Uudellamaalla äänestäisin Mikko Kiesiläistä

19 vastausta artikkeliin “Uudellamaalla äänestäisin Mikko Kiesiläistä”

1. Mitäs san­ot muista Uuden­maan ehdokkaista?

   Vastaa

   1. Min­ul­la ei ole kykylä käy­dä läpi kaikkia Uuden­maan ehdokkai­ta. Olisi vähän epreilua ker­toa vain niistä, jot­ka tuntee.

      Vastaa

   2. Jos on yksi henkilö valit­ta­vana, jota en äänestäisi, se on Mikko Kiesiläi­nen. Mies joka näyt­täö luule­van Suomen ole­van kehä I sisäpuo­li­nen osa, jos­sa kaik­ki ovat etuoikeutet­tu­ja, työl­lis­tet­tyjä ja kovil­la kyynär­päil­lä varustet­tu­ja. Ja joka luulee, että maail­man keskeisin ongel­ma on se, että apteek­it omis­ta­vat ammat­ti­taitoiset henkilöt eivätkä suur­pääo­man edustajat.

      Vastaa

2. Vil­pit­tömästi toivon Mikko Kiesiläiselle hyvää men­estys­tä. Vähän hävet­tää niiden markki­nal­ib­er­aalien ryh­mien takia, joi­hin kuu­lun, kun hän­tä ei ilmeis­es­ti puolueesta johtuen ole halut­tu huomioida.

   Vastaa

3. On aika kyseenalaista pro­mo­ta ketään, joka on akti­ivis­es­ti edis­tänyt Nalle Wahlroosin (Lib­er­an taus­ta­henkilö) ide­olo­giaa ja agen­daa. Siis ihan oikeasti on järkyt­tävää, että täl­lainen ehdokas on päästet­ty vihrei­den lis­toille. Maail­ma ei pelas­tu vapaut­ta­mal­la kaik­ki mah­dol­liset alat sään­telystä. Kat­sokaa mitä tapah­tui tak­si­u­ud­is­tuk­sen kanssa, mikä hirveä sotku. Lääke­jakelu on osa ter­vey­den­huoltoa, ei voiton­tavoit­telun väline. Liian pak­susti voivat apteekkar­it voidaan hoitaa muut­ta­mal­la hei­dän vakanssin­sa val­tion monop­o­lin kohtu­ullis­es­ti palka­tuik­si virkamiehik­si. Nor­jas­sa apteekkiala on nyt “normin­pu­run jäljiltä” kol­men ulko­maisen toim­i­jan hal­lus­sa. Sään­te­lyä tarvi­taan monil­la aloil­la heikoimpi­en suo­jelemisek­si ja sosi­aalisen ja alueel­lisen tasa-arvon turvaamiseksi.

   Vastaa

   1. No onko se nyt niin kamalaa, kyl­lähän vihreis­sä on melko laa­ja spek­tri taloudel­lis­es­ti eri lail­la ajat­tel­e­vaa väkeä, ja eri­tyis­es­ti talousoikeis­to­laisia. Oikeas­t­aan liiankin laa­ja, kos­ka tästä syys­tä äänestäjälle näyt­täy­tyy aika lot­tona minkä­su­un­taista talous­poli­ti­ikkaa voi olet­taa saa­vansa – pait­si täl­lä het­kel­lä ehkä sel­l­aista, joka mak­si­moi ”teemme jotain ilmas­ton­muu­tok­sen eteen” ‑postailun. Oliko se Tont­ti vai kuka, joka kri­ti­soi vihre­itä juuri tästä?

      Sinän­sä minäkin pidän järkevänä kri­it­tistä suh­tau­tu­mista markki­nal­ib­er­al­is­mi­in (voihan se hoitaa asi­at tehokkaam­min, mut­ta onko tätä järkevää kan­nat­taa suo­ma­laise­na jos voitot real­isoitu­vat jos­sain muual­la kuin Suomes­sa? Tms.), mut­ta en oikein näe että mik­sei täm­möi­nen hah­mo sit­ten vihreis­sä olla. Tai mis­sä sitten?

      Vastaa

      1. Mis­säkö? No kokoomuk­ses­sa tietysti. Sitä kun (ehkä nai­ivisti) toivoisi, että vihreät ajaisi­vat inhimil­listä, tasa-arvoista talous­poli­ti­ikkaa, jos­sa tietysti ympäristön­suo­jelu on keskiössä. Siihen ei vain sovi tuom­mo­nen lais­sez-faire-pelleily. Vapaat markki­nat eivät hoi­da ilmas­tokri­isiä, lajika­toa, epä­ta­saista tulon­jakoa ym. Sään­te­lyä tarvi­taan suo­jele­maan luon­toa ja heikom­pia. Kun jokin markki­na yksi­ty­is­tetään tai “vapaute­taan”, siitä syn­tyy seka­sotkua, eri­ar­voisu­ut­ta ja koh­ta markki­naa jo hal­lit­seekin pari kolme (yleen­sä ulko­maista) isoa toimijaa.

         Nyt on lobat­tu ideaa pro mar­ket-hyviksistä ja pro busi­ness-pahik­sista. Mut­ta pro mar­ket voi olla valepukuinen pro busi­ness. Eikä puri­taanisem­pi markki­na­t­alouskaan ole ongel­ma­ton­ta. Kan­nat­taa lukea Ylen sivuil­ta Joona-Her­man­ni Mäkisen kolum­ni: markki­na­t­aloudessa on myös pimeä puoli (https://yle.fi/uutiset/3–10289725).

      2. Jos vasem­mis­to­laisu­us on niin tärkeää, niin äänestä Vasemmistoliittoa.

4. Ruokahuoltoa ei saa antaa voiton­tavoit­telu­un. Sosial­isoidaan kau­pat, leipo­mot, Atria ja Hart­wall. Tosin kap­i­tal­is­ti­sis­sa mais­sa ruokahuolto ja hyv­in­voin­ti ovat paljon parem­pia kuin sosialistimaissa.

   Vastaa

   1. Voiton­tavoit­telu:
      Ruokahuoltoa ei saa antaa voiton­tavoit­telu­un. Sosial­isoidaan kau­pat, leipo­mot, Atria ja Hart­wall. Tosin kap­i­tal­is­ti­sis­sa mais­sa ruokahuolto ja hyv­in­voin­ti ovat paljon parem­pia kuin sosialistimaissa.

      Ruuan alku­tuotan­nos­ta on voiton­tavoit­telu kyl­lä sosial­isoitu pois län­si­mais­sa, vaik­ka maa onkin nimel­lis­es­ti yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa. Se tehdään tukipoli­ti­ikalla, jol­la hin­nat paine­taan alas ja mak­sate­taan yrittäjillä.

      Vastaa

5. Mikä on Vihrei­den näke­mys (siis puolueen viralli­nen näke­mys) usko­mushoidoista, viitat­en Uuden­maan Vihrei­den ehdokkaan Katari­ina Sourin näke­myk­si­in asiasta?

   Vastaa

   1. Käytän­nössä kaik­ki puolueet usko­vat päivähoidon tasa-arvois­tavaan voimaan ja sivu­ut­ta­vat sen ter­veyshai­tat. Hopeavedet ja luon­taishoita­jat istu­vat hyvin kokon­aisu­u­teen ja ovat toden­näköis­es­ti ver­rat­tain harmittomia.

      Vastaa

6. Vihreät on kyl­lä mie­lenki­in­toinen puolue. Samas­sa paketis­sa melko fanaat­tista vasem­mistopop­ulis­mia ja markki­nal­ib­er­al­is­mia. Mie­lenki­in­toista on myös vihrei­den suorit­ta­ma markki­nal­ib­er­aalien rankkaus: mik­si vihreät eivät kelpu­ut­ta­neet pur­si­ain lis­toille, mut­ta Kiesiläi­nen kel­pasi. Itse olen rei­tan­nut nämä kak­si sankaria päin­vas­tais­es­ti: Kiesiläi­nen on napakampi kuin pur­si­ain. Mikä pur­si­ai­nes­sa oli liikaa?

   Vastaa

7. Valitet­tavasti tosi vaikea äänestää Mikkoa. Vaik­ka Pekka Haav­is­to määrit­telee vihreät keskus­taan, niin järkevä äänestäjä huomioi että vihrei­den vaa­likonev­as­tauk­sia ei ero­ta Vasem­mis­toli­itos­ta juuri lainkaan. Sik­si ääni Mikolle olisi ääni hal­li­tuslin­jalle, joka ajaisi hyvin eri­laista talouslin­jaa kuin Mikko.

   Äänestin itse ennen usein vihre­itä, mut­ta koen että puolue on muut­tunut talousasiois­sa selvästi pelkäk­si kakun­jaka­jak­si, ilman huol­ta siitä miten kakku leivotaan.

