Kategoria: _

Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3

Päätet­täessä, sovel­tuuko jokin tont­ti parem­min toimis­to- vai asuinkäyt­töön, markki­nat saisi­vat ratkaista. Jos ton­tista mak­se­taan enem­män asun­tokäytössä, se sovel­tuu parhait­en asun­nok­si ja päinvastoin.

Suun­nit­teli­ja sanoo, ettei näin voi tehdä, kos­ka sil­loin kaik­ki menisi asumiseen.

Niin kävisikin. Markki­nat toimi­vat näin yksioikois­es­ti, kos­ka pääkaupunkiseudul­la on kova pula asun­noista ja reilusti yli miljoona ker­rosneliötä toimis­toti­laa tyhjil­lään. Markki­noiden mielipi­de ei ole siis aivan tuules­ta temmattu.

Tilanne tas­apain­ot­tuisi, jos nou­dat­taisimme markki­noiden tah­toa muu­ta­man vuo­den ajan ja tek­isimme pelkkiä asun­to­ja. Jat­ka lukemista “Kon­ver­sio ja suh­teel­lisen edun peri­aate. Toimis­to­ja asun­noik­si Osa 3”

Miksi esitin Masotea?

STM:n alais­ten viras­to­jen tule­via tehtäviä koskevas­sa selvi­tystyössäni esitin perustet­tavak­si Maakun­tien yhteistä kehit­tämiskeskus­ta (Masote). Esi­tys on herät­tänyt paljon vas­tus­tus­ta, mut­ta vas­tus­ta­jat tun­tu­vat vas­tus­ta­van aivan eri asi­aa kuin sitä, mitä olen esit­tänyt. Ilmeis­es­ti olen perustel­lut asian huonos­ti. Yritän siis uudestaan.

 Kehit­tämisyk­sikkö, ei niinkään tutkimuslaitos 

Ensim­mäi­nen virheeni oli puhua tutkimus­laitok­ses­ta, vaik­ka kyse on enem­män kehit­tämiskeskuk­ses­ta. Raja on tietysti veteen piir­ret­ty viiva.

Mitä Masote tek­isi? Jat­ka lukemista “Mik­si esitin Masotea?”

Republikaaneilta vahva ilmastopoliittinen ehdotus

Joukko arvo­val­taisia repub­likaane­ja on julkaissut ehdo­tuk­sen kon­ser­vati­ivisia yhteiskun­nal­lisia arvo­ja nou­dat­tavak­si ilmastopoli­ti­ikak­si Yhdysvalloissa.

Sen neljä kohtaa ovat

  1. Hiilid­iok­sidi­vero Asteit­tain nou­se­va hiilid­iok­sidi­vero olisi alus­sa 40 $/tonni ja nousisi ennal­ta ilmoitet­tua tah­tia korkeammaksi.
  2. Pieni perus­tu­lo. Hiilid­iok­sidi­veron tuo­ton jakami­nen tasan kaikille pienenä perus­tu­lona. (Sanaa perus­tu­lo ei käytetä.) Arvion mukaan tämä perus­tu­lo olisi neli­henkiselle per­heelle alus­sa 2 000 $/vuosi (150 €/kk) vero­ton­ta tuloa ja nousisi samas­sa tahdis­sa hiilid­iok­sidi­veron kanssa.
  3. Vien­ti ja tuon­ti. Vietäessä tai tuo­taes­sa tuot­tei­ta maista, jois­sa ei ole samaa jär­jestelmää, mak­set­tu hiilid­iok­sidi­vero palautet­taisi­in vien­nis­sä ja lisät­täisi­in tuontituotteisiin.
  4. Sääte­lyn purkami­nen. Paho­jen demokraat­tien aikaansaa­ma kallis, byrokraat­ti­nen ja teho­ton sääte­ly ja normio­h­jaus pois­tet­taisi­in tarpeet­tomana, kos­ka hiilid­iok­sidi­vero tekee ne tarpeettomiksi.

Tämä tuot­taa min­ulle suuren henkilöko­htaisen kri­isin. Olen itse ehdot­tanut jok­seenkin samaa kauan sit­ten. Pitääkö vai­h­taa kan­taa, jos huo­maa ole­vansa samaa mieltä amerikkalais­ten pahis­ten kanssa? 🙂

Jat­ka lukemista “Repub­likaaneil­ta vah­va ilmastopoli­it­ti­nen ehdotus”

Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

Kir­joitin täl­laisen Näkökul­ma-artikke­lin Suomen Kuvale­hteen. Myön­nän että tässä on aimo annos naivia ide­al­is­mia, mut­ta tämä inho­re­al­isti­nen aika saat­taa sitä kai­va­ta. Kuvale­hdessä julka­istua ver­sio­ta jouduin vähän lyhentämään

= = = =

On varaudut­ta­va siihenkin, että pres­i­dent­ti Trump istuu val­las­sa koko kau­den ja tekee todel­la mitä on luvan­nut niin, että Yhdys­val­lat muut­tuu pro­tek­tion­is­tisek­si ja eristäy­tyväk­si maak­si, joka luop­uu merkit­tävästä osas­ta län­tisiä arvoja.

On help­po kek­siä, mitä kaikkea kauheuk­sia tästä voisi seu­ra­ta, mut­ta mietitään­pä nai­ivin opti­mistis­es­ti, miten me muut voisimme kään­tää tämän voitoksemme?

Voisi­vatko Euroop­pa, Kiina, Venäjä, Afrik­ka ja Lähi-Idän islami­laiset val­tiot pää­tyä kaikkia hyödyt­tävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasas­sa yhteinen etu? Uusi oikeu­den­mukaisem­pi maail­man­järjestys? Yhtei­sistä eduista on helpom­pi neu­votel­la, jos yksi osa­puoli ei ole ylivoimainen. Jat­ka lukemista “Voisiko Trumpin kään­tää voitoksi?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2017

Yleiskaavaan liit­tyvistä pon­si­vas­tauk­sista pöy­dälle kaik­ki ne, joi­hin joku esit­ti muutosta.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta. Olen näköjään levit­tänyt väärää tietoa Urban Helsin­ki ‑porukan vai­h­toe­hdos­ta. Siinä ei ole 18 metrin runk­osyvyyt­tä. Sel­l­ainenkin suun­nitel­ma on ollut esil­lä. Sekoitin. Sorry

Tämän alueen raken­nuste­hokkuuk­si­in ja pysäköin­ti­in palataan ase­makaa­van yhtey­dessä. Tämä on niitä aluei­ta, jois­sa pysäköin­tipaikko­jen määrä muo­dostaa katon asun­to­tuotan­nolle. Tästä kuluneel­la viikol­la työ­markki­na­jär­jestöt kir­jelmöivät yhdessä.

En ole täysin vaku­ut­tunut, että kaupun­gin kas­sas­ta löy­tyy 30 M€ vene­sa­ta­man rak­en­tamiseen enkä oikein usko että yksi­ty­istä rahaakaan löy­tyy.  (75 000€/venepaikka)

Koivusaaren ase­makaaval­u­on­nos

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jon­ka mukaan Län­siväylän liit­tymää varten hyväksytään vain katu­maisen risteyk­sen vaa­ti­ma tila. Perustelu­ni oli, ettei kallista liit­tymää kan­na­ta rak­en­taa muu­ta­mak­si vuodek­si. Ajatuk­seni oli, että liikenne hoidet­taisi­in Kata­ja­har­jun ja Hanasaaren liit­tymien kaut­ta kunnes Län­siväylä saadaan kaupun­gin kaduk­si. On myön­net­tävä, että ajatuk­seni perus­tui osit­tain väärään tietoon. Itse liit­tymän rampit mak­sa­vat alle kak­si miljoon­aa. Rahaa menee Län­siväylän osit­tain kat­tavaan kan­teen. Sitä kant­ta minä taas pidän tarpeel­lise­na, kos­ka vaik­ka Län­siväylä muut­tuisi Län­si­bule­vardik­si, melkoisen este­vaiku­tuk­sen se silti muo­dostaa. Kan­si mak­saa 17 M€ eli alta kak­si pros­ent­tia koko saaren kus­tan­nuk­sista. Tosin tämä ratkaisu taas jät­tää Län­siväylän vähän kan­joni­in, joten este­vaiku­tus on vas­taavasti suurem­pi – vähän niin kuin Vuosaa­res­sa on.

Ris­to Rauta­va pyysi asian pöy­dälle, joten tästä sit­ten pohdi­taan seu­raa­vat kak­si viikkoa.

Hakaniemen ja Sörnäis­ten­ran­nan ase­makaaval­u­on­nos Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.2.2017”

Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

Täl­läkin blogilla käy­ty keskustelu siitä, mis­sä tule­vaisu­u­den työ­paikat sijait­se­vat, osoit­taa tule­vaisu­u­den näkymien olen hyvin eri­laisia. Joidenkin mukaan työ­paikan paras sijain­ti on Helsin­gin keskus­tas­sa, tois­t­en mielestä kaupun­gin ulkop­uolel­la, vaikka­pa Keilaniemessä.

(Haa, huo­masin oman asen­teeni tule­van esi­in edel­lisessä virk­keessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilanie­mi ei ole kaupun­gin ulkop­uolel­la vaan kaupungissa.)

Kävin tois­savi­ikol­la luen­noimas­sa Tam­pereen Teknil­lisel­lä yliopis­tol­la Her­van­nas­sa. En ollutkaan käynyt Her­van­nas­sa vuosi­in Se oli kovin eri­laista ympäristöä kuin Tam­pereen keskus­ta, jos­sa yliopis­to sijait­see ja johon liit­tyy noin 95 % koke­muk­ses­tani Tampereesta.

Oikeas­t­aan vas­ta Her­van­nas­sa tajusin, että insinöörien käsi­tys hyvästä työ­paikan ympäristöstä on aivan eri­lainen kuin vaikka­pa humanistien.

Insinööri arvostaa täl­laista työympäristöä

Kaikkial­la maail­mas­sa insinööri­alo­jen työ­paikat ovat Her­van­nan ja Keilaniemen kaltaisil­la alueil­la pysäköin­tikent­tien ympäröim­inä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Niihin pääsee kätevästi oma­l­la autol­la, jota myös läh­es kaik­ki käyt­tävät. Jat­ka lukemista “Insinöörien ja mei­dän muiden työ­paikat. Toimis­to­ja asun­noik­si? Osa 2”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2017

Aluk­si on vas­taus 25 yleiskaa­van yhtey­dessä tehtyyn pon­teen. Teen niistä oman selostuk­sen, kun­han ehdin.

Her­ne­saaren yleiskaava

Pöy­dältä. Min­un mielestäni tämä voisi men­nä täl­laise­naan. Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑listal­la oli esitet­ty var­jo­su­un­nitel­maa, jos­sa alueelle mah­tu­isi kaksinker­tainen asukas­määrä. Tiivis­tet­tynä ja min­un tulk­it­se­m­anani ja vähän lisäämänä Kai­jansinkon vas­taus tähän meni suun­nilleen näin:

Var­jo­su­un­nitel­mas­sa koko raken­nusala oli las­ket­tu asun­torak­en­tamiseen, kun kaupun­ki sal­lii raken­nu­soikeu­den yli 15 % mui­ta tilo­ja (talope­su­lat, saunat , yhteis­ti­lat ym) Se ei näy raken­nu­soikeutena, mut­ta näkyy fyy­sisenä rak­en­tamise­na. Niin­pä asukas­ta kohden pitäisi laskea 46 eikä 40 k‑m2. (15 000 as -> 13 000 as)

Suun­nitel­mas­sa umpiko­rtelei­den runk­osyvyys oli 18 metriä, mikä on todel­la paljon ja tuot­taa epä­tarkoituk­sen­mukaista tilaa. (Tätä Kai­jansinkko ei sanonut, vaan tieto on peräisin keskustelupalstalta)

Jos runk­osyvyys olisi 14 metriä (yhä siis aika suuri) päädytään 10 000 k‑m2.

Rak­en­tamista oli kaavail­tu nykyisen puis­ton päälle, jol­loin puis­to kaven­tu­isi, mitä pitäisin sinän­sä valitet­ta­vana. Toinen asia on, että puis­ton päälle rak­en­t­a­mi­nen olisi erit­täin kallista, kos­ka sitä pitäisi vakaut­taa todel­la rankasti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.2.2017”

Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea

Min­ul­la kävi keskivi­ikkona kylässä Kore­an tele­vi­sion joukkue kysymässä perustulosta.

(Tämä perus­tu­lokokeilu taitaa pää­tyä julkisen talouden kannal­ta voitolle pelkästään sen tuot­ta­man suurten matkailu­tu­lo­jen vuok­si. Tämä oli neljäs ulko­maisen medi­an haas­tat­telu, joka min­ul­la on asi­as­ta. Han­kkeen varsi­naiset puuhamiehet eivät kuulem­ma juuri muu­ta teekään kuin vas­taa­vat kan­sain­välisen lehdis­tön kysymyksiin.)

Olin ajatel­lut keskit­tyä kehu­maan perus­tu­loa­ja­tus­ta, mut­ta hepä oli­vatkin saa­neet vihiä, että suh­tauduin tähän kokeilu­un vähän skep­tis­es­ti eikä siinä sit­ten muu aut­tanut kuin yrit­tää selit­tää, mik­si kokeil­tu malli ei ole laa­jen­net­tavis­sa koko kansan­talouteen, kos­ka se veisi val­tion konkurssi­in, mut­ta aito perus­tu­lo­ma­lli olisi val­tion­talouden kannal­ta aivan kunnossa.

Har­voin olen epäon­nis­tunut asian selvit­tämisessä niin pahoin kuin näi­den kore­alais­ten kanssa.

Kos­ka asian selit­tämi­nen on haas­tavaa suomek­si suo­ma­laiselle yleisölle, piirsin asi­as­ta kak­si kuvaa, miten toimii oikea perus­tu­lo­ma­lli ja mil­laista mallia nyt kokeil­laan. Jat­ka lukemista “Mik­si kokeilus­sa ole­va perus­tu­lo­ma­lli ei ole se oikea”

Dottli: diabeteksen kustannukset kuriin kännykkäohjelmalla

Esit­telyssä on täl­lä ker­taa mie­lenki­in­toinen start­up, dia­beteshoidon seu­ran­tao­hjel­ma Dot­tli. Kyse on kän­nykkä- ja tietoko­neo­hjelmis­tos­ta, johon voi tal­let­taa omia ter­veysti­eto­jaan ja jakaa niitä halu­amien­sa henkilöi­den kanssa, joi­hin toiv­ot­tavasti kuu­luu myös hoita­va lääkäri. Se voi alen­taa dia­betek­sen hoidon kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi ja paran­taa hoito­tu­lok­sia. Tämä on hyvä esimerk­ki siitä, miten uusi teknolo­gia voi mullis­taa terveydenhuollon.

Dia­betes on tau­ti, jos­sa ihmi­nen ei saa riit­tävästi tai ollenkaan insuli­inia, tai jos­sa insuli­i­ni ei kun­nol­la tehoa. Insuli­inin tarkoi­tus on pitää veren­sok­eri kuris­sa siirtämäl­lä sok­e­ria ver­estä kudok­si­in lihas­solu­jen polt­toaineek­si. Ykköstyypin dia­betes johtuu siitä, että haima on lopet­tanut insuli­inin tuotan­non kokon­aan, mihin poti­las ennen kuoli. Suomes­sa tätä tyyp­piä on ehkä eniten maail­mas­sa. Maal­likkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun tode­taan, että tämäkin tau­ti on jonkin infek­tion aiheuttama.

Kakkostyypin dia­betek­ses­sa insuli­inia ei tule tarpeeseen näh­den riit­tävästi. Tarvet­ta lisää esimerkik­si keski­var­taloli­havu­us. Jat­ka lukemista “Dot­tli: dia­betek­sen kus­tan­nuk­set kuri­in kännykkäohjelmalla”

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

Kissan on tun­netusti nos­tet­ta­va itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkut­ta­neet, kuin­ka osit­tainen varhen­net­tu varhaiseläke on saavut­tanut suur­ta suo­sio­ta. Tätäkin me esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. Kut­suimme sitä osaeläk­keek­si, mut­ta byrokra­tia on osan­nut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke kor­vaisi osa-aikaeläk­keen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläk­keestä kahdel­la taval­la. Se EI edel­lytä työa­jan lyhen­tämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaam­min tai siir­tyä helpom­pi­in ja sik­si pieni­palkkaisem­pi­in hom­mi­in. Tai saa lyhen­tää työaikaansa.

Toisek­si tämä on eläke­jär­jestelmän kannal­ta kus­tan­nus­neu­traali. Kun ottaa osan eläk­keestä etukä­teen, lop­ulli­nen eläke jää vähän pienem­mäk­si. Aikanaan osa-aikaeläke oli suo­ras­taan törkeän edulli­nen. Eräs eläke­jo­hta­ja sanoi tuo­hon aikaan, että jos joku ei 56 vuot­ta täytet­tyään ymmär­rä siir­tyä osa-aikaeläk­keelle, hänelle pitää myön­tää välit­tömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myön­nän. Aja­tus tästä eläke­muo­dos­ta syn­tyi min­ulle Sin­ga­poren matkan aikana.

Tästä mei­dän raportis­tamme on toteutet­tu yllät­tävän monta.