Jos leikimme ajatuksella avata rajat kaikille, jotka haluavat tulla Suomeen töihin samoilla ehdoilla kuin EU-kansalaisille, lopputulos riippuu ratkaisevasti siitä, vaadimmeko ulkomaalaisille maksettavaksi samaa palkkaa kuin suomalaisille.
Yhtäläinen palkka kuuluu maahanmuuttajamyönteisten perusvaatimuksiin. Tällä ajatellaan suojeltavan maahanmuuttajia, mutta tosiasiassa vaatimus samasta palkasta syrjii maahanmuuttajia työmarkkinoilla. Sehän estää heitä kompensoimasta alemmalla palkalla huonoa kielitaitoa ja muita ulkomaalaisuudesta aiheutuvia todellisia tai kuviteltuja rasitteita. Jos palkalla ei saa kilpailla, toteutuu automaattisesti mutta joustavasti se, mitä työlupamenettelyllä tavoitellaan kömpelömmin: jos kelvollista kotimaista työvoimaa on saatavilla, suomalainen menee ulkomaalaisen edeltä.
Koska padon avaaminen kertaheitolla sisältää aina riskin, säilyttäisin tämän samapalkkaisuuden vaatimuksen ainakin aluksi. Tehostaisin myös sen valvontaa ja koventaisin sanktioita. Paras sanktio tietysti on, että työntekijällä on oikeus saada liian vähän maksetusta palkasta korvaus korkoineen.
Jos patoa halutaan vähän avata lisää, voitaisiin ajatella työehtosopimuksiin laitettavan pieni lisä täydellisestä suomenkielen taidosta. Onhan monissa niistä jo lisä, joka maksetaan täydellisestä ruotsinkielen taidosta.
Olen samaa mieltä kanssasi, tunnen monta ihmistä jotka työskentelevät aloilla millä on huutava työvoimapula ja suomalaisille työntekijöille on ensiarvoisen tärkeää että ulkomaalaisia ja suomalaisia kohdellaan tasavertaisesti. Sama palkka samasta työstä.
Myös ammattiliitot pitävät tästä kovasti kiinni koska se on kaikkien etu, jos ulkomaalaisille maksettaisiin vähemmän, suomalaisille jäisi kuva että tässä nyt ulkomaalaiset vievät työpaikat vaikka se ei tietenkään totta olisikaan.
Esimerksi hitsareilla ei suomalainen työntekijä mene välttämättä ulkomaalaisen edelle vaan hyvä työntekijä on hyvä työntekijä kansalaisuudesta riippumatta.
Toki niin sinisilmäinen en ole etten kuvittelisi suomalaisten suosimista tapahtuvan mutta se ei välttämättä ole automaatio, ainakin nämä tietämäni työpaikat jotka työllistävät ulkomaalaisia tasapuolisesti ovat minusta paras keino vähentää rasismia ja ulkomaalaisiin kohdistuvaa epätietoisuutta.
Suomalaisille pitää opettaa positiivisten mielikuvien kautta että maahanmuuttaja ei tarkoita lukutaidotonta somalia joka joukkoraiskaa kaisaniemen puistossa ja juuri siksi maahanmuuttokriittinen keskustelu on tärkeää.
Mukavaa nähdä että olet ottanut asiallisemman linjan kuin eräät puoluetoverisi!
Osmo hyvä,
Lienet leikkimielellä, kun arvelet mahdolliseksi siirtyä järjestelmään, jossa joillekin työntekijöille voitaisi(etnisen jne jne) alkuperän perusteella ryhtyä maksamaan pienempää palkkaa kuin muille työntekijöille. Tietysti voidaan ajatella, että Suomen työmarkkinajärjestöt hyväksyisivät tällaisen, ja ministeri Cronbergin eräät lausumat osoittavat senlaatuista asiantuntemusta, että tämäkin menisi läpi ainakin hämeltä. Sitten muuttamaan ihmisten yhdenvertaisuutta korostavat ja kaikinpuolista syrjintää kieltävät lainkohdat, myös rikoslaista, joka menisikin epäilemättä ministeri Braxilta läpi, sikäli kuin hänen viineisimpiä pläjäyksiään on seurannut.