   Vastaa

8. Pia Petri…:Nyt on lobat­tu ideaa pro mar­ket-hyviksistä ja pro busi­ness-pahik­sista. Mut­ta pro mar­ket voi olla valepukuinen pro busi­ness. Eikä puri­taanisem­pi markki­na­t­alouskaan ole ongelmatonta. 

   Nyt ollaan määrit­te­lykysymyk­sis­sä, sil­lä noille yksinker­tais­te­tu­ille pro sitä tai tätä ei liene yksikäsit­teisiä määritelmiä. 

   Itse vedän syvän eron siinä, että pro busi­ness-lin­ja halu­aa tukea yri­tyk­siä erinäisil­lä kil­pailun rajoituk­sil­la ja kohden­ne­tu­il­la tuil­la. Se siis häir­it­see kil­pailua ja aut­taa yri­tyk­siä saavut­ta­maan kap­i­tal­istin unel­man, monop­o­lin omas­sa nis­cis­sään. Pro mar­ket-lin­ja puolestaan pyrkii takaa­maan vapaan ja reilun kil­pailun julkisen val­lan aset­tamien reunae­hto­jen sisäl­lä, mm. estämäl­lä purka­mal­la syn­tymässä ole­via monopoleja. 

   Markki­na­t­alous ja nimeno­maan sen hin­tamekanis­mi on osoit­tau­tunut hyvin tehokkaak­si resurssien jaka­jak­si ja kohdis­ta­jak­si sil­loinkin, kun julki­nen val­ta aset­taa sille rajoituk­sia. Eräs kap­i­tal­is­tisen maail­man huolestut­tavimpia piirteitä on, ettei USA enää uskalla tai osaa puut­tua Googlen yms. imperi­umei­hin. Takavu­osi­na USA hajoit­ti usei­ta monop­o­lis­tisia yri­tyk­siä mm. ilmailus­sa ja telekommunikaatiossa. 

   EU yrit­tää vielä sinnitellä.

   Vastaa

   1. Mielestäni EUn google­so­ta ei ole hyviksen monop­o­lin­vas­taista tais­telua. Se on pikem­minkin ihan per­in­teistä pro­tek­tion­imia. Jos EU:ta kiin­nos­taa monop­o­lien­vas­tainen tais­telu, niin kan­nat­taisi aloit­taa “omista” monopoleista. Ei USAkaan keski­ty mei­dän monop­o­lien purkamiseen vaan omien jos niidenkään. EUn kan­nat­taisi skarpa­ta direk­ti­ive­jä sel­l­aisik­si, että ne selkeäm­min kieltävät monop­o­lit. Nyt direk­ti­iv­it ovat löysiä siten, että monopoleista tykkäävät maat kuten Suo­mi voi aina tulki­ta direk­ti­iv­it niin että monopole­ja voi pitää.

      Vastaa

      1. Ros­mo:
         Mielestäni EUn google­so­ta ei ole hyviksen monop­o­lin­vas­taista tais­telua. Se on pikem­minkin ihan per­in­teistä pro­tek­tion­imia. Jos EU:ta kiin­nos­taa monop­o­lien­vas­tainen tais­telu, niin kan­nat­taisi aloit­taa “omista” monopoleista. Ei USAkaan keski­ty mei­dän monop­o­lien purkamiseen vaan omien jos niidenkään. EUn kan­nat­taisi skarpa­ta direk­ti­ive­jä sel­l­aisik­si, että ne selkeäm­min kieltävät monop­o­lit. Nyt direk­ti­iv­it ovat löysiä siten, että monopoleista tykkäävät maat kuten Suo­mi voi aina tulki­ta direk­ti­iv­it niin että monopole­ja voi pitää.

         Ongel­mana on juuri tuo, ettei USA enää pura omia monopole­jaan. EU yrit­tää tehdä sitä siinä mielessä, että sil­lä on esim. kohtu­ullisen hyvä säädöstö määräävän markki­na-ase­man väärinkäytön kait­semiseen. Se on tehnyt myös eri­no­maisen hyvää työtä siinä, että tuotan­to ja jakelu on pyrit­ty erot­ta­maan tapauk­sis­sa, jos­sa jakelus­sa on luon­nolli­nen monop­o­li, kuten on esim. sähkön ja kaa­sun jakelussa.

         EU nyt vain sat­tuu ole­maan voima­ton, jos jäsen­val­tion päät­täjät sös­sivät nämä asi­at tyyli­in Caruna ja NordStream.

   2. Joona-Her­man­ni Mäkisen kolum­nis­sa lis­tataan kap­i­tal­is­min pimeitä puo­lia, esimerkik­si että kil­pailu keskit­tyy ja sys­tee­mi vaatii jatku­vaa kor­jaamista. “Todel­lisu­udessa markki­noil­la syn­tyy herkästi monopole­ja ja oli­gop­o­le­ja ilman vira­nomais­ten jatku­vaa valvon­taa”. Tämä on real­is­mia, puh­toinen ja reilu markki­na­t­alous on vain haaveku­va. Vapail­la markki­noil­la mel­las­ta­vat yksi­tyiset yri­tyk­set ovat kuin kapalli­nen kirp­pu­ja, niiden pai­men­t­a­mi­nen on todel­la vaikeaa. Valvon­taan kuluu hel­posti älyt­tömiä resursse­ja ja juris­tit kek­sivät aina uusia por­saan­reik­iä. Valvon­nal­la ja sään­te­lyl­lä on vaikea pysyä perässä. Mon­esti on paljon helpom­paa ja halvem­paa pitää jokin ala julk­i­sis­sa käsis­sä kuin vapaut­taa se markkinoille.

      Kun markki­noille kehit­tyy vau­rai­ta yri­tyk­siä, ne pystyvät osta­maan poli­itikoi­ta suo­jele­maan yksi­ty­isiä monopole­ja ja oli­gop­o­le­ja. Tämä demokraat­tista päätök­sen­tekoa vääristävä “markki­namekanis­mikin” täy­tyy ottaa huomioon.

      Sote-uud­is­tuk­ses­ta todet­ti­in, että kokoomuk­sen (lue:pörriäisten) aja­ma yksi­ty­istämi­nen olisi johtanut tuh­lail­e­vaan ja epä­tasa-arvoiseen lop­putu­lok­seen. USA:ssa se sek­tori on teho­ton ja kallis ja todel­la epäreilu kansalaisille. Juris­te­ri­aan, ketkuilu­un, main­os­tamiseen, oikeu­denkäyn­tei­hin, kaik­keen turhaan kuluu liikaa resursse­ja ja julki­nen valvon­ta on vaikeaa ja kallista.

      Luon­nol­lisia monopole­ja ei pidä koskaan yksi­ty­istää, sen pitäisi olla selviö kaikille viimeistään nyt. Sik­si kan­taverkon lisäk­si myös alueel­liset ja paikalliset sähköverkot pitäisi ottaa julk­isten toim­i­joiden hal­tu­un (kun­nat, maakun­nat). Kun on kyse jostain kansalais­ten hyvin tärkeästä perus­palvelus­ta, jos­sa pitää ottaa huomioon taloudelli­nen, sosi­aa­li­nen ja alueelli­nen tasa-arvo, markki­na­malle­ja ei yleen­sä pidä toteut­taa tai se pitää sit­ten suun­nitel­la todel­la huolel­lis­es­ti ja sit­tenkin voi hel­posti men­nä pieleen. Viit­taan kohtaan Kapalli­nen Kirppuja. 

      Mäkisen kolum­ni: “Vakavin markki­na­t­alouden aiheut­ta­ma uhka on elinympäristömme rom­ah­t­a­mi­nen rajat­toman saas­tut­tamisen ja kulu­tuk­sen seu­rauk­se­na”. Kapitalismi/markkinatalous tosi­aankin on tehokas pal­lon kokon­ais­val­taises­sa tuhoamises­sa. Jätetäänkö ilmas­tokri­isi ja lajika­to markki­noiden toimin­nan armoille? Odotel­laanko että markki­nat hoita­vat vai tehdäänkö raju­ja poli­it­tisia päätök­siä heti? Tuo­hon edel­liseen ei ole enää aikaa. Nyt puhutaan jo että ilmas­tokri­isi on yhtä kuin kap­i­tal­is­min kri­isi. Jot­ta maa­pal­lo pelas­tuu, talousjär­jestelmän on radikaal­isti muu­tut­ta­va. Tätä taus­taa vas­ten kaik­ki markki­napel­let ovat kuin säälit­täviä haa­mu­ja jostain menneisyydestä.

      Vastaa

      1. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
         Joona-Her­man­ni Mäkisen kolum­nis­sa lis­tataan kap­i­tal­is­min pimeitä puo­lia, esimerkik­si että kil­pailu keskit­tyy ja sys­tee­mi vaatii jatku­vaa kor­jaamista. “Todel­lisu­udessa markki­noil­la syn­tyy herkästi monopole­ja ja oli­gop­o­le­ja ilman vira­nomais­ten jatku­vaa valvon­taa”. Tämä on real­is­mia, puh­toinen ja reilu markki­na­t­alous on vain haaveku­va. Vapail­la markki­noil­la mel­las­ta­vat yksi­tyiset yri­tyk­set ovat kuin kapalli­nen kirp­pu­ja, niiden pai­men­t­a­mi­nen on todel­la vaikeaa. Valvon­taan kuluu hel­posti älyt­tömiä resursse­ja ja juris­tit kek­sivät aina uusia por­saan­reik­iä. Valvon­nal­la ja sään­te­lyl­lä on vaikea pysyä perässä. Mon­esti on paljon helpom­paa ja halvem­paa pitää jokin ala julk­i­sis­sa käsis­sä kuin vapaut­taa se markkinoille.

         Kun markki­noille kehit­tyy vau­rai­ta yri­tyk­siä, ne pystyvät osta­maan poli­itikoi­ta suo­jele­maan yksi­ty­isiä monopole­ja ja oli­gop­o­le­ja. Tämä demokraat­tista päätök­sen­tekoa vääristävä “markki­namekanis­mikin” täy­tyy ottaa huomioon.

         Sote-uud­is­tuk­ses­ta todet­ti­in, että kokoomuk­sen (lue:pörriäisten) aja­ma yksi­ty­istämi­nen olisi johtanut tuh­lail­e­vaan ja epä­tasa-arvoiseen lop­putu­lok­seen. USA:ssa se sek­tori on teho­ton ja kallis ja todel­la epäreilu kansalaisille. Juris­te­ri­aan, ketkuilu­un, main­os­tamiseen, oikeu­denkäyn­tei­hin, kaik­keen turhaan kuluu liikaa resursse­ja ja julki­nen valvon­ta on vaikeaa ja kallista.

         Luon­nol­lisia monopole­ja ei pidä koskaan yksi­ty­istää, sen pitäisi olla selviö kaikille viimeistään nyt. Sik­si kan­taverkon lisäk­si myös alueel­liset ja paikalliset sähköverkot pitäisi ottaa julk­isten toim­i­joiden hal­tu­un (kun­nat, maakun­nat). Kun on kyse jostain kansalais­ten hyvin tärkeästä perus­palvelus­ta, jos­sa pitää ottaa huomioon taloudelli­nen, sosi­aa­li­nen ja alueelli­nen tasa-arvo, markki­na­malle­ja ei yleen­sä pidä toteut­taa tai se pitää sit­ten suun­nitel­la todel­la huolel­lis­es­ti ja sit­tenkin voi hel­posti men­nä pieleen. Viit­taan kohtaan Kapalli­nen Kirppuja. 

         Mäkisen kolum­ni: “Vakavin markki­na­t­alouden aiheut­ta­ma uhka on elinympäristömme rom­ah­t­a­mi­nen rajat­toman saas­tut­tamisen ja kulu­tuk­sen seu­rauk­se­na”. Kapitalismi/markkinatalous tosi­aankin on tehokas pal­lon kokon­ais­val­taises­sa tuhoamises­sa. Jätetäänkö ilmas­tokri­isi ja lajika­to markki­noiden toimin­nan armoille? Odotel­laanko että markki­nat hoita­vat vai tehdäänkö raju­ja poli­it­tisia päätök­siä heti? Tuo­hon edel­liseen ei ole enää aikaa. Nyt puhutaan jo että ilmas­tokri­isi on yhtä kuin kap­i­tal­is­min kri­isi. Jot­ta maa­pal­lo pelas­tuu, talousjär­jestelmän on radikaal­isti muu­tut­ta­va. Tätä taus­taa vas­ten kaik­ki markki­napel­let ovat kuin säälit­täviä haa­mu­ja jostain menneisyydestä.

         Juuri tuon kuvaa­masi takia on tärkeä tehdä ero pro-mar­ket- ja pro-busi­ness- poli­itikko­jen välil­lä. Tämä on siinä mielessä mie­lenki­in­toista, että vasem­mis­to-oikeis­to erot­telu ei tässä kohdas­sa yhtään päde. Trump on oikein tyyp­illi­nen pro-busi­ness tyyp­pi, mut­ta niin on myös Jere­my Corbyn!