Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli

4.9.2008 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Palaan edelleen kaupunkisuunnitteluun pääministeri Vanhasen Espoo-puheen innoittamana.
Vanhanen halusi sen mukaan jonkinlaista kehyskuntien verkottumista pahan Helsingin vastapainoksi; Helsingin, jossa ihmispoloiset pakotetaan asumaan tylsissä kerrostaloissa.

Jo artikkelissa tiivis mutta harva sanoin,että minun ihanteeni on kaupunki, joka koostuu tiiviistä kaupunkikylistä, joiden välissä on kunnon viheralueita. Kylän on oltava asukasluvultaan riittävän iso, jotta se ylläpitäisi esimerkiksi koulua ja kunnollista kauppaa. Ne ovat välttämättömiä kylän omavaraisuuden kannalta. Kylän on oltava pinta-alaltaan riittävän pieni,jotta se toimisi myös jalankulun varassa. Noin 200 hehtaaria on ehkä maksimikoko.

Kahteensataan hehtaariin mahtuu asukkaita neljästä tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen. Neljä tuhatta syntyy noin 0,1 aluetehokkuudella (laskettuna ilman muuta rakentamista kuin asuntoja) ja 20000 asukasta Jätkäsaaren tehokkuudella.

Tässä ei varmaankaan ole ero Vanhasen ajatuksiin, paitsi, että hän näyttää suosivan myös pieniä asutuslämpäreitä, joissa ei ole mitään palveluja ja joista lapset on vietävä kouluun autolla. Asukkaat eivät tuollaisia eristysalueita kaipaa, maanomistaja voi kaivata asukkaita. Toinen ero saattaa olla siinä, että minä haluan kylien väliin kunnon viheralueita, Vanhasen ajatuksista pilkistää ajatus, ettei mitään rakentamiselta suojeltuja alueita olisi.

Ei ole yhdentekevää, miten nuo kaupunkikylät sijaitsevat toisiinsa nähden. Vanhasen puheista olen ymmärtänyt että anarkistisesti, kuin haulikolla ampuen, koska kaikkialle on voitava rakentaa. Kun tällaiseen malliin laittaa myös tieverkon, jossa jokaisesta kylästä on päästävä jokaiseen, lopputulokseksi tulee kuvan mukainen himmeli. Sen huonona puolena on,ettei liikennettä ole hoidettavissa julkisella liikenteellä, koska liikennevirrat hajautuvat ja vuoroväleistä tulee niin pitkät, ettei sellaista jaksa odottaa.

Tällaisessa kaupunkimallissa liikennettä on tolkuttoman paljon. Kyse ei ole vain ilmastosta, vaan liikenteen vaatimasta tilasta, melusta ja ruuhkista. Kylien palvelitaso jää huonoksi, koska ne eivät tosiasiassa voi käyttää ristiin toistensa palveluja vaan palvelut siirtyvät jättimäisiin kauppakeskuksiin.

Paljon elinvoimaisempia kylistä tulee, jos ne yhdistetään säteittäisiksi ja kehämäisiksi nauhoiksi. Juna, metro tai pikaratikka kulkee niiden läpi ja asema on kylän keskellä, jossa on myös kaupat ja ehkä koulukin.

Nauhakyliin tulee parempi palvelutaso, koska ne voivat käyttää ristiin toistensa palveluja ja käydä töissä. Vaikka Vanhanen kuinka haluaa omiin kyliinsä työpaikkoja, niitä ei sinne tule, kuten ei Espoon suurpeltoonkaan, koska kylien saavutettavuus on huono ja koska on aivan epärealistista, että molemmat puolisot saisivat työpaikan samasta kylästä. Nauhakaupungissa kylistä toiseen pääsee helposti kuin hissillä kerroksesta toiseen. lapsetkin pääsevät. Jos omassa kylässä on vain ala-aste, yläasteelle ja lukioon pääsee helposti ratikalla. Vuorovälit ovat tiheät, koska sama ratikka palvelee koko nauhaa.

Olen piirtänyt kylänauhan viereen myös tien, koska toimiva nauha tarvitsee sekä raiteet että tiet. Juuri siksi Helsinki-Turku-radasta ei koskaan tullut samanlaista menestystä kuin Helsinki – Tampere-radasta.

Kööpenhaminassa on vallalla kaavoitusmääräys, että rakentaa ei saa kilometriä kauemmas raideliikenteen asemasta. Se ei olisi mahdotonta Helsingin seudullakaan. Tällainen maailma ei olisi ankeiden betonikerrostaloalueiden maailma, vaan siihen mahtuu melko väljiä omakotialueita, kaikkea sitä, mitä Vanhasen mallikin tarjoaa, paitsi niitä eristettyjä lämpäreitä. Liikkuminen olisi helppoa, halpaa ja saasteetonta. Lapset ja vanhuksetkin pärjäisivät. Kaikki asukkaat löytävät itselleen hyvän asuinalueen tässä mallissa helpommin, mutta kaikki maanomistajat eivät saa haluamaansa rakennusoikeutta.

Tässä mallissa pitää rakentaa ne raiteet, mutta Vanhasen himmelissä menee teiden rakentamiseen rahaa paljon enemmän. Raiteet maksavat noin sata euroa/asuinneliö. Espoo rahastaa suurpellosta rakennusmaamaksuna 240 euroa neliöltä.

Nauhakaupungista on myös huono väärennys, puumalli, jollainen syntyy helposti moottoritien ympärille. Se on kuvassa oikealla. Tässä mallissa jokainen kylä tarvitsee oman bussiyhteytensä, joka vie yleensä keskustaan. Kylästä toiseen ei pääse kuin autolla, eivätkä ne siksi pysty käyttämään toistensa palveluja ristiin.  Siksi niistä tulee pelkkiä nukkumalähiöitä huonoine palvelutasoineen.