Onneksi esteeksi tulee EU-lainsäädäntö. Siellä on juuri tekeillä direktiivi, joka vieläpä korostetusti takaisi yhdenvertaiset työehdot jopa illegaalisesti EU-maassa oleskeleville ns. kolmansien maiden kansalaisille.
Sinänsä kirjoituksestasi kuvastuu ongelma, johon valikoimaton maahanmuutto johtaa, siis kielitaidottomat henkilöt, joilla ei ole usein erityistä ammattitaitoakaan, eivät ole Suomen työmarkkinoilla kysyttyjä eikä heidän maahantulostaan ole Suomen talouselämälle hyötyä. Turvapaikanhakijat tietysti ovat asia erikseen, mutta heistähän ei nyt ollut kyse. Tällöin tulee kysyneeksi, mistä syistä maahan tulisi tällaista ongelmaa rakentaa.
Ja onnittelut mahdottomasta äänisaaliista.
Miksi lähtökohtaisesti ulkomaalaisille tulisi maksaa aina TES-minimipakkaa? Sen ymmärtää, että palkka ei saisi olla ikinä pienempi kuin sosiaalitulonsiirtojen summa.
Miksi ulkomaalaisille tulisi kuitenkin maksaa sama palkka kuin suomalaisille, jos suomalainen saa ostaa ulkomailla tuotetun tuotteen, jonka tekijät saavat pienempää palkkaa kuin suomalaiset? Eikö tämä ole epäoikeudenmukaista vientialojen ihmisille?
Eikö voitaisi tehdä sen verran joustoa vaikka, että vientiyritykset saisivat palkata investointeihinsa/terveydenhuoltoonsa ulkomaalaisia ihmisiä alle TES-palkkojen halutessaan?
Ollaan hakoteillä jos pitää alkaa maksaa TES:a pienempää palkkaa maahanmuuttajille. Tämä tarkoittaa sitä että osaamattomia maahanmuutajia halutaan työmarkkinoille riippumatta siitä onko heillä minkäänlaista panosta yhteiskunnalle. TES on aina se minimi. Lisää voi aina maksaa. Tämä pitää ymmärtää. Mutta jos sopimuksia aletaan polkea luomalla halpatyömarkkinoita, mikä on joidenkin työnantajien haave, alkaa rappeuttava kehitys.
On myönnettävä että kaikissa töissä ei tarvita täydellistä kielitaitoa, edes suomenkielen, mutta palkalla on tultava silti toimeen. Oletan että suunitelluilla halpatyömarkkinoilla olevat eivät tulisi toimeen omillaan vaan siihen tarvitaan veronmaksajien tukea. Tätä ei voi hyväksyä. Me nimenomaan tarvitsemme veronmaksajia eikä tuettavia. Enkä usko että täydellinen ummikko tulee ollenkaan toimeen yhteiskunnassamme. Vähin vaatimus on suomenkielen tyydyttävä luku-ja kirjoitustaito sekä jonkinlainen laskutaito. Vanhan kansakoulun tasoa. Heikkoa sekin.
Halutaanko tässä mennä takaperin kehityksessä? Peruskoulukin luotiin jotta koko kansan sivistasoa saataisiin nostettua. Heitetäänkö se periaate nyt romukoppaan monikulttuurin nimissä? Minkälaista yhteiskuntaa olet luomassa Osmo?
Kysymys Osmolle:
Miten olet ajatellut siivoojan tai linja-auton kuljettajan elävän pääkaupunkiseudulla, jos palkka ei ole edes TES:n mukaista?
Suositteletko Torino-makaronia 20 cnt/400g:n pussi?
Tuo kirjoitukseni on kyllä ymmärretty väärin. Lähtökohtani oli, että työehtosopimuksia noudatetaan. Näin sanoo myös laki. Se on käsittääkseni erittäin vahva este ulkomaalaisen työvoiman tiellä, joten pienenä kädenojennuksena ulkomaalaisille ajattelin, että joissakin ammateissa voisi olla suomenkielisille pieni kielilisä joskus myöhemmin, jos tulppa osoittautuu kohtuuttoman tehokkaaksi.
