Listal­la on run­saasti pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta. Lau­takun­ta oli kovin kärkäs pane­maan han­kalia asioi­ta pöy­dälle ennen eduskuntavaaleja.

Richard Man­nista esitetään maankäyttöjohtajaksi

Yleiskaavapääl­likkö vai­h­taa tehtävää. Oli­pas yllä­tys. Asian ratkaisee kaupunginhallitus.

HIFK:n hal­li, hotel­li, asun­to­ja ja hypermarket 

En pidä tästä hak­keesta, kos­ka ”ilman julk­ista tukea” raken­net­ta­van hallin talouden tuek­si on kaavoitet­tu aivan liian raskaasti.

Julk­isu­udessa on taivastel­tu, että han­kkeen tukemisek­si hak­i­ja saa vielä 28 000 ker­rosneliötä asuin­rak­en­tamista jostain paraati­paikalta Helsin­gin ran­noil­ta. Tämä on kuulem­ma markki­nahin­taista. Jos se olisi oikeasti markki­nahin­taista, hak­i­ja saisi ton­tit osal­lis­tu­mal­la tar­jouskil­pailu­un ja mak­samal­la markki­nahin­nan. Tämä ei näytä kau­ni­il­ta, mut­ta kyl­lä tuo Nor­den­skjöldinkadun ton­tin aht­a­mi­nen yli täy­teen on pahempi jut­tu. Se on kir­jaimel­lis­es­ti ruma ja sitä joudu­taan kat­se­le­maan vuosikymmeniä.

Minä ymmär­rän, että jääkiekkoa tue­taan kaikkial­la. Tam­pereel­la asun­tok­er­rosalaa annet­ti­in käytän­nössä ilmaisek­si kaupun­gin keskus­tas­ta. Eikö voisi käyt­tää rehellis­es­ti vain rahaa, niin ei tarvit­sisi tehdä näin huono­ja kaavo­ja? Epäilen että tämä jär­jeste­ly tul­laan tes­taa­maan oikeudessa. Onko tämä EU-lain­säädän­nön vas­taista val­tion­tukea riip­puu siitä, pide­täänkö jääkiekkoa urheilu­na vai liiketoimintana.

Markki­nae­htoisen pysäköin­nin periaatteet

Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle, toiv­ot­tavasti ei kaataak­seen sitä.

Nihdin 3 000 asukkaan kaava

Kokoomus pyysi tämän pöy­dlle, kos­ka sidok­sis­sa markki­nae­htoiseen pysäköintiin.

Hakaniemen­ran­nan kaava

Tämän kaa­van liiken­nesu­un­nitel­ma mieti­tyt­tää. Kovin suur­ta kaistamäärää Hakaniemen torin kohdal­la perustelti­in val­oristeyk­sen väl­i­tyskyvyl­lä. Lyhyi­den vihrei­den aikana pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man paljon auto­ja läpi.

Raide­jok­erin suunnitelmat

Hyväksytään 44 katu ym. suun­nitel­maa. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luot­taa. Suun­nitelmista on tehty kak­si muistutusta.

Kalvikin­tien suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet Vuosaaressa

Tätä pitkin on tarkoi­tus joskus kulkea Jok­eri 2 ‑pikaratikan ja sik­si alueelle suun­nitel­laan täy­den­nys­rak­en­tamista 3 000 asukkaalle. Van­han, har­vak­seltaan raken­netun met­sälähiön tiivistämi­nen katu­maisek­si ei ole aivan yksinker­taista. Kadun ja talo­jen väli­in on jätet­ty met­sää, jota ei kuitenkaan ole tarpeek­si siihen, että väli­in mah­tu­isi talorivi. Kuten seu­raavas­sa kohdas­sa ilme­nee, näyt­tää se silti onnistuvan.

Meriko­rt­tiku­jan 6:n tiivistyskaava

Tässä kuitenkin Kalvikin­tien ja ole­mas­sa ole­vien talo­jen väli­in saati­in mah­tu­maan kolme raken­nus­ta, jois­sa on asun­to­ja 250 uudelle vuosaarelaiselle.

Vallilan Pohjoisosan asemakaava

Tämä oli meil­lä 22.1.2019 ja tuli jo nyt lausun­noil­ta. Tiivistyskaa­va tuo alueelle 480 asukas­ta ja näitä varten 170 pakol­lista autopaikkaa. Jos markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa sovel­let­taisi­in tääl­lä, noin paljon ei tarvit­taisi. Vallilas­sa ei ole tapana omis­taa autoa.

Ranta­ton­tin varaami­nen Kata­janokalta Var­malle merkit­tävän suo­ma­laisen pörssiy­htiön pääkont­to­ria varten

Pääkaupunkiseudun kun­tien keskinäi­nen kil­pailu johtaa täl­laiseen. Kun pelis­sään­nöt ovat nämä, näil­lä pelataan tai sit­ten sään­töjä muute­taan. Parem­paan käyt­töön tont­ti tulee kuin se on nyt, mut­ta voisi kaupun­gin ran­nalle keskus­taan jotain muu­takin lait­taa. Huo­mat­takoon, että varause­hdois­sa huo­maute­taan varautu­mis­es­ta meren­pin­nan nousu­un. Rak­en­tamisen ehtona on var­muus tämän merkit­tävän pörssiy­htiön tulemis­es­ta vuokralaiseksi.

Tont­tien varaami­nen asun­to­hankkei­ta varten

Tont­te­ja esitetään luovutet­tavak­si yhteen­sä 181 000 k‑m² edestä, joista 37 650 k‑m² kil­pailute­taan. Lop­ut ovat Aravaa, Hitas­ta tai laatuk­il­pailuko­htei­ta. Ryh­märaken­nut­tamista tulee aika paljon, eikä sitä näköjään aio­ta kil­pailut­taa. Minä luulin, että kil­pailu­tuk­sen kaut­ta luovutet­taisi­in merkit­tävästi enem­män tontteja.

Lausun­to Uuden­maan maakuntakaavasta

Maakun­takaa­va vapaut­taa käytän­nössä suurmyymälöi­den perus­tamisen. Eikö tässä pitänyt vähen­tää autori­ip­pu­vu­ut­ta eikä kaataa lähikaup­po­ja ja pakot­taa asukkaat automar­ket­tei­hin? Ei tietysti ole Helsin­gin murhe, muu­ta kuin yhteisen ilmas­ton osalta.

Han­nu Oskalan aloite asun­to­tuotan­non nopeuttamisesta

Vas­tauk­ses­sa ker­ro­taan niistä kapeikoista, jot­ka aiheut­ta­vat han­kaluuk­sia nos­taa asun­to­tuotan­toa. Itse rak­en­tamisen osalta kapeikot helpot­tunevat, kun rak­en­t­a­mi­nen läh­estyy muual­la maas­sa lamaa, jol­loin kap­a­siteet­tia luulisi vapau­tu­van Helsinki­in. Se, että kaupungilta puut­tuu henkilökun­taa suun­nit­telus­ta ja ton­tin­lu­ovu­tuk­ses­ta, on kyl­lä aika type­rä asia.

Raken­nus­te­ol­lisu­us var­maankin halu­aisi hidas­taa rak­en­tamista, jos hin­to­jen ja vuokrien nousu hyy­tyy, mut­ta juuri sen takia kaupun­gin pitäisi taa­ta rak­en­tamisen tahti. Ton­tin­lu­ovu­tuk­seen ehto, joka estää ton­tin panttaamisen.

Hakaniemen­ran­nan hotel­li­ton­tin varauk­sen jatkaminen

Varaus meni umpeen vuo­den 2018 lopus­sa. Rak­en­taa ei ole voitu, kos­ka kaavas­ta on valitet­tu ja kos­ka esir­ak­en­t­a­mi­nen on viipynyt. Sik­si varaus­ta jatke­taan vuo­den 2024 lop­pu­un. Val­tu­us­to on hyväksynyt hotellin kaavan.

Markki­nae­htoinen pysäköinti

Asia, jos­ta minä olen puhunut ainakin 30 vuot­ta, ottaa nyt aimo askeleen eteen­päin. Peri­aatet­ta ale­taan kokeile­maan Nihdis­sä (=Som­pasaaren kär­ki Kalasa­ta­mas­sa), Hakaniemen ran­nas­sa ja Hernesaaressa.

Näistä Hakaniemen ranta on min­un mielestäni yksinker­taisin. Alueelle on tulos­sa kau­palli­nen pysäköin­ti­laitos torin alle. Asukkaat voivat vuokra­ta sieltä itselleen paikan, eikä siihen tarvi­ta väli­in sen parem­min kaupunkia kuin taloy­htiötäkään. Nuo vuokra­paikat ovat halvem­pia kuin oli­si­vat ton­til­la toteutet­ta­vat maanalaiset paikat, joten taloy­htiöi­den ei kan­na­ta rak­en­taa ton­tille paikko­ja. Yhteis­maaon­gel­man vält­tämisek­si uusis­sa talois­sa asumisen ei pitäisi oikeut­taa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen tai tun­nuk­sen tulisi olla huo­mat­tavasti kalli­impi kuin van­hois­sa kiin­teistöis­sä asuvil­la — niin kauan kuin tätä kadun­var­sipysäköin­nin ali­hin­noit­telua ylipään­sä nähdään viisaak­si jatkaa.

Viras­to on joutunut ongelmi­in Ara-tuotan­non pysäköin­nin kanssa. Kan­takaupungis­sa markki­nae­htoiset pysäköin­tipaikat tule­vat niin kalli­ik­si, etteivät vähä­varaiset asukkaat pysty niitä vuokraa­maan. Niin­pä Ara-asukkaissa tapah­tu­isi haitallista valikoi­tu­mista niin, että autoa tarvit­se­vat hakeu­tu­isi­vat alueille, jois­sa pysäköin­nin toteut­ta­mi­nen on halvem­paa. Mitä haitallista tässä on? Niin­hän ihmiset toimi­vat myös Ara-kan­nan ulkopuolella.

Miltä kuu­lostaisi, jos päätet­täisi­in, että jos Ara-asun­non vuokralainen – kut­su­taan hän­tä vaik­ka Vir­tasek­si – halu­aa itselleen autopaikan, hän mak­saisi vuokras­ta vain mur­to-osan ja lop­pu vuokras­ta perit­täisi­in talon muil­ta asukkail­ta. Mitähän ne muut asukkaat tästä ajattelisivat.

Tämä kuitenkin on se ratkaisu, jota virkamiehet esit­tävät. Näin sitä ei kir­joite­ta, mut­ta tätä se tarkoit­taa. Pait­si, että mak­saa pitäisi, vaik­ka Vir­ta­nen ei edes halu­aisi sitä autopaikkaa. Ara-yhtiö velvoite­taan han­kki­maan autopaikko­ja yhtä paljon kuin alueen kovan rahan yhtiössä ole­vat niitä osta­vat tai vuokraa­vat. Huo­mat­takoon, etteivät nämä kalli­it autopaikat tule ARA-asukkaillekaan taivaan lah­jana. Ne per­itään kaikkien ARA-asukkaiden vuokrassa.

Minus­ta ei ole mitään vikaa siinä, että autoa tarvit­se­vat hakeu­tu­vat asumaan sinne, mis­sä auton pitämi­nen on edullista ja autot­tomat sinne, mis­sä pysäköin­nin kus­tan­nuk­set ovat kohtuuttomat.

Minä halu­aisin lisätä kokeilu­alueeseen Vihd­in­tien bule­vardin, jot­ta kaik­ki eivät olisi keskustakohteita.

Ratik­ka-kaupun­ki laa­je­nee Nihtiin. 

Som­pasaari on rak­en­tunut häm­mästyt­tävän nopeasti. Alueen sisältä kat­sot­tuna se on mie­lenki­in­toisen vai­htel­e­va – joskaan en pidä vaaleas­ta tiilestä raken­ne­tu­ista asuin­taloista, mut­ta se on min­un mielip­i­teeni. Meren yli kat­sot­tuna tämä näyt­tää aika sekaval­ta. Kuva on otet­tu Ter­vasaaren kan­nakselta Kru­u­nun­haas­sa. Tämä ei tietenkään ole vielä valmis.

Nyt kaavoite­taan 3 000 asukas­ta Söm­pasaaren eteen Nihti­in. Umpiko­rt­telei­ta niin kuin tuulisel­la ran­nal­la kan­nat­taa ollakin ja varsin hyväl­lä tont­tite­hokku­udel­la. Asuin­tont­tien keskimääräi­nen tehokku­us = 2,57. Tämä tulee ole­maan ratikkakaupunkia. Toinen ratikkalin­ja menee Laa­jasa­losta keskus­taan ja toinen Kalasa­ta­man kaut­ta Pasi­lan asemalle.

Kort­telei­den nurkki­in tulee “jalus­tan päälle” korkeampia torne­ja. Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, miltä tämä näyttää:

“Kuu­den­nen ker­roksen yläpuolelle nou­se­van torn­i­maail­man kaupunkiku­val­lise­na ideana on rak­en­taa muis­tu­ma van­has­ta kont­ti­sa­ta­mas­ta. Julk­i­sivut jäsen­netään korkeussu­un­nas­sa 1–3 ker­rosta korkeisi­in ja julk­i­sivukäsit­te­lyltään toi­sis­taan erot­tuvi­in osi­in. Julk­i­sivut ovat met­al­lia ja lasia. Väriskaala on hillit­ty ja suosii met­allin omia värisävyjä kuten teräk­sen­har­maa­ta ja kuparin eri sävyjä. Hillit­tyä väri­maail­maa rikaste­taan merikon­teille omi­naisil­la vahvoil­la väreil­lä kuten tiilen­punaisel­la, tum­mal­la sinisel­lä tai ”baby-bluel­la” .”

Tämä kaa­va on näitä voit­toa tuot­tavia. Kulut kaupungille 60  — 80 M€ ja raken­nu­soikeu­den arvo noin 120 M€.

Huo­mat­takoon, että kulut esir­ak­en­tamis­es­ta ovat ker­rosneliötä kohden huo­mat­tavasti suurem­mat kuin Malmin lento­ken­tän alueella.

Hakaniemen ran­nan ase­makaa­va ja liikennesuunnitelma

Ase­makaa­va tuo paikalliseen punav­ihreään kuplaan 1 200 asukas­ta lisää. Kaa­va on aiem­pi­en suun­nitelmien mukainen. Maise­mat kyl­lä muut­tuvat melkois­es­ti. Vaik­ka tääl­lä var­maankin ton­tin­hi­nat nou­se­vat korkeik­si, tämä han­ke on nipin mapin omil­laan, kos­ka esir­ak­en­t­a­mi­nen tulee kalliiksi.

Outoa on liiken­nesu­un­nitel­mas­sa, joka tuo Hakaniemeen paljon turhan tun­tu­isia kaisto­ja. Mik­si esimerkik­si Hakaniemen ranta lev­e­nee torin kohdal­la län­teen päin yhdestä kaistas­ta kolmeen?