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli”

  1. Teemu K kirjoitti 4.9.2008 kello 22:13

    Monet ihmiset ja perheet haluavat asua naapurustossa, joka vastaa pitkälti heidän omaa sosiaalista asemaansa. Noissa Vanhasen lämpäreissä, jonne pääsee vaan autoilla ja joissa ei ole palveluita, on etuna, ettei siellä ole metron mukanaan tuomia huumekauppiaita, monikulttuurisia puukkojengejä, kerjäläisiä jne. Työssäkäyvälle lapsiperheelle hyvä ja turvallinen valinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.9.2008 kello 0:15

    Käy oikein sääliksi ihmisiä Munkkiniemessä, kun sinne tulee se ratikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Granpaigor kirjoitti 5.9.2008 kello 2:46

    Ja meille Kauniaisiinkin tulee se hirveä juoppojuna perjantain ja lauantain vastaisena yönä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ville M kirjoitti 5.9.2008 kello 2:53

    Nytimes, 1991:
    “Parents who are trying to choose where to live speak of their culpability if something happened to their children. Those with the economic means to leave the city say that if their children died in an act of violence, they would feel that they could have averted it. But if their children died in a car accident in the suburbs, they would feel that it was just that, an accident; they would not feel that they should not have moved to the suburbs.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Seppa Oksanen kirjoitti 5.9.2008 kello 8:36

    Noista moottoritiestä rönsyilevistä puista saa kivasti kokemusta pyöräilemällä amerikassa. Moottoritiellä ei saa ajaa, mutta sivutieverkostokin on pätkitty, niin että se muodostu moottoritien ylivuotoväyläksi. Kaliforniassa kylien väliin on pantu oikeen kunnon panssariverkkoa, ilmeisesti siksi, etteivät kerjäläiset pääse nilkuttamaan kylästä toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 5.9.2008 kello 8:37

    Semmoinen huomautus, että bussiliikenteessä puumallissa on puolensa: se on erittäin nopeaa sen puun juuressa olevaan keskukseen koska se ei pysähdy matkalla. Saman voi tehdä raiteilla nauhamallissa niin että osa ratikoista ei pysähdy kaikilla pysäkeillä, ohitusraiteilla, tms. Pitkässä (+15km) nauhassa tämä on suotavaa, eikä edes syö olennaisesti vuoroväliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Riitta kirjoitti 5.9.2008 kello 8:46

    Oli muuten pelottavaa lukea viime viikon Tekniikkaa ja Taloutta, missä perusinsinööri Veijo Miettinen vaati kaavoitusta joukkoliikenteen ehdoilla. Kun noita perusinsinöörin mietteitä on vuosien mittaan lukenut, niin täytyi tarkistaa, ettei ole siirtynyt johonkin vaihtoehtotodellisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Artturi Björk kirjoitti 5.9.2008 kello 9:22

    Osmon visio on tietysti hyvin kannatettava ja aivan ylivertainen Vanhasen sekoiluihin verrattuna.

    Tämän Vanhasen mallin tekee mahdolliseksi yksityisautoilun ja haja-asutuksen yhteiskunnalta saama tuki. Jos jokainen joutuisi maksamaan liikkumisestaan sekä kunnallistekniikan rakentamisesta resurssien kulutuksen verran, niin tällainen himmeliasuminen tulisi niin kalliiksi, että se vähenisi radikaalisti. Jäljelle jäisivät ne, jotka arvostavat tällaista asumista niin korkealle, että meidän kannattaa antaa heidän asua haluamallaan tavalla.

    Meillä ei ole mitään syytä kieltää rakentamista joiltakin alueilta. Jos alueita arvostetaan enemmän rakennettuina kuin rakentamattomina, niin miksi meillä pitäisi olla valta päättää toisin? Eikö tämä ole elitismiä. Tiedämme mistä muiden kuuluisi nauttia paremmin kuin he itse.

    Lopetetaan siis elämäntapavalintojen subventoiminen ja annetaan ihmisten elää haluamallaan tavalla kunhan kantavat valintojensa kustannukset.

    Poliittisesti ongelmana on tietysti nämä epäedullisesti sijoittuneen maan omistajat. Heidän omistustensa arvo laskisi huomattavasti, mutta fiksu sijoittaja on kyllä ottanut huomioon, että heidän omistuksensa arvoon sisältyy suuri poliittisten päätösten aiheuttama riski. Heidän etujensa mukaista on toki pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin näiden päätösten estämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Martti Tulenheimo kirjoitti 5.9.2008 kello 10:21

    Kiitos havainnollistavista kuvista! Asia menee niiden avulla perille paljon paremmin kuin pelkkänä tekstinä. Esimerkiksi “puumallia” on asiaa tuntemattoman vaikea hahmottaa, koska siitä ei ole artikkelissa kuvaa. Lyhyesti: käyttäkäämme enemmän kuvia, jottei viesti mene ohi!

    Toiseksi: muun ohessa kyse on asuinalueiden esteettömyydestä. Tämän ymmärtää sellaisena aamuna, jolloin auto tekee tenät, eikä töihin tai kauppaan pääse millään muulla tavalla kuin soittamalla hinauspalveluun. Jouluviikolla täysin liikuntakykyinen ihminen, jonka auto hajoaa, saa pienen vihjeen siitä, millaista on elämä invalidina.

    Koko ikänsä esteellisillä alueilla asuneista ihmisistä ei taida helpolla saada joukkoliikenteeseen matkustajia. Haluaako pääministeri todella rakennuttaa kehyskunnista ajokortittomille (mm. kaikille alle 18-vuotiaille) täysin esteellisiä asuinalueita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.9.2008 kello 10:23

    Se puumalli oli samassa kuvassa nauhan kanssa, sen oikalla puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Markus kirjoitti 5.9.2008 kello 10:31

    En tiedä onko täällä jo ollut esillä toissa sunnuntaina Hesarissa ollut filosofi Tommi Uschanovin haastattelu, jossa hän totesi Osmo Soininvaaran olevan nykyvasemmiston merkittävin aloitteentekijä. Se oli Uschanovin mielestä merkittävää, koska vasemmisto muuten on jähmettynyt ideologisesti toistelemaan vanhoja latteuksia.

    Tämän päivän NYT-viikkoliitteessä toinen vasemmistointellektuelli (tai pitäisikö sanoa -cityaktivisti) Riku Siivonen hehkuttaa samaa totemia:
    “Kannatan asiantuntijavaltaa. Onhan se vähän naivia. Mutta niin on tiedeusko ylipäänsä.

    Parasta olisi, jos kaikki poliitikot olisivat sellaisia kuin Osmo Soininvaara, joka myös kirjoittaa Suomen Kuvalehteen. Ihailuni kasvoi, kun luin hänen uutta asuntopolitiikkakolumniaan. Soininvaara on todellinen pragmaatikko. Ei sellainen populisti, jolle kelpaa kaikki, koska omia mielipiteitä ei ole.”

    Vetää sanattomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Artturi Björk kirjoitti 5.9.2008 kello 12:07

    hihihihih… kirjoitin Riku Siivoselle palautetta, että tervetuloa keskustelemaan tänne blogiin… Ei sillä. Oon kyllä kans sitä mieltä, että huomattava parannus nykyiseen olis jos kaikki poliitikot olis sellaisia kuin Osmo. Parhaasta se kyllä olis yhtä kaukana kuin kanttarellit tryffeleistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mab kirjoitti 5.9.2008 kello 12:18

    Vanhasen jämähtäminen selvästikin moniongelmaiseen himmeli-malliin on perin kummallista. Perusteluja on pitänyt hakea niinkin utopistisista asioista kuin sähköautoista. Vanhasen toinen outo peruste oli että jos polttaa asumislämpäreessään puuta lämmöntuotannossa niin se jotenkin antaisi oikeuden ajaa autolla pidempiä matkoja.

    Toisaalta kun muistaa, että Vanhasella on Nurmijärvellä tyhjänä ja myynnissä miljoonan euron arvoinen lämpäre, niin noin inhimillisellä tasolla hänen kannanottonsa voivat olla ymmärrettävissä.

    Valtiomiestasolla ei. Ei todellakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. spottu kirjoitti 5.9.2008 kello 12:24

    Minusta kaupungin pitäisi näyttää ja tuntua kaupungilta, ja Helsingin kilpailla kehyskuntia vastaan sen omilla vahvuuksilla, ei pientaloaluekaavoituksella. Ruutukaava, suojaisat pihat isohkojen umpikorttelien sisässä, 6-7 kerrosta, korkeammilla paikoilla kolme, välissä ihmisen kokoisia puistoja ja silleen. Riittävä asukastiheys jotta julkisen liikenteen verkko toimii paremmin kuin nauhamalli. Esimerkkejä: Kaartinkaupunki, Ullanlinna, Torkkelinmäki.

    Toimistoalueet tiiviitä ja eriytettyjä, juuri sellaisia kuin Espoon suosituimmat toimistogetot tai vaikka nyt Ruoholahden kolossit kuitenkin s.e. nopea joukkoliikenne tuodaan alueen keskelle. Esimerkkejä: Ruoholahti, Keilaniemi, Spektri. Pitäjänmäellä on jotain pielessä mutten keksi mitä.

    Työpaikka-yhteisöjen rakentamista kantakaupunkiin tulee tietoisesti välttää, toimistoalueet ovat tosi tylsiä paikkoja iltaisin ja viikonloppuisin. Yritysten joukkopako Helsingin keskustasta on rationaalista, eikä sitä tule estää.

    Kauppakeskus ei ole kirosana. Esimerkiksi Kamppi ja Itäkeskuksen uusi puoli ovat erittäin onnistuneita ja sopivat hyvin Suomen ilmastoon. Raideliikenne integroitava kauppakeskusten sisään, ei Leppävaaramaisesti s.e. ensimmäisen luokan ihmiset kävelevät sisätiloissa lämpimään autoon, toisen luokan edustajat ulos junaa odottelemaan.

    Roinan myynti kivijalasta ei enää nykymaailmassa toimi, sen turvaaminen ei voi olla kaupunkisuunnittelussa argumentti. Palvelujen myynti toimii kyllä. Ruokakauppa ratikkapysäkin vieressä on oleellisesti logistiikkapalvelujen myyntiä, siksi se on toimiva ratkaisu. Autoilijalle Keskon/S-ryhmän suuryksikkö on hyvää logistista palvelua, joukkoliikenteen käyttäjälle ei. Kaavoitus sen mukaan.

    Varsinaisen keskusta-alueen ulkopuolella metsäläisyys toimii hyvin, mutta miksi rakentaa omakotitaloja matalahkojen kerrostalojen sijaan ? Lisää vaan munkkivuoria. Syrjempänä nauhamalli on luonnollisesti verkkoa toimivampi, ja sitä kai Osmo tarkoittikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. antti kirjoitti 5.9.2008 kello 12:37

    Näiden sormi- tai helminauhamallien heikkous on poikittaisliikenne, mutta se ei tosin keskustassa asuvaa ja työssäkäyvää keskusjohdon edustajaa tietenkään haittaa.

    Vilkaise suurkaupunkien metrokarttoja, taitaa tulla ennemmin himmeli mieleen, tai oikeastaan keskustan himmeli mistä lähtee eri puolille nauhoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. spottu kirjoitti 5.9.2008 kello 13:07

    “Kun noita perusinsinöörin mietteitä on vuosien mittaan lukenut, niin täytyi tarkistaa, ettei ole siirtynyt johonkin vaihtoehtotodellisuuteen.”

    Saattaa olla vähän paranoidia, mutta itse olen ollut jo pitkään sitä mieltä että EU:n ilmastopolitiikan piiloagenda ja varsinainen pihvi on ulkoisen öljy- ja maakaasuriippuvuuden vähentäminen, ja tämä ilmastonmuutosaspekti lähinnä tapa saada hankkeelle kansalaisten poliittinen hyväksyntä.

    Edut ovat kiistattomat, ja siksi mukaan talkoisiin lähtevät kaikki täyspäiset (kuten nyt vaikka Veijo) riippumatta siitä nähdäänkö EU:n ilmastopolitiikka ilmaston suhteen merkityksellisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Elina kirjoitti 5.9.2008 kello 14:42

    Osmo kettuilee Teemmu K:lle:

    “Käy oikein sääliksi ihmisiä Munkkiniemessä, kun sinne tulee se ratikka.”

    Tosiasia kuitenkin on, että Munkkiniemessä on Länsi-Helsingin mittapuulla paljon ilki- ja väkivaltaa.. Yksityisissä taloyhtiöissä on järjestään valvontakamerat.

    Huumekauppa kukoistaa ja esim. nuorisotalon ovat vallanneet maahanmuuttajajengit, jotka ilmestyvät puukkoineen munkkiniemeläisten nuorten harmiksi (kauhuksi)myös kotibileisiin ja munkan rannan illanviettoihin. Pikku Huopalahdesta on varsin yksinkertaista hypätä ratikkaan. myös stadista pääsee kätevästi.

    Sen sijaan kilometrin päässä Munkkivuoressa ei näy edes töhryn töhryä. Mutta tänne kulkeekin bussi illalla pari kertaa tunnissa. Puolensa ja puolensa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 5.9.2008 kello 15:05

    Spottu, miksei ne toimistot voi olla samoissa taloissa kuin asunnot? Silleen niinku kaupungissa on tapana.