Käytännössä se tietysti voi mennä niinkin päin, että suomenkielisille maksetaan yli TES:in.
Eikö se ollut Elina joka sanoi vähän aiemmin, että perusturvakin on maahanmuuttajille liikaa, koska nämä osaavat elää niin vähillä rahoilla, että kotiinkin riittää lähetettäväksi. Bussikuski tienaa yli työmarkkinatuen.
‘Enkä usko että täydellinen ummikko tulee ollenkaan toimeen yhteiskunnassamme.’
Asiantuntijatehtävissä jossain firmassa, jossa työkieli on muutenkin englanti, ehkä. Silloinkin suomesta on hyötyä, ja kummasti nämä konsultit ovat oppineet sitä puhumaan. (Jänniä aksentteja.) Mutta näistähän tässä ei ollut puhe.
En todellakaan sanonut että se on LIIKAA!
Enkö olisi saanut kertoa, että tämä irakilaisperhe lähettää säännöllisesti rahaa Irakiin? Kerroin vain sen. Siitä tehköön jokainen omat johtopäätöksensä.
Tiedän suomalaisen kymmenlapsisen lestadiolaisperheenkin, jotka säästävät siinä kymmppitonnin vuosivauhtia lapsilisistä. Ei tämä ulkomaalaisuuteen liittynyt, vaan siihen, että vaatimattomilla menoilla monilapsisilla perheillä lapsilisä on todella merkittävä tulonlähde.
Ok, bussikuski tienaa yli työmarkkinatuen, mutta entäs kun hän maksaa vuokran pääkaupunkiseudulla? Työmarkkinatuella elävä saa sen sossusta.
“Yhtäläinen palkka kuuluu maahanmuuttajamyönteisten perusvaatimuksiin. Tällä ajatellaan suojeltavan maahanmuuttajia, mutta tosiasiassa vaatimus samasta palkasta syrjii maahanmuuttajia työmarkkinoilla. Sehän estää heitä kompensoimasta alemmalla palkalla huonoa kielitaitoa ja muita ulkomaalaisuudesta aiheutuvia todellisia tai kuviteltuja rasitteita.”
Kielitaidon puutetta voi kompensoida ahkeruudella, lojaaliudella, raittiudella ja ammattitaidolla. Se kompensaatio pitää siis saada valita, ei antaa järjestelmästä seikalla, joka voi olla syrjivä ja kohtuuton — vaikka houkuttelevasti — sekin mitattavissa. Tähän seikkaan on kiinnitetty jo huomiota ja sanottu, että on alettu vaatia niin täydellistä kielitaitoa ettei sitä voine Suomessa edes suomalainen saavuttaa.
Kielitadon karttuessa työntekijät voivat sitten yhdessä työnantajan kanssa tinkiä noista edelä mainituista ja työnantaja voi ryhtyä nauttimaan siivojaan paremmista verbaalisista kyvyistä jos arvostaa sellaista.
Huonompi kielitaito johtaa jo ilman TESiin kirjoitetua klausuulia huonompaan palkkaan: työntekijän on vaikea neuvotella suomalaisen tavoin työsuhteen muista eduista ja valvoa TES ja työlakien toteutumista kohdallaan. Niinpä toista rangaistusta ei tule säätää.
Näin olen mitään joustavaa siirtymistä löysempiin TES-tulkontoihin ei tarvitane.
“Miksi ulkomaalaisille tulisi kuitenkin maksaa sama palkka kuin suomalaisille, jos suomalainen saa ostaa ulkomailla tuotetun tuotteen, jonka tekijät saavat pienempää palkkaa kuin suomalaiset? Eikö tämä ole epäoikeudenmukaista vientialojen ihmisille?”
Koskikin lienee kuulut eri hintatasoista. Suomen Puolaa suuremmalla palkalla kompensoidaan myös maiden elinkustannuksia. Toisaalta; miksi palkan pitäisi olla pieni, jos tuottavuus on sama? Yhteskunta (ml. työnantajat) saa maahanmuuttajassa käyttöönsä jo muualla maksetuja, lapsuudesta ja nuoruudesta maksettuja asioita.
Kaksia työmarkkinoita ei pidä synnyttää: Puolan palkat ja Suomen hinnat ovat mahdoton yhtälö. Voimme ajatella, että pieni palkka kompensoidaan sosiaalivaltiosta, mutta ketä silloin tuetaan? Vaikka ulkomaalaisomisteista vientiteollisuutta ja osinkoja verovaroin?
Ai miksi tarvittaisiin kompensointia sosiaalivaltiosta? Eikö jokaisen pitäis elää palkallaan? Palvelualojen palkat varsinkin ovat jo niin pienet, ettei niillä elä ilman tulonsirtoja. Jos siis tingitään lisää, Sodexho vaikkapa palkkaisi sosiaalivaltion tuella pelkästään 1000 € (tmv.n nyt 1300–1400 €) saavia ummikkotiskareita ja jakaisi voitot asiakkaan ja omistajan (Nysestäkin löytyy) kanssa mutta kulut jäisivät meille.
Heikompi kielitaito ja ammattitaito taitavat johtaa väkisinkin heikommin palkatuille aloille. Ei kaikissa töissä tarvita täydellistä suomen kielen taitoa, vaatimustaso mielessä TESitkin on neuvoteltu. Ulkomaalaisten ja “meidän muiden” yrittäjyyttä pitää kannustaa, tällä tavoin vain markkinat, ei pomoportaat ennakkoasenteet, määrittelevät vaatimustason.
Ongelma on yleisempi kuin ulkomaalaiset vs. me muut: heikommalla ammattitaidolla liikkeellä olevien, sekä iäkkäämpien ihmisten kohdalla yleisesti vallalla oleva yritysten rekrytointipolitiikka sekä valtiovallan pyrkimys jollain tavalla virallistaa kaikki ammatit heikentävät täysin työhön käytännössä pätevän ihmisen mahdollisuuksia saada työpaikkaa.
Firmat palkkaavat vain tulevaisuutta varten eli vain nuoria, asettavat liiallisia koulutus- ja kokemusvaatimuksia ja lähtevät siitä, että työntekijän pitää olla jo valmis juuri tähän työhön. Poikkeuksen tekevät jotkin matalapalkkaiset alat, joissa vaatimustasokin on hyvin alhaalla.
Toisaalta esim. valtiovallan vaatimukset koulutuksesta jok’ikiseen mahdolliseen ammattiin eli kaikenlaisten palveluammattien jonkinlainen virallistaminen (vaikka lähiökapakan kaljanlaskijallekin) sekä pyrkimys korkeakouluttaa koko kansa, lisäävät esteitä työllistymiselle.
Siis tarkoitan tätä: maahanmuuttajien työllistymisongelmat ovat aika pitkälle samantyyppisiä, kuin iäkkäämpien ja/tai huonosti koulutettujen ja johtuvat työnantajien asenteesta palkata vain huippukoulutettuja, pitkää työuraa varten sekä ylikoulutuspolitiikasta viime vuosina. Jos näitä asenteita saataisiin muutettua (nehän eivät varsinaisesti ole kestäviä työn teon ja työnantajan ansaitsemislogiikan suhteen), voitaisiin ihmiset saada työllistetyksi paljon joustavammin kuin nykyään.
Maahanmuuttajille matalampi palkka kuin muille ‑ajattelu ei toimi siitäkään syystä, ettei ns. parempiin työtehtäviin palkata kovinkaan herkästi kielitaidotonta henkilöä. Matalapalkka-aloilla taas vaatimustaso suhteellisen harvoin edellyttää erityisen hyvää kielitaitoa.
“‘Enkä usko että täydellinen ummikko tulee ollenkaan toimeen yhteiskunnassamme.’
Asiantuntijatehtävissä jossain firmassa, jossa työkieli on muutenkin englanti, ehkä.”
Tunnen montakin tällaista tapausta. Naiset oppivat yleensä suomea siinä vaiheessa, kun vievät lapsensa päiväkotiin, jotta pystyvät kunnolla kommunikoimaan henkilökunnan kanssa, mutta miehet pysyvät ummikkoina, kun työssä ei suomen taidolla mitään tee ja muualla pärjää vaimon kielitaidolla.
Hiukan melkein pelottaakin lasten puolesta. Nämä ovat olleet päiväkodissa alle yksi vuotiaasta, puhuvat suomea jokseenkin täydellisesti suomalaisella korostuksella ja elävät muutenkin normaalia suomalaisten lasten ja nuorten elämää. Isänsä ovat kumminkin vielä ihan kiinni vanhoissa kotimaissaan ja niiden asenteissa. Murrosiässä voi räiskyä.(Kyse on itäeurooppalaisista kristityistä, ei afrikkalaisista muslimeista, mutta on tullut viime vuosina huomattua, että kulttuurierot ovat euroopan sisälläkin melkoisia.)
Jos suomea (ja/tai ruotsia? paikkakunnan enemmistökieltä?) sujuvasti puhuvalle maksetaan kielilisää, “suomenkielisille yli TES:in”
(Osmo tänään 8.51) niin käytännössä se tarkoittaa kahta vaihtoehtoa:
-joko hoonosoomiväelle maksetaan alle nykyisen TES:n, jolloin monissa ammateissa palkalla ei elä, kuten täällä jo jotkut kommentoivat.
‑tai, kuten ymmärsin Oden tarkoittavan: suomea kunnolla puhuville maksetaan jotain — ainakin kunkin alan sisällä — vakiota kielilisää, jolloin siitä tulee ikäänkuin (huom ikäänkuin) uusi TES.
Toki tässä on ero siihen, että kielitaidottomille maksettaisiin alle TES:n. Sellainen olisi syrjintää, tämä ei kai ainakaan juridisesti.
Mitähän seurauksia tuolla olisi…oma järki seisoo, kuka keksii?:)
Tulee mieleen yksi CV, “Kielitaito: suomi, englanti, C, TCP/iP:”
Suomen kielen taito on taito siinä kuin muutkin, ja sikäli kun se on tehtävän kannalta relevantti, niin toki se voidaan ottaa huomioon myös palkkauksessa. TESsistä en ymmärrä yhtään mitään, joten en osaa sanoa miten jos mitenkään tämä liittyy siihen.
Aihetta sivuten, intuitio ja arkikokemus sanoo että mamun työllisyyden ja suomen kielen taidon välillä on voimakas korrelaatio, mutta onko tätä tutkittu?
Ei ymmärrä … vaikka äidinkieli suomi onkin. Jos ulkomaalainen ei kelpaa työnantajille, hän ei tule Suomeen tai, jos on tänne jo ehtinyt, lähtee pois. Tai ei lähde, jos saa työttömyystukea, mutta sellaisen myöntäminen kaikille maailman asukkaille, jotka tänne tulisivat, olisi hölmöläispuuhaa.
Vai puhutaanko täällä vain pakolaisista? Ei ehkä kannattaisi, ovat sen verran pieniä perunoita toisella kotimaisella ilmaistuna.
Miksi lähtökohtaisesti ulkomaalaisille tulisi maksaa aina TES-minimipakkaa? Sen ymmärtää, että palkka ei saisi olla ikinä pienempi kuin sosiaalitulonsiirtojen summa.
Miksi ulkomaalaisille tulisi kuitenkin maksaa sama palkka kuin suomalaisille, jos suomalainen saa ostaa ulkomailla tuotetun tuotteen, jonka tekijät saavat pienempää palkkaa kuin suomalaiset? Eikö tämä ole epäoikeudenmukaista vientialojen ihmisille?
Eikö voitaisi tehdä sen verran joustoa vaikka, että vientiyritykset saisivat palkata investointeihinsa/terveydenhuoltoonsa ulkomaalaisia ihmisiä alle TES-palkkojen halutessaan?
Vastaan Antero Koskelle:
Samapalkkaisuusvaatimus maahanmuuttajien ja originellien välillä Suomenmaassa ei syrji vientialojen ihmisiä, koska myös ulkomaalaiset voivat ostaa suomalaisten valmistamia tuotteita — vaikka suomalaisille maksettaisiin vähemmän kuin ostajavaltiossa. Vertauksesi ei minusta toimi.
Haluaisitko muuten Antero, että sinun työhösi voitaisiin palkata vapaaehtoinen ulkomaalainen, joka ilmoittaa halukkuudesta työskennellä tehtävässäsi alemmin kustannuksin?
Yleensä matalapalkka-aloille lisäjoustoja vaativat ihmiset työskentelevät itse tehtävissä, joita vaatimus ei koske. Niitä Osaajia ilmeisesti.
Viime palkankorotuskirroksella oli huimat palkankorotukset. On ilmiselvää, että tämän aiheuttama inflaatio lisää vientialojen irtisanomisuhkaa, ja laskee alojen tuottavuutta.
(2)Miksi on oikeudenmukaista, että ammattiliittojen toiminnalla voidaan aiheuttaa riskejä toisen ammatin edustajille? Tätähän palkkojen nousu tarkoittaa käytännössä vientialojen ihmisille(vaikka palkkojen nousu ei edes koskisi suoranaisesti vientialojen ihmisiä).
“Koskikin lienee kuulut eri hintatasoista. Suomen Puolaa suuremmalla palkalla kompensoidaan myös maiden elinkustannuksia. Toisaalta; miksi palkan pitäisi olla pieni, jos tuottavuus on sama? Yhteskunta (ml. työnantajat) saa maahanmuuttajassa käyttöönsä jo muualla maksetuja, lapsuudesta ja nuoruudesta maksettuja asioita.”
Hintataso on toki eri, mutta hintatasoa nostaa mm. ihmisten palkkataso. Kun tätä verrataan lauseen (2), niin jälleen huomataan, että ay-liikkeiden vahva asema huonontaa vientialojen ihmiste oloja.
“Samapalkkaisuusvaatimus maahanmuuttajien ja originellien välillä Suomenmaassa ei syrji vientialojen ihmisiä, koska myös ulkomaalaiset voivat ostaa suomalaisten valmistamia tuotteita — vaikka suomalaisille maksettaisiin vähemmän kuin ostajavaltiossa. Vertauksesi ei minusta toimi”
Ulkomaalaiset voivat ostaa myös halvempien ulkomaalaisten tekemiä tuotteita. Suomalaiset vientialojen ihmiset voivat ostaa vain kalliiden suomalaisten tuotteita.
“Haluaisitko muuten Antero, että sinun työhösi voitaisiin palkata vapaaehtoinen ulkomaalainen, joka ilmoittaa halukkuudesta työskennellä tehtävässäsi alemmin kustannuksin?”
Tulevalla alallani näin voidaan tehdä.
Korjaus aiempaan:Ulkomaalaiset voivat ostaa myös halvempien ulkomaalaisten tekemiä tuotteita. Suomalaiset vientialojen ihmiset voivat ostaa vain kalliiden suomalaisten palveluita.
Kertoisko joku nyt Elinalle, että mihin tätä työperäisten virtaa nyt edes tarvitaan.
Irtisanomiset ja lomautukset vain seuraavat uutisotsikossa toistaan. Ja vauhti vain kiihtyy.
Eli työvoimaa on yllin kyllin suurten ikäluokkien vaipanvaihtoon. Tälläkin hetkellä 200 000 suomalaista on työttömänä. Ongelmakohta lienee siis raha.
““Haluaisitko muuten Antero, että sinun työhösi voitaisiin palkata vapaaehtoinen ulkomaalainen, joka ilmoittaa halukkuudesta työskennellä tehtävässäsi alemmin kustannuksin?”
Tulevalla alallani näin voidaan tehdä.”
Jonkinlainen konsensus vallitsee Suomessa siitä että tässä asemassa oleminen perustuu vapaaehtoisuuteen, jota kutsutaan yrittäjyydeksi. Suurin osa suomalaisista ei kannattane yrittäjätalouden pelisääntöjen tuomista työmarkkinoille.
MInähän en puhunut yleisestä konsensuksesta, vaan siitä, mikä olisi minun mielestäni oikein. Miksi minun tulisi ottaa suurempi irtisanomisuhka itselleni, jos vaikka kirvesmiehet haluavat itselleen suuremman peruspalkan, vaikka itse en ole kirvesmies?
Jos vientialoilla työskentelevät voisivat vaikka yrityksensä kautta itselleen palkata ulkomaalaisia työntekijöitä alle TES-palkkojen, ei vientialan henkilön tarvitsisi teoriassa remonttia teetättäessä pyytää suurempaa palkkaa elintason säilyttämiseksi, vaikka edellä mainitut kirvesmiehet pyytäisivät.
“Kertoisko joku nyt Elinalle, että mihin tätä työperäisten virtaa nyt edes tarvitaan.
Irtisanomiset ja lomautukset vain seuraavat uutisotsikossa toistaan. Ja vauhti vain kiihtyy.”
Minustakin tuntuisi järkevimmältä että ensin katsottaisiin miten syvälle taloutemme ja maailmantalous oikein painuu ennen kuin alamme haalia ulkomaista materiaalia kortistoon notkumaan. Analyytikot veikkaavat jopa kaikkien aikojen maailmanlaajuista talousromahdusta. Tässä tilanteessa työvoimapulasta keuhkoaminen on joltisenkin irvokasta.
Kyllä nyt olisi aika viheltää peli hetkeksi poikki ja katsoa mihin virta meitä vie. Maahanmuutto jatkukoon tietysti normaaliin tapaan. Ne joille työpaikka nykyisin kriteerein löytyy ovat toki edelleen tervetulleita, mutta mitään erityistä valtiojohtoista rekrytointia ei tässä tilanteessa kannattaisi tehdä.
Kovasti toivoisi jäitä hattuun Osmolle ja muille poliittisille vaikuttajille. Suomalaista yhteiskuntaa ehditään kyllä monikulttuuristaa myöhemminkin. Vuoden parin viive ei varmasti vie meitä turmioon.
mitään erityistä valtiojohtoista rekrytointia ei tässä tilanteessa kannattaisi tehdä.
Valtio yrittää varmasti hankkia tänne julkisen puolen tekijöitä, muuten ainakin terveydenhuolto romahtaa. Yksityisiä valtiovalta jelppinee myös paikkaamaan osaamisvajetta, mutta ei tietnkään rupea haalimaan ulkomaalaisia työttömyyskortistoon.
No ei ole aikaakaan kun Kultarantaa työstävistä yrityksistä löytyi pimeää rakennustyövoimaa. Eikä sekään ole hankala arvata, että mitä ennemmän on väliaikaista työvoimaa rakennuksilla, sen ennemmän tästä hyötyy kaikki osapuolet. Eli, kunhan vaan halvan rakennustyövoiman myötä myös asuntorakennusten hinnat kävisivät rakennuksen ostajan kukkaroonkin. Vain verottajan Hirvonen on ollut eri mieltä asiasta.
Siis, eikö ole niin, että kun halpatyövoimalla rakennettaisiin asuintalot kansalaisille, niin kaikki osapuolet hyötyisivät siitä, että asuntojen rakentajat tekevät työnsä muutamalla eurolla tunti, (ja saavat lisäksi päälle verottomat korvaukset) niin kaikki ovat onnellisia halpojen rakennusten kustannusten myötä. Rakentaminen kun on kausityötä ja kaikille ei riitä työtä täysipäiväisesti vuodesta toiseen.
Eikä ansiosidonnainenkaan ja eläkekertymäkään rasittaisi valtiota siltä ajalta, kun raksan miehet vetävät lonkkaa silloin kuin ei ole työtä.
“Eikä ansiosidonnainenkaan ja eläkekertymäkään rasittaisi valtiota siltä ajalta, kun raksan miehet vetävät lonkkaa silloin kuin ei ole työtä.”
Eläkekertymä ei rasita valtiota ja ansiopäivärahojen vaikutus on olematon:
Keskituloinen 2800 euroa ansaitseva saa käteen 15%:n veroprosentilla 54 euroa, 1500 ansaitseva 38 euroa (vero-% 10). Leikkuri on niin voimakas, että 4000 € ansaitseva saa 62 euroa (vero 17 %), siihen 1000 € lisää ja päiväraha kasvaa 7 €.
Työttömyyden perusteella maksettavat sosiaalituet eivät lisää tuloja, vaan pitävät huolen, että ne eivät laske toimeentulominimin alle. Ts. useampi tukimuoto ei johda enempiin tuloihin.
Minä ja monet muut Perussuomalaiset) puolustavat viimeiseen asti suomalaista yhteiskuntajärjestystä ja siihen kuuluu työehdoista sopiminen. Sopimuksista ei ruveta riveämään jonkin monikulttuuri-idean vuoksi. Eikä etenkään työnantajapuolen pikavoittojen saalistuksen vuoksi. Työstä saatu palkka on parasta sosiaaliturvaa. Siksi se on pyhä asia.
Asioista voidaan neuvotella tilanten mukaan mutta se tehdään oikeassa järjestyksesä hyväksi koetuin menetelmin neuvottelupöydissä eikä käymällä huutokauppaa. Minä varoitan Vihreitä menemästä työnantajapuolen virittämään ansaan tässä asiassa. Heillä on eri intressit kuin teillä. Ja ne ovat vähemmän humaaneja.
Osmo kerran kirjoitti mietteitä tilanteesta, jossa ei olisi TESejä, mutta progressiivinen verotus pysyisi. Niihin oli helppo samaistua.
Nykyinen TES-viidakko on surkea. Toisilla aloilla voidaan kiristää TES:ien takia rahaa itselle jopa muiden verorahoista. Toisaalta työttömät eivät ikinä saa yhtä suuria prosenttikorotuksia kuin TES:ejä korotetaan, mutta ihmisiä voidaan ajaa työttömäksi liian suurilla peruspalkoilla. TES-ajattelu ei sovi tähän päivään.
Miksi muuten eri aloilla on eri työehtospimuspalkka, jos TES:ejä perustellaan sillä, että palkalla tarvitsee tulla toimeen?
Kuullostinpa äsken riistokapitalistilta:) Tuloeroja on mielestäni syytä tasata, mutta TES:eissä on ongelmansa.
Suomalaiset työttömät ja heikosti tuottavat kärsivät samasta ongelmasta kuin ulkomaalaisetkin. TES hinnoittelee pakkominimipalkat niin korkealle, että haluamaansa työtä ei saa moni
— työtön
— ulkomaalainen
— vajaakuntoinen
— hidas
— vanha
— uudelle alalle haluava
— uuteen tehtävään haluava
— uuteen työpaikkaan haluava (vanhassa esim. kiusataan tai henkilö muuttaa kauemmas siitä tai pomon naama ei miellytä tai …)
— ihminen, joka haluaa hidastaa työtahtiaan
— ihminen, joka haluaa asua syrjäseudulla kotinsa lähellä eikä muuttaa suurkaupunkiin tai muualle kauas
— jne.
Tästä syystä on väärin, että ay-pomot saavat kieltää työnantajia palkkaamasta minua alle sopimansa summan, vaikken ole antanut heille valtakirjaani enkä kuulu mihinkään liittoon. Esimerkiksi ahtaajaksi tai paperimieheksi en saa ryhtyä, jos työni arvo on vain 40 000 euroa / kk, pitäisi olla 50 000 euroa / kk + sivukulut ja muut kulut, jotta minut kannattaisi palkata.
Tämä on ihan älytöntä! Mikä tärkeämpää, tämä on erittäin epäoikeudenmukaista, että eduskunta on lobattu antamaan ay-pomoille oikeus pakottaa minua!
Kiihkeän vasemmistolainen Paul Krugmankin on perustellut juuri näiden minimipalkkojen olevan se syy, miksi Euroopassa on niin korkea työttömyys etenkin heikoimmin tuottavien kohdalla. USAssa maahanmuuttajatkin integroituvat paremmin.
Joku tietysti väittää, että sitten kilpailu painaisi palkat nollaan. Ei painaisi. Kysynnän ja tarjonnan laki pitäisi jokaisen palkan tasolla, jolla hänelle kannattaa tarjota töitä, aivan kuten kilpailu ei ole pudottanut ravintolaruokien tai kauppojen tavaroidenkaan hintoja nollaan.
Jos palkat meinaavat pudota liian alas, kannattaa perustaa lisää yrityksiä ja vanhojen kannattaa palkata lisää väkeä, kunnes ollaan taas tasapainossa.