Sote nouskoon tuhkasta

En osaa sur­ra Soten kaa­tu­mista. Se lähti hyvin liik­keelle, mut­ta sit­ten poli­it­ti­nen sopimus nopeutetus­sa aikataulus­sa toteutet­tavas­ta pakkoyk­si­ty­istämis­es­tä ja 18 maakun­nas­ta pilasi kaiken.

Kaikkia Soten tavoit­tei­ta ei voi­da saavut­taa, kos­ka ne ovat ris­tiri­idas­sa keskenään. Raskain sydämin luopuisin sosi­aal­i­toimen ja ter­vey­den­huol­lon yhdis­tämis­es­tä saman komen­non alaisu­u­teen ja kor­vaisin sen ”sil­lal­la”, jos­sa molem­mat toimi­si­vat itsenäis­es­ti, mut­ta niiden välil­lä olisi tiivistä kanssakäymistä ja samat tietojärjestelmät.

Amatöörin intu­iti­ol­la sanois­in, että päi­hde­huol­lon ja psyki­a­tri­an asi­akkaat kuu­lu­vat ter­vey­den­huol­lon vas­tu­ulle niin kauan kun sairaus ei tuo­ta sosi­aal­isia ongelmia, mut­ta jos elämä alkaa men­nä rateil­taan, vas­tuu kuu­luu sosi­aal­i­huol­lolle, joka on tiivi­is­sä yhtey­dessä terveydenhuoltoon.

Erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­huol­lon yhdis­tämisel­lä saataisi­in merkit­tävä paran­nus. Nyt erikois­sairaan­hoito on peruster­vey­den­huoltoa olen­nais­es­ti parem­min resur­soitu. Kuten Mart­ti Kekomä­ki on sanonut, tuhat yleis­lääkäriä lisää ja se olisi siinä.

Olisi hyvä, että ter­veyskeskuk­sis­sa olisi läs­nä myös erikois­lääkäre­itä. Kon­sul­taa­tio voisi tapah­tua käytävän toisel­la puolel­la piipah­taen niin, että yleis­lääkäri on läs­nä. Aina voi oppia lisää.

 

Yleis­lääkäri pitäisi muutenkin palaut­taa ter­vey­den­huol­lon keskiöön – minkä pitäisi tietysti näkyä myös palka­s­sa. Kun lääketi­eteel­lisen tiedon määrä lisään­tyy val­taval­la vauhdil­la, yleis­lääkärin on yhä vaikeampi tietää kaikkea sitä, mitä pitäisi.

Tämä voi mullis­tua piankin. Tekoä­ly tulee ole­maan olen­nainen lääkärin työvä­line. Käsi­tyk­set vai­htel­e­vat siitä, kum­man diag­noosit ovat parem­pia, lääkärin vai tekoä­lyn, mut­ta kaikkien mielestä ken­tau­ri, ihmisen ja koneen yhdis­telmä, on ylivoimainen.

Kun jokin uusi lääketi­eteelli­nen tieto viral­lis­tuu kaikille jaet­tavak­si, tekoä­ly voidaan päivit­tää seu­raavak­si aamuk­si. Lääkärei­den koulu­tus käy vähän hitaammin.

= = =

Moni innos­tui valin­nan­va­paud­es­ta ajatellen, että sen jäl­keen raskas ter­veyskeskusasioin­ti kor­vau­tu­isi työter­veyshuol­losta tutul­la kevyel­lä ja jous­taval­la palvelulla.

Peruster­veelle ihmiselle riit­tävät kevyet palve­lut, kun­han hänet tarvit­taes­sa ohjataan vaa­ti­vampi­en palvelu­jen äärelle. Työssä käyvä arvostaa palvelu­jen suju­vu­ut­ta, vaik­ka se tarkoit­taakin lievää tin­kimistä hoidon laadus­ta.  Aika on kallista.

Näen euroop­palaises­sa per­helääkäri­jär­jestelmässä paljon hyviä puo­lia. Se voisi kat­taa 70 % kansalai­sista, eli ehkä 10 % hoidon tarpeesta, kos­ka kyse on peruster­veistä. Kysymys isän alko­holis­mista, äidin mustelmista ja lapsen psyykkises­tä oireilus­ta tarvit­see inte­graa­tio­ta, jos jokin. Työter­veyshuol­lon pahin ongel­ma on, että se hajot­taa per­heen­jäsenet eri organ­isaa­tioiden asiakkaaksi.