    Kivijalkaa ei ole myöskään mikään pakko jakaa 30 neliön putkiin, vaan sinne saa uuteen taloon yhteen kerrokseen ihan niin paljon tilaa kuin talon pohjapinta-ala on. Esim. Aleksis Kivenkadun S-Market (Ässäkeskus).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Sinivihreä kirjoitti 5.9.2008 kello 15:40

    Vanhanen näyttää tässä kyllä olevan blogistia etevämpi. Kuvan perusteella Vanhasen “himmelissä” näyttäisi olevan laitettu kaksi-kolme Soininvaaran “puuta” ristiin. Niinpä Vanhasen himmelissä on moninkertaisena Soininvaaran puun edut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. spottu kirjoitti 5.9.2008 kello 18:57

    “Spottu, miksei ne toimistot voi olla samoissa taloissa kuin asunnot? Silleen niinku kaupungissa on tapana.”

    On ollut tapana, mutta ei näytä olevan enää.

    Yrityksen sidosryhmien hyysääminen edellyttää toimivaa logistiikkaa, samoin kaikenlainen asiointiliikenne. Keskustassa tämä ei vaan toimi, ja asutuksen keskelle tuotuna loputon liikenne pilaa hyvin tehokkaasti alueen viihtyvyyden.

    Yritysten spontaani käyttäytyminen ja toimistojen suhteellinen vuokrataso tukee myös tätä havaintoa. Vajaakäyttö syntyy keskustaan (joka ei ole ongelma kun toimistot muutetaan asunnoiksi), Vallilaan, Pitäjämäelle (jossa on edelleenkin jotain vikaa), Espoon liian pieniin toimistolämpäreisiin jne ja keskittymät voittavat, vaikka niiden vuokrataso on korkeampi. Tämähän ei ole huono juttu lainkaan, tiiviiseen toimistokeskittymään saadaan helpommin toimiva joukkoliikenne ja tehokkaat yrityspalvelut.

    Pienet muutaman hengen toimistot ja työhuoneet ovat sitten aivan eri juttu, mutta ne mahtuvat kivijalkoihin.

    Kivijalan ongelma tavarakaupassa ei ole myymälän koko vaan liiketoimintaympäristön muutos. Internet ja kauppakeskukset ovat ylivoimaisia, kivijalkoihin jäävät niche-toimijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ville M kirjoitti 5.9.2008 kello 20:14

    “Kaliforniassa kylien väliin on pantu oikeen kunnon panssariverkkoa,”
    Kaliforniassa työmatkapyörailya vuosia harrastaneena, en kyllä ymmarrä mista tallaista olet saanet päähäsi, esim Irvinen kaupungissa etelä-kaliforniassa on melkein 500km pyoräkaistoja eika mitään ongelmaa pyoräillä paikasta toiseen ole, aurinkokin paistaa yli 300 päivää vuodessa.
    Tuo himmeli ongelma on, mutta pitää ottaa huomioon yli 20milj asukasta etelä Suomen kokoisella alueella, sekä turvallisen kerrostalo rakentamisen kalleus maanjäristysalueella(sekä halpa lämmitys vs Suomi, joka myoskin tekeen pientaloista kokonaiskustannuksilla halvempia). Mutta mitään panssari aitoja en ole nähnyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 5.9.2008 kello 21:13

    spottu puhuu tapojensa vastaisesti aivan outoja. Keskustan toimitilat ovat erittäin haluttuja, mikä näkyy siinä että niistä maksetaan kovia vuokria ja että niitä ei ole käytännössä lainkaan tyhjillään. Samaa ei voi sanoa kehänvarsitiloista. Liikenteellisesti keskusta on myös optimaalinen, nimenomaan siksi että se on keskellä kaupunkia. Suosittelen kokeilemaan autoilua kehäteillä niin karisee ne illuusiot hyvistä liikenneyhteyksistä. Keskustan Stockmann muuten myy tietääkseni enemmän kuin koko muun maan stockat yhteensä.

    Useampi toimittaja ja sitten lukijakin on mennyt sekaisin kasvulukujen tulkinnassa. On täysin totta että esim. Työpaikkojen kasvu on ollut etäämmällä keskustaa suurempaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että yrityset pakenee kaupungista, vaan että kun keskustaan ei yksinkertaisesti ole ollut tilaa rakentaa niin toki suhteellinen osuus pienenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Artturi Björk kirjoitti 5.9.2008 kello 21:33

    spottu: tuo voi kyllä johtua myös siitä, että uudet toimistot on arvostetumpia kuin vanhat ja toimistojen keskittyminen siitä, että kaavoittajat eivät kaavoita niin, että samassa rakennuksessa vois olla sekä toimistoja ja asuntoja. Tämä ei tietenkään ole tehokasta, kun alueelle jossa on sekä toimistoja ja asuntoja tarvitsee rakentaa vaan yhdet tiet verrattuna kahteen alueeseen, jossa toisessa on toimistoja (tiet käyttämättä illalla) ja toisessa asuntoja (tiet käyttämättä päivällä). Noh tämä nyt on tällaista ongelman rationalisointia. Olen varma, että tähänkin löytyy kyllä joku tunteista kumpuava reaktio tyyliin ÄKKIÄ LISÄÄ SÄÄTELYÄ! VASTUSTAJAT SIPERIAAN OPETTELEMAAN!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. anna kirjoitti 5.9.2008 kello 22:52

    Sinivihreä, eikö Osmo nimenomaan moittinut puumallia huonoksi väärennökseksi nauhamallista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Sakke kirjoitti 5.9.2008 kello 22:55

    Oli Vanhasen entisessä asumuksessa muutama ylilyönti.
    Kuten helikopterikenttä. Mutta olisiko ollut niin, että
    Vanhanen olisi ennakoinut jo tuolloin muuttaessaan Nurmijärvelle tulevaa PM-virkaansa, että helikopterikenttä rakennettiin tontille. Hankalahan on lähteä yks-kaks hommiin ministeriöön esim. autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. spottu kirjoitti 6.9.2008 kello 2:20

    “Keskustan toimitilat ovat erittäin haluttuja, mikä näkyy siinä että niistä maksetaan kovia vuokria ja että niitä ei ole käytännössä lainkaan tyhjillään.”

    Tämä asia vaatii selvästikin vähän laajempaa selitystä.

    Keskustassa on paljon yrityksiä jotka ovat keskustassa koska niiden pitää olla keskustassa. Nämä ovat enimmäkseen pankki- ja rahoitusalan yrityksiä, lakiasiaintoimistoja yms. sidosryhmineen jotka sijoittuvat huippuvuokrien alueelle Esplanadien ympäristöön ja Aleksanterinkadulle. Suurimmalle osalle yrityksistä muutto tällä alueelle ei toisi mitään lisäarvoa joten tämän alueen korkea hintataso ei juuri vaikuta laajemmalle.

