mennään jopa alle 20%.

    Vihreät vastuttaessaan turvetuotantoa pääosin vain aatteen vuoksi tekee karhun -palveluksen ympäristölle, Suomen taloudelle, bioenergian käytön tavoitteiden saavuttamiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  55. Countryboy kirjoitti 22.1.2013 kello 15:07

    Samaa minäkin ihmettelen. Myös Saksassa kivihiilen ja ruskohiilen käytön osuus kasvaa, vaikka siitä puhutaankin energiankäytön mallimaana. Siellä uusiutuvien osuus on muistaakseni luokkaa 17%, kun se meillä on noin 30%. Parempi malli löytyy RUOTSISTA, siellä uusiutuvien osuus on 48% luokkaa (paljon vesivoimaa ja bioenergiaa). Tukholmassakin uusiutuvien energialähteiden osuus on noin 70% , kun taas Helsinki tupruttelee maakaasulla ja kivihiilellä 90%:sti. Sillähän saadaankin sitten tuotettua tuloja kaupungille ja alennettua veroäyriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus




Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.