Vaik­ka valin­nan­va­pau­teen liit­tyvä pakkoyk­si­ty­istämi­nen olisi johtanut taloudel­liseen katas­trofi­in, ei yksi­ty­isiä palvelu­ja kan­na­ta uloskaan raja­ta. Yksi­tyiset yri­tyk­set ovat usein parem­min johdet­tu­ja kuin kun­nal­liset palve­lut, ainakin parem­min kuin huonoim­mat kun­nal­liset palve­lut. Huono yksi­tyi­nen yri­tys kar­si­u­tuu pois, mut­ta huono julki­nen jää.

Maakun­nal­la tulee olla oikeus tila­ta palvelu­ja yksi­tyiseltä, vaan ei velvol­lisu­ut­ta. Näin pide­tään kokon­aisu­us kasas­sa samal­la, kun yksi­tyiset voivat osoit­taa voimansa tekemäl­lä asioi­ta edullisem­min ja ken­ties jopa paremmin.

Muuten olen sitä mieltä, että maakun­tien – tai mik­si niitä nyt kut­su­taankin – määräk­si viisi olisi paras.

.….….….….

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä.

 

 

26 vastausta artikkeliin “Sote nouskoon tuhkasta”

  1. “Muuten olen sitä mieltä, että maakun­tien – tai mik­si niitä nyt kut­su­taankin – määräk­si viisi olisi paras”

    Olet aika yksin tämän kanssa; kaik­ki muut puolueet kokoomus­ta luku­un otta­mat­ta ovatkin yht’äkkiä sitä mieltä että 18 on jostain syys­tä paras ja sopivin luku. Las­ke­taanko taas sen varaan että kokoomus torp­paisi 18 maakun­taa tai mik­si niitä kut­su­taankaan ja kaik­ki muut saa­vat huu­taa että muuten olisi onnis­tut­tu tekemään type­r­yys mut­ta kun kokoomus…?

    1. antti:
      Las­ke­taanko taas sen varaan että kokoomus torp­paisi 18 maakun­taa tai mik­si niitä kut­su­taankaan ja kaik­ki muut saa­vat huu­taa että muuten olisi onnis­tut­tu tekemään type­r­yys mut­ta kun kokoomus…?

      Ymmätääk­seni juuri kokoomus on ollut uud­is­tusten esteenä ainakin jo siitä saak­ka, kun Virkkunen pysäyt­ti PARAS-han­kkeen Kataisen hal­li­tuk­sen min­is­ter­inä vuon­na 2011. Kokoomus on sössinyt ker­ta toisen­sa jäl­keen. Olisikin parem­pi, jos seu­raavak­si uud­is­tus tehtäisi­in kokon­aan ilman kokoomus­ta, mut­ta muu­toin parlamentaarisesti.

  2. Sote nouskoon tuhkas­ta Osmo Soin­in­vaara / 5.4.2019
    ”Muuten olen sitä mieltä, että maakun­tien – tai mik­si niitä nyt kut­su­taankin – määräk­si viisi olisi paras.”
    Jospa itse­hallintoaluei­ta olisi 5 + 6 + 1 eli 12
    Kuntaliitto.fi ker­too ”Suomen suurim­mat kun­nat 2019”
    6 suur­in­ta kun­taa (raja 200.000 hlöä); Helsin­ki (648.042), Espoo (283.632), Tam­pere (235.239), Van­taa (228.166), Oulu (203.567), Turku (191.331)
    +” ilman­su­un­nat” eli Etelä, Län­si, Itä, Kes­ki, Pohjoinen + Ahvenanmaa
    Tuu­la S.

    1. Tuu­la S.:
      Sote nouskoon tuhkas­ta Osmo Soin­in­vaara / 5.4.2019
      ”Muuten olen sitä mieltä, että maakun­tien – tai mik­si niitä nyt kut­su­taankin – määräk­si viisi olisi paras.”
      Jospa itse­hallintoaluei­ta olisi 5 + 6 + 1 eli 12
      Kuntaliitto.fi ker­too ”Suomen suurim­mat kun­nat 2019”
      6 suur­in­ta kun­taa (raja 200.000 hlöä); Helsin­ki (648.042), Espoo (283.632), Tam­pere (235.239), Van­taa (228.166), Oulu (203.567), Turku (191.331)
      +” ilman­su­un­nat” eli Etelä, Län­si, Itä, Kes­ki, Pohjoinen+ Ahvenanmaa
      Tuu­la S. 

      Aja­tus on mie­lenki­in­toinen, mut­ta tarkem­min ajatel­tuna aika älytön. “Ilmansuunta”-lääneistä ainakin neljää domi­noisi niiden suurkaupun­ki yliopis­to­sairaaloi­neen. Län­si-Suomen läänil­lä on Turku ja TYS. Pohjois-Suomea domi­noi­vat Oulu ja OYS. Kes­ki-Suomen läänil­lä olisi Tam­pere ja TAYS. Näis­sä keskuskaupun­gin ulkop­uo­li­nen väestöpo­h­ja ei riitä omaan vaa­ti­vam­man erikois­sairaan­hoidon jär­jestämiseen eivätkä kehyskun­tien asukkaat halua olla eri lääniä keskuskaupun­gin ja samaa lääniä syr­jäkylien kanssa. 

      Eli ehdo­tuk­sesi tarkoit­taa lähin­nä sitä, että Helsin­gin-Uuden­maan seudun olisi sal­lit­ta­va jatkaa nau­ret­tavaa jär­jeste­lyä, jos­sa Helsin­gin ympäril­lä on kolme näen­näiskaupunkia. Espool­la ja Van­taal­la ei ole mitään jär­jel­listä syytä olla Helsingistä eril­lisiä. Mis­sään järkevästi hal­li­tus­ta suurkaupungis­sa ei ole vas­taavaa jär­jeste­lyä. Jos halu­taan kehit­tää paikallis­demokra­ti­aa, sit­ten olisi perustet­ta­va noin 20–30 kaupungi­nosaa, jot­ka vas­taisi­vat esim. perusk­oulu­toimes­ta, päiväkodeista, puis­to­toimes­ta ja asuinkatu­jen hoi­dos­ta. Muut asi­at pitäisi antaa Uuden­maan läänille, joka kat­taisi koko pääkaupunkiseudun Hang­os­ta Por­vooseen, Utöstä Riihimäelle.

  3. Min­ua kiin­nos­taisi kovasti, mikä on nyt Vihrei­den kan­ta maakun­ti­in. Hesarista sain käsi­tyk­sen, että tuk­i­si­vat tätä 18 maakun­nan älyt­tömyyt­tä, joka joudut­taisi­in syn­tyvyy­den, talousero­jen ja muut­toli­ik­keen takia uusi­maan var­maan viimeistään 20 vuo­den kuluttua. 

    Min­ulle tämä on yksi keskeinen vaalikysymys. 

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006056246.html

  4. Yli 30 vuot­ta sekä yksi­tyisel­lä että julkisel­la töitä tehnyt lääkäri ker­toi, että työter­veyshuolto on yliresurssoitu. Eli tehokku­us on huono ja syynä on Kelan liian korkea kor­vau­so­su­us 50–60%. Kun verovaroista mak­se­taan puo­let työter­vey­den kus­tan­nuk­sista, niin sit­ten siel­lä hoide­taan hom­mat löysäillen. Moni lääkäri ratio­naalis­es­ti pak­e­neekin työter­veyslääkärik­si pahen­taen lääkärip­u­laa julkisella.

    Lääke: Kelako­r­vauk­sen merkit­tävä alen­t­a­mi­nen eli vaik­ka puolit­ta­mi­nen. Säästöil­lä palkataan lisää porukkaa julkiselle.

    1. vk:
      Yli 30 vuot­ta sekä yksi­tyisel­lä että julkisel­la töitä tehnyt lääkäri ker­toi, että työter­veyshuolto on yliresurssoitu. Eli tehokku­us on huono ja syynä on Kelan liian korkea kor­vau­so­su­us 50–60%. Kun verovaroista mak­se­taan puo­let työter­vey­den kus­tan­nuk­sista, niin sit­ten siel­lä hoide­taan hom­mat löysäillen. Moni lääkäri ratio­naalis­es­ti pak­e­neekin työter­veyslääkärik­si pahen­taen lääkärip­u­laa julkisella.

      Lääke: Kelako­r­vauk­sen merkit­tävä alen­t­a­mi­nen eli vaik­ka puolit­ta­mi­nen. Säästöil­lä palkataan lisää porukkaa julkiselle.

      Osaako joku antaa järkevän vas­tauk­sen mik­si Kela kor­vaa työ­nan­ta­jille 50–60% työter­veyslääkäril­lä käyn­nistä, mut­ta vain 10–20% kun käyn yksi­ty­is­lääkäril­lä oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la? Miten on päädyt­ty täl­laisi­in kor­vaus­pros­ent­tei­hin ja mik­si? Ovatko työ­markki­na­jär­jestöt tämänkin idi­o­tismin takana?

      1. Kuten Osmo tote­si: Kolmikan­ta. Tähän liit­tyy myös sel­l­ainen vääryys, että run­saskin työter­vey­se­tu­us kuten Veikkauk­sen ham­mashoito on vero­ton luon­toise­tu, kun taas eläkeläi­nen joutuu mak­samaan 1,61 %:n kun­taveron tapaan kerät­tävän sairaan­hoit­o­mak­sun, jol­la rahoite­taan julk­ista ter­vey­den­hoitoa mut­ta palka­nsaa­ja ei täm­möistä mak­sua nykyään mak­sa vaan ain­oas­taan päivära­hamak­sun, jol­la saa ansiosi­don­naista sairista.

  5. Juuri noin, ei vaan tapahdu.

    Min­ua huolestut­taa nyt ennen kaikkea se, että laki/asetus sote-ulkois­tuk­sien kiel­losta romute­taan. Valin­nan­va­paus­lak­i­han on jo voimas­sa, joten poikkeusta tuskin voidaan kauaa ylläpitää.

    Todel­la monis­sa kun­nis­sa ja kun­tay­htymis­sä, myös keskisu­uris­sa, kihisee halu tehdä län­sipo­h­jat, kun­han vain pör­riäi­nen lupaa esim. lähi­sairaalan säi­lyvän. Myös tuo Kokoomuk­sen kun­nat edel­lä-aja­tus tukee tätä lin­jaa. Uusi uljas sote saat­taa siis saa­da huomen­lah­jak­seen vaikean sopimusviidakon.

    PS: Län­sipo­h­jan sopimuk­ses­sa kun­tia vieti­in kuin päs­siä narus­sa. Pör­riäi­nen oli huolelli­nen, osasi laskea ja neu­votel­la, kun­tay­htymä ja kun­nat eivät osanneet.

  6. “ovatkin yht’äkkiä sitä mieltä että 18 on jostain syys­tä paras ja sopivin luku. ”
    Ja kaiken lisäk­si tuo 18 on 19 kun Ahve­nan­maa las­ke­taan mukaan ja mik­si ei laskettaisi?
    Mikään uud­is­tus ei ole hyvä uud­is­tus jos se ei lisää hallintoa. Jospa edes tek­i­sivät lain että sama henkilö voi olla vain korkein­taan kahdessa neljästä edus­ta­jan toimes­ta. Kun­ta, maakun­ta, Eduskun­ta, EU. Itse saa vali­ta mitkä ottaa, jos tulee val­i­tuk­si. Vai­h­taa ei saa, on ker­ral­la valit­ta­va oikein.

    Ja lisäk­si kansane­dus­ta­jille on mak­set­ta­va tak­si­matkat vain sähköau­tol­la ajelus­ta, polt­to­moot­to­ri­a­je­lut on mak­set­ta­va itse.

  7. “Kun jokin uusi lääketi­eteelli­nen tieto viral­lis­tuu kaikille jaet­tavak­si, tekoä­ly voidaan päivit­tää seu­raavak­si aamuksi.”

    Jos nyt tässä suo­ma­laises­sa tietoy­hteiskun­nas­sa saatais ensin toimi­va ajan­va­raus. Sekin on pykinyt kovasti, ja aiheut­tanut kus­tan­nuk­sia, mm. Helsingis­sä ja Van­taal­la. Samaan aikaan Apotin koekäyt­tö on pal­jas­ta­mas­sa vakavia ongelmia, mikä ei ole IT-alal­la yllä­tys yhtään kenellekään. Tämä oli tiedos­sa ohjelmis­ton val­in­ta­hetkel­lä, mut­ta valit­ti­in vaan, kaikil­la muil­la kuin oikeil­la perusteilla.

    1. Mikko H:

      Jos nyt tässä suo­ma­laises­sa tietoy­hteiskun­nas­sa saatais ensin toimi­va ajanvaraus.

      Ja kun ajan­va­raus toimii, mitenkäs poti­lasti­eto­jär­jestelmät? Joku aika sit­ten näin lehtiot­sikos­sa ter­vey­den­hoito­henkilöstön valit­ta­van että Apot­ti vaatii enem­män hoivaa ja huomio­ta kuin poti­laat. Muis­taak­seni tietotekni­ikkaa ymmärtävät pani­vat kynsin ham­pain vas­taan jär­jestelmän han­k­in­tavai­heessa joitakin vuosia sit­ten, taisi olla Otso Kivekäs yksi äänekkäimpiä. Ihmettelin sil­loin itsekin miten jär­jestelmässä käytetyl­lä MUPS-ohjel­moin­tikielel­lä pystyy tekemään yhtään mitään toimi­vaa ja varsinkaan ylläpidettävää.

      Hyvä kysymys on mil­lä mekanis­mil­la syn­tyy kehno­ja sato­jen miljoonien päätök­siä, jot­ka jo etukä­teen tiede­tään kehnoik­si? Siinä on toki ihmiskun­nan toi­vo tekoä­lyn maail­man­val­loi­tus­ta vas­taan: annetaan tämä maail­man­val­loi­tus kun­tien tehtäväksi.

      1. Mikko Kivi­ran­ta:
        Mikko H:

        Ja kun ajan­va­raus toimii, mitenkäs poti­lasti­eto­jär­jestelmät? Joku aika sit­ten näin lehtiot­sikos­sa ter­vey­den­hoito­henkilöstön valit­ta­van että Apot­ti vaatii enem­män hoivaa ja huomio­ta kuin poti­laat. Muis­taak­seni tietotekni­ikkaa ymmärtävät pani­vat kynsin ham­pain vas­taan­jär­jestelmän han­k­in­tavai­heessa joitakin vuosia sit­ten, taisi olla Otso Kivekäs yksi äänekkäimpiä. Ihmettelin sil­loin itsekin miten jär­jestelmässä käytetyl­lä MUPS-ohjel­moin­tikielel­lä pystyy tekemään yhtään mitään toimi­vaa ja varsinkaan ylläpidettävää.

        Niin vain Otsokin meni lop­ul­ta Apot­tia suosittelemaan:

        http://otsokivekas.fi/2015/04/miksi-apottia-kannattaa-jatkaa/

        Olisikin pitänyt men­nä johonkin hänen vaal­i­ti­laisu­u­teen­sa ja kysyä, että onko hän edelleen samaa mieltä kuin tässä kir­joituk­ses­sa. Muis­tan hyvin kun tuon luin ja menetin samal­la toivoni siitä, että koko han­ke tor­pat­taisi­in. Onnek­si Espoo tajusi irtaan­tua, mut­ta har­mit­tavasti muut eivät tulleet perässä.

  8. Nyt on hyvä muis­taa, mitä par­la­men­taaris­es­ta Sote-uud­is­tusyri­tyk­ses­tä kir­joitet­ti­in 5.3.2015. Sen, ja aiem­pi­en soteu­ud­is­tusyri­tys­ten kohta­lo ei tee min­ua toiveikkaak­si, että vuo­teen 2023 oltaisi­in päästy yhtään nyky­istä valmiimmaksi.

    “Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu-uud­is­tus lykkään­tyy ensi vaalikaudelle.
    Perus­tus­laki­valiokun­ta ei puol­la sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nan uut­ta sote-mallia.
    Hallintoon ja rahoi­tusjär­jestelmään ehdote­tut muu­tok­set eivät ratkaisseet perus­tus­lail­lisia ongelmia. Rahoi­tus­malli johtaisi edelleen liian suuri­in vero­pros­entin koro­tuk­si­in kun­nis­sa. Kun­ta­laiset eivät myöskään pää­sisi vaikut­ta­maan tarpeek­si päätöksentekoon. …
    Valiokun­nan mukaan soten eri hallinto- ja rahoi­tus­mall­ien vaiku­tuk­sia pitää arvioi­da perus­teel­lisem­min kuin nyt on tehty. Valiokun­ta myös pain­ot­taa, että kun­tia on kuul­ta­va asian jatko­valmis­telus­sa.” YLE 5.3.2015

    “Istu­valle hal­li­tuk­selle lop­putu­los on kova takaisku. Uud­is­tus oli hal­li­tuk­sen tärkeimpiä rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia ja keskeinen keino julkisen talouden kestävyys­va­jeen supistamiseksi.
    Sote-uud­is­tus­ta valmis­telti­in viimeisen vuo­den aikana par­la­men­taarises­sa työryh­mässä, jos­sa oli­vat mukana kaik­ki eduskun­ta­puolueet. Mukana oli eri puolueista pitkäaikaisia kansane­dus­ta­jia, jot­ka ovat osal­lis­tuneet myös uud­is­tuk­sen edeltävien ver­sioiden laatimiseen.
    Torstaina kaik­ki vaku­ut­te­liv­at, että uud­is­tus­ta viedään eteen­päin. Vaalien läh­estyessä on odotet­tavis­sa, että yksimielisyys keinoista alkaa muren­tua.” HS 5.3.2015

    Tai mitä kir­joitet­ti­in sateenkaar­i­hal­li­tuk­sen kun­tapo­h­jais­es­ta sote-uud­is­tuk­ses­ta 20.5.2013:

    “Tarkoituk­se­na oli muo­va­ta Suomen kun­tak­ent­tä uusik­si siten, että uudet isot peruskun­nat nou­dat­telisi­vat työssäkäyn­tialuei­ta ja tuot­taisi­vat myös sosi­aali- ja terveyspalvelut.
    Nyt kak­si vuot­ta myöhem­min on selvää, että hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ollut kun­tau­ud­is­tus ei toteudu. Kun­tali­itok­sia tapah­tuu, mut­ta suun­nitel­lun kaltaista suur­ta kokon­ais­re­mont­tia ei tule.

    Kun­tau­ud­is­tuk­sen kar­i­udut­tua hal­li­tus kään­si suun­nan perus­palve­lu­min­is­teri Maria Guzen­i­na-Richard­sonin (sd) sek­tori­in kuu­lu­vaan sote-uud­is­tuk­seen. Han­kkeen polveil­e­vat vai­heet ker­to­vat, että eten­e­m­i­nen sote-palvelu­iden uudelleenor­gan­isoin­ti edel­lä ei ole sen helpom­paa. Hal­li­tuk­sen tavoit­teena oli kak­si­por­tainen malli, joka on jäämässä saman­laisek­si illu­u­siok­si kuin kun­tau­ud­is­tuk­sen vah­va peruskunta.

    Kun­ta- ja sote-uud­is­tus on hal­li­tusy­hteistyön keskeinen mit­tari. Päähal­li­tus­puolueet kokoomus ja Sdp ovat kehuneet ahk­erasti uut­ta sopimus­ta. Ensim­mäisenä hal­li­tus­rin­ta­mas­ta irtosi vihrei­den Osmo Soin­in­vaara, jon­ka mielestä esi­tys on kelvo­ton toteutet­tavak­si.” SK, 20.5.2013

  9. Miten hoituu euroop­palaises­sa per­helääkäri­jär­jestelmässä työn­jako hoita­jien ja lääkärei­den välil­lä? Täl­lähän het­kel­lä hoita­jat toimi­vat ainakin ter­veyskeskuk­sis­sa, YTHS:ssä ja kouluter­vey­den­huol­los­sa port­in­var­ti­joina lääkäreille, jot­ta lääkärei­den kallista aikaa ei hukat­taisi hoidon­tarpeen arvioin­ti­in ja ruti­ini­toimen­piteisi­in. Monis­sa mais­sa lääkärit tekevät tietääk­seni melkein kaiken kor­vahu­uhteluista rokot­tei­den antamiseen.

  10. Ter­veyskeskusten lääkärip­u­las­ta on kär­sit­ty jo niin kauan, että jotakin sille on nyt tehtävä. Syy tiede­tään: lääkärit hakeu­tu­tu­vat yksi­ty­is­puolelle rahan ja helpom­pi­en töi­den perässä. Kun kyse kum­minkin on ihmis­ten hengestä ja ter­vey­destä, pieni pakko asian ratkaisemisek­si ei vaiku­ta kohtu­ut­toma­l­ta: yksi­ty­is­lääkäri­toim­inta luvan­varaisek­si; määräaikaisia lupia myön­netään vain sen ver­ran, että julkisen puolen virat tule­vat täyte­tyik­si ja pysyvät sil­lä tolal­la. Em. luvat myy­dään huu­tokau­pal­la ja saata­vat varat käytetään ter­vey­den­huol­lon rahoit­tamiseen, vaikka­pa sit­ten lääkärei­den houkut­telemiseen syr­jäisem­mille paikkakunnille. 

    Pidem­mässä juok­sus­sa ilmeinen keino olisi lääkärien koulu­tuk­sen lisäämi­nen niin, että alal­la toteu­tuu vähin­tään nor­maali kitkatyöt­tömyy­den taso (lie­nee sel­l­aiset 4–5 %). Em. lupa­jär­jeste­ly saat­taisi kukaties motivoi­da jopa Lääkärili­iton aloi­tu­s­paikko­jen lisäyk­sen taakse, nythän on ollut päin­vas­toin (alan monop­o­li on sil­lä lail­la eri­tyisen pir­ulli­nen, että siihen tosi­asi­as­sa kuu­luu myös koulu­tuk­ses­ta päät­tämi­nen — lääketi­eteel­lisiä tiedekun­tia kun johta­vat lääkärit).

    1. Ris­tor­eipas:
      Ter­veyskeskusten lääkärip­u­las­ta on kär­sit­ty jo niin kauan, että jotakin sille on nyt tehtävä. Syy tiede­tään: lääkärit hakeu­tu­tu­vat yksi­ty­is­puolelle rahan ja helpom­pi­en töi­den perässä. Kun kyse kum­minkin on ihmis­ten hengestä ja ter­vey­destä, pieni pakko asian ratkaisemisek­si ei vaiku­ta kohtu­ut­toma­l­ta: yksi­ty­is­lääkäri­toim­inta luvan­varaisek­si; määräaikaisia lupia myön­netään vain sen ver­ran, että julkisen puolen virat tule­vat täyte­tyik­si ja pysyvät sil­lä tolal­la. Em. luvat myy­dään huu­tokau­pal­la ja saata­vat varat käytetään ter­vey­den­huol­lon rahoit­tamiseen, vaikka­pa sit­ten lääkärei­den houkut­telemiseen syr­jäisem­mille paikkakunnille. 

      Yhtälösi ei toi­mi. Ole­tat tässä, että yksi­ty­is­lääkärilu­vista tulisi riit­tävä sum­ma kerä­tyk­si, että syr­jäseudulle saataisi­in sil­lä houkutel­tua lääkäre­itä. Pakol­la halu­aisit varmis­taa, että viimeinenkin julki­nen vir­ka tulisi täytetyksi?

      Lääkäritkin ovat useim­miten parisuh­teessa eläviä ihmisiä. Erikoisas­iantun­ti­jata­sol­la Tam­peretta pienem­mät kaupun­git alka­vat olla vaikei­ta puolisolle työ­markki­nan lik­vidi­teetin suh­teen. Jo nyt erikois­tu­mi­s­paikko­jen vaa­ti­ma muut­to vier­aalle paikkakun­nalle rikkoo lääkäriper­heitä, lähisu­vus­sani kak­si täl­laista perhettä.

      Kuinka­han moni täl­lais­ten vaa­timuk­sien esit­täjä olisi itse valmis muut­ta­maan sinne, minne yhteiskun­ta vaatii — riip­pumat­ta omas­ta ja per­heen toiveista?

      1. ij: Kuinka­han moni täl­lais­ten vaa­timuk­sien esit­täjä olisi itse valmis muut­ta­maan sinne, minne yhteiskun­ta vaatii – riip­pumat­ta omas­ta ja per­heen toiveista?

        Aivan nor­maalia elämää monel­la alal­la, etenkin puo­lus­tusvoimien palveluk­ses­sa. Hom­ma ei voi toimia niin että kaik­ki tanssi­vat lääkärien pillin mukaan.

      2. Aivan nor­maalia elämää monel­la alal­la, etenkin puo­lus­tusvoimien palveluk­ses­sa. Hom­ma ei voi toimia niin että kaik­ki tanssi­vat lääkärien pillin mukaan.

        Puo­lus­tusvoimis­sa voidaan määrätä ja vai­h­toe­htona on totel­la tai ero­ta puo­lus­tusvoimain palveluk­ses­ta. Ajat­telitko soveltaa samaa lääkäreihin?

      3. Osmo Soin­in­vaara: Puo­lus­tusvoimis­sa voidaan määrätä ja vai­h­toe­htona on totel­la tai ero­ta puo­lus­tusvoimain palveluk­ses­ta. Ajat­telitko soveltaa samaa lääkäreihin?

        Eiköhän tässä tapauk­ses­sa riit­täisi se, että työter­veyshuolto yhdis­tet­täisi­in perusterveydenhuoltoon.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Puo­lus­tusvoimis­sa voidaan määrätä ja vai­h­toe­htona on totel­la tai ero­ta puo­lus­tusvoimain palveluk­ses­ta. Ajat­telitko soveltaa samaa lääkäreihin?

        Mon­es­sa maas­sa tehdään juuri näin: muu­ta­ma vuosi palvelus­ta val­tion val­it­se­mas­sa paikas­sa kor­vauk­se­na muiden mak­samista opin­noista. Ainakin Ran­skan hir­muhallinto har­ras­taa täl­laista. Voisi kokeil­la, kun lääkärit ovat kuitenkin erit­täin hyväo­saisia jopa saman koulu­tus­ta­son väkeen verrattuna.

      5. Olli S: Aivan nor­maalia elämää monel­la alal­la, etenkin puo­lus­tusvoimien palveluk­ses­sa. Hom­ma ei voi toimia niin että kaik­ki tanssi­vat lääkärien pillin mukaan. 

        Mille kaikille aloille ajat­telit täl­laisen pakot­tamisen tuo­da? Kevät­tal­ven uutis­ten mukaan syr­jäseudulle ei myöskään tah­do löy­tyä virkoi­hin poli­ise­ja, palomiehiä eikä sairaan­hoita­jia ym. 

        Myöskään mui­ta korkeak­oulutet­tu­ja on syr­jäseuduil­la liian vähän: olin muu­ta­ma vuosi sit­ten töis­sä 70 km päässä maaseudul­la sijait­sevas­sa vien­tifir­mas­sa. Puo­let ylem­mistä toim­i­henkilöistä tuli maakun­nan keskuskaupungista, lopuis­takin vain pari asui paikkakun­nal­la. Kaik­ki kauem­paa tule­vat etsivät akti­ivis­es­ti työ­paikkaa lähempänä koti­aan, itsel­läni onnis­tui siir­tymi­nen alle kilo­metrin päässä sijait­se­vaan alle vuo­den työ­suh­teen jäl­keen. Muut­ta­mi­nen yri­tyk­sen koti­paikkakun­nalle ei tul­lut meille kysymyk­seenkään, meil­lä oli sen­tään per­heemme eikä pikku­paikkakun­nan olema­ton palve­lu­tar­jon­ta kiinnostanut.

      6. …eli tietyssä mielessä ongel­mana on liialli­nen sosi­aa­li­nen strat­i­fikaa­tio sikäli, ettei löy­dy tarpeek­si lääkäre­itä jot­ka oli­si­vat naimi­sis­sa jonkun alem­man sosi­aalisen statuk­sen työn­tek­i­jän kanssa, jolle voisi löy­tyäkin töitä niiltä samoil­ta syr­jäseuduil­ta. Mikähän siihen sit­ten auttaisi?

        Jos palk­ka olisi korkea ja kotiäi­tiyt­tä/-isyyt­tä arvostet­taisi­in, niin sehän olisi toimi­va yhtälö. Minus­ta­han sitä pitäisi arvostaa, kos­ka kod­in­hoito on ihan aikaavievää puuhaa ja muutenkin yhteiskun­nan men­estys perus­tuu erikois­tu­miseen, mik­sei siis per­hei­den sisäl­läkin. Har­mi vain ide­ologi­nen ympäristö ei oikein ole aikanamme tätä tuke­va, ja eri­tyis­es­ti ”tiedosta­vat” piir­it näkevät jokaisen koti­van­hem­man uhkana oma­lle statukselleen.

    2. Ris­tor­eipas: Syy tiede­tään: lääkärit hakeu­tu­tu­vat yksi­ty­is­puolelle rahan ja helpom­pi­en töi­den perässä. Kun kyse kum­minkin on ihmis­ten hengestä ja ter­vey­destä, pieni pakko asian ratkaisemisek­si ei vaiku­ta kohtuuttomalta

      Toisaal­ta sekin ker­too jotain, jos yksi­tyi­nen sek­tori onnis­tuu tekemään lääkärin työstä miel­lyt­täväm­pää. Julkisen sek­torin monop­so­nia voi antaa sille mah­dol­lisu­u­den muun­tau­tua kam­mot­tavak­si työ­nan­ta­jak­si, jota ei pääse pakoon kuin muut­ta­mal­la ulko­maille tai vai­h­ta­mal­la alaa. Tätä on nähty ainakin Bri­tan­ni­as­sa, jos­sa NHS voi olla aloit­taville lääkäreille hyvin rank­ka työ­paik­ka ja vuon­na 2016 siel­lähän lääkärit (tarkem­min “junior doc­tors”) menivät lakkoon työe­hto­jen vuok­si. Maail­man paras blo­gi kir­joit­ti siitä hyvin:

      https://slatestarcodex.com/2016/05/12/solidarity/

  11. Olen myös noin viiden piirin kan­nal­la mut­ta lukumääräasi­aa huolestut­tavam­paa on, että läh­es kaik­ki puolueet, myös ilmeis­es­ti vihreät, tah­too jär­jestää soten itse­hallinnol­lis­ten vero­tu­soikeu­den omaavien ver­rat­tain pien­ten aluel­lis­ten yhtymien kaut­ta. Omas­sa rahoituk­ses­saan ole­vat yksiköt luo­vat eri­ar­voisu­ut­ta val­takun­nan tasol­la aivan kuten Kau­ni­ainen opet­taa. Peru­soikeuk­si­in kuu­lu­vat palve­lut on rahoitet­ta­va yhteis­es­tä kas­sas­ta, ettei syn­ny rikkaiden ja köy­hien pooleja.

    Sitä en tiedä, minkä lisäar­von kun­nalli­nen tai maakun­nalli­nen poli­it­ti­nen hallinto antaa ter­vey­den­hoidolle. Hoidon pri­or­isoin­ti ja resurssien kokon­ais­tarpeen arvioin­ti vaatii poli­it­tisia arvo­val­in­to­ja mut­ta yleis­lin­jat voidaan piirtää valtakunnalisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.