    Kun aivan ydinkeskustasta mennään sivummalle, tilanne muuttuu radikaalisti. Toimistokäyttö ei enää ole rationaalisen omistajan valinta. Tila ei jää tyhjilleen koska sille löytyy vaihtoehtoista käyttöä. Kyse ei siis ole siitä etteikö toimistotila olisi sinänsä haluttua, asunnot ja hotellit vaan ovat vielä halutumpia, ja vajaakäyttö purkautuu nopeasti käyttötarkoituksen muutoksen kautta.

    Pikaisella googletuksella löytyy asuinkäyttöön viime vuosina konvertoituja tai työn alla olevia rakennuksia Etelä-Helsingistä ainakin osoitteet Iso Roobertinkatu 4-6, Jääkärinkatu 4, Uudenmaankatu 28, Eerikinkatu 41 (entinen Ilmarisen pääkonttori), Hietalahdenranta 43, Neitsytpolku 1b, Vuorimiehenkatu 1, Munkkisaarenkatu 2 (entinen Wärtsilä Meriteollisuuden pääkonttori). Lisäksi Varman omistama toimistotalo Eerikinkatu 24 sekä Dividumin omistama entinen Veikkauksen pääkonttori Albertinkatu 30 on konvertoitu hotelleiksi.

    Piilokonttorit lienevät hävinneet kun asuntojen käyttö toimistoina ei enää kannata. Ainakaan asiasta ei enää puhuta.

    Voi olla että on väärin sanoa yritysten “pakenevan” keskustasta, mutta kun halukkuutta toimitilainvestointeihin ei täälläpäin ole niin sitten on kai hallitusti väistettävä sivummalle.

    Kehät ovat tukkeutumassa, siinä olet oikeassa, ja siksi tässä Osmon kaupunki-ihannethreadissa otinkin esille nopean ja tehokkaan joukkoliikenteen näiden toimistokeskittymien välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Matti Järvinen kirjoitti 6.9.2008 kello 8:43

    Pitäisikö mihin vain voida rakentaa? Jos luonnonsuojelun ja kulttuurimaiseman sanelemia pakottavia esteitä ei ole olemassa, niin kyllä tietysti: kymmenistä tuhansista miljoonaan kiinteistöön sijoittava ihminen on ipso facto kunniallinen yhteisön jäsen. Mutta sen paremmin kunnilla kuin valtiolla ei pitäisi olla velvollisuutta tuoda kunnallistekniikkaa tai muita palveluja mihin hyvänsä. Asia on tietysti hankala: on (1) helppo hyväksyä valtion kustantamat koulukyydit, takuut terveydenhuollosta jne. tasa-arvon nimissä. Mutta on vaikeampi (2) hyväksyä, että valtion (veronmaksajien) on tuettava elämäntapavalintoja, joissa ei ole ekologista tai sosiaalipoliittista järkeä (“nurmijärveläisyys”).

    Näissä helposti hyväksyttävissä ideoissa on vain ristiriidan siemen, ja kuten logiikasta tiedetään, ristiriidasta seuraa mitä vain. Hienointa olisi sosiaali- ja asumispolitiikka, joka tukee kansalaisten reaalisia mahdoillisuuksia toimia itsenäisinä ja tuottavina yhteiskunnan jäseninä. Esimerkiksi asuntojen hinnat Helsingissä käytännössä estävät työvoiman hakeutumista töitä kohti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kari kirjoitti 6.9.2008 kello 10:51

    Spotulle ja vähän muillekin. Maan käytön määrää viimekädessä maan arvo. Maan arvon määräytymisessä puolestaan ylivoimaisesti merkittävin määräävä tekijä on saavutettavuus, jolla tarkoitetaan sitä, kuinka helposti ihmiset pääsevät kyseiselle alueelle ja toisaalta kuinka helposti palvelut ja muu toiminta ovat saavutettavia kyseiseltä alueelta.

    Helsingin keskustassa olevien palvelujen määrä on jokseenkin ylivoimainen kaikkiin Suomen muihin paikkoihin verrattuna. Siellä sijaitsevat tärkeimmät kansalliset instituutiot, siellä on laajin valikoima erikoisliikkeita ja siellä on maan tärkein kahvila ja ravintolakeskittymä. Toisaalta ydinkeskusta on myös hyvin saavutettavissa koko PK-seudulta (ja oikeastaan koko Suomesta: tärkeimmät moottoritiet lähtevät Helsingistä, lentoasema on koko Suomen tärkein hub ja bussi- ja junaliikenteen lähtöjen määrä on ylivoimainen muihin paikkoihin verrattuna).

    Tästä syystä myös maan arvo on suurin Helsingin ydinkeskustassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sinne sijoittuu periaatteessa lähinnä sellainen toiminta, joka hyötyy merkittävästi hyvästä saavutettavuudesta. Esimerkiksi telakkatoiminta ei ole tällaista toimintaa, mutta maan suurimman tavaratalon pyörittäminen varmasti on. Periaatteessa myös asuntokäyttö on “heikosti tuottavaa” siinä mielessä, että saavutettavuus ei tarjoa niin suuria etuja että se pystyisi kilpailemaan esim. kaupan tai hotelli- ja ravintolatoiminnan kanssa. Siksi asutus keskittyy pikkuhiljaa suburbiaan.

    Mutta miksi sitten pääkonttorit (tai ainakin osa niistä) siirtyvät pois keskustasta. Nähdäkseni siihen vaikuttavat seuraavat syyt:
    – bisneksen toimintatapojen muuttuminen
    – globalisaatio
    – kaupungin kasvaminen
    – saavutettavuuden paraneminen keskustan ulkopuolella ja
    – Helsingin muuttuminen (osittain) autokaupungiksi

    Bisneksen toimintatapojen muutoksella tarkoitan sitä, että kun ennen firmat hoisivat asioitaan siirtelemällä papereita pankkien ja muiden pääkonttorien välillä ja asiat hoidettiin useammin kasvokkain, oli tarpeen olla lähellä muita pääkonttoreita, pankkeja ja keskustan toimintoja. Nykyään asiat hoidetaan yhä useammin tietoliikennettä hyödyttäen, joten kyseisen keskittymisen edut ovat pienentyneet.

    Globalisaatio tarkoittaa sitä, että enää yritykset eivät toimi ainoastaan Suomessa suomalaisten pankkien ja firmojen kanssa, vaan yhteyksien pitää toimia nykyistä paremmin esimerkiksi Lontooseen tai Singaporeen. Tällöin tietenkään ydinkeskusta ei ole vastaava etu, koska hommat hoidetaan sähköisesti ja toisaalta esimerkiksi lentokentän saavutettavuus korostuu (sehän kun ei kuitenkaan ole ydinkeskustassa).

    Kaupungin kasvu on johtanut siihen, että yhä useampi asuu kaukana keskustasta, joten työntekijöiden kannaltakaan ei välttämättä ole niin tärkeää, että toimisto on ydinkeskustassa. Keilaniemi on Westendistä ja Tapiolasta katsoen paljon paremmalla paikalla kuin ydinkeskusta. Tilanne oli tietenkin toinen silloin kuin koko bisnes-eliitti asui Töölössä ja Eirassa.

    Keskusta on jossain määrin siirtynyt pohjoisemmaksi, jolloin esimerkiksi Punavuori ei sijaitse enää niin keskeisellä paikalla kun joskus aiemmin. Tapiolasta pääsee “ydinkeskustaan” suunnilleen samassa ajassa kuin Punavuoresta, vaikka jälkimmäinen sijaitsee selvästi lähempänä. Toisaalta Punavuori on liikenteellisesti “pussin perällä”, joten sieltä ei ole niin hyvät yhteydet keskustan ulkopuolelle kuin vaikka Pasilasta.

    Helsingissä (PK-seudulla) on noudatettu vahvasti autoliikennettä suosivaa politiikkaa, mikä näkyy mm. joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden jatkuvana laskuna. Koska ydinkeskustaan ei voida järkevin kustannuksin lisätä autoliikennettä, käy väistämättä niin, että keskustan saavutettavuus verrattuna muuhun PK-seutuun laskee.

    Helsinki on omalla politiikallaan pahentanut ongelmaa merkittävästi ja nyt sitten syytellään mm. Espoota, mutta ei nähdä rikkaa omassa silmässä. Nähdäkseni keskeisimmät virheet ovat olleet siinä, että
    – autoliikennettä ei olla rajoitettu (esim. kavelykeskustaa ei olla toteutettu)
    – kaikki joukkoliikenne on pitänyt toteuttaa Helsinki-keskeisesti, vaikka se ei tee siitä kilpailukykyistä (viittaan tällä mm. raide-Jokeriin, joka on kaatunut Helsingin vastustukseen)
    – organisaatiotasollakin joukkoliikennettä on kehitetty vain HKL:n lähtökohdista, esim. liikenneyhteyksien kannalta hyödytön Länsimetro on runnottu läpi, mutta Pisara-rata ei ole edennyt (koska se ei ole HKL:n rata)
    – Helsingin aseman pönkittäminen menee poikkeuksetta valtakunnan ja alueen edun edelle (viitaten vaikka Vuosaaren satamaan, jonka sijoituspaikka oli järjetön tai siihen, että nyt TKK pitäisi “siirtää” Helsinkiin, vaikka Otaniemi on sijoituspaikkana paljon järkevämpi)

    Tähän kohtaan varmaan kuuluisi sitten se osio, jossa haukutaan Espoon ja Vantaan politiikka, mutta jätänpä nyt pois, koska Osmo ja muut tekevät sen kuitenkin ja toisaalta se ei ole kokonaisuuden kannalta merkittävää, koska Helsinki tätä orkesteria johtaa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Matti Järvinen kirjoitti 6.9.2008 kello 11:38

    Kari : “Esimerkiksi telakkatoiminta ei ole tällaista toimintaa, mutta maan suurimman tavaratalon pyörittäminen varmasti on.”

    Tavaratalon pyörittämisessä asiakas maksaa liikennekustannukset. On kannattavaa, että tavaraa ei viedä kuluttajan luokse, vaan kuluttaja ajaa omalla autollaan tavaran luo. Se on myös aivan erityisen epä-ekologista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Ilkka Luoma kirjoitti 6.9.2008 kello 12:36

    Energian tuhlauksen aika on ohitse ~ suomalainen ecocity
    19.05.2008 – 16:09

    Cc: paavo.vayrynen@formin.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; jan.vapaavuori@ymparisto.fi ; markku.luoma@sipoo.fi ; heikki.rinne@hel.fi ; virpi.mikkonen@tekes.fi ; aila.korpivaara@ymparisto.fi ; marja.salmela@hs.fi
    Sent: Tuesday, April 29, 2008 4:15 PM
    Subject: Ecocity (ympäristöhuomioinen yhdyskuntarakentaminen) — sai syntysanansa jo 1.10.2005 –

    Energian tuhlauksen aika on ohitse ~ suomalainen ecocity

    (HS uutisoi näyttävästi ti. 29.4. kaupunkiosiossaan ekologisesta rakentamisesta – jopa sipoolaisesta unelmasta ekotehokkaasta ja ihmisläheisestä pienkaupunkiasumisesta – asuntoministeri Jan Vapaavuoren [kok.] suulla!)

    [ … yllättävää, mutta totta — Kiina tarjosi suomalaisille ecocity-osaajille todellisen tuhannen juanin paikan jo 17.4.2007 – jolloin pidettiin Kiinan yksi suurimmista kokonaisvaltaisista ekoteknologia-ajattelun ecocity-seminaareista – yli 500 kiinalaiselle päättäjälle 10 miljoonan asukkaan Tianjinin kaupungissa – projektin suunnittelu alkoi 1.10.2005 … ]

    Suomessa tuhlataan energiaa – meillä on yksi maapallon suurimmista ekologisista jalanjäljistä. Vientiteollisuutemme nappaa ison osan tuosta jäljestä, mutta suomalaiset talotkaan eivät ole niin hyvin rakennettuja, että edes ruotsalaisille pärjäisimme. Media on nyt herännyt, että “tarttis teherä jotain…”

    Suomalainen, kokonaisvaltaisempi asumisen, työnteon ja vapaa-ajan ekoteknologinen ajattelu syntyi jo yli 10 vuotta sitten, kun professori, TkT Eero Paloheimo kirjoitti kirjan syntymättömistä eurooppalaisista. Kirja herätti enemmän mielenkiintoa Kiinassa (käännetty kiinaksi 2006), kuin Euroopassa, saati sitten Suomessa.

    Asuntoministeri, ja ehkä enemmän tunnetuksi tulleena “Sipoon kaappaajana” – oivalsi, että Sipoon arveluttavin menetelmin pakko-otettu – (KHO-päätös – edelsi Vanhanen II hallituksen päätöksen Helsingille luvasta pakko-ottaa “yleisten syiden vuoksi”) – osa-alue voidaan rakentaa ekoteknologisesti mm. energiaa säästäen!

    Mainittakoon, että jo ennen pakko-ottoa Sipoon johto tutustui tarkoin mitä suomalainen ecocity-ajattelu ja -osaaminen tarkoitti. VTT järjesti ansiokkaasti viiden tohtorin luennon “ecotown” (sovellettu sipoolaisille) ajattelusta – energiasta liikenteeseen – kokonaisvaltaisesti. Keväällä 2007 Sipoo ecotown tilaisuudessa oli mukana – yllättäen – Kiinan suurlähetystön ylintä johtoa, toivottaen sipoolaiset yhteistyöhön kiinalaisten kanssa suunniteltaessa ecocity/ecotown ajattelua kaupunkirakentamiseen. —-
    Kiinan suurlähetystön kaupallisen osaston jo eläkkeelle siirtynyt kaupallinen neuvos herra Li Guangyun – Suomen ystävänä tunnettu suomenkielen taitaja järjesti suomalaisille ecocity osaajille suuren mahdollisuuden omaan maahansa – pallo jäi suomalaisten haltuun.

    Käytämme liikaa energiaa loputtomiin materian muunnoksiin ja itsemme kuin tavaroidemme siirtelyyn paikasta toiseen

    Energia on ollut liian halpaa, sitä on tuhlattu. Tuotekehitys on laahannut perässä, koska ei ole ollut pakkoa järjestelmien ja menetelmien laajaan sekä systemaattiseen kokonaiskehittämiseen.

    Kiinalaiset ja nimen omaan herra Li Guangyun halusi suomalaiset pitämään aiheesta seminaarin kaupallisin lähtökohdin. VTT koppasi pallon ja lähti uraa uurtaville linjoille. mm. tohtorit Pasi Makkonen ja Miimu Airaksinen tekivät suuren työn tuodessaan suomalaista osaamista tunnetuksi Kiinassa, myös seminaarin jälkeenkin.

    Samassa Tianjinin ecocity-seminaarissa olivat mukana myös singaporelaiset. Pelipöytä oli rakennettu osaamisalustalle, jossa olisi kohdannut kahden maan innovaatiot, suunnittelukyky ja toteutus. Myöhemmin marraskuussa singaporelainen Keppel Corporation allekirjoitti Kiinan ja Singaporen pääministeritapaamisen yhteydessä ehkä yhden maailman suurimmista ecocity-puitesopimuksista – arvoksi huhutaan jopa yli 100 miljardia US-dollaria. Suomalaiset eivät ole toistaiseksi hankkeessa mukana.

    Suomessa on – jälleen yllättäen – laajaa, mutta hajanaista osaamista ecocity-ajattelun mukaisessa tehokkaan ja ympäristöystävällisen rakentamisen kuin miljöösuunnittelun saralla. Puuttuu vain tehokas moottori, joka yhdistää tämän taidon ja osaamisen. Meillä on lisäksi ainakin yksi riittävän suuri suomalainen, hyvin kansainvälinen yhtiö, joka kykenee suunnittelemaan ecocity kokonaisuuksia, se pärjää jopa em. singaporelaiselle Keppel Corporation´lle.

    Uutisointi tuo jo viikottain esille vauhdittuvia ihmisperäisiä ympäristömuutoksia – jäätiköt sulavat, rankkasateet piiskaavat – kuivuus tappaa sadot ja biodieselin sekä etenolin raaka-aineiden tuotanto biologisin menetelmin nostaa ruoan raaka-aineiden hintoja “pilviin” – sinänsä oikealla tasolle – mutta tulee tappaamaan ilman erityistoimenpiteitä satojatuhansia ihmisiä. Puheet on nyt puhuttu – on pakko ryhtyä todellisiin toimiin.

    Puhutaan, että ihmiskunta on parhaimmillaan suuren ulkoisen uhan edessä. Nyt tuo uhka on todellisuutta, se ei ole Suomelle Venäjä – vaan se on koko maapallolle me itse. Loputon ahneus kasvattaa maattoman rahan vallalla tuotoksia ja voittoja on osin vienyt ihmiskunnan kriisin partaalle, josta vain yhteisellä ja yhdessä ymmärretyllä päämäärällä mobilisoidutaan tekemään vastatoimenpiteet alkaen nyt – ei huomenna.

    Koko maapallon kattavaan ympäristöoperaatioon tarvitaan kaikki mukaan – ei ole enää bloggiutumia, on vain uhka meistä itsestämme – loputtoman kasvun tie on kuljettu loppuun – on “jarruttamisen” aika. Niin vaikealta kuin se tuntuukaan, on juuri meidän pakko pienentää – erityisesti esimerkiksi muille – länsimaissamme kulutustamme ja päästöjämme… puolella.

    Aikaisempia aiheeseen liittyviä mielipidekirjoituksia —
    17.09.2006
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=10228
    29.02.2008
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=27589
    02.02.2007
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=14988
    25.11.2006
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=12045
    14.06.2007
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=20344
    16.09.2005
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=14&t=2829
    23.12.2006
    http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=13092
    23.12.2007
    http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1011029

    Linkki professori Eero Paloheimon artikkeliin Tieteessä tapahtuu- lehdessä 2/2008:
    http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/459

    Kuvalinkki ~ esimerkkeinä kuvat Kiinasta, missä päästöjen määrä lisääntyy huimasti, mutta missä edelleen lasketaan mm. ilmaan vain 1/5 osa siitä, mitä esim. me ja amerikkalaiset aikaansaavat (per capita) — Kiinalla on suuri merkitys mobilisaatiossa, sillä he tuottavat opinahjoistaan joka vuosi mm. 340.000 ahkeraa ja motivoitunutta insinööriä ratkomaan tämän päivän globaaleja mm. ympäristöongelmia. Kiina on erityisen kiinnostunut ecocity-projekteista – jossa voisi piillä meille erinomainen vientitoiminnan kokonaisalue, ja huomisen “Nokia-menestys”…
    http://www.panoramio.com/user/500685/tags/China%20~%20tolerance%20-%20reservedness

    …………..

    Ilkka Luoma
    http://ilkkaluoma.vuodatus.net
    http://ilkkaluoma.blogspot.com

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kari kirjoitti 6.9.2008 kello 13:17

    “Tavaratalon pyörittämisessä asiakas maksaa liikennekustannukset. On kannattavaa, että tavaraa ei viedä kuluttajan luokse, vaan kuluttaja ajaa omalla autollaan tavaran luo”

    Kyllä ja ei. Kokonaisuuden kannalta yksityisautoilla hoidettu logistiikka on kalliimpaa ja tehottomampaa kuin jakelun hoitaminen tavaraliikenteen jakeluna. Eli toisin sanoen, autoilun kustannukset ovat periaatteessa pois myynnistä.

    Vika on vain siinä, että yksittäisen kauppaliikkeen kannalta automarketti voi olla hyvä bisnes, koska tiet maksaa valtio, autoilun maksaa asiakas ja liikenteen haitat kohdistuvat asukkaille. Ongelman pääsyy on liikenteen hinnoittelussa. Toissijaisesti syitä ovat tietenkin huono liikennepolitiikka ja kaavoituksen epäonnistuminen, joiden voi katsoa pääosin johtuvan juurikin hinnoittelun virheistä, eli “kustannusvastaavuuden” puuttumisesta.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.9.2008 kello 14:14

    Tuo Ilkka Luoman kommentti, jota ei siis ollut kirjoitettu lainkaan tähän keskusteluun vaan kirjeeksi monelle vaikuttajalle, oli julkaisemisen kannalta vähän rajatapaus. En aio tällaisia yleensä julkistaa, mutta tämän kerran. (Se oli juuttunut spammisuodattimeen lukuisten viitteittensä takia)
    Sen nyt haluan kuitenkin sanoa, että minua ei MIKÄÄN saa pitämään Sipoon kaavoitusta ekologisena, vaikka kuinka olisi käyty seminaareissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elina kirjoitti 7.9.2008 kello 10:23

    Tiedoksi:

    Tänään Vanhanen esittelee malliaan Hesarissa kaupunkisivuilla. Osmokin mainitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Artturi Björk kirjoitti 7.9.2008 kello 11:03

    Joo mulla meinas mennä aamutee väärään kurkkuun, kun oli se vanhasen himmelipiirustus!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Sinivihreä kirjoitti 8.9.2008 kello 8:16

    anna:

    “Sinivihreä, eikö Osmo nimenomaan moittinut puumallia huonoksi väärennökseksi nauhamallista?”

    Sinivihreä:

    Olet täysin oikeassa ja hyvä että oikaisit. Niin vahvassa mielikuvat ovat, että vaikka tekstissä lukee toista, niin sitä yhdistää vihreän poliitikon automaattisesti “puuhun” kun pitäisi yhdistää “nauhaan” 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Juha kirjoitti 12.9.2008 kello 23:56

    Olette varmaan kaikki joskus kirkkaalla ilmalla tulleet lentokoneella Helsinkiin. Ilmasta käsin ei voi kuin hämmästellä pääkaupunkiseudun tonttipulaa, koska välittömästi kehä III:n jälkeen alkaa erämaa…

    Samoin Osmon huoli viheralueiden riittävyydestä Kehä III:n ulkopuolella tuntuu vahvalta liioittelulta. Käy joskus katsomassa siellä, Osmo. Se on yhtä viheraluetta. Ehkä 100 vuoden päästä voidaan taas tarkistaa tilanne. Siihen asti voidaan aivan varmasti luottaa siihen, että kehä III:n ulkopuolelta tulee löytymään runsaasti “viheralueita.”

    Summa summarum: meidän kannattaisi antaa kaikkien haluavien rakentaa itselleen taloja kehä III:n ulkopuolelle, missä tilaa riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. yksityisajattelija kirjoitti 22.9.2008 kello 22:27

    Viime päivien puutarhakaupunkikeskustelusta nousi mieleeni idea, jolla voitaisiin yhdistää sekä Soininvaaran helminauha-radanvarsikaupunki ja Vanhasen pallerot ilman että kummastakaan tavoitteesta (tai utopiasta) joudutaan tinkimään.

    Tehdään rengasmainen paikallisrautatie-metro, joka kiertää Helsinki-Vantaan lentoasemaa n. 30 km etäisyydellä. Eli renkaan halkaisija on n. 50-60 km Ehdottelin Helsingin Sanomien nettikeskustelussa tällaista asemajonoa:
    1. Helsinki
    2. Tapiola, (Matinkylä, Espoonlahti)
    3. Masala, (Lapinkylä)
    4. Veikkola, (Palojärvi, Huhmari)
    5. Nummela, (Ojakkala)
    6. Otalampi, (Nummenpää, Perttula)
    7. Nurmijärvi,
    8. Järvenpää
    9. Kerava
    10.Sipoo-Nikkilä
    11. Söderkulla, (Itäsalmi)
    12. Itäkeskus
    13. Helsinki

    Mutta voisihan tuo rata kiertää Helsinkiä hieman kauempanakin, että saadaan kaikki pääkaupunkiseudun kunnat palvelun piiriin. Ja asemia voi toki olla enemmänkin.

    Rataa ei tarvitsisi rakentaa – eikä rahaa tuhlata – sellaisille osuuksille, missä jo ennestään on metroradat. Koko rengasrataa voitaisiin liikennöidä sekä metrokalustolla, että tavallisilla sähköjunilla.
    Tai ainakin sen uusia osuuksia.
    Jos ei sähköjunia haluta (tai voi) päästää nykyisille metroradoille. Toki tiedän, että Helsingin metroradan ja Suomen rautateiden sähköistys on hoidettu täysin eri tavalla, mutta raideleveys niillä on sama. (Sähköjunat ottavat 25kV vaihtojännitteen vaunujen yläpuolelta, metro taas 750 V tasajännitteen vaunujen alapuolelta.)

    Yksikin raide riittäisi renkaan muotoisella radalla – periaatteessa, mutta tehtäisiin kumminkin erilliset raiteet vastapäivään ja myötäpäivään tapahtuvaa liikennettä varten. Muuten matka naapuriasemalle saattaisi kestää turhan kauan.

    Rengas ei mitätöisi muiden (vanhojen) junaratojen ja bussilinjojen käyttömahdollisuuksia.

    Risteysasemilla (Masala, Järvenpää) olisi mahdollisuus vaihtaa junaan, joka menee renkaan keskustaan tai säteettäisesti sieltä poispäin. Ja lähes kaikilla asemilla olisi tietysti suuret pysäköintikentät ihmisten sähköautoille. Ja latauspistorasiat, joista auton akun saa ladattua sillä aikaa kun auton omistaja käy työpaikallaan jossain tämän renkaan varrella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus