Ota juristi mukaan risteykseen

Joskus vuosia sit­ten pyörän ja auton väli­nen väistämisvelvol­lisu­us oli kovin yksinker­tainen asia. Polkupyörä oli ajoneu­vo, jol­la oli tasa-arvoises­sa risteyk­sessä väistämisvelvol­lisu­us, jos auto tuli oikeal­ta ja päin vas­toin. Paljon syn­tyi onnet­to­muuk­sia ja eduskun­ta päät­ti muut­taa lakia niin, että pyörä on väistämisvelvolli­nen sil­loin täl­löin ja joskus taas ei. Sen jäl­keen risteysajo on men­nyt hankalaksi.

1)      Fil­lari on väistämisvelvolli­nen, jos se pyöräti­etä ajaen tasa-arvoises­sa risteyk­sessä ris­teää keskel­lä kort­telia auto­tien kanssa, tuli auto mis­tä tahansa.  Jos pyörätie näyt­tää pyörätieltä, mut­ta siinä ei ole liiken­nemerkkinä pyörätie vaan moot­to­ri­a­joneu­vol­la-ajo kiel­let­ty, aje­taan kuten tasa-arvoises­sa risteyk­sessä aje­taan. Näitä on paljon. Usein niis­sä on lisäk­ilpenä joko ton­tille ajo sal­lit­tu tai huoltoa­jo sal­lit­tu. Pyöräil­i­jä tietää, että hänel­lä on täy­det oikeudet, mut­ta auto ei voi tietää sitä mitenkään.

2)      Jos pyörä­tien ja ajo­radan välis­sä on viisi sent­timetriä lev­eä väli ja auto kään­tyy oikealle pyörän eteen, auto väistää. Jos pyörätie kul­kee 20 metriä ajo­radas­ta ja auto on jo kään­tynyt oikealle, pyörä väistää. Jos­sain tässä viiden sentin ja 20 metrin välis­sä on raja, jos­sa väistämisvelvol­lisu­us muut­tuu. Mis­sä se on, on ratkaise­mat­ta. Jonkun pyöräil­i­jän pitäisi uhrautua aja­maan kolari täl­laises­sa epä­selvässä paikas­sa, jot­ta korkein oikeus pää­sisi määrit­telemään rajan.

3)      Kier­toli­it­tymässä fil­lari menee aina ensin, jos kul­kee pyöräti­etä pitkin. Jos auto on tulos­sa kier­toli­it­tymään, kier­toli­it­tymässä ole­vaa pitää väistää. Jos auto on pois­tu­mas­sa kier­toli­it­tymässä, se on kään­tymässä risteyk­sessä oikealle, ja kään­tyvän auton on väis­tet­tävä suo­raan menevää fil­lar­ia. Ker­rankin selkeä sään­tö. Har­mi vain, ettei kukaan ole ker­tonut sitä autoilijoille.

4)      Jos pyöräil­i­jä ylit­tää tien suo­jati­etä pitkin, hänen on talutet­ta­va fil­lar­i­aan. (Sil­loin taas ei tarvitse väistää auto­ja koskaan!) Näin ei tarvitse tehdä, jos suo­ja­tien viereen on katkovi­ivoil­la merkit­ty pyörätie. Ei myöskään, jos katkovi­ivo­ja ei ole käytet­ty, mut­ta pyörätie jatkuu heti risteyk­sen toisel­la puolel­la. Mitä on heti? Joskus merk­ki on vas­ta kymme­nen metrin päässä. Ei kuitenkaan ole tarkoi­tus, että pyörä menee ensin ajo­radalle, ehkä toiselle puolelle tietä ja sen kymme­nen metrin jäl­keen ylit­tää tien ja palaa pyöräti­etä. Taas pitäisi jonkun ajaa kolari ja viedä tämä korkeim­paan oikeuteen.

5)      Help­po­ja tapauk­sia ovat ne, jois­sa auto tulee kolmioin takaa. Auto väistää, vaik­ka pyörä kulk­isi tien vasem­mal­la puolel­la ole­vaa pyöräti­etä. Autoil­i­joiden älykkyy­den täl­lainenkin tilanne usein ylittää.

6)      Jos sinus­ta tun­tuu, että pyöräil­i­jänä on vaikea väistämisvelvol­lisu­u­den vuok­si päästä risteyk­sen yli, älä käytä pyöräti­etä vaan ajo­radan reunaa. Se on kiel­let­tyä, mut­ta väistämis­sään­tö muut­tuu taas.

Siis jos aiot läh­estyä risteystä, ota juristi mukaan.

Ain­oa asia, jota minus­ta olisi pitänyt muut­taa, oli tilanne, jos­sa pyörätie on tien vasem­mal­la puolel­la. Sil­loin pyörän pitäisi minus­ta väistää, kos­ka autoil­i­ja kat­soo väärään suun­taan. Sitä taas ei muutet­tu. Nyt vasem­mal­la puolel­la aja­va fil­lari menee ensin, kos­ka läh­es aina täl­laises­sa tapauk­ses­sa autol­la on kolmio

110 vastausta artikkeliin “Ota juristi mukaan risteykseen”

  1. Onko mitään tietoa siitä, mis­tä aikanaan tuli tämä tarve muut­taa väistämis­sään­nöt näin älyt­tömik­si. Tämä sään­tö­muu­tos on jo aiheut­tanut use­ampia ihmishenkiä vaatinei­ta kolare­i­ta. Kenen iso­kenkäisen auton ja pyöräil­i­jän kolar­in jäl­keen tätä väistämisvelvol­lisu­us­muu­toslakia aikanaan alet­ti­in ajaa. Vaikut­taa ainakin siltä, että juris­teille siitä on ollut hyö­tyä pyöräil­i­jöi­den ter­vey­den kustannuksella.

    Ain­oa järkevä tapa muut­taa tämä seka­sotku ymmär­ret­täväk­si ja silti toimi­vak­si, on muut­taa laki niin, kuin ihmiset toimi­vat, eikä yrit­tää pakot­taa päinvastoin: 

    Pyöräil­i­jälle on annet­ta­va oikeus ajaa jalka­käytäväl­lä ja suo­jatiel­lä. Uudet oikeudet edel­lyt­tävät kuitenkin pyöräil­i­jältä jalankulku­väylil­lä ja kevyen liiken­teen­väylän ja auto­tien risteyk­sessä nopeu­den rajoit­tamista tör­mäys­vaaran jalankulk­i­joiden kanssa min­i­moimisek­si ja helpot­ta­maan autoil­i­jan mah­dol­lisuuk­sia havai­ta pyöräti­etä pitkin auto­tien ylit­tävä pyöräilijä.

    Pyöräil­i­jälle tulee myös antaa oikeus vali­ta kulku­väyläk­seen ajo­ra­ta pyörä­tien sijaan oman hark­in­tansa perusteella.

    Lai­tan vielä linkin nojapyörä­foo­ru­min viesti­in, jos­sa edel­lä esite­tyt muu­tok­set pyöräil­i­jän väistämis­sään­tö­jen järkeistämisek­si on yksilöi­ty tarkemmin.
    http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=6&t=1348&p=13030&hilit=manifesti#p13030

  2. En pyöräile enää ikinä. Täl­lä iäl­lä en enää kerkeä pere­htymään tieli­iken­nelaki­in ja ase­tuk­si­in. Autol­la ei ole niin väliä, sil­lä onhan ympäril­lä kaiken­laisia tur­vavä­lineitä. Eikä ole has­sua kypäräpakkoa.

  3. Fil­lari on väistämisvelvolli­nen, jos se pyöräti­etä ajaen tasa-arvoises­sa risteyk­sessä ris­teää keskel­lä kort­telia auto­tien kanssa, tuli auto mis­tä tahansa.

    En tajua selostus­ta ollenkaan. Mitä tarkoit­taa “keskel­lä kort­telia”. Kort­telin keskel­lähän on piha port­tikonkien takana. Ja entä, jos talo­ja ei ole mail­la halmeilla?

  4. Min­ul­la on ikävä koke­mus tuos­ta Osmon kakkostapauk­ses­ta. Ajelin autol­la alamä­keen ja kään­nyin oikealle. Pyörätie kul­ki samaan suun­taan muu­ta­man metrin päässä ja istutet­tu­jen puiden takia min­ul­la ei ollut mitään mah­dol­lisu­ut­ta havai­ta sitä pitkin viilet­tävää pyöräil­i­jää. Tör­mäyk­seltä onnek­si väl­tyt­ti­in, sil­lä pyöräil­i­jäl­lä oli toimi­vat jar­rut. Ajoin vähän matkan päähän liik­keen pihaan ja eikös pyöräil­i­jä tul­lut perässäni. Aika ärhäkkä oli kohtaami­nen, minä olin hölmönä, sil­lä en todel­la ollut koko pyöräil­i­jää näh­nyt. Tästä läh­tien olen kyl­lä tuos­sa liiken­teel­lis­es­ti han­kalas­sa paikas­sa entistä varovaisempi.

  5. En ole oikein ymmärtänyt tuo­ta suo­jatiel­lä talut­tamispykälää. Siis kun aina aloite­taan että suo­jatiel­lä on talutet­ta­va, PAITSI jos toisel­la puolel­la on pyörätie. Mikä on se tilanne, jos­sa pyöräil­i­jä ajaisi suo­jatielle ilman että tiel­lä olisi pyöräti­etä? Eihän siel­lä sit­ten saisi ajaa pyöräl­lä ensinkään. Pait­si siis jos on alle 12v ja saa ajaa jalka­käytäväl­lä. Nyt kun sit­ten toitote­taan että suo­jatiel­lä on talutet­ta­va, niin kai vähem­mästäkin hämääntyy.

    1. cele:
      En ole oikein ymmärtänyt tuo­ta suo­jatiel­lä talut­tamispykälää. Siis kun aina aloite­taan että suo­jatiel­lä on talutet­ta­va, PAITSI jos toisel­la puolel­la on pyörätie. Mikä on se tilanne, jos­sa pyöräil­i­jä ajaisi suo­jatielle ilman että tiel­lä olisi pyöräti­etä? Eihän siel­lä sit­ten saisi ajaa pyöräl­lä ensinkään. Pait­si siis jos on alle 12v ja saa ajaa jalka­käytäväl­lä. Nyt kun sit­ten toitote­taan että suo­jatiel­lä on talutet­ta­va, niin kai vähem­mästäkin hämääntyy.

      Ei siinä ole mitään epä­selvää. Esikaupunkialueil­la sekä pyöräil­i­jänä että autoil­i­jana tulee tuon tuos­ta tilantei­ta eteen jois­sa yritetään pyöräl­lä aja­mal­la ängetä suo­jatiel­lä kadun yli auto­jen eteen. Autoil­i­jal­la on sel­l­ai­sis­sa tilanteis­sa ainakin oikeus soit­taa torvea jos pyöräil­i­jä on selvästi yli 12-vuo­ti­aan näköi­nen. Mut­ta mihin kat­e­go­ri­aan kuu­lu­vat sähköpotku­lau­dal­la aja­vat? Jos heitä pitää tulki­ta jalankulk­i­joik­si niin ollaan aika vaar­al­lisil­la lin­joil­la. Kun itse pyöräilen jään kiltisti odot­ta­maan että auto­let­ka ajaa ohi ennenkuin ylitän kadun polke­mal­la. Mut­ta aina on yliko­htelijoi­ta autoil­i­joi­ta jot­ka pysähtyvät ja anta­vat tietä pyöräil­i­jälle jol­la ei ole aiko­mus­takaan talut­taa pyörään­sä. Tämä antaa väärän tur­val­lisu­u­den tun­teen. En näytä alle 12-vuo­ti­aal­ta mut­ta voin epä­selvis­sä valais­tu­solo­suhteis­sa näyt­tää hehkeältä daamil­ta kos­ka ajan nais­ten retkipyörällä 😀

  6. Mon­et autoil­i­jat omak­sui­v­at uuden lain siten, että pyöräil­i­jää ei tarvitse enää väistää ollenkaan.

    1. Pyöräil­i­jän nykyi­nen väistämis­sään­tö tuli voimaan vuon­na 1997. Vaikut­taa siltä ettei sitä tiede­tä vieläkään.

      1. Pyöräil­i­jän nykyi­nen väistämis­sään­tö tuli voimaan vuon­na 1997. Vaikut­taa siltä ettei sitä tiede­tä vieläkään.

        Pait­si, ettei sitä tun­neta, sitä ei voi myöskään ymmärtää, kos­ka tulkin­nan­varaisia tilantei­ta on aivan liikaa.

  7. On tot­ta, että sään­tö­jen epä­selvyy­det sotke­vat asi­aa entis­es­tään. Mut­ta suurin ongel­ma on, etteivät keskiver­toau­toil­i­jat (pyöräil­i­jät, käveli­jät) tunne näitä nyky­isiäkään perussään­töjä. Olen aina sil­loin täl­löin ihmisiltä kysel­lyt, kun keskustelu sopi­vasti on siihen suun­taan men­nyt, näistä väistämis­sään­nöistä. Yllät­tävän heikkoa tietämys. Kun ei oikeuk­sis­taan tiedä (pyöräil­i­jä, jalankulk­i­ja) ei niitä osaa myöskään vaa­tia. Ja sit­ten aina nöyrästi kiit­tää kun joku auto hei­dät huomioi. Ja autoil­i­ja­han väistää vain toisia auto­ja, pöyräil­i­jät ne vain hait­taa­vat muu­ta liikennettä.

    Jori: Ei pyöräil­i­jöitä jalka­käytäville. Se vas­ta sotku olisi kun siinä menisi las­ten ja van­hus­ten seassa pyörä 25 kmh.
    iisi: Kypärä­pakko ei ole has­su var­maan ainakaan niiden mielestä, jot­ka makaa­vat kallo hal­ki teholla.

    Autoil­i­joil­la on Autoli­it­to, joka ajaa hei­dän asi­aansa. Onko ole­mas­sa jonkin­laista pyöräi­lyli­it­toa, joka ryhty­isi aja­maan ja edis­tämään yllä­mainit­tu­ja epäkohtia?

  8. Tuos­ta suo­jati­estä. Pitäisi levit­tää ohjet­ta niin­päin, että pyöräil­i­jä ajaa aina suo­jatiel­lä. Näin­hän se on, kun pyörätie jatkuu jom­mal­lakum­mal­la puolel­la, on ajami­nen sal­lit­tu. Sil­loin se on pyörä­tien jatke. 

    Ajo­radal­la ajamisen sal­lim­i­nen jalka­käytäväpyöräi­lyn sijaan on kan­natet­tavaa. Osmo, lähtisikö vielä kansane­dus­ta­jak­si ja ajaisit tätä asi­aa läpi? Tun­nut ole­van ain­oa poli­ti­ikas­sa mukanaol­e­va ajat­teli­ja, joka ymmärtää asian.

    1. Pohdiske­li­jalle:
      Minus­ta aikuis­ten ei pääsään­töis­es­ti pitäisi ajaa pyöräl­lä jalka­käytäväl­lä. Tuo ei siis riitä syyk­si lähteä eduskun­taan. Jos jalka­käytäväl­lä joutuu aja­maan, nopeu­den on olta­va hyvin hiljainen.

  9. Pyöräil­i­jänä, naise­na ja ihmisenä on san­ot­ta­va, että joudun vast­edes talut­ta­maan kaik­ki vähänkin vaikeat paikat. Jär­ki ei riitä noi­hin sään­töi­hin. Epäilen, ettei kaikkien muit­tenkaan. Edes autoil­i­joit­ten. Enkä halua olla se, joka jää alimmaiseksi.

  10. Siinä vai­heessa kun ne väistämis­sään­nöt muut­tui­v­at päätin lop­ullis­es­ti että autol­la yksinker­tais­es­ti väistän aina jos jostain tulee polkupyörä, ja jos olen pyöräl­lä niin kat­son että väistääkö auto ennen kuin menen mihinkään. Logi­ikkana että vaik­ka itse ne väistämis­sään­nöt ehkä oppisin niin sen varaan ei voi laskea että muutkin ovat oppi­neet. Sem­moinen asia ylipään­sä tun­tuu ole­van mon­elle kuskille vieras että sekä väistämi­nen että etu­a­jo-oikeus on osoitet­ta­va ajamisel­laan eli lakikin määrää kom­mu­nikoimaan muiden liikku­jien kanssa.

  11. cele,

    Riit­tää, että jalka­käytävä on ajo­radan ja pyörä­tien välis­sä, sil­loin on talutet­ta­va suo­jatiel­läkin. Eli pyörätie katkeaa jalka­käytävään, vaik­ka jatkuukin toisel­la puolen. Pyörä­tien tulee siis jatkua välit­tömästi ajo­radan reunas­ta, jot­ta saisi pyöräil­lä suojatiellä.

    On kyl­lä myön­net­tävä, että tämä on sel­l­ainen pykälä, jota en nou­da­ta koskaan.

    1. Tuo Eli­nan tulk­in­ta on kyl­lä väärä. Jalka­käytävä on osa ajo­rataa, oli ainakin sil­loin, kun minä olin autokoulussa.

  12. Tässä on Vihreille yksi selkeä tavoite, jos seu­raavaan hal­li­tuk­seen päästään: pyöräi­lyä koske­vat liiken­nesään­nöt on selkeytet­tävä. Laki on niin epä­selvä, että edes pyöräi­lyä työk­seen edis­tävä ei pysty kaikkia ver­sioi­ta muis­ta­maan. Lakia on lisäk­si tulkit­tu oikeudessa värikkäästi, eikä ennakko­ta­pauk­sia tun­neta vält­tämät­tä kovin hyvin — esim. KKO:n mukaan pyörää saa kul­jet­taa suo­jatiel­lä aina kun se liit­tyy pyörätiehen. Lisäk­si sekä poli­isi että media levit­tävät usein väärää tietoa pyöräilysään­nöistä. Laki täy­tyy selkeyt­tää niin, että kaik­ki nor­maal­i­ti­lanteet esitetään lain yhtey­dessä piirroksin.

  13. Suo­jatie / pyörä­tien jatke ‑asi­aan korkein oikeus on päässyt otta­maan kantaa:

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125

    Maal­likkona ymmär­rän päätök­sen siten, että jos pyöräti­etä pitkin pääsee suo­jatielle, niin se on pyörä­tien jatke, eikä jalka­u­tu­misvelvoitet­ta ole. Asian mon­imutkaisu­ut­ta kuvaa hyvin se, että hov­ioikeus oli päin­vas­taista mieltä.

  14. Tuo ykkösko­h­ta on tosi­aan eri­tyisen han­kala, ja se aiheut­taa usein myös pyöräil­i­jöi­den kesken epä­selvyyt­tä. Isoil­la vilkkaasti liiken­nöidy­il­lä pyöräteil­läkin on paljon risteyk­siä, jois­sa pyörätiehen ris­teää moot­to­ri­a­joneu­vol­la ajo kiel­let­ty ‑tie. Usein niin, että kyseessä on T‑risteys, jos­sa pyörätie kul­kee suo­raan ja “sivu­tiel­lä” on moot­to­ri­a­joneu­vol­la ajo kiel­let­ty. Jos tuol­ta sivu­tieltä tulee pyörä pyörätielle kään­tyäk­seen kumpaan tahansa suun­taan, niin kaik­ki pyöräti­etä pitkin aja­vat ovat väistämisvelvol­lisia sivu­tieltä tule­vaan pyöräil­i­jään näh­den. Noille sivuteille pitäisi ehdot­tomasti saa­da kolmiot, kos­ka liiken­net­tä sieltä on tyyp­il­lis­es­ti vähän, mut­ta silti pää­su­un­nan pyöräil­i­jöi­den on olta­va aina valmi­ita pysähtymään.

    Suo­jatiel­lä talut­ta­mi­nen kos­kee nimeno­maan alle 12-vuo­ti­ai­ta, kos­ka päästäk­seen suo­jatielle on ajet­ta­va jalka­käytäväl­lä, ja siel­lä eivät saa ajaa kuin alle 12-vuotiaat.

  15. Tulee mieleeni isäni ohje: “Juna painaa sato­ja ton­ne­ja, rek­ka kym­meniä ton­ne­ja, auto ton­ne­ja ja ihmi­nen kym­meniä kilo­ja. Tör­mäyk­sessä ei ole mitään väliä kumpi oli oike­as­sa, kun lop­putu­los on aika selvä.” Eli itse kat­son oikealle ja vasem­malle suo­jatiel­lä, vaik­ka vihreät val­ot palavat. Sama ohje pätee tasoristeyk­sessä ja pyörätiel­lä. Jos isom­pi antaa tietä niin sit­ten uskaltaa men­nä, muuten etu­a­jo-oikeus on isommalla.

  16. Tehdään simp­peli sään­tö: polkupyörä on ajoneu­vo jos se on ajo­radal­la ja jalankulk­i­ja jos se on jos­sain muual­la. Ja jos­sain muual­la (eli vaik­ka siel­lä jalka­käytäväl­lä) saa ajaa nou­dat­taen eri­ty­istä varovaisu­ut­ta. Tarken­nuk­sek­si sen ver­ran että täl­löin suo­jati­etä käytet­täessä pyörää on talutet­ta­va tai on turha itkeä perään jos autoil­i­ja­rauk­ka ei näh­nyt kun tämä itse­murhakan­di­daat­ti huraut­ti nopeudel­la 50 km/h ajo­radan ja kevyen­li­iken­teen­väylän erot­ta­van pen­sas- ja puuriv­istön takaa auton alle.

    Ei ihmis­ten voi edel­lyt­tää muis­ta­van mon­imutkaisia sään­töjä liiken­teessä. Jos ne jos­sain “rasti ruu­tu­un” ‑tilanteessa saakin järkeiltyä oikein, on tilanne aivan eri kun pitäisi sekun­nis­sa päät­tää kuka väis­tikään ja ketä tai jollekulle käy has­susti. Kuka­pa tätä asi­aa saataisi­in aja­maan lain­muu­tosta­solle asti?

  17. Hei,

    Eri­no­maisia esimerkke­jä siitä miten käsit­tämät­tömän heikosti vira­nomaiset ovat otta­neet huomioon pyöräi­lyn. Ilmeis­es­ti ajatel­laan, että pyörä on vielä joku las­ten, opiske­li­joiden ja täti-ihmis­ten kulku­peli, jol­la ajel­laan sat­un­nais­es­ti maitokaup­paan tai kaverin luokse parin kort­telin päähän. Mil­loinko­han huo­mataan, että pyörä on nopeim­min kas­va­va kul­je­tus­muo­to isois­sa asutuskeskuksissa?

  18. Ajaisit­pa Osmo joskus autol­la ja kat­soisit kuin­ka mielipuolis­es­ti jotkut pyöräil­i­jät käyt­täy­tyvät liikenteessä.
    Yksi asia, jok­na pyöräil­i­jät näyt­tävät suurelta osin uno­hta­neen on se, ettei auto pysähdy metrin matkalla ja että 40 km/h nopeudel­la kulke­va auto vaatii pysähtyäk­seen tietyn matkan. Liiken­teen pitäisi olla rauhal­lista, ilman äkki­jar­ru­tuk­sia eteen tör­määvän pyöräil­i­jän johdosta.
    Paljon on vikaa autoil­i­joiden asen­teis­sa, mut­ta iahn samaa voi sanoa pyöräilijöistä.
    Malt­ti, puolin ja toisin olisi valttia!

    1. Se, että jotkut pyöräil­i­jät aja­vat vas­tu­ut­tomasti ei ole mikään syy tehdä liiken­nesään­nösitä sel­l­aisia, ettei kukaan voi ymmärtää, mitä ne tarkoittavat.

  19. Pyöräil­i­jän kan­nat­taa suh­tau­tua autoi­hin kuin saal­is­ta­ji­in, joille ei saa antaa tilaisu­ut­ta iskeä. Mihinkään sään­töön tai opas­teeseen, edes liiken­neval­oi­hin, ei pidä luot­taa niin, että autoil­i­jal­la olisi mah­dol­lisu­us ajaa päälle.

    Oma 7,5 km työ­matkani Helsin­gin kan­takaupun­gin läpi kestää 25 min liiken­nesään­töjä nou­dat­taen, 14 min ter­vet­tä järkeä noudattaen.

  20. Suo­jatiel­lä talut­ta­mi­nen kos­kee nimeno­maan alle 12-vuo­ti­ai­ta, kos­ka päästäk­seen suo­jatielle on ajet­ta­va jalka­käytäväl­lä, ja siel­lä eivät saa ajaa kuin alle 12-vuotiaat.

    Kos­kee myös muun ikäisiä pyöräil­i­jöitä, jos ajaa pyöräl­lä yhdis­tet­tyä pyörätie-jalka­käytävää. Näi­hin liit­tyy muutenkin vaikei­den liiken­nesään­tö­jen lisäk­si sekin hienous, että jalankulk­i­jat saa­vat kulkea mis­sä tykkäävät ja pyöräil­i­jöi­den on nou­datet­ta­va oikean puoleista liiken­net­tä. Tämä tekee jalankulk­i­joiden ohit­tamis­es­ta välil­lä hiukan vaikeaa, varsinkin kun jotkut jalankulk­i­jat tun­tu­vat vai­h­ta­van “kaistaa” täysin kaoot­tis­es­ti taakse kat­so­mat­ta. Oulus­sa koko pyörätiev­erkos­to perus­tuu näi­hin hirvityksiin.

  21. Osmo, en suinkaan tarkoit­tanut sitä, että aikuinen saisi ajaa jalka­käytäväl­lä. Vas­tus­tan sitä jyrkästi ja halveksin näin teke­viä. Aikuisen pyöräil­i­jän pitäisi itse saa­da vali­ta kevyen­li­iken­teen­väylän ja ajo­radan välil­lä kum­mal­la ajaa. Tarkoitin vain sitä, että perusti­lanne usein on se, että pyöräl­lä saa ajaa suo­jatiel­lä, kos­ka se on usein pyörä­tien jatke.

  22. Kohdan 1 ajo­järjestyk­seen vaikut­taa mah­dol­lis­es­ti myös se, onko Ton­tille ajo sal­lit­tu ‑pyörätiel­lä kadun­nimeä vai ei. Jos on, se on uskoak­seni katu­verkkoa, jol­loin risteys on tasa-arvoinen. Jos taas ei, “pyörä­tien” voisi tulki­ta tont­tili­it­tymäk­si, jos­ta tule­va on väistämisvelvolli­nen kaikki­in mui­hin liiken­nesu­un­ti­in nähden.

    1. Liiken­nease­tus ei edes mainitse kadun­nim­iä. Jos pyörätiel­lä on pyörä­tien merk­ki ja sen lisäk­ilpenä ton­tille ajo sal­lit­tu autol­la, se on pyörätie, mut­ta täl­laista en ole näh­nyt. Pyörätie merk­itään pyörätiemer4killä, ei moot­to­ri­a­joneu­vo kiel­let­ty ‑merkil­lä.

  23. Osmo on oike­as­sa tulk­in­tani suhteen. 

    Itse asi­as­sa huo­masin sen juuri äsken, kun ylitin täl­laisen paikan. Suo­jatielle oli maalat­tu pyöräi­lyn mah­dol­lis­ta­va katkoviiva. 

    Tun­tui vain äkkipäätä loogiselta, että jalka­käytävää ei saa ajaa poikit­tainkaan pyöräl­lä, mut­ta siis saa. Eihän kai ole tarkoi­tus, että talut­taa jalka­käytävän yli, sit­ten hyp­pää pyörän selkään suo­jatiel­lä ja toisel­la puolen taas talut­taa jalka­käytävän yli ja jatkaa pyörätietä… 

    Huoh?

    Ja mil­loin ihmeessä sit­ten pitää talut­taa? Vai onko koko sään­tö vain lap­sia varten, jot­ka pyöräilevät jalkakäytävällä?

    1. Tuo talut­tamis­sään­tö kos­kee (lail­lis­es­ti) vain alle 12-vuo­ti­ai­ta lap­sia, jot­ka ovat aja­neet jalka­käytäväl­lä ja jatka­vat suo­jati­etä pitkin tien yli. Toki se kos­kee sellaist6a yli 12-vuo­ti­as­takin, joka on ajan­jut jalka­käytäväl­lä, mut­ta jalka­käytäväl­lä ei saa ajaa..

  24. Eikun pohdiske­li­ja tarkoit­ti, että ajo­radal­la pyörälöin­ti olisi aina sallittua.

  25. Aikuis­ten ei siis pääsään­töis­es­ti pitäisi ajaa jalka­käytäväl­lä? Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, mil­loin se on oikeutet­tua. Jalka­käytäväpyöräi­ly on tehnyt Helsin­gin keskus­tas­sa kävelemis­es­tä epämiel­lyt­täväm­pää. Poli­isi voisi sakot­taa siitä akti­ivisem­min, varsinkin jos vauhti on kova. Ehkä tiukem­pi pyöräil­i­jöi­den valvon­ta mak­saisi itsen­sä takaisin.

  26. Minus­ta pyöräl­lä pitäisi saa­da ajaa aina sekä ajo­radal­la että jalka­käytäväl­lä, siten, että jalka­käytäväl­lä saisi ajaa käve­ly­vauh­tia (5–10 km/h) ja ajo­radal­la aina korkein­taan nopeusra­joituk­sen osoit­ta­maa vauh­tia (liiken­neti­lanteen sal­lies­sa). Jos on erilli­nen pyörätie, pyöräil­i­jät käyt­tävät sitä, jos se on tarkoituk­sen­mukaista, vaikkei velvoitet­ta käyt­tää pyöräti­etä olisikaan.

    Kohtu­ullisen paljon autoil­e­vana mielip­i­teeni on se, että ainakin reipas­ta vauh­tia pyöräilevät mah­tu­isi­vat ihan hyvin ajo­radallekin, ilman, että hei­dän siel­lä olostaan aiheu­tu­isi merkit­tävää hidastet­ta autol­la liikkuville.

    Pyöräl­lä liikkues­sani käytän aina suor­in­ta reit­tiä, ja usein jopa jos­sain määrin vält­te­len “pyöräi­lyre­it­te­jä”. Kadul­la ajaes­saan voi käyt­tää samaa liiken­nein­tu­itio­ta kuin autol­la ajaes­saan eikä tarvitse ihme­tel­lä eriskum­mallisia väistämis­sään­töjä muus­ta kuin “autoil­i­jan” näkökul­mas­ta. Autoil­i­jan on joka tapauk­ses­sa aina otet­ta­va kevyt liikenne huomioon ja annet­ta­va tilaa, kos­ka kevy­een liiken­teeseen kuu­luu niin paljon ihmisiä, joiden liiken­nekäyt­täy­tymi­nen on hyvin arvaamatonta.

  27. Olen aina tehnyt kuten Tpyy­lu­o­ma ja totis­es­ti suosit­te­len sitä muillekin. 

    Usein autoil­i­jat väistävät sil­loinkin, kun se ei heille kuu­luisi ja toisaal­ta eivät väistä, kun se heille kuuluisi. 

    Pääa­sia kai kuitenkin on säi­lyä hengissä.

  28. Enni osuu mielestäni asian ytimeen: fil­lari on ajoneu­vo ja sitä tulisi kohdel­la liiken­teessä ajoneu­vona. Koko asi­as­sa on jo lähtöko­htais­es­ti men­ty pieleen, kun on kek­sit­ty käsite “kevyt liikenne”. Käsit­teen alku­perää on han­kala lähteä arvu­ut­tele­maan, mut­ta toden­näköis­es­ti sil­lä on alun­perin pyrit­ty suo­jele­maan lap­sia autoliikenteeltä. 

    Käsit­teen hau­taami­nen vain uno­h­tui, kun alle 12-vuo­ti­aille annet­ti­in mah­dol­lisu­us ajaa jalka­käytävil­lä (muual­la euroopas­sa täl­laiset hup­su­tuk­set on hau­dat­tu jo kauan sit­ten). Melkoinen osa “kevyen­li­iken­teen­väylistä” on tosi­asi­as­sa vain jalka­käytäviä, joille toiseen päähän on ruu­vat­tu kevyen­li­iken­teen­väylän osoit­ta­va kylt­ti (surkuhu­paisin esimerk­ki tästä on Tam­pereen Hämeenkatu). Kuka alka­isi ajaa kevyen­li­iken­teen väylien hau­taamista, ainakin taajama-alueilla?

  29. Osmo:

    Minus­ta aikuis­ten ei pääsään­töis­es­ti pitäisi ajaa pyöräl­lä jalkakäytävällä.

    Mä oon tästä samaa mieltä, mut­ta silti mun mielestä liiken­teessä saa tehdä mitä tahansa kun­han ottaa muut liikku­jat huomioon.

    Eli jos pyöräilen jalankulku­väyläl­lä teen sen niin, että en hait­taa kenenkään käve­lyä ja jos taas käve­len pyörätiel­lä teen sen niin, että en hait­taa kenenkään pyöräilyä.

    Mun mielestä on liian ahdas­mielistä pitää sään­nöistä kiin­ni aina. Kyl­lä kansalaisil­la ja viimekädessä tuo­mareil­la on sen ver­ran jär­kee päässä, että sään­nöistä voi poike­ta sil­loin, kun niiden nou­dat­tamis­es­ta on haittaa.

    Esimerkik­si mun asun­non nurkalla on suo­jatie paikas­sa, jos­sa ei oo risteystä, mut­ta kapea tie kään­tyy 90 astet­ta. Mun mielestä on ihan ok, että tämän suo­ja­tien välit­tömään läheisyy­teen voi pysäköidä, kos­ka autol­la ei mitenkään voi olla yli 5 km tun­nis­sa nopeut­ta kun se ajaa suo­ja­tien yli.

  30. Yritän sel­ven­tää aja­tus­tani hiukan. Jos pyörätieltä näyt­tävä väylä on merkit­ty Moot­to­ri­a­joneu­vol­la ajo kiel­let­ty ‑merkil­lä, kuten esimerkissä 1, se voi koke­muk­seni mukaan olla joko tont­tili­it­tymä tai osa katu­verkkoa. Tont­tili­it­tymästä tule­va on väistämisvelvolli­nen ilman muu­ta, mut­ta ris­teävältä kadul­ta tule­vaa koske­vat nor­maalit väistämis­sään­nöt, ellei muu­ta ole liiken­nemerkein osoitet­tu. Sen, onko kyseessä tont­tili­it­tymä vai katu, voi nähdäk­seni päätel­lä vain siitä, onko katu nimetty.

  31. Vielä tuos­ta talut­tamis­es­ta: on tosi ärsyt­tävää, että pyörän selästä joutuu nouse­maan, että saa suo­jatiel­lä etu­a­jo-oikeu­den ja autot väistämään.

    Se hidas­taa koko liiken­net­tä, kun pyöräil­i­jäl­lä tuhraan­tuu aikaa siihen, että se laskeu­tuu pyörän selästä ja nousee siihen ja sit autoil­i­joil­ta tuhraan­tuu aikaa, kun jalan suo­ja­tien ylit­tämi­nen kestää pidempään.

    Mun mielestä sään­nön pitäis men­nä suun­nilleen niin, että auton on suo­jatiel­lä väis­tet­tävä kaikkea liiken­net­tä, minkä voi olet­taa pyrkivän suo­jatielle riip­pumat­ta siitä onko rul­lalau­dal­la, rul­laluis­timil­la, kävellen, sauvakävellen, suksin, pyöräl­lä, yksipyöräisel­lä, potkuril­la jne.

    Sitä, että saako suo­jatielle putkah­taa 50 km tun­nis­sa on tästä ihan erilli­nen asia.

  32. Wiki ker­too:

    Pyöräi­lyn kannal­ta keskeis­ten liikenne- ja väistämis­sään­tö­jen tun­te­mus on erään tutkimuk­sen mukaan heikkoa sekä autoil­i­joiden että pyöräil­i­jöi­den kesku­udessa. Vain 22 % vas­tan­neista osasi­vat vas­taa oikein tutkimuk­sen kolmeen haastattelukysymykseen.

    Muut­ta asi­as­ta ja kir­joituk­ses­ta, Osmol­la on jälleen naulankan­taan osu­va liiken­neai­heinen kir­joi­tus, jota en edes “autoli­ik­keen edus­ta­jana” osaa kri­ti­soi­da miltään osaa. Ongel­ma on todel­li­nen, eikä sitä todel­lisu­udessa tee vähäisem­mäk­si kenenkään poli­it­ti­nen suuntaus.

  33. Miten olisi ns. aasian malli:
    1) Pienem­pi väistää isompaa
    2) Jos ajoneu­von edessä on tilaa, niin ajat liian hiljaa
    3) Jos ajoneu­von edessä ei ole tilaa, niin ohi­tus­ta pitää yrittää

  34. Osmo, kiitos että otit tämän asian esille. 

    Sään­nöt ovat käsit­tämät­tömän mon­imutkaiset ja aiheut­ta­vat turhaan vaarati­lantei­ta kaikille.

    Itse koen pyöräil­lessäni eniten vaarati­lantei­ta auto­jen kanssa juuri tuon liiken­neympyräsään­nön kohdal­la. Autoista 20% tun­tuu väistävän poistues­saan liiken­neympyrästä. Toinen asia on että kun ympyröitä tehdään yhä isom­mik­si, niin kuin­ka pitkälle tuo väistämisvelvol­lisu­us ulot­tuu itse liiken­neympyrästä poistuttaessa?

    Itse ajan yli­varovais­es­ti enkä pidä kiin­ni oikeuk­sis­tani, eipä katkea ajokausi loukkaantumiseen.

  35. Sekin tulee mieleen, että mik­sei kuu­luisaa ja pahamaineista pyörä­tien jatket­ta voi­da merk­itä suo­jatiemerkki­in kiin­nitet­täväl­lä lisäk­il­vel­lä? Pelkkä ajo­ratamerk­in­tähän ei käy täl­laiseen tarkoituk­seen, kun maas­sa edelleen on talvikin joskus.

  36. Jalka­käytäväl­lä pyöräi­ly on minus­ta ain­oa järkevä vai­h­toe­hto sil­loin, kun
    * Mukana pyöräilee pieni lap­si oma­l­la pyöräl­lään. Äit­inä en tiedä, miten muuten voisin pyöräil­lä autokaistan oikeaa laitaa ja tien toisel­la puolel­la ajelisi 4‑vuotiaani apupyörillä. 

    *Kyy­dis­sä on muu­ta painavaa/hankalaa las­tia, jon­ka vuok­si matkan­teko on hidas­ta ja tök­sähtelevää (esim. takana turvaistuimessa/peräkärryssä ipana, joka potkii kenkän­sä pois kyy­dis­tä, tai ruokaos­tok­set selkäre­pus­sa, kor­eis­sa ja tan­gois­sa heilumassa.

    * Muus­ta syys­tä vauhti tai kun­to (oma tai pyörän) on sel­l­ainen, että välil­lä joutuu talut­ta­maan. (Esim. 64-vuo­tias, heikko­hap­pinen ja yli­pain­oinen ihmi­nenkö ajelisi rekko­jen ja bussien kaistal­la 10 km/h ja hyp­päisi talut­ta­maan pikku mäis­sä. Vai olisiko kun­toilu häneltä kielletty?)

    * Koiran kanssa pyöräily. 

    jne­jne­jne.

    MUTTA: Pitäisi olla sään­tö, että jalka­käytäväl­lä sit­ten aje­taan esim. max 15 km/h ja pyöräil­i­jä olisi AINA väistämisvelvolli­nen. Näin ne, jot­ka halu­a­vat men­nä kovem­paa, meni­sivät auto­jen sekaan.

    Ne, jot­ka pitävät kaikkia pyöräil­i­jöitä kykenev­inä liikku­maan auto­jen seassa, uno­hta­vat lapset, van­huk­set, sairaat, hitaat, tavarakul­je­tuk­set. Pyöräi­ly ei saa olla vain nopei­den sukka­housum­i­esten laji, sen pitää olla sal­lit­tua myös hidastelijoille ja niille, jot­ka kul­jet­ta­vat tavaransa pyöräl­lä (itse olen vienyt mm. ruokai­lyryh­män, parivuo­teen pat­jan ja kokopuisen säng­yn muu­tamien kilo­me­trien matkat:)

  37. -pikkuo­ra­va- sanoi:

    “ ‘Suo­jatiel­lä talut­ta­mi­nen kos­kee nimeno­maan alle 12-vuo­ti­ai­ta, kos­ka päästäk­seen suo­jatielle on ajet­ta­va jalka­käytäväl­lä, ja siel­lä eivät saa ajaa kuin alle 12-vuotiaat.’

    Kos­kee myös muun ikäisiä pyöräil­i­jöitä, jos ajaa pyöräl­lä yhdis­tet­tyä pyörätie-jalkakäytävää.”

    Ei pidä paikkaansa. Yhdis­tet­ty pyörätie ja jalka­käytävä on nimen­sä mukaises­ti myös pyörätie, jon­ka jat­keen on viime kuun alku­un asti voin­ut maala­ta kokon­aan suo­jatiek­si, ja siir­tymäaikaa uuteen malli­in (jatke merkit­tävä aina erik­seen) on vuo­teen 2017.

    Sään­nöt eivät sinäl­lään ole mitenkään eri­tyisen mon­imutkaiset. Olen­naisin puute on mielestäni se, että tien osaa ei voi merk­itä polkupyörille sal­li­tuk­si mut­tei pakol­lisek­si. Käve­lykatu liip­paa läheltä, mut­ta niil­lä ajonopeus on rajoitet­tu lais­sa ja lisäk­si jalankulk­i­joil­la on oikein lupa kulkea mis­sä ja miten lystäävät, joten liiken­nekäyt­töön käve­lykadut eivät sovel­lu. Lisäk­si käve­lykaduk­si merk­itään koko tie eikä vain sen osaa.

    Sään­tö­jen lisäk­si vähin­tään yhtä merkit­tävä ongel­ma on se, että liiken­teen­su­un­nit­teli­ja suun­nit­telee jär­jeste­lyjä, jois­sa sään­tö­jen tulk­in­ta on jopa pitkän miet­timisen jäl­keen erit­täin vaikeaa ellei mah­do­ton­ta. Muutenkaan pyöräil­i­jöitä koske­via liiken­nejär­jeste­lyjä tun­nu­taan harvem­min suun­nitel­lun liikennekäyttöön.

    Lopuk­si: Vaik­ka kuin­ka olisi ollut oike­as­sa, niin siitä saa kovin vähän lohtua tehol­la maates­saan tai pyörä­tuolis­sa. Aina siis silmät ja kor­vat auki, ennakoi­va ajo, kun­nos­sa ole­vat, tehokkaat jar­rut ja kypärä päässä.

  38. Pyöräilysään­nöt ovat sel­l­aiset, että joka onnet­to­muu­teen saadaan uhri itse eli pyöräil­i­jä syyl­lisek­si jonkin liiken­nesään­nön rikko­muk­seen, sitä varmem­min mitä hölmöm­min liiken­nejär­jeste­lyt on tehty. Jos ei muuten niin totea­mal­la että joku neljästä poljin­hei­jas­times­ta puut­tuu tai oli kuran peitossa, eli pyöräil­i­jä on ajanut lait­toma­l­la pelillä.

  39. Yritin tuol­la ensim­mäisessä esit­tää, että tästä sään­tövi­idakos­ta ei tule selkeää, kunnes lakataan jaot­tele­mas­ta kulk­i­joi­ta pyöräil­i­jöi­hin ja jalankulk­i­joi­hin. Ain­oa asia, joka ratkaisee, on nopeus. En näköjään onnis­tunut, joten yritän uudelleen.

    On aivan jär­jetön­tä erotel­la lihasvoimal­la kulke­via kulkuneu­vo­ja polkupyöri­in ja jalankulk­i­joi­hin. Miten esimerkik­si autoil­i­ja pystyy liiken­neti­lanteessa päät­telemään, onko kyseessä invapyörä, eli jalankulk­i­ja vai nojapyörä eli pyöräil­i­jä, puhu­mat­takaan vielä han­kalam­mista tapauk­sista. Väistääkö vai ei?

    Kevyen liiken­teen sään­nöstö pitäisi uusia selvem­mäk­si seu­raavin periaattein:

    1. Autoil­i­ja väistää kaikkea suo­jatiel­lä liikku­vaa liiken­net­tä aina.
    2. Suo­jatie on osa jalka­käytävää, jol­la liiku­taan kaikil­la välineil­lä jalankulkuvauhtia.
    3. Yhdis­tet­ty jalka­käytävä ja pyörätie on väylä, jol­la pääsään­töi­nen liiken­nöintinopeus on jalanku­lun ja pyöräi­lyn väli­maas­tossa peri­aat­teel­la hitaat liikku­vat reunas­sa nopeam­mat keskellä.
    4. Kevyen liiken­teen väylän jat­keel­la ole­vat suo­jati­et ovat jalka­käytäviä = jalankulkunopeus.
    5. Iästä riip­pumat­ta pyöräil­i­jä voi vali­ta ajor­e­it­tin­sä edel­lä kuva­tu­in nopeut­ta rajoit­tavin ehdoin.
    6. Pyöräil­i­jä on jalka­käytävää ajaes­saan juridis­es­ti jalankulk­i­ja, kun­han liikkuu jalankulkunopeutta.
    7. Ajo­radal­la liikkues­saan pyöräil­i­jä on ajoneu­vo, kaikkine oikeuksi­neen ja velvollisuuksineen.

    Sään­nöstö on help­po muut­taa, sil­lä liiken­nöin­ti toimii juuri näin jo nyt. Viral­lis­tamiseen tarvi­taan vain liiken­nemerkkien merk­i­tyk­sen muu­tos, jos­sa alla kuvatut liiken­nemerkki­figu­u­rit määrätäänkin tarkoit­ta­maan nopeuksia:
    ‑Jalankulk­i­ja = enin­tään 10 km/h velvoit­teel­la nopeampi väistää hitaampaa.
    ‑Pieni pyörän kuva + käveli­jä = enin­tään 20 km/h peri­aat­teel­la hitaat kulke­vat reunassa.
    ‑Viival­la erotet­tu pyörä + käveli­jä = hidas puoli 10km/h ja nopea 30 km/h
    ‑Pelkkä pyörän kuva = Kevyet ajoneu­vot, rul­laluis­teli­jat potkupyöräil­i­jät ja nopeat juok­si­jat. vähin­tään 15 km/h

  40. Voisiko tele­vi­sio jär­jestää tieto­visan näistä väistämisvelvol­lisuuk­sista? Ensin olisi paikalliset karsin­nat ja seu­raa­vana vuon­na suuri finaali, jos­sa älyn jät­tiläiset mit­telisivät oikeista vas­tauk­sista kel­lon tikit­täessä. Vaikeimpi­en sään­tö­jen kohdal­la miet­timi­saikaa voisi olla vain viisi min­u­ut­tia. Tosi-tv olisi kanssa haus­ka pait­si, että taitaisi tul­la liikaa ruumiita.

    http://www.aamulehti.fi/extrakuvat/pyorailyvisa.pdf

  41. Nuo nopeudet tuos­sa edel­lä ovat siis nopeusra­joituk­sia, enim­mäisnopeuk­sia. Hitaam­min saa tietenkin liikkua, pait­si tuol­la pelkäl­lä pyörän kuval­la varuste­tun merkin vaiku­tusalueel­la, jos­sa liiken­teen suju­vu­ut­ta paran­netaan vähimmäisnopeusrajoituksella.

  42. Eikö näitä liiken­nesään­töa­sioi­ta pitäisi lähtöko­htais­es­ti suun­nitel­la EU-tasol­la? Siinä olisi oiva kohde lain­säädän­nön har­mon­isoin­nille, kos­ka eri­lai­sista sään­nöistä eri mais­sa on oikeasti vaaraa ihmisille. Ja onhan täl­laista näköjään suun­nitel­tukin. Nopeal­la googlet­tamisel­la löy­tyi: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52004IE1630:FI:HTML

    Koh­ta 6.4 d) suosit­telee liiken­nesään­tö­jen yhden­mukaistamista mukaan­lukien “yleinen etu­a­jo-oikeus risteyk­sis­sä, liit­tymis­sä, liiken­neympyröis­sä ja ajoneu­vo­jen välillä”

  43. Pyöräi­lykult­tuuri on jakau­tunut viime­vu­osi­na niin mon­ek­si, että sään­tö­jen on aika vaikea pysyä perässä. On niitä, jot­ka menevät 20–30 kmh ja yli ‘arvon­sa tun­tien’. On taval­lista kulk­i­jaa, jot­ka kesäk­si kaiva­vat pyörän varas­tos­ta. On äitiä lapsi­neen ja mum­mo­ja kaup­pakas­sei­neen. Sään­tö­jen luon­ti näille kaikille ryh­mille yhteis­es­ti ja erik­seen ei ole aivan helppoa.

    Tuo suo­jatiel­lä pyöräi­ly vaikka­pa 15 kmh aiheut­taa ongelmia, ja jo 10-vuo­tias pääsee aika kovaa. Ja jalankulk­i­jat yleen­sä pomp­paa­vat sivu­un kun kuule­vat ään­tä takaa, se lie­nee jokin reflek­si. Miten se niin usein on niin, että kun keskel­lä vaikka­pa hiekkaista kävely/pyörätietä sauvakävelee kak­si van­hempaa henkilöä, niin kun tulet pyöräl­lä takaa ja val­it­set puolen jol­ta ohi­tat, ja kaik­ki menisi hyvin, jos nämä kak­si käveli­jää kulk­i­si­vat suo­raan — niin he hyp­päävät jom­paan kumpaan reunaan, yleen­sä eteen, juuri viime hetkellä.

  44. Nykyiset “paran­nuk­set ” tieli­iken­nelaki­in voidaan tur­val­lisin mielin romut­taa, ja otet­ta­va esimerkkiä esim Tan­skas­ta miten pyöräi­ly saadaan tur­val­lisem­mak­si ja sään­nöt helpom­min ymmärrettäviksi.
    Pyörille oma kapeahko kaista liiken­neväylästä siinä mis­sä sel­l­ainen mah­tuu, pois jalankulk­i­joille tarkoite­tul­ta katukäytävältä. Helpom­pi toteut­taa yksisu­un­taisil­la kaduil­la. Toimii esim New Yorkissa ja Berli­inis­sä. Pyörä on kulku­vä­line ja risteyk­sis­sä on eteen­vi­etyjä “tasku­ja” pyörille.
    Pyöräkaistal­la ajami­nen autol­la merk­it­see automaat­tis­es­ti sakkoja.
    Edel­ly­tyk­senä tur­val­liselle pyöräi­lylle on lop­pu­jen lopuk­si liiken­nesään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen. Itse pidän sitä merkkinä sivistyk­ses­tä kun sään­tö­jen rikko­muk­ses­ta seu­raa sank­tio, esim punaisia vas­taan aja­va saa sakot. Auto, mp tai fil­lari. Liiken­nesään­töjä ei voi omak­sua jos niitä ei ymmär­rä. Liiken­teessä ei ole aikaa tulki­ta lain ole­mus­ta ja kirjainta.

  45. Enni osuu mielestäni asian ytimeen: fil­lari on ajoneu­vo ja sitä tulisi kohdel­la liiken­teessä ajoneu­vona. Koko asi­as­sa on jo lähtöko­htais­es­ti men­ty pieleen, kun on kek­sit­ty käsite “kevyt liikenne”.

    Minus­ta asia on juuri päin­vas­toin. Kevyen liiken­teen ja moot­to­rili­iken­teen erona on se, että kevyt­tä liiken­net­tä varten ei tarvi­ta ajoko­rt­tia eikä sen saamisek­si vaa­di­tun testin läpäisemiseen liit­tyvää tieli­iken­nesään­tö­jen opiskelua.
    Lähtöko­htais­es­ti siis kevyt­tä liiken­net­tä pitää käsitel­lä eri taval­la kuin muu­ta liiken­net­tä. Tämän liiken­teen pakot­ta­mi­nen muun liiken­teen sekaan aiheut­taa vain turhia vaaratilanteita.

    Kevyen liiken­teen sään­nöt pitää määritel­lä mah­dol­lisim­man yksinker­taisik­si sel­l­aiselle tasolle, että ne voi ympäristöstään osmoosiperi­aat­teel­la kukin saa­da selville. Mon­imutkaiset väistämis­sään­nöt eivät täm­möisiä ole. Muiden tiel­läli­ikku­jien olisi syytä muis­taa ja ottaa huomioon tämä ero.

  46. Nykya­jan lain­säätäjän suurin virhe on yrit­tää tehdä liian yksi­tyisko­htaisia määräyk­siä, joi­ta ei kum­minkaan pystytä käytän­nön elämässä toe­tut­ta­maan. Eikä tämä ole edes pahim­mas­ta päästä.
    Tässäkin asi­as­sa riit­täisi talon­poikaisjär­jel­lä selvä asia, että pyöräil­i­jä väistää aina raskaam­paa liiken­net­tä pait­si työn­täessään pyörään­sä suo­jatiel­lä, jol­loin hänet kat­so­taan jalankulk­i­jak­si. Tietysti voidaan myös tehdä omia suo­jateitä pyöräil­i­jöille, mut­ta ne pitää sit­ten merk­itä selvästi kaikille liiken­teen osapuolille.

  47. Minus­ta tuo Jori Mon­tosen ehdo­tus on aika loogi­nen ja ottaa hyvin huomioon eri­laiset kulk­i­jat ja niiden nopeudet.
    Meil­läpäin ainakin on ongel­ma se että välil­lä on vaikea tietää mikä on jalka­käytävä ja mikä pyörätie, kun merkke­jä on käytet­ty hyvin säästeliäästi vähän niinkuin aluemerkkeinä.

  48. Yksinker­taisin ratkaisu olisi, että suo­jatiel­lä pyöräil­i­jöil­lä ja suo­ja­tien yli oikealle kään­tyvil­lä autoil­i­joil­la olisi esim. 5 km/h nopeusra­joi­tus. Ainakaan tör­mäyk­sistä ei tule hen­gen­vaar­al­lisen kovia, kun niitä kuitenkin tulee. Ja kun ei rajoituk­sia kukaan kuitenkaan nou­da­ta, tehdään sit­ten isot töyssyt sekä ajo­radalle että pyörätielle…
    Hie­man ongel­mallisia ovat myös esim. bus­sipysäk­it joille kulku tapah­tuu pyörä­tien yli, ja pihali­it­tymät, joiden kanssa pyörätie ris­teää. Nopea pyöräil­i­jä tör­mää hel­posti pysäk­iltä tuli­joi­hin tai kadulle pääsyä odot­tavaan autoon.

    1. Hei haloo! Jos ajaa etu­a­jo-oikeut­te­t­ua pääti­etä fil­lar­il­la, jos­sa kaikil­la sivuteil­lä on kolmio, pitäisiko ihan oikeasti laskea nopeus viiteen kilo­metri­in tun­nis­sa jokaises­sa pikku­tien risteyk­sessä. Sehän tek­isi fil­lar­ista täysin toimintakyvyttömän.

  49. Osmo, ajo­radal­la ajami­nen ei ole ainakaan ran­gais­tavaa; tieli­iken­nelain mukaan jalankulk­i­jan tulee käyt­tää jalka­käytävää jos sel­l­ainen on mut­ta pyöräil­i­jöistä sel­l­aista sään­nöstä ei ole. Ase­tuk­ses­sa pyörä­tien liiken­nemerkin kohdal­la käyt­tövelvol­lisu­ud­es­ta puhutaan, mut­ta sen perus­teel­la ei voi ran­gaista. Pidän ase­tuk­sen­ta­soista sään­nöstä lähin­nä suosituksena.

  50. Anonyy­mi kir­joit­ti: “Kevyen liiken­teen ja moot­to­rili­iken­teen erona on se, että kevyt­tä liiken­net­tä varten ei tarvi­ta ajoko­rt­tia eikä sen saamisek­si vaa­di­tun testin läpäisemiseen liit­tyvää tieli­iken­nesään­tö­jen opiskelua.”

    Niin, Suomes­sa ei tarvi­ta. Esimerkik­si Virossa 10–15-vuotialta vaa­di­taan polkupyörän ajoko­rt­ti (jos eivät aja pelkästään pyöräteil­lä), käytän­nössä kaik­ki suorit­ta­vat sen koulussa.
    http://www.eesti.ee/eng/teemad/traffic/right_to_drive
    Ei tuo huono sys­tee­mi olisi Suomes­sakaan: liiken­nesään­nöt pitäisi opet­taa kaikille koulus­sa ja varmis­tua siitä, että kaik­ki ne myös osaavat.

  51. Lain­säädän­tö­työssäkin KISS on ihan hyvä tapa tehdä töitä. Nyky Suomes­sa mopo on karan­nut ja turhan usein nähdään lak­i­u­ud­is­tuk­sia, jot­ka toimi­vat huonom­min kuin edeltäjän­sä. Edeltäjä on saat­tanut olla 1900-luvun alus­ta tai jopa van­hempi. Kukaan ei ole pystynyt selit­tämään min­ulle, mik­si lain­säädän­tö­työn laatu on heikentynyt?

  52. @Inka

    Ote­taan­pa tähän klip­pi Kööpen­ham­i­nas­ta, jos­sa pyöräi­ly tiet­tävästi toimii:

    http://www.youtube.com/watch?v=a_8dGodhGtI

    - Kuvas­sa kul­kee mon­ta fil­lar­ia tavarakuor­mas­sa, ei ongel­maa. Vasem­mal­ta pääsee ohi, jos vauhti hyytyy.

    - Yhtään sukka­housum­i­estä ei osunut minu silmi­i­ni ja otos on suh­teellsen edustava.

    - Fil­lar­i­jono liikkui suh­teel­lisen tasavauh­tis­es­ti, mut­ta ne jot­ka liikkui­v­at hitaam­min näyt­tivät aja­van oike­as­sa laidas­sa ts. nopeusero­ja oli, mut­ta se ei tun­tunut ole­van ongelma. 

    - Alle kouluikäiseten (ja niitä oli mon­ta!) kuskaami­nen tun­tui tapah­tu­van kolmipyöräisil­lä. En tiedä mis­sä lapset opet­tel­e­vat aja­maan, mut­ta ilmeis­es­ti ei kaupunkien keskustoissa.

    @Jori Mon­to­nen: jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den sekoit­tamis­es­ta tämä sotku on alka­nutkin ja selviää vas­ta sit­ten kun pyöräiljöitä ei pide­tä nopeina jalankulk­i­joina vaan hitaina autoina (lainaan tämän Marek Saler­mol­ta) ja suun­nitel­laan liikenne sen mukaan. Tämä sotkem­i­nen on jatkunut suomes­sa vain niin kauan, että vain har­va pystyy hah­mot­ta­maan ja nämä kom­men­tit todis­ta­vat sen erit­täin kauniisti.

  53. Ric­ca­do:

    Autoil­i­joil­la on Autoli­it­to, joka ajaa hei­dän asi­aansa. Onko ole­mas­sa jonkin­laista pyöräi­lyli­it­toa, joka ryhty­isi aja­maan ja edis­tämään yllä­mainit­tu­ja epäkohtia?

    Pyöräli­it­to perustet­ti­in 80-luvun alus­sa, mut­ta se hyy­tyi paris­sa vuodessa, nyt sel­l­aista ollaan perus­ta­mas­sa uudelleen.

    Kesäku­un alus­sa oli alus­ta­va kokoon­tu­mi­nen, kehi­tys­tä voi seu­ra­ta ja osal­lis­tua vaikka­pa Face­bookin kaut­ta tai liit­tymäl­lä meililistalle: bit.ly/bX8yDr

    Kiitos Osmo lois­tavas­ta kirjoituksesta!

  54. Taus­taa: olen ajanut työ­matkat polkupyöräl­lä maalisku­us­ta jouluku­uhun noin vuodes­ta ‑01. Alku­un 14km/suunta, sit­ten 3km/suunta (paljon tuli kävel­tyäkin tätä lyhyt­tä väliä) ja nyt on menos­sa täl­lainen 8km/suunta ‑kausi. Lisäk­si ajan pari tuhat­ta kilo­metriä vuodessa hupia, vaik­ka kun­toil­la ei tarvit­sekaan. On vain monia paikko­ja joi­hin vain on kätevämpi men­nä fillarilla.

    Prak­ti­ikkaa siis on, mut­tei prenikoita.

    Min­un koke­muk­seni perus­teel­la pyöräil­i­jä väistää — tai ainakin pyöräil­i­jän tulee väistää — aina, ja mikä paras­ta, pyöräil­i­jän tulee väistää kaikkia mui­ta tiel­lä liikkuvia.

    Muuten tulee sur­ma tai turpi­in. Tai molemmat.

    En suosit­tele pyöräi­lyä kenellekään. Ajan pelkästään kos­ka pidän jän­ni­tyk­ses­tä, kivus­ta ja äärim­mäis­es­tä epä­mukavu­ud­es­ta enkä luo­ta kehenkään enää näi­den kilo­me­trien jäl­keen — tuon ystäväl­lisen näköisen van­han naisen auto ajaa pääl­leni jos ajan sen eteen. Ja jollei se auto, sit­ten min­ut jyrää auto joka tulee van­han naisen auton takaa pysähtymät­tä suo­ja­tien eteen (niin, AUTO ajoi miehen yli, eikös niin).

    Jos pyöräi­ly pääkaupunkiseudul­la muut­tuu helpok­si, lopetan sen siihen paikkaan.

  55. JM väit­ti:
    “Osmo, ajo­radal­la ajami­nen ei ole ainakaan ran­gais­tavaa; tieli­iken­nelain mukaan jalankulk­i­jan tulee käyt­tää jalka­käytävää jos sel­l­ainen on mut­ta pyöräil­i­jöistä sel­l­aista sään­nöstä ei ole. Ase­tuk­ses­sa pyörä­tien liiken­nemerkin kohdal­la käyt­tövelvol­lisu­ud­es­ta puhutaan, mut­ta sen perus­teel­la ei voi ran­gaista. Pidän ase­tuk­sen­ta­soista sään­nöstä lähin­nä suosituksena.”

    Tieli­iken­nelain 103§ toteaa, että jollei tieli­iken­nelain tai sen nojal­la annet­tu­jen säädösten (siis ml. tieli­iken­nease­tus) rikkomi­nen ole muuten ran­gais­tavaa, niin rikko­ja tuomi­taan (jos rike ei ole olo­suh­teet huomioiden vähäi­nen) sakkoon.

    Vaan mitäpä sanois­itkaan, jos esimerkik­si rekkakus­ki toteaisi STOP-merkin ole­van lähin­nä suosi­tuk­seno­mainen, sehän on vain asetuksessa…

    Luovem­pia nopeu­teen perus­tu­via sään­töjä haikail­e­van kan­nat­taa mus­taa, että Wienin tieli­iken­nesopimus rajoit­taa melko paljon kansal­lista päätän­tä­val­taa asiassa.

  56. Osmo kirjoitti:“Hei haloo! Jos ajaa etu­a­jo-oikeut­te­t­ua pääti­etä fil­lar­il­la, jos­sa kaikil­la sivuteil­lä on kolmio, pitäisiko ihan oikeasti laskea nopeus viiteen kilo­metri­in tun­nis­sa jokaises­sa pikku­tien risteyk­sessä. Sehän tek­isi fil­lar­ista täysin toimintakyvyttömän.”

    Ei tietenkään, jos ajat tiel­lä. Jos sen sijaan ajat suo­jatiel­lä, nopeut­ta on pudotet­ta­va käveli­jälle mah­dol­liseen nopeu­teen, joka mielestäni on 10 km/h (Ville piti 5 km/h nopeut­ta parem­pana), jot­ta väl­tetään se tilanne, jos­ta tämä älyt­tömyys aikanaan lähti vuon­na 1996.

    Kevyen liiken­teen väyläl­lä ole­vi­in suo­jatiepaikkoi­hin laite­taan aina rot­val­likivet tai ainakin korkeusero väylän ja ris­teävän tien kesken. Nopeut­ta joutuu joka tapauk­ses­sa pudot­ta­maan nor­maal­ista matkanopeud­es­ta. Eikä se risteyk­sen kohdal­la kuitenkaan paljon tuos­ta 10km/h poikkea. 

    Jos on kovasti kiire, mik­sei sil­loin ajaisi autokaistal­la, jos­ta nämä korkeuserot ja käveli­jät puut­tuvat. Tämä on siis vain ehdo­tus nykyti­lanteen järkeistämisek­si, ei vielä liiken­nesään­tö­jen mukaista, vaik­ka nopeam­mat pyöräil­i­jät näin toimivatkin.

    1. Jos ajan vaikka­pa uut­ta Por­voon­ti­etä pitkin kohden Por­voo­ta, tien viertä kul­kee hyvä­ta­soinen kevyen liiken­teen väylä, jol­la jopa kil­pa­pyöräil­i­jät har­joit­tel­e­vat. Sen yli kul­kee eri­laisia pikkuteitä, joi­ta siis tul­laan kolmion takaa. Jokaisen tuol­laisen pikku­tien yli kul­kee peri­aat­teessa suo­jatie. Näis­säkö pitäisi ajaa käve­ly­tah­tia yli? Yhtä hyvin voisi pyöräi­lyn kieltää suo­raan. Jos sadan metrin välein pitäisi nopeus käytän­nössä pysäyt­tää, matkapyöräilystä ei tulisi mitään.
      Mitään korkeuseroa ei ole, kos­ka ei näil­lä pikkuteil­lä ole jalkakäytäviä.

  57. Olen ajanut mon­et mon­et vuodet pyöräl­lä töi­hin ja muutenkin jopa tuhan­sien kilo­me­trien ja viikko­jen retk­iä eri puo­lille Euroop­paa. Samaa luokkaa kuin Oden reis­sut mut­ta omaan luku­u­ni vain suku­ni tieten.

    Nyt ikään­nyt­tyäni ajan töi­hi­ni autol­la. Asun Helsingis­sä. Nou­datan seu­ravaa sään­töä: pyöräl­lä en aja kenenkään alle ja autol­la kenenkään päälle. Sään­nöistä en väl­itä yhtään mitään, vaan omas­ta ja tois­t­en hengestä ja terveydestä.

    Molem­mil­la vehkeil­lä liikkues­sani siis silmään mah­dol­lista vaarati­lan­net­ta, väistän ja varon riip­pumat­ta siitä, mitä tieli­ikken­nelais­sa lukee ja siinä se. Hyvin on men­nyt enkä keskisormeakaan ole nähnyt.

    Sään­tökir­jaan tui­jot­ta­mi­nen auton ja kevyen liiken­teen kohtaami­sis­sa on molem­min puolin niuhot­tamista ja “kadun­val­taamista” lakikir­ja kouras­sa. Se ei joh­da mihinkään muuhun kuin siihen, mitä Ode ehdot­taa: jonkun pitäisi ajaa itsen­sä pyörä­tuoli­in, jot­ta saataisi­in ihana ennakkotapaus.

    Ei tämä Osmon ongel­ma näin hoidu. Ei edes sään­töjä helpot­ta­mal­la, kos­ka eivät niitä kaik­ki opi koskaan.

    Ennem­min kuin juopaa autoil­i­joiden ja fil­lar­istien välille kan­nat­taisi rak­en­taa keskinäistä kun­nioi­tus­ta ihan vaan ihmis­ten kesken ja ilman juristeja.

    1. Olen samaa mieltä siitä, että sään­tö­jen sijas­ta tulisi käyt­tää ennen kaikkea järkeä, mut­ta myös sään­nöt voisi­vat olla järke­viä. Paras sään­töu­ud­is­tus oli se, ettei pyöräil­i­jän tarvit­sisi käyt­tää vaar­al­lisek­si koekaamn­sa kevyen liiken­teen väyulää vaan hän saisi ajaa ajoväyläl­lä. Sil­loin nämä risteysti­lanteet tuli­si­vat paljon luontevimmiksi.

  58. Muna­manke­listi: “Molem­mil­la vehkeil­lä liikkues­sani siis silmään mah­dol­lista vaarati­lan­net­ta, väistän ja varon riip­pumat­ta siitä, mitä tieli­ikken­nelais­sa lukee ja siinä se. Hyvin on men­nyt enkä keskisormeakaan ole nähnyt.”

    Jos kaik­ki ovat yhtä ‘altu­is­tisia’ ja ajat­tel­e­vat vain toisen paras­ta liiken­teessä ja väistävät ‘kaikkia’, niin tämä malli kävisi ehkä jos­sakin maalaiskylässä (joista osaa kut­su­taan nykyään myös kaupungeik­si). Mut­ta jos siir­ry­tään suurkaupun­gin isoille väylille, jos­sa liikkenne on jatku­vaa liiken­nevir­taa, malli lait­taa liiken­teen äkkiä tukkoon kun kaik­ki vaan seiso­vat, odot­ta­vat ja väistävät kaikkia. Liikenne pitää organ­isoi­da ja se organ­isoidaan sään­nöil­lä, mielel­lään mah­dol­lisim­man aukot­tomil­la. Hyvät aiko­muk­set eivät aina joh­da parhaaseen mah­dol­liseen lop­putu­lok­seen. Toki kan­natan kaikkien kun­nioit­tamista ja huomioimista liiken­teessä. Mut­ta selvät sään­nöt tekevät elämästä kuitenkin yksinker­taisem­paa. Juris­tit voisi­vat ratkaista nämä asi­at ennen kuin joudu­taan tuomioistuimeen.

  59. Osmo kirjoitti:“Jos ajan vaikka­pa uut­ta Por­voon­ti­etä pitkin kohden Por­voo­ta, tien viertä kul­kee hyvä­ta­soinen kevyen liiken­teen väylä, jol­la jopa kil­pa­pyöräil­i­jät har­joit­tel­e­vat. Sen yli kul­kee eri­laisia pikkuteitä, joi­ta siis tul­laan kolmion takaa. Jokaisen tuol­laisen pikku­tien yli kul­kee peri­aat­teessa suo­jatie. Näis­säkö pitäisi ajaa käve­ly­tah­tia yli?…”

    “Peri­aat­teessa suo­jateitä” ei ole ole­mas­sakaan. Suo­jatie merk­itään suo­ja­tien merkil­lä. Pikkutei­den risteyk­sis­sä ei ole suo­jateitä. Isom­mis­sa risteyk­sis­sä, kuten Knutersin­tien yli­tyk­sessä on. Osas­sa risteyk­sistä on kärkikolmiot ja siis kevytväylää kulke­val­la on etu­a­jo-oikeus, osas­sa ei. 

    Niis­sä risteyk­sis­sä, jois­sa suo­ja­tien merkke­ja ei ole, pitäisi ehdo­tuk­seni mukaan ajaa kevytväylän merk­istä riip­puen, nopeudel­la alle 20km/h, alle 30 km/h tai vähin­tään 15 km/h. Niis­sä risteyk­sis­sä jois­sa suo­ja­tien merk­it ovat, kuten taa­jamis­sa ja suurten tei­den risteyk­sis­sä, enin­tään 10 km/h. Ei minus­ta kohtu­u­ton vaa­timus ris­tiri­idat­tomas­ta selkey­destä nykyisen kaaok­sen tilalle.
    http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=helsinki+uusi+porvoontie&sll=60.297616,25.342884&sspn=0.001754,0.004882&ie=UTF8&hq=&hnear=Uusi+Porvoontie,+01100+Helsinki&ll=60.260978,25.224996&spn=0.003151,0.019526&z=15&layer=c&cbll=60.260975,25.224975&panoid=oP7qnuh9c-2aPIM6PbpZQQ&cbp=11,41„0,3.55

  60. Min­ul­lakin alkaa olla 40 vuo­den koke­mus työ­mat­ka- ym. pyöräilystä pk-seudul­la ja muual­lakin. Kolarei­hin en ole joutunut kuin ker­ran ja sil­loinkin omaa hölmöyt­täni toisen pyöräil­i­jän kanssa.

    Koke­muk­sen voisi tiivistää samoin sanoin kuin “Muna­manke­listi” tuos­sa edel­lä tekee. Sään­nöt ja juris­tit eivät paljon auta risteyk­sis­sä ekä muual­lakaa, jos ter­vet­tä järkeä ja itsesuo­jelu­vais­toa puut­tuu. Pyöräil­i­jä häviää autoil­i­jan kanssa aina riip­pumat­ta siitä onko pykälien mukaan oike­as­sa tai väärässä.

    Kohtaamisti­lanteet pitää ennakoi­da ja vauhti säätää sopi­vak­si. Autoil­i­jan käyt­täy­tymisen voi ennakoi­da kun kat­soo miten se ajaa ja minne kat­soo. Varmis­tuk­sen yhteis­es­tä ymmär­ryk­ses­tä voi yleen­sä hakea sekun­nin kestäväl­lä katsekontaktilla. 

    Fik­su­jakin autoil­i­joi­ta on yllät­tävän paljon. Tietä antavia autoil­i­joi­ta voi kiit­tää ja koulut­taa käden­heilau­tuk­sel­la ja hymyl­lä. Luulen että se vaikut­taa pitkän päälle paljon enem­män kuin sät­timi­nen ja sään­tökir­jo­jen viilaaminen.

    Toki on niin kuin Osmo yllä kir­joit­taa että järkeä pitäisi käyt­tää pait­si pyöräil­lessä myös sään­töjä kir­joitet­taes­sa. Mut­ta tärkeäm­pää on pitää jär­ki ja kypärä päässä pyöräil­lessä. Ei se niin vaikea­ta ole.

    1. Tietysti pyörä väistää mielu­um­min kuin ajaa alle. Väistämis­sään­nöis­sä ja niiden kun­nioit­tamises­sa on kyse myös ajan varas­tamis­es­ta tai varas­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä. Jos väistövelvolli­nen tun­kee toisen eteen, hän tekee aivan saman kuin kiilaisi jonossa.
      Eniten min­ua raivos­tut­taa niiden van­ho­jen mum­mo­jen puoles­ta, jot­ka voivat joutua odot­ta­maan suo­ja­tien edessä min­u­ut­ti tolkul­la ennen kuin tulee ensim­mäi­nen lakia kun­nioit­ta­va autoil­i­ja ja päästää yli.
      Paljon on myös autoil­i­joi­ta, jot­ka väistävät vaik­ka ei pitäisi. Tänään tuli STOP-merkin takaa ja jäin tietysti odot­ta­maan äöh­estyvää autoa, joka kuitenkin antoi min­ulle tietä. Olisi yksinker­taisem­paa, että kaik­ki nou­dat­taisi­vat sään­töjä — kun­han vain ne sään­nöt oli­si­vat yksinkertaisia.

  61. Hienoa että joku kiin­nit­tää huomio­ta ainakin itseäni suuresti vaivan­neeseen asiaan!

    Mielestäni pyöräil­i­jöille, varsinkin sel­l­aisille jot­ka aja­vat kovaa har­joi­tus­mielessä, pitäisi saa­da lupa ajaa lail­lis­es­ti ajo­radal­la, riip­pumat­ta siitä kul­keeko samaan suun­taan kevyen­li­iken­teen­väylä tai ei. Täl­lä tavoin KLV:stä tulisi tur­val­lisem­pi paik­ka ja autoil­i­jatkin pystyvät havan­noimaan ajo­radal­la aja­van pyöräilijän. 

    Mil­lä taval­la täl­lainen lakimuu­tos saataisi­in aikaiseksi?

  62. Sään­tö­jen lisäk­si suun­nit­telu tulee saa­da edes tyy­dyt­tävälle tasolle. Käykää pyörimässä Finnoon surullisenku­u­luisas­sa liiken­neympyrässä. Se ei toim­mi autol­la ja vielä vähem­män fil­lar­il­la. 🙁 Jokin mät­tää liiken­nesu­un­nit­telus­sa todel­la pahasti.

  63. Suo­jati­etä ei tarvitse merk­itä merkil­lä, maalaus riit­tää. Pyörä­tien jat­keelle ei edes ole ole­mas­sa liikennemerkkiä.

    Jori, mitä tarkoi­tat tuon lait­ta­masi linkin tapauk­ses­sa, mikä siinä on sel­l­ainen ongel­ma, jota ei voisi tarvit­taes­sa ratkaista parem­mal­la liiken­teen­su­un­nit­telul­la? Sivutieltä/pihasta tulevil­la on kolmio, ja ris­teävälle tielle/pihaan kään­tyvä autoil­i­ja väistää ris­teävää tietä ylit­täviä pyöräil­i­jöitä ja jalankulk­i­joi­ta, riip­pumat­ta siitä onko paikalla suo­jati­etä vai ei.

  64. Laki on laki ja tapa on tapa. Arvatkaa­pa kumpaa autoil­i­jat noudattavat?

    Ima­tral­la tapa toimii siten että kaik­ki jalan- ja pyöräl­läkulk­i­jat väistävät aina autoil­i­joi­ta. Tämän tavan merkik­si autoil­i­jat eivät hidas­ta vauh­tia vaik­ka näk­i­sivät suo­ral­la tiel­lä sato­jen metrien päässä suo­ja­tien yli­tys­tä aiko­van kulk­i­jan. Sel­l­ais­takin tapah­tui että autoil­i­ja päästeli kohti täyt­tä kyytiä vaik­ka jalankulk­i­ja oli jo ylit­tämässä suo­jati­etä, ja ilmeisen yllät­tyneenä väistämät­tömyy­destä suorit­ti lukko­jar­ru­tuk­sen parikym­men­tä metriä ennen täysosumaa.

    Helsingis­sä tapa hie­man vai­htelee: keskus­tas­sa autoil­i­joiden käytös on läh­es esimerkil­listä, mut­ta jo Itäkeskuk­sen tien­ovil­la villin idän tavat alka­vat saa­da sijaa kaasupolkimella…

  65. Itsekin aje­len Muna­manke­listin ja Pekka Vaaran mallil­la Etelä-Helsingis­sä ja Espoos­sa n. 20km päivässä, eikä ongelmia ole esi­in­tynyt. Suurin osa autoil­i­joista on oikeasti ihan asial­lisia ja jopa kohteliai­ta liiken­teessä ja itsekin heilu­tan kevyesti kiitok­sek­si kät­tä parem­man ajoilmapi­irin edis­tämisek­si. En ole havain­nut, että jous­ta­va asen­noi­tu­miseni olisi mil­lään tavoin hai­tan­nut omaa eten­e­mistä — päin vastoin. 

    Näis­säkin kom­menteis­sa on havait­tavis­sa selkeää “tais­te­lu­mielialaa” ja omista oikeuk­sista jopa omaa ter­veyt­tä uhmaavaa kiin­nip­itämistä, mikä ei todel­lisu­udessa edis­tä mil­lään tavoin liiken­netur­val­lisu­ut­ta tai miel­lyt­tävän ajoym­päristön syn­tymistä. Olenkin itsek­seni miet­tinyt, että kan­nat­taako pyörän selkään lainkaan kavu­ta, jos siitä seu­raa vain paha mieli. 

    Miten muuten seka­va lakimuu­tos on vaikut­tanut onnettomuuksiin?

  66. Paras ratkaisu pyöräil­i­jälle Helsingis­sä on ostaa oma auto ja kulkea sil­lä. Samal­la taval­la autol­la voi siirtää pyörän­sä sinne mis­sä on hyvä pyöräillä.

  67. En oikein ymmär­rä mikä näis­sä sään­nöis­sä on niin vaikeaa. Pyöräil­i­jä väistää kevyen­li­iken­teen väyläl­lä aina pait­si sil­loin kun autoil­i­ja kään­tyy tai tulee kolmion takaa. Käytän­nössä pääkaupunkiseudul­la 90% kohtaami­sista on jom­paa kumpaa em. tyypeistä. Tulk­in­taepä­selvyyk­siä tietysti on jos­sain har­vois­sa paikois­sa, mut­ta niin har­voin että niis­sä voi pyöräil­i­jä varoa vähän enemmän.

    Suo­ja­tien yli­tyssään­nössäkään ei ole mitään ongel­maa: pyöräil­i­jä saa ylit­tää suo­ja­tien ajaen aina kun suo­jatielle pyöräl­lä ajaen pääsee. Tietysti se jos lap­si ajaa jalka­käytäväl­lä, suo­jatielle ei saa ajaa.

    Iso ongel­ma on tietysti se että huhut ker­to­vat suo­jatiesään­nölle suun­nitelta­van muu­tos­ta niin että suo­jati­etä saisi ajaa vain jos maalauk­seen olisi merkit­ty pyöräkaista. Toteutues­saan tuo tek­isi pyöräl­lä ajamisen sään­tö­jen mukaan läh­es mahdottomaksi.

  68. Suo­ja­tien osalta pyöräil­i­jöil­lä näyt­tää ole­van erit­täin valikoi­va sään­tö­tun­te­mus. Toisaal­ta kyl­lä pide­tään tiukasti kiin­ni että ajoneu­von pitää väistää sil­loin kun pyöräil­i­jä ylit­tää suojatietä.

    Toisaal­ta kun pyöräil­i­jä ajoneu­von kul­jet­ta­jana läh­estyy suo­jati­etä, väistämis­sään­nöt suo­jati­etä ylit­tävän jalankulk­i­jan suh­teen ovatkin yhtäkkiä vaipuneet aivan unho­laan, rim­pute­taan kel­loa ja huudel­laan aivan kuin jalankulk­i­ja olisi väistämisvelvollinen. 

    Muu­ta­ma päivä sit­ten pyöräil­i­jä ajoi suo­raan päin fredan ja kansakoulunkadun/malminkadun risteyk­sessä, vaik­ka siinä on suo­jatie ja kansak­oulunkadun suunnal­ta malminkadun edessä ajok­iel­tomerk­ki. Puomin sen­tään osasi kiertää, mut­ta kat­soi oikeudek­seen ajaa suo­raan päin jalankulkijaa.

  69. Tääl­lä on muu­ta­ma täyspäi­nenkin pyöräil­i­jä kir­joitel­lut; sel­l­aiset kuten “muna­manke­listi” ja Pekka Vaara.

    Itse ajan varsin paljon pyörää, mut­ta myös moot­toripyörää ja autoakin, eikä min­ulle ole päässyt kehit­tymään yhdenkään liiken­nevä­li­neen viiteryh­mään minkään­laista psykososi­aal­ista iden­ti­teet­ti- tai kam­er­aderie-suhdet­ta. Nehän ovat liiken­nevä­lineitä eivätkä mitään pöhöt­tyneen egon säälit­täviä rakennuskappaleita. 

    Polkupyörän etu on juuri siinä, että sitä ei aje­ta oikeuk­sil­la kouhkaa­mal­la vaan jaloil­la polke­mal­la ja silmil­lä kat­se­le­mal­la. Jos val­ot ovat punaiset ja ketään ei tule, niin yli vaan. Jos toisaal­ta liiken­neti­lanteessa huo­maa riskin, niin pyöräil­i­jä väistää ja varoo. Ani­maaliset pedon ja saali­in vais­tot ovat herkkinä koko ajan. Muu­ta lain­lukua ei tarvi­ta kuin Newtonin.

    Mikäli neu­rolo­gia tai psykopa­tolo­gia ei anna täl­laiseen toim­intaan edel­ly­tyk­siä, niin on syytä vakavasti harki­ta polkupyöräi­lyn lopet­tamista. Riskinä on muu­toin pää­tyä vaina­jak­si, joka oli viimeiseen asti oike­as­sa. Se on pateet­ti­nen kohta­lo. Onnek­si suku ei kauan jatku heistä, ja itse Dar­win hymy­ilee lem­peästi jostain pil­ven päältä heitä katsellen.

  70. Sisämin­is­ter­iö lie­nee uno­htanut mik­si tieli­iken­net­tä on ole­mas­sa ja mik­si sitä pitää valvoa.
    1) Ihmis­ten pitää päästä liikku­maan mah­dol­lisim­man tehokkaasti ja tur­val­lis­es­ti paikas­ta toiseen.
    2) Kevyt liikenne järjestyk­sessä jalankulk­i­jat ja pyörät ovat ne heikoim­mat osaset, joi­ta kuu­luu suo­jel­la — eikä vas­tu­ut­taa koko liiken­teen virheistä.

  71. Moni pyöräil­i­jä ainakin Helsingis­sä, jos­sa fil­lar­istien määrä on selvästi lisään­tynyt, on ottanut melkoisia vapauk­sia kaupunkili­iken­teessä. Usein hirvit­tää auton ratis­sa, kun pyöräil­i­jä vaan tiukasti tun­kee auton eteen, vaik­ka olisi tilanteessa selvästi väistämisvelvolli­nen. Esim suo­jatei­den yli aje­taan sumeilemat­ta, vaik­ka pyörätie ei kyseisessä kohden sitä sal­li ja odote­taan myös oikeal­ta tule­vien auto­jen väistävän.

  72. Ter­ve!

    Luin niin Osmon Soin­in­vaaran kuin kom­ment­tikir­joituk­set, osin hie­man kursorisesti.

    Jäi vaikutel­ma mekanis­tis­es­ta ja pykäläuskois­es­ta suh­tau­tu­mis­es­ta liiken­teeseen, samoin esi­in tuli mielestäni kum­malli­nen ja keinotekoinen pyöräil­i­jöi­den, autoil­i­joiden jne. vastakkainasettelu.

    Pykälistä huo­masi käsiteltävän vain ns. nip­pe­liko­htia; lain­säätäjän suuret lin­jat ovat vain sat­un­nais­es­ti esillä.

    Näitä suuria lin­jo­ja edus­ta­vat mm:

    ” Tienkäyt­täjän on nou­datet­ta­va === olo­suhtei­den edel­lyt­tämää huolel­lisu­ut­ta ja varovaisu­ut­ta vaaran ja vahin­gon vält­tämisek­si.” Tieli­iken­nelain 3 § 1 mom

    ” Risteystä läh­estyessään kul­jet­ta­jan on nou­datet­ta­va eri­ty­istä varovaisu­ut­ta.” TLL 14:1

    ”Ajoneu­von nopeus on sovitet­ta­va sel­l­aisek­si kuin liiken­netur­val­lisu­us edel­lyt­tää huomioon ottaen muun ohel­la tien kun­to, sää, keli, näkyvyys, ajoneu­von kuor­mi­tus ja kuor­man laatu sekä liiken­neolo­suh­teet.” TLL 23:1

    ” Ajoneu­voa ei saa kul­jet­taa se, jol­ta sairau­den, vian, vam­man tai väsymyk­sen vuok­si taik­ka muus­ta vas­taavas­ta syys­tä puut­tuvat siihen tarvit­ta­vat edel­ly­tyk­set.” TLL 63 (Tämä kos­kee tietysti myös polkupyörää, enkä pitäisi kaukaa haet­tuna sitäkään, että liiken­nesään­tö­jen kovin puut­teelli­nen tun­te­mus olisi TLL:n tarkoit­ta­ma ”muu vas­taa­va syy”.)

    Näi­den peri­aat­tei­den nou­dat­tamisel­la pär­jää hyvin ilman nip­peli­tiedon tai käytän­nön menet­te­ly­jen tun­te­mus­ta jok­seenkin mis­sä tahansa, myös mais­sa, joiden liiken­nekult­tuuri poikkeaa suomalaisesta.

    ***

    Em peri­aat­tei­den nou­dat­tamisen ase­mes­ta esitetään keskustelus­sa jopa ajatuk­sia, että pitäisi ajaa tahal­lis­es­ti kolari (mikä on jyrkästi jär­jen- ja lainvastaista).

    men­estys­tä liikenteeseen

    Veikko Luo­mi

  73. Alku­peräisen kir­joituk­sen tarkoituk­se­na ei 0llut ruikut­taa siitä, että pyöräiljöitä sor­re­taan liiken­teessä vaan arvostel­la sitä, että väistämis­sään­nöt ovat seka­vat ja että todel­lisu­udessa suurin osa autoil­i­joista eikä pyöräil­i­jöistä tunne niitä. Liikenne sujuisi parem­min, nopeam­min ja tur­val­lisem­min, jos sään­nöt oli­si­vat selkeät ja jokainen tulk­it­sisi niitä samal­la tavalla.
    Hyvin usein käy niin, että sekä autoil­i­ja että pyöräil­i­jä pysähtyvät väistääk­seen toista. Näin ei kävisi, jos nou­datet­taisi­in sään­töjä ja ne oli­si­vat yksiselitteiset.
    Aja­tus, että aina pitää väistää var­muu­den vuok­si, on aivan absur­di. Miten sujuisi päätei­den liikenne, jos jokainen pääti­etä aja­va autoil­i­ja aina var­muu­den vuok­si pysähty­isi, kun kolmion takaa risteystä läh­estyy auto?
    Edelleen kolar­in sattues­sa syyl­lisen määräämien on lähinä arpa­peliä. Jos oikeudessa tilan­net­ta mietitään tun­tikau­sia ja päädytään kir­jaimel­liseen tulk­in­taan, aivan väärä osa­puoli voiedaan julis­taa syylliseksi.
    Myön­nän, että oli saivartelua huo­maut­taa, että monel­la pyörä­tien näköisel­lä reit­il­lä on liiken­nemerkkinä moot­to­ri­a­joneu­vol­la ajo kielet­ty ja lisäk­ilpenä ton­tille ajo sal­lit­tu. Täl­lä on kuitenkin merk­i­tys­tä, ksoi­ka oikeu­denkäyn­nit ovat saivartelua. Tuo liiken­nemerk­ki tekeekin muodol­lis­es­ti kevyen­li­ike­teen väylästä ajo­tien, joka on risteyk­sessä tasa-arvoinen, mut­ta autoli­ja ei voi tietää tätä mitenkään — eri­tyis­es­ti kun ratkai­se­vaa on, mil­lainen merk­ki on tien toises­sa päässä, siinä päässä, jos­ta pyöräil­i­jä on tulos­sa. Oikeudessa pyöräil­i­jää ei kuitenkaan voi tuomi­ta siitä, ettei tämä väistänyt, jos muodol­lis­es­ti ei ollut väistövelvollinen.
    Täysin epä­selvä tilanne on se, mil­loin auton kat­so­taan kään­tyvän oikealle, mil­loin taas jatka­van jo suo­raan — siis kuin­ka kaukana pyörätie saa olla autoti­estä ilman, että kään­tymi­nen on vanhentunut.
    Van­ha sään­tö, jos­sa oikeal­ta tule­vaa tulee väistää ellei risteyk­sessä ole kolmio­ta, oli paljon yksinker­taisem­pi — ja aina sama. Koko sään­tö­sotku joh­tui siitä, että joskus täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa autoil­i­ja oli määrät­ty syyl­lisek­si, vaik­ka ei voin­ut olo­suhtyei­den takia mitenkään havai­ta pyöräil­i­jää. Noin ei risteyk­siä saisi rak­en­taa, mut­ta jos niin on päässyt käymään, laitet­takoon niihin kohti­in pyöräil­i­jälle kolmio. Van­ha sään­tö takaisin!
    Jonkin­laista tietoiskua tarvit­sis­vat autoil­i­jat siinä, miten kier­toli­it­tymässä aje­taan. Pyöräil­i­jälle sään­tö on yksinker­tainen: pyörä menee kaikissa tapauk­sis­sa ensin (siis jos on erilli­nen pyörätie) mut­ta har­va autoil­i­ja tun­tuu tietävän tätä.
    Paljon voitet­taisi­in sil­lä, jos meil­lä olisi oma merk­ki vapaae­htoiselle pylörätielle, johon pyöräil­i­jä voisi suh­tau­tua kuten mopo pyörätiehen, jos­sa lukee sal­lit­tu mopoille.
    Fil­lar­fei­ta on niin kovin eri­laisia. On Jopo­ja, joil­la aje­taan ehkä 310 km/h ja on fik­sipyöriä, joil­la aje­taan yli neljääkymppiä.
    Helsingis­sä on lin­jat­tu ohjeel­lis­es­ti, ettei pyöräteitä enää tehdä asunkaduille, joil­la on kol­menkympin nopeusra­joi­tus. Kolmea kymp­piä aja­va fil­lari sopii paljon parem­min samaa nopeut­ta ajavien auto­jen sekaan kuin koiratalut­ta­jien väli­in puikkele­hti­maan. Tämä on taas väärin niitä arka­jalko­ja kohtaan, jot­ka olet­ta­vat, että auto ajaa päälle aina kun siihen on tilausuus. 

  74. Ote­taan­pa tähän klip­pi Kööpen­ham­i­nas­ta, jos­sa pyöräi­ly tiet­tävästi toimii

    Huomionar­voista videossa on se, että pyörätie ei tuol­la ole kymme­nen sentin levyi­nen liukas maali­rai­ta tien reunas­sa, jon­ka vierel­lä maanan­tai­h­e­sarin pak­su­u­den etäisyy­del­lä autot aja­vat kovaa vauh­tia miten sat­tuu, vaan oikeasti tien levyi­nen, aina vähin­täänkin reunakiv­el­lä eroitet­tu kaista, jos­sa auto­ja ei tarvitse pelätä.

    Autoil­i­joiden osoit­ta­maa “kun­nioi­tus­ta” näyt­ti myöskin lisäävän pyöräil­i­jöi­den suuri määrä. Siihen mas­saan ei yksinker­tais­es­ti voi autol­la ajaa vaan se pitää huomioi­da. Tääl­lähän pyöräil­i­jöitä on niin vähän, että autol­la saa ajaa miten huvit­taa, kos­ka pyörien väli­in mah­tuu use­am­man auton men­tävä aukko. Ja kos­ka siihen voi ajaa, siihen aje­taan. Näkyy­hän täysin vas­taa­va käyt­täy­tymi­nen park­keer­auk­ses­sa, vilkku­jenkäytössä ja ylinopeuksissakin.

    jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den sekoit­tamis­es­ta tämä sotku on alka­nutkin ja selviää vas­ta sit­ten kun pyöräiljöitä ei pide­tä nopeina jalankulk­i­joina vaan hitaina autoina

    Jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den välil­lä ole­va “sotku” on auto­jen ja pyöräil­i­jöi­den välistä sotkua ker­talu­okkaa pienem­pi, ja johtunee pääasi­as­sa siitä, ettei näille varat­tu tila tah­do aina riit­tää edes jom­malle kum­malle liiken­nemuodolle saati sit­ten molem­mille. Eikä tilaa tosi­aan anneta edes vas­taan­tuli­joille vaik­ka tukit­taisi­inkin koko tie.

    Se mitä nyt tarvit­taisi­in olisi liiken­nesään­tö­jen yksinker­tais­t­a­mi­nen ja keven­tämi­nen kevyen liiken­teen ehdoil­la tapah­tu­vak­si sekä poli­isin sakko­herkkyy­den tun­tu­va nousu, että liiken­nekuri saataisi­in takaisin.

  75. Tämä on taas väärin niitä arka­jalko­ja kohtaan, jot­ka olet­ta­vat, että auto ajaa päälle aina kun siihen on tilausuus.

    Minus­ta tämä ei ole arku­ut­ta vaan ter­vet­tä järkeä. Ton­nin pain­oinen met­al­limötikkä tap­pitun­tu­mas­sa tai vierel­lä kyynär­päätä hipo­mas­sa ei ole muka­va asia.

    Kyse ei muuten ole kir­joit­ta­mas­tasi ole­tuk­ses­ta vaan siitä, että autoil­i­jat eivät näe tai huomioi pyöräil­i­jöitä edes antaes­saan heille tietä*. Lihasvoimal­la kulke­va pieni alu­mi­inike­hikko ei näköe­limis­sä rek­isteröidy samal­la taval­la kuin auto.

    *) Yleistä on tien anta­mi­nen sen jäl­keen, kun juuri sille autolle on itse ensin antanut tietä, ja sit­ten pitäisi nopeasti paikaltaan lähteä räpiköimään tien yli. Jos sen sijaan tämä (yllät­tävän usein auto­letkan viimeinen — eikö kukaan kat­so peilei­hin?) Avu­lias Aatu vain ajaisi nor­maal­isti yli eikä han­kkisi itselleen hyvää mieltä muiden kus­tan­nuk­sel­la, saisi­vat muutkin liikkua omaan tahti­in ja liiken­net­tä ennakoiden, her­mo­ja ja liikemäärää säästäen.
    Tietä ei anneta jar­rut­ta­mal­la viimeisel­lä auton­mi­tal­la ennen suo­jati­etä vaan näyt­tämäl­lä aiko­muk­sen­sa use­am­man kymme­nen metrin matkalla, jol­loin ylit­tämään uskaltaisi lähteä jo ennen kuin auto on kohdalla.

  76. Sään­töi­hin tarvi­taan yksinker­tais­tus­ta, se on selvä. Tääl­lä ole­vat kir­ja­vat ehdo­tuk­set, joista osa täysin käsit­tämät­tömiä, osoit­ta­vat, ettei hyvien sään­tö­jen laa­timi­nen ole help­poa. Kyl­lä sään­nöt saadaan yksinker­taisik­si ja selkeik­si, mut­ta se ei aina tarkoi­ta hyvää ja hyvin tarkoi­tus­ta palvelevaa.

    Se on mie­lenki­in­toista, että näistä asioista päätetään tai sovi­taan Wienis­sä (pyörä­tien käyt­tövelvol­lisu­us ymv.), mut­ta miten saataisi­in myös se sovit­tua, miten pyöräti­et raken­netaan, ennenkuin suo­ma­laiset suos­tu­vat Wienis­sä sovit­tui­hin asioihin.

    Har­mit­taa, että on jäänyt tekemät­tä jo koulu­aikana pohti­mani Autoli­it­toon liit­tymi­nen, siel­lä korkealle vaikut­ta­japallille kipuami­nen ja sieltä pyöräil­i­jöi­den asi­aa autoilun kus­tan­nuk­sel­la ajaminen.

    Onnek­si Marek Saler­mol­la on näke­mys­tä pyöräi­ly­olo­suhtei­den kehittämisestä.

    t Fil­lareil­la ympäri vuo­den kaik­ki matkat ja vauhdikkat ajot Wienistä huoli­mat­ta mieluiten ajo­radal­la turvallisuussyistä.

  77. Opetan paraikaa tytärtäni aja­maan autoa ja sik­si min­ul­la lie­nee nor­maalia suurem­pi tarve selkeille säännöille.

    Olisiko mah­dolista, että esim. liiken­ne­m­i­nis­ter­iö julka­i­sisi net­ti­sivun, jos­sa ker­rot­taisi­in, mitä kunkin liiken­teeseen osal­lis­tu­jan on tiedet­tävä: aloitet­taisi­in jalankulk­i­joista ja päädyt­täisi­in rekkoi­hin. (Voi olla, että täm­möi­nen sivu on ole­mas­sa, ja siinä tapauk­ses­sa osoite riittäisi.) 

    Uskon, että tieli­iken­nela­ki löy­tyy netistä — mut­ta kaipaan sen selkok­ielis­tet­tyä ver­sio­ta, jos­sa suomek­si ker­rot­taisi­in tiel­lä kulk­i­joille, kun­ka hei­dän tulee toimia. Arvaan kyl­lä, mikä mät­tää: jos vira­nomainen antaa ohjei­ta lain­tulkin­nas­ta, hän samal­la ottaa vas­tu­un kaik­ista mah­dol­li­sista väärinymmär­ryk­sistä — eli kukaan ei uskalla ilmaista edes help­poa asi­aa eri taval­la kuin laki sen sanoo.

    Käytän­nön ope­tusti­lanteis­sa huo­maan turhau­tu­vani eri­tyis­es­ti sil­loin, kun ajo­ra­ta (autoille) näyt­tää ole­van vai­htel­ev­asti yksi- ja kak­sikaistainen ja mikään muu kuin “näin tästä on tavat­tu men­nä” ei ohjaa kaisto­jen valintoja.

    Touko Met­ti­nen
    viraapeliautokoulupe

  78. Suun­nit­telul­la pitäisi saa­da järkeä ajamiseen. Suo­ja­tien­jat­keet ymmär­rän vain:
    ‑Valo-ohjat­tu pyörätie ylit­tää kadun taa­jamis­sa, kan­takaupungis­sa jatke turha kts. alempana
    ‑Käve­lykadul­ta käve­lykadulle on suo­jatie ja siinä jatke
    ‑yksisu­un­taiset jat­keet (suomen tieli­iken­nela­ki ei vielä käsit­tääk­seni niitä ymmär­rä, mut­ta tukhol­mas­sa yleinen) Lähin­nä raken­net­tu vas­tavir­tapyörätiehen ja nor­maalivir­tapyöräti­etä ei ole, vaan pyörät nor­maal­isti autotiellä.

    Muis­sa tapauk­sis­sa pyörätie tai pyöräkaista päät­tyy aina ennen risteystä ja jatkuu vas­ta risteyk­sen jäl­keen. Risteysajo suorite­taan kadul­la liikenne- ja väistämis­sään­tö­jen mukaan. Ei mitään pait­si ‑jut­tu­ja. Ja yli­tys suo­ja­tien vier­essä on yhtä lailli­nen ajaa, sama kuin auto tek­isi U‑käännöksen, mut­ta aja­ja luon­nol­lis­es­ti väistää muu­ta liikennettä.

    Vain vähen­tämäl­lä reilusti jatkei­ta suun­nit­telus­sa saadaan järkeä risteysajoon.

  79. >Aja­tus, että aina pitää väistää var­muu­den vuok­si, on aivan
    >absur­di. Miten sujuisi päätei­den liikenne, jos jokainen päätietä
    >aja­va autoil­i­ja aina var­muu­den vuok­si pysähty­isi, kun kolmion
    >takaa risteystä läh­estyy auto?

    Vai että aivan absur­di.. minähän aiem­min sanoin väistäväni pyöräil­lessäni kaikkia tiel­lä liikku­jia. Tun­nen nyt pis­ton silmässäni ja tarvet­ta kommentoida.

    Käytät kär­jistyk­sessäsi kah­den tasa-arvoisen ajoneu­von kohtaamista. Eihän siinä olisikaan mitään järkeä. Autol­la kun pamaut­taa toista kyl­keen, se on lähin­nä se kolmion takaa eteen tuli­ja joka kuolee tai vam­mau­tuu. Siinähän voi vaik­ka painaa kaa­sua ettei kukaan vain jää kitu­maan. Polkupyörä vas­taan auto ‑tapauk­ses­sa tilanne on kuitenkin erilainen. 

    Kun oma kokon­ais­mas­sa on noin 100kg, koh­dat­ta­va auto painaa 2000kg, pyöräil­i­jäl­lä vain kallo on suo­jat­tu ja koh­dat­ta­van auton kul­jet­ta­jal­la ei ‑var­muudel­la- ole näköhavain­toa läh­estyvästä etu­a­jo-oikeutetus­ta polkupyöräil­i­jästä, saati selvyyt­tä väistämisvelvol­lisu­ud­estaan puhu­mat­takaan halus­ta sitä toteut­taa, var­muu­den vuok­si väistämi­nen ei ole minus­ta lainkaan absurdia. 

    Sen sijaan kolmion takaa tunke­van taksin tai HSL bussin alle paah­t­a­mi­nen polkupyöräl­lä “laki on puolel­lani” ‑asen­teel­la tun­tuu hyvinkin kum­malliselta, täysin vier­aal­ta min­ulle, mut­ten silti sano sitä “jär­jet­tömäk­si”. Kai ide­al­is­mis­sakin jotain järkeä on.

    Oma­l­la kohdal­lani kaiken muun liiken­teen väistämisvelvol­lisu­us johtuu kuitenkin etupäässä koke­muk­ses­ta eikä niinkään järkeilystä. Olen ollut pyöräl­lä kak­si ker­taa kolaris­sa. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa syy oli autoil­i­jan. Ensim­mäi­nen tyrkkäsi auton­sa nopeasti huoltoase­man pihas­ta pyörätielle, minä etukul­maan ja siitä kone­pellin yli. Toinen tuli eteen alamäessä vasem­mal­ta kolmion takaa, täl­lä ker­taa tör­mäsin oikeaan etuoveen. Kumpikaan “ei ollut näh­nyt” vaik­ka fil­laris­sa oli 20W lamppu. 

    Kol­mat­ta en väl­itä kokeilla.

  80. Vähän aiheesta ja aiheen vier­estä. Olen kesäl­lä pyöräil­lyt asfal­toitu­ja teitä Suomen maaseudul­la. Toi­sis­sa tien pien­nar on melkein puolimetriä lev­eä, jos­sa pystyy pyöräilemään, toi­sis­sa viisi-kymme­nen sent­tiä, joka on tuskin pyörän levyi­nen. Eikö ole mitään stan­dar­d­ia, ohjet­ta (ainakin uusille teille, mis­sä EU?) miten lev­eitä niiden pitäisi olla?

  81. @Heikki

    Kol­mat­ta en väl­itä kokeilla.

    Tuol­la asen­teel­la on vaara, että kol­maskin sat­tuu kohdalle. Mitä enem­män liikut sen toden­näköisem­mäk­si onnet­to­muus käy, ellet samal­la ala akti­ivis­es­ti sisäistämään, mallinta­maan vaaro­ja ja aja­maan ennakoivasti kaikkia ja kaikkea ympäril­läsi huomioiden. 

    Ihmisen nopea reagoin­ti liiken­teessä perus­tuu tilantei­den oikeaan mallintamiseen ja esimerkik­si vaaro­jen tiedostamiseen ennen niiden mah­dol­lista mate­ri­al­isoimista. Itse ajan pyörää ja autoa aivan samal­la taval­la, mietin joka sekun­ti mielessäni “tuos­ta voi tul­la, toi voi tehdä, entä jos, onko joku mun takana ja voisi tör­mätä jar­rut­taes­sa, jne”. Ei tämä aiheuta mitään stres­siä, vaan lähin­nä päin­vas­toin, kos­ka voin olla jo etukä­teen valmis­tunut toimimaan. 

    Toisaal­ta kaikkein vaar­al­lisin tiel­lä liikku­ja on se yleen­sä koke­ma­ton henkilö, joka kuvit­telee (virheel­lis­es­ti) jo tiedosta­van kaik­ki riskit, vaik­ka todel­lisu­udessa näin ei vielä olisi, vrt. uudet kul­jet­ta­jat alkuarku­u­den jälkeen.

    Muista: rul­latuolis­sa ei enää auta olla oikeassa!

  82. @Stadi Liikkuu:

    Jopa on usko­ma­ton kom­ment­ti.. kir­joi­tanko noin epäselvästi? 

    Vai oletko trolli?

    Siltä var­al­ta ettet ymmärtänyt (vaik­ka ketä tämä oikeasti kiin­nos­taa) minä nimeno­maan pidän epära­tionaalise­na ihmisiä jot­ka luot­ta­vat tieli­iken­nelaki­in pyörä-auto väistämisti­lanteis­sa, tai yleen­säkään mihinkään LAKIIN mis­sään TILANTEESSA. Lait ovat jälkipyykkiä varten, kaik­ista tilanteista pitää selvitä ensin. Tietysti olisi ihan kiva jos lakia nou­datet­taisi­in, mut­ta kun sieltä vasem­mal­ta joku änkee eteen, ei kan­na­ta ajaa päin vain kos­ka on oikeassa.

    Minä min­i­moin kohtaamiset reit­tisu­un­nit­telul­la ja ennakoimal­la mut­ta jos kohtaami­nen (eli jos tulen polkupyöräl­lä samaan aikaan risteyk­seen minkä tahansa muun ajoneu­von kanssa) kuitenkin tapah­tuu, minä väistän. Tarvit­taes­sa nousen pois fil­lar­in päältä ja alan syödä heinää pienta­reel­la, elleivät aikeeni muuten valkene ratin takana istu­valle olmille. Vas­tavuorois­es­ti luotan ain­oas­taan pienta­reel­la heinää syövään autoil­i­jaan jon­ka auto on nurin ojas­sa. Tosin senkin kier­rän mah­dol­lisim­man kaukaa.

    Jos pää­dyn täl­lä asen­teel­la rul­latuoli­in, min­ut sinne hoi­tanut autoil­i­ja syyl­listyy tahal­liseen ruumi­in­vam­man tuot­tamiseen. Se nimit­täin joutuu koukkaa­maan kohdallani.

    Epäilemät­tä sekin on mah­dol­lista. Mut­ta kyse ei ole asenteestani.

  83. Tänään ajoin fil­lar­il­la pyörätieltä suo­jatielle Helsin­gin Munkkivuores­sa ja olin näin ollen siis väistämisvelvolli­nen ja siihen myös varautun­tut. En siis holtit­tomasti ryn­ninyt ajoradalle. 

    Mut­ta mitä tapahtuikaan? 

    Poli­isi­au­to pysähtyi suo­ja­tien eteen. Eivätkö he tunne sään­töjä (epä­to­den­näköi­nen vai­h­toe­hto) vai halu­si­vatko vain olla kohteliai­ta (toden­näköi­nen vai­h­toe­hto)..? Olisi ehkä pitänyt kysyä käytök­sen per­im­mäisiä syitä. 

    Menin kuitenkin yli enkä jäänyt pitämään oikeuk­sis­tani kiin­ni seis­ten sitkeästi tien poskessa.

  84. Kir­joitin kuvite­tun seli­tyk­sen siitä, miten pyöräil­i­jäön ja autoil­i­jan tulee väistää koh­dates­saan tasa-arvoises­sa risteyk­sessä. Täy­tyy sanoa, että Osmo on oike­as­sa: sekavaa on. 

    Eri tilantei­ta tuli 122 kap­palet­ta, vaik­ka jätin osan epä­to­den­näköisem­piä tapauk­sia käsittelemättä.

    http://vesirajassa.blogspot.com/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn.html”>http://vesirajassa.blogspot.com/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn.html

    Tiivistäen: varsi­nainen ongel­ma on pyöräti­et risteyk­sis­sä. Mikään lain­säädän­tö ei voi tehdä moi­ses­ta seka­sotkus­ta selkeää ja intuitiivista.

  85. Otsolle:

    Hieno kir­joi­tus, olet todel­la näh­nyt vaivaa. Oli muka­va lukea että tuo­takin kaut­ta pää­tyy juuri niihin sään­töi­hin joi­ta olen nou­dat­tanut kolare­it­teni jäl­keen (tot­ta puhuen kol­mat­ta myös; tulee­han sitä tilantei­ta jois­sa voi luot­taa että toinen väistää vaikkei tarvitsisi).

    Ei kukaan voi tun­tea, muis­taa ja kyetä sovelta­maan noi­ta kaikkia sään­töjä. Nykyti­lanne on seka­va, siitä ei ole epäilystäkään, eikä vält­tämät­tä hel­posti korjattavissa. 

    Pait­si.

    Niitä kolmea yksinker­taista sään­töä nou­dat­ta­mal­la asia läh­es kor­jau­tuu. Tilanteista selvitään, kolare­i­ta sat­tuu vähän tai ei ollenkaan. Mihin sitä lain­säädän­töä tässä edes tarvi­taan, jos jälkipyykkiä ei tule?

    Ai niin, onhan juristienkin elet­tävä. Siitähän tämä lähtikin =)

  86. Eli­na, onko siinä Huovi­lantien suo­raan ylit­täväl­lä pyörätiel­lä muuten kolmio­ta erik­seen pyöräil­i­jöille, vai onko se ihan aito tasa-arvoinen risteys?

    Laki ja mon­en ajat­telu kun tun­tuu perus­tu­van siihen, että “nor­maal­i­ti­lanne” on se, että met­sästä tule­va pyörätie kohtaa kadun tasa-arvois­es­ti ja kaik­ki muu on poikkeus. Noi­ta risteyk­siä vaan tun­tuu Helsingistä löy­tyvän ehkä vajaat tusi­na, ja niistäkin mon­es­sa on kolmiot.

    Ne 10 000 — 20 000 muu­ta pyörä­tien risteystä ovat sit­ten katu­jen yhtey­dessä, mis­sä sään­nöt ovat erilaisia.

  87. Nor­maalin jär­jen käyt­tämi­nen, itsesuo­jelu­vais­to ja muiden tienkäyt­täjien huomioin­ti ovat toki liiken­teessä etusi­jal­la. En kuitenkaan pysty yhtymään niihin näke­myk­si­in, joiden mukaan tämä vähen­täisi liiken­nesään­tö­jen merk­i­tys­tä, vaan olen Osmon kanssa voimakkaasti samoil­la lin­joil­la siitä, että myös sään­nöis­sä olisi kor­jat­tavaa. Toki myös liiken­nejär­jeste­lyt pitäisi tehdä niin, että ne toimi­si­vat järkevästi yhteen sään­tö­jen kanssa.

    Syy on hyvin yksinker­tainen. Tur­valli­nen ja suju­va liikenne edel­lyt­tää muun liiken­teen ennakoin­tia, oli ajoneu­vo mikä tahansa. Tarkkaavaisu­us ja kom­mu­nikoin­ti muiden tienkäyt­täjien kanssa ovat tässä vält­tämät­tömiä, mut­ta myös yhteiset sään­nöt helpot­ta­vat muiden toimin­nan ennakoin­tia huomattavasti.

    Suuri osa käytän­nön liiken­neti­lanteista fil­larei­den ja muun liiken­teen kesken toki sujuisi muu­ta­mal­la perussään­nöl­lä yhdis­tet­tynä jär­jenkäyt­töön ja tarkkaavaisu­u­teen. Jäl­jelle­jäävistä han­kalam­mista tapauk­sista osa ratkeaisi parem­mil­la liikennejärjestelyillä.

    Etenkään jäl­jelle­jäävis­sä han­kalis­sa tilanteis­sa sään­nöt, jot­ka ovat ole­mas­sa mut­ta joi­ta lähi­mainkaan kaik­ki liiken­teessä eivät tunne, eivät kuitenkaan var­masti ainakaan edis­tä muiden tienkäyt­täjien huomioimista eivätkä liiken­teen suju­vu­ut­ta saati tur­val­lisu­ut­ta. Täl­löin joko osa nou­dat­taa sään­töjä ja osa ei, mikä vaikeut­taa liiken­teen lukemista aivan turhaan, tai sit­ten juuri kukaan ei nou­da­ta niitä, mikä on selkeä merk­ki huonoista säännöistä.

    Toki aina ja sään­nöistä riip­pumat­ta ihmiset tekevät virheitä tai muuten vain eivät toi­mi sään­tö­jen mukaan, ja etenkin näitä tapauk­sia varten liiken­teessä on joka tapauk­ses­sa olta­va tarkkaavainen ja jous­ta­va. Sään­nöt, jot­ka suurin osa edes osaisi, aut­taisi­vat kuitenkin saa­maan edes suurim­man osan liiken­neti­lanteista helpom­mik­si, suju­vam­mik­si ja turvallisemmiksi.

  88. Ricar­do:
    >Autoil­i­joil­la on Autoli­it­to, joka ajaa
    >hei­dän asi­aansa. Onko ole­mas­sa jonkinlaista
    >pyöräi­lyli­it­toa…

    Itse asi­as­sa ei ole. Autoli­it­to on pikem­minkin yleinen liiken­netur­val­lisu­u­sor­gan­isaa­tio kuin autoil­i­joiden etu­jär­jestö. Autoil­i­jat itse asi­as­sa kaipaisi­vat etu­jen­sa aja­jaa samal­la taval­la kuin pyöräil­i­jät. Ja kumpikin kaipaisi pal­lljon enem­män poli­ise­ja ja valvon­taa — ei sakko­ja, vaan puut­tumista epä­sosi­aaliseen liikennekäytökseen.

    Autoli­it­to tekee kuitenkin yhtä eri­no­maista asi­aa: Moot­tori-lehteä, jos­sa on joka kuukausi luetel­tuna ja kuvat­tuna kaik­ki kuolonko­lar­it (myös kevyen liiken­teen) ko. kuukaudelta edel­lisenä vuon­na. Tuo jokakuukau­ti­nen kir­joi­tus no erit­täin valai­se­va. Suosittelen. 

    Kir­joitin tästä blogi­in (englan­niksi):
    http://ptaipale.blogspot.com/2010/06/documents-of-moronity.html

  89. > Jos­sain tässä viiden sentin ja 20 metrin välis­sä >on raja, jos­sa väistämisvelvol­lisu­us muuttuu. 

    Nykyään­hän on tapana rak­en­taa ns. pyöräi­lynestoristeyk­siä. Suo­jatie on sijoitet­tu jon­nekin parin metrin päähän sivu­un suo­ral­ta lin­jal­ta, suo­ran lin­jan ollessa estet­ty vähin­tään korkeil­la reunakivil­lä tai jopa istu­tuk­sil­la. Autoille risteyk­sien kurvi taas on loiven­net­tu, että voidaan ajaa kään­tyäkin tal­la poh­jas­sa. Näin pyöräi­lyä han­kaloite­taan, autoilua helpote­taan, ja saadaan tämä lainkin tilanne epä­selväk­si. Käytän­nössä pyöräi­lynestoristeys kuitenkin pakot­taa pyöräil­i­jän pysähtymään, ja tuo autoil­i­jalle de fac­to etuajooikeuden.

  90. Näitä on ihan kiin­nos­tavaa miet­tiä, mut­ta väistämis­sään­töjä tärkeäm­pää olisi mielestäni panos­taa pyöräi­lyn infraan sekä liiken­nesään­tö­jen isoi­hin lin­joi­hin (kuten pyörän paik­ka liikenteessä).

    Ajo­radal­la on yleen­sä muka­va ajel­la, kun­han ei turhaan pelkää auto­ja. Pyörä­tien käyt­tövelvol­lisu­u­den voisi Suomes­ta pois­taa. Auto­jen kanssa on helpom­pi toimia kuin jalankulk­i­joiden. Pyöräkai­stat ovat pyörän näkyvyy­den kannal­ta paljon parem­pi ratkaisu kuin kevyen liiken­teen väylät.

    Ter­veiset Sak­san Freibur­gista! Tämä on Kööpen­ham­i­nan ja Ams­ter­damin veroinen kaupun­ki, panos­tuk­set pyöräi­lyyn ovat näkyvät.

  91. Täältähän tuon lain käsit­te­ly­vai­htei­ta ja perustelui­ta löytyy:
    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960251#idp1259568
    Nähtävästi LVM:n virkamiehet peruste­liv­at hom­maa onnet­to­muuk­sil­la, mut­ta sitä en ymmär­rä mik­si ajoko­r­tit­tomien pyöräil­i­jöi­den pitäisi taju­ta asioi­ta joi­ta ei tajua edes ajoko­r­tilliset autoil­i­jat tai pyöräilijät.

  92. “Jori: Ei pyöräil­i­jöitä jalka­käytäville. Se vas­ta sotku olisi kun siinä menisi las­ten ja van­hus­ten seassa pyörä 25 kmh.”

    Joten siis liiken­net­tä sotke­maan kadulle, bus­sikaistalle? Tyly fak­ta on että Suomes­sa jalka­käytävät ovat 90% ajas­ta täysin tyhjiä, on aivan sama suhaako siel­lä joku polkupyöräl­lä vai ei.

    “iisi: Kypärä­pakko ei ole has­su var­maan ainakaan niiden mielestä, jot­ka makaa­vat kallo hal­ki teholla.”

    Silkkaa jeesustelua, näitä on _vähemmän_ kuin niitä ihmisiä jot­ka ovat saa­neet kallon­sa hal­ki ilman polkupyörää. Paljon vähem­män, parikym­men­tä vuodessa, yhteen­sä. Mut­ta kyl­lähän sil­lä perustel­laan pakko 4 miljoon­alle ihmiselle, eikö niin?

    Kypärä­pakko on käytän­nössä iso rahan­si­ir­to veron­mak­sa­jan taskus­ta kypärä­valmis­ta­jan tasku­un. Temp­pu, joka on Trafin erikois­toimi­alaa: Rahan siirtämi­nen veron­mak­sa­jal­ta intres­siryh­mälle. Oli se mikä tahansa, autok­ouluista kypärävalmistajiin.

    “Autoil­i­joil­la on Autoli­it­to, joka ajaa hei­dän asiaansa. ”

    Ei aja: Autoli­it­to pääasi­as­sa ajaa oman henkilökun­tansa ja spon­sorien­sa asi­aa, ei jäse­nien. Vaku­u­tusy­htiöi­den omis­ta­ma Liiken­netur­va onkin vah­vas­sa ase­mas­sa Autoli­itossa ja se on siis osit­tain suo­raan autoil­i­joiden etu­ja vas­taan toimi­va organisaatio.

    “Yllät­täen” jäsen­määrä ei ole vuosikym­meni­in juurikaan noussut.

    “Onko ole­mas­sa jonkin­laista pyöräi­lyli­it­toa, joka ryhty­isi aja­maan ja edis­tämään yllä­mainit­tu­ja epäkohtia?

    Pyöräil­i­jöil­lä on omansa: Enem­mistö ry. Sen toimin­nas­ta viime aikoina ei ole havaintoja.

  93. pyöräil­i­jä: Käytän­nössä pyöräi­lynestoristeys kuitenkin pakot­taa pyöräil­i­jän pysähtymään, ja tuo autoil­i­jalle de fac­to etuajooikeuden.

    Näi­den vastik­keek­si on kek­sit­ty korote­tut suo­jati­et, jos­sa suo­jatie on samal­la tasol­la pyörä­tien kanssa ja autol­la on käytän­nössä pakko läh­es pysähtyä, oli väistämisvelvol­lisu­ut­ta eli ei. Yhteenkään kun ei voi ajaa lähellekään sal­lit­tua nopeut­ta, edes korkeal­la autol­la. Rikko­mat­ta autoaan siis.

    Yleen­sä nämä vielä ovat lait­toman korkei­ta, tieli­iken­nelain­säädän­tö kun sanelee mak­simiko­rkeudek­si 8cm ja vaikka­pa Espoo suo­raan ilmoit­taa että koro­tus on 12cm korkea.

    Siinähän sit­ten ajaa säädösten mukaisel­la autol­la joka ei pääse lait­tomas­ta esteestä yli, mil­lään nopeudel­la. Siihen näh­den fil­lar­isti selviää helpolla.

    Ei silti, Espoo osaa kyl­lä fil­lar­istienkin kyykyt­tämisen: Paras esimerk­ki on 14cm korkea kivey­tysympyrä jyrkän alamäen alla _keskellä pyörätietä_: Kolmemetris­es­tä pyöräti­estä jää alle 50cm molem­min puolin väistö­varaa ja jos joku tulee vas­taan samal­ta puolelta niin kolari on var­ma: Ei ole tilaa väistää mihinkään: 14cm korkea kiveys molem­min puolin.

    Eikä mitään valais­tus­ta tai varoi­tus­merkkiä eikä mitään: Aivan tahal­lista pyöräil­i­jän tap­pamista siinä yritetään.

    Lie­nee selvää että raken­nusvi­ras­ton virkamiehet taput­ta­vat itseään omahyväis­es­ti selkään “liiken­neympyrän” (ilman suun­tamerkke­jä) tuomis­es­ta pyörätiellekin liiken­net­tä “ohjaa­maan”.

  94. Ei tun­nu löy­tyvän intres­siä koro­ja­ta väistämisään­töjä niin, että suo­jatie suo­jaa kaikissa tilanteis­sa pyöräil­i­jää muun kevyen liiken­teen tapaan. Nykyisel­lään pyöräil­i­jän ei voi sanoa kulke­van suo­jatiel­lä tilanteis­sa, jois­sa pyöräil­i­jän on väis­tet­tä autoil­i­jaa. Väistämis­sään­tö­jen tulisi olla kulku­väyläko­htaisia riip­pumat­ta siitä mik­si luokitel­tuna kulku­väylää käytetään ilman polkupyöräil­i­jää koske­via poikkeav­ia. Nykyisel­lään pyöräil­i­jän väistämisvelvol­lisu­us on käytän­nössä ehdol­lis­tet­tu sille kul­keeko jalankulk­i­ja suo­jatiel­lä samaan aikaan pyöräil­i­jän kanssa. Vaarana tilanteessa autoil­i­jan ja pyöräil­i­jän erovat tulkin­nat siitä mil­loin autoil­i­ja on väistänyt jalankulk­i­jaa ja voi jatkaa matkaa. Tulkin­nalli­nen ongel­ma ja sitä myö­den vaarati­lanteen mah­dol­lisu­us liit­tyy myös tieo­suuk­si­in, jois­sa keveyn liiken­teen väylä ei ole selkeästi osa ajotei­den risteystä, vaan sijait­see (yleen­sä viher­alueesta johtuen) siinä määrin eril­lään ajotei­den risteyk­ses­tä, että on mah­dol­lista tulki­ta kevyen liiken­teen väylän ylit­tävän ajo­tien ajotei­den risteysalueen ulkop­uolel­la. Jos kyseisen tulkin­nan tekee, tulk­it­see, ettei autoi­i­ja enää suo­ja­tien kohtal­la ole kään­tyvä, vaan suo­raan aja­va eikä siten väistämisvelvolli­nen pyöräil­i­jään näh­den. Liiken­netur­val­lisu­us heiken­tyy myös tilanteis­sa, jois­sa pyöräil­i­jän on mah­dol­lista risteyk­sessä ajaa joko suo­raan suo­jatielle tai kään­tyä toiselle suo­jatielle, ja autoil­i­ja aikoo kään­tyä sen suo­ja­tien yli, jolle myös pyöräil­i­jä aikoo suo­raan ajamisen sijaan kään­tyä. Suo­raan ajaes­saan pyöräil­i­jä olisi väistämisvelvolli­nen autoil­i­jaan näh­den, mut­ta pyöräil­i­jän kään­tymisen seu­rauk­se­na kään­tyvä autoi­i­ja on väistämisvelvolli­nen. Molem­pi­en kään­tyessä samanaikaises­ti, on tilanteessa nokkako­lar­in vaara. Ongel­mana myös se, ettei suo­ja­tien reunaan pysähtyneestä pyöräil­i­jästä vält­tämät­tä pysty sanomaan onko hänen tarkoituk­se­naan väistää autoil­i­jaa vai pyrk­iä talut­ta­maan pyörä suo­ja­tien yli autoil­i­jan väistäessä.

Vastaa käyttäjälle Toimittaja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.