Näkymätön raha

18.3.2009 · Aihe: _ 

Kiitos amerikkalaisten rahamarkkinakeinottelujen, kuntien talousluvut näyttävät aivan hirveiltä. Helsinki esimerkiksi aikoo leikata lähivuosina henkilökunnan määrää kahdeksalla prosentilla. Tästä ei tule kivaa. Julkinen talous on varsin kyvytön supistamaan menojaan muutoin kuin kaikkea huonontamalla.

Näkymätön rahankäyttö on eräs suurista julkisen talouden vuotokohdista. Tarkoitan päätöksiä, jotka eivät muodollisesti ole taloudellisia, mutta joiden seuraukset ovat hyvin kalliita. Ehkä asia selviää parhaiten esimerkeillä.

Meillä päätettiin lähes yksimielisesti, että terveydenhuollon tietosuoja on niin tärkeätä, että ennen kuin potilaan saama antibioottiresepti saadaan kirjoittaa hänen rekistereihinsä, potilaan on annettava siihen itse aktiivisesti suostumuksensa. Vaihtoehtona oli, että sen saa laittaa rekisteriin, ellei sitä erikseen kielletä. Vastustavat puheenvuorot koskivat oikeastaan vain potilasturvallisuutta: hoitoriskit kasvavat, jos lääkäri ei tiedä potilaan muusta lääkityksestä tai aiemmista sairauksista. Näiden kahden vaihtoehdon välinen taloudellinen ero on valtava, koska tuo tietosuojapykälä tuhoaa ne rationalisointihyödyt, joita sähköisestä potilasarkistosta oli määrä saada. Jos esittelevän ministerin olisi pitänyt kaivaa nämä rahat raamistaan, tuskin moista päätöstä olisi syntynyt.

Täällä aiemmin moneen otteeseen käsitelty pysäköintinormi on toinen samanlainen. Kun kaupunki pakottaa taloyhtiöt rakentamaan täsmälleen tietyn määrän pysäköintipaikkoja, on se joillekin taloille liikaa ja toisille liian vähän. Molemmissa tapauksissa syntyy tappioita, jotka koituvat lopulta kaupungin maksettavaksi maanomistajana. Normi on helppo laittaa, kun hinta on abstrakti.

Kannatan paremman puutteessa uusiutuvan sähkön syöttötariffeja, mutta pakko minun on myöntää, että tämä on aika fusku temppu. Helppo säätää, kun maksu haihtuu jonnekin avaruuteen.

Näitä esimerkkejä voi esittää loputtomiin.

Julkinen talous joutuu nyt sellaiseen mankeliin, että tämä näkymättömän rahan tuhlaus olisi hyvä lopettaa lopetettava.

Kommentit

44 Vastausta artikkeliin “Näkymätön raha”

  1. MIVa kirjoitti 18.3.2009 kello 22:18

    Minä tapani mukaan en ymmärtänyt juuri mitään. Minusta jokaisen ihmisen, joka käyttää julkista terveydenhuoltoa on annettava suostumuksesa siihen, että kaikki oleelliset tiedot kirjataan ylös. Pitää pyytää ihmisiltä tähän lupa ensi kerran, kun tulevat ja jos ei saa, niin ohjata yksityiselle puolelle. Tulisiko ihmisten kanssa ongelmia??? Ei varmaan muitten kuin jonkun sen asian valtuutetun. Säätäkää laki, mikä näin määrää.Mitä ihmeen vaikeutta tässä on? Vaitiolovelvollisuushan koskee tota terveysporukka oli siellä tai täällä, eikä kai noita tiedostoja iltalehtien toimittajat pääsisi selamaan? Mitkä puolueet tulisivat/ovat tälläistä ratkaisua vastustaneet???? Vihreät ehkä ???
    OS:lta kysyisin, miksi on niin väärin välillä selvittää, tarvitaanko kaupungin palveluksessa ihan niitä kaikkia ihmisiä? Itse aloittasin karsimisen sieltä yläpäästä. Siellähän jokunen vain (?) puolueen mandaatilla. Turhat johtajat/päälliköt pois, kyllähän puolueet keksivät jotain. Tuntuu, että homma aloitetaan siivoojista!!!! (Ainakin Vantaalla). Käsittääkseni yhden turhan/nuijan päällikön/johtajan potkiminen vastaa aika monen siivojan/siivouspalvelun vähentämistä.
    OS, millä luulet yleensä pk-kuntien selviävän tästä sopasta????

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville M kirjoitti 18.3.2009 kello 23:17

    Tämä hämmentää, “Kiitos amerikkalaisten rahamarkkinakeinottelujen”
    Siis miten Helsingin kuntatalous ja nämä ihan tarkalleen liitty toisiinsa? Ja jos liittyy niin entäs sitten Islannin, lontoon ja itä-euroopan keinottelijat? Ja mikä ihan tarkalleen on keinottelija? Torikauppiasko ei ole?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Antti kirjoitti 18.3.2009 kello 23:17

    Niin, jostain syystä se ei ole elvytystä, että pidetään kuntien (naisvaltaisilla) palkkalistoilla väki töissä. Sen sijaan se, että raksaäijät saa paukutella vasaraa, on kyllä elvytystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tallinen teknikko kirjoitti 18.3.2009 kello 23:56

    Rahan lainaamisesta.
    Aikoinaan kun mikrotietokoneet valloittivat USAssa kansalaisten arkea, niin eräs ohjelmistotoimittaja hoksasi sijoittaa hyvän laitteita myyntiä edistävän ohjelman myyntipakkaukseensa.

    Taulukkolaskentaohjelmalla kun tyhminkin pystyi kerrankin laskemaan ottamansa lainansa hinnan.

    Kun vaan ohjelmaan muutti parametreja ja sitten ENTER ja listaus näkyviin.

    Väitetään, että näin USAn kansalaiset tulivat tietoisemmiksi lainansa ehdoista….

    Mutta sitten ei käynytkään niin, että olisivat käyttäneet tietokoneohjelmiaan ja kalkulaattoreitaan mitä tulee lainojensa reaalihintoihin.

    Muistaakseni laskentaohjelma oli laadittu autonostolainoitukseen, eikä asunnonostolainoitukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Alex kirjoitti 19.3.2009 kello 2:58

    Ensimmäinen ei tapansa mukaan käsittänyt asiaa. Kun ottaa huomioon, että Suomen sosiaalimenoista käytetään 25,6% (11,6 mrd) terveysmenoihin ja josta yli 8 miljardia euroa on julkista rahaa, on käsittämätön ajatus, että palvelua rajattaisiin väkivalloin.

    Tietosuoja on äärimmäisen tärkeä asia ja kuvittelisi Osmonkin tietävän ne olemassaolevat riskit, jotka liian sentraloiduissa järjestelmissä piilee. Tietovuodot eivät tarkoita vain tietovuotoja iltapäivälehdistölle, vaan esimerkiksi läheisille.

    Esimerkkinä voisi olla vaikka tehty abortti naiselle, joka tulee taustasta, jossa tätä pidetään kuolemansyntinä. Vaikka jostain suurehkosta lahkosta, joka on levittäytynyt ympäri tasavallan. Pitäisikö tämä olla kaikkien nähtävissä oleva tieto vai vain hoitavan yksikön/lääkärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2009 kello 7:49

    Ei se ole kaikkien nähtävissä. Nuo nykyiset paperiset arkistot ovat paljon haavoittuvampia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 19.3.2009 kello 7:50

    “Vaitiolovelvollisuushan koskee tota terveysporukka oli siellä tai täällä, eikä kai noita tiedostoja iltalehtien toimittajat pääsisi selamaan? Mitkä puolueet tulisivat/ovat tälläistä ratkaisua vastustaneet???? Vihreät ehkä ???”

    Vaitiolovelvollisuus ei todellisuudessa sido ketään , mitään jälkiä ei jää, jos joku saa vähän rahaa ja kuiskuttaa esim terveystietoja eteenpäin esim työnantajille.
    Kunnat ovat varsin tarkkoja palkkaamiensa henkilöiden terveydestä, joten moni syrjäytyy sen takia, että terveystietoja voi saada vapaasti .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jormanen kirjoitti 19.3.2009 kello 7:53

    Amerikan keinottelijat ovat tehneet pahuuksiaan, juuri niin. Mutta eivät suomalaiset kunnallispoliitikot pysty sillä omia käsiään pessemään. Kun menojen kasvu on ollut vuodesta toiseen 8-9 %, niin seinä tulee varmasti vastaan. Se lainansaantikin loppuu ennemmin tai myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2009 kello 8:43

    Kuinka monena vuonna kuntasektorin menojen kasvu on ollut 8-9 %? En muista viimeisen 20 vuoden aikana yhtää tuollaista vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Oskari Huusko kirjoitti 19.3.2009 kello 7:55

    Näkymätön rahan yksi ongelma osa-alue on “näkymätön tuotto”. Tällä viittaan kaikkeen sellaiseen toimintaan, joka aidosti maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa vaikkapa 15 tai 30 vuodessa. Hyviä esimerkkejä ovat koulutuksen rahoittaminen ja toimiva ennaltaehkäisy.

    Sitra teki pari vuotta sitten raportin koulutuksen taloudellisista vaikutuksista siinä todettiin, että Suomessa julkista rahaa kannattaa panostaa koulutukseen nykyistä enemmän, koska se tuottaa paremmin kuin muut julkiset sijoitukset. Raportti löytyy täältä: http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti60.pdf?download=Lataa+pdf

    Ennalta ehkäisystä hyvä esimerkki on työhyvinvointiin panostaminen. Helsingin sanomat kirjoitti jokin aika sitten Itellan 3,4 miljoonan säästöistä, jotka saatiin työhyvinvointiohjelmalla. Miksi ei julkisella puolella? http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Itellan+hyvinvointiohjelma+toi+34+miljoonan+euron+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/1135234974618

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Liian vanha kirjoitti 19.3.2009 kello 8:02

    “Ei se ole kaikkien nähtävissä. Nuo nykyiset paperiset arkistot ovat paljon haavoittuvampia”

    Enpä usko, paperiset tiedot ovat käyetteävissä paljon rajatummalla henkilöstöllä ja arkiston vartija on eri henkilö kuin käyttäjä, joten tiedot ovat kahden ihmsien takana eikä niitä voi selilla ympäri maata.

    Toiseksi, heti kunteidot on saatu sähköiseen järjestelmään niin seuraavaksi vihreät ja Kokkomus ovat jollain terroristisodan varjolla ajamassa tietojen laajaa käyttöä “rikoksentorjunnassa” . Ja tällainen probagandahan uppoaa kansaan.

    Hyvä esimerkki syrjymisessä on armeija : Kun vielä 80-luvulla vain 2-3 % hylättiin niin nyt ollan jos luvussa 25 % eli yhteiskunnasta syrjäyttäminen alkaa jo nuoruudessa ja tämän syrjäyttämisen työkaluiski vaaditaan yhä parempia työkaluja.
    Nythän on jo sallittua tehdä ihmisistä turvaluokitteluja , ammattitaidossa se on jo osittain käytössä ja kohta ulottuu terveyteenkin eli teemme yhteiskuntaa, joka perustuu ihmisten luokitteluun .

    Minuta ihmiset ovat aika sinisilmäisiä, että uskovat päättäjien moraaliin, valta on aina korruptoinut käyttämään mitä keinoja tahansa saadakseen vallan ja pitääkseen sen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2009 kello 8:42

    Minä siis esitin, että henkilö saa kieltää kaiken tietonsa antamisen. Nyt ongelmana on se, että aivan tavallisista lääkkeistä se pitää osata itse valtuuttaa. Varmaan 99,5 prosdenttia resepteistä on sellaisia, ettei kenelläkään voi olla mitään niiden rekisteröimistä vastaan. Olisi jotenkin ymmärrettävämpää, että ne loput 0,5 prosenttia vaatisivat er4ityisen päätöksen eikä päinvastoin.
    Tämä ei kuitenkaan ollut kirjoituksen ydin vaan se, että tämä satoja miljoonia euroja maksanut päätös oli “ilmainen”. Olisi pitänyt puhua noista sadoista miljoonista saman päätöksen yhteydessä eikä ihmetellä, miksi terveydenhuollon rationalisointi ei etene ja lääkärien aika menee paperityöhön. Senkin jälkeen, kun päätölksen hinta on avoimesti näkyvillä, voi olla sitä mie3otä, että jokaisesta antibioottikuurista pitää tehdä erillinen suostumuspaperi, mutta tietää edes, mitä se maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Artturi Björk kirjoitti 19.3.2009 kello 8:28

    Osmo: “Kiitos amerikkalaisten rahamarkkinakeinottelujen, kuntien talousluvut näyttävät aivan hirveiltä.”

    Et kai oo ulkoistanut blogisi kirjoittamista Jyri Raiviolle?!?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tietosuojaako kirjoitti 19.3.2009 kello 8:41

    Tuohon tietosuojaan. Arkistoon / Sähköiseen reseptiin tulee “eKatselu”, jolloin ihmisen voi pakottaa näyttämään tietonsa ihan vaikka kotona:

    http://www.kanta.fi/

    Tällaiset viritelmät ovat aina vähän ongelmallisia..

    Itseä kiinnostaa millaiset viritelmät saadaan vakuutusyhtiöiden ja Kelan asiantuntijalääkäreiden käyttöön. Nythän trendi on se, että katkenneesta jalasta tulleet ongelmat ovat “asiantuntijalääkärin” lausunnon mukaan henkisiä kipuja jos sattuu sopiva diagnoosi löytymään. Tällaisilla argumenteilla vakuutusyhtiöt sitten tuppaavat eväämään korvauksia esimerkiksi silloin kun työtapaturmasta pitäisi jotain maksaa. Onkohan sattumaa että sähköinen arkisto on Kelan tiloissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Seppo Ryväs kirjoitti 19.3.2009 kello 8:47

    Mutta hei, “Onhan Meillä Varaa”. Hitsi kun en löydä Googlella kuka tuon lausui ensimmäiseksi, vaikka asiayhteys tuntuu olevan kaikille selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. P.Reunamo kirjoitti 19.3.2009 kello 9:18

    MIVa:n idea yhdestä suostumuksesta on itse asiassa aika hyvä. Minua ATK-ammattilaisena sekä IT-asiantuntijana on aina ihmetyttänyt rahvaan ja viherpiipertäjien outo pelko potilastietojen julkiseksi tulemisesta.

    Ikäänkuin omat peräpukamat olisivat seuraavana päivänä iltasanomien lööpissä. Netissä olevia pankkipalveluja käytetään ilman mitään pelkoa omien velkojen, pikavippien ja pornopalvelumaksujen julki tulemisesta.

    On se outoa että nämä ihmisten suurimmat salaisuudet ovat kuitenkin yksi tärkeimmistä smalltalk-aihioista. Hyvin usein ihmiset esittelevät hyvinkin arkaluontoisia vikojaan puolitutuille ja tuntemattomille.

    Minulta on sairaalassa lääkäri tunnustellut eturauhasta peräaukon kautta sormellaan kahdeksan muun potilaan nenän edessä. Mitään kirjallista sopimusta yksityisyyden suojan rikkomisesta ei tehty.

    Uskonnot ja kultturit aiheuttavat loputtoman poikkeuksien suon. Julkisen terveydenhuollon pitäisi perustua tieteeseen ja unohtaa kaikki paranormaaleihin ilmiöihin perustuvat vaatimukset.

    Montako sataa miljoonaa yhteisiä varoja pitää vielä tuhlata lisää, ennenkuin kaikki suomalaiset ovat yhdessä tietokannassa johon on kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla pääsy?. Alex, määräävätkö iltapäivälehdet terveydenhuoltomme toimintatavat? Pitääkö kaikki epätieteelliset vaatimukset sovittaa tieteeseen perustuvaan lääketieteeseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Artturi Björk kirjoitti 19.3.2009 kello 9:32

    “Sitra teki pari vuotta sitten raportin koulutuksen taloudellisista vaikutuksista siinä todettiin, että Suomessa julkista rahaa kannattaa panostaa koulutukseen nykyistä enemmän, koska se tuottaa paremmin kuin muut julkiset sijoitukset.”

    Oon lähes varma, että tätä tutkimusta ei oo osattu tehdä oikein. Yleensä näissä ei osata ottaa huomioon koulutuksen vaikutusta vaan vertaillaan kouluttamattomia ja koulutettuja ryhminä, kun oikeasti pitäisi vertailla mahdollisimman samankaltaisia yksilöitä, joista toisilla on koulutus ja toisilla ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Artturi Björk kirjoitti 19.3.2009 kello 9:33

    “Miksi ei julkisella puolella?”

    Koska julkisella puolella ei ole yhtä voimakkaita kannustimia kuin yksityisellä puolella. Ne jotka tekevät päätöksiä eivät joudu kantamaan päätöstensä seurauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ville_ kirjoitti 19.3.2009 kello 9:37

    Olisi aihetta keskittyä aluksi pakollisiin palveluihin ja vähentää kaiken maailman harrastelu puuhastelujen tukemista tai lopettaa ne kokonaan.

    Kunnallishallinnossa ja muissakin verorahoilla toimivissa organisaatioissa tuntuu olevan mahdotonta pistää asiat tärkeysjärjestykseen ja vetää viiva sille kohtaa missä rahat loppuvat. Tavanomaisempi malli on käyttää juustöhöylää ja saada kaikki palvelut toimimaan huonosti.

    Yritysmaailmassa olen tottunut siihen, että jos ei rahat riitä, niin ei joka paikasta säästetä vähää, vaan osa toiminnoista lopetetaan kokonaan ja muita yritetään tehostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 19.3.2009 kello 10:24

    “Minua ATK-ammattilaisena sekä IT-asiantuntijana on aina ihmetyttänyt rahvaan ja viherpiipertäjien outo pelko potilastietojen julkiseksi tulemisesta.”

    Vastaavalla taustalla minua ei ihmetytä yhtään. Kun me IT-ihmiset ei joko olla edes keskustelussa mukana tai ei osata ymmärrettävästi kertoa miten tietoon pääsyä rajoitetaan ja miten tiedon käyttöä valvotaan (lokit siitä kuka on käyttänyt), niin kukaan maallikko ei luota pätkääkään siihen että nuo tiedot on turvassa. Varsinkin sellaine asenne, että älä vaivaa söpöä pikku päätäsi tällä tekniikalla ja tietoturvalla ei herätä luottamusta. Seuraus on sitten se että keskustellaan siitä minkä kaikki ymmärtää, eli mitä tietoja saa tallentaa, eikä siitä mikä on olennaista eli miten, kuka, missä, jne. niitä käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Oskari Huusko kirjoitti 19.3.2009 kello 11:40

    “Oon lähes varma, että tätä tutkimusta ei oo osattu tehdä oikein. Yleensä näissä ei osata ottaa huomioon koulutuksen vaikutusta vaan vertaillaan kouluttamattomia ja koulutettuja ryhminä, kun oikeasti pitäisi vertailla mahdollisimman samankaltaisia yksilöitä, joista toisilla on koulutus ja toisilla ei.”

    Olet oikeassa siinä, että tuossa selvityksessä koulutettuja tarkastellaan koulutustason mukaan ryhminä, eli koulutuksen vaikutusta ei tarkastella yksilötasolla.

    Toisaalta jos tarkoitus on tarkastella koulutuksen kansantaloudellisia vakutuksia on koulutuksen yksilötason vaikuttavuutta vaikea ottaa lähtökohdaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. M.L kirjoitti 19.3.2009 kello 11:45

    Kyllä kuntakentässä tarvittaisiin nimenomaan asioiden priorisointia. Poliitikot taitavat vain pelkäävän suututtavansa jonkun jos joutuvat tekemään ikäviä päätöksiä. Sen takia rahaa roiskitaan vähän joka suuntaan. Esimerkiksi koko kulttuuripuolen tulisi toimia mielestäni markkinaperusteisesti. Ihmiset käyttäisivät niitä kulttuuripalveluja joita haluavat ja muut kuolisivat pois.

    Ja mitä koulutuksen lisäämiseen tulee. Ei se koulutus itsessään mitään auta. Koulutus kasvattaa BKT:tä ainostaan jos se lisää tuottavuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Teemu kirjoitti 19.3.2009 kello 12:01

    Artturi Björk: “Oon lähes varma että [Sitran koulutus]tutkimusta ei oo osattu tehdä oikein.”

    Kritiikkisi olisi vakuuttavampaa, jos ensin tutustuisit itse tutkimukseen. Ks. http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti60.pdf?download=

    Itse asiasta esim. sivulla 65, ks. myös alaviite 4.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Liian vanha kirjoitti 19.3.2009 kello 13:09

    “Ikäänkuin omat peräpukamat olisivat seuraavana päivänä iltasanomien lööpissä. Netissä olevia pankkipalveluja käytetään ilman mitään pelkoa omien velkojen, pikavippien ja pornopalvelumaksujen julki tulemisesta”

    Unohdat, että pankkisalaisuus on ainoa tieto, jolla on perustuslain suoja.
    Tai oikeammin vain varakkaalla on perustuslain takaama pankkisalisuus, sei koske jonkun tuen anojaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 19.3.2009 kello 13:11

    Emmehän me koskaan tiedä millaiset päättäjät meillä on.
    Saksassa ja Hollannissa väestörekisterissä oli tieto uskonnosta ja natsien oli helppo seuloa IBM:n hyvällä avustuksella juutalaiset väestörekisteristä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 19.3.2009 kello 13:42

    “Vastaavalla taustalla minua ei ihmetytä yhtään. Kun me IT-ihmiset ei joko olla edes keskustelussa mukana tai ei osata ymmärrettävästi kertoa miten tietoon pääsyä rajoitetaan ja miten tiedon käyttöä valvotaan (lokit siitä kuka on käyttäny”

    Tämä ei riitä vaan käynti pitää voida liittää johonkin tehtävään eli esim sairaalassa pitäsi olla tikettijärjestelmä , jossa on rekisteröitynä asikastapahtumat.
    ja käynti olsi liitettävä johonkin asikastapahtumaan.

    Jos se jää lääkärin/ hoitajan selitysten varaan niin eipä se ole kovin suuri turva.

    Eikä sekään estä etteivätkö päättäjät keksi jonkun terroristiuhan jonka varjolla tietoja aletaan käyttää mihin tahansa päättäjän haluamaan tarpeeseen .

    Lääkärithän ovat jo monessa asiassa keskitysleirin vartijoina

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mirka kirjoitti 19.3.2009 kello 14:19

    “Niin, jostain syystä se ei ole elvytystä, että pidetään kuntien (naisvaltaisilla) palkkalistoilla väki töissä. Sen sijaan se, että raksaäijät saa paukutella vasaraa, on kyllä elvytystä.”

    Tätä olen ihmetellyt. Miksi näitä kunta-aloja ei nähdä edullisina tapoina ylläpitää työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointipalveluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tomi Ahti kirjoitti 19.3.2009 kello 14:48

    Jos ymmärsin oikein, väite siis kuuluu: Suomessa tehdään julkisia päätöksiä, jotka eivät suoraan muutu budjettikuluiksi ja siksi päätöksiä tehtäessä noita kuluja ei oteta huomioon.

    Hmm. Onhan kuitenkin niin, että vaikka Kollajan rakentamista valmisteltaessa on arvioitu päätöksen vaikutukset luonnolle, alueen asukkaille jne. Toisin sanoen, on otettu huomioon päätöksen ulkoisvaikutukset (tosin hiukan epäortodoksisessa merkityksessä).

    Annetuissa esimerkeissä on mielestäni kyse ihan samasta asiasta.

    Hiukan nyt jää vaivaamaan, miksi sitten yksissä päätöksissä otetaan huomioon “ulkoisvaikutukset” kun taas toisissa ei. Tehdäänkö päätös huomioon ottamisesta pelkästään sen perusteella kuinka isoille — tai äänekkäille — varpaille ollaan asumassa?

    Jos syy on näin raadollinen, eikö voisi demokratian ja säästöjenkin nimissä lainsäädäntömekanismia (yms) hiukan säätää niin, että hallitus pääsääntöisesti velvoitettaisiin arvioimaan kustannukset ja kertomaan maksaja (maksetaan sitten suoraan rahassa tai esim. arvonalennuksina)? Eduskunta voisi sitten myöntää poikkeusluvan, jos kustannuksia ei oikeasti synny tai niiden kohdentaminen on mahdotonta.

    Samaa periaatetta voisi noudattaa kunnissakin ja ehkä vielä laajemmin viranomaispäätöksissä.

    Täytyy olla joku syy, miksi äkkiseltään näin järkevältä tuntuvaa toimintatapaa ei noudateta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Matti H kirjoitti 19.3.2009 kello 16:40

    Tietosuojakysymys on laajemminkin kiintoisa. Osmon esittämä tapaus on vain yksi esimerkki siitä, miten yksilön tietojen suojelemiseksi tehty päätös johtaa kaikille huonoon tulokseen. Toinen esimerkki: koko sen ajan, kun yksityisyyden suojaa on pidetty kovin tärkeänä asiana, median tarjonnasta näyttää yhä suurempi osa käsittelevän ihmisten seksisuhteita, eroja, onnettomuuksia jne. juuri niitä yksityisiä asioita, joiden julkitulolta ihmisiä piti suojella. Kolmas esimerkki: yksityisyyden suojalla toivotaan estettävän se, ettei kenenkään yksilön kulutustottumuksia tms. pääsisi joku vieras hyödyntämään häntä vastaan. Kuitenkin jokaisen kuluttajan tietoja kerätään niin netissä kuin kaupassakin tiedostoihin, joiden olemassaoloa hän ei edes tiedä. Neljäs esimerkki: pankkisalaisuutta pidetään yksityisyyden suojan piiriin kuuluvana asiana, vaikka kenenkään tavallisen kansalaisen hyvinvointiin ei vaikuta tuota eikä tätä tietääkö joku hänen tilitietonsa vai ei, mutta pankkisalaisuus on elintärkeä pankeille, jotta ne pystyvät tehokkaasti ajamaan omistajiensa etua ja tarvittaessa maksattaa kulut kansalaisilla.

    Ehkä asiaa olisikin katsottava enemmänkin taloudellisena kysymyksenä; mikä on yksityisyyden suojan ja nykytalouden suhde? Kuten tiedetään, uusliberalismin perusta lepää yksilön itsemäärämisoikeuden perustalla. Yksilön tuottamat ja häntä koskevat tiedot ovat hänen omaansa. Mutta, uusliberalismin mukaan ne eivät ole hänen omaansa ensisijaisesti eettisessä mielessä, siis tarkoituksena suojella yksilöä siltä, että muut käyttävät näitä tietoja häntä vastaan. Ne ovat hänen omaisuuttaan ensisijassa taloudellisessa mielessä, tietoja, jotka hän voi myydä eteenpäin joidenkin toisten yksityisomaisuudeksi, jotka saavat käyttää niitä omien tarkoitusperiensä mukaan, vaikkapa tavalla, josta on selvää haittaa hänelle.

    Kyse on yksinkertaisesta talouden laista. Mitä niukempi hyödyke, sitä arvokkaampi. Se että julkkistietoja voidaan hyödyntää yksinoikeudella tekee niistä niukan ja arvokkaan. Se että joku voi kerätä ihmisten mieltymyksistä tietoa ja käyttää sitä yksinoikeudella, tekee tästä tietojen keräämisestä kannattavan. Se että pankeilla on yksinoikeus asiakkaidensa tietoihin, tekee kaikenlaisesta hämärätoiminnasta pankeille kannattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Iiro Jantunen kirjoitti 19.3.2009 kello 17:01

    Antti: “Niin, jostain syystä se ei ole elvytystä, että pidetään kuntien (naisvaltaisilla) palkkalistoilla väki töissä. Sen sijaan se, että raksaäijät saa paukutella vasaraa, on kyllä elvytystä.”

    Elvytystä on se, että saadaan aikaan liiketoimintaa tai työtä, joka työllistää laman yli. Rakennusurakka on sellainen, samoin veturitilaus. Kun nousukausi alkaa, elvytysprojekti on toivottavasti ohi tai loppumassa, ja yritykset voivat ryhtyä tekemään töitä yksityisille tilaajille. Tällä voidaan siis tasoittaa työllisyyden suhdannekuoppia.

    Sen sijaan, jos nyt elvytyksen nimissä palkataan lisää väkeä vaikkapa kuntien terveyskeskuksiin, ovat nämä ihmiset töissä myös tulevan nousukauden aikana. Suhdannekuoppa siis ei tasoitu, ellei väkeä sitten nousukaudella irtisanota terveyskeskuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Artturi Björk kirjoitti 19.3.2009 kello 20:01

    No niin, nyt luin tuon Sitran raportin.

    Oskari Huusko: Joo, oon samaa mieltä. Mikrotason tarkastelulla ei päästä kiinni noihin koulutuksen ulkoishyötyihin, tosin kansantalouksien tasolla tarkastellessa se on myös hyvin hyvin vaikeeta, koska kaikkien muiden efektien putsaaminen datasta on mahdotonta.

    Teemu: Sivulla 65 väitetään, että tutkimuksessa on vakioitu kaikki muu paitsi koulutus. Minä epäilen aika voimakkaasti, että älykkyyttä ei ole vakioitu. Voin toki olla väärässä, enkä kaivanut esille tuota alaviitettä, koska se ei ole netistä saatavana. Minusta tuntuu kuitenkin aika epätodennäköiseltä, että tuo tutkimus olis oikeesti tehty identtisillä kaksosilla, jotka on kasvaneet samassa ympäristössä. (Jolloin vois väittää, että kaikki muut paitsi koulutus olis vakioitu…) Älykkyystestienkin teettäminen tutkituilla ei kuullosta uskottavalta, mutta on toki mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. spottu kirjoitti 19.3.2009 kello 20:36

    Tietosuoja-asioissa on yhtä mielekästä tukeutua IT-ihmisten mielipiteeseen kuin pohtia kotirauhan rikkomista yhdessä rakennusinsinöörin kanssa vaikka rakennusinsinööri suunnitteleekin koteja ja IT-insinööri tietojärjestelmiä.

    Oikeastaan kaikki tietosuojaan liittyvä on pelkovetoista. Poliitikot pelkäävät leimautuvansa tietosuojan kaventajiksi, siitä Osmon mainitsema päätös. Potilaat pelkäävät kenelle rekistereihin talletettu tieto päätyy. Lääkärit pelkäävät potilastietoon liittyvää vastuuta niin paljon että ammattikunta on kehittänyt jopa oman moraalikoodinsa jossa sääntöjä rikkoneet suljetaan yhteisön ulkopuolelle. Lex Nokiaa pelkää moni joka ei ole edes nähnyt koko lakiesitystä. Tietosuoja yleisesti ottaen toteutuu kuten muukin lainkuuliaisuus eli rangaistuksen pelon ansiosta.

    Ei kai ole mitenkään yllättävää ettei pelon ilmapiirissä tehdä kovin rationaalisia päätöksiä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 19.3.2009 kello 21:09

    “Ei kai ole mitenkään yllättävää ettei pelon ilmapiirissä tehdä kovin rationaalisia päätöksiä ?”

    Poliitikothan tietoisesti rakentavat pelon ilmapiiriä, sillä pelon vallassa oleva kansa ei ajattele rationaalisesti.

    Kun meillä on lisäksi tällainen tuuliviirihallitus niin emme tiedä koskaan minkä EK:n antaman kotkotuksen perään se rynnii.

    Silloin kun hallitukseen ei voi luottaa tai on mahdollisuus, että valtaan nousee joku, jolla ei olekaan puhtaat jauhot pussissa niin on parempi, ettei sinusta ole paljonkaan tietoja tietojärjestelmissä.
    Kuten aikoinaan Saksan juutalaiset, hekin luottivat hallitukseen ja antoivat tiedot uskonnosta mutta maksoivat tiedon tallentamisesta hengellään .
    Olisihan heistä varmaan suurin osa tullut tapetuksi muutenkin, mutta olisipa ainakin teidon hankinta ollut vaikeampaa ja varmaan moni pelastunut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 19.3.2009 kello 21:11

    Nykyinenkin hallitus pelottelee meitä terrorismilla, Venäjällä, suurilla ikäluokilla, Kiina vie työt, jos työntekijät eivät ole nöyriä, Kiina vie yrityssalaisuudet ellei Nokia saa urkkia etc

    Aivan kuten mummot enne vanhaan pelottelivat lapsia näkillä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 19.3.2009 kello 21:17

    Meidän suurin ongelma on, että meillä on 400 kuntaa, joista joakinen haluaa omat tietojärjestelmät.
    Kun meillä on ainakin 400 potilastietojärjestelmää niin ei kuntien asiantuntemus riitä niiden turvalliseen hallinnointiin.

    Hajanaisella kuntasektorilla ei ole myöskään hankintavoimaa, joten tietojärjestelmäkulut ovat kaukana edullisimmasta vaihtoehdosta
    Vaikka järjestelmät olisivatkin yhteisiä niin jokainen kunta haluaa räätälöidä omia tarpeitaan järjestelmään etc

    Tervydenhoidossa on enemmän atk-tukihenkilöitä kuin lääkäreitä.

    Jos Osmo haluaa säästää todella jotakin niin lopettakoon kuntaportaan.
    Aivan turha porras 5 miljoonan asukkaan maassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Pekka Järvinen kirjoitti 19.3.2009 kello 21:46

    Osmo, käyttämäsi lääkemääräysesimerkki on huono. Olet nimittäin käsittänyt terveydenhuollon tietosuojasäännökset väärin. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 12 §:ssä säädetään:
    “Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot.”

    Tätä on tarkennettu asetuksella ja sen mukaan lääkärin tulee kirjata myös määräämänsä lääkkeet potilaskertomukseen. Tämä koskee sekä paperisia potilaskertomuksia, joita on vielä käytössä sekä sähköisiä järjestelmiä.

    Tänä vuonna otetaan käyttöön sähköinen lääkemääräys, aluksi vain joissakin kunnissa ja se laajenee asteittain niin, että vuonna 2011 se on käytössä koko maassa. Säännösten mukaan lääkärin on laadittava lääkemääräys sähköisesti silloin kun järjestelmä on käytössä. Sähköiset lääkemääräykset tallentuvat valtakunnalliseen reseptikeskukseen, josta ne ovat myöhemmin luettavissa potilaan suostumuksella. Nyt alkuvaiheessa potilaalla on kuitenkin oikeus vaatia paperiresepti, koska kaikki apteekit eivät alkuvaiheessa ole mukana järjestelmässä.

    Reseptitiedot merkitään siis aina potilaskertomukseen vaikka potilas kieltäisikin sen. Ja sähköinen lääkemääräys tullaan aikanaan laatimaan ja tiedot tallentamaan reseptikeskukseen jos potilas ei erikseen kiellä sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 20.3.2009 kello 0:32

    “…Julkinen talous on varsin kyvytön supistamaan menojaan muutoin kuin kaikkea huonontamalla…”

    Mietityttää vain, tekeekö kunta tällä hetkellä vain asioita, jotka kuuluvat otsakkeen “peruspalvelut” alle. Jos ajateltaisiin ettei tee, niin pieni supistaminen olisi paikallaan. Supistaminen nyt mahdollistaisi seuraavassa nousussa taas tehdä kaikkea uutta kivaa 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. a m-b kirjoitti 20.3.2009 kello 1:14

    “Näiden kahden vaihtoehdon välinen taloudellinen ero on valtava, koska tuo tietosuojapykälä tuhoaa ne rationalisointihyödyt, joita sähköisestä potilasarkistosta oli määrä saada. Jos esittelevän ministerin olisi pitänyt kaivaa nämä rahat raamistaan, tuskin moista päätöstä olisi syntynyt.”

    On se hassua, sähköistäå viestintää markkinoidaan tehokkaana ja sitten tehdään kaikki mahdollinen, että siitä menisivät tehot.

    Olen huomannut tämän päättömän tietosuojasäännöksen olemassaolon käytännössä. Se pitää toden totta purkaa, jos se lisää sairaanhoitoon käytettävää rahaa. Ylimääräistä työtä ja puhelinsoittoja tietosuoja aiheuttaa ja on hoidon kannalta täysjärjetön.

    Säästettävät varat pitäisi kuitenkin käyttää järjellisesti, ei mihin sattuu seksikkäämpään kohteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. a m-b kirjoitti 20.3.2009 kello 10:13

    Tarkennus kokemuksen kantapääkoulussa opittua:

    Vaikka lääkärille antaa luvan nähdä oma saitaanhoitohistoriansa, lupaa ei ilmeisesti käytetä joko ajanpuutteen tai muun hankaluuden vuoksi. Tuntuu, että potilaan pitäisi osata vastata itse kysymyksiin, joihin ei välttämättä kykene vastaamaan papereiden puutteen vuoksi.

    Kannattaakin hankkia itselleen paperit ja laboratoriotulokset ym. lausunnot kaikista käynneistään ja mennä paperit kädessä vastaanotolle toivottavasti uutta lainsäädäntöä odotellessa.

    Tietosuoja on OK, mutta kun käytetään julkisia sairaalapalveluita, täytyy eri sairaaloilla olla oikeus päästä käsiksi julkisilla varoilla saatuihin tietoihin. Tosi järjetöntä, jos lääkärin pitää toimia sokkona.

    Minusta oli niin vähän tietoa, että terveyskeskuksessa repivät hiuksiaan tiedon vähäisyyden vuoksi. En tiedä, voiko hoito jäädä saamatta tiedon vähäisyydenkin vuoksi.

    Peruspalvelut ovat jo nyt karkaamassa tai karanneet käsistä, kait meidän itse kunkin on pantava kortemme kekoon terveytemme eteen protestanttisessa hengessä.

    Sairaanhoitohenkilöstö taitaa toimia puun ja kuoren välissä, ei ihme, että mennään töihin yksityiselle puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Sylvesteri kirjoitti 20.3.2009 kello 12:58

    Liian vanha
    “Aivan kuten mummot enne vanhaan pelottelivat lapsia näkillä”

    Aivan kuten demarit pelottelevat kansaa Nato-möröllä. Aina vaalien alla mörkö vedetään esiin ja vaalien jälkeen se laitetaan takaisin kaappiin.

    BÖÖÖ! NATO-MÖRKÖ VIE TEITIN LAPSET KUOLEMAAN AFKANISTANIN JA PALKANIN SOTIIN! BÖÖ!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Mirka kirjoitti 20.3.2009 kello 13:03

    “Sen sijaan, jos nyt elvytyksen nimissä palkataan lisää väkeä vaikkapa kuntien terveyskeskuksiin, ovat nämä ihmiset töissä myös tulevan nousukauden aikana. Suhdannekuoppa siis ei tasoitu, ellei väkeä sitten nousukaudella irtisanota terveyskeskuksista.”

    Miksi nousukaudella pitäisi irtisanoa, kun kuntien verotulot kasvavat? Eikö työllisyydestä huolehtiminen verotulojen turvaamiseksi ole tavoiteltavaa suhdanteesta riippumatta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Liian vanha kirjoitti 20.3.2009 kello 14:12

    “BÖÖÖ! NATO-MÖRKÖ VIE TEITIN LAPSET KUOLEMAAN AFKANISTANIN JA PALKANIN SOTIIN! BÖÖ”

    Afganistanissa suomalainen voi kuolla vain jos Talibanit hyökkäävät verovapaiden autojen parkkipaikalle. Siihenhän nuo vartiotehtävät rajoittuvat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. a m-b kirjoitti 20.3.2009 kello 17:43

    “Sen sijaan, jos nyt elvytyksen nimissä palkataan lisää väkeä vaikkapa kuntien terveyskeskuksiin, ovat nämä ihmiset töissä myös tulevan nousukauden aikana. Suhdannekuoppa siis ei tasoitu, ellei väkeä sitten nousukaudella irtisanota terveyskeskuksista.”

    Voi herran tähden, lapsi menee vesilasion mukana!

    Terveyskeskuksissa pitäisi olla lisää pikkupaikkailua tekeviä kandeja ja lisäksi lääkäreitä, jotka tekevät konkreettisia hoitotoimenpiteitä. Nyt potilas juoksee lääkäriltä toiselle eikä mitään tapahdu, sydäntä kuunnellaan kerta toisensa jälkeen ja kipeäöä kohtaa painellaan. Hoitamattomana yksi sairaus voi poikia toisen, pahimmillaan jonossa olijasta on tullut autettava kroonikko.

    Huh, huh, miten kylmiä asenteita ihmisillä on, selvästikin ollaan huolestuneempia autoista, niiden esteettömästä liikkumisesta ja parkkipaikoista kuin toisista ihmisistä.

    Suomesta on hyvinvointivaltion myötä kehittynyt kieroutunut yhteiskunta. Ilmeisesti odotetaan järjestelmän tulevan apuun hädän tullen ja kun järjestelmä lienee jo aikoja sitten lakannut tulemasta apuun, tulee pahoja yllätyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Sylvesteri kirjoitti 21.3.2009 kello 10:02

    a m.b:
    Et nyt taida oikein ymmärtää jutun pointtia. Jos terveyskeskuksiin tarvitaan väkeä niin sitten tarvitaan. Kuitenkaan suhdanne-elvytyksen nimissä sinne kannata palkata ketään koska se ei ole mitään suhdanne-elvytystä vaan rakenteellisten kustannusten nostamista.

    Jos puhutaan elvyttämisestä niin puhutaan elvyttämistä eikä sotketa siihen muita asioita. Velkaelvytyksen ideana on sen väliaikaisuus.

    Mirka:
    “Eikö työllisyydestä huolehtiminen verotulojen turvaamiseksi ole tavoiteltavaa suhdanteesta riippumatta?”

    Mietippä nyt hetki. Verotuloja ei todellakaan paranneta sillä, että paisutetaan julkisen puolen menoja yli suhdannekierron.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus