Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (5): kaupunkiseutujen pudotuspeli

12.11.2009 · Aihe: _ 

Espanjalaissyntyisen Manuel Castellsin mukaan taloudellinen toiminta keskittyy suurkaupunkeihin, koska vain niissä voi olla riittävän monipuoliset työmarkkinat. Hänen mukaansa alle viiden miljoonan asukkaan kaupunkien ei kannata edes ilmoittautua kisaan mukaan. Sittemmin, kun Sitra palkkasi hänet selvittämään tilannetta Suomessa, hän otti hienotunteisesti luvusta pois kaksi nollaa. Suomessa olikin tilanne, jossa kaikki alle 40 000 asukkaan kaupunkiseudut menettävät asukkaita. Mutta kaikki sitä suuremmat eivät suinkaan kasva.

Castells on tutkinut liikaa amerikkalaisia kaupunkeja, sillä Keski-Euroopasta löytyy menestyviä keskisuuria ja jopa pieniä kaupunkeja. Suomessa kehitys näyttää kuitenkin olevan keskittymässä viiteen menestyvään kaupunkiseutuun (Helsinki, Jyväskylä, Oulu Tampere ja Turku) Niiden alueella asuu melkein puolet suomalaisista (42 % vuonna 2004) mutta peräti 71,5 prosenttia akateemisen loppututkinnon suorittaneista nuorista aikuisista (25-34 –vuotiaista )

Kaikkiaan asukasluvultaan kasvavia seutukuntia on Suomessa noin kaksikymmentä ja kuihtuvia noin kuusikymmentä.

Muuttoliikkeen kauhistelu keskittyy meillä aivan liikaa kuihtuvan maaseudun surkasteluun. Todellinen aluepoliittinen kädenvääntö tapahtuu kaupunkien välillä. Moni keskisuuri kaupunki on suurten vaikeuksien edessä.

Yliopisto näyttäisi olevan välttämätön edellytys menestykselle, mutta ei riittävä. Lappeenranta, Kuopio, Joensuu ja Vaasa nyt esimerkiksi ovat menestyneet huonosti yliopistosta riippumatta. Muutamaa suuren kaupungin imussa kasvavaa seutukuntaa lukuun ottamatta kaikki kasvavat keskukset ovat rautatiepaikkakuntia.

Vaikuttaa myös siltä, että kaupunkiseudun menestystä kahlitsee heikko yhteistyö keskuskaupungin ja ympäröivän ”republikaanivyöhykkeen” välillä. Tämän takia Oulu menestyy keikoista lähtökohdistaan huolimatta huomattavasti paremmin kuin naapureidensa hyljeksimä Turku. Samasta syystä Vaasalla menee hyvistä sijaintiedellytyksistään huolimatta huonosti. Lähes sotajallalla toisiaan vastaan olevat Helsingin seudun kunnat antavat muulle maalle paljon tasoitusta. Helsingin seutukin menestyy huomattavasti Oulua heikommin. Vanhana savupiippupaikkakuntana melkein tuhoon tuomittu Jyväskylä on kaupunginjohtajan rohkean uhkapelin ansiosta noussut menestyjien joukkoon. (Palkinnoksi tästä Kettunen sai kenkää, joskin hyvän erorahan.)

Minäpä väitän, että riittävän laajat työmarkkinat syntyvät alle sadantuhannen hengen voimin, jos kaupunki muutoin toimii kunnolla. Pienen kaupungin kannattaa olla kompakti, jotta se pieni asukasluku olisi hyvin vuorovaikutuksessa keskenään, muodostaisi aidosti yhdet työmarkkinat ja ylläpitäisi erikoistuneita palveluja. Juuri kompaktiutensa ansiosta keskieurooppalaiset kaupungit menestyvät kokoisiaan paremmin.  Jos seudun e3dellytykset ovat muutoin heikot, sillä ei ole varaa toimia huonosti. Keskuskaupungin ja kehyskuntien välinen osittaisoptimointi johtaa kalliisiin virheisiin. Helsingillä on täyhän varaa, Turulla ei ehkä ole niin paljon varaa kuin Turun seudulla luullaan, mutta pienemmillä paikkakunnilla ei ole lainkaan varaa tehottomaan osaoptimointiin.

Yritykset hakeutuvat siinne, missä avainhenkilöillä on kiva asua. Moni pieni kaupunki on tuhonnut edellytyksensä karmealla kaupunkikuvan raiskauksella. Ne ovat yksinkertaisesti rumia. Tämän vaikutus niiden menestykseen on paljon suurempi kuin kaupunginisät suostuvat myöntämään.

Minusta olisi tärkeää yrittää pelastaa keskisuurista kaupungeista niin monta kuin pystytään. Itse olen sattumalta hyvin kiinnostunut Lahden menestyksestä, joka oikoradan ansiosta voi parantuakin, jos vain paikallisilla päättäjillä on kaukonäköisyyttä.

Noiden laajojen työmarkkinoiden takia Vanhasen unelma Uudenmaan muodostumisesta pienten kaupunkien verkostoksi, jossa suurin osa olisi töissä omassa puutarhakaupungissaan, ei voi toimia.

Työpaikat tulevat Uudella maalle juuri laajojen työmarkkinoiden ansiosta. Jos työmarkkinat pilkottaisiin kymmenen tuhannen asukkaan helmiksi, ne voisivat yhtä hyvin olla Nurmeksessa.

Suomalaisen aluepolitiikan varsinainen ihme on loistavasti menestynyt Oulu. Tämä osoittaa, että hyvällä kunnallispolitiikalla on merkitystä. Mutta kuinka pitkälle Oulun ihme kantaa?

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (5): kaupunkiseutujen pudotuspeli”

  1. Paavo Häikiö kirjoitti 12.11.2009 kello 21:51

    laitappa kartallesi teknilliset korkeakoulut ja Nokian toimipisteet niin voit saada analyysiisi vähän syvempää tulkintaa:)))

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.11.2009 kello 21:52

    Teknilliset korkeakoulut. Siis niin kuin Lappeenranta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Touko Mettinen kirjoitti 12.11.2009 kello 22:25

    Niin, Oulu on hyvin Nokia-vetoinen, niinkuin Salokin. Mutta mitäs sitten, jos Nokialla menee huonosti?

    Voisiko olla niin, että maassa olisi hyvä olla 1 – 2 kunnon vastapainoa pääkaupungille? Ruotsissa Göteborg ja Malmö, Tanskassa Århus, Norjassa Bergen jne.

    Valitettavasti se kyllä tarkoittaisi sitä, että pitäisi aktiivisesti suosia jotakin muuta kuin Helsinkiä. Esimerkiks Aalto-yliopisto (onnistuessaan) ei todellakaan vähennä Manskun ruuhkia. Jos se taas epäonnistuu, on kuitenkin tullut imettyä kehitysrahat KAIKILTA muita maamme yloppistoilta. Eli mitään “luovaa luokkaa” ei edes yritetä luoda muualle kuin Helsinkiin.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Elmslie kirjoitti 12.11.2009 kello 22:44

    Millä perusteella Vaasalla menee huonosti? Siellähän työttömyys oli ennen talouskriisiä olematonta ja alueella on paljon kehittyviä korkean teknologian yrityksiä. Toki asukasluvultaan se ei ole pystynyt kasvamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elmslie kirjoitti 12.11.2009 kello 22:46

    Toisaalta Vaasan kohdalla ihmetyttää, millä perusteella sijainti on hyvä? Paikkahan on kaukana suurista keskuksista, kovin syrjässä Pohjanmaan perukoilla. Junayhteydet kaupunkiin ovat täysin surkeat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Teemu Kemppainen kirjoitti 12.11.2009 kello 23:05

    Olipa kerran keskiaikainen ahvenennarraajien nuotiopaikka. Kustaa Vaasan poliittisella päätöksellä tästä Koskelan kylästä tehtiin kaupunki. Parinsadan vuoden päästä rakennettiin paikan läheisyyteen linnoitus, taas poliittisella päätöksellä. Parinsadan vuoden vierähdettyä linnoituksen viereen nousseesta asutuskeskittymästä tehtiin poliittisella päätöksellä pääkaupunki. Tästä kului jälleen vajaat 200 vuotta, ja entisen kalastajien nuotiopaikan ympärillä käy hirveä vilske: tarvitaan ruuhkamaksuja sitä hillitsemään eikä kaikille riitä asuntoja. Miksi sen nuotiopaikan pitikin sijaita ahtaalla niemellä?

    Poliittiset päätökset siitä minne kriittisiä toimintoja – hallintoa, korkeakouluja – sijoitetaan ovat avainasemassa. Kauniiseen arkkitehtuuriin vetoaminen on vähän kaukaa haettua sillä noissa mainituissa menestyskaupungeissa on ainakin yksi ruma; en sano mikä jotten loukkaisi ketään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 13.11.2009 kello 0:22

    En oikein osta tuota 100 000 asukasta, tuon kokoisia kituvia työssäkäyntialueita on Suomi täynnä.. Esimerkiksi Jyväskylässä on tietääkseni aika suuri työttömyys, kaupunki on sinänsä ihan suht asiallinen. Ne keskieurooppalaiset pikkukaupungit on ketjuja, eli ne ovat lähellä toisiaan ja isompia kaupunkeja, niin kuin meillä Turku ja Salo tai Porvoo ja Helsinki. Mistä tuli mieleen että Heinolaan pitäisi saada Z-juna.

    En tiedä, mutta Ouluun on muuten pahojen kielen mukaan kaadettu aika rajusti julkista rahaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Paavo Häikiö kirjoitti 13.11.2009 kello 4:38

    Lappeenrannan voinet laittaa samaan vertailuryhmään Varkauden ja kumppanien kanssa. Ihan hyvin menee vertailuryhmässään.

    Oikeasti viime vuosina pärjänneitä kaupunkiseutuja on pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu, Jyväskylän seutu sekä Oulun seutu. Salolla on mennyt kanssa ihan kivasti.

    Kaikkia näitä alueita yhdistää Nokia ja Nokian alihankinta sekä mahdollisuus käyttää teknistieteellisesti koulutettua työvoimaa.

    Uskoisin, että seuraavassakin aallossa pärjäävät ne kaupunkiseudut, joissa on oikeanlaista koulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 13.11.2009 kello 7:47

    “Vaikuttaa myös siltä, että kaupunkiseudun menestystä kahlitsee heikko yhteistyö keskuskaupungin ja ympäröivän ”republikaanivyöhykkeen” välillä. Tämän takia Oulu menestyy keikoista lähtökohdistaan huolimatta huomattavasti paremmin kuin naapureidensa hyljeksimä Turku”

    Oulun seutu on esimerkki Kepulandian hyvistä puolista. Siellä on toteutettu ihmisten haluamaa maapolitiikkaa eli kunnat ovat ostaneet maata, kaavoittaneet sen, rakentaneet kunnallistekniikan ja myyvät tontteja halvalla.Se houkuttaa nuoria perheitä.
    Mutta kyllä myös hyvätuloiset osaavt arvostaa edullista asumista.
    Oulun ympäristö on myös kuivaa kangasta , joten perustamiskustannuksetkin ovat murto-osa Helsingin paalutusperustuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Liian vanha kirjoitti 13.11.2009 kello 11:25

    Oulun seudulla on muitakin työllsitäjiä kuin Nokia
    Oulun seudulla suuria yksityisiä diplomi-insinöörien työllistäjiä ovat StoraEnso sekä Raahessa toimiva Rautaruukki ja Tornion Outokumpu.
    Lisäksi Oulun teknologiakylässä toimii runsaasti korkean teknologian alan yrityksiä.
    Polarelectro, Suunto etcovat suuria koulutettujen työllistäjiä ja nyt teknologia-alalla on paljon aloitteita .
    Sairaalaelektroniikka on yksi työllistäjä

    Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa toimi 7,4 % teknillisestä tiedekunnasta valmistuneista (valtakunnallisesti 4,7 %). Valtion eli esimerkiksi yliopistojen tai VTT:n palveluksessa työskenteli 14 % teknillisestä tiedekunnasta valmistuneista (valtakunnallisesti 12 %)

    Eikä pidä unohtaa arkkitehteja ja humanisteja, joille löytyy hyvin työpaikkoja Oulun seudulta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. a_l kirjoitti 13.11.2009 kello 12:20

    Kannattaisi miettiä Castellsin alkuperäistä ideaa viiden miljoonan asukkaan kaupunkiseuduista. Pääkaupunkiseutu ei ole maailman mittakaavassa mitenkään houkutteleva sijaintipaikka.

    Riittävän suurta kaupunkia meille ei voi syntyä, mutta yksi merkittävä tuon kokoisen väestön keskittymä kylläkin, ainakin jos Tallinna mahtuu mukaan vaikutusalueeseen.

    Keskisuurien kaupunkien tukeminen on järkevää, mutta ilman yhtä menestyvää kaupunkiseutua meillä ei ole mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. jore kirjoitti 13.11.2009 kello 14:13

    “Juuri kompaktiutensa ansiosta keskieurooppalaiset kaupungit menestyvät kokoisiaan paremmin.”

    Ovatko nämä kaupungit vanhoja ja kaupunkirakenne muotoutunut jo keskiajalla tai ennen sitä? Olisiko tämä selittävä tekijä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.11.2009 kello 14:14

    Se selittää, miksi ne ovat kompakteja. Se että ne ovat kompakteja, selittää, miksi ne menestyvät. Enää pitäisi selittää se, että nyt ei kaavoiteta kompakteja kaupunkeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. eggo kirjoitti 13.11.2009 kello 16:58

    Osmo: “Yritykset hakeutuvat sinne, missä avainhenkilöillä on kiva asua.”

    Silmät auki hei. Yritykset hakeutuvat sinne, minne avainhenkilö eli omistaja haluaa. Työläiset seuraavat perässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Victor Bruun II kirjoitti 13.11.2009 kello 18:40

    Lienee enemmänkin tarpeesta saada laatupopulaatiota (keksijöitä), jos laatupopulaation tiheys on pieni tarvitaan suuria massoja. Mutta suuret massat ovatmyös ongelma, koska vaativat edes jonkinlaista elintasoa vaikka ei löydy mielekästä duunia kun murto-osalle… ja siksi onkin tidettu keksiä tämä “palvelutalous”…mutta ei riitä sekään edes melkein.

    Eugeniikka hieno teoriana, mutta ei taida oikein löytyä menetelmiä millä oikeasti valikoisi vain parhaimmat.. ellei sitten valikoi pois vain hyvin pientä osaa, koska tuuri edelleenkin määrää kuka menestyy ja kuka ei.

    Sitten vielä koulutuksesta. Jostain syystä kovin harva keksijä jaksaa raskasta koulutusohjelmaa joka on täytetty ties millä organisaatio yms kieli ja hömppäkursseilla. Diplomiinsinöriksi 2 vuodessa +jatkuva jatkokurssitus, kuukausi joka vuosi loppu(työ-)elämän verran?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jormanen kirjoitti 13.11.2009 kello 19:25

    Kun Venäjä Turkin ja Ukrainan imussa liittyy Euroopan Unioniin, niin olemme luontaisella Pietarin viiden miljoonan immeisen työssäkäyntialueella. Aktiiviväestö menköön sinne ja mummonmökit jääkööt tänne.

    Vihreät saavat suunnitella tietulleja Rajajoelle rahastamaan Kannakselta Pietariin kulkevaa suomalaisten työpaikkaliikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Juha kirjoitti 14.11.2009 kello 0:49

    “Yritykset hakeutuvat siinne, missä avainhenkilöillä on kiva asua.”

    Tämä on virhe. Yritykset hakeutuvat sinne, missä on mahdollista harjoittaa menestyksekästä liiketoimintaa. Kaivos sijaitsee malmiesiintymän vieressä. Kaivoksen alihankkijat sijaitsevat kaivoksen läheisyydessä.

    “Minäpä väitän, että riittävän laajat työmarkkinat syntyvät alle sadantuhannen hengen voimin, jos kaupunki muutoin toimii kunnolla. ”

    Maltamme tuskin odottaa.

    “Moni pieni kaupunki on tuhonnut edellytyksensä karmealla kaupunkikuvan raiskauksella. Ne ovat yksinkertaisesti rumia. ”

    Tämä on Suomessa valitettavan totta. Kaunis kaupunki on suomalaisille vähämerkityksellinen asia. Tässä suhteessa Turussa on positiivisia piirteitä.

    “Espanjalaissyntyisen Manuel Castellsin mukaan taloudellinen toiminta keskittyy suurkaupunkeihin, koska vain niissä voi olla riittävän monipuoliset työmarkkinat. ”

    Tämä on helppo uskoa. Helsinkiläiset yritykset ovat valitettavan heikosti pystyneet kasvamaan vaikuttajiksi lähialueilla kuten venäjällä, ruotsissa ja baltiassa. Pietari, Tukholma ja Köpis ovat selkeästi edellä. Ehkä Hesa on liian pieni ja ihmiset liian vaatimattomia. Lisäksi Helsinki kärsii perspektiiviharhasta ja keskittyy taistelemaan Nurmijärveä, Vihtiä, Sipoota ja jopa espoota vastaan.

    “Muuttoliikkeen kauhistelu keskittyy meillä aivan liikaa kuihtuvan maaseudun surkasteluun. Todellinen aluepoliittinen kädenvääntö tapahtuu kaupunkien välillä.”

    Tämä on varmaankin totta. Mutta toisaalta lopputulosta ei varmaankaan tarvitse paljoa arvailla. Hesa tulee jyräämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. jore kirjoitti 14.11.2009 kello 1:16

    Jos ajatellaan keskiaikaista kaupunkimallia jonkinlaisena kenties toimivana ratkaisuna, asuminen on tiiviimpää. silloin liikennevälineenä oli omat jalat tai hevonen, joten piti asua tiiviimmin, niin miksi sitten ei voisi palata takaisin tällaiseen kaavoitukseen, kun uusia kaupunkeja ja asuinalueita rakennetaan?

    Miksi tämä kaupunkimalli sitten hylättiin ja yritettiin keksiä jotain parepaa, se onkin mielenkiintoinen kysymys?

    Virheistä pitäisi ottaa opiksi ja peruuttaa takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Liian vanha kirjoitti 14.11.2009 kello 10:53

    “Espanjalaissyntyisen Manuel Castellsin mukaan taloudellinen toiminta keskittyy suurkaupunkeihin, koska vain niissä voi olla riittävän monipuoliset työmarkkinat”

    Eikä se keskity vain suuriin kaupunkeihin, se keskittyy myös EU:n keskipisteeseen.
    Kun piirtää 1500 km ympyrän Munchen keskipisteenä niin havaitsee, että sen sisälle sattuvat kaikki EU:n vauraimmat alueet.
    Suomi ei kuulu joukkoon, mutta jo Ruotsin etelä on mukana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko Särelä kirjoitti 14.11.2009 kello 12:23

    Jore, joskus aikoinaan luin erään kommentin aiheesta, jonka mukaan ihmiset helposti yliarvioivat sen, kuinka paljon tyydytystä lisätila tuo ja aliarvioivat sen kuinka paljon elämää haittaa ajallisesti pidempi työmatka.

    Syy tähän on se, että lisätilan voi nähdä asuntoa katsoessaan, mutta se työmatkaan menevä aika eli elämään liittyvä kustannus havaitaan vasta pitkän ajan kuluessa.

    Lopputulos on se, että yksittäiset ihmiset keskimäärin painottavat osittaisoptimoinnissaan tilaa liikaa aikaan verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tpyyluoma kirjoitti 14.11.2009 kello 13:35

    Miksi tämä kaupunkimalli sitten hylättiin ja yritettiin keksiä jotain parepaa, se onkin mielenkiintoinen kysymys?
    Autot, melu, paikalliset saasteet ja pakonomainen tarve keksiä kaikki uudestaan mitä myös moderniksi kutsutaan. Puolen vuosisadan laajamittaisen kokeilun tuloksen on selvinnyt että kaupunkia ei voi rakentaa autoilun varaan ja sen ehdoilla, eli sen ajatuksen voi vaan unohtaa, äänieristykset asunnoissa on nykyään aivan eri luokkaa, saastuttava teollisuus on muuttanut pois kaupungeista, puun poltto on korvaantunut keskitetyllä lämmöntuotannolla, viheralueita on tehty lisää, jne. Kaikki ne tekijät jotka tekivät kivikaupungista oikeasti aika ikävän paikan ovat poistuneet, uutena haittana on tullut vain autot. Eli aivan hyvin voi kääntää kelloa taaksepäin, autoilun haitatkin pysyy kurissa kun niille ei anna tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Esko Niemi kirjoitti 14.11.2009 kello 20:54

    Touko Miettinen: “Valitettavasti se kyllä tarkoittaisi sitä, että pitäisi aktiivisesti suosia jotakin muuta kuin Helsinkiä. Esimerkiks Aalto-yliopisto (onnistuessaan) ei todellakaan vähennä Manskun ruuhkia. Jos se taas epäonnistuu, on kuitenkin tullut imettyä kehitysrahat KAIKILTA muita maamme yloppistoilta. Eli mitään “luovaa luokkaa” ei edes yritetä luoda muualle kuin Helsinkiin.”

    Kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudun yliopistot eivät saa eivätkä ole koskaan saaneet aluetukirahoja, esimerkiksi ESR-tutkimusrahaa, joista useimmat muualla sijaitsevat yliopistot pääsevät hyötymään. Jopa Hervanta sijaitsee tällaisella tukialueella. Jos Aalto-yliopisto saa nyt vähän aikaa “ylimääräistä” rahaa, niin on jo korkea aikakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Riccado kirjoitti 14.11.2009 kello 21:37

    Mikähän sen pitkän linjan kaupunikikehityksen trendin sitten ratkaisee? Oulun nousu on melko uutta (valtakunnallisesti) ja melko insinöörivetoista. Mutta pitkällä tähtäimellä, Osmo ja muut tähän varmasti jotain osaisitte sanoa? (Tutkimustietoa kai on?)
    Sekin joskus mietityttää, että onko kaupunkiseudun kehityksen mittari asukasluvun määrä ja kasvattaminen? Itsekin helposti ajattelen, että on.
    Turku ja Tampere ‘kisasivat’ aikoinaan tasapäiseti suuremman kaupungin tittelistä. Nyt ei enää tarvitse kilpailla. Vaikka Turkua ympäröi ‘republikaanivyöhyke’, Turku itse on tietysti toimissaan hyvin konservatiivinen. Työläiskaupunki Tampereella ei ole ollut mitään menetetävää, ja tulijoita neljästä suunnasta. Turku on ollut kuin joukkue, joka on neljän maalin johdossa. Ei ole ollut kuin puolustettavaa, ja kun muut tulevat tasoihin, pitäisi taas alkaa tehdä maaleja.
    No, Turussa on Suomen upein uusi piazza, ex Vähätorilla, kirjaston ja Tuomiokirkon välissä.
    Lähtöajatus oli oikeastaan, kuinka tiiviiksi pitää kaupungin, alueen, keskittyä? Kun ne hyvätuloiset ‘maasturit’ kuitenkin teettävät asuntonsa Turussa Hirvensalon saariin?
    Ne ‘oikeat’ republikaanit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Touko Mettinen kirjoitti 14.11.2009 kello 23:27

    Esko Niemelle: Aalto-yliopisto oli vain esimerkki siitä, että KAIKKI merkittävät uutta luovat ratkaisut tässä maassa tehdään pääkaupunkiseutua suosivaksi.

    Ymmärrän toki, että Sinun mielestäsi Aalto-yliopiston merkittävä tukeminen on kohtuullista. Otetaan siksi toinen esimerkki: Euroopan kemikaalivirasto. Olemmeko me aivan varmoja, että kaikki tähän kemikaalivirastoon liittyvä viisaus asuu Helsingissä? Tuliko kellekään edes mieleen siinä terhakkaan lobbauksen ilmapiirissä, että meillä oikeasti on muitakin kaupunkeja kuin Helsinki?

    Ja vielä Esko: kysyin, olisiko mahdollista, että kansakunta hyvin menestyäkseen voisi hyötyä siitä, että sillä olisi 1- 2 vastapainoa pääkaupungilleen: eli kansakunnan parhailla tytöillä ja pojilla olisi edes teoreettinen mahdollsiuss valita työ- ja asuinpaikkansa. Oletko tutkimustesi perusteella tästä asiasta jotakin mieltä?

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2009 kello 3:44

    Kemikaalivirastoa oli vaikea saada edes Helsinkiin, joka on niin syrjässä. Jos olisi vielä pitänyt jaktaa koneella vaikkapa Kuopioon, virasto olisi varmaankin laitettu Brysseliin. Suora lentoyhteys ja kunnollinen kansainvälinen koulu olivat edellytyksenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. nimetön kirjoitti 15.11.2009 kello 1:57

    Vaikuttaa siis siltä, että ruotsinkielisen rannikkoalueen suurilla kaupungeilla on ongelmia naapurikuntien kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. K-Veikko kirjoitti 15.11.2009 kello 9:22

    Re: Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2009 kello 3:44

    Maksaako EU kustannukset tuosta kansainvälisestä koulusta, jossa opettajista parhaimmat opettavat mm yhden oppilaan ryhmiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2009 kello 10:06

    Taitaa olla ainakin osaksi Helsingin kaupungin maksettavana, mutta en ole varma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. veronmaksaja kirjoitti 15.11.2009 kello 11:17

    Osmo:

    “kunnollinen kansainvälinen koulu olivat edellytyksenä.”

    Vuosaaressa olisi ollut jo valmiiksi kansainvälisiä kouluja. Voisiko Osmo sanoa, mikä näiden koulujen kansainvälisyydessä on ei-kunnollista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Touko Mettinen kirjoitti 15.11.2009 kello 12:45

    Uskon toki, että Kemikaaliviraston saaminen muualle kuin Helsinkiin olisi ollut lähes mahdotonta.

    Kuten sanoin, annan vain esimerkkejä. Miksi ihmeessä sinne Helsingin niemelle piti saada satamakin? (Tässä kyllä olit samaa mieltä.)

    Eli vielä kerran: minusta voisi olla hyvä, että maassa olisi 1 – 2 vastapainoa pääkaupungille – jotta nuoret innovatiiviset ja fiksut ihmiset voisivat aidosti punnita paria kolmea eri vaihtoehtoa, eikä kaikkien tarvitsisi tunkea samalle niemelle.

    Aina kun tulee pienikin käytännön sijoitus- tai rahoituspäätös ratkaistavaksi, pääkaupunkiseutu vie voiton, kun siellä on se lentokenttä ja mitähän ulkomaalaisetkin meistä ajattelisivat.

    Göteborgissa, Bergenissä ja Århusissa on toimivat lentokentät ja varmasti ihan hyviä kansainvälisiä koulujakin.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. a_l kirjoitti 15.11.2009 kello 14:24

    Touko Miettinen:

    Euroopasta katsottuna Suomen kaupungeista jokainen on vähintään kaksi kertaa Helsinkiä kauempana.

    Tämän tulevat lääkelaitoksenkin työntekijät (ja matkalaskujen käsittelijät) huomaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Touko Mettinen kirjoitti 15.11.2009 kello 20:07

    Ei Italiakaan sitä Suomen(Paavo Lipposen mukaan) elintarvikevirastoa Roomaan perustanut vaan Parmaan. Huonot yhteydet sinnekin on.

    Osmo ja Esko – teidän duuniin kuuluu muun muassa miettiä tätä Helsingin liikakansoitusta. Minusta esim. Eskon aluepolitiikka-tekstit ovat täyttä asiaa ja ei Osmokaan tunnu ehdoin tahdoin kaikkea Helsiinkiin hamuavan. Silti näin käy. Miksiköhän!

    Eli vielä kerran: 1 – 2 vastapainoa Helsingille?

    Touko Mettinen
    (Tämä on nimimerkki)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. a_l kirjoitti 16.11.2009 kello 9:36

    Kartta käteen Touko. Paljonko ihmisiä asuu viiden tunnin ajomatkan päässä Parmasta? Miten pitkä matka on kans.väl. lentokentälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tuomas kirjoitti 16.11.2009 kello 18:17

    “Miksi tämä kaupunkimalli sitten hylättiin ja yritettiin keksiä jotain parempaa, se onkin mielenkiintoinen kysymys?”

    Tähän on lyhyt ja täysin pätevä vastaus: Rakentamisen muuttuminen omistajavetoisesta rakennusliikevetoiseksi.

    Tästä seurasi (tietenkin) kuntien kaavoittajien suruton lahjonta eli “yhteistyö” niinkuin kunnan edustajat haluavat asiaa nimittää. Mutta eihän se asia kaunistelemalla parane.

    Rakennusliike kun haluaa mahdollisimman suuren voiton, joten tontti haetaan jostain kaukaa halvalla ja kaavoittajaystävä (vähän avustamalla) kaavoittaa sillä hetkellä maa-ja metsätalousmaata olevan tontin kerrostalotonteiksi, yleensä sen jälkeen kun rakennusliike on sen ostanut ja parturoinut puut pois. Tontin hinta kuitataan pelkällä puustolla ja kun se rakennetaan täyteen 8-kerroksisia taloja niin voitto on suunnaton.

    Kun mukaan otetaan pankki, joka rahoittaa nämä suunnattomalla voitolla tehdyt rakennukset, saadaan pyhä kolminaisuus kaavoittaja, rakennusliike ja pankki, joka tietoisesti tekee sellaista yhdyskuntarakennetta, joka nykyisin on vallitsevana: Kasa lähiöitä mahdollisimman kaukana taajamasta.

    Rakennusliikkeen tekemistä voitoista riitää kaavoittajan voiteluun vaikka kuinka ja kunnallistekniikanhan maksaa kunta, aivan sama rakennusliikkelle. Pyörä pyörii niin kauan kun asunnot käyvät kaupaksi ja maata riittää.

    Lopputuloksena saadaan Espoo: Kasa asuintaloja keskellä korpea eikä minkäänlaisia palveluja paitsi automatkan päässä. Näitä ryppäitä on sitten kymmenien kilometrien matkalla täysin satunnaisesti eikä mitään kaupungintapaistakaan ole missään, tiiviydestä puhumattakaan. Joskin Espoossa alkaa olla ryppäiden välitkin rakennettu täyteen, ei enää ole aivan niin räikeästi näkyvissä kuin 1980-1990-luvuilla.

    Hyvänä esimerkkinä Espoon “keskusta”, joka ei ole keskusta millään mittarilla, ellei hallinnollista päätöstä lasketa. Ei vieläkään, vaikka se on tehty yli 20 vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Touko Mettinen kirjoitti 16.11.2009 kello 21:18

    Vastaus nimimerkille a_l.

    Otin Googlen – kelvannee. Mistä sait tuon 5 tunnin ajomatkan? Viidessä tunnissa Jyväskylästä ehtii kaikkialle Suomeen – paitsi Lapin lääniin. Parmasta ehti myös moneen paikkaan – vaikka liikenne on toki ruuhkaisempaa. Parmasta on kansainväliselle lentokentälle 120 kilometriä – eli meillä on samoilla etäisyyksillä (sujuvampi liikenne, ei ruuhkia) esimerkiksi Tampere ja Turku.

    Mutta pitänee vielä toistaa, että olen vain poiminut satunnaisia esimerkkejä siitä, kuinka lähes jokainen Suomessa tehty päätös tulee suosineeksi pääkaupunkiseutua.

    Varsinaisesti haluaisin vakavasti keskustella siitä mahdollisuudesta, että myös Suomessa olisi vastapaino pääkaupungille. Olisihan se kivaa, jos meillä olisi myös esimerkiksi vaihtoehto Hesarille. Vai olisiko?

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Riccado kirjoitti 16.11.2009 kello 22:11

    Vs. Touko. Tiedän aika monta, jotka haluaisivat asua akselilla Milano-Piacenza-Parma-Modena-Bologna-Rimini (Välimeri). Milano-Rimini väli on kuin viivoittimella vedetty suora, jota pitkin kulkee moottoritie ja rautatie. Ja lentokentät on. Kuopion vertaus Parman sijaintiin menee kyllä Länsi-Suomalaiselta Italian kävijältä vähän yli.

    Pro Tuomas. Jos kaupungin ainoa määritelmä on asukasluku, niin Espoo olkoon kaupunki. Sitten on näitä kahden tien risteyksiä, jossa on vastapäätä K:tä ja S:ää ja kunnantalo ja kirkko ja se kunnan vuokrakerrostalo, ja nekin ovat olevinaan kaupunkeja. Toisella keskusta muttei asukkaita, toisella asukkaita mutta ei keskustaa. Mutta kaupunkeja molemmat olevinaan. Näin se on kun kaupungiksi vain ilmoittaudutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Liian vanha kirjoitti 16.11.2009 kello 23:36

    “Kemikaalivirastoa oli vaikea saada edes Helsinkiin, joka on niin syrjässä. Jos olisi vielä pitänyt jaktaa koneella vaikkapa Kuopioon, virasto olisi varmaankin laitettu Brysseliin.”

    EU:n tietoturvavirasto Enisa sijoitettiin Kreetan Heraklioniin,eipä se juuri syrjemmässä voi olla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus