Minä ja ydinvoima

9.11.2008 · Aihe: _ 

Osallistuin aktiivisesti ydinvoiman vastaiseen liikkeeseen 1980-luvulla. Pääargumentit ydinvoimaa vastaan olivat.

1. Uraanikaivokset ovat ympäristöhaitta. (Tätä argumenttia en pitänyt kovin tärkeänä)

2. Ydinvoimala on turvallisuusongelma onnettomuusriskin vuoksi. Tämä oli argumenteista mielestäni keskeisin.

3. Ydinvoiman leviäminen lisää riskiä ydinaseiden leviämisestä.

4. Ydinjätteiden säilyttäminen turvallisesti 200 000 vuotta oli ratkaisematta.

Me olimme silloin ehdottomasti oikeassa. Senaikaiset ydinvoimalat olivat nykyisiin verrattuna melkoisia romuja. Virallisesti arvioitiin ydinvoimalassa tapahtuvan vakavan onnettomuuden kymmentätuhatta reaktorivuotta kohden. Kun voimaloita suunniteltiin rakennettavaksi pari tuhatta, viiden vuoden välein olisi poksahtanut. Vakavia onnettomuuksia sattuikin ja lähetä piti tilanteita. Kritiikki pakotti parantamaan voimaloiden turvatekniikkaa. Muun muassa Loviisan yksiköiden turvallisuusratkaisu on aivan erilainen kuin alun perin suunniteltiin. Ilman ydinvoiman vastaista liikettä oli todennäköisesti tapahtunut paljon ikäviä asioita.

Samat laskelmat osoittavat nyt yhtä vakavaa onnettomuutta miljoonaa reaktorivuotta kohden. Onnettomuusargumentti ei ole poistunut, mutta sen paino on pienentynyt sadasosaan. Lisäksi onnettomuuden seurauksia on pystytty rajoittamaan, vaikka kaikki menisi pieleen.

Uraanikaivokset ovat edelleen ympäristöhaitta, jota harva toivottaa tervetulleeksi naapuriinsa. Kysykää vaikka askolalaisilta. Tämä on haittana kuitenkin rajallinen. Tavallinen kaivostoimintakin voi olla ympäristön kannalta kolvin harmillinen. Käykääpä katsomassa Talvivaaran nikkelikaivosta Kainuussa.

Laajamittainen ydinvoiman leviäminen johtaa väistämättä ydinaseiden leviämiseen. TKK:n proffien mielestä he pystyisivät rakentamaan pommin noin vuodessa, jos tilaus tulisi. Missä on paikallinen konflikti, siellä on houkutus rakentaa ydinase. Intia, Pakistan, Israel, Iran,…

Ydinjätteiden säilytys on mielestäni ratkaistu Suomessa. Eräistä toisista maista en ole yhtä vakuuttunut. Tosin Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen on sanonut minulle yksityisesti, ettei hän usko, että ydinjätteitä tullaan koskaan hautamaan maan alle. Ne käytetään hyötöreaktoreissa.

Kauan sitten tulin siihen tulokseen, että hiilivoima on ydinvoimaa pahempi energiantuotantomuoto. Tällä kannalla on ymmärtääkseni moni vihreä. Miksi en sitten ole liputtanut ydinvoiman puolesta?

Koska ainakin toistaiseksi ydinvoimaa on suunniteltu hiilivoiman lisäksi, ei sen tilalle. Olen pukenut tämän argumentin vertauksen muotoon:

Oletetaan, että olet lähtenyt moottoriveneellä ulapalle. Bensa loppuu ja ranta on kaukana. Löydät kajuutasta vielä tilkan kanisterin pohjalta. Tämä löytö pelastaa sinut, jos ymmärrä suunnata kohti rantaa, mutta saattaa sinut entistä tukalampaan tilanteeseen, jos suuntaat kauemmas ulapalle, koska nyt sitä taas on.

Suomessa ydinvoimaa on perusteltu tarpeella tuottaa teollisuudellemme energiaa kilpailijoita halvemmalla. On helpompi muuttaa sähkön tuotantotapaa kuin purkaa rakennettua riippuvuutta energian kulutuksesta. Siksi olen ilmoittanut jo kauan sitten, että hyväksyn ydinvoiman sitten ja vasta sitten, jos voin vakuuttaa, että sillä aletaan korvata fossiilisia polttoaineita eikä tähdätä kulutuksen kasvattamiseen.

Se aika ei ole tullut vielä, mutta toivoisin, että se joskus tulisi.

Erkki Tuomioja yritti ajaa viidennen ydinvoimalan osalta kompromissia, jossa ydinvoiman ehdoksi olisi asetettu korkeat energiaverot. Tässä asiassa hän tuntui ajattelevan samalla tavoin kanssani.

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Minä ja ydinvoima”

  1. Ajattelija2008 kirjoitti 9.11.2008 kello 18:53

    Hienoa, että Helsingin vihreiden ääniharava ottaa täällä vastaan kommentteja energiapolitiikasta. On siis toivoa, että vihreiden energiapolitiikkaan saataisiin järkeä populismin sijaan.

    Helsingin vihreät ovat saamassa kanssaan muut puolueet taas ajamaan kallista ja hiilidioksidipäästöjä lisäävää tekniikkaa kaupungin energiatuotantoon: tuulivoimaa.

    Kallis tuulivoima tarvitsee rinnalleen säätövoimaa. Tuota säätövoimaa saadaan muun muassa hiilivoimaloista. Eli tuulivoimalat pakottavat meitä hiilivoiman käyttöön.

    Sen sijaan ydinvoimalla saadaan edullista ja tasaista perusvoimaa. Ainoa todella tehokas keino kaupungille osallistua ‘ilmastotalkoisiin’ on ajaa kuudennen ja seitsemännen ydinvoimalan rakentamista.

    Ranska tuottaa yli 90 % sähköstään edullisella ydinvoimalla ja vesivoimalla. Tanska sen sijaan tuottaa 20 % kalliilla tuulivoimalla ja loput 80 % fossiilisilla polttoaineilla.

    Helsingin kaupungin tulisi ajaa edullista ja hiilidioksidipäästöjä vähentävää Ranskan mallia sen sijaan, että yrittää ajaa kallista ja saastuttavaa Tanskan sähköntuotantomallia.

    Helsingin vihreät ja heitä myötäilevät muut poliitikot ovat jo aikaisemmin tehneet kalliin ja luonnonvaroja tuhlaavan virheen: noin puolet Helsingin sähköstä tuotetaan maakaasulla, josta on tulossa Euroopassa pulaa. Perusteluna aikoinaan käytettiin, että maakaasuvoimala tuottaa vähemmän hiilidioksidia kuin hiilivoimala.

    Poliitikoilta kuitenkin unohtui, että maakaasu on niukka luonnonvara. Jos Helsingissä haaskataan sitä polttamalla voimaloissa, joutuu joku muu eurooppalainen polttamaan tilalla hiiltä. Lopputulos on se, että hiilidioksidipäästöt eivät vähene, mutta suomalaiset joutuvat maksamaan korkeaa hintaa Venäjän kaasuntuottajayrityksille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. tpyyluoma kirjoitti 9.11.2008 kello 20:01

    Kun nyt on kerran ihan asiallinen keskustelunavaus, niin onko ihan pakko ruveta räksyttämään tuulivoiman (päivittäisestä) säätötarpeesta kun asia on millään realistisella osuudella (alle 20%) täysin irrelevantti Suomessa/NordPoolissa? Ja miksi ihmeessä juuri Suomessa jossa sähkökulutus on suurinpiirtein kaksi kertaa sen talvella mitä kesällä, ja sillä välillä kaikkea siltä väliltä säästä riippuen, 24/365 tasaisesti sähköä tuottava voimala on hyvä asia?

    Omat epäilykseni ydinvoiman suhteen, en vastusta periaatteessa, liittyy juuri tähän ja siihen mitä Osmo sanoi hiilidioksidipäästöjen vähentymisestä. Pelkään että käy niin että ydinvoimala kasvattaa keskikulutusta suurinpiirtein tehonsa verran, ja piikit kasvaa vastaavasti, eli fossiilisia poltetaan entistä enemmän. Näin siksi että ydinvoimalan sähkö voidaan myydä vaikka kuinka halvalla, koska kustannukset ovat jo uponneet voimalan rakentamiseen, eli se helposti luo oman kysyntänsä. Tuulivoimassa on ihan sama ongelma, mutta sen tuotto on sentään keskimäärin korkeampaa talvikuukausina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Pekko kirjoitti 9.11.2008 kello 20:34

    Minusta aivan ihanan vihreää toimintaa olisi, jos
    uutta ydinvoimaa saisi rakentaa vain korvaamaan vanhaa fossiilista voimaa ja tuontisähköä. Kaikki nykykulutusta lisäävä tuotanto pitäisi hoitaa uusiutuvilla. Näin saataisiin hiilipäästöjä alas ilman, että ydinvoima veisi rahoitusta uusiutuvien kehitykseltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sepe kirjoitti 9.11.2008 kello 21:31

    Sitä olen kyllä ihmetellyt, miten Saksalla, Euroopan suurimmalla talousmahdilla on varaa ainakin toistaiseksi pitää kiinni päätöksestään luopua ydinlaitoksistaan. Tuskimpa ne meinaa ihan Venäjän tuontienergian varaan jäädä.
    Heidän mielestään ydinenergiassa on vielä liian paljon epävarmuustekijöitä, etenkin loppusijoituksen suhteen. Varsinkin kun Saksan maaperä ei sovellu ydinjätteen varastointiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. HannuHoo kirjoitti 9.11.2008 kello 21:56

    Ehkä kuitenkin olisi nyt hyvä tilata ydinvoimala tai kaksi. 10 vuoden kuluttua voipi olla sellainen tilausruuhka etteivät pieneen Suomeen viitsi toimittaa. Jos siis , meinaan, maailmanlaajuisesti tulee kiire päästä eroon hiili-, ym voimaloista! Jotkut skenaariot kun puhuvat juuri tommoisen äkkinäisen ryysiksen mahdolisuudesta. Nyt vitkutellaan ja sitten onkin pissa housuissa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. az kirjoitti 9.11.2008 kello 22:43

    “Me olimme silloin ehdottomasti oikeassa.”

    Osittain oikeassa. Ehdottomuus kannattaa jättää uskonnoille. Uraaninetsintä ja hyötöreaktorien kehitystyö ovat olleet jäissä. Samoin uusien (turvallisempien) ydinvoimaloiden rakentaminen.

    “Siksi olen ilmoittanut jo kauan sitten, että hyväksyn ydinvoiman sitten ja vasta sitten, jos voin vakuuttaa, että sillä aletaan korvata fossiilisia polttoaineita eikä tähdätä kulutuksen kasvattamiseen.”

    Mikä siis oli/on kantasi viidenteen ydinvoimalaan? Vihreiden päätöksen tekohetken aikoihin tarjoamassa vaihtoehdossa oli (muistaakseni) maakaasu keskeisessä asemassa.

    Samoin oli 1990-luvulla Pekka Haaviston ollessa ympäristöministerinä maakaasu vihreille keskeinen siirtymäkauden ratkaisuvaihtoehto.

    Oliko ydinvoima vielä vuonna 1997 Imatran voiman rakentaessa Naantaliin hiilivoimalaa yhtä vaarallista kuin 1980-luvun neuvosto-ydinvoima?
    Haavisto antoi tuolloin hyvin ristiriitaisia lausuntoja vihreiden linjauksista.

    Hiilivoima tulee Saksassa varmasti olemaan suora vaihtoehto ydinvoimalle, jos/kun voimaloita suljetaan ennenaikojaan. Kaikkea ei voi korvata muilla keinoin. Ei edes riippuvuudella venäläisestä maakaasusta.

    Pitäisikö Suomen vihreiden kansainvälisillä foorumeilla siis kritisoida Saksan päätöstä ja kyseenalaistaa tulisiko se mahdollisesti perua?

    Kirjoitus jää epämääräiseksi. Voiko nyt lainata sinun kannattavan ydinvoimaa vai ei? Fossiilisista aivan varmasti riittää leikattavaa ydinvoimallekin, vaikka ydinvoima väliin pienhiukkaspäästöistä ja maaperää köyhdyttävää hake-energiaa tai meluhaitallisia tuulimyllyjäkin söisi.

    Jos hyötöreaktorit saadaan tekniikaltaan toimimaan turvallisesti, niillä voidaan teoriassa kattaa maailman energiantarve useiksi sadoiksi vuosiksi eteenpäin. Kannattaisitko aloitetta, jossa aloitettaisiin osin julkisrahoitteinen suuriluontoinen kansainvälinen tutkimusyhteistyö hyötöreaktoreiden saamiseksi energiamarkkinoille?

    Miten evästäisit Suomen neuvottelukunnan Kööpenhaminaan 2009 näitä kysymyksiä koskien?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tomppeli kirjoitti 10.11.2008 kello 0:25

    1. Uraanikaivokset ovat ympäristöhaitta. (Tätä argumenttia en pitänyt kovin tärkeänä)

    On ongelmalisempi kysymys nyt kuin 90-luvulla, kun Suomeen ollaan uraanikaivoksia perustamassa.

    2. Ydinvoimala on turvallisuusongelma onnettomuusriskin vuoksi. Tämä oli argumenteista mielestäni keskeisin.

    Tämä lienee argumementti vanhojen laitosten sulkemisen puolesta pikemmin kuin uusien perustamista vastaan.

    3. Ydinvoiman leviäminen lisää riskiä ydinaseiden leviämisestä.

    Henki kurkussa olen minäkin pelännyt, että koska TVO myy atomipommin palestiinalaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. spottu kirjoitti 10.11.2008 kello 2:54

    “Siksi olen ilmoittanut jo kauan sitten, että hyväksyn ydinvoiman sitten ja vasta sitten, jos voin vakuuttaa, että sillä aletaan korvata fossiilisia polttoaineita eikä tähdätä kulutuksen kasvattamiseen.”

    Onko järkevää kytkeä nämä asiat toisiinsa ?

    Mahdollinen kulutuksen kasvu on viime kädessä parlamentaarisen päätöksenteon piirissä, ja selonteosta http://www.tem.fi/files/20585/Selontekoehdotus_311008.pdf voi päätellä ettei kulutuksen rajoittamiseen ole tällä hetkellä poliittista tahtoa. Ei siis ydinvoimaa ainakaan tämän hallituksen aikana ?

    Jos joskus saamme hallituksen joka pyrkii aidosti energiankulutuksen rajoittamiseen, olisi se luultavasti niin änkyrävihreä ettei ydinvoima mitenkään tulisi kysymykseen. Ei siis ydinvoimaa silloinkaan ?

    Entäpä jos ajatellaan suppeammin: jos haluaa varmistua siitä että ydinsähkö syrjäyttää markkinoilta fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä, pitää varmaankin samanaikaisesti poistaa suunnilleen samalla tuotantoprofiililla toimivaa tuotantoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi pääkaupunkiseudun omaa yhdistetyn tuotannon ydinvoimalaa (luokkaa 1000MW sähköä, 1500MW lämpöä).

    Pitäisikö siis ydinvoimasta tehdä kunnallispoliittinen asia jos näin voidaan varmistaa ettei sitä käytetä keppihevosena kulutuksen kasvattamiseksi ? Voisiko kaupunginvaltuutettu Soininvaara kenties kannattaa pääkaupunkiseudun omaa ydinvoimalaa ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2008 kello 4:51

    Tomppeli:
    1. Uraanikaivokset ovat ympäristöhaitta. (Tätä argumenttia en pitänyt kovin tärkeänä)

    On ongelmalisempi kysymys nyt kuin 90-luvulla, kun Suomeen ollaan uraanikaivoksia perustamassa.

    Ajatus on vähän itsekäs. Uraanikaivosten ympäristöhaitoista ei ole väliä, jos ne ovat muualla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. jouni lundqvist kirjoitti 10.11.2008 kello 7:25

    Joskus 1980-luvulla velloneessa ydinvoimadebateissa Eero Paloheimo kysyi ykköskysymyksenään, mihin sitä lisäsähköä tarvitaan Suomessa. Samaa voi varmaan kysyä vieläkin. Lisäksi teen erään perusvihreän lisäkysymyksen, voiko sähkön kulutus kasvaa loputtomiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tiedemies kirjoitti 10.11.2008 kello 7:53

    Minusta NiMby-ajatus, että uraanikaivosten ympäristöhaitat ovat pahempi kynnys Suomessa kuin muualla, on vastenmielinen. Mieluummin näkisin ne uraanikaivokset täällä kuin jossain kolmannen maailman maassa.

    Olkoonkin, että nykyään suurimmat uraanintuottajat taitavat olla Australia ja Kanada. Eikä kai Venäjäkään mikään mitätön ole. Joka tapauksessa, minusta argumentti on silti päinvastainen: jos on huolissaan uraaninlouhinnan ympäristövaikutuksista, kannattaisi pitää se kotimaassa, että sitä voi valvoa.

    Ajattelen asiasta jokseenkin samaan tapaan kuin Osmo, paitsi etten pidä niin olennaisena tuota ehdollisuutta. Säätövoiman tarve on tietenkin ongelmallinen kysymys ydinvoimassa, mutta asia ratkeaa joko akkutekniikalla tai siirtymällä vetytalouteen. Kumpaakin joutuu toki odottamaan vielä varmaan parisenkymmentä vuotta. Siinä ajassa hyötäminenkin varmaan kehittyy jonkin verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 10.11.2008 kello 9:51

    Tiedemies kirjoittaa: “Säätövoiman tarve on tietenkin ongelmallinen kysymys ydinvoimassa, mutta asia ratkeaa joko akkutekniikalla tai siirtymällä vetytalouteen. Kumpaakin joutuu toki odottamaan vielä varmaan parisenkymmentä vuotta.”

    Ydinvoimaloiden tekniikkaan ilmeisesti paremmin perehtyneet ovat kertoneet minulle, että teknisesti ydinvoimalan tehoa voidaan kyllä muuttaa tarpeen mukaan, mutta kun ongelma on taloudellinen. Samoin kuin noissa varastointitekniikoissa, osaamme tehdä akkuja ja vetyä, mutta kun se maksaa ja paljon.

    Ydinvoimaloiden kannattavuus on ollut perinteisesti keskimäärin heikkoa ja vielä päästökaupankin aikana rahoittajilla on epäilyksensä sen suhteen. Varsinkin Suomessa ydinvoimasta on kuitenkin saatu kannattavaa erittäin korkealla käyttöasteella. Kulutukseen malliin TVO tämä istuu hyvin, teollisuuslaitokset käyttävät sähköä suht tasaisesti ympäri vuoden.

    Paitsi jos teollinen toiminta muuttuu epäsäännöllisemmäksi: Omasta mikrovinkkelistä tarkastelen tietotekniikan sähkönkulutusta, ja nimenomaan palvelímien ja muun konesalilaitteiston. Karkeasti, keskikokoinen konesali mallia 2008 syö tuommoiset megawatin sähköä ja puskee sen lämpönä ulos (kirjaimellisesti), kulutus ei kovin paljoa (ehkä 20%) riipu käytöstä koska laitteet ovat koko ajan päällä. Konesalia mallia 2011 syö 0,2 – 2 MWh palvelujen käytöstä riippuen, ja tuottaa saman verran lämpöä joka otetaan hyötykäyttöön, koska laitteet ajetaan ylös ja alas käytön mukaan.

    Jos tällainen kysyntään mukautuva sähkön säästäminen on tulevaisuutta muillakin tuotantoaloilla, niin sähkönkulutuksen vaihtelut tulevat kasvamaan, vaikka sähkölämmityksestä eroon pääseminen veisi toiseen suuntaan, samoin pienemmässä määrin tehokkaammpi valaistus. Osmo ehdotti joskus että tehtaiden seisokit pitäisi olla helmikuussa eikä heinäkuussa, vastaavia asioita on syytä miettiä varastointitekniinoiden kypsymistä odottaessa. Ja siihen olennaisesti liittyen, laskutustekniikan kypsymistä odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Henri Weijo kirjoitti 10.11.2008 kello 9:56
  14. Henry kirjoitti 10.11.2008 kello 10:20

    “Ydinjätteiden säilytys on mielestäni ratkaistu Suomessa.”

    Onhan se ratkaistu, jos riittävänä ratkaisuna pidetään sitä, että ydinjäte tungetaan kuparikapseleihin ja ympäröidään savella. Olkiluodon voimalan inisinöörien mukaan loppusijoitusonkalo tulee täyttymään vedellä muutamassa kymmenessä vuodessa. Tällaisen rustingin olisi sitten määrä kestää satojatuhansia vuosia, ilman että jätteet pääsevät tekemisiin esim. pohjaveden kanssa.

    Veikkaan, että tulevat sukupolvet tulevat vielä kiittelemään raskaasti nerokkaasti järjestettyä ydinjätehuoltoamme. Sadan tai tuhannen vuoden kuluttua voimayhtiöt eivät oletettavasti ole enää täällä kantamassa vastuuta tekemisistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Iiro Jantunen kirjoitti 10.11.2008 kello 10:58

    Ydinjätteiden säilytyksestä puhuvien kannattaisi ottaa ensin selville, miten monen “ydinvoimalan” jätteet kallioperässämme on jo luonnostaan.

    Seuraavaksi kannattaa ottaa selville, miten nämä ydinjätteet voivat aiheuttaa terveys- tai ympäristöongelmia maanpinnalla. Soininvaara on epäilemättä saanut eteensä useitakin tutkimuksia aiheesta, mutta ei taida niitä referoida.

    Sitten kannattaa ryhtyä miettimään, kannattaako ydinjätettä loppujen lopuksi edes haudata, vai mieluummin odottaa uusiokäyttöä kymmenen-parikymmentä vuotta.

    Viimeisenä kannattaa ryhtyä miettimään, mikä on pahempi ongelma: kiinteä, selkeästi hallittavissa oleva jäte maan alla, vai suuri määrä kaasumaista jätettä ilmakehässä vaarantamassa tulevaisuutemme?

    Jos Vihreät olisivat suostuneet ottamaan Kasvihuoneilmiön ja ilmastonmuutoksen vakavasti jo 80-luvulla, olisi ollut aihetta miettiä prioriteetteja. Valitettavasti Vihreät, kaikkialla maailmassa, priorisoivat ainakin tuolloin ydinvoiman vastustuksen, ja pyrkivät olemaan hiljaa kasvihuonekaasupäästöistä. Tätä ihmetteli jo tuolloin (1990) mm. Al Gore.

    Joko Saksassa on muuten luovuttu hiilikaivosten tukiaisista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Emma London kirjoitti 10.11.2008 kello 11:21

    Itse lähtisin pohtimaan asiaa hieman kauempaa. Jos ydinvoiman (tai itse asiassa minkä tahansa energian tuotantomuodon) lisärakentamiseen halutaan kyllä tai ei -päätös, pitäisi ensin todeta, kuinka suuri energiavaje ei-päätöksestä tai mahdollinen ylitarjonta kyllä-päätöksestä syntyisi.

    Kun energiavajeen suuruus on selvitetty, pitäisi päättää, onko vaje tarkoitus korvata jollain vain vähentää vastaava määrä energian kulutusta. Jos korvataan, on vastustajien esitettävä, miten tämä käytännössä tapahtuisi, mitkä olisivat sen ilmasto- ja muut vaikutuksent ja paljonko se maksaisi. Jos ei korvata, pitää esittää, miten vajauden kanssa tullaan toimeen ja mitä se maksaisi.

    Ydinvoiman puoltajien pitäisi selvittää, mikä osa tuotannosta olisi suunniteltu lisäenergian tuottamiseen ja mikä osa olisi varattu aikaisemman tuotannon korvaamiseen. Koska ydinvoiman täytyy olla lain mukaan koko yhteiskuntaa hyödyttävä ratkaisu, on esitettävä todisteita siitä, että ydinvoimasta saatu hyöty päätyy myös muualle kuin energiayhtiöiden kassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 10.11.2008 kello 12:37

    “Jos tällainen kysyntään mukautuva sähkön säästäminen on tulevaisuutta muillakin tuotantoaloilla, niin sähkönkulutuksen vaihtelut tulevat kasvamaan..”

    Tuotantograafi http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/kulutus-_ja_tuotantoennuste/ osoittaa että sähkön tuotanto joustaa niin paljon ettei hintaohjausta vielä nykyään oikeastaan tarvita (huom kulutusgraafissa yösähkön vain n. 500MW piikki). Jos kulutuksen vaihtelu lisääntyy enemmän kuin tuotannon, markkinat toimiessaan huolehtivat hintaohjauksen lisääntymisestä. Mutua on se uskooko niin suureen hintaohjaustarpeeseen että se vaikuttaisi ydinvoiman kannattavuuteen.

    Kysynnän kausivaihtelut ovat sitten toinen juttu, mutta kun vaikka nämä on-demand datacenterit (tuottavat ei-varastoitavia hyödykkeitä) ovat hyvin pieni tekijä verrattuna teollisuuteen (tuottavat varastoitavia hyödykkeitä), ja kun sähkölämmityskin menettää suosiotaan, luulisi trendin kulkevan pikemminkin kohti vähäisempää kausivaihtelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Iiro Jantunen kirjoitti 10.11.2008 kello 12:57

    Ihmettelen suuresti, miten energiapolitiikassa kyetään käymään yhtäaikaisia keskusteluja, joista ei tihku sanaakaan toisiinsa.

    Tekniikka & Talouden artikkelissa “Kolmannes Suomen voimalaitoksista vanhenee käsiin” (Tuula Laatikainen , 10.1.2008) todettiin, että

    “Vuoteen 2020 mennessä käytöstä poistuu lähes 4 gigawattia (4 000 megawattia) sähköntuotantokapasiteettia.”

    “Poistuva määrä on melkoinen, sillä voimalaitoskapasiteettia Suomessa on 13 gigawattia. Huippukulutuksen aikaan käytössä on 15 gigawattia.”

    “Osa voimalaitoksista tulee yksinkertaisesti teknisen ikänsä päähän.”

    “Ensin liipaisimella ovat vanhimmat, 1960–70-luvuilla rakennetut hiili-, kaasu- ja lauhdevoimalat. Niitä käytetään vain vara- ja huippukulutuksen aikana. Seuraavaksi suljettavien listalla ovat vähän nuoremmat hiilivoimalat, joiden automaatiota ja päästötekniikkaa on parina viime vuotena uusittu kymmenillä miljoonilla euroilla.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article54261.ece?s=l&wtm=tt-20022008

    Tässä siis sähköntuotannosta. Sähköä on sentään helppoa siirtää paikasta toiseen, mutta samantapainen on tilanne kaukolämpöpuolellakin. Vaikka kaukolämmön tarve pienenisi esim. 10%, ei se tarkoittaisi missään kaupungissa kokonaisen voimalaitoksen sulkemismahdollisuutta. Toinen juttu on sitten se, että yhä useamman siirtyminen sähkölämmityksestä kaukolämpöön luo kaukolämmön kulutusta lisäävän tekijän.

    Itse asiassa kaukolämmön käytön lisäämistä on viime vuosina rajoittanut tekijöiden puute (työvoimapula).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Timo kirjoitti 10.11.2008 kello 13:19

    Muuten hyvä mutta lukisin mielelläni vielä erillisen blogimerkinnän liittyen siihen mikä on ns. järkevää energiansäästämistä, miksi energiaa yleensäkään pitää säästää jos sitä valmistetaan halvalla ja onko järkevämpää sallia yksityisille ja teollisuudelle suuret määrät halpaa energiaa ja olettaa että se kasvattaa kansantaloutta ja auttaa köyhiä kansalaisia. Rikkaillahan toki on varaa kikkailla vihreällä tuulienergialla.

    En nyt aja takaa että energiaa pitäisi tuhlata mistään mitään välittämättä, mutta nykyisellään energiansäästökeskustelu alkaa saada jo huvittavia piirteitä. Kerronpa esimerkin:

    Kotini olohuoneen kaikki 4 lamppua paloivat kaikki suunnilleen samaan aikaan. Menin lähikauppaan katselemaan energiansäästölamppuja ja huomasin että hyvän energialampun hinta oli noin 11 €. Tavallinen maksoi noin euron kappale. Lapsiperheessähän energialamppu ei kestä sen kauempaa kuin tavallinen koska lapset rämpyttää niitä joka tapauksessa.

    Mihin siis raja: säästämmekö sähköä hinnasta ja seurauksista piittaamatta ? Vaadimmeko että köyhä kansanosa alkaa ostamaan 11 euron energialamppuja ja muuttaa uusiin energiataloihin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Antti kirjoitti 10.11.2008 kello 13:38

    Yksi kausivaihtelua vähentävä tekijä on Euroopan sähkömarkkinoiden yhtenäistyminen. Pidemmällä aikavälillä siirtoyhteyksiä Pohjois- ja Keskieuroopan välillä lisätään; suuremmat markkinat ja tasaisempi kulutus.

    Voimalatonttien vapautuminen muuhun käyttöön on suotavaa, mutta epäilen että alueiden purku- ja puhdistuskulujen jälkeen niistä ei paljoa arvonnousua saada, voin olla kyllä väärässä merenrantavoimaloiden osalta.

    Saksan ja Ruotsin ratkaisut tyypillisen kaksinaamaisia, puhutaan ydinvoimasta luopumisesta ja samaan aikaan vaan viritellään voimaloita tehojen nostamiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kari kirjoitti 10.11.2008 kello 13:50

    “Laajamittainen ydinvoiman leviäminen johtaa väistämättä ydinaseiden leviämiseen. TKK:n proffien mielestä he pystyisivät rakentamaan pommin noin vuodessa, jos tilaus tulisi.”

    Kuulostaa melkoiselta liioittelulta. Pommi ehkä vuodessa saataisiin aikaan, olettaen että jostain saataisiin soveltuvaa ydinmateriaalia. Sitähän voisi lähinnä ostaa ulkomailta tai tuottaa itse. Ostaminen, ainakin salaa, taitaa olla melkoisen poissuljettu mahdollisuus nykymaailmassa, joten materiaali pitäisi tuottaa itse.

    Sikäli kun tiedän, Olkiluodon nykyiset reaktorit eivät kykene tuottamaan ydinpommiin tarvittavaa materiaalia. Loviisan yksiköillä se onnistunee “pienellä virittelyllä”, mutta riittävän määrän tuottamiseen mennee 10 – 20 vuotta. Ja sillä siis saadaan aikaan yksi (1) ydinpommi. Ei sillä vielä kuuhun mennä. Joku paremmin tietävä saa korjata, mikäli käsitykseni on väärä.

    Mielestäni ydinaseilla pelottelu on osittain liiottelua. Kyllähän ydinpommilla saadaan pahaa jälkeä, mutta niiden rakentaminen on huomattavan isotöistä ja riittävän ydinpelotteen saamiseen tarvitaan paljon muutakin kuin yksi onnistunut ydinkoe. Perinteisillä ja vähemmän perinteisillä (kemialliset ja biologiset) aseilla saadaan paljon pahempaa tuhoa paljon pienemmällä vaivalla.

    Ns. supervaltojen ydinaseet tietenkin asia erikseen, koska niillä on resursseja tuottaa niitä niin valtavia määriä, että koko nykyinen sivistys alkaa olla “yhden napin alla”. Mutta niihin pommeihin eivät ydinvoimalat vaikuta.

    En tosin osaa arvioida, paljonko ydinmateriaalia nuo hyötöreaktorit pystyisivät tuottamaan. Niitähän on vastustettu paljolti juuri tuolla ydinpommi-argumentilla. Mutta ainakin ns. perinteisten ydinvoimaloiden vastustamiseen ydinaseuhka on erittäin heikko argumentti.


    “Suomessa ydinvoimaa on perusteltu tarpeella tuottaa teollisuudellemme energiaa kilpailijoita halvemmalla”

    En tiedä, onko tällainen argumentointi teollisuuden puolelta kaksinaamaista peliä vai typeryyttä.

    On joka tapauksessa päivänselvää, että sillä aikataululla, jolla niitä voimaloita rakennetaan, Suomen sähköverkko liittyy yhä tiukemmin yhteispohjoismaisiin ja eurooppalaisiin sähköverkkoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, Suomen sähkön hinta tulee olemaan samalla tasolla muun Euroopan kanssa. Ja sähkön hinta ei Euroopan tasolla paljon heilu muutaman suomalaisen atomimiilun vuoksi.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tiedemies kirjoitti 10.11.2008 kello 14:49

    Niin, siis en avannut ehkä riittävästi tuota “akkuja ja vetyä”, viittasin sillä Vanhasen visioon siitä, että ihmiset ajavat pian sähköautoilla, joten niiden akkujen latailemiseen ja/tai vedyntuottamiseen tarvitaan sähköä. Tekniikka on olemassa, muttei riittävän halpaa vielä. Jos öljystä luopumisen kanssa ollaan tosissaan, niin se kyllä halpenee seuraavan parinkymmenen vuoden aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Orbus kirjoitti 10.11.2008 kello 17:49

    Yksi ja toinen puhuu tuulivoiman ja muiden ydinvoimaa korvaavien energiantuottomuotojen kalleudesta. Ovatko he selvänäkijöitä tai ennustajia? Mistä tiedetään paljonko uraani tulevaisuudessa maksaa? Ei yhtään mistään. Kohtuulliselta tuntuu kuitenkin käyttää analogiatapauksena öljyn hinnan kehitystä viime vuosikymmeninä. Suunta on ollut huimasti ylöspäin. Kyllä jalkansa maassa pitävä ymmärtää, ettei uraanin osalta voi toisenlaista kehitystä odottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Traveller kirjoitti 10.11.2008 kello 19:39

    Lapsiperheessähän energialamppu ei kestä sen kauempaa kuin tavallinen koska lapset rämpyttää niitä joka tapauksessa.

    Hehkulamppujen vastustus on, toki monien muiden asioiden ohella, Virheet de röda – puolueessa jo dogmaattista ja sisällytetty keskeisimpään kaanoniin, siihen jota tiukasti noudattamalla tavallinen virheäkin voi pyrkiä kohti valaistumista. Sinun ei pidä välittää sellaisista seikoista kuten energialamppujen hinnasta ja korkeamman hinnan mahdollistamasta kulutuksesta muualla, niiden sisältämästä myrkyllisestä elohopeasta, tai fysiikasta tai mistään muustakaan mitattavissa ja todennettavissa olevasta seikasta. Täytyy vain uskoa, tiedostaa, äänestää oikein, antaa rahaa kaikkiin nenäpäiviin jne..

    Tottapuhuen virheiden ajama hehkulamppujen täyskielto on mieletön juuri ym. seikkojen vuoksi. Meillä on kaikki ulkovalot ja paljon käytetyt sisävalot energiansäästölamppuja tai ledejä mutta jonkin verran noita hehkulamppujakin on jätetty koska niiden korvaamisesta ei ole mitään hyötyä vaan päinvastoin haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Sepe kirjoitti 10.11.2008 kello 19:49

    Se kai yleisesti noin maailmanlaajuisesti tunnustetaan, että pelkästään ydinvoimaa lisäämällä kasvihuoneilmiötä ei ratkaista. Ja tarkasti ottaen ydinvoima ei ole päästötön energiantuotantotapa. Tonnista maa-ainesta saadaan vain muutamia grammoja rikastettavaksi kelpaavaa uraania. Itse rikastaminen on erittäin energiaintensiivinen toimi. Kemikaalit ja muut aineet mitä rikastamisessa käytetään – on ydinjätettä.
    Joku viisas voisi kyllä kertoa, mitä näille sitten tehtäisiin niissä hyötyreaktoreissa. Vai onko ne jokatapauksessa loppusijoitettava johonkin.

    Mitä Saksan kaksinaamaisuuten tulee. On se ainakin mukana monissa pilottihankkeissa uuden energiatuotantotekniikan kehittelemisessä. Rakentanut aurinkokoevoimalan Espanjaan, mistä saa kaiken tarvitsemansa sähkön n. 7500 tuhannen asukkaan suuruinen kylä. Ovat laskeneet, että uudella tasavirtakaapelitekniikalla korkealla jännitteellä, jossa siirtohävikit olisivat kohtuullisen pienet – voitaisiin aivan lähitulevaisuudessa tuoda sähköa Eurooppaan aurinkovoimalasta, joka sijaitsi Afrikan puolella.
    Pointina tässä on yksinkertaisesti se, jos pitäydytään vanhaan tekniikkaan,mitään uutta tosiasiassa ei ole tarvetta kehittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Samuli Rinne kirjoitti 10.11.2008 kello 20:18

    VTT:llä on tehty kiinnostavaa tarkastelua energiantuotannon skenaarioista vuoteen 2050, suosittelen lämpimästi:

    http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2433.pdf

    Sitten pienempään asiaan: Timolle ja Travellerille todettakoon energiansäästölampuista, että eräs valmistaja kehuu lamppujensa kestävän 600 000 sytytys- ja sammutuskertaa. Nämä ovat siis niitä kympin kappale maksavia. Saavat lapset rämpätä ihan työkseen ja kasvaa aikuisiksi saakka, vaikka lamput eivät oikeasti kestäisi kuin vaikkapa puolet tuosta. Ei ole esimerkiksi meillä simahtanut ensimmäistäkään muuten kuin mekaanisesti, pudottamisen seurauksena.

    Pikaisesti laskien energiansäästölampun takaisinmaksuaika on noin 4000 tuntia. Siitä voi arvioida kannattavuuden omassa tapauksessaan.

    Muuten, markkinataloudessa kun ollaan, voisi olettaa, että valmistajat asettavat hinnan siten, että voitto maksimoituu. Vai tietääkö joku oikeasti, mitä maksaa esim. hehkulampun valmistus vs. energiansäästölampun valmistus?
    en…

    Säästöstä yleensä puheenollen, EU-tasolla on arvioitu, että 30% säästö olisi saavutettavissa, jos energiansäästöinvestoinneille asetettaisiin sama tuottovaatimus kuin voimalaitosinvestoinneille. Tinkimättä siis mistään, teknisin, olemassaolevin keinoin. Jujuhan lienee siinä, että on paljon helpompi tehdä keskitetty päätös ammattimaisesti voimalaitosinvestoinneista kuin vaikkapa jokaisen omakotiasukin pohtia erikseen säästölamppujen kannattavuutta. Siksi jotkut ovat mieltyneitä normiohjaukseen.

    Säästökeskuteluissa ihmettelen kovasti sitä, että “ei ole varaa säästää”. Joihinkin investointeihin tämä voi päteäkin köyhä maksaa aina enemmän-periaatteen mukaisesti, mutta voihan sitä säästää yksinkertaisesti käyttämällä vähemmän. “Ei ole varaa sammuttaa valoja huoneista, joissa ei olla” tai “Ei ole varaa laskea sisälämpötilaa 25 asteesta” tai “Köyhyyttäni joudun menemään kilometrin matkan autolla ja sitten erikseen kuntosalille” tai “Olen niin p-a että Thaimaan reissulle on pakko lähteä”!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. BRG kirjoitti 10.11.2008 kello 22:16

    “Minusta NiMby-ajatus, että uraanikaivosten ympäristöhaitat ovat pahempi kynnys Suomessa kuin muualla, on vastenmielinen. Mieluummin näkisin ne uraanikaivokset täällä kuin jossain kolmannen maailman maassa.”

    Kyllä sekin, että joku esim. Hesalainen kannattaa uraanikaivosta Posiolle, on ihan yhtä ‘NiMbyä’. No voihan se olla joillekin paha kosmeettinen haitta kun sitä joutuu katsomaan lentokoneen ikkunasta Levin skimbamatkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. turkkalo kirjoitti 11.11.2008 kello 2:04

    Kun periaatepäätöksestä kestää pari-kolme vaalikautta ydinvoimalan käynnistämiseen ja elämme vapaakauppa-Euroopassa, kukaan ei voi luvata että lisäydinvoiman antama liikkumavara käytettäisiin johonkin järkevään (paitsi ehkä Artturi Björk).

    Uraanikaivoksista: se että me vaarantaisimme Porvoonjokilaakson pohjavedet, ei ainakaan pysyvästi pelastaisi Uzbekistanin luontoa. Nimby, toivon että uzbekit ymmärtävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Artturi Björk kirjoitti 11.11.2008 kello 10:31

    w0t?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tomppeli kirjoitti 11.11.2008 kello 14:43

    Ydinvoiman yksi suurista eduista on ollut se, että hidastetaan rahan virtausta diktaattoreille ja muille sellaisille. Sama vaikutus on tietysti hiilivoimalallakin, mutta niitä ei voi päästösyistä kannattaa ainakaan toistaiseksi.

    Ihmisten vapaudet ja oikeudet korreloivat kuulemma suht’ suoraan öljyn ja maakaasun hinnan kanssa. Mitä kalliimpia ne on, sitä vähemmän oikeuksia esim. arabi-maissa ja Venäjällä (Norjan kaltiaisia vakiintuneita demokratioita tämä ei koske).

    Onpa jopa arveltu, että Neuvostoliitto hajosi öljyn hinnan vaikutuksesta, ja arabi-maiden väestöräjähdyksestä voi syyttää öljyn korkeaa hintaa, kun ei ole tarvinnut naisille antaa edes sitä vapautta kuin miehille.

    Suomessa näistä öljyn ja maakaasun onglemista ei paljoa puhuta jostain syystä, vaikka ne olisivat erinomainen argumentti juuri ydinvoiman puolesta: rakenna ydinvoimaa ja edistä vapautta, demokratiaa sekä hidasta väestöräjähdystä! Bonuksena voit onnitua lopettamaan pari Saudi-Arabian tukemaa viharyhmää ja hillitä Venäjän sotilaallisia pullisteluja.

    Vielä parempia ovat toki uusiutuvat, mutta niiden ongelma on ainakin vielä hinta erityisesti Suomen olosuhteissa, joissa ei aurinko paista, tuuli tuule eikä vesikään oikein virtaa.

    (Ja niistä uraanikaivoksista Suomessa kun oli puhe, tarkoitin laushadukseni ihan faktuaaliseksi, en normatiiviseksi kuten se tietysti pahantahtoisesti tulkittiin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Airbag kirjoitti 11.11.2008 kello 16:23

    Tomppeli: “Ihmisten vapaudet ja oikeudet korreloivat kuulemma suht’ suoraan öljyn ja maakaasun hinnan kanssa. Mitä kalliimpia ne on, sitä vähemmän oikeuksia esim. arabi-maissa ja Venäjällä (Norjan kaltiaisia vakiintuneita demokratioita tämä ei koske).”

    Tämä käsitys on kai ainakin osin osoitettu vääräksi: http://www.stanford.edu/~vmenaldo/Papers/DoNaturalResourcesFuelAuthoritarianism
    “Our results indicate that natural resource dependence does not undermine
    democracy, preclude democratic transitions, or protract democratic transitions. Nor do
    they indicate that democratization is universally promoted by natural resource
    dependence.”

    Wikipedia-referaatti löytyy täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Resource_curse#Democracy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. tomppeli kirjoitti 11.11.2008 kello 18:57

    Tässä Thomas Friedmanin artikkeli aiheesta:

    http://www.foreignpolicy.com/story/cms.php?story_id=3426

    En ole yllättynyt, että Friedman erehtyy, tuppaavat sen kirjatkin olemaan aika propagandaa — yhdistettynä tosin sujuvaan kirjoitteluun, eihän niitä muuten jaksaisi lukea.

    Sitä pointtia ei kuitenkaa voi kumota, että öljyraha valuu epämiellyttäville tyypeille ja hallituksille, toisin kuin “atomiraha”. Tai sitä, että Venäjän ulkopoliittinen pullistelu liittyy rikastumiseen.

    Naisten asemaa öljyraha heikentää ehkä myös, sillä öljytalouksissa ilmeisesti syntyy heikosti “naisille sopivia” työpaikkoja erityisesti tehtaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tcrown kirjoitti 13.11.2008 kello 11:28

    Minua ei ydinvoimassa häiritse oikeastaan kuin yksi asia. Kovaan ääneen vakuutetaan, että ydinvoimalat rakennetaan yksityisellä rahalla, mutta samaan aikaan ollaan hiljaa siitä, että valtio joutuu ottamaan suuren vastuun mahdollisista onnettomuuksista, eli subventoi ilmaisen vakuutuksen muodossa ydinvoimaa. Tietysti myös vakuutusyhtiöt, jotka suostuisivat tuollaisen vakuutuksen antamaan ovat aika vähissä.

    Jos kerran ammatikseen riskejä arvioivat kieltäytyvät vakuuttamasta ydinvoimaloita halvalla, niin miksi pihtiputaan mummon pitäisi moiseen vakuutukseen lähteä?

    Vaikka vakuutusyhtiö eivät suostu vakuuttamaan, niin vakuutuksen hommaaminen yksityisiltä markkinoilta ei ole mahdotonta. Ydinvoimayhtiö voitaisiin pakottaa lainaamaan “riittävä” summa ehdolla, että raha maksetaan takaisin onnettomuuksien hoidon kustnnuksilla vähennettynä. Jos markkinat pitävät ydinvoimalaa riskittömänä, tuo raha on halpaa, eikä kustannuksia synny. Jos taas markkinat eivät riskittömyyteen usko, niin miksi ihmeessä ydinvoima olisi hyväksyttävä energiantuotantomuoto? (Jos laina erääntyisi vaikka kerran vuodessa, niin ydinvoimayhtiö joutuisi joka vuosi vakuuttamaan markkinat siitä, että voimala on riittävässä kunnossa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Artturi Björk kirjoitti 13.11.2008 kello 12:05

    Kerrankin voin sanoa, että oon samaa mieltä tcrownin kanssa. (Tosin en kyllä usko, että tuo rahan lainaaminen yksityisiltä markkinoilta olis tehokkain tapa hoitaa vakuuttaminen, koska sen summan pitäis olla suht tolkuttoman suuri…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Iiro Jantunen kirjoitti 13.11.2008 kello 13:11

    Tämän syksyn tapahtumien olisi pitänyt opettaa, mikä huono puoli vakuutuksissa on: ne ovat periaatteessa johdannaisia, ja riippuvaisia loppujen lopuksi vakuutuksen antajan taloudellisesta tulevaisuudesta (vrt. CDS-kuprut).

    Samanlaista vakuutusta toki pitäisi tasapuolisuuden nimissä vaatia kaikilta fossiilisia polttoaineita käyttäviltä tahoilta: heidänhän vakuutuksen pitää toki kyetä maksamaan kaikki ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamat kustannukset.

    Missä menee vikaan? Ydinvoiman kohdalla siinä, että onnettomuuden tapahtumisen todennäköisyys on hyvin, hyvin, pieni. Tapauksia (pl. grafiittireaktorit) on niin vähän, että tilastollista analyysia on paha mennä tekemään.

    Sen sijaan asiaa on mahdollista ajatella siltäkin kannalta, että suurin osa Suomalaiset hyötyvät ydinvoiman tuottamasta puhtaasta ja varsin edullisesta sähköstä (tulevaisuudessa moni lämmöstäkin). Samoin mahdollisista haittavaikutuksista kärsisi suurin osa kansasta. Olisi vain kiva tietää, mitkä ne haittavaikutukset olisivat? Ydinjätteestä on turha puhua, ennen kuin sen määrä on suhteutettu kallioperässä muutenkin olevaan uraaniin.

    Itse asiassa Suomessa ydinvoiman “aiheuttama” suurin terveysongelma on huoneilman radon (n. 75% säteilyannoksestamme), mutta sen aiheuttaa kallioperämme luonnollinen uraani riippumatta siitä, mitä voimalamme tekevät.

    Pitäisikö siis kaivosyhtiöille maksaa siitä, että veisivät uraania pois kallioperästämme? 🙂

    Fossiilisten kohdalla taas vika on siinä, että “onnettomuuden” todennäköisyys on melkoisen suuri (lähes varma) ja toisaalta vaikutukset niin valtavia, että hintalappu menee mahdottomaksi. Lisäksi on loppujen lopuksi kyse siitä, että suurin osa ihmisistä käyttää fossiilisia polttoaineita, samoin kuin kärsii mahdollisista haitoistakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Artturi Björk kirjoitti 13.11.2008 kello 13:42

    Iiro Jantunen: “Sen sijaan asiaa on mahdollista ajatella siltäkin kannalta, että suurin osa Suomalaiset hyötyvät ydinvoiman tuottamasta puhtaasta ja varsin edullisesta sähköstä (tulevaisuudessa moni lämmöstäkin).”

    Asiaa ei ole mahdollista ajatella tältä kannalta. Suurin osa ydinvoiman hyödystä välittyy markkinamekanismilla. Ydinonnettomuus sen sijaan ei välity markkinamekanismilla, koska ydinvoimayhtiö menee konkurssiin ja saasteet jäävät veronmaksajien maksettavaksi.

    Päästökauppa sisäistää kasvihuonekaasut markkinamekanismiin, joten tältä osin kritiikki fossiilisia voimaloita kohtaan ei päde. Hiukkaspäästöt ovat edelleen ulkoisvaikutus, mutta niitä varten ei tarvita vakuutusta (koska niitä tulee jatkuvasti.) vaan niiden verottamista tai saamista markkinamekanismin sisään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Artturi Björk kirjoitti 13.11.2008 kello 14:22

    Vielä vähän vakuutuksista ja johdannaisista: Ydinvoimalaonnettomuudet ovat ilmeisesti riippumattomia toisistaan, joten niitä ei voi verrata CDS:iin. Tietty jos alun perinkään vakuutusyhtiöllä ei oo varaa maksaa ydinonnettomuuden seurauksia, niin silloin vakuutus on arvoton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Iiro Jantunen kirjoitti 13.11.2008 kello 19:44

    Artturi Björk: Olet siis sitä mieltä, että kasvihuonekaasupäästöistä maksetaan jo riittävästi, että ilmastonmuutoksen tuhot sillä voitaisiin korvata? Olen jyrkästi eri mieltä.

    Olen myös jyrkästi eri mieltä kanssasi ydinvoiman hyödyistä. Suurin ydinvoiman hyöty on saastettomuus – ei hinta -, josta hyötyy koko yhteiskunta. Vrt. kasvihuonekaasujen hinta.

    Yhtä kaikki, tulkitsenko oikein, ettet siis ole eri mieltä kanssani ydinvoiman vakuutuksen hinnan laskemisesta?

    Kannattaa muistaa, että vesihidasteisten ydinreaktoreiden pahinkaan onnettomuus ei ole aiheuttanut merkittäviä vahinkoja muulle kuin voimalalle itselleen (Three Mile Island). Ja voimalan sisäiset vahingothan ovat voimalayhtiön vahinkoja, ei muiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Artturi Björk kirjoitti 14.11.2008 kello 14:52

    Iiro Jantunen: Joo siis en oo sitä mieltä, että kasvihuonekaasupäästöistä maksetaan jo nyt riittävästi. Ja oon sun kanssa samaa mieltä, että ydinvoimaa ei pidä pakottaa maksamaan kaikkia toiminnastaan aiheutuvia kustannuksia jos fossiilisille ei ole samaa velvoitetta. Minusta on kuitenkin huomattavasti fiksumpaa, että kaikkien energiantuotantotapojen pitäisi maksaa omat kustannuksensa. (Muutenhan sorsitaan esim. aurinkoenergiaa, jolla ei ole negatiivisia ulkoisvaikutuksia.)

    Verrataan kahta tilannetta: 1. rakennetaan ydinreaktori 2. ydinreaktoria ei rakenneta

    1. sähkön tarjonta kasvaa. saasteet pysyvät ennallaan
    2. sähkön tarjonta pysyy ennallaan. saasteet pysyvät ennallaan.

    Ydinvoiman hyöty on siis sähkön tarjonnan kasvu, ei saastettomuus.

    Jos olet oikeassa vesihidasteisista ydinreaktoreista (en väitä ettetkö olisi) niin silloinhan vakuutus alueen ulkopuolisten vahinkojen varalle on varmasti erittäin edullinen, eikö aseta tuotantomuotoja eriarvoiseen asemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Iiro Jantunen kirjoitti 14.11.2008 kello 15:38

    Artturi Björk: Suomen kasvihuonekaasupäästöjen historiasta näkee, ettei ydinreaktorin rakentaminen todellakaan johda saastepäästöjen pysymiseen ennallaan. Kun 70-80-lukujen vaihteessa ydinreaktoreita viimeksi käynnisteltiin, putosivat kasvihuonekaasupäästöt vuosiksi. Ei ole ydinvoiman syy, että fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu sallittiin tuon pudotuksen jälkeen (maakaasua, turvetta ja autojen polttoainetta).

    Toinen juttu on se, että kun nyt puhutaan Helsingin kaukolämmön tuottamisesta Loviisa 3:lla, todellakin korvataan – lopullisesti – suuri määrä fossiilista lämpöenergian tuotantoa (ja siinä sivussa tehdään sähköäkin). Kaukolämmön tarve pääkaupunkiseudulla ei ydinreaktorin rakentamisesta kasva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Eero Jantunen kirjoitti 14.11.2008 kello 17:02

    Terve Osmo,

    Olisin kyllä odottanut sinulta “hieman” syvällisempää analyysiä niinkin tärkeästä aiheesta.

    “Laajamittainen ydinvoiman leviäminen johtaa väistämättä ydinaseiden leviämiseen. TKK:n proffien mielestä he pystyisivät rakentamaan pommin noin vuodessa, jos tilaus tulisi. Missä on paikallinen konflikti, siellä on houkutus rakentaa ydinase. Intia, Pakistan, Israel, Iran,…”

    Mikä on tämä “väistämättä” totuus ja mekanismi? Siinä olet oikeassa että ydinaseen kehittäminen/ostaminen vaatii paljon rahaa. Ydinvoimalla on halppo nostaa elintasoa. Pitäisi erotella ydinvoimalat ja uraanin rikastaminen. Se että ydinvoimalan rakentaminen johtaisi ydinpommin rakentamiseen on yhtä todennäköistä kuin että rokotusohjelman toteuttaminen johtaisi bioaseen kehittelyyn.

    “Ydinjätteiden säilytys on mielestäni ratkaistu Suomessa. Eräistä toisista maista en ole yhtä vakuuttunut. Tosin Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen on sanonut minulle yksityisesti, ettei hän usko, että ydinjätteitä tullaan koskaan hautamaan maan alle. Ne käytetään hyötöreaktoreissa.”

    Tuo on aivan totta. Nyt Suomella olisi kullan arvoinen tilaisuus ottaa maksua vastaan vastaan tätä tulevaisuuden kultaakin arvokkaampi polttoaine.

    “Koska ainakin toistaiseksi ydinvoimaa on suunniteltu hiilivoiman lisäksi, ei sen tilalle. Olen pukenut tämän argumentin vertauksen muotoon:”

    Ydinvoimaa tarvitaan ensisijaisesti korvaamaan tuontia ja vanhenevaa fossiilista kapasiteettia. Vaikka ydinvoima ei sulkisi fossiilista kapasiteettia niin sen edullinen hinta takaa sen että fossiilisen käyttöaste pienenee. Jo nyt ydinvoima seisottaa Suomen kivihiililauhdevoimaloita n. 6 kk vuodessa. Edullinen ydinsähkö myöskin kasvattaa sähkönkulutusta samalla kuin se vähentää ölyn kulutusta lämmityskäytössä. Liikenteen sähköistäminen myöskin vaatii runsaasti sähköä samalla kun öljyä säästyy.
    Ellei tämä vähennä CO2 päästöjä niin sitten ei mikään.

    “Suomessa ydinvoimaa on perusteltu tarpeella tuottaa teollisuudellemme energiaa kilpailijoita halvemmalla. On helpompi muuttaa sähkön tuotantotapaa kuin purkaa rakennettua riippuvuutta energian kulutuksesta. Siksi olen ilmoittanut jo kauan sitten, että hyväksyn ydinvoiman sitten ja vasta sitten, jos voin vakuuttaa, että sillä aletaan korvata fossiilisia polttoaineita eikä tähdätä kulutuksen kasvattamiseen.”

    Sähkön kulutusta ydinvoima lisää. Energian kulutusta sähköistäminen vähentää. Sähköllä tulee aina olemaan hinta. Niin kauan kuin se maksaa niin sitä ei kuluteta turhaan. Mitä pahaa on muuten kuluttaa saasteettomasti tuotettua sähköä?

    “Se aika ei ole tullut vielä, mutta toivoisin, että se joskus tulisi.”

    Se aika on nimenomaan tässä ja nyt. Meriporin voimala rakennettiin nimenomaan koska 5. yv aikoinaan torpattiin.

    “Erkki Tuomioja yritti ajaa viidennen ydinvoimalan osalta kompromissia, jossa ydinvoiman ehdoksi olisi asetettu korkeat energiaverot. Tässä asiassa hän tuntui ajattelevan samalla tavoin kanssani.”

    Jos jotain pitäisi verottaa niin CO2 päästöjä. Tyhmä verottaa energiaa. Mutta älä ole huolissasi. Niin kauan kuin ydinsäkhkö on edullisempaa kuin fossiilisähkö niin fossiilituotantoa seisotetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Samuli Rinne kirjoitti 14.11.2008 kello 23:45

    Ulkoisvaikutuksista kun on ollut puhetta, tässä yksi linkki, jossa ulkoisia kustannuksia on esitetty:

    http://maxima.ier.uni-stuttgart.de/paris/paris3a.pdf

    Esimerkkinä seuraavat erillisen sähköntuotannon ulkoiset kustannukset, CO2-tonnin hinnan ollessa 19 euroa, yksikkönä senttiä/sähkö-kWh:

    Tuuli, vesi, ydinvoima, aurinko: alle 1 snt/kWh
    Kaasu noin 1 snt/kWh
    Hiili, pölypolttona noin 3 snt/kWh

    Eero Jantuselle: uraanivaratkin ovat rajalliset, joten ei ydinsähköäkään pidä mielin määrin tuhlailla, jos kestävälle tielle pyritään. Tämä siis täysin riippumatta siitä, mitä mieltä ydinvoimasta on muuten.

    Ydinvoimalan hyötysuhde on huonompi kuin esim. hiilivoimalan puhumattakaan pelkästä lämmöntuotannosta tai sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, joten itse asiassa (ydin)sähköistäminen lisää primäärienergiankulutusta. Totta on kyllä se, että monissa kohteissa sähköllä päästään tarkempaan säätöön kuin vaikkapa suoralla polttoaineiden polttamisella, mikä tasoittaa eroa.

    Hyötöreaktorit ratkaisisivat uraanin riittävyyden ongelman, mutta turvallisuudessa ja taloudessa lienee vielä paljon kehitettävää. Asiaa tuntevat voinevat kertoa tarvittaessa lisää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Eero Jantunen kirjoitti 15.11.2008 kello 11:03

    Ulkoiskustannuksissa pitäisi myöskin ottaa huomioon säätövoimatarpeet. Aurinko ja tuuli vaatii rinnalleen 100% tehostaan jotain nopeasti säädettävää. Tuo “alle 1 c/kWh” on käytännössä ydinvoimalle ja tuulelle 0.2c/kWh. Aurinkovoimalle noin tuplat, maakaasulle viisi kertaa suurempi ja hiilelle yli viisitoista kertaa suurempi. Ydinvoiman kustannukset muodostuva enimmäkseen siitä että oletetaan että polttoaine tehdään hiilisähköllä. Mitä suurempi osuus ydinsähköä verkossa on sitä pienemmiksi ydinsähkön ulkoiset kustannukset menevät. Kasvihuoneilmiön sekä fossiilisten terveyshaittojen kustannusten arvioiminen on vaikeampaa. Polttoon perustuva energiatuotanto (bio+fossiili)tappaa jo Euroopassa vuosittain 300 000 ihmistä. Mutta ei siitä enempää.

    Uraanivarat ovat käytännössä rajattomat. Mutta tarkoitukseni oli kyseenalaistaa mantraa että sähköä on säästettävä koska sen kulutus saastuttaa. Se on samaa luokkaa kuin että vettä on säästettävä siksi että joissakin paikoissa on pulaa vedestä. Helsingissä taas vesilaitos joutuu juoksuttamaan vettä viemäriin koska kulutus on liian pientä. Huomattavasti fiksumpaa olisi tunnistaa mikä oikeasti haittaa ympäristöä ja rajoittaa sitä toimintaa. Nykyiset totuudet kulutuksen haitallisuudesta on samaa kuin yrittäisi poistaa lasinsiruja hiekkarannalta kaivinkoneen avulla.

    Väitteeni uraanivarojen riittävyydestä perustuu juuri hyötöreaktoreihin. Niiden ongelmat liittyvät lähinnä raakauraanin matalaan hintaan. Jos uraanin hinta nousee niin sitä ruvetaan käyttämään tehokkaammin. Uraanin hinnannousu myöskin mahdollistaa sen uuttamisen merivedestä. Tsekkaa vaikka CANDU reaktorit. Ne polttavat suoraan luonnonuraania ja todistettavasti toimivat.

    Ydivoimalan hyötysuhteella ei ole väliä. Ainoa jolla on merkitystä on päästöt (+ muut ympäristövaikutukset) ja hinta/tuotettu kWh energiaa. Mikään ei estä ydinvoimalan rakentamista vastapainevoimalaksi. Se on vain poliittisten päätösten takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Eero Jantunen kirjoitti 15.11.2008 kello 12:04

    Emmekö voisi tehdä niin kuin Tanska ja Saksa? Rakennetaan paljon uusiutuvia ja pidetään asiasta paljon meteliä. Saamme positiivisen imagon ja meidät nähdään edelläkävijöinä. Energia tuotetaan kivihiilellä. 10 MW tuulivoimaa poistaa 1 GW hiilivoiman aiheuttaman imagohaitan. Se myöskin neutralisoi hiilivoiman aiheuttamat terveyshaitat. Tai ei varsinaisesti neutralisoi mutta sen jälkeen niitä ei lasketa oikeiksi haitoiksi.

    Tai jos oikeasti haluamme vähentää päästöjä ja tehdä se moraalisesti niin ajetaan alas oma energiatuotantomme ja tuodaan kaikki tarvittava energia sähkönä Venäjältä. Keitetyn kaalin haju tunnetusti neutralisoi ydinvoiman riskit ja hiilivoiman päästöt. Jo nyt olemme tällä taktiikalla vähentäneet päästöjä ja riskejä suunnattomasti. Saksa ja Ruotsikin ovat huomanneet miten ympäristöystävällistä tämä toiminta on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Iiro Jantunen kirjoitti 15.11.2008 kello 14:17

    Fissiovoimasta puhuessa pitää muistaa kaksi asiaa. Ensiksikin hyötysuhde ei ole ongelma, vaan päästöt. Hyötysuhdetta voidaan parantaa mm. sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannolla, ja niin tultaneen Loviisa 3:n suhteen tekemäänkin.

    Uraanin riittävyydestä taas: ensiksikin nykyinen käytetty polttoaine tullaan uudelleenkäyttämään uusissa reaktorityypeissä. Toisekseen, fissioydinvoima ei ole riippuvainen uraanista: torium on seuraava fissioenergian lähde ja Maapallon toriumvarat ovat mittavat. Kolmannekseen, ei fissiovoimankaan tarvitse olla energialähteenä ad infinitum – tekniikka kehittyy, eikä “lopullisia ratkaisuja” tarvita. Jonain päivänä, tosin pitkän ajan kuluttua, fuusioenergiakin tulee olemaan käytettävissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Lauri Korkeaoja kirjoitti 17.11.2008 kello 15:04

    Vihreä talousajattelu on rakenteellisesti lähtenyt ulkoisvaikutusten laajemmasta analyysista ja siten todellisten vaihtoehtoiskustannusten tarkemmasta analyysista. Energiapolitiikassa tämä ei aina ole silti ollut näin. Valitettavasti. Kysymys hiilivoiman ja ydinvoiman välisestä preferenssistä on liian olennainen, jotta se voitaisiin ohittaa (kuten aika usein tunnutaan tekevän)- ainakaan jos siitä ympäristöstä oikeasti välittää. Ja on aika yksinkertaista ilmaista kannattavansa ydinvoimaa, mikäli on realistiset skenaariot siitä, että lisärakentaminen aktuaalisesti vähentää vähemmän preferoitujen energiamuotojen kannattamista.

    Tämän vuoksi on hienoa, että tässä asiassa sallitaan mielipiteiden muuttaminen. Leonard Cohenin termein: “As you get older, you get less willing to buy latest version of reality.” Odelle ei taida olla käynyt niin. Hienoa.

    Olosuhteet ovat monelta kantilta muuttuneet ydinvoimaa ajatellen suosiollisemmaksi. Paitsi yksi: Terrorismi. Mikäli tahdotaan aiheuttaa suurinta mahdollista tuhoa, on ydinvoimala houkutteleva kohde. Ja ylipäätään, globaalin turvallisuuden eräs tulevaisuuden ongelmakysymys on ihan yksinkertaisesti se, että yhä pienempi joukko osaamista ja ihmisiä pystyy aiheuttamaan tahtoessaan yhä suurempaa tuhoa. Ydinvoimala on siihen väline. En oikein ymmärrä, miksi ydinvoiman vastustajat eivät pidä tätä argumenttia enempää esillä, ilmastonmuutos ja teknologian kehittyminen tekevät perinteisistä argumenteista aika heikkoja.

    Ks. esimerkiksi:
    http://www.cdi.org/terrorism/nuclear-plants.cfm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Eero Jantunen kirjoitti 17.11.2008 kello 16:14

    Olisiko kuitenkin niin että tämä terrorismikortti ei ole kovinkaan valiidi?

    Millä realistisella skenaariolla terroristi pystyisi aiheuttamaan ydinvoimalan avulla suurempaa tuhoa kuin mitä samainen terroristi samaisilla resursseilla pystyisi aiheuttamaan esim. myrkyttämällä vesijohtoveden tai räjäyttämällä kemikaalitankkerin keskustassa?

    Tshernobyl on kutakuinkin kamalin asia mitä ydinvoimallle voi tapahtua. Sen seurauksena on kuollut reilut 50 ihmistä. Oikeuttaako tällaisen tapahtuman toistumisen pelko sen että tapetaan vuosittain satoja tuhansia ihmisiä hiilivoimalla? Tshernobylin pahin tuhovaikutus tuli itse asiassa siitä että se lisäsi hiilivoiman rakentamista voimakkaasti. Ilman sitä Suomessa tuski olisi ainoatakaan hiilivoimaa muuta kuin varavoimalana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Juuso Peltoniemi kirjoitti 17.11.2008 kello 21:17

    “Sitä olen kyllä ihmetellyt, miten Saksalla, Euroopan suurimmalla talousmahdilla on varaa ainakin toistaiseksi pitää kiinni päätöksestään luopua ydinlaitoksistaan.”

    Saksa rakentaa noin viisikymmentä uutta hiilivoimalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Lauri Laakso kirjoitti 14.4.2011 kello 11:25

    Hauskaa lukea tälläista tekstiä – itselleni vihreiden hölmö uskonnollisuutta lähentelevä asenne ydinvoimaan on ollut pitkään ongelma.

    Ydinvoima itsessään ei ratkaise mitään, pitkällä aikavälillä uusiutuville ei ole mitään vaihtoehtoja – väliaikaisella ydinvoiman käytöllä voidaan kuitenkin, jos järkevästi toimitaan, ostaa aikaa muiden energiamuotojen kehittämiseen.

    Taitaa Ode saada ääneni näissä vaaleissa :-).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.3.2012 kello 12:13

    Helppohan se on kehäkolmosen sisällä uraanikaivoksia puolustaa, kun ne eivät tule koskaan teitä koskettamaan.

    Miten olisi ydinvoimala ja uraanikaivos Päijänteen rannalle? Tai vaikkapa useita?

    Ydinvoimala Helsingin kupeeseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.3.2012 kello 12:23

    Ydinvoimala on poissa pelistä kun sähkölinja laitetaan oikosulkuun. Kuten mikä tahansa voimala.

    Joko unohtui viime jouluinen 350 000 sähköttömän talouden “pieni ongelma”? Vedetäänkö suurjännitelinjat maakaapeleiksi? Hoh hoh!

    Tämä onnistuu vaikkapa C-kasetilla. Ja noin tuhannella erilaisella keinolla.

    Ydinvoimaloiden sijaan pitäisi panostaa hajautettuun energiantuotantoon, jota ydinvoima ei ole eikä koskaan tule olemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Mikko Kiviranta kirjoitti 29.3.2012 kello 20:10

    Helppohan se on kehäkolmosen sisällä uraanikaivoksia puolustaa, kun ne eivät tule koskaan teitä koskettamaan.

    On ihan totta etä jos asiaa X kannattaa, pitää olla valmis ottamaan myös sen haittoja kannettavakseen. Uudellamaalla mm. Askolassa kylläkin lienee uraaniesiintymiä, joten ehkä kaivoskysymys tulee jonain päivänä ajankohtaiseksi. Mutta muuten nyt vaan on ylipäänsä järkevää että kaikenlaiset pytingit joista on edes vähäistäkään miljööhaittaa sijoitetaan (jos se käy helposti päinsä) vähän asutuille alueille mieluummin kuin ehdoin tahdoin aiheuttamaan harmia mahdollisimman isolle joukolle. Esimerkiksi viemärivesien puhdistuslaitosta ei sijoiteta Kaivopuistoon, pelkästään sillä moraalisella perusteella että laitoksen päivitäinen näkeminen muistuttaisi WC-pöntölläistujia elämän karuista tosiasioista.

    Miten olisi ydinvoimala ja uraanikaivos Päijänteen rannalle? Tai vaikkapa useita?

    Sopii. Ei voimaloitakaan tosin tyhjän pantiksi pidä rakentaa.

    Ydinvoimala Helsingin kupeeseen?

    Täällä on jo reaktori vaikkei täyttä ydinvoimalaa olekaan, TRIGA Otaniemessä.

    Joko unohtui viime jouluinen 350 000 sähköttömän talouden “pieni ongelma”?

    Jo unohtui. Mitäs siinä taas tapahtuikaan? Pakastimia taisi sulaa?

    Ydinvoimala on poissa pelistä kun sähkölinja laitetaan oikosulkuun. Kuten mikä tahansa voimala.

    Meinaatko että puretaan Imatrankoski ja Kemijoken voimalaitokset kans – nehän voi joku laittaa oikosulkuun? Myös tuulimylly on pois pelistä jos sen sähkölinja laitetaan oikosulkuun. Takka ei vedä jos savupiippuun tukitaan savipaakulla.

    Eipä silti, mitä keskittyneempää sen haavoittuvampaa. Joku balanssi pitää olla hyötyjen ja haavoittuvuuden välillä. Esimerkiksi on kiva että voi pakastaa marjoja 19 vuotena kahdestakymmenestä vaikka ne yhtenä vuonna sulavatkin. Mieluummin niin kuin ettei sähkön kalleuden tai puutteen vuoksi voisi pakastaa mitään ikinä.

    Vedetäänkö suurjännitelinjat maakaapeleiksi? Hoh hoh!

    Kyllähän semmoista suunnitellaan. Maksaa vain niin paljon per sulanut pakastin ettei halukkaita maksumiehiä löydy.

    Tämä onnistuu vaikkapa C-kasetilla. Ja noin tuhannella erilaisella keinolla.

    Maakaapelien veto onnistuu C-kasetilla? Vai tarkoitatko ydinvoimalan oikosulkemista? Koetapa ensin polttaa olohuoneen sulake siellä kotona C-kasetin avulla, raportoi sitten tänne kuinka kävi.

    Muita keinoja on kyllä jokunen olemassa.

    Ydinvoimaloiden sijaan pitäisi panostaa hajautettuun energiantuotantoon, jota ydinvoima ei ole eikä koskaan tule olemaan.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Toshiba_4S
    http://www.gen4energy.com/
    http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%85gestan_ydinvoimalaitos

    (jäämme odottamaan parkua Ågestan sulamisinsidentistä..)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Pekka Taipale kirjoitti 29.3.2012 kello 22:28

    Eero Jantunen: Emmekö voisi tehdä niin kuin Tanska ja Saksa? Rakennetaan paljon uusiutuvia ja pidetään asiasta paljon meteliä.

    … ja ilman meteliä tehdään se sähkö sitten polttamalla kivihiiltä ja ehkä maakaasua.

    http://theenergycollective.com/breakthroughinstitut/53690/analysis-nuclear-moratorium-germany-could-cause-spike-co2-emissions

    No, ehkä se on samantekevää, lukuunottamatta tietysti sitä että tuulivoimaloiden rakentaminen on aika vaarallista ydinvoimaloihin verrattuna.

    http://truebluenz.com/2011/03/18/wind-farms-966-accidents-67-fatalities-so-far/

    Tosin uusiutuvista vesivoimalla lienee pahempi track record, esimerkiksi Japanin tsunami tappoi toki suoraan paljon enemmän ihmisiä kuin patoja rikkomalla, mutta vesivoiman valloilleenpääsy surmasi sekin: http://en.wikipedia.org/wiki/Fujinuma_Dam

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus