Ota juristi mukaan risteykseen

5.8.2010 · Aihe: _ 

Joskus vuosia sitten pyörän ja auton välinen väistämisvelvollisuus oli kovin yksinkertainen asia. Polkupyörä oli ajoneuvo, jolla oli tasa-arvoisessa risteyksessä väistämisvelvollisuus, jos auto tuli oikealta ja päin vastoin. Paljon syntyi onnettomuuksia ja eduskunta päätti muuttaa lakia niin, että pyörä on väistämisvelvollinen silloin tällöin ja joskus taas ei. Sen jälkeen risteysajo on mennyt hankalaksi.

1)      Fillari on väistämisvelvollinen, jos se pyörätietä ajaen tasa-arvoisessa risteyksessä risteää keskellä korttelia autotien kanssa, tuli auto mistä tahansa.  Jos pyörätie näyttää pyörätieltä, mutta siinä ei ole liikennemerkkinä pyörätie vaan moottoriajoneuvolla-ajo kielletty, ajetaan kuten tasa-arvoisessa risteyksessä ajetaan. Näitä on paljon. Usein niissä on lisäkilpenä joko tontille ajo sallittu tai huoltoajo sallittu. Pyöräilijä tietää, että hänellä on täydet oikeudet, mutta auto ei voi tietää sitä mitenkään.

2)      Jos pyörätien ja ajoradan välissä on viisi senttimetriä leveä väli ja auto kääntyy oikealle pyörän eteen, auto väistää. Jos pyörätie kulkee 20 metriä ajoradasta ja auto on jo kääntynyt oikealle, pyörä väistää. Jossain tässä viiden sentin ja 20 metrin välissä on raja, jossa väistämisvelvollisuus muuttuu. Missä se on, on ratkaisematta. Jonkun pyöräilijän pitäisi uhrautua ajamaan kolari tällaisessa epäselvässä paikassa, jotta korkein oikeus pääsisi määrittelemään rajan.

3)      Kiertoliittymässä fillari menee aina ensin, jos kulkee pyörätietä pitkin. Jos auto on tulossa kiertoliittymään, kiertoliittymässä olevaa pitää väistää. Jos auto on poistumassa kiertoliittymässä, se on kääntymässä risteyksessä oikealle, ja kääntyvän auton on väistettävä suoraan menevää fillaria. Kerrankin selkeä sääntö. Harmi vain, ettei kukaan ole kertonut sitä autoilijoille.

4)      Jos pyöräilijä ylittää tien suojatietä pitkin, hänen on talutettava fillariaan. (Silloin taas ei tarvitse väistää autoja koskaan!) Näin ei tarvitse tehdä, jos suojatien viereen on katkoviivoilla merkitty pyörätie. Ei myöskään, jos katkoviivoja ei ole käytetty, mutta pyörätie jatkuu heti risteyksen toisella puolella. Mitä on heti? Joskus merkki on vasta kymmenen metrin päässä. Ei kuitenkaan ole tarkoitus, että pyörä menee ensin ajoradalle, ehkä toiselle puolelle tietä ja sen kymmenen metrin jälkeen ylittää tien ja palaa pyörätietä. Taas pitäisi jonkun ajaa kolari ja viedä tämä korkeimpaan oikeuteen.

5)      Helppoja tapauksia ovat ne, joissa auto tulee kolmioin takaa. Auto väistää, vaikka pyörä kulkisi tien vasemmalla puolella olevaa pyörätietä. Autoilijoiden älykkyyden tällainenkin tilanne usein ylittää.

6)      Jos sinusta tuntuu, että pyöräilijänä on vaikea väistämisvelvollisuuden vuoksi päästä risteyksen yli, älä käytä pyörätietä vaan ajoradan reunaa. Se on kiellettyä, mutta väistämissääntö muuttuu taas.

Siis jos aiot lähestyä risteystä, ota juristi mukaan.

Ainoa asia, jota minusta olisi pitänyt muuttaa, oli tilanne, jossa pyörätie on tien vasemmalla puolella. Silloin pyörän pitäisi minusta väistää, koska autoilija katsoo väärään suuntaan. Sitä taas ei muutettu. Nyt vasemmalla puolella ajava fillari menee ensin, koska lähes aina tällaisessa tapauksessa autolla on kolmio

Kommentit

106 Vastausta artikkeliin “Ota juristi mukaan risteykseen”

  1. Jori Montonen kirjoitti 5.8.2010 kello 1:26

    Onko mitään tietoa siitä, mistä aikanaan tuli tämä tarve muuttaa väistämissäännöt näin älyttömiksi. Tämä sääntömuutos on jo aiheuttanut useampia ihmishenkiä vaatineita kolareita. Kenen isokenkäisen auton ja pyöräilijän kolarin jälkeen tätä väistämisvelvollisuusmuutoslakia aikanaan alettiin ajaa. Vaikuttaa ainakin siltä, että juristeille siitä on ollut hyötyä pyöräilijöiden terveyden kustannuksella.

    Ainoa järkevä tapa muuttaa tämä sekasotku ymmärrettäväksi ja silti toimivaksi, on muuttaa laki niin, kuin ihmiset toimivat, eikä yrittää pakottaa päinvastoin:

    Pyöräilijälle on annettava oikeus ajaa jalkakäytävällä ja suojatiellä. Uudet oikeudet edellyttävät kuitenkin pyöräilijältä jalankulkuväylillä ja kevyen liikenteenväylän ja autotien risteyksessä nopeuden rajoittamista törmäysvaaran jalankulkijoiden kanssa minimoimiseksi ja helpottamaan autoilijan mahdollisuuksia havaita pyörätietä pitkin autotien ylittävä pyöräilijä.

    Pyöräilijälle tulee myös antaa oikeus valita kulkuväyläkseen ajorata pyörätien sijaan oman harkintansa perusteella.

    Laitan vielä linkin nojapyöräfoorumin viestiin, jossa edellä esitetyt muutokset pyöräilijän väistämissääntöjen järkeistämiseksi on yksilöity tarkemmin.
    http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=6&t=1348&p=13030&hilit=manifesti#p13030

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. iisi kirjoitti 5.8.2010 kello 1:38

    En pyöräile enää ikinä. Tällä iällä en enää kerkeä perehtymään tieliikennelakiin ja asetuksiin. Autolla ei ole niin väliä, sillä onhan ympärillä kaikenlaisia turvavälineitä. Eikä ole hassua kypäräpakkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elina kirjoitti 5.8.2010 kello 7:01

    Fillari on väistämisvelvollinen, jos se pyörätietä ajaen tasa-arvoisessa risteyksessä risteää keskellä korttelia autotien kanssa, tuli auto mistä tahansa.

    En tajua selostusta ollenkaan. Mitä tarkoittaa “keskellä korttelia”. Korttelin keskellähän on piha porttikonkien takana. Ja entä, jos taloja ei ole mailla halmeilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2010 kello 9:21

    Tarkoitin “keskellä korttelia” sitä, että kyse ei ole risteyksestä, jossa auto on voinut kääntyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Luomuviljelijä kirjoitti 5.8.2010 kello 8:17

    Minulla on ikävä kokemus tuosta Osmon kakkostapauksesta. Ajelin autolla alamäkeen ja käännyin oikealle. Pyörätie kulki samaan suuntaan muutaman metrin päässä ja istutettujen puiden takia minulla ei ollut mitään mahdollisuutta havaita sitä pitkin viilettävää pyöräilijää. Törmäykseltä onneksi vältyttiin, sillä pyöräilijällä oli toimivat jarrut. Ajoin vähän matkan päähän liikkeen pihaan ja eikös pyöräilijä tullut perässäni. Aika ärhäkkä oli kohtaaminen, minä olin hölmönä, sillä en todella ollut koko pyöräilijää nähnyt. Tästä lähtien olen kyllä tuossa liikenteellisesti hankalassa paikassa entistä varovaisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. cele kirjoitti 5.8.2010 kello 8:57

    En ole oikein ymmärtänyt tuota suojatiellä taluttamispykälää. Siis kun aina aloitetaan että suojatiellä on talutettava, PAITSI jos toisella puolella on pyörätie. Mikä on se tilanne, jossa pyöräilijä ajaisi suojatielle ilman että tiellä olisi pyörätietä? Eihän siellä sitten saisi ajaa pyörällä ensinkään. Paitsi siis jos on alle 12v ja saa ajaa jalkakäytävällä. Nyt kun sitten toitotetaan että suojatiellä on talutettava, niin kai vähemmästäkin hämääntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jani kirjoitti 5.8.2010 kello 9:22

    Monet autoilijat omaksuivat uuden lain siten, että pyöräilijää ei tarvitse enää väistää ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Riccado kirjoitti 5.8.2010 kello 9:32

    On totta, että sääntöjen epäselvyydet sotkevat asiaa entisestään. Mutta suurin ongelma on, etteivät keskivertoautoilijat (pyöräilijät, kävelijät) tunne näitä nykyisiäkään perussääntöjä. Olen aina silloin tällöin ihmisiltä kysellyt, kun keskustelu sopivasti on siihen suuntaan mennyt, näistä väistämissäännöistä. Yllättävän heikkoa tietämys. Kun ei oikeuksistaan tiedä (pyöräilijä, jalankulkija) ei niitä osaa myöskään vaatia. Ja sitten aina nöyrästi kiittää kun joku auto heidät huomioi. Ja autoilijahan väistää vain toisia autoja, pöyräilijät ne vain haittaavat muuta liikennettä.

    Jori: Ei pyöräilijöitä jalkakäytäville. Se vasta sotku olisi kun siinä menisi lasten ja vanhusten seassa pyörä 25 kmh.
    iisi: Kypäräpakko ei ole hassu varmaan ainakaan niiden mielestä, jotka makaavat kallo halki teholla.

    Autoilijoilla on Autoliitto, joka ajaa heidän asiaansa. Onko olemassa jonkinlaista pyöräilyliittoa, joka ryhtyisi ajamaan ja edistämään yllämainittuja epäkohtia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. pohdiskelija kirjoitti 5.8.2010 kello 9:38

    Tuosta suojatiestä. Pitäisi levittää ohjetta niinpäin, että pyöräilijä ajaa aina suojatiellä. Näinhän se on, kun pyörätie jatkuu jommallakummalla puolella, on ajaminen sallittu. Silloin se on pyörätien jatke.

    Ajoradalla ajamisen salliminen jalkakäytäväpyöräilyn sijaan on kannatettavaa. Osmo, lähtisikö vielä kansanedustajaksi ja ajaisit tätä asiaa läpi? Tunnut olevan ainoa politiikassa mukanaoleva ajattelija, joka ymmärtää asian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2010 kello 11:04

    Pohdiskelijalle:
    Minusta aikuisten ei pääsääntöisesti pitäisi ajaa pyörällä jalkakäytävällä. Tuo ei siis riitä syyksi lähteä eduskuntaan. Jos jalkakäytävällä joutuu ajamaan, nopeuden on oltava hyvin hiljainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pirkko Limnell kirjoitti 5.8.2010 kello 9:39

    Pyöräilijänä, naisena ja ihmisenä on sanottava, että joudun vastedes taluttamaan kaikki vähänkin vaikeat paikat. Järki ei riitä noihin sääntöihin. Epäilen, ettei kaikkien muittenkaan. Edes autoilijoitten. Enkä halua olla se, joka jää alimmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 5.8.2010 kello 9:56

    Siinä vaiheessa kun ne väistämissäännöt muuttuivat päätin lopullisesti että autolla yksinkertaisesti väistän aina jos jostain tulee polkupyörä, ja jos olen pyörällä niin katson että väistääkö auto ennen kuin menen mihinkään. Logiikkana että vaikka itse ne väistämissäännöt ehkä oppisin niin sen varaan ei voi laskea että muutkin ovat oppineet. Semmoinen asia ylipäänsä tuntuu olevan monelle kuskille vieras että sekä väistäminen että etuajo-oikeus on osoitettava ajamisellaan eli lakikin määrää kommunikoimaan muiden liikkujien kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Elina kirjoitti 5.8.2010 kello 10:00

    cele,

    Riittää, että jalkakäytävä on ajoradan ja pyörätien välissä, silloin on talutettava suojatielläkin. Eli pyörätie katkeaa jalkakäytävään, vaikka jatkuukin toisella puolen. Pyörätien tulee siis jatkua välittömästi ajoradan reunasta, jotta saisi pyöräillä suojatiellä.

    On kyllä myönnettävä, että tämä on sellainen pykälä, jota en noudata koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2010 kello 11:03

    Tuo Elinan tulkinta on kyllä väärä. Jalkakäytävä on osa ajorataa, oli ainakin silloin, kun minä olin autokoulussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mikko Laaksonen kirjoitti 5.8.2010 kello 10:22

    Tässä on Vihreille yksi selkeä tavoite, jos seuraavaan hallitukseen päästään: pyöräilyä koskevat liikennesäännöt on selkeytettävä. Laki on niin epäselvä, että edes pyöräilyä työkseen edistävä ei pysty kaikkia versioita muistamaan. Lakia on lisäksi tulkittu oikeudessa värikkäästi, eikä ennakkotapauksia tunneta välttämättä kovin hyvin – esim. KKO:n mukaan pyörää saa kuljettaa suojatiellä aina kun se liittyy pyörätiehen. Lisäksi sekä poliisi että media levittävät usein väärää tietoa pyöräilysäännöistä. Laki täytyy selkeyttää niin, että kaikki normaalitilanteet esitetään lain yhteydessä piirroksin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jani kirjoitti 5.8.2010 kello 10:24

    Suojatie / pyörätien jatke -asiaan korkein oikeus on päässyt ottamaan kantaa:

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125

    Maallikkona ymmärrän päätöksen siten, että jos pyörätietä pitkin pääsee suojatielle, niin se on pyörätien jatke, eikä jalkautumisvelvoitetta ole. Asian monimutkaisuutta kuvaa hyvin se, että hovioikeus oli päinvastaista mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Esa kirjoitti 5.8.2010 kello 10:25

    Tuo ykköskohta on tosiaan erityisen hankala, ja se aiheuttaa usein myös pyöräilijöiden kesken epäselvyyttä. Isoilla vilkkaasti liikennöidyillä pyöräteilläkin on paljon risteyksiä, joissa pyörätiehen risteää moottoriajoneuvolla ajo kielletty -tie. Usein niin, että kyseessä on T-risteys, jossa pyörätie kulkee suoraan ja “sivutiellä” on moottoriajoneuvolla ajo kielletty. Jos tuolta sivutieltä tulee pyörä pyörätielle kääntyäkseen kumpaan tahansa suuntaan, niin kaikki pyörätietä pitkin ajavat ovat väistämisvelvollisia sivutieltä tulevaan pyöräilijään nähden. Noille sivuteille pitäisi ehdottomasti saada kolmiot, koska liikennettä sieltä on tyypillisesti vähän, mutta silti pääsuunnan pyöräilijöiden on oltava aina valmiita pysähtymään.

    Suojatiellä taluttaminen koskee nimenomaan alle 12-vuotiaita, koska päästäkseen suojatielle on ajettava jalkakäytävällä, ja siellä eivät saa ajaa kuin alle 12-vuotiaat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. realisti kirjoitti 5.8.2010 kello 10:29

    Tulee mieleeni isäni ohje: “Juna painaa satoja tonneja, rekka kymmeniä tonneja, auto tonneja ja ihminen kymmeniä kiloja. Törmäyksessä ei ole mitään väliä kumpi oli oikeassa, kun lopputulos on aika selvä.” Eli itse katson oikealle ja vasemmalle suojatiellä, vaikka vihreät valot palavat. Sama ohje pätee tasoristeyksessä ja pyörätiellä. Jos isompi antaa tietä niin sitten uskaltaa mennä, muuten etuajo-oikeus on isommalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Enni kirjoitti 5.8.2010 kello 10:33

    Tehdään simppeli sääntö: polkupyörä on ajoneuvo jos se on ajoradalla ja jalankulkija jos se on jossain muualla. Ja jossain muualla (eli vaikka siellä jalkakäytävällä) saa ajaa noudattaen erityistä varovaisuutta. Tarkennukseksi sen verran että tällöin suojatietä käytettäessä pyörää on talutettava tai on turha itkeä perään jos autoilijaraukka ei nähnyt kun tämä itsemurhakandidaatti hurautti nopeudella 50 km/h ajoradan ja kevyenliikenteenväylän erottavan pensas- ja puurivistön takaa auton alle.

    Ei ihmisten voi edellyttää muistavan monimutkaisia sääntöjä liikenteessä. Jos ne jossain “rasti ruutuun” -tilanteessa saakin järkeiltyä oikein, on tilanne aivan eri kun pitäisi sekunnissa päättää kuka väistikään ja ketä tai jollekulle käy hassusti. Kukapa tätä asiaa saataisiin ajamaan lainmuutostasolle asti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Henrik von Bonsdorff kirjoitti 5.8.2010 kello 10:38

    Hei,

    Erinomaisia esimerkkejä siitä miten käsittämättömän heikosti viranomaiset ovat ottaneet huomioon pyöräilyn. Ilmeisesti ajatellaan, että pyörä on vielä joku lasten, opiskelijoiden ja täti-ihmisten kulkupeli, jolla ajellaan satunnaisesti maitokauppaan tai kaverin luokse parin korttelin päähän. Milloinkohan huomataan, että pyörä on nopeimmin kasvava kuljetusmuoto isoissa asutuskeskuksissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Olli Sademies kirjoitti 5.8.2010 kello 11:02

    Ajaisitpa Osmo joskus autolla ja katsoisit kuinka mielipuolisesti jotkut pyöräilijät käyttäytyvät liikenteessä.
    Yksi asia, jokna pyöräilijät näyttävät suurelta osin unohtaneen on se, ettei auto pysähdy metrin matkalla ja että 40 km/h nopeudella kulkeva auto vaatii pysähtyäkseen tietyn matkan. Liikenteen pitäisi olla rauhallista, ilman äkkijarrutuksia eteen törmäävän pyöräilijän johdosta.
    Paljon on vikaa autoilijoiden asenteissa, mutta iahn samaa voi sanoa pyöräilijöistä.
    Maltti, puolin ja toisin olisi valttia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2010 kello 12:38

    Se, että jotkut pyöräilijät ajavat vastuuttomasti ei ole mikään syy tehdä liikennesäännösitä sellaisia, ettei kukaan voi ymmärtää, mitä ne tarkoittavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Lauri Myllyvirta kirjoitti 5.8.2010 kello 11:02

    Pyöräilijän kannattaa suhtautua autoihin kuin saalistajiin, joille ei saa antaa tilaisuutta iskeä. Mihinkään sääntöön tai opasteeseen, edes liikennevaloihin, ei pidä luottaa niin, että autoilijalla olisi mahdollisuus ajaa päälle.

    Oma 7,5 km työmatkani Helsingin kantakaupungin läpi kestää 25 min liikennesääntöjä noudattaen, 14 min tervettä järkeä noudattaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. -pikkuorava- kirjoitti 5.8.2010 kello 12:03

    Suojatiellä taluttaminen koskee nimenomaan alle 12-vuotiaita, koska päästäkseen suojatielle on ajettava jalkakäytävällä, ja siellä eivät saa ajaa kuin alle 12-vuotiaat.

    Koskee myös muun ikäisiä pyöräilijöitä, jos ajaa pyörällä yhdistettyä pyörätie-jalkakäytävää. Näihin liittyy muutenkin vaikeiden liikennesääntöjen lisäksi sekin hienous, että jalankulkijat saavat kulkea missä tykkäävät ja pyöräilijöiden on noudatettava oikean puoleista liikennettä. Tämä tekee jalankulkijoiden ohittamisesta välillä hiukan vaikeaa, varsinkin kun jotkut jalankulkijat tuntuvat vaihtavan “kaistaa” täysin kaoottisesti taakse katsomatta. Oulussa koko pyörätieverkosto perustuu näihin hirvityksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. pohdiskelija kirjoitti 5.8.2010 kello 12:12

    Osmo, en suinkaan tarkoittanut sitä, että aikuinen saisi ajaa jalkakäytävällä. Vastustan sitä jyrkästi ja halveksin näin tekeviä. Aikuisen pyöräilijän pitäisi itse saada valita kevyenliikenteenväylän ja ajoradan välillä kummalla ajaa. Tarkoitin vain sitä, että perustilanne usein on se, että pyörällä saa ajaa suojatiellä, koska se on usein pyörätien jatke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Pompo Stenberg kirjoitti 5.8.2010 kello 12:21

    Kohdan 1 ajojärjestykseen vaikuttaa mahdollisesti myös se, onko Tontille ajo sallittu -pyörätiellä kadunnimeä vai ei. Jos on, se on uskoakseni katuverkkoa, jolloin risteys on tasa-arvoinen. Jos taas ei, “pyörätien” voisi tulkita tonttiliittymäksi, josta tuleva on väistämisvelvollinen kaikkiin muihin liikennesuuntiin nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2010 kello 12:34

    Liikenneasetus ei edes mainitse kadunnimiä. Jos pyörätiellä on pyörätien merkki ja sen lisäkilpenä tontille ajo sallittu autolla, se on pyörätie, mutta tällaista en ole nähnyt. Pyörätie merkitään pyörätiemer4killä, ei moottoriajoneuvo kielletty -merkillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Elina kirjoitti 5.8.2010 kello 12:29

    Osmo on oikeassa tulkintani suhteen.

    Itse asiassa huomasin sen juuri äsken, kun ylitin tällaisen paikan. Suojatielle oli maalattu pyöräilyn mahdollistava katkoviiva.

    Tuntui vain äkkipäätä loogiselta, että jalkakäytävää ei saa ajaa poikittainkaan pyörällä, mutta siis saa. Eihän kai ole tarkoitus, että taluttaa jalkakäytävän yli, sitten hyppää pyörän selkään suojatiellä ja toisella puolen taas taluttaa jalkakäytävän yli ja jatkaa pyörätietä…

    Huoh?

    Ja milloin ihmeessä sitten pitää taluttaa? Vai onko koko sääntö vain lapsia varten, jotka pyöräilevät jalkakäytävällä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2010 kello 12:32

    Tuo taluttamissääntö koskee (laillisesti) vain alle 12-vuotiaita lapsia, jotka ovat ajaneet jalkakäytävällä ja jatkavat suojatietä pitkin tien yli. Toki se koskee sellaist6a yli 12-vuotiastakin, joka on ajanjut jalkakäytävällä, mutta jalkakäytävällä ei saa ajaa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 5.8.2010 kello 12:32

    Eikun pohdiskelija tarkoitti, että ajoradalla pyörälöinti olisi aina sallittua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Toimittaja kirjoitti 5.8.2010 kello 12:32

    Aikuisten ei siis pääsääntöisesti pitäisi ajaa jalkakäytävällä? Olisi mielenkiintoista kuulla, milloin se on oikeutettua. Jalkakäytäväpyöräily on tehnyt Helsingin keskustassa kävelemisestä epämiellyttävämpää. Poliisi voisi sakottaa siitä aktiivisemmin, varsinkin jos vauhti on kova. Ehkä tiukempi pyöräilijöiden valvonta maksaisi itsensä takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tapio Peltonen kirjoitti 5.8.2010 kello 12:32

    Minusta pyörällä pitäisi saada ajaa aina sekä ajoradalla että jalkakäytävällä, siten, että jalkakäytävällä saisi ajaa kävelyvauhtia (5-10 km/h) ja ajoradalla aina korkeintaan nopeusrajoituksen osoittamaa vauhtia (liikennetilanteen salliessa). Jos on erillinen pyörätie, pyöräilijät käyttävät sitä, jos se on tarkoituksenmukaista, vaikkei velvoitetta käyttää pyörätietä olisikaan.

    Kohtuullisen paljon autoilevana mielipiteeni on se, että ainakin reipasta vauhtia pyöräilevät mahtuisivat ihan hyvin ajoradallekin, ilman, että heidän siellä olostaan aiheutuisi merkittävää hidastetta autolla liikkuville.

    Pyörällä liikkuessani käytän aina suorinta reittiä, ja usein jopa jossain määrin välttelen “pyöräilyreittejä”. Kadulla ajaessaan voi käyttää samaa liikenneintuitiota kuin autolla ajaessaan eikä tarvitse ihmetellä eriskummallisia väistämissääntöjä muusta kuin “autoilijan” näkökulmasta. Autoilijan on joka tapauksessa aina otettava kevyt liikenne huomioon ja annettava tilaa, koska kevyeen liikenteeseen kuuluu niin paljon ihmisiä, joiden liikennekäyttäytyminen on hyvin arvaamatonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elina kirjoitti 5.8.2010 kello 12:37

    Olen aina tehnyt kuten Tpyyluoma ja totisesti suosittelen sitä muillekin.

    Usein autoilijat väistävät silloinkin, kun se ei heille kuuluisi ja toisaalta eivät väistä, kun se heille kuuluisi.

    Pääasia kai kuitenkin on säilyä hengissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Sulevi kirjoitti 5.8.2010 kello 13:03

    Enni osuu mielestäni asian ytimeen: fillari on ajoneuvo ja sitä tulisi kohdella liikenteessä ajoneuvona. Koko asiassa on jo lähtökohtaisesti menty pieleen, kun on keksitty käsite “kevyt liikenne”. Käsitteen alkuperää on hankala lähteä arvuuttelemaan, mutta todennäköisesti sillä on alunperin pyritty suojelemaan lapsia autoliikenteeltä.

    Käsitteen hautaaminen vain unohtui, kun alle 12-vuotiaille annettiin mahdollisuus ajaa jalkakäytävillä (muualla euroopassa tällaiset hupsutukset on haudattu jo kauan sitten). Melkoinen osa “kevyenliikenteenväylistä” on tosiasiassa vain jalkakäytäviä, joille toiseen päähän on ruuvattu kevyenliikenteenväylän osoittava kyltti (surkuhupaisin esimerkki tästä on Tampereen Hämeenkatu). Kuka alkaisi ajaa kevyenliikenteen väylien hautaamista, ainakin taajama-alueilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Artturi kirjoitti 5.8.2010 kello 13:18

    Osmo:

    Minusta aikuisten ei pääsääntöisesti pitäisi ajaa pyörällä jalkakäytävällä.

    Mä oon tästä samaa mieltä, mutta silti mun mielestä liikenteessä saa tehdä mitä tahansa kunhan ottaa muut liikkujat huomioon.

    Eli jos pyöräilen jalankulkuväylällä teen sen niin, että en haittaa kenenkään kävelyä ja jos taas kävelen pyörätiellä teen sen niin, että en haittaa kenenkään pyöräilyä.

    Mun mielestä on liian ahdasmielistä pitää säännöistä kiinni aina. Kyllä kansalaisilla ja viimekädessä tuomareilla on sen verran järkee päässä, että säännöistä voi poiketa silloin, kun niiden noudattamisesta on haittaa.

    Esimerkiksi mun asunnon nurkalla on suojatie paikassa, jossa ei oo risteystä, mutta kapea tie kääntyy 90 astetta. Mun mielestä on ihan ok, että tämän suojatien välittömään läheisyyteen voi pysäköidä, koska autolla ei mitenkään voi olla yli 5 km tunnissa nopeutta kun se ajaa suojatien yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Pompo Stenberg kirjoitti 5.8.2010 kello 13:20

    Yritän selventää ajatustani hiukan. Jos pyörätieltä näyttävä väylä on merkitty Moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkillä, kuten esimerkissä 1, se voi kokemukseni mukaan olla joko tonttiliittymä tai osa katuverkkoa. Tonttiliittymästä tuleva on väistämisvelvollinen ilman muuta, mutta risteävältä kadulta tulevaa koskevat normaalit väistämissäännöt, ellei muuta ole liikennemerkein osoitettu. Sen, onko kyseessä tonttiliittymä vai katu, voi nähdäkseni päätellä vain siitä, onko katu nimetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Artturi kirjoitti 5.8.2010 kello 13:25

    Vielä tuosta taluttamisesta: on tosi ärsyttävää, että pyörän selästä joutuu nousemaan, että saa suojatiellä etuajo-oikeuden ja autot väistämään.

    Se hidastaa koko liikennettä, kun pyöräilijällä tuhraantuu aikaa siihen, että se laskeutuu pyörän selästä ja nousee siihen ja sit autoilijoilta tuhraantuu aikaa, kun jalan suojatien ylittäminen kestää pidempään.

    Mun mielestä säännön pitäis mennä suunnilleen niin, että auton on suojatiellä väistettävä kaikkea liikennettä, minkä voi olettaa pyrkivän suojatielle riippumatta siitä onko rullalaudalla, rullaluistimilla, kävellen, sauvakävellen, suksin, pyörällä, yksipyöräisellä, potkurilla jne.

    Sitä, että saako suojatielle putkahtaa 50 km tunnissa on tästä ihan erillinen asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Kimmo kirjoitti 5.8.2010 kello 13:45

    Wiki kertoo:

    Pyöräilyn kannalta keskeisten liikenne- ja väistämissääntöjen tuntemus on erään tutkimuksen mukaan heikkoa sekä autoilijoiden että pyöräilijöiden keskuudessa. Vain 22 % vastanneista osasivat vastaa oikein tutkimuksen kolmeen haastattelukysymykseen.

    Muutta asiasta ja kirjoituksesta, Osmolla on jälleen naulankantaan osuva liikenneaiheinen kirjoitus, jota en edes “autoliikkeen edustajana” osaa kritisoida miltään osaa. Ongelma on todellinen, eikä sitä todellisuudessa tee vähäisemmäksi kenenkään poliittinen suuntaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Setä_J kirjoitti 5.8.2010 kello 13:49

    Miten olisi ns. aasian malli:
    1) Pienempi väistää isompaa
    2) Jos ajoneuvon edessä on tilaa, niin ajat liian hiljaa
    3) Jos ajoneuvon edessä ei ole tilaa, niin ohitusta pitää yrittää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. työmatkapyöräilijä kirjoitti 5.8.2010 kello 13:55

    Osmo, kiitos että otit tämän asian esille.

    Säännöt ovat käsittämättömän monimutkaiset ja aiheuttavat turhaan vaaratilanteita kaikille.

    Itse koen pyöräillessäni eniten vaaratilanteita autojen kanssa juuri tuon liikenneympyräsäännön kohdalla. Autoista 20% tuntuu väistävän poistuessaan liikenneympyrästä. Toinen asia on että kun ympyröitä tehdään yhä isommiksi, niin kuinka pitkälle tuo väistämisvelvollisuus ulottuu itse liikenneympyrästä poistuttaessa?

    Itse ajan ylivarovaisesti enkä pidä kiinni oikeuksistani, eipä katkea ajokausi loukkaantumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Mikko Järvinen kirjoitti 5.8.2010 kello 15:30

    Sekin tulee mieleen, että miksei kuuluisaa ja pahamaineista pyörätien jatketta voida merkitä suojatiemerkkiin kiinnitettävällä lisäkilvellä? Pelkkä ajoratamerkintähän ei käy tällaiseen tarkoitukseen, kun maassa edelleen on talvikin joskus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Inka kirjoitti 5.8.2010 kello 16:26

    Jalkakäytävällä pyöräily on minusta ainoa järkevä vaihtoehto silloin, kun
    * Mukana pyöräilee pieni lapsi omalla pyörällään. Äitinä en tiedä, miten muuten voisin pyöräillä autokaistan oikeaa laitaa ja tien toisella puolella ajelisi 4-vuotiaani apupyörillä.

    *Kyydissä on muuta painavaa/hankalaa lastia, jonka vuoksi matkanteko on hidasta ja töksähtelevää (esim. takana turvaistuimessa/peräkärryssä ipana, joka potkii kenkänsä pois kyydistä, tai ruokaostokset selkärepussa, koreissa ja tangoissa heilumassa.

    * Muusta syystä vauhti tai kunto (oma tai pyörän) on sellainen, että välillä joutuu taluttamaan. (Esim. 64-vuotias, heikkohappinen ja ylipainoinen ihminenkö ajelisi rekkojen ja bussien kaistalla 10 km/h ja hyppäisi taluttamaan pikku mäissä. Vai olisiko kuntoilu häneltä kielletty?)

    * Koiran kanssa pyöräily.

    jnejnejne.

    MUTTA: Pitäisi olla sääntö, että jalkakäytävällä sitten ajetaan esim. max 15 km/h ja pyöräilijä olisi AINA väistämisvelvollinen. Näin ne, jotka haluavat mennä kovempaa, menisivät autojen sekaan.

    Ne, jotka pitävät kaikkia pyöräilijöitä kykenevinä liikkumaan autojen seassa, unohtavat lapset, vanhukset, sairaat, hitaat, tavarakuljetukset. Pyöräily ei saa olla vain nopeiden sukkahousumiesten laji, sen pitää olla sallittua myös hidastelijoille ja niille, jotka kuljettavat tavaransa pyörällä (itse olen vienyt mm. ruokailyryhmän, parivuoteen patjan ja kokopuisen sängyn muutamien kilometrien matkat:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Timo Voipio kirjoitti 5.8.2010 kello 16:43

    -pikkuorava- sanoi:

    “‘Suojatiellä taluttaminen koskee nimenomaan alle 12-vuotiaita, koska päästäkseen suojatielle on ajettava jalkakäytävällä, ja siellä eivät saa ajaa kuin alle 12-vuotiaat.’

    Koskee myös muun ikäisiä pyöräilijöitä, jos ajaa pyörällä yhdistettyä pyörätie-jalkakäytävää.”

    Ei pidä paikkaansa. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on nimensä mukaisesti myös pyörätie, jonka jatkeen on viime kuun alkuun asti voinut maalata kokonaan suojatieksi, ja siirtymäaikaa uuteen malliin (jatke merkittävä aina erikseen) on vuoteen 2017.

    Säännöt eivät sinällään ole mitenkään erityisen monimutkaiset. Olennaisin puute on mielestäni se, että tien osaa ei voi merkitä polkupyörille sallituksi muttei pakolliseksi. Kävelykatu liippaa läheltä, mutta niillä ajonopeus on rajoitettu laissa ja lisäksi jalankulkijoilla on oikein lupa kulkea missä ja miten lystäävät, joten liikennekäyttöön kävelykadut eivät sovellu. Lisäksi kävelykaduksi merkitään koko tie eikä vain sen osaa.

    Sääntöjen lisäksi vähintään yhtä merkittävä ongelma on se, että liikenteensuunnittelija suunnittelee järjestelyjä, joissa sääntöjen tulkinta on jopa pitkän miettimisen jälkeen erittäin vaikeaa ellei mahdotonta. Muutenkaan pyöräilijöitä koskevia liikennejärjestelyjä tunnutaan harvemmin suunnitellun liikennekäyttöön.

    Lopuksi: Vaikka kuinka olisi ollut oikeassa, niin siitä saa kovin vähän lohtua teholla maatessaan tai pyörätuolissa. Aina siis silmät ja korvat auki, ennakoiva ajo, kunnossa olevat, tehokkaat jarrut ja kypärä päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Samu V kirjoitti 5.8.2010 kello 17:30

    Pyöräilysäännöt ovat sellaiset, että joka onnettomuuteen saadaan uhri itse eli pyöräilijä syylliseksi jonkin liikennesäännön rikkomukseen, sitä varmemmin mitä hölmömmin liikennejärjestelyt on tehty. Jos ei muuten niin toteamalla että joku neljästä poljinheijastimesta puuttuu tai oli kuran peitossa, eli pyöräilijä on ajanut laittomalla pelillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Jori Montonen kirjoitti 5.8.2010 kello 17:45

    Yritin tuolla ensimmäisessä esittää, että tästä sääntöviidakosta ei tule selkeää, kunnes lakataan jaottelemasta kulkijoita pyöräilijöihin ja jalankulkijoihin. Ainoa asia, joka ratkaisee, on nopeus. En näköjään onnistunut, joten yritän uudelleen.

    On aivan järjetöntä erotella lihasvoimalla kulkevia kulkuneuvoja polkupyöriin ja jalankulkijoihin. Miten esimerkiksi autoilija pystyy liikennetilanteessa päättelemään, onko kyseessä invapyörä, eli jalankulkija vai nojapyörä eli pyöräilijä, puhumattakaan vielä hankalammista tapauksista. Väistääkö vai ei?

    Kevyen liikenteen säännöstö pitäisi uusia selvemmäksi seuraavin periaattein:

    1. Autoilija väistää kaikkea suojatiellä liikkuvaa liikennettä aina.
    2. Suojatie on osa jalkakäytävää, jolla liikutaan kaikilla välineillä jalankulkuvauhtia.
    3. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on väylä, jolla pääsääntöinen liikennöintinopeus on jalankulun ja pyöräilyn välimaastossa periaatteella hitaat liikkuvat reunassa nopeammat keskellä.
    4. Kevyen liikenteen väylän jatkeella olevat suojatiet ovat jalkakäytäviä = jalankulkunopeus.
    5. Iästä riippumatta pyöräilijä voi valita ajoreittinsä edellä kuvatuin nopeutta rajoittavin ehdoin.
    6. Pyöräilijä on jalkakäytävää ajaessaan juridisesti jalankulkija, kunhan liikkuu jalankulkunopeutta.
    7. Ajoradalla liikkuessaan pyöräilijä on ajoneuvo, kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

    Säännöstö on helppo muuttaa, sillä liikennöinti toimii juuri näin jo nyt. Virallistamiseen tarvitaan vain liikennemerkkien merkityksen muutos, jossa alla kuvatut liikennemerkkifiguurit määrätäänkin tarkoittamaan nopeuksia:
    -Jalankulkija = enintään 10 km/h velvoitteella nopeampi väistää hitaampaa.
    -Pieni pyörän kuva + kävelijä = enintään 20 km/h periaatteella hitaat kulkevat reunassa.
    -Viivalla erotettu pyörä + kävelijä = hidas puoli 10km/h ja nopea 30 km/h
    -Pelkkä pyörän kuva = Kevyet ajoneuvot, rullaluistelijat potkupyöräilijät ja nopeat juoksijat. vähintään 15 km/h

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Pylkkänen kirjoitti 5.8.2010 kello 17:49

    Voisiko televisio järjestää tietovisan näistä väistämisvelvollisuuksista? Ensin olisi paikalliset karsinnat ja seuraavana vuonna suuri finaali, jossa älyn jättiläiset mittelisivät oikeista vastauksista kellon tikittäessä. Vaikeimpien sääntöjen kohdalla miettimisaikaa voisi olla vain viisi minuuttia. Tosi-tv olisi kanssa hauska paitsi, että taitaisi tulla liikaa ruumiita.

    http://www.aamulehti.fi/extrakuvat/pyorailyvisa.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Jori Montonen kirjoitti 5.8.2010 kello 17:50

    Nuo nopeudet tuossa edellä ovat siis nopeusrajoituksia, enimmäisnopeuksia. Hitaammin saa tietenkin liikkua, paitsi tuolla pelkällä pyörän kuvalla varustetun merkin vaikutusalueella, jossa liikenteen sujuvuutta parannetaan vähimmäisnopeusrajoituksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Esa kirjoitti 5.8.2010 kello 19:10

    Eikö näitä liikennesääntöasioita pitäisi lähtökohtaisesti suunnitella EU-tasolla? Siinä olisi oiva kohde lainsäädännön harmonisoinnille, koska erilaisista säännöistä eri maissa on oikeasti vaaraa ihmisille. Ja onhan tällaista näköjään suunniteltukin. Nopealla googlettamisella löytyi: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52004IE1630:FI:HTML

    Kohta 6.4 d) suosittelee liikennesääntöjen yhdenmukaistamista mukaanlukien “yleinen etuajo-oikeus risteyksissä, liittymissä, liikenneympyröissä ja ajoneuvojen välillä”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Riccado kirjoitti 5.8.2010 kello 19:30

    Pyöräilykulttuuri on jakautunut viimevuosina niin moneksi, että sääntöjen on aika vaikea pysyä perässä. On niitä, jotka menevät 20-30 kmh ja yli ‘arvonsa tuntien’. On tavallista kulkijaa, jotka kesäksi kaivavat pyörän varastosta. On äitiä lapsineen ja mummoja kauppakasseineen. Sääntöjen luonti näille kaikille ryhmille yhteisesti ja erikseen ei ole aivan helppoa.

    Tuo suojatiellä pyöräily vaikkapa 15 kmh aiheuttaa ongelmia, ja jo 10-vuotias pääsee aika kovaa. Ja jalankulkijat yleensä pomppaavat sivuun kun kuulevat ääntä takaa, se lienee jokin refleksi. Miten se niin usein on niin, että kun keskellä vaikkapa hiekkaista kävely/pyörätietä sauvakävelee kaksi vanhempaa henkilöä, niin kun tulet pyörällä takaa ja valitset puolen jolta ohitat, ja kaikki menisi hyvin, jos nämä kaksi kävelijää kulkisivat suoraan – niin he hyppäävät jompaan kumpaan reunaan, yleensä eteen, juuri viime hetkellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. okka kirjoitti 5.8.2010 kello 20:31

    Nykyiset “parannukset ” tieliikennelakiin voidaan turvallisin mielin romuttaa, ja otettava esimerkkiä esim Tanskasta miten pyöräily saadaan turvallisemmaksi ja säännöt helpommin ymmärrettäviksi.
    Pyörille oma kapeahko kaista liikenneväylästä siinä missä sellainen mahtuu, pois jalankulkijoille tarkoitetulta katukäytävältä. Helpompi toteuttaa yksisuuntaisilla kaduilla. Toimii esim New Yorkissa ja Berliinissä. Pyörä on kulkuväline ja risteyksissä on eteenvietyjä “taskuja” pyörille.
    Pyöräkaistalla ajaminen autolla merkitsee automaattisesti sakkoja.
    Edellytyksenä turvalliselle pyöräilylle on loppujen lopuksi liikennesääntöjen noudattaminen. Itse pidän sitä merkkinä sivistyksestä kun sääntöjen rikkomuksesta seuraa sanktio, esim punaisia vastaan ajava saa sakot. Auto, mp tai fillari. Liikennesääntöjä ei voi omaksua jos niitä ei ymmärrä. Liikenteessä ei ole aikaa tulkita lain olemusta ja kirjainta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. anonyymi kirjoitti 5.8.2010 kello 20:45

    Enni osuu mielestäni asian ytimeen: fillari on ajoneuvo ja sitä tulisi kohdella liikenteessä ajoneuvona. Koko asiassa on jo lähtökohtaisesti menty pieleen, kun on keksitty käsite “kevyt liikenne”.

    Minusta asia on juuri päinvastoin. Kevyen liikenteen ja moottoriliikenteen erona on se, että kevyttä liikennettä varten ei tarvita ajokorttia eikä sen saamiseksi vaaditun testin läpäisemiseen liittyvää tieliikennesääntöjen opiskelua.
    Lähtökohtaisesti siis kevyttä liikennettä pitää käsitellä eri tavalla kuin muuta liikennettä. Tämän liikenteen pakottaminen muun liikenteen sekaan aiheuttaa vain turhia vaaratilanteita.

    Kevyen liikenteen säännöt pitää määritellä mahdollisimman yksinkertaisiksi sellaiselle tasolle, että ne voi ympäristöstään osmoosiperiaatteella kukin saada selville. Monimutkaiset väistämissäännöt eivät tämmöisiä ole. Muiden tielläliikkujien olisi syytä muistaa ja ottaa huomioon tämä ero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. TimoT kirjoitti 5.8.2010 kello 21:08

    Nykyajan lainsäätäjän suurin virhe on yrittää tehdä liian yksityiskohtaisia määräyksiä, joita ei kumminkaan pystytä käytännön elämässä toetuttamaan. Eikä tämä ole edes pahimmasta päästä.
    Tässäkin asiassa riittäisi talonpoikaisjärjellä selvä asia, että pyöräilijä väistää aina raskaampaa liikennettä paitsi työntäessään pyöräänsä suojatiellä, jolloin hänet katsotaan jalankulkijaksi. Tietysti voidaan myös tehdä omia suojateitä pyöräilijöille, mutta ne pitää sitten merkitä selvästi kaikille liikenteen osapuolille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Petri Wikström kirjoitti 5.8.2010 kello 21:19

    Minusta tuo Jori Montosen ehdotus on aika looginen ja ottaa hyvin huomioon erilaiset kulkijat ja niiden nopeudet.
    Meilläpäin ainakin on ongelma se että välillä on vaikea tietää mikä on jalkakäytävä ja mikä pyörätie, kun merkkejä on käytetty hyvin säästeliäästi vähän niinkuin aluemerkkeinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ville kirjoitti 5.8.2010 kello 21:52

    Yksinkertaisin ratkaisu olisi, että suojatiellä pyöräilijöillä ja suojatien yli oikealle kääntyvillä autoilijoilla olisi esim. 5 km/h nopeusrajoitus. Ainakaan törmäyksistä ei tule hengenvaarallisen kovia, kun niitä kuitenkin tulee. Ja kun ei rajoituksia kukaan kuitenkaan noudata, tehdään sitten isot töyssyt sekä ajoradalle että pyörätielle…
    Hieman ongelmallisia ovat myös esim. bussipysäkit joille kulku tapahtuu pyörätien yli, ja pihaliittymät, joiden kanssa pyörätie risteää. Nopea pyöräilijä törmää helposti pysäkiltä tulijoihin tai kadulle pääsyä odottavaan autoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2010 kello 22:48

    Hei haloo! Jos ajaa etuajo-oikeuttetua päätietä fillarilla, jossa kaikilla sivuteillä on kolmio, pitäisiko ihan oikeasti laskea nopeus viiteen kilometriin tunnissa jokaisessa pikkutien risteyksessä. Sehän tekisi fillarista täysin toimintakyvyttömän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. JM kirjoitti 5.8.2010 kello 21:59

    Osmo, ajoradalla ajaminen ei ole ainakaan rangaistavaa; tieliikennelain mukaan jalankulkijan tulee käyttää jalkakäytävää jos sellainen on mutta pyöräilijöistä sellaista säännöstä ei ole. Asetuksessa pyörätien liikennemerkin kohdalla käyttövelvollisuudesta puhutaan, mutta sen perusteella ei voi rangaista. Pidän asetuksentasoista säännöstä lähinnä suosituksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Esa kirjoitti 5.8.2010 kello 22:01

    Anonyymi kirjoitti: “Kevyen liikenteen ja moottoriliikenteen erona on se, että kevyttä liikennettä varten ei tarvita ajokorttia eikä sen saamiseksi vaaditun testin läpäisemiseen liittyvää tieliikennesääntöjen opiskelua.”

    Niin, Suomessa ei tarvita. Esimerkiksi Virossa 10-15-vuotialta vaaditaan polkupyörän ajokortti (jos eivät aja pelkästään pyöräteillä), käytännössä kaikki suorittavat sen koulussa.
    http://www.eesti.ee/eng/teemad/traffic/right_to_drive
    Ei tuo huono systeemi olisi Suomessakaan: liikennesäännöt pitäisi opettaa kaikille koulussa ja varmistua siitä, että kaikki ne myös osaavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Kalle kirjoitti 5.8.2010 kello 22:09

    Lainsäädäntötyössäkin KISS on ihan hyvä tapa tehdä töitä. Nyky Suomessa mopo on karannut ja turhan usein nähdään lakiuudistuksia, jotka toimivat huonommin kuin edeltäjänsä. Edeltäjä on saattanut olla 1900-luvun alusta tai jopa vanhempi. Kukaan ei ole pystynyt selittämään minulle, miksi lainsäädäntötyön laatu on heikentynyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Sulevi kirjoitti 5.8.2010 kello 22:20

    @Inka

    Otetaanpa tähän klippi Kööpenhaminasta, jossa pyöräily tiettävästi toimii:

    http://www.youtube.com/watch?v=a_8dGodhGtI

    – Kuvassa kulkee monta fillaria tavarakuormassa, ei ongelmaa. Vasemmalta pääsee ohi, jos vauhti hyytyy.

    – Yhtään sukkahousumiestä ei osunut minu silmiini ja otos on suhteellsen edustava.

    – Fillarijono liikkui suhteellisen tasavauhtisesti, mutta ne jotka liikkuivat hitaammin näyttivät ajavan oikeassa laidassa ts. nopeuseroja oli, mutta se ei tuntunut olevan ongelma.

    – Alle kouluikäiseten (ja niitä oli monta!) kuskaaminen tuntui tapahtuvan kolmipyöräisillä. En tiedä missä lapset opettelevat ajamaan, mutta ilmeisesti ei kaupunkien keskustoissa.

    @Jori Montonen: jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sekoittamisesta tämä sotku on alkanutkin ja selviää vasta sitten kun pyöräiljöitä ei pidetä nopeina jalankulkijoina vaan hitaina autoina (lainaan tämän Marek Salermolta) ja suunnitellaan liikenne sen mukaan. Tämä sotkeminen on jatkunut suomessa vain niin kauan, että vain harva pystyy hahmottamaan ja nämä kommentit todistavat sen erittäin kauniisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Antti Poikola kirjoitti 5.8.2010 kello 22:48

    Riccado:

    Autoilijoilla on Autoliitto, joka ajaa heidän asiaansa. Onko olemassa jonkinlaista pyöräilyliittoa, joka ryhtyisi ajamaan ja edistämään yllämainittuja epäkohtia?

    Pyöräliitto perustettiin 80-luvun alussa, mutta se hyytyi parissa vuodessa, nyt sellaista ollaan perustamassa uudelleen.

    Kesäkuun alussa oli alustava kokoontuminen, kehitystä voi seurata ja osallistua vaikkapa Facebookin kautta tai liittymällä meililistalle: bit.ly/bX8yDr

    Kiitos Osmo loistavasta kirjoituksesta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Heikki kirjoitti 5.8.2010 kello 22:58

    Taustaa: olen ajanut työmatkat polkupyörällä maaliskuusta joulukuuhun noin vuodesta -01. Alkuun 14km/suunta, sitten 3km/suunta (paljon tuli käveltyäkin tätä lyhyttä väliä) ja nyt on menossa tällainen 8km/suunta -kausi. Lisäksi ajan pari tuhatta kilometriä vuodessa hupia, vaikka kuntoilla ei tarvitsekaan. On vain monia paikkoja joihin vain on kätevämpi mennä fillarilla.

    Praktiikkaa siis on, muttei prenikoita.

    Minun kokemukseni perusteella pyöräilijä väistää – tai ainakin pyöräilijän tulee väistää – aina, ja mikä parasta, pyöräilijän tulee väistää kaikkia muita tiellä liikkuvia.

    Muuten tulee surma tai turpiin. Tai molemmat.

    En suosittele pyöräilyä kenellekään. Ajan pelkästään koska pidän jännityksestä, kivusta ja äärimmäisestä epämukavuudesta enkä luota kehenkään enää näiden kilometrien jälkeen – tuon ystävällisen näköisen vanhan naisen auto ajaa päälleni jos ajan sen eteen. Ja jollei se auto, sitten minut jyrää auto joka tulee vanhan naisen auton takaa pysähtymättä suojatien eteen (niin, AUTO ajoi miehen yli, eikös niin).

    Jos pyöräily pääkaupunkiseudulla muuttuu helpoksi, lopetan sen siihen paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Timo Voipio kirjoitti 6.8.2010 kello 0:32

    JM väitti:
    “Osmo, ajoradalla ajaminen ei ole ainakaan rangaistavaa; tieliikennelain mukaan jalankulkijan tulee käyttää jalkakäytävää jos sellainen on mutta pyöräilijöistä sellaista säännöstä ei ole. Asetuksessa pyörätien liikennemerkin kohdalla käyttövelvollisuudesta puhutaan, mutta sen perusteella ei voi rangaista. Pidän asetuksentasoista säännöstä lähinnä suosituksena.”

    Tieliikennelain 103§ toteaa, että jollei tieliikennelain tai sen nojalla annettujen säädösten (siis ml. tieliikenneasetus) rikkominen ole muuten rangaistavaa, niin rikkoja tuomitaan (jos rike ei ole olosuhteet huomioiden vähäinen) sakkoon.

    Vaan mitäpä sanoisitkaan, jos esimerkiksi rekkakuski toteaisi STOP-merkin olevan lähinnä suosituksenomainen, sehän on vain asetuksessa…

    Luovempia nopeuteen perustuvia sääntöjä haikailevan kannattaa mustaa, että Wienin tieliikennesopimus rajoittaa melko paljon kansallista päätäntävaltaa asiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Jori Montonen kirjoitti 6.8.2010 kello 0:42

    Osmo kirjoitti:”Hei haloo! Jos ajaa etuajo-oikeuttetua päätietä fillarilla, jossa kaikilla sivuteillä on kolmio, pitäisiko ihan oikeasti laskea nopeus viiteen kilometriin tunnissa jokaisessa pikkutien risteyksessä. Sehän tekisi fillarista täysin toimintakyvyttömän.”

    Ei tietenkään, jos ajat tiellä. Jos sen sijaan ajat suojatiellä, nopeutta on pudotettava kävelijälle mahdolliseen nopeuteen, joka mielestäni on 10 km/h (Ville piti 5 km/h nopeutta parempana), jotta vältetään se tilanne, josta tämä älyttömyys aikanaan lähti vuonna 1996.

    Kevyen liikenteen väylällä oleviin suojatiepaikkoihin laitetaan aina rotvallikivet tai ainakin korkeusero väylän ja risteävän tien kesken. Nopeutta joutuu joka tapauksessa pudottamaan normaalista matkanopeudesta. Eikä se risteyksen kohdalla kuitenkaan paljon tuosta 10km/h poikkea.

    Jos on kovasti kiire, miksei silloin ajaisi autokaistalla, josta nämä korkeuserot ja kävelijät puuttuvat. Tämä on siis vain ehdotus nykytilanteen järkeistämiseksi, ei vielä liikennesääntöjen mukaista, vaikka nopeammat pyöräilijät näin toimivatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2010 kello 8:53

    Jos ajan vaikkapa uutta Porvoontietä pitkin kohden Porvoota, tien viertä kulkee hyvätasoinen kevyen liikenteen väylä, jolla jopa kilpapyöräilijät harjoittelevat. Sen yli kulkee erilaisia pikkuteitä, joita siis tullaan kolmion takaa. Jokaisen tuollaisen pikkutien yli kulkee periaatteessa suojatie. Näissäkö pitäisi ajaa kävelytahtia yli? Yhtä hyvin voisi pyöräilyn kieltää suoraan. Jos sadan metrin välein pitäisi nopeus käytännössä pysäyttää, matkapyöräilystä ei tulisi mitään.
    Mitään korkeuseroa ei ole, koska ei näillä pikkuteillä ole jalkakäytäviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Munamankelisti kirjoitti 6.8.2010 kello 1:13

    Olen ajanut monet monet vuodet pyörällä töihin ja muutenkin jopa tuhansien kilometrien ja viikkojen retkiä eri puolille Eurooppaa. Samaa luokkaa kuin Oden reissut mutta omaan lukuuni vain sukuni tieten.

    Nyt ikäännyttyäni ajan töihini autolla. Asun Helsingissä. Noudatan seuravaa sääntöä: pyörällä en aja kenenkään alle ja autolla kenenkään päälle. Säännöistä en välitä yhtään mitään, vaan omasta ja toisten hengestä ja terveydestä.

    Molemmilla vehkeillä liikkuessani siis silmään mahdollista vaaratilannetta, väistän ja varon riippumatta siitä, mitä tieliikkennelaissa lukee ja siinä se. Hyvin on mennyt enkä keskisormeakaan ole nähnyt.

    Sääntökirjaan tuijottaminen auton ja kevyen liikenteen kohtaamisissa on molemmin puolin niuhottamista ja “kadunvaltaamista” lakikirja kourassa. Se ei johda mihinkään muuhun kuin siihen, mitä Ode ehdottaa: jonkun pitäisi ajaa itsensä pyörätuoliin, jotta saataisiin ihana ennakkotapaus.

    Ei tämä Osmon ongelma näin hoidu. Ei edes sääntöjä helpottamalla, koska eivät niitä kaikki opi koskaan.

    Ennemmin kuin juopaa autoilijoiden ja fillaristien välille kannattaisi rakentaa keskinäistä kunnioitusta ihan vaan ihmisten kesken ja ilman juristeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2010 kello 8:48

    Olen samaa mieltä siitä, että sääntöjen sijasta tulisi käyttää ennen kaikkea järkeä, mutta myös säännöt voisivat olla järkeviä. Paras sääntöuudistus oli se, ettei pyöräilijän tarvitsisi käyttää vaaralliseksi koekaamnsa kevyen liikenteen väyulää vaan hän saisi ajaa ajoväylällä. Silloin nämä risteystilanteet tulisivat paljon luontevimmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Stadi Liikkuu kirjoitti 6.8.2010 kello 10:30

    @Munamankelisti

    Hyvä kirjoitus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Riccado kirjoitti 6.8.2010 kello 10:31

    Munamankelisti: “Molemmilla vehkeillä liikkuessani siis silmään mahdollista vaaratilannetta, väistän ja varon riippumatta siitä, mitä tieliikkennelaissa lukee ja siinä se. Hyvin on mennyt enkä keskisormeakaan ole nähnyt.”

    Jos kaikki ovat yhtä ‘altuistisia’ ja ajattelevat vain toisen parasta liikenteessä ja väistävät ‘kaikkia’, niin tämä malli kävisi ehkä jossakin maalaiskylässä (joista osaa kutsutaan nykyään myös kaupungeiksi). Mutta jos siirrytään suurkaupungin isoille väylille, jossa liikkenne on jatkuvaa liikennevirtaa, malli laittaa liikenteen äkkiä tukkoon kun kaikki vaan seisovat, odottavat ja väistävät kaikkia. Liikenne pitää organisoida ja se organisoidaan säännöillä, mielellään mahdollisimman aukottomilla. Hyvät aikomukset eivät aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Toki kannatan kaikkien kunnioittamista ja huomioimista liikenteessä. Mutta selvät säännöt tekevät elämästä kuitenkin yksinkertaisempaa. Juristit voisivat ratkaista nämä asiat ennen kuin joudutaan tuomioistuimeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Jori Montonen kirjoitti 6.8.2010 kello 10:33

    Osmo kirjoitti:”Jos ajan vaikkapa uutta Porvoontietä pitkin kohden Porvoota, tien viertä kulkee hyvätasoinen kevyen liikenteen väylä, jolla jopa kilpapyöräilijät harjoittelevat. Sen yli kulkee erilaisia pikkuteitä, joita siis tullaan kolmion takaa. Jokaisen tuollaisen pikkutien yli kulkee periaatteessa suojatie. Näissäkö pitäisi ajaa kävelytahtia yli?…”

    “Periaatteessa suojateitä” ei ole olemassakaan. Suojatie merkitään suojatien merkillä. Pikkuteiden risteyksissä ei ole suojateitä. Isommissa risteyksissä, kuten Knutersintien ylityksessä on. Osassa risteyksistä on kärkikolmiot ja siis kevytväylää kulkevalla on etuajo-oikeus, osassa ei.

    Niissä risteyksissä, joissa suojatien merkkeja ei ole, pitäisi ehdotukseni mukaan ajaa kevytväylän merkistä riippuen, nopeudella alle 20km/h, alle 30 km/h tai vähintään 15 km/h. Niissä risteyksissä joissa suojatien merkit ovat, kuten taajamissa ja suurten teiden risteyksissä, enintään 10 km/h. Ei minusta kohtuuton vaatimus ristiriidattomasta selkeydestä nykyisen kaaoksen tilalle.
    http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=helsinki+uusi+porvoontie&sll=60.297616,25.342884&sspn=0.001754,0.004882&ie=UTF8&hq=&hnear=Uusi+Porvoontie,+01100+Helsinki&ll=60.260978,25.224996&spn=0.003151,0.019526&z=15&layer=c&cbll=60.260975,25.224975&panoid=oP7qnuh9c-2aPIM6PbpZQQ&cbp=11,41,,0,3.55

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2010 kello 12:17

    Kyllä niissä on suojatienmerkit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Pekka Vaara kirjoitti 6.8.2010 kello 10:35

    Minullakin alkaa olla 40 vuoden kokemus työmatka- ym. pyöräilystä pk-seudulla ja muuallakin. Kolareihin en ole joutunut kuin kerran ja silloinkin omaa hölmöyttäni toisen pyöräilijän kanssa.

    Kokemuksen voisi tiivistää samoin sanoin kuin “Munamankelisti” tuossa edellä tekee. Säännöt ja juristit eivät paljon auta risteyksissä ekä muuallakaa, jos tervettä järkeä ja itsesuojeluvaistoa puuttuu. Pyöräilijä häviää autoilijan kanssa aina riippumatta siitä onko pykälien mukaan oikeassa tai väärässä.

    Kohtaamistilanteet pitää ennakoida ja vauhti säätää sopivaksi. Autoilijan käyttäytymisen voi ennakoida kun katsoo miten se ajaa ja minne katsoo. Varmistuksen yhteisestä ymmärryksestä voi yleensä hakea sekunnin kestävällä katsekontaktilla.

    Fiksujakin autoilijoita on yllättävän paljon. Tietä antavia autoilijoita voi kiittää ja kouluttaa kädenheilautuksella ja hymyllä. Luulen että se vaikuttaa pitkän päälle paljon enemmän kuin sättiminen ja sääntökirjojen viilaaminen.

    Toki on niin kuin Osmo yllä kirjoittaa että järkeä pitäisi käyttää paitsi pyöräillessä myös sääntöjä kirjoitettaessa. Mutta tärkeämpää on pitää järki ja kypärä päässä pyöräillessä. Ei se niin vaikeata ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2010 kello 12:16

    Tietysti pyörä väistää mieluummin kuin ajaa alle. Väistämissäännöissä ja niiden kunnioittamisessa on kyse myös ajan varastamisesta tai varastamatta jättämisestä. Jos väistövelvollinen tunkee toisen eteen, hän tekee aivan saman kuin kiilaisi jonossa.
    Eniten minua raivostuttaa niiden vanhojen mummojen puolesta, jotka voivat joutua odottamaan suojatien edessä minuutti tolkulla ennen kuin tulee ensimmäinen lakia kunnioittava autoilija ja päästää yli.
    Paljon on myös autoilijoita, jotka väistävät vaikka ei pitäisi. Tänään tuli STOP-merkin takaa ja jäin tietysti odottamaan äöhestyvää autoa, joka kuitenkin antoi minulle tietä. Olisi yksinkertaisempaa, että kaikki noudattaisivat sääntöjä – kunhan vain ne säännöt olisivat yksinkertaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Sami kirjoitti 6.8.2010 kello 10:42

    Hienoa että joku kiinnittää huomiota ainakin itseäni suuresti vaivanneeseen asiaan!

    Mielestäni pyöräilijöille, varsinkin sellaisille jotka ajavat kovaa harjoitusmielessä, pitäisi saada lupa ajaa laillisesti ajoradalla, riippumatta siitä kulkeeko samaan suuntaan kevyenliikenteenväylä tai ei. Tällä tavoin KLV:stä tulisi turvallisempi paikka ja autoilijatkin pystyvät havannoimaan ajoradalla ajavan pyöräilijän.

    Millä tavalla tällainen lakimuutos saataisiin aikaiseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Kalle kirjoitti 6.8.2010 kello 12:58

    Sääntöjen lisäksi suunnittelu tulee saada edes tyydyttävälle tasolle. Käykää pyörimässä Finnoon surullisenkuuluisassa liikenneympyrässä. Se ei toimmi autolla ja vielä vähemmän fillarilla. 🙁 Jokin mättää liikennesuunnittelussa todella pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Timo Voipio kirjoitti 6.8.2010 kello 13:06

    Suojatietä ei tarvitse merkitä merkillä, maalaus riittää. Pyörätien jatkeelle ei edes ole olemassa liikennemerkkiä.

    Jori, mitä tarkoitat tuon laittamasi linkin tapauksessa, mikä siinä on sellainen ongelma, jota ei voisi tarvittaessa ratkaista paremmalla liikenteensuunnittelulla? Sivutieltä/pihasta tulevilla on kolmio, ja risteävälle tielle/pihaan kääntyvä autoilija väistää risteävää tietä ylittäviä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, riippumatta siitä onko paikalla suojatietä vai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Joni Pelkonen kirjoitti 6.8.2010 kello 14:37

    Laki on laki ja tapa on tapa. Arvatkaapa kumpaa autoilijat noudattavat?

    Imatralla tapa toimii siten että kaikki jalan- ja pyörälläkulkijat väistävät aina autoilijoita. Tämän tavan merkiksi autoilijat eivät hidasta vauhtia vaikka näkisivät suoralla tiellä satojen metrien päässä suojatien ylitystä aikovan kulkijan. Sellaistakin tapahtui että autoilija päästeli kohti täyttä kyytiä vaikka jalankulkija oli jo ylittämässä suojatietä, ja ilmeisen yllättyneenä väistämättömyydestä suoritti lukkojarrutuksen parikymmentä metriä ennen täysosumaa.

    Helsingissä tapa hieman vaihtelee: keskustassa autoilijoiden käytös on lähes esimerkillistä, mutta jo Itäkeskuksen tienovilla villin idän tavat alkavat saada sijaa kaasupolkimella…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. BW kirjoitti 6.8.2010 kello 16:21

    Itsekin ajelen Munamankelistin ja Pekka Vaaran mallilla Etelä-Helsingissä ja Espoossa n. 20km päivässä, eikä ongelmia ole esiintynyt. Suurin osa autoilijoista on oikeasti ihan asiallisia ja jopa kohteliaita liikenteessä ja itsekin heilutan kevyesti kiitokseksi kättä paremman ajoilmapiirin edistämiseksi. En ole havainnut, että joustava asennoitumiseni olisi millään tavoin haitannut omaa etenemistä – päin vastoin.

    Näissäkin kommenteissa on havaittavissa selkeää “taistelumielialaa” ja omista oikeuksista jopa omaa terveyttä uhmaavaa kiinnipitämistä, mikä ei todellisuudessa edistä millään tavoin liikenneturvallisuutta tai miellyttävän ajoympäristön syntymistä. Olenkin itsekseni miettinyt, että kannattaako pyörän selkään lainkaan kavuta, jos siitä seuraa vain paha mieli.

    Miten muuten sekava lakimuutos on vaikuttanut onnettomuuksiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Raul Becker kirjoitti 6.8.2010 kello 16:33

    Paras ratkaisu pyöräilijälle Helsingissä on ostaa oma auto ja kulkea sillä. Samalla tavalla autolla voi siirtää pyöränsä sinne missä on hyvä pyöräillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Pekka Siltanen kirjoitti 6.8.2010 kello 17:00

    En oikein ymmärrä mikä näissä säännöissä on niin vaikeaa. Pyöräilijä väistää kevyenliikenteen väylällä aina paitsi silloin kun autoilija kääntyy tai tulee kolmion takaa. Käytännössä pääkaupunkiseudulla 90% kohtaamisista on jompaa kumpaa em. tyypeistä. Tulkintaepäselvyyksiä tietysti on jossain harvoissa paikoissa, mutta niin harvoin että niissä voi pyöräilijä varoa vähän enemmän.

    Suojatien ylityssäännössäkään ei ole mitään ongelmaa: pyöräilijä saa ylittää suojatien ajaen aina kun suojatielle pyörällä ajaen pääsee. Tietysti se jos lapsi ajaa jalkakäytävällä, suojatielle ei saa ajaa.

    Iso ongelma on tietysti se että huhut kertovat suojatiesäännölle suunniteltavan muutosta niin että suojatietä saisi ajaa vain jos maalaukseen olisi merkitty pyöräkaista. Toteutuessaan tuo tekisi pyörällä ajamisen sääntöjen mukaan lähes mahdottomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Sekakäyttäjä kirjoitti 6.8.2010 kello 18:03

    Suojatien osalta pyöräilijöillä näyttää olevan erittäin valikoiva sääntötuntemus. Toisaalta kyllä pidetään tiukasti kiinni että ajoneuvon pitää väistää silloin kun pyöräilijä ylittää suojatietä.

    Toisaalta kun pyöräilijä ajoneuvon kuljettajana lähestyy suojatietä, väistämissäännöt suojatietä ylittävän jalankulkijan suhteen ovatkin yhtäkkiä vaipuneet aivan unholaan, rimputetaan kelloa ja huudellaan aivan kuin jalankulkija olisi väistämisvelvollinen.

    Muutama päivä sitten pyöräilijä ajoi suoraan päin fredan ja kansakoulunkadun/malminkadun risteyksessä, vaikka siinä on suojatie ja kansakoulunkadun suunnalta malminkadun edessä ajokieltomerkki. Puomin sentään osasi kiertää, mutta katsoi oikeudekseen ajaa suoraan päin jalankulkijaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Jarmo Malinen kirjoitti 6.8.2010 kello 18:29

    Täällä on muutama täyspäinenkin pyöräilijä kirjoitellut; sellaiset kuten “munamankelisti” ja Pekka Vaara.

    Itse ajan varsin paljon pyörää, mutta myös moottoripyörää ja autoakin, eikä minulle ole päässyt kehittymään yhdenkään liikennevälineen viiteryhmään minkäänlaista psykososiaalista identiteetti- tai kameraderie-suhdetta. Nehän ovat liikennevälineitä eivätkä mitään pöhöttyneen egon säälittäviä rakennuskappaleita.

    Polkupyörän etu on juuri siinä, että sitä ei ajeta oikeuksilla kouhkaamalla vaan jaloilla polkemalla ja silmillä katselemalla. Jos valot ovat punaiset ja ketään ei tule, niin yli vaan. Jos toisaalta liikennetilanteessa huomaa riskin, niin pyöräilijä väistää ja varoo. Animaaliset pedon ja saaliin vaistot ovat herkkinä koko ajan. Muuta lainlukua ei tarvita kuin Newtonin.

    Mikäli neurologia tai psykopatologia ei anna tällaiseen toimintaan edellytyksiä, niin on syytä vakavasti harkita polkupyöräilyn lopettamista. Riskinä on muutoin päätyä vainajaksi, joka oli viimeiseen asti oikeassa. Se on pateettinen kohtalo. Onneksi suku ei kauan jatku heistä, ja itse Darwin hymyilee lempeästi jostain pilven päältä heitä katsellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Pajaratorio kirjoitti 6.8.2010 kello 22:38

    Sisäministeriö lienee unohtanut miksi tieliikennettä on olemassa ja miksi sitä pitää valvoa.
    1) Ihmisten pitää päästä liikkumaan mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti paikasta toiseen.
    2) Kevyt liikenne järjestyksessä jalankulkijat ja pyörät ovat ne heikoimmat osaset, joita kuuluu suojella – eikä vastuuttaa koko liikenteen virheistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Joni kirjoitti 7.8.2010 kello 1:03

    Moni pyöräilijä ainakin Helsingissä, jossa fillaristien määrä on selvästi lisääntynyt, on ottanut melkoisia vapauksia kaupunkiliikenteessä. Usein hirvittää auton ratissa, kun pyöräilijä vaan tiukasti tunkee auton eteen, vaikka olisi tilanteessa selvästi väistämisvelvollinen. Esim suojateiden yli ajetaan sumeilematta, vaikka pyörätie ei kyseisessä kohden sitä salli ja odotetaan myös oikealta tulevien autojen väistävän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Veikko Luomi kirjoitti 7.8.2010 kello 13:38

    Terve!

    Luin niin Osmon Soininvaaran kuin kommenttikirjoitukset, osin hieman kursorisesti.

    Jäi vaikutelma mekanistisesta ja pykäläuskoisesta suhtautumisesta liikenteeseen, samoin esiin tuli mielestäni kummallinen ja keinotekoinen pyöräilijöiden, autoilijoiden jne. vastakkainasettelu.

    Pykälistä huomasi käsiteltävän vain ns. nippelikohtia; lainsäätäjän suuret linjat ovat vain satunnaisesti esillä.

    Näitä suuria linjoja edustavat mm:

    ” Tienkäyttäjän on noudatettava === olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.” Tieliikennelain 3 § 1 mom

    ” Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.” TLL 14:1

    ”Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet.” TLL 23:1

    ” Ajoneuvoa ei saa kuljettaa se, jolta sairauden, vian, vamman tai väsymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarvittavat edellytykset.” TLL 63 (Tämä koskee tietysti myös polkupyörää, enkä pitäisi kaukaa haettuna sitäkään, että liikennesääntöjen kovin puutteellinen tuntemus olisi TLL:n tarkoittama ”muu vastaava syy”.)

    Näiden periaatteiden noudattamisella pärjää hyvin ilman nippelitiedon tai käytännön menettelyjen tuntemusta jokseenkin missä tahansa, myös maissa, joiden liikennekulttuuri poikkeaa suomalaisesta.

    ***

    Em periaatteiden noudattamisen asemesta esitetään keskustelussa jopa ajatuksia, että pitäisi ajaa tahallisesti kolari (mikä on jyrkästi järjen- ja lainvastaista).

    menestystä liikenteeseen

    Veikko Luomi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.8.2010 kello 15:42

    Alkuperäisen kirjoituksen tarkoituksena ei 0llut ruikuttaa siitä, että pyöräiljöitä sorretaan liikenteessä vaan arvostella sitä, että väistämissäännöt ovat sekavat ja että todellisuudessa suurin osa autoilijoista eikä pyöräilijöistä tunne niitä. Liikenne sujuisi paremmin, nopeammin ja turvallisemmin, jos säännöt olisivat selkeät ja jokainen tulkitsisi niitä samalla tavalla.
    Hyvin usein käy niin, että sekä autoilija että pyöräilijä pysähtyvät väistääkseen toista. Näin ei kävisi, jos noudatettaisiin sääntöjä ja ne olisivat yksiselitteiset.
    Ajatus, että aina pitää väistää varmuuden vuoksi, on aivan absurdi. Miten sujuisi pääteiden liikenne, jos jokainen päätietä ajava autoilija aina varmuuden vuoksi pysähtyisi, kun kolmion takaa risteystä lähestyy auto?
    Edelleen kolarin sattuessa syyllisen määräämien on lähinä arpapeliä. Jos oikeudessa tilannetta mietitään tuntikausia ja päädytään kirjaimelliseen tulkintaan, aivan väärä osapuoli voiedaan julistaa syylliseksi.
    Myönnän, että oli saivartelua huomauttaa, että monella pyörätien näköisellä reitillä on liikennemerkkinä moottoriajoneuvolla ajo kieletty ja lisäkilpenä tontille ajo sallittu. Tällä on kuitenkin merkitystä, ksoika oikeudenkäynnit ovat saivartelua. Tuo liikennemerkki tekeekin muodollisesti kevyenliiketeen väylästä ajotien, joka on risteyksessä tasa-arvoinen, mutta autolija ei voi tietää tätä mitenkään – erityisesti kun ratkaisevaa on, millainen merkki on tien toisessa päässä, siinä päässä, josta pyöräilijä on tulossa. Oikeudessa pyöräilijää ei kuitenkaan voi tuomita siitä, ettei tämä väistänyt, jos muodollisesti ei ollut väistövelvollinen.
    Täysin epäselvä tilanne on se, milloin auton katsotaan kääntyvän oikealle, milloin taas jatkavan jo suoraan – siis kuinka kaukana pyörätie saa olla autotiestä ilman, että kääntyminen on vanhentunut.
    Vanha sääntö, jossa oikealta tulevaa tulee väistää ellei risteyksessä ole kolmiota, oli paljon yksinkertaisempi – ja aina sama. Koko sääntösotku johtui siitä, että joskus tällaisissa tapauksissa autoilija oli määrätty syylliseksi, vaikka ei voinut olosuhtyeiden takia mitenkään havaita pyöräilijää. Noin ei risteyksiä saisi rakentaa, mutta jos niin on päässyt käymään, laitettakoon niihin kohtiin pyöräilijälle kolmio. Vanha sääntö takaisin!
    Jonkinlaista tietoiskua tarvitsisvat autoilijat siinä, miten kiertoliittymässä ajetaan. Pyöräilijälle sääntö on yksinkertainen: pyörä menee kaikissa tapauksissa ensin (siis jos on erillinen pyörätie) mutta harva autoilija tuntuu tietävän tätä.
    Paljon voitettaisiin sillä, jos meillä olisi oma merkki vapaaehtoiselle pylörätielle, johon pyöräilijä voisi suhtautua kuten mopo pyörätiehen, jossa lukee sallittu mopoille.
    Fillarfeita on niin kovin erilaisia. On Jopoja, joilla ajetaan ehkä 310 km/h ja on fiksipyöriä, joilla ajetaan yli neljääkymppiä.
    Helsingissä on linjattu ohjeellisesti, ettei pyöräteitä enää tehdä asunkaduille, joilla on kolmenkympin nopeusrajoitus. Kolmea kymppiä ajava fillari sopii paljon paremmin samaa nopeutta ajavien autojen sekaan kuin koirataluttajien väliin puikkelehtimaan. Tämä on taas väärin niitä arkajalkoja kohtaan, jotka olettavat, että auto ajaa päälle aina kun siihen on tilausuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. anonyymi kirjoitti 7.8.2010 kello 17:27

    Otetaanpa tähän klippi Kööpenhaminasta, jossa pyöräily tiettävästi toimii

    Huomionarvoista videossa on se, että pyörätie ei tuolla ole kymmenen sentin levyinen liukas maaliraita tien reunassa, jonka vierellä maanantaihesarin paksuuden etäisyydellä autot ajavat kovaa vauhtia miten sattuu, vaan oikeasti tien levyinen, aina vähintäänkin reunakivellä eroitettu kaista, jossa autoja ei tarvitse pelätä.

    Autoilijoiden osoittamaa “kunnioitusta” näytti myöskin lisäävän pyöräilijöiden suuri määrä. Siihen massaan ei yksinkertaisesti voi autolla ajaa vaan se pitää huomioida. Täällähän pyöräilijöitä on niin vähän, että autolla saa ajaa miten huvittaa, koska pyörien väliin mahtuu useamman auton mentävä aukko. Ja koska siihen voi ajaa, siihen ajetaan. Näkyyhän täysin vastaava käyttäytyminen parkkeerauksessa, vilkkujenkäytössä ja ylinopeuksissakin.

    jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sekoittamisesta tämä sotku on alkanutkin ja selviää vasta sitten kun pyöräiljöitä ei pidetä nopeina jalankulkijoina vaan hitaina autoina

    Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä oleva “sotku” on autojen ja pyöräilijöiden välistä sotkua kertaluokkaa pienempi, ja johtunee pääasiassa siitä, ettei näille varattu tila tahdo aina riittää edes jommalle kummalle liikennemuodolle saati sitten molemmille. Eikä tilaa tosiaan anneta edes vastaantulijoille vaikka tukittaisiinkin koko tie.

    Se mitä nyt tarvittaisiin olisi liikennesääntöjen yksinkertaistaminen ja keventäminen kevyen liikenteen ehdoilla tapahtuvaksi sekä poliisin sakkoherkkyyden tuntuva nousu, että liikennekuri saataisiin takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. anonyymi kirjoitti 7.8.2010 kello 17:44

    Tämä on taas väärin niitä arkajalkoja kohtaan, jotka olettavat, että auto ajaa päälle aina kun siihen on tilausuus.

    Minusta tämä ei ole arkuutta vaan tervettä järkeä. Tonnin painoinen metallimötikkä tappituntumassa tai vierellä kyynärpäätä hipomassa ei ole mukava asia.

    Kyse ei muuten ole kirjoittamastasi oletuksesta vaan siitä, että autoilijat eivät näe tai huomioi pyöräilijöitä edes antaessaan heille tietä*. Lihasvoimalla kulkeva pieni alumiinikehikko ei näköelimissä rekisteröidy samalla tavalla kuin auto.

    *) Yleistä on tien antaminen sen jälkeen, kun juuri sille autolle on itse ensin antanut tietä, ja sitten pitäisi nopeasti paikaltaan lähteä räpiköimään tien yli. Jos sen sijaan tämä (yllättävän usein autoletkan viimeinen – eikö kukaan katso peileihin?) Avulias Aatu vain ajaisi normaalisti yli eikä hankkisi itselleen hyvää mieltä muiden kustannuksella, saisivat muutkin liikkua omaan tahtiin ja liikennettä ennakoiden, hermoja ja liikemäärää säästäen.
    Tietä ei anneta jarruttamalla viimeisellä autonmitalla ennen suojatietä vaan näyttämällä aikomuksensa useamman kymmenen metrin matkalla, jolloin ylittämään uskaltaisi lähteä jo ennen kuin auto on kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Wilson kirjoitti 8.8.2010 kello 0:26

    Sääntöihin tarvitaan yksinkertaistusta, se on selvä. Täällä olevat kirjavat ehdotukset, joista osa täysin käsittämättömiä, osoittavat, ettei hyvien sääntöjen laatiminen ole helppoa. Kyllä säännöt saadaan yksinkertaisiksi ja selkeiksi, mutta se ei aina tarkoita hyvää ja hyvin tarkoitusta palvelevaa.

    Se on mielenkiintoista, että näistä asioista päätetään tai sovitaan Wienissä (pyörätien käyttövelvollisuus ymv.), mutta miten saataisiin myös se sovittua, miten pyörätiet rakennetaan, ennenkuin suomalaiset suostuvat Wienissä sovittuihin asioihin.

    Harmittaa, että on jäänyt tekemättä jo kouluaikana pohtimani Autoliittoon liittyminen, siellä korkealle vaikuttajapallille kipuaminen ja sieltä pyöräilijöiden asiaa autoilun kustannuksella ajaminen.

    Onneksi Marek Salermolla on näkemystä pyöräilyolosuhteiden kehittämisestä.

    t Fillareilla ympäri vuoden kaikki matkat ja vauhdikkat ajot Wienistä huolimatta mieluiten ajoradalla turvallisuussyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Touko Mettinen kirjoitti 8.8.2010 kello 1:18

    Opetan paraikaa tytärtäni ajamaan autoa ja siksi minulla lienee normaalia suurempi tarve selkeille säännöille.

    Olisiko mahdolista, että esim. liikenneministeriö julkaisisi nettisivun, jossa kerrottaisiin, mitä kunkin liikenteeseen osallistujan on tiedettävä: aloitettaisiin jalankulkijoista ja päädyttäisiin rekkoihin. (Voi olla, että tämmöinen sivu on olemassa, ja siinä tapauksessa osoite riittäisi.)

    Uskon, että tieliikennelaki löytyy netistä – mutta kaipaan sen selkokielistettyä versiota, jossa suomeksi kerrottaisiin tiellä kulkijoille, kunka heidän tulee toimia. Arvaan kyllä, mikä mättää: jos viranomainen antaa ohjeita laintulkinnasta, hän samalla ottaa vastuun kaikista mahdollisista väärinymmärryksistä – eli kukaan ei uskalla ilmaista edes helppoa asiaa eri tavalla kuin laki sen sanoo.

    Käytännön opetustilanteissa huomaan turhautuvani erityisesti silloin, kun ajorata (autoille) näyttää olevan vaihtelevasti yksi- ja kaksikaistainen ja mikään muu kuin “näin tästä on tavattu mennä” ei ohjaa kaistojen valintoja.

    Touko Mettinen
    viraapeliautokoulupe

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. jari kirjoitti 8.8.2010 kello 12:41

    Suunnittelulla pitäisi saada järkeä ajamiseen. Suojatienjatkeet ymmärrän vain:
    -Valo-ohjattu pyörätie ylittää kadun taajamissa, kantakaupungissa jatke turha kts. alempana
    -Kävelykadulta kävelykadulle on suojatie ja siinä jatke
    -yksisuuntaiset jatkeet (suomen tieliikennelaki ei vielä käsittääkseni niitä ymmärrä, mutta tukholmassa yleinen) Lähinnä rakennettu vastavirtapyörätiehen ja normaalivirtapyörätietä ei ole, vaan pyörät normaalisti autotiellä.

    Muissa tapauksissa pyörätie tai pyöräkaista päättyy aina ennen risteystä ja jatkuu vasta risteyksen jälkeen. Risteysajo suoritetaan kadulla liikenne- ja väistämissääntöjen mukaan. Ei mitään paitsi -juttuja. Ja ylitys suojatien vieressä on yhtä laillinen ajaa, sama kuin auto tekisi U-käännöksen, mutta ajaja luonnollisesti väistää muuta liikennettä.

    Vain vähentämällä reilusti jatkeita suunnittelussa saadaan järkeä risteysajoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Heikki kirjoitti 9.8.2010 kello 8:21

    >Ajatus, että aina pitää väistää varmuuden vuoksi, on aivan
    >absurdi. Miten sujuisi pääteiden liikenne, jos jokainen päätietä
    >ajava autoilija aina varmuuden vuoksi pysähtyisi, kun kolmion
    >takaa risteystä lähestyy auto?

    Vai että aivan absurdi.. minähän aiemmin sanoin väistäväni pyöräillessäni kaikkia tiellä liikkujia. Tunnen nyt piston silmässäni ja tarvetta kommentoida.

    Käytät kärjistyksessäsi kahden tasa-arvoisen ajoneuvon kohtaamista. Eihän siinä olisikaan mitään järkeä. Autolla kun pamauttaa toista kylkeen, se on lähinnä se kolmion takaa eteen tulija joka kuolee tai vammautuu. Siinähän voi vaikka painaa kaasua ettei kukaan vain jää kitumaan. Polkupyörä vastaan auto -tapauksessa tilanne on kuitenkin erilainen.

    Kun oma kokonaismassa on noin 100kg, kohdattava auto painaa 2000kg, pyöräilijällä vain kallo on suojattu ja kohdattavan auton kuljettajalla ei -varmuudella- ole näköhavaintoa lähestyvästä etuajo-oikeutetusta polkupyöräilijästä, saati selvyyttä väistämisvelvollisuudestaan puhumattakaan halusta sitä toteuttaa, varmuuden vuoksi väistäminen ei ole minusta lainkaan absurdia.

    Sen sijaan kolmion takaa tunkevan taksin tai HSL bussin alle paahtaminen polkupyörällä “laki on puolellani” -asenteella tuntuu hyvinkin kummalliselta, täysin vieraalta minulle, mutten silti sano sitä “järjettömäksi”. Kai idealismissakin jotain järkeä on.

    Omalla kohdallani kaiken muun liikenteen väistämisvelvollisuus johtuu kuitenkin etupäässä kokemuksesta eikä niinkään järkeilystä. Olen ollut pyörällä kaksi kertaa kolarissa. Molemmissa tapauksissa syy oli autoilijan. Ensimmäinen tyrkkäsi autonsa nopeasti huoltoaseman pihasta pyörätielle, minä etukulmaan ja siitä konepellin yli. Toinen tuli eteen alamäessä vasemmalta kolmion takaa, tällä kertaa törmäsin oikeaan etuoveen. Kumpikaan “ei ollut nähnyt” vaikka fillarissa oli 20W lamppu.

    Kolmatta en välitä kokeilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Riccado kirjoitti 9.8.2010 kello 9:46

    Vähän aiheesta ja aiheen vierestä. Olen kesällä pyöräillyt asfaltoituja teitä Suomen maaseudulla. Toisissa tien piennar on melkein puolimetriä leveä, jossa pystyy pyöräilemään, toisissa viisi-kymmenen senttiä, joka on tuskin pyörän levyinen. Eikö ole mitään standardia, ohjetta (ainakin uusille teille, missä EU?) miten leveitä niiden pitäisi olla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Stadi Liikkuu kirjoitti 9.8.2010 kello 10:38

    @Heikki

    Kolmatta en välitä kokeilla.

    Tuolla asenteella on vaara, että kolmaskin sattuu kohdalle. Mitä enemmän liikut sen todennäköisemmäksi onnettomuus käy, ellet samalla ala aktiivisesti sisäistämään, mallintamaan vaaroja ja ajamaan ennakoivasti kaikkia ja kaikkea ympärilläsi huomioiden.

    Ihmisen nopea reagointi liikenteessä perustuu tilanteiden oikeaan mallintamiseen ja esimerkiksi vaarojen tiedostamiseen ennen niiden mahdollista materialisoimista. Itse ajan pyörää ja autoa aivan samalla tavalla, mietin joka sekunti mielessäni “tuosta voi tulla, toi voi tehdä, entä jos, onko joku mun takana ja voisi törmätä jarruttaessa, jne”. Ei tämä aiheuta mitään stressiä, vaan lähinnä päinvastoin, koska voin olla jo etukäteen valmistunut toimimaan.

    Toisaalta kaikkein vaarallisin tiellä liikkuja on se yleensä kokematon henkilö, joka kuvittelee (virheellisesti) jo tiedostavan kaikki riskit, vaikka todellisuudessa näin ei vielä olisi, vrt. uudet kuljettajat alkuarkuuden jälkeen.

    Muista: rullatuolissa ei enää auta olla oikeassa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Heikki kirjoitti 9.8.2010 kello 13:08

    @Stadi Liikkuu:

    Jopa on uskomaton kommentti.. kirjoitanko noin epäselvästi?

    Vai oletko trolli?

    Siltä varalta ettet ymmärtänyt (vaikka ketä tämä oikeasti kiinnostaa) minä nimenomaan pidän epärationaalisena ihmisiä jotka luottavat tieliikennelakiin pyörä-auto väistämistilanteissa, tai yleensäkään mihinkään LAKIIN missään TILANTEESSA. Lait ovat jälkipyykkiä varten, kaikista tilanteista pitää selvitä ensin. Tietysti olisi ihan kiva jos lakia noudatettaisiin, mutta kun sieltä vasemmalta joku änkee eteen, ei kannata ajaa päin vain koska on oikeassa.

    Minä minimoin kohtaamiset reittisuunnittelulla ja ennakoimalla mutta jos kohtaaminen (eli jos tulen polkupyörällä samaan aikaan risteykseen minkä tahansa muun ajoneuvon kanssa) kuitenkin tapahtuu, minä väistän. Tarvittaessa nousen pois fillarin päältä ja alan syödä heinää pientareella, elleivät aikeeni muuten valkene ratin takana istuvalle olmille. Vastavuoroisesti luotan ainoastaan pientareella heinää syövään autoilijaan jonka auto on nurin ojassa. Tosin senkin kierrän mahdollisimman kaukaa.

    Jos päädyn tällä asenteella rullatuoliin, minut sinne hoitanut autoilija syyllistyy tahalliseen ruumiinvamman tuottamiseen. Se nimittäin joutuu koukkaamaan kohdallani.

    Epäilemättä sekin on mahdollista. Mutta kyse ei ole asenteestani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Elina kirjoitti 9.8.2010 kello 14:09

    Tänään ajoin fillarilla pyörätieltä suojatielle Helsingin Munkkivuoressa ja olin näin ollen siis väistämisvelvollinen ja siihen myös varautuntut. En siis holtittomasti rynninyt ajoradalle.

    Mutta mitä tapahtuikaan?

    Poliisiauto pysähtyi suojatien eteen. Eivätkö he tunne sääntöjä (epätodennäköinen vaihtoehto) vai halusivatko vain olla kohteliaita (todennäköinen vaihtoehto)..? Olisi ehkä pitänyt kysyä käytöksen perimmäisiä syitä.

    Menin kuitenkin yli enkä jäänyt pitämään oikeuksistani kiinni seisten sitkeästi tien poskessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Otso Kivekäs kirjoitti 9.8.2010 kello 14:16

    Kirjoitin kuvitetun selityksen siitä, miten pyöräilijäön ja autoilijan tulee väistää kohdatessaan tasa-arvoisessa risteyksessä. Täytyy sanoa, että Osmo on oikeassa: sekavaa on.

    Eri tilanteita tuli 122 kappaletta, vaikka jätin osan epätodennäköisempiä tapauksia käsittelemättä.

    http://vesirajassa.blogspot.com/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn.html“>http://vesirajassa.blogspot.com/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn.html

    Tiivistäen: varsinainen ongelma on pyörätiet risteyksissä. Mikään lainsäädäntö ei voi tehdä moisesta sekasotkusta selkeää ja intuitiivista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Heikki kirjoitti 9.8.2010 kello 16:13

    Otsolle:

    Hieno kirjoitus, olet todella nähnyt vaivaa. Oli mukava lukea että tuotakin kautta päätyy juuri niihin sääntöihin joita olen noudattanut kolareitteni jälkeen (totta puhuen kolmatta myös; tuleehan sitä tilanteita joissa voi luottaa että toinen väistää vaikkei tarvitsisi).

    Ei kukaan voi tuntea, muistaa ja kyetä soveltamaan noita kaikkia sääntöjä. Nykytilanne on sekava, siitä ei ole epäilystäkään, eikä välttämättä helposti korjattavissa.

    Paitsi.

    Niitä kolmea yksinkertaista sääntöä noudattamalla asia lähes korjautuu. Tilanteista selvitään, kolareita sattuu vähän tai ei ollenkaan. Mihin sitä lainsäädäntöä tässä edes tarvitaan, jos jälkipyykkiä ei tule?

    Ai niin, onhan juristienkin elettävä. Siitähän tämä lähtikin =)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Otso Kivekäs kirjoitti 9.8.2010 kello 16:53

    Elina, onko siinä Huovilantien suoraan ylittävällä pyörätiellä muuten kolmiota erikseen pyöräilijöille, vai onko se ihan aito tasa-arvoinen risteys?

    Laki ja monen ajattelu kun tuntuu perustuvan siihen, että “normaalitilanne” on se, että metsästä tuleva pyörätie kohtaa kadun tasa-arvoisesti ja kaikki muu on poikkeus. Noita risteyksiä vaan tuntuu Helsingistä löytyvän ehkä vajaat tusina, ja niistäkin monessa on kolmiot.

    Ne 10 000 – 20 000 muuta pyörätien risteystä ovat sitten katujen yhteydessä, missä säännöt ovat erilaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Mika W kirjoitti 9.8.2010 kello 18:44

    Normaalin järjen käyttäminen, itsesuojeluvaisto ja muiden tienkäyttäjien huomiointi ovat toki liikenteessä etusijalla. En kuitenkaan pysty yhtymään niihin näkemyksiin, joiden mukaan tämä vähentäisi liikennesääntöjen merkitystä, vaan olen Osmon kanssa voimakkaasti samoilla linjoilla siitä, että myös säännöissä olisi korjattavaa. Toki myös liikennejärjestelyt pitäisi tehdä niin, että ne toimisivat järkevästi yhteen sääntöjen kanssa.

    Syy on hyvin yksinkertainen. Turvallinen ja sujuva liikenne edellyttää muun liikenteen ennakointia, oli ajoneuvo mikä tahansa. Tarkkaavaisuus ja kommunikointi muiden tienkäyttäjien kanssa ovat tässä välttämättömiä, mutta myös yhteiset säännöt helpottavat muiden toiminnan ennakointia huomattavasti.

    Suuri osa käytännön liikennetilanteista fillareiden ja muun liikenteen kesken toki sujuisi muutamalla perussäännöllä yhdistettynä järjenkäyttöön ja tarkkaavaisuuteen. Jäljellejäävistä hankalammista tapauksista osa ratkeaisi paremmilla liikennejärjestelyillä.

    Etenkään jäljellejäävissä hankalissa tilanteissa säännöt, jotka ovat olemassa mutta joita lähimainkaan kaikki liikenteessä eivät tunne, eivät kuitenkaan varmasti ainakaan edistä muiden tienkäyttäjien huomioimista eivätkä liikenteen sujuvuutta saati turvallisuutta. Tällöin joko osa noudattaa sääntöjä ja osa ei, mikä vaikeuttaa liikenteen lukemista aivan turhaan, tai sitten juuri kukaan ei noudata niitä, mikä on selkeä merkki huonoista säännöistä.

    Toki aina ja säännöistä riippumatta ihmiset tekevät virheitä tai muuten vain eivät toimi sääntöjen mukaan, ja etenkin näitä tapauksia varten liikenteessä on joka tapauksessa oltava tarkkaavainen ja joustava. Säännöt, jotka suurin osa edes osaisi, auttaisivat kuitenkin saamaan edes suurimman osan liikennetilanteista helpommiksi, sujuvammiksi ja turvallisemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Pekka Taipale kirjoitti 10.8.2010 kello 16:52

    Ricardo:
    >Autoilijoilla on Autoliitto, joka ajaa
    >heidän asiaansa. Onko olemassa jonkinlaista
    >pyöräilyliittoa…

    Itse asiassa ei ole. Autoliitto on pikemminkin yleinen liikenneturvallisuusorganisaatio kuin autoilijoiden etujärjestö. Autoilijat itse asiassa kaipaisivat etujensa ajajaa samalla tavalla kuin pyöräilijät. Ja kumpikin kaipaisi pallljon enemmän poliiseja ja valvontaa – ei sakkoja, vaan puuttumista epäsosiaaliseen liikennekäytökseen.

    Autoliitto tekee kuitenkin yhtä erinomaista asiaa: Moottori-lehteä, jossa on joka kuukausi lueteltuna ja kuvattuna kaikki kuolonkolarit (myös kevyen liikenteen) ko. kuukaudelta edellisenä vuonna. Tuo jokakuukautinen kirjoitus no erittäin valaiseva. Suosittelen.

    Kirjoitin tästä blogiin (englanniksi):
    http://ptaipale.blogspot.com/2010/06/documents-of-moronity.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. pyöräilijä kirjoitti 27.8.2010 kello 16:16

    > Jossain tässä viiden sentin ja 20 metrin välissä >on raja, jossa väistämisvelvollisuus muuttuu.

    Nykyäänhän on tapana rakentaa ns. pyöräilynestoristeyksiä. Suojatie on sijoitettu jonnekin parin metrin päähän sivuun suoralta linjalta, suoran linjan ollessa estetty vähintään korkeilla reunakivillä tai jopa istutuksilla. Autoille risteyksien kurvi taas on loivennettu, että voidaan ajaa kääntyäkin talla pohjassa. Näin pyöräilyä hankaloitetaan, autoilua helpotetaan, ja saadaan tämä lainkin tilanne epäselväksi. Käytännössä pyöräilynestoristeys kuitenkin pakottaa pyöräilijän pysähtymään, ja tuo autoilijalle de facto etuajooikeuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. skandium kirjoitti 7.10.2010 kello 2:11

    Näitä on ihan kiinnostavaa miettiä, mutta väistämissääntöjä tärkeämpää olisi mielestäni panostaa pyöräilyn infraan sekä liikennesääntöjen isoihin linjoihin (kuten pyörän paikka liikenteessä).

    Ajoradalla on yleensä mukava ajella, kunhan ei turhaan pelkää autoja. Pyörätien käyttövelvollisuuden voisi Suomesta poistaa. Autojen kanssa on helpompi toimia kuin jalankulkijoiden. Pyöräkaistat ovat pyörän näkyvyyden kannalta paljon parempi ratkaisu kuin kevyen liikenteen väylät.

    Terveiset Saksan Freiburgista! Tämä on Kööpenhaminan ja Amsterdamin veroinen kaupunki, panostukset pyöräilyyn ovat näkyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Otso Kivekäs » Kuvitettu pikaopas risteyspyöräilyyn kirjoitti 23.7.2013 kello 16:00

  104. Ari Paanala kirjoitti 27.5.2014 kello 21:27

    Täältähän tuon lain käsittelyvaihteita ja perusteluita löytyy:
    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960251#idp1259568
    Nähtävästi LVM:n virkamiehet perustelivat hommaa onnettomuuksilla, mutta sitä en ymmärrä miksi ajokortittomien pyöräilijöiden pitäisi tajuta asioita joita ei tajua edes ajokortilliset autoilijat tai pyöräilijät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Tuomas__ kirjoitti 10.9.2014 kello 11:12

    “Jori: Ei pyöräilijöitä jalkakäytäville. Se vasta sotku olisi kun siinä menisi lasten ja vanhusten seassa pyörä 25 kmh.”

    Joten siis liikennettä sotkemaan kadulle, bussikaistalle? Tyly fakta on että Suomessa jalkakäytävät ovat 90% ajasta täysin tyhjiä, on aivan sama suhaako siellä joku polkupyörällä vai ei.

    “iisi: Kypäräpakko ei ole hassu varmaan ainakaan niiden mielestä, jotka makaavat kallo halki teholla.”

    Silkkaa jeesustelua, näitä on _vähemmän_ kuin niitä ihmisiä jotka ovat saaneet kallonsa halki ilman polkupyörää. Paljon vähemmän, parikymmentä vuodessa, yhteensä. Mutta kyllähän sillä perustellaan pakko 4 miljoonalle ihmiselle, eikö niin?

    Kypäräpakko on käytännössä iso rahansiirto veronmaksajan taskusta kypärävalmistajan taskuun. Temppu, joka on Trafin erikoistoimialaa: Rahan siirtäminen veronmaksajalta intressiryhmälle. Oli se mikä tahansa, autokouluista kypärävalmistajiin.

    “Autoilijoilla on Autoliitto, joka ajaa heidän asiaansa. ”

    Ei aja: Autoliitto pääasiassa ajaa oman henkilökuntansa ja sponsoriensa asiaa, ei jäsenien. Vakuutusyhtiöiden omistama Liikenneturva onkin vahvassa asemassa Autoliitossa ja se on siis osittain suoraan autoilijoiden etuja vastaan toimiva organisaatio.

    “Yllättäen” jäsenmäärä ei ole vuosikymmeniin juurikaan noussut.

    “Onko olemassa jonkinlaista pyöräilyliittoa, joka ryhtyisi ajamaan ja edistämään yllämainittuja epäkohtia?

    Pyöräilijöillä on omansa: Enemmistö ry. Sen toiminnasta viime aikoina ei ole havaintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Tuomas__ kirjoitti 10.9.2014 kello 11:41

    pyöräilijä: Käytännössä pyöräilynestoristeys kuitenkin pakottaa pyöräilijän pysähtymään, ja tuo autoilijalle de facto etuajooikeuden.

    Näiden vastikkeeksi on keksitty korotetut suojatiet, jossa suojatie on samalla tasolla pyörätien kanssa ja autolla on käytännössä pakko lähes pysähtyä, oli väistämisvelvollisuutta eli ei. Yhteenkään kun ei voi ajaa lähellekään sallittua nopeutta, edes korkealla autolla. Rikkomatta autoaan siis.

    Yleensä nämä vielä ovat laittoman korkeita, tieliikennelainsäädäntö kun sanelee maksimikorkeudeksi 8cm ja vaikkapa Espoo suoraan ilmoittaa että korotus on 12cm korkea.

    Siinähän sitten ajaa säädösten mukaisella autolla joka ei pääse laittomasta esteestä yli, millään nopeudella. Siihen nähden fillaristi selviää helpolla.

    Ei silti, Espoo osaa kyllä fillaristienkin kyykyttämisen: Paras esimerkki on 14cm korkea kiveytysympyrä jyrkän alamäen alla _keskellä pyörätietä_: Kolmemetrisestä pyörätiestä jää alle 50cm molemmin puolin väistövaraa ja jos joku tulee vastaan samalta puolelta niin kolari on varma: Ei ole tilaa väistää mihinkään: 14cm korkea kiveys molemmin puolin.

    Eikä mitään valaistusta tai varoitusmerkkiä eikä mitään: Aivan tahallista pyöräilijän tappamista siinä yritetään.

    Lienee selvää että rakennusviraston virkamiehet taputtavat itseään omahyväisesti selkään “liikenneympyrän” (ilman suuntamerkkejä) tuomisesta pyörätiellekin liikennettä “ohjaamaan